Kilpailukykyinen Suomi

Koko: px
Aloita esitys sivulta:

Download "Kilpailukykyinen Suomi"

Transkriptio

1 Kilpailukykyinen Suomi

2 Syyskuu 2012 Lisätiedot: Ilkka Kaukoranta puhelin Tilaukset: SAK puhelin

3 Kilpailukykyinen Suomi 1 KILPAILUKYKYINEN SUOMI 1 SUOMEN KILPAILUKYKY ON KUNNOSSA... 3 Palkat nousevat ja kilpailukyky säilyy... 3 Suomessa palkat edelleen Saksaa alhaisempia... 5 Saksassa palkkamaltin aika on ohi... 6 Mistä sitten kiikastaa? YLEISKOROTUKSET KANNUSTAVAT TALOUSKASVUUN... 8 Samasta tuotteesta sama hinta oli tuote sähkö tai työ... 8 Suomen mallilla parempaa tuottavuuskehitystä VEROTUKSELLA EI KILPAILUKYKYÄ RATKAISTA Yrityksiä ei pelasteta yhteisöveroa alentamalla Ansiotuloverot ovat tulonjakokysymys Täsmätoimilla vaikuttavuutta vai tilkkutäkkiä? SUOMEN MALLILLA ETEENPÄIN Hyvin toimivaa mallia ei kannata hylätä... 14

4 2 Kilpailukykyinen Suomi

5 Kilpailukykyinen Suomi 3 1 SUOMEN KILPAILUKYKY ON KUNNOSSA Puolueettomien mittareiden mukaan Suomen kilpailukyky on kunnossa. Tulo- ja kustannuskehityksen selvitystoimikunta (Tukuseto) tekee valtiovarainministeriön virkamiesvalmistelun pohjalta vuosittain arvion Suomen hintakilpailukyvyn kehittymisestä. Tukuseton yleisimmin käytetyn mittarin mukaan kilpailukyky on kehittynyt seuraavasti (kuvio 1): Kuvio 1 Tehdasteollisuuden kilpailukyky, suhteelliset yksikkötyökustannukset samassa valuutassa, = 100, OECD15/Suomi Tukuseton mittarin mukaan hintakilpailukyky nousi Suomessa 1990-luvulla pitkäaikaisesti korkeammalle tasolle luvulla se on ollut koko ajan noin 5 15 prosenttia pitkän ajan keskiarvoa korkeammalla tasolla. Vuonna 2008 kilpailukyky heikkeni (laskennallisen) tuottavuuden alenemisen vuoksi, mutta taantuman jälkeen tuottavuus nousi jälleen ja kilpailukyky palautui korkealle tasolle. Kilpailukykykuvioita tarkastellessa pitää muistaa, että kilpailukyky on suhteellinen käsite. Yhden maan kohonnut kilpailukyky on toisen maan heikentynyt kilpailu- kyky. Suomenkaan kilpailukyky ei voi kasvaa rajatta, ellei jonkun muun kilpailukyky heikkene samalla jatkuvasti. Palkat nousevat ja kilpailukyky säilyy Kilpailukykyä voi tarkastella myös maakohtaisesti vertailemalla yksikkötyökus- tannusten kehitystä. Suomen kilpailukyvyn puolesta pelkäävät ja palkankorotuksia vastustavat tahot osoittavat huolestuneina Suomen palkkakehitystä, joka on ollut vertailumaita no- peampaa. Kuten kuviosta 2 näkyy, palkat ovat tosiaan kasvaneet Suomessa vertailumaita nopeammin.

6 4 Kilpailukykyinen Suomi Kuvio 2 Palkansaajakorvaukset työntekijää kohden (%-muutos keskimäärin vuosina ) Suomi Alankomaat Espanja Ranska Belgia Euroalue Itävalta Italia Saksa Lähde: Tukuseto ja Euroopan komissio Pelkkä palkkakehitys ei kuitenkaan ole kilpailukyvyn kannalta ratkaisevaa. Pelkän palkan tuijottaminen antaa riittämättömän kuvan kilpailukyvyn kehittymisestä. Ostopäätökseen vaikuttaa tuotteen hinnan lisäksi myös laatu. Siksi on tärkeää katsoa myös tuottavuuskehitystä eri maissa. Kuvio 3 Tuottavuus työntekijää kohden (%-muutos keskimäärin vuosina ) 1,5 1 0,5 0 0,5 Suomi Alankomaat Espanja Ranska Belgia Euroalue Itävalta Italia Saksa Lähde: Tukuseto ja Euroopan komissio Suomessa tuottavuuden kasvu on ollut Euroopan kärkeä. Kun samalla työpanoksella saadaan tuotettua enemmän, on myös varaa maksaa suurempia palkkoja kilpailukyvyn kärsimättä. Tärkeintä ei olekaan se, miten nopeasti palkat ovat kasvaneet. Tärkeää on se, miten palkat ovat kasvaneet suhteessa tuottavuuteen. Tätä hintakilpailukyvyn kannalta oleellista tekijää mitataan yksikkötyökustannuksilla. Tällä mittarilla Suomen kehitys on ollut kohtuullista.

7 Kilpailukykyinen Suomi 5 Kuvio 4 Yksikkötyökustannukset (%-muutos keskimäärin vuosina ) Suomi Alankomaat Espanja Ranska Belgia Euroalue Itävalta Italia Saksa Palkkanormi Lähde: Tukuseto ja Euroopan komissio Suomessa yksikkötyökustannukset ovat kasvaneet vajaat kaksi prosenttia vuodes- linjassa useimpien euromaiden sa. Se on hyvää eurooppalaista tasoa, täysin kanssa. Suomen yksikkötyökustannusten kasvunopeus on noudattanut hyvän palkanmuodostuksen ohjenuoraa, palkkanormia. Palkkanormin mukaan työvoimakustannusten nousun tulisi vastata inflaatiotavoitteen ja keskimääräisen työn tuottavuuden nousun summaa. Tämän ohjenuoran mukaan yksikkötyökustannusten kuuluu siis kasvaa inflaatiotavoitteen verran eli kaksi prosenttia vuodessa. Suomessa palkankorotukset ovat noudattaneet tätä ohjetta hyvin. Saksassa yksikkötyökustannukset ovat kasvaneet huomattavasti hitaammin, mutta toisaalta vertailukohdan alussa Saksa kärsi kovista kilpailukykyongelmista joita se on tiukalla palkkamaltilla korjannut. Suomessa palkat edelleen Saksaa alhaisempia Ennen kuin huolestuu hirveästi Suomen palkkakehityksestä Saksaan verrattuna, kannattaa katsoa palkkatasoa eri maissa. Suomessa palkat ovat edelleen Saksaa alhaisempia. Esimerkiksi teollisuudessa saksalaisten keskipalkka on viisi prosenttia suomalaisten keskipalkkaa korkeampi.

8 6 Kilpailukykyinen Suomi Kuvio 5 Teollisuuden keskipalkka vuonna 2010 Saksassa ja Suomessa n keskipalkka ( /vuosi) Teollisuude Lähde: Eurostat Saksassa palkkamaltin aika on ohi Palkat ovat tulevaisuudessa nousemassa Saksassa selvästi viimeaikaista kehitystä nopeammin. Sillä on vaikutusta Suomen ja Saksan suhteelliseen hintakilpailukykyyn. Saksassa on sovittu palkankorotuksista, joiden kustannusvaikutus on vuosi- korkeampi palkko- tasolla 3 4 prosenttia. Tämä Suomen raamisopimusta selvästi jen korotustaso antaa tilaa jatkaa ostovoimaa tukevaa palkkapolitiikkaa vaarantamatta kilpailukykyä. Taulukko 1 Viimeisen vuoden aikana sovittuja palkkaratkaisuja Saksassa ja Suomessa Ala Kesto (kk) Korotus % % / vuosi Metalliteollisuus (Saksa) 13 4,3 % 4,0 % Julkinen sektori (Saksa) 24 6,3 % 3,2 % Kemianteollisuus (Saksa) 19 4,5 % 2,8 % Raamisopimus (Suomi) 25 4,3 % 2,1 % Mistä sitten kiikastaa? Jos palkkakustannukset ovat kasvaneet Suomessa linjassa tuottavuuden kanssa, minkä takia teollisuus on Suomen kilpailukyvystä niin huolestunut? Teollisuuden ongelmien taustalla on pitkälti aivan muut syyt kuin korkeat palkat ja hintakilpailukyky. Ongelmana on heikko kysyntä vientimarkkinoilla. Ei se, että suomalaiset yritykset yrittävät myydä tuotteitaan liian kalliilla, vaan se, ettei niitä tuotteita haluta ostaa oikein millään hinnalla.

9 Kilpailukykyinen Suomi 7 Esimerkiksi Nokian vaikeuksien takana eivät ole suomalaisten palkat, vaan vähäinen kysyntä tuotteelle. Vaikka Symbian-puhelin olisikin pari sataa euroa halvempi kuin iphone, valikoiva asiakas valitsee silti iphonen. Ongelma ei ole korkea hinta, joten tuotantokustannuksia leikkaamalla sitä ei voida korjata. Suomalaisen duunarin palkkojen leikkaaminen ei siis ole ratkaisu. Yritysten pitää yksinkertaisesti kehittää tuotteita joita asiakkaat haluavat ostaa. Samaa tarinaa kertoo Suomen jatkuvasti heikennyt vaihtosuhde. Vaihtosuhde mittaa vientituotteiden hintojen suhdetta tuontituotteiden hintoihin. Suomen vientituotteet ovat viimeisen kymmenen vuoden aikana jatkuvasti halventuneet suhteessa tuontituotteisiin. Ongelmana ei siis voi pitää sitä, että Suomen vientituotteet ovat korkeiden tuotantokustannusten takia liian kalliita. Vaihtotaseen kannalta ongelmana ovat ennemmin liian halvat vientituotteet. Niitä pitäisi korvata kalliimmilla, korkeamman jalostusasteen vientituotteilla. Kuvio 6 Vaihtosuhde eli vientihinnat/tuontihinnat (indeksi 2000=100) Lähde: Tilastokeskus Varsinaisina ongelmina ovat siis palkkojen sijasta suomalaisten yritysten omat va- päätöksissä ja investoitu liian vähän koti- linnat. On tehty virheitä strategisessa maahan. Heikon kysynnän taustalla on toki myös kansainvälinen talouskriisi. Suomen vientiteollisuus keskittyy pitkälti investointihyödykkeiden valmistukseen. Niiden kysyntä vaihtelee suhdanteiden mukaan voimakkaasti. Kuluttajatavaroiden kysyn- tä on paljon vakaampaa. Molempiin ongelmiin auttaisi monipuolisempi tuotantorakenne. Muutaman tukipilarin varaan rakennettu talous on epävakaa. Jos taas tuotantorakenne on riittävän monipuolinen, muutaman yrityksen tai toimialan vaikeudet eivät horjuta koko taloutta.

10 8 Kilpailukykyinen Suomi 2 YLEISKOROTUKSET KANNUSTAVAT TALOUSKASVUUN Sopimiseen perustuvalla Suomen mallilla on kyetty turvaamaan hyvä kilpailukyky ja ostovoima euroaikana. Saksan viimeaikainen menestys on sen sijaan perustunut hyvin alhaiseen palkkakehitykseen. Reaaliset palkanalennukset ja yrityskohtainen sopiminen ovat johtaneet myös matalaan tuottavuuden kehitykseen. Euroopan komission tietojen mukaan Saksan tuottavuus työntekijää kohden parani vuosina vain 10 prosenttia, kun taas Suomessa tuottavuus koheni samana aikana 18,7 prosenttia. Saksan mallin hyvänä puolena voinee pitää teollisuuden hintakilpailukyvyn paranemista. Huonoja puolia ovat hidas kotimaisen kysynnän (eli palkansaajien osto- kasvu, alhainen tuottavuuskehitys sekä työmarkkinoiden kahtiajako vaki- voiman) tuisissa työsuhteissa olevien ja epätyypillisissä työsuhteissa olevien välillä. Samasta tuotteesta sama hinta oli tuote sähkö tai työ Suomessa yleissitova työehtosopimusjärjestelmä on osaltaan vaikuttanut Suomen hyvään tuottavuuskehitykseen. Huonosti johdetuille yrityksille ei pidä jatkossakaan antaa armoa alentamalla työkustannuksia yrityskohtaisesti. Tässä suhteessa työtä voi ajatella tuotannontekijänä samoin kuin esimerkiksi sähköä. Huonosti menestyvät firmat eivät saa sähköäkään muita halvemmalla hinnalla. Jos huonoja yrityksiä tuetaan alemmilla palkoilla tai halvemmalla sähköllä, niiden korvautuminen paremmilla yrityksillä hidastuu. Yksi tärkeä tuottavuuskehitykseen vaikuttava tekijä on talouden luova tuho, joka korvaa huonot yritykset paremmilla. Jos paikallisella sopimisella hidastetaan tätä luovaa tuhoa, se hidastaa myös tuottavuuskehitystä. Suomen mallilla parempaa tuottavuuskehitystä Tuottavuus on kasvanut viimeisten kymmenen vuoden aikana Suomessa merkittävästi Saksaa paremmin. Samaan aikaan kun Saksa on keskittynyt kilpailukyvyn parantamiseen palkkakustannuksia alentamalla, Suomessa yleiskorotukset ovat pakottaneet koko yrityskentän jatkuvaan tehostamiseen. Se näkyy kansantalouden tasolla parantuneena tuottavuutena ja talouskasvuna.

11 Kilpailukykyinen Suomi 9 Kuvio 7 Työn tuottavuuden vuosimuutos teollisuudessa Suomessa, Saksassa ja Ruotsissa Yllä olevasta kuviosta 7 näkee tuottavuuden kasvun olleen Suomessa Saksaa nopeampaa 90-luvun alusta saakka. Tuottavuuden eli talouskasvun näkökulmasta Suomen valitsema politiikka on toiminut paremmin. Tämän kuvion valossa suomalaisilla ei ole mitään syytä haikailla Saksan mallin perään.

12 10 Kilpailukykyinen Suomi 3 VEROTUKSELLA EI KILPAILUKYKYÄ RATKAISTA Kilpailukyvystä puhuttaessa keskustelu harhautuu usein verotukseen. Vaaditaan yhteisöveron alennuksia, ansiotuloverotuksen keventämistä, kohdennettuja verohelpotuksia tai muita porkkanoita. Yleensä näillä vaatimuksilla ei ole oikeasti mitään tekemistä kilpailukyvyn parantamisen kanssa. Tavoitteena on lähinnä vaikuttaa tulonjakoon vaatimuksia esittävän eduksi. Yrityksiä ei pelasteta yhteisöveroa alentamalla Yhteisöveroa halutaan alentaa ikään kuin se olisi ihmelääke yritysten kilpailukykyyn. Todellisuudessahan yhteisöveroa maksetaan vain voitosta, joten kannattamattomien yritysten kannalta on yhdentekevää onko yhteisöveroprosentti nolla vai sata. Verotusta alentamalla ei voida pelastaa kannattamatonta yritystä. Suomen yhteisövero on kuitenkin pidettävä vertailumaihin nähden kilpailukykyisellä tasolla. Tässä on onnistuttu erittäin hyvin. Suomea alhaisempi yritysverokanta on EU15-maista vain Kreikassa ja Irlannissa. Kuvio 8 Yritysverokannat (%) EU15-jäsenmaissa 2012 Belgia Ranska Italia Espanja Saksa Luxemburg EU 15 Ruotsi Iso Britannia Itävalta Alankomaat Portugali Tanska SUOMI Kreikka Irlanti Yritysverokanta (%) Lähde: KPMG

13 Ansiotuloverot ovat tulonjakokysymys Kilpailukykyinen Suomi 11 Kilpailukykynäkökulmasta yhteisöveron alennustakin oudompi vaatimus on ansiotuloverotuksen keventäminen. Totuushan on, että yritykset eivät ansiotuloveroa maksa. Yrityksen kilpailukyvyn kannalta on yhdentekevää, minkälaista veroprosenttia sen työntekijät maksavat. Toki yritysten johtajia voi henkilökohtaisella tasolla harmittaa, jos verottaja nap- tästä ei paa ison osan palkkapussista, mutta kilpailukykyargumentiksi ole. Kansainvälisessä vertailussa ei löydy mitään selityssuhdetta alhaisen marginaaliverotuksen ja korkean bruttokansantuotteen välillä. Kuvio 9 BKT ja marginaaliverotus eri maissa BKT per capita, 2010 USD $ $ $ $ $ $ $ $ $ $0 0 % 10 % 20 % 30 % 40 % 50 % 60 % 70 % Erittäin hyvätuloisten ( /v) marginaalivero % Lähde: Veronmaksajat ja OECD Vaikka korkea verotus yritysjohtajaa harmittaisikin, töitä pitää silti tehdä. Ehkä jopa enemmän, jotta saisi saman elintason kuin mihin pääsisi alhaisemman verotuksen maissa. Ansiotuloverotus on lähinnä tulonjaollinen kysymys, vaikka jotkut ovatkin ottaneet kilpailukyvyn keppihevoseksi, jolla he pyrkivät alentamaan omia verojaan. Siinäkin tapauksessa, että jostain syystä uskoisi hyvätuloisten marginaaliveron olevan kilpailukyvyn kannalta ratkaisevaa, Suomella ei tällä saralla ole mitään hä- (kuvio vettävää 10).

14 12 Kilpailukykyinen Suomi Kuvio 10 Hyvätuloisten 1 työvoimakustannusten rajaveroaste eli verojen ja työnantajamaksujen osuus työvoimakustannusten lisäyksestä Belgia Ruotsi Italia Ranska Portugali SUOMI Irlanti Tanska Luxembourg EU 15 Alankomaat Iso Britannia Saksa Itävalta 0,0 10,0 20,0 30,0 40,0 50,0 60,0 70,0 80,0 Lähde: OECD Suomessa hyvätuloisten marginaaliverot ovat EU15-maiden keskitasoa yhdessä Tanskan ja Irlannin kanssa. Esimerkiksi Ruotsissa rikkaiden marginaaliverot ovat paljon korkeampia kuin Suomessa, eikä se ole aiheuttanut kilpailukykykriisiä. Täsmätoimilla vaikuttavuutta vai tilkkutäkkiä? Verotuksen ja kilpailukyvyn kohtalonyhteyden nimiin vannovat ovat tällä hallituskaudella saaneet haluamansa. Erilaisia veroporkkanoita on tarjolla iso nippu. Verotuksessa otetaan vuodesta 2013 alkaen määräajaksi käyttöön neljä yritysten verokannustinta (kuvio 11). 1 Tässä hyvätuloisen määritelmänä on 167 % keskitulosta eli esim. Suomessa palkkataso /kk.

15 Kilpailukykyinen Suomi 13 Kuvio 11 Yritysten määräaikaiset verokannustimet Vähennys Hintalappu Selite T&K vähennys 184 milj. Kasvuun tähtäävän tuotekehityksen tukemiseksi otetaan käyttöön määräaikainen verokannustin T&K toiminnalle. T&K toiminnan verotukeen liittyy riskejä verotuoton suhteen. Riskinä on muun muassa menojen kirjaaminen T&Kmenoihin myös siltä osin, kuin ne eivät liity T&K toimintaan. Tuplapoistot 20 milj. Investointien lisäämiseksi teollisuuden poisto oikeus kaksinkertaistetaan verotuksessa vuosina Sijoittajakummivähennys 10 milj. Sijoittajan verokannustin, jossa sijoittaja saa vähennyksen kasvuyritykseen tekemästään sijoituksesta. Hankintamenoolettaman korotus 8 milj. Listaamattomiin kasvuyrityksiin tehtävien sijoitusten hankintameno olettamanostetaan. Sijoittaja saa myyntihetkellä vähentää vuosina pk yritykseen tehdyn sijoituksen todellisen hankintamenon sijasta puolet sijoituksen myyntihinnasta. Yhteensä 222 milj. Talouskasvun tukemiseksi esitetyt vero lisäämään yritysten kannustimet tulevat verosuunnittelua nykyisestä? Näillä veroporkkanoilla on hyvä tarkoitus, mutta niiden käytännön toimivuutta on syytä seurata tarkalla silmällä. Pelkona on, että esimerkiksi kasvuyritysten veroporkkanat kannustavat kasvuyrityksiä keskittymään byrokraattisten kasvuyritysmääritelmien täyttämiseen. Todellisille kasvuyrityksille olisi varmaankin paras- sen suunnittelu vie ta, jos verotus olisi niin yksinkertaista ja läpinäkyvää, ettei huomiota varsinaiselta tuotannolliselta toiminnalta. Erilaisia kohdennettuja vähennyksiä tehtailemalla verotus monimutkaistuu väistämättä. Toisaalta esimerkiksi listaamattomille yrityksille suunnatut kannustimet muodostavat kynnyksiä listautumiselle. Yrityksen kasvun kannalta tärkeä listautuminen voi käytännössä viivästyä, jos sillä menettää veroetuja. Suomen kilpailukyvyn kannalta olisikin hyvä, jos tulevaisuudessa toteutettaisiin monimutkaisten tilkkutäkkien rakentamisen sijasta verotuksen kokonaisuudistus. Joka tapauksessa toteutettavien verokannustimien jälkeen ei ole perusteita toivoa uusia veroporkkanoita, ennen kuin niiden vaikutukset on huolellisesti tutkittu.

16 14 Kilpailukykyinen Suomi 4 SUOMEN MALLILLA ETEENPÄIN Suomen taloudella on siis kaikki peruslähtökohdat hyvin. Palkat ovat kehittyneet maltillisesti suhteessa tuottavuuteen ja talouden hintakilpailukyky on kunnossa. Tuottavuus on kehittynyt keskitetyn palkkapolitiikan ansiosta hyvin. Yritysvero- tus on kilpailukykyistä. Koulutus on kansainvälistä huipputasoa. Työmarkkinat ovat vakaat. Suomessa talouden suurin ongelma on heikko kansainvälinen kysyntä. Se johtuu isoilta osin eurokriisin huonosta hoidosta. Lienee selvää, ettei eurokriisiä ratkaista veronkevennyksillä tai palkkojen leikkauksilla Suomessa. Hyvin toimivaa mallia ei kannata hylätä T ämä ei tarkoita sitä, ettei Suomessa voisi ja pitäisi etsiä uusia kasvunlähteitä. Nii- tä etsiessä ei kuitenkaan kannata unohtaa tai hylätä pääosin erittäin hyvin toimi- vaa Suomen mallia. Suomen mallia on syytä täydentää aktiivisemmalla elinkeinopolitiikalla ja kunnianhimoisella uusien kasvualojen etsinnällä. Tämä ei voi onnistua, jos maailmantaloudesta ei löydy kasvua, mutta kasvu-uralle palautumiseen täytyy jollain aikataululla uskoa. Vaikka pääongelma on ulkomaisen kysynnän heikkous, on Suomessa myös yrityksiä, joiden ongelmat johtuvat yritysten omista päätöksistä. Yritys tai toimiala voi itse vaarantaa tulevaisuutensa investoimalla liian vähän tai tekemällä epäonnistuneita strategisia päätöksiä. Näin on tehty esimerkiksi telakkateollisuudessa, metsäteollisuudessa ja matkapuhelinalalla. Uudessa työ- ja elinkeinoministeriön valmistelemassa elinkeino- ja teollisuuspoli- kuinka perinteistä teollista pohjaamme tiikan linjauksessa pitäisi keskittyä siihen, saadaan monipuolistettua. Suomen heikkous on edelleen teollisuus- ja elinkeinorakenteen keskittyneisyys vaikkapa Ruotsiin verrattuna. Monipuolistaminen tulisi ottaa huomioon TEKESin ja kasvurahoitusta antavien toimijoiden strategioissa. EU-edunvalvonnassa Suomella on parannettavaa. Euroopan komission sääntelyintoa tulisi kyetä hillitsemään tai vähintään vaatia, etteivät Eurooppa-tason hankkeet heikennä kohtuuttomasti yhden jäsenmaan kilpailuasemaa. Esimerkkinä kohtuuttomasta rasitteesta mainittakoon rikkidirektiivi. Euroopan komission direktiiviehdotusten tulee olla jatkossa ekologisen ja sosiaalisen kestävyyden lisäksi myös taloudellisesti kestäviä ja Euroopan kilpailukykyä heikentämättömiä. Seuraava sopimuskierros tulee toteuttaa koordinoidusti, koska on selvää, että kus- tannuskehitys pitää edelleen mitoittaa ahtaaseen väliin. Yleinen palkkakehitys on sovitettava keskimääräisen tuottavuuden kasvun mukaisesti, koska huonosti johdetuille yrityksille ei saa antaa armoa. Jo nykyinen raamisopimus antoi täydet vapaudet paikalliseen sopimiseen ja kustannusraamin jakoon paikallisesti. Se, miten jakovaraa käytettiin paikallisesti, riippui täysin työntekijä- ja työnantajaliittojen keskinäisestä luottamuksesta ja neuvottelukulttuurista. Liittotason osapuolilla on vielä aikaa käynnistää omia luottamusta lisääviä hankkeita ennen seuraavaa sopimuskierrosta.

17 Suomen Ammattiliittojen Keskusjärjestö SAK ry Hakaniemenranta 1, PL Helsinki puhelin

Kustannuskilpailukyvyn tasosta

Kustannuskilpailukyvyn tasosta Suomen Pankki Kustannuskilpailukyvyn tasosta Kommenttipuheenvuoro Pekka Sauramon esitykseen Tulkitsen samoin kuin Pekka Kustannuskilpailukyky on heikentynyt vuosituhannen vaihteen jälkeen Kustannuskilpailukyvyn

Lisätiedot

Ajankohtaiskatsaus talouteen ja työmarkkinoihin. Vaikuttamisiltapäivä ja EK-foorumi Lahti 3.2.2016 Simo Pinomaa, EK

Ajankohtaiskatsaus talouteen ja työmarkkinoihin. Vaikuttamisiltapäivä ja EK-foorumi Lahti 3.2.2016 Simo Pinomaa, EK Ajankohtaiskatsaus talouteen ja työmarkkinoihin Vaikuttamisiltapäivä ja EK-foorumi Lahti 3.2.2016 Simo Pinomaa, EK 125 120 Bruttokansantuote Vol.indeksi 2005=100, kausitas. Hidas kasvu: - työttömyys -

Lisätiedot

Työllisyysaste 1980-2003 Työlliset/Työikäinen väestö (15-64 v)

Työllisyysaste 1980-2003 Työlliset/Työikäinen väestö (15-64 v) 1 Työllisyysaste 1980-2003 Työlliset/Työikäinen väestö (15-64 v) 80 % Suomi 75 70 65 60 EU-15 Suomi (kansallinen) 55 50 80 82 84 86 88 90 92 94 96 98 00 02 9.9.2002/SAK /TL Lähde: European Commission;

Lisätiedot

Tulo- ja kustannuskehitys

Tulo- ja kustannuskehitys Liite 1. Tulo- ja kustannuskehitys Talousneuvosto 19.8.2013 Jukka Pekkarinen Tukuseto asetettu vuosiksi 2013-2016 Toimikunnan määräaikaisraportoinnissa neljä painoaluetta: 1. Ostovoima (ansiot, hinnat,

Lisätiedot

Työllisyysaste 1980-2005 Työlliset/Työikäinen väestö (15-64 v)

Työllisyysaste 1980-2005 Työlliset/Työikäinen väestö (15-64 v) Työllisyysaste 198-25 Työlliset/Työikäinen väestö (15-64 v 8 % 75 7 Suomi EU-15 EU-25 65 6 55 5 8 82 84 86 88 9 92 94 96 98 2 4** 21.9.24/SAK /TL Lähde: European Commission 1 Työllisyysaste EU-maissa 23

Lisätiedot

Työllisyysaste 1980-2004 Työlliset/Työikäinen väestö (15-64 v)

Työllisyysaste 1980-2004 Työlliset/Työikäinen väestö (15-64 v) Työllisyysaste 198-24 Työlliset/Työikäinen väestö (15-64 v 8 % 75 7 Suomi EU-15 65 6 55 5 8 82 84 86 88 9 92 94 96 98 2 4** 3.11.23/SAK /TL Lähde: European Commission 1 Työttömyysaste 1985-24 2 % 2 15

Lisätiedot

Miten lisää kilpailukykyä? Partneripäivät 12.9.2014 Leena Mörttinen

Miten lisää kilpailukykyä? Partneripäivät 12.9.2014 Leena Mörttinen Miten lisää kilpailukykyä? Partneripäivät 12.9.2014 Leena Mörttinen Suomen talous yskii Bruttokansantuote 2014 BKT kasvu, % Latvia Vuosimuutos, % Liettua Puola Ruotsi Iso-Britannia Luxemburg Romania Unkari

Lisätiedot

Talous tutuksi - Tampere 9.9.2014 Seppo Honkapohja Johtokunnan jäsen / Suomen Pankki

Talous tutuksi - Tampere 9.9.2014 Seppo Honkapohja Johtokunnan jäsen / Suomen Pankki Talous tutuksi - Tampere Johtokunnan jäsen / Suomen Pankki Maailmantalouden kehitys 2 Bruttokansantuotteen kasvussa suuria eroja maailmalla Yhdysvallat Euroalue Japani Suomi Kiina (oikea asteikko) 125

Lisätiedot

Kuinka huono Suomen hintakilpailukyky oikein on? Pekka Sauramo. Vapaus Valita Toisin seminaari Helsinki 18.5. 2015 TUTKIMUSLAITOS PALKANSAAJIEN

Kuinka huono Suomen hintakilpailukyky oikein on? Pekka Sauramo. Vapaus Valita Toisin seminaari Helsinki 18.5. 2015 TUTKIMUSLAITOS PALKANSAAJIEN Kuinka huono Suomen hintakilpailukyky oikein on? Vapaus Valita Toisin seminaari Helsinki 18.5. 2015 Pekka Sauramo Alustuksen tarkoituksena on Kommentoida suomalaisen kilpailukykykeskustelun tiettyjä piirteitä:

Lisätiedot

Kansainvälinen palkkaverovertailu 2014

Kansainvälinen palkkaverovertailu 2014 Kansainvälinen palkkaverovertailu 214 Selvityksessä yhteensä 18 maata Euroopasta Alankomaat Belgia Britannia Espanja Italia Itävalta Norja Ranska Saksa Sveitsi Tanska Viro Euroopan ulkopuolelta Australia

Lisätiedot

Säästämmekö itsemme hengiltä?

Säästämmekö itsemme hengiltä? Säästämmekö itsemme hengiltä? Jaakko Kiander TSL 29.2.2012 Säästämmekö itsemme hengiltä? Julkinen velka meillä ja muualla Syyt julkisen talouden velkaantumiseen Miten talouspolitiikka reagoi velkaan? Säästötoimien

Lisätiedot

Kansainvälinen palkkaverovertailu 2015

Kansainvälinen palkkaverovertailu 2015 Julkaisuvapaa klo 4. Kansainvälinen palkkaverovertailu 215 Selvityksessä yhteensä 18 maata Euroopasta Alankomaat Belgia Britannia Espanja Italia Itävalta Norja Ranska Saksa Sveitsi Tanska Viro Euroopan

Lisätiedot

Mitä jos Suomen hyvinvoinnista puuttuisi puolet? Tiedotustilaisuus 11.2.2011

Mitä jos Suomen hyvinvoinnista puuttuisi puolet? Tiedotustilaisuus 11.2.2011 Mitä jos Suomen hyvinvoinnista puuttuisi puolet? Tiedotustilaisuus 2 Jorma Turunen toimitusjohtaja 3 Globaali rakennemuutos siirtää työtä ja pääomia Aasiaan Teollisuustuotannon jakauma maailmassa 1950-2009

Lisätiedot

Elinkeinoelämän keskusliiton EK:n verolinjaukset 2006 21.3.2006

Elinkeinoelämän keskusliiton EK:n verolinjaukset 2006 21.3.2006 Elinkeinoelämän keskusliiton EK:n verolinjaukset 2006 Kuvio 1. Markkinatasapaino ennen verotusta Hinta Hinta ennen veroa Kuluttajan ylijäämä Tuottajan ylijäämä Tarjonta Kysyntä 2 Tuotanto ennen veroa Määrä

Lisätiedot

Talouskatsaus missä tilassa maa makaa?

Talouskatsaus missä tilassa maa makaa? Talouskatsaus missä tilassa maa makaa? Lapin EK-foorumi 26.5.2015 Rovaniemi Penna Urrila Aiheita: Maailmantalouden näkymät toukokuussa 2015 Miksi Suomen kituminen jatkuu? Julkisessa taloudessa iso urakka

Lisätiedot

Työllisyysaste 1980-2004 Työlliset/Työikäinen väestö (15-64 v)

Työllisyysaste 1980-2004 Työlliset/Työikäinen väestö (15-64 v) 1 8 % Työllisyysaste 198-24 Työlliset/Työikäinen väestö (15-64 v 75 7 Suomi 65 6 55 5 45 8 82 84 86 88 9 92 94 96 98 2 4** 16.5.23/SAK /TL Lähde: European Commission 2 Työttömyysaste 1985-24 2 % 2 15 15

Lisätiedot

MITEN TALOUS MAKAA? Ilmarisen talousennuste, kevät 2016 24.5.2016

MITEN TALOUS MAKAA? Ilmarisen talousennuste, kevät 2016 24.5.2016 MITEN TALOUS MAKAA? Ilmarisen talousennuste, kevät 2016 24.5.2016 1 ILMARISEN TALOUSENNUSTE Historian ensimmäinen Julkistus jatkossa keväisin ja syksyisin Erityisesti yritysnäkökulma Keskiössä: 1. Bkt:n

Lisätiedot

LähiTapiola Varainhoito Oy 28.3.2014 1

LähiTapiola Varainhoito Oy 28.3.2014 1 Avain Suomen velkaongelmien ratkaisuun: uskottava kasvustrategia Sijoitusmessut 2014, Tampere-Talo Ekonomisti Timo Vesala, YK:n vastuullisen sijoittamisen periaatteiden (PRI) allekirjoittaja 28.3.2014

Lisätiedot

Suomen talouden näkymät

Suomen talouden näkymät Suomen talouden näkymät Vesa Vihriälä Kruununhaan Maneesi 11.4. 2013 Suomen tilanne Globaali kriisi iski Suomeen kovemmin kuin muihin EAmaihin, vahvat taseet suojasivat kerrannaisvaikutuksilta Toipuminen

Lisätiedot

Kansainvälinen palkkaverovertailu 2013

Kansainvälinen palkkaverovertailu 2013 Kansainvälinen palkkaverovertailu 13 Selvityksessä yhteensä 18 maata Euroopasta Alankomaat Belgia Britannia Espanja Italia Itävalta Norja Ranska Saksa Sveitsi Tanska Viro Euroopan ulkopuolelta Australia

Lisätiedot

Julkisen talouden näkymät Eläketurva. Finanssineuvos Tuulia Hakola-Uusitalo Työeläkepäivät, Eläketurvakeskus 17.11.2009

Julkisen talouden näkymät Eläketurva. Finanssineuvos Tuulia Hakola-Uusitalo Työeläkepäivät, Eläketurvakeskus 17.11.2009 Julkisen talouden näkymät Eläketurva Finanssineuvos Tuulia Hakola-Uusitalo Työeläkepäivät, Eläketurvakeskus 17.11.2009 Julkisen talouden tasapaino pitkällä aikavälillä Julkinen talous ei saa pitkällä aikavälillä

Lisätiedot

Suomalaisen hyvinvoinnin haasteita. Tilastokeskus-päivä 4.11.2008

Suomalaisen hyvinvoinnin haasteita. Tilastokeskus-päivä 4.11.2008 Suomalaisen hyvinvoinnin haasteita Tilastokeskus-päivä 4.11.28 Kaksi näkökulmaa suomalaisen hyvinvoinnin haasteista 1) Väestön ikääntymisen seuraukset :! Talouskasvun hidastuminen, kun työikäinen väestö

Lisätiedot

Palvelujen tuottavuus kasvun pullonkaula?

Palvelujen tuottavuus kasvun pullonkaula? Palvelujen tuottavuus kasvun pullonkaula? Pääjohtaja Erkki Liikanen Kaupan päivä 23.1.2006 Marina Congress Center Talouden arvonlisäys, Euroalue 2004 Maatalous ja kalastus 3 % Rakennusala 5 % Teollisuus

Lisätiedot

Ruokamenot kuluttajan arjessa

Ruokamenot kuluttajan arjessa Ruokamenot kuluttajan arjessa Tieteiden yö Rahamuseossa 13.1.2011 Jarkko Kivistö Ekonomisti Ruokamenot kuluttajan arjessa Ruokamenot Kuinka suuren osan tuloistaan kuluttajat käyttävät elintarvikkeisiin?

Lisätiedot

Irlannin tilanne. Valtiovarainministeri Jyrki Katainen Hallituksen tiedotustilaisuus 22.11.2010

Irlannin tilanne. Valtiovarainministeri Jyrki Katainen Hallituksen tiedotustilaisuus 22.11.2010 Irlannin tilanne Valtiovarainministeri Jyrki Katainen Hallituksen tiedotustilaisuus 22.11.2010 Irlanti pyysi lainaa rahoitusmarkkinoidensa vakauttamiseksi Irlannin hallitus pyysi eilen Euroopan rahoitusvakausjärjestelyjen

Lisätiedot

JULKINEN TALOUS ENSI VAALIKAUDELLA

JULKINEN TALOUS ENSI VAALIKAUDELLA Verot, menot ja velka JULKINEN TALOUS ENSI VAALIKAUDELLA - VALTION MENOT 2012-2015 - VEROTUKSEN TASO 1 Ruotsi Bulgaria Suomi Viro Malta Luxemburg Unkari Itävalta Saksa Tanska Italia Belgia Alankomaat Slovenia

Lisätiedot

Suomen talouden näkymät ja haasteet

Suomen talouden näkymät ja haasteet Suomen talouden näkymät ja haasteet Vesa Vihriälä 11.1.2013 Sisältö Kasvu jäänyt heikoksi, tuottavuus notkahtanut Suomella lyhyen ajan kilpailukykyongelma, vaikka rakenteellinen kilpailukyky hyvä Julkinen

Lisätiedot

Niin sanottu kestävyysvaje. Olli Savela, yliaktuaari 26.4.2014

Niin sanottu kestävyysvaje. Olli Savela, yliaktuaari 26.4.2014 Niin sanottu kestävyysvaje Olli Savela, yliaktuaari 26.4.214 1 Mikä kestävyysvaje on? Kestävyysvaje kertoo, paljonko julkista taloutta olisi tasapainotettava keskipitkällä aikavälillä, jotta velkaantuminen

Lisätiedot

Kansainvälinen palkkaverovertailu 2011

Kansainvälinen palkkaverovertailu 2011 Kansainvälinen palkkaverovertailu 11 Tutkimuksessa yhteensä 18 maata Euroopasta Alankomaat Belgia Britannia Espanja Italia Itävalta Norja Ranska Ruotsi Saksa Sveitsi Tanska Viro Euroopan ulkopuolelta Australia

Lisätiedot

Yrittämisen edellytykset Suomessa. Varatoimitusjohtaja Antti Neimala Sähköurakoitsijapäivät 24.4.2014, Hyvinkää

Yrittämisen edellytykset Suomessa. Varatoimitusjohtaja Antti Neimala Sähköurakoitsijapäivät 24.4.2014, Hyvinkää Yrittämisen edellytykset Suomessa Varatoimitusjohtaja Antti Neimala Sähköurakoitsijapäivät 24.4.2014, Hyvinkää 1 Teema I Yrittäjyyden ja yritysympäristön kuva KYSYMYS NUMERO 1: Pidän Suomen tarjoamaa yleistä

Lisätiedot

Tj Leif Fagernäs: Työehdot Suomessa ja kilpailijamaissa. EK-elinkeinopäivä Jyväskylä 15.9.2005

Tj Leif Fagernäs: Työehdot Suomessa ja kilpailijamaissa. EK-elinkeinopäivä Jyväskylä 15.9.2005 Tj Leif Fagernäs: Työehdot Suomessa ja kilpailijamaissa EK-elinkeinopäivä Jyväskylä 15.9.2005 Työvoimakustannukset EU-maissa 2005 Teollisuuden työntekijät Tanska Saksa Belgia Suomi Alankomaat Ruotsi Itävalta

Lisätiedot

Suomen mahdollisuudet innovaatiovetoisessa kasvussa

Suomen mahdollisuudet innovaatiovetoisessa kasvussa Suomen mahdollisuudet innovaatiovetoisessa kasvussa 1. Mitkä ovat kasvun tyylilajit yleensä? 2. Globalisaatio haastaa rikkaat maat; olemme siis hyvässä seurassa 3. Kasvu tulee tuottavuudesta; mistä tuottavuus

Lisätiedot

KIRURGIAN EDISTÄMISSÄÄTIÖN SEMINAARI, SITRA, 17.10.2008. Minkälaiseen terveydenhuoltoon meillä on varaa Valtiosihteeri Raimo Sailas

KIRURGIAN EDISTÄMISSÄÄTIÖN SEMINAARI, SITRA, 17.10.2008. Minkälaiseen terveydenhuoltoon meillä on varaa Valtiosihteeri Raimo Sailas KIRURGIAN EDISTÄMISSÄÄTIÖN SEMINAARI, SITRA, 17.10.2008 Minkälaiseen terveydenhuoltoon meillä on varaa Valtiosihteeri Raimo Sailas Vaihtotase Yhdysvalloissa % bkt:sta 1 0-1 -2-3 -4-5 -6-7 85 90 95 00 05

Lisätiedot

Kuinka huono Suomen kilpailukyky oikein on? - kommentti Pekka Sauramolle. Simo Pinomaa 18.5.2015

Kuinka huono Suomen kilpailukyky oikein on? - kommentti Pekka Sauramolle. Simo Pinomaa 18.5.2015 Kuinka huono Suomen kilpailukyky oikein on? - kommentti Pekka Sauramolle Simo Pinomaa 18.5.2015 Aiheita Mikä on lähtöpiste? Muutos vai taso? Reaaliset vai nimelliset yksikkötyökustannukset? Miten Suomen

Lisätiedot

Elintarvikkeiden verotus ja ruoan hinta Suomessa. Helmikuu 2015

Elintarvikkeiden verotus ja ruoan hinta Suomessa. Helmikuu 2015 Elintarvikkeiden verotus ja ruoan hinta Suomessa Helmikuu 2015 Sisältö 1. Elintarvikkeiden verotus Suomessa 2. Ruoan hintataso ja sen kehitys Suomessa Tausta Työn on laatinut Päivittäistavarakauppa ry:n

Lisätiedot

Suomen vaihtoehdot. Talousfoorumi Kuntamarkkinoilla 12.9.2012 Raimo Sailas

Suomen vaihtoehdot. Talousfoorumi Kuntamarkkinoilla 12.9.2012 Raimo Sailas Suomen vaihtoehdot Talousfoorumi Kuntamarkkinoilla 12.9.2012 Raimo Sailas Talouskasvu vaisua Euroalue USA Kiina Japani Brasilia 6 BKT:n neljännesvuosimuutos, % 4 2 0-2 -4-6 2007 2008 2009 2010 2011 2012

Lisätiedot

Alihankinnan kilpailukyky elintärkeää työpaikkojen säilymiselle Suomesssa

Alihankinnan kilpailukyky elintärkeää työpaikkojen säilymiselle Suomesssa Alihankinnan kilpailukyky elintärkeää työpaikkojen säilymiselle Suomesssa 24.9.2013 Pääekonomisti Jukka Palokangas Maailmantalouden kasvunäkymät vuodelle 2014 (ennusteiden keskiarvot koottu syyskuussa

Lisätiedot

Yrittäjyyden avulla Suomi nousuun SKAL-seminaari 12.6.2014 Jussi Järventaus Suomen Yrittäjät

Yrittäjyyden avulla Suomi nousuun SKAL-seminaari 12.6.2014 Jussi Järventaus Suomen Yrittäjät 1 Yrittäjyyden avulla Suomi nousuun SKAL-seminaari 12.6.2014 Jussi Järventaus Suomen Yrittäjät 2 Miksi yrittäjyys? Talouden vaurastuminen lähtee yrityksistä Yritysten talous, liiketoiminta ja investoinnit

Lisätiedot

Suomen talouden tila ja lähitulevaisuus

Suomen talouden tila ja lähitulevaisuus Juha Kilponen Suomen Pankki Suomen talouden tila ja lähitulevaisuus ELY Areena Talousseminaari Turku, 25.1.2016 25.1.2016 Julkinen 1 Suomen talouden tilanne edelleen hankala Suomen talouden kasvu jää ennustejaksolla

Lisätiedot

Elintarvikkeiden hintataso ja hintojen kehitys 12.9.2011

Elintarvikkeiden hintataso ja hintojen kehitys 12.9.2011 ja hintojen kehitys Elintarvikkeiden kuluttajahinnat Suhteessa maan yleiseen hintatasoon on elintarvikkeiden hinta Suomessa Euroopan alhaisimpia. Arvonlisäverottomilla hinnoilla laskettuna elintarvikkeiden

Lisätiedot

17.2.2015 Matti Paavonen 1

17.2.2015 Matti Paavonen 1 1 Uusi vuosi vanhat kujeet 17.2.2015, Palvelujen suhdannekatsaus Matti Paavonen, ekonomisti 2 Pohjalla voi liikkua myös horisontaalisesti BKT:n volyymin kausitasoitettu kuukausi-indeksi 116 2005 = 100

Lisätiedot

menestykseen Sakari Tamminen 31.3.2009

menestykseen Sakari Tamminen 31.3.2009 Rakennusaineet Lisää tähän otsikkonousuun ja yritysten menestykseen Sakari Tamminen 31.3.2009 Maailmantalouden kriisi leviää aaltoina Suomeen Suhdannekuva yhä synkkä Maailmantalouden kriisi jatkuu Raju

Lisätiedot

Suhdannekatsaus. Johtava ekonomisti Penna Urrila 8.8.2014

Suhdannekatsaus. Johtava ekonomisti Penna Urrila 8.8.2014 Suhdannekatsaus Johtava ekonomisti Penna Urrila 8.8.2014 Maailmantalouden iso kuva ? 160 140 120 100 80 USA:n talouden kehitystä ennakoivia indikaattoreita Vasen ast. indeksi 1985=100 Kuluttajien luottamusindeksi,

Lisätiedot

LYHYEN ELPYMISEN PÄÄLLE UUSI NOTKAHDUS BKT:n vuosimuutokset 1989-1996 ja 2007-2014*

LYHYEN ELPYMISEN PÄÄLLE UUSI NOTKAHDUS BKT:n vuosimuutokset 1989-1996 ja 2007-2014* 1 Teemu Lehtinen 13.3.2013 LYHYEN ELPYMISEN PÄÄLLE UUSI NOTKAHDUS BKT:n vuosimuutokset 1989-1996 ja 2007-2014* 6% 5% 4% 3% 2% 1% 0% -1% -2% -3% -4% -5% -6% -7% -8% -9% 1989 / 2007 1990 / 2008 1991 / 2009

Lisätiedot

Talouden kehitysnäkymiä meillä ja muualla. Leena Mörttinen/EK 6.5.2014

Talouden kehitysnäkymiä meillä ja muualla. Leena Mörttinen/EK 6.5.2014 Talouden kehitysnäkymiä meillä ja muualla Leena Mörttinen/EK 6.5.2014 Suomen rakennemuutoksessa kasvun eväät luotava yhdessä uudestaan 1. Suomen tehtävä oma rankka rakennemuutoksensa samalla kun globalisoitunutta

Lisätiedot

Euroalue tyhjäkäynnillä Eräiden maiden kokonaistuotanto neljänneksittäin, 2008/2 2012/3, indeksi (2008/2=100)

Euroalue tyhjäkäynnillä Eräiden maiden kokonaistuotanto neljänneksittäin, 2008/2 2012/3, indeksi (2008/2=100) Euroalue tyhjäkäynnillä Eräiden maiden kokonaistuotanto neljänneksittäin, 2008/2 2012/3, indeksi (2008/2=) 105 95 USA Saksa Ruotsi Euroalue Suomi 85 Venäjä 2008/2 2009/2 2010/2 2011/2 2012/2 Lähteet: OECD

Lisätiedot

Talouden näkymät kiinteistö- ja rakentamisalan kannalta

Talouden näkymät kiinteistö- ja rakentamisalan kannalta Talouden näkymät kiinteistö- ja rakentamisalan kannalta 29.1.2014 Leena Mörttinen/EK Suomen rakennemuutoksessa kasvun eväät luotava yhdessä uudestaan 1. Suomella edessä oma rankka rakennemuutos samalla,

Lisätiedot

Miten Suomen käy? Kansantaloutemme kilpailukyky nyt ja tulevaisuudessa

Miten Suomen käy? Kansantaloutemme kilpailukyky nyt ja tulevaisuudessa Miten Suomen käy? Kansantaloutemme kilpailukyky nyt ja tulevaisuudessa Matti Pohjola Kilpailukyky Yhteiskunnan kilpailukyky = kansalaisten hyvinvointi aineellinen elintaso = tulotaso = palkkataso työllisyys

Lisätiedot

Kansantalouden tilinpito

Kansantalouden tilinpito Kansantalouden tilinpito Konsultit 2HPO 1 Bruttokansantuotteen kehitys 1800 1600 1400 1200 1000 800 600 400 200 1926 = 100 0 Lähde: Tilastokeskus. 2 Maailmantalouden kasvun jakautuminen Lähde: OECD. 3

Lisätiedot

Osa 15 Talouskasvu ja tuottavuus

Osa 15 Talouskasvu ja tuottavuus Osa 15 Talouskasvu ja tuottavuus 1. Elintason kasvu 2. Kasvun mittaamisesta 3. Elintason osatekijät Suomessa 4. Elintason osatekijät OECD-maissa 5. Työn tuottavuuden kasvutekijät Tämä on pääosin Mankiw

Lisätiedot

Kuva 5. Palkkojen taso 2003, 10 kärkimaata teollisuuden työntekijät, euroa/tunti

Kuva 5. Palkkojen taso 2003, 10 kärkimaata teollisuuden työntekijät, euroa/tunti Kuva 5. Palkkojen taso 2003, 10 kärkimaata teollisuuden työntekijät, euroa/tunti Tanskassa palkkoihin sisältyvät myös työeläkemaksut. Kuva 6. Palkkataso EU-maissa 2003, teollisuuden työntekijät * Tiedot

Lisätiedot

Erkki Liikanen Suomen Pankki. Euro & talous 4/2015. Rahapolitiikasta syyskuussa 2015 24.9.2015. Julkinen

Erkki Liikanen Suomen Pankki. Euro & talous 4/2015. Rahapolitiikasta syyskuussa 2015 24.9.2015. Julkinen Erkki Liikanen Suomen Pankki Euro & talous 4/2015 Rahapolitiikasta syyskuussa 2015 24.9.2015 1 EKP:n neuvosto seuraa taloustilannetta ja on valmis toimimaan 2 Inflaatio hintavakaustavoitetta hitaampaa

Lisätiedot

Talouden näkymiä vihdoin vihreää nousukaudelle? Reijo Heiskanen. Twitter : @OP_Pohjola_Ekon

Talouden näkymiä vihdoin vihreää nousukaudelle? Reijo Heiskanen. Twitter : @OP_Pohjola_Ekon Talouden näkymiä vihdoin vihreää nousukaudelle? Reijo Heiskanen Twitter : @OP_Pohjola_Ekon Markkinoilla kasvuveturin muutos näkyy selvästi indeksi 2008=100 140 Maailman raaka-aineiden hinnat ja osakekurssit

Lisätiedot

Talous. TraFi Liikenteen turvallisuus- ja ympäristöfoorumi. Toimistopäällikkö Samu Kurri 3.10.2012. 3.10.2012 Samu Kurri

Talous. TraFi Liikenteen turvallisuus- ja ympäristöfoorumi. Toimistopäällikkö Samu Kurri 3.10.2012. 3.10.2012 Samu Kurri Talous TraFi Liikenteen turvallisuus- ja ympäristöfoorumi Toimistopäällikkö Samu Kurri 3.10.2012 1 Esityksen aiheet Talouden näkymät Suomen Pankin kesäkuun ennusteen päätulemat Suomen talouden lähiaikojen

Lisätiedot

Palkat, voitot, tulonjako ja niin sanottu kestävyysvaje. Olli Savela, yliaktuaari 1.2.2014

Palkat, voitot, tulonjako ja niin sanottu kestävyysvaje. Olli Savela, yliaktuaari 1.2.2014 Palkat, voitot, tulonjako ja niin sanottu kestävyysvaje Olli Savela, yliaktuaari 1.2.2014 1 1. neljännes 3. neljännes 1. neljännes 3. neljännes 1. neljännes 3. neljännes 1. neljännes 3. neljännes 1. neljännes

Lisätiedot

Talouden näkymät ja suomalaisen kilpailukyvyn ja hyvinvoinnin turvaaminen

Talouden näkymät ja suomalaisen kilpailukyvyn ja hyvinvoinnin turvaaminen Talouden näkymät ja suomalaisen kilpailukyvyn ja hyvinvoinnin turvaaminen Korkeakoulujen ja tiedelaitosten johdon seminaari 28.11.2012 Tuire Santamäki-Vuori valtiosihteeri Talouskehitys lyhyellä aikavälillä

Lisätiedot

Ajankohtaista verotuksesta

Ajankohtaista verotuksesta Ajankohtaista verotuksesta Konsultit 2HPO 1 Reaaliset käytettävissä olevat tulot desiileissä ja ylimmässä prosentissa Lähde: VATT 2 Bruttotulojen koostumuksen kehitys Lähde: VATT 3 Bruttotulojen koostumus

Lisätiedot

Työvoimakustannustaso eri maissa 2003 "10 kärjessä", teollisuuden työntekijät, euroa/tunti

Työvoimakustannustaso eri maissa 2003 10 kärjessä, teollisuuden työntekijät, euroa/tunti Työvoimakustannustaso eri maissa 2003 "10 kärjessä", teollisuuden työntekijät, euroa/tunti Norja Saksa (länsi) Tanska Sveitsi Belgia Alankomaat Itävalta Ruotsi Yhdysvallat 28,56 28,39 26,72 25,03 24,50

Lisätiedot

Eurokriisi ja Suomen talous. Lauri Kurvonen Helsinki 6.8.2012

Eurokriisi ja Suomen talous. Lauri Kurvonen Helsinki 6.8.2012 Eurokriisi ja Suomen talous Lauri Kurvonen Helsinki 6.8.2012 Sisällys EMU- hankkeen tausta ja haasteet Valuuttaunioni ja yksityinen talous Valuuttaunioni ja julkinen talous Valuuttaunioni ja Suomi Valuuttaunionin

Lisätiedot

Talouden rakenteet 2011 VALTION TALOUDELLINEN TUTKIMUSKESKUS (VATT)

Talouden rakenteet 2011 VALTION TALOUDELLINEN TUTKIMUSKESKUS (VATT) Kansantalouden kehityskuva Talouden rakenteet 211 VALTION TALOUDELLINEN TUTKIMUSKESKUS (VATT) Suomen talous vuonna 21 euroalueen keskimääräiseen verrattuna Euroalue Suomi Työttömyys, % 12 1 8 6 4 Julkisen

Lisätiedot

KULUTTAJAHINTAINDEKSI 2010=100

KULUTTAJAHINTAINDEKSI 2010=100 KULUTTAJAHINTAINDEKSI 2010=100 Tilaisuuden avaus ylijohtaja Jarmo Hyrkkö, Tilastokeskus Inflaatio tammikuussa 2011 uudistetun kuluttajahintaindeksin 2010=100 mukaan tilastopäällikkö Mari Ylä-Jarkko, Tilastokeskus

Lisätiedot

Elintarvikkeiden verotus Suomessa 27.2.2012

Elintarvikkeiden verotus Suomessa 27.2.2012 Elintarvikkeiden verotus Suomessa 27.2.2012 Elintarvikkeiden kuluttajahinnasta noin 40 % on veroja Erilaisten verojen osuus on noin 40% elintarvikkeiden kuluttajahinnasta: Kuluttajat maksavat elintarvikkeiden

Lisätiedot

Velkakriisi ei ole ohi. Miten suojautua kriisin edessä?

Velkakriisi ei ole ohi. Miten suojautua kriisin edessä? Velkakriisi ei ole ohi. Miten suojautua kriisin edessä? Meelis Atonen TAVEX OY konsernin kultapuolen johtaja . Ranskan edellinen presidentti Nicolas Sarkozy on julistanut eurokriisin voitetuksi jo 2012

Lisätiedot

Kurkistus talouden tulevaisuuteen Sähköurakoitsijapäivät 21.11.2013. Johtava ekonomisti Penna Urrila

Kurkistus talouden tulevaisuuteen Sähköurakoitsijapäivät 21.11.2013. Johtava ekonomisti Penna Urrila Kurkistus talouden tulevaisuuteen Sähköurakoitsijapäivät 21.11.2013 Johtava ekonomisti Penna Urrila KYSYMYS: Odotan talousvuodesta 2014 vuoteen 2013 verrattuna: A) Parempaa B) Yhtä hyvää C) Huonompaa 160

Lisätiedot

Teknologiateollisuus merkittävin elinkeino Suomessa

Teknologiateollisuus merkittävin elinkeino Suomessa Teknologiateollisuus merkittävin elinkeino Suomessa 60 % Suomen koko viennistä. 80 % Suomen koko elinkeinoelämän t&k investoinneista. Alan yritykset työllistävät suoraan noin 290 000 ihmistä, välillinen

Lisätiedot

Työehdot Suomessa ja kilpailijamaissa Työmarkkinoiden kansainvälistä vertailua

Työehdot Suomessa ja kilpailijamaissa Työmarkkinoiden kansainvälistä vertailua Seppo Saukkonen Työehdot Suomessa ja kilpailijamaissa Työmarkkinoiden kansainvälistä vertailua Tarve kansainvälisiin työmarkkinavertailuihin on viime vuosina kasvanut maailmantalouden globalisaation myötä.

Lisätiedot

Valtioneuvoston selonteosta

Valtioneuvoston selonteosta Valtioneuvoston selonteosta Valtiovarainvaliokunta 15.10.2015 Pertti Aalto-yliopiston kauppakorkeakoulu 15.10.2015 Keskeiset päätelmät Kysynnän vähyys Suomen ja euroalueen suurin ongelma, ei mitään uutta

Lisätiedot

Hallitusohjelma 2015. Investointeja tukeva politiikka

Hallitusohjelma 2015. Investointeja tukeva politiikka Hallitusohjelma Investointeja tukeva politiikka Talouskriisin aikana Suomen teollisuuden kiinteiden investointien määrä on alentunut enemmän kuin EU-maissa keskimäärin ja huomattavasti enemmän kuin kilpailijamaissamme.

Lisätiedot

Euroopan talouskriisi ja elinolot. Kansainvälinen palkkavertailu 11.3.2013

Euroopan talouskriisi ja elinolot. Kansainvälinen palkkavertailu 11.3.2013 Euroopan talouskriisi ja elinolot Kansainvälinen palkkavertailu 11.3.2013 Esityksen aiheita Suomalaisen palkansaajan asema on parantunut hieman Euroopassa talouskriisin aikana ja sitä seuraavina vuosina

Lisätiedot

Suhdannetilanne. Konsultit 2HPO 17.4.2013 2HPO.FI

Suhdannetilanne. Konsultit 2HPO 17.4.2013 2HPO.FI Suhdannetilanne Konsultit 2HPO 1 Tammikuu Heinäkuu Tammikuu Heinäkuu Tammikuu Heinäkuu Tammikuu Heinäkuu Tammikuu Heinäkuu Tammikuu Heinäkuu Tammikuu Heinäkuu Tammikuu Heinäkuu Tammikuu Heinäkuu Tammikuu

Lisätiedot

Autotuojat ry:n esittely ja autoalan ajankohtaisia asioita

Autotuojat ry:n esittely ja autoalan ajankohtaisia asioita Autotuojat ry:n esittely ja autoalan ajankohtaisia asioita Antti Ruhanen Puheenjohtaja Autotuojat ry 25.6.2015 1 Autotuojat ry Perustettu 1925, nykyinen nimi vuodesta 1955 Edustaa käytännössä 100 % Suomen

Lisätiedot

Euroalueen kriisin ratkaisun avaimet

Euroalueen kriisin ratkaisun avaimet Euroalueen kriisin ratkaisun avaimet Lindorff Suomen Profittable 2012 -seminaari Helsingin musiikkitalo, Black Box 29.3.2012 Paavo Suni, ETLA ELINKEINOELÄMÄN TUTKIMUSLAITOS Mrd. USD 600 Maailmantalous

Lisätiedot

Velkakriisi-illuusio. Jussi Ahokas. Oulun sosiaalifoorumissa 10.9. ja Rovaniemellä 15.9.2011

Velkakriisi-illuusio. Jussi Ahokas. Oulun sosiaalifoorumissa 10.9. ja Rovaniemellä 15.9.2011 Velkakriisi-illuusio Jussi Ahokas Oulun sosiaalifoorumissa 10.9. ja Rovaniemellä 15.9.2011 Velkakriisin syövereissä Julkisen sektorin velkaantuminen nopeutunut kaikissa länsimaissa Julkinen velkaantuminen

Lisätiedot

ARVOPAPERISIJOITUKSET SUOMESTA ULKOMAILLE 31.12.2003

ARVOPAPERISIJOITUKSET SUOMESTA ULKOMAILLE 31.12.2003 TIEDOTE 27.5.24 ARVOPAPERISIJOITUKSET SUOMESTA ULKOMAILLE 31.12.23 Suomen Pankki kerää tietoa suomalaisten arvopaperisijoituksista 1 ulkomaille maksutasetilastointia varten. Suomalaisten sijoitukset ulkomaisiin

Lisätiedot

PIDEMPÄÄN TYÖELÄMÄSSÄ HARMAANTUVASSA SUOMESSA. Erkki Pekkarinen

PIDEMPÄÄN TYÖELÄMÄSSÄ HARMAANTUVASSA SUOMESSA. Erkki Pekkarinen PIDEMPÄÄN TYÖELÄMÄSSÄ HARMAANTUVASSA SUOMESSA Erkki Pekkarinen Varma on keskinäinen ja itsenäinen Varma on keskinäinen eli asiakkaidensa omistama yhtiö Päätösvaltaa Varmassa käyttävät kaikki, jotka maksavat

Lisätiedot

Palkansaajan ostovoima ja verotus 2013 ja 2014 MITÄ TULI PÄÄTETTYÄ? ENTÄ SEURAAVAKSI?

Palkansaajan ostovoima ja verotus 2013 ja 2014 MITÄ TULI PÄÄTETTYÄ? ENTÄ SEURAAVAKSI? Palkansaajan ostovoima ja verotus 2013 ja 2014 MITÄ TULI PÄÄTETTYÄ? ENTÄ SEURAAVAKSI? 1 VERO- JA TALOUSLINJAUSTEN NÄKYMISTÄ 1) Mitä tuli päätettyä? palkansaajan ostovoima raamisopimuksen ja hallituksen

Lisätiedot

Talouden näkymät ja Suomen haasteet

Talouden näkymät ja Suomen haasteet Talouden näkymät ja Suomen haasteet Juhlaseminaari Suomen talous ja tulevaisuus muuttuvassa maailmassa Raahesali 12.12.2012 Johtokunnan varapuheenjohtaja Pentti Hakkarainen 1 Finanssikriisi jättänyt pitkän

Lisätiedot

Kuinka ratkaista eurokriisi?

Kuinka ratkaista eurokriisi? Kuinka ratkaista eurokriisi? Ratkaisuja maailmantalouden kriisiin 10.9. 8.10.2012 Helsingin suomenkielinen työväenopisto 1 Luennon sisältö 1. Miten eurokriisiin ajauduttiin? 2. Miten kriisiä on yritetty

Lisätiedot

HALLITUKSEN RAKENNEUUDISTUKSET JA SUOMEN TALOUDEN HAASTEET. Maakuntaparlamentti 12.11.2015 Jaakko Kiander

HALLITUKSEN RAKENNEUUDISTUKSET JA SUOMEN TALOUDEN HAASTEET. Maakuntaparlamentti 12.11.2015 Jaakko Kiander HALLITUKSEN RAKENNEUUDISTUKSET JA SUOMEN TALOUDEN HAASTEET Maakuntaparlamentti 12.11.2015 Jaakko Kiander KANSANTALOUDEN ONGELMAT Suomen BKT on edelleen vuoden 2007 tason alapuolella Modernin historian

Lisätiedot

Suomen talouskriisin luonne ja kasvun edellytykset

Suomen talouskriisin luonne ja kasvun edellytykset Liite 1 Suomen talouskriisin luonne ja kasvun edellytykset 1Mit 1. Miten tähän on tlt? tultu? 2. Miten avittaa talouskasvua? 3. Miten kutistaa kestävyysvajetta? Bengt Holmström, Sixten Korkman ja Matti

Lisätiedot

Hallituksen budjettiesitys ja kunnat. Olli Savela, Hyvinkään kaupunginvaltuutettu Turku 22.9.2013

Hallituksen budjettiesitys ja kunnat. Olli Savela, Hyvinkään kaupunginvaltuutettu Turku 22.9.2013 Hallituksen budjettiesitys ja kunnat Olli Savela, Hyvinkään kaupunginvaltuutettu Turku 22.9.2013 1 0-200 -400 Hallitusohjelman, kehysriihen 22.3.2012 ja kehysriihen 21.3.2013 päätösten vaikutus kunnan

Lisätiedot

Yritykset ja yrittäjyys

Yritykset ja yrittäjyys Yritykset ja yrittäjyys Suomen Yrittäjät 5.10.2006 1 250 000 Yritysten määrän kehitys 240 000 230 000 220 000 210 000 200 000 218140 215799 211474 203358 213230 219273219515 222817224847226593 232305 228422

Lisätiedot

Elintarvikkeiden verotus ja ruoan hinta Suomessa. Elokuu 2013

Elintarvikkeiden verotus ja ruoan hinta Suomessa. Elokuu 2013 Elintarvikkeiden verotus ja ruoan hinta Suomessa Elokuu 2013 Sisältö 1. Elintarvikkeiden verotus Suomessa 2. Ruoan hintataso Suomessa Tausta Työn on laatinut Päivittäistavarakauppa ry:n toimeksiannosta

Lisätiedot

Suomen tulevaisuuden kilpailukykytekijät

Suomen tulevaisuuden kilpailukykytekijät Suomen tulevaisuuden kilpailukykytekijät Toimitusjohtaja Jyri Häkämies, Elinkeinoelämän keskusliitto EK SKOL:in konsulttipäivät 24.4.2013 Lähtötilanne Yleiskuva Investoinnit jäissä Työpaikat vähenevät

Lisätiedot

Talouden näkymät. Edessä hitaan kasvun vuosia. Investointien kasvu maltillista

Talouden näkymät. Edessä hitaan kasvun vuosia. Investointien kasvu maltillista 3 2012 Edessä hitaan kasvun vuosia Vuonna 2011 Suomen kokonaistuotanto elpyi edelleen taantumasta ja bruttokansantuote kasvoi 2,9 %. Suomen Pankki ennustaa kasvun hidastuvan 1,5 prosenttiin vuonna 2012,

Lisätiedot

Erkki Liikanen Suomen Pankki. Talouden näkymistä. Budjettiriihi 9.9.2015

Erkki Liikanen Suomen Pankki. Talouden näkymistä. Budjettiriihi 9.9.2015 Suomen Pankki Talouden näkymistä Budjettiriihi 1 Kansainvälisen talouden ja rahoitusmarkkinoiden kehityksestä 2 Kiinan pörssiromahdus heilutellut maailman pörssejä 2.4 2.2 2.0 1.8 1.6 1.4 1.2 1.0 0.8 MSCI

Lisätiedot

söverojen osuus liikevoitosta oli 13,5 prosenttia ja suomalaisomisteisten Virossa toimivien yritysten, poikkeuksellisen vähän, 3,2 prosenttia.

söverojen osuus liikevoitosta oli 13,5 prosenttia ja suomalaisomisteisten Virossa toimivien yritysten, poikkeuksellisen vähän, 3,2 prosenttia. Helsinki 213 2 Viron nopea talouskasvu 2-luvulla sekä Suomea alhaisempi palkkataso ja keveämpi yritysverotus houkuttelevat Suomessa toimivia yrityksiä laajentamaan liiketoimintaansa Virossa. Tässä tutkimuksessa

Lisätiedot

Taloudellisen taantuman vaikutukset metsäsektorilla Metsäneuvoston kokous 10.3. 2009. Toimitusjohtaja Anne Brunila Metsäteollisuus ry

Taloudellisen taantuman vaikutukset metsäsektorilla Metsäneuvoston kokous 10.3. 2009. Toimitusjohtaja Anne Brunila Metsäteollisuus ry Taloudellisen taantuman vaikutukset metsäsektorilla Metsäneuvoston kokous 10.3. 2009 Toimitusjohtaja Anne Brunila Metsäteollisuus ry Paperiteollisuuden tuotannossa jyrkkä käänne vuoden 2008 lopulla 2 Massa-

Lisätiedot

Talouden näkymät SUOMEN TALOUDEN KASVU VAUHDITTUU VASTA VUONNA 2015 KASVU ON VIENTIVETOISTA

Talouden näkymät SUOMEN TALOUDEN KASVU VAUHDITTUU VASTA VUONNA 2015 KASVU ON VIENTIVETOISTA 3 21 SUOMEN TALOUDEN KASVU VAUHDITTUU VASTA VUONNA 215 Suomen kokonaistuotanto on pienentynyt yhtäjaksoisesti vuoden 212 toisesta neljänneksestä lähtien. Kevään 21 aikana on kuitenkin jo näkynyt merkkejä

Lisätiedot

LYHYEN ELPYMISEN PÄÄLLE UUSI TAANTUMA BKT:n vuosimuutokset 1989-1997 ja 2007-2015*

LYHYEN ELPYMISEN PÄÄLLE UUSI TAANTUMA BKT:n vuosimuutokset 1989-1997 ja 2007-2015* 1 LYHYEN ELPYMISEN PÄÄLLE UUSI TAANTUMA BKT:n vuosimuutokset 1989-1997 ja 2007-2015* 7% 6% 5% 4% 3% 2% 1% 0% -1% -2% -3% -4% -5% -6% -7% -8% -9% 1989/2007 1990/2008 1991/2009 1992/2010 1993/2011 1994/2012

Lisätiedot

TYÖTÄ JA HYVINVOINTIA KOKO SUOMEEN

TYÖTÄ JA HYVINVOINTIA KOKO SUOMEEN Kotimainen kysyntä supistuu edelleen Mara-alan tuleva vuosi alkaa laskevassa myynnissä MaRan tiedotustilaisuus 11.12.2014 Jouni Vihmo, ekonomisti Matkailu- Matkailu- ja Ravintolapalvelut ja MaRa MaRa ry

Lisätiedot

Talousguru 2013 -kilpailu 16.1.2013 klo 9 11

Talousguru 2013 -kilpailu 16.1.2013 klo 9 11 Talousguru 2013 -kilpailu 16.1.2013 klo 9 11 1. Yhdistä oikein (3 p) a) Yhdistä viivalla oikein maa ja julkinen velka BKT:sta. (1 p) Yhdysvallat Japani Suomi 1 2 3 Julkinen velka 250 % BKT:sta 1 200 150

Lisätiedot

Voidaanko fiskaalisella devalvaatiolla tai sisäisellä devalvaatiolla parantaa Suomen talouden kilpailukykyä?

Voidaanko fiskaalisella devalvaatiolla tai sisäisellä devalvaatiolla parantaa Suomen talouden kilpailukykyä? Juha Kilponen Suomen Pankki Voidaanko fiskaalisella devalvaatiolla tai sisäisellä devalvaatiolla parantaa Suomen talouden kilpailukykyä? Helsinki, Economicum 30.11.2015 Mielipiteet ovat kirjoittajan omia

Lisätiedot

Suomen talouden haasteet ja yritysten rahoitusolot Seppo Honkapohja Johtokunnan jäsen / Suomen Pankki

Suomen talouden haasteet ja yritysten rahoitusolot Seppo Honkapohja Johtokunnan jäsen / Suomen Pankki Suomen talouden haasteet ja yritysten rahoitusolot Seppo Honkapohja Johtokunnan jäsen / Suomen Pankki 2.11.214 Julkinen Esityksen sisältö I. Suomen talouden haasteet II. Yritysten rahoitusolot 2.11.214

Lisätiedot

Suomalaisen kilpailukyvyn analyysi missä ollaan muualla edellä? Leena Mörttinen/EK 6.6.2013

Suomalaisen kilpailukyvyn analyysi missä ollaan muualla edellä? Leena Mörttinen/EK 6.6.2013 Suomalaisen kilpailukyvyn analyysi missä ollaan muualla edellä? Leena Mörttinen/EK 6.6.2013 Suomi on pieni avotalous, joka tarvitsee dynaamisen kilpailukykyisen yrityssektorin ja terveet kotimarkkinat

Lisätiedot

Turvallisuus meillä ja muualla

Turvallisuus meillä ja muualla Hyvää matkaa ehjänä kotiin! Matkustamisen turvallisuusseminaari 13.11.2009 Rovaniemi, Hotel Santa Claus Turvallisuus meillä ja muualla Johtaja Erkki Yrjänheikki Sosiaali- ja terveysministeriö 1 13.11.2009

Lisätiedot

Jatkuuko euroalueen erkaantuminen miten käy Suomen. Talouden näkymät Kuntamarkkinat 11.9.2013 Pasi Holm

Jatkuuko euroalueen erkaantuminen miten käy Suomen. Talouden näkymät Kuntamarkkinat 11.9.2013 Pasi Holm Jatkuuko euroalueen erkaantuminen miten käy Suomen Talouden näkymät Kuntamarkkinat 11.9.2013 Pasi Holm Johtopäätökset Talouden kolmoisongelma (suhdannetilanne, talouden rakennemuutos sekä julkisen talouden

Lisätiedot

TYÖOLOJEN KEHITYS. Näin työmarkkinat toimivat 9.11.2015 EVA. Hanna Sutela Erikoistutkija, YTT hanna.sutela@tilastokeskus.fi

TYÖOLOJEN KEHITYS. Näin työmarkkinat toimivat 9.11.2015 EVA. Hanna Sutela Erikoistutkija, YTT hanna.sutela@tilastokeskus.fi TYÖOLOJEN KEHITYS Näin työmarkkinat toimivat 9.11.2015 EVA Hanna Sutela Erikoistutkija, YTT hanna.sutela@tilastokeskus.fi % Palkansaajien koulutusrakenne Työolotutkimukset 1977-2013 100 90 10 13 14 20

Lisätiedot

Työaika Suomessa ja muissa maissa. Joulukuu 2010 Työmarkkinasektori EK

Työaika Suomessa ja muissa maissa. Joulukuu 2010 Työmarkkinasektori EK Työaika Suomessa ja muissa maissa Joulukuu 2010 EK Säännöllisen vuosityöajan pituus 1910-2010 Teollisuuden työntekijät päivätyössä 3000 2800 2600 2400 2200 Tuntia vuodessa Vuosityöajan pituus: vuonna 1920

Lisätiedot