Toiminta-avustusten jakaminen talousjohtokunnassa
|
|
- Albert Auvinen
- 8 vuotta sitten
- Katselukertoja:
Transkriptio
1 Hyvä lukija, HYY:n hallituksen talousjohtokunta on suorittanut tänäkin keväänä toiminta-avustusjaon, jossa HYYn piiriin kuuluville, tukea hakeville järjestöille on myönnetty toiminta-avustusta. HYYn hallitus on hyväksynyt talousjohtokunnan esityksen toiminta-avustuksen jakamisesta kokouksessaan 12.4., ja tuet maksetaan järjestöille Tämän liitteen tarkoituksena on avata järjestöille toiminta-avustusjakoprosessia ja selventää, millä perusteella järjestö on saanut avustusta HYYltä. Huomioittehan, että järjestöjen toimintaa verrataan toisiinsa saman jakoluokan sisällä. Tukisummaan vaikuttaa siis myös se, kuinka monta järjestöä tukea hakee. Mikäli toiminta-avustusjaosta herää kysymyksiä, voitte tulla kuulemaan lisää toimintaavustusjakoprosessista Mannerheim-saliin 7.5. klo 15:30 eteenpäin. Vastaan mielelläni kysymyksiin myös sähköpostitse. Anna-Maija Riekkinen Hallituksen jäsen, talousjohtokunnan puheenjohtaja Toiminta-avustusten jakaminen talousjohtokunnassa Toiminta-avustusjaon kriteerit ja kysymykset vuodelle 2013 Talousjohtokunta jakaantuu toiminta-avustusten jakoa varten pienryhmiin jo hyvissä ajoin ennen jakoprosessin alkua. Prosessissa kiinnitetään huomiota jatkuvuuteen sekä tiedon ja hyvien käytäntöjen siirtymiseen vuosien välillä. Toiminta-avustusjaossa keskeistä on verrata järjestöjä kunkin järjestöluokan sisällä toisiinsa. Talousjohtokunta lukee järjestöjen palauttamat asiakirjat käyttäen apunaan kullekin järjestöluokalle luotujen kriteerien pohjalta muotoiltuja kysymyksiä. Kriteerit tiedotetaan järjestöille ennen toiminta-avustusten hakuajan päättymistä. Varsinaiset kysymykset ovat ainoastaan talousjohtokunnan käyttöön. Toiminta-avustusjaossa järjestöt jaetaan seuraaviin luokkiin: aine- ja tiedekuntajärjestöt, osakunnat, muut järjestöt sekä teatterit, kuorot ja orkesterit. Kysymyksistä voi saada eri määrän pisteitä. Kysymyskohtainen pistemäärä määritellään päätettyjen painotusten pohjalta. Kunkin kysymyksen pisteytys riippuu siitä, kuinka vahvasti kutakin teemaa on haluttu kriteereissä painottaa. Toiminta-avustuksia jakava pienryhmä sopii ennen jaon aloittamista yhteiset kriteerit sille, mitä tarvitaan pisteiden saavuttamiseen. Hakemusten palauttaminen myöhässä voi vaikuttaa saatavaan tukisummaan negatiivisesti. Tämä edellyttää HYY:ltä aktiivista viestintää järjestöille. Järjestöjen apuna ja ohjeena
2 hakemusten tuottamiseen toimivat HYY:n valmistelemat mallidokumentit, joiden käyttäminen on järjestöille vapaaehtoista. Talousjohtokunta voi päättää erikseen myöntää harkinnanvaraista avustusta esimerkiksi tasavuosijuhlan tai muun merkityksellisen tapahtuman tai projektin vuoksi. Nämä tuet jaetaan erillisestä budjettikohdasta, eikä niitä oteta huomioon vertailuissa tai tuen nousua ja laskua tarkasteltaessa. Kun järjestöt on pisteytetty, pisteisiin lisätään mahdolliset kertoimet. Seuraavaksi kussakin järjestöluokassa jaettavissa oleva rahasumma jaetaan luokassa annetulla kokonaispistemäärällä. Täten saadaan yhdelle pisteelle rahallinen arvo. Järjestön tuki ei voi nousta, eikä laskea yli 35 prosenttia. Järjestölle voidaan myöntää enemmän tukea kuin se on hakenut. Tukisummaa verrataan edellisenä vuonna myönnettyyn tukeen. Mikäli järjestö ei ole edeltävänä vuonna saanut HYY:ltä tukea, verrataan tukea edelliseen myönnettyyn tukeen aina kolmen vuoden taakse. Mikäli tuen saamisesta on enemmän aikaa, kohdellaan järjestöä kuten uutta järjestöä. Kukin jakoryhmä kirjaa kysymyksiin vastatessaan samalla palautetta järjestöille, jolloin on selvää, miten järjestön tuki on muodostunut ja miksi se on noussut tai laskenut. Uusille järjestöille maksettava ensimmäinen tukisumma on 85 euroa. Pienin ylipäätään maksettava tukisumma on 50 euroa, (vaikka järjestön saama kokonaispistemäärä ei tähän oikeuttaisi) Mikäli toiminta-avustusten kokonaissummaan tehdään muutoksia, lisätään tai vähennetään sama prosentuaalinen osuus järjestön edellisen vuoden tuesta ennen vertailua. Talousjohtokunta voi käyttää tapauskohtaista harkintaa tilanteissa, joiden se katsoo olevan poikkeustapauksia. Tapauskohtaista harkintaa voidaan käyttää esimerkiksi uusien järjestöjen kohdalla. Tämän tekstin lisäksi jakamisessa tulee huomioida vuoden 2012 TJK:n toimintaavustuskehittämistyöryhmän väliraportissa esitetyt linjaukset. KAIKILLE YHTEISET KYSYMYKSET: Kysymysten pistemäärät voivat vaihdella ja ne on esitetty tarkemmin myöhemmin tässä asiakirjassa. Jäsenmäärä, 20-22p Jäsenmäärän perusteena on jäsenrekisteri, talousjohtokunta voi tarvittaessa epäselvissä tapauksissa pyytää rekisteriä nähtäväksi. Mikäli jäsenmäärän perusteena on jokin muu kuin rekisteri, esimerkiksi sähköpostilista, käytetään jäsenmäärän laskukertoimena 0,5 (jäsenmäärä * 0,5). HYY:n jäseniä järjestön jäsenistä on oltava vähintään puolet sekä yhteensä vähintään 10. Jäsenmäärää laskettaessa otetaan huomioon vain järjestön ne jäsenet, jotka ovat HYY:n jäseniä. Sellaisille järjestöille, joilla on vain järjestöjäseniä, annetaan jäsenmäärästä 13 pistettä. Järjestön jäsenmäärä suhteutetaan luokkansa suurimpaan tai lähes suurimpaan siten, että
3 pistejakauma on kohtuullisen tasainen läpi luokan, eli sellainen, jossa muutaman suurimman järjestön vaikutuksesta jakaumasta ei tule merkittävän vinoa. Mikäli suhteutuksessa käytetään lähes suurinta jäsenmäärää, samaistetaan tätä suuremmat jäsenmäärät lähes suurimpaan jäsenmäärään. p = j/s*m, missä p = järjestän saama pistemäärä, j = järjestön jäsenmäärä, s = luokan suurimman tai lähes suurimman jäsenmäärä ja m = suurin jaettava pistemäärä Kaikille järjestöryhmille yhteiset yleiset kysymykset, 14p (3 kysymystä) Saako talouspapereista selkeän kuvan järjestön taloudellisesta tilanteesta? Onko taloudenpito avointa? Onko järjestön kirjanpito tehty oikein (löytyvätkö lausunnot, täsmääkö tase)? Onko järjestön toimintaa suunniteltu kunnolla? Kehittyykö toiminta? 1. Ovatko talouspaperit riittävän tarkkoja ja yksityiskohtaisia, jotta niistä saa selkeän kuvan järjestön taloudellisesta tilanteesta ja rahankäytöstä? 5p 2. Onko kirjanpito ja taloudenhoito tehty oikein (löytyvätkö vaadittavat lausunnot, täsmääkö tase)? 0/2p 3. Onko toimintasuunnitelma tehty huolellisesti ja onko siihen panostettu? 5p VASTUULLISUUS: Yhdenvertaisuus, tasa-arvo ja esteettömyys, 4p (2 kysymystä) Kiinnitetäänkö yhdenvertaisuusasioihin huomiota? Huomioiko järjestö toiminnassaan HYY:n yhdenvertaisuussuunnitelman teemoja (vammaisuus ja terveydentila, vakaumus, sukupuoli, seksuaalinen suuntautuminen, ikä, perheellisyys, monikulttuurisuus ja kieli)? 4. Huomioidaanko toiminnan suunnittelussa yhdenvertaisuusasiat? 2p 5. Näkyykö yhdenvertaisuusasioiden huomiointi myös järjestön toiminnassa? 2p Ympäristö, 4p (2 kysymystä) Onko järjestöllä esimerkiksi ympäristöohjelma? Huomioiko järjestö toiminnassaan ympäristöasioita? 6. Onko järjestöllä ympäristöohjelma/suunnitelma tai ottaako järjestö toimintansa suunnittelussa ympäristöasiat huomioon muulla tavoin? 2p 7. Ilmenevätkö ympäristötavoitteet järjestön toimintatavoissa? 2p Järjestöaktiivien jaksamisesta huolehtiminen, 2p (2 kysymystä) Pohtiiko järjestö aktiiviensa jaksamista ja tehdäänkö jaksamisen eteen työtä? 8. Huolehtiiko järjestö aktiiviensa jaksamisesta, esim. järjestämällä virkistystoimintaa? 1p 9. Kouluttaako järjestö toimijansa heidän tehtäviinsä? 1p
4 Kertoimet: Tilat +5% / -5% Onko tilassa HYY:n järjestyssäännöt? Miten käyttöä valvotaan? Positiivinen kerroin, mikäli järjestöllä ei ole käytössään HYY:n järjestötilaa. Osakunnat yhteensä 116 pistettä Jäsenmäärä, 20p Jäsenmäärän perusteena on jäsenrekisteri, talousjohtokunta voi tarvittaessa epäselvissä tapauksissa pyytää rekisteriä nähtäväksi. Mikäli jäsenmäärän perusteena on jokin muu kuin rekisteri, esimerkiksi sähköpostilista, käytetään jäsenmäärän laskukertoimena 0,5 (jäsenmäärä * 0,5). HYY:n jäseniä järjestön jäsenistä on oltava vähintään puolet sekä yhteensä vähintään 10. Jäsenmäärää laskettaessa otetaan huomioon vain järjestön ne jäsenet, jotka ovat HYY:n jäseniä. Järjestön jäsenmäärä suhteutetaan luokkansa suurimpaan tai lähes suurimpaan siten, että pistejakauma on kohtuullisen tasainen läpi luokan, eli sellainen, jossa muutaman suurimman järjestön vaikutuksesta jakaumasta ei tule merkittävän vinoa. Mikäli suhteutuksessa käytetään lähes suurinta jäsenmäärää, samaistetaan tätä suuremmat jäsenmäärät lähes suurimpaan jäsenmäärään. p = j/s*m, missä p = järjestän saama pistemäärä, j = järjestön jäsenmäärä, s = luokan suurimman tai lähes suurimman jäsenmäärä ja m = suurin jaettava pistemäärä Kaikille järjestöryhmille yhteiset yleiset kysymykset, 14p (3 kysymystä) Saako talouspapereista selkeän kuvan järjestön taloudellisesta tilanteesta? Onko taloudenpito avointa? Onko järjestön kirjanpito tehty oikein (löytyvätkö lausunnot, täsmääkö tase)? Onko järjestön toimintaa suunniteltu kunnolla? Kehittyykö toiminta? 1. Ovatko talouspaperit riittävän tarkkoja ja yksityiskohtaisia, jotta niistä saa selkeän kuvan järjestön taloudellisesta tilanteesta ja rahankäytöstä? 5p 2. Onko kirjanpito ja taloudenhoito tehty oikein (löytyvätkö vaadittavat lausunnot, täsmääkö tase)? 0/2p 3. Onko toimintasuunnitelma tehty huolellisesti ja onko siihen panostettu? 5p VASTUULLISUUS: Yhdenvertaisuus, tasa-arvo ja esteettömyys, 4p (2 kysymystä) Kiinnitetäänkö yhdenvertaisuusasioihin huomiota? Huomioiko järjestö toiminnassaan HYY:n yhdenvertaisuussuunnitelman teemoja (vammaisuus ja terveydentila, vakaumus, sukupuoli, seksuaalinen suuntautuminen, ikä, perheellisyys, monikulttuurisuus ja kieli)? 4. Huomioidaanko toiminnan suunnittelussa yhdenvertaisuusasiat? 2p 5. Näkyykö yhdenvertaisuusasioiden huomiointi myös järjestön toiminnassa? 2p
5 Ympäristö, 4p (2 kysymystä) Onko järjestöllä esimerkiksi ympäristöohjelma? Huomioiko järjestö toiminnassaan ympäristöasioita? 6. Onko järjestöllä ympäristöohjelma/suunnitelma tai ottaako järjestö toimintansa suunnittelussa ympäristöasiat huomioon muulla tavoin? 2p 7. Ilmenevätkö ympäristötavoitteet järjestön toimintatavoissa? 2p Järjestöaktiivien jaksamisesta huolehtiminen, 2p (2 kysymystä) Pohtiiko järjestö aktiiviensa jaksamista ja tehdäänkö jaksamisen eteen työtä? 8. Huolehtiiko järjestö aktiiviensa jaksamisesta, esim. järjestämällä virkistystoimintaa? 1p 9. Kouluttaako järjestö toimijansa heidän tehtäviinsä? 1p Jäsenistölle järjestettävät tapahtumat, 27p (1 määrällinen + 3 laadullista kysymystä) Pisteytyksessä huomioitavia asioita ovat mm. tapahtumien monipuolisuus, esteettömyys, alkoholittomien ja perheellisten jäsenten huomiointi, sekä vuosijuhlien, ns. kakkosjuhlien, sitsien, kahvitusten ja osakuntailtojen sekä muunlaisten tapahtumien järjestäminen sekä kouluttamien isojen tapahtumien järjestämiseen. 10. Tapahtumamäärä 21p: Viikoittaiset/rutiinitapahtumat sekä muut tapahtumat eritellään. Tapahtumamäärä suhteutetaan luokkansa suurimpaan tai lähes suurimpaan siten, että pistejakauma on kohtuullisen tasainen läpi luokan, eli sellainen, jossa muutaman suurimman järjestön vaikutuksesta jakaumasta ei tule merkittävän vinoa. 11. Huomioiko järjestö tapahtumien järjestämisessä ja suunnittelussa jäsenistön erilaisuuden ja erilaiset tarpeet? 3p 12. Onko tapahtumien järjestäminen osakunnassa järjestetty niin, että mukana järjestämässä ja ideoimassa on paljon toimijoita? 1p 13. Järjestetäänkö osakuntailtoja/kahvituksia säännöllisesti? 2p Kerhotoiminta, 8p (2 kysymystä) Minkälaisia kerhoja osakunnassa on? Toimivatko ne aktiivisesti ja monipuolisesti? 14. Toimivatko osakunnan kerhot aktiivisesti? 4p 15. Tarjoavatko kerhot kattavasti erilaista toimintaa? 4p Viestintä ja sen tavoittavuus, 5p (1 kysymys) Miten järjestö viestii jäsenistölleen? Onko sillä kanava, joka tavoittaa koko jäsenistön? Minkälaisia muita viestintäkeinoja järjestö käyttää? Onko viestintä avointa?
6 16. Viestiikö järjestö toiminnastaan ja päätöksenteosta aktiivisesti ja avoimesti? 5p Jatkuvuus ja perinteet, 2p (1 kysymys) Kuinka jatkuvuus ja perinteet huomioidaan osakunnan toiminnassa ja toimintatavoissa? Miten toimijoiden seuraajia perehdytetään tehtäviinsä? 17. Huomioidaanko toiminnassa jatkuvuus ja perinteiden siirtyminen? 2p Kotiseutuyhteistyö, 7p (3 kysymystä) Pisteytyksessä huomioitaan mm. retket ja vierailut kotiseudulle, HY:n ja yliopisto-opiskelun markkinointi, yhteistyö koulujen ja mahdollisten muiden tahojen kanssa. 18. Tekeekö osakunta kanta-alueen kouluihin esittelykierroksia? 3p 19. Onko osakunnalla aktiivista yhteistyötä kanta-alueen toimijoiden kanssa? 2p 20. Toteuttaako osakunta säännöllisesti vierailuja/retkiä kanta-alueelle? 2p Seniorityö, 2p (1 kysymys) Minkälaista suhteet senioreihin osakunnalla on? Tehdäänkö seniorien kanssa yhteistyötä? Aktivoidaanko heitä osallistumaan toimintaan? 21. Hyödynnetäänkö senioreita ja heidän kokemustaan osakunnan toiminnassa ja sen suunnittelussa, esimerkiksi järjestämällä senioreiden kanssa yhteisiä tapahtumia? 2p Jäsenrekrytointi, 11p (3 kysymystä) Pisteytyksessä huomioidaan mm. fukseille järjestettävät tapahtumat sekä tavat uusien jäsenten rekrytointiin. 22. Osallistuuko osakunta HY:n avajaiskarnevaaleille? 1p 23. Hankkiiko osakunta aktiivisesti ja monipuolisesti uusia jäseniä? (Esim. Avoimet illat, fuksipäivystykset, kirjeet) 5p 24. Järjestetäänkö fukseille omia tapahtumia ja tilaisuuksia? 5p Yhteistyö muiden tahojen kanssa, 4p (2 kysymystä) Minkälaisia yhteistyötahoja osakunnalla on? Tehdäänkö yhteistyöstä ulkomaisten ystävyysosakuntien, muiden HY:n ja AY:n osakuntien, HYY:n ja yliopiston, muiden järjestöjen kanssa? 25. Onko osakunnalla aktiivista yhteistyötä ulkomaalaisten ystävyysosakuntien kanssa? 2p 26. Järjestetäänkö HY:n tai AY:n osakuntien tai muiden järjestöjen kanssa yhteisiä tapahtumia/tilaisuuksia? 2p
7 Palvelut jäsenistölle, 10p (2 kysymystä) Minkälaisia palveluita osakunta tarjoaa jäsenistölleen? Onko jäsenistön käytössä esimerkiksi asuntoja, lehtiä tai hengailumahdollisuuksia? 27. Tarjoaako osakunta jäsenilleen asuntoja? 3p 28. Onko osakunnan tiloissa jäsenistön käyttöön merkittävissä määrin palveluita? 7p Kertoimet: Tilat +5% / -5% Onko tilassa HYY:n järjestyssäännöt? Miten käyttöä valvotaan? Positiivinen kerroin, mikäli järjestöllä ei ole käytössään HYY:n järjestötilaa. MUUT JÄRJESTÖT yhteensä 115p Jäsenmäärä, 20p Jäsenmäärän perusteena on jäsenrekisteri, talousjohtokunta voi tarvittaessa epäselvissä tapauksissa pyytää rekisteriä nähtäväksi. Mikäli jäsenmäärän perusteena on jokin muu kuin rekisteri, esimerkiksi sähköpostilista, käytetään jäsenmäärän laskukertoimena 0,5 (jäsenmäärä * 0,5). HYY:n jäseniä järjestön jäsenistä on oltava vähintään puolet sekä yhteensä vähintään 10. Jäsenmäärää laskettaessa otetaan huomioon vain järjestön ne jäsenet, jotka ovat HYY:n jäseniä. Järjestön jäsenmäärä suhteutetaan luokkansa suurimpaan tai lähes suurimpaan siten, että pistejakauma on kohtuullisen tasainen läpi luokan, eli sellainen, jossa muutaman suurimman järjestön vaikutuksesta jakaumasta ei tule merkittävän vinoa. Mikäli suhteutuksessa käytetään lähes suurinta jäsenmäärää, samaistetaan tätä suuremmat jäsenmäärät lähes suurimpaan jäsenmäärään. p = j/s*m, missä p = järjestän saama pistemäärä, j = järjestön jäsenmäärä, s = luokan suurimman tai lähes suurimman jäsenmäärä ja m = suurin jaettava pistemäärä Kaikille järjestöryhmille yhteiset yleiset kysymykset, 14p (3 kysymystä) Saako talouspapereista selkeän kuvan järjestön taloudellisesta tilanteesta? Onko taloudenpito avointa? Onko järjestön kirjanpito tehty oikein (löytyvätkö lausunnot, täsmääkö tase)? Onko järjestön toimintaa suunniteltu kunnolla? Kehittyykö toiminta? 1. Ovatko talouspaperit riittävän tarkkoja ja yksityiskohtaisia, jotta niistä saa selkeän kuvan järjestön taloudellisesta tilanteesta ja rahankäytöstä? 5p 2. Onko kirjanpito ja taloudenhoito tehty oikein (löytyvätkö vaadittavat lausunnot, täsmääkö tase)? 0/2p 3. Onko toimintasuunnitelma tehty huolellisesti ja onko siihen panostettu? 5p
8 VASTUULLISUUS: Yhdenvertaisuus, tasa-arvo ja esteettömyys, 4p (2 kysymystä) Kiinnitetäänkö yhdenvertaisuusasioihin huomiota? Huomioiko järjestö toiminnassaan HYY:n yhdenvertaisuussuunnitelman teemoja (vammaisuus ja terveydentila, vakaumus, sukupuoli, seksuaalinen suuntautuminen, ikä, perheellisyys, monikulttuurisuus ja kieli)? 4. Huomioidaanko toiminnan suunnittelussa yhdenvertaisuusasiat? 2p 5. Näkyykö yhdenvertaisuusasioiden huomiointi myös järjestön toiminnassa? 2p Ympäristö, 4p (2 kysymystä) Onko järjestöllä esimerkiksi ympäristöohjelma? Huomioiko järjestö toiminnassaan ympäristöasioita? 6. Onko järjestöllä ympäristöohjelma/suunnitelma tai ottaako järjestö toimintansa suunnittelussa ympäristöasiat huomioon muulla tavoin? 2p 7. Ilmenevätkö ympäristötavoitteet järjestön toimintatavoissa? 2p Järjestöaktiivien jaksamisesta huolehtiminen, 2p (2 kysymystä) Pohtiiko järjestö aktiiviensa jaksamista ja tehdäänkö jaksamisen eteen työtä? 8. Huolehtiiko järjestö aktiiviensa jaksamisesta, esim. järjestämällä virkistystoimintaa? 1p 9. Kouluttaako järjestö toimijansa heidän tehtäviinsä? 1p KAIKILLE RYHMÄN JÄRJESTÖILLE YHTEISET KYSYMYKSET: Toiminnan suunnitelmallisuus, 5p (1 kysymys) Onko järjestön toiminta suunnitelmallista ja pitkäjänteistä? 10. Onko järjestön toiminta suunnitelmallista ja pitkäjänteistä? 5p Jäsenistölle järjestettävät tapahtumat, 23p (1 määrällinen + 2 laadullista kysymystä) Pisteytyksessä huomioitavia asioita ovat sekä järjestön ydintehtävään liittyvät tapahtumat (esim. kerhoillat yms.) että varsinaiseen tarkoitukseen liittymättömät tapahtumat. 11. Tapahtumamäärä: 15p Tapahtumamäärä suhteutetaan luokkansa suurimpaan tai lähes suurimpaan niin, että pistejakauma on kohtuullisen tasainen (eli sellainen, jossa muutaman suurimman järjestön vaikutuksesta jakaumasta ei tule merkittävän vinoa) läpi luokan. 12. Onko järjestöllä säännöllisiä kerhoiltoja/yms. jotka toteuttavat sen ydintehtävää? 5p 13. Tukeeko järjestö yhteisöllisyyttä myös varsinaisen tarkoituksensa ulkopuolisin keinoin? 3p HY:n avajaiskarnevaalit, 5p, (1 kysymys)
9 Osallistuuko järjestö HY:n avajaiskarnevaaleille? 14. Osallistuiko järjestö edellisenä vuonna HY:n avajaiskarnevaaleille? 5p Jäsenrekrytointi ja tavoittavuus, 20p (4 kysymystä) Miten järjestö hankkii jäseniä? Miten uudet opiskelijat ja jäsenistö huomioidaan toiminnassa? Kuinka järjestö pyrkii laajentumaan? Kerätäänkö toiminnasta aktiivisesti palautetta? 15. Kerääkö järjestö palautetta toiminnastaan? 5p 16. Onko uusille jäsenille tutustumisiltoja ja/tai muita omia tapahtumia? 5p 17. Onko järjestön toimintaan helppo päästä tutustumaan (esim. esittelyillat)? 5p 18. Pyrkiikö järjestö aktiivisesti näkymään mahdollisille uusille jäsenille? 5p Viestintä ja sen tavoittavuus, 5p (1 kysymys) Miten järjestö viestii jäsenistölleen? Onko sillä kanava, joka tavoittaa koko jäsenistön? Minkälaisia muita viestintäkeinoja järjestö käyttää? Onko viestintä avointa? 19. Viestiikö järjestö toiminnastaan ja päätöksenteosta aktiivisesti ja avoimesti? 5p Jäsenedut, 2p (1 kysymys) Tarjoaako järjestö paikallisia tai valtakunnallisia jäsenetuja? 20. Tarjoaako järjestö jäsenilleen järjestön tehtävään liittyviä jäsenetuja (ei/kyllä/valtakunnallisia)? 2p JÄRJESTÖN TARKOITUKSEN MUKAAN ERITELLYT KYSYMYKSET, (3 kysymystä, 3-6p per kysymys, yht. 15p) Liikuntajärjestöt, 15p: Onko seura Unisportin tai jonkin muun kattojärjestön yhteistyöseura? Onko seura osallistunut opiskelijoiden urheilukilpailuihin tai ollut järjestämässä niitä? Tukeeko seura lajin harrastamisen aloittamista? Järjestetäänkö esimerkiksi kursseja aloittelijoille? 21. Onko seura Unisportin tai jonkin muun kattojärjestön yhteistyöseura? 5p 22. Onko seura osallistunut opiskelijoiden urheilukilpailuihin tai ollut järjestämässä niitä? 5p 23. Tukeeko seura lajin harrastamisen aloittamista? 5p Yhteiskunnalliset järjestöt, 15p: Onko järjestö järjestänyt jonkun oman vaikuttamiskampanjan tai ollut mukana jossakin valtakunnallisessa kampanjassa? Tekeekö järjestö kattojärjestöyhteistyötä? Onko järjestö järjestänyt kaikille ylioppilaskunnan jäsenille avoimia info- tai keskustelutilaisuuksia? Miten
10 järjestö on tiedottanut ylioppilaskunnan muille opiskelijoille toiminnastaan ja arvoistaan? 21. Onko järjestö järjestänyt kaikille ylioppilaskunnan jäsenille avoimia info- tai keskustelutilaisuuksia? 5p 22. Onko järjestö järjestänyt jonkun oman vaikuttamiskampanjan tai ollut mukana jossakin valtakunnallisessa kampanjassa? 5p 23. Tiedottaako järjestö mielipiteistään ja toiminnastaan HYY:n piirissä? 5p Uskonnolliset järjestöt, 15p: Tekeekö järjestö yhteistyötä muiden samanhenkisten järjestöjen kanssa? Kuuluuko järjestö kattojärjestön alaisuuteen tai tekeekö se yhteistyötä muun vastaavan tahon kanssa? Kuinka aktiivisesti järjestö toimii mahdollisen kattojärjestön alaisuudessa ja kuinka itsenäisesti se toimii? Tekeekö järjestö paikallistoimintaa? Kuinka toiminta tavoittaa jäsenistön? 21. Toimiiko järjestö aktiivisesti jonkun kattojärjestön alaisuudessa tai muun vastaavan yhteistyötahon kanssa? 5p 22. Tekeekö järjestö itsenäisesti aktiivista työtä tarkoituksensa mukaisesti? 5p 23. Tavoittaako järjestö toiminnallaan HYY:n piirissä olevan jäsenistönsä? 5p Kansainväliset järjestöt, 15p: Tekeekö järjestö yhteistyötä mahdollisen kattojärjestön tai muiden kv-järjestöjen kanssa? Kohtaavatko suomalaiset ja kansainväliset opiskelijat järjestön toiminnassa? Edistääkö järjestö toiminnallaan yhteisöllisyyttä? Toimiiko järjestö myös ulkomailla toimivien järjestöjen kanssa? 21. Edistääkö järjestö toiminnallaan suomalaisten ja kansainvälisten opiskelijoiden kohtaamista? 6p 22. Tekeekö järjestö yhteistyötä muissa maissa toimivien järjestöjen kanssa? 6p 23. Tekeekö järjestö yhteistyötä muiden järjestöjen kanssa Suomen sisällä? 3p Muut järjestöt, 15p: Miten järjestö pyrkii tavoittamaan potentiaalisia jäseniään (esim. järjestämällä massatapahtumia tms.)? Osallistuuko järjestö ydintoimintansa paikallisiin tai valtakunnallisiin tapahtumiin? Tekeekö järjestö yhteistyötä muiden samanhenkisten järjestöjen kanssa? Onko järjestöllä jokin selkeä erityispiirre tai tehtävä, joka erottaa sen muista järjestöistä ja tuo lisäarvoa ylioppilaskunnan järjestökenttään? 21. Tekeekö järjestö yhteistyötä muiden samanhenkisten järjestöjen kanssa? 5p 22. Osallistuuko järjestö ydintoimintansa paikallisiin ja/tai valtakunnallisiin tapahtumiin ja/tai yhteistyöhön? 5p 23. Esitteleekö järjestö toimintaansa tehtäväänsä liittyvissä tapahtumissa ja yhteyksissä? 5p Kertoimet:
11 Tilat +5% / -5% Onko tilassa HYY:n järjestyssäännöt? Miten käyttöä valvotaan? Positiivinen kerroin, mikäli järjestöllä ei ole käytössään HYY:n järjestötilaa. Teatterit, kuorot ja orkesterit yhteensä 92p Jäsenmäärä 20p Jäsenmäärän perusteena on jäsenrekisteri, talousjohtokunta voi tarvittaessa epäselvissä tapauksissa pyytää rekisteriä nähtäväksi. Mikäli jäsenmäärän perusteena on jokin muu kuin rekisteri, esimerkiksi sähköpostilista, käytetään jäsenmäärän laskukertoimena 0,5 (jäsenmäärä * 0,5). HYY:n jäseniä järjestön jäsenistä on oltava vähintään puolet sekä yhteensä vähintään 10. Jäsenmäärää laskettaessa otetaan huomioon vain järjestön ne jäsenet, jotka ovat HYY:n jäseniä. Järjestön jäsenmäärä suhteutetaan luokkansa suurimpaan tai lähes suurimpaan siten, että pistejakauma on kohtuullisen tasainen läpi luokan, eli sellainen, jossa muutaman suurimman järjestön vaikutuksesta jakaumasta ei tule merkittävän vinoa. Mikäli suhteutuksessa käytetään lähes suurinta jäsenmäärää, samaistetaan tätä suuremmat jäsenmäärät lähes suurimpaan jäsenmäärään. p = j/s*m, missä p = järjestän saama pistemäärä, j = järjestön jäsenmäärä, s = luokan suurimman tai lähes suurimman jäsenmäärä ja m = suurin jaettava pistemäärä Kaikille järjestöryhmille yhteiset yleiset kysymykset, 14p (3 kysymystä) Saako talouspapereista selkeän kuvan järjestön taloudellisesta tilanteesta? Onko taloudenpito avointa? Onko järjestön kirjanpito tehty oikein (löytyvätkö lausunnot, täsmääkö tase)? Onko järjestön toimintaa suunniteltu kunnolla? Kehittyykö toiminta? 1. Ovatko talouspaperit riittävän tarkkoja ja yksityiskohtaisia, jotta niistä saa selkeän kuvan järjestön taloudellisesta tilanteesta ja rahankäytöstä? 5p 2. Onko kirjanpito ja taloudenhoito tehty oikein (löytyvätkö vaadittavat lausunnot, täsmääkö tase)? 0/2p 3. Onko toimintasuunnitelma tehty huolellisesti ja onko siihen panostettu? 5p VASTUULLISUUS: Yhdenvertaisuus, tasa-arvo ja esteettömyys, 4p (2 kysymystä) Kiinnitetäänkö yhdenvertaisuusasioihin huomiota? Huomioiko järjestö toiminnassaan HYY:n yhdenvertaisuussuunnitelman teemoja (vammaisuus ja terveydentila, vakaumus, sukupuoli, seksuaalinen suuntautuminen, ikä, perheellisyys, monikulttuurisuus ja kieli)? 4. Huomioidaanko toiminnan suunnittelussa yhdenvertaisuusasiat? 2p 5. Näkyykö yhdenvertaisuusasioiden huomiointi myös järjestön toiminnassa? 2p
12 Ympäristö, 4p (2 kysymystä) Onko järjestöllä esimerkiksi ympäristöohjelma? Huomioiko järjestö toiminnassaan ympäristöasioita? 6. Onko järjestöllä ympäristöohjelma/suunnitelma tai ottaako järjestö toimintansa suunnittelussa ympäristöasiat huomioon muulla tavoin? 2p 7. Ilmenevätkö ympäristötavoitteet järjestön toimintatavoissa? 2p Järjestöaktiivien jaksamisesta huolehtiminen, 2p (2 kysymystä) Pohtiiko järjestö aktiiviensa jaksamista ja tehdäänkö jaksamisen eteen työtä? 8. Huolehtiiko järjestö aktiiviensa jaksamisesta, esim. järjestämällä virkistystoimintaa? 1p 9. Kouluttaako järjestö toimijansa heidän tehtäviinsä? 1p Toiminta ja sen suunnitelmallisuus, 19p (1 määrällinen + 3 laadullista kysymystä) Kuinka usein järjestö harjoittelee ja esiintyy? Minkälaisia muita tapahtumia järjestetään? Suunnitellaanko toimintaa? Onko toiminta pitkäjänteistä? Tekeekö järjestö kiertueita? Missä se esiintyy? 10. Harjoitukset ja esitykset 10p: Tapahtumamäärä suhteutetaan luokkansa suurimpaan tai lähes suurimpaan niin, että pistejakauma on kohtuullisen tasainen läpi luokan, eli sellainen, jossa muutaman suurimman järjestön vaikutuksesta jakaumasta ei tule merkittävän vinoa. 11. Onko järjestöllä säännöllinen harjoitusrytmi? 4p 12. Panostaako järjestö toiminnassaan jatkuvuuteen ja suunnitelmallisuuteen? 1p 13. Esiintyykö järjestö säännöllisesti? 4p Vapaa-aika, 5p (2 kysymystä) Järjestetäänkö yhteistä vapaa-ajan toimintaa? Kuinka yhteisöllisyyttä pidetään yllä? 14. Tukeeko järjestö yhteisöllisyyttä myös varsinaisen tarkoituksensa ulkopuolisin keinoin? 2p 15. Onko järjestöllä jonkinlainen pidempikestoinen (esim. viikonloppu) harjoitusleiri? 3p Sitoutuminen järjestön toimintaan, 2p (1 kysymys) Käyvätkö jäsenet säännöllisesti harjoituksissa? 16. Ovatko järjestön jäsenet sitoutuneet järjestön toimintaan käymällä säännöllisesti harjoituksissa? 2p Yhteistyö ja yleishyödyllisyys, 5p (2 kysymystä) Tekeekö järjestö hyväntekeväisyyttä? Esiintyykö se muiden järjestöjen tai ylioppilaskunnan
13 tapahtumissa? 17. Esiintyykö järjestö ylioppilaskunnan tai muiden järjestöjen tapahtumissa? 3p 18. Tekeekö järjestö hyväntekeväisyystyötä (esim. hyväntekeväisyyskonsertit)? 2p Jäsenrekrytointi, 11p (3 kysymystä) Kuinka jäseniä rekrytoidaan? Missä järjestö viestii toiminnastaan ylioppilaskunnan jäsenille? Tavoittaako viestintä potentiaaliset jäsenet? Pyritäänkö jäseniä rekrytoimaan ensisijaisesti nimenomaan ylioppilaskunnan piiristä? 19. Rekrytoiko järjestö jäsenistöään erityisesti ylioppilaskunnan jäsenistön keskuudesta? 5p 20. Onko järjestöllä säännöllisiä koe-esiintymisiä tai muita mahdollisuuksia päästä mukaan toimintaan? 2p 21. Viestiikö järjestö laajasti koe-esiintymisistään ja rekrytointitilaisuuksistaan? 4p Viestintä ja sen tavoittavuus, 5p (1 kysymys) Miten järjestö viestii jäsenistölleen? Onko sillä kanava, joka tavoittaa koko jäsenistön? Minkälaisia muita viestintäkeinoja järjestö käyttää? Onko viestintä avointa? 22. Viestiikö järjestö toiminnastaan ja päätöksenteosta aktiivisesti ja avoimesti? 5p Talous ja varainhankinta, 5p (1 kysymys) Ylioppilaskunnan tuella ei saa maksaa palkkioita tai palkkaa. Minkälaista järjestön oma varainhankinta on? 23. Onko järjestöllä säännöllisiä omia varainhankintakanavia? 5p Kertoimet: - Tilat +5% / -5% - Onko tilassa HYY:n järjestyssäännöt? Miten käyttöä valvotaan? - Positiivinen kerroin, mikäli järjestöllä ei ole käytössään HYY:n järjestötilaa. Aine- ja tiedekuntajärjestöt yhteensä 128p Jäsenmäärä 22p Jäsenmäärän perusteena on jäsenrekisteri, talousjohtokunta voi tarvittaessa epäselvissä tapauksissa pyytää rekisteriä nähtäväksi. Mikäli jäsenmäärän perusteena on jokin muu kuin rekisteri, esimerkiksi sähköpostilista, käytetään jäsenmäärän laskukertoimena 0,5 (jäsenmäärä * 0,5). HYY:n jäseniä järjestön jäsenistä on oltava vähintään puolet sekä yhteensä vähintään 10. Jäsenmäärää laskettaessa otetaan huomioon vain järjestön ne jäsenet, jotka ovat HYY:n jäseniä. Sellaisille järjestöille, joilla on vain järjestöjäseniä, annetaan jäsenmäärästä 13
14 pistettä. Järjestön jäsenmäärä suhteutetaan luokkansa suurimpaan tai lähes suurimpaan siten, että pistejakauma on kohtuullisen tasainen läpi luokan, eli sellainen, jossa muutaman suurimman järjestön vaikutuksesta jakaumasta ei tule merkittävän vinoa. Mikäli suhteutuksessa käytetään lähes suurinta jäsenmäärää, samaistetaan tätä suuremmat jäsenmäärät lähes suurimpaan jäsenmäärään. p = j/s*m, missä p = järjestän saama pistemäärä, j = järjestön jäsenmäärä, s = luokan suurimman tai lähes suurimman jäsenmäärä ja m = suurin jaettava pistemäärä Kaikille järjestöryhmille yhteiset yleiset kysymykset, 14p (3 kysymystä) Saako talouspapereista selkeän kuvan järjestön taloudellisesta tilanteesta? Onko taloudenpito avointa? Onko järjestön kirjanpito tehty oikein (löytyvätkö lausunnot, täsmääkö tase)? Onko järjestön toimintaa suunniteltu kunnolla? Kehittyykö toiminta? 1. Ovatko talouspaperit riittävän tarkkoja ja yksityiskohtaisia, jotta niistä saa selkeän kuvan järjestön taloudellisesta tilanteesta ja rahankäytöstä? 5p 2. Onko kirjanpito ja taloudenhoito tehty oikein (löytyvätkö vaadittavat lausunnot, täsmääkö tase)? 0/2p 3. Onko toimintasuunnitelma tehty huolellisesti ja onko siihen panostettu? 5p VASTUULLISUUS: Yhdenvertaisuus, tasa-arvo ja esteettömyys, 4p (2 kysymystä) Kiinnitetäänkö yhdenvertaisuusasioihin huomiota? Huomioiko järjestö toiminnassaan HYY:n yhdenvertaisuussuunnitelman teemoja (vammaisuus ja terveydentila, vakaumus, sukupuoli, seksuaalinen suuntautuminen, ikä, perheellisyys, monikulttuurisuus ja kieli)? 4. Huomioidaanko toiminnan suunnittelussa yhdenvertaisuusasiat? 2p 5. Näkyykö yhdenvertaisuusasioiden huomiointi myös järjestön toiminnassa? 2p Ympäristö, 4p (2 kysymystä) Onko järjestöllä esimerkiksi ympäristöohjelma? Huomioiko järjestö toiminnassaan ympäristöasioita? 6. Onko järjestöllä ympäristöohjelma/suunnitelma tai ottaako järjestö toimintansa suunnittelussa ympäristöasiat huomioon muulla tavoin? 2p 7. Ilmenevätkö ympäristötavoitteet järjestön toimintatavoissa? 2p Järjestöaktiivien jaksamisesta huolehtiminen, 2p (2 kysymystä) Pohtiiko järjestö aktiiviensa jaksamista ja tehdäänkö jaksamisen eteen työtä?
15 8. Huolehtiiko järjestö aktiiviensa jaksamisesta, esim. järjestämällä virkistystoimintaa? 1p 9. Kouluttaako järjestö toimijansa heidän tehtäviinsä? 1p Edunvalvonta, 20p (5 kysymystä) Pisteytyksessä huomioitavia asioita ovat mm. edunvalvontayhteistyö, edunvalvonta oman oppiaineen tai oppiaineiden suuntaan, edunvalvontayhteistyö, yhteydenpito hallopedeihin ja muihin opiskelijaedustajiin, toiminnan koordinointi, edunvalvonta-asioista tiedottaminen jäsenistölle, KV-edunvalvonta ja siitä tiedottaminen, yhteiskunnallisuus, opiskelijoihin vaikuttavien asioiden huomioiminen edunvalvonnassa, erilaisten opiskelijoiden huomioiminen sekä kansallinen yhteistyö ja työelämäyhteistyö. 10. Onko järjestöllä edunvalvonnasta vastaava hallituksenjäsen tai virkailija? 0/2p 11. Onko järjestön edunvalvontatoiminta ollut toimintakertomuksen perusteella aktiivista ja aikaansaavaa? 5p 12. Tapaako järjestö säännöllisesti oman oppiaineensa/tiedekuntansa edustajia? 3p 13. Tekeekö järjestö yhteistyötä hallinnon opiskelijaedustajien kanssa? 5p 14. Onko järjestöllä toimivat yhteydet oman alansa ammattijärjestöön tai muunlaista aktiivista työelämätoimintaa? 5p Jäsenistölle järjestettävät tapahtumat, 27p, (1 määrällinen ja 3 laadullista kysymystä) Pisteytyksessä huomioitavia asioita ovat mm. tapahtumien monipuolisuus (juhlat, illanistujaiset, excut, koulutukset ja toimijatapaamiset jne.), tapahtumien esteettömyys ja alkoholittomien sekä perheellisten huomiointi sekä tapahtumien järjestämisen osallistavuus. 15. Tapahtumamäärä 18p: Viikoittaiset/rutiinitapahtumat sekä muut tapahtumat eritellään. Tapahtumamäärä suhteutetaan luokkansa suurimpaan tai lähes suurimpaan siten, että pistejakauma on kohtuullisen tasainen läpi luokan, eli sellainen, jossa muutaman suurimman järjestön vaikutuksesta jakaumasta ei tule merkittävän vinoa. 16. Huomioiko järjestö tapahtumien järjestämisessä ja suunnittelussa jäsenistön erilaisuuden ja erilaiset tarpeet? 5p 17. Onko tapahtumien järjestäminen järjestössä järjestetty niin, että mukana järjestämässä ja ideoimassa on paljon toimijoita? 1p
16 18. Järjestetäänkö tapahtumia monipuolisesti ja tasaisesti pitkin lukuvuotta? 3p Opintotoiminta, 5p (1 kysymys) Mikäli yliopisto ei huolehdi opintoja tukevista palveluista, järjestääkö järjestö esimerkiksi opintopiirejä tai onko sillä tenttiarkisto? 19. Onko järjestöllä opiskelua tukevia palveluja, kuten opintopiirejä tai tenttiarkisto? 5p Tuutorointi ja uudet opiskelijat, 13p (3 kysymystä) Pisteytyksessä huomioitavia asioita ovat mm. tuutoreiden tukeminen ja sitouttaminen järjestökenttään, uusien opiskelijoiden vastaanoton toteutus ja fukseille järjestettävät tapahtumat, tuutori- ja fuksivastaavien toiminta. 20. Osallistuuko järjestö uusien opiskelijoiden vastaanottamiseen järjestämällä monipuolisesti tapahtumia? 6p 21. Tekeekö järjestö yhteistyötä opiskelijatuutoreiden kanssa? 6p 22. Onko järjestöllä tuutori- tai fuksivastaava? 0/1p Viestintä ja sen tavoittavuus, 5p (1 kysymys) Miten järjestö viestii jäsenistölleen? Onko sillä kanava, joka tavoittaa koko jäsenistön? Minkälaisia muita viestintäkeinoja järjestö käyttää? Onko viestintä avointa? 23. Viestiikö järjestö toiminnastaan ja päätöksenteosta aktiivisesti ja avoimesti? 5p Toiminnan tavoittavuus ja avoimuus 10p (3 kysymystä) Onko järjestön toimintaan helppo tulla mukaan? Käykö tapahtumissa ihmisiä? Kerätäänkö toiminnasta palautetta aktiivisesti? Kuinka järjestön toiminnasta päätetään? Kuinka jäsenistö voi antaa ehdotuksia ja ideoita toiminnan järjestämiseen? 24. Kuinka hyvin järjestö tavoittaa jäsenensä? 3p 25. Onko hallituksen ulkopuolisella jäsenellä vaikutus- tai toimintamahdollisuuksia? 4p 26. Kerääkö järjestö palautetta toiminnastaan esimerkiksi jäsenkyselyjen avulla? 1p 27. Huomioiko järjestö toimintansa jatkuvuuden? 2p
17 Yhteistyö ja hyödyllisyys oman järjestön ulkopuolella, 6p (2 kysymystä) Minkälaista yhteistyötä tehdään? Hyödyttääkö järjestö myös jäsenistönsä ulkopuolisia henkilöitä? Tekeekö järjestö alumnitoimintaa? Kysymykset 28. Onko järjestöllä säännöllistä yhteistyötä muiden järjestöjen kanssa? 5p 29. Tekeekö järjestö alumnitoimintaa? 1p Kertoimet: Tilat +5% / -5% Onko tilassa HYY:n järjestyssäännöt? Miten käyttöä valvotaan? Positiivinen kerroin, mikäli järjestöllä ei ole käytössään HYY:n järjestötilaa.
Toiminta-avustusten jakaminen talousjohtokunnassa
Toiminta-avustusten jakaminen talousjohtokunnassa Toiminta-avustusjaon kriteerit ja kysymykset vuodelle 2014 Talousjohtokunta jakaantuu toiminta-avustusten jakoa varten pienryhmiin jo hyvissä ajoin ennen
LisätiedotVäli- ja loppuraportointi
Väli- ja loppuraportointi Hyvän raportin merkitys hankkeen tulosten kuvaamisessa Sari Ahvenainen ESR-koordinaattori 25.5.2011 Uudenmaan ELY-keskus Väliraportti (1/8) Miksi väliraportti tehdään? - Tarkoituksena
LisätiedotElämänkatsomustieto. Arto Vaahtokari Helsingin yliopiston Viikin normaalikoulu arto.vaahtokari@helsinki.fi. Sari Muhonen
Elämänkatsomustieto Arto Vaahtokari Helsingin yliopiston Viikin normaalikoulu arto.vaahtokari@helsinki.fi OPPIAINEEN TEHTÄVÄ Elämänkatsomustiedon opetuksen ydintehtävänä on edistää oppilaiden kykyä etsiä
LisätiedotPuutarhaliiton hallitus. Tehtävät, vastuut ja rooli
Puutarhaliiton hallitus Tehtävät, vastuut ja rooli Pelisäännöt Yhdistyslaki Kirjanpitolaki ja asetus Puutarhaliiton säännöt (30.3.1990) Puutarhakulttuurirahaston säännöt (2.4.1993) Puutarhaliiton vaaliohjesääntö
LisätiedotPiirin valmennuskatsaus Laatuhyvinvointikysely. Koulutuspalautteista ja LPJ-koulutukseen liittynyt kysely Yhteenveto GLT-d Hannu Anttonen
Piirin valmennuskatsaus Laatuhyvinvointikysely Koulutuspalautteista ja LPJ-koulutukseen liittynyt kysely Yhteenveto GLT-d Hannu Anttonen Klubikysely 2014 - koulutus Tuloksellisuustieto ok: 50% sanoo ei
LisätiedotHANKETAPAAMINEN. Suomussalmi 24.4.2012 KAIRA-hanke Vaikuttavuutta Kainuun rakennetyöttömyyden purkamiseen/s10179
HANKETAPAAMINEN Suomussalmi 24.4.2012 KAIRA-hanke Vaikuttavuutta Kainuun rakennetyöttömyyden purkamiseen/s10179 2 Näytön aika Virta-Kainuu Na-He ry Kotvanen Kuhmon työsilta Suomut ry Kaito Kaira Osallisuus
LisätiedotJärjestöavustushakemus 1 (5)
Järjestöavustushakemus 1 (5) Oulun kaupungin hyvinvointilautakunta on hyväksynyt järjestöille myönnettävien toimintaavustusten ehdot (30.1.2014). Tutustukaa ehtoihin ennen hakemuslomakkeen täyttämistä.
LisätiedotLIITE 1 TOIMIJARYHMÄOHJESÄÄNTÖ
LIITE 1 TOIMIJARYHMÄOHJESÄÄNTÖ 1 Ohjesäännön sisältö Tässä ohjesäännössä määrätään niistä oikeuksista, joita yhdistyksen hallitus voi myöntää Turun kauppatieteiden ylioppilaat ry:n (myöhemmin TuKY) toimijaryhmille,
LisätiedotMielestämme hyvä kannustus ja mukava ilmapiiri on opiskelijalle todella tärkeää.
Ops-perusteluonnosten palaute Poikkilaakson oppilailta 1 LUKU 2 B Perusopetuksen arvoperusta Suunta on oikea, ja tekstissä kuvataan hyvin sitä, kuinka kaikilla lapsilla kuuluisi olla oikeus opiskella ja
LisätiedotYhdistyksen jäsenet Yhdistyksen varsinaiseksi jäseneksi voi hallitus hyväksyä jokaisen, joka on suorittanut tutkinnon Lahden ammattikorkeakoulussa.
LUONNOS LAMK-alumni ry:n sääntöehdotukset perustamiskokoukseen: Yhdistyksen nimi LAMK alumni ry Yhdistys on suomenkielinen. Yhdistyksen kotipaikka: Lahti Yhdistyksen tarkoitus ja toimintamuodot Yhdistyksen
LisätiedotPerusopetuksen aamu- ja iltapäivätoiminnan laadun arviointi 2016 Västankvarns skola/ Tukiyhdistys Almus ry.
Perusopetuksen aamu- ja iltapäivätoiminnan laadun arviointi 06 Västankvarns skola/ toteutti perusopetuksen aamu- ja iltapäivätoiminnan seurantakyselyn lapsille ja huoltajille huhtikuussa 06. Vuoden 06
LisätiedotJoustava perusopetus. - taustaa ja perusteita
Joustava perusopetus - taustaa ja perusteita Paasitorni 27.9.2010 Jopo-toiminnan taustaa Ensimmäiset 26 kuntaa käynnistivät toiminnan vuonna 2006. Lukuvuonna 2007-2008 toimintaa oli 72:ssa kunnassa. Lukuvuonna
LisätiedotJäsenluettelo ja henkilörekisterit. Olli Välke Opintokeskus Visio
Jäsenluettelo ja henkilörekisterit Olli Välke Opintokeskus Visio Yhdistyksen jäsenluettelo Yhdistyslain mukaan hallituksen on pidettävä yhdistyksen jäsenistä luetteloa. Hallituksen kannattaa antaa jäsenluettelon
LisätiedotTerveydenhuollon järjestämissuunnitelma 2013-2016
Terveydenhuollon järjestämissuunnitelma 2013-2016 Päivitys vuosille 2014-2016 LSHP perusterveydenhuollon yksikkö Terveydenhuollon järjestämissuunnitelma Yleiset tavoitteet Vuonna 2017 sosiaalipalvelut,
LisätiedotTaustaa KY:n nykyisestä toiminnasta KY:n strategia
Päivä starttaa KY:llä pienellä puoella tarjoilulla lounaalla ja taustoituksella ja jatkuu kahden erillisen työryhmätyön voimin. Työryhmien tavoitteena on saada aikaiseksi napakat ppt esitykset aiheista.
LisätiedotLions tietoa uusille jäsenille. Klubi ja klubin virat
Lions tietoa uusille jäsenille Klubi ja klubin virat KLUBIN TARKOITUS Luoda ja ylläpitää yhteisymmärryksen henkeä maailman kaikkien kansojen kesken. Edistää yhteiskunnallista ja yleishyödyllistä toimintaa.
LisätiedotArvioidaan työskentelyn asennetta, vastuullisuutta, omaaloitteisuutta,
OPS:n perusteet Työskentelyn arviointi on osa oppilaan oppimistaitojen arviointia. Työskentelyn arvioinnin pohjana ovat työskentelylle eri oppiaineissa asetetut tavoitteet. Työskentelyn arviointi kohdistuu
LisätiedotMANNERHEIMIN LASTENSUOELULIITON LEMIN PAIKALLISYHDISTYS RY
MANNERHEIMIN LASTENSUOELULIITON LEMIN PAIKALLISYHDISTYS RY TOIMINTASUUNNITELMA 2011 1 TOIMINNAN YDINALUEET 3 2 TOIMINTA 3 2.1 VIIKOTTAINEN TOIMINTA 3 2.2 TAPAHTUMAT 3 2.3 TAPAHTUMAT JOHIN OSALLISTUMME
LisätiedotSyksyn aloituskampanjat lippukunnissa
Syksyn aloituskampanjat lippukunnissa Partiossa eletään nyt hyvää nousukautta. Jotta sama tilanne jatkuisi, olemme tehneet teille syksyn toiminnan aloittamisen tueksi tarkoitetun vihkon. Viime syksynä
LisätiedotHYVÄKSYTTY HALLITUKSEN KOKOUKSESSA 6/2019 Opintoasiat 26 p Koulutuspoliittinen toiminta 0-8 p. Max. pisteet
HYVÄKSYTTY HALLITUKSEN KOKOUKSESSA /20 Opintoasiat 2 p Koulutuspoliittinen toiminta 0-8 p Max. pisteet Järjestö on edustettuna yliopiston, tiedekunnan tai oppiaineen hallinnossa 2 Järjestö pitää yhteyttä
LisätiedotVarhaiskasvatuspalveluiden asiakaskysely 2014
Varhaiskasvatuspalveluiden asiakaskysely 2014 Tuusulan kunnan varhaiskasvatuksen asiakaskysely toteutettiin maaliskuussa 2014. Sähköiseen kyselyyn vastasivat päiväkotien, perhepäivähoidon ja kerhotoiminnan
LisätiedotLausuntopyyntö STM 2015
Lausuntopyyntö STM 2015 1. Vastaajatahon virallinen nimi Nimi - Itä-Savon sairaanhoitopiirin kuntayhtymä 2. Vastauksen kirjanneen henkilön nimi Nimi - Panu Peitsaro 3. Vastauksen vastuuhenkilön yhteystiedot
LisätiedotNuorten tieto- ja neuvontatyön sekä verkkonuorisotyön avustukset. Emma Kuusi 19.5.2016
Nuorten tieto- ja neuvontatyön sekä verkkonuorisotyön avustukset Emma Kuusi 19.5.2016 Perusta Nuorisolaki Valtionavustuslaki Valtion talousarviossa kuvatut toimialan vaikuttavuus- ja tuloksellisuustavoitteet
LisätiedotISYY:n JÄRJESTÖPÄIVÄ Ainejärjestöjen kv-vastaavat. Järjestökoulutus 11.2.2014
ISYY:n JÄRJESTÖPÄIVÄ Ainejärjestöjen kv-vastaavat Järjestökoulutus 11.2.2014 Keskustelun teemoja Kansainvälisyys yliopistossa ja ylioppilaskunnassa Miten kansainvälisyys tällä hetkellä näkyy ainejärjestöissä?
LisätiedotPuheenjohtajana taloyhtiössä rooli ja vastuut
Puheenjohtajana taloyhtiössä rooli ja vastuut Taloyhtiö 2016 -tapahtuma 6.4.2016 Simo Vihemäki lakimies, OTM, luvan saanut oikeudenkäyntiavustaja Kiinteistöliitto Uusimaa 2 Hallituksen puheenjohtaja (AOYL
LisätiedotPohjanmaan Sulkapalloilijat ry. Toimintasuunnitelma 2016
Pohjanmaan Sulkapalloilijat ry Toimintasuunnitelma 2016 Varsinainen toiminta Yhdistyksen tarkoituksena on edistää sulkapallon harrastus- ja kilpailutoimintaa Pohjanmaan alueella. Tarkoituksensa toteuttamiseksi
LisätiedotTukioppilaat hyvinvoinnin rakentajina koulussa tukioppilastoimintaa 40 vuotta
Tukioppilaat hyvinvoinnin rakentajina koulussa tukioppilastoimintaa 40 vuotta Tukioppilastoiminnan uusi esittelyvideo (linkki) Tukioppilastoiminnan toimijat ja yhteistyökumppanit Toimijat koulun tukioppilastoiminnassa
LisätiedotValintaperusteet, kevät 2013: Liiketalouden koulutusohjelma 210 op, Liiketalouden ammattikorkeakoulututkinto, Tradenomi
Valintaperusteet, kevät 2013: Liiketalouden koulutusohjelma 210 op, Liiketalouden ammattikorkeakoulututkinto, Tradenomi Valintakokeisiin kutsutaan kaikki hakukelpoiset hakijat. Lopulliseen opiskelijavalintaan
LisätiedotTampereen nuorisovaltuuston johtosääntö Suurkokouksessa 19. toukokuuta 2015
Tampereen nuorisovaltuuston johtosääntö Suurkokouksessa 19. toukokuuta 2015 1. Luku Nuorisovaltuuston perusta ja tarkoitus 1 Toiminnan perusta Tampereen nuorisovaltuusto on puoluepoliittisesti ja uskonnollisesti
LisätiedotFORSSAN SEUDUN JOUKKOLIIKENTEEN PALVELUTASON MÄÄRITTELYTYÖ
FORSSAN SEUDUN JOUKKOLIIKENTEEN PALVELUTASON MÄÄRITTELYTYÖ ASUKASKYSELYN TULOKSET 4/2016 VASTANNEIDEN ASUINKUNTA Eniten vastauksia tuli Tammelasta ja Humppilasta Kokonaisvastausmäärä oli 220 IKÄ- JA SUKUPUOLIJAKAUMA
LisätiedotKoordinaattorin puheenvuoro
Koordinaattorin puheenvuoro Ikääntyneen hyvä arkiavustusohjelman keskustelutilaisuus 9.12.2011 Pirkko Karjalainen toiminnanjohtaja Tästä lähdettiin Hanketta valmisteltiin Ray:n aloitteesta kevään 2011
LisätiedotTieVie-hanke 2001-02 Saksan kieli. Ritva Huurtomaa
TieVie-hanke 2001-02 Saksan kieli Ritva Huurtomaa Tavoitteet suunnitella ja toteuttaa verkkokurssina saksan kieliopin oppimiseen ja harjoittelemiseen innostava kokonaisuus saksan opintojaan aloittavia
LisätiedotViestintäsuunnitelma. 19.10.2015 Student Lifen ohjausryhmä
Viestintäsuunnitelma 19.10.2015 Student Lifen ohjausryhmä Sisältö lyhyesti 1. Student Lifen viestinnän lähtökohdat ja nykytilanne 2. Viestinnän tavoitteet ja niiden saavuttaminen 3. Viestinnän kohderyhmät
LisätiedotKulttuurien väliset yhteentörmäykset ja miten ne voidaan välttää
Kulttuurien väliset yhteentörmäykset ja miten ne voidaan välttää JIPOT JA JEKUT, TURUN AMMATTI-INSTITUUTTI 22.4.2009 Marja Sierilä, Omnian ammattiopisto Kulttuurikonfliktit Kulttuurikonflikteja syntyy
LisätiedotOHJESÄÄNTÖ JÄRJESTÖISTÄ, AVUSTUKSISTA JA AVUSTUSTOIMIKUNNASTA. 3 Järjestöaseman myöntäminen
sivu 1/5 OHJESÄÄNTÖ JÄRJESTÖISTÄ, AVUSTUKSISTA JA AVUSTUSTOIMIKUNNASTA Edustajiston päätös 28.10.2009, 27.1.2010, 29.9.2010, 23.11.2011, 21.11.2012, 27.11.2013, 29.10.2014 ja 27.1.2016. Tässä ohjesäännössä
LisätiedotKeski-Pohjanmaan liitto asiakastyytyväisyys kysely
KeskiPohjanmaan liitto asiakastyytyväisyys kysely 1. Vastaaja: 0 5 10 15 20 25 30 35 40 45 50 55 60 65 70 75 kunnan luottamushenkilö 15 muu 72 2. Oletko tehnyt yhteistyötä KeskiPohjanmaan liiton kanssa
LisätiedotHONKALAHDEN PUUTYÖNTEKIJÄIN AO 005 RY:N TOIMINTASUUNNITELMA 2009
HONKALAHDEN PUUTYÖNTEKIJÄIN AO 005 RY:N TOIMINTASUUNNITELMA 2009 TOIMINTA-AJATUS TARKOITUSTAAN VARTEN AMMATTIOSASTO; Hoitaa sääntöjen määräämien asioiden lisäksi jäsenasioiden, vapaaajan ja sopimustoiminnan
LisätiedotTOIMINTASUUNNITELMA 2008 1(5) Yleistä
TOIMINTASUUNNITELMA 2008 1(5) Yleistä (Tamko) on Tampereen ammattikorkeakoulun (TAMK) opiskelijoiden edunvalvonta- ja palvelujärjestö. Opiskelijoita TAMKissa edustaa opiskelijakunta. HALLINTO Opiskelijakunnan
LisätiedotTerveyskeskuksen innovaatiorahastosta rahoitettujen hankkeiden loppuraportti
Terveyskeskuksen innovaatiorahastosta rahoitettujen hankkeiden loppuraportti RUISTA RANTEESEEN OTE OMASTA ELÄMÄSTÄ INNOVAATIORAHASTOHANKE (1.1 31.12.2012) Hankkeen tavoitteet Hankkeen tavoitteena on vahvistaa
LisätiedotEhdotus NEUVOSTON PÄÄTÖS
EUROOPAN KOMISSIO Bryssel 25.4.2013 COM(2013) 239 final 2013/0127 (NLE) Ehdotus NEUVOSTON PÄÄTÖS maasta toiseen ulottuvien vesistöjen ja kansainvälisten järvien suojelusta ja käytöstä tehdyn yleissopimuksen
LisätiedotAmpumahiihdon sinettiseurakriteerit
Ampumahiihdon sinettiseurakriteerit 2005 - 1. Seuralla on nuorisovastaava ja hänellä tukihenkilö. Seuralla tulee olla nuorisotoiminnasta vastaava henkilö ja hänellä nimetty tukihenkilö. Nuorisovastaavalla
LisätiedotRaportointi hankkeen tulosten kuvaajana ja toteutuksen tukena
Raportointi hankkeen tulosten kuvaajana ja toteutuksen tukena Tiivistelmät, väli- ja loppuraportit Auli Vuorela ESR-koordinaattori Uudenmaan ELY-keskus 6.5.2013 Raportteja, raportteja, raportteja Loppuraportti
LisätiedotHALLINTOTIETEIDEN MAISTERIN TUTKINTO Valintakoe 6.6.2014 Pisteet yhteensä (tarkastaja merkitsee)
HALLINTOTIETEIDEN MAISTERIN TUTKINTO Valintakoe 6.6.2014 Pisteet yhteensä (tarkastaja merkitsee) VALINTAKOKEEN PISTEYTYS Valintakokeesta on mahdollisuus saada maksimissaan 60 pistettä. Tehtävät perustuvat
LisätiedotMonialaisen oppimiskokonaisuuden arviointikäytännöt. Työkaluja monialaisen oppimiskokonaisuuden toteutumisen seurantaan ja arviointiin - OPS2016
Monialaisen oppimiskokonaisuuden arviointikäytännöt Työkaluja monialaisen oppimiskokonaisuuden toteutumisen seurantaan ja arviointiin - OPS2016 Monialaisen oppimiskokonaisuuden arviointikäytännöt Arvioinnin
LisätiedotViestinnällä vaikuttavuutta. Sosiaali- ja terveysministeriön viestinnän linjaukset 2011 2016
Viestinnällä vaikuttavuutta Sosiaali- ja terveysministeriön viestinnän linjaukset 2011 2016 STM hyödyntää viestinnän uusia mahdollisuuksia Tutkimusten mukaan sidosryhmät pitävät sosiaali- ja terveysministeriötä
LisätiedotKenguru 2016 Mini-Ecolier (2. ja 3. luokka) Ratkaisut
sivu 1 / 11 TEHTÄVÄ 1 2 3 4 5 6 VASTAUS E B C D D A TEHTÄVÄ 7 8 9 10 11 12 VASTAUS E C D C E C TEHTÄVÄ 13 14 15 16 17 18 VASTAUS A B E E B A sivu 2 / 11 3 pistettä 1. Anni, Bert, Camilla, David ja Eemeli
LisätiedotInfo B2: Global Mindedness -kysely. Muuttaako vaihto-opiskelu opiskelijoiden asenteita ja voiko muutosta mitata? Irma Garam, CIMO
Info B2: Global Mindedness -kysely. Muuttaako vaihto-opiskelu opiskelijoiden asenteita ja voiko muutosta mitata? Irma Garam, CIMO Kv päivät Levi 21.5. May- 13 Tässä infosessiossa: Mikä on GlobalMindendess-kysely?
LisätiedotEskarista ekalle. eskariope mukana ekaluokan alussa
Eskarista ekalle eskariope mukana ekaluokan alussa Taustaa: Kemi mukana Kelpo-kehittämistoiminnan 1. aallossa lv. 2008-2009 alkaen Tavoite: Esi- ja perusopetuksen nivelvaiheen kehittäminen ja yhteistyön
LisätiedotLastensuojelun edunvalvonnan kuntakartoitus 2016. Pilvikki Harju Sosiaalityön opiskelija 11.5.2016
Lastensuojelun edunvalvonnan kuntakartoitus 2016 Pilvikki Harju Sosiaalityön opiskelija 11.5.2016 Kysely viranhaltijoille Tarkoituksena kartoittaa lastensuojelun edunvalvonnan tilannetta Lapin ja Länsi-Pohjan
LisätiedotValtakunnallisen työpajayhdistyksen alueellinen toiminta 2015. Palautekyselyn tuloksia. www.tpy.fi
Valtakunnallisen työpajayhdistyksen alueellinen toiminta 2015 Palautekyselyn tuloksia Alueellinen toiminta TPY:ssä Yhdistyksen alueelliseen toimintaan lukeutuvat alueelliset koulutukset ja työpajojen alueellisten
LisätiedotLIITTOKOKOUSVAALIT 2016
1(5) VAALIOHJEET LIITTOHALLITUKSEN JÄSENEHDOKKAIDEN ASETTAMISTA VARTEN 1. Yleistä Liiton sääntöjen 18 :n mukaan liittohallitukseen kuuluvat puheenjohtajan ja varapuheenjohtajan lisäksi 14 varsinaista jäsentä
LisätiedotULKOMAISEN HENKILÖSTÖN TUKIPALVELUIDEN SEURANTARAPORTTI LUOVUTETTU 27.4.2012 KEHITTÄMISTYÖRYHMÄ JYVÄSKYLÄN YLIOPISTO
ULKOMAISEN HENKILÖSTÖN TUKIPALVELUIDEN KEHITTÄMISTYÖRYHMÄ SEURANTARAPORTTI LUOVUTETTU JYVÄSKYLÄN YLIOPISTO SISÄLLYS Johdanto...1 1 Toimenpide-ehdotusten toteutuminen ja kv-henkilöstöpalveluiden kehittyminen...2
LisätiedotVALTAKUNNALLINEN VALINTAPERUSTESUOSITUS 2015
VALTAKUNNALLINEN VALINTAPERUSTESUOSITUS 2015 1 / 7 Yleisosio Valtakunnallisen valintaperustesuosituksen yleisosio löytyy täältä (linkki). Alakohtainen suositus: tekniikan ammattikorkeakoulututkinnot (päivätoteutukset)
LisätiedotKunnanhallituksen työn arviointi valtuustokaudella 2009 2012 Hallitusjäsenen henkilökohtainen arviointi
Liite 3 Suomen Kuntaliiton yleiskirjeeseen 9/80/2012 Kunnanhallituksen työn arviointi valtuustokaudella 2009 2012 Hallitusjäsenen henkilökohtainen arviointi Hallitustyön edellytykset, toimintakulttuuri
LisätiedotLearning cafen yhteenveto. Helsinki 23.1.2014
Learning cafen yhteenveto Helsinki 23.1.2014 Miten ohjaamme asiakkaita ammatilliseen kuntoutukseen? Tieto tulleista muutoksista (palveluntuottajat), tiedon jakaminen sidosryhmille/ammattilaisille ja asiakkaille
LisätiedotLausuntopyyntö STM 2015
Lausuntopyyntö STM 2015 1. Vastaajatahon virallinen nimi Nimi - Vaasan sairaanhoitopiirin ky 2. Vastauksen kirjanneen henkilön nimi Nimi - Göran Honga 3. Vastauksen vastuuhenkilön yhteystiedot Nimi Asema
LisätiedotTOIMINTASUUNNITELMA 2016
TOIMINTASUUNNITELMA 2016 EPSILON RY 1 YLEISTÄ Yhdistyksen toiminta tulee jatkumaan vuoden 2015 sääntöjä 2 ja 3 mukaillen. Epsilon ry:n tärkeimpänä tarkoituksena on toimia jäsentensä yhdyssiteenä, tukea
LisätiedotNimi ja Postinumero Postitoimipaikka osoite, johon järjestön/seuran virallinen posti osoitetaan
LIIKUNTALAUTAKUNTA Lisätiedot, liikuntavirasto p. 044 703 8033. ERITYISLIIKUNTAJÄRJESTÖN/-SEURAN TOIMINTA-AVUSTUSHAKEMUS VUODEN 2011 TOIMINNAN PERUSTEELLA Hakemus on toimitettava: Oulun kaupungin kirjaamo
LisätiedotNÄMÄ KYSYMYKSET KANNATTAA KYSYÄ ENNEN SUORAHAKU- TOIMEKSIANNON ALOITTAMISTA (JÄLKIKÄTEEN ON MYÖHÄISTÄ)
NÄMÄ KYSYMYKSET KANNATTAA KYSYÄ ENNEN SUORAHAKU- TOIMEKSIANNON ALOITTAMISTA (JÄLKIKÄTEEN ON MYÖHÄISTÄ) Loistava visio on tarkoitukseton ilman loistavia ihmisiä MENESTYS SYNTYY HYVÄN JOHTAMISEN KAUTTA.
LisätiedotOpKu I Vaikuttajana alakoulussa
OpKu I Vaikuttajana alakoulussa Turvan talo 22.3.2007 Nuorisotyöntekijä Anne Haavisto Aineisto on rakennettu useista yleisesti oppilaskunnan tehtäviä ja yksittäisten oppilaskuntien tehtäviä käsittelevistä
LisätiedotUudet liikuntatoiminnan avustusperusteet. Seurafoorumi 28.4.2015
Uudet liikuntatoiminnan avustusperusteet Seurafoorumi 28.4.2015 Avustettavuus Haetaan kerran, minkä jälkeen avustettavuutta arvioidaan vuosittain itsearvioinnin sekä muutaman vuoden välein suoritettavan
LisätiedotArviointi johtamisen tukena
Arviointi johtamisen tukena Marion Fields Suunnittelija, OK-opintokeskus 26.11.2014 27.11.2014 1 Mitä näet tässä kuvassa? 27.11.2014 2 Arviointi on kuin valokuva Se näyttää yhdistyksen tai järjestön tilan
LisätiedotAVOIMEN AMK:N VALTAKUNNALLINEN KEHITTÄMISVERKOSTO 10.3.2015 TOIMINTASUUNNNITELMA 2015 2017. 1. Johdanto
AVOIMEN AMK:N VALTAKUNNALLINEN KEHITTÄMISVERKOSTO 10.3.2015 TOIMINTASUUNNNITELMA 2015 2017 1. Johdanto 2. Kehittämisverkoston toimijat ja järjestäytyminen 3. Toiminnan tavoitteet ja teemat 4. Kehittämisverkoston
LisätiedotTarjoajalla on oltava hankinnan kohteen laatu ja laajuus huomioon ottaen kokemusta seuraavilla alueilla:
Kysymykset ja vastaukset 1 (5) Avainkumppanin hankinta johtamisen kehittämisen projektiin Espoon kaupungin hankintapalveluun saapui kysymyksiä koskien Avainkumppanin hankinta johtamisen kehittämisen projektiin
Lisätiedot03/2010. Seuturyhmien. toimintaohje. Metallityöväen Liitto ry
Seuturyhmien toimintaohje Metallityöväen Liitto ry Seuturyhmien toimintaohje Metallityöväen Liitto ry:n aluejärjestön säännöt 2 : ( ) Aluejärjestön jäseninä olevat ammattiosastot muodos tavat aluejärjestön
Lisätiedot4.1 Mitä autopaikalle saa pysäköidä?
4 Autopaikan ja autotallin käyttö 4.1 Mitä autopaikalle saa pysäköidä? Välillä taloyhtiöissä esiintyy erimielisyyttä siitä, saako autopaikalle pysäköidä esimerkiksi matkailuajoneuvon, pakettiauton tai
LisätiedotPAAVO kaupunkikohtainen lomake.
PAAVO kaupunkikohtainen lomake. Tämä on PAAVO-ohjelman vuosiseurantalomake. Ohjeita: Tämä lomake on tarkoitettu kaupungin yhteyshenkilön täytettäväksi.tiedot täytetään 2013 osalta 15.11 tilanteen mukaan
LisätiedotVarsinainen yhtiökokous tiistaina 15. maaliskuuta 2016 klo 11.00 Pörssisali, Fabianinkatu 14, 00100 Helsinki
Varsinainen yhtiökokous tiistaina 15. maaliskuuta 2016 klo 11.00 Pörssisali, Fabianinkatu 14, 00100 Helsinki Esityslista 1. Kokouksen avaaminen 2. Kokouksen järjestäytyminen 3. Pöytäkirjantarkastajien
LisätiedotTämä sopimus koskee yhteistyötä 1.1.2015-31.12.2015 välisenä aikana. Sopimuskaudella on yksi pelikausi.
YHTEISTYÖSOPIMUS, SUOMI GOLF 1. Sopimuksen osapuolet A. Ykkösmedia Oy Kotikuja 1 15950 LAHTI (myöhemmin Ykkösmedia) B. Messilä Golf Messiläntie 240 15980 Messilä (myöhemmin golfkeskus) 2. Sopimuksen tarkoitus
LisätiedotHelsinki. Kuntaraportti
Helsinki Kuntaraportti Tutkimuksen taustat ja toteutus 1/2 Tutkimuksen tarkoituksena on selvittää Suomen Yrittäjien jäsenkunnan käsityksiä kuntien elinkeinopolitiikasta sekä kuntien ja yrittäjien yhteistyön
LisätiedotTYÖPAIKKATOIMINNAN ABC
NORDEA UNIONI SUOMI RY TYÖPAIKKATOIMINNAN ABC Työpaikkaosastoille Järjestötoimikunta 2012 R A T A M E S T A R I N K A T U 12A 8.K R S, 00520 H E L S I N K I TYÖPAIKKATOIMINNAN TOIMINTAMALLI 1. TOIMIALUE
LisätiedotIlman huoltajaa tulleen alaikäisen kotoutumissuunnitelma
Täytetään yhdessä lapsen/nuoren ja hänen edustajansa kanssa Lapsen nimi ja kutsumanimi Henkilötunnus Maahanmuuttopäivä ja ikä Äidinkieli (-kielet) Kansalaisuus Uskonto Edustajan nimi ja yhteystiedot Missä
LisätiedotSääntöjen 21, 25 ja 26
Mikä valtuusto Sääntöjen 15, 17, Valtuusto on Kennelliiton yllin päättävä elin yleiskokousten välillä Yleiskokouksessa suoritetaan valtuuston vaali seuraavan kalenterivuoden alussa alkavaksi kolmivuotiskaudeksi
LisätiedotKansainvälisyys korkeakoulun arjessa totta vai tarua?
Kansainvälisyys korkeakoulun arjessa totta vai tarua? Korkeakoulujen kansainvälisten asioiden kevätpäivät, Lahti 22.5.2012 Round Table -keskustelu Marjo Piironen ja Liisa Timonen Marjo Piironen ja Liisa
LisätiedotSKYPE-RYHMÄN LUOMINEN
SKYPE-RYHMÄN LUOMINEN JA RYHMÄPUHELUN SOITTAMINEN Ryhmän perustaminen on helppoa. Tarvitset internet-yhteyden sekä tietokoneen, jossa on mikrofoni ja webbikamera. Useimmissa kannettavissa tietokoneissa
LisätiedotKehitysvammaisten asumisen ohjelma
Kehitysvammaisten asumisen ohjelma Raija Hynynen Ympäristöministeriö Rakennetun ympäristön osasto Raija.Hynynen@ymparisto.fi Kehitysvammaisten asumistilanne Kehitysvammaisista oli vuoden 2009 lopussa Laitoshoidossa
LisätiedotMiten korkeakoulujen yhteishaun ja erillishakujen kokonaisuutta tulisi kehittää?
Miten korkeakoulujen yhteishaun ja erillishakujen kokonaisuutta tulisi kehittää? Nykytilan haasteita, mahdollisen kehittämisen aikataulu ja vaihtoehtoja OKM/KTPO 2.6.2016 Tulevat haut ja kehittämisen aikajanaa
LisätiedotKOULUTUS JÄRJESTÖJEN KV-VASTAAVILLE. Järjestökoulutus 12.2.2014
KOULUTUS JÄRJESTÖJEN KV-VASTAAVILLE Järjestökoulutus 12.2.2014 Koulutuksen sisältö Kansainvälisyys yliopistossa ja ylioppilaskunnassa Miten kansainvälisyys tällä hetkellä näkyy ainejärjestöissä? Kvvastaavana
LisätiedotTytöt LVI-alalla - Perusraportti
Tytöt LVI-alalla - Perusraportti 1. Ikäni on Tämä kysymys antoi harhaanjohtavan tuloksen, sillä kaksi tytöistä täyttää 16 vuotta tänä vuonna mutta kaksi 17, vielä loppuvuoden aikana. 2. Aiempi koulutukseni
LisätiedotJohdatus diskreettiin matematiikkaan Harjoitus 7, 28.10.2015
Johdatus diskreettiin matematiikkaan Harjoitus 7, 28.10.2015 1. Onko olemassa yhtenäistä verkkoa, jossa (a) jokaisen kärjen aste on 6, (b) jokaisen kärjen aste on 5, ja paperille piirrettynä sivut eivät
LisätiedotVantaa. Kuntaraportti
Vantaa Kuntaraportti Tutkimuksen taustat ja toteutus 1/2 Tutkimuksen tarkoituksena on selvittää Suomen Yrittäjien jäsenkunnan käsityksiä kuntien elinkeinopolitiikasta sekä kuntien ja yrittäjien yhteistyön
LisätiedotValintaperusteet, syksy 2011: Sosiaali- ja terveysala
Valintaperusteet, syksy 2011: Sosiaali- ja terveysala 210 op, Sosiaali- ja terveysalan ammattikorkeakoulututkinto, Bioanalyytikko (AMK) 210 op, Sosiaali- ja terveysalan ammattikorkeakoulututkinto, Fysioterapeutti
LisätiedotAsukkaiden ääni Siun sotessa. Kuntalaiset keskiöön- seminaari 26.2.2015/Heli Aalto
Asukkaiden ääni Siun sotessa Kuntalaiset keskiöön- seminaari 26.2.2015/Heli Aalto 1 Asukkaiden osallisuus Siun sotessa Järjestämislaki 30 - tuottamisvastuussa olevan on kerättävä alueensa asukkaiden näkemyksiä
LisätiedotOpiskelijoiden sosiaalinen ja psyykkinen esteettömyys yliopistossa
Opiskelijoiden sosiaalinen ja psyykkinen esteettömyys yliopistossa Vammaisasiamies, hankekoordinaattori: Paula Pietilä Email: paula.pietila@utu.fi www.esok.fi 2 Mitä opiskelun/opetuksen esteettömyys on?
LisätiedotOtetaan käyttöön kokeilukulttuuri -kärkihanke. 17.6.2016 I Projektipäällikkö Ira Alanko
Otetaan käyttöön kokeilukulttuuri -kärkihanke 17.6.2016 I Projektipäällikkö Ira Alanko Kärkihanke 4: Otetaan käyttöön kokeilukulttuuri TAVOITE: Kokeiluilla tavoitellaan innovatiivisia ratkaisuja, parannetaan
LisätiedotEväitä opintojen sujumiseen - opintojen suunnittelu ja esteettömyys opiskelussa uraohjaaja Marika Tuupainen ja opintopsykologi Katri Ruth
Johdatus akateemisiin opintoihin 1 op, kaikille yhteiset luennot Eväitä opintojen sujumiseen - opintojen suunnittelu ja esteettömyys opiskelussa uraohjaaja Marika Tuupainen ja opintopsykologi Katri Ruth
LisätiedotKUNTIEN LIIKUNTAVIRANHALTIJOIDEN TYÖKOKOUS JOENSUU 26.11.2015
KUNTIEN LIIKUNTAVIRANHALTIJOIDEN TYÖKOKOUS JOENSUU 26.11.2015 Mitkä ovat kuntanne suurimmat haasteet liikuntaan liittyvissä asioissa tulevaisuudessa? Talous - Harrastamisen kustannusten nousu - Liikuntapaikkaverkoston
LisätiedotLukiolaisten ja toisen asteen ammatillista perustutkintoa suorittavien elämäntilanne ja toimeentulo
Lukiolaisten ja toisen asteen ammatillista perustutkintoa suorittavien elämäntilanne ja toimeentulo Opetusministeriö Ulla Hämäläinen 29.10.2007 Taustaa Hämäläinen, U. Juutilainen, V-P. ja Hellsten, K.
LisätiedotKulttuuripalvelut, toimintamallien vertailu
Kulttuuripalvelut, toimintamallien vertailu Mitkä asiat on oleellisia? Sitovuus Päätöksenteko Strateginen ohjaus ja toiminnan ohjaus Henkilöstöpolitiikka Asiakasrajapinnat/reagointikyky asiakastarpeisiin
LisätiedotLAPSEN VARHAISKASVATUSSUUNNITELMA
1/9 Lapsen nimi: Pvm: Keskusteluun osallistujat: LAPSEN VARHAISKASVATUSSUUNNITELMA Lapsen varhaiskasvatussuunnitelma (Lapsen vasu) on päivähoidon henkilöstön ja vanhempien työväline, jonka avulla luodaan
LisätiedotMuutoksenhakuohje. Muutoksenhakukiellot. Oikaisuvaatimus. Valitusosoitus
Muutoksenhakuohje Muutoksenhakukiellot Päätöksistä ei saa tehdä oikaisuvaatimusta eikä kunnallisvalitusta, jos päätös koskee kuntalain 91 :n mukaan valmistelua tai täytäntöönpanoa työ- tai virkaehtosopimuksen
LisätiedotJOENSUUN SEUDUN HANKINTATOIMI KOMISSIOMALLI 28.03.2014
JOENSUUN SEUDUN HANKINTATOIMI KOMISSIOMALLI 28.03.2014 KOMISSIO Komissio otetaan käyttöön kaikissa kilpailutuksissa, joiden hankintakausi alkaa 1.1.2012 tai sen jälkeen Raha liikkuu Joensuun seudun hankintatoimen
LisätiedotToimialan ja yritysten uudistuminen
Toimialan ja yritysten uudistuminen - mahdollisuuksia ja karikoita Jari Kuusisto MIT Sloan School of Management University of Vaasa 1 Jari Kuusisto University of Vaasa Esityksen rakenne Metsäsektorin lähtötilanne
LisätiedotTIKKAKOSKEN ALUEEN VARHAISKASVATUSSUUNNITELMA
TIKKAKOSKEN ALUEEN VARHAISKASVATUSSUUNNITELMA Tikkakosken varhaiskasvatuspalvelut 41160 Tikkakoski SISÄLLYS 1. TIKKAKOSKEN VARHAISKASVATUSPALVELUT 2 2. TOIMINTA-AJATUS JA TOIMIVA ARKI......3 3. HYVINVOIVA
LisätiedotSHIATSU FINLAND ry Yhdistyksen säännöt
1 (5) SHIATSU FINLAND ry Yhdistyksen säännöt 1. Yhdistyksen nimi ja kotipaikka Yhdistyksen nimi on Shiatsu Finland ry. Sen kotipaikka on Helsinki ja toimialueena on koko maa. 2. Tarkoitus ja toimintatavat
LisätiedotEHDOTUKSET ELEKTROBIT OYJ:N VARSINAISELLE YHTIÖKOKOUKSELLE 11.4.2013
EHDOTUKSET ELEKTROBIT OYJ:N VARSINAISELLE YHTIÖKOKOUKSELLE 11.4.2013 Copyright Elektrobit Corporation 1 (9) SISÄLLYSLUETTELO: 1 HALLITUKSEN EHDOTUS TASEEN OSOITTAMAN VOITON KÄYTTÄMISESTÄ JA OSINGONMAKSUSTA
LisätiedotMLL. Tukioppilastoiminta
MLL Tukioppilastoiminta Tukioppilastoiminta on Peruskoulussa tapahtuvaa nuorten vertaistukea Tukioppilas on tavallinen, vapaaehtoinen oppilas, joka haluaa toimia kouluyhteisön hyväksi ja auttaa muita oppilaita
LisätiedotOtteet Otteen liitteet Oikaisuvaatimusohje, nuorisolautakunta
Helsingin kaupunki Pöytäkirja 1 (7) 3 Nuorten toimintaryhmän FGJ-Group projektiavustuksen 2013 käyttämättä jääneen osuuden takaisinperintä HEL 2013-000228 T 02 05 01 00 Päätös Päätöksen perustelut Toimistopäällikkö
LisätiedotTohmajärvi. Kuntaraportti
Tohmajärvi Kuntaraportti Tutkimuksen taustat ja toteutus 1/2 Tutkimuksen tarkoituksena on selvittää Suomen Yrittäjien jäsenkunnan käsityksiä kuntien elinkeinopolitiikasta sekä kuntien ja yrittäjien yhteistyön
LisätiedotSavonlinna. Kuntaraportti
Savonlinna Kuntaraportti Tutkimuksen taustat ja toteutus 1/2 Tutkimuksen tarkoituksena on selvittää Suomen Yrittäjien jäsenkunnan käsityksiä kuntien elinkeinopolitiikasta sekä kuntien ja yrittäjien yhteistyön
Lisätiedot