TKI-kentän muutokset ja mahdollisuudet ammattikorkeakouluille Johtaja Riitta Maijala. AMK-päivät, Lahti,

Transkriptio

1 TKI-kentän muutokset ja mahdollisuudet ammattikorkeakouluille Johtaja Riitta Maijala AMK-päivät, Lahti,

2 TKI-kentän muutokset ja mahdollisuudet amattikorkeakouluille Nopeasti muuttuva toimintaympäristö Globaalisaatio ja kilpailun lisääntyminen Odotukset AMK:n TKI-toiminnan vaikuttavuudelle Tiedon ja toiminnan digitalisoituminen Vaatimukset yhteiskunnan avoimuuden lisäämiseksi Rakenteiden ja resurssien muutokset AMK:n perusrahoituksen kehitysnäkymät Kilpaillun rahoituksen muutokset Kansallisen yhteistyön kehittäminen Strategisen päätöksenteon kehittäminen rakenteellisilla uudistuksilla

3 Suomi kuuluu innovaatiojohtajiin Keskeisiä vahvuuksia inhimilliset voimavarat ja liiketoimintaympäristö INSEAD Global Innovation Index 2013 Inhimillinen pääoma ja tutkimus World Economic Forum Korkeakoulutus WEF and INSEAD Valmius hyödyntää ICT:tä 2013 Innovation Union Scoreboard 2013 Inhimilliset voimavarat Yritysten toimintaedellytykset Forbes Suomi 1. Suomi 1. Suomi 1. Ruotsi 1. Irlanti 2. Korea 2. Singapore 2. Singapore 2. Suomi 2. Uusi Seelanti 3. Singapore 3. Sveitsi 3. Ruotsi 3. Irlanti 3. Hong Kong 4. Ruotsi 4. Belgia 4. Alankomaat 4. UK 4. Tanska 5. Islanti 5. Saksa 5. Norja 5. Slovakia 5. Ruotsi 6. Yhdysvallat 6. Alankomaat 6. Sveitsi 6. Slovenia 6. Suomi 7. Tanska 7. Ruotsi 7. UK 7. Ranska 7. Singapore 8. Israel 8. Yhdysvallat 8. Tanska 8. Alankomaat 8. Kanada 9. Irlanti 9. Taiwan 9. Yhdysvallat 9. Liettua 9. Norja 10. Itävalta 10. Uusi Seelanti 10. Taiwan 10. Belgia 10. Alankomaat 3

4 OECD (2013), OECD Science, Technology and Industry Scoreboard 2013: Innovation for Growth, OECD Publishing. doi: /sti_scoreboard-2013-en TKI- ja tutkijainvestoinnit Suomessa huippuluokkaa Researchers / 1000 employment 16,0 R&D expenditures in 2005 USD - constant prices and PPP 10 billion 1 billion BRIICS North America EU Other OECD members ISL FIN 14,0 100 billion DNK 12,0 KOR 10,0 8,0 6,0 4,0 SVK GRC POL NOR USA PRT BEL FRA SVN CAN AUT IRL AUS DEU NZL LUX GBR EST ESP RUS NLD HUN CZE CHE ITA TUR SWE JPN 2,0 MEX ZAF BRA CHN IDN CHL IND 0,0 0,0 0,5 1,0 1,5 2,0 2,5 3,0 3,5 4,0 4,5 Gross domestic expenditures on R&D as a percentage of GDP 4

5 Tieto- ja osaamisperusta ja sen hyödyntäminen Suomessa rapistumassa? Suomen perinteiset vahvuudet T&K -panostukset Tutkijat/työvoima Korkealaatuinen perusopetus Tieteelliset julkaisut ja patentit/väestö tai BKT Toimiva julkinen hallinto Erikoistuminen tietointensiivisille kasvualoille Laaja aikuis- ja täydennyskoulutuksen tarjonta Suomen kehityksen suunta Julkiset ja yksityiset t&k -investoinnit vähenevät Tutkijoiden koulutustaso nousee, mutta tutkintojen määrän kasvu pysähtyy eivätkä tohtorit työllisty yrityssektorille Nuorten osaamistaso laskussa (PISA, PIAAC) Ero kärkimaihin ennallaan tai kasvaa, vähän huippujulkaisuja, patentointi laskusuunnassa Isoja uudistuksia meneillään Raju pudotus, ICT-klusterin kriisi Kaikilla koulutustasoilla puutteita osaamisen ylläpidossa ja kehittämisessä (PIAAC) 5

6 Vaikuttavuudella useita muotoja, TKI-työn lähtökohtana ammattikorkeakoulujen ja kumppaneiden yhteiset tarpeet Aluevaikuttavuuden lakisääteinen tehtävä Yhteistyön tulokset ovat konkreettisia uusi tuote tai palvelu uusi tai tehostettu palvelu taloudelliset säästöt uudet markkinat tai asiakasryhmät Yhteistyömuotoja on useita amk- ja yamk-opinnäytteetyö palveluiden myynti (TKI tai opetus) Harjoittelut ja vaihdot kansainvälistäminen Yhteiskunnallinen vaatimus tulosten hyödyntämiselle kova: lisättävä tietoa jo tapahtuvasta! AMK-tutkinnon opinnäyte pienelle yritykselle. Menetelmä ja laite grillin pintalämpötilan mittaukseen ennen kuin laite voitiin lisensoida markkinoille. Lapin ammattikorkeakoulu ja Polar Metalli Oy.

7 Yritykset Avoin tiede ja tutkimus (ATT) Hallinto VM: Avoimen tiedon ohjelma Suunnittelu Datan kerääminen Datan käsittely ja analyysi Palvelut Datan tallennus ja säilytys Tulosten hyödyntäminen Koulutus ja tutkimus TULAuudistus Horizon 2020 KDKhanke Verkostot (Open Science ym.) Kansalaistiede

8 Avoin tiede ja tutkimus Suomessa ATT-tiekartta ja etenemis/ arviointimalli 2014 ATT:n tavoitetaso vuonna 2017 julkaisut:. tutkimusdata: menetelmät: TUTA-selvityshanke Käsikirja Loppuraportti Etenemissuunnitelma TTA-yhteistyö ja palvelut osa-alueet: tutkimusdatapalvelut KA-työ metatieto osa-alueet: julkaisut tutkimusdata menetelmät koordinointi, KA-työ

9 Avoimuuden asteet Täysin avoin Kasvava liikkuvuus Täysin suljettu Työkalut: pääsyn hallinta, identiteetin hallinta, oikeuksien hallinta Saatavuuden aste Kaikkien saatavilla Luvanvaraisesti saatavilla Koneluettavuus Saatavilla koneluettavass a muodossa Data ei ole rakenteisessa muodossa tai hyvin metatiedoilla kuvailtuna Hinta Ei kustannuksia Käyttökustannuksia Oikeudet Ei rajoituksia käyttöön Käyttö estetty

10 Tutkimusprosessin avoimuus tutkimussyklissä Huomioi rahoittajien vaatimukset Tutkimus- Selkeä viittaus Huolehdi meriitin syntymisestä Uudelleenkäyttö kysymys Tutkimusaineistojen keruu Selvitä käyttöoikeudet Huolehdi meriitin antamisesta Julkaisu ja jakelu Käsittely Hyödynnä avointa lähdekoodia ja rajapintoja Julkaise tuloksesi avoimella lisenssillä Käytä avointa arviointia Huolehdi julkaisun, datan ja menetelmän kytkennästä Hyödynnä avoimia julkaisuarkistoja Pitkäaikaissäilytys ja kuratointi Tulosten ja menetelmien säilytys Käytä eheyden turvaavia palveluita Tuota rikkaita metatietoja Hyödynnä palveluinfrastruktuuria Liitä tunniste tuloksiisi Liitä kuvailevia metatietoja tuloksiisi, julkaise metatiedot avoimella lisenssillä Lähde: TTA ja ATT hankkeet

11 Avoin tieto ja tutkimus -hankkeen rakenteet Kolme kokonaisuutta Muutoksen tukeminen 1. Tutkimuksen julkaisut Julkaisun säilytys Julkaisun metatietopalvelu Julkaisun saatavuuspalvelut 2. Tutkimusdata Datan säilytys Datan metatietopalvelu Datan saatavuuspalvelut 3. Tutkimusmenetelmät Menetelmien säilytys Menetelmien metatietopalvelu Menetelmien saatavuuspalvelu 4. Tutkimusympäristöt Tutkimusinfrastruktuurit Testi/kehitysympäristöt (esim. JulkICTlab) Luvanvaraiset ympäristöt (sensitiivinen data) 5. Työkalut Pääsynhallinta, identiteetinhallinta ja oikeuksienhallinta 6. Osaaminen Avoimen tieteen käsikirja Kurssit ja opastus Datan hallinnan taidot osaksi korkeakouluopetusta

12 TKI-kentän muutokset ja mahdollisuudet amattikorkeakouluille Nopeasti muuttuva toimintaympäristö Globaalisaatio ja kilpailun lisääntyminen Odotukset AMK:n TKI-toiminnan vaikuttavuudelle Tiedon ja toiminnan digitalisoituminen Vaatimukset yhteiskunnan avoimuuden lisäämiseksi Rakenteiden ja resurssien muutokset AMK:n perusrahoituksen kehitysnäkymät Kilpaillun rahoituksen muutokset Kansallisen yhteistyön kehittäminen Strategisen päätöksenteon kehittäminen rakenteellisilla uudistuksilla

13 Hallituksen kehyspäätös Ammattikorkeakoulut Vastuu ammattikorkeakoulujen perusrahoituksesta kokonaan valtiolle vuoden 2015 alusta Kaikki ammattikorkeakoulut itsenäisiksi osakeyhtiömuotoisiksi oikeushenkilöiksi Uusi verotuksellinen asema ja verotusta vastaavat taloudelliset seuraamukset otetaan huomioon ammattikorkeakoulujen rahoituksessa Lakisääteisistä tehtävistä aiheutuvat arvonlisäveromenot kompensoidaan ammattikorkeakouluille ja vuotuisessa määrärahan mitoituksessa otetaan huomioon kustannustason nousu korkeakouluindeksin mukaisesti Uudistuksen tueksi valtio on varautunut pääomittamaan ammattikorkeakouluja. Korkeakoulujen indeksikorotuksen puolittaminen 2015, n. 16,5 miljoonaa euroa Julkisen hallinnon tietovarantojen avaamisen ja avoimen tieteen edistämiseen kohdennetaan 2015 yhteensä 3 miljoonan euron kertaluonteinen lisäpanostus

14 Strategisen tutkimuksen rahoitusvälineen perustaminen Suomen Akatemian yhteyteen - tavoiteaikataulu Hallituksen päätös tutkimuksen teema-alueista ja painopisteistä, sekä tarvittaessa rahoituksen suuntaamista määriteltyjen painopisteiden välillä 11/2014 OKM:n asettama ohjausryhmä Strategisen Tutkimuksen Neuvoston (STN) asettaminen 7-8/2014 STN käynnistää ohjelmahaun 11-12/2014 HE Suomen Akatemiasta 3/ laki voimaan 7/2014 STN:n aloite teemaalueista ja painopisteistä 9/2014 STN tekee rahoituspäätökset 5/

15 VNp valtion tutkimuslaitosten ja tutkimusrahoituksen kokonaisuudistukseksi: Korkeakoulujen ja tutkimuslaitosten yhteistyön monivuotinen kehittämisprosessi Tutkimuslaitokset ja korkeakoulut muodostavat asteittain osaamisen keskittymiä (sopimusperusteiset yhteenliittymät) yhteisiä kampusalueita yhteisiä tutkimuslaitteita, laboratorioita ja tietovarantoja yhteistyö ja työnjako tutkimuksessa ja opetuksessa aineistojen ja osaamisten yhdistämistä ja yhteistä henkilökuntaa Prosessin vaikutukset korkeakouluille ja tutkimuslaitoksille synergisiä etuja vahvistaa tutkimuksen ja korkeakoulutuksen välistä yhteyttä vahvistaa tutkimus- ja innovaatiojärjestelmämme kokonaisuutta merkittäviä etuja suomalaisen osaamisen kilpailukyvylle ja yhteiskuntaa palvelevalle tutkimukselle OKM koordinoi, muiden ministeriöiden osallistuminen keskeistä prosessien onnistumiselle

16 Suomen tutkimusinfrastruktuurien strategia ja tiekartta Tutkimusinfrastruktuurit Paikallinen - hajautettu - virtuaalinen

17 Tutkimusorganisaatioiden keskeisten infrastruktuurien jakautuminen organisaatioittain (519 kpl)* * Suomen Akatemia. Tutkimusinfrastruktuurikysely 2013: Yleiskuva kyselyn vastauksista

18 Tutkimusinfrastruktuuristrategian visio: Vuonna 2020 Suomi on tunnettu kansainvälisesti kilpailukykyisestä tieteestä ja korkeatasoisista tutkimusinfrastruktuureista, mikä mahdollistaa opetuksen, yhteiskunnan ja elinkeinotoiminnan uudistumisen Vision toteutuminen edellyttää seuraavia toimenpiteitä: Kaikkia tutkimusinfrastruktuureja on kehitettävä pitkäjänteisesti Tutkimusinfrastruktuurien avoimuutta ja yhteiskäyttöä on parannettava Tutkimusinfrastruktuurien rahoituspohjaa on vahvistettava Tiekartan on tarjottava vahva pohja tutkimusinfrastruktuurien suunnitelmalliselle kehittämiselle Tutkimusinfrastruktuurien vaikuttavuutta ja merkitystä tulee arvioida

19 Tutkimushenkilöstön määrä ja tutkimustyövuodet koulutuksen mukaan Tutkimushenkilöstö Tutkimustyövuodet Yo-tutkinto Amk-tutkinto Tohtorit Muut Lisensiaatit Yo-tutkinto Amk-tutkinto Tohtorit Muut Lisensiaatit

20 Korkeakoulut ja tutkimuslaitokset Korkeakoulut 14 yliopistoa 24 ammattikorkeakoulua 18 tutkimuslaitosta 5 yliopistosairaalaa Opiskelijoita yhteensä n Yliopisto (sininen) Ammattikorkeakolu (vihreä) Tutkimuslaitos (punainen)

21 Ammattikorkeakoulu-uudistus Tavoite: Koulutuksen ja tki-toiminnan laadun ja kansainvälisyyden sekä ammattikorkeakoulujen toiminnan vaikuttavuuden lisääminen Keinot sääntelyn ja rahoituksen muutosten myötä ammattikorkeakouluille työkalupakki toimia globalisoituvilla korkeakoulutus- ja tutkimusmarkkinoilla kansainvälisten verrokkien kanssa samankaltaisilla mahdollisuuksilla ohjaus strategisemmalle tasolle korkeakoulujen profiilien ja vahvuusalojen kansallisesta kokonaisuudesta huolehtien läpinäkyvä valmistelu keskusteleva luottamus Kuva: verkkokauppa.raskassarja.fi

22 Ammattikorkeakouluvierailut OKM:n ohjaukseen liittyvät ammattikorkeakouluvierailut alkavat toukokuussa 2014 jatkossa vierailut kerran sopimuskauden aikana Tavoitteena OKM: lisätä tietämystä korkeakoulukentästä sekä yksittäisen ammattikorkeakoulun ja sen toimialueen erityishaasteista Ammattikorkeakoulun johto: tukea korkeakoulua ja sen johtoa käynnistyvässä strategiatyössä Ammattikorkeakouluyhteisö: lisätä tietämystä korkeakoulukentän toimintaympäristön muutoksista, selkeyttää korkeakouluyhteisön näkymää korkeakoulun kehityssuunnasta sekä sitouttaa korkeakoulu- ja tutkimuspoliittisten tavoitteiden toteuttamiseen Vierailussa ei ole kyse ammattikorkeakoulun toiminnan arvioinnista Vierailun aikana tavataan ammattikorkeakoulun johdon lisäksi henkilökunnan, opiskelijoiden ja korkeakoulun sidosryhmien edustajia Keskusteluteemoina ammattikorkeakoulu-uudistuksen toimeenpano, strateginen johtaminen ja eri toimijoiden välinen vuorovaikutus, rakenteiden kehittäminen ja toiminnan laatu sekä henkilöstön ja opiskelijoiden hyvinvointi