Kilpailukykyinen Suomi

Koko: px
Aloita esitys sivulta:

Download "Kilpailukykyinen Suomi"

Transkriptio

1 Kilpailukykyinen Suomi

2 Syyskuu 2012 Lisätiedot: Ilkka Kaukoranta puhelin Tilaukset: SAK puhelin

3 Kilpailukykyinen Suomi 1 KILPAILUKYKYINEN SUOMI 1 SUOMEN KILPAILUKYKY ON KUNNOSSA... 3 Palkat nousevat ja kilpailukyky säilyy... 3 Suomessa palkat edelleen Saksaa alhaisempia... 5 Saksassa palkkamaltin aika on ohi... 6 Mistä sitten kiikastaa? YLEISKOROTUKSET KANNUSTAVAT TALOUSKASVUUN... 8 Samasta tuotteesta sama hinta oli tuote sähkö tai työ... 8 Suomen mallilla parempaa tuottavuuskehitystä VEROTUKSELLA EI KILPAILUKYKYÄ RATKAISTA Yrityksiä ei pelasteta yhteisöveroa alentamalla Ansiotuloverot ovat tulonjakokysymys Täsmätoimilla vaikuttavuutta vai tilkkutäkkiä? SUOMEN MALLILLA ETEENPÄIN Hyvin toimivaa mallia ei kannata hylätä... 14

4 2 Kilpailukykyinen Suomi

5 Kilpailukykyinen Suomi 3 1 SUOMEN KILPAILUKYKY ON KUNNOSSA Puolueettomien mittareiden mukaan Suomen kilpailukyky on kunnossa. Tulo- ja kustannuskehityksen selvitystoimikunta (Tukuseto) tekee valtiovarainministeriön virkamiesvalmistelun pohjalta vuosittain arvion Suomen hintakilpailukyvyn kehittymisestä. Tukuseton yleisimmin käytetyn mittarin mukaan kilpailukyky on kehittynyt seuraavasti (kuvio 1): Kuvio 1 Tehdasteollisuuden kilpailukyky, suhteelliset yksikkötyökustannukset samassa valuutassa, = 100, OECD15/Suomi Tukuseton mittarin mukaan hintakilpailukyky nousi Suomessa 1990-luvulla pitkäaikaisesti korkeammalle tasolle luvulla se on ollut koko ajan noin 5 15 prosenttia pitkän ajan keskiarvoa korkeammalla tasolla. Vuonna 2008 kilpailukyky heikkeni (laskennallisen) tuottavuuden alenemisen vuoksi, mutta taantuman jälkeen tuottavuus nousi jälleen ja kilpailukyky palautui korkealle tasolle. Kilpailukykykuvioita tarkastellessa pitää muistaa, että kilpailukyky on suhteellinen käsite. Yhden maan kohonnut kilpailukyky on toisen maan heikentynyt kilpailu- kyky. Suomenkaan kilpailukyky ei voi kasvaa rajatta, ellei jonkun muun kilpailukyky heikkene samalla jatkuvasti. Palkat nousevat ja kilpailukyky säilyy Kilpailukykyä voi tarkastella myös maakohtaisesti vertailemalla yksikkötyökus- tannusten kehitystä. Suomen kilpailukyvyn puolesta pelkäävät ja palkankorotuksia vastustavat tahot osoittavat huolestuneina Suomen palkkakehitystä, joka on ollut vertailumaita no- peampaa. Kuten kuviosta 2 näkyy, palkat ovat tosiaan kasvaneet Suomessa vertailumaita nopeammin.

6 4 Kilpailukykyinen Suomi Kuvio 2 Palkansaajakorvaukset työntekijää kohden (%-muutos keskimäärin vuosina ) Suomi Alankomaat Espanja Ranska Belgia Euroalue Itävalta Italia Saksa Lähde: Tukuseto ja Euroopan komissio Pelkkä palkkakehitys ei kuitenkaan ole kilpailukyvyn kannalta ratkaisevaa. Pelkän palkan tuijottaminen antaa riittämättömän kuvan kilpailukyvyn kehittymisestä. Ostopäätökseen vaikuttaa tuotteen hinnan lisäksi myös laatu. Siksi on tärkeää katsoa myös tuottavuuskehitystä eri maissa. Kuvio 3 Tuottavuus työntekijää kohden (%-muutos keskimäärin vuosina ) 1,5 1 0,5 0 0,5 Suomi Alankomaat Espanja Ranska Belgia Euroalue Itävalta Italia Saksa Lähde: Tukuseto ja Euroopan komissio Suomessa tuottavuuden kasvu on ollut Euroopan kärkeä. Kun samalla työpanoksella saadaan tuotettua enemmän, on myös varaa maksaa suurempia palkkoja kilpailukyvyn kärsimättä. Tärkeintä ei olekaan se, miten nopeasti palkat ovat kasvaneet. Tärkeää on se, miten palkat ovat kasvaneet suhteessa tuottavuuteen. Tätä hintakilpailukyvyn kannalta oleellista tekijää mitataan yksikkötyökustannuksilla. Tällä mittarilla Suomen kehitys on ollut kohtuullista.

7 Kilpailukykyinen Suomi 5 Kuvio 4 Yksikkötyökustannukset (%-muutos keskimäärin vuosina ) Suomi Alankomaat Espanja Ranska Belgia Euroalue Itävalta Italia Saksa Palkkanormi Lähde: Tukuseto ja Euroopan komissio Suomessa yksikkötyökustannukset ovat kasvaneet vajaat kaksi prosenttia vuodes- linjassa useimpien euromaiden sa. Se on hyvää eurooppalaista tasoa, täysin kanssa. Suomen yksikkötyökustannusten kasvunopeus on noudattanut hyvän palkanmuodostuksen ohjenuoraa, palkkanormia. Palkkanormin mukaan työvoimakustannusten nousun tulisi vastata inflaatiotavoitteen ja keskimääräisen työn tuottavuuden nousun summaa. Tämän ohjenuoran mukaan yksikkötyökustannusten kuuluu siis kasvaa inflaatiotavoitteen verran eli kaksi prosenttia vuodessa. Suomessa palkankorotukset ovat noudattaneet tätä ohjetta hyvin. Saksassa yksikkötyökustannukset ovat kasvaneet huomattavasti hitaammin, mutta toisaalta vertailukohdan alussa Saksa kärsi kovista kilpailukykyongelmista joita se on tiukalla palkkamaltilla korjannut. Suomessa palkat edelleen Saksaa alhaisempia Ennen kuin huolestuu hirveästi Suomen palkkakehityksestä Saksaan verrattuna, kannattaa katsoa palkkatasoa eri maissa. Suomessa palkat ovat edelleen Saksaa alhaisempia. Esimerkiksi teollisuudessa saksalaisten keskipalkka on viisi prosenttia suomalaisten keskipalkkaa korkeampi.

8 6 Kilpailukykyinen Suomi Kuvio 5 Teollisuuden keskipalkka vuonna 2010 Saksassa ja Suomessa n keskipalkka ( /vuosi) Teollisuude Lähde: Eurostat Saksassa palkkamaltin aika on ohi Palkat ovat tulevaisuudessa nousemassa Saksassa selvästi viimeaikaista kehitystä nopeammin. Sillä on vaikutusta Suomen ja Saksan suhteelliseen hintakilpailukykyyn. Saksassa on sovittu palkankorotuksista, joiden kustannusvaikutus on vuosi- korkeampi palkko- tasolla 3 4 prosenttia. Tämä Suomen raamisopimusta selvästi jen korotustaso antaa tilaa jatkaa ostovoimaa tukevaa palkkapolitiikkaa vaarantamatta kilpailukykyä. Taulukko 1 Viimeisen vuoden aikana sovittuja palkkaratkaisuja Saksassa ja Suomessa Ala Kesto (kk) Korotus % % / vuosi Metalliteollisuus (Saksa) 13 4,3 % 4,0 % Julkinen sektori (Saksa) 24 6,3 % 3,2 % Kemianteollisuus (Saksa) 19 4,5 % 2,8 % Raamisopimus (Suomi) 25 4,3 % 2,1 % Mistä sitten kiikastaa? Jos palkkakustannukset ovat kasvaneet Suomessa linjassa tuottavuuden kanssa, minkä takia teollisuus on Suomen kilpailukyvystä niin huolestunut? Teollisuuden ongelmien taustalla on pitkälti aivan muut syyt kuin korkeat palkat ja hintakilpailukyky. Ongelmana on heikko kysyntä vientimarkkinoilla. Ei se, että suomalaiset yritykset yrittävät myydä tuotteitaan liian kalliilla, vaan se, ettei niitä tuotteita haluta ostaa oikein millään hinnalla.

9 Kilpailukykyinen Suomi 7 Esimerkiksi Nokian vaikeuksien takana eivät ole suomalaisten palkat, vaan vähäinen kysyntä tuotteelle. Vaikka Symbian-puhelin olisikin pari sataa euroa halvempi kuin iphone, valikoiva asiakas valitsee silti iphonen. Ongelma ei ole korkea hinta, joten tuotantokustannuksia leikkaamalla sitä ei voida korjata. Suomalaisen duunarin palkkojen leikkaaminen ei siis ole ratkaisu. Yritysten pitää yksinkertaisesti kehittää tuotteita joita asiakkaat haluavat ostaa. Samaa tarinaa kertoo Suomen jatkuvasti heikennyt vaihtosuhde. Vaihtosuhde mittaa vientituotteiden hintojen suhdetta tuontituotteiden hintoihin. Suomen vientituotteet ovat viimeisen kymmenen vuoden aikana jatkuvasti halventuneet suhteessa tuontituotteisiin. Ongelmana ei siis voi pitää sitä, että Suomen vientituotteet ovat korkeiden tuotantokustannusten takia liian kalliita. Vaihtotaseen kannalta ongelmana ovat ennemmin liian halvat vientituotteet. Niitä pitäisi korvata kalliimmilla, korkeamman jalostusasteen vientituotteilla. Kuvio 6 Vaihtosuhde eli vientihinnat/tuontihinnat (indeksi 2000=100) Lähde: Tilastokeskus Varsinaisina ongelmina ovat siis palkkojen sijasta suomalaisten yritysten omat va- päätöksissä ja investoitu liian vähän koti- linnat. On tehty virheitä strategisessa maahan. Heikon kysynnän taustalla on toki myös kansainvälinen talouskriisi. Suomen vientiteollisuus keskittyy pitkälti investointihyödykkeiden valmistukseen. Niiden kysyntä vaihtelee suhdanteiden mukaan voimakkaasti. Kuluttajatavaroiden kysyn- tä on paljon vakaampaa. Molempiin ongelmiin auttaisi monipuolisempi tuotantorakenne. Muutaman tukipilarin varaan rakennettu talous on epävakaa. Jos taas tuotantorakenne on riittävän monipuolinen, muutaman yrityksen tai toimialan vaikeudet eivät horjuta koko taloutta.

10 8 Kilpailukykyinen Suomi 2 YLEISKOROTUKSET KANNUSTAVAT TALOUSKASVUUN Sopimiseen perustuvalla Suomen mallilla on kyetty turvaamaan hyvä kilpailukyky ja ostovoima euroaikana. Saksan viimeaikainen menestys on sen sijaan perustunut hyvin alhaiseen palkkakehitykseen. Reaaliset palkanalennukset ja yrityskohtainen sopiminen ovat johtaneet myös matalaan tuottavuuden kehitykseen. Euroopan komission tietojen mukaan Saksan tuottavuus työntekijää kohden parani vuosina vain 10 prosenttia, kun taas Suomessa tuottavuus koheni samana aikana 18,7 prosenttia. Saksan mallin hyvänä puolena voinee pitää teollisuuden hintakilpailukyvyn paranemista. Huonoja puolia ovat hidas kotimaisen kysynnän (eli palkansaajien osto- kasvu, alhainen tuottavuuskehitys sekä työmarkkinoiden kahtiajako vaki- voiman) tuisissa työsuhteissa olevien ja epätyypillisissä työsuhteissa olevien välillä. Samasta tuotteesta sama hinta oli tuote sähkö tai työ Suomessa yleissitova työehtosopimusjärjestelmä on osaltaan vaikuttanut Suomen hyvään tuottavuuskehitykseen. Huonosti johdetuille yrityksille ei pidä jatkossakaan antaa armoa alentamalla työkustannuksia yrityskohtaisesti. Tässä suhteessa työtä voi ajatella tuotannontekijänä samoin kuin esimerkiksi sähköä. Huonosti menestyvät firmat eivät saa sähköäkään muita halvemmalla hinnalla. Jos huonoja yrityksiä tuetaan alemmilla palkoilla tai halvemmalla sähköllä, niiden korvautuminen paremmilla yrityksillä hidastuu. Yksi tärkeä tuottavuuskehitykseen vaikuttava tekijä on talouden luova tuho, joka korvaa huonot yritykset paremmilla. Jos paikallisella sopimisella hidastetaan tätä luovaa tuhoa, se hidastaa myös tuottavuuskehitystä. Suomen mallilla parempaa tuottavuuskehitystä Tuottavuus on kasvanut viimeisten kymmenen vuoden aikana Suomessa merkittävästi Saksaa paremmin. Samaan aikaan kun Saksa on keskittynyt kilpailukyvyn parantamiseen palkkakustannuksia alentamalla, Suomessa yleiskorotukset ovat pakottaneet koko yrityskentän jatkuvaan tehostamiseen. Se näkyy kansantalouden tasolla parantuneena tuottavuutena ja talouskasvuna.

11 Kilpailukykyinen Suomi 9 Kuvio 7 Työn tuottavuuden vuosimuutos teollisuudessa Suomessa, Saksassa ja Ruotsissa Yllä olevasta kuviosta 7 näkee tuottavuuden kasvun olleen Suomessa Saksaa nopeampaa 90-luvun alusta saakka. Tuottavuuden eli talouskasvun näkökulmasta Suomen valitsema politiikka on toiminut paremmin. Tämän kuvion valossa suomalaisilla ei ole mitään syytä haikailla Saksan mallin perään.

12 10 Kilpailukykyinen Suomi 3 VEROTUKSELLA EI KILPAILUKYKYÄ RATKAISTA Kilpailukyvystä puhuttaessa keskustelu harhautuu usein verotukseen. Vaaditaan yhteisöveron alennuksia, ansiotuloverotuksen keventämistä, kohdennettuja verohelpotuksia tai muita porkkanoita. Yleensä näillä vaatimuksilla ei ole oikeasti mitään tekemistä kilpailukyvyn parantamisen kanssa. Tavoitteena on lähinnä vaikuttaa tulonjakoon vaatimuksia esittävän eduksi. Yrityksiä ei pelasteta yhteisöveroa alentamalla Yhteisöveroa halutaan alentaa ikään kuin se olisi ihmelääke yritysten kilpailukykyyn. Todellisuudessahan yhteisöveroa maksetaan vain voitosta, joten kannattamattomien yritysten kannalta on yhdentekevää onko yhteisöveroprosentti nolla vai sata. Verotusta alentamalla ei voida pelastaa kannattamatonta yritystä. Suomen yhteisövero on kuitenkin pidettävä vertailumaihin nähden kilpailukykyisellä tasolla. Tässä on onnistuttu erittäin hyvin. Suomea alhaisempi yritysverokanta on EU15-maista vain Kreikassa ja Irlannissa. Kuvio 8 Yritysverokannat (%) EU15-jäsenmaissa 2012 Belgia Ranska Italia Espanja Saksa Luxemburg EU 15 Ruotsi Iso Britannia Itävalta Alankomaat Portugali Tanska SUOMI Kreikka Irlanti Yritysverokanta (%) Lähde: KPMG

13 Ansiotuloverot ovat tulonjakokysymys Kilpailukykyinen Suomi 11 Kilpailukykynäkökulmasta yhteisöveron alennustakin oudompi vaatimus on ansiotuloverotuksen keventäminen. Totuushan on, että yritykset eivät ansiotuloveroa maksa. Yrityksen kilpailukyvyn kannalta on yhdentekevää, minkälaista veroprosenttia sen työntekijät maksavat. Toki yritysten johtajia voi henkilökohtaisella tasolla harmittaa, jos verottaja nap- tästä ei paa ison osan palkkapussista, mutta kilpailukykyargumentiksi ole. Kansainvälisessä vertailussa ei löydy mitään selityssuhdetta alhaisen marginaaliverotuksen ja korkean bruttokansantuotteen välillä. Kuvio 9 BKT ja marginaaliverotus eri maissa BKT per capita, 2010 USD $ $ $ $ $ $ $ $ $ $0 0 % 10 % 20 % 30 % 40 % 50 % 60 % 70 % Erittäin hyvätuloisten ( /v) marginaalivero % Lähde: Veronmaksajat ja OECD Vaikka korkea verotus yritysjohtajaa harmittaisikin, töitä pitää silti tehdä. Ehkä jopa enemmän, jotta saisi saman elintason kuin mihin pääsisi alhaisemman verotuksen maissa. Ansiotuloverotus on lähinnä tulonjaollinen kysymys, vaikka jotkut ovatkin ottaneet kilpailukyvyn keppihevoseksi, jolla he pyrkivät alentamaan omia verojaan. Siinäkin tapauksessa, että jostain syystä uskoisi hyvätuloisten marginaaliveron olevan kilpailukyvyn kannalta ratkaisevaa, Suomella ei tällä saralla ole mitään hä- (kuvio vettävää 10).

14 12 Kilpailukykyinen Suomi Kuvio 10 Hyvätuloisten 1 työvoimakustannusten rajaveroaste eli verojen ja työnantajamaksujen osuus työvoimakustannusten lisäyksestä Belgia Ruotsi Italia Ranska Portugali SUOMI Irlanti Tanska Luxembourg EU 15 Alankomaat Iso Britannia Saksa Itävalta 0,0 10,0 20,0 30,0 40,0 50,0 60,0 70,0 80,0 Lähde: OECD Suomessa hyvätuloisten marginaaliverot ovat EU15-maiden keskitasoa yhdessä Tanskan ja Irlannin kanssa. Esimerkiksi Ruotsissa rikkaiden marginaaliverot ovat paljon korkeampia kuin Suomessa, eikä se ole aiheuttanut kilpailukykykriisiä. Täsmätoimilla vaikuttavuutta vai tilkkutäkkiä? Verotuksen ja kilpailukyvyn kohtalonyhteyden nimiin vannovat ovat tällä hallituskaudella saaneet haluamansa. Erilaisia veroporkkanoita on tarjolla iso nippu. Verotuksessa otetaan vuodesta 2013 alkaen määräajaksi käyttöön neljä yritysten verokannustinta (kuvio 11). 1 Tässä hyvätuloisen määritelmänä on 167 % keskitulosta eli esim. Suomessa palkkataso /kk.

15 Kilpailukykyinen Suomi 13 Kuvio 11 Yritysten määräaikaiset verokannustimet Vähennys Hintalappu Selite T&K vähennys 184 milj. Kasvuun tähtäävän tuotekehityksen tukemiseksi otetaan käyttöön määräaikainen verokannustin T&K toiminnalle. T&K toiminnan verotukeen liittyy riskejä verotuoton suhteen. Riskinä on muun muassa menojen kirjaaminen T&Kmenoihin myös siltä osin, kuin ne eivät liity T&K toimintaan. Tuplapoistot 20 milj. Investointien lisäämiseksi teollisuuden poisto oikeus kaksinkertaistetaan verotuksessa vuosina Sijoittajakummivähennys 10 milj. Sijoittajan verokannustin, jossa sijoittaja saa vähennyksen kasvuyritykseen tekemästään sijoituksesta. Hankintamenoolettaman korotus 8 milj. Listaamattomiin kasvuyrityksiin tehtävien sijoitusten hankintameno olettamanostetaan. Sijoittaja saa myyntihetkellä vähentää vuosina pk yritykseen tehdyn sijoituksen todellisen hankintamenon sijasta puolet sijoituksen myyntihinnasta. Yhteensä 222 milj. Talouskasvun tukemiseksi esitetyt vero lisäämään yritysten kannustimet tulevat verosuunnittelua nykyisestä? Näillä veroporkkanoilla on hyvä tarkoitus, mutta niiden käytännön toimivuutta on syytä seurata tarkalla silmällä. Pelkona on, että esimerkiksi kasvuyritysten veroporkkanat kannustavat kasvuyrityksiä keskittymään byrokraattisten kasvuyritysmääritelmien täyttämiseen. Todellisille kasvuyrityksille olisi varmaankin paras- sen suunnittelu vie ta, jos verotus olisi niin yksinkertaista ja läpinäkyvää, ettei huomiota varsinaiselta tuotannolliselta toiminnalta. Erilaisia kohdennettuja vähennyksiä tehtailemalla verotus monimutkaistuu väistämättä. Toisaalta esimerkiksi listaamattomille yrityksille suunnatut kannustimet muodostavat kynnyksiä listautumiselle. Yrityksen kasvun kannalta tärkeä listautuminen voi käytännössä viivästyä, jos sillä menettää veroetuja. Suomen kilpailukyvyn kannalta olisikin hyvä, jos tulevaisuudessa toteutettaisiin monimutkaisten tilkkutäkkien rakentamisen sijasta verotuksen kokonaisuudistus. Joka tapauksessa toteutettavien verokannustimien jälkeen ei ole perusteita toivoa uusia veroporkkanoita, ennen kuin niiden vaikutukset on huolellisesti tutkittu.

16 14 Kilpailukykyinen Suomi 4 SUOMEN MALLILLA ETEENPÄIN Suomen taloudella on siis kaikki peruslähtökohdat hyvin. Palkat ovat kehittyneet maltillisesti suhteessa tuottavuuteen ja talouden hintakilpailukyky on kunnossa. Tuottavuus on kehittynyt keskitetyn palkkapolitiikan ansiosta hyvin. Yritysvero- tus on kilpailukykyistä. Koulutus on kansainvälistä huipputasoa. Työmarkkinat ovat vakaat. Suomessa talouden suurin ongelma on heikko kansainvälinen kysyntä. Se johtuu isoilta osin eurokriisin huonosta hoidosta. Lienee selvää, ettei eurokriisiä ratkaista veronkevennyksillä tai palkkojen leikkauksilla Suomessa. Hyvin toimivaa mallia ei kannata hylätä T ämä ei tarkoita sitä, ettei Suomessa voisi ja pitäisi etsiä uusia kasvunlähteitä. Nii- tä etsiessä ei kuitenkaan kannata unohtaa tai hylätä pääosin erittäin hyvin toimi- vaa Suomen mallia. Suomen mallia on syytä täydentää aktiivisemmalla elinkeinopolitiikalla ja kunnianhimoisella uusien kasvualojen etsinnällä. Tämä ei voi onnistua, jos maailmantaloudesta ei löydy kasvua, mutta kasvu-uralle palautumiseen täytyy jollain aikataululla uskoa. Vaikka pääongelma on ulkomaisen kysynnän heikkous, on Suomessa myös yrityksiä, joiden ongelmat johtuvat yritysten omista päätöksistä. Yritys tai toimiala voi itse vaarantaa tulevaisuutensa investoimalla liian vähän tai tekemällä epäonnistuneita strategisia päätöksiä. Näin on tehty esimerkiksi telakkateollisuudessa, metsäteollisuudessa ja matkapuhelinalalla. Uudessa työ- ja elinkeinoministeriön valmistelemassa elinkeino- ja teollisuuspoli- kuinka perinteistä teollista pohjaamme tiikan linjauksessa pitäisi keskittyä siihen, saadaan monipuolistettua. Suomen heikkous on edelleen teollisuus- ja elinkeinorakenteen keskittyneisyys vaikkapa Ruotsiin verrattuna. Monipuolistaminen tulisi ottaa huomioon TEKESin ja kasvurahoitusta antavien toimijoiden strategioissa. EU-edunvalvonnassa Suomella on parannettavaa. Euroopan komission sääntelyintoa tulisi kyetä hillitsemään tai vähintään vaatia, etteivät Eurooppa-tason hankkeet heikennä kohtuuttomasti yhden jäsenmaan kilpailuasemaa. Esimerkkinä kohtuuttomasta rasitteesta mainittakoon rikkidirektiivi. Euroopan komission direktiiviehdotusten tulee olla jatkossa ekologisen ja sosiaalisen kestävyyden lisäksi myös taloudellisesti kestäviä ja Euroopan kilpailukykyä heikentämättömiä. Seuraava sopimuskierros tulee toteuttaa koordinoidusti, koska on selvää, että kus- tannuskehitys pitää edelleen mitoittaa ahtaaseen väliin. Yleinen palkkakehitys on sovitettava keskimääräisen tuottavuuden kasvun mukaisesti, koska huonosti johdetuille yrityksille ei saa antaa armoa. Jo nykyinen raamisopimus antoi täydet vapaudet paikalliseen sopimiseen ja kustannusraamin jakoon paikallisesti. Se, miten jakovaraa käytettiin paikallisesti, riippui täysin työntekijä- ja työnantajaliittojen keskinäisestä luottamuksesta ja neuvottelukulttuurista. Liittotason osapuolilla on vielä aikaa käynnistää omia luottamusta lisääviä hankkeita ennen seuraavaa sopimuskierrosta.

17 Suomen Ammattiliittojen Keskusjärjestö SAK ry Hakaniemenranta 1, PL Helsinki puhelin

Ajankohtaiskatsaus talouteen ja työmarkkinoihin. Vaikuttamisiltapäivä ja EK-foorumi Lahti 3.2.2016 Simo Pinomaa, EK

Ajankohtaiskatsaus talouteen ja työmarkkinoihin. Vaikuttamisiltapäivä ja EK-foorumi Lahti 3.2.2016 Simo Pinomaa, EK Ajankohtaiskatsaus talouteen ja työmarkkinoihin Vaikuttamisiltapäivä ja EK-foorumi Lahti 3.2.2016 Simo Pinomaa, EK 125 120 Bruttokansantuote Vol.indeksi 2005=100, kausitas. Hidas kasvu: - työttömyys -

Lisätiedot

Työllisyysaste 1980-2005 Työlliset/Työikäinen väestö (15-64 v)

Työllisyysaste 1980-2005 Työlliset/Työikäinen väestö (15-64 v) Työllisyysaste 198-25 Työlliset/Työikäinen väestö (15-64 v 8 % 75 7 Suomi EU-15 EU-25 65 6 55 5 8 82 84 86 88 9 92 94 96 98 2 4** 21.9.24/SAK /TL Lähde: European Commission 1 Työllisyysaste EU-maissa 23

Lisätiedot

Työllisyysaste 1980-2004 Työlliset/Työikäinen väestö (15-64 v)

Työllisyysaste 1980-2004 Työlliset/Työikäinen väestö (15-64 v) Työllisyysaste 198-24 Työlliset/Työikäinen väestö (15-64 v 8 % 75 7 Suomi EU-15 65 6 55 5 8 82 84 86 88 9 92 94 96 98 2 4** 3.11.23/SAK /TL Lähde: European Commission 1 Työttömyysaste 1985-24 2 % 2 15

Lisätiedot

Työllisyysaste Työlliset/Työikäinen väestö (15-64 v)

Työllisyysaste Työlliset/Työikäinen väestö (15-64 v) 1 Työllisyysaste 198-24 Työlliset/Työikäinen väestö (15-64 v) 8 % 75 7 Suomi EU-15 65 6 55 5 45 8 82 84 86 88 9 92 94 96 98 2 4** 16.5.23/SAK /TL Lähde: European Commission 2 Työllisyysaste EU-maissa 23

Lisätiedot

Työllisyysaste Työlliset/Työikäinen väestö (15-64 v)

Työllisyysaste Työlliset/Työikäinen väestö (15-64 v) 1 Työllisyysaste 1989-23 Työlliset/Työikäinen väestö (15-64 v 75 8 % Suomi EU 7 65 6 55 5 89 91 93 95 97 99 1* 3** 13.1.23/SAK /TL Lähde: OECD Economic Outlook December 22 2 Työllisyysaste EU-maissa 23

Lisätiedot

Suomi työn verottajana 2008

Suomi työn verottajana 2008 Kansainvälinen palkkaverovertailu Suomi työn verottajana 28 Kansainvälinen palkkaverovertailu 28 Tutkimuksen maat Alankomaat, Australia, Belgia, Espanja, Iso-Britannia, Italia, Itävalta, Japani, Kanada,

Lisätiedot

Työllisyysaste Työlliset/Työikäinen väestö (15 64 v)

Työllisyysaste Työlliset/Työikäinen väestö (15 64 v) Työllisyysaste 198 26 Työlliset/Työikäinen väestö (15 64 v 8 % Suomi 75 EU 15 EU 25 7 65 6 55 5 8 82 84 86 88 9 92 94 96 98 2 4** 6** 5.4.25/SAK /TL Lähde: European Commission 1 Työttömyysaste 1985 26

Lisätiedot

Talouden ja rahoitusmarkkinoiden näkymiä

Talouden ja rahoitusmarkkinoiden näkymiä Talouden ja rahoitusmarkkinoiden näkymiä Ylä-Savon kauppakamariosasto 16.5.2011 Pentti Hakkarainen Johtokunnan varapuheenjohtaja Suomen Pankki Maailmantaloudessa piristymisen merkkejä 60 Teollisuuden ostopäällikköindeksi,

Lisätiedot

Mitä jos Suomen hyvinvoinnista puuttuisi puolet? Tiedotustilaisuus 11.2.2011

Mitä jos Suomen hyvinvoinnista puuttuisi puolet? Tiedotustilaisuus 11.2.2011 Mitä jos Suomen hyvinvoinnista puuttuisi puolet? Tiedotustilaisuus 2 Jorma Turunen toimitusjohtaja 3 Globaali rakennemuutos siirtää työtä ja pääomia Aasiaan Teollisuustuotannon jakauma maailmassa 1950-2009

Lisätiedot

Kansainvälinen palkkaverovertailu 2014

Kansainvälinen palkkaverovertailu 2014 Kansainvälinen palkkaverovertailu 214 Selvityksessä yhteensä 18 maata Euroopasta Alankomaat Belgia Britannia Espanja Italia Itävalta Norja Ranska Saksa Sveitsi Tanska Viro Euroopan ulkopuolelta Australia

Lisätiedot

Kilpailukyvyllä kiinni kasvuun. Penna Urrila Varsinais-Suomen ELY-keskus Turku

Kilpailukyvyllä kiinni kasvuun. Penna Urrila Varsinais-Suomen ELY-keskus Turku Kilpailukyvyllä kiinni kasvuun Penna Urrila Varsinais-Suomen ELY-keskus 25.1.2016 Turku Maailmantalouden kasvu kohtalaista Kasvun painopiste on kaukana Suomesta Kiinan kasvunäkymät heikkenevät EU:ssa

Lisätiedot

MITEN TALOUS MAKAA? Ilmarisen talousennuste, kevät 2016 24.5.2016

MITEN TALOUS MAKAA? Ilmarisen talousennuste, kevät 2016 24.5.2016 MITEN TALOUS MAKAA? Ilmarisen talousennuste, kevät 2016 24.5.2016 1 ILMARISEN TALOUSENNUSTE Historian ensimmäinen Julkistus jatkossa keväisin ja syksyisin Erityisesti yritysnäkökulma Keskiössä: 1. Bkt:n

Lisätiedot

Suomalaisen hyvinvoinnin haasteita. Tilastokeskus-päivä 4.11.2008

Suomalaisen hyvinvoinnin haasteita. Tilastokeskus-päivä 4.11.2008 Suomalaisen hyvinvoinnin haasteita Tilastokeskus-päivä 4.11.28 Kaksi näkökulmaa suomalaisen hyvinvoinnin haasteista 1) Väestön ikääntymisen seuraukset :! Talouskasvun hidastuminen, kun työikäinen väestö

Lisätiedot

Kansainvälinen palkkaverovertailu 2016

Kansainvälinen palkkaverovertailu 2016 Julkaisuvapaa klo 4. Kansainvälinen palkkaverovertailu 216 Selvityksessä yhteensä 18 maata Euroopasta Alankomaat Belgia Britannia Espanja Italia Itävalta Norja Ranska Saksa Sveitsi Tanska Viro Euroopan

Lisätiedot

Kansainvälinen palkkaverovertailu 2015

Kansainvälinen palkkaverovertailu 2015 Julkaisuvapaa klo 4. Kansainvälinen palkkaverovertailu 215 Selvityksessä yhteensä 18 maata Euroopasta Alankomaat Belgia Britannia Espanja Italia Itävalta Norja Ranska Saksa Sveitsi Tanska Viro Euroopan

Lisätiedot

LähiTapiola Varainhoito Oy 28.3.2014 1

LähiTapiola Varainhoito Oy 28.3.2014 1 Avain Suomen velkaongelmien ratkaisuun: uskottava kasvustrategia Sijoitusmessut 2014, Tampere-Talo Ekonomisti Timo Vesala, YK:n vastuullisen sijoittamisen periaatteiden (PRI) allekirjoittaja 28.3.2014

Lisätiedot

Kustannuskilpailukyky kasvumenestyksen ehtona Mittausta, osatekijöitä ja tulkintaa

Kustannuskilpailukyky kasvumenestyksen ehtona Mittausta, osatekijöitä ja tulkintaa Kustannuskilpailukyky kasvumenestyksen ehtona Mittausta, osatekijöitä ja tulkintaa Mika Maliranta Elinkeinoelämän tutkimuslaitos ETLA Helsinki, 26.8.2014 Suomen talous kärsii nestevajauksesta, mikä haittaa

Lisätiedot

Suomen mahdollisuudet innovaatiovetoisessa kasvussa

Suomen mahdollisuudet innovaatiovetoisessa kasvussa Suomen mahdollisuudet innovaatiovetoisessa kasvussa 1. Mitkä ovat kasvun tyylilajit yleensä? 2. Globalisaatio haastaa rikkaat maat; olemme siis hyvässä seurassa 3. Kasvu tulee tuottavuudesta; mistä tuottavuus

Lisätiedot

Palvelujen tuottavuus kasvun pullonkaula?

Palvelujen tuottavuus kasvun pullonkaula? Palvelujen tuottavuus kasvun pullonkaula? Pääjohtaja Erkki Liikanen Kaupan päivä 23.1.2006 Marina Congress Center Talouden arvonlisäys, Euroalue 2004 Maatalous ja kalastus 3 % Rakennusala 5 % Teollisuus

Lisätiedot

Välillisen verotuksen rooli elintarvikkeiden ja eräiden muiden tuotteiden hinnanmuodostuksessa

Välillisen verotuksen rooli elintarvikkeiden ja eräiden muiden tuotteiden hinnanmuodostuksessa Kauppa 2010 -päivä Päivittäistavarakaupan aamupäivä 30.9.2009 Välillisen verotuksen rooli elintarvikkeiden ja eräiden muiden tuotteiden hinnanmuodostuksessa Hanna Karikallio Pellervon taloudellinen tutkimuslaitos

Lisätiedot

Yrittämisen edellytykset Suomessa. Varatoimitusjohtaja Antti Neimala Sähköurakoitsijapäivät 24.4.2014, Hyvinkää

Yrittämisen edellytykset Suomessa. Varatoimitusjohtaja Antti Neimala Sähköurakoitsijapäivät 24.4.2014, Hyvinkää Yrittämisen edellytykset Suomessa Varatoimitusjohtaja Antti Neimala Sähköurakoitsijapäivät 24.4.2014, Hyvinkää 1 Teema I Yrittäjyyden ja yritysympäristön kuva KYSYMYS NUMERO 1: Pidän Suomen tarjoamaa yleistä

Lisätiedot

7 SAK:n edustajakokouksen sopimuspoliittiset päätökset 7.1 Sopimuspolitiikan tavoitetila vuosikymmenen jälkipuoliskolla Onnistuneen sopimuspolitiikan ansiosta, jossa on yhteen sovitettu talousja työmarkkinapolitiikka,

Lisätiedot

KIRURGIAN EDISTÄMISSÄÄTIÖN SEMINAARI, SITRA, 17.10.2008. Minkälaiseen terveydenhuoltoon meillä on varaa Valtiosihteeri Raimo Sailas

KIRURGIAN EDISTÄMISSÄÄTIÖN SEMINAARI, SITRA, 17.10.2008. Minkälaiseen terveydenhuoltoon meillä on varaa Valtiosihteeri Raimo Sailas KIRURGIAN EDISTÄMISSÄÄTIÖN SEMINAARI, SITRA, 17.10.2008 Minkälaiseen terveydenhuoltoon meillä on varaa Valtiosihteeri Raimo Sailas Vaihtotase Yhdysvalloissa % bkt:sta 1 0-1 -2-3 -4-5 -6-7 85 90 95 00 05

Lisätiedot

Talouskasvun edellytykset

Talouskasvun edellytykset Pentti Hakkarainen Suomen Pankki Talouskasvun edellytykset Martti Ahtisaari Instituutin talousfoorumi 16.5.2016 16.5.2016 Julkinen 1 Talouden supistuminen päättynyt, mutta kasvun versot hentoja Bruttokansantuotteen

Lisätiedot

Työmarkkinoiden kehitystrendejä Sähköurakoitsijapäivät

Työmarkkinoiden kehitystrendejä Sähköurakoitsijapäivät Työmarkkinoiden kehitystrendejä Sähköurakoitsijapäivät 18.4.2013 Varatoimitusjohtaja Risto Alanko Maailma on muuttunut, muuttuuko Suomen työmarkkinakäytännöt? Taloudet kansainvälistyvät ja yhdentyvät edelleen

Lisätiedot

Suomen talouden tila ja lähitulevaisuus

Suomen talouden tila ja lähitulevaisuus Juha Kilponen Suomen Pankki Suomen talouden tila ja lähitulevaisuus ELY Areena Talousseminaari Turku, 25.1.2016 25.1.2016 Julkinen 1 Suomen talouden tilanne edelleen hankala Suomen talouden kasvu jää ennustejaksolla

Lisätiedot

Suomi työn verottajana 2010

Suomi työn verottajana 2010 Kansainvälinen palkkaverovertailu työn verottajana 21 Kansainvälinen palkkaverovertailu 21 Tutkimuksessa yhteensä 18 maata Euroopasta Alankomaat Belgia Britannia Espanja Italia Itävalta Norja Ranska Ruotsi

Lisätiedot

17.2.2015 Matti Paavonen 1

17.2.2015 Matti Paavonen 1 1 Uusi vuosi vanhat kujeet 17.2.2015, Palvelujen suhdannekatsaus Matti Paavonen, ekonomisti 2 Pohjalla voi liikkua myös horisontaalisesti BKT:n volyymin kausitasoitettu kuukausi-indeksi 116 2005 = 100

Lisätiedot

Kansainvälinen palkkaverovertailu 2011

Kansainvälinen palkkaverovertailu 2011 Kansainvälinen palkkaverovertailu 11 Tutkimuksessa yhteensä 18 maata Euroopasta Alankomaat Belgia Britannia Espanja Italia Itävalta Norja Ranska Ruotsi Saksa Sveitsi Tanska Viro Euroopan ulkopuolelta Australia

Lisätiedot

Kilpailukykysopimuksen vaikutukset. Olli Savela Metalli 49:n seminaari Turku

Kilpailukykysopimuksen vaikutukset. Olli Savela Metalli 49:n seminaari Turku Kilpailukykysopimuksen vaikutukset Olli Savela Metalli 49:n seminaari Turku 12.11.2016 1 Kilpailukykysopimuksen taustaa Sipilän hallitus uhkasi ns. pakkolaeilla ja 1,5 miljardin euron lisäleikkauksilla

Lisätiedot

Kuva 5. Palkkojen taso 2003, 10 kärkimaata teollisuuden työntekijät, euroa/tunti

Kuva 5. Palkkojen taso 2003, 10 kärkimaata teollisuuden työntekijät, euroa/tunti Kuva 5. Palkkojen taso 2003, 10 kärkimaata teollisuuden työntekijät, euroa/tunti Tanskassa palkkoihin sisältyvät myös työeläkemaksut. Kuva 6. Palkkataso EU-maissa 2003, teollisuuden työntekijät * Tiedot

Lisätiedot

Osa 15 Talouskasvu ja tuottavuus

Osa 15 Talouskasvu ja tuottavuus Osa 15 Talouskasvu ja tuottavuus 1. Elintason kasvu 2. Kasvun mittaamisesta 3. Elintason osatekijät Suomessa 4. Elintason osatekijät OECD-maissa 5. Työn tuottavuuden kasvutekijät Tämä on pääosin Mankiw

Lisätiedot

Kääntyykö Venäjä itään?

Kääntyykö Venäjä itään? Heli Simola Suomen Pankki Kääntyykö Venäjä itään? BOFIT Venäjä-tietoisku 5.6.2015 5.6.2015 1 Venäjän ulkomaankaupan kehitystavoitteita Viennin monipuolistaminen Muun kuin energian osuus viennissä 30 %

Lisätiedot

Erkki Liikanen Suomen Pankki. Euro & talous 4/2015. Rahapolitiikasta syyskuussa 2015 24.9.2015. Julkinen

Erkki Liikanen Suomen Pankki. Euro & talous 4/2015. Rahapolitiikasta syyskuussa 2015 24.9.2015. Julkinen Erkki Liikanen Suomen Pankki Euro & talous 4/2015 Rahapolitiikasta syyskuussa 2015 24.9.2015 1 EKP:n neuvosto seuraa taloustilannetta ja on valmis toimimaan 2 Inflaatio hintavakaustavoitetta hitaampaa

Lisätiedot

Talouden näkymät INVESTOINTIEN KASVU ON PYSÄHTYNYT TALOUSKASVU NIUKKAA VUOSINA 2012 JA 2013

Talouden näkymät INVESTOINTIEN KASVU ON PYSÄHTYNYT TALOUSKASVU NIUKKAA VUOSINA 2012 JA 2013 5 2012 Talouden näkymät TALOUSKASVU NIUKKAA VUOSINA 2012 JA 2013 Suomen kokonaistuotannon kasvu on hidastunut voimakkaasti vuoden 2012 aikana. Suomen Pankki ennustaa vuoden 2012 kokonaistuotannon kasvun

Lisätiedot

Velkakriisi ei ole ohi. Miten suojautua kriisin edessä?

Velkakriisi ei ole ohi. Miten suojautua kriisin edessä? Velkakriisi ei ole ohi. Miten suojautua kriisin edessä? Meelis Atonen TAVEX OY konsernin kultapuolen johtaja . Ranskan edellinen presidentti Nicolas Sarkozy on julistanut eurokriisin voitetuksi jo 2012

Lisätiedot

Kurkistus talouden tulevaisuuteen Sähköurakoitsijapäivät 21.11.2013. Johtava ekonomisti Penna Urrila

Kurkistus talouden tulevaisuuteen Sähköurakoitsijapäivät 21.11.2013. Johtava ekonomisti Penna Urrila Kurkistus talouden tulevaisuuteen Sähköurakoitsijapäivät 21.11.2013 Johtava ekonomisti Penna Urrila KYSYMYS: Odotan talousvuodesta 2014 vuoteen 2013 verrattuna: A) Parempaa B) Yhtä hyvää C) Huonompaa 160

Lisätiedot

Velkakriisi-illuusio. Jussi Ahokas. Oulun sosiaalifoorumissa 10.9. ja Rovaniemellä 15.9.2011

Velkakriisi-illuusio. Jussi Ahokas. Oulun sosiaalifoorumissa 10.9. ja Rovaniemellä 15.9.2011 Velkakriisi-illuusio Jussi Ahokas Oulun sosiaalifoorumissa 10.9. ja Rovaniemellä 15.9.2011 Velkakriisin syövereissä Julkisen sektorin velkaantuminen nopeutunut kaikissa länsimaissa Julkinen velkaantuminen

Lisätiedot

HALLITUKSEN RAKENNEUUDISTUKSET JA SUOMEN TALOUDEN HAASTEET. Maakuntaparlamentti 12.11.2015 Jaakko Kiander

HALLITUKSEN RAKENNEUUDISTUKSET JA SUOMEN TALOUDEN HAASTEET. Maakuntaparlamentti 12.11.2015 Jaakko Kiander HALLITUKSEN RAKENNEUUDISTUKSET JA SUOMEN TALOUDEN HAASTEET Maakuntaparlamentti 12.11.2015 Jaakko Kiander KANSANTALOUDEN ONGELMAT Suomen BKT on edelleen vuoden 2007 tason alapuolella Modernin historian

Lisätiedot

LYHYEN ELPYMISEN PÄÄLLE UUSI TAANTUMA BKT:n vuosimuutokset 1989-1997 ja 2007-2015*

LYHYEN ELPYMISEN PÄÄLLE UUSI TAANTUMA BKT:n vuosimuutokset 1989-1997 ja 2007-2015* 1 LYHYEN ELPYMISEN PÄÄLLE UUSI TAANTUMA BKT:n vuosimuutokset 1989-1997 ja 2007-2015* 7% 6% 5% 4% 3% 2% 1% 0% -1% -2% -3% -4% -5% -6% -7% -8% -9% 1989/2007 1990/2008 1991/2009 1992/2010 1993/2011 1994/2012

Lisätiedot

PIDEMPÄÄN TYÖELÄMÄSSÄ HARMAANTUVASSA SUOMESSA. Erkki Pekkarinen

PIDEMPÄÄN TYÖELÄMÄSSÄ HARMAANTUVASSA SUOMESSA. Erkki Pekkarinen PIDEMPÄÄN TYÖELÄMÄSSÄ HARMAANTUVASSA SUOMESSA Erkki Pekkarinen Varma on keskinäinen ja itsenäinen Varma on keskinäinen eli asiakkaidensa omistama yhtiö Päätösvaltaa Varmassa käyttävät kaikki, jotka maksavat

Lisätiedot

HUOM: yhteiskunnallisilla palveluilla on myös tärkeä osuus tulojen uudelleenjaossa.

HUOM: yhteiskunnallisilla palveluilla on myös tärkeä osuus tulojen uudelleenjaossa. 1 2. JULKISEN SEKTORIN MENOT SUOMESSA JA ERÄISSÄ MUISSA MAISSA (NÄMÄ TIEDOT OVAT TUOMALAN UUDESTA JULKAISEMATTOMASTA KÄSIKIRJOITUKSESTA) EI SAA LEVITTÄÄ ULKOPUIOLELLE LUENTOJEN! Tässä luvussa tarkastelemme

Lisätiedot

Valinnan vapaus ja rahoituksen uudistaminen. 23.1.2016 Helsinki Olli Savela, yliaktuaari ja kaupunginvaltuutettu, Hyvinkää

Valinnan vapaus ja rahoituksen uudistaminen. 23.1.2016 Helsinki Olli Savela, yliaktuaari ja kaupunginvaltuutettu, Hyvinkää Valinnan vapaus ja rahoituksen uudistaminen 23.1.2016 Helsinki Olli Savela, yliaktuaari ja kaupunginvaltuutettu, Hyvinkää Sote-rahoituksen vaihtoehtoja Sosiaali- ja terveystoimi on puolet kuntien menoista

Lisätiedot

PALJON RINNAKKAISIA JUONIA

PALJON RINNAKKAISIA JUONIA PALJON RINNAKKAISIA JUONIA Talousennustaminen (suhdanne / toimialat) Mitä oikeastaan ennustetaan? Miten ennusteen tekeminen etenee? Miten toimialaennustaminen kytkeytyy suhdanne-ennusteisiin? Seuranta

Lisätiedot

Talouden näkymät ja Suomen haasteet

Talouden näkymät ja Suomen haasteet Talouden näkymät ja Suomen haasteet Juhlaseminaari Suomen talous ja tulevaisuus muuttuvassa maailmassa Raahesali 12.12.2012 Johtokunnan varapuheenjohtaja Pentti Hakkarainen 1 Finanssikriisi jättänyt pitkän

Lisätiedot

Taloudellisen taantuman vaikutukset metsäsektorilla Metsäneuvoston kokous 10.3. 2009. Toimitusjohtaja Anne Brunila Metsäteollisuus ry

Taloudellisen taantuman vaikutukset metsäsektorilla Metsäneuvoston kokous 10.3. 2009. Toimitusjohtaja Anne Brunila Metsäteollisuus ry Taloudellisen taantuman vaikutukset metsäsektorilla Metsäneuvoston kokous 10.3. 2009 Toimitusjohtaja Anne Brunila Metsäteollisuus ry Paperiteollisuuden tuotannossa jyrkkä käänne vuoden 2008 lopulla 2 Massa-

Lisätiedot

Talouden näkymät

Talouden näkymät Juha Kilponen Suomen Pankki Talouden näkymät 2015-2017 Euro & talous Julkinen 1 Suomen talouden tilanne edelleen hankala Suomen talouden kasvu jää ennustejaksolla euroalueen heikoimpien joukkoon Suomen

Lisätiedot

Talouden näkymät

Talouden näkymät Juha Kilponen Ennustepäällikkö, Suomen Pankki Talouden näkymät 2016 2018 9.6.2016 Kansainvälisen talouden lähtökohtien vertailua Vuotuinen prosenttimuutos Kesäkuu 2016 Joulukuu 2015 2015 2016 2017 2018

Lisätiedot

Kuinka ratkaista eurokriisi?

Kuinka ratkaista eurokriisi? Kuinka ratkaista eurokriisi? Ratkaisuja maailmantalouden kriisiin 10.9. 8.10.2012 Helsingin suomenkielinen työväenopisto 1 Luennon sisältö 1. Miten eurokriisiin ajauduttiin? 2. Miten kriisiä on yritetty

Lisätiedot

Voidaanko fiskaalisella devalvaatiolla tai sisäisellä devalvaatiolla parantaa Suomen talouden kilpailukykyä?

Voidaanko fiskaalisella devalvaatiolla tai sisäisellä devalvaatiolla parantaa Suomen talouden kilpailukykyä? Juha Kilponen Suomen Pankki Voidaanko fiskaalisella devalvaatiolla tai sisäisellä devalvaatiolla parantaa Suomen talouden kilpailukykyä? Helsinki, Economicum 30.11.2015 Mielipiteet ovat kirjoittajan omia

Lisätiedot

Finanssipolitiikka EU:ssa. Finanssineuvos Marketta Henriksson

Finanssipolitiikka EU:ssa. Finanssineuvos Marketta Henriksson Finanssipolitiikka EU:ssa Finanssineuvos Marketta Henriksson Perussopimus asettaa rajat Julkisen talouden alijäämä suhteessa bruttokansantuotteeseen ei saa ylittää kolmea prosenttia Julkisen velan suhde

Lisätiedot

Valtioneuvoston EU-sihteeristö Martti SALMI

Valtioneuvoston EU-sihteeristö Martti SALMI EU:n budjetti vuonna 2006: yhteensä 121 mrd. euroa Maataloustuet: 43,3 mrd. euroa Muut menot: 3,6 mrd. euroa Hallintomenot: 6,7 mrd. euroa Rahoitus EU:n ulkopuolelle: 5,5 mrd. euroa Muut sisäiset politiikat:

Lisätiedot

TYÖTÄ JA HYVINVOINTIA KOKO SUOMEEN

TYÖTÄ JA HYVINVOINTIA KOKO SUOMEEN Kotimainen kysyntä supistuu edelleen Mara-alan tuleva vuosi alkaa laskevassa myynnissä MaRan tiedotustilaisuus 11.12.2014 Jouni Vihmo, ekonomisti Matkailu- Matkailu- ja Ravintolapalvelut ja MaRa MaRa ry

Lisätiedot

Palkansaajan ostovoima ja verotus 2013 ja 2014 MITÄ TULI PÄÄTETTYÄ? ENTÄ SEURAAVAKSI?

Palkansaajan ostovoima ja verotus 2013 ja 2014 MITÄ TULI PÄÄTETTYÄ? ENTÄ SEURAAVAKSI? Palkansaajan ostovoima ja verotus 2013 ja 2014 MITÄ TULI PÄÄTETTYÄ? ENTÄ SEURAAVAKSI? 1 VERO- JA TALOUSLINJAUSTEN NÄKYMISTÄ 1) Mitä tuli päätettyä? palkansaajan ostovoima raamisopimuksen ja hallituksen

Lisätiedot

Erkki Liikanen Suomen Pankki. Talouden näkymistä. Budjettiriihi 9.9.2015

Erkki Liikanen Suomen Pankki. Talouden näkymistä. Budjettiriihi 9.9.2015 Suomen Pankki Talouden näkymistä Budjettiriihi 1 Kansainvälisen talouden ja rahoitusmarkkinoiden kehityksestä 2 Kiinan pörssiromahdus heilutellut maailman pörssejä 2.4 2.2 2.0 1.8 1.6 1.4 1.2 1.0 0.8 MSCI

Lisätiedot

Talouden näkymät. Edessä hitaan kasvun vuosia. Investointien kasvu maltillista

Talouden näkymät. Edessä hitaan kasvun vuosia. Investointien kasvu maltillista 3 2012 Edessä hitaan kasvun vuosia Vuonna 2011 Suomen kokonaistuotanto elpyi edelleen taantumasta ja bruttokansantuote kasvoi 2,9 %. Suomen Pankki ennustaa kasvun hidastuvan 1,5 prosenttiin vuonna 2012,

Lisätiedot

Finanssipolitiikkaa harjoitetaan sekä koko maan tasolla että paikallistasolla kunnissa. Mitä perusteita tällaiselle kahden tason politiikalle on?

Finanssipolitiikkaa harjoitetaan sekä koko maan tasolla että paikallistasolla kunnissa. Mitä perusteita tällaiselle kahden tason politiikalle on? !" # $ Tehtävä 1 %&'(&)*+,)**, -./&,*0. &1 23435 6/&*.10)1 78&99,,: +800, (&)**,9)1 +8)**, 7;1*)+,)**, (&6,,77. )0; '?@0?(; (, ',)00&(, &1 9&/9.,*0, (, 0&)*,,70, +,0,7,*0, -./&,*0..*0,A

Lisätiedot

Rahapolitiikka ja kansainvälinen talous

Rahapolitiikka ja kansainvälinen talous 4 2014 Rahapolitiikka ja kansainvälinen talous PÄÄTTÄVÄISTEN TOIMIEN AIKA Finanssikriisi kärjistyi maailmanlaajuiseksi talouskriisiksi syyskuussa kuusi vuotta sitten. Näiden vuosien aikana kehittyneiden

Lisätiedot

Kaupan indikaattorit. Luottamusindeksit vähittäiskaupassa, autokaupassa ja teknisessä kaupassa

Kaupan indikaattorit. Luottamusindeksit vähittäiskaupassa, autokaupassa ja teknisessä kaupassa Kaupan indikaattorit Luottamusindeksit vähittäiskaupassa, autokaupassa ja teknisessä kaupassa Luottamusindeksit kaupan alalla Tammikuu 2010 Vähittäiskaupan indeksit (ml. autojen vähittäiskauppa): 1. Kokonaisindeksi

Lisätiedot

Talouden näkymistä tulevalle vuosikymmenelle

Talouden näkymistä tulevalle vuosikymmenelle Suomen Pankki Talouden näkymistä tulevalle vuosikymmenelle Vanhus- ja lähimmäispalvelun liiton edustajakokous 1 Euroalue koki kaksoistaantuman, nyt talouden elpyminen laaja-alaista BKT Euroalue KLL* GIIPS*

Lisätiedot

Talouden ajankohtaiskatsaus ja kehitysnäkymät

Talouden ajankohtaiskatsaus ja kehitysnäkymät Suomen Pankki Talouden ajankohtaiskatsaus ja kehitysnäkymät MuoviSki 1 Pörssikurssit laskeneet 160 Euroalue Yhdysvallat Japani Kiina Indeksi, 1.1.2008 = 100 140 120 100 80 60 40 20 2008 2009 2010 2011

Lisätiedot

Teknologiateollisuuden / Suomen näkymät

Teknologiateollisuuden / Suomen näkymät Teknologiateollisuuden / Suomen näkymät 26.1.2017 Pääekonomisti Jukka Palokangas 25.1.2017 Teknologiateollisuus 1 Teknologiateollisuuden liikevaihto Suomessa 25.1.2017 Teknologiateollisuus Lähde: Macrobond,

Lisätiedot

Suomen talouden haasteet ja yritysten rahoitusolot Seppo Honkapohja Johtokunnan jäsen / Suomen Pankki

Suomen talouden haasteet ja yritysten rahoitusolot Seppo Honkapohja Johtokunnan jäsen / Suomen Pankki Suomen talouden haasteet ja yritysten rahoitusolot Seppo Honkapohja Johtokunnan jäsen / Suomen Pankki 2.11.214 Julkinen Esityksen sisältö I. Suomen talouden haasteet II. Yritysten rahoitusolot 2.11.214

Lisätiedot

TYÖOLOJEN KEHITYS. Näin työmarkkinat toimivat 9.11.2015 EVA. Hanna Sutela Erikoistutkija, YTT hanna.sutela@tilastokeskus.fi

TYÖOLOJEN KEHITYS. Näin työmarkkinat toimivat 9.11.2015 EVA. Hanna Sutela Erikoistutkija, YTT hanna.sutela@tilastokeskus.fi TYÖOLOJEN KEHITYS Näin työmarkkinat toimivat 9.11.2015 EVA Hanna Sutela Erikoistutkija, YTT hanna.sutela@tilastokeskus.fi % Palkansaajien koulutusrakenne Työolotutkimukset 1977-2013 100 90 10 13 14 20

Lisätiedot

Lausunto kansalaisaloitteesta kansanäänestyksen järjestämiseksi Suomen jäsenyydestä euroalueessa

Lausunto kansalaisaloitteesta kansanäänestyksen järjestämiseksi Suomen jäsenyydestä euroalueessa Lausunto kansalaisaloitteesta kansanäänestyksen järjestämiseksi Suomen jäsenyydestä euroalueessa Matti Pohjola 8.6.216 Professori, Aalto-yliopiston kauppakorkeakoulu Euron edut ja haitat Euroon liittyy

Lisätiedot

Talouskasvu jakaantuu epäyhtenäisesti myös vuonna 2017

Talouskasvu jakaantuu epäyhtenäisesti myös vuonna 2017 Talouskasvu jakaantuu epäyhtenäisesti myös vuonna 217 Bkt:n kehitys 217 / 216, % Pohjois-Amerikka: +2,2 % USA +2,2 % Kanada +2, % Etelä- ja Väli-Amerikka: +2,1 % Brasilia +1,2 % Meksiko +2,2 % Argentiina

Lisätiedot

Suorien sijoitusten pääoma

Suorien sijoitusten pääoma Suorien sijoitusten pääoma 16.3.2010 Topias Leino topias.leino@bof.fi maksutase@bof.fi SUOMEN PANKKI FINLANDS BANK BANK OF FINLAND 1 Suorat sijoitukset Suomeen ja Suomesta ulkomaille: SIJOITUSVIRRAT VUONNA

Lisätiedot

Rakenneuudistukset tarkastelussa Heikki Koskenkylä Valtiot. tri, konsultti

Rakenneuudistukset tarkastelussa Heikki Koskenkylä Valtiot. tri, konsultti Rakenneuudistukset tarkastelussa Heikki Koskenkylä Valtiot. tri, konsultti Millä eväillä valtiontalous ja kilpailukyky saadaan kuntoon? Suomen Perustan pikkujouluseminaari 10.12.2013 Ostrobotnia 1. Suomen

Lisätiedot

Ann Selin 9.5.2016. Jyväskylä

Ann Selin 9.5.2016. Jyväskylä Ann Selin 9.5.2016 Jyväskylä Kilpailukykysopimus Emme pidä kilpailukykysopimuksesta, mutta neuvottelemalla voimme saada paremman lopputuloksen pamilaisille, kuin maan hallituksen pakkotoimin ja leikkauksin.

Lisätiedot

Talousnäkymät 2015 Helsingin seudun kauppakamarin Luoteis-Uudenmaan kauppakamariyksikkö 7.11.2014 Timo Hirvonen Ekonomisti

Talousnäkymät 2015 Helsingin seudun kauppakamarin Luoteis-Uudenmaan kauppakamariyksikkö 7.11.2014 Timo Hirvonen Ekonomisti Talousnäkymät 2015 Helsingin seudun kauppakamarin Luoteis-Uudenmaan kauppakamariyksikkö 7.11.2014 Timo Hirvonen Ekonomisti Markkinoilla turbulenssia indeksi 2010=100 140 Maailman raaka-aineiden hinnat

Lisätiedot

Euroopan ja Yhdysvaltain taloudet vahvistuneet, Suomen näkymät heikot

Euroopan ja Yhdysvaltain taloudet vahvistuneet, Suomen näkymät heikot Suomen Pankki Euroopan ja Yhdysvaltain taloudet vahvistuneet, Suomen näkymät heikot Säästöpankki Optia 1 Esityksen teemat Kansainvälien talouden kehitys epäyhtenäistä Euroopan ja Yhdysvaltain taloudet

Lisätiedot

Talouden näkymiä Reijo Heiskanen

Talouden näkymiä Reijo Heiskanen Talouden näkymiä Reijo Heiskanen 24.9.2015 Twitter: @Reiskanen @OP_Ekonomistit 2 Maailmankauppa ei ota elpyäkseen 3 Palveluiden suhdanne ei onnu teollisuuden lailla 4 Maailmantalouden hidastuminen pitkäaikaista

Lisätiedot

Sivistyksessä Suomen tulevaisuus. KOULUTUS 2030 Pitkän aikavälin kehittämistarpeet ja tavoitteet Opetusministeri Henna Virkkunen

Sivistyksessä Suomen tulevaisuus. KOULUTUS 2030 Pitkän aikavälin kehittämistarpeet ja tavoitteet Opetusministeri Henna Virkkunen Sivistyksessä Suomen tulevaisuus KOULUTUS 2030 Pitkän aikavälin kehittämistarpeet ja tavoitteet Opetusministeri Henna Virkkunen Millaisia tietoja ja taitoja tulevaisuudessa tarvitaan? Tulevaisuuden tietojen

Lisätiedot

Näkymät suhdanteissa ja rahoitusmarkkinoilla 14.4.2011 Lauri Uotila Johtava neuvonantaja Sampo Pankki

Näkymät suhdanteissa ja rahoitusmarkkinoilla 14.4.2011 Lauri Uotila Johtava neuvonantaja Sampo Pankki Näkymät suhdanteissa ja rahoitusmarkkinoilla 14.4.211 Lauri Uotila Johtava neuvonantaja Sampo Pankki 13 12 11 1 9 8 7 6 4 3 2 1-1 -2-3 -4 - -6-7 -8-9 -1-11 Maailma: Bkt ja maailmankauppa %, volyymin vuosikasvu

Lisätiedot

Suomen talouden näkymät

Suomen talouden näkymät Suomen talouden näkymät Kirjakauppaliiton Toimialapäivä Heurekassa 24.5.2016 Evli Pankki Oyj Varainhoidon markkinastrategi Hildebrandt Tomas Suomen talouden näkymät Maailmantalouden näkymät Suomen talouden

Lisätiedot

Vaihtoehtoja leikkauslistoille. Olli Savela, Hyvinkään kaupunginvaltuutettu Paikallispolitiikan seminaari, Nokia 19.1.2013

Vaihtoehtoja leikkauslistoille. Olli Savela, Hyvinkään kaupunginvaltuutettu Paikallispolitiikan seminaari, Nokia 19.1.2013 Vaihtoehtoja leikkauslistoille Olli Savela, Hyvinkään kaupunginvaltuutettu Paikallispolitiikan seminaari, Nokia 19.1.2013 1 Mistä ratkaisu kuntien rahoituskriisiin? Pääomatulot kunnallisverolle: Vuoden

Lisätiedot

Suomen talous muuttuvassa Euroopassa

Suomen talous muuttuvassa Euroopassa Suomen talous muuttuvassa Euroopassa Pellervon Päivä 2016 Signe Jauhiainen Vuodet vierivät 2008 Finanssikriisi 2009 Taantuma 2010 Toipumisesta velkakriisiin 2011 Euro horjuu 2012 Euroalue taantumassa 2013

Lisätiedot

TALOUS JUMISSA SAADAANKO YRITTÄJYYDESTÄ POTKUA? AKAVAn yrittäjäseminaari 12.2.2016 Jaakko Kiander

TALOUS JUMISSA SAADAANKO YRITTÄJYYDESTÄ POTKUA? AKAVAn yrittäjäseminaari 12.2.2016 Jaakko Kiander TALOUS JUMISSA SAADAANKO YRITTÄJYYDESTÄ POTKUA? AKAVAn yrittäjäseminaari 12.2.2016 Jaakko Kiander 1 TALOUS JUMISSA SAADAANKO YRITTÄJYYDESTÄ POTKUA? Suomen talouden alamäki Ongelmien taustat Taantuman seuraukset

Lisätiedot

Kilpailukyky Suomen talouden haasteena

Kilpailukyky Suomen talouden haasteena Kilpailukyky Suomen talouden haasteena Vesa Vihriälä 10.9.2014 Suomi juuttunut pitkittyneeseen taantumaan Toipuminen finanssikriisishokista katkesi 2012 alussa BKT 6 % alle kriisiä edeltänyttä huippua

Lisätiedot

Teknisiä laskelmia vuosityöajan pidentämisen vaikutuksista. Hannu Viertola

Teknisiä laskelmia vuosityöajan pidentämisen vaikutuksista. Hannu Viertola Teknisiä laskelmia vuosityöajan pidentämisen vaikutuksista Hannu Viertola Suomen Pankki Rahapolitiikka- ja tutkimusosasto 29.1.2015 Sisällys 1 Johdanto 2 Vuosityöajan pidentämisen dynaamisista vaikutuksista

Lisätiedot

Finanssikriisin pitkä jälki ja Suomi

Finanssikriisin pitkä jälki ja Suomi Finanssikriisin pitkä jälki ja Suomi Pääjohtaja Erkki Liikanen 20.5.2011 Finanssikriisistä velkakriisiin Velkaantuminen, kiinteistöjen hintojen nousu Hintakupla puhkeaa, luottotappiot kasvavat, taantuma

Lisätiedot

VEROASTE 2009 2011, KANSAINVÄLINEN VERTAILU

VEROASTE 2009 2011, KANSAINVÄLINEN VERTAILU Taskutilasto 2013 VEROTUS SUOMESSA Suomen verotuksesta päätetään eduskunnassa, Euroopan unionissa ja kunnissa. Verotusta säätelevät verolait, jotka valmistellaan valtiovarainministeriössä ja hyväksytään

Lisätiedot

Elämmekö kasvavan niukkuuden vai yltäkylläisyyden aikaa? Perheyritysten liitto ry Leena Mörttinen

Elämmekö kasvavan niukkuuden vai yltäkylläisyyden aikaa? Perheyritysten liitto ry Leena Mörttinen Elämmekö kasvavan niukkuuden vai yltäkylläisyyden aikaa? Perheyritysten liitto ry Leena Mörttinen 10.10.2016 Maailmantalouden mannerlaatat törmäilevät Vienti ei vedä ja investointeja ei näy ekonomistit

Lisätiedot

Suhdanne 1/2016. Tutkimusjohtaja Markku Kotilainen ETLA 22.03.2016 ELINKEINOELÄMÄN TUTKIMUSLAITOS, ETLA THE RESEARCH INSTITUTE OF THE FINNISH ECONOMY

Suhdanne 1/2016. Tutkimusjohtaja Markku Kotilainen ETLA 22.03.2016 ELINKEINOELÄMÄN TUTKIMUSLAITOS, ETLA THE RESEARCH INSTITUTE OF THE FINNISH ECONOMY Suhdanne 1/2016 Tutkimusjohtaja Markku Kotilainen ETLA 22.03.2016 ELINKEINOELÄMÄN TUTKIMUSLAITOS, ETLA THE RESEARCH INSTITUTE OF THE FINNISH ECONOMY Ennusteen lähtökohdat ja oletukset - Kiinan äkkijarrutus

Lisätiedot

muutokset Päivittäistavarakaupan aamupäivä

muutokset Päivittäistavarakaupan aamupäivä Kansainväliset kaupan sääntelyn muutokset Kaupan sääntelyn kansainvälinen ominaispiirre on sekavuus Kilpailun kannalta tärkeimpiä vähittäiskaupan sääntelyn osa-alueita ovat kaavoitus ja suurmyymälät, erilaiset

Lisätiedot

Metalliteollisuuden yritykset Suomessa

Metalliteollisuuden yritykset Suomessa Metalliteollisuuden yritykset Suomessa HTSY Verohallinto 18.12.2012 Verohallinto 2 (6) METALLITEOLLISUUDEN YRITYKSET SUOMESSA Kirjoitus perustuu Harmaan talouden selvitysyksikön ilmiöselvitykseen Metalliteollisuuden

Lisätiedot

Kevät 2004 - Mitä vaikutusmahdollisuuksia Suomella on Euroopan unionin päätöksentekojärjestelmässä?

Kevät 2004 - Mitä vaikutusmahdollisuuksia Suomella on Euroopan unionin päätöksentekojärjestelmässä? Ylioppilaskoetehtäviä YH4-kurssi Eurooppalaisuus ja Euroopan unioni Alla on vanhoja Eurooppalaisuus ja Euroopan unioni -kurssiin liittyviä reaalikoekysymyksiä. Kevät 2004 - Mitä vaikutusmahdollisuuksia

Lisätiedot

Arvoista: tahdommeko säilyä kansana. ja kulttuurina?

Arvoista: tahdommeko säilyä kansana. ja kulttuurina? Arvoista: tahdommeko säilyä kansana 1 Syntyvyys on uusiutumistasolla eli naista kohti on 2,1 lasta: > kansa ja kulttuuri säilyy ja kulttuurina? väestö 2 Syntyvyys on alle uusiutumistason, mutta maahanmuutto

Lisätiedot

Työllisyys ja julkinen talous Martti Hetemäki

Työllisyys ja julkinen talous Martti Hetemäki Työllisyys ja julkinen talous 29.12.2016 Martti Hetemäki Miten paljon työllisyys vaikuttaa julkiseen talouteen? Miten työllisyys liittyy sukupolvien väliseen sopimukseen? Miten työllisyysaste on kehittynyt

Lisätiedot

Palkkamontun umpeenluonti kohti 1800 alinta palkkaa. SAK:n tasa-arvoviikonloppu 8.-9.6.2013/Jarkko Eloranta

Palkkamontun umpeenluonti kohti 1800 alinta palkkaa. SAK:n tasa-arvoviikonloppu 8.-9.6.2013/Jarkko Eloranta Palkkamontun umpeenluonti kohti 1800 alinta palkkaa SAK:n tasa-arvoviikonloppu 8.-9.6.2013/Jarkko Eloranta Toimintaympäristön haasteet Väestön ikääntyminen Palvelujen kysyntä (eläkejärjestelmä, hoito-

Lisätiedot

Paperi-insinöörien syyskokous 23.11.2011. Penna Urrila Johtava ekonomisti

Paperi-insinöörien syyskokous 23.11.2011. Penna Urrila Johtava ekonomisti EK:n Lisää tähän Suhdannebarometri otsikko Paperi-insinöörien syyskokous 23.11.11 Penna Urrila Johtava ekonomisti Miten tähän oikein on tultu Lännen kasvu finanssikriisin jälkeen Normaali taantuma pp.kk.vvvv

Lisätiedot

Nuorten taloudellinen asema tulevaisuuden Suomessa

Nuorten taloudellinen asema tulevaisuuden Suomessa Seppo Honkapohja Suomen Pankki Nuorten taloudellinen asema tulevaisuuden Suomessa Nuoret ja talous tulevaisuuden Suomessa onko nuorten elintason kasvu pysähtymässä? - seminaari Helsinki 20.10.2016 20.10.2016

Lisätiedot

ZA6284. Flash Eurobarometer 413 (Companies Engaged in Online Activities) Country Questionnaire Finland (Finnish)

ZA6284. Flash Eurobarometer 413 (Companies Engaged in Online Activities) Country Questionnaire Finland (Finnish) ZA8 Flash Eurobarometer (Companies Engaged in Online Activities) Country Questionnaire Finland (Finnish) FL - Companies engaged in online activities FIF A Myykö yrityksenne verkon kautta ja/tai käyttääkö

Lisätiedot

Kulutuskysyntä puuttuu Kasvuodotukset jäävät heikoiksi

Kulutuskysyntä puuttuu Kasvuodotukset jäävät heikoiksi Kulutuskysyntä puuttuu Kasvuodotukset jäävät heikoiksi, Palvelujen suhdannekatsaus Matti Paavonen, ekonomisti Palvelualojen työnantajat PALTA ry Palvelujen volyymi kasvoi 1,3 % Toimialojen tuotannon/myynnin

Lisätiedot

Kuinka pitkälle ja nopeasti asuntomarkkinat yhdentyvät?

Kuinka pitkälle ja nopeasti asuntomarkkinat yhdentyvät? Kuinka pitkälle ja nopeasti asuntomarkkinat yhdentyvät? OP -kiinteistökeskusten 60-vuotisjuhlaseminaari 9.8.2006 Pentti Hakkarainen, johtokunnan jäsen, Suomen Pankki Asuntomarkkinoilla vahvoja kansallisia

Lisätiedot

Maailman hiilidioksidipäästöt fossiilisista polttoaineista ja ennuste vuoteen 2020 (miljardia tonnia hiiltä)

Maailman hiilidioksidipäästöt fossiilisista polttoaineista ja ennuste vuoteen 2020 (miljardia tonnia hiiltä) Maailman hiilidioksidipäästöt fossiilisista polttoaineista ja ennuste vuoteen 22 (miljardia tonnia hiiltä) 1 8 6 4 2 19 191 192 193 194 195 196 197 198 199 2 21 22 Yhteensä Teollisuusmaat Kehitysmaat Muut

Lisätiedot

MENESTYSTÄ RUOKKIVA INNOVAATIO- YMPÄRISTÖ PARHAAT OSAAJAT MIELEKÄS TYÖ JA KANNUSTAVA TYÖELÄMÄ PARASTA SUOMELLE

MENESTYSTÄ RUOKKIVA INNOVAATIO- YMPÄRISTÖ PARHAAT OSAAJAT MIELEKÄS TYÖ JA KANNUSTAVA TYÖELÄMÄ PARASTA SUOMELLE MENESTYSTÄ RUOKKIVA INNOVAATIO- YMPÄRISTÖ PARHAAT OSAAJAT MIELEKÄS TYÖ JA KANNUSTAVA TYÖELÄMÄ PARASTA SUOMELLE TEKin hallitusohjelmatavoitteet kaudelle 2015-2018 MIKÄ SUOMEA VAIVAA? Suomalaisten hyvinvoinnin

Lisätiedot

Kuvioita Suomen ulkomaankaupasta TULLI Tilastointi 1

Kuvioita Suomen ulkomaankaupasta TULLI Tilastointi 1 Kuvioita Suomen ulkomaankaupasta 215 8.2.216 TULLI Tilastointi 1 TUONTI, VIENTI JA KAUPPATASE 199-215 Mrd e 7 6 5 4 3 2 1-1 9 91 92 93 94 95 96 97 98 99 1 2 3 4 5 6 7 8 9 1 11 12 13 14 15 Kauppatase Tuonti

Lisätiedot

Rahapolitiikka ja ajankohtainen taloustilanne

Rahapolitiikka ja ajankohtainen taloustilanne Seppo Honkapohja Johtokunnan jäsen, Suomen Pankki Rahapolitiikka ja ajankohtainen taloustilanne Oulu 13.9.2016 Julkinen 1 Esityksen teemat Kansainvälinen kauppa kasvaa hitaammin kuin maailman bkt Öljymarkkinat

Lisätiedot

Talouden näkymät

Talouden näkymät Juha Kilponen Suomen Pankki Talouden näkymät 2015-2017 10.6.2015 Julkinen 1 Suomi jää yhä kauemmas muun euroalueen kasvusta Talouskasvua tukee viennin asteittainen piristyminen ja kevyt rahapolitiikka

Lisätiedot