YLIOPISTOJEN KIELIKESKUKSIEN JOHTAJIEN NEUVOSTO HYVÄKSILUVUT UUSISSA TUTKINNOISSA

Transkriptio

1 YLIOPISTOJEN KIELIKESKUKSIEN JOHTAJIEN NEUVOSTO SUOSITUS HYVÄKSILUVUT UUSISSA TUTKINNOISSA Yliopistojen kielikeskuksien johtajien neuvosto suosittelee menettelytapojen selkeyttämiseksi ja vertailukelpoisuuden parantamiseksi kielikeskuksissa seuraavia kieli- ja viestintäopintojen arviointia, hyväksilukuja ja menettelytapoja koskevia periaatteita ja käytänteitä. Suositus on monin paikoin tarkoituksellisesti väljä, koska eri yliopistojen käytännöt ja perinteet eivät ole täsmälleen samat. Suositus voi toimia myös keskustelun avaajana ja välineenä, ja sen avulla voidaan tarkentaa menettelytapoja yhteistyössä tiedekuntien kanssa. 1. Käsitteistä Korkeakoulusanaston (2005, 6.3 Suoritukset ja vastaavuus) mukaan "opiskelija voi korkeakoulun päätöksellä tutkintoa suorittaessaan lukea hyväkseen muussa kotimaisessa tai ulkomaisessa korkeakoulussa taikka muussa oppilaitoksessa suoritettuja opintoja, harjoittelua ja työkokemusta. Yliopistoissa katsotaan, että hyväksilukemisen päätyypit ovat korvaaminen ja sisällyttäminen. Korvaamisella tarkoitetaan tutkintovaatimuksiin kuuluvien pakollisten opintojen korvaamista muilla, sisällöltään vastaavilla saman alan opinnoilla. Sisällyttäminen tarkoittaa muualla suoritettujen opintojen liittämistä osaksi tutkintoa sivuainekokonaisuuksina tai vaihtoehtoisina opintoina tai vapaasti valittavina opintoina. Korvaaminen edellyttää opintojaksokohtaista sisällöllistä vastaavuutta opintojaksojen välillä, sisällyttäminen ei sitä välttämättä edellytä. Yleisperiaatteena on, että hyväksilukemista arvioitaessa kriteereinä ovat opintosuoritusten laajuus, sisältö ja vaativuustaso. 2. Opintosuoritusten arvosanakäytännöt Opintosuoritukset arvioidaan hyväksytyiksi tai hylätyiksi, ja hyväksytty suoritus voidaan tarkentaa viisiportaisella asteikolla 1-5 (jolloin arvosana 1 on jo hyväksytty). Opiskelijalla on oikeus saada tietoonsa arviointiperusteet. Toisen kotimaisen kielen opintojaksojen arvioinnissa on suositeltavaa käyttää 5-portaista asteikkoa, mutta tutkintotodistukseen suullinen ja kirjallinen taito merkitään asteikolla tyydyttävä/hyvä taito. Asteikkojen välinen muuntosuhde on KORU-hankkeen suosituksen mukaan seuraava: 1-3 = tyydyttävä taito ja 4-5 = hyvä taito. Suositus koskee myös ammattikorkeakouluja. KORU-hankkeen suositus on liitteenä (LIITE). 3. Toisessa korkeakoulussa suoritetut opinnot 3.1 Yleistä Yleissääntönä on, että opiskelijalla on oltava kielitaitonsa puolesta edellytykset suorittaa tutkinto. Kielitaidon vähimmäistasoksi tutkinnon ensimmäisessä vieraassa kielessä on katsottava eurooppalaisen viitekehyksen taitotaso B1 (englannin kielessä kuitenkin yleensä B2). Toisen vieraan kielen taitotaso voi olla alempi.

2 3.2 Yliopistossa suoritetut opinnot Toisessa yliopistossa suoritetut kieli- ja viestintäopinnot suositellaan hyväksyttäviksi sellaisinaan vähäisten laajuus- tai tieteenalaerojen estämättä. Opintojen alakohtaista vastaavuutta ratkaistaessa ei yleensä tulisi soveltaa tiedekuntaa kapeampaa erottelua. Valmiiseen kandidaatintutkintoon sisältyvät (asetuksen mukaiset) kieli- ja viestintäopinnot tulisi yleensä hyväksyä sellaisenaan saman alan maisterintutkintoon (tutkintoa ei avata ). Opiskelijan siirtyessä toiseen yliopistoon kesken kandidaatintutkintoa kieli- ja viestintäopinnot käsitellään vastaanottavan yliopiston vaatimusten mukaisesti normaalin korvaavuusmenettelyn kautta. Puuttuvat opinnot määritellään HOPS:issa. Vastaanottava yliopisto voi määrätä opiskelijan HOPS:aan täydentäviä kieli- ja viestintäopintoja tapauksissa, joissa 1. vastaanottavan yliopiston tutkinnon kieli- ja viestintäopinnot ovat huomattavasti laajemmat kuin lähtöyliopiston 2. tutkinnosta puuttuu jokin vastaanottavan yliopiston tutkintovaatimusten osa (esim. tutkinnosta puuttuu toinen vieras kieli). 3.3 Ammattikorkeakoulussa suoritetut opinnot Ammattikorkeakoulussa suoritetut opinnot soveltuvat korvaaviksi suorituksiksi jos ne mahdollisia vähäisiä laajuus- tai tieteenalaeroja lukuun ottamatta - vastaavat laajuudeltaan ja sisällöltään vastaanottavan yliopiston opintoja ja täyttävät tutkintoasetuksen vaatimukset mm. alakohtaisuudesta. 4. Muulla tavoin osoitettava kielitaito 4.1 Vieraskieliset aineopinnot Vieraskieliset aineopinnot (opiskelijan oman alan opintoja vieraalla kielellä) eivät automaattisesti sovellu korvaamaan tutkinnon kieli- ja viestintäopintoja. Näin hankittu kielitaito on yksiselitteisintä osoittaa kielitaitotestissä. 4.2 Ei-muodollisten opintojen (aikaisemmin opitun) tunnistaminen ja tunnustaminen Aiemmin opitun tunnustamisessa (vrt. korkeakoulujen kehittämissuunnitelma) on varminta testata opiskelijan kielitaito aina, kun korvaavuutta ei voida osoittaa. 4.3 Muut opintosuoritukset ja kielikokeet Ylioppilastutkinnolla ei yleensä voi korvata yliopistotutkinnon kieli- ja viestintäopintoja. Yleiskielen taitoa mittaavat ulkomaiset (esim. DALF, IELTS, TOEFL, Cambridge) tai kotimaiset kielikokeet (valtionhallinnon kielitutkinto, YKI) eivät sovellu korvaaviksi suorituksiksi. Epäselvissä tilanteissa suositellaan opintosuoritusten korvaavuuden arvioimisen asemesta kielitaidon testaamista. 2

3 5. Opintojen vanheneminen Kieli- ja viestintäopintosuoritukset eivät vanhene. 6. Päätöksenteon menettelytavat Hyväksilukemisen menettelytapojen tulisi olla selkeitä, johdonmukaisia ja läpinäkyviä sekä yhtenäisiä yliopiston tasolla. On suositeltavaa, että kunkin yliopiston sisällä sovitaan käytäntö, jossa kielikeskuksen rooli kieli- ja viestintäopintojen asiantuntijalaitoksena on määritelty ja kuvattu. Hyväksilukemista voidaan pitää hallintopäätöksenä, jossa on pyrittävä käyttämään esittelymenettelyä. Tutkinnon pakollisten kieliopintojen ylimenevän osan sisällyttämisestä ylimääräisiin tai vapaavalintaisiin opintoihin päättää tiedekunta. Ennen opiskelijavaihtoon lähtöä opiskelijoiden tulisi hyväksyttää opintosuunnitelma myös kielikurssien osalta, jolloin korvaavuuksiin voidaan ottaa kantaa jo etukäteen. YLIOPISTOJEN KIELIKESKUKSIEN JOHTAJIEN NEUVOSTO Ulla-Kristiina Tuomi puheenjohtaja Harry Anttila varapuheenjohtaja LIITE Suositus toisen kotimaisen kielen arvosanakäytännöstä

4 YLIOPISTOJEN KIELIKESKUKSIEN JOHTAJIEN NEUVOSTO SUOSITUS TOISEN KOTIMAISEN KIELEN ARVOSANAKÄYTÄNTÖ Useimmissa yliopistoissa käytetään opintojaksojen arvioinnissa viisiportaista arviointiasteikkoa. Kuitenkin tutkintotodistuksiin merkitään toisen kotimaisen kielen taito uuden kielitaitolain 1 vaatimusten mukaisesti käyttäen asteikkoa tyydyttävä/hyvä taito. Lisäksi suullinen ja kirjallinen taito merkitään erikseen. Lain määrittämä arvosteluasteikko on kokonaisuudessaan kolmiportainen: erinomainen, hyvä ja tyydyttävä taito. Asetus kielitaidon osoittamisesta 2 kuitenkin säätää, että opintojen yhteydessä suoritetuilla kielikokeilla ja -opinnoilla voidaan osoittaa vain hyvää ja tyydyttävää kielitaitoa, kun taas erinomainen taito rinnastuu kielen täydelliseen hallintaan ja voidaan osoittaa vain valtion kielitutkintolautakunnalle. Opinnoissa käytettävä ja lainlaatijan asteikko eivät siis ole samat, eikä siten sama arvosana, esimerkiksi hyvä, tarkoitakaan eri asteikoilla samaa taitoa. Asteikkojen yhdenmukaisen rinnakkaiskäytön varmistamiseksi kielikeskuksien johtajien neuvosto esittää ohessa kahden valtakunnallisen hankkeen 3 tuloksiin perustuvan suosituksen arviointiasteikkojen väliseksi muuntosuhteeksi: Yliopistojen 5-portainen arviointiasteikko opintosuorituksissa Kielilain mukainen 3-portainen taitoasteikko tutkintotodistuksissa -- (erinomainen taito) 5 erinomainen 4 kiitettävä 3 hyvä 2 tyydyttävä 1 välttävä hyvä taito tyydyttävä taito 1 Laki julkisyhteisöjen henkilöstöltä vaadittavasta kielitaidosta 424/ Valtioneuvoston asetus suomen ja ruotsin kielen taidon osoittamisesta valtionhallinnossa 481/ Korkeakoulujen ruotsin kielen suoritusten yhteismitallisuuden kehittämishanke (KORU), Kaikille opiskelijoille tarkoitettujen kieli- ja viestintäopintojen koordinaatiohanke (KIEVI) 4

5 Arvosanojen muuntosuhde perustuu tasomäärittelyihin, jotka on kuvattu mm. valtionhallinnon kielitutkinnon perusteissa ja taitotasojen kuvaimissa. Ne puolestaan on kytketty eurooppalaisen viitekehyksen taitotasokriteereihin. Hyvä taito lainlaatijan kolmiportaisella asteikolla edellyttää vähintään tason B2 suoritusta eurooppalaisen viitekehyksen taitoasteikolla. Vastaavasti tyydyttävän taidon suorituksen tulee olla vähintään tasolla B1. Puheenjohtaja Ulla-Kristiina Tuomi 5