äes s r.« ^ r r ^ Ä Ä «joilla on o ut merkitystä asian UOM! V.».uk».. tehtäviin k»»»» «- ««" ' -, w, h u ' ' " " Lapin Yliopisto

Transkriptio

1 Lapin Yliopisto Oikeustieteiden tiedekunta Prosessioikeus PROSESSIOIKEUS II (OAIT1104) Tentti ratkaisemisessa saa äes s r.«uom! V.».uk».. tehtäviin k»»»» «- ««" ' Kysymys 1 (6 pistettä) kullekin henkilölle, iota ->.'Tornioon kinatusta kertomuksestaan, todistajana, jäljennöksen hänen karaportceud t e e n j a v a r autumaan Hovioikeus on pyytänyt heitä tutustumaan s e p ä ä k ä s i t t e l y s s ä 0 Sa h korjaamaan pääkäsittelyssä kertomuksen " v a i n R o r j a u k s i a t ä y d e n n yksiä. Sen r r Ä Ä «joilla on o ut merkitystä asian ratkaisemisen kannalta. Kysymys: M -, w, h u ' M * u d, s ' " " mukaisesti?

2 Kysymys 2. (14 pistettä) rehtinä kauppamiehenä on kokenut pahoja kolauksia, taloudellisia vahinkoja. Toimitusjohtaja Alakortes on äkkipikainen mies, eikä mennyt aikaakaan, kun hän oli epäonnisen käynnistämisen välittömänä seurauksena oh k a a k k i e n Rautamies oli velvollinen Vahingonkorvauskanne puolestaan perustui siihen, etta rautakauppa K Alakortes tavaraa. tapahtumainkulun kanssa. K a l a n a asiassa oleva Alakortes.test.'SSSr puheenjohtajalta suoraselkäistä toimintaa asiassa. Kysymys, "i i \\ts voidenko Lehtinen velvoittaa todistamaan asiassa. Tausta-apua Esitä perusteltu näkemyksesi silta, voidaanko Lemmen v. o vastaamiseen saat oheisesta korkeimman oikeuden ratkaisusta KKO B

3 FINLEX - Korkeimman oikeuden ennakkopäätökset: KKO:2009:80 F i n l e x Page 1 of 10 _ Finlex. Oikeuskäytäntö, Korkein oikeus, E n n a k k o p ä ä t ö k s e t, 2009 > KKO:2009:80 KKO:2009:80 Y l i m ä ä r ä i n e n muutoksenhaku - Tuomion p u r k a m i n e n rikosasiassa Ihmisoikeusloukkaus Itsekriminointisuoja Diaarinumero: H2009/89 Esittelypäivä: Antopäivä: Taltio: Samanaikaisesti kun A oli asetettu pesäluettelo, A oli ollut syytteessä velallisen eparehellsnkofcsisttl A a t s P vannoessaan jättänyt ilmoittamatta osan omaisuudestaan f o r k e i m m a n oikeuden myötävaikuttamatta oman syyllisyytensä selvittämiseen. A T t o s k a hän oli ratkaisulla KKO 2009:27 vankeusrangaistukseen törkeästä velallisen petoksesta, KO jättänyt pesäluetteloa vannoessaan omaisuuttaan ilmoittamatta. A vaati tuomion purkamista, koska siinä oh artiklan turvaamaa itsekriminomtisuojaa. Korkein " rikosasiaan, että vaaditat tiedot olivat sellaisessa yhteydessä» ottaen A:lla oli Euroopan ihmisoikeustuomioistuimen. > S S siltä osin kuin hänet oli SSSSää Ssoikeussopimuksen 6 artiklan kanssa, purettiin ja syyte hylättiin. (Täysistunto) OK 31 luku 8 4 kohta IhmisoikeusSop 6 artikla KPSop 14 artikla Hakemus Vastaukset jjgvptrniksenkäsittely K o r k e i m m a j s a o i t e i g Täysistunnon ratkaisu Hakemus i Z l T X A vaati, että Korkeimman oikeuden tuomio perustui ilmeisesti väärään lain s o v e l t o u s e e n antamassaan Suomea jotka voivat toimia näyttönä häntä vastaan vireillä olevassa rikosasiassa. Vastaukset Syyttäjä ja A:n konkurssipesä vaativat vastauksissaan, että A:n ylimääräinen muutoksenhakemus hylätään. ://

4 FINLEX - Korkeimman oikeuden ennakkopäätökset: KKO:2009:80 Pag e 2 o f 1 0 koskeneet seikat eivät olleet samat. Kysymys ei ollut samasta asiasta, vireillä olleisiin syytteisiin. Hakemuksen käsittely Korkeimmassa oikeudessa A:n ylimääräinen muutoksenhakemus on Korkeimman oikeuden presidentin määräyksestä ratkaistu täysistunnossa. Täysistunnon ratkaisu Perustelut Asian tausta Syyte törkeästä velallisen petoksesta ja A:n vastaus rangaistusta teh v!? A o l i hankkiakseen itselleen oikeudetonta Holdings S.A. -nimisen yhtiön, joka oh puolestaan omi armtoy» jolla puolestaan oli ollut ,40 markan arvosta = 0 > s i a ( yy omistamansa Helsingin Kulosaaressaartsevan -nimisen yhtiönarvoltaan k a i k k i a a n S : S «S n t 0 _ esti es FSHull i a s i a m s P r o p e r t i ( &. 8 8 Yhdysvaltain dollaria sekä eräitä rahasto-osuuksia arvoltaan ,91 Saksanmarkkaa. PSSSS 2. A vaati syytteen hylkäämistä muun muassa sillä vannomisen aikaan häntä vastaan oh oi ut vireillä syy e= velalhsen e p a 1 osalta A:n väitettiin siirtäneen varoja velvollisuutta myötävaikuttaa oman syyllisyytensäselv J * ollut oikeus olla ilmoittamatta sitä omaisuutta, jonka salaamisesta velallisen petosrik kysymys. «y J r ] i t f o s s s oli li a 0 Korkeimman oikeuden tuomio , Korkein oikeus on antamassaan tuomiossa (KKO 2009:27) todennut ettei A,11a ollut myötävaikuttamaan oman syyllisyytensä selvittämiseen. 4 Korkein oikeus katsoi selvitetyksi, että A oli hankkiakseer, itselleen o t o u d e m o u d e l l i s t a

5 FINLEX - Korkeimman oikeuden ennakkopäätökset: KKO:2009:80 Page 3 of 10 myös kokonaisuutena arvostellen törkeä, syyllistynyt menettelyllään törkeään velallisen petokseen. A:n ylimääräinen muutoksenhakemus 5 A on vedonnut hakemuksensa tueksi jo oikeudenkäynnissä esittämäänsä itsekriminointisuojaan a rritvisesh Euroopan.hmismkeusmomioistuimen antamaan ratkaisuun asiassa M nm n Suomi Ratkaisussaan Euroopan ihmisoikeusttiomioistuin katso, syytetyti o i k e u t a loukatun, kun velallista, jonka epäiltiin antaneen ulosottose vityksessa vaaria etoja oh uudessa ulosottoselvityksessä vaadittu sakon uhalla antamaan varallisuuseroja. Korkein oikeus oh näatvnvt antamassaan tuomiossa (KKO 2002:116) päinvastaiseen lopputu okseen A S o e i K o r k e a a n oikeuden tuomiosta ilmenevä tulkinta henkilön oikeudesta S f i jotka voivat toimia näyttönä häntä vastaan vireillä olevassa rikosasiassa, on selvästi ristiriidassa Euroopan ihmisoikeustuomioistuimen kannan kanssa. Tuomion purkamisen edellytysten arvioinnin lähtökohdat 6. Oikeudenkäymiskaaren 31 luvun 8 :n 4 kohdan mukaan lainvoiman s a a n u t t a o m i o v M t o svvtetvn eduksi purkaa, jos tuomio perustuu ilmeisesti väärään lain soveltamiseen Ylimääräistä vakiintuneen ratkaisukäytännön soveltamisesta on yleensä kysymys tilanteessa, jossa lakia on sovellettu selvästi ja kiistattomasti on tällöin perinteisesti edellyttänyt, että tuomiosta ilmeneva lain S E kiistattomasti ristiriidassa sen oikeustilan kanssa, joka vallitsi tuomion antamishetkellä. S. U _SZto palaminen "Z 7 Koton Korkein oikeus on todennnt r.tk.innh.n.n KKO 1998:53 jo KKO 200!:24. Eoreopan e n "». i k e t o p. n n o n on Snon.es r * C. n T kohteena olleessa asiassa. S Arviointi niitä petostnolo purettavaksi v n l i t t u n.tk.isn r r m e i», vääräin l o» sonelt.mi.een. t X Z i>» Ne til.nto.t.jois,.»vellotun * * * * * *»»» " f > ilmeisesti väärin, ratkaistaan objektiivisten kriteerien mukaan. Kasilla olevan hakemuksen htto://ww.finlex.fi/fi/oikeus/lo/kko/2009/

6 FINLEX - Korkeimman oikeuden ermakkopäätökset: KKO:2009:80 Page 4 of 10 T" 8 johdosta on siten arvioitava, millainen niin sanotan purettavaksi vaaditun ratkaisun tekohetkellä, sen valossa, mita sota talla hetkellä tredetaan. Oikeudesta olla myötävaikuttamatta oman syyllisyytensä selvittämiseen Euroopan ihmisoikeussopimuksen mukaan 9 Kuten purettavaksi vaaditussa ratkaisussa KKO 2009:27 on todettu rikoksesta epäilty ei ole itknminointisuojasta, mutta Euroopan ihmisoikeustuomioistuimen ratkaisukäytännön mukaan oikeudenmukaista oikeudenkäyntia koskevassa S S S S u k s e n 6 artiklassa tarkoitettuihin keskeisiin takeisiin kuitenkin kuuluu myös itsekriminomtisuojaa koskeva periaate (esim Murray S d C J Z g a s k u n t a kohta 45 sekä Heaney ja McGuinness v. Irlanti Z kohta 48) 10 Itsekriminointisuoja merkitsee sitä, ettei rikoksesta epäiltyä tai syytteessä olevaa saa pakottaa «- ««t a. * ByylHsyytta osoittaviin m, tai», 5_ a M»i«i.ui Lmr W kohta 71). 11 Itsekriminointisuojaa koskeva periaate liittyy nimenomaan rikoksesta epäillyn oikeussuojaan, itsenäisessä merkityksessä Ihmisoikeustuomioistuin onkin katsonut, että I S O t o s olla myötävaikuttamatta oman syyllisyyden selvittämiseen koskee SkeustuLioistuimen oikeuskäytännön mukaan kaikenlaisia yksinkertaisimmista monimutkaisimpiin rikostyypistä r i i p p u m a t t a, m U i s y y d e n voi oikeuttaa pakolla viranomaismenettelyssä saatujen herojen " selvittämiseen rikosoikeudenkäynnissä ks. esim. Saunders 17U2J 6 kohta 74, Heairey j McGuinness kohta 57 ja Bykov v. Venaja kohta 93). 13 Ihmisoikeustuomioistuin on katsonut itsekriminointisuojaa l o u k a t u a y l e i n e n e t u

7 Page 5 of 10 FINLEX - Korkeimman oikeuden ennakkopäätökset: KKO:2009:80 selvittämään rikollisen toiminnan tuottamaa hyötyä (Shannon v. Yhdistynyt kuningaskunta erityisesti kohdat 39-41). Itselcriminointisuojaa on katsottu loukatun myös tilanteessa, jossa syyttäjä oli käyttänyt syytettyä vastaan näyttönä sellaisia tietoja, joita syytetty oh velvoitettu antamaan rikosasiaa edeltäneessä hallinnollisessa tarkastuksessa (esimerkiksi I.J.L., Cj.M.K. ja A K P v Yhdistynyt kuningaskunta ). Edelleen itsekriminointisuojaa on katsottu loukatun veronkorotusta koskeneessa asiassa, jossa verojen välttämisestä epäiltyä oh sakon uhalla pyydetty toimittamaan viranomaisille tiettyjä asiakirjoja. Ihmisoikeustuomioistuin piti tassa yhteydessä loukkauksen toteutumisen kannalta merkityksellisenä muun muassa sita, etta henkilö ei ollut voinut sulkea pois sitä mahdollisuutta, että asiakirjoista ilmenisi tietoja sellaisista tuloista, joita ei ollut verotettu (J.B. v. Sveitsi kohta 66). Niinkuin Korkein oikeus on hakemuksen kohteena olevassa ratkaisussaan todemiut, itsekriminointisuojaa on katsottu loukatun myös tilanteessa, jossa velallinen oli konkurssimenettelyn yhteydessä velvoitettu rangaistuksen uhalla esittämään tietoja, joita oli sittemmin rikosoikeudenkäynnissä käytetty keskeisenä näyttönä häntä vastaan (Kansal v. Yhdistynyt kuningaskunta ). 14 Itsekriminointisuojaa koskevassa ihmisoikeustuomioistuimen ratkaisukäytännössä on kuitenkin myös toisen suuntaisia ratkaisuja. Liikennevalvontaa koskevissa tapauksissa (Weh v. Itävalta , 0'Halloran ja Francis v. Yhdistynyt kuningaskunta ja Lucknot ja Spanner v Itävalta ) on ollut kysymys ajoneuvon haltijan velvollisuudesta rangaistuksen uhalla ilmoittaa poliisille, kuka hänen hallitsemaansa autoa oli kuljettanut tiettynä ajankohtana, jolloin liikennevalvonnassa oli ilmennyt kyseisellä autolla ajetun ylinopeutta. Tällaisen ilmoittamisvelvollisuuden ei ole katsottu merkinneen Msoikeuslouklcausta. Nama ratkaisut kuitenkin rajoittuvat koskemaan sanottua liikennevalvontaan liittyvää erityistilannetta. Tahan tapausryhmään liittyvistä ihmisoikeustuomioistuimen ratkaisuista ei edellä mainittu muu ratkaisukäytäntö huomioon ottaen voida tehdä luotettavia johtopäätöksiä arvioitaessa muita tilanteita. 15 Hakemuksen kohteena olevan Korkeimman oikeuden tuomion antamisen jälkeen Euroopan ihmisoikeustuomiotstuin on lisäksi antanut Am hakemuksessa i i asiassa Marttinen v. Suomi, joka koskee Korkeimman oikeuden «2 asiassa oli kysymys siitä, että henkilöä, jonka epäiltiin salanneen omaisuuttaan ulosotto- ja vaadittiin uudessa u l o s o t t o s e l v i t y k s e s s ä S uhalla. Ihmisoikeustuomioistuin totesi olevan riidatonta, etta velallista vastaan «esitutkinta ja ulosottoselvitys olivat koskeneet samoja seikkoja. Velallinen pois sitä mahdollisuutta, että häntä voitaisiin syyttää velallisen petoksesta, jos hauelta vaaditusta selvityksestä olisi ilmennyt hänellä olevan varoja, joita ei ollut ilmoitettu aiemmissa ulosottoselvityksissä ja konkurssissa. Asiassa ei ollut esitetty sellaista suoma aista oikeuskäytäntöä, jonka mukaan ulosottoselvityksessä esim tullutta tietoa ei olisi voitu kayttaa todisteena rikosölideiikäyrinissä. Koska velallista vastaan oh aloitettu esittitkmta ja koska esitutkinta ja ulosottoselvitys koskivat samoja seikkoja velallisen oikeus olla «a myötävaikuttamatta oman syyllisyyden selvittämiseen jäi olennaisilta osiltaan toteutumatta. Täytäntöönpanon tehokkuuden vaatimus ei oikeuttanut tällaista puuttumista näihin oikeudenmukaisen oikeudenkäynnin johtaviin periaatteisiin. Ihmisoikeustuomioistuin paatyi katsomaan, että ihmisoikeussopimuksen 6 artiklaa oh rikottu., 0 1 i 1 ] ZrZÄdU Johtopäätökset ihmisoikeustuomioistuimen tulkintakäytännöstä 16 Itsekriminointisuoja voi tulla esille monenlaisissa tilanteissa eikä mainittu periaate ole kaikissa suhteissa ehdoton. Niin kuin Korkein oikeuskin on hakemuksen kohteena olevassa ratkaisussaan todennut, itsekriminointisuojaa koskevan periaatteen sisältöjä merkitys ei ole kaikissa soveltamistilanteissa tarkasti jäsentynyt eivätkä sen vaikutukset ole kaikissa tilanteissa samanlaisia. Ihmisoikeustuomioistuimen itsekriminointisuojaan liittyvä tulkintakäytäntö ei myöskään näytä olleen sisällöltään kaikilta osin johdonmukaista.

8 Korkeimman oikeuden ennakkopäätökset: KKO:2009:80 FINLEX Page 6 of Oikeudenmukaisen rikosoikeudenkäynnin keskeisiin takeisiin joka tapauksessa kuuluu esitutkinnassa että muussa viranomaismenettelyssä vareta ja olla oman syyllisyytensä selvrttämrseen. J ~ X n e t t e l y s s ä jos S L Ä Ä X s sekä t o s o l k tiedot liittyvät siihen rikokseen, josta häntä samaan aikaan epäillään. Jg.Ihmisoikeusmomioismimenratkaisukäytärm hankintaan pakkokeinoin voidaan perustella. VelaUisen epärehellisyys rikoksia koskevan syytteen ja konkurssissa ilmoitettavien tietojen välisestä yhteydestä 19 A on ollut henkilökohtaisessa konkurssissaan pesäluetteloa vannoessaan lähtökohtaisesti Ä M yhtiöistäja K u l o s a a r e n f f estettä. 90 Sen arvioimiseksi onko Ailia itsekriminointisuojaan vedoten ollut oikeus kieltäytyä 20. Sen arvioimiseksi, oimu n. todetun ihmisoikeustuomioistuimen vaadituilla tiedoilla on ollut samanaikaisesti vireillä olleeseen syy ue epärehellisyydestä. tekemiin arvioihin. Syytekohta 1 a - Diffusa Sviteim. V «o K «oli k o s l i a, 1993 p. l t Suomnon no m I S n j l j O O»» «siirtoja.

9 FINLEX - Korkeimman oikeuden ennakkopäätökset: KKO:2009:80 Page 7 of Syksyllä 1997 vireillä ollut syyte koski muun ohella ja tehtyjä velallisen epärehellisyysrikoksia, joilla Interbank Osakepankin osakkeiden myynnistä edellä todetun nom 5 miljoonan markan lisäksi saadut noin 22 miljoonan markan suuruiset varat oh siirretty mainituista yhtiöistä ilman hyväksyttävää syytä Sunstone Ltd -yhtiöön Guemseylle. Purettavaksi vaaditun tuomion käsittävän rikosasian esitutkinnassa oli selvinnyt, että A oh edelleen siirtänyt nama varat Diffusaan määräysvallassaan olleen Mäntiin Ltd:n ja Bonhamin sekä erään u l k o m a i s e n väliyhtiön kautta. Hovioikeus on todennut, että vaikka oli ilmeistä, että syksyllä 1993 Guemseylle siirretyt varat olivat osittain sekoittuneet niiden tuottoihin ja A:n muuhun varallisuuteen, Ditrusan hallinnassa konkurssin alkaessa olevat varat olivat kuitenkin ainakin osaksi mitä varoja, joita syyte velallisen epärehellisyydestä koski. Syytekohta 1 b - Garnish 24 A oli vuoden 1992 syyskuussa Incubator Oy:n hallituksen varsinaisena jäsenenä ja toimitusjohtajana sekä yhtiön omistajana yhdessä erään toisen henkilön kanssa luovuttanut Incubator Oy:n omistamat osto-optiot Calloption Oy:lle, jolle oli sittemmin maksettu ostooptioille kertynyt 27 miljoonaa markkaa. Luovutuksesta laaditun kauppakirjan mukaan Incubator Oy olisi myynyt optiot Calloption Oydle markan kauppahinnasta. Syksyllä 1997 A. le oh vaadittu rangaistusta velallisen epärehellisyydestä sen vuoksi, että varojen luovuttaminen oh aiheuttanut osto-optioiden luovuttajana olleen yhtiön maksukyvyttömäksi tulemisen. 25 Oy Deltaboni Ab:n osakkeet A:n lukuun omistanut yksityishenkilö olijl myynyt osakkeet Pedrell Limited -nimiselle yhtiölle ja tämä yhtiö oli taas myynyt osakkeet Floriston Investments Limited -nimiselle yhtiölle. Floriston oli myynyt osakkeet edel een ja Gamishille. Pedrell, Floriston ja Garnish olivat A:n ä y s v o yhtiö tä Deltabonin osakepääomaa oli korotettu markasta markaksi ja myöhemmm vielä markaksi. A oh asiassa väittänyt, että Deltabonin osakepääomaan ja sen korotuksiin käytetyt varat olivat peräisin Calloption Oy: lie maksetuistatosto-or, unik kertyneistä varoista. Hovioikeuden toteaman mukaan asiassa esitetty selvitys tuki sita, etta o S S m a n korottamiseen käytetyt varat olivat ainakin osaksi olleet peräism osto-optio, a saaduista 27 miljoonasta markasta. Hovioikeus on katsonut jääneen näyttämättä, etta Deltabonin 3SS hankkimiseen ja osakepääoman korottamiseen käytetyt varat olisivat peräisin muista kuin A:n väittämistä varoista. Syytekohta 1 c - Lincat ja Kulosaaren kiinteistö 26 A n määräysvallassa ollut Lincat oli ostanut Kulosaaren kiinteistön. Varat kiinteistön ostoon ohat tulleet Lincatille Interbank Osakepankin osakkeiden Ne olivat peräisin 22 kohdassa mainituista 15 miljoonan markan osasta kauppahintaa. Varat oh siirretty Incufa Oy:n, Pankkiini Oy:n, Miradosin, Tidev,ellinja Manthnm kautta Lmcatim eli ennen niitä ja tapahtuneita varojen siirtoja, joista syksyllä 199 / vireillä olleessa syytteessä oli kysymys. Syytekohta 1 d - Purjevene 27 A oli Incu-Khnteistösijoitus Oy.n toimitusjohtajana luovuttanut yhtiön käyttöomaisuuden 16' päivätyllä kauppakirjalla Incubator Oy:lle. Syyttäjä vaati kaupan johdosta A:lle syksyllä 1997 rangaistusta velallisen epärehellisyydestä, koska kauppa oh ollut alihintainen pahentaen kiinteistösijoitusyhtiön maksukyvyttömyyttä. Kauppa oli käsittänyt myös purjeveneen, joka oli mainittu A:ta vastaan vireillä olleen syytteen perusteissa. 28 Purjeveneen omistus oli edelleen siirtynyt A:n määräysvallassa olleelle Lincatille. Lincat oli kauppakirjojen mukaan juuri ennen A:n asettamista konkurssiin luowttanut purjeveneen eräälle yhtiölle. Hovioikeus on kuitenkin katsonut, etta luovutusta ei ole voitti tehdä ennen A m asettamista konkurssiin vaan kauppakirja oli päivätty todellista aikaisemmaksi.

10 FINLEX - Korkeimman oikeuden ennakkopäätökset: KKO:2009:80 Page 8 of 10 Syytekohta 1 e - Elford 29. Elfordilla oli ollut rahavaroja kaikkiaan ,88 dollaria, f j ollut eräitä rahasto-osuuksia, jotka oli hankittu A:n henkilökohtaiselta tililtä ja / nostetuilla varoilla. Rahat olivat peräisin Roosa Trustista tai Pirogue Trustista. Hovioikeus on pitänyt mahdollisena, että rahasto-osuuksien hankintaan käytetyt varat olivat saattaneet olla peräisin syytekohdassa 1 a todetuista Sunstone Ltd:hen siirretyistä varoista, joiden osalta A oh syksyllä 1997 syytteessä velallisen epärehellisyydestä. Hovioikeuden mukaan asiassa oh joka tapauksessa jäänyt näyttämättä, että Elfordin nimissä olleiden rahasto-osuuksien hankintaan käytetyt varat olisivat olleet peräisin muista kuin syytekohdassa 1 a mainituista 22 miljoonan markan määräisistä varoista. Korkeimman oikeuden johtopäätökset syytteen ja konkurssissa vaadittujen tietojen yhteydestä 30 Edellä selostetulla tavalla syytekohdissa 1 a, 1 b ja 1 e mainituissa yhtiöissä on ollut sellaisia varoja joiden osalta A on ollut samanaikaisesti syytteessä velallisen epärehellisyydestä. Omaisuuden ilmoittamisella konkurssissa olisi siten saattanut olla merkitystä vneilla olleessa rikosasiassa. A ei ole voinut sulkea pois sitä mahdollisuutta, että tiedot olisivat merkityksellisiä hänen syyllisyytensä arvioimisen kannalta. 31 Syytekohdassa 1 d mainittu purjevene oli liittynyt pesäluettelon vahvistamisen aikaan vireillä olleeseen velallisen epärehellisyyssyytteeseen siten, että purjevene oh ollut yksi käyttöomaisuuteen kuulunut esine, jonka osalta kaupan oh väitetty tapahtuneen alihintaan. Vaikka syyteasiassa kyse on ollut siitä, oliko käyttöomaisuuden kauppa o lut alihintainen vai ei purjevenettä koskevilla tiedoilla olisi voinut olla merkitystä vireillä olleessa rikosasiassa. A ei tältäkään osin ole voinut sulkea pois tätä mahdollisuutta. 32 Syytekohdassa 1 c tarkoitettuun Lincat -yhtiöön ei ole siirretty niitä varoja, joiden osalta A on ollut syytteessä velallisen epärehellisyydestä. Syytekohdassa mainittu Kulosaaren knnteisto on hankittu varoilla, jotka ovat peräisin kohdassa 22 mainituista 15 miljoonan markan osuudesta E Osakepankin osakkeiden kauppahintaa. Näin ollen kiinteistön hankkimiseen e. ole S X s y S t e e s s ä tarkoitettuja varoja. Konkurssissa Lincatista ja Kulosaaren k " ~ s t a annettavilla tiedoilla ei tällä perusteella olisi ollut merkitystä velallisen epärehellisyyttä koskevan syytteen käsittämässä rikosasiassa. M t a 33. Kiinteistön ostoon käytetyt varat ovat kuitenkin edellä todetuin tavoin olleet P f *! Interbank Osakepankin osakkeiden kaupasta kuin syytteessä tarkoitetut vara. Ne on sunetty vastaavin tavoin A:n määräysvallassa oleviin eri ulkomaisiin yhtiöihin ja sita kautta Lmcatnn, joka on oi ut yksi näistä yhtiöistä. Syytettä käräjäoikeudessa käsiteltäessä syyttäjä on syytettä lukevana näyttönä nimenomaisesti vedonnut näiden 15 miljoonan markan varojen siirtoihin katsoen niiden osaltaan osoittavan A:n tarkoitusta siirtää syytteenkin tarkoittamat varat perusteettomasti omaan hallintaansa. Tähän nähden Korkein oikeus katsoo, ettei A ole omaisuuttaan konkurssissa ilmoittaessaan voinut su kea pois sita mahdollisuuttaetta Lmeaha ja Kulosaaren kiinteistöä koskevilla tiedoilla olisi merkitystä velallisen epärehellisyyttä koskevassa rikosasiassa. Purkuedellytysten arviointi tässä tapauksessa 34 Korkein oikeus on hakemuksen kohteena olevassa ratkaisussaan lähtenyt siitä että kysymystä oli arvioitava siltä pohjalta, millainen vaara hänellä ohst Uetoja a n ollut tulla näiden tietojen johdosta tuomituksi siitä velahisen epärehellisyydestä jos oli ollut syytteessä. Keskeistä tuossa ratkaisussa omaksutun käsityksen mukaan oh siten se, miten merkittävänä näyttönä henkilön syyllisyydestä näitä tietoja olisi voitu kayttaa. Itsekriminointisuojan soveltamiseen liittyvästä Euroopan aikaisemmasta käytännöstä tällaiselle tulkinnalle ei ole löydettävissä tuttavaa tukea. Hakemuksen i s o

11 FINLEX - Korkeimman oikeuden ennakkopäätökset: KKO:2009:80 Page9 of 10 kohteena olevan Korkeimman oikeuden tuomion antamisen jälkeen annetussa Marttista koskevassa ratkaisussa itsekriminointisuojaa on päinvastoin sovellettu siten, että jos vireillä oleva syyte ja velalliselta ulosotto- tai konkurssimenettelyssä sanktion uhalla haluttavat tiedot koskevat samoja seikkoja, velallinen saa kieltäytyä ilmoittamasta tällaista omaisuuttaan riippumatta snta, miten merkittävinä näitä tietoja pidettäisiin hänen syyllisyytensä näkökulmasta. Riittävänä tietojen ja rikosepäilyn välisen yhteyden kannalta on pidetty jo sitä, ettei tietoja vaadittaessa ole voitu sulkea pois sitä mahdollisuutta, että tiedot saattavat olla merkityksellisiä siinä rikosasiassa, johon itsekriminointisuoja liittyy. 35. Euroopan ihmisoikeustuomioistuimen oikeuskäytännön perusteella voidaan nyttemmin pitää selvänä, että A:n velvoittaminen antamaan konkurssissa syytekohdissa 1 a, 1 b, 1 d ja 1 e tarkoitettua omaisuutta koskevia tietoja olisi merkinnyt sitä, että hän olisi Euroopan ihmisoikeussopimuksen 6 artiklan vastaisesti painostus vankeuden uhalla joutunut myötävaikuttamaan syyllisyytensä selvittämiseen. Myös syytekohdan 1 c tietojen ilmoittamisella olisi välillisesti ollut tällainen vaikutus, koska näin annetut tiedot olisivat näyttönä tukeneet syyttäjän esittämää taustaselitystä niille teoille, joista A:ta samanaikaisesti syytettiin. A:lla on nam ollen ollut oikeus kieltäytyä ilmoittamasta pesäluetteloa vannoessaan syytekohdissa 1 a - 1 e mainittua omaisuutta. 36. Korkeimman oikeuden purettavaksi vaaditussa tuomiossa itsekriminointisuojan sisältöä ei ole tulkittu silloin tunnetun ihmisoikeustuomioistuimen oikeuskäytännön valossa sillä tavoin _ ilmeisesti väärin kuin edellä 6 kohdassa todetun mukaisesti yleensä edellytetään. Nyttemmin täsmentyneen oikeuskäytännön perusteella arvioituna Korkeimman oikeuden omaksuma tulkinta on kuitenkin ristiriidassa ihmisoikeustuomioistuimen oikeuskäytännön kanssa. A on purettavaksi vaaditulla tuomiolla tuomittu vankeusrangaistukseen ja velvoitettu suorittamaan _ vahingonkorvausta eikä tuomiota ole vielä pantu täytäntöön. Koska nämä ihmisoikeussopimuksen vastaisesta lain soveltamisesta johtuvat seuraukset ovat vielä estettävissä purkamalla tuomio, siihen on painavat perusteet. 37 Korkein oikeus harkitsee näissä olosuhteissa oikeaksi oikeudenkäymiskaaren 31 luvun 8 :n 4 kohdan nojalla purkaa hakemuksen kohteena olevan tuomion siltä osin kuin A:n on katsottu syyllistyneen törkeään velallisen petokseen. 38 Edellä selostetulla tavalla A:lla on ollut oikeus kieltäytyä ilmoittamasta pesäluetteloa vannoessaan syytekohdissa 1 a - 1 e mainittua omaisuutta. Sen vuoksi hän ei ole syyllistynyt törkeään velallisen petokseen jättäessään pesäluetteloa vannoessaan ilmoittamatta naissa syytekohdissa mainitun omaisuuden. 39 Koska A ei ole syyllistynyt rangaistavaan menettelyyn syytekohtien 1 a - 1 e osalta, hän ei ole velvollinen korvaamaan konkurssipesälle näihin syytekohtiin perustuvia vahinkoja. Sen sijaan siltä osin kuin Korkein oikeus on vahvistanut tuomiollaan konkurssipesään kuuluviksi Darfm Foundation hallussa olleet varat, Acathla Ltd:n hallussa olleet varat sekä Wide Horizons Ltdm hallussa olleet varat, perusteita Korkeimman oikeuden tuomion purkamiseen ei ole Konkurssipesän vahvistamisvaatimuksen hyväksyminen ei ole riippuvainen torkeaa velallisen petosta koskevan syytteen menestymisestä. Päätöslauselma Korkeimman oikeuden tuomio nro 796 puretaan siltä osin kuin A on tuomittu rangaistukseen törkeästä velallisen petoksesta (syytekohdat 1 a - 1 e). A:ta koskeva syyte (syytekohdat 1 a - 1 e) törkeästä velallisen petoksesta (tekoaika ) hylätään ja hänet vapautetaan tuomitusta rangaistuksesta.

12 FINLEX - Korkeimman oikeuden ennakkopäätökset: KKO:2009:80 Page 10 of 10 A vapautetaan suorittamasta konkurssipesälle tuomittuja syytekohtiin 1 a ja 1 e perustuvia vahingonkorvauksia ,74 Yhdysvaltain dollaria, ,91 Saksan markkaa ja ,88 Yhdysvaltain dollaria. Siltä osin kuin Korkein oikeus on tuomiossaan vahvistanut konkurssipesään kuuluvan Darfin Foundationin hallussa olleet varat ,63 euroa tuottoineen, Acathla Ltdm hallussa olleet varat ,76 Yhdysvaltain dollaria tuottoineen ja Wide Horizons Ltdm hallussa olleet varat Yhdysvaltain dollaria tuottoineen, Korkeimman oikeuden tuomiota ei pureta. Täysistunnossa asian ovat ratkaisseet presidentti Pauliine Koskelo sekä oikeusneuvokset Gustaf Möller, Gustav Bygglin, Pasi Aarnio, Juha Häyhä, Hannu Rajalahti, Ilkka Rautio, Timo Esko, Soile Poutiainen, Marjut Jokela, Jukka Sippoja Jorma Rudanko. Esittelijä Timo Ojala. Finlex > Oikeuskäytäntö > Korkein oikeus > Ennakkopäätökset > 2009 > KKO:2009:80 Finlex <S> on oikeusministeriön omistama oikeudellisen aineiston julkinen ja maksuton internet-palvelu.. Finlexm sisällön luottaa ja sitä ylläpitiiä' Edita Publishing Oy. Oikeusministeriö tai Edita eiväl vastaa tietokantojen sisällössä mahdollisesti esiintyvistä virheistä, niiden käytöstä käyttäjälle aiheutuvista"välittömistä lai välillisistä vahingoista tai Iitteniet-tietoverkossa esiintyvistä käyttökatkoista tai muista häiriöistä.

13 Kysymys 3 (10 pistettä) Maanviljelijä Sakari Sato menehtyi kotonaan Lapualla vanhalla sukutilallaan (Etelä-Pohjanmaan käräjäoikeus). Sadon pojista molemmat olivat halukkaita jatkamaan tilan pitämistä. Kun he eivät päässeet sopuun asiasta, toinen pojista Perttu Sato (asuinpaikka Lapua) haki pesänselvittäjän määräämistä vastaan hangoittelevan veljensä Kaarlo Sadon kotipaikassa (Jyväskylä, Keski-Suomen käräjäoikeus). Kaarlo vastusti pesänselvittäjän määräämistä, koska isä Sakari on tehnyt testamentin tilan jakamisesta, joten asiassa tarvitaan ainoastaan pesänjakaja. Mielensä kovasti pahoittanut Kaarlo nosti vuorostaan kanteen Perttua vastaan samassa Keski- Suomen käräjäoikeudessa. Kanteessaan Kaarlo vaati Pertulta euroa korvausta siitä, että tämä on asunut tilalla ilman korvausta yli kymmenen vuotta, mutta on käynyt työssä muualla eikä siten ole työpanoksellaan hyödyttänyt tilanpitoa. Käräjätuomari Jutta Jura määräsi, että Perttu Sadon pesänselvittäjää koskeva hakemus käsitellään riita-asian käsittelystä säädetyssä järjestyksessä ja yhdessä Kaarlo Sadon korvauskanteen kanssa. Lisäksi Jura ilmoitti, että asiat tullaan käsittelemään yhden tuomarin kokoonpanossa ja kun asiassa on jo kirjelmöity tarpeeksi, asiat käsitellään suoraan pääkäsittelyssä. Pääkäsittelyssä Kaarlo vaati Pertulta vielä korkoa mainitulle euron summalle sekä korvausta euroa elintarvikkeista, joita Perttu oli nauttinut perheineen tilalta. Kaarlo vaati myös oikeudenkäyntikuluja itselleen aiheutuneesta työstä ja ansionmenetyksestä kahdelta päivältä yhteensä 700 euroa korkoineen. Perttu vastusti kaikkia Kaarlon vaateita ja pyysi jättämään ne tutkimatta, koska kysymys oli nyt vain pesänselvittäjän määräämisestä isän kuolinpesään. Miten tilannetta on arvioitava oikeudellisesti, menikö kaikki oikein? Anna perusteltu vastaus. Mainitse lainkohdat ja sovella niitä tapaukseen.

14 PROSESSIOIKEUS II (OAIT1104) Tentti Tehtävät 4-6 jaetaan tentissä n. klo Tehtävissä 4-6 suositellaan vastaamista tenttivastauspaperin keskiaukeamalle. Kysymys 4. Vastaustila seuraaviin kysymyksiin yhteensä enintään 2 sivua. (10 pistettä) a) Forum rei sitae. (2 p.) b) Missä tuomioistuimissa lapsen huoltoa tai tapaamisoikeutta koskeva asia voidaan tutkia? (2 p.) c) Selosta pääpiirteissään riita-asian asianosaisten mahdollisuudesta määrätä yksimielisesti käräjäoikeuden kokoonpanosta. (3 p.) d) Selosta Valtakunnanoikeuden tuomariston kokoonpano. (3 p.) Kysymys 5. Määrittele, minkä tyyppisiä asioita kuluttajariitalautakunta voi ratkaista. Selosta, kuka tai ketkä voivat saada asiansa vireille kuluttajariitalautakunnassa. Selosta myös kuluttajariitalautakunnan päätöksen merkitys ja vaikutukset asianosaisille. Vastaustila enintään 2 sivua. (12 pistettä) Kysymys 6. Selosta edellytykset suullisen pääkäsittelyn järjestämiseksi ilman syytetyn läsnäoloa. Vastaustila enintään 2 sivua. (8 pistettä) käräjäoikeudessa