Suomen Lääkärilehden kirjoitusohjeet

Transkriptio

1 Suomen Lääkärilehden kirjoitusohjeet

2 S UOMEN L ÄÄKÄRILEHTI 3/2002 VSK 57 3 Suomen Lääkärilehden kirjoitusohjeet Vastaava päätoimittaja: TAITO PEKKARINEN (muut kuin lääketieteelliseen osioon liittyvät käsikirjoitukset). taito.pekkarinen@fimnet.fi. puh Lääketieteellinen päätoimittaja: PEKKA LEINONEN (lääketieteelliseen osioon tarkoitetut käsikirjoitukset). pekka.leinonen@fimnet.fi. puh Toimituspäällikkö: ESA ILMOLAHTI. esa.ilmolahti@fimnet.fi. puh Toimitussihteeri: HELI MIKKOLA. heli.mikkola@fimnet.fi. puh SUOMEN LÄÄKÄRILEHTI PL 49, HELSINKI KÄYNTIOSOITE: MÄKELÄNKATU 2, 6. KRS

3 4 S UOMEN L ÄÄKÄRILEHTI 3/2002 VSK 57 SISÄLLYSLUETTELOI 1. Suomen Lääkärilehteen lähetettävät artikkelit..s.5 2. Julkaisemisen yleissäännöt...s.5 3. Sidonnaisuuksien ilmoittaminen...s.6 4. Käsikirjoitus...s.6 5. Kirjoituksen rakenne...s.7 6. Kieliasu...s.8 7. Taulukot...s.8 8. Kuviot ja kuvat...s.8 9. Kuvat sähköisesti...s Kirjallisuusviitteet...s Englanninkielinen yhteenveto...s.9 LIITTEET Lääkärilehden Internet-oheisaineisto...S.11 Tiivistelmä Internet-oheisaineiston tekijänoikeuslaista...s.11 Julkaisusopimus...s. 12 (palautettava) Tarkistuslista lääketieteelliseen käsikirjoitukseen (palautettava)...s.13 Sidonnaisuuksien ilmoittaminen (palautettava)...s.14

4 S UOMEN L ÄÄKÄRILEHTI 3/2002 VSK SUOMEN LÄÄKÄRILEHTEEN LÄHETETTÄVÄT ARTIKKELIT Suomen Lääkärilehti on Suomen Lääkäriliiton julkaisu, ja siinä julkaistaan lääketieteeseen ja terveydenhuoltoon liittyviä alkuperäistutkimusartikkeleita ja katsauksia. Lisäksi lehdessä julkaistaan useita lääketiedettä ja terveydenhuoltoa käsitteleviä vakiopalstoja. Tämä aineisto on pääosin pyydettyä tai toimituksellista, mutta ehdotukset ovat aina tervetulleita; käsikirjoituksesta kannattaa kuitenkin keskustella toimituksen kanssa etukäteen. Lehden Näkökulma - ja Keskustelua -palstoille voi myös lähettää kirjoituksia. Kliinisten alkuperäistutkimusten on noudatettava Maailman lääkäriliiton hyväksymän Helsingin-julistuksen ohjeita tutkittavien informoimisesta, suostumuksen hankkimisesta ja potilasturvallisuudesta. Sopimus s JULKAISEMISEN YLEISSÄÄNNÖT Suomen Lääkärilehdelle tarjottavan artikkelin tulee pääsääntöisesti olla ennen julkaisematon. Lähtökohta on myös, että artikkelia tarjotaan yhteen lehteen kerrallaan. Alkuperäistutkimus- ja katsausartikkelit arvioi vähintään yksi toimituksen ulkopuolinen asiantuntija. Artikkelin aiheen tulisi olla yleisesti kiinnostava ja sen tulisi olla ymmärrettävissä ilman suppean erikoisalan tietoja. Tekstiä elävöittävät kuvat ja taulukot ovat erityisen toivottavia. Suomen Lääkärilehti julkaisee artikkelit sekä paperiversiona että sähköisesti mm. Internetissä tai CD-ROMilla. Tekijänoikeudet julkaistavaksi hyväksyttyyn artikkeliin kuuluvat artikkelin kirjoittajalle ja Suomen Lääkärilehdelle yhdessä. Kirjoittajan on hankittava sekä paperiversion että sähköisen version kattava julkaisulupa lainatessaan artikkeliin kuvia tai kuvioita muista julkaisuista. Samoin valokuvissa esiintyviltä ihmisiltä, esimerkiksi potilailta, kirjoittajan on pyydettävä vastaava lupa julkaisemiseen. Suomen Lääkärilehteen julkaistavaksi hyväksytty tai Suomen Lääkärilehdessä jo julkaistu artikkeli voidaan julkaista toisessa painotuotteessa tai sähköisessä mediassa vain sekä Suomen Lääkärilehden että artikkelin kirjoittajan antamalla yhteisellä suostumuksella. Sen sijaan Suomen Lääkärilehdellä on oikeus ilman artikkelin kirjoittajan suostumusta julkaista artikkeli sähköisessä muodossa Suomen Lääkärilehden sähköisissä palveluissa. Mikäli lehdessä julkaistavasta tutkimuksesta järjestetään tiedotustilaisuus, se on ajoitettava julkaisemispäivään tai sen jälkeen. Kansainvälisessä ammattilehdessä aiemmin julkaistu tutkimusraportti voidaan julkaista Suomen Lääkärilehdessä, mikäli asiasta tiedottaminen lehden lukijakunnalle nähdään erityisen tarpeelliseksi. Kirjoittajan on käsikirjoitusta päätoimittajalle tarjotessaan liitettävä mukaan kopio alkuperäisestä artikkelista tai sen käsikirjoitus, mikäli sitä ei vielä ole julkaistu. Lisäksi hänen on pyydettävä aineiston ensimmäisenä julkaisseen lehden päätoimittajalta kirjallinen lupa julkaisemiseen Suomen Lääkärilehdessä. Uudelleenjulkaisemisen sääntönä on, että toisen kerran julkaistaessa artikkeli on kirjoitettu eri lukijaryhmälle kuin alkuperäinen eikä se ole suora käännös alkuperäisestä vaan esimerkiksi lyhennelmä.

5 6 S UOMEN L ÄÄKÄRILEHTI 3/2002 VSK 57 Tutkimusselostuksia julkaistaessa kaikki kirjoittajat vastaavat artikkelin koko sisällöstä, ja heidän kaikkien otaksutaan osallistuneen käsikirjoituksen työstämiseen. Lopullisen käsikirjoituksen tulee olla jokaisen kirjoittajan hyväksymä, ja osoitukseksi tästä artikkelia julkaistavaksi tarjottaessa saatekirjeessä on oltava kaikkien kirjoittajien allekirjoitus. Tarkistuslista s. 13 Lomake s SIDONNAISUUKSIEN ILMOITTAMINEN Suomen Lääkärilehden artikkeleilla saattaa olla suuri vaikutus hoitokäytäntöihin ja siten taloudellista merkitystä. Siksi päätoimittajalla on oltava tieto kirjoittajien sellaisista taloudellisista sidonnaisuuksista, joilla voisi olla merkitystä kirjoitukselle. Vaikka sidonnaisuus ei sinänsä vaikuttaisikaan artikkelissa esitettyihin käsityksiin, kirjoituksen arvioinnissa on tärkeää, että kaikki tällaiset sidonnaisuudet ovat tiedossa. Ilmoitus on luottamuksellinen: sidonnaisuuksia ei kerrota toimituksen ulkopuolisille. Ne eivät myöskään sinänsä ratkaise kirjoituksen julkaisupäätöstä, vaan se tehdään sisällöllisin ja toimituksellisin perustein. Taloudellisia sidonnaisuuksia voi olla erityyppisiä: Kirjoittaja on tai on ollut työsuhteessa organisaatioon, joka saattaa taloudellisesti kärsiä tai hyötyä kirjoituksesta. Kirjoittaja omistaa huomattavan määrän osakkeita tms. organisaatiossa, joka saattaa taloudellisesti kärsiä tai hyötyä kirjoituksesta. Kirjoittaja on viime vuosina ottanut vastaan huomattavia taloudellisia etuja organisaatiolta, joka saattaa taloudellisesti kärsiä tai hyötyä kirjoituksesta. Kirjoittajalla on muu taloudellinen intressi, joka saattaa vaikuttaa hänen kannanottoihinsa. Kirjoittajaa pyydetään ilmoittamaan merkittävät taloudelliset sidonnaisuutensa oman arvionsa mukaan (kaikissa tapauksissa) käyttäen tähän tarkoitukseen laadittua lomaketta (sivu 14). Epäselvistä tulkinnoista voi neuvotella päätoimittajan kanssa. Hyvänä käytännön ohjeena voi noudattaa The British Medical Journalin suositusta: kannattaa ilmoittaa sellaiset sidonnaisuudet, joiden julkitulo kirjoituksen julkaisemisen jälkeen tuntuisi kiusalliselta. 4. KÄSIKIRJOITUS Julkaistavaksi tarjottava artikkeli lähetetään päätoimittajalle kolmena täydellisenä kappaleena paperille tulostettuna (alkuperäinen ja kaksi kopiota) ja myös levykkeellä. Taulukot ja kuviot lähetetään erillisillä liuskoilla. Lääketieteelliseen osioon tarkoitetut alkuperäistutkimukset ja katsaukset lähetetään lääketieteelliselle päätoimittajalle, kaikki muu aineisto osoitetaan vastaavalle päätoimittajalle. Paperille tulostetussa käsikirjoituksessa rivivälin on oltava suuri (1,5 tai 2) ja paperin vasempaan laitaan jätetään 5 cm:n marginaali. Sivut numeroidaan. Tekstissä ei pidä käyttää muotoiluja, kuten sisennyksiä, lihavointeja, kursivointeja, harvennuksia tai alleviivauksia. Myöskään tekstinkäsittelyohjelman tavutusta ei pidä käyttää. Kappaleet ero-

6 S UOMEN L ÄÄKÄRILEHTI 3/2002 VSK 57 7 tetaan toisistaan kahdella rivinvaihdolla, samoin otsikot tekstistä. Lääketieteellisten tutkimus- ja katsausartikkelien käsikirjoituksen enimmäispituus on noin 10 liuskaa, muiden artikkelien korkeintaan 7 liuskaa, Näkökulma-tyyppisten kirjoitusten ja kokousselostusten noin 3 liuskaa ja keskustelupuheenvuorojen korkeintaan 2 liuskaa. Teksti tallennetaan joko tai 3 1/2 tuuman levykkeelle, Zip-levykkeelle tai CD-ROMille. Levykkeen etikettiin merkitään kirjoittajan ja artikkelin nimi sekä käyttöjärjestelmä (esim. Windows, Mac) ja ohjelma, jolla teksti on tehty (esim. WP, MacWrite, Word). 5. KIRJOITUKSEN RAKENNE Käsikirjoituksen alkuun laaditaan otsikkosivu, jossa on otsikon lisäksi kirjoittajan nimi siinä muodossa, jota hän haluaa käytettävän, korkein akateeminen oppiarvo, virka-asema sekä laitos ja osasto, jossa kirjoittaja työskentelee. Nämä tiedot ilmoitetaan kaikista kirjoittajista, siinä järjestyksessä kuin heidät on tarkoitus luetella. Lisäksi otsikkoarkille merkitään yhteyshenkilön nimi, osoite, puhelinnumero ja sähköpostiosoite. Toiselle sivulle laaditaan lyhyt tiivistelmä (korkeintaan 100 sanaa). Siinä on tuotava (kukin kohta parilla kolmella lauseella) esiin 1) miksi tutkimus/kirjoitus on tehty, 2) tutkimuksen/aiheen keskeiset havainnot ja 3) olennaiset päätelmät ja tutkimuksen/aiheen (mielellään kliininen) merkitys. Kolmannelle sivulle poimitaan tekstistä muutama olennainen lausen, jotka voidaan sijoittaa ns. laatikkoteksteiksi. Pitempiin katsauksiin voidaan sijoittaa parikin tällaista laatikkoa. Varsinainen artikkeli aloitetaan otsikoimattomalla johdannolla aiheeseen. Sen jälkeen asiaa käsitellään loogisista kokonaisuuksista muodostuneissa jaksoissa. Väliotsikoiden lisäksi voidaan käyttää täsmentäviä alaotsikoita. Väliotsikot kirjoitetaan suuraakkosin, alaotsikot pienaakkosin. Sekä lauseiden että kappaleiden tulisi olla lyhyitä. Tutkimusselostuksessa esitetään johdannon jälkeen aineisto ja menetelmät, tulokset ja pohdinta. Tutkimusaineistosta kuvataan valintaperusteet ja olennaiset tiedot. Menetelmät on pyrittävä selvittämään lyhyesti, kuitenkin niin, että muut voivat selvityksen perusteella tarvittaessa toistaa tutkimuksen. Myös tilastomatemaattiset menetelmät mainitaan. Vaihtelu ilmoitetaan mieluiten luottamusväleinä tai keskihajontana. Tulokset esitetään loogisessa järjestyksessä tekstissä, taulukoissa tai kuvioissa. Tekstissä ei toisteta kaikkea tietoa, joka on löydettävissä taulukoista tai kuvioista, vaan keskitytään olennaisiin havaintoihin. Mikäli mahdollista, tuloksista tehdään tilastollisen merkitsevyyden analyysi. Tärkeimmistä tuloksista annetaan luottamusvälit. Osa kirjoituksesta (erityisesti aineisto- ja menetelmä-, mutta myös tulos- ja pohdintaosuuksista) voidaan päätyä julkaisemaan vain lehden elektronisessa, mutta ei painetussa, versiossa. Tämän helpottamiseksi olisi toivottavaa, että kirjoittajat merkitsisivät jo käsikirjoitukseen ne kohdat, jotka oleellisen sanottavan kärsimättä voitaisiin julkaista vain sähköisesti. Suomen Lääkärilehti julkaisee kiitoksia ja mainintoja tutkimukseen saadusta merkittävästä rahoituksesta hyvin harkitusti. Esimerkkejä a) Tiivistelmä Lähtökohdat Nivelreuma aiheuttaa usein huomattavia muutoksia ja johtaa toiminnallisiin haittoihin. Fibromyalgia on edelleen huonosti tunnettu ja tunnustettu oireyhtymä, jossa muutosten arviointi on usein vaikeaa. Tutkimuksen tavoitteina oli vertailla näiden sairauksien aiheuttamia haittoja validoiduin kyselytutkimuksin. Päähavainnot Molemmissa ryhmissä näihin sairauksiin liittyi merkittäviä toiminnallisia haittoja. Ryhmät erosivat merkitsevästi siten, että fibromyalgiapotilaat kokevat enemmän kipua, unihäiriöitä, päiväväsyneisyyttä, kun taas nivelreumapotilailla oli odotetusti enemmän fyysisen toimintakyvyn vajaukseen liittyviä ongelmia. Merkitys Fibromyalgiaa sairastavien kokemat toiminnalliset haitat ovat vaikeusasteeltaan verrannollisia nivelreuman aiheuttamiin haittoihin huolimatta siitä, että selvät etiopatologiset tutkimuslöydökset toistaiseksi puuttuvat. b) Irrallinen laatikkoteksti Tiivistetysti Fibromyalgiapotilaat kokivat pääsääntöisesti keskimäärin enemmän kipua kuin nivelreumaa sairastavat. Myös sairauden aiheuttamia sosiaalisia haittoja oli enemmän fibromyalgiaa sairastavilla kuin nivelreumapotilailla.

7 8 S UOMEN L ÄÄKÄRILEHTI 3/2002 VSK 57 Taulukko 1. Epilepsialääkkeiden annostelu kivun hoidossa. 6. KIELIASU Suomen Lääkärilehdessä julkaistavien kirjoitusten toimituskäsittelyyn sisältyy tekstin ja kieliasun tarkistus, mutta kirjoittajan on alun perin pyrittävä viimeistelemään kirjoitus mahdollisimman hyvin. Vierasperäisiä sanoja on vältettävä, jos on olemassa hyvä suomenkielinen vastine. Lyhenteiden käyttö ei ole suositeltavaa, eikä varsinkaan tilapäisiä lyhenteitä pidä käyttää edes taulukoissa. Vain tavallisten mittayksiköiden lyhenteitä ja muita aivan tavallisimpia lyhenteitä (esim. EEG, EKG, DNA) voi käyttää selittämättä, muuten nimitys kirjoitetaan ensi kerran kokonaan ja perään merkitään sulkeisiin lyhenne, jota tekstissä myöhemmin käytetään, esim. gonadoliberiini (GnRH), multippeliskleroosi (MS). Mittayksiköinä käytetään SI-järjestelmän yksiköitä, ellei jokin muu käytäntö ole vakiintunut. Kirjoituksessa mainituista laitteista merkitään sulkeisiin myös laitteen merkki ja valmistaja. Lääkkeistä käytetään ensisijaisesti vaikuttavan aineen geneeristä nimeä, vain poikkeustapauksissa lääkevalmisteen kauppanimeä. Lääke Annoksen titraus Karbamatsepiini (pitkävaik. valm.) Okskarbatsepiini Fenytoiini Valproaatti Gabapentiini Lamotrigiini Topiramaatti Vastanneiden määrä (N = 37) mg:n portain 3 7 pv:n välein 150 mg:n portain 3 7 pv:n välein :n mg portain 1 2 vk:n välein 300 mg:n portain 5 7 pv:n välein mg:n portain 1 3 pv:n välein, lääke annetaan 3:sti/vrk mg:n portain 1 2 vk:n välein, lääke annetaan 2:sti/vrk mg:n portain 1 2 vk:n välein, lääke annetaan 2:sti/vrk = Hoito oli kivutonta 10 = Hoito oli erittäin kivuliasta Kuvio 3. Tyytyväisyys hoitotulokseen. 7. TAULUKOT Taulukko pitää voida ymmärtää ilman, että lukee artikkelia samaan aikaan. Taulukossa ei toisteta tekstissä sanottua. Taulukot lähetetään kukin erillisellä liuskalla numeroituina. Tekstissä viittaus taulukkoon merkitään sulkeisiin (taulukko 1). Taulukon otsikkoteksti, sarakeotsikko-osa ja taulukkoriviosa erotetaan toisistaan vaakalinjoin; pystylinjoja ei taulukoissa käytetä lainkaan. Alaviitteet merkitään numeroin yläindeksin tapaan (1). 8. KUVIOT JA KUVAT Kuviot ja piirrokset laaditaan lopulliseen muotoon toimituksessa. Graafisista kuvioista on artikkelin mukana lähetettävä selkeät laatukirjoittimella tulostetut versiot ja myös muuttujien numeeriset arvot. Numeroidut kuvatekstit kirjoitetaan erikseen artikkelin loppuun. Kuvioiden tekstien on oltava suomenkielisiä (samalla kielellä kuin kirjoituskin). Mustavalkoiset valokuvat, samoin kuin esimerkiksi röntgenkuvat, lähetetään paperikopioina, värikuvat mieluiten dioina ilman särkyviä kehyksiä. Kirjoittajan on hyvä antaa ohjeet kuvan rajauksesta niin, että olennainen osa tulee hallitsevasti esiin. Kuvaan lisättyjen korostusmerkkien, kuten nuolten, on erotuttava selvästi. Jos kuva tai kuvio on lainattu muusta julkaisusta, kirjoittajan on hankittava sille kirjallinen julkaisulupa, joka kattaa sekä Suomen Lääkärilehden paperiversion että muut versiot ja lähetettävä se artikkelin mukana päätoimittajalle. Potilasta esittävä valokuva on rajattava tai peitettävä siten, ettei häntä voi tunnistaa, tai sitten häneltä on hankittava kirjallinen lupa kuvan julkaisemiseen. 9. KUVAT SÄHKÖISESTI Jos kuvat halutaan lähettää sähköisessä muodossa toimitukseen, on seuraavat asiat otettava huomioon: Digitaaliset kuvat tulee toimittaa alkuperäisinä kuvatiedostoi-

8 S UOMEN L ÄÄKÄRILEHTI 3/2002 VSK 57 9 na. Kuvaoriginaalit ovat alkuperäisiä TIFF-, JPG- tai EPS-muotoon tallennettuja kuvatiedostoja. Tekstitiedostoon (Word, WP, Power Point tms.) sijoitettu kuva ei kelpaa kirjapainoteknisistä syistä. Kuvien kokoa tai resoluutiota ei saa pienentää. Kirjapainotekniset suositukset kuvalle ovat: Kuva lopullisessa koossa (keskikokoinen kuva: leveys 120 mm, sivun levyinen kuva 170 mm), CMYK-muodossa, resoluutio noin 300 pikseliä/tuuma. Tallennus TIFFtai EPS-muotoon. Lisätietoja kuvien digitaalisesta toimittamisesta: taittaja Pia Gröhn, pia.grohn@fimnet.fi, puh. (09) KIRJALLISUUSVIITTEET Kirjallisuusviitteet merkitään tekstiin sulkeissa olevin numeroin esiintymisjärjestyksessä (1,2,3,4) ja luetteloidaan numerojärjestyksessä tekstin loppuun. Jotta kirjallisuusviiteosio ei paisu liialliseksi, painetaan vain 20 kirjoittajien tärkeimmäksi valitsemaa viitettä, muut ilmoitetaan täydellisenä lehden sähköisessä versiossa. Alkuperäiseen käsikirjoitukseen (kirjallisuusluetteloon) on kuitenkin merkittävä täydellinen kirjallisuusluettelo, mutta viitteistä on ilmoitettava korkeintaan 20 painettavaa viitettä. Kirjallisuusluetteloon merkitään vain kirjallisia viitteitä; julkaisemattomat havainnot ja suulliset tiedonannot voidaan mainita tekstissä sulkeissa (Virtanen, Matti, henkilökohtainen tiedonanto) (Koskinen, Kauko, julkaisematon havainto). Julkaistavaksi hyväksytty, mutta vielä julkaisematon kirjoitus voidaan merkitä kirjallisuusluetteloon liittämällä siihen maininta, "painossa". Kirjallisuusluetteloon merkitään lähteestä ensin kirjoittajan nimi, sitten kirjoituksen nimi ja sen jälkeen julkaisutiedot eli painos, julkaisupaikka, kustantaja, painovuosi ja referoitavan osan sivunumerot. Lääketieteellisten aikakauslehtien nimistä käytetään Index Medicuksen lyhenteitä, joista saa tarvittaessa tiedot toimituksesta. Lehden nimen perään merkitään vuosiluku, volyymi (ei siis lehden numero) ja sivunumerot. Sivunumeroista merkitään vain ns. muuttuneet: esimerkiksi (jos viimeinen sivu on 1256). Jos tekijöitä on enemmän kuin kuusi, merkitään kolme ensimmäistä ja niiden jälkeen ym. Viittaukset sähköisiin lähteisiin merkitään www-osoitteina. Esimerkkejä a) lääketieteelliset artikkelit 1 Pyörälä K, Klaukka T. Sepelvaltimotauti-, diabetes- ja verenpainepotilaiden lipidilääkkeiden käyttö Suomessa vuosina Suom Lääkäril 2001;56: Ridker PM, Rifai N, Clearfield M ym. Measurement of C-reactive protein for the targeting of statin therapy in the primary prevention of acute coronary events. N Engl J Med 2001;344: International Committee of Medical Journal Editors. Uniform Requirements for manuscripts submitted to biomedical journals. Br Med J 1991;302: Patent protection versus public health. Pääkirjoitus. Lancet 2001;358: Organized medicine s role in the national response to terrorism. b) kirjat ja muut julkaisut 6 Torsti M. Vapaan assosiaation paluu. Helsinki: Yliopistopaino, Taskinen H. Spontaneous abortions among women occupationally exposed to lead. Kirjassa: Hogstedt C, Reuterwall C, toim. Progress in occupational epidemiology. Amsterdam: Elsevier Science Publishers B. V. 1988; Nyman K. Hampaiden tila ja hoito Suomessa Kansaneläkelaitoksen julkaisuja M:76, Ehkäisevän huumetyön yhteistyöryhmä. Järjestöjen ja viranomaisten työnjako ja yhteistoiminta ehkäisevässä huumetyössä. Sosiaali- ja terveysministeriö, työryhmämuistio 1992:1. Helsinki: Valtion painatuskeskus ENGLANNINKIELINEN YHTEENVETO Alkuperäisartikkelien ja katsausten loppuun sijoitetaan sanan mittainen englanninkielinen yhteenveto. Siinä esitetään samaan tapaan artikkelin pääkohdat kuin suomenkielisessä tiivistelmässä. Yhteenveto kirjoitetaan erilliselle liuskalle. Kirjoittajien tulee tarvittaessa tarkistuttaa tiivistelmän kieliasu. Englanninkielisen yhteenvedon lopussa luetellaan kaikki kirjoittajat ja lisäksi ilmoitetaan yhteyshenkilön kansainvälinen osoite (englanninkielinen) ja sähköpostiosoite.

9 S UOMEN L ÄÄKÄRILEHTI 3/2002 VSK Suomen Lääkärilehden Internet-oheisaineisto Suomen Lääkärilehti painetaan aiempaan tapaan paperille, mutta samalla lehti julkaistaan myös Internetissä. Verkkolehdessä voidaan julkaista monenlaista oheisaineistoa, joka täydentää painettua kirjoitusta. Vaikka lehden käsikirjoitukset arvioidaan täydellisinä, ei ole välttämättä esimerkiksi luettavuuden ja tilanpuutteen takia mielekästä painaa niitä kokonaan kaikkia lukijoita varten. Siksi kirjoittajien olisi syytä merkitä jo käsikirjoitukseen kohdat, jotka oleellisen sanoman kärsimättä voidaan siirtää pelkästään sähköiseen versioon (ja tekstissä viitata siihen). Myös valtaosa kirjallisuusluettelosta voidaan siirtää elektroniseen lehteen ja jättää painettuun versioon vain avainviitteet. Mitä oheisaineistoksi? Oheisaineisto voi olla perinteistä lehdissä julkaistavaa aineistoa kuten kuva, taulukko, artikkeliin liittyvä kysymyssarja, lisätekstiä johonkin artikkelin osioon ja laajennettu kirjallisuusluettelo. Sellaiseksi sopii mainiosti kaikki yksityiskohtainen tieto, joka kiinnostaa esimerkiksi vain joitakuita erikoisasiantuntijoita tai suppeaa lukijaryhmää. Aineisto voi olla myös luettelo aiheeseen liittyvistä www-linkeistä, jopa kuvia, animaatioita tai muuta audiovisuaalista aineistoa. Laadultaan oheisaineiston tulee olla yhtä hyvää kuin varsinainen kirjoituskin. On huomattava, että Internetissäkin pätevät tekijänoikeudet. Siksi kirjoittajan täytyy itse etukäteen hankkia esimerkiksi kuvan julkaisemiseen kirjallinen lupa tekijältä. Hyperlinkkisivuja voi puolestaan koota vapaasti. Jos kyseessä on hyperlinkkki, ei se lähtökohtaisesti aiheuta tekijänoikeuden loukkausta, vaikka sivu, jolle linkki osoittaa, sisältäisi suojattua aineistoa tai loukkaisi kolmannen tekijänoikeuksia. Sen sijaan käytettäessä ns. frame-linkkejä, joissa linkki muodostuu kehyksestä, joka sisältää toisen tekijänoikeuden alaisen kotisivun materiaalia, saatetaan kyseinen toiminta nähdä kielletyksi lain sopimattomasta menettelystä elinkeinotoiminnasta perusteella. Oheisaineiston liittäminen käsikirjoitukseen Painettavaan kirjoitukseen tarkoitetut kuvat ja taulukot numeroidaan juoksevasti ja ne lähetetään käsikirjoituksen liitteenä entiseen tapaan. Myös Internet-oheisaineisto laitetaan vastaavasti käsikirjoituksen liitteeksi. Aineistokokonaisuudet numeroidaan juoksevasti. Oheisaineistoon viittaaminen tekstissä Tekstissä viitataan kuviin esim. (kuva 2) ja taulukoihin esim. (taulukot 3 ja 6) ja samalla tavalla myös Internetin oheisaineistoon esim. (Internetin oheisaineisto 1). Aineisto siirretään Internetiin toimituksessa. Artikkelin ensimmäiselle sivulle lisätään siinä vaiheessa oheisaineiston URL tai muu ohje aineiston löytämiseksi. Oheisaineiston lukeminen Internetin oheisaineisto on pystyttävä lukemaan ja ymmärtämään lukematta muuta aineistoa. Kuviin olisi siksi aina liitettävä kuvatekstit ja taulukoihin sekä linkkilistoihin samoin otsikko. Kaikki lyhenteet on selitettävä. Jos oheisaineistossa viitataan muihin lähteisiin Oheisaineiston lähdeviitteet, joita ei esiinny varsinaisessa artikkelissa, on lueteltava omassa kirjallisuusluettelossaan aineiston lopussa. INTERNETIN TEKIJÄNOIKEUKSIEN PÄÄKOHDAT Tekijänoikeuksien muodostamat rajoitukset Internetissä (pääkohdat tekijänoikeuslain mukaan) Teosten (teksti, kuva, ääni) käyttöön tarvitaan lupa. Internetissä jo olevat työt ovat pääsääntöisesti teoksia. Internet-käyttöön tarvitaan: Lupa kappaleen valmistamiseen (kopiointi, digitalisoiminen) lupa yleisölle välittämiseen / julkiseen esittämiseen ja näyttämiseen. Tekijänoikeuslaki rajoittaa siis www-sivujen tekoa sekä muuta verkossa tapahtuvaa materiaalin levitystä niin, että materiaalin tulee olla joko itse tehtyä tai vapaasti käytettävää. Lisätietoja tekijänoikeuksista löytyy seuraavista internetosoitteista: Kopiraitti-reitti tekijänoikeuteen: Musiikkiteokset ym.: Kuvateokset: Muut teoslajit ja tekijähakemisto:

10 12 SOPIMUS Tällä sopimuksella sovitaan, että tekijänoikeudet artikkeliini kuuluvat artikkelin kirjoittajille ja Suomen Lääkärilehdelle [vastaava päätoimittaja Taito Pekkarinen] yhdessä. Artikkeli voidaan julkaista Suomen Lääkärilehdessä ja Suomen Lääkärilehdellä on oikeus tehdä artikkeliin sen julkaisemisen edellyttämiä muutoksia. Artikkeli voidaan julkaista toisessa painotuotteessa tai sähköisessä mediassa vain sekä Suomen Lääkärilehden että artikkelin kirjoittajan antamalla yhteisellä suostumuksella. Sen sijaan Suomen Lääkärilehdellä on oikeus yksin ilman artikkelin kirjoittajan suostumusta julkaista artikkeli sähköisessä muodossa Suomen Lääkärilehden nykyisissä tai tulevissa sähköisissä palveluissa (esimerkiksi Internetissä tai CD- ROMilla). Tämä sopimus on tehty samasanaisena kappaleena, yksi (1) Suomen Lääkärilehdelle [vastaava päätoimittaja Taito Pekkarinen] ja yksi (1) artikkelin kullekin kirjoittajalle. Päiväys Allekirjoitukset

11 S UOMEN L ÄÄKÄRILEHTI 3/2002 VSK TARKISTUSLISTA (LÄÄKETIETEELLISET ARTIKKELIT) 1.Lähetys sisältää alkuperäisen käsikirjoituksen sekä kaksi sen kopiota sekä alkuperäiset kuvat, taulukot ja käsikirjoituksen levykkeen Otsikkosivu on kirjoitusohjeiden mukainen Toisella sivulla on korkeintaan 100 sanaa sisältävä tiivistelmä... 4.Kolmannella sivulla on ns. laatikkoteksti kirjoitusohjeiden mukaisesti... 5.Eettinen toimikunta on hyväksynyt tutkimuksen (alkuperäistutkimukset), minkä osoituksena hyväksynnästä on kopio mukana Sidonnaisuuslomake on täytetty ja liitetty mukaan... 7.Käsikirjoitukseen on merkitty alueet, jotka voidaan julkaista vain sähköisesti... 8.Kirjallisuusviitteet on merkitty tekstiin ja kirjallisuusluetteloon kirjoitusohjeiden mukaisesti... 9.Mahdollisiin kuviin on liitetty kuvatekstit, kuvat on numeroitu ja niihin on viitattu tekstissä Mahdollisissa taulukoissa on selittävä tekstiosuus ja kaikki lyhenteet on selitetty Mukana on englanninkielinen yhteenveto ( sanaa) ja sen kieliasu on tarkistettu (kieliasusta vastaavan nimi mainittu) Lainattuihin kuviin, kuvioihin ja uudelleenjulkaisuun on hankittu julkaisulupa... Kirjoittaja, jonka kanssa kirjeenvaihto käydään, vastaa siitä, että tarkistuslista on käyty läpi ja käsikirjoitus noudattaa Suomen Lääkärilehden kirjoitusohjeita. Kirjoittajan nimi ja nimenselvennys:

12 14 S UOMEN L ÄÄKÄRILEHTI 3/2002 VSK 57 SIDONNAISUUKSIEN ILMOITTAMINEN Suomen Lääkärilehteen jätettyyn käsikirjoitukseen liittyvä taloudellisia sidonnaisuuksia koskeva luottamuksellinen ilmoitus Käsikirjoitus: Kirjoittaja: Olen tutustunut Suomen Lääkärilehden taloudellisten sidonnaisuuksien ilmoittamista koskeviin ohjeisiin (Kirjoitusohjeet) ja ilmoitan omista sidonnaisuuksistani seuraavasti: Minulla ei ole taloudellisia sidonnaisuuksia, jotka vaikuttaisivat käsikirjoituksessa esitettyihin kannanottoihini. Minulla on seuraavia taloudellisia sidonnaisuuksia (voi luetella erillisessä liitteessä): Päiväys: Allekirjoitus ja nimenselvennys: Ilmoitus jää vain Suomen Lääkärilehden toimituksen tietoon.

13 S UOMEN L ÄÄKÄRILEHTI 3/2002 VSK Kirjoita Lääkärilehteen Tavoitat lähes jokaisen maamme lääkärin Kirjoita tieteestä, käytännön potilashoidosta, terveydenhuollosta, ay-toiminnasta Lehti tarjoaa erinomaisen keskustelufoorumin Lehteä luetaan myös ammattikunnan ulkopuolella Kirjoittaminen Lääkärilehteen on lääkärin etuoikeus näkyä ja vaikuttaa