LÄÄKÄRILEHTI. Suomen Lääkärilehden kirjoitusohjeet SUOMEN LÄÄKÄRILEHTI FINLANDS LÄKARTIDNING FINNISH MEDICAL JOURNAL

Transkriptio

1 LÄÄKÄRILEHTI Suomen Lääkärilehden kirjoitusohjeet SUOMEN LÄÄKÄRILEHTI FINLANDS LÄKARTIDNING FINNISH MEDICAL JOURNAL

2 SUOMEN LÄÄKÄRILEHTI PL 49, HELSINKI KÄYNTIOSOITE: MÄKELÄNKATU 2, 6. KRS LÄÄKÄRILEHTI Vastaava päätoimittaja Hannu Ollikainen (muut kuin lääketieteelliseen osioon liittyvät käsikirjoitukset). Sähköposti: puh. (09) Lääketieteellinen päätoimittaja Päivi Hietanen (lääketieteelliseen osioon tarkoitetut käsikirjoitukset). Sähköposti: puh. (09) Toimituspäällikkö Esa Ilmolahti Sähköposti: puh. (09) Toimitussihteeri Heli Mikkola Sähköposti: puh. (09) Kannen kuva: Plugi

3 KIRJOITUSOHJEET Sisällysluettelo 1. Suomen Lääkärilehteen lähetettävät artikkelit Julkaisemisen yleissäännöt Sidonnaisuuksien ilmoittaminen Käsikirjoitus... 3 Alkuperäistutkimus Katsaus Tapausselostus 5. Kirjoituksen rakenne Kieliasu Taulukot Kuviot ja kuvat Kirjallisuusviitteet Englanninkielinen yhteenveto... 8 Liitteet Lääkärilehden internet-oheisaineisto... 9 Tiivistelmä internet-oheisaineiston tekijänoikeuslaista... 9 Julkaisusopimus (palautettava) Tarkistuslista lääketieteelliseen käsikirjoitukseen (palautettava) Sidonnaisuuksien ilmoittaminen (palautettava) Suomen Lääkärilehti 2009 vsk 64 1

4 KIRJOITUSOHJEET 1. Suomen Lääkärilehteen lähetettävät artikkelit Suomen Lääkärilehti on Suomen Lääkäriliiton julkaisu, ja siinä julkaistaan lääketieteellisiä ja terveydenhuoltoon liittyviä alkuperäistutkimusartikkeleita ja katsauksia. Niiden aiheiden tulee olla yleisesti kiinnostavia ja teksti on voitava ymmärtää ilman kyseisen alan erityisasiantuntemusta. Tekstiä elävöittävät kuvat ja taulukot ovat erityisen toivottavia. Lisäksi lehdessä julkaistaan useita lääketiedettä käsitteleviä vakiopalstoja sekä pääkirjoituksia. Tämä aineisto on pääosin pyydettyä tai toimituksellista, mutta ehdotukset ovat aina tervetulleita; käsikirjoituksesta kannattaa kuitenkin keskustella toimituksen kanssa etukäteen. Lehden Keskustelua- ja Näkökulma -palstoille voi myös lähettää kirjoituksia. Kliinisten alkuperäistutkimusten on noudatettava Maailman lääkäriliiton hyväksymän Helsingin julistuksen ohjeita tutkittavien informoimisesta, suostumuksen hankkimisesta ja potilasturvallisuudesta. Interventiotutkimukset on rekisteröitävä yleisesti hyväksyttyyn tietokantaan. 2. Julkaisemisen yleissäännöt Suomen Lääkärilehdelle tarjottavan artikkelin tulee pääsääntöisesti olla ennen julkaisematon. Lähtökohta on myös, että artikkelia tarjotaan yhteen lehteen kerrallaan. Alkuperäistutkimus- ja katsausartikkelit arvioi kaksi toimituksen ulkopuolista asiantuntijaa. Suomen Lääkärilehti julkaisee artikkelit sekä painetussa lehdessä että sähköisesti internetissä. Tekijänoikeudet julkaistavaksi hyväksyttyyn artikkeliin siirtyvät kansain - välisen tekijänoikeuskäytännön mukaisesti Suomen Lääkärilehdelle (tarkemmat ohjeet lehden verkkosivuilla julkaistuissa kirjoitus - ohjeissa, Lainatessaan artikkeliin kuvia tai kuvioita muista julkaisuista kirjoittajan on hankittava sekä paperiversion että sähköisen version kattava julkaisulupa. Samoin valokuvissa esiintyviltä ihmisiltä, esimerkiksi potilailta, kirjoittajan on pyydettävä vastaava lupa julkaisemiseen. Suomen Lääkärilehteen julkaistavaksi hy - väk sytty tai Suomen Lääkärilehdessä jo julkaistu artikkeli voidaan julkaista toisessa painotuotteessa tai sähköisessä mediassa vain Suomen Lääkärilehden suostumuksella. Suomen Lääkärilehdellä on oikeus ilman artikkelin kirjoittajan suostumusta julkaista artikkeli sähköisessä muodossa Suomen Lääkärilehden sähköisissä palveluissa. Mikäli lehdessä julkaistavasta tutkimuksesta järjestetään tiedotustilaisuus, se on ajoitettava julkaisemispäivään tai sen jälkeen. Kansainvälisessä ammattilehdessä aiemmin julkaistu tutkimusraportti voidaan julkaista Suomen Lääkärilehdessä, mikäli asiasta tiedottaminen lehden lukijakunnalle nähdään erityisen tarpeelliseksi. Kirjoittajan on käsikirjoitusta päätoimittajalle tarjotessaan liitettävä mukaan kopio alkuperäisestä artikkelista tai sen käsikirjoitus, mikäli sitä ei vielä ole julkaistu. Lisäksi hänen on pyydettävä aineiston ensimmäisenä julkaisseen lehden päätoimittajalta kirjallinen lupa julkaisemiseen Suomen Lääkärilehdessä. Uudelleenjulkaisemisen sääntönä on, että toisen kerran julkaistaessa artikkeli on kirjoitettu eri lukijaryhmälle kuin alkuperäinen eikä se ole suora käännös alkuperäisestä, vaan esimerkiksi lyhennelmä. Kaikki kirjoittajat vastaavat artikkelin koko sisällöstä, ja heidän kaikkien otaksutaan osallistuneen käsikirjoituksen työstämiseen. Alkuperäistutkimuksessa tämä tarkoittaa myös merkittävää panosta tutkimuksen suunnittelussa tai aineiston hankkimisessa tai tulosten analysoinnissa ja tulkinnassa. Lopullisen käsikirjoituksen tulee olla jokaisen kirjoittajan hyväksymä, ja osoitukseksi tästä on saatekirjeessä oltava artikkelia julkaistavaksi tarjot - taessa kaikkien kirjoittajien allekirjoitus. 3. Sidonnaisuuksien ilmoittaminen Suomen Lääkärilehti pyrkii varmistautumaan julkaisemiensa kirjoitusten sisällön puolueettomuudesta. Pyydämme kirjoittajia ilmoittamaan kaikki mahdolliset sidonnaisuutensa, joilla voi arvioida olevan merkitystä käsikirjoituksen sisällön muotoutumisessa. Kirjoittajan ilmoittamat tiedot julkaistaan artikkelin lopussa. Sidonnaisuudet eivät sinällään vaikuta julkaisupäätökseen, vaan se tehdään sisällöllisin ja toimituksellisin perustein. 2 Suomen Lääkärilehti 2009 vsk 64

5 Esimerkki Lähtökohdat Skitsofreniapotilaiden kuolleisuus on suurempaa kuin muun väestön. Kuolleisuutta voidaan käyttää hoidon tuloksellisuuden arvioinnissa. Aineisto ja menetelmät Kyseessä on retrospektiivinen kohorttitutkimus. Tutkimusaineiston muodostavat sairaaloiden poisto - ilmoitusrekisteristä poimitut vuosina ensi kertaa sairaalahoidossa skitsofrenia diagnoosin saaneet vuotiasta potilasta, joiden kuolemat selvitettiin kuolinsyyrekisteristä vuoden 2003 loppuun asti. Tulokset Kaikkiaan rekisteröitiin potilaan (12,2 % koko aineistosta) kuolema. Kuolleisuus oli keskimääräistä suurempi miehillä, iäkkäämmillä, lapsettomilla ja leskillä mutta keskimääräistä pienempi naimisissa olevilla. Päätelmät Miessukupuoli ja lähiverkoston puuttuminen lisäävät skitsofreniapotilaan kuolemanriskiä. Sidonnaisuudet ilmoitetaan kahdelta edeltäneeltä vuodelta. Seuraavassa on ohjeellinen luettelo sidonnaisuuksista, joista pyydetään ilmoittaminen: Kirjoittaja on saanut apurahaa tai muuta taloudellista tukea julkaistavaksi tarjotun artikkelin kirjoit-tamiseksi. toiminut toistuvasti lääkeyrityksen tilaisuudessa esiintyjänä tai osallistunut vastaavan tilaisuuden suunnitteluun saaden tehtävästään palkkion. matkustanut ja osallistunut lääkeyrityksen kustannuksella (matkat, osallistumismaksu) ulkomaiseen kongressiin. saanut lääkeyritykseltä tai sen hallinnoimalta rahastolta tutkimusapurahaa. osallistunut lääkeyrityksen hallintoelimen toimintaan, tai hänen omistussuhteesta seuraa merkittävä tulo tai määräysvalta yrityksen hallinnossa. toiminut terveydenhuoltoalan yrityksen johdossa (hallitus, päätöksiä valmisteleva tai neuvoa antava elin). Esimerkiksi sitä, että kirjoittaja on osallistunut koulutustilaisuuden yhteydessä lääkeyrityksen tarjoamalle aterialle tai luennoinut julkisen yhteisön tai yhdistyksen järjestämässä tilaisuudessa, jota lääkeyritys on tukenut taloudellisesti, ei tarvitse ilmoittaa. Myöskään tutkimusapurahaa rahastosta, jonka pääomaa lääkeyritys on kartuttanut, ei katsota sidonnaisuudeksi. Ilmoittaa ei tarvitse sitä, että on lääke yrityksen pienomistaja, kun osakkeet tai muu omistussuhde eivät anna merkittävää määräysvaltaa yrityksessä. 4. Käsikirjoitus Kirjoituksen lähettäminen ja muotoseikat Julkaistavaksi tarjottava lääketieteellinen tai terveydenhuoltoartikkeli lähetetään kolmena täydellisenä kappaleena paperille tulostettuna (alkuperäinen ja kaksi kopiota) ja sähköpostilla. Taulukot ja kuviot lähetetään erillisillä liuskoilla. Lääketieteelliseen osioon tarkoitetut alkuperäistutkimukset ja katsaukset lähetetään lääketieteelliselle päätoimittajalle, kaikki muu aineisto osoitetaan vastaavalle päätoimittajalle. Keskustelu- ja Näkökulmapalstalle tarkoitetut kirjoitukset voidaan toimittaa sähköpostin liitetiedostona vastaavalle päätoimittajalle. Paperille tulostetussa käsikirjoituksessa rivivälin on oltava suuri (1,5 tai 2) ja paperin vasempaan laitaan jätetään 3 cm:n marginaali. Sivut numeroidaan. Tekstissä ei pidä käyttää muotoiluja, kuten sisennyksiä, lihavointeja, kursivointeja, harvennuksia tai alleviivauksia. Myöskään tekstinkäsittelyohjelman tavutusta ei pidä käyttää. Kappaleet erotetaan toisistaan kahdella rivinvaihdolla, samoin otsikot tekstistä. Tieteellisten alkuperäistutkimuksen ja katsauksen tekstiosan enimmäis pituus on merkkiä välilyönnein, terveydenhuoltoartikkelien merkkiä. Näkökulma-tyyppisten kirjoitusten pituudeksi suositellaan enimmillään merkkiä ja keskustelupuheenvuorojen merkkiä välilyönnein. Viitteet eivät sisälly tähän merkkimäärään. Toimitus tiivistää tekstiä tarvittaessa. 5. Kirjoituksen rakenne Käsikirjoituksen alkuun laaditaan otsikkosivu, jossa on otsikon lisäksi kirjoittajan nimi siinä muodossa, jota hän haluaa käytettävän, korkein akateeminen oppiarvo, virka-asema sekä laitos ja osasto, jossa kirjoittaja työskentelee. Nämä tiedot ilmoitetaan kaikista kirjoittajista, siinä järjestyksessä kuin heidät on tarkoitus luetella. Lisäksi otsikkoarkille merkitään yhteyshenkilön nimi, osoite, puhelinnumero ja sähköpostiosoite. Alkuperäistutkimukset Tiivistelmä Käsikirjoituksen toiselle sivulle laaditaan tiivistelmä, jossa käytetään seuraavia väliotsikoita: Lähtökohdat, Menetelmät, Tulokset ja Päätelmät. Tiivistelmän enimmäispituus on merkkiä sisältäen välilyönnit. Lähtökohdissa kerrotaan tutkimuksen tarkoitus ja kysymyksenasettelu. Menetelmissä kuvataan tutkimusasetelma (prospektiivinen/retrospektiivinen, diagnostiikkaa koskeva/hoitotutkimus/preventiotutkimus, kohortti/satunnaistettu/tapaus-verrokkitutkimus). Hoitotutkimuksesta ilmoitetaan osallistujien lukumäärä, sukupuoli ja hoito. Osallistujien valintakriteerit ja valikoituminen kuvataan myös. Keskeiset päätetapahtumat mainitaan. Tulok- Suomen Lääkärilehti 2009 vsk 64 3

6 KIRJOITUSOHJEET Tästä asiasta tiedettiin Ainoastaan noin neljäsosa suomalaisista lääkkeitä käyttäneistä verenpainepotilaista saavutti hoitotavoitteen alle 140/85 mmhg vuonna 2002 tehdyn selvityksen perusteella. Mitä tutkimus opetti Lääkkeitä käyttävien verenpainepotilaiden hoitotasapaino on edelleen korkeintaan välttävä. Yhdistelmälääkkeitä tulisi käyttää enemmän. Lääkevalinta ei välttämättä ole kaikkien potilaiden kohdalla tehty järkevästi. LDL-kolesterolitaso on aiempaa matalampi, mutta edelleen useimmilla potilailla se on liian korkea. Lääkkeettömän hoidon, erityisesti painonhallinnan, tehostaminen on tärkeää, koska 80 % potilaista on ylipainoisia. sissa ilmoitetaan lyhyesti päätulokset 95 %:n luottamusväleillä sekä soveltuvissa tilanteissa tilastollinen merkitsevyys ja NNT. Päätelmiin kirjoitetaan keskeinen tuloksiin pohjautuva päätelmä ja sen merkitys. Yhteenvetolaatikko Kolmannelle sivulle laaditaan yhteenveto, jossa on kaksi otsikkoa: Tästä asiasta tiedettiin ja Tämä tutkimus opetti. Molempien alle sijoitetaan 3 4 lausetta ranskalaisin viivoin. Artikkelin taitossa tästä muodostetaan laatikko, jossa on kirjoituksen ydinviesti. Johdanto Tutkimusseloste aloitetaan otsikoimattomalla johdannolla aiheeseen. Johdantokappaleen tulee olla lyhyt ja siinä tulee selvästi mainita tutkimuksen tavoitteet. Kirjallisuuden referointi on johdannossa tarpeen siinä määrin kuin se johdattaa lukijan aiheeseen ja antaa taustan sille, miksi tutkimus on tehty. Aineisto ja menetelmät Aineisto ja menetelmät -osassa kuvataan, miten tutkimuksen tavoitteessa asetettuihin kysymyksiin on etsitty vastaus. Menetelmät on pyrittävä selvittämään lyhyesti, kuitenkin niin, että muut voivat selvityksen perusteella tarvittaessa toistaa tutkimuksen. Tutkimuksessa mahdollisesti käytetty kyselylomake on liitettävä käsikirjoitukseen, jotta se voidaan julkaista lehden sähköisessä versiossa. Tilastomenetelmät Tutkimusasetelman kuvaamisessa on usein selkeää käyttää vuokaaviota. Käytetyt tilastomenetelmät on hyvä ilmoittaa niin tarkasti, että lukija voi tarvittaessa tarkistaa analyysit. Tämä edellyttää aineiston raportoimista sellaisilla tunnusluvuilla, joilla analyysit voi toistaa. Tuloksista annetaan tunnusluvut (esim. luottamusvälit), jotka kuvaavat, kuinka tarkka arvio esimerkiksi intervention tehosta on saatu ja kuinka suuri teho on, pelkkien hypoteesien testauksen (p-arvot) sijasta. Tilastolliset termit, lyhenteet ja symbolit määritellään. Jos tutkimuksessa on käytetty vähänkin epätavallisia menetelmiä, niistä on annettava tarkat kirjallisuusviitteet. Myös analyysi - ohjelmat, joilla tulokset saatiin, rapotoidaan. Tulokset Tulokset tulee ilmoittaa loogisessa järjestyksessä vastaten tutkimuksen tavoitteisiin. Tärkeimmät tulokset kirjoitetaan ensin. Taulukoita ja kuvioita käytetään keskeisten tulosten esittämiseen ja tilastollisen validiteetin osoittamiseen. Taulukoita ja kuvioita tehdään siis vain niistä tuloksista, jotka selventävät tutkimuksen päätavoitteita, eikä niiden tietoja toisteta tekstissä eikä toisissaan. Kun numeerisia tuloksia esitetään johdoksina, kuten prosentteina, on esitettävä myös absoluuttiset luvut, joista johdokset on laskettu. Pohdinta Pohdintaosiossa kootaan yhteen päätulokset, käsitellään omaan tutkimukseen liittyviä ongelmia ja arvioidaan kriittisesti tutkimusmenetelmiä. Oman tutkimuksen heikkouksia ja vahvuuksia arvioidaan suhteessa muiden tutkimuksiin ja verrataan saatuja tuloksia kirjallisuudessa aiemmin esitettyihin tuloksiin. Pohdinnassa tulee myös esittää, mikä on tutkimuksen merkitys kliinikoille tai ter - veydenhuollon päättäjille. Pohdinnassa ja päätelmissä on keskityttävä vain asioihin, joihin tulokset antavat aihetta. Lopuksi voidaan esittää, mitä aiheesta tulisi vielä tutkia. Kiitokset Artikkelin loppuun voidaan liittää kiitokset niille henkilöille, jotka ovat osallistuneet alkuperäisjulkaisussa raportoituun tutkimukseen, mutta joiden panos ei ole riittävä kirjoittajaksi. Englanninkielinen tiivistelmä Alkuperäisartikkelista laaditaan englanninkielinen tiivistelmä (ks. s. 8), joka julkaistaan lehden verkkoversiossa. Katsaukset Lehti julkaisee Katsaus-otsikon alla sekä perinteisiä laajempia katsauksia, joissa referoidaan kattavasti aiheesta julkaistu kirjallisuus että lyhyempiä käytännön läheisiä kirjoituksia. Katsausartikkelin käsikirjoituksen toiselle sivulle kootaan 4 6 lauseeseen (ranskalaisin viivoin) keskeiset asiat esimerkiksi diagnostiikasta, sairauden epidemiologiasta, riski - tekijöistä tai uudesta hoitokäytännöstä. Näis- 4 Suomen Lääkärilehti 2009 vsk 64

7 tä muodostetaan tiivistelmä artikkelin alkuun (enimmäispituus 800 merkkiä välilyönnein). Katsaukset alkavat otsikoimattomalla johdannolla aiheeseen. Sen jälkeen asiaa käsitellään loogisista kokonaisuuksista muodostuneissa jaksoissa. Väliotsikoiden lisäksi on hyvä käyttää täsmentäviä alaotsikoita. Katsausta kirjoittavan on tärkeää pohtia, miten houkuttelisi lukijan tutustumaan kirjoitukseen. Asiat on syytä esittää tiiviisti, lyhyissä kappaleissa. Kirjoittajan on hyvä miettiä, mitkä asiat olisi mahdollista ilmaista tiiviisti taulukossa, jolloin tekstiosuutta voi vastaavasti vähentää. Kirjoituksen loppuun on hyvä laatia yhteenveto. Kättä pidempää -katsauksen erityispiirteitä Tämä palsta on lääketieteellisen katsauksen käytännönläheinen muoto, jonka tavoitteena on antaa lukijoille helposti omaksuttavia toimintaohjeita ja työkaluja jokapäiväiseen potilastyöhön. Yleensä kirjoitus käsittelee jonkin sairauden diagnostiikkaa ja hoitoa tiiviissä muodossa. On eduksi, jos kirjoittajaryhmässä on myös yleislääkäri, koska teksti suunnataan muille kuin erikoisalan asiantuntijoille. Tiedon tulisi olla näyttöön pohjautuvaa, mutta kirjoitus saa sisältää myös vankkaan kliiniseen kokemukseen perustuvia, yleisesti hyväksyttyjä toimintasuosituksia. Tärkeimpien väitteiden perusteluna on useimmiten syytä viitata meta-analyysiin tai hoitosuosituksiin. Tarkoitus ei ole yrittää kattaa kaikkea aiheeseen liittyvää, vaan keskittyä käytännön lääkärille tärkeään tietoon. Kirjoituksessa voi olla kuvia ja taulukkoja, joihin tiivistetään keskeisiä asioita. Tekstin maksimi - pituus on lehdessä kaksi, korkeintaan kolme sivua ( merkkiä välilyönnein); tässä eivät ole mukana taulukot. Kirjallisuusviitteitä voi olla noin kymmenen. Katsausartikkeleista kirjoitetaan englanninkielinen tiivistelmä (ks. s. 8), joka julkaistaan lehden verkkoversiossa. Tapausselostus Johdannossa kuvataan esiteltävä tapaus yhdellä lauseella ja mainitaan ongelman yleisyys. Varsinaisessa raportissa kootaan yhteen kertynyt tieto: esitellään potilaan anamneesi, tehdyt tutkimukset ja tapauksen kannalta oleelliset konsultaatiot. Kerrotaan positiiviset ja negatiiviset löydökset ja kuvataan hoito ja lopputulos. Selostuksen voi jakaa seuraaviin kappaleisiin: anamneesi, kliininen tutkimus, laboratorio- ja kuvantamistutkimukset, hoito ja hoidon tulos. Pohdintaosan alussa voi perustella, miksi tapausselostus on kirjoitettu. Pohdinnassa esitetään myös keskeinen aiheesta aiemmin julkaistu tieto. Sairauden ja valittujen toimen - piteiden syitä on hyvä selvittää ja pohtia, miten nämä vaikuttavat lopputulokseen: Miten tilanne poikkesi tavanomaisesta? Mitä tapauksesta voi oppia? Tässä osassa tulee näkyä, minkä viestin haluaa välittää lukijalle. Kuvat rikastuttavat usein tapausselostuksia. Tapausselostuksen suosituspituus on enintään merkkiä välilyönnein. Toiselle sivulle kootaan 4 6 erilliseen lauseeseen keskeiset asiat. Tapausselostuksesta laaditaan englanninkielinen yhteenveto (ks. s. 8). Pääkirjoitus Suomen Lääkärilehti julkaisee sekä tarjottuja että pyydettyjä pääkirjoituksia, jotka ovat joko yhteydessä lehden muuhun sisältöön tai käsittelevät itsenäisiä teemoja. Pääkirjoituksessa kirjoittaja esittää näkemyksensä jostakin ajankohtaisesta aiheesta, jolla on yleistä mielenkiintoa. Tieteellisessä pääkirjoituksessa aihetta taustoitetaan jo julkaistulla tiedolla (ajankohtaisia keskeisiä viitteitä korkeintaan 8) ja pohditaan uusien havaintojen merkitystä suhteessa aiempaan tietoon. Siinä hahmotetaan teeman ydinongelmia ja kehityssuuntia, ja niihin esitetään perusteltu kannanotto. Tär - keää on, että käsiteltävä asia esitetään muiden kuin alan asiantuntijoiden ymmärrettäväksi tarkoitetussa laajuudessa. Pääkirjoitus julkaistaan tekijänsä nimellä. Sillä osoitetaan sitä, että kirjoitus on ensi - sijaisesti kirjoittajan näkemys, joka on arvioitu laadultaan Suomen Lääkäri lehden pääkirjoituksen arvoiseksi. Huolimatta siitä, että pääkirjoitus on laadittu päätoimittajan pyynnöstä, päätoimittaja voi edellyttää kirjoituksen korjailua ja mahdollisesti myös hylätä tarjotun kirjoituksen. Pääkirjoituksen suosituspituus on merkkiä välilyönteineen eli yksi painosivu; Suomen Lääkärilehti 2009 vsk 64 5

8 KIRJOITUSOHJEET viitteet eivät sisälly tähän. Perustelluista syistä kirjoitus voi olla myös pitempi, erityisesti jos aihetta on syytä valottaa kuvalla tai taulukolla. Lääketieteellinen pääkirjoitus lähetetään lääketieteelliselle päätoimittajalle (paivi. ja muu pääkirjoitus vastaavalle päätoimittajalle Keskustelua-palsta Keskustelua-palstalla julkaistaan tiiviitä kannanottoja ja kommentteja ajankohtaisiin artikkeleihin tai ilmiöihin. Palstalla on tarkoitus kommentoida ensisijaisesti Lääkärilehdessä julkaistuja artikkeleita tai lääkärikuntaa muuten koskettavia ajankohtaisia asioita. Palstalle tarjottavassa kirjoituksessa on syytä keskittyä olennaisimpaan asiaan ja jättää taustoittaminen 1 2 lauseeseen. Asian ydin on hyvä tuoda esiin heti otsikossa. Tarvittaessa asiaa voi perustella viitteillä, joita kuitenkin julkaistaan enintään 8. Palstalla julkaistavien kirjoitusten enimmäispituus on merkkiä, toimituksen harkinnan mukaan tästä voidaan kuitenkin poiketa. Toimitus lyhentää ja otsikoi tekstejä tarvittaessa. Näkökulma-palsta Näkökulma-palstalla julkaistaan kannanottoja tieteellisiin tai lääkärikuntaa muuten kiinnostaviin ajankohtaisiin aiheisiin. Toisin kuin keskustelua-palstalla, aihetta voi myös taustoittaa kohtuullisesti ja perustella useammilla viitteillä. Palstan artikkelien enimmäispituus on noin merkkiä välilyönnein (yksi aukeama). Toimitus lyhentää ja otsikoi tekstejä tarvittaessa. 6. Kieliasu Suomen Lääkärilehdessä julkaistavien kirjoitusten toimituskäsittelyyn sisältyy tekstin ja kieliasun tarkistus, mutta kirjoittajan on alun perin pyrittävä viimeistelemään kirjoitus mahdollisimman hyvin. Vierasperäisiä sanoja on vältettävä, jos on olemassa hyvä suomenkielinen vastine. Lyhenteiden käyttö ei ole suositeltavaa, eikä varsinkaan tilapäisiä lyhenteitä pidä käyttää edes taulukoissa. Vain tavallisten mittayksiköiden lyhenteitä ja muita aivan tavallisimpia lyhenteitä (esim. EEG, EKG, DNA) voi käyttää selittämättä, muuten nimitys kirjoitetaan ensi kerran kokonaan ja perään merkitään sulkeisiin lyhenne, jota tekstissä myöhemmin käytetään, esim. gonadoliberiini (GnRH), multippeliskleroosi (MS). Mittayksiköinä käytetään SI-järjestelmän yksiköitä, ellei jokin muu käytäntö ole vakiintunut. Kirjoituksessa mainituista laitteista merkitään sulkeisiin myös laitteen merkki ja valmistaja. Lääkkeistä käytetään ensisijaisesti vaikuttavan aineen geneeristä nimeä, vain poikkeustapauksissa lääkevalmisteen kauppanimeä. 7. Taulukot Taulukko pitää voida ymmärtää ilman, että lukee artikkelia samaan aikaan. Taulukossa ei toisteta tekstissä sanottua. Taulukot lähetetään kukin erillisellä liuskalla numeroituina. Tekstissä viittaus taulukkoon merkitään sulkeisiin (taulukko 1). Taulu- TAULUKKO 1. Hoidon haittojen ja hoitotietojen kirjauskokeilu. Klinikka Hoitojaksoja Täytettyjä lomakkeita Vastausprosentti Raportoituja merkittäviä haittoja n n n % HYKS:n korvaklinikka ,7 Marian sairaalan kirurgian klinikka ,3 Meilahden sairaalan kardiologian klinikka ,3 6 Suomen Lääkärilehti 2009 vsk 64

9 kon otsikkoteksti, sarakeotsikko-osa ja taulukkoriviosa erotetaan toisistaan vaakalinjoin; pystylinjoja ei taulukoissa käytetä lainkaan. Alaviitteet merkitään numeroin ylä - indeksin tapaan. 8. Kuviot ja kuvat Kuviot ja piirrokset laaditaan lopulliseen muotoon toimituksessa. Graafisista kuvioista on artikkelin mukana lähetettävä sekä kuviotiedostot että selkeät paperitulosteet ja myös muuttujien numeeriset arvot. Numeroidut kuvatekstit kirjoitetaan erilliselle sivulle artikkelin loppuun. Kuvioiden tekstien on oltava suomenkielisiä (samalla kielellä kuin kirjoituskin). Mustavalkoiset valokuvat, samoin kuin esimerkiksi röntgenkuvat, lähetetään paperitulosteina. Kirjoittajan on hyvä antaa ohjeet kuvan rajauksesta niin, että olennainen osa tulee hallitsevasti esiin. Kuvaan lisättyjen korostusmerkkien, kuten nuolten, on erotuttava selvästi. Jos kuva tai kuvio on lainattu muusta julkaisusta, kirjoittajan on hankittava sille kirjallinen julkaisulupa, joka kattaa sekä Suomen Lääkärilehden paperiversion että muut versiot ja lähetettävä se artikkelin mukana päätoimittajalle. Potilasta esittävä valokuva on rajattava tai peitettävä siten, ettei häntä voi tunnistaa, tai sitten häneltä on hankittava kirjallinen lupa kuvan julkaisemiseen. Kuvat lähetetään digitaalisessa muodossa. Digitaaliset kuvat tulee toimittaa alkuperäisinä kuvatiedostoina. Kuvaoriginaalit ovat alkuperäisiä JPG- tai EPS-muotoon tallennettuja kuvatiedostoja. Tekstitiedostoon sijoitettu kuva ei kelpaa kirjapainoteknisistä syistä. Kuvien kokoa tai resoluutiota ei saa pienentää. Kirjapainotekniset suositukset kuvalle ovat seuraavat: kuva on lopullisessa koossa (keskikokoinen kuva: leveys 120 mm, sivun levyinen kuva 170 mm), CMYK-muodossa, resoluutio noin 300 pikseliä/tuuma. Tallennus JPG- tai EPS-muotoon. Lisätietoja kuvien digitaalisesta toimittamisesta ja kuvien toimitus sähköpostitse: kuvat.laakarilehti@sun.fimnet.fi, puh. (09) KUVIO 2. Kaavakuva TVT-leikkauksesta (tension free vaginal tape). Verkkoliuska asetetaan virtsaputken keskiosan alle. KUVIO 1. Virtsainkontinenssin esiintyvyys ja paino - indeksi. Mukana ovat kaikki virtsankarkailu - tyypit. KUVIO 3. Kaavakuva TOT-leikkauksesta (transobturator tape). Samalla tavalla prolenenauha kulkee TVT-O-leikkauksessa (tension free vaginal tape obturator). Verkko liuska asetetaan virtsaputken keskiosan alle. Suomen Lääkärilehti 2009 vsk 64 7

10 KIRJOITUSOHJEET Kirjallisuutta 1 Landin LA. Fracture patterns in children. Analysis of 8,682 fractures with special reference to incidence, etiology and secular changes in a Swedish urban population Acta Orthop Scand Suppl 1983;202: Honkanen R. Lasten tapaturmat ja niiden rekisteröinti Auroran sairaalassa vuonna Kuopion yliopiston julkaisuja, Kansanterveystiede, Tilastot ja selvitykset 1984, 2. 3 Wilkins KE. Incidence of fractures in children. Kirjassa: Beaty JH, Kasser JR, toim. Rockwood and Wilkin s fractures in Children. Philadelphia: Lippincott Williams & Wilkins 2006, 6. painos. 4 Tiderius CJ, Landin L, Duppe H. Decreasing incidence of fractures in children: an epidemiological analysis of 1,673 fractures in Malmö, Sweden, Acta Orthop Scand 1999;70: Goulding A, Jones IE, Williams SM ym. First fracture is associated with increased risk of new fractures during growth. J Pediatr 2005;146: Arikoski P, Kröger L, Kröger H ym. Luuston terveys lapsuus- ja nuoruusiässä. Duodecim 2002;118(12): Clark EM, Ness AR, Bishop NJ ym. Association between bone mass and fractures in children: A prospective cohort study. J Bone Miner Res 2006;21: Kirjallisuusviitteet Kirjallisuusviitteet merkitään tekstiin sulkeissa olevin numeroin esiintymisjärjestyksessä (1,2) ja luetteloidaan numerojärjestyksessä tekstin loppuun. Kirjallisuusviitteiden määrän tulisi olla korkeintaan noin 40 alkuperäisjulkaisuissa ja perinteisissä katsauksissa, käytännönläheisissä tiiviissä katsauksissa vain 10. Kirjallisuusluetteloon merkitään vain kirjallisia viitteitä; julkaisemattomat havainnot ja suulliset tiedonannot voidaan mainita tekstissä sulkeissa (Virtanen, Matti, henkilökohtainen tiedonanto) (Koskinen, Kauko, julkaisematon havainto). Julkaistavaksi hyväksytty, mutta vielä julkaisematon kirjoitus voidaan merkitä kirjallisuusluetteloon liittämällä siihen maininta painossa. Kirjallisuusluetteloon merkitään kirjalähteestä ensin kirjoittajan nimi, sitten kirjoituksen nimi ja sen jälkeen julkaisutiedot eli painos, julkaisupaikka, kustantaja, painovuosi ja referoitavan osan sivunumerot. Lääketieteellisten aikakauslehtien nimistä käytetään Index Medicuksen lyhenteitä, jotka löytyvät mm. Medline-tietokannasta (esim. Pubmed/Journals database). Lehden nimen perään merkitään vuosiluku, volyymi (ei siis lehden numero) ja sivunumerot. Sivunumeroista merkitään ensimmäinen ja viimeisestä se osa, joka eroaa alkusivun numerosta, esimerkiksi Jos tekijöitä on enemmän kuin kuusi, merkitään kolme ensimmäistä ja niiden jälkeen ym. Viittaukset sähköisiin lähteisiin merkitään www-osoitteina. 10. Englanninkielinen yhteenveto Alkuperäisartikkelien, katsausten ja tapausselostusten loppuun sijoitetaan merkin mittainen (välilyönnein) englanninkielinen yhteenveto, joka kirjoitetaan erilliselle liuskalle. Alkuperäisartikkelin yhteenveto noudattaa suomenkielisen tiivistelmän rakennetta. Väliotsikot ovat Background, Methods, Results ja Conclusions. Katsausten yhteenvedossa tulisi esittää tiivistelmän tiedot ja aiheen laajempi viitekehys. Englanninkielisen yhteenvedon lopussa luetellaan kaikki kirjoittajat ja lisäksi ilmoitetaan yhteyshenkilön kansainvälinen osoite (englanninkielinen) ja sähköpostiosoite. Malli katsausartikkelin englanninkielisestä yhteenvedosta. ENGLISH SUMMARY MARKKU T. HYYPPÄ M.D., D.MED.SC., ADJUNCT PROF., CHIEF PHYSICIAN NATIONAL PUBLIC HEALTH INSTITUTE, DEPARTMENT OF HEALTH AND FUNCTIONAL CAPACITY, LABORATORY OF POPULATION RESEARCH markku.hyyppa@ktl.fi Social capital promotes health: Is this due to healthier lifestyles? One particular dimension of social relationships is designated as the social capital that is available to a community ( contextual social capital according to Robert Putnam) or individuals ( individual social capital according to Pierre Bourdieu). Social capital has been conceptualised as a productive surplus to personally owned resources. Health epidemiologists have reported the explanatory potential of social capital in terms of health outcomes. Social capital holds beneficial effects on health via diverse alleged mediating mechanisms, including health-related behaviours (physical activity, tobacco smoking, alcohol and narcotic drug use, diet, and sleep). Statistical multilevel analyses have shown major effects of individual-level social capital and minor effects of contextual-level social capital on health-related behaviours and health outcomes. Cross-sectional studies and longitudinal surveys have shown that social capital is associated with health outcomes independently of health-related behaviours, but the reported studies cannot completely reject the hypothesis that health-behaviours are mediators in the association of social capital and health. Simultaneous investment in social capital and health-related behaviours will yield greater public health payoffs. 8 Suomen Lääkärilehti 2009 vsk 64

11 Internetin tekijänoikeuksien pääkohdat Suomen Lääkärilehden internet-oheisaineisto Teosten (teksti, kuva, ääni) käyttöön tarvitaan lupa. Internetissä jo olevat työt ovat pääsääntöisesti teoksia. Internet-käyttöön tarvitaan lupa kappaleen valmistamiseen (kopiointi, digitalisoiminen) lupa yleisölle välittämiseen tai julkiseen esittämiseen ja näyttämiseen. Tekijänoikeuslaki rajoittaa siis wwwsivujen tekoa sekä muuta verkossa tapahtuvaa materiaalin levitystä niin, että materiaalin tulee olla joko itse tehtyä tai vapaasti käytettävää. Lisätietoja tekijänoikeuksista löytyy seuraavista internet-osoitteista: Musiikkiteokset ym.: Kuvateokset: Muut teoslajit ja tekijähakemisto: multimed Suomen Lääkärilehti painetaan aiempaan tapaan paperille, mutta samalla lehti julkaistaan myös internetissä. Verkkolehdessä voidaan julkaista monenlaista oheisaineistoa, joka täydentää painettua kirjoitusta. Vaikka lehden käsikirjoitukset arvioidaan täydellisinä, ei ole välttämättä esimerkiksi luettavuuden ja tilanpuutteen takia mielekästä painaa niitä kokonaan kaikkia lukijoita varten. Siksi kirjoittajien olisi syytä merkitä jo käsikirjoitukseen kohdat, jotka oleellisen sanoman kärsimättä voidaan siirtää pelkästään sähköiseen versioon (ja tekstissä viitata siihen). Mitä oheisaineistoksi? Oheisaineisto voi olla perinteistä lehdissä julkaistavaa aineistoa kuten kuva, taulukko, artikkeliin liittyvä kysymyssarja, lisätekstiä johonkin artikkelin osioon ja laajennettu kirjallisuusluettelo. Sellaiseksi sopii mainiosti kaikki yksityiskohtainen tieto, joka kiinnostaa esimerkiksi vain joitakuita erikoisasiantuntijoita tai suppeaa lukijaryhmää. Aineisto voi olla myös luettelo aiheeseen liittyvistä www-linkeistä, jopa kuvia, animaatioita tai muuta audiovisuaalista aineistoa. Laadultaan oheisaineiston tulee olla yhtä hyvä kuin varsinainen kirjoituskin. On huomattava, että internetissäkin pätevät tekijänoikeudet. Siksi kirjoittajan täytyy itse etukäteen hankkia esimerkiksi kuvan julkaisemiseen kirjallinen lupa tekijältä. Hyperlinkkisivuja voi koota vapaasti. Jos kyseessä on hyperlinkki, se ei lähtökohtaisesti aiheuta tekijänoikeuden loukkausta, vaikka sivu, jolle linkki osoittaa, sisältäisi suojattua aineistoa tai loukkaisi kolmannen osapuolen tekijän - oikeuksia. Sen sijaan ns. frame-linkki, joka muodostuu kehyksestä, joka sisältää toisen tekijänoikeuden alaisen kotisivun materiaalia, saattaa johtaa kiellettyyn menettelyyn elinkeinotoiminnassa sopimattomasta menettelystä annetun lain perusteella. Oheisaineiston liittäminen käsikirjoitukseen Painettavaan kirjoitukseen tarkoitetut kuvat ja taulukot numeroidaan juoksevasti ja ne lähetetään käsikirjoituksen liitteenä entiseen tapaan. Myös internet-oheisaineisto laitetaan vastaavasti käsikirjoituksen liitteeksi. Aineistokokonaisuudet numeroidaan juoksevasti. Oheisaineistoon viittaaminen tekstissä Tekstissä viitataan kuviin (esim. kuva 2) ja taulukoihin (esim. taulukot 3 ja 6) ja samalla tavalla myös internetin oheisaineistoon (esim. internetin oheisaineisto 1). Aineisto siirretään internetiin toimituksessa. Artikkelin ensimmäiselle sivulle lisätään siinä vaiheessa oheisaineiston URL tai muu ohje aineiston löytämiseksi. Oheisaineiston lukeminen Internetin oheisaineisto on pystyttävä lukemaan ja ymmärtämään lukematta muuta aineistoa. Kuviin olisi siksi aina liitettävä kuvatekstit ja taulukoihin sekä linkkilistoihin samoin otsikko. Kaikki lyhenteet on selitettävä. Jos oheisaineistossa viitataan muihin lähteisiin Oheisaineiston lähdeviitteet, joita ei esiinny varsinaisessa artikkelissa, on lueteltava omassa kirjallisuusluettelossaan aineiston lopussa. Suomen Lääkärilehti 2009 vsk 64 9

12 LÄÄKÄRILEHTI Artikkelin käsittelynumero Sopimus Tällä sopimuksella sovitaan, että tekijänoikeudet artikkeliini kuuluvat Suomen Lääkärilehdelle. Artikkeli voidaan julkaista Suomen Lääkärilehdessä ja Suomen Lääkärilehdellä on oikeus tehdä artikkeliin sen julkaisemisen edellyttämiä muutoksia. Artikkeli voidaan julkaista toisessa painotuotteessa tai sähköisessä mediassa Suomen Lääkärilehden suostumuksella. Sen sijaan Suomen Lääkärilehdellä on oikeus yksin ilman artikkelin kirjoittajan suostumusta julkaista artikkeli sähköisessä muodossa Suomen Lääkärilehden nykyisissä tai tulevissa sähköisissä palveluissa (esimerkiksi Internetissä tai CD-ROMilla). Tämä sopimus on tehty samasanaisena kappaleena, yksi (1) Suomen Lääkärilehdelle [vastaava päätoimittaja] ja yksi (1) artikkelin kullekin kirjoittajalle. Päiväys Allekirjoitukset 10 Suomen Lääkärilehti 2009 vsk 64

13 LÄÄKÄRILEHTI Artikkelin käsittelynumero Tarkistuslista (lääketieteelliset artikkelit) 1. Lähetys sisältää alkuperäisen käsikirjoituksen sekä kaksi sen kopiota sekä alkuperäiset kuvat ja taulukot Otsikkosivu on kirjoitusohjeiden mukainen Toisella sivulla on korkeintaan 800 merkkiä sisältävä tiivistelmä, alkuperäistutkimuksessa merkkiä Eettinen toimikunta on hyväksynyt tutkimuksen (alkuperäistutkimukset), minkä osoituksena hyväksynnästä on kopio mukana Liitteenä on jokaisen kirjoittajan allekirjoittama julkaisusopimus Liitteenä on jokaisen kirjoittajan allekirjoittama sidonnaisuusilmoitus Käsikirjoitukseen on merkitty alueet, jotka voidaan julkaista vain sähköisesti Kirjallisuusviitteet on merkitty tekstiin ja kirjallisuusluetteloon kirjoitusohjeiden mukaisesti Kuviin on liitetty kuvatekstit, kuvat on numeroitu ja niihin on viitattu tekstissä Taulukoissa on selittävä tekstiosuus ja kaikki lyhenteet on selitetty Mukana on englanninkielinen yhteenveto (enintään 3500 merkkiä) ja sen kieliasu on tarkistettu (kieliasusta vastaavan nimi mainittu) Lainattuihin kuviin, kuvioihin ja uudelleenjulkaisuun on hankittu julkaisulupa... Kirjoittaja, jonka kanssa kirjeenvaihto käydään, vastaa siitä, että tarkistuslista on käyty läpi ja käsikirjoitus noudattaa Suomen Lääkärilehden kirjoitusohjeita. Kirjoittajan nimi ja nimenselvennys: Suomen Lääkärilehti 2009 vsk 64 11

14 LÄÄKÄRILEHTI Artikkelin käsittelynumero Sidonnaisuuksien ilmoittaminen Suomen Lääkärilehteen jätettyyn käsikirjoitukseen liittyvä taloudellisia sidonnaisuuksia koskeva ilmoitus Käsikirjoitus: Kirjoittaja: Olen kahden viime vuoden aikana: saanut apurahaa tai muuta taloudellista tukea tämän artikkelin kirjoittamiseksi seuraavilta tahoilta: toiminut toistuvasti lääkeyrityksen/lääkeyritysten tilaisuudessa esiintyjänä tai osallistunut vastaavan tilaisuuden suunnitteluun saaden tehtävästäni palkkion. osallistunut lääkeyrityksen/lääkeyritysten kustannuksella ulkomaiseen kongressiin (matkat, osallistumismaksu). saanut lääkeyritykseltä/lääkeyrityksiltä tai sen/niiden hallinnoimalta rahastolta tutkimusapurahaa. osallistunut lääkeyrityksen/lääkeyritysten hallintoelimen/hallintoelinten toimintaan, tai omistussuhteestani seuraa merkittävä tulo tai määräysvalta yrityksen/yritysten hallinnossa. toiminut terveydenhuoltoalan yrityksen/yritysten johdossa (hallitus, päätöksiä valmisteleva tai neuvoa-antava elin). Päiväys: Allekirjoitus ja nimenselvennys: 12 Suomen Lääkärilehti 2009 vsk 64

15 Kirjoita Lääkärilehteen Tavoitat lähes jokaisen maamme lääkärin Kirjoita tieteestä, käytännön potilashoidosta, terveydenhuollosta, ay-toiminnasta Lehti tarjoaa erinomaisen keskustelufoorumin Lehteä luetaan myös ammattikunnan ulkopuolella Kirjoittaminen Lääkärilehteen on lääkärin etuoikeus näkyä ja vaikuttaa Lehti kuuluu EVO-pistejärjestelmään