Pekka Lith Yksityiset kiinteistöpalvelut ja toimitilapalvelujen järjestäminen kunnissa
|
|
- Riitta Kinnunen
- 8 vuotta sitten
- Katselukertoja:
Transkriptio
1 Pekka Lith Yksityiset kiinteistöpalvelut ja toimitilapalvelujen järjestäminen kunnissa 22/05/2003 TOINEN LINJA 14 ANDRA LINJEN 14 PUH./TFN (09) HELSINKI HELSINGFORS TELEFAX (09) PL 200, HELSINKI PB 200, HELSINGFORS
2 2
3 3 Tutkimuksen esipuhe Tämän Kiinteistöpalvelut ry:n ja Suomen Kuntaliiton rahoittaman selvityksen tarkoituksena on tuottaa ajantasaista ja kattavaa tietoa kuntien kiinteistöjen ylläpidon kustannuksista ja järjestämisestä sekä antaa tietoa kuntien ostopalvelumarkkinoiden toimivuudesta yksityisten yritysten ja kuntasektorin näkökulmasta katsoen. Kiinteistöpalveluilla tarkoitetaan tässä yhteydessä palveluja, jotka kohdistuvat kuntien julkisiin rakennuksiin lukuun ottamatta asuinrakennuksia. Ensin selvityksessä käsitellään kuitenkin kiinteistöpalvelun markkinoita kansantaloudessa mm. rakennuskerrosalalla ja työpanoksella mitaten, jonka jälkeen kuvataan toimialan yksityistä palvelutarjontaa. Kiinteistöjen ylläpidon ostopalveluja on tutkittu yritys- ja kuntakyselyjen avulla. Kyselyt suoritettiin maalis- ja huhtikuussa Yrityskyselyjen kohdejoukon muodostivat Kiinteistöpalvelut ry:n jäsenyritykset, jotka työllistivät vähintään kymmenen työntekijää. Kuntakyselyt, jotka suoritettiin yhteistyössä Suomen Kuntaliiton kanssa, kohdistettiin kaikille vähintään asukkaan kunnille. Kuntakyselyjä täydennettiin kuntayhtymiin suunnatulla kyselyillä, joiden kohdejoukkona olivat lähinnä terveydenhuollon kuntayhtymät. Kyselyjä on selostettu lähemmin liitteessä 1. Ostopalvelujen osalta kuvauksen kohteena ovat julkisten hankintojen nykyinen laajuus, rakenne ja palveluhankintojen organisointi. Sitten kuvataan ostopalvelujen tulevaisuuden kasvunäkymiä ja -mahdollisuuksia sekä käytettyjä palvelujen hankintamenettelyjä ja palveluntoimittajan valintatekijöitä yritysten ja kuntien saamien kokemusten mukaan. Lopuksi tarkastellaan julkisiin hankintoihin liittyviä puutteita ja kehittämistarpeita sekä yksityisten kiinteistöpalvelujen vahvuuksia ja heikkouksia kuntien omaan palvelutuotantoon verrattuna. Selvityksen on laatinut tutkija Pekka Lith (Suunnittelu- ja tutkimuspalvelut Pekka Lith). Selvitystyötä on ohjannut taustatyöryhmä, johon on osallistunut elinkeinopoliittinen asiamies Maritta Iso-Aho (Palvelutyönantajat ry), toimitusjohtaja Paavo Härö (Kiinteistöpalvelut ry) ja rakentamistalousinsinööri Jorma Ruokojoki (Suomen Kuntaliitto). Paavo Härö Kiinteistöpalvelut ry Jorma Ruokojoki Suomen Kuntaliitto ry
4 4
5 5 Sisältö Tutkimuksen esipuhe 3 1 Yhteenveto Yksityiset kiinteistöpalvelut kansantaloudessa Kiinteistöpalvelujen järjestäminen kunnissa 7 2 Kiinteistöpalvelut markkinat Markkinoiden koko Yksityiset kiinteistöpalvelut kansantaloudessa Kiinteistöpalveluammatit kansantaloudessa 16 3 Kiinteistöpalvelun yritykset ja toimipaikat 21 4 Kuntasektorin toimitilapalvelut Kuntien rakennuskanta Kiinteistönpidon järjestäminen Kiinteistönpidon kustannukset 31 5 Kuntasektorin ostopalvelut kiinteistöjen ylläpidossa Yksityisten ostopalvelujen laajuus Palveluntuottajan hankintamenettely ja valinta Hankintamarkkinoiden toimivuuden arviointi 44 Lähteet 47 Liite 1 Yritys- ja kuntakyselyjen aineisto 48 Liite 2 Kiinteistöpalvelujen osto kuntayhtymissä 52 Liite 3 Valtion rakennusten ylläpidon ostopalvelut 54 Liitetaulukot ja kyselylomakkeet 55 sivu
6 6 Liitetaulukot: 1. Yksityisten kiinteistöpalvelualojen perushintaisen arvonlisäyksen kehitys Yksityisten kiinteistöpalvelualojen työllisyyden ja tehtyjen työtuntien kehitys Yksityisten kiinteistöpalvelualojen kiinteän pääoman bruttomuodostuksen kehitys Siivouspalvelun yritykset Isännöinnin ja kiinteistöhoidon yritykset Siivouspalvelun yritykset omistajatyypeittäin Isännöinnin ja kiinteistöhoidon yritykset omistajatyypeittäin Siivouspalvelun yritykset henkilöstön suuruusluokittain Isännöinnin ja kiinteistöhoidon yritykset henkilöstön suuruusluokittain Toimintansa aloittaneet ja lopettaneet yritykset siivouspalvelussa Toimintansa aloittaneet ja lopettaneet yritykset isännöinnissä ja kiinteistöhoidossa Siivouspalvelun yritysten kannattavuus ja rahoitusasema Siivouspalvelun yritystoimipaikat maakunnittain Isännöinnin ja kiinteistöhoidon yritystoimipaikat maakunnittain Kiinteistöpalvelualojen työntekijät ammattiryhmittäin 1995 ja Siivoojat ja siivoustyönjohtajat työnantajan toimialan mukaan Kiinteistöhuoltomiehet ja isännöitsijät työnantajan toimialan mukaan Kuntakyselyjen lomake Yrityskyselyjen lomake
7 7 1. Yhteenveto 1.1 Yksityiset kiinteistöpalvelut kansantaloudessa Suomessa toimi kaikkiaan kiinteistöpalvelun yritystä vuonna Näistä siivouspalvelun toimialalla toimi yritystä sekä isännöinnin ja kiinteistöhoidon toimialalla yritystä. Yritysten määrän kasvu on ollut vuodesta 1993 lähtien suurta erityisesti siivouspalvelun osalta. Syynä on kaupallisen siivoustoiminnan nopea kasvu, mikä johtuu mm. rakentamisen vilkastumisesta ja rakennusneliöiden kasvusta sekä yritysten ja julkisyhteisöjen virastojen ja palvelulaitosten siirtymisestä enenevässä määrin ulkopuolisten ostopalvelujen käyttöön Isännöinnin ja kiinteistöhoidon toimialalla markkinat eivät ole kasvaneet yhtä voimakkaasti kuin siivouksen toimialalla, sillä merkittävä osa isännöinnin ja kiinteistöhoidon toimialalla tuotetuista palveluista, kuten asuntoyhteisöjen talomiespalveluista, on jo aiemmin tuotettu yksityisinä ostopalveluina. Kaiken kaikkiaan yksityiset kiinteistöpalvelualat työllistivät vuonna 2001 noin työntekijää, mikä on lähes kaksi prosenttia kansantalouden kokonaistyöllisyydestä. Bkt:sta kiinteistöpalvelualojen tuotanto muodostaa noin prosentin verran. Kiinteistöpalvelun yritykset ovat toimialan työvaltaisuudesta huolimatta varsin pieniä. Keskimääräinen yrityskoko on siivouspalvelun toimialalla 8-9 työntekijää sekä isännöinnin ja kiinteistöhoidon toimialalla 3-4 työntekijää. Siivouspalvelua hallitsevat kuitenkin viisi suurta yritystä, joiden osuus toimialan henkilöstöstä ja liikevaihdosta on yli 50 prosenttia. Alueellisesti yksityisten palvelujen tarjonta on keskittynyt Uudellemaalle ja siellä erityisesti pääkaupunkiseudulle sekä muualla Suomessa muutamiin maakuntakeskuksiin. 1.2 Kiinteistöpalvelujen järjestäminen kunnissa Kuntasektorin omistamat talonrakennukset muodostavat tärkeän osa Suomen kansallisvarallisuudesta, sillä kerrosalalla mitaten kunnilla ja kuntayhtymillä on noin 10 prosenttia maamme koko rakennuskannasta. Yhteensä kunnat ja kuntayhtymät omistivat vuoden 2001 lopussa lähes talonrakennusta. Luku ei sisällä kuntien liikelaitosten ja kuntaenemmistöisten yhtiöiden talonrakennuksia. Kuntasektorin julkiset talonrakennukset koostuvat pääosin opetus- ja hoitoalan rakennuksista sekä kokoontumisrakennuksista, kuten urheilu- ja liikuntatiloista.
8 8 Kiinteistöjen ylläpitopalvelut kunnissa Kuntasektori työllisti kiinteistöjen ylläpitopalveluissa suoraan työntekijää vuonna Työllisten määrä on vähentynyt viime vuosina, mikä on tulosta säästötoimenpiteistä, määräaikaisten työsuhteiden purkamisesta, henkilöstön eläköitymisestä ja siirtymisestä ostopalvelujen käyttöön. Kiinteistöpalvelujen 2 kustannuksista ei olemassa virallisia tilastotietoja. Kuitenkin kuntakyselyjen pohjalta päätellen kuntien kiinteistöpalvelujen kustannukset (pl. asuinrakennukset) arvioidaan olevan vuositasolla lähes 700 miljoonaa euroa. Kuntien siivouksen ja muun kiinteistöpalvelun toiminnat on tuotettu pääasiassa kuntien omissa brutto- tai nettobudjetoiduissa tulosyksiköissä. Palvelutuotanto on keskitetty yleensä yhteen tuotantoyksikköön, mutta siivouspalveluissa sovelletaan enemmän hajautettua toimintatapaa kuin muissa kiinteistöpalveluissa. Muutamissa kunnissa toimintaa on liikelaitostettu. Kuntien välinen alueellinen yhteistyö kiinteistönpidon palvelujen järjestämisessä on ollut vähäistä, mutta kuntakyselyjen mukaan sitä ollaan lisäämässä lähivuosina muutamilla alueilla. Ostopalvelujen merkitys Kiinteistöpalveluissa yksityisten ostopalvelujen merkitys on ollut suurinta erityislaitehuollossa, ulkotilojen hoidossa ja korjaus- ja kunnossapitopalveluissa. Sitä vastoin kuntien siivouksessa ostopalveluja on käytetty toistaiseksi varsin vähän. Myös isännöinti ja huoltomiespalvelut hoidetaan pääasiassa omana työnä. Kuntakyselyjen mukaan ostopalvelut olivat vuonna 2002 siivouksessa keskimäärin 10 prosenttia ja muussa kiinteistöpalvelussa 31 prosenttia asianomaisen toiminnan kustannuksista. Kuntakohtaiset erot ovat suuria etenkin siivouksessa. Ostopalvelujen ennakoidaan lisääntyvän kuntien kiinteistönpidossa. Neljännes kuntakyselyihin vastanneista kunnista käyttää nykyistä enemmän ostopalveluja kiinteistönpidossaan vuonna Myös toimialan yritykset odottavat ostopalvelujen yleistyvän kunnissa. Muutos tulee olemaan melko nopeaa siivouksen osalta, sillä nykyisin vain 7-8 prosenttia kyselyihin vastanneista kunnista käyttää pääasiassa ostopalveluja siivouksessa. Muissa kiinteistöpalveluissa pääasiassa ostopalvelujen käyttäjiä on tällä hetkellä prosenttia kunnista. Ostopalvelut kasvavat erityisesti virastorakennusten, koulujen ja muiden oppilaitosten sekä päiväkotien ja muiden sosiaalihuollon palvelulaitosten siivouksen osalta. Sairaaloiden ja terveydenhuollon palvelulaitosten siivouksessa ostopalvelujen ei odoteta edelleenkään lisääntyvät, vaikka yritykset tarjoavat tällaistakin palvelua. 1 Tässä yhteydessä kiinteistönpidon ammatteihin luetaan isännöitsijät, kiinteistöhuoltomiehet, siivoustyönjohtajat, siivoojat, rakennustyöntekijät, rakennusten viimeistelytyöntekijät ja maalarit ja rakennuspuhdistajat. 2 Mm. siivous, isännöinti, huoltomiestoiminta, ulkoalueiden hoito sekä rakennus- ja lvis-tekninen kunnossapito.
9 9 Muussa kiinteistöhoidossa ostopalvelujen odotetaan lisääntyvän erityisesti huoltomiestoiminnassa, joissa ostopalvelujen lähtötaso on ollut vielä suhteellisen alhainen. Perusteluja ostopalveluille Ostopalvelujen lisäämistä on perusteltu kunnissa ammattitaitoisen henkilöstön puutteella, kustannussäästöillä sekä oman henkilöstön eläköitymisellä, joka vauhdittuu kuluvan vuosikymmenen lopulle tultaessa. Kunnat lukevat ostopalvelujen myönteisiin puoliin myös joustavuuden. Kunnilla ei ole useimmiten taloudellisesti järkevää ylläpitää henkilöstöä ja kalustoa kausiluonteisiin tarpeisiin tai satunnaisiin erikoistöihin. Esimerkkeinä voidaan mainita ulkoalueiden hoitoon liittyvät lumityöt ja hiekanpoisto sekä erikoisosaamista vaativat lvisa-työt. Perusteluja kunnan omalle tuotannolle Vaikka ostopalvelut tulevat lisääntymään lähivuosina etenkin siivouksen osalta, aikoo osa kuntakyselyihin vastanneista kunnista hoitaa pääosan tarvitsemistaan kiinteistöpalveluista omatoimisesti myös lähivuosina. Kunnan palvelutuotantoa puolustetaan mm. sillä, että omalla henkilöstöllä on parempi kokemusperäinen tuntemus kunnan kiinteistöjen tekniikasta ja toiminnasta sekä käyttäjistä kuin ulkopuolisilla ostopalvelujen tuottajilla. Oman palvelutuotannon katsotaan vaativan lisäksi vähemmän valvontaa kuin ostopalvelutoiminta. Ostopalvelujen käytön esteitä Kuntien mukaan ostopalvelujen hankintaan liittyviin tärkeisiin esteisiin kuuluu varteenotettavan yksityisen palvelutarjonnan vähyys paikkakunnalla, mikä voi johtua kuitenkin yksityisen tarjonnan huonosta tuntemuksesta. Ostopalvelujen kasvua hillitsee, että palvelujen ostamisesta ei ole tehty riittävästi poliittisia päätöksiä tai ostamisella ei katsota saavutettavan merkittäviä kustannussäästöjä tai laadullisesti parempia palveluja kunnan omaan palvelutuotantoon verrattuna. Lisäksi kunnissa halutaan pitää kiinni omasta henkilöstöstä. Yksityisen palveluntoimittajan valinta Ostopalvelujen hankinnassa käytetyin hankintamenettely on ollut menettely, jossa tarjouspyynnöt toimitetaan suoraan määrätylle joukolle palveluntuottajia. Avoin menettely on toiseksi käytetyin hankintamenettely. Suorat hankinnat ovat kiinteistöpalveluissa melko harvinaisia. Palvelutoimittajan valintaperusteena on käytetty palveluyritysten mukaan ensisijaisesti halvinta hintaa. Kuntien mukaan kokonaistaloudellinen edullisuus ja halvin hinta ovat kuitenkin suurin piirtein yhtä yleisiä valintaperusteita.
10 10 Kuntien mielestä palveluntoimittajan valintaan vaikuttavat ennen kaikkea toimitusvarmuus, joustavuus ja kyky sopeutua paikallisiin vaatimuksiin sekä tarpeisiin. Hinta asettui vasta kolmannelle sijalle. Yritysten kokemusten mukaan valintatekijöiden tärkeysjärjestys on erilainen. Yritykset katsovat, että hinta on selvästi tärkein valintatekijä, jonka jälkeen tulevat aiemmat referenssit, yrityksen tunnettuus sekä tekniset ja henkilöstön määrään liittyvät voimavarat. Myös henkilökohtaisilla kontakteilla on yritysten mukaan painoarvoa. Hankintamenettelyn kehittäminen Valtaosa kuntasektorin tarjouskilpailuihin osallistuneista yrityksistä totesi, että kuntien tarjouspyyntömenettelyssä ja palveluntuottajan valinnassa on epäkohtia. Ensisijaisena epäkohtana pidetään sitä, että tarjouskilpailut eivät sisällä riittävästi karsintaa laadun ja suorituskyvyn mukaan, vaan hinnan merkitys painottuu liikaa pisteytyksessä. Osa yrityksistä on katsonut, että ostopalvelujen sopimuskaudet eivät ole riittävän pitkiä. Lyhyet sopimuskaudet eivät kannusta yrityksiä uusien palvelumuotojen kehittämiseen ja vaikeuttavat henkilöstön saatavuutta. Yritysten mukaan niiden osaamista ja voimavaroja voidaan parhaiten hyödyntää, jos kilpailutettavat kohteet ovat riittävän suuria. Kunnan viranomaisten pitäisi myös kertoa ja määritellä aiempaa paremmin, mikä on kunnan ostopalvelujen tarve ja hankintapolitiikka tulevaisuudessa. Avoimet yritysten ja kunnan väliset keskustelu- ja esittelytilaisuudet olisivat yritysten mukaan hyödyllisiä. Yritykset toivoivat lisäksi avoimempaa suhtautumista ostopalvelujen käyttöön sekä käytännön pilottikohteita, joista saaduilla kokemuksilla vietäisiin kehitystyötä eteenpäin.
11 2. Kiinteistöpalvelujen markkinat 2.1 Markkinoiden koko 11 Tilastokeskuksen rakennuskantatilaston mukaan Suomessa oli vuoden 2001 lopussa 1,3 miljoonaa rakennusta, joiden kerrosala kohosi 373 miljoonaan neliömetriin. Siten jokaista suomalaista kohden on rakennettua kerrosalaa yli 70 neliömetriä. Keskeisestä kansallisvarallisuudestamme yli puolet on rakennettu vuoden 1970 jälkeen. Eniten rakennuskanta lisääntyi 1980-luvulla. Kerrosalalla mitaten asuinrakennusten osuus rakennuskannasta oli 64 prosenttia ja muiden rakennusten 36 prosenttia vuonna Erilliset pientalot, eli lähinnä yksityishenkilöiden omistamat omakotitalot, muodostivat 35 prosenttia kerrosalasta. Näissä pientaloissa kiinteistöjen ylläpitopalvelut suoritetaan pääasiassa omatoimisesti. Siten kiinteistöjen ylläpitomarkkinoiden kannalta kiinnostavien muiden rakennusten kerrosala on noin 244 miljoonaa neliömetriä. (kuvio 1) Muihin rakennuksiin luetaan kerros- ja rivitalot, liike-, toimisto-, liikenteen, hoitoalan, kokoontumis-, opetus-, teollisuus- ja varastorakennukset sekä muut erittelemättömät rakennukset. Kuvio 1 Rakennusten kerrosalat (neliömetriä) rakennustyypeittäin 2001, prosenttia. Muut rakennukset (12,6%) Liike- ja toimistorakennukset (10,1%) Erilliset pientalot (34,6%) Muut asuinrakennukset (29,1%) Teollisuus- ja varastorakennukset (13,6%) Lähde: Rakennuskantatilasto, Tilastokeskus. Omistajatyypeittäin tarkasteltuna runsas kolmasosa kerrosalasta on yksityisten henkilöiden hallussa. Toinen kolmasosa kerrosalasta on asunto- ja kiinteistöosakeyhtiöiden hallinnassa. Yksityiset yritykset ja rahoituslaitokset omistavat kerrosalasta 15 prosenttia. Julkisyhteisöjen omistamien rakennusten kerrosala on yhteensä prosenttia. Tästä kunnat ja kuntayhtymät omistavat 8-9 prosenttiyksikköä. (kuvio 2) Rakennustyypeittäin katsottuna kuntien ja kuntayhtymien rakennukset koostuvat pääasiassa opetus- ja hoitoalan rakennuksista sekä kokoontumisrakennuksista.
12 12 Kuvio 2 Kiinteistöjen kerrosala rakennuksen omistajan mukaan Kunta ja kuntayhtymä (8,6%) Muu julkisyhteisö (4,0%) Yksityinen henkilö (34,5%) Yksityinen yritys (15,1%) Muut omistajat (4,6%) Asunto- ja kiint.osakeyhtiö (33,2%) Lähde: Rakennuskantatilasto, Tilastokeskus. Kiinteistöjen ylläpidon kustannusrakenne Kiinteistöjen ylläpidon merkittävimmät kustannuserät ovat energia- ja vesikustannukset, siivous, käyttö ja huolto, kunnossapito, hallinto ja ulkoalueiden hoito. 4 Suomen toimitila- ja rakennuttajaliitto RAKLIn mukaan kiinteistöjen ylläpidon kustannukset ovat noin 12 miljardia euroa vuodessa. Ilman energia- ja vesikustannuksia kiinteistöpalvelumarkkinoiden arvo (kiinteistön haltijoiden oman työn ja ulkopuolisten alihankintojen osuus) on runsaat seitsemän miljardia euroa 5 ja ylläpidon kokonaistyöpanos noin henkilötyövuotta. Kiinteistöjen ylläpitokustannusten kehitystä voidaan seurata Tilastokeskuksen kiinteistön ylläpidon kustannusindeksillä. 6 Indeksin kehitys osoittaa, että kiinteistöjen ylläpidon kokonaiskustannukset kohosivat reippaasti 2000-luvun vaihteessa, mutta sen jälkeen hintojen reaalinen nousuvauhti on tasaantunut. Kustannuslajeittain tarkasteltuna alihankintojen 7 hinnat nousivat 1990-luvulla erityisesti kunnossapidon osalta selvästi hitaammin kuin kokonaisindeksi, mutta 2000-luvulla myös alihankintojen hintakehitys on nopeutunut. (kuvio 3) 3 Muihin julkisyhteisöjen omistamiin rakennuksiin luetaan tässä yhteydessä valtion ja kunnan liikelaitosten ja valtio- ja kuntaenemmistöisten yritysten omistamat rakennukset. 4 Ylläpitokustannusten rakenne vaihtelee huomattavasti rakennustyypeittäin, mikä johtuu mm. rakennuksen iästä, taloteknisistä ratkaisuista ja käyttötottumuksista. 5 Energia- ja vesikustannusten keskimääräinen osuus on Raklin mukaan noin 39 prosenttia ( 6 Kiinteistön ylläpidon kustannusindeksi mittaa kiinteistön ylläpidon, kuten hallinnon, käytön ja huollon, ulkoalueiden hoidon, siivouksen, lämmityksen, sähkön, vesi- ja jätehuollon sekä korjausten ja kunnossapidon hintojen kehitystä. Kustannusindeksi lasketaan rakennustyypeittäin ja kokonaisindeksi saadaan painottamalla yhteen rakennustyyppikohtaiset indeksit. Omakotitaloille lasketaan omaa indeksiä, joka ei sisälly kokonaisindeksiin. Alihankintojen (hoito, kunnossapito) kustannuskehitystä seurataan niihin käytettyjen panosten, työn ja tarveaineiden hintakehityksellä. 7 Kiinteistöjen hoito ja kunnossapito.
13 13 Kuvio 3 Kiinteistöjen ylläpidon reaalinen hintakehitys , ind. (1990=100) (nd. (1990=100) Kokonaisindeksi Kiinteistöhoito Kunnossapito Lähde: Kiinteistön ylläpidon kustannusindeksi, Tilastokeskus. 2.2 Yksityiset kiinteistöpalvelut kansantaloudessa Tuotanto Vuonna 2001 yksityisten kiinteistöpalvelujen (tässä: toimialat 7032 ja 747) perushintaisen tuotoksen arvo oli kansantalouden tilinpidon mukaan yhteensä 1,5 miljardia euroa. 89 Siitä varsinaista tuotantoa (arvonlisäys perushintaan 10 ) oli runsaat miljardi euroa, eli noin 0,9 prosenttia markkinahintaisesta bruttokansantuotteesta (bkt). Tuotanto on kasvanut siivouksen osalta selvästi nopeammin kuin markkinahintainen bruttokansantuote (bkt). Isännöinnissä ja kiinteistöhoidon toimialalla kasvuvauhti on nopeutunut vasta 2000-luvun vaihteessa. (kuvio 4) 8 Tuotos on paikallisten toimialayksiköiden tuottamien tavaroiden ja palvelujen summa määrättynä ajankohtana. Yksityisten kiinteistöpalvelujen tuotoksella tarkoitetaan tässä yhteydessä asianomaisten toimialojen yrityssektorien tuotosta. Kansantalouden tilinpidossa siivouksen toimialan (747) tuotos kertyy kokonaan yrityssektorilta. Isännöinnin ja kiinteistöhoidon (tol 7032) toimialalla tuotos jakaantuu kiinteistöhuoltoyritysten, asuntoyhteisöjen ja valtion puolustushallinnon rakennushallinnon tuotokseen, mutta myös isännöinnin ja kiinteistöhoidon toimialalla valtaosa tuotoksesta (75 % vuonna 2001) on yrityssektorin tuotosta. Huom! Valtion ja kuntien omistamat yhtiöt ja liikelaitosmuotoiset yksiköt luetaan kansantalouden tilinpidossa yrityssektoriin. 9 Ei sisällä asuntoyhteisöjen tuotosta. Asuntoyhteisöjen tuotos koostuu kansantalouden tilinpidossa pääasiassa talonmiesten palkoista. Vuonna 2001 asuntoyhteisöjen tuotoksen arvo oli 115 miljoonaa euroa. 10 Arvonlisäys kuvaa tuotantoon osallistuvien toimialayksiköiden synnyttämää arvoa, joka saadaan vähentämällä tuotoksesta välituotekäyttö. Arvonlisäyksen (brutto) eriä ovat kiinteän pääoman kuluminen, palkat ja palkkiot, sosiaaliturvamaksut, muut tuotantoverot miinus tuotantotukipalkkiot sekä toimintaylijäämä. Toimintaylijäämä kuvaa tuottajien yrittäjätoiminnasta samaa tuloa. Ostajanhintainen välituotekäyttö muodostuu muilta toimialoilta ostetuista, tuotoksen aikaansaamiseksi käytetyistä tavaroista ja palveluista, lukuun ottamatta kiinteitä varoja, joiden kulutus kirjataan pääoman kulumisena.
14 14 Siivouspalvelujen kasvua on vauhdittanut mm. rakentamisen vilkastuminen ja rakennusneliöiden kasvu sekä yritysten ja julkisyhteisöjen virastojen ja laitosten siirtyminen siivouksessa enenevässä määrin ulkopuolisten ostopalvelujen käyttöön luvulla. Isännöinnin ja kiinteistöhoidon toimialalla markkinat eivät ole kuitenkaan kasvaneet yhtä voimakkaasti kuin siivouksessa, sillä merkittävä osa isännöinnin ja kiinteistöhoidon toimialalla tuotetuista palveluista on jo aiemmin tuotettu yksityisinä ostopalveluina. 11 Kuvio 4 Yksityisten kiinteistöpalvelujen (toimialat 7032 ja 747) tuotannon ja markkinahintaisen bkt:n määrän kehitys , ind. (1990=100) Ind. (1995=100) Bkt Siivous Isännöinti ja kiint Lähde: Kansantalouden tilinpito. Työllisyys Yksityiset kiinteistöpalvelut työllistivät kansantalouden tilinpidon mukaan työntekijää vuonna Siitä siivouspalvelun toimialan osuus oli 64 prosenttia ja isännöinnin ja kiinteistöhoidon toimialan osuus 36 prosenttia. Siivouspalvelussa työntekijöiden määrä on lisääntynyt vuosina nopeammin kuin isännöinnissä ja kiinteistöhoidon toimialalla. Suomen kokonaistyöllisyydestä yksityisten kiinteistöpalvelujen osuus oli kansantalouden tilinpidon mukaan 1,7 prosenttia vuonna (taulukko 1) Taulukko 1 Yksityisten kiinteistöpalvelujen (toimialat 7032 ja 747) työntekijät Työntekijöitä, Osuus kansan- Arvonlisäys 11 Yksityiset kiinteistöpalvelujen markkinat ovat laajentuneet isännöinnin ja kiinteistöhoidon toimialalla, kun asuntoyhteisöjen omasta talonmiestoiminnasta on siirtynyt ulkopuolisten kiinteistöhuoltoyhtiöiden palveluihin ja mm. teollisuudessa, yksityisillä palvelualoilla ja julkisella sektorilla kiinteistöhoidon ostopalvelut ovat lisääntyneet.
15 15 lkm talouden kokonaistyöllisyydestä, % (tuotanto) /, työntekijä, euroa Siivous (tol 747) , Isännöinti ja kiinteistöhoito (tol , ) 12 Yhteensä , Lähde: Kansantalouden tilinpito, Tilastokeskus. Investoinnit Voimakas kasvu on vauhdittanut kiinteistöpalvelualojen investointeja vuosina Isännöinnissä ja kiinteistöhuollossa, jossa investointien (kiinteän pääoman bruttomuodostus) määrä on suurempi kuin siivouksessa, investoinnit rakennuksiin ovat 60 prosenttia ja investoinnit koneisiin ja laitteisiin 40 prosenttia investointien kokonaisarvosta. Isännöinnin ja kiinteistöhoidon toimialalla investointiaste, eli käypähintaisen kiinteän pääoman bruttomuodostuksen suhde arvonlisäykseen oli kansantalouden tilinpidon mukaan noin 15 prosenttia vuonna (kuvio 5) Investointiaste on noussut myös sangen työvoimavaltaisessa siivouspalvelussa, mikä on nostanut samalla työn tuottavuutta toimialalla. (kuvio 6) Siivousvälineisiin, -koneisiin ja -aineisiin on kiinnitetty entistä enemmän huomiota 1990-luvun talouslaman jälkeen. Syynä on, että työn tehostuminen ja siivouskertojen vähentäminen vaativat työnsuorittajalta ja siivousvälineeltä nopeasti tulosta, jolloin aikaa ei saa kulua turhiin töihin. Huonot siivousvälineet ja -menetelmät tuottavat heikon hygieenisen tuloksen ja ovat työntekijälle ergonomisesti raskaita. 12 Ei sisällä asuntoyhteisöjen työntekijöitä (talonmiehiä). Vuonna 2001 asuntoyhteisöjen kiinteistöhoidon työntekijöitä oli kansantalouden tilinpidon mukaan
16 16 Kuvio 5 Investointiaste kiinteistöpalvelun toimialoilla (toimialat 7032 ja 747) vuosina , prosenttia. 20 Investointiaste, % Siivous Isännöinti ja kiint Lähde: Kansantalouden tilinpito, Tilastokeskus. Kuvio 6 Kiinteistöpalvelualojen (toimialat 7032 ja 747) tuottavuuden kehitys (kiinteähintaisen liikevaihdon suhde henkilöstöön) , ind. (1993=100). Ind. (1993=100) Siivous Isännöinti ja kiint Lähde: Yritys- ja toimipaikkarekisteri, Tilastokeskus. 2.3 Kiinteistöpalveluammatit kansantaloudessa Kaikki kiinteistöpalvelutoimintaa ei tilastoidu kansantalouden tilinpidossa varsinaisten kiinteistöpalvelujen toimialoille (toimialat 7032 ja 747). Mm. kuntien siivoustoimi voi olla jakaantunut monille eri toimialoille, kuten tekniseen palveluun, kunnan yleishallintoon, sosiaali- ja terveystoimeen, opetustoimeen taikka virkistysja kulttuuripalveluihin. Käytännössä kansantalouden tilinpito kuvaa kattavasti vain
17 17 yksityistä kaupallista siivousta ja muuta kiinteistöpalvelua sekä yhtiöitettyä ja liikelaitostettua kiinteistöpalvelutoimintaa julkisella sektorilla. Kansantalouden tilinpidossa tuotanto- ja työllisyyslukujen katvealueeseen jäävät mm. merkittävä osa julkisyhteisöjen omasta kiinteistöpalvelusta, jos toimintaa ei ole eriytetty selkeästi näiden yhteisöjen muusta toiminnasta (yhtiöitetty, liikelaitostettu). Samaa koskee yksityisiä yrityksiä tai muita yhteisöjä, jos kiinteistöpalveluja tuottavat yksiköt eivät esiinny omina yritystoimipaikkoina. Yksi tapa selvittää toimialan merkitystä kokonaisvaltaisesti, on tutkia kiinteistöpalveluammattien työntekijöiden määrää kansantaloudessa eri tuottajasektoreilla ja toimialoilla. Tässä yhteydessä kiinteistöpalveluammateissa työskentelevien määrää koskevat tiedot perustuvat Tilastokeskuksen vuosien 1995 ja 2000 väestölaskenta-aineistoihin. Mm. vuoden 2000 väestölaskennan ammattitiedot on kerätty rekistereistä, hallinnollisista aineistoista ja järjestäytymättömille yrityksille tehdyillä ammattitiedusteluilla. Esimerkiksi kunnan palveluksessa oleville ammattinimikkeet on saatu kuntien henkilöstörekisteristä. Ammattiluokituksen mukaan kiinteistöpalveluammatteja kuvaavat tässä yhteydessä seuraavat ammatit: - Isännöitsijät (luokka 34132) - Kiinteistöhuoltomiehet (luokka 9141). - Siivoustyönjohtajat (luokka 51212) - Siivoojat (luokka 91321) Vuonna 2000 kiinteistöpalveluammateissa työskenteli koko Suomessa työntekijää, eli 3,8 prosenttia maamme kokonaistyöllisyydestä. Vajaat 70 prosenttia työntekijöistä toimi siivouksessa ja runsas 30 prosenttia muussa kiinteistöhoidossa. Vuosina kiinteistöpalveluammattien työntekijät ovat lisääntyneet melkein hengellä. Suhteellisesti eniten työntekijöiden määrä on kasvanut siivoojien ja isännöitsijöiden ammattiryhmissä. Kiinteistöhuoltomiesten ammattiryhmässä työntekijöiden määrän lisäys on ollut sen sijaan varsin hidasta. (kuvio 7)
18 18 Kuvio 7 Kiinteistöpalvelun työntekijät ammateittain 1995 ja Työntekijöitä Isännöitsijät Kiinteistöhuoltomiehet Siivoustyönjohtajat Siivoojat Lähde: Väestölaskentatilasto, Tilastokeskus. Työntekijät työnantajasektoreittain Vuosina , eli varsin lyhyessä ajassa kiinteistöpalveluammattien kokonaistyöllisyyden painopistealue on siirtynyt julkiselta sektorilta yksityiselle yrityssektorille. Vuonna 2000 jo kaksi kolmasosaa siivoojista ja vajaat 60 prosenttia muun kiinteistöhoidon ammattilaisista työskenteli yksityisellä sektorilla. (kuvio 8) Valtiosektorin osuus alan työntekijöistä on vain muutamia prosenttiyksikköjä. Ammattialoittain tarkasteluna yksityisen sektorin työntekijäosuus on kasvanut enemmän siivouksessa kuin muussa kiinteistöhoidossa. Osa työllisyyden lisäyksestä yksityisellä sektorilla on johtunut osa-aikatyövoiman ja muun tilapäistyövoiman kasvusta, sillä väestölaskentatilastoissa ja kansantalouden tilipidossa jokainen osa-aikainenkin työntekijä esiintyy tilastossa yhtenä työntekijänä. Osa-aikatyötekijöiden määrän kasvuun viittaa se, että tehdyt työtunnit ovat lisääntyneet kiinteistöpalvelualoilla selvästi hitaammin kuin työntekijöiden määrä vuosina Palkansaajien tutkimuslaitoksen mukaan osa-aikatyövoima on suurta erityisesti siivouksessa (50 % työntekijöistä) Samaan johtopäätökseen päästään, jos tehdyt työntunnit muutetaan siivouksen toimialalla (747) kokopäivätyöntekijöiden määrää kuvaaviksi henkilötyövuosiksi ja henkilötyövuosia verrataan työntekijöiden nuppilukuun vuosina 1995 ja Sen sijaan muussa kiinteistöhoidossa (kiinteistöhuoltomiehet) yli 90 % työntekijöistä on kokopäiväisiä. Ks. Kauhanen, Merja: Osa-aikatyö palvelualoilla, 2003.
19 19 Kuvio 8 Kiinteistöpalveluammattien työntekijät työnantajasektoreittain 1995 ja Työntekijöitä siivous 2000 siivous 1995 muu kiinteistöhoito 2000 muu kiinteistöhoito Yksityinen sektori Kuntasektori Valtio Muu sektori Lähde: Väestölaskentatilasto, Tilastokeskus. Työntekijät työnantajatoimialoittain Varsinaisten kiinteistöpalvelualojen (toimialat 747 ja 7032), eli ostopalveluja muille toimialoille tuottavien palvelualojen osuus kiinteistöpalveluammattien työntekijöistä on kohonnut siivouksessa yli 50 prosenttiin ja muussa kiinteistöhoidoissa kolmannekseen. Alan ammattien työntekijöitä on edelleen paljon monilla kuntasektorin palvelualoilla, kuten sosiaali- ja terveyspalveluissa, opetuksessa ja kulttuuri-, virkistysja urheilutoiminnassa. Yksityisellä sektorilla alan työntekijöitä on paljon mm. liikeelämän palvelualoilla ja teollisuudessa. (kuviot 9a ja b) 15 Kuviossa yksityinen sektori sisältää kiinteistön ylläpidon ostopalveluita muille kansantalouden sektoreille myyvien toimialojen (tol:t 747 ja 7032) kiinteistöpalveluammattien työntekijät sekä muun yksityisen sektorin omat kiinteistöpalvelutyöntekijät (esim. teollisuuden ja kaupan työntekijät).
20 20 Kuvio 9a Siivooja-ammattien työntekijät (siivoojat ja siivoustyönjohtajat) työnantajatoimialoittain 1995 ja 2000, prosenttia alan työntekijöistä ,2 52, ,9 16, ,1 9,9 9,3 6,4 4,3 4,4 4,1 4 8,8 6,7 0 Kiinteistöpalve Koulutus Muut liike-elämkulttuuri- ja vir Sosiaali- ja ter Teollisuus Muu toimiala Lähde. Väestölaskentatilasto, Tilastokeskus. Kuvio 9b Muun kiinteistöhoidon ammattien työntekijät (isännöitsijät ja kiinteistöhuoltomiehet) työnantajatoimialoittain 1995 ja 2000, prosenttia alan työntekijöistä , ,4 20, , ,5 15,8 12,8 13,9 10 6,7 5,9 5, Kiinteistöpalve Koulutus Muut liike-elämkulttuuri- ja vir Sosiaali- ja ter Teollisuus Muu toimiala Lähde. Väestölaskentatilasto, Tilastokeskus. 16 Muita siivousalan ammattilaisten tärkeitä työnantajia (kuviossa muu toimiala) ovat mm. kauppa, majoitus- ja ravitsemistoiminta ja liikenne. (ks. liitetaulukko 16) 17 Muita kiinteistöhoitoalan ammattilaisten tärkeitä työnantajia (kuviossa muu toimiala) ovat mm. kauppa, majoitus- ja ravitsemistoiminta ja liikenne. (ks. liitetaulukko 17)
yritysten ja markkinoiden kehitys Tampere 30.9.2013
Sosiaali- ja terveyspalvelualan yritysten ja markkinoiden kehitys HYVÄ -hankeryhmä Ulla-Maija Laiho Ulla Maija Laiho Tampere 30.9.2013 Tietopohja TEM raportteja 34/2013 Yksityiset sosiaali- ja terveyspalvelut
LisätiedotToimintaympäristö: Yritykset
Toimintaympäristö: Yritykset Tampere 5.2.29 Janne Vainikainen Toimipaikat 12 1 8 6 4 2 lkm 1 6 1 4 1 2 1 8 6 4 2 % 14, 12, 1, 8, 6, 4, 2,, -2, 8 812 8 67 8 743 126 134 145 9 32 144 164 151 liikevaihto/hlö,
Lisätiedot30 suurimman suomalaisen kunnan hankinnat ja palvelualoitemenettely
30 suurimman suomalaisen kunnan hankinnat ja palvelualoitemenettely Tutkimuksen tausta Tutkimuksen tilaaja on Keskuskauppakamari ja Helsingin seudun kauppakamari Tutkimuksen tarkoitus on tuottaa mahdollisimman
LisätiedotHyvinvointialan kehittäminen -peruskartoitukset. Osa II Pekka Lith Yritystoiminta ja yrittäjyyden edellytykset
Hyvinvointialan kehittäminen -peruskartoitukset Osa II Pekka Lith Yritystoiminta ja yrittäjyyden edellytykset Terveyspalvelut kansantaloudessa Terveyspalvelujen tuotos, eli tuotettujen palvelujen arvo
Lisätiedot8.9.2010. Postiosoite: 00022 TILASTOKESKUS puhelin: (09) 17 341 telefax: (09) 1734 3429
8.9.200 Postiosoite: 00022 TILASTOKESKUS puhelin: (09) 7 34 telefax: (09) 734 3429 Tiedustelut: Pasi Koikkalainen, +358 9 734 3332, e-mail: kansantalous.suhdanteet@tilastokeskus.fi Samu Hakala, +358 9
LisätiedotNäkökulmia Helsingin seudun ja Espoon työmarkkinoihin ja talousnäkymiin
Espoo Valtuuston seminaari 22.4.2015 Seppo Laakso, Näkökulmia Helsingin seudun ja Espoon työmarkkinoihin ja talousnäkymiin Helsingin seudun kasvu 2000-luvulla Bruttokansantuote v. 2010 hinnoin, Ind.2000=100
LisätiedotRakennusteollisuuden suhdanteet syksy Rakennusteollisuus RT ry
Rakennusteollisuuden suhdanteet syksy 2016 Rakennusteollisuus RT ry 11.10.2016 Rakennusteollisuus RT ry:n hallituksen puheenjohtaja, YIT Oyj:n varatoimitusjohtaja Tero Kiviniemi Rakennusteollisuus RT:n
LisätiedotRakennusten ylläpidon ja korjausten terveys- ja talousvaikutukset kuntien omistamassa rakennuskannassa RATEKU
Rakennusten ylläpidon ja korjausten terveys- ja talousvaikutukset kuntien omistamassa rakennuskannassa RATEKU Olavi Holmijoki Sisäilmastoseminaari 2015 Lähtökohta Taloudellisen kokonaisuuden hallinta tilanteessa,
LisätiedotLAUKAAN TILASTOKATSAUS YRITYKSET JA TOIMIPAIKAT
LAUKAAN TILASTOKATSAUS YRITYKSET JA TOIMIPAIKAT 1995=100 YRITYSTEN MÄÄRÄN KEHITYS 1995-2012 200 190 180 Laukaa Koko maa 170 160 150 140 130 120 110 100 1995 1996 1997 1998 1999 2000 2001 2002 2003 2004
LisätiedotAluetilinpito
Aluetilinpito 2000-2016 - työlliset - bruttokansantuote - arvonlisäys, brutto perushintaan - kiinteän pääoman bruttomuodostus (investoinnit) - tuotos perushintaan - kotitalouksien käytettävissä oleva tulo
LisätiedotToimintaympäristö: Yritykset 17.4.2012
Toimintaympäristö: Yritykset 17.4.2012 Toimintaympäristö: Yritykset Tampere 17.4.2012 Jesse Marola www.tampere.fi/tilastot etunimi.sukunimi@tampere.fi Tampereen kaupunki Tietotuotanto ja laadunarviointi
LisätiedotInvestointitiedustelu
Investointitiedustelu Kesäkuu 219 Teollisuuden investoinnit vilkastumassa Investointiaste noin 11 % Teollisuuden kiinteiden investointien odotetaan kasvavan viime vuoteen verrattuna Tutkimus- ja kehitysmenojen
LisätiedotTilastoja sote-alan markkinoista
Tilastoja sote-alan markkinoista Helsinki 15.6.2017 Eduskunta, talousvaliokunta Aino Närkki 13.6.2017 Sosiaalipalvelualan tuotos ja osuus palvelutuotannosta tuottajittain 2000-2015 Sosiaalipalveluiden
LisätiedotRakennusten ylläpidon ja korjausten terveys- ja talousvaikutukset kuntien omistamassa rakennuskannassa RATEKU
Rakennusten ylläpidon ja korjausten terveys- ja talousvaikutukset kuntien omistamassa rakennuskannassa RATEKU Olavi Holmijoki Sisäilmastoseminaari 2015 Lähtökohta Taloudellisen kokonaisuuden hallinta tilanteessa,
LisätiedotToimialaraportit kannattavuuden ja kasvun seurantaan. Yritysten Rakenteet / Kristiina Nieminen 21.3.2007
Toimialaraportit kannattavuuden ja kasvun seurantaan Yritysten Rakenteet / Kristiina Nieminen 21.3.2007 Esityksen kulku! Taustaa! Tuote! Kohdejoukko! Lähdeaineisto! Lisäpalvelut Taustaa! Tilinpäätöstilastoa
LisätiedotInvestointitiedustelu
Investointitiedustelu Kesäkuu 218 Kiinteät investoinnit kääntyvät laskuun - taso säilyy hyvänä Investointi- aste noin 12 % Teollisuuden tutkimus- ja kehitystoiminnan odotetaan säilyvän viime vuoden tasolla
LisätiedotKiinteistön ylläpidon kustannusindeksi
Hinnat ja kustannukset 2011 Kiinteistön ylläpidon kustannusindeksi 2011, 1. vuosineljännes Kiinteistön ylläpidon kustannukset nousivat vuodessa 7,6 prosenttia Kiinteistön ylläpidon kustannukset nousivat
LisätiedotSuhdanteet vaihtelevat - Miten pärjäävät pienet yritykset
Suhdanteet vaihtelevat - Miten pärjäävät pienet yritykset Hanna Heikinheimo (09) 1734 2978 palvelut.suhdanne@tilastokeskus.fi Lohja 12.10.2011 12.10.2011 A 1 Suhdannetilastoista Suhdannetilastot kuvaavat
LisätiedotPalvelujen suhdannetilanne: Suunta hitaasti ylöspäin, mutta kuluvana vuonna jäädään nollan tuntumaan
Palvelujen suhdannetilanne: Suunta hitaasti ylöspäin, mutta kuluvana vuonna jäädään nollan tuntumaan, Palvelujen suhdannekatsaus Matti Paavonen, ekonomisti Palvelualojen työnantajat PALTA ry Suomi on riippuvainen
LisätiedotInvestointien taloustiedot
Investointien taloustiedot Kunnat, kuntayhtymät sekä kansantalous Mikko Mehtonen Kiinteän pääoman bruttomuodostus (investoinnit) 1-217 Vuoden 2 hinnoin, mrd. Kansantalouden tilinpidon mukaan 3 2 2 24 22
LisätiedotRakentamisen ja LVI-alan suhdanteet. LVI-treffit Sami Pakarinen
Rakentamisen ja LVI-alan suhdanteet LVI-treffit 14.10.2016 Sami Pakarinen Suomen talous vuosimuutos, % Suomessa talouskasvu voimistuu tänä vuonna 5 Kotimaisten talousennusteiden keskiarvoja 4 3 2 1 0 2015
LisätiedotKiinteistön ylläpidon kustannusindeksi
Hinnat ja kustannukset 2018 Kiinteistön ylläpidon kustannusindeksi 2018, 3. vuosineljännes Kiinteistön ylläpidon kustannukset nousivat vuodessa 2,1 prosenttia Kiinteistön ylläpidon kustannukset nousivat
LisätiedotArvonlisäystarkastelua Tilastokeskuksen aineiston pohjalta 4.1.2011 Marja Haverinen
Arvonlisäystarkastelua Tilastokeskuksen aineiston pohjalta 4.1.211 Marja Haverinen Käsitteistä Arvonlisäys (brutto) tarkoittaa tuotantoon osallistuvan yksikön synnyttämää arvoa. Se lasketaan markkinatuotannossa
LisätiedotSuhdanteet vaihtelevat - Miten pärjäävät pienet yritykset
Suhdanteet vaihtelevat - Miten pärjäävät pienet yritykset Hanna Heikinheimo (09) 1734 2978 palvelut.suhdanne@tilastokeskus.fi Lahti 11.5.2011 11.5.2011 A 1 Suhdannetilastoista Suhdannetilastot kuvaavat
LisätiedotAsiakaskohtainen suhdannepalvelu - Suhdannetietoja toimialoista, yritysryhmistä ja alueista
Asiakaskohtainen suhdannepalvelu - Suhdannetietoja toimialoista, yritysryhmistä ja alueista Tampere 25.10.2007 (09) 1734 2966 palvelut.suhdanne@tilastokeskus.fi 29.10.2007 A 1 A) Budjettirahoitteinen liiketoiminnan
LisätiedotENNUSTEEN ARVIOINTIA
ENNUSTEEN ARVIOINTIA 23.12.1997 Lisätietoja: Johtaja Jukka Pekkarinen puh. (09) 2535 7340 e-mail: Jukka.Pekkarinen@labour.fi Palkansaajien tutkimuslaitos julkaisee lyhyen aikavälin talousennusteen (seuraaville
LisätiedotUudenmaan metsäbiotalous
Uudenmaan metsäbiotalous Uusimaa - määrissä suuri, osuuksissa pieni Metsäbiotalouden osuus maakunnan biotalouden tuotoksesta on 22 %. Tärkein biotalouden sektori on elintarviketeollisuus. Metsäbiotalous
LisätiedotPk-yritysten rooli Suomessa 1
- 1 - Pk-yritysten rooli Suomessa 1 - Yritysten määrä on kasvanut - Yritystoiminta maakunnittain - Pk-yritykset tärkeitä työllistäjiä - Tutkimus- ja kehityspanostukset sekä innovaatiot - Pk-sektorin rooli
LisätiedotKiinteistöpalvelut Suomessa yritystoiminta, markkinat ja keskeiset kehityslinjat
Kiinteistöpalvelut Suomessa yritystoiminta, markkinat ja keskeiset kehityslinjat 5. kesäkuuta 2006 Sisältö Johdanto 3 Kiinteistö- ja rakennusalan kansantaloudellinen asema 4 Kiinteistöpalvelujen markkinat
LisätiedotSuhdanteet vaihtelevat - Miten pärjäävät pienet yritykset
Suhdanteet vaihtelevat - Miten pärjäävät pienet yritykset Tiina Herttuainen 09 1734 3619 palvelut.suhdanne@tilastokeskus.fi Joensuu 24.11.2011 24.11.2011 A 1 Suhdannetilastoista Suhdannetilastot kuvaavat
LisätiedotMetalliteollisuuden yritykset Suomessa
Metalliteollisuuden yritykset Suomessa HTSY Verohallinto 18.12.2012 Verohallinto 2 (6) METALLITEOLLISUUDEN YRITYKSET SUOMESSA Kirjoitus perustuu Harmaan talouden selvitysyksikön ilmiöselvitykseen Metalliteollisuuden
LisätiedotHyvinvoinnin ja palvelumarkkinoiden kehitysnäkymät. Ulla-Maija Laiho kehitysjohtaja, HYVÄ ohjelma, TEM Tampere 30.11.2011
Hyvinvoinnin ja palvelumarkkinoiden kehitysnäkymät Ulla-Maija Laiho kehitysjohtaja, HYVÄ ohjelma, TEM Tampere 30.11.2011 Esityksen sisältö Palvelujen kehityskuva Tarpeet kasvavat Mistä tekijät Toimialan
LisätiedotKuinka huono Suomen kilpailukyky oikein on? - kommentti Pekka Sauramolle. Simo Pinomaa 18.5.2015
Kuinka huono Suomen kilpailukyky oikein on? - kommentti Pekka Sauramolle Simo Pinomaa 18.5.2015 Aiheita Mikä on lähtöpiste? Muutos vai taso? Reaaliset vai nimelliset yksikkötyökustannukset? Miten Suomen
LisätiedotRakennusten terveys- ja talousvaikutukset. DI Olavi Holmijoki Rakennusfoorumi 2.6.2015 Rakennustietosäätiö
Rakennusten terveys- ja talousvaikutukset DI Olavi Holmijoki Rakennusfoorumi 2.6.2015 Rakennustietosäätiö YM:n, STM:n ja Suomen Kuntaliiton rahoittama projekti Rakennusten ylläpidon ja korjausten terveysja
LisätiedotKiinteistön ylläpidon kustannusindeksi
Hinnat ja kustannukset 2014 Kiinteistön ylläpidon kustannusindeksi 2014, 3. vuosineljännes Kiinteistön ylläpidon kustannukset nousivat vuodessa 1,6 prosenttia Kiinteistön ylläpidon kustannukset nousivat
LisätiedotMatkailun alueellisen tilinpidon päätulokset. Ossi Nurmi Visit Finland seminaari
Matkailun alueellisen tilinpidon päätulokset Ossi Nurmi Visit Finland seminaari 4.5.2017 Alueellinen matkailutilinpito -hanke - Hanke käynnistyi elokuussa 2016 TEM:n ohjauksessa ja rahoittamana - Alueellinen
LisätiedotKaupan indikaattorit. Luottamusindeksit vähittäiskaupassa, autokaupassa ja teknisessä kaupassa
Kaupan indikaattorit Luottamusindeksit vähittäiskaupassa, autokaupassa ja teknisessä kaupassa Luottamusindeksit kaupan alalla Tammikuu 2010 Vähittäiskaupan indeksit (ml. autojen vähittäiskauppa): 1. Kokonaisindeksi
LisätiedotRakentamisen ajankohtaiskatsaus. Rakentamisen Ennakointikamari 6.5.2014 Tarmo Pipatti
Rakentamisen ajankohtaiskatsaus Rakentamisen Ennakointikamari 6.5.2014 Tarmo Pipatti Rakentamisen suhdanteet Rakennustuotannon arvo vuonna 2013: korjausrakentaminen ohitti uudisrakentamisen Yhteensä 28,8
LisätiedotKuljetusyritykset 1999-2002
Projektiryhmä Korjuu- ja kuljetusyritysten kannattavuus Kuljetusyritykset 1999-2002 Jouni Väkevä ja Kalle Kärhä Rahoittajat KULJETUSYRITYKSET Järvi-Suomen uittoyhdistys, Koskitukki Oy, Kuhmo Oy, Metsähallitus,
LisätiedotRakentaminen sinnittelee yhä Ensi vuodesta tulee vaikeampi. Pääekonomisti Jouni Vihmo
Rakentaminen sinnittelee yhä Ensi vuodesta tulee vaikeampi Pääekonomisti Jouni Vihmo 15.10.2019 Joka viides suomalainen työllistyy uuden rakentamisesta tai olemassa olevan kiinteistön hoidosta Kaikkien
LisätiedotKauppa luo kasvua Jaana Kurjenoja
Kauppa luo kasvua Kauppa luo varallisuutta yhteiskuntaan Osuus arvonlisäyksestä 2016 Kauppa 20% 9% Metalli- ja elektroniikkateollisuus Muu jalostus 9% Ammatillinen ja tieteellinen toiminta, hallinto- ja
LisätiedotRakennusalan suhdannenäkymät. XLII Rakennuskonepäivät Viking Line, M/S Gabriella Sami Pakarinen
Rakennusalan suhdannenäkymät XLII Rakennuskonepäivät Viking Line, M/S Gabriella 2.11.2017 Sami Pakarinen Maailman ja Suomen talous Maailmantalous kasvaa tänä vuonna hyvää vauhtia Rakennusteollisuus RT
LisätiedotYritykset T A M P E R E E N K A U P U N K I
Toimintaympäristö: Yritykset 4.5.2011 T A M P E R E E N K A U P U N K I Toimintaympäristö: Yritykset Tampere 4.5.2011 Matias Ansaharju www.tampere.fi/tilastot etunimi.sukunimi@tampere.fi Tampereen kaupunki
LisätiedotInvestointitiedustelu
Investointitiedustelu Tammikuu 2019 Teollisuuden investoinnit kääntyvät lievään nousuun Investointi- aste noin 11 % Teollisuuden kiinteiden investointien arvon odotetaan kasvavan tänä vuonna 3,9 miljardiin
LisätiedotKuntien ja maakuntien talousnäkymät
Onnistuva Suomi tehdään lähellä Kuntien ja maakuntien talousnäkymät Kuntapäivät Minna Punakallio Pääekonomisti Kuntaliitto Sanna Lehtonen Kehittämispäällikkö Kuntaliitto Talouskasvu piristynyt vihdoinkin
LisätiedotKaupan näkymät Myynti- ja työllisyysnäkymät
Kaupan näkymät 2013 2014 Myynti- ja työllisyysnäkymät Kaupan myynti 2012 Liikevaihto yht. 129 mrd. euroa (pl. alv) 13% 12% 30 % Autokauppa Tukkukauppa Vähittäiskauppa Päivittäistavarakauppa 58% Lähde:
LisätiedotMIKSI PALVELUSTRATEGIA Kuntaliitto; 2007
MIKSI PALVELUSTRATEGIA Kuntaliitto; 2007 Palvelustrategia vastaa kysymykseen, miten kunnat selviävät palvelujen järjestäjänä tulevaisuudessa erilaisten muutosten aiheuttamista haasteista Palvelustrategiassa
LisätiedotTyön ja pääoman välinen eli funktionaalinen tulonjako metalliteollisuudessa
Työn ja pääoman välinen eli funktionaalinen tulonjako metalliteollisuudessa Jorma Antila Syyskuu 21 Metallityöväen Liitto ry, tutkimustoiminta 1(12) Työn ja pääoman välinen eli funktionaalinen tulonjako
LisätiedotKeskeiset käsitteet Teknologiateollisuus
Keskeiset käsitteet Välittömät vaikutukset: Välittömät vaikutukset kuvaavat tarkasteltavan toimialan tuotosta, arvonlisää ja työllisten määrää, sekä investointien osalta niiden edellyttämiä ostoja muilta
LisätiedotToimialojen kehitysennusteet Pirkanmaalla
Toimialojen kehitysennusteet Pirkanmaalla Maakuntakorkeakoulufoorumi 25.2.2010 Emmi Karjalainen Uudet viranomaiset Lääninhallitukset (6) Työsuojelupiirit (8) Ympäristölupavirastot (3) TE-keskukset (15)
LisätiedotKeski-Suomen metsäbiotalous
Keski-Suomen metsäbiotalous metsäbiotaloudella suuri merkitys aluetaloudelle Metsäbiotalouden osuus maakunnan kokonaistuotoksesta on 14 %, arvonlisäyksestä 10 % ja työllisyydestä 6 %. Merkitys on selvästi
LisätiedotKanta-Hämeen metsäbiotalous
en metsäbiotalous en biotaloutta vetää elintarvikesektori Metsäbiotalous muodostaa 3-5 % koko maakunnan tuotoksesta, arvonlisäyksestä, investoinneista ja työllisyydestä. Suhteelliset osuudet ovat lähellä
Lisätiedot- Miten pärjäävät pienet yritykset? Turussa Tilastopäällikkö Reetta Moilanen
Suhdanteet t vaihtelevat t - Miten pärjäävät pienet yritykset? Turussa 23.11.2010 Tilastopäällikkö Reetta Moilanen Yleisesti Suhdannetilastoista Suhdannetilastot kuvaavat talouden eri osatekijöiden tai
LisätiedotKeski-Suomen Aikajana
Keski-Suomen Aikajana Aikajanassa kuvataan ja analysoidaan Keski-Suomen maakunnan yritystoimintaa ja aluetaloutta tuoreilla, luotettavilla ja havainnollisilla indikaattoreilla, painotuksena Keski-Suomen
LisätiedotKevään 2017 tiedustelussa kysyttiin yritysten toteutuneita
EK:n Investointitiedustelun mukaan tehdasteollisuuden kotimaisten arvo oli viime vuonna reilut 3,8 miljardia euroa eli noin 6 prosenttia enemmän kuin vuonna 2015. Kuluvana vuonna investointien kasvu kiihtyisi
LisätiedotLappeenrannan toimialakatsaus 2017
Lappeenrannan toimialakatsaus 2017 10.10.2017 Tilaaja: Lappeenrannan kaupunki Toimittaja: Kaupunkitutkimus TA Oy Tietolähde: Tilastokeskus, asiakaskohtainen suhdannepalvelu Kuvaajat: Yhteyshenkilöt: Yritysten
LisätiedotLappeenrannan toimialakatsaus 2018
Lappeenrannan toimialakatsaus 2018 24.10.2018 Tilaaja: Lappeenrannan kaupunki Toimittaja: Kaupunkitutkimus TA Oy Tietolähde: Tilastokeskus, asiakaskohtainen suhdannepalvelu Kuvaajat: Yhteyshenkilöt: Yritysten
LisätiedotLappeenrannan toimialakatsaus 2013
Lappeenrannan toimialakatsaus 2013 14.10.2013 Tilaaja: Lappeenrannan kaupunki Toimittaja: Kaupunkitutkimus TA Oy Tietolähde: Tilastokeskus, asiakaskohtainen suhdannepalvelu Kuvaajat: Yhteyshenkilöt: Yritysten
LisätiedotTERVEYSPALVELUT. Sanna Hartman Toimialapäällikkö
TERVEYSPALVELUT Sanna Hartman Toimialapäällikkö Esityksen sisältö Toimialan kehityksestä Toimialan kannattavuus tunnuslukujen valossa Toimintaympäristö nyt Menestymisen mahdollisuudet Kansainvälistyminen
Lisätiedot- kaupunkialueen tuotanto voidaan jakaa paikalliseen käyttöön jäävään ja alueen ulkopuolelle menevään vientiin
76 9. Kaupunkialueiden kasvu - talouskasvu: kaupunkialueen työllisyyden (ja tuotannon) kasvu, jonka taustalla on - kaupungin tuottamien hyödykkeiden kysynnän kasvu ---> työvoiman kysynnän kasvu - työvoiman
LisätiedotUusi SeutUra -hanke. Uusi SeutUra hanke edistää osaavan työvoiman ja Pielisen Karjalan työpaikkojen kohtaamista
Uusi SeutUra -hanke Uusi SeutUra hanke edistää osaavan työvoiman ja Pielisen Karjalan työpaikkojen kohtaamista Pielisen Karjalan vahvat klusterit Tässä aineistossa on tarkasteltu Pielisen Karjalan eli
LisätiedotSuhdanteet vaihtelevat - Miten pärjäävät pienet yritykset?
Suhdanteet vaihtelevat - Miten pärjäävät pienet yritykset? Ajankohtaista kunta- ja aluetiedoista Helsingissä 11.9.2012 Satu Elho Yleisesti Suhdannetilastoista Suhdannetilastot kuvaavat talouden eri osatekijöiden
Lisätiedotsöverojen osuus liikevoitosta oli 13,5 prosenttia ja suomalaisomisteisten Virossa toimivien yritysten, poikkeuksellisen vähän, 3,2 prosenttia.
Helsinki 213 2 Viron nopea talouskasvu 2-luvulla sekä Suomea alhaisempi palkkataso ja keveämpi yritysverotus houkuttelevat Suomessa toimivia yrityksiä laajentamaan liiketoimintaansa Virossa. Tässä tutkimuksessa
LisätiedotKauppa luo kasvua Jaana Kurjenoja
Kauppa luo kasvua Kauppa luo varallisuutta yhteiskuntaan Osuus arvonlisäyksestä 2015 Kauppa 20% 9% 9% Metalli- ja elektroniikkateollisuus Muu jalostus Ammatillinen ja tieteellinen toiminta, hallinto- ja
LisätiedotAsiakaskohtainen suhdannepalvelu Nopeat toimialoittaiset ja alueittaiset suhdannetiedot yritysten toimintaympäristön seurantaan
Asiakaskohtainen suhdannepalvelu Nopeat toimialoittaiset ja alueittaiset suhdannetiedot yritysten toimintaympäristön seurantaan Seinäjoki 22.04.2008 Satu Elho (09) 1734 2966 palvelut.suhdanne@tilastokeskus.fi
LisätiedotKuntatalouden kehitys vuoteen 2023
Kuntatalouden kehitys vuoteen 2023 Päivitetty 7.10.2019 Lähde: Kuntaliiton laskelmat, Syksyn 2019 kuntatalousohjelma (7.10.2019) Mikko Mehtonen 7.10.2019 Kokonaistaloudelliset ennusteet ja taustaoletukset
LisätiedotTILASTOKATSAUS 19:2016
TILASTOKATSAUS 19:2016 21.10.2016 TYÖPAIKAT JA TYÖSSÄKÄYNNIN MUUTOS VANTAALLA, ESPOOSSA, HELSINGISSÄ JA KUUMA-ALUEELLA VIIME VUOSINA Vantaalla oli vuoden 2014 lopussa 107 330 työpaikkaa ja 99 835 henkilöä
LisätiedotSosiaali- ja terveyspalveluyritysten kehitysnäkymiä
Seinäjoki Sosiaali- ja terveyspalveluyritysten kehitysnäkymiä Sanna Hartman, Toimialapäällikkö sosiaali- ja terveyspalvelut, TEM TOL 2008 87 Sosiaalihuollon laitospalvelut 88 Sosiaalihuollon avopalvelut
LisätiedotPohjois-Savon metsäbiotalous
n metsäbiotalous ssa metsäbiotaloudella on merkittävä aluetaloudellinen rooli Metsäbiotalous muodostaa 40 % maakunnan biotalouden tuotoksesta. Biotaloudessa tärkein sektori on elintarviketeollisuus. Metsäbiotalouden
LisätiedotRakennus- ja asuntotuotanto vuonna 2016
Irja Henriksson 1.3.017 Rakennus- ja asuntotuotanto vuonna 016 Vuonna 016 Lahteen valmistui 35 rakennusta ja 75 asuntoa. Edellisvuoteen verrattuna rakennustuotanto laski yhdeksän prosenttia ja asuntotuotanto
LisätiedotKotitalouksien tuotanto ja kulutus. Kotitaloustuotannon satelliittitilinpito 2001 Johanna Varjonen, Kristiina Aalto
Kotitalouksien tuotanto ja kulutus Kotitaloustuotannon satelliittitilinpito 2001 Johanna Varjonen, Kristiina Aalto Mikä tilinpito? Kotitalouksien omaan käyttöönsä tuottamien palveluiden arvo (esim. ateriat).
LisätiedotKaupan näkymät 2012 2013. Myynti-, työllisyys- ja investointinäkymät
Kaupan näkymät 2012 2013 Myynti-, työllisyys- ja investointinäkymät Kaupan myynti 2011 Liikevaihto yht. 127 mrd. euroa (pl. alv) 13% 13% 29 % Autokauppa Tukkukauppa Vähittäiskauppa Päivittäistavarakauppa
LisätiedotKiinteistön ylläpidon kustannusindeksi
Hinnat ja kustannukset 2017 Kiinteistön ylläpidon kustannusindeksi 2017, 3. vuosineljännes Kiinteistön ylläpidon kustannukset nousivat vuodessa 0,2 prosenttia Kiinteistön ylläpidon kustannukset nousivat
LisätiedotKiinteistön ylläpidon kustannusindeksi
Hinnat ja kustannukset 2016 Kiinteistön ylläpidon kustannusindeksi 2016, 3. vuosineljännes Kiinteistön ylläpidon kustannukset nousivat vuodessa 1,3 prosenttia Kiinteistön ylläpidon kustannukset nousivat
LisätiedotKiinteistön ylläpidon kustannusindeksi
Hinnat ja kustannukset 2017 Kiinteistön ylläpidon kustannusindeksi 2016, 4. vuosineljännes Kiinteistön ylläpidon kustannukset nousivat vuodessa 2,2 prosenttia Kiinteistön ylläpidon kustannukset nousivat
LisätiedotASIAKASKOHTAINEN SUHDANNEPALVELU. Lappeenranta 1.10.2008. - Nopeat alueelliset ja toimialoittaiset suhdannetiedot
ASIAKASKOHTAINEN SUHDANNEPALVELU - Nopeat alueelliset ja toimialoittaiset suhdannetiedot Tiina Karppanen (09) 1734 2656 palvelut.suhdanne@tilastokeskus.fi Lappeenranta 1.10.2008 1.10.2008 A 1 Mihin suhdannetietoja
LisätiedotKiinteistöpalveluala kiinteistön elinkaaressa
Kiinteistöpalveluala kiinteistön elinkaaressa KIRA-Akatemia 6.10.2017 elinkeinopoliittinen asiantuntija Tiia Brax, Kiinteistötyönantajat ry Kiinteistön elinkaaren loppupään toimijoita ja tehtäviä Ympäristöanalyysi
LisätiedotRAKENNUSYRITYSTEN TILINPÄÄTÖSTIEDUSTELU Korjausrakentamista koskevat kysymykset
RAKENNUSYRITYSTEN TILINPÄÄTÖSTIEDUSTELU Korjausrakentamista koskevat kysymykset Lakisääteinen kysely, tiedot luottamuksellisia Tilastolaki 280/2004 ( 12, 14 ja 15) Tiedustelu koskee tilikautta, joka päättyi
LisätiedotSuhdanteet vaihtelevat - Miten pärjäävät pienet yritykset?
Suhdanteet vaihtelevat - Miten pärjäävät pienet yritykset? Rovaniemi 17.11.2010 Tiina Yleisesti Suhdannetilastoista Suhdannetilastot kuvaavat talouden eri osatekijöiden tai alueiden kehitystä lyhyellä
LisätiedotMissä mennään? - Suhdanteet koko maassa ja maakunnissa. Yritystieto-seminaari Tilastopäällikkö Reetta Moilanen
Missä mennään? - Suhdanteet koko maassa ja maakunnissa Yritystieto-seminaari 18.02.2010 Tilastopäällikkö Bruttokansantuote, neljännesvuosittain Viitevuoden 2000 hintoihin 46000 44000 42000 40000 38000
LisätiedotRakentamisen suhdannenäkymät Varsinais-Suomessa
Rakentamisen suhdannenäkymät Varsinais-Suomessa Sami Pakarinen Markku Leppälehto Huhtikuu 2018 Varsinais-Suomen talonrakentamisen suhdannetilanne jatkuu todella hyvänä Varsinais-Suomen talonrakentamisen
LisätiedotMatkailun alueellisen tilinpidon päätulokset. Ossi Nurmi TEM aluetutkimusseminaari
Matkailun alueellisen tilinpidon päätulokset Ossi Nurmi TEM aluetutkimusseminaari 12.12.2017 Alueellinen matkailutilinpito - Matkailutilinpito on kansantalouden tilinpidon satelliitti, jota tuotetaan kansainvälisten
LisätiedotTalouden näkymät Euro & talous erikoisnumero 1/2010
Talouden näkymät 2010-2012 Euro & talous erikoisnumero 1/2010 Pääjohtaja Erkki Liikanen 1 BKT ja kysyntäerät Tavaroiden ja palveluiden vienti Kiinteät bruttoinvestoinnit Yksityinen kulutus Julkinen kulutus
LisätiedotKiinteistön ylläpidon kustannusindeksi
Hinnat ja kustannukset 2014 Kiinteistön ylläpidon kustannusindeksi 2013, 4. vuosineljännes Kiinteistön ylläpidon kustannukset nousivat vuodessa 2,7 prosenttia Kiinteistön ylläpidon kustannukset nousivat
LisätiedotArviointimalli sisäilman terveyshaittojen talousvaikutuksista
Arviointimalli sisäilman terveyshaittojen talousvaikutuksista Olavi Holmijoki Tutkija, DI (rak.) Sisäilmastoseminaari 2017 Esitelmä pohjautuu YM:n ja STM:n rahoittamaan ja Suomen Kuntaliitossa toteutettuun
LisätiedotKoko kansantalouden arvonlisäys* (BKT) maakunnittain vuonna 2016, %
Koko kansantalouden arvonlisäys* (BKT) maakunnittain vuonna 2016, % Maakunta Osuus arvon- Arvonlisäys lisäyksestä, % mrd. euroa KOKO MAA 100,0 185,5 Uusimaa 39,0 72,3 Pirkanmaa 8,4 15,6 Varsinais-Suomi
LisätiedotLapin metsäbiotalous
Lapin metsäbiotalous Lapissa metsäbiotalouden merkitys maakunnan taloudessa on suuri Metsäbiotalous muodostaa pääosan maakunnan koko biotaloudesta. Esimerkiksi tuotoksesta sen osuus on 60 %. Kivijalkana
LisätiedotKiinteistön ylläpidon kustannusindeksi
Hinnat ja kustannukset 2016 Kiinteistön ylläpidon kustannusindeksi 2015, 4. vuosineljännes Kiinteistön ylläpidon kustannukset nousivat vuodessa 1,4 prosenttia Kiinteistön ylläpidon kustannukset nousivat
LisätiedotKeski-Pohjanmaan metsäbiotalous
Keski-Pohjanmaan metsäbiotalous Keski-Pohjanmaa puutuotteista pientä lisää biotalouteen Metsäbiotalouden osuus maakunnan koko biotalouden tuotoksesta on 19 %, joka on selvästi maakuntien keskiarvoa pienempi.
LisätiedotLappeenrannan toimialakatsaus 2016
Lappeenrannan toimialakatsaus 2016 30.9.2016 Tilaaja: Lappeenrannan kaupunki Toimittaja: Kaupunkitutkimus TA Oy Tietolähde: Tilastokeskus, asiakaskohtainen suhdannepalvelu Kuvaajat: Yhteyshenkilöt: Yritysten
LisätiedotRakennusteollisuuden suhdanteet syksy Rakennusteollisuus RT ry
Rakennusteollisuuden suhdanteet syksy 2018 Rakennusteollisuus RT ry 2.10.2018 Rakennusteollisuus RT:n pääekonomisti Sami Pakarinen Maailman ja Suomen talous Maailmantalous jatkaa kasvuaan, kauppasota ja
Lisätiedot16.4.2015 Matti Paavonen 1
1 Palvelut, kasvu ja kansainvälistyminen 16.4.2015, Bioteollisuus Forum Matti Paavonen, ekonomisti 2 Esityksen rakenne Yleinen talouskehitys maailma muuttuu Talouden rakenteet toimialojen rajat hämärtyvät
LisätiedotKiinteistöpalvelujen tuottavuus ja vaikuttavuus 2010
Kiinteistöpalvelujen tuottavuus ja vaikuttavuus 2010 Kiinteistö- ja rakennusala Kiinteistöala Kiinteistöjen ylläja kunnossapito Vuokraus Omistaminen Kiinteistö- ja asuntokauppa vuorovaikutus asiakkuus
LisätiedotPalvelujen suhdannetilanne: Taantuma leviää palveluihin
Palvelujen suhdannetilanne: Taantuma leviää palveluihin, Palvelujen suhdannekatsaus Matti Paavonen, ekonomisti Palvelualojen työnantajat PALTA ry Palvelujen kysyntäkomponentit pakkasella Toimialojen tuotannon/myynnin
LisätiedotRakennus ja asuntotuotanto vuonna 2011
Tekninen ja ympäristötoimiala I Irja Henriksson 12.10.2012 Rakennus ja asuntotuotanto vuonna 2011 Lahden seudun rakennusvalvonnan mukaan Lahteen rakennettiin vuoden 2011 aikana uutta kerrosalaa yhteensä
LisätiedotTyöpaikat ja työlliset 2014
Irja Henriksson 14.10.2016 Työpaikat ja työlliset 2014 Vuoden 2014 lopussa Lahdessa oli 50 138 työpaikkaa ja työllisiä 46 238. Vuodessa työpaikkojen määrä laski 2,5 % ja työllisten 2,1 %. Luvut ovat vuoden
LisätiedotRakennusalan suhdannenäkymät. XLIII Rakennuskonepäivät Viking Line, M/S Gabriella Sami Pakarinen
Rakennusalan suhdannenäkymät XLIII Rakennuskonepäivät Viking Line, M/S Gabriella 1.11.2018 Sami Pakarinen Maailman ja Suomen talous Maailmantalous jatkaa kasvuaan, kauppasota ja kiristyvä rahapolitiikka
LisätiedotKiinteistöjen kasvavat ylläpitokustannukset
Kiinteistöjen kasvavat ylläpitokustannukset Asunto-, toimitila- ja rakennuttajaliitto RAKLI ry KTI Kiinteistötieto Oy Ylläpitokustannusten kehitys kerrostalokiinteistöissä Kaikki kuluerät (ml. korjaukset)
LisätiedotIMATRAN VUOKRA-ASUNNOT OY
IMATRAN VUOKRA-ASUNNOT OY 1. Toimiala Imatran Vuokra-asunnot Oy omistaa n. 1600 vuokra-, opiskelija- ja ryhmäkotiasuntoa. Yhtiö huolehtii asuntojen ylläpidosta, peruskorjauksesta ja tarvittaessa myös uudisrakentamisesta.
LisätiedotSatakunnan metsäbiotalous
Satakunnan metsäbiotalous Satakunnassa massa ja paperi ovat metsäbiotalouden kärjessä Metsäbiotalouden osuus maakunnan biotalouden tuotoksesta on 41 %. Muussa biotaloudessa tärkeimmät sektorit ovat elintarviketeollisuus
Lisätiedot