Opetuksen tavoite, keskeinen sisältö ja työtavat (mahdolliset erityisratkaisut):

Transkriptio

1 Kurssin nimi: Valinnainen jatkuva kuvataide 1 Kurssin lyhenne: wku1 Laajuus ja luokka-aste: 1+1 vvt; lk, kurssi jatkuu automaattisesti oppilaan siirtyessä 9. luokalle. Opetuksen tavoite, keskeinen sisältö ja työtavat (mahdolliset erityisratkaisut): Oppilas tutustuu taiteen tyylisuuntiin 1800-luvulta nykytaiteeseen. Mahdollisuuksien mukaan vieraillaan taidemuseossa (lukujärjestystekniset asiat ja rahoitus vaikuttavat). Keskeisiä kuvataideopetuksen tavoitteita ovat itseilmaisun ja oman kuvallisen käsialan vahvistaminen, visuaalisen maailman havainnointi ja ymmärtäminen, luova ongelmanratkaisu sekä pyrkimys muodostaa omakohtainen suhde taiteeseen. Oppilas harjoittaa taitojaan itsenäisesti oman työnsä parissa, opettajan ohjauksessa. Työskentelyn vaiheista oppilas tekee oppimispäiväkirjaa tai muulla tavoin esittää projektinsa vaiheet aina suunnittelusta valmiiseen teokseen. Oppimispäiväkirjan tekemisessä oppilas harjoittaa mahdollisuuksien mukaan tietokoneen käyttöä. Oppilas syventää taiteen tuntemustaan monin tavoin, itse suunnitellen ja eri tekniikoita kokeillen. Valinnainen kuvataide laajana kurssina kehittää koko kuvataideilmaisua elämysten, onnistumisten ja jopa epäonnistumisten kautta sekä syventää yleistä kuvanlukutaitoa. Oppilas ymmärtää myös visuaalisten ammattialojen laajuuden ja saa niihin tuntumaa omakohtaisella työskentelyllä. Työtavat Tehtävät suoritetaan pääasiassa yksilötöinä, myös pari- tai ryhmätyöskentely on mahdollista. Tekniikat vaihtelevat tehtävien mukaan. Näin syvennetään oppilaan välineen hallintaa ja teknistä osaamista. Opetukseen sisältyy myös teoriaa ja historiaa. Kurssin tehtävät vaihtelevat. Niitä on muun muassa erilaiset tekniikat, harjoitukset, luonnostelu, sommittelu, kirjoitustehtävät, keskustelut ja laajamittaisemmat teoksen valmistamiseen johtavat projektit. Integrointi Harjoitellaan kuvien rytmin etsimistä musiikin ja liikkeen avulla; siten erilaisten kuvallisten ilmaisutapojen rytmien löytäminen. Kurssilla tehdään valokuvia ja elokuvia sekä perehdytään jossain määrin kuvan ja elokuvan teoriaan sekä historiaan. Tutustutaan pimiötyöskentelyyn ja digitaaliseen kuvankäsittelyyn. Video-osio pitää sisällään käsikirjoittamisen, kuvaamisen sekä leikkaamisen. KESKEISET SISÄLLÖT Kuvailmaisu ja kuvallinen ajattelu Piirustus, grafiikka, maalaus, keramiikka, kuvanveisto, tilataide ja taide ympäristössä, kuvallisen ajattelun syventäminen kuvasommittelun perusteita: tasapaino, jännite, rytmi, muoto, väri, tila, liike, aika ja viiva

2 kuvataiteen tyylejä ja kuvasymboliikkaa omassa kuvailmaisussa omien havaintojen, ajatusten ja mielikuvien ilmaiseminen kuvallisin keinoin. Taiteen tuntemus ja kulttuurinen osaaminen Keskeisiä piirteitä taiteen historiassa ja nykytaiteessa sekä eri kulttuurien kuvamaailmassa mahdollisesti ohjattuja näyttely- tai museovierailuja, taiteilijan työhön tutustumista ja tietoverkon kulttuuripalvelujen hyödyntämistä kuvien analysointia: taidekuvan rakenteen tutkimista, sisällöllistä tulkintaa ja taidekritiikkiä. Ympäristöestetiikka, arkkitehtuuri ja muotoilu Luonnon ja rakennetun ympäristön vuorovaikutuksen tarkastelua, rakennusperinnön tutkimista sekä erilaisten ympäristöjen tarkastelua ja arviointia esteettisestä, eettisestä, ekologisesta ja suunnittelun näkökulmasta arkkitehtuurin ja muotoilun ilmaisukeinoihin, tyylipiirteisiin ja perinteisiin tutustumista, suomalaisen arkkitehtuurin ja muotoilun tärkeimpiin edustajiin tutustumista tilan havainnointia, suunnittelua ja rakentamista, muotoiluprosessiin tutustumista, materiaalin ja käyttötarkoituksen yhteyden tarkastelua. Media ja kuvaviestintä Kuvan käyttötarkoituksen tarkastelemista mediassa, mediaesitysten rakenteellista ja sisällöllistä analyysia valokuvausta tai video- ja digitaalista kuvausta kuvakerronnan muotoja: kuvituksen, sarjakuvan ja liikkuvan kuvan erityispiirteitä graafista suunnittelua: kuvan ja sanan yhdistämistä, typografian ja taiton perusteita mainonnan kanavia ja ilmaisukeinoja mahdollisesti elokuvien ja televisio-ohjelmien analysointia. Eheyttäminen ja aihekokonaisuudet valinnaisaineen opetuksessa: Ihmisenä kasvaminen Kuvataide tukee oppilaan kokonaisvaltaista ihmisenä kasvamista ja elämän hallinnan kehittymistä. Yksilöllisyys, terve itsetunto ja yhteisöllisyyden kehittäminen kuuluvat luontevasti kuvataiteen tavoitteisiin ja sisältöihin. Taidekasvatus tukee ihmisen psyykkistä ja sosiaalista kasvua, auttaa esteettisten kokemusten tunnistamista ja havainnointia sekä tunteiden käsittelemistä. Kuvataiteessa tärkeää on pitkäjänteinen ja tavoitteellinen itsensä kehittäminen. Ryhmätyöt edistävät kuvataiteessa toisten huomioon ottamista sekä velvollisuuksia, oikeuksia ja vastuita ryhmässä. Kulttuuri-identiteetti ja kansainvälisyys Kuvataide auttaa oman henkisen ja aineellisen kulttuuriperinnön tuntemisessa ja suomalaisen, pohjoismaisen ja eurooppalaisen kulttuuri-identiteetin löytämisessä sekä avaa näkökulmia eri kulttuurien väliseen vuorovaikutukseen ja kansainvälisyyteen.

3 Kuvataiteen oppisisältöihin kuuluvat mm. taidehistoria, eri kulttuurien taide, muotoilu, ympäristötaide ja tavarakulttuuri. Taidekasvatus tukee monikulttuurista koulua. Viestintä ja mediataito Kuvallinen viestintä ja mediataito ovat yksi kuvataiteen osa-alue, joka kehittää ilmaisu- ja vuorovaikutustaitoja, edistää median aseman ja merkityksen ymmärtämistä sekä kehittää median käyttötaitoja. Kuvataide kehittää oppilaan kykyä hankkia, vertailla, tulkita ja valikoida tietoa monipuolisesti, vastuullisesti ja kriittisesti. Osallistuva kansalaisuus ja yrittäjyys Kuvataide tukee oppilasta kehittymään omatoimiseksi, aloitteelliseksi, päämäärätietoiseksi, yhteistyökykyiseksi ja osallistuvaksi kansalaiseksi. Kuvataiteelliseen työskentelyyn sisältyy tarkoituksenmukaisuus, yritteliäisyys, aloitteellisuus, innovatiivisuus ja pitkäjänteisyys. Kuvataiteen keinoin oppilas voi osallistua yhteiskunnalliseen keskusteluun sekä pyrkiä vaikuttamaan ja ottamaan kantaa omassa koulussa ja elinympäristössä. Vastuu ympäristöstä, hyvinvoinnista ja kestävästä tulevaisuudesta Ympäristökasvatus on kuvataiteen yksi osa-alue. Kuvataiteessa on tärkeä oppia näkemään ja havainnoimaan. Lisäksi opitaan huomaamaan ympäristössä tapahtuvia muutoksia. Estetiikka ja arkkitehtuurin tuntemus auttavat ympäristön havainnoimisessa. Muotoiluun tutustuminen lisää ymmärrystä tuotteen elinkaaresta. Kuvataiteessa otetaan vastuuta ympäristöstä, hyvinvoinnista ja kestävästä tulevaisuudesta kiinnittämällä huomiota materiaalin käyttöön sekä kierrätykseen. Turvallisuus ja liikenne Kuvataiteen työskentelyn päämääränä on auttaa oppilasta ymmärtämään turvallisuuden fyysisiä, psyykkisiä, ja sosiaalisia ulottuvuuksia sekä opastaa vastuulliseen käyttäytymiseen. Toiminta erilaisissa ympäristöissä ja tilanteissa kuuluu kuvataiteeseen. Työskentelyssä pyritään turvalliseen ja tarkoituksenmukaiseen käyttäytymiseen sekä työvälineiden ja materiaalien valintaan. Ihminen ja teknologia Kuvataideopetuksessa käsitellään ihmisen ja teknologian suhdetta. Kuvataiteessa hyödynnetään ja opetellaan käyttämään tietoteknisiä laitteita ja ohjelmia sekä tietoverkkoja. Teknologisten ideoiden kehittäminen, mallintaminen, arviointi ja tuotteiden elinkaari ovat osa kuvataiteen sisältöä. Tietotekniikan käyttö ja portfolion kokoamisen periaatteet: Osana valinnaiskurssien opiskelua oppilas valmistaa oppimisestaan portfoliota, jonka teossa käytetään mahdollisuuksien mukaan hyväksi tietotekniikkaa sekä kehitetään oppilaan tietoteknisiä ja itsearviointitaitoja. Tämä tapahtuu oppimispäiväkirjan muodossa. Oppilas pitää oppimisestaan oppimispäiväkirjaa, joka voidaan toteuttaa kokonaan tai osittain digitaalisessa muodossa. Oppimispäiväkirja on kuvallis-sanallinen selvitys työn edistymisen eri vaiheista. Kuvataidetunneilla tutustutaan mahdollisuuksien mukaan kuvan tekemiseen ja käsittelyyn tietokoneella. Myös digitaalikuvausta ja animaatiota harjoitellaan riippuen teknisistä valmiuksista.

4 Oppilaat voivat oppituntien lomassa hakea omatoimisesti kuvalähteitä ja tietoa opetettavasta aiheesta internetistä. Mahdollisesti tutustutaan myös yhdessä joihinkin taiteen alan sivustoihin. Mahdollisia tutkimustehtäviä määrätyistä aiheista oppilaat voivat työstää sekä koulun että kotikoneilla. Opiskelutaitojen vahvistaminen, työelämään tutustuminen ja jatkoopintomahdollisuuksiin perehdyttäminen valinnaisaineen opetuksessa: Päämääränä on oppia prosessin hallintaa, tavoitesuuntautuneisuutta, suunnittelutyötä, vastuuta omasta työstä, yhteisestä tilasta ja yhteisistä välineistä. Oppilas opettelee sosiaalisia taitoja sekä sääntöjen noudattamista. Pyrkimyksenä on oppilaan mielikuvituksen haastaminen itseilmaisun ja sitä myötä luovuuden kehittäminen ajattelussa ja tekemisessä. Tavoitteena on oppilaan teknisen ja teoreettisen osaamisen kehittäminen. Kuvista opetellaan puhumaan ja niitä opitaan tulkitsemaan sekä kritisoimaan keskusteluilla teoksista sekä luokka- että yksilötasolla työskentelyn aikana ja valmiiden töiden äärellä. Opettaja kannustaa itseohjautuvaan ja pitkäjänteiseen työskentelyyn. Tarvittaessa oppilaan tavoitteita kerrataan ja eriytetään. Oppilas oppii oman teoksen ja työskentelyn arviointiin sekä asettamaan itselleen realistisia tavoitteita. Työelämään tutustuttaessa (TET), kohteen ollessa taidealan työpaikka, esitellään harjoittelu muille oppilaille esimerkiksi työssä tapahtuneesta oppimisesta tehdyllä kuvallissanallisella esitelmällä. Oppilaille kerrotaan laajasti erilaista visuaalisen sektorin työpaikoista ja täten valaistaan kuvataiteen kentän laajuutta ja mahdollisuuksia tulevista työmahdollisuuksista. Arviointi: Arvioinnissa otetaan huomioon valmiin työn laatu, oppilaan kyky käyttää annettu aika työn tekoon, työn suunnittelun omaperäisyys ja toteuttamiskelpoisuus, materiaalien käyttö, huolehtiminen jälkitöistä, innostuneisuus sekä harrastuneisuus. Lisäksi arviointiin vaikuttavat kuvataidetunneilla käydyt opetuskeskustelut, oman työn sanalliset arvioinnit, prosessin hallinta ja raportoiminen (suunnittelusta prosessiin ja valmiiseen tuotokseen). Arvosanaan vaikuttavat tiedot, taidot ja asenteet jatkuvan näytön periaatteen mukaisesti. Arvioinnin tukena käytetään kaikille yhteisiä päättöarvioinnin kriteereitä arvosanalle 8. PÄÄTTÖARVIOINNIN KRITEERIT ARVOSANALLE 8 Oppilas osaa ilmaista itseään kuvallisin keinoin käyttää kuvan rakentamisen keinoja ja kuvataiteen ja kuvallisen median keskeisiä materiaaleja ja työskentelytekniikoita

5 valita työskentelyssään tavoitteisiinsa sopivimpia materiaaleja ja tekniikoita selostaa kuvan tekemisen prosessia luonnoksista valmiisiin töihin tunnistaa joitakin keskeisiä kuvataiteen ilmiöitä ja sijoittaa niitä ajalliseen ja kulttuuriseen yhteyteen tarkastella ja tulkita taiteen ja viestinnän kuvia hyödyntää taiteilijavierailuja, näyttely- tai museokäyntejä ja Internetin kulttuuripalveluja erottaa, arvioida ja arvottaa erilaisten ympäristöjen ja esineitten esteettisiä ja ekologisia ominaisuuksia tuntee suunnittelu- ja muotoiluprosessin eri vaiheet ja osaa soveltaa niitä työskentelyssään tunnistaa kulttuuri- ja tyylipiirteitä arkkitehtuurissa ja esineissä kuvaviestinnän ja mediateknologian perusteita: valokuvausta tai videokuvausta ja digitaalista kuvan käsittelyä ja graafista suunnittelua analysoida mediaesitysten sisältöjä, rakennetta ja visuaalista toteutusta osaa havainnoida ja arvioida omaa oppimistaan ja hyödyntää muilta saatua palautetta omassa työskentelyssään osaa taltioida työskentelyprosessiaan ja käyttää sitä hyödykseen itsearvioinnissa pystyy tehtävän mukaisesti sekä itsenäiseen työskentelyyn että vuorovaikutteiseen yhteistyöhön muiden kanssa osaa ohjatusti käyttää taideteoksia, ympäristön kuvia, luonnon- ja rakennettua ympäristöä, kirjoja, lehtiä, museoita, gallerioita ja tietoverkkoa tietojen ja elämysten lähteinä.

6