Pekka Lith Yksityiset kiinteistöpalvelut ja toimitilapalvelujen järjestäminen kunnissa

Koko: px
Aloita esitys sivulta:

Download "Pekka Lith Yksityiset kiinteistöpalvelut ja toimitilapalvelujen järjestäminen kunnissa"

Transkriptio

1 Pekka Lith Yksityiset kiinteistöpalvelut ja toimitilapalvelujen järjestäminen kunnissa 22/05/2003 TOINEN LINJA 14 ANDRA LINJEN 14 PUH./TFN (09) HELSINKI HELSINGFORS TELEFAX (09) PL 200, HELSINKI PB 200, HELSINGFORS

2 2

3 3 Tutkimuksen esipuhe Tämän Kiinteistöpalvelut ry:n ja Suomen Kuntaliiton rahoittaman selvityksen tarkoituksena on tuottaa ajantasaista ja kattavaa tietoa kuntien kiinteistöjen ylläpidon kustannuksista ja järjestämisestä sekä antaa tietoa kuntien ostopalvelumarkkinoiden toimivuudesta yksityisten yritysten ja kuntasektorin näkökulmasta katsoen. Kiinteistöpalveluilla tarkoitetaan tässä yhteydessä palveluja, jotka kohdistuvat kuntien julkisiin rakennuksiin lukuun ottamatta asuinrakennuksia. Ensin selvityksessä käsitellään kuitenkin kiinteistöpalvelun markkinoita kansantaloudessa mm. rakennuskerrosalalla ja työpanoksella mitaten, jonka jälkeen kuvataan toimialan yksityistä palvelutarjontaa. Kiinteistöjen ylläpidon ostopalveluja on tutkittu yritys- ja kuntakyselyjen avulla. Kyselyt suoritettiin maalis- ja huhtikuussa Yrityskyselyjen kohdejoukon muodostivat Kiinteistöpalvelut ry:n jäsenyritykset, jotka työllistivät vähintään kymmenen työntekijää. Kuntakyselyt, jotka suoritettiin yhteistyössä Suomen Kuntaliiton kanssa, kohdistettiin kaikille vähintään asukkaan kunnille. Kuntakyselyjä täydennettiin kuntayhtymiin suunnatulla kyselyillä, joiden kohdejoukkona olivat lähinnä terveydenhuollon kuntayhtymät. Kyselyjä on selostettu lähemmin liitteessä 1. Ostopalvelujen osalta kuvauksen kohteena ovat julkisten hankintojen nykyinen laajuus, rakenne ja palveluhankintojen organisointi. Sitten kuvataan ostopalvelujen tulevaisuuden kasvunäkymiä ja -mahdollisuuksia sekä käytettyjä palvelujen hankintamenettelyjä ja palveluntoimittajan valintatekijöitä yritysten ja kuntien saamien kokemusten mukaan. Lopuksi tarkastellaan julkisiin hankintoihin liittyviä puutteita ja kehittämistarpeita sekä yksityisten kiinteistöpalvelujen vahvuuksia ja heikkouksia kuntien omaan palvelutuotantoon verrattuna. Selvityksen on laatinut tutkija Pekka Lith (Suunnittelu- ja tutkimuspalvelut Pekka Lith). Selvitystyötä on ohjannut taustatyöryhmä, johon on osallistunut elinkeinopoliittinen asiamies Maritta Iso-Aho (Palvelutyönantajat ry), toimitusjohtaja Paavo Härö (Kiinteistöpalvelut ry) ja rakentamistalousinsinööri Jorma Ruokojoki (Suomen Kuntaliitto). Paavo Härö Kiinteistöpalvelut ry Jorma Ruokojoki Suomen Kuntaliitto ry

4 4

5 5 Sisältö Tutkimuksen esipuhe 3 1 Yhteenveto Yksityiset kiinteistöpalvelut kansantaloudessa Kiinteistöpalvelujen järjestäminen kunnissa 7 2 Kiinteistöpalvelut markkinat Markkinoiden koko Yksityiset kiinteistöpalvelut kansantaloudessa Kiinteistöpalveluammatit kansantaloudessa 16 3 Kiinteistöpalvelun yritykset ja toimipaikat 21 4 Kuntasektorin toimitilapalvelut Kuntien rakennuskanta Kiinteistönpidon järjestäminen Kiinteistönpidon kustannukset 31 5 Kuntasektorin ostopalvelut kiinteistöjen ylläpidossa Yksityisten ostopalvelujen laajuus Palveluntuottajan hankintamenettely ja valinta Hankintamarkkinoiden toimivuuden arviointi 44 Lähteet 47 Liite 1 Yritys- ja kuntakyselyjen aineisto 48 Liite 2 Kiinteistöpalvelujen osto kuntayhtymissä 52 Liite 3 Valtion rakennusten ylläpidon ostopalvelut 54 Liitetaulukot ja kyselylomakkeet 55 sivu

6 6 Liitetaulukot: 1. Yksityisten kiinteistöpalvelualojen perushintaisen arvonlisäyksen kehitys Yksityisten kiinteistöpalvelualojen työllisyyden ja tehtyjen työtuntien kehitys Yksityisten kiinteistöpalvelualojen kiinteän pääoman bruttomuodostuksen kehitys Siivouspalvelun yritykset Isännöinnin ja kiinteistöhoidon yritykset Siivouspalvelun yritykset omistajatyypeittäin Isännöinnin ja kiinteistöhoidon yritykset omistajatyypeittäin Siivouspalvelun yritykset henkilöstön suuruusluokittain Isännöinnin ja kiinteistöhoidon yritykset henkilöstön suuruusluokittain Toimintansa aloittaneet ja lopettaneet yritykset siivouspalvelussa Toimintansa aloittaneet ja lopettaneet yritykset isännöinnissä ja kiinteistöhoidossa Siivouspalvelun yritysten kannattavuus ja rahoitusasema Siivouspalvelun yritystoimipaikat maakunnittain Isännöinnin ja kiinteistöhoidon yritystoimipaikat maakunnittain Kiinteistöpalvelualojen työntekijät ammattiryhmittäin 1995 ja Siivoojat ja siivoustyönjohtajat työnantajan toimialan mukaan Kiinteistöhuoltomiehet ja isännöitsijät työnantajan toimialan mukaan Kuntakyselyjen lomake Yrityskyselyjen lomake

7 7 1. Yhteenveto 1.1 Yksityiset kiinteistöpalvelut kansantaloudessa Suomessa toimi kaikkiaan kiinteistöpalvelun yritystä vuonna Näistä siivouspalvelun toimialalla toimi yritystä sekä isännöinnin ja kiinteistöhoidon toimialalla yritystä. Yritysten määrän kasvu on ollut vuodesta 1993 lähtien suurta erityisesti siivouspalvelun osalta. Syynä on kaupallisen siivoustoiminnan nopea kasvu, mikä johtuu mm. rakentamisen vilkastumisesta ja rakennusneliöiden kasvusta sekä yritysten ja julkisyhteisöjen virastojen ja palvelulaitosten siirtymisestä enenevässä määrin ulkopuolisten ostopalvelujen käyttöön Isännöinnin ja kiinteistöhoidon toimialalla markkinat eivät ole kasvaneet yhtä voimakkaasti kuin siivouksen toimialalla, sillä merkittävä osa isännöinnin ja kiinteistöhoidon toimialalla tuotetuista palveluista, kuten asuntoyhteisöjen talomiespalveluista, on jo aiemmin tuotettu yksityisinä ostopalveluina. Kaiken kaikkiaan yksityiset kiinteistöpalvelualat työllistivät vuonna 2001 noin työntekijää, mikä on lähes kaksi prosenttia kansantalouden kokonaistyöllisyydestä. Bkt:sta kiinteistöpalvelualojen tuotanto muodostaa noin prosentin verran. Kiinteistöpalvelun yritykset ovat toimialan työvaltaisuudesta huolimatta varsin pieniä. Keskimääräinen yrityskoko on siivouspalvelun toimialalla 8-9 työntekijää sekä isännöinnin ja kiinteistöhoidon toimialalla 3-4 työntekijää. Siivouspalvelua hallitsevat kuitenkin viisi suurta yritystä, joiden osuus toimialan henkilöstöstä ja liikevaihdosta on yli 50 prosenttia. Alueellisesti yksityisten palvelujen tarjonta on keskittynyt Uudellemaalle ja siellä erityisesti pääkaupunkiseudulle sekä muualla Suomessa muutamiin maakuntakeskuksiin. 1.2 Kiinteistöpalvelujen järjestäminen kunnissa Kuntasektorin omistamat talonrakennukset muodostavat tärkeän osa Suomen kansallisvarallisuudesta, sillä kerrosalalla mitaten kunnilla ja kuntayhtymillä on noin 10 prosenttia maamme koko rakennuskannasta. Yhteensä kunnat ja kuntayhtymät omistivat vuoden 2001 lopussa lähes talonrakennusta. Luku ei sisällä kuntien liikelaitosten ja kuntaenemmistöisten yhtiöiden talonrakennuksia. Kuntasektorin julkiset talonrakennukset koostuvat pääosin opetus- ja hoitoalan rakennuksista sekä kokoontumisrakennuksista, kuten urheilu- ja liikuntatiloista.

8 8 Kiinteistöjen ylläpitopalvelut kunnissa Kuntasektori työllisti kiinteistöjen ylläpitopalveluissa suoraan työntekijää vuonna Työllisten määrä on vähentynyt viime vuosina, mikä on tulosta säästötoimenpiteistä, määräaikaisten työsuhteiden purkamisesta, henkilöstön eläköitymisestä ja siirtymisestä ostopalvelujen käyttöön. Kiinteistöpalvelujen 2 kustannuksista ei olemassa virallisia tilastotietoja. Kuitenkin kuntakyselyjen pohjalta päätellen kuntien kiinteistöpalvelujen kustannukset (pl. asuinrakennukset) arvioidaan olevan vuositasolla lähes 700 miljoonaa euroa. Kuntien siivouksen ja muun kiinteistöpalvelun toiminnat on tuotettu pääasiassa kuntien omissa brutto- tai nettobudjetoiduissa tulosyksiköissä. Palvelutuotanto on keskitetty yleensä yhteen tuotantoyksikköön, mutta siivouspalveluissa sovelletaan enemmän hajautettua toimintatapaa kuin muissa kiinteistöpalveluissa. Muutamissa kunnissa toimintaa on liikelaitostettu. Kuntien välinen alueellinen yhteistyö kiinteistönpidon palvelujen järjestämisessä on ollut vähäistä, mutta kuntakyselyjen mukaan sitä ollaan lisäämässä lähivuosina muutamilla alueilla. Ostopalvelujen merkitys Kiinteistöpalveluissa yksityisten ostopalvelujen merkitys on ollut suurinta erityislaitehuollossa, ulkotilojen hoidossa ja korjaus- ja kunnossapitopalveluissa. Sitä vastoin kuntien siivouksessa ostopalveluja on käytetty toistaiseksi varsin vähän. Myös isännöinti ja huoltomiespalvelut hoidetaan pääasiassa omana työnä. Kuntakyselyjen mukaan ostopalvelut olivat vuonna 2002 siivouksessa keskimäärin 10 prosenttia ja muussa kiinteistöpalvelussa 31 prosenttia asianomaisen toiminnan kustannuksista. Kuntakohtaiset erot ovat suuria etenkin siivouksessa. Ostopalvelujen ennakoidaan lisääntyvän kuntien kiinteistönpidossa. Neljännes kuntakyselyihin vastanneista kunnista käyttää nykyistä enemmän ostopalveluja kiinteistönpidossaan vuonna Myös toimialan yritykset odottavat ostopalvelujen yleistyvän kunnissa. Muutos tulee olemaan melko nopeaa siivouksen osalta, sillä nykyisin vain 7-8 prosenttia kyselyihin vastanneista kunnista käyttää pääasiassa ostopalveluja siivouksessa. Muissa kiinteistöpalveluissa pääasiassa ostopalvelujen käyttäjiä on tällä hetkellä prosenttia kunnista. Ostopalvelut kasvavat erityisesti virastorakennusten, koulujen ja muiden oppilaitosten sekä päiväkotien ja muiden sosiaalihuollon palvelulaitosten siivouksen osalta. Sairaaloiden ja terveydenhuollon palvelulaitosten siivouksessa ostopalvelujen ei odoteta edelleenkään lisääntyvät, vaikka yritykset tarjoavat tällaistakin palvelua. 1 Tässä yhteydessä kiinteistönpidon ammatteihin luetaan isännöitsijät, kiinteistöhuoltomiehet, siivoustyönjohtajat, siivoojat, rakennustyöntekijät, rakennusten viimeistelytyöntekijät ja maalarit ja rakennuspuhdistajat. 2 Mm. siivous, isännöinti, huoltomiestoiminta, ulkoalueiden hoito sekä rakennus- ja lvis-tekninen kunnossapito.

9 9 Muussa kiinteistöhoidossa ostopalvelujen odotetaan lisääntyvän erityisesti huoltomiestoiminnassa, joissa ostopalvelujen lähtötaso on ollut vielä suhteellisen alhainen. Perusteluja ostopalveluille Ostopalvelujen lisäämistä on perusteltu kunnissa ammattitaitoisen henkilöstön puutteella, kustannussäästöillä sekä oman henkilöstön eläköitymisellä, joka vauhdittuu kuluvan vuosikymmenen lopulle tultaessa. Kunnat lukevat ostopalvelujen myönteisiin puoliin myös joustavuuden. Kunnilla ei ole useimmiten taloudellisesti järkevää ylläpitää henkilöstöä ja kalustoa kausiluonteisiin tarpeisiin tai satunnaisiin erikoistöihin. Esimerkkeinä voidaan mainita ulkoalueiden hoitoon liittyvät lumityöt ja hiekanpoisto sekä erikoisosaamista vaativat lvisa-työt. Perusteluja kunnan omalle tuotannolle Vaikka ostopalvelut tulevat lisääntymään lähivuosina etenkin siivouksen osalta, aikoo osa kuntakyselyihin vastanneista kunnista hoitaa pääosan tarvitsemistaan kiinteistöpalveluista omatoimisesti myös lähivuosina. Kunnan palvelutuotantoa puolustetaan mm. sillä, että omalla henkilöstöllä on parempi kokemusperäinen tuntemus kunnan kiinteistöjen tekniikasta ja toiminnasta sekä käyttäjistä kuin ulkopuolisilla ostopalvelujen tuottajilla. Oman palvelutuotannon katsotaan vaativan lisäksi vähemmän valvontaa kuin ostopalvelutoiminta. Ostopalvelujen käytön esteitä Kuntien mukaan ostopalvelujen hankintaan liittyviin tärkeisiin esteisiin kuuluu varteenotettavan yksityisen palvelutarjonnan vähyys paikkakunnalla, mikä voi johtua kuitenkin yksityisen tarjonnan huonosta tuntemuksesta. Ostopalvelujen kasvua hillitsee, että palvelujen ostamisesta ei ole tehty riittävästi poliittisia päätöksiä tai ostamisella ei katsota saavutettavan merkittäviä kustannussäästöjä tai laadullisesti parempia palveluja kunnan omaan palvelutuotantoon verrattuna. Lisäksi kunnissa halutaan pitää kiinni omasta henkilöstöstä. Yksityisen palveluntoimittajan valinta Ostopalvelujen hankinnassa käytetyin hankintamenettely on ollut menettely, jossa tarjouspyynnöt toimitetaan suoraan määrätylle joukolle palveluntuottajia. Avoin menettely on toiseksi käytetyin hankintamenettely. Suorat hankinnat ovat kiinteistöpalveluissa melko harvinaisia. Palvelutoimittajan valintaperusteena on käytetty palveluyritysten mukaan ensisijaisesti halvinta hintaa. Kuntien mukaan kokonaistaloudellinen edullisuus ja halvin hinta ovat kuitenkin suurin piirtein yhtä yleisiä valintaperusteita.

10 10 Kuntien mielestä palveluntoimittajan valintaan vaikuttavat ennen kaikkea toimitusvarmuus, joustavuus ja kyky sopeutua paikallisiin vaatimuksiin sekä tarpeisiin. Hinta asettui vasta kolmannelle sijalle. Yritysten kokemusten mukaan valintatekijöiden tärkeysjärjestys on erilainen. Yritykset katsovat, että hinta on selvästi tärkein valintatekijä, jonka jälkeen tulevat aiemmat referenssit, yrityksen tunnettuus sekä tekniset ja henkilöstön määrään liittyvät voimavarat. Myös henkilökohtaisilla kontakteilla on yritysten mukaan painoarvoa. Hankintamenettelyn kehittäminen Valtaosa kuntasektorin tarjouskilpailuihin osallistuneista yrityksistä totesi, että kuntien tarjouspyyntömenettelyssä ja palveluntuottajan valinnassa on epäkohtia. Ensisijaisena epäkohtana pidetään sitä, että tarjouskilpailut eivät sisällä riittävästi karsintaa laadun ja suorituskyvyn mukaan, vaan hinnan merkitys painottuu liikaa pisteytyksessä. Osa yrityksistä on katsonut, että ostopalvelujen sopimuskaudet eivät ole riittävän pitkiä. Lyhyet sopimuskaudet eivät kannusta yrityksiä uusien palvelumuotojen kehittämiseen ja vaikeuttavat henkilöstön saatavuutta. Yritysten mukaan niiden osaamista ja voimavaroja voidaan parhaiten hyödyntää, jos kilpailutettavat kohteet ovat riittävän suuria. Kunnan viranomaisten pitäisi myös kertoa ja määritellä aiempaa paremmin, mikä on kunnan ostopalvelujen tarve ja hankintapolitiikka tulevaisuudessa. Avoimet yritysten ja kunnan väliset keskustelu- ja esittelytilaisuudet olisivat yritysten mukaan hyödyllisiä. Yritykset toivoivat lisäksi avoimempaa suhtautumista ostopalvelujen käyttöön sekä käytännön pilottikohteita, joista saaduilla kokemuksilla vietäisiin kehitystyötä eteenpäin.

11 2. Kiinteistöpalvelujen markkinat 2.1 Markkinoiden koko 11 Tilastokeskuksen rakennuskantatilaston mukaan Suomessa oli vuoden 2001 lopussa 1,3 miljoonaa rakennusta, joiden kerrosala kohosi 373 miljoonaan neliömetriin. Siten jokaista suomalaista kohden on rakennettua kerrosalaa yli 70 neliömetriä. Keskeisestä kansallisvarallisuudestamme yli puolet on rakennettu vuoden 1970 jälkeen. Eniten rakennuskanta lisääntyi 1980-luvulla. Kerrosalalla mitaten asuinrakennusten osuus rakennuskannasta oli 64 prosenttia ja muiden rakennusten 36 prosenttia vuonna Erilliset pientalot, eli lähinnä yksityishenkilöiden omistamat omakotitalot, muodostivat 35 prosenttia kerrosalasta. Näissä pientaloissa kiinteistöjen ylläpitopalvelut suoritetaan pääasiassa omatoimisesti. Siten kiinteistöjen ylläpitomarkkinoiden kannalta kiinnostavien muiden rakennusten kerrosala on noin 244 miljoonaa neliömetriä. (kuvio 1) Muihin rakennuksiin luetaan kerros- ja rivitalot, liike-, toimisto-, liikenteen, hoitoalan, kokoontumis-, opetus-, teollisuus- ja varastorakennukset sekä muut erittelemättömät rakennukset. Kuvio 1 Rakennusten kerrosalat (neliömetriä) rakennustyypeittäin 2001, prosenttia. Muut rakennukset (12,6%) Liike- ja toimistorakennukset (10,1%) Erilliset pientalot (34,6%) Muut asuinrakennukset (29,1%) Teollisuus- ja varastorakennukset (13,6%) Lähde: Rakennuskantatilasto, Tilastokeskus. Omistajatyypeittäin tarkasteltuna runsas kolmasosa kerrosalasta on yksityisten henkilöiden hallussa. Toinen kolmasosa kerrosalasta on asunto- ja kiinteistöosakeyhtiöiden hallinnassa. Yksityiset yritykset ja rahoituslaitokset omistavat kerrosalasta 15 prosenttia. Julkisyhteisöjen omistamien rakennusten kerrosala on yhteensä prosenttia. Tästä kunnat ja kuntayhtymät omistavat 8-9 prosenttiyksikköä. (kuvio 2) Rakennustyypeittäin katsottuna kuntien ja kuntayhtymien rakennukset koostuvat pääasiassa opetus- ja hoitoalan rakennuksista sekä kokoontumisrakennuksista.

12 12 Kuvio 2 Kiinteistöjen kerrosala rakennuksen omistajan mukaan Kunta ja kuntayhtymä (8,6%) Muu julkisyhteisö (4,0%) Yksityinen henkilö (34,5%) Yksityinen yritys (15,1%) Muut omistajat (4,6%) Asunto- ja kiint.osakeyhtiö (33,2%) Lähde: Rakennuskantatilasto, Tilastokeskus. Kiinteistöjen ylläpidon kustannusrakenne Kiinteistöjen ylläpidon merkittävimmät kustannuserät ovat energia- ja vesikustannukset, siivous, käyttö ja huolto, kunnossapito, hallinto ja ulkoalueiden hoito. 4 Suomen toimitila- ja rakennuttajaliitto RAKLIn mukaan kiinteistöjen ylläpidon kustannukset ovat noin 12 miljardia euroa vuodessa. Ilman energia- ja vesikustannuksia kiinteistöpalvelumarkkinoiden arvo (kiinteistön haltijoiden oman työn ja ulkopuolisten alihankintojen osuus) on runsaat seitsemän miljardia euroa 5 ja ylläpidon kokonaistyöpanos noin henkilötyövuotta. Kiinteistöjen ylläpitokustannusten kehitystä voidaan seurata Tilastokeskuksen kiinteistön ylläpidon kustannusindeksillä. 6 Indeksin kehitys osoittaa, että kiinteistöjen ylläpidon kokonaiskustannukset kohosivat reippaasti 2000-luvun vaihteessa, mutta sen jälkeen hintojen reaalinen nousuvauhti on tasaantunut. Kustannuslajeittain tarkasteltuna alihankintojen 7 hinnat nousivat 1990-luvulla erityisesti kunnossapidon osalta selvästi hitaammin kuin kokonaisindeksi, mutta 2000-luvulla myös alihankintojen hintakehitys on nopeutunut. (kuvio 3) 3 Muihin julkisyhteisöjen omistamiin rakennuksiin luetaan tässä yhteydessä valtion ja kunnan liikelaitosten ja valtio- ja kuntaenemmistöisten yritysten omistamat rakennukset. 4 Ylläpitokustannusten rakenne vaihtelee huomattavasti rakennustyypeittäin, mikä johtuu mm. rakennuksen iästä, taloteknisistä ratkaisuista ja käyttötottumuksista. 5 Energia- ja vesikustannusten keskimääräinen osuus on Raklin mukaan noin 39 prosenttia (www.rakli.fi). 6 Kiinteistön ylläpidon kustannusindeksi mittaa kiinteistön ylläpidon, kuten hallinnon, käytön ja huollon, ulkoalueiden hoidon, siivouksen, lämmityksen, sähkön, vesi- ja jätehuollon sekä korjausten ja kunnossapidon hintojen kehitystä. Kustannusindeksi lasketaan rakennustyypeittäin ja kokonaisindeksi saadaan painottamalla yhteen rakennustyyppikohtaiset indeksit. Omakotitaloille lasketaan omaa indeksiä, joka ei sisälly kokonaisindeksiin. Alihankintojen (hoito, kunnossapito) kustannuskehitystä seurataan niihin käytettyjen panosten, työn ja tarveaineiden hintakehityksellä. 7 Kiinteistöjen hoito ja kunnossapito.

13 13 Kuvio 3 Kiinteistöjen ylläpidon reaalinen hintakehitys , ind. (1990=100) (nd. (1990=100) Kokonaisindeksi Kiinteistöhoito Kunnossapito Lähde: Kiinteistön ylläpidon kustannusindeksi, Tilastokeskus. 2.2 Yksityiset kiinteistöpalvelut kansantaloudessa Tuotanto Vuonna 2001 yksityisten kiinteistöpalvelujen (tässä: toimialat 7032 ja 747) perushintaisen tuotoksen arvo oli kansantalouden tilinpidon mukaan yhteensä 1,5 miljardia euroa. 89 Siitä varsinaista tuotantoa (arvonlisäys perushintaan 10 ) oli runsaat miljardi euroa, eli noin 0,9 prosenttia markkinahintaisesta bruttokansantuotteesta (bkt). Tuotanto on kasvanut siivouksen osalta selvästi nopeammin kuin markkinahintainen bruttokansantuote (bkt). Isännöinnissä ja kiinteistöhoidon toimialalla kasvuvauhti on nopeutunut vasta 2000-luvun vaihteessa. (kuvio 4) 8 Tuotos on paikallisten toimialayksiköiden tuottamien tavaroiden ja palvelujen summa määrättynä ajankohtana. Yksityisten kiinteistöpalvelujen tuotoksella tarkoitetaan tässä yhteydessä asianomaisten toimialojen yrityssektorien tuotosta. Kansantalouden tilinpidossa siivouksen toimialan (747) tuotos kertyy kokonaan yrityssektorilta. Isännöinnin ja kiinteistöhoidon (tol 7032) toimialalla tuotos jakaantuu kiinteistöhuoltoyritysten, asuntoyhteisöjen ja valtion puolustushallinnon rakennushallinnon tuotokseen, mutta myös isännöinnin ja kiinteistöhoidon toimialalla valtaosa tuotoksesta (75 % vuonna 2001) on yrityssektorin tuotosta. Huom! Valtion ja kuntien omistamat yhtiöt ja liikelaitosmuotoiset yksiköt luetaan kansantalouden tilinpidossa yrityssektoriin. 9 Ei sisällä asuntoyhteisöjen tuotosta. Asuntoyhteisöjen tuotos koostuu kansantalouden tilinpidossa pääasiassa talonmiesten palkoista. Vuonna 2001 asuntoyhteisöjen tuotoksen arvo oli 115 miljoonaa euroa. 10 Arvonlisäys kuvaa tuotantoon osallistuvien toimialayksiköiden synnyttämää arvoa, joka saadaan vähentämällä tuotoksesta välituotekäyttö. Arvonlisäyksen (brutto) eriä ovat kiinteän pääoman kuluminen, palkat ja palkkiot, sosiaaliturvamaksut, muut tuotantoverot miinus tuotantotukipalkkiot sekä toimintaylijäämä. Toimintaylijäämä kuvaa tuottajien yrittäjätoiminnasta samaa tuloa. Ostajanhintainen välituotekäyttö muodostuu muilta toimialoilta ostetuista, tuotoksen aikaansaamiseksi käytetyistä tavaroista ja palveluista, lukuun ottamatta kiinteitä varoja, joiden kulutus kirjataan pääoman kulumisena.

14 14 Siivouspalvelujen kasvua on vauhdittanut mm. rakentamisen vilkastuminen ja rakennusneliöiden kasvu sekä yritysten ja julkisyhteisöjen virastojen ja laitosten siirtyminen siivouksessa enenevässä määrin ulkopuolisten ostopalvelujen käyttöön luvulla. Isännöinnin ja kiinteistöhoidon toimialalla markkinat eivät ole kuitenkaan kasvaneet yhtä voimakkaasti kuin siivouksessa, sillä merkittävä osa isännöinnin ja kiinteistöhoidon toimialalla tuotetuista palveluista on jo aiemmin tuotettu yksityisinä ostopalveluina. 11 Kuvio 4 Yksityisten kiinteistöpalvelujen (toimialat 7032 ja 747) tuotannon ja markkinahintaisen bkt:n määrän kehitys , ind. (1990=100) Ind. (1995=100) Bkt Siivous Isännöinti ja kiint Lähde: Kansantalouden tilinpito. Työllisyys Yksityiset kiinteistöpalvelut työllistivät kansantalouden tilinpidon mukaan työntekijää vuonna Siitä siivouspalvelun toimialan osuus oli 64 prosenttia ja isännöinnin ja kiinteistöhoidon toimialan osuus 36 prosenttia. Siivouspalvelussa työntekijöiden määrä on lisääntynyt vuosina nopeammin kuin isännöinnissä ja kiinteistöhoidon toimialalla. Suomen kokonaistyöllisyydestä yksityisten kiinteistöpalvelujen osuus oli kansantalouden tilinpidon mukaan 1,7 prosenttia vuonna (taulukko 1) Taulukko 1 Yksityisten kiinteistöpalvelujen (toimialat 7032 ja 747) työntekijät Työntekijöitä, Osuus kansan- Arvonlisäys 11 Yksityiset kiinteistöpalvelujen markkinat ovat laajentuneet isännöinnin ja kiinteistöhoidon toimialalla, kun asuntoyhteisöjen omasta talonmiestoiminnasta on siirtynyt ulkopuolisten kiinteistöhuoltoyhtiöiden palveluihin ja mm. teollisuudessa, yksityisillä palvelualoilla ja julkisella sektorilla kiinteistöhoidon ostopalvelut ovat lisääntyneet.

15 15 lkm talouden kokonaistyöllisyydestä, % (tuotanto) /, työntekijä, euroa Siivous (tol 747) , Isännöinti ja kiinteistöhoito (tol , ) 12 Yhteensä , Lähde: Kansantalouden tilinpito, Tilastokeskus. Investoinnit Voimakas kasvu on vauhdittanut kiinteistöpalvelualojen investointeja vuosina Isännöinnissä ja kiinteistöhuollossa, jossa investointien (kiinteän pääoman bruttomuodostus) määrä on suurempi kuin siivouksessa, investoinnit rakennuksiin ovat 60 prosenttia ja investoinnit koneisiin ja laitteisiin 40 prosenttia investointien kokonaisarvosta. Isännöinnin ja kiinteistöhoidon toimialalla investointiaste, eli käypähintaisen kiinteän pääoman bruttomuodostuksen suhde arvonlisäykseen oli kansantalouden tilinpidon mukaan noin 15 prosenttia vuonna (kuvio 5) Investointiaste on noussut myös sangen työvoimavaltaisessa siivouspalvelussa, mikä on nostanut samalla työn tuottavuutta toimialalla. (kuvio 6) Siivousvälineisiin, -koneisiin ja -aineisiin on kiinnitetty entistä enemmän huomiota 1990-luvun talouslaman jälkeen. Syynä on, että työn tehostuminen ja siivouskertojen vähentäminen vaativat työnsuorittajalta ja siivousvälineeltä nopeasti tulosta, jolloin aikaa ei saa kulua turhiin töihin. Huonot siivousvälineet ja -menetelmät tuottavat heikon hygieenisen tuloksen ja ovat työntekijälle ergonomisesti raskaita. 12 Ei sisällä asuntoyhteisöjen työntekijöitä (talonmiehiä). Vuonna 2001 asuntoyhteisöjen kiinteistöhoidon työntekijöitä oli kansantalouden tilinpidon mukaan

16 16 Kuvio 5 Investointiaste kiinteistöpalvelun toimialoilla (toimialat 7032 ja 747) vuosina , prosenttia. 20 Investointiaste, % Siivous Isännöinti ja kiint Lähde: Kansantalouden tilinpito, Tilastokeskus. Kuvio 6 Kiinteistöpalvelualojen (toimialat 7032 ja 747) tuottavuuden kehitys (kiinteähintaisen liikevaihdon suhde henkilöstöön) , ind. (1993=100). Ind. (1993=100) Siivous Isännöinti ja kiint Lähde: Yritys- ja toimipaikkarekisteri, Tilastokeskus. 2.3 Kiinteistöpalveluammatit kansantaloudessa Kaikki kiinteistöpalvelutoimintaa ei tilastoidu kansantalouden tilinpidossa varsinaisten kiinteistöpalvelujen toimialoille (toimialat 7032 ja 747). Mm. kuntien siivoustoimi voi olla jakaantunut monille eri toimialoille, kuten tekniseen palveluun, kunnan yleishallintoon, sosiaali- ja terveystoimeen, opetustoimeen taikka virkistysja kulttuuripalveluihin. Käytännössä kansantalouden tilinpito kuvaa kattavasti vain

17 17 yksityistä kaupallista siivousta ja muuta kiinteistöpalvelua sekä yhtiöitettyä ja liikelaitostettua kiinteistöpalvelutoimintaa julkisella sektorilla. Kansantalouden tilinpidossa tuotanto- ja työllisyyslukujen katvealueeseen jäävät mm. merkittävä osa julkisyhteisöjen omasta kiinteistöpalvelusta, jos toimintaa ei ole eriytetty selkeästi näiden yhteisöjen muusta toiminnasta (yhtiöitetty, liikelaitostettu). Samaa koskee yksityisiä yrityksiä tai muita yhteisöjä, jos kiinteistöpalveluja tuottavat yksiköt eivät esiinny omina yritystoimipaikkoina. Yksi tapa selvittää toimialan merkitystä kokonaisvaltaisesti, on tutkia kiinteistöpalveluammattien työntekijöiden määrää kansantaloudessa eri tuottajasektoreilla ja toimialoilla. Tässä yhteydessä kiinteistöpalveluammateissa työskentelevien määrää koskevat tiedot perustuvat Tilastokeskuksen vuosien 1995 ja 2000 väestölaskenta-aineistoihin. Mm. vuoden 2000 väestölaskennan ammattitiedot on kerätty rekistereistä, hallinnollisista aineistoista ja järjestäytymättömille yrityksille tehdyillä ammattitiedusteluilla. Esimerkiksi kunnan palveluksessa oleville ammattinimikkeet on saatu kuntien henkilöstörekisteristä. Ammattiluokituksen mukaan kiinteistöpalveluammatteja kuvaavat tässä yhteydessä seuraavat ammatit: - Isännöitsijät (luokka 34132) - Kiinteistöhuoltomiehet (luokka 9141). - Siivoustyönjohtajat (luokka 51212) - Siivoojat (luokka 91321) Vuonna 2000 kiinteistöpalveluammateissa työskenteli koko Suomessa työntekijää, eli 3,8 prosenttia maamme kokonaistyöllisyydestä. Vajaat 70 prosenttia työntekijöistä toimi siivouksessa ja runsas 30 prosenttia muussa kiinteistöhoidossa. Vuosina kiinteistöpalveluammattien työntekijät ovat lisääntyneet melkein hengellä. Suhteellisesti eniten työntekijöiden määrä on kasvanut siivoojien ja isännöitsijöiden ammattiryhmissä. Kiinteistöhuoltomiesten ammattiryhmässä työntekijöiden määrän lisäys on ollut sen sijaan varsin hidasta. (kuvio 7)

18 18 Kuvio 7 Kiinteistöpalvelun työntekijät ammateittain 1995 ja Työntekijöitä Isännöitsijät Kiinteistöhuoltomiehet Siivoustyönjohtajat Siivoojat Lähde: Väestölaskentatilasto, Tilastokeskus. Työntekijät työnantajasektoreittain Vuosina , eli varsin lyhyessä ajassa kiinteistöpalveluammattien kokonaistyöllisyyden painopistealue on siirtynyt julkiselta sektorilta yksityiselle yrityssektorille. Vuonna 2000 jo kaksi kolmasosaa siivoojista ja vajaat 60 prosenttia muun kiinteistöhoidon ammattilaisista työskenteli yksityisellä sektorilla. (kuvio 8) Valtiosektorin osuus alan työntekijöistä on vain muutamia prosenttiyksikköjä. Ammattialoittain tarkasteluna yksityisen sektorin työntekijäosuus on kasvanut enemmän siivouksessa kuin muussa kiinteistöhoidossa. Osa työllisyyden lisäyksestä yksityisellä sektorilla on johtunut osa-aikatyövoiman ja muun tilapäistyövoiman kasvusta, sillä väestölaskentatilastoissa ja kansantalouden tilipidossa jokainen osa-aikainenkin työntekijä esiintyy tilastossa yhtenä työntekijänä. Osa-aikatyötekijöiden määrän kasvuun viittaa se, että tehdyt työtunnit ovat lisääntyneet kiinteistöpalvelualoilla selvästi hitaammin kuin työntekijöiden määrä vuosina Palkansaajien tutkimuslaitoksen mukaan osa-aikatyövoima on suurta erityisesti siivouksessa (50 % työntekijöistä) Samaan johtopäätökseen päästään, jos tehdyt työntunnit muutetaan siivouksen toimialalla (747) kokopäivätyöntekijöiden määrää kuvaaviksi henkilötyövuosiksi ja henkilötyövuosia verrataan työntekijöiden nuppilukuun vuosina 1995 ja Sen sijaan muussa kiinteistöhoidossa (kiinteistöhuoltomiehet) yli 90 % työntekijöistä on kokopäiväisiä. Ks. Kauhanen, Merja: Osa-aikatyö palvelualoilla, 2003.

19 19 Kuvio 8 Kiinteistöpalveluammattien työntekijät työnantajasektoreittain 1995 ja Työntekijöitä siivous 2000 siivous 1995 muu kiinteistöhoito 2000 muu kiinteistöhoito Yksityinen sektori Kuntasektori Valtio Muu sektori Lähde: Väestölaskentatilasto, Tilastokeskus. Työntekijät työnantajatoimialoittain Varsinaisten kiinteistöpalvelualojen (toimialat 747 ja 7032), eli ostopalveluja muille toimialoille tuottavien palvelualojen osuus kiinteistöpalveluammattien työntekijöistä on kohonnut siivouksessa yli 50 prosenttiin ja muussa kiinteistöhoidoissa kolmannekseen. Alan ammattien työntekijöitä on edelleen paljon monilla kuntasektorin palvelualoilla, kuten sosiaali- ja terveyspalveluissa, opetuksessa ja kulttuuri-, virkistysja urheilutoiminnassa. Yksityisellä sektorilla alan työntekijöitä on paljon mm. liikeelämän palvelualoilla ja teollisuudessa. (kuviot 9a ja b) 15 Kuviossa yksityinen sektori sisältää kiinteistön ylläpidon ostopalveluita muille kansantalouden sektoreille myyvien toimialojen (tol:t 747 ja 7032) kiinteistöpalveluammattien työntekijät sekä muun yksityisen sektorin omat kiinteistöpalvelutyöntekijät (esim. teollisuuden ja kaupan työntekijät).

20 20 Kuvio 9a Siivooja-ammattien työntekijät (siivoojat ja siivoustyönjohtajat) työnantajatoimialoittain 1995 ja 2000, prosenttia alan työntekijöistä ,2 52, ,9 16, ,1 9,9 9,3 6,4 4,3 4,4 4,1 4 8,8 6,7 0 Kiinteistöpalve Koulutus Muut liike-elämkulttuuri- ja vir Sosiaali- ja ter Teollisuus Muu toimiala Lähde. Väestölaskentatilasto, Tilastokeskus. Kuvio 9b Muun kiinteistöhoidon ammattien työntekijät (isännöitsijät ja kiinteistöhuoltomiehet) työnantajatoimialoittain 1995 ja 2000, prosenttia alan työntekijöistä , ,4 20, , ,5 15,8 12,8 13,9 10 6,7 5,9 5, Kiinteistöpalve Koulutus Muut liike-elämkulttuuri- ja vir Sosiaali- ja ter Teollisuus Muu toimiala Lähde. Väestölaskentatilasto, Tilastokeskus. 16 Muita siivousalan ammattilaisten tärkeitä työnantajia (kuviossa muu toimiala) ovat mm. kauppa, majoitus- ja ravitsemistoiminta ja liikenne. (ks. liitetaulukko 16) 17 Muita kiinteistöhoitoalan ammattilaisten tärkeitä työnantajia (kuviossa muu toimiala) ovat mm. kauppa, majoitus- ja ravitsemistoiminta ja liikenne. (ks. liitetaulukko 17)

yritysten ja markkinoiden kehitys Tampere 30.9.2013

yritysten ja markkinoiden kehitys Tampere 30.9.2013 Sosiaali- ja terveyspalvelualan yritysten ja markkinoiden kehitys HYVÄ -hankeryhmä Ulla-Maija Laiho Ulla Maija Laiho Tampere 30.9.2013 Tietopohja TEM raportteja 34/2013 Yksityiset sosiaali- ja terveyspalvelut

Lisätiedot

Toimintaympäristö: Yritykset

Toimintaympäristö: Yritykset Toimintaympäristö: Yritykset Tampere 5.2.29 Janne Vainikainen Toimipaikat 12 1 8 6 4 2 lkm 1 6 1 4 1 2 1 8 6 4 2 % 14, 12, 1, 8, 6, 4, 2,, -2, 8 812 8 67 8 743 126 134 145 9 32 144 164 151 liikevaihto/hlö,

Lisätiedot

30 suurimman suomalaisen kunnan hankinnat ja palvelualoitemenettely

30 suurimman suomalaisen kunnan hankinnat ja palvelualoitemenettely 30 suurimman suomalaisen kunnan hankinnat ja palvelualoitemenettely Tutkimuksen tausta Tutkimuksen tilaaja on Keskuskauppakamari ja Helsingin seudun kauppakamari Tutkimuksen tarkoitus on tuottaa mahdollisimman

Lisätiedot

Hyvinvointialan kehittäminen -peruskartoitukset. Osa II Pekka Lith Yritystoiminta ja yrittäjyyden edellytykset

Hyvinvointialan kehittäminen -peruskartoitukset. Osa II Pekka Lith Yritystoiminta ja yrittäjyyden edellytykset Hyvinvointialan kehittäminen -peruskartoitukset Osa II Pekka Lith Yritystoiminta ja yrittäjyyden edellytykset Terveyspalvelut kansantaloudessa Terveyspalvelujen tuotos, eli tuotettujen palvelujen arvo

Lisätiedot

8.9.2010. Postiosoite: 00022 TILASTOKESKUS puhelin: (09) 17 341 telefax: (09) 1734 3429

8.9.2010. Postiosoite: 00022 TILASTOKESKUS puhelin: (09) 17 341 telefax: (09) 1734 3429 8.9.200 Postiosoite: 00022 TILASTOKESKUS puhelin: (09) 7 34 telefax: (09) 734 3429 Tiedustelut: Pasi Koikkalainen, +358 9 734 3332, e-mail: kansantalous.suhdanteet@tilastokeskus.fi Samu Hakala, +358 9

Lisätiedot

Näkökulmia Helsingin seudun ja Espoon työmarkkinoihin ja talousnäkymiin

Näkökulmia Helsingin seudun ja Espoon työmarkkinoihin ja talousnäkymiin Espoo Valtuuston seminaari 22.4.2015 Seppo Laakso, Näkökulmia Helsingin seudun ja Espoon työmarkkinoihin ja talousnäkymiin Helsingin seudun kasvu 2000-luvulla Bruttokansantuote v. 2010 hinnoin, Ind.2000=100

Lisätiedot

Rakennusteollisuuden suhdanteet syksy Rakennusteollisuus RT ry

Rakennusteollisuuden suhdanteet syksy Rakennusteollisuus RT ry Rakennusteollisuuden suhdanteet syksy 2016 Rakennusteollisuus RT ry 11.10.2016 Rakennusteollisuus RT ry:n hallituksen puheenjohtaja, YIT Oyj:n varatoimitusjohtaja Tero Kiviniemi Rakennusteollisuus RT:n

Lisätiedot

Rakennusten ylläpidon ja korjausten terveys- ja talousvaikutukset kuntien omistamassa rakennuskannassa RATEKU

Rakennusten ylläpidon ja korjausten terveys- ja talousvaikutukset kuntien omistamassa rakennuskannassa RATEKU Rakennusten ylläpidon ja korjausten terveys- ja talousvaikutukset kuntien omistamassa rakennuskannassa RATEKU Olavi Holmijoki Sisäilmastoseminaari 2015 Lähtökohta Taloudellisen kokonaisuuden hallinta tilanteessa,

Lisätiedot

LAUKAAN TILASTOKATSAUS YRITYKSET JA TOIMIPAIKAT

LAUKAAN TILASTOKATSAUS YRITYKSET JA TOIMIPAIKAT LAUKAAN TILASTOKATSAUS YRITYKSET JA TOIMIPAIKAT 1995=100 YRITYSTEN MÄÄRÄN KEHITYS 1995-2012 200 190 180 Laukaa Koko maa 170 160 150 140 130 120 110 100 1995 1996 1997 1998 1999 2000 2001 2002 2003 2004

Lisätiedot

Tilastoja sote-alan markkinoista

Tilastoja sote-alan markkinoista Tilastoja sote-alan markkinoista Helsinki 15.6.2017 Eduskunta, talousvaliokunta Aino Närkki 13.6.2017 Sosiaalipalvelualan tuotos ja osuus palvelutuotannosta tuottajittain 2000-2015 Sosiaalipalveluiden

Lisätiedot

Toimintaympäristö: Yritykset 17.4.2012

Toimintaympäristö: Yritykset 17.4.2012 Toimintaympäristö: Yritykset 17.4.2012 Toimintaympäristö: Yritykset Tampere 17.4.2012 Jesse Marola www.tampere.fi/tilastot etunimi.sukunimi@tampere.fi Tampereen kaupunki Tietotuotanto ja laadunarviointi

Lisätiedot

Rakennusten ylläpidon ja korjausten terveys- ja talousvaikutukset kuntien omistamassa rakennuskannassa RATEKU

Rakennusten ylläpidon ja korjausten terveys- ja talousvaikutukset kuntien omistamassa rakennuskannassa RATEKU Rakennusten ylläpidon ja korjausten terveys- ja talousvaikutukset kuntien omistamassa rakennuskannassa RATEKU Olavi Holmijoki Sisäilmastoseminaari 2015 Lähtökohta Taloudellisen kokonaisuuden hallinta tilanteessa,

Lisätiedot

Kiinteistön ylläpidon kustannusindeksi

Kiinteistön ylläpidon kustannusindeksi Hinnat ja kustannukset 2011 Kiinteistön ylläpidon kustannusindeksi 2011, 1. vuosineljännes Kiinteistön ylläpidon kustannukset nousivat vuodessa 7,6 prosenttia Kiinteistön ylläpidon kustannukset nousivat

Lisätiedot

Toimialaraportit kannattavuuden ja kasvun seurantaan. Yritysten Rakenteet / Kristiina Nieminen 21.3.2007

Toimialaraportit kannattavuuden ja kasvun seurantaan. Yritysten Rakenteet / Kristiina Nieminen 21.3.2007 Toimialaraportit kannattavuuden ja kasvun seurantaan Yritysten Rakenteet / Kristiina Nieminen 21.3.2007 Esityksen kulku! Taustaa! Tuote! Kohdejoukko! Lähdeaineisto! Lisäpalvelut Taustaa! Tilinpäätöstilastoa

Lisätiedot

Suhdanteet vaihtelevat - Miten pärjäävät pienet yritykset

Suhdanteet vaihtelevat - Miten pärjäävät pienet yritykset Suhdanteet vaihtelevat - Miten pärjäävät pienet yritykset Hanna Heikinheimo (09) 1734 2978 palvelut.suhdanne@tilastokeskus.fi Lohja 12.10.2011 12.10.2011 A 1 Suhdannetilastoista Suhdannetilastot kuvaavat

Lisätiedot

Palvelujen suhdannetilanne: Suunta hitaasti ylöspäin, mutta kuluvana vuonna jäädään nollan tuntumaan

Palvelujen suhdannetilanne: Suunta hitaasti ylöspäin, mutta kuluvana vuonna jäädään nollan tuntumaan Palvelujen suhdannetilanne: Suunta hitaasti ylöspäin, mutta kuluvana vuonna jäädään nollan tuntumaan, Palvelujen suhdannekatsaus Matti Paavonen, ekonomisti Palvelualojen työnantajat PALTA ry Suomi on riippuvainen

Lisätiedot

Arvonlisäystarkastelua Tilastokeskuksen aineiston pohjalta 4.1.2011 Marja Haverinen

Arvonlisäystarkastelua Tilastokeskuksen aineiston pohjalta 4.1.2011 Marja Haverinen Arvonlisäystarkastelua Tilastokeskuksen aineiston pohjalta 4.1.211 Marja Haverinen Käsitteistä Arvonlisäys (brutto) tarkoittaa tuotantoon osallistuvan yksikön synnyttämää arvoa. Se lasketaan markkinatuotannossa

Lisätiedot

Rakentamisen ja LVI-alan suhdanteet. LVI-treffit Sami Pakarinen

Rakentamisen ja LVI-alan suhdanteet. LVI-treffit Sami Pakarinen Rakentamisen ja LVI-alan suhdanteet LVI-treffit 14.10.2016 Sami Pakarinen Suomen talous vuosimuutos, % Suomessa talouskasvu voimistuu tänä vuonna 5 Kotimaisten talousennusteiden keskiarvoja 4 3 2 1 0 2015

Lisätiedot

Suhdanteet vaihtelevat - Miten pärjäävät pienet yritykset

Suhdanteet vaihtelevat - Miten pärjäävät pienet yritykset Suhdanteet vaihtelevat - Miten pärjäävät pienet yritykset Hanna Heikinheimo (09) 1734 2978 palvelut.suhdanne@tilastokeskus.fi Lahti 11.5.2011 11.5.2011 A 1 Suhdannetilastoista Suhdannetilastot kuvaavat

Lisätiedot

Asiakaskohtainen suhdannepalvelu - Suhdannetietoja toimialoista, yritysryhmistä ja alueista

Asiakaskohtainen suhdannepalvelu - Suhdannetietoja toimialoista, yritysryhmistä ja alueista Asiakaskohtainen suhdannepalvelu - Suhdannetietoja toimialoista, yritysryhmistä ja alueista Tampere 25.10.2007 (09) 1734 2966 palvelut.suhdanne@tilastokeskus.fi 29.10.2007 A 1 A) Budjettirahoitteinen liiketoiminnan

Lisätiedot

Metalliteollisuuden yritykset Suomessa

Metalliteollisuuden yritykset Suomessa Metalliteollisuuden yritykset Suomessa HTSY Verohallinto 18.12.2012 Verohallinto 2 (6) METALLITEOLLISUUDEN YRITYKSET SUOMESSA Kirjoitus perustuu Harmaan talouden selvitysyksikön ilmiöselvitykseen Metalliteollisuuden

Lisätiedot

ENNUSTEEN ARVIOINTIA

ENNUSTEEN ARVIOINTIA ENNUSTEEN ARVIOINTIA 23.12.1997 Lisätietoja: Johtaja Jukka Pekkarinen puh. (09) 2535 7340 e-mail: Jukka.Pekkarinen@labour.fi Palkansaajien tutkimuslaitos julkaisee lyhyen aikavälin talousennusteen (seuraaville

Lisätiedot

Uudenmaan metsäbiotalous

Uudenmaan metsäbiotalous Uudenmaan metsäbiotalous Uusimaa - määrissä suuri, osuuksissa pieni Metsäbiotalouden osuus maakunnan biotalouden tuotoksesta on 22 %. Tärkein biotalouden sektori on elintarviketeollisuus. Metsäbiotalous

Lisätiedot

Kiinteistöpalvelut Suomessa yritystoiminta, markkinat ja keskeiset kehityslinjat

Kiinteistöpalvelut Suomessa yritystoiminta, markkinat ja keskeiset kehityslinjat Kiinteistöpalvelut Suomessa yritystoiminta, markkinat ja keskeiset kehityslinjat 5. kesäkuuta 2006 Sisältö Johdanto 3 Kiinteistö- ja rakennusalan kansantaloudellinen asema 4 Kiinteistöpalvelujen markkinat

Lisätiedot

Kaupan indikaattorit. Luottamusindeksit vähittäiskaupassa, autokaupassa ja teknisessä kaupassa

Kaupan indikaattorit. Luottamusindeksit vähittäiskaupassa, autokaupassa ja teknisessä kaupassa Kaupan indikaattorit Luottamusindeksit vähittäiskaupassa, autokaupassa ja teknisessä kaupassa Luottamusindeksit kaupan alalla Tammikuu 2010 Vähittäiskaupan indeksit (ml. autojen vähittäiskauppa): 1. Kokonaisindeksi

Lisätiedot

Suhdanteet vaihtelevat - Miten pärjäävät pienet yritykset

Suhdanteet vaihtelevat - Miten pärjäävät pienet yritykset Suhdanteet vaihtelevat - Miten pärjäävät pienet yritykset Tiina Herttuainen 09 1734 3619 palvelut.suhdanne@tilastokeskus.fi Joensuu 24.11.2011 24.11.2011 A 1 Suhdannetilastoista Suhdannetilastot kuvaavat

Lisätiedot

Rakennusten terveys- ja talousvaikutukset. DI Olavi Holmijoki Rakennusfoorumi 2.6.2015 Rakennustietosäätiö

Rakennusten terveys- ja talousvaikutukset. DI Olavi Holmijoki Rakennusfoorumi 2.6.2015 Rakennustietosäätiö Rakennusten terveys- ja talousvaikutukset DI Olavi Holmijoki Rakennusfoorumi 2.6.2015 Rakennustietosäätiö YM:n, STM:n ja Suomen Kuntaliiton rahoittama projekti Rakennusten ylläpidon ja korjausten terveysja

Lisätiedot

Hyvinvoinnin ja palvelumarkkinoiden kehitysnäkymät. Ulla-Maija Laiho kehitysjohtaja, HYVÄ ohjelma, TEM Tampere 30.11.2011

Hyvinvoinnin ja palvelumarkkinoiden kehitysnäkymät. Ulla-Maija Laiho kehitysjohtaja, HYVÄ ohjelma, TEM Tampere 30.11.2011 Hyvinvoinnin ja palvelumarkkinoiden kehitysnäkymät Ulla-Maija Laiho kehitysjohtaja, HYVÄ ohjelma, TEM Tampere 30.11.2011 Esityksen sisältö Palvelujen kehityskuva Tarpeet kasvavat Mistä tekijät Toimialan

Lisätiedot

Rakentamisen ajankohtaiskatsaus. Rakentamisen Ennakointikamari 6.5.2014 Tarmo Pipatti

Rakentamisen ajankohtaiskatsaus. Rakentamisen Ennakointikamari 6.5.2014 Tarmo Pipatti Rakentamisen ajankohtaiskatsaus Rakentamisen Ennakointikamari 6.5.2014 Tarmo Pipatti Rakentamisen suhdanteet Rakennustuotannon arvo vuonna 2013: korjausrakentaminen ohitti uudisrakentamisen Yhteensä 28,8

Lisätiedot

Kuljetusyritykset 1999-2002

Kuljetusyritykset 1999-2002 Projektiryhmä Korjuu- ja kuljetusyritysten kannattavuus Kuljetusyritykset 1999-2002 Jouni Väkevä ja Kalle Kärhä Rahoittajat KULJETUSYRITYKSET Järvi-Suomen uittoyhdistys, Koskitukki Oy, Kuhmo Oy, Metsähallitus,

Lisätiedot

Pk-yritysten rooli Suomessa 1

Pk-yritysten rooli Suomessa 1 - 1 - Pk-yritysten rooli Suomessa 1 - Yritysten määrä on kasvanut - Yritystoiminta maakunnittain - Pk-yritykset tärkeitä työllistäjiä - Tutkimus- ja kehityspanostukset sekä innovaatiot - Pk-sektorin rooli

Lisätiedot

Kaupan näkymät Myynti- ja työllisyysnäkymät

Kaupan näkymät Myynti- ja työllisyysnäkymät Kaupan näkymät 2013 2014 Myynti- ja työllisyysnäkymät Kaupan myynti 2012 Liikevaihto yht. 129 mrd. euroa (pl. alv) 13% 12% 30 % Autokauppa Tukkukauppa Vähittäiskauppa Päivittäistavarakauppa 58% Lähde:

Lisätiedot

Kiinteistön ylläpidon kustannusindeksi

Kiinteistön ylläpidon kustannusindeksi Hinnat ja kustannukset 2014 Kiinteistön ylläpidon kustannusindeksi 2014, 3. vuosineljännes Kiinteistön ylläpidon kustannukset nousivat vuodessa 1,6 prosenttia Kiinteistön ylläpidon kustannukset nousivat

Lisätiedot

Toimialojen kehitysennusteet Pirkanmaalla

Toimialojen kehitysennusteet Pirkanmaalla Toimialojen kehitysennusteet Pirkanmaalla Maakuntakorkeakoulufoorumi 25.2.2010 Emmi Karjalainen Uudet viranomaiset Lääninhallitukset (6) Työsuojelupiirit (8) Ympäristölupavirastot (3) TE-keskukset (15)

Lisätiedot

Kevään 2017 tiedustelussa kysyttiin yritysten toteutuneita

Kevään 2017 tiedustelussa kysyttiin yritysten toteutuneita EK:n Investointitiedustelun mukaan tehdasteollisuuden kotimaisten arvo oli viime vuonna reilut 3,8 miljardia euroa eli noin 6 prosenttia enemmän kuin vuonna 2015. Kuluvana vuonna investointien kasvu kiihtyisi

Lisätiedot

Kuinka huono Suomen kilpailukyky oikein on? - kommentti Pekka Sauramolle. Simo Pinomaa 18.5.2015

Kuinka huono Suomen kilpailukyky oikein on? - kommentti Pekka Sauramolle. Simo Pinomaa 18.5.2015 Kuinka huono Suomen kilpailukyky oikein on? - kommentti Pekka Sauramolle Simo Pinomaa 18.5.2015 Aiheita Mikä on lähtöpiste? Muutos vai taso? Reaaliset vai nimelliset yksikkötyökustannukset? Miten Suomen

Lisätiedot

Matkailun alueellisen tilinpidon päätulokset. Ossi Nurmi Visit Finland seminaari

Matkailun alueellisen tilinpidon päätulokset. Ossi Nurmi Visit Finland seminaari Matkailun alueellisen tilinpidon päätulokset Ossi Nurmi Visit Finland seminaari 4.5.2017 Alueellinen matkailutilinpito -hanke - Hanke käynnistyi elokuussa 2016 TEM:n ohjauksessa ja rahoittamana - Alueellinen

Lisätiedot

Uusi SeutUra -hanke. Uusi SeutUra hanke edistää osaavan työvoiman ja Pielisen Karjalan työpaikkojen kohtaamista

Uusi SeutUra -hanke. Uusi SeutUra hanke edistää osaavan työvoiman ja Pielisen Karjalan työpaikkojen kohtaamista Uusi SeutUra -hanke Uusi SeutUra hanke edistää osaavan työvoiman ja Pielisen Karjalan työpaikkojen kohtaamista Pielisen Karjalan vahvat klusterit Tässä aineistossa on tarkasteltu Pielisen Karjalan eli

Lisätiedot

Työn ja pääoman välinen eli funktionaalinen tulonjako metalliteollisuudessa

Työn ja pääoman välinen eli funktionaalinen tulonjako metalliteollisuudessa Työn ja pääoman välinen eli funktionaalinen tulonjako metalliteollisuudessa Jorma Antila Syyskuu 21 Metallityöväen Liitto ry, tutkimustoiminta 1(12) Työn ja pääoman välinen eli funktionaalinen tulonjako

Lisätiedot

- Miten pärjäävät pienet yritykset? Turussa Tilastopäällikkö Reetta Moilanen

- Miten pärjäävät pienet yritykset? Turussa Tilastopäällikkö Reetta Moilanen Suhdanteet t vaihtelevat t - Miten pärjäävät pienet yritykset? Turussa 23.11.2010 Tilastopäällikkö Reetta Moilanen Yleisesti Suhdannetilastoista Suhdannetilastot kuvaavat talouden eri osatekijöiden tai

Lisätiedot

Keski-Suomen metsäbiotalous

Keski-Suomen metsäbiotalous Keski-Suomen metsäbiotalous metsäbiotaloudella suuri merkitys aluetaloudelle Metsäbiotalouden osuus maakunnan kokonaistuotoksesta on 14 %, arvonlisäyksestä 10 % ja työllisyydestä 6 %. Merkitys on selvästi

Lisätiedot

Kuntien ja maakuntien talousnäkymät

Kuntien ja maakuntien talousnäkymät Onnistuva Suomi tehdään lähellä Kuntien ja maakuntien talousnäkymät Kuntapäivät Minna Punakallio Pääekonomisti Kuntaliitto Sanna Lehtonen Kehittämispäällikkö Kuntaliitto Talouskasvu piristynyt vihdoinkin

Lisätiedot

Kauppa luo kasvua Jaana Kurjenoja

Kauppa luo kasvua Jaana Kurjenoja Kauppa luo kasvua Kauppa luo varallisuutta yhteiskuntaan Osuus arvonlisäyksestä 2015 Kauppa 20% 9% 9% Metalli- ja elektroniikkateollisuus Muu jalostus Ammatillinen ja tieteellinen toiminta, hallinto- ja

Lisätiedot

Kanta-Hämeen metsäbiotalous

Kanta-Hämeen metsäbiotalous en metsäbiotalous en biotaloutta vetää elintarvikesektori Metsäbiotalous muodostaa 3-5 % koko maakunnan tuotoksesta, arvonlisäyksestä, investoinneista ja työllisyydestä. Suhteelliset osuudet ovat lähellä

Lisätiedot

Yritykset T A M P E R E E N K A U P U N K I

Yritykset T A M P E R E E N K A U P U N K I Toimintaympäristö: Yritykset 4.5.2011 T A M P E R E E N K A U P U N K I Toimintaympäristö: Yritykset Tampere 4.5.2011 Matias Ansaharju www.tampere.fi/tilastot etunimi.sukunimi@tampere.fi Tampereen kaupunki

Lisätiedot

Lappeenrannan toimialakatsaus 2013

Lappeenrannan toimialakatsaus 2013 Lappeenrannan toimialakatsaus 2013 14.10.2013 Tilaaja: Lappeenrannan kaupunki Toimittaja: Kaupunkitutkimus TA Oy Tietolähde: Tilastokeskus, asiakaskohtainen suhdannepalvelu Kuvaajat: Yhteyshenkilöt: Yritysten

Lisätiedot

- kaupunkialueen tuotanto voidaan jakaa paikalliseen käyttöön jäävään ja alueen ulkopuolelle menevään vientiin

- kaupunkialueen tuotanto voidaan jakaa paikalliseen käyttöön jäävään ja alueen ulkopuolelle menevään vientiin 76 9. Kaupunkialueiden kasvu - talouskasvu: kaupunkialueen työllisyyden (ja tuotannon) kasvu, jonka taustalla on - kaupungin tuottamien hyödykkeiden kysynnän kasvu ---> työvoiman kysynnän kasvu - työvoiman

Lisätiedot

Suhdanteet vaihtelevat - Miten pärjäävät pienet yritykset?

Suhdanteet vaihtelevat - Miten pärjäävät pienet yritykset? Suhdanteet vaihtelevat - Miten pärjäävät pienet yritykset? Ajankohtaista kunta- ja aluetiedoista Helsingissä 11.9.2012 Satu Elho Yleisesti Suhdannetilastoista Suhdannetilastot kuvaavat talouden eri osatekijöiden

Lisätiedot

TERVEYSPALVELUT. Sanna Hartman Toimialapäällikkö

TERVEYSPALVELUT. Sanna Hartman Toimialapäällikkö TERVEYSPALVELUT Sanna Hartman Toimialapäällikkö Esityksen sisältö Toimialan kehityksestä Toimialan kannattavuus tunnuslukujen valossa Toimintaympäristö nyt Menestymisen mahdollisuudet Kansainvälistyminen

Lisätiedot

Sosiaali- ja terveyspalveluyritysten kehitysnäkymiä

Sosiaali- ja terveyspalveluyritysten kehitysnäkymiä Seinäjoki Sosiaali- ja terveyspalveluyritysten kehitysnäkymiä Sanna Hartman, Toimialapäällikkö sosiaali- ja terveyspalvelut, TEM TOL 2008 87 Sosiaalihuollon laitospalvelut 88 Sosiaalihuollon avopalvelut

Lisätiedot

Kiinteistöpalveluala kiinteistön elinkaaressa

Kiinteistöpalveluala kiinteistön elinkaaressa Kiinteistöpalveluala kiinteistön elinkaaressa KIRA-Akatemia 6.10.2017 elinkeinopoliittinen asiantuntija Tiia Brax, Kiinteistötyönantajat ry Kiinteistön elinkaaren loppupään toimijoita ja tehtäviä Ympäristöanalyysi

Lisätiedot

söverojen osuus liikevoitosta oli 13,5 prosenttia ja suomalaisomisteisten Virossa toimivien yritysten, poikkeuksellisen vähän, 3,2 prosenttia.

söverojen osuus liikevoitosta oli 13,5 prosenttia ja suomalaisomisteisten Virossa toimivien yritysten, poikkeuksellisen vähän, 3,2 prosenttia. Helsinki 213 2 Viron nopea talouskasvu 2-luvulla sekä Suomea alhaisempi palkkataso ja keveämpi yritysverotus houkuttelevat Suomessa toimivia yrityksiä laajentamaan liiketoimintaansa Virossa. Tässä tutkimuksessa

Lisätiedot

Kaupan näkymät 2012 2013. Myynti-, työllisyys- ja investointinäkymät

Kaupan näkymät 2012 2013. Myynti-, työllisyys- ja investointinäkymät Kaupan näkymät 2012 2013 Myynti-, työllisyys- ja investointinäkymät Kaupan myynti 2011 Liikevaihto yht. 127 mrd. euroa (pl. alv) 13% 13% 29 % Autokauppa Tukkukauppa Vähittäiskauppa Päivittäistavarakauppa

Lisätiedot

MIKSI PALVELUSTRATEGIA Kuntaliitto; 2007

MIKSI PALVELUSTRATEGIA Kuntaliitto; 2007 MIKSI PALVELUSTRATEGIA Kuntaliitto; 2007 Palvelustrategia vastaa kysymykseen, miten kunnat selviävät palvelujen järjestäjänä tulevaisuudessa erilaisten muutosten aiheuttamista haasteista Palvelustrategiassa

Lisätiedot

Keski-Suomen Aikajana

Keski-Suomen Aikajana Keski-Suomen Aikajana Aikajanassa kuvataan ja analysoidaan Keski-Suomen maakunnan yritystoimintaa ja aluetaloutta tuoreilla, luotettavilla ja havainnollisilla indikaattoreilla, painotuksena Keski-Suomen

Lisätiedot

TILASTOKATSAUS 19:2016

TILASTOKATSAUS 19:2016 TILASTOKATSAUS 19:2016 21.10.2016 TYÖPAIKAT JA TYÖSSÄKÄYNNIN MUUTOS VANTAALLA, ESPOOSSA, HELSINGISSÄ JA KUUMA-ALUEELLA VIIME VUOSINA Vantaalla oli vuoden 2014 lopussa 107 330 työpaikkaa ja 99 835 henkilöä

Lisätiedot

RAKENNUSYRITYSTEN TILINPÄÄTÖSTIEDUSTELU Korjausrakentamista koskevat kysymykset

RAKENNUSYRITYSTEN TILINPÄÄTÖSTIEDUSTELU Korjausrakentamista koskevat kysymykset RAKENNUSYRITYSTEN TILINPÄÄTÖSTIEDUSTELU Korjausrakentamista koskevat kysymykset Lakisääteinen kysely, tiedot luottamuksellisia Tilastolaki 280/2004 ( 12, 14 ja 15) Tiedustelu koskee tilikautta, joka päättyi

Lisätiedot

Asiakaskohtainen suhdannepalvelu Nopeat toimialoittaiset ja alueittaiset suhdannetiedot yritysten toimintaympäristön seurantaan

Asiakaskohtainen suhdannepalvelu Nopeat toimialoittaiset ja alueittaiset suhdannetiedot yritysten toimintaympäristön seurantaan Asiakaskohtainen suhdannepalvelu Nopeat toimialoittaiset ja alueittaiset suhdannetiedot yritysten toimintaympäristön seurantaan Seinäjoki 22.04.2008 Satu Elho (09) 1734 2966 palvelut.suhdanne@tilastokeskus.fi

Lisätiedot

Kotitalouksien tuotanto ja kulutus. Kotitaloustuotannon satelliittitilinpito 2001 Johanna Varjonen, Kristiina Aalto

Kotitalouksien tuotanto ja kulutus. Kotitaloustuotannon satelliittitilinpito 2001 Johanna Varjonen, Kristiina Aalto Kotitalouksien tuotanto ja kulutus Kotitaloustuotannon satelliittitilinpito 2001 Johanna Varjonen, Kristiina Aalto Mikä tilinpito? Kotitalouksien omaan käyttöönsä tuottamien palveluiden arvo (esim. ateriat).

Lisätiedot

Pohjois-Savon metsäbiotalous

Pohjois-Savon metsäbiotalous n metsäbiotalous ssa metsäbiotaloudella on merkittävä aluetaloudellinen rooli Metsäbiotalous muodostaa 40 % maakunnan biotalouden tuotoksesta. Biotaloudessa tärkein sektori on elintarviketeollisuus. Metsäbiotalouden

Lisätiedot

Rakennus- ja asuntotuotanto vuonna 2016

Rakennus- ja asuntotuotanto vuonna 2016 Irja Henriksson 1.3.017 Rakennus- ja asuntotuotanto vuonna 016 Vuonna 016 Lahteen valmistui 35 rakennusta ja 75 asuntoa. Edellisvuoteen verrattuna rakennustuotanto laski yhdeksän prosenttia ja asuntotuotanto

Lisätiedot

Talouden näkymät Euro & talous erikoisnumero 1/2010

Talouden näkymät Euro & talous erikoisnumero 1/2010 Talouden näkymät 2010-2012 Euro & talous erikoisnumero 1/2010 Pääjohtaja Erkki Liikanen 1 BKT ja kysyntäerät Tavaroiden ja palveluiden vienti Kiinteät bruttoinvestoinnit Yksityinen kulutus Julkinen kulutus

Lisätiedot

Palvelujen suhdannetilanne: Taantuma leviää palveluihin

Palvelujen suhdannetilanne: Taantuma leviää palveluihin Palvelujen suhdannetilanne: Taantuma leviää palveluihin, Palvelujen suhdannekatsaus Matti Paavonen, ekonomisti Palvelualojen työnantajat PALTA ry Palvelujen kysyntäkomponentit pakkasella Toimialojen tuotannon/myynnin

Lisätiedot

Kiinteistöpalvelujen tuottavuus ja vaikuttavuus 2010

Kiinteistöpalvelujen tuottavuus ja vaikuttavuus 2010 Kiinteistöpalvelujen tuottavuus ja vaikuttavuus 2010 Kiinteistö- ja rakennusala Kiinteistöala Kiinteistöjen ylläja kunnossapito Vuokraus Omistaminen Kiinteistö- ja asuntokauppa vuorovaikutus asiakkuus

Lisätiedot

Suhdanteet vaihtelevat - Miten pärjäävät pienet yritykset?

Suhdanteet vaihtelevat - Miten pärjäävät pienet yritykset? Suhdanteet vaihtelevat - Miten pärjäävät pienet yritykset? Rovaniemi 17.11.2010 Tiina Yleisesti Suhdannetilastoista Suhdannetilastot kuvaavat talouden eri osatekijöiden tai alueiden kehitystä lyhyellä

Lisätiedot

ASIAKASKOHTAINEN SUHDANNEPALVELU. Lappeenranta 1.10.2008. - Nopeat alueelliset ja toimialoittaiset suhdannetiedot

ASIAKASKOHTAINEN SUHDANNEPALVELU. Lappeenranta 1.10.2008. - Nopeat alueelliset ja toimialoittaiset suhdannetiedot ASIAKASKOHTAINEN SUHDANNEPALVELU - Nopeat alueelliset ja toimialoittaiset suhdannetiedot Tiina Karppanen (09) 1734 2656 palvelut.suhdanne@tilastokeskus.fi Lappeenranta 1.10.2008 1.10.2008 A 1 Mihin suhdannetietoja

Lisätiedot

Palvelualojen taskutilasto

Palvelualojen taskutilasto Palvelualojen taskutilasto 2008 Sisältö PAMin jäsenet... 3 Palkansaajien määriä... 4 Yritysten lukumääriä palvelutoimialoilla... 6 Tietoja ansioista ja työttömyydestä... 8 Vähittäiskaupan yritykset henkilöstön

Lisätiedot

Missä mennään? - Suhdanteet koko maassa ja maakunnissa. Yritystieto-seminaari Tilastopäällikkö Reetta Moilanen

Missä mennään? - Suhdanteet koko maassa ja maakunnissa. Yritystieto-seminaari Tilastopäällikkö Reetta Moilanen Missä mennään? - Suhdanteet koko maassa ja maakunnissa Yritystieto-seminaari 18.02.2010 Tilastopäällikkö Bruttokansantuote, neljännesvuosittain Viitevuoden 2000 hintoihin 46000 44000 42000 40000 38000

Lisätiedot

Kiinteistön ylläpidon kustannusindeksi

Kiinteistön ylläpidon kustannusindeksi Hinnat ja kustannukset 2014 Kiinteistön ylläpidon kustannusindeksi 2013, 4. vuosineljännes Kiinteistön ylläpidon kustannukset nousivat vuodessa 2,7 prosenttia Kiinteistön ylläpidon kustannukset nousivat

Lisätiedot

Arviointimalli sisäilman terveyshaittojen talousvaikutuksista

Arviointimalli sisäilman terveyshaittojen talousvaikutuksista Arviointimalli sisäilman terveyshaittojen talousvaikutuksista Olavi Holmijoki Tutkija, DI (rak.) Sisäilmastoseminaari 2017 Esitelmä pohjautuu YM:n ja STM:n rahoittamaan ja Suomen Kuntaliitossa toteutettuun

Lisätiedot

Kiinteistön ylläpidon kustannusindeksi

Kiinteistön ylläpidon kustannusindeksi Hinnat ja kustannukset 2017 Kiinteistön ylläpidon kustannusindeksi 2017, 3. vuosineljännes Kiinteistön ylläpidon kustannukset nousivat vuodessa 0,2 prosenttia Kiinteistön ylläpidon kustannukset nousivat

Lisätiedot

Kiinteistön ylläpidon kustannusindeksi

Kiinteistön ylläpidon kustannusindeksi Hinnat ja kustannukset 2016 Kiinteistön ylläpidon kustannusindeksi 2016, 3. vuosineljännes Kiinteistön ylläpidon kustannukset nousivat vuodessa 1,3 prosenttia Kiinteistön ylläpidon kustannukset nousivat

Lisätiedot

Kiinteistön ylläpidon kustannusindeksi

Kiinteistön ylläpidon kustannusindeksi Hinnat ja kustannukset 2016 Kiinteistön ylläpidon kustannusindeksi 2015, 4. vuosineljännes Kiinteistön ylläpidon kustannukset nousivat vuodessa 1,4 prosenttia Kiinteistön ylläpidon kustannukset nousivat

Lisätiedot

Lapin metsäbiotalous

Lapin metsäbiotalous Lapin metsäbiotalous Lapissa metsäbiotalouden merkitys maakunnan taloudessa on suuri Metsäbiotalous muodostaa pääosan maakunnan koko biotaloudesta. Esimerkiksi tuotoksesta sen osuus on 60 %. Kivijalkana

Lisätiedot

Kiinteistön ylläpidon kustannusindeksi

Kiinteistön ylläpidon kustannusindeksi Hinnat ja kustannukset 2017 Kiinteistön ylläpidon kustannusindeksi 2016, 4. vuosineljännes Kiinteistön ylläpidon kustannukset nousivat vuodessa 2,2 prosenttia Kiinteistön ylläpidon kustannukset nousivat

Lisätiedot

Keski-Pohjanmaan metsäbiotalous

Keski-Pohjanmaan metsäbiotalous Keski-Pohjanmaan metsäbiotalous Keski-Pohjanmaa puutuotteista pientä lisää biotalouteen Metsäbiotalouden osuus maakunnan koko biotalouden tuotoksesta on 19 %, joka on selvästi maakuntien keskiarvoa pienempi.

Lisätiedot

Rakennus ja asuntotuotanto vuonna 2011

Rakennus ja asuntotuotanto vuonna 2011 Tekninen ja ympäristötoimiala I Irja Henriksson 12.10.2012 Rakennus ja asuntotuotanto vuonna 2011 Lahden seudun rakennusvalvonnan mukaan Lahteen rakennettiin vuoden 2011 aikana uutta kerrosalaa yhteensä

Lisätiedot

16.4.2015 Matti Paavonen 1

16.4.2015 Matti Paavonen 1 1 Palvelut, kasvu ja kansainvälistyminen 16.4.2015, Bioteollisuus Forum Matti Paavonen, ekonomisti 2 Esityksen rakenne Yleinen talouskehitys maailma muuttuu Talouden rakenteet toimialojen rajat hämärtyvät

Lisätiedot

Pk-yritysten rooli Suomessa 1

Pk-yritysten rooli Suomessa 1 Pk-yritysten rooli Suomessa 1 1 Yritysten määrä on kasvanut 2 Yritystoiminta maakunnittain 3 Pk-yritykset tärkeitä työllistäjiä 4 Tutkimus- ja kehityspanostukset sekä innovaatiot 5 Pk-sektorin rooli kansantaloudessa

Lisätiedot

Kiinteistöjen kasvavat ylläpitokustannukset

Kiinteistöjen kasvavat ylläpitokustannukset Kiinteistöjen kasvavat ylläpitokustannukset Asunto-, toimitila- ja rakennuttajaliitto RAKLI ry KTI Kiinteistötieto Oy Ylläpitokustannusten kehitys kerrostalokiinteistöissä Kaikki kuluerät (ml. korjaukset)

Lisätiedot

Satakunnan metsäbiotalous

Satakunnan metsäbiotalous Satakunnan metsäbiotalous Satakunnassa massa ja paperi ovat metsäbiotalouden kärjessä Metsäbiotalouden osuus maakunnan biotalouden tuotoksesta on 41 %. Muussa biotaloudessa tärkeimmät sektorit ovat elintarviketeollisuus

Lisätiedot

TYÖLLISYYS JA TYÖTTÖMYYS HELSINGISSÄ 1. VUOSINELJÄNNEKSELLÄ 2012

TYÖLLISYYS JA TYÖTTÖMYYS HELSINGISSÄ 1. VUOSINELJÄNNEKSELLÄ 2012 15 TYÖLLISYYS JA TYÖTTÖMYYS HELSINGISSÄ 1. VUOSINELJÄNNEKSELLÄ 2012 Helsingin työllisyysaste oli vuoden 2012 ensimmäisellä neljänneksellä 72,6 prosenttia. Työllisyysaste putosi vuoden takaisesta prosenttiyksikön

Lisätiedot

Toimialojen kehitysennusteet Pirkanmaalla

Toimialojen kehitysennusteet Pirkanmaalla Toimialojen kehitysennusteet Pirkanmaalla Maakuntakorkeakoulufoorumi 23.2.2010 Mikael Andolin Pirkanmaan elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskus Viestintä Neuvottelukunta Strategia- ja aluekehitysyksikkö

Lisätiedot

Kuntien ja kuntayhtymien vuoden 2014 tilinpäätösarviot sekä talousarviot ja taloussuunnitelmat vuosille 2015-2017

Kuntien ja kuntayhtymien vuoden 2014 tilinpäätösarviot sekä talousarviot ja taloussuunnitelmat vuosille 2015-2017 Kuntien ja kuntayhtymien vuoden 2014 tilinpäätösarviot sekä talousarviot ja taloussuunnitelmat vuosille 2015-2017 Tiedotustilaisuus 11.2.2015 Toimitusjohtaja Kari-Pekka Mäki-Lohiluoma 8,0 Kuntasektorin

Lisätiedot

ASIAKASKOHTAINEN SUHDANNEPALVELU. Oulu 15.2.2007 A 1. - Nopeita suhdannetietoja yritysten toimintaympäristön ja kilpailijoiden seurantaan

ASIAKASKOHTAINEN SUHDANNEPALVELU. Oulu 15.2.2007 A 1. - Nopeita suhdannetietoja yritysten toimintaympäristön ja kilpailijoiden seurantaan ASAKASKOHTANEN SUHDANNEPALVELU - Nopeita suhdannetietoja yritysten toimintaympäristön ja kilpailijoiden seurantaan Oulu 15.2.2007 (09) 1734 2709 palvelut.suhdanne@tilastokeskus.fi 15.2.2007 A 1 Liikevaihdon

Lisätiedot

Puutuoteteollisuuden vaikutukset Suomessa ja Uudellamaalla. Paula Horne, Jyri Hietala, Matleena Kniivilä, Janne Huovari Pellervon taloustutkimus PTT

Puutuoteteollisuuden vaikutukset Suomessa ja Uudellamaalla. Paula Horne, Jyri Hietala, Matleena Kniivilä, Janne Huovari Pellervon taloustutkimus PTT Puutuoteteollisuuden vaikutukset Suomessa ja Uudellamaalla Paula Horne, Jyri Hietala, Matleena Kniivilä, Janne Huovari Pellervon taloustutkimus PTT Laskelmat Pellervon taloustutkimus PTT Lähteenä käytetty

Lisätiedot

Aineeton pääoma avain menestykseen

Aineeton pääoma avain menestykseen TEKES projekti: Aineeton pääoma kansainvälisessä vertailussa, jatkoa INNODRIVE EU 7. puiteohjelma projektille Hannu Piekkola Aineeton pääoma avain menestykseen 10.11.2011 Tekes Seminaari AINEETON PÄÄOMA

Lisätiedot

Rakennus- ja asuntotuotanto

Rakennus- ja asuntotuotanto Rakentaminen 2010 Rakennus- ja asuntotuotanto 2010, helmikuu Rakennuslupien kuutiomäärä kasvoi helmikuussa Vuoden 2010 helmikuussa rakennuslupia myönnettiin yhteensä 2,5 miljoonalle kuutiometrille, mikä

Lisätiedot

Työllisyys Investoinnit Tuotannontekijät työ ja pääoma

Työllisyys Investoinnit Tuotannontekijät työ ja pääoma Erkki Niemi RAKENNEMUUTOS 1988..2007 Nousuja, laskuja ja tasaisia taipaleita Yleinen kehitys Tuotanto Klusterit tuotantorakenne ja sen muutos Työllisyys Investoinnit Tuotannontekijät työ ja pääoma 1 Alueiden

Lisätiedot

Kainuun metsäbiotalous

Kainuun metsäbiotalous n metsäbiotalous elää edelleen puusta Metsäbiotalous muodostaa 41 % maakunnan koko biotalouden tuotoksesta. Työllisyydessä osuus on noin 1,5-kertainen maakuntien keskiarvoon verrattuna. Metsäbiotalouden

Lisätiedot

Lappeenrannan toimialakatsaus 2016

Lappeenrannan toimialakatsaus 2016 Lappeenrannan toimialakatsaus 2016 30.9.2016 Tilaaja: Lappeenrannan kaupunki Toimittaja: Kaupunkitutkimus TA Oy Tietolähde: Tilastokeskus, asiakaskohtainen suhdannepalvelu Kuvaajat: Yhteyshenkilöt: Yritysten

Lisätiedot

TILAKESKUS-LIIKELAITOS KÄYTTÖSUUNNITELMA VUODELLE 2015

TILAKESKUS-LIIKELAITOS KÄYTTÖSUUNNITELMA VUODELLE 2015 TILAKESKUS-LIIKELAITOS KÄYTTÖSUUNNITELMA VUODELLE 215 TILAKESKUS-LIIKELAITOS KÄYTTÖSUUNNITELMA Käyttötalous ja rahoitus Vuoden 215 käyttösuunnitelmassa liikevaihto on 197,7 milj. euroa, talousarviossa

Lisätiedot

Kiinteistön ylläpidon kustannusindeksi

Kiinteistön ylläpidon kustannusindeksi Hinnat ja kustannukset 2015 Kiinteistön ylläpidon kustannusindeksi 2015, 3. vuosineljännes Kiinteistön ylläpidon kustannukset nousivat vuodessa 1,5 prosenttia Korjaus 8.2.2016. Korjattu kohta on merkitty

Lisätiedot

Elinkeinorakenne ja suurimmat työllistäjät Hyvinkään kaupunki Talousosasto 11.12.2013

Elinkeinorakenne ja suurimmat työllistäjät Hyvinkään kaupunki Talousosasto 11.12.2013 Elinkeinorakenne ja suurimmat työllistäjät Hyvinkään kaupunki Talousosasto 11.12.2013 Hyvinkään elinkeinorakenne Tähän diasarjaan on koottu muutamia keskeisiä Hyvinkään kaupungin elinkeinorakennetta koskevia

Lisätiedot

Apteekkien kokonaistaloudellinen tilanne

Apteekkien kokonaistaloudellinen tilanne Apteekkien kokonaistaloudellinen tilanne Janne Huovari ja Sami Pakarinen, Pellervon taloustutkimus PTT 8.1.2014 Yhteenveto 1) Vuonna 2012 apteekkien erillisyhtiöitä 132 kpl. Vuoden 2010 jälkeen uusia erillisyhtiöitä

Lisätiedot

Työpaikat ja työlliset 2014

Työpaikat ja työlliset 2014 Irja Henriksson 14.10.2016 Työpaikat ja työlliset 2014 Vuoden 2014 lopussa Lahdessa oli 50 138 työpaikkaa ja työllisiä 46 238. Vuodessa työpaikkojen määrä laski 2,5 % ja työllisten 2,1 %. Luvut ovat vuoden

Lisätiedot

Yhteistoiminta-alueet

Yhteistoiminta-alueet Yhteistoiminta-alueet Talous- ja toimintatilasto Mikko Mehtonen Erityisasiantuntija Kuntaliitto kuntatalous Yleistä Yhteistoiminta-alue on kunnallisessa palvelutuotannossa runsaasti yleistynyt palvelujen

Lisätiedot

23.2.2016 Matti Paavonen 1

23.2.2016 Matti Paavonen 1 1 Kasvu antaa pelivaraa talouden ongelmat on silti ratkaistava 23.2.2016, Palvelujen suhdannekatsaus Matti Paavonen, ekonomisti 2 IV/2015: Palvelujen volyymi kasvoi 2,1 % Toimialojen tuotannon volyymin

Lisätiedot

Yksityinen palvelutuotanto sosiaali- ja terveydenhuollossa verkkokirja www.thl.fi/yksityinenpalvelutuotanto

Yksityinen palvelutuotanto sosiaali- ja terveydenhuollossa verkkokirja www.thl.fi/yksityinenpalvelutuotanto Yksityinen palvelutuotanto sosiaali- ja terveydenhuollossa verkkokirja Julkistamistilaisuus 3.4.2009 1 Kustannukset 2006, miljardia euroa Kustannukset ja henkilöstö eri sektoreilla 2006 julkiset palveluntuottajat

Lisätiedot

Pirkanmaan metsäbiotalous

Pirkanmaan metsäbiotalous Pirkanmaan metsäbiotalous Pirkanmaa metsäbiotalouden kärkimaakunta Metsäbiotalous muodostaa lähes puolet maakunnan koko biotalouden tuotoksesta. Osuus on selvästi keskimääräistä suurempi. Kivijalkana on

Lisätiedot