Kilpailukykyinen Suomi

Koko: px
Aloita esitys sivulta:

Download "Kilpailukykyinen Suomi"

Transkriptio

1 Kilpailukykyinen Suomi

2 Syyskuu 2012 Lisätiedot: Ilkka Kaukoranta puhelin Tilaukset: SAK puhelin

3 Kilpailukykyinen Suomi 1 KILPAILUKYKYINEN SUOMI 1 SUOMEN KILPAILUKYKY ON KUNNOSSA... 3 Palkat nousevat ja kilpailukyky säilyy... 3 Suomessa palkat edelleen Saksaa alhaisempia... 5 Saksassa palkkamaltin aika on ohi... 6 Mistä sitten kiikastaa? YLEISKOROTUKSET KANNUSTAVAT TALOUSKASVUUN... 8 Samasta tuotteesta sama hinta oli tuote sähkö tai työ... 8 Suomen mallilla parempaa tuottavuuskehitystä VEROTUKSELLA EI KILPAILUKYKYÄ RATKAISTA Yrityksiä ei pelasteta yhteisöveroa alentamalla Ansiotuloverot ovat tulonjakokysymys Täsmätoimilla vaikuttavuutta vai tilkkutäkkiä? SUOMEN MALLILLA ETEENPÄIN Hyvin toimivaa mallia ei kannata hylätä... 14

4 2 Kilpailukykyinen Suomi

5 Kilpailukykyinen Suomi 3 1 SUOMEN KILPAILUKYKY ON KUNNOSSA Puolueettomien mittareiden mukaan Suomen kilpailukyky on kunnossa. Tulo- ja kustannuskehityksen selvitystoimikunta (Tukuseto) tekee valtiovarainministeriön virkamiesvalmistelun pohjalta vuosittain arvion Suomen hintakilpailukyvyn kehittymisestä. Tukuseton yleisimmin käytetyn mittarin mukaan kilpailukyky on kehittynyt seuraavasti (kuvio 1): Kuvio 1 Tehdasteollisuuden kilpailukyky, suhteelliset yksikkötyökustannukset samassa valuutassa, = 100, OECD15/Suomi Tukuseton mittarin mukaan hintakilpailukyky nousi Suomessa 1990-luvulla pitkäaikaisesti korkeammalle tasolle luvulla se on ollut koko ajan noin 5 15 prosenttia pitkän ajan keskiarvoa korkeammalla tasolla. Vuonna 2008 kilpailukyky heikkeni (laskennallisen) tuottavuuden alenemisen vuoksi, mutta taantuman jälkeen tuottavuus nousi jälleen ja kilpailukyky palautui korkealle tasolle. Kilpailukykykuvioita tarkastellessa pitää muistaa, että kilpailukyky on suhteellinen käsite. Yhden maan kohonnut kilpailukyky on toisen maan heikentynyt kilpailu- kyky. Suomenkaan kilpailukyky ei voi kasvaa rajatta, ellei jonkun muun kilpailukyky heikkene samalla jatkuvasti. Palkat nousevat ja kilpailukyky säilyy Kilpailukykyä voi tarkastella myös maakohtaisesti vertailemalla yksikkötyökus- tannusten kehitystä. Suomen kilpailukyvyn puolesta pelkäävät ja palkankorotuksia vastustavat tahot osoittavat huolestuneina Suomen palkkakehitystä, joka on ollut vertailumaita no- peampaa. Kuten kuviosta 2 näkyy, palkat ovat tosiaan kasvaneet Suomessa vertailumaita nopeammin.

6 4 Kilpailukykyinen Suomi Kuvio 2 Palkansaajakorvaukset työntekijää kohden (%-muutos keskimäärin vuosina ) Suomi Alankomaat Espanja Ranska Belgia Euroalue Itävalta Italia Saksa Lähde: Tukuseto ja Euroopan komissio Pelkkä palkkakehitys ei kuitenkaan ole kilpailukyvyn kannalta ratkaisevaa. Pelkän palkan tuijottaminen antaa riittämättömän kuvan kilpailukyvyn kehittymisestä. Ostopäätökseen vaikuttaa tuotteen hinnan lisäksi myös laatu. Siksi on tärkeää katsoa myös tuottavuuskehitystä eri maissa. Kuvio 3 Tuottavuus työntekijää kohden (%-muutos keskimäärin vuosina ) 1,5 1 0,5 0 0,5 Suomi Alankomaat Espanja Ranska Belgia Euroalue Itävalta Italia Saksa Lähde: Tukuseto ja Euroopan komissio Suomessa tuottavuuden kasvu on ollut Euroopan kärkeä. Kun samalla työpanoksella saadaan tuotettua enemmän, on myös varaa maksaa suurempia palkkoja kilpailukyvyn kärsimättä. Tärkeintä ei olekaan se, miten nopeasti palkat ovat kasvaneet. Tärkeää on se, miten palkat ovat kasvaneet suhteessa tuottavuuteen. Tätä hintakilpailukyvyn kannalta oleellista tekijää mitataan yksikkötyökustannuksilla. Tällä mittarilla Suomen kehitys on ollut kohtuullista.

7 Kilpailukykyinen Suomi 5 Kuvio 4 Yksikkötyökustannukset (%-muutos keskimäärin vuosina ) Suomi Alankomaat Espanja Ranska Belgia Euroalue Itävalta Italia Saksa Palkkanormi Lähde: Tukuseto ja Euroopan komissio Suomessa yksikkötyökustannukset ovat kasvaneet vajaat kaksi prosenttia vuodes- linjassa useimpien euromaiden sa. Se on hyvää eurooppalaista tasoa, täysin kanssa. Suomen yksikkötyökustannusten kasvunopeus on noudattanut hyvän palkanmuodostuksen ohjenuoraa, palkkanormia. Palkkanormin mukaan työvoimakustannusten nousun tulisi vastata inflaatiotavoitteen ja keskimääräisen työn tuottavuuden nousun summaa. Tämän ohjenuoran mukaan yksikkötyökustannusten kuuluu siis kasvaa inflaatiotavoitteen verran eli kaksi prosenttia vuodessa. Suomessa palkankorotukset ovat noudattaneet tätä ohjetta hyvin. Saksassa yksikkötyökustannukset ovat kasvaneet huomattavasti hitaammin, mutta toisaalta vertailukohdan alussa Saksa kärsi kovista kilpailukykyongelmista joita se on tiukalla palkkamaltilla korjannut. Suomessa palkat edelleen Saksaa alhaisempia Ennen kuin huolestuu hirveästi Suomen palkkakehityksestä Saksaan verrattuna, kannattaa katsoa palkkatasoa eri maissa. Suomessa palkat ovat edelleen Saksaa alhaisempia. Esimerkiksi teollisuudessa saksalaisten keskipalkka on viisi prosenttia suomalaisten keskipalkkaa korkeampi.

8 6 Kilpailukykyinen Suomi Kuvio 5 Teollisuuden keskipalkka vuonna 2010 Saksassa ja Suomessa n keskipalkka ( /vuosi) Teollisuude Lähde: Eurostat Saksassa palkkamaltin aika on ohi Palkat ovat tulevaisuudessa nousemassa Saksassa selvästi viimeaikaista kehitystä nopeammin. Sillä on vaikutusta Suomen ja Saksan suhteelliseen hintakilpailukykyyn. Saksassa on sovittu palkankorotuksista, joiden kustannusvaikutus on vuosi- korkeampi palkko- tasolla 3 4 prosenttia. Tämä Suomen raamisopimusta selvästi jen korotustaso antaa tilaa jatkaa ostovoimaa tukevaa palkkapolitiikkaa vaarantamatta kilpailukykyä. Taulukko 1 Viimeisen vuoden aikana sovittuja palkkaratkaisuja Saksassa ja Suomessa Ala Kesto (kk) Korotus % % / vuosi Metalliteollisuus (Saksa) 13 4,3 % 4,0 % Julkinen sektori (Saksa) 24 6,3 % 3,2 % Kemianteollisuus (Saksa) 19 4,5 % 2,8 % Raamisopimus (Suomi) 25 4,3 % 2,1 % Mistä sitten kiikastaa? Jos palkkakustannukset ovat kasvaneet Suomessa linjassa tuottavuuden kanssa, minkä takia teollisuus on Suomen kilpailukyvystä niin huolestunut? Teollisuuden ongelmien taustalla on pitkälti aivan muut syyt kuin korkeat palkat ja hintakilpailukyky. Ongelmana on heikko kysyntä vientimarkkinoilla. Ei se, että suomalaiset yritykset yrittävät myydä tuotteitaan liian kalliilla, vaan se, ettei niitä tuotteita haluta ostaa oikein millään hinnalla.

9 Kilpailukykyinen Suomi 7 Esimerkiksi Nokian vaikeuksien takana eivät ole suomalaisten palkat, vaan vähäinen kysyntä tuotteelle. Vaikka Symbian-puhelin olisikin pari sataa euroa halvempi kuin iphone, valikoiva asiakas valitsee silti iphonen. Ongelma ei ole korkea hinta, joten tuotantokustannuksia leikkaamalla sitä ei voida korjata. Suomalaisen duunarin palkkojen leikkaaminen ei siis ole ratkaisu. Yritysten pitää yksinkertaisesti kehittää tuotteita joita asiakkaat haluavat ostaa. Samaa tarinaa kertoo Suomen jatkuvasti heikennyt vaihtosuhde. Vaihtosuhde mittaa vientituotteiden hintojen suhdetta tuontituotteiden hintoihin. Suomen vientituotteet ovat viimeisen kymmenen vuoden aikana jatkuvasti halventuneet suhteessa tuontituotteisiin. Ongelmana ei siis voi pitää sitä, että Suomen vientituotteet ovat korkeiden tuotantokustannusten takia liian kalliita. Vaihtotaseen kannalta ongelmana ovat ennemmin liian halvat vientituotteet. Niitä pitäisi korvata kalliimmilla, korkeamman jalostusasteen vientituotteilla. Kuvio 6 Vaihtosuhde eli vientihinnat/tuontihinnat (indeksi 2000=100) Lähde: Tilastokeskus Varsinaisina ongelmina ovat siis palkkojen sijasta suomalaisten yritysten omat va- päätöksissä ja investoitu liian vähän koti- linnat. On tehty virheitä strategisessa maahan. Heikon kysynnän taustalla on toki myös kansainvälinen talouskriisi. Suomen vientiteollisuus keskittyy pitkälti investointihyödykkeiden valmistukseen. Niiden kysyntä vaihtelee suhdanteiden mukaan voimakkaasti. Kuluttajatavaroiden kysyn- tä on paljon vakaampaa. Molempiin ongelmiin auttaisi monipuolisempi tuotantorakenne. Muutaman tukipilarin varaan rakennettu talous on epävakaa. Jos taas tuotantorakenne on riittävän monipuolinen, muutaman yrityksen tai toimialan vaikeudet eivät horjuta koko taloutta.

10 8 Kilpailukykyinen Suomi 2 YLEISKOROTUKSET KANNUSTAVAT TALOUSKASVUUN Sopimiseen perustuvalla Suomen mallilla on kyetty turvaamaan hyvä kilpailukyky ja ostovoima euroaikana. Saksan viimeaikainen menestys on sen sijaan perustunut hyvin alhaiseen palkkakehitykseen. Reaaliset palkanalennukset ja yrityskohtainen sopiminen ovat johtaneet myös matalaan tuottavuuden kehitykseen. Euroopan komission tietojen mukaan Saksan tuottavuus työntekijää kohden parani vuosina vain 10 prosenttia, kun taas Suomessa tuottavuus koheni samana aikana 18,7 prosenttia. Saksan mallin hyvänä puolena voinee pitää teollisuuden hintakilpailukyvyn paranemista. Huonoja puolia ovat hidas kotimaisen kysynnän (eli palkansaajien osto- kasvu, alhainen tuottavuuskehitys sekä työmarkkinoiden kahtiajako vaki- voiman) tuisissa työsuhteissa olevien ja epätyypillisissä työsuhteissa olevien välillä. Samasta tuotteesta sama hinta oli tuote sähkö tai työ Suomessa yleissitova työehtosopimusjärjestelmä on osaltaan vaikuttanut Suomen hyvään tuottavuuskehitykseen. Huonosti johdetuille yrityksille ei pidä jatkossakaan antaa armoa alentamalla työkustannuksia yrityskohtaisesti. Tässä suhteessa työtä voi ajatella tuotannontekijänä samoin kuin esimerkiksi sähköä. Huonosti menestyvät firmat eivät saa sähköäkään muita halvemmalla hinnalla. Jos huonoja yrityksiä tuetaan alemmilla palkoilla tai halvemmalla sähköllä, niiden korvautuminen paremmilla yrityksillä hidastuu. Yksi tärkeä tuottavuuskehitykseen vaikuttava tekijä on talouden luova tuho, joka korvaa huonot yritykset paremmilla. Jos paikallisella sopimisella hidastetaan tätä luovaa tuhoa, se hidastaa myös tuottavuuskehitystä. Suomen mallilla parempaa tuottavuuskehitystä Tuottavuus on kasvanut viimeisten kymmenen vuoden aikana Suomessa merkittävästi Saksaa paremmin. Samaan aikaan kun Saksa on keskittynyt kilpailukyvyn parantamiseen palkkakustannuksia alentamalla, Suomessa yleiskorotukset ovat pakottaneet koko yrityskentän jatkuvaan tehostamiseen. Se näkyy kansantalouden tasolla parantuneena tuottavuutena ja talouskasvuna.

11 Kilpailukykyinen Suomi 9 Kuvio 7 Työn tuottavuuden vuosimuutos teollisuudessa Suomessa, Saksassa ja Ruotsissa Yllä olevasta kuviosta 7 näkee tuottavuuden kasvun olleen Suomessa Saksaa nopeampaa 90-luvun alusta saakka. Tuottavuuden eli talouskasvun näkökulmasta Suomen valitsema politiikka on toiminut paremmin. Tämän kuvion valossa suomalaisilla ei ole mitään syytä haikailla Saksan mallin perään.

12 10 Kilpailukykyinen Suomi 3 VEROTUKSELLA EI KILPAILUKYKYÄ RATKAISTA Kilpailukyvystä puhuttaessa keskustelu harhautuu usein verotukseen. Vaaditaan yhteisöveron alennuksia, ansiotuloverotuksen keventämistä, kohdennettuja verohelpotuksia tai muita porkkanoita. Yleensä näillä vaatimuksilla ei ole oikeasti mitään tekemistä kilpailukyvyn parantamisen kanssa. Tavoitteena on lähinnä vaikuttaa tulonjakoon vaatimuksia esittävän eduksi. Yrityksiä ei pelasteta yhteisöveroa alentamalla Yhteisöveroa halutaan alentaa ikään kuin se olisi ihmelääke yritysten kilpailukykyyn. Todellisuudessahan yhteisöveroa maksetaan vain voitosta, joten kannattamattomien yritysten kannalta on yhdentekevää onko yhteisöveroprosentti nolla vai sata. Verotusta alentamalla ei voida pelastaa kannattamatonta yritystä. Suomen yhteisövero on kuitenkin pidettävä vertailumaihin nähden kilpailukykyisellä tasolla. Tässä on onnistuttu erittäin hyvin. Suomea alhaisempi yritysverokanta on EU15-maista vain Kreikassa ja Irlannissa. Kuvio 8 Yritysverokannat (%) EU15-jäsenmaissa 2012 Belgia Ranska Italia Espanja Saksa Luxemburg EU 15 Ruotsi Iso Britannia Itävalta Alankomaat Portugali Tanska SUOMI Kreikka Irlanti Yritysverokanta (%) Lähde: KPMG

13 Ansiotuloverot ovat tulonjakokysymys Kilpailukykyinen Suomi 11 Kilpailukykynäkökulmasta yhteisöveron alennustakin oudompi vaatimus on ansiotuloverotuksen keventäminen. Totuushan on, että yritykset eivät ansiotuloveroa maksa. Yrityksen kilpailukyvyn kannalta on yhdentekevää, minkälaista veroprosenttia sen työntekijät maksavat. Toki yritysten johtajia voi henkilökohtaisella tasolla harmittaa, jos verottaja nap- tästä ei paa ison osan palkkapussista, mutta kilpailukykyargumentiksi ole. Kansainvälisessä vertailussa ei löydy mitään selityssuhdetta alhaisen marginaaliverotuksen ja korkean bruttokansantuotteen välillä. Kuvio 9 BKT ja marginaaliverotus eri maissa BKT per capita, 2010 USD $ $ $ $ $ $ $ $ $ $0 0 % 10 % 20 % 30 % 40 % 50 % 60 % 70 % Erittäin hyvätuloisten ( /v) marginaalivero % Lähde: Veronmaksajat ja OECD Vaikka korkea verotus yritysjohtajaa harmittaisikin, töitä pitää silti tehdä. Ehkä jopa enemmän, jotta saisi saman elintason kuin mihin pääsisi alhaisemman verotuksen maissa. Ansiotuloverotus on lähinnä tulonjaollinen kysymys, vaikka jotkut ovatkin ottaneet kilpailukyvyn keppihevoseksi, jolla he pyrkivät alentamaan omia verojaan. Siinäkin tapauksessa, että jostain syystä uskoisi hyvätuloisten marginaaliveron olevan kilpailukyvyn kannalta ratkaisevaa, Suomella ei tällä saralla ole mitään hä- (kuvio vettävää 10).

14 12 Kilpailukykyinen Suomi Kuvio 10 Hyvätuloisten 1 työvoimakustannusten rajaveroaste eli verojen ja työnantajamaksujen osuus työvoimakustannusten lisäyksestä Belgia Ruotsi Italia Ranska Portugali SUOMI Irlanti Tanska Luxembourg EU 15 Alankomaat Iso Britannia Saksa Itävalta 0,0 10,0 20,0 30,0 40,0 50,0 60,0 70,0 80,0 Lähde: OECD Suomessa hyvätuloisten marginaaliverot ovat EU15-maiden keskitasoa yhdessä Tanskan ja Irlannin kanssa. Esimerkiksi Ruotsissa rikkaiden marginaaliverot ovat paljon korkeampia kuin Suomessa, eikä se ole aiheuttanut kilpailukykykriisiä. Täsmätoimilla vaikuttavuutta vai tilkkutäkkiä? Verotuksen ja kilpailukyvyn kohtalonyhteyden nimiin vannovat ovat tällä hallituskaudella saaneet haluamansa. Erilaisia veroporkkanoita on tarjolla iso nippu. Verotuksessa otetaan vuodesta 2013 alkaen määräajaksi käyttöön neljä yritysten verokannustinta (kuvio 11). 1 Tässä hyvätuloisen määritelmänä on 167 % keskitulosta eli esim. Suomessa palkkataso /kk.

15 Kilpailukykyinen Suomi 13 Kuvio 11 Yritysten määräaikaiset verokannustimet Vähennys Hintalappu Selite T&K vähennys 184 milj. Kasvuun tähtäävän tuotekehityksen tukemiseksi otetaan käyttöön määräaikainen verokannustin T&K toiminnalle. T&K toiminnan verotukeen liittyy riskejä verotuoton suhteen. Riskinä on muun muassa menojen kirjaaminen T&Kmenoihin myös siltä osin, kuin ne eivät liity T&K toimintaan. Tuplapoistot 20 milj. Investointien lisäämiseksi teollisuuden poisto oikeus kaksinkertaistetaan verotuksessa vuosina Sijoittajakummivähennys 10 milj. Sijoittajan verokannustin, jossa sijoittaja saa vähennyksen kasvuyritykseen tekemästään sijoituksesta. Hankintamenoolettaman korotus 8 milj. Listaamattomiin kasvuyrityksiin tehtävien sijoitusten hankintameno olettamanostetaan. Sijoittaja saa myyntihetkellä vähentää vuosina pk yritykseen tehdyn sijoituksen todellisen hankintamenon sijasta puolet sijoituksen myyntihinnasta. Yhteensä 222 milj. Talouskasvun tukemiseksi esitetyt vero lisäämään yritysten kannustimet tulevat verosuunnittelua nykyisestä? Näillä veroporkkanoilla on hyvä tarkoitus, mutta niiden käytännön toimivuutta on syytä seurata tarkalla silmällä. Pelkona on, että esimerkiksi kasvuyritysten veroporkkanat kannustavat kasvuyrityksiä keskittymään byrokraattisten kasvuyritysmääritelmien täyttämiseen. Todellisille kasvuyrityksille olisi varmaankin paras- sen suunnittelu vie ta, jos verotus olisi niin yksinkertaista ja läpinäkyvää, ettei huomiota varsinaiselta tuotannolliselta toiminnalta. Erilaisia kohdennettuja vähennyksiä tehtailemalla verotus monimutkaistuu väistämättä. Toisaalta esimerkiksi listaamattomille yrityksille suunnatut kannustimet muodostavat kynnyksiä listautumiselle. Yrityksen kasvun kannalta tärkeä listautuminen voi käytännössä viivästyä, jos sillä menettää veroetuja. Suomen kilpailukyvyn kannalta olisikin hyvä, jos tulevaisuudessa toteutettaisiin monimutkaisten tilkkutäkkien rakentamisen sijasta verotuksen kokonaisuudistus. Joka tapauksessa toteutettavien verokannustimien jälkeen ei ole perusteita toivoa uusia veroporkkanoita, ennen kuin niiden vaikutukset on huolellisesti tutkittu.

16 14 Kilpailukykyinen Suomi 4 SUOMEN MALLILLA ETEENPÄIN Suomen taloudella on siis kaikki peruslähtökohdat hyvin. Palkat ovat kehittyneet maltillisesti suhteessa tuottavuuteen ja talouden hintakilpailukyky on kunnossa. Tuottavuus on kehittynyt keskitetyn palkkapolitiikan ansiosta hyvin. Yritysvero- tus on kilpailukykyistä. Koulutus on kansainvälistä huipputasoa. Työmarkkinat ovat vakaat. Suomessa talouden suurin ongelma on heikko kansainvälinen kysyntä. Se johtuu isoilta osin eurokriisin huonosta hoidosta. Lienee selvää, ettei eurokriisiä ratkaista veronkevennyksillä tai palkkojen leikkauksilla Suomessa. Hyvin toimivaa mallia ei kannata hylätä T ämä ei tarkoita sitä, ettei Suomessa voisi ja pitäisi etsiä uusia kasvunlähteitä. Nii- tä etsiessä ei kuitenkaan kannata unohtaa tai hylätä pääosin erittäin hyvin toimi- vaa Suomen mallia. Suomen mallia on syytä täydentää aktiivisemmalla elinkeinopolitiikalla ja kunnianhimoisella uusien kasvualojen etsinnällä. Tämä ei voi onnistua, jos maailmantaloudesta ei löydy kasvua, mutta kasvu-uralle palautumiseen täytyy jollain aikataululla uskoa. Vaikka pääongelma on ulkomaisen kysynnän heikkous, on Suomessa myös yrityksiä, joiden ongelmat johtuvat yritysten omista päätöksistä. Yritys tai toimiala voi itse vaarantaa tulevaisuutensa investoimalla liian vähän tai tekemällä epäonnistuneita strategisia päätöksiä. Näin on tehty esimerkiksi telakkateollisuudessa, metsäteollisuudessa ja matkapuhelinalalla. Uudessa työ- ja elinkeinoministeriön valmistelemassa elinkeino- ja teollisuuspoli- kuinka perinteistä teollista pohjaamme tiikan linjauksessa pitäisi keskittyä siihen, saadaan monipuolistettua. Suomen heikkous on edelleen teollisuus- ja elinkeinorakenteen keskittyneisyys vaikkapa Ruotsiin verrattuna. Monipuolistaminen tulisi ottaa huomioon TEKESin ja kasvurahoitusta antavien toimijoiden strategioissa. EU-edunvalvonnassa Suomella on parannettavaa. Euroopan komission sääntelyintoa tulisi kyetä hillitsemään tai vähintään vaatia, etteivät Eurooppa-tason hankkeet heikennä kohtuuttomasti yhden jäsenmaan kilpailuasemaa. Esimerkkinä kohtuuttomasta rasitteesta mainittakoon rikkidirektiivi. Euroopan komission direktiiviehdotusten tulee olla jatkossa ekologisen ja sosiaalisen kestävyyden lisäksi myös taloudellisesti kestäviä ja Euroopan kilpailukykyä heikentämättömiä. Seuraava sopimuskierros tulee toteuttaa koordinoidusti, koska on selvää, että kus- tannuskehitys pitää edelleen mitoittaa ahtaaseen väliin. Yleinen palkkakehitys on sovitettava keskimääräisen tuottavuuden kasvun mukaisesti, koska huonosti johdetuille yrityksille ei saa antaa armoa. Jo nykyinen raamisopimus antoi täydet vapaudet paikalliseen sopimiseen ja kustannusraamin jakoon paikallisesti. Se, miten jakovaraa käytettiin paikallisesti, riippui täysin työntekijä- ja työnantajaliittojen keskinäisestä luottamuksesta ja neuvottelukulttuurista. Liittotason osapuolilla on vielä aikaa käynnistää omia luottamusta lisääviä hankkeita ennen seuraavaa sopimuskierrosta.

17 Suomen Ammattiliittojen Keskusjärjestö SAK ry Hakaniemenranta 1, PL Helsinki puhelin

Kustannuskilpailukyvyn tasosta

Kustannuskilpailukyvyn tasosta Suomen Pankki Kustannuskilpailukyvyn tasosta Kommenttipuheenvuoro Pekka Sauramon esitykseen Tulkitsen samoin kuin Pekka Kustannuskilpailukyky on heikentynyt vuosituhannen vaihteen jälkeen Kustannuskilpailukyvyn

Lisätiedot

Liite 1. Suomen kilpailukyky. Lauri Lyly Talousneuvosto

Liite 1. Suomen kilpailukyky. Lauri Lyly Talousneuvosto Liite 1 Suomen kilpailukyky Lauri Lyly Talousneuvosto 21.8.2012 21.8.2012 1 Palkat ovat nousseet Suomessa keskimääräistä nopeammin Lähde: Euroopan komissio 21.8.2012 2 Myös tuottavuus on noussut Suomessa

Lisätiedot

Ajankohtaiskatsaus talouteen ja työmarkkinoihin. Vaikuttamisiltapäivä ja EK-foorumi Lahti 3.2.2016 Simo Pinomaa, EK

Ajankohtaiskatsaus talouteen ja työmarkkinoihin. Vaikuttamisiltapäivä ja EK-foorumi Lahti 3.2.2016 Simo Pinomaa, EK Ajankohtaiskatsaus talouteen ja työmarkkinoihin Vaikuttamisiltapäivä ja EK-foorumi Lahti 3.2.2016 Simo Pinomaa, EK 125 120 Bruttokansantuote Vol.indeksi 2005=100, kausitas. Hidas kasvu: - työttömyys -

Lisätiedot

Työllisyysaste 1980-2003 Työlliset/Työikäinen väestö (15-64 v)

Työllisyysaste 1980-2003 Työlliset/Työikäinen väestö (15-64 v) 1 Työllisyysaste 1980-2003 Työlliset/Työikäinen väestö (15-64 v) 80 % Suomi 75 70 65 60 EU-15 Suomi (kansallinen) 55 50 80 82 84 86 88 90 92 94 96 98 00 02 9.9.2002/SAK /TL Lähde: European Commission;

Lisätiedot

Työllisyysaste 1980-2005 Työlliset/Työikäinen väestö (15-64 v)

Työllisyysaste 1980-2005 Työlliset/Työikäinen väestö (15-64 v) Työllisyysaste 198-25 Työlliset/Työikäinen väestö (15-64 v 8 % 75 7 Suomi EU-15 EU-25 65 6 55 5 8 82 84 86 88 9 92 94 96 98 2 4** 21.9.24/SAK /TL Lähde: European Commission 1 Työllisyysaste EU-maissa 23

Lisätiedot

Tulo- ja kustannuskehitys

Tulo- ja kustannuskehitys Liite 1. Tulo- ja kustannuskehitys Talousneuvosto 19.8.2013 Jukka Pekkarinen Tukuseto asetettu vuosiksi 2013-2016 Toimikunnan määräaikaisraportoinnissa neljä painoaluetta: 1. Ostovoima (ansiot, hinnat,

Lisätiedot

Työllisyysaste 1980-2004 Työlliset/Työikäinen väestö (15-64 v)

Työllisyysaste 1980-2004 Työlliset/Työikäinen väestö (15-64 v) Työllisyysaste 198-24 Työlliset/Työikäinen väestö (15-64 v 8 % 75 7 Suomi EU-15 65 6 55 5 8 82 84 86 88 9 92 94 96 98 2 4** 3.11.23/SAK /TL Lähde: European Commission 1 Työttömyysaste 1985-24 2 % 2 15

Lisätiedot

Miten lisää kilpailukykyä? Partneripäivät 12.9.2014 Leena Mörttinen

Miten lisää kilpailukykyä? Partneripäivät 12.9.2014 Leena Mörttinen Miten lisää kilpailukykyä? Partneripäivät 12.9.2014 Leena Mörttinen Suomen talous yskii Bruttokansantuote 2014 BKT kasvu, % Latvia Vuosimuutos, % Liettua Puola Ruotsi Iso-Britannia Luxemburg Romania Unkari

Lisätiedot

Suomi työn verottajana 2008

Suomi työn verottajana 2008 Kansainvälinen palkkaverovertailu Suomi työn verottajana 28 Kansainvälinen palkkaverovertailu 28 Tutkimuksen maat Alankomaat, Australia, Belgia, Espanja, Iso-Britannia, Italia, Itävalta, Japani, Kanada,

Lisätiedot

Työllisyysaste Työlliset/Työikäinen väestö (15-64 v)

Työllisyysaste Työlliset/Työikäinen väestö (15-64 v) 1 Työllisyysaste 198-24 Työlliset/Työikäinen väestö (15-64 v) 8 % 75 7 Suomi EU-15 65 6 55 5 45 8 82 84 86 88 9 92 94 96 98 2 4** 16.5.23/SAK /TL Lähde: European Commission 2 Työllisyysaste EU-maissa 23

Lisätiedot

Työllisyysaste Työlliset/Työikäinen väestö (15-64 v)

Työllisyysaste Työlliset/Työikäinen väestö (15-64 v) 1 Työllisyysaste 1989-23 Työlliset/Työikäinen väestö (15-64 v 75 8 % Suomi EU 7 65 6 55 5 89 91 93 95 97 99 1* 3** 13.1.23/SAK /TL Lähde: OECD Economic Outlook December 22 2 Työllisyysaste EU-maissa 23

Lisätiedot

Verot, palkat ja kehysriihi VEROTUS JA VALTIONTALOUS - MITÄ TEHDÄ SEURAAVAKSI?

Verot, palkat ja kehysriihi VEROTUS JA VALTIONTALOUS - MITÄ TEHDÄ SEURAAVAKSI? Verot, palkat ja kehysriihi VEROTUS JA VALTIONTALOUS - MITÄ TEHDÄ SEURAAVAKSI? 1 HALLITUKSEN PUOLIVÄLITARKASTELUN JA KEHYSRIIHEN NÄKYMISTÄ 1) Kehysriihi ja valtiontalous 2) Kohtuullinen verotus tukemaan

Lisätiedot

Talous tutuksi - Tampere 9.9.2014 Seppo Honkapohja Johtokunnan jäsen / Suomen Pankki

Talous tutuksi - Tampere 9.9.2014 Seppo Honkapohja Johtokunnan jäsen / Suomen Pankki Talous tutuksi - Tampere Johtokunnan jäsen / Suomen Pankki Maailmantalouden kehitys 2 Bruttokansantuotteen kasvussa suuria eroja maailmalla Yhdysvallat Euroalue Japani Suomi Kiina (oikea asteikko) 125

Lisätiedot

Kansainvälinen palkkaverovertailu 2014

Kansainvälinen palkkaverovertailu 2014 Kansainvälinen palkkaverovertailu 214 Selvityksessä yhteensä 18 maata Euroopasta Alankomaat Belgia Britannia Espanja Italia Itävalta Norja Ranska Saksa Sveitsi Tanska Viro Euroopan ulkopuolelta Australia

Lisätiedot

Kansainvälinen palkkaverovertailu 2016

Kansainvälinen palkkaverovertailu 2016 Julkaisuvapaa klo 4. Kansainvälinen palkkaverovertailu 216 Selvityksessä yhteensä 18 maata Euroopasta Alankomaat Belgia Britannia Espanja Italia Itävalta Norja Ranska Saksa Sveitsi Tanska Viro Euroopan

Lisätiedot

Mitä jos Suomen hyvinvoinnista puuttuisi puolet? Tiedotustilaisuus 11.2.2011

Mitä jos Suomen hyvinvoinnista puuttuisi puolet? Tiedotustilaisuus 11.2.2011 Mitä jos Suomen hyvinvoinnista puuttuisi puolet? Tiedotustilaisuus 2 Jorma Turunen toimitusjohtaja 3 Globaali rakennemuutos siirtää työtä ja pääomia Aasiaan Teollisuustuotannon jakauma maailmassa 1950-2009

Lisätiedot

Kuinka huono Suomen hintakilpailukyky oikein on? Pekka Sauramo. Vapaus Valita Toisin seminaari Helsinki 18.5. 2015 TUTKIMUSLAITOS PALKANSAAJIEN

Kuinka huono Suomen hintakilpailukyky oikein on? Pekka Sauramo. Vapaus Valita Toisin seminaari Helsinki 18.5. 2015 TUTKIMUSLAITOS PALKANSAAJIEN Kuinka huono Suomen hintakilpailukyky oikein on? Vapaus Valita Toisin seminaari Helsinki 18.5. 2015 Pekka Sauramo Alustuksen tarkoituksena on Kommentoida suomalaisen kilpailukykykeskustelun tiettyjä piirteitä:

Lisätiedot

Kansainvälinen palkkaverovertailu 2015

Kansainvälinen palkkaverovertailu 2015 Julkaisuvapaa klo 4. Kansainvälinen palkkaverovertailu 215 Selvityksessä yhteensä 18 maata Euroopasta Alankomaat Belgia Britannia Espanja Italia Itävalta Norja Ranska Saksa Sveitsi Tanska Viro Euroopan

Lisätiedot

Säästämmekö itsemme hengiltä?

Säästämmekö itsemme hengiltä? Säästämmekö itsemme hengiltä? Jaakko Kiander TSL 29.2.2012 Säästämmekö itsemme hengiltä? Julkinen velka meillä ja muualla Syyt julkisen talouden velkaantumiseen Miten talouspolitiikka reagoi velkaan? Säästötoimien

Lisätiedot

Työllisyysaste 1980-2004 Työlliset/Työikäinen väestö (15-64 v)

Työllisyysaste 1980-2004 Työlliset/Työikäinen väestö (15-64 v) 1 8 % Työllisyysaste 198-24 Työlliset/Työikäinen väestö (15-64 v 75 7 Suomi 65 6 55 5 45 8 82 84 86 88 9 92 94 96 98 2 4** 16.5.23/SAK /TL Lähde: European Commission 2 Työttömyysaste 1985-24 2 % 2 15 15

Lisätiedot

Työllisyysaste Työlliset/Työikäinen väestö (15 64 v)

Työllisyysaste Työlliset/Työikäinen väestö (15 64 v) Työllisyysaste 198 26 Työlliset/Työikäinen väestö (15 64 v 8 % Suomi 75 EU 15 EU 25 7 65 6 55 5 8 82 84 86 88 9 92 94 96 98 2 4** 6** 5.4.25/SAK /TL Lähde: European Commission 1 Työttömyysaste 1985 26

Lisätiedot

Talouskatsaus. Ilkka Kaukoranta pääekonomisti, SAK Maarakennuspäivät,

Talouskatsaus. Ilkka Kaukoranta pääekonomisti, SAK Maarakennuspäivät, Talouskatsaus Ilkka Kaukoranta pääekonomisti, SAK Maarakennuspäivät, 28.9.2017 Talouden iso kuva Suunta on hyvä, mutta taso on yhä heikko. Pieni avotalous on suhdanneherkkä. Erityistä kilpailukykyongelmaa

Lisätiedot

Talouden ja rahoitusmarkkinoiden näkymiä

Talouden ja rahoitusmarkkinoiden näkymiä Talouden ja rahoitusmarkkinoiden näkymiä Ylä-Savon kauppakamariosasto 16.5.2011 Pentti Hakkarainen Johtokunnan varapuheenjohtaja Suomen Pankki Maailmantaloudessa piristymisen merkkejä 60 Teollisuuden ostopäällikköindeksi,

Lisätiedot

Kilpailukyvyllä kiinni kasvuun. Penna Urrila Varsinais-Suomen ELY-keskus Turku

Kilpailukyvyllä kiinni kasvuun. Penna Urrila Varsinais-Suomen ELY-keskus Turku Kilpailukyvyllä kiinni kasvuun Penna Urrila Varsinais-Suomen ELY-keskus 25.1.2016 Turku Maailmantalouden kasvu kohtalaista Kasvun painopiste on kaukana Suomesta Kiinan kasvunäkymät heikkenevät EU:ssa

Lisätiedot

Talouskatsaus missä tilassa maa makaa?

Talouskatsaus missä tilassa maa makaa? Talouskatsaus missä tilassa maa makaa? Lapin EK-foorumi 26.5.2015 Rovaniemi Penna Urrila Aiheita: Maailmantalouden näkymät toukokuussa 2015 Miksi Suomen kituminen jatkuu? Julkisessa taloudessa iso urakka

Lisätiedot

Suomi työn verottajana 2009

Suomi työn verottajana 2009 Kansainvälinen palkkaverovertailu työn verottajana 9 Tutkimuksen maat 18 maata: Alankomaat, Australia, Belgia, Espanja, Britannia, Italia, Itävalta, Japani, Kanada, Norja, Ranska, Ruotsi, Saksa,, Sveitsi,

Lisätiedot

Ruokamenot kuluttajan arjessa

Ruokamenot kuluttajan arjessa Ruokamenot kuluttajan arjessa Tieteiden yö Rahamuseossa 13.1.2011 Jarkko Kivistö Ekonomisti Ruokamenot kuluttajan arjessa Ruokamenot Kuinka suuren osan tuloistaan kuluttajat käyttävät elintarvikkeisiin?

Lisätiedot

LähiTapiola Varainhoito Oy 28.3.2014 1

LähiTapiola Varainhoito Oy 28.3.2014 1 Avain Suomen velkaongelmien ratkaisuun: uskottava kasvustrategia Sijoitusmessut 2014, Tampere-Talo Ekonomisti Timo Vesala, YK:n vastuullisen sijoittamisen periaatteiden (PRI) allekirjoittaja 28.3.2014

Lisätiedot

Teknologiateollisuuden talousnäkymät

Teknologiateollisuuden talousnäkymät Teknologiateollisuuden talousnäkymät 30.3.2017 Pääekonomisti Jukka Palokangas 31.3.2017 Teknologiateollisuus 1 Teknologiateollisuus Suomen suurin elinkeino 51 % Suomen koko viennistä. Alan yritykset investoivat

Lisätiedot

MITEN TALOUS MAKAA? Ilmarisen talousennuste, kevät 2016 24.5.2016

MITEN TALOUS MAKAA? Ilmarisen talousennuste, kevät 2016 24.5.2016 MITEN TALOUS MAKAA? Ilmarisen talousennuste, kevät 2016 24.5.2016 1 ILMARISEN TALOUSENNUSTE Historian ensimmäinen Julkistus jatkossa keväisin ja syksyisin Erityisesti yritysnäkökulma Keskiössä: 1. Bkt:n

Lisätiedot

Kustannuskilpailukyky kasvumenestyksen ehtona Mittausta, osatekijöitä ja tulkintaa

Kustannuskilpailukyky kasvumenestyksen ehtona Mittausta, osatekijöitä ja tulkintaa Kustannuskilpailukyky kasvumenestyksen ehtona Mittausta, osatekijöitä ja tulkintaa Mika Maliranta Elinkeinoelämän tutkimuslaitos ETLA Helsinki, 26.8.2014 Suomen talous kärsii nestevajauksesta, mikä haittaa

Lisätiedot

Kansainvälinen palkkaverovertailu 2013

Kansainvälinen palkkaverovertailu 2013 Kansainvälinen palkkaverovertailu 13 Selvityksessä yhteensä 18 maata Euroopasta Alankomaat Belgia Britannia Espanja Italia Itävalta Norja Ranska Saksa Sveitsi Tanska Viro Euroopan ulkopuolelta Australia

Lisätiedot

Suomalaisen hyvinvoinnin haasteita. Tilastokeskus-päivä 4.11.2008

Suomalaisen hyvinvoinnin haasteita. Tilastokeskus-päivä 4.11.2008 Suomalaisen hyvinvoinnin haasteita Tilastokeskus-päivä 4.11.28 Kaksi näkökulmaa suomalaisen hyvinvoinnin haasteista 1) Väestön ikääntymisen seuraukset :! Talouskasvun hidastuminen, kun työikäinen väestö

Lisätiedot

Kuinka huono Suomen kilpailukyky oikein on? - kommentti Pekka Sauramolle. Simo Pinomaa 18.5.2015

Kuinka huono Suomen kilpailukyky oikein on? - kommentti Pekka Sauramolle. Simo Pinomaa 18.5.2015 Kuinka huono Suomen kilpailukyky oikein on? - kommentti Pekka Sauramolle Simo Pinomaa 18.5.2015 Aiheita Mikä on lähtöpiste? Muutos vai taso? Reaaliset vai nimelliset yksikkötyökustannukset? Miten Suomen

Lisätiedot

Suomen talouden näkymät

Suomen talouden näkymät Suomen talouden näkymät Vesa Vihriälä Kruununhaan Maneesi 11.4. 2013 Suomen tilanne Globaali kriisi iski Suomeen kovemmin kuin muihin EAmaihin, vahvat taseet suojasivat kerrannaisvaikutuksilta Toipuminen

Lisätiedot

JULKINEN TALOUS ENSI VAALIKAUDELLA

JULKINEN TALOUS ENSI VAALIKAUDELLA Verot, menot ja velka JULKINEN TALOUS ENSI VAALIKAUDELLA - VALTION MENOT 2012-2015 - VEROTUKSEN TASO 1 Ruotsi Bulgaria Suomi Viro Malta Luxemburg Unkari Itävalta Saksa Tanska Italia Belgia Alankomaat Slovenia

Lisätiedot

Palvelujen tuottavuus kasvun pullonkaula?

Palvelujen tuottavuus kasvun pullonkaula? Palvelujen tuottavuus kasvun pullonkaula? Pääjohtaja Erkki Liikanen Kaupan päivä 23.1.2006 Marina Congress Center Talouden arvonlisäys, Euroalue 2004 Maatalous ja kalastus 3 % Rakennusala 5 % Teollisuus

Lisätiedot

Elinkeinoelämän keskusliiton EK:n verolinjaukset 2006 21.3.2006

Elinkeinoelämän keskusliiton EK:n verolinjaukset 2006 21.3.2006 Elinkeinoelämän keskusliiton EK:n verolinjaukset 2006 Kuvio 1. Markkinatasapaino ennen verotusta Hinta Hinta ennen veroa Kuluttajan ylijäämä Tuottajan ylijäämä Tarjonta Kysyntä 2 Tuotanto ennen veroa Määrä

Lisätiedot

Suomen talouden näkymät ja haasteet

Suomen talouden näkymät ja haasteet Suomen talouden näkymät ja haasteet Vesa Vihriälä 11.1.2013 Sisältö Kasvu jäänyt heikoksi, tuottavuus notkahtanut Suomella lyhyen ajan kilpailukykyongelma, vaikka rakenteellinen kilpailukyky hyvä Julkinen

Lisätiedot

Eläkkeet ja eläkeläisten toimeentulo Susan Kuivalainen, Juha Rantala, Kati Ahonen, Kati Kuitto ja Liisa-Maria Palomäki (toim.

Eläkkeet ja eläkeläisten toimeentulo Susan Kuivalainen, Juha Rantala, Kati Ahonen, Kati Kuitto ja Liisa-Maria Palomäki (toim. Eläkkeet ja eläkeläisten toimeentulo 1995 2015 Susan Kuivalainen, Juha Rantala, Kati Ahonen, Kati Kuitto ja Liisa-Maria Palomäki (toim.) Eläkeläisten toimeentulo on parantunut useimmilla keskeisillä toimeentulomittareilla

Lisätiedot

Suomen mahdollisuudet innovaatiovetoisessa kasvussa

Suomen mahdollisuudet innovaatiovetoisessa kasvussa Suomen mahdollisuudet innovaatiovetoisessa kasvussa 1. Mitkä ovat kasvun tyylilajit yleensä? 2. Globalisaatio haastaa rikkaat maat; olemme siis hyvässä seurassa 3. Kasvu tulee tuottavuudesta; mistä tuottavuus

Lisätiedot

7 SAK:n edustajakokouksen sopimuspoliittiset päätökset 7.1 Sopimuspolitiikan tavoitetila vuosikymmenen jälkipuoliskolla Onnistuneen sopimuspolitiikan ansiosta, jossa on yhteen sovitettu talousja työmarkkinapolitiikka,

Lisätiedot

Suomi työn verottajana 2010

Suomi työn verottajana 2010 Kansainvälinen palkkaverovertailu työn verottajana 21 Kansainvälinen palkkaverovertailu 21 Tutkimuksessa yhteensä 18 maata Euroopasta Alankomaat Belgia Britannia Espanja Italia Itävalta Norja Ranska Ruotsi

Lisätiedot

Työmarkkinoiden kehitystrendejä Sähköurakoitsijapäivät

Työmarkkinoiden kehitystrendejä Sähköurakoitsijapäivät Työmarkkinoiden kehitystrendejä Sähköurakoitsijapäivät 18.4.2013 Varatoimitusjohtaja Risto Alanko Maailma on muuttunut, muuttuuko Suomen työmarkkinakäytännöt? Taloudet kansainvälistyvät ja yhdentyvät edelleen

Lisätiedot

Irlannin tilanne. Valtiovarainministeri Jyrki Katainen Hallituksen tiedotustilaisuus 22.11.2010

Irlannin tilanne. Valtiovarainministeri Jyrki Katainen Hallituksen tiedotustilaisuus 22.11.2010 Irlannin tilanne Valtiovarainministeri Jyrki Katainen Hallituksen tiedotustilaisuus 22.11.2010 Irlanti pyysi lainaa rahoitusmarkkinoidensa vakauttamiseksi Irlannin hallitus pyysi eilen Euroopan rahoitusvakausjärjestelyjen

Lisätiedot

Välillisen verotuksen rooli elintarvikkeiden ja eräiden muiden tuotteiden hinnanmuodostuksessa

Välillisen verotuksen rooli elintarvikkeiden ja eräiden muiden tuotteiden hinnanmuodostuksessa Kauppa 2010 -päivä Päivittäistavarakaupan aamupäivä 30.9.2009 Välillisen verotuksen rooli elintarvikkeiden ja eräiden muiden tuotteiden hinnanmuodostuksessa Hanna Karikallio Pellervon taloudellinen tutkimuslaitos

Lisätiedot

KIRURGIAN EDISTÄMISSÄÄTIÖN SEMINAARI, SITRA, 17.10.2008. Minkälaiseen terveydenhuoltoon meillä on varaa Valtiosihteeri Raimo Sailas

KIRURGIAN EDISTÄMISSÄÄTIÖN SEMINAARI, SITRA, 17.10.2008. Minkälaiseen terveydenhuoltoon meillä on varaa Valtiosihteeri Raimo Sailas KIRURGIAN EDISTÄMISSÄÄTIÖN SEMINAARI, SITRA, 17.10.2008 Minkälaiseen terveydenhuoltoon meillä on varaa Valtiosihteeri Raimo Sailas Vaihtotase Yhdysvalloissa % bkt:sta 1 0-1 -2-3 -4-5 -6-7 85 90 95 00 05

Lisätiedot

Julkisen talouden näkymät Eläketurva. Finanssineuvos Tuulia Hakola-Uusitalo Työeläkepäivät, Eläketurvakeskus 17.11.2009

Julkisen talouden näkymät Eläketurva. Finanssineuvos Tuulia Hakola-Uusitalo Työeläkepäivät, Eläketurvakeskus 17.11.2009 Julkisen talouden näkymät Eläketurva Finanssineuvos Tuulia Hakola-Uusitalo Työeläkepäivät, Eläketurvakeskus 17.11.2009 Julkisen talouden tasapaino pitkällä aikavälillä Julkinen talous ei saa pitkällä aikavälillä

Lisätiedot

Talouskasvun edellytykset

Talouskasvun edellytykset Pentti Hakkarainen Suomen Pankki Talouskasvun edellytykset Martti Ahtisaari Instituutin talousfoorumi 16.5.2016 16.5.2016 Julkinen 1 Talouden supistuminen päättynyt, mutta kasvun versot hentoja Bruttokansantuotteen

Lisätiedot

Talouden näkymät ja suomalaisen kilpailukyvyn ja hyvinvoinnin turvaaminen

Talouden näkymät ja suomalaisen kilpailukyvyn ja hyvinvoinnin turvaaminen Talouden näkymät ja suomalaisen kilpailukyvyn ja hyvinvoinnin turvaaminen Korkeakoulujen ja tiedelaitosten johdon seminaari 28.11.2012 Tuire Santamäki-Vuori valtiosihteeri Talouskehitys lyhyellä aikavälillä

Lisätiedot

Suomen vaihtoehdot. Talousfoorumi Kuntamarkkinoilla 12.9.2012 Raimo Sailas

Suomen vaihtoehdot. Talousfoorumi Kuntamarkkinoilla 12.9.2012 Raimo Sailas Suomen vaihtoehdot Talousfoorumi Kuntamarkkinoilla 12.9.2012 Raimo Sailas Talouskasvu vaisua Euroalue USA Kiina Japani Brasilia 6 BKT:n neljännesvuosimuutos, % 4 2 0-2 -4-6 2007 2008 2009 2010 2011 2012

Lisätiedot

Suomen talouden tila ja lähitulevaisuus

Suomen talouden tila ja lähitulevaisuus Juha Kilponen Suomen Pankki Suomen talouden tila ja lähitulevaisuus ELY Areena Talousseminaari Turku, 25.1.2016 25.1.2016 Julkinen 1 Suomen talouden tilanne edelleen hankala Suomen talouden kasvu jää ennustejaksolla

Lisätiedot

Kansainvälinen palkkaverovertailu 2011

Kansainvälinen palkkaverovertailu 2011 Kansainvälinen palkkaverovertailu 11 Tutkimuksessa yhteensä 18 maata Euroopasta Alankomaat Belgia Britannia Espanja Italia Itävalta Norja Ranska Ruotsi Saksa Sveitsi Tanska Viro Euroopan ulkopuolelta Australia

Lisätiedot

Alihankinnan kilpailukyky elintärkeää työpaikkojen säilymiselle Suomesssa

Alihankinnan kilpailukyky elintärkeää työpaikkojen säilymiselle Suomesssa Alihankinnan kilpailukyky elintärkeää työpaikkojen säilymiselle Suomesssa 24.9.2013 Pääekonomisti Jukka Palokangas Maailmantalouden kasvunäkymät vuodelle 2014 (ennusteiden keskiarvot koottu syyskuussa

Lisätiedot

Kasvu vahvistunut, mutta inflaatio vaimeaa

Kasvu vahvistunut, mutta inflaatio vaimeaa Hanna Freystätter Toimistopäällikkö, Suomen Pankki Kasvu vahvistunut, mutta inflaatio vaimeaa Euro & talous 4/2017: Rahapolitiikka ja kansainvälinen talous 28.9.2017 Teemat Maailmantalouden ja euroalueen

Lisätiedot

Niin sanottu kestävyysvaje. Olli Savela, yliaktuaari 26.4.2014

Niin sanottu kestävyysvaje. Olli Savela, yliaktuaari 26.4.2014 Niin sanottu kestävyysvaje Olli Savela, yliaktuaari 26.4.214 1 Mikä kestävyysvaje on? Kestävyysvaje kertoo, paljonko julkista taloutta olisi tasapainotettava keskipitkällä aikavälillä, jotta velkaantuminen

Lisätiedot

Yrittämisen edellytykset Suomessa. Varatoimitusjohtaja Antti Neimala Sähköurakoitsijapäivät 24.4.2014, Hyvinkää

Yrittämisen edellytykset Suomessa. Varatoimitusjohtaja Antti Neimala Sähköurakoitsijapäivät 24.4.2014, Hyvinkää Yrittämisen edellytykset Suomessa Varatoimitusjohtaja Antti Neimala Sähköurakoitsijapäivät 24.4.2014, Hyvinkää 1 Teema I Yrittäjyyden ja yritysympäristön kuva KYSYMYS NUMERO 1: Pidän Suomen tarjoamaa yleistä

Lisätiedot

Talouden näkymät kiinteistö- ja rakentamisalan kannalta

Talouden näkymät kiinteistö- ja rakentamisalan kannalta Talouden näkymät kiinteistö- ja rakentamisalan kannalta 29.1.2014 Leena Mörttinen/EK Suomen rakennemuutoksessa kasvun eväät luotava yhdessä uudestaan 1. Suomella edessä oma rankka rakennemuutos samalla,

Lisätiedot

Tj Leif Fagernäs: Työehdot Suomessa ja kilpailijamaissa. EK-elinkeinopäivä Jyväskylä 15.9.2005

Tj Leif Fagernäs: Työehdot Suomessa ja kilpailijamaissa. EK-elinkeinopäivä Jyväskylä 15.9.2005 Tj Leif Fagernäs: Työehdot Suomessa ja kilpailijamaissa EK-elinkeinopäivä Jyväskylä 15.9.2005 Työvoimakustannukset EU-maissa 2005 Teollisuuden työntekijät Tanska Saksa Belgia Suomi Alankomaat Ruotsi Itävalta

Lisätiedot

LYHYEN ELPYMISEN PÄÄLLE UUSI NOTKAHDUS BKT:n vuosimuutokset 1989-1996 ja 2007-2014*

LYHYEN ELPYMISEN PÄÄLLE UUSI NOTKAHDUS BKT:n vuosimuutokset 1989-1996 ja 2007-2014* 1 Teemu Lehtinen 13.3.2013 LYHYEN ELPYMISEN PÄÄLLE UUSI NOTKAHDUS BKT:n vuosimuutokset 1989-1996 ja 2007-2014* 6% 5% 4% 3% 2% 1% 0% -1% -2% -3% -4% -5% -6% -7% -8% -9% 1989 / 2007 1990 / 2008 1991 / 2009

Lisätiedot

Elintarvikkeiden hintataso ja hintojen kehitys 12.9.2011

Elintarvikkeiden hintataso ja hintojen kehitys 12.9.2011 ja hintojen kehitys Elintarvikkeiden kuluttajahinnat Suhteessa maan yleiseen hintatasoon on elintarvikkeiden hinta Suomessa Euroopan alhaisimpia. Arvonlisäverottomilla hinnoilla laskettuna elintarvikkeiden

Lisätiedot

Talouden näkymät Euro & talous erikoisnumero 1/2010

Talouden näkymät Euro & talous erikoisnumero 1/2010 Talouden näkymät 2010-2012 Euro & talous erikoisnumero 1/2010 Pääjohtaja Erkki Liikanen 1 BKT ja kysyntäerät Tavaroiden ja palveluiden vienti Kiinteät bruttoinvestoinnit Yksityinen kulutus Julkinen kulutus

Lisätiedot

Talouden näkymiä vihdoin vihreää nousukaudelle? Reijo Heiskanen. Twitter : @OP_Pohjola_Ekon

Talouden näkymiä vihdoin vihreää nousukaudelle? Reijo Heiskanen. Twitter : @OP_Pohjola_Ekon Talouden näkymiä vihdoin vihreää nousukaudelle? Reijo Heiskanen Twitter : @OP_Pohjola_Ekon Markkinoilla kasvuveturin muutos näkyy selvästi indeksi 2008=100 140 Maailman raaka-aineiden hinnat ja osakekurssit

Lisätiedot

menestykseen Sakari Tamminen 31.3.2009

menestykseen Sakari Tamminen 31.3.2009 Rakennusaineet Lisää tähän otsikkonousuun ja yritysten menestykseen Sakari Tamminen 31.3.2009 Maailmantalouden kriisi leviää aaltoina Suomeen Suhdannekuva yhä synkkä Maailmantalouden kriisi jatkuu Raju

Lisätiedot

Kilpailukykysopimuksen vaikutukset. Olli Savela Metalli 49:n seminaari Turku

Kilpailukykysopimuksen vaikutukset. Olli Savela Metalli 49:n seminaari Turku Kilpailukykysopimuksen vaikutukset Olli Savela Metalli 49:n seminaari Turku 12.11.2016 1 Kilpailukykysopimuksen taustaa Sipilän hallitus uhkasi ns. pakkolaeilla ja 1,5 miljardin euron lisäleikkauksilla

Lisätiedot

Elintarvikkeiden verotus ja ruoan hinta Suomessa. Helmikuu 2015

Elintarvikkeiden verotus ja ruoan hinta Suomessa. Helmikuu 2015 Elintarvikkeiden verotus ja ruoan hinta Suomessa Helmikuu 2015 Sisältö 1. Elintarvikkeiden verotus Suomessa 2. Ruoan hintataso ja sen kehitys Suomessa Tausta Työn on laatinut Päivittäistavarakauppa ry:n

Lisätiedot

Kansantalouden tilinpito

Kansantalouden tilinpito Kansantalouden tilinpito Konsultit 2HPO 1 Bruttokansantuotteen kehitys 1800 1600 1400 1200 1000 800 600 400 200 1926 = 100 0 Lähde: Tilastokeskus. 2 Maailmantalouden kasvun jakautuminen Lähde: OECD. 3

Lisätiedot

Hallituksen talouspolitiikasta

Hallituksen talouspolitiikasta Hallituksen talouspolitiikasta Seppo Orjasniemi Talouspolitiikan arviointineuvoston pääsihteeri 9.3.2017 Talouspolitiikan arviointineuvoston tehtävä Arvioi hallituksen talouspoliittisten tavoitteiden tarkoituksenmukaisuutta

Lisätiedot

Kuinka vahvistaa kasvun pohjaa? Tuottavuuden kehitys avainasemassa

Kuinka vahvistaa kasvun pohjaa? Tuottavuuden kehitys avainasemassa Kuinka vahvistaa kasvun pohjaa? Tuottavuuden kehitys avainasemassa Pääjohtaja Erkki Liikanen 1 Maailmantalouden kasvu jatkuu mutta edessä väliaikainen hidastuminen BKT:n kasvu keskeisillä talousalueilla

Lisätiedot

Kuva 5. Palkkojen taso 2003, 10 kärkimaata teollisuuden työntekijät, euroa/tunti

Kuva 5. Palkkojen taso 2003, 10 kärkimaata teollisuuden työntekijät, euroa/tunti Kuva 5. Palkkojen taso 2003, 10 kärkimaata teollisuuden työntekijät, euroa/tunti Tanskassa palkkoihin sisältyvät myös työeläkemaksut. Kuva 6. Palkkataso EU-maissa 2003, teollisuuden työntekijät * Tiedot

Lisätiedot

Euroalue tyhjäkäynnillä Eräiden maiden kokonaistuotanto neljänneksittäin, 2008/2 2012/3, indeksi (2008/2=100)

Euroalue tyhjäkäynnillä Eräiden maiden kokonaistuotanto neljänneksittäin, 2008/2 2012/3, indeksi (2008/2=100) Euroalue tyhjäkäynnillä Eräiden maiden kokonaistuotanto neljänneksittäin, 2008/2 2012/3, indeksi (2008/2=) 105 95 USA Saksa Ruotsi Euroalue Suomi 85 Venäjä 2008/2 2009/2 2010/2 2011/2 2012/2 Lähteet: OECD

Lisätiedot

Yrittäjyyden avulla Suomi nousuun SKAL-seminaari 12.6.2014 Jussi Järventaus Suomen Yrittäjät

Yrittäjyyden avulla Suomi nousuun SKAL-seminaari 12.6.2014 Jussi Järventaus Suomen Yrittäjät 1 Yrittäjyyden avulla Suomi nousuun SKAL-seminaari 12.6.2014 Jussi Järventaus Suomen Yrittäjät 2 Miksi yrittäjyys? Talouden vaurastuminen lähtee yrityksistä Yritysten talous, liiketoiminta ja investoinnit

Lisätiedot

Talouden kehitysnäkymiä meillä ja muualla. Leena Mörttinen/EK 6.5.2014

Talouden kehitysnäkymiä meillä ja muualla. Leena Mörttinen/EK 6.5.2014 Talouden kehitysnäkymiä meillä ja muualla Leena Mörttinen/EK 6.5.2014 Suomen rakennemuutoksessa kasvun eväät luotava yhdessä uudestaan 1. Suomen tehtävä oma rankka rakennemuutoksensa samalla kun globalisoitunutta

Lisätiedot

Työvoimakustannustaso eri maissa 2003 "10 kärjessä", teollisuuden työntekijät, euroa/tunti

Työvoimakustannustaso eri maissa 2003 10 kärjessä, teollisuuden työntekijät, euroa/tunti Työvoimakustannustaso eri maissa 2003 "10 kärjessä", teollisuuden työntekijät, euroa/tunti Norja Saksa (länsi) Tanska Sveitsi Belgia Alankomaat Itävalta Ruotsi Yhdysvallat 28,56 28,39 26,72 25,03 24,50

Lisätiedot

Suhdannekatsaus. Johtava ekonomisti Penna Urrila 8.8.2014

Suhdannekatsaus. Johtava ekonomisti Penna Urrila 8.8.2014 Suhdannekatsaus Johtava ekonomisti Penna Urrila 8.8.2014 Maailmantalouden iso kuva ? 160 140 120 100 80 USA:n talouden kehitystä ennakoivia indikaattoreita Vasen ast. indeksi 1985=100 Kuluttajien luottamusindeksi,

Lisätiedot

Osa 15 Talouskasvu ja tuottavuus

Osa 15 Talouskasvu ja tuottavuus Osa 15 Talouskasvu ja tuottavuus 1. Elintason kasvu 2. Kasvun mittaamisesta 3. Elintason osatekijät Suomessa 4. Elintason osatekijät OECD-maissa 5. Työn tuottavuuden kasvutekijät Tämä on pääosin Mankiw

Lisätiedot

Miten Suomen käy? Kansantaloutemme kilpailukyky nyt ja tulevaisuudessa

Miten Suomen käy? Kansantaloutemme kilpailukyky nyt ja tulevaisuudessa Miten Suomen käy? Kansantaloutemme kilpailukyky nyt ja tulevaisuudessa Matti Pohjola Kilpailukyky Yhteiskunnan kilpailukyky = kansalaisten hyvinvointi aineellinen elintaso = tulotaso = palkkataso työllisyys

Lisätiedot

Erkki Liikanen Suomen Pankki. Euro & talous 4/2015. Rahapolitiikasta syyskuussa 2015 24.9.2015. Julkinen

Erkki Liikanen Suomen Pankki. Euro & talous 4/2015. Rahapolitiikasta syyskuussa 2015 24.9.2015. Julkinen Erkki Liikanen Suomen Pankki Euro & talous 4/2015 Rahapolitiikasta syyskuussa 2015 24.9.2015 1 EKP:n neuvosto seuraa taloustilannetta ja on valmis toimimaan 2 Inflaatio hintavakaustavoitetta hitaampaa

Lisätiedot

Kääntyykö Venäjä itään?

Kääntyykö Venäjä itään? Heli Simola Suomen Pankki Kääntyykö Venäjä itään? BOFIT Venäjä-tietoisku 5.6.2015 5.6.2015 1 Venäjän ulkomaankaupan kehitystavoitteita Viennin monipuolistaminen Muun kuin energian osuus viennissä 30 %

Lisätiedot

17.2.2015 Matti Paavonen 1

17.2.2015 Matti Paavonen 1 1 Uusi vuosi vanhat kujeet 17.2.2015, Palvelujen suhdannekatsaus Matti Paavonen, ekonomisti 2 Pohjalla voi liikkua myös horisontaalisesti BKT:n volyymin kausitasoitettu kuukausi-indeksi 116 2005 = 100

Lisätiedot

Velkakriisi ei ole ohi. Miten suojautua kriisin edessä?

Velkakriisi ei ole ohi. Miten suojautua kriisin edessä? Velkakriisi ei ole ohi. Miten suojautua kriisin edessä? Meelis Atonen TAVEX OY konsernin kultapuolen johtaja . Ranskan edellinen presidentti Nicolas Sarkozy on julistanut eurokriisin voitetuksi jo 2012

Lisätiedot

Talouden rakenteet 2011 VALTION TALOUDELLINEN TUTKIMUSKESKUS (VATT)

Talouden rakenteet 2011 VALTION TALOUDELLINEN TUTKIMUSKESKUS (VATT) Kansantalouden kehityskuva Talouden rakenteet 211 VALTION TALOUDELLINEN TUTKIMUSKESKUS (VATT) Suomen talous vuonna 21 euroalueen keskimääräiseen verrattuna Euroalue Suomi Työttömyys, % 12 1 8 6 4 Julkisen

Lisätiedot

Bruttokansantuote on kasvanut pitkään Euroalueella, nyttemmin myös Suomessa Teknologiateollisuus Lähde: Macrobond

Bruttokansantuote on kasvanut pitkään Euroalueella, nyttemmin myös Suomessa Teknologiateollisuus Lähde: Macrobond Bruttokansantuote on kasvanut pitkään Euroalueella, nyttemmin myös Suomessa 8.8.217 Teknologiateollisuus Lähde: Macrobond 1 Suomen talouskasvua on tukenut viimeaikoina myös viennin lisääntyminen 8.8.217

Lisätiedot

Talouden näkymät INVESTOINTIEN KASVU ON PYSÄHTYNYT TALOUSKASVU NIUKKAA VUOSINA 2012 JA 2013

Talouden näkymät INVESTOINTIEN KASVU ON PYSÄHTYNYT TALOUSKASVU NIUKKAA VUOSINA 2012 JA 2013 5 2012 Talouden näkymät TALOUSKASVU NIUKKAA VUOSINA 2012 JA 2013 Suomen kokonaistuotannon kasvu on hidastunut voimakkaasti vuoden 2012 aikana. Suomen Pankki ennustaa vuoden 2012 kokonaistuotannon kasvun

Lisätiedot

Kaupan näkymät Myynti-, työllisyys- ja investointinäkymät

Kaupan näkymät Myynti-, työllisyys- ja investointinäkymät Kaupan näkymät 11-12 Myynti-, työllisyys- ja investointinäkymät Kaupan työlliset 1 298 henkilöä 14 % Autokauppa Tukkukauppa ja agentuuritoiminta 55 % 31 % Vähittäiskauppa Lähde: Tilastokeskus, Työvoimatutkimus.

Lisätiedot

Eurokriisi ja Suomen talous. Lauri Kurvonen Helsinki 6.8.2012

Eurokriisi ja Suomen talous. Lauri Kurvonen Helsinki 6.8.2012 Eurokriisi ja Suomen talous Lauri Kurvonen Helsinki 6.8.2012 Sisällys EMU- hankkeen tausta ja haasteet Valuuttaunioni ja yksityinen talous Valuuttaunioni ja julkinen talous Valuuttaunioni ja Suomi Valuuttaunionin

Lisätiedot

Elintarvikkeiden verotus Suomessa 27.2.2012

Elintarvikkeiden verotus Suomessa 27.2.2012 Elintarvikkeiden verotus Suomessa 27.2.2012 Elintarvikkeiden kuluttajahinnasta noin 40 % on veroja Erilaisten verojen osuus on noin 40% elintarvikkeiden kuluttajahinnasta: Kuluttajat maksavat elintarvikkeiden

Lisätiedot

PIDEMPÄÄN TYÖELÄMÄSSÄ HARMAANTUVASSA SUOMESSA. Erkki Pekkarinen

PIDEMPÄÄN TYÖELÄMÄSSÄ HARMAANTUVASSA SUOMESSA. Erkki Pekkarinen PIDEMPÄÄN TYÖELÄMÄSSÄ HARMAANTUVASSA SUOMESSA Erkki Pekkarinen Varma on keskinäinen ja itsenäinen Varma on keskinäinen eli asiakkaidensa omistama yhtiö Päätösvaltaa Varmassa käyttävät kaikki, jotka maksavat

Lisätiedot

Talous. TraFi Liikenteen turvallisuus- ja ympäristöfoorumi. Toimistopäällikkö Samu Kurri 3.10.2012. 3.10.2012 Samu Kurri

Talous. TraFi Liikenteen turvallisuus- ja ympäristöfoorumi. Toimistopäällikkö Samu Kurri 3.10.2012. 3.10.2012 Samu Kurri Talous TraFi Liikenteen turvallisuus- ja ympäristöfoorumi Toimistopäällikkö Samu Kurri 3.10.2012 1 Esityksen aiheet Talouden näkymät Suomen Pankin kesäkuun ennusteen päätulemat Suomen talouden lähiaikojen

Lisätiedot

Ajankohtaista verotuksesta

Ajankohtaista verotuksesta Ajankohtaista verotuksesta Konsultit 2HPO 1 Reaaliset käytettävissä olevat tulot desiileissä ja ylimmässä prosentissa Lähde: VATT 2 Bruttotulojen koostumuksen kehitys Lähde: VATT 3 Bruttotulojen koostumus

Lisätiedot

Kurkistus talouden tulevaisuuteen Sähköurakoitsijapäivät 21.11.2013. Johtava ekonomisti Penna Urrila

Kurkistus talouden tulevaisuuteen Sähköurakoitsijapäivät 21.11.2013. Johtava ekonomisti Penna Urrila Kurkistus talouden tulevaisuuteen Sähköurakoitsijapäivät 21.11.2013 Johtava ekonomisti Penna Urrila KYSYMYS: Odotan talousvuodesta 2014 vuoteen 2013 verrattuna: A) Parempaa B) Yhtä hyvää C) Huonompaa 160

Lisätiedot

HALLITUKSEN RAKENNEUUDISTUKSET JA SUOMEN TALOUDEN HAASTEET. Maakuntaparlamentti 12.11.2015 Jaakko Kiander

HALLITUKSEN RAKENNEUUDISTUKSET JA SUOMEN TALOUDEN HAASTEET. Maakuntaparlamentti 12.11.2015 Jaakko Kiander HALLITUKSEN RAKENNEUUDISTUKSET JA SUOMEN TALOUDEN HAASTEET Maakuntaparlamentti 12.11.2015 Jaakko Kiander KANSANTALOUDEN ONGELMAT Suomen BKT on edelleen vuoden 2007 tason alapuolella Modernin historian

Lisätiedot

Teknologiateollisuus merkittävin elinkeino Suomessa

Teknologiateollisuus merkittävin elinkeino Suomessa Teknologiateollisuus merkittävin elinkeino Suomessa 60 % Suomen koko viennistä. 80 % Suomen koko elinkeinoelämän t&k investoinneista. Alan yritykset työllistävät suoraan noin 290 000 ihmistä, välillinen

Lisätiedot

KULUTTAJAHINTAINDEKSI 2010=100

KULUTTAJAHINTAINDEKSI 2010=100 KULUTTAJAHINTAINDEKSI 2010=100 Tilaisuuden avaus ylijohtaja Jarmo Hyrkkö, Tilastokeskus Inflaatio tammikuussa 2011 uudistetun kuluttajahintaindeksin 2010=100 mukaan tilastopäällikkö Mari Ylä-Jarkko, Tilastokeskus

Lisätiedot

Työehdot Suomessa ja kilpailijamaissa Työmarkkinoiden kansainvälistä vertailua

Työehdot Suomessa ja kilpailijamaissa Työmarkkinoiden kansainvälistä vertailua Seppo Saukkonen Työehdot Suomessa ja kilpailijamaissa Työmarkkinoiden kansainvälistä vertailua Tarve kansainvälisiin työmarkkinavertailuihin on viime vuosina kasvanut maailmantalouden globalisaation myötä.

Lisätiedot

ARVOPAPERISIJOITUKSET SUOMESTA ULKOMAILLE 31.12.2003

ARVOPAPERISIJOITUKSET SUOMESTA ULKOMAILLE 31.12.2003 TIEDOTE 27.5.24 ARVOPAPERISIJOITUKSET SUOMESTA ULKOMAILLE 31.12.23 Suomen Pankki kerää tietoa suomalaisten arvopaperisijoituksista 1 ulkomaille maksutasetilastointia varten. Suomalaisten sijoitukset ulkomaisiin

Lisätiedot

Talouden näkymät vuosina

Talouden näkymät vuosina Talouden näkymät vuosina 211 213 Euro & talous 5/211 Pääjohtaja Erkki Liikanen Talouskasvu hidastuu Suomessa tuntuvasti 18 Talouden elpyminen pysähtyy Prosenttimuutos edellisestä vuodesta (oikea asteikko)

Lisätiedot

Valinnan vapaus ja rahoituksen uudistaminen. 23.1.2016 Helsinki Olli Savela, yliaktuaari ja kaupunginvaltuutettu, Hyvinkää

Valinnan vapaus ja rahoituksen uudistaminen. 23.1.2016 Helsinki Olli Savela, yliaktuaari ja kaupunginvaltuutettu, Hyvinkää Valinnan vapaus ja rahoituksen uudistaminen 23.1.2016 Helsinki Olli Savela, yliaktuaari ja kaupunginvaltuutettu, Hyvinkää Sote-rahoituksen vaihtoehtoja Sosiaali- ja terveystoimi on puolet kuntien menoista

Lisätiedot

Velkakriisi-illuusio. Jussi Ahokas. Oulun sosiaalifoorumissa 10.9. ja Rovaniemellä 15.9.2011

Velkakriisi-illuusio. Jussi Ahokas. Oulun sosiaalifoorumissa 10.9. ja Rovaniemellä 15.9.2011 Velkakriisi-illuusio Jussi Ahokas Oulun sosiaalifoorumissa 10.9. ja Rovaniemellä 15.9.2011 Velkakriisin syövereissä Julkisen sektorin velkaantuminen nopeutunut kaikissa länsimaissa Julkinen velkaantuminen

Lisätiedot

LYHYEN ELPYMISEN PÄÄLLE UUSI TAANTUMA BKT:n vuosimuutokset 1989-1997 ja 2007-2015*

LYHYEN ELPYMISEN PÄÄLLE UUSI TAANTUMA BKT:n vuosimuutokset 1989-1997 ja 2007-2015* 1 LYHYEN ELPYMISEN PÄÄLLE UUSI TAANTUMA BKT:n vuosimuutokset 1989-1997 ja 2007-2015* 7% 6% 5% 4% 3% 2% 1% 0% -1% -2% -3% -4% -5% -6% -7% -8% -9% 1989/2007 1990/2008 1991/2009 1992/2010 1993/2011 1994/2012

Lisätiedot