Pekka Lith Yksityiset kiinteistöpalvelut ja toimitilapalvelujen järjestäminen kunnissa

Koko: px
Aloita esitys sivulta:

Download "Pekka Lith Yksityiset kiinteistöpalvelut ja toimitilapalvelujen järjestäminen kunnissa"

Transkriptio

1 Pekka Lith Yksityiset kiinteistöpalvelut ja toimitilapalvelujen järjestäminen kunnissa 22/05/2003 TOINEN LINJA 14 ANDRA LINJEN 14 PUH./TFN (09) HELSINKI HELSINGFORS TELEFAX (09) PL 200, HELSINKI PB 200, HELSINGFORS

2 2

3 3 Tutkimuksen esipuhe Tämän Kiinteistöpalvelut ry:n ja Suomen Kuntaliiton rahoittaman selvityksen tarkoituksena on tuottaa ajantasaista ja kattavaa tietoa kuntien kiinteistöjen ylläpidon kustannuksista ja järjestämisestä sekä antaa tietoa kuntien ostopalvelumarkkinoiden toimivuudesta yksityisten yritysten ja kuntasektorin näkökulmasta katsoen. Kiinteistöpalveluilla tarkoitetaan tässä yhteydessä palveluja, jotka kohdistuvat kuntien julkisiin rakennuksiin lukuun ottamatta asuinrakennuksia. Ensin selvityksessä käsitellään kuitenkin kiinteistöpalvelun markkinoita kansantaloudessa mm. rakennuskerrosalalla ja työpanoksella mitaten, jonka jälkeen kuvataan toimialan yksityistä palvelutarjontaa. Kiinteistöjen ylläpidon ostopalveluja on tutkittu yritys- ja kuntakyselyjen avulla. Kyselyt suoritettiin maalis- ja huhtikuussa Yrityskyselyjen kohdejoukon muodostivat Kiinteistöpalvelut ry:n jäsenyritykset, jotka työllistivät vähintään kymmenen työntekijää. Kuntakyselyt, jotka suoritettiin yhteistyössä Suomen Kuntaliiton kanssa, kohdistettiin kaikille vähintään asukkaan kunnille. Kuntakyselyjä täydennettiin kuntayhtymiin suunnatulla kyselyillä, joiden kohdejoukkona olivat lähinnä terveydenhuollon kuntayhtymät. Kyselyjä on selostettu lähemmin liitteessä 1. Ostopalvelujen osalta kuvauksen kohteena ovat julkisten hankintojen nykyinen laajuus, rakenne ja palveluhankintojen organisointi. Sitten kuvataan ostopalvelujen tulevaisuuden kasvunäkymiä ja -mahdollisuuksia sekä käytettyjä palvelujen hankintamenettelyjä ja palveluntoimittajan valintatekijöitä yritysten ja kuntien saamien kokemusten mukaan. Lopuksi tarkastellaan julkisiin hankintoihin liittyviä puutteita ja kehittämistarpeita sekä yksityisten kiinteistöpalvelujen vahvuuksia ja heikkouksia kuntien omaan palvelutuotantoon verrattuna. Selvityksen on laatinut tutkija Pekka Lith (Suunnittelu- ja tutkimuspalvelut Pekka Lith). Selvitystyötä on ohjannut taustatyöryhmä, johon on osallistunut elinkeinopoliittinen asiamies Maritta Iso-Aho (Palvelutyönantajat ry), toimitusjohtaja Paavo Härö (Kiinteistöpalvelut ry) ja rakentamistalousinsinööri Jorma Ruokojoki (Suomen Kuntaliitto). Paavo Härö Kiinteistöpalvelut ry Jorma Ruokojoki Suomen Kuntaliitto ry

4 4

5 5 Sisältö Tutkimuksen esipuhe 3 1 Yhteenveto Yksityiset kiinteistöpalvelut kansantaloudessa Kiinteistöpalvelujen järjestäminen kunnissa 7 2 Kiinteistöpalvelut markkinat Markkinoiden koko Yksityiset kiinteistöpalvelut kansantaloudessa Kiinteistöpalveluammatit kansantaloudessa 16 3 Kiinteistöpalvelun yritykset ja toimipaikat 21 4 Kuntasektorin toimitilapalvelut Kuntien rakennuskanta Kiinteistönpidon järjestäminen Kiinteistönpidon kustannukset 31 5 Kuntasektorin ostopalvelut kiinteistöjen ylläpidossa Yksityisten ostopalvelujen laajuus Palveluntuottajan hankintamenettely ja valinta Hankintamarkkinoiden toimivuuden arviointi 44 Lähteet 47 Liite 1 Yritys- ja kuntakyselyjen aineisto 48 Liite 2 Kiinteistöpalvelujen osto kuntayhtymissä 52 Liite 3 Valtion rakennusten ylläpidon ostopalvelut 54 Liitetaulukot ja kyselylomakkeet 55 sivu

6 6 Liitetaulukot: 1. Yksityisten kiinteistöpalvelualojen perushintaisen arvonlisäyksen kehitys Yksityisten kiinteistöpalvelualojen työllisyyden ja tehtyjen työtuntien kehitys Yksityisten kiinteistöpalvelualojen kiinteän pääoman bruttomuodostuksen kehitys Siivouspalvelun yritykset Isännöinnin ja kiinteistöhoidon yritykset Siivouspalvelun yritykset omistajatyypeittäin Isännöinnin ja kiinteistöhoidon yritykset omistajatyypeittäin Siivouspalvelun yritykset henkilöstön suuruusluokittain Isännöinnin ja kiinteistöhoidon yritykset henkilöstön suuruusluokittain Toimintansa aloittaneet ja lopettaneet yritykset siivouspalvelussa Toimintansa aloittaneet ja lopettaneet yritykset isännöinnissä ja kiinteistöhoidossa Siivouspalvelun yritysten kannattavuus ja rahoitusasema Siivouspalvelun yritystoimipaikat maakunnittain Isännöinnin ja kiinteistöhoidon yritystoimipaikat maakunnittain Kiinteistöpalvelualojen työntekijät ammattiryhmittäin 1995 ja Siivoojat ja siivoustyönjohtajat työnantajan toimialan mukaan Kiinteistöhuoltomiehet ja isännöitsijät työnantajan toimialan mukaan Kuntakyselyjen lomake Yrityskyselyjen lomake

7 7 1. Yhteenveto 1.1 Yksityiset kiinteistöpalvelut kansantaloudessa Suomessa toimi kaikkiaan kiinteistöpalvelun yritystä vuonna Näistä siivouspalvelun toimialalla toimi yritystä sekä isännöinnin ja kiinteistöhoidon toimialalla yritystä. Yritysten määrän kasvu on ollut vuodesta 1993 lähtien suurta erityisesti siivouspalvelun osalta. Syynä on kaupallisen siivoustoiminnan nopea kasvu, mikä johtuu mm. rakentamisen vilkastumisesta ja rakennusneliöiden kasvusta sekä yritysten ja julkisyhteisöjen virastojen ja palvelulaitosten siirtymisestä enenevässä määrin ulkopuolisten ostopalvelujen käyttöön Isännöinnin ja kiinteistöhoidon toimialalla markkinat eivät ole kasvaneet yhtä voimakkaasti kuin siivouksen toimialalla, sillä merkittävä osa isännöinnin ja kiinteistöhoidon toimialalla tuotetuista palveluista, kuten asuntoyhteisöjen talomiespalveluista, on jo aiemmin tuotettu yksityisinä ostopalveluina. Kaiken kaikkiaan yksityiset kiinteistöpalvelualat työllistivät vuonna 2001 noin työntekijää, mikä on lähes kaksi prosenttia kansantalouden kokonaistyöllisyydestä. Bkt:sta kiinteistöpalvelualojen tuotanto muodostaa noin prosentin verran. Kiinteistöpalvelun yritykset ovat toimialan työvaltaisuudesta huolimatta varsin pieniä. Keskimääräinen yrityskoko on siivouspalvelun toimialalla 8-9 työntekijää sekä isännöinnin ja kiinteistöhoidon toimialalla 3-4 työntekijää. Siivouspalvelua hallitsevat kuitenkin viisi suurta yritystä, joiden osuus toimialan henkilöstöstä ja liikevaihdosta on yli 50 prosenttia. Alueellisesti yksityisten palvelujen tarjonta on keskittynyt Uudellemaalle ja siellä erityisesti pääkaupunkiseudulle sekä muualla Suomessa muutamiin maakuntakeskuksiin. 1.2 Kiinteistöpalvelujen järjestäminen kunnissa Kuntasektorin omistamat talonrakennukset muodostavat tärkeän osa Suomen kansallisvarallisuudesta, sillä kerrosalalla mitaten kunnilla ja kuntayhtymillä on noin 10 prosenttia maamme koko rakennuskannasta. Yhteensä kunnat ja kuntayhtymät omistivat vuoden 2001 lopussa lähes talonrakennusta. Luku ei sisällä kuntien liikelaitosten ja kuntaenemmistöisten yhtiöiden talonrakennuksia. Kuntasektorin julkiset talonrakennukset koostuvat pääosin opetus- ja hoitoalan rakennuksista sekä kokoontumisrakennuksista, kuten urheilu- ja liikuntatiloista.

8 8 Kiinteistöjen ylläpitopalvelut kunnissa Kuntasektori työllisti kiinteistöjen ylläpitopalveluissa suoraan työntekijää vuonna Työllisten määrä on vähentynyt viime vuosina, mikä on tulosta säästötoimenpiteistä, määräaikaisten työsuhteiden purkamisesta, henkilöstön eläköitymisestä ja siirtymisestä ostopalvelujen käyttöön. Kiinteistöpalvelujen 2 kustannuksista ei olemassa virallisia tilastotietoja. Kuitenkin kuntakyselyjen pohjalta päätellen kuntien kiinteistöpalvelujen kustannukset (pl. asuinrakennukset) arvioidaan olevan vuositasolla lähes 700 miljoonaa euroa. Kuntien siivouksen ja muun kiinteistöpalvelun toiminnat on tuotettu pääasiassa kuntien omissa brutto- tai nettobudjetoiduissa tulosyksiköissä. Palvelutuotanto on keskitetty yleensä yhteen tuotantoyksikköön, mutta siivouspalveluissa sovelletaan enemmän hajautettua toimintatapaa kuin muissa kiinteistöpalveluissa. Muutamissa kunnissa toimintaa on liikelaitostettu. Kuntien välinen alueellinen yhteistyö kiinteistönpidon palvelujen järjestämisessä on ollut vähäistä, mutta kuntakyselyjen mukaan sitä ollaan lisäämässä lähivuosina muutamilla alueilla. Ostopalvelujen merkitys Kiinteistöpalveluissa yksityisten ostopalvelujen merkitys on ollut suurinta erityislaitehuollossa, ulkotilojen hoidossa ja korjaus- ja kunnossapitopalveluissa. Sitä vastoin kuntien siivouksessa ostopalveluja on käytetty toistaiseksi varsin vähän. Myös isännöinti ja huoltomiespalvelut hoidetaan pääasiassa omana työnä. Kuntakyselyjen mukaan ostopalvelut olivat vuonna 2002 siivouksessa keskimäärin 10 prosenttia ja muussa kiinteistöpalvelussa 31 prosenttia asianomaisen toiminnan kustannuksista. Kuntakohtaiset erot ovat suuria etenkin siivouksessa. Ostopalvelujen ennakoidaan lisääntyvän kuntien kiinteistönpidossa. Neljännes kuntakyselyihin vastanneista kunnista käyttää nykyistä enemmän ostopalveluja kiinteistönpidossaan vuonna Myös toimialan yritykset odottavat ostopalvelujen yleistyvän kunnissa. Muutos tulee olemaan melko nopeaa siivouksen osalta, sillä nykyisin vain 7-8 prosenttia kyselyihin vastanneista kunnista käyttää pääasiassa ostopalveluja siivouksessa. Muissa kiinteistöpalveluissa pääasiassa ostopalvelujen käyttäjiä on tällä hetkellä prosenttia kunnista. Ostopalvelut kasvavat erityisesti virastorakennusten, koulujen ja muiden oppilaitosten sekä päiväkotien ja muiden sosiaalihuollon palvelulaitosten siivouksen osalta. Sairaaloiden ja terveydenhuollon palvelulaitosten siivouksessa ostopalvelujen ei odoteta edelleenkään lisääntyvät, vaikka yritykset tarjoavat tällaistakin palvelua. 1 Tässä yhteydessä kiinteistönpidon ammatteihin luetaan isännöitsijät, kiinteistöhuoltomiehet, siivoustyönjohtajat, siivoojat, rakennustyöntekijät, rakennusten viimeistelytyöntekijät ja maalarit ja rakennuspuhdistajat. 2 Mm. siivous, isännöinti, huoltomiestoiminta, ulkoalueiden hoito sekä rakennus- ja lvis-tekninen kunnossapito.

9 9 Muussa kiinteistöhoidossa ostopalvelujen odotetaan lisääntyvän erityisesti huoltomiestoiminnassa, joissa ostopalvelujen lähtötaso on ollut vielä suhteellisen alhainen. Perusteluja ostopalveluille Ostopalvelujen lisäämistä on perusteltu kunnissa ammattitaitoisen henkilöstön puutteella, kustannussäästöillä sekä oman henkilöstön eläköitymisellä, joka vauhdittuu kuluvan vuosikymmenen lopulle tultaessa. Kunnat lukevat ostopalvelujen myönteisiin puoliin myös joustavuuden. Kunnilla ei ole useimmiten taloudellisesti järkevää ylläpitää henkilöstöä ja kalustoa kausiluonteisiin tarpeisiin tai satunnaisiin erikoistöihin. Esimerkkeinä voidaan mainita ulkoalueiden hoitoon liittyvät lumityöt ja hiekanpoisto sekä erikoisosaamista vaativat lvisa-työt. Perusteluja kunnan omalle tuotannolle Vaikka ostopalvelut tulevat lisääntymään lähivuosina etenkin siivouksen osalta, aikoo osa kuntakyselyihin vastanneista kunnista hoitaa pääosan tarvitsemistaan kiinteistöpalveluista omatoimisesti myös lähivuosina. Kunnan palvelutuotantoa puolustetaan mm. sillä, että omalla henkilöstöllä on parempi kokemusperäinen tuntemus kunnan kiinteistöjen tekniikasta ja toiminnasta sekä käyttäjistä kuin ulkopuolisilla ostopalvelujen tuottajilla. Oman palvelutuotannon katsotaan vaativan lisäksi vähemmän valvontaa kuin ostopalvelutoiminta. Ostopalvelujen käytön esteitä Kuntien mukaan ostopalvelujen hankintaan liittyviin tärkeisiin esteisiin kuuluu varteenotettavan yksityisen palvelutarjonnan vähyys paikkakunnalla, mikä voi johtua kuitenkin yksityisen tarjonnan huonosta tuntemuksesta. Ostopalvelujen kasvua hillitsee, että palvelujen ostamisesta ei ole tehty riittävästi poliittisia päätöksiä tai ostamisella ei katsota saavutettavan merkittäviä kustannussäästöjä tai laadullisesti parempia palveluja kunnan omaan palvelutuotantoon verrattuna. Lisäksi kunnissa halutaan pitää kiinni omasta henkilöstöstä. Yksityisen palveluntoimittajan valinta Ostopalvelujen hankinnassa käytetyin hankintamenettely on ollut menettely, jossa tarjouspyynnöt toimitetaan suoraan määrätylle joukolle palveluntuottajia. Avoin menettely on toiseksi käytetyin hankintamenettely. Suorat hankinnat ovat kiinteistöpalveluissa melko harvinaisia. Palvelutoimittajan valintaperusteena on käytetty palveluyritysten mukaan ensisijaisesti halvinta hintaa. Kuntien mukaan kokonaistaloudellinen edullisuus ja halvin hinta ovat kuitenkin suurin piirtein yhtä yleisiä valintaperusteita.

10 10 Kuntien mielestä palveluntoimittajan valintaan vaikuttavat ennen kaikkea toimitusvarmuus, joustavuus ja kyky sopeutua paikallisiin vaatimuksiin sekä tarpeisiin. Hinta asettui vasta kolmannelle sijalle. Yritysten kokemusten mukaan valintatekijöiden tärkeysjärjestys on erilainen. Yritykset katsovat, että hinta on selvästi tärkein valintatekijä, jonka jälkeen tulevat aiemmat referenssit, yrityksen tunnettuus sekä tekniset ja henkilöstön määrään liittyvät voimavarat. Myös henkilökohtaisilla kontakteilla on yritysten mukaan painoarvoa. Hankintamenettelyn kehittäminen Valtaosa kuntasektorin tarjouskilpailuihin osallistuneista yrityksistä totesi, että kuntien tarjouspyyntömenettelyssä ja palveluntuottajan valinnassa on epäkohtia. Ensisijaisena epäkohtana pidetään sitä, että tarjouskilpailut eivät sisällä riittävästi karsintaa laadun ja suorituskyvyn mukaan, vaan hinnan merkitys painottuu liikaa pisteytyksessä. Osa yrityksistä on katsonut, että ostopalvelujen sopimuskaudet eivät ole riittävän pitkiä. Lyhyet sopimuskaudet eivät kannusta yrityksiä uusien palvelumuotojen kehittämiseen ja vaikeuttavat henkilöstön saatavuutta. Yritysten mukaan niiden osaamista ja voimavaroja voidaan parhaiten hyödyntää, jos kilpailutettavat kohteet ovat riittävän suuria. Kunnan viranomaisten pitäisi myös kertoa ja määritellä aiempaa paremmin, mikä on kunnan ostopalvelujen tarve ja hankintapolitiikka tulevaisuudessa. Avoimet yritysten ja kunnan väliset keskustelu- ja esittelytilaisuudet olisivat yritysten mukaan hyödyllisiä. Yritykset toivoivat lisäksi avoimempaa suhtautumista ostopalvelujen käyttöön sekä käytännön pilottikohteita, joista saaduilla kokemuksilla vietäisiin kehitystyötä eteenpäin.

11 2. Kiinteistöpalvelujen markkinat 2.1 Markkinoiden koko 11 Tilastokeskuksen rakennuskantatilaston mukaan Suomessa oli vuoden 2001 lopussa 1,3 miljoonaa rakennusta, joiden kerrosala kohosi 373 miljoonaan neliömetriin. Siten jokaista suomalaista kohden on rakennettua kerrosalaa yli 70 neliömetriä. Keskeisestä kansallisvarallisuudestamme yli puolet on rakennettu vuoden 1970 jälkeen. Eniten rakennuskanta lisääntyi 1980-luvulla. Kerrosalalla mitaten asuinrakennusten osuus rakennuskannasta oli 64 prosenttia ja muiden rakennusten 36 prosenttia vuonna Erilliset pientalot, eli lähinnä yksityishenkilöiden omistamat omakotitalot, muodostivat 35 prosenttia kerrosalasta. Näissä pientaloissa kiinteistöjen ylläpitopalvelut suoritetaan pääasiassa omatoimisesti. Siten kiinteistöjen ylläpitomarkkinoiden kannalta kiinnostavien muiden rakennusten kerrosala on noin 244 miljoonaa neliömetriä. (kuvio 1) Muihin rakennuksiin luetaan kerros- ja rivitalot, liike-, toimisto-, liikenteen, hoitoalan, kokoontumis-, opetus-, teollisuus- ja varastorakennukset sekä muut erittelemättömät rakennukset. Kuvio 1 Rakennusten kerrosalat (neliömetriä) rakennustyypeittäin 2001, prosenttia. Muut rakennukset (12,6%) Liike- ja toimistorakennukset (10,1%) Erilliset pientalot (34,6%) Muut asuinrakennukset (29,1%) Teollisuus- ja varastorakennukset (13,6%) Lähde: Rakennuskantatilasto, Tilastokeskus. Omistajatyypeittäin tarkasteltuna runsas kolmasosa kerrosalasta on yksityisten henkilöiden hallussa. Toinen kolmasosa kerrosalasta on asunto- ja kiinteistöosakeyhtiöiden hallinnassa. Yksityiset yritykset ja rahoituslaitokset omistavat kerrosalasta 15 prosenttia. Julkisyhteisöjen omistamien rakennusten kerrosala on yhteensä prosenttia. Tästä kunnat ja kuntayhtymät omistavat 8-9 prosenttiyksikköä. (kuvio 2) Rakennustyypeittäin katsottuna kuntien ja kuntayhtymien rakennukset koostuvat pääasiassa opetus- ja hoitoalan rakennuksista sekä kokoontumisrakennuksista.

12 12 Kuvio 2 Kiinteistöjen kerrosala rakennuksen omistajan mukaan Kunta ja kuntayhtymä (8,6%) Muu julkisyhteisö (4,0%) Yksityinen henkilö (34,5%) Yksityinen yritys (15,1%) Muut omistajat (4,6%) Asunto- ja kiint.osakeyhtiö (33,2%) Lähde: Rakennuskantatilasto, Tilastokeskus. Kiinteistöjen ylläpidon kustannusrakenne Kiinteistöjen ylläpidon merkittävimmät kustannuserät ovat energia- ja vesikustannukset, siivous, käyttö ja huolto, kunnossapito, hallinto ja ulkoalueiden hoito. 4 Suomen toimitila- ja rakennuttajaliitto RAKLIn mukaan kiinteistöjen ylläpidon kustannukset ovat noin 12 miljardia euroa vuodessa. Ilman energia- ja vesikustannuksia kiinteistöpalvelumarkkinoiden arvo (kiinteistön haltijoiden oman työn ja ulkopuolisten alihankintojen osuus) on runsaat seitsemän miljardia euroa 5 ja ylläpidon kokonaistyöpanos noin henkilötyövuotta. Kiinteistöjen ylläpitokustannusten kehitystä voidaan seurata Tilastokeskuksen kiinteistön ylläpidon kustannusindeksillä. 6 Indeksin kehitys osoittaa, että kiinteistöjen ylläpidon kokonaiskustannukset kohosivat reippaasti 2000-luvun vaihteessa, mutta sen jälkeen hintojen reaalinen nousuvauhti on tasaantunut. Kustannuslajeittain tarkasteltuna alihankintojen 7 hinnat nousivat 1990-luvulla erityisesti kunnossapidon osalta selvästi hitaammin kuin kokonaisindeksi, mutta 2000-luvulla myös alihankintojen hintakehitys on nopeutunut. (kuvio 3) 3 Muihin julkisyhteisöjen omistamiin rakennuksiin luetaan tässä yhteydessä valtion ja kunnan liikelaitosten ja valtio- ja kuntaenemmistöisten yritysten omistamat rakennukset. 4 Ylläpitokustannusten rakenne vaihtelee huomattavasti rakennustyypeittäin, mikä johtuu mm. rakennuksen iästä, taloteknisistä ratkaisuista ja käyttötottumuksista. 5 Energia- ja vesikustannusten keskimääräinen osuus on Raklin mukaan noin 39 prosenttia (www.rakli.fi). 6 Kiinteistön ylläpidon kustannusindeksi mittaa kiinteistön ylläpidon, kuten hallinnon, käytön ja huollon, ulkoalueiden hoidon, siivouksen, lämmityksen, sähkön, vesi- ja jätehuollon sekä korjausten ja kunnossapidon hintojen kehitystä. Kustannusindeksi lasketaan rakennustyypeittäin ja kokonaisindeksi saadaan painottamalla yhteen rakennustyyppikohtaiset indeksit. Omakotitaloille lasketaan omaa indeksiä, joka ei sisälly kokonaisindeksiin. Alihankintojen (hoito, kunnossapito) kustannuskehitystä seurataan niihin käytettyjen panosten, työn ja tarveaineiden hintakehityksellä. 7 Kiinteistöjen hoito ja kunnossapito.

13 13 Kuvio 3 Kiinteistöjen ylläpidon reaalinen hintakehitys , ind. (1990=100) (nd. (1990=100) Kokonaisindeksi Kiinteistöhoito Kunnossapito Lähde: Kiinteistön ylläpidon kustannusindeksi, Tilastokeskus. 2.2 Yksityiset kiinteistöpalvelut kansantaloudessa Tuotanto Vuonna 2001 yksityisten kiinteistöpalvelujen (tässä: toimialat 7032 ja 747) perushintaisen tuotoksen arvo oli kansantalouden tilinpidon mukaan yhteensä 1,5 miljardia euroa. 89 Siitä varsinaista tuotantoa (arvonlisäys perushintaan 10 ) oli runsaat miljardi euroa, eli noin 0,9 prosenttia markkinahintaisesta bruttokansantuotteesta (bkt). Tuotanto on kasvanut siivouksen osalta selvästi nopeammin kuin markkinahintainen bruttokansantuote (bkt). Isännöinnissä ja kiinteistöhoidon toimialalla kasvuvauhti on nopeutunut vasta 2000-luvun vaihteessa. (kuvio 4) 8 Tuotos on paikallisten toimialayksiköiden tuottamien tavaroiden ja palvelujen summa määrättynä ajankohtana. Yksityisten kiinteistöpalvelujen tuotoksella tarkoitetaan tässä yhteydessä asianomaisten toimialojen yrityssektorien tuotosta. Kansantalouden tilinpidossa siivouksen toimialan (747) tuotos kertyy kokonaan yrityssektorilta. Isännöinnin ja kiinteistöhoidon (tol 7032) toimialalla tuotos jakaantuu kiinteistöhuoltoyritysten, asuntoyhteisöjen ja valtion puolustushallinnon rakennushallinnon tuotokseen, mutta myös isännöinnin ja kiinteistöhoidon toimialalla valtaosa tuotoksesta (75 % vuonna 2001) on yrityssektorin tuotosta. Huom! Valtion ja kuntien omistamat yhtiöt ja liikelaitosmuotoiset yksiköt luetaan kansantalouden tilinpidossa yrityssektoriin. 9 Ei sisällä asuntoyhteisöjen tuotosta. Asuntoyhteisöjen tuotos koostuu kansantalouden tilinpidossa pääasiassa talonmiesten palkoista. Vuonna 2001 asuntoyhteisöjen tuotoksen arvo oli 115 miljoonaa euroa. 10 Arvonlisäys kuvaa tuotantoon osallistuvien toimialayksiköiden synnyttämää arvoa, joka saadaan vähentämällä tuotoksesta välituotekäyttö. Arvonlisäyksen (brutto) eriä ovat kiinteän pääoman kuluminen, palkat ja palkkiot, sosiaaliturvamaksut, muut tuotantoverot miinus tuotantotukipalkkiot sekä toimintaylijäämä. Toimintaylijäämä kuvaa tuottajien yrittäjätoiminnasta samaa tuloa. Ostajanhintainen välituotekäyttö muodostuu muilta toimialoilta ostetuista, tuotoksen aikaansaamiseksi käytetyistä tavaroista ja palveluista, lukuun ottamatta kiinteitä varoja, joiden kulutus kirjataan pääoman kulumisena.

14 14 Siivouspalvelujen kasvua on vauhdittanut mm. rakentamisen vilkastuminen ja rakennusneliöiden kasvu sekä yritysten ja julkisyhteisöjen virastojen ja laitosten siirtyminen siivouksessa enenevässä määrin ulkopuolisten ostopalvelujen käyttöön luvulla. Isännöinnin ja kiinteistöhoidon toimialalla markkinat eivät ole kuitenkaan kasvaneet yhtä voimakkaasti kuin siivouksessa, sillä merkittävä osa isännöinnin ja kiinteistöhoidon toimialalla tuotetuista palveluista on jo aiemmin tuotettu yksityisinä ostopalveluina. 11 Kuvio 4 Yksityisten kiinteistöpalvelujen (toimialat 7032 ja 747) tuotannon ja markkinahintaisen bkt:n määrän kehitys , ind. (1990=100) Ind. (1995=100) Bkt Siivous Isännöinti ja kiint Lähde: Kansantalouden tilinpito. Työllisyys Yksityiset kiinteistöpalvelut työllistivät kansantalouden tilinpidon mukaan työntekijää vuonna Siitä siivouspalvelun toimialan osuus oli 64 prosenttia ja isännöinnin ja kiinteistöhoidon toimialan osuus 36 prosenttia. Siivouspalvelussa työntekijöiden määrä on lisääntynyt vuosina nopeammin kuin isännöinnissä ja kiinteistöhoidon toimialalla. Suomen kokonaistyöllisyydestä yksityisten kiinteistöpalvelujen osuus oli kansantalouden tilinpidon mukaan 1,7 prosenttia vuonna (taulukko 1) Taulukko 1 Yksityisten kiinteistöpalvelujen (toimialat 7032 ja 747) työntekijät Työntekijöitä, Osuus kansan- Arvonlisäys 11 Yksityiset kiinteistöpalvelujen markkinat ovat laajentuneet isännöinnin ja kiinteistöhoidon toimialalla, kun asuntoyhteisöjen omasta talonmiestoiminnasta on siirtynyt ulkopuolisten kiinteistöhuoltoyhtiöiden palveluihin ja mm. teollisuudessa, yksityisillä palvelualoilla ja julkisella sektorilla kiinteistöhoidon ostopalvelut ovat lisääntyneet.

15 15 lkm talouden kokonaistyöllisyydestä, % (tuotanto) /, työntekijä, euroa Siivous (tol 747) , Isännöinti ja kiinteistöhoito (tol , ) 12 Yhteensä , Lähde: Kansantalouden tilinpito, Tilastokeskus. Investoinnit Voimakas kasvu on vauhdittanut kiinteistöpalvelualojen investointeja vuosina Isännöinnissä ja kiinteistöhuollossa, jossa investointien (kiinteän pääoman bruttomuodostus) määrä on suurempi kuin siivouksessa, investoinnit rakennuksiin ovat 60 prosenttia ja investoinnit koneisiin ja laitteisiin 40 prosenttia investointien kokonaisarvosta. Isännöinnin ja kiinteistöhoidon toimialalla investointiaste, eli käypähintaisen kiinteän pääoman bruttomuodostuksen suhde arvonlisäykseen oli kansantalouden tilinpidon mukaan noin 15 prosenttia vuonna (kuvio 5) Investointiaste on noussut myös sangen työvoimavaltaisessa siivouspalvelussa, mikä on nostanut samalla työn tuottavuutta toimialalla. (kuvio 6) Siivousvälineisiin, -koneisiin ja -aineisiin on kiinnitetty entistä enemmän huomiota 1990-luvun talouslaman jälkeen. Syynä on, että työn tehostuminen ja siivouskertojen vähentäminen vaativat työnsuorittajalta ja siivousvälineeltä nopeasti tulosta, jolloin aikaa ei saa kulua turhiin töihin. Huonot siivousvälineet ja -menetelmät tuottavat heikon hygieenisen tuloksen ja ovat työntekijälle ergonomisesti raskaita. 12 Ei sisällä asuntoyhteisöjen työntekijöitä (talonmiehiä). Vuonna 2001 asuntoyhteisöjen kiinteistöhoidon työntekijöitä oli kansantalouden tilinpidon mukaan

16 16 Kuvio 5 Investointiaste kiinteistöpalvelun toimialoilla (toimialat 7032 ja 747) vuosina , prosenttia. 20 Investointiaste, % Siivous Isännöinti ja kiint Lähde: Kansantalouden tilinpito, Tilastokeskus. Kuvio 6 Kiinteistöpalvelualojen (toimialat 7032 ja 747) tuottavuuden kehitys (kiinteähintaisen liikevaihdon suhde henkilöstöön) , ind. (1993=100). Ind. (1993=100) Siivous Isännöinti ja kiint Lähde: Yritys- ja toimipaikkarekisteri, Tilastokeskus. 2.3 Kiinteistöpalveluammatit kansantaloudessa Kaikki kiinteistöpalvelutoimintaa ei tilastoidu kansantalouden tilinpidossa varsinaisten kiinteistöpalvelujen toimialoille (toimialat 7032 ja 747). Mm. kuntien siivoustoimi voi olla jakaantunut monille eri toimialoille, kuten tekniseen palveluun, kunnan yleishallintoon, sosiaali- ja terveystoimeen, opetustoimeen taikka virkistysja kulttuuripalveluihin. Käytännössä kansantalouden tilinpito kuvaa kattavasti vain

17 17 yksityistä kaupallista siivousta ja muuta kiinteistöpalvelua sekä yhtiöitettyä ja liikelaitostettua kiinteistöpalvelutoimintaa julkisella sektorilla. Kansantalouden tilinpidossa tuotanto- ja työllisyyslukujen katvealueeseen jäävät mm. merkittävä osa julkisyhteisöjen omasta kiinteistöpalvelusta, jos toimintaa ei ole eriytetty selkeästi näiden yhteisöjen muusta toiminnasta (yhtiöitetty, liikelaitostettu). Samaa koskee yksityisiä yrityksiä tai muita yhteisöjä, jos kiinteistöpalveluja tuottavat yksiköt eivät esiinny omina yritystoimipaikkoina. Yksi tapa selvittää toimialan merkitystä kokonaisvaltaisesti, on tutkia kiinteistöpalveluammattien työntekijöiden määrää kansantaloudessa eri tuottajasektoreilla ja toimialoilla. Tässä yhteydessä kiinteistöpalveluammateissa työskentelevien määrää koskevat tiedot perustuvat Tilastokeskuksen vuosien 1995 ja 2000 väestölaskenta-aineistoihin. Mm. vuoden 2000 väestölaskennan ammattitiedot on kerätty rekistereistä, hallinnollisista aineistoista ja järjestäytymättömille yrityksille tehdyillä ammattitiedusteluilla. Esimerkiksi kunnan palveluksessa oleville ammattinimikkeet on saatu kuntien henkilöstörekisteristä. Ammattiluokituksen mukaan kiinteistöpalveluammatteja kuvaavat tässä yhteydessä seuraavat ammatit: - Isännöitsijät (luokka 34132) - Kiinteistöhuoltomiehet (luokka 9141). - Siivoustyönjohtajat (luokka 51212) - Siivoojat (luokka 91321) Vuonna 2000 kiinteistöpalveluammateissa työskenteli koko Suomessa työntekijää, eli 3,8 prosenttia maamme kokonaistyöllisyydestä. Vajaat 70 prosenttia työntekijöistä toimi siivouksessa ja runsas 30 prosenttia muussa kiinteistöhoidossa. Vuosina kiinteistöpalveluammattien työntekijät ovat lisääntyneet melkein hengellä. Suhteellisesti eniten työntekijöiden määrä on kasvanut siivoojien ja isännöitsijöiden ammattiryhmissä. Kiinteistöhuoltomiesten ammattiryhmässä työntekijöiden määrän lisäys on ollut sen sijaan varsin hidasta. (kuvio 7)

18 18 Kuvio 7 Kiinteistöpalvelun työntekijät ammateittain 1995 ja Työntekijöitä Isännöitsijät Kiinteistöhuoltomiehet Siivoustyönjohtajat Siivoojat Lähde: Väestölaskentatilasto, Tilastokeskus. Työntekijät työnantajasektoreittain Vuosina , eli varsin lyhyessä ajassa kiinteistöpalveluammattien kokonaistyöllisyyden painopistealue on siirtynyt julkiselta sektorilta yksityiselle yrityssektorille. Vuonna 2000 jo kaksi kolmasosaa siivoojista ja vajaat 60 prosenttia muun kiinteistöhoidon ammattilaisista työskenteli yksityisellä sektorilla. (kuvio 8) Valtiosektorin osuus alan työntekijöistä on vain muutamia prosenttiyksikköjä. Ammattialoittain tarkasteluna yksityisen sektorin työntekijäosuus on kasvanut enemmän siivouksessa kuin muussa kiinteistöhoidossa. Osa työllisyyden lisäyksestä yksityisellä sektorilla on johtunut osa-aikatyövoiman ja muun tilapäistyövoiman kasvusta, sillä väestölaskentatilastoissa ja kansantalouden tilipidossa jokainen osa-aikainenkin työntekijä esiintyy tilastossa yhtenä työntekijänä. Osa-aikatyötekijöiden määrän kasvuun viittaa se, että tehdyt työtunnit ovat lisääntyneet kiinteistöpalvelualoilla selvästi hitaammin kuin työntekijöiden määrä vuosina Palkansaajien tutkimuslaitoksen mukaan osa-aikatyövoima on suurta erityisesti siivouksessa (50 % työntekijöistä) Samaan johtopäätökseen päästään, jos tehdyt työntunnit muutetaan siivouksen toimialalla (747) kokopäivätyöntekijöiden määrää kuvaaviksi henkilötyövuosiksi ja henkilötyövuosia verrataan työntekijöiden nuppilukuun vuosina 1995 ja Sen sijaan muussa kiinteistöhoidossa (kiinteistöhuoltomiehet) yli 90 % työntekijöistä on kokopäiväisiä. Ks. Kauhanen, Merja: Osa-aikatyö palvelualoilla, 2003.

19 19 Kuvio 8 Kiinteistöpalveluammattien työntekijät työnantajasektoreittain 1995 ja Työntekijöitä siivous 2000 siivous 1995 muu kiinteistöhoito 2000 muu kiinteistöhoito Yksityinen sektori Kuntasektori Valtio Muu sektori Lähde: Väestölaskentatilasto, Tilastokeskus. Työntekijät työnantajatoimialoittain Varsinaisten kiinteistöpalvelualojen (toimialat 747 ja 7032), eli ostopalveluja muille toimialoille tuottavien palvelualojen osuus kiinteistöpalveluammattien työntekijöistä on kohonnut siivouksessa yli 50 prosenttiin ja muussa kiinteistöhoidoissa kolmannekseen. Alan ammattien työntekijöitä on edelleen paljon monilla kuntasektorin palvelualoilla, kuten sosiaali- ja terveyspalveluissa, opetuksessa ja kulttuuri-, virkistysja urheilutoiminnassa. Yksityisellä sektorilla alan työntekijöitä on paljon mm. liikeelämän palvelualoilla ja teollisuudessa. (kuviot 9a ja b) 15 Kuviossa yksityinen sektori sisältää kiinteistön ylläpidon ostopalveluita muille kansantalouden sektoreille myyvien toimialojen (tol:t 747 ja 7032) kiinteistöpalveluammattien työntekijät sekä muun yksityisen sektorin omat kiinteistöpalvelutyöntekijät (esim. teollisuuden ja kaupan työntekijät).

20 20 Kuvio 9a Siivooja-ammattien työntekijät (siivoojat ja siivoustyönjohtajat) työnantajatoimialoittain 1995 ja 2000, prosenttia alan työntekijöistä ,2 52, ,9 16, ,1 9,9 9,3 6,4 4,3 4,4 4,1 4 8,8 6,7 0 Kiinteistöpalve Koulutus Muut liike-elämkulttuuri- ja vir Sosiaali- ja ter Teollisuus Muu toimiala Lähde. Väestölaskentatilasto, Tilastokeskus. Kuvio 9b Muun kiinteistöhoidon ammattien työntekijät (isännöitsijät ja kiinteistöhuoltomiehet) työnantajatoimialoittain 1995 ja 2000, prosenttia alan työntekijöistä , ,4 20, , ,5 15,8 12,8 13,9 10 6,7 5,9 5, Kiinteistöpalve Koulutus Muut liike-elämkulttuuri- ja vir Sosiaali- ja ter Teollisuus Muu toimiala Lähde. Väestölaskentatilasto, Tilastokeskus. 16 Muita siivousalan ammattilaisten tärkeitä työnantajia (kuviossa muu toimiala) ovat mm. kauppa, majoitus- ja ravitsemistoiminta ja liikenne. (ks. liitetaulukko 16) 17 Muita kiinteistöhoitoalan ammattilaisten tärkeitä työnantajia (kuviossa muu toimiala) ovat mm. kauppa, majoitus- ja ravitsemistoiminta ja liikenne. (ks. liitetaulukko 17)

Näkökulmia Helsingin seudun ja Espoon työmarkkinoihin ja talousnäkymiin

Näkökulmia Helsingin seudun ja Espoon työmarkkinoihin ja talousnäkymiin Espoo Valtuuston seminaari 22.4.2015 Seppo Laakso, Näkökulmia Helsingin seudun ja Espoon työmarkkinoihin ja talousnäkymiin Helsingin seudun kasvu 2000-luvulla Bruttokansantuote v. 2010 hinnoin, Ind.2000=100

Lisätiedot

Rakennusteollisuuden suhdanteet syksy Rakennusteollisuus RT ry

Rakennusteollisuuden suhdanteet syksy Rakennusteollisuus RT ry Rakennusteollisuuden suhdanteet syksy 2016 Rakennusteollisuus RT ry 11.10.2016 Rakennusteollisuus RT ry:n hallituksen puheenjohtaja, YIT Oyj:n varatoimitusjohtaja Tero Kiviniemi Rakennusteollisuus RT:n

Lisätiedot

Rakennusten ylläpidon ja korjausten terveys- ja talousvaikutukset kuntien omistamassa rakennuskannassa RATEKU

Rakennusten ylläpidon ja korjausten terveys- ja talousvaikutukset kuntien omistamassa rakennuskannassa RATEKU Rakennusten ylläpidon ja korjausten terveys- ja talousvaikutukset kuntien omistamassa rakennuskannassa RATEKU Olavi Holmijoki Sisäilmastoseminaari 2015 Lähtökohta Taloudellisen kokonaisuuden hallinta tilanteessa,

Lisätiedot

Rakentamisen ja LVI-alan suhdanteet. LVI-treffit Sami Pakarinen

Rakentamisen ja LVI-alan suhdanteet. LVI-treffit Sami Pakarinen Rakentamisen ja LVI-alan suhdanteet LVI-treffit 14.10.2016 Sami Pakarinen Suomen talous vuosimuutos, % Suomessa talouskasvu voimistuu tänä vuonna 5 Kotimaisten talousennusteiden keskiarvoja 4 3 2 1 0 2015

Lisätiedot

Palvelujen suhdannetilanne: Suunta hitaasti ylöspäin, mutta kuluvana vuonna jäädään nollan tuntumaan

Palvelujen suhdannetilanne: Suunta hitaasti ylöspäin, mutta kuluvana vuonna jäädään nollan tuntumaan Palvelujen suhdannetilanne: Suunta hitaasti ylöspäin, mutta kuluvana vuonna jäädään nollan tuntumaan, Palvelujen suhdannekatsaus Matti Paavonen, ekonomisti Palvelualojen työnantajat PALTA ry Suomi on riippuvainen

Lisätiedot

Suhdanteet vaihtelevat - Miten pärjäävät pienet yritykset

Suhdanteet vaihtelevat - Miten pärjäävät pienet yritykset Suhdanteet vaihtelevat - Miten pärjäävät pienet yritykset Hanna Heikinheimo (09) 1734 2978 palvelut.suhdanne@tilastokeskus.fi Lohja 12.10.2011 12.10.2011 A 1 Suhdannetilastoista Suhdannetilastot kuvaavat

Lisätiedot

Metalliteollisuuden yritykset Suomessa

Metalliteollisuuden yritykset Suomessa Metalliteollisuuden yritykset Suomessa HTSY Verohallinto 18.12.2012 Verohallinto 2 (6) METALLITEOLLISUUDEN YRITYKSET SUOMESSA Kirjoitus perustuu Harmaan talouden selvitysyksikön ilmiöselvitykseen Metalliteollisuuden

Lisätiedot

Kaupan indikaattorit. Luottamusindeksit vähittäiskaupassa, autokaupassa ja teknisessä kaupassa

Kaupan indikaattorit. Luottamusindeksit vähittäiskaupassa, autokaupassa ja teknisessä kaupassa Kaupan indikaattorit Luottamusindeksit vähittäiskaupassa, autokaupassa ja teknisessä kaupassa Luottamusindeksit kaupan alalla Tammikuu 2010 Vähittäiskaupan indeksit (ml. autojen vähittäiskauppa): 1. Kokonaisindeksi

Lisätiedot

Uudenmaan metsäbiotalous

Uudenmaan metsäbiotalous Uudenmaan metsäbiotalous Uusimaa - määrissä suuri, osuuksissa pieni Metsäbiotalouden osuus maakunnan biotalouden tuotoksesta on 22 %. Tärkein biotalouden sektori on elintarviketeollisuus. Metsäbiotalous

Lisätiedot

Asiakaskohtainen suhdannepalvelu - Suhdannetietoja toimialoista, yritysryhmistä ja alueista

Asiakaskohtainen suhdannepalvelu - Suhdannetietoja toimialoista, yritysryhmistä ja alueista Asiakaskohtainen suhdannepalvelu - Suhdannetietoja toimialoista, yritysryhmistä ja alueista Tampere 25.10.2007 (09) 1734 2966 palvelut.suhdanne@tilastokeskus.fi 29.10.2007 A 1 A) Budjettirahoitteinen liiketoiminnan

Lisätiedot

Kaupan näkymät Myynti- ja työllisyysnäkymät

Kaupan näkymät Myynti- ja työllisyysnäkymät Kaupan näkymät 2013 2014 Myynti- ja työllisyysnäkymät Kaupan myynti 2012 Liikevaihto yht. 129 mrd. euroa (pl. alv) 13% 12% 30 % Autokauppa Tukkukauppa Vähittäiskauppa Päivittäistavarakauppa 58% Lähde:

Lisätiedot

Uusi SeutUra -hanke. Uusi SeutUra hanke edistää osaavan työvoiman ja Pielisen Karjalan työpaikkojen kohtaamista

Uusi SeutUra -hanke. Uusi SeutUra hanke edistää osaavan työvoiman ja Pielisen Karjalan työpaikkojen kohtaamista Uusi SeutUra -hanke Uusi SeutUra hanke edistää osaavan työvoiman ja Pielisen Karjalan työpaikkojen kohtaamista Pielisen Karjalan vahvat klusterit Tässä aineistossa on tarkasteltu Pielisen Karjalan eli

Lisätiedot

TILASTOKATSAUS 19:2016

TILASTOKATSAUS 19:2016 TILASTOKATSAUS 19:2016 21.10.2016 TYÖPAIKAT JA TYÖSSÄKÄYNNIN MUUTOS VANTAALLA, ESPOOSSA, HELSINGISSÄ JA KUUMA-ALUEELLA VIIME VUOSINA Vantaalla oli vuoden 2014 lopussa 107 330 työpaikkaa ja 99 835 henkilöä

Lisätiedot

Keski-Suomen metsäbiotalous

Keski-Suomen metsäbiotalous Keski-Suomen metsäbiotalous metsäbiotaloudella suuri merkitys aluetaloudelle Metsäbiotalouden osuus maakunnan kokonaistuotoksesta on 14 %, arvonlisäyksestä 10 % ja työllisyydestä 6 %. Merkitys on selvästi

Lisätiedot

Työn ja pääoman välinen eli funktionaalinen tulonjako metalliteollisuudessa

Työn ja pääoman välinen eli funktionaalinen tulonjako metalliteollisuudessa Työn ja pääoman välinen eli funktionaalinen tulonjako metalliteollisuudessa Jorma Antila Syyskuu 21 Metallityöväen Liitto ry, tutkimustoiminta 1(12) Työn ja pääoman välinen eli funktionaalinen tulonjako

Lisätiedot

Kanta-Hämeen metsäbiotalous

Kanta-Hämeen metsäbiotalous en metsäbiotalous en biotaloutta vetää elintarvikesektori Metsäbiotalous muodostaa 3-5 % koko maakunnan tuotoksesta, arvonlisäyksestä, investoinneista ja työllisyydestä. Suhteelliset osuudet ovat lähellä

Lisätiedot

- Miten pärjäävät pienet yritykset? Turussa Tilastopäällikkö Reetta Moilanen

- Miten pärjäävät pienet yritykset? Turussa Tilastopäällikkö Reetta Moilanen Suhdanteet t vaihtelevat t - Miten pärjäävät pienet yritykset? Turussa 23.11.2010 Tilastopäällikkö Reetta Moilanen Yleisesti Suhdannetilastoista Suhdannetilastot kuvaavat talouden eri osatekijöiden tai

Lisätiedot

Suhdanteet vaihtelevat - Miten pärjäävät pienet yritykset?

Suhdanteet vaihtelevat - Miten pärjäävät pienet yritykset? Suhdanteet vaihtelevat - Miten pärjäävät pienet yritykset? Ajankohtaista kunta- ja aluetiedoista Helsingissä 11.9.2012 Satu Elho Yleisesti Suhdannetilastoista Suhdannetilastot kuvaavat talouden eri osatekijöiden

Lisätiedot

RAKENNUSYRITYSTEN TILINPÄÄTÖSTIEDUSTELU Korjausrakentamista koskevat kysymykset

RAKENNUSYRITYSTEN TILINPÄÄTÖSTIEDUSTELU Korjausrakentamista koskevat kysymykset RAKENNUSYRITYSTEN TILINPÄÄTÖSTIEDUSTELU Korjausrakentamista koskevat kysymykset Lakisääteinen kysely, tiedot luottamuksellisia Tilastolaki 280/2004 ( 12, 14 ja 15) Tiedustelu koskee tilikautta, joka päättyi

Lisätiedot

Rakennus- ja asuntotuotanto vuonna 2016

Rakennus- ja asuntotuotanto vuonna 2016 Irja Henriksson 1.3.017 Rakennus- ja asuntotuotanto vuonna 016 Vuonna 016 Lahteen valmistui 35 rakennusta ja 75 asuntoa. Edellisvuoteen verrattuna rakennustuotanto laski yhdeksän prosenttia ja asuntotuotanto

Lisätiedot

Pohjois-Savon metsäbiotalous

Pohjois-Savon metsäbiotalous n metsäbiotalous ssa metsäbiotaloudella on merkittävä aluetaloudellinen rooli Metsäbiotalous muodostaa 40 % maakunnan biotalouden tuotoksesta. Biotaloudessa tärkein sektori on elintarviketeollisuus. Metsäbiotalouden

Lisätiedot

Palvelujen suhdannetilanne: Taantuma leviää palveluihin

Palvelujen suhdannetilanne: Taantuma leviää palveluihin Palvelujen suhdannetilanne: Taantuma leviää palveluihin, Palvelujen suhdannekatsaus Matti Paavonen, ekonomisti Palvelualojen työnantajat PALTA ry Palvelujen kysyntäkomponentit pakkasella Toimialojen tuotannon/myynnin

Lisätiedot

Rakennus ja asuntotuotanto vuonna 2011

Rakennus ja asuntotuotanto vuonna 2011 Tekninen ja ympäristötoimiala I Irja Henriksson 12.10.2012 Rakennus ja asuntotuotanto vuonna 2011 Lahden seudun rakennusvalvonnan mukaan Lahteen rakennettiin vuoden 2011 aikana uutta kerrosalaa yhteensä

Lisätiedot

Keski-Pohjanmaan metsäbiotalous

Keski-Pohjanmaan metsäbiotalous Keski-Pohjanmaan metsäbiotalous Keski-Pohjanmaa puutuotteista pientä lisää biotalouteen Metsäbiotalouden osuus maakunnan koko biotalouden tuotoksesta on 19 %, joka on selvästi maakuntien keskiarvoa pienempi.

Lisätiedot

Asiakaskohtainen suhdannepalvelu Nopeat toimialoittaiset ja alueittaiset suhdannetiedot yritysten toimintaympäristön seurantaan

Asiakaskohtainen suhdannepalvelu Nopeat toimialoittaiset ja alueittaiset suhdannetiedot yritysten toimintaympäristön seurantaan Asiakaskohtainen suhdannepalvelu Nopeat toimialoittaiset ja alueittaiset suhdannetiedot yritysten toimintaympäristön seurantaan Seinäjoki 22.04.2008 Satu Elho (09) 1734 2966 palvelut.suhdanne@tilastokeskus.fi

Lisätiedot

Rakentamisen suhdannenäkymät Satakunnassa

Rakentamisen suhdannenäkymät Satakunnassa Rakentamisen suhdannenäkymät Satakunnassa Sami Pakarinen Markku Leppälehto Marraskuu 2016 Satakunnan talonrakentamisen suhdannetilanne helpottamassa Satakunnan talonrakentamisen suhdannetilanne on rakennusalan

Lisätiedot

Lapin metsäbiotalous

Lapin metsäbiotalous Lapin metsäbiotalous Lapissa metsäbiotalouden merkitys maakunnan taloudessa on suuri Metsäbiotalous muodostaa pääosan maakunnan koko biotaloudesta. Esimerkiksi tuotoksesta sen osuus on 60 %. Kivijalkana

Lisätiedot

Lappeenrannan toimialakatsaus 2016

Lappeenrannan toimialakatsaus 2016 Lappeenrannan toimialakatsaus 2016 30.9.2016 Tilaaja: Lappeenrannan kaupunki Toimittaja: Kaupunkitutkimus TA Oy Tietolähde: Tilastokeskus, asiakaskohtainen suhdannepalvelu Kuvaajat: Yhteyshenkilöt: Yritysten

Lisätiedot

Satakunnan metsäbiotalous

Satakunnan metsäbiotalous Satakunnan metsäbiotalous Satakunnassa massa ja paperi ovat metsäbiotalouden kärjessä Metsäbiotalouden osuus maakunnan biotalouden tuotoksesta on 41 %. Muussa biotaloudessa tärkeimmät sektorit ovat elintarviketeollisuus

Lisätiedot

Työpaikat ja työlliset 2014

Työpaikat ja työlliset 2014 Irja Henriksson 14.10.2016 Työpaikat ja työlliset 2014 Vuoden 2014 lopussa Lahdessa oli 50 138 työpaikkaa ja työllisiä 46 238. Vuodessa työpaikkojen määrä laski 2,5 % ja työllisten 2,1 %. Luvut ovat vuoden

Lisätiedot

Kainuun metsäbiotalous

Kainuun metsäbiotalous n metsäbiotalous elää edelleen puusta Metsäbiotalous muodostaa 41 % maakunnan koko biotalouden tuotoksesta. Työllisyydessä osuus on noin 1,5-kertainen maakuntien keskiarvoon verrattuna. Metsäbiotalouden

Lisätiedot

23.2.2016 Matti Paavonen 1

23.2.2016 Matti Paavonen 1 1 Kasvu antaa pelivaraa talouden ongelmat on silti ratkaistava 23.2.2016, Palvelujen suhdannekatsaus Matti Paavonen, ekonomisti 2 IV/2015: Palvelujen volyymi kasvoi 2,1 % Toimialojen tuotannon volyymin

Lisätiedot

Rakentamisen suhdannenäkymät Itä-Suomessa

Rakentamisen suhdannenäkymät Itä-Suomessa Rakentamisen suhdannenäkymät Itä-Suomessa Sami Pakarinen Kimmo Anttonen Huhtikuu 2016 Itä-Suomen rakentamisen suhdannetilanne hyvin tyydyttävä Itä-Suomen rakentamisen suhdannetilanne jatkunee tänä vuonna

Lisätiedot

Kauppa luo kasvua Jaana Kurjenoja

Kauppa luo kasvua Jaana Kurjenoja luo kasvua luo varallisuutta yhteiskuntaan Osuus arvonlisäyksestä 2015 20% 9% 9% Metalli- ja elektroniikkateollisuus Muu jalostus Ammatillinen ja tieteellinen toiminta, hallinto- ja tukipalvelut Informaatio

Lisätiedot

Kaupan näkymät Myynti-, työllisyys- ja investointinäkymät

Kaupan näkymät Myynti-, työllisyys- ja investointinäkymät Kaupan näkymät 2011-2012 Myynti-, työllisyys- ja investointinäkymät Kaupan myynti 2010 Yht. 118,6 mrd. euroa (pl. alv) 13 % 12 % 30 % Autokauppa Tukkukauppa Vähittäiskauppa Päivittäistavarakauppa 58 %

Lisätiedot

Talouden näkymistä tulevalle vuosikymmenelle

Talouden näkymistä tulevalle vuosikymmenelle Suomen Pankki Talouden näkymistä tulevalle vuosikymmenelle Vanhus- ja lähimmäispalvelun liiton edustajakokous 1 Euroalue koki kaksoistaantuman, nyt talouden elpyminen laaja-alaista BKT Euroalue KLL* GIIPS*

Lisätiedot

Yhteistoiminta-alueet

Yhteistoiminta-alueet Yhteistoiminta-alueet Talous- ja toimintatilasto Mikko Mehtonen Erityisasiantuntija Kuntaliitto kuntatalous Yleistä Yhteistoiminta-alue on kunnallisessa palvelutuotannossa runsaasti yleistynyt palvelujen

Lisätiedot

Pirkanmaan metsäbiotalous

Pirkanmaan metsäbiotalous Pirkanmaan metsäbiotalous Pirkanmaa metsäbiotalouden kärkimaakunta Metsäbiotalous muodostaa lähes puolet maakunnan koko biotalouden tuotoksesta. Osuus on selvästi keskimääräistä suurempi. Kivijalkana on

Lisätiedot

Päijät-Hämeen metsäbiotalous

Päijät-Hämeen metsäbiotalous en metsäbiotalous en metsäbiotalouden veturina on puutuoteteollisuus Metsäbiotalouden osuus maakunnan biotalouden tuotoksesta on 39 %. Biotaloudessa merkittävä sektori on myös elintarviketeollisuus. Metsäbiotalouden

Lisätiedot

yrittäjän työterveyshuolto

yrittäjän työterveyshuolto yrittäjän työterveyshuolto Tiivistelmä 1 Yrittäjän oma hyvinvointi on tärkeää niin yrittäjän itsensä kuin koko liiketoiminnan kannalta. Hyvinvoinnin yksi osatekijä on toimiva työterveyshuolto. Työterveyshuollolla

Lisätiedot

Pienyritysten suhdanneindikaattori Uusi työkalu mikroyritysten suhdannekehityksen tarkasteluun

Pienyritysten suhdanneindikaattori Uusi työkalu mikroyritysten suhdannekehityksen tarkasteluun Pienyritysten suhdanneindikaattori Uusi työkalu mikroyritysten suhdannekehityksen tarkasteluun Tiina Yleisesti Suhdannetilastoista Suhdannetilastot kuvaavat talouden eri osatekijöiden tai alueiden kehitystä

Lisätiedot

Kiinteistön ylläpidon kustannusindeksi

Kiinteistön ylläpidon kustannusindeksi Hinnat ja kustannukset 2016 Kiinteistön ylläpidon kustannusindeksi 2016, 3. vuosineljännes Kiinteistön ylläpidon kustannukset nousivat vuodessa 1,3 prosenttia Kiinteistön ylläpidon kustannukset nousivat

Lisätiedot

Varsinais-Suomen metsäbiotalous

Varsinais-Suomen metsäbiotalous Varsinais-Suomen metsäbiotalous - metsäbiotalous pientä Metsäbiotalouden osuus maakunnan biotalouden tuotoksesta on 12 %. Biotalouden tärkeitä sektoreita ovat elintarviketeollisuus, maatalous ja lääketeollisuus.

Lisätiedot

PALJON RINNAKKAISIA JUONIA

PALJON RINNAKKAISIA JUONIA PALJON RINNAKKAISIA JUONIA Talousennustaminen (suhdanne / toimialat) Mitä oikeastaan ennustetaan? Miten ennusteen tekeminen etenee? Miten toimialaennustaminen kytkeytyy suhdanne-ennusteisiin? Seuranta

Lisätiedot

Etelä-Pohjanmaan metsäbiotalous

Etelä-Pohjanmaan metsäbiotalous Etelä-Pohjanmaan metsäbiotalous Etelä- Pohjanmaan metsäbiotalouden perusta puutuotteissa Metsäbiotalouden suurin toimiala on puutuoteteollisuus. Se työllistää lähes 60 prosenttia maakunnan metsäbiotalouden

Lisätiedot

Työtulojen osuus tulokakusta pienentynyt

Työtulojen osuus tulokakusta pienentynyt Työtulojen osuus tulokakusta pienentynyt Olli Savela Yritysten saamat voitot ovat kasvaneet työtuloja nopeammin viimeisen kolmenkymmenen vuoden aikana. Tuotannossa syntyneestä tulosta on voittojen osuus

Lisätiedot

Tuotanto vähentynee kuluvan vuoden alussa - henkilökunnan määrä pysynee ennallaan

Tuotanto vähentynee kuluvan vuoden alussa - henkilökunnan määrä pysynee ennallaan Suhdannebarometri Helmikuu 2010 Häme Helmikuu 2015 Teollisuus ja rakentaminen Suhdannetilanne on viime kuukausien paranemisesta huolimatta heikko Tuotanto vähentynee kuluvan vuoden alussa - henkilökunnan

Lisätiedot

Korjuuyritykset

Korjuuyritykset Projektiryhmä Korjuu- ja kuljetusyritysten kannattavuus Korjuuyritykset 1999-2002 Jouni Väkevä ja Kalle Kärhä Rahoittajat Järvi-Suomen uittoyhdistys, Koskitukki Oy, Kuhmo Oy, Metsähallitus, Metsäliitto

Lisätiedot

Lappeenrannan toimialakatsaus 2015

Lappeenrannan toimialakatsaus 2015 Lappeenrannan toimialakatsaus 2015 26.10.2015 Tilaaja: Lappeenrannan kaupunki Toimittaja: Kaupunkitutkimus TA Oy Tietolähde: Tilastokeskus, asiakaskohtainen suhdannepalvelu Kuvaajat: Yhteyshenkilöt: Yritysten

Lisätiedot

TYÖLLISYYS JA TYÖTTÖMYYS HELSINGISSÄ 4. VUOSINELJÄNNEKSELLÄ 2012

TYÖLLISYYS JA TYÖTTÖMYYS HELSINGISSÄ 4. VUOSINELJÄNNEKSELLÄ 2012 4 TYÖLLISYYS JA TYÖTTÖMYYS HELSINGISSÄ 4. VUOSINELJÄNNEKSELLÄ 2012 Helsingin työllisyysaste oli vuoden 2012 viimeisellä neljänneksellä 73,0 prosenttia. Työllisyysaste putosi vuoden takaisesta 0,7 prosenttiyksikköä.

Lisätiedot

Jyväskylän seudun elinkeinorakenteen muutos 2000 2014 ja kehitysmahdollisuudet

Jyväskylän seudun elinkeinorakenteen muutos 2000 2014 ja kehitysmahdollisuudet Jyväskylän seudun elinkeinorakenteen muutos 2000 2014 ja kehitysmahdollisuudet Selvityksen tavoitteet ja toteutus Taustaa Keski- Suomen ja erityisesti Jyväskylän seudun elinkeinorakenne osoittautui laman

Lisätiedot

Pohjanmaan metsäbiotalous

Pohjanmaan metsäbiotalous n metsäbiotalous massa ja paperi etunenässä Metsäbiotalouden osuus maakunnan koko biotalouden tuotoksesta on 42 %. Muita biotalouden tärkeitä sektoreita ovat maatalous ja elintarviketeollisuus. Metsäbiotalouden

Lisätiedot

Kiinteistön ylläpidon kustannusindeksi

Kiinteistön ylläpidon kustannusindeksi Hinnat ja kustannukset 2015 Kiinteistön ylläpidon kustannusindeksi 2015, 3. vuosineljännes Kiinteistön ylläpidon kustannukset nousivat vuodessa 1,5 prosenttia Korjaus 8.2.2016. Korjattu kohta on merkitty

Lisätiedot

Investointitiedustelu

Investointitiedustelu Investointitiedustelu Kesäkuu 2015 Investointitiedustelu Kesäkuu 2015 Sisältö Johdanto... 3 Tiivistelmä... 3 Tiedustelumenetelmä, esitettävät kysymykset ja kattavuus... 3 Teollisuuden ja energia-alan

Lisätiedot

Miten rakennusalalla menee rakennusalan talouskatsaus. Paaluseminaari , Viking XPRS Sami Pakarinen. Suomen talous

Miten rakennusalalla menee rakennusalan talouskatsaus. Paaluseminaari , Viking XPRS Sami Pakarinen. Suomen talous Miten rakennusalalla menee rakennusalan talouskatsaus Paaluseminaari 2016 17.11.2016, Viking XPRS Sami Pakarinen Suomen talous Suomessa talouskasvu voimistuu tänä vuonna 5 Kotimaisten talousennusteiden

Lisätiedot

Pohjois-Pohjanmaan metsäbiotalous

Pohjois-Pohjanmaan metsäbiotalous Pohjois-Pohjanmaan metsäbiotalous Pohjois-Pohjanmaalla metsäbiotalouden veturina on vahva metsäteollisuus Metsäbiotalouden osuus maakunnan koko biotaloudesta on 40 %. Merkittävin biotalouden sektori on

Lisätiedot

Etelä-Karjalan metsäbiotalous

Etelä-Karjalan metsäbiotalous Etelä-Karjalan metsäbiotalous Etelä-Karjalassa metsäbiotalouden merkitys maakunnan taloudessa on Suomen suurin Metsäbiotalous muodostaa pääosan maakunnan koko biotaloudesta. Esimerkiksi tuotoksesta sen

Lisätiedot

Rakentamisen suhdannenäkymät Varsinais-Suomessa

Rakentamisen suhdannenäkymät Varsinais-Suomessa Rakentamisen suhdannenäkymät Varsinais-Suomessa Sami Pakarinen Markku Leppälehto Huhtikuu 2016 Varsinais-Suomen talonrakentamisen suhdannetilanne on vahvistunut Varsinais-Suomen talonrakentamisen suhdannetilanne

Lisätiedot

Rakennusluvat. Rakennuslupien kuutiomäärä väheni selvästi elokuussa. 2009, elokuu

Rakennusluvat. Rakennuslupien kuutiomäärä väheni selvästi elokuussa. 2009, elokuu Rakentaminen 2009 Rakennusluvat 2009, elokuu Rakennuslupien kuutiomäärä väheni selvästi elokuussa Elokuussa 2009 rakennuslupia myönnettiin yhteensä 2,3 miljoonalle kuutiometrille, mikä on runsaan neljänneksen

Lisätiedot

Yksityinen sosiaali- ja terveysala toimintaympäristön muutoksessa - missä ollaan, minne mennään

Yksityinen sosiaali- ja terveysala toimintaympäristön muutoksessa - missä ollaan, minne mennään Yksityinen sosiaali- ja terveysala toimintaympäristön muutoksessa - missä ollaan, minne mennään HYVÄ -hankeryhmä Ulla-Maija Laiho, kehitysjohtaja, TEM/HYVÄ Joensuu 23.1.2014 Sisältö Keskeiset muutokset

Lisätiedot

Yritystoiminta Helsingissä 2004

Yritystoiminta Helsingissä 2004 HELSINGIN KAUPUNGIN TIETOKESKUKSEN verkkojulkaisuja 2006 9 Yritystoiminta Helsingissä 2004 Helsingin kaupungin tietokeskus/ Kari Palomäki Verkkojulkaisu ISSN 1458-5707 ISBN 952-473-644-6 Painettuna ISSN

Lisätiedot

Oulun tekninen liikelaitos esittely uudelle valtuustolle Marko Mykkänen johtaja, Oulun tekninen liikelaitos

Oulun tekninen liikelaitos esittely uudelle valtuustolle Marko Mykkänen johtaja, Oulun tekninen liikelaitos Oulun tekninen liikelaitos esittely uudelle valtuustolle 29.11.2012 Marko Mykkänen johtaja, Oulun tekninen liikelaitos Oulun tekninen liikelaitos Kaupungin sisäinen liikelaitos joka toimii uuden Oulun

Lisätiedot

Työpaikat, työlliset ja pendelöinti 2014

Työpaikat, työlliset ja pendelöinti 2014 Irja Henriksson 14.11.2016 Työpaikat, työlliset ja pendelöinti Vuoden lopussa Lahdessa oli 50 138 työpaikkaa ja työllisiä 46 238. Vuodessa työpaikkojen määrä laski 2,5 % ja työllisten 2,1 %. Luvut ovat

Lisätiedot

TYÖLLISYYS JA TYÖTTÖMYYS HELSINGISSÄ 4. VUOSINELJÄNNEKSELLÄ 2011

TYÖLLISYYS JA TYÖTTÖMYYS HELSINGISSÄ 4. VUOSINELJÄNNEKSELLÄ 2011 3 TYÖLLISYYS JA TYÖTTÖMYYS HELSINGISSÄ 4. VUOSINELJÄNNEKSELLÄ 2011 Helsingin työllisyysaste oli vuoden 2011 viimeisellä neljänneksellä 73,6 prosenttia, eli samalla tasolla kuin vuotta aiemmin. Työllisten

Lisätiedot

Rakennusluvat. Asuinrakennuslupien määrä kasvoi myös marraskuussa. 2009, marraskuu

Rakennusluvat. Asuinrakennuslupien määrä kasvoi myös marraskuussa. 2009, marraskuu Rakentaminen 2010 Rakennusluvat 2009, marraskuu Asuinrakennuslupien määrä kasvoi myös marraskuussa Marraskuussa 2009 rakennusluvan sai runsaat 2 200 uutta asuntoa, mikä on yli 60 prosenttia enemmän kuin

Lisätiedot

Toimialojen kehitysennusteet Pirkanmaalla

Toimialojen kehitysennusteet Pirkanmaalla Toimialojen kehitysennusteet Pirkanmaalla Maakuntakorkeakoulufoorumi 16.2.2010 Mikael Andolin Pirkanmaan elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskus Viestintä Neuvottelukunta Strategia- ja aluekehitysyksikkö

Lisätiedot

Kiinteistön ylläpidon kustannusindeksi

Kiinteistön ylläpidon kustannusindeksi Hinnat ja kustannukset 2011 Kiinteistön ylläpidon kustannusindeksi 2011, 2. vuosineljännes Kiinteistön ylläpidon kustannukset nousivat vuodessa 10,2 prosenttia Kiinteistön ylläpidon kustannukset nousivat

Lisätiedot

Kuntien ja kuntayhtymien vuoden 2012 tilinpäätökset

Kuntien ja kuntayhtymien vuoden 2012 tilinpäätökset Kuntien ja kuntayhtymien vuoden 2012 tilinpäätökset Tiedotustilaisuus 13.2.2013 Toimitusjohtaja Kari-Pekka Mäki-Lohiluoma Kuntien ja kuntayhtymien tilinpäätösten keskeisiä eriä vuosilta 2011 ja 2012 (ml.

Lisätiedot

YKSITYISEN TERVEYDENHUOLLON YRITYKSET

YKSITYISEN TERVEYDENHUOLLON YRITYKSET YKSITYISEN TERVEYDENHUOLLON YRITYKSET HTSY Verohallinto Päiväys 27.5.2014 2 (5) YKSITYISEN TERVEYDENHUOLLON YRITYKSET Tässä kirjoituksessa tarkastellaan yksityisen terveydenhuollon yritysten lakisääteisten

Lisätiedot

KUNNAN HALLINTO. Kunnan- Kunnan valtuusto hallitus 2009-2012 2009-2010

KUNNAN HALLINTO. Kunnan- Kunnan valtuusto hallitus 2009-2012 2009-2010 KUNNAN HALLINTO Kunnan- Kunnan valtuusto hallitus 2009-2012 2009-2010 Ruotsalainen Kansanpuolue 16 4 Kansallinen Kokoomus 9 3 Yhteinen Sipoomme 7 2 Suomen Sosiaalidemokraattinen Puolue 5 1 Vihreä liitto

Lisätiedot

Avoimen julkisen tiedon vaikutus suomalaisiin yrityksiin

Avoimen julkisen tiedon vaikutus suomalaisiin yrityksiin Avoimen julkisen tiedon vaikutus suomalaisiin yrityksiin Maankäyttötieteiden laitos Geoinformatiikan tutkimusyhmä Julkisen tiedon avaaminen - tutkimustietoa avaamispäätöksen tueksi Tarve Paikkatietojen

Lisätiedot

Suomen energia alan rakenne liikevaihdolla mitattuna:

Suomen energia alan rakenne liikevaihdolla mitattuna: Suomen energia alan rakenne liikevaihdolla mitattuna: Energiayrityskanta käsittää vain itsenäisiä, voittoa tavoittelevia energiayhtiöitä ja konserneja. Yksittäisiä yrityksiä tarkastellessa kaikki luvut

Lisätiedot

Kaupan rooli yhteiskunnassa ja työmarkkinoilla

Kaupan rooli yhteiskunnassa ja työmarkkinoilla Kaupan rooli yhteiskunnassa ja työmarkkinoilla Kauppa luo varallisuutta yhteiskuntaan Bruttokansantuoteosuudet 2010 9,9 Kauppa 32,7 9,3 Muu teollisuus Metalli- ja elektroniikkateollisuus Muut yksit. palvelut

Lisätiedot

Jyväskylän seudun suhdannetiedot Q2/2016. Olli Patrikainen

Jyväskylän seudun suhdannetiedot Q2/2016. Olli Patrikainen suhdannetiedot Q2/2016 Olli Patrikainen 27.9.2016 Tuoteseloste Tietojen lähteenä on Tilastokeskuksen asiakaskohtainen suhdannepalvelu. Liikevaihto lasketaan ilman arvonlisäveroa. Kuvattava liikevaihto

Lisätiedot

Kasvuyrittäjyys Suomessa

Kasvuyrittäjyys Suomessa Kasvuyrittäjyys Suomessa Kasvuyritysten lukumäärä hienoisessa kasvussa Noin 750 yritystä* kasvatti henkilöstöään 20 % vuosittain Kasvukausi 2007 10 Lähteet: TEM:n ToimialaOnline, Kasvuyritystilastot; Tilastokeskus,

Lisätiedot

Sosiaali- ja terveydenhuollon rahoitus ja rakenteet

Sosiaali- ja terveydenhuollon rahoitus ja rakenteet Sosiaali- ja terveydenhuollon rahoitus ja rakenteet Sosiaali- ja terveydenhuollon rahoitus- ja rakennefoorumi Kuntamarkkinat 13.9.2012 Tuula Haatainen Varatoimitusjohtaja Esityksen sisältö Palvelujen kysyntä

Lisätiedot

Lappeenrannan toimialakatsaus 2014

Lappeenrannan toimialakatsaus 2014 Lappeenrannan toimialakatsaus 2014 14.10.2014 Tilaaja: Lappeenrannan kaupunki Toimittaja: Kaupunkitutkimus TA Oy Tietolähde: Tilastokeskus, asiakaskohtainen suhdannepalvelu Kuvaajat: Yhteyshenkilöt: Yritysten

Lisätiedot

Toimintaympäristön muutoksia

Toimintaympäristön muutoksia Jämsä Kuhmoinen Toimintaympäristön muutoksia Jämsä ja Kuhmoinen 24.11.2014 Heikki Miettinen Pohjakartta MML, 2012 Kunnan elinvoimaisuuden indikaattorit Pidemmän aikavälin väestökehitys väestö 1980 2013

Lisätiedot

Rakennus ja asuntotuotanto vuonna 2014

Rakennus ja asuntotuotanto vuonna 2014 lkm krsm Tekninen ja ympäristötoimiala I Irja Henriksson.. Rakennus ja asuntotuotanto vuonna Vuonna Lahden rakennustuotanto oli ja asuntotuotanto 8. Edellisvuoteen verrattuna rakennustuotanto pysyi lähes

Lisätiedot

Suhdannekatsaus. Betonipäivät , Messukeskus, Helsinki Sami Pakarinen

Suhdannekatsaus. Betonipäivät , Messukeskus, Helsinki Sami Pakarinen Suhdannekatsaus Betonipäivät 3.11.2016, Messukeskus, Helsinki Sami Pakarinen Maailman ja Suomen talous Maailman talous kasvaa kohtuullista vauhtia Rakennusteollisuus RT 3.11.2016 3 vuosimuutos, % Suomessa

Lisätiedot

Ympäristöliiketoiminta 2010

Ympäristöliiketoiminta 2010 Ympäristö ja luonnonvarat 2011 Ympäristöliiketoiminta 2010 Metalliteollisuus suurin ympäristöliiketoiminnan tuottaja vuonna 2010 Vuonna 2010 ympäristöliiketoiminnan yhteenlaskettu liikevaihto teollisuudessa

Lisätiedot

Etelä-Savon metsäbiotalous

Etelä-Savon metsäbiotalous n metsäbiotalous vahva metsätaloudessa ja puutuotteissa Metsäbiotalous vastaa yli puolesta maakunnan biotalouden tuotoksesta. Vahvoja toimialoja ovat puutuoteteollisuus ja metsätalous (metsänhoito, puunkorjuu

Lisätiedot

Satakunnan työllisyyskatsaus 5/2014

Satakunnan työllisyyskatsaus 5/2014 NÄKYMIÄ TOUKOKUU 2014 SATAKUNNAN ELY-KESKUS Satakunnan työllisyyskatsaus 5/2014 Julkaisuvapaa tiistaina 24.6.2014 klo 9.00 Työttömyys laskenut hieman Satakunnassa Työnhakijat Satakunnan elinkeino-, liikenne-

Lisätiedot

Satakunnan työllisyyskatsaus 6/2013

Satakunnan työllisyyskatsaus 6/2013 NÄKYMIÄ KESÄKUU 2013 SATAKUNNAN ELY-KESKUS Satakunnan työllisyyskatsaus 6/2013 Julkaisuvapaa tiistaina 23.7.2013 klo 9.00 Työttömyys lisääntyi Satakunnassa Työnhakijat Satakunnan elinkeino-, liikenne-

Lisätiedot

TYÖLLISYYS JA TYÖTTÖMYYS HELSINGISSÄ 4. VUOSINELJÄNNEKSELLÄ 2010

TYÖLLISYYS JA TYÖTTÖMYYS HELSINGISSÄ 4. VUOSINELJÄNNEKSELLÄ 2010 3 TYÖLLISYYS JA TYÖTTÖMYYS HELSINGISSÄ 4. VUOSINELJÄNNEKSELLÄ 010 Työllisten määrä jäi Helsingissä vuoden 010 viimeisellä neljänneksellä runsaan prosentin pienemmäksi kuin vuosi sitten. Pääkaupunkiseudun,

Lisätiedot

Näkymiä Pohjois-Karjalan työvoimatarpeisiin

Näkymiä Pohjois-Karjalan työvoimatarpeisiin Näkymiä Pohjois-Karjalan työvoimatarpeisiin Pohjois-Karjalan työllisyyshankkeiden kehittämispäivä 12.4.2013 Tuukka Arosara, projektipäällikkö Hanna Silvennoinen, projektisuunnittelija POKETTI-hanke: www.poketti.fi

Lisätiedot

Palvelualojen taskutilasto

Palvelualojen taskutilasto Palvelualojen taskutilasto 2010 3 4 5 6 7 8 9 10 11 12 13 14 15 16 17 SISÄLTÖ PAMin jäsenistön toimialajakauma Palkansaajien määrät PAMin toimialoilla 2008-2009 Palkansaajien määrät sukupuolen mukaan PAMin

Lisätiedot

Tutkimus- ja kehittämismenojen pääomittaminen kansantalouden tilinpidossa. Ville Haltia

Tutkimus- ja kehittämismenojen pääomittaminen kansantalouden tilinpidossa. Ville Haltia Tutkimus- ja kehittämismenojen pääomittaminen kansantalouden tilinpidossa Ville Haltia 17.9.2013 Sisältö Tausta t&k-menojen pääomittamiselle Yleistä kansantalouden tilinpidosta Pääomittamisen menetelmät

Lisätiedot

Satakunnan työllisyyskatsaus 3/2012

Satakunnan työllisyyskatsaus 3/2012 NÄKYMIÄ HUHTIKUU 2012 SATAKUNNAN ELY-KESKUS Satakunnan työllisyyskatsaus 3/2012 Julkaisuvapaa tiistaina 24.4.2012 klo 9.00 Työttömyys laskenut Satakunnassa Työnhakijat Satakunnan elinkeino-, liikenne-

Lisätiedot

Rakentamisen suhdannenäkymät Satakunnassa

Rakentamisen suhdannenäkymät Satakunnassa Rakentamisen suhdannenäkymät Satakunnassa Sami Pakarinen Markku Leppälehto Lokakuu 2015 Satakunnan talonrakentamisen suhdannetilanne on tyydyttävä Satakunnan talonrakentamisen suhdannetilanne on rakennusalan

Lisätiedot

Työpaikat, työlliset ja pendelöinti 2011

Työpaikat, työlliset ja pendelöinti 2011 Tekninen ja ympäristötoimiala I Irja Henriksson 18.3.2014 Työpaikat, työlliset ja pendelöinti 2011 Vuoden 2011 lopussa Lahdessa oli 47 210 työpaikkaa ja työllisiä 42 548. Vuodessa työpaikkalisäys oli 748,

Lisätiedot

Rakennus ja asuntotuotanto vuonna 2014

Rakennus ja asuntotuotanto vuonna 2014 lkm krsm2 Tekninen ja ympäristötoimiala I Irja Henriksson 2..215 Rakennus ja asuntotuotanto vuonna 214 Vuonna 214 Lahden rakennustuotanto oli 9 ja asuntotuotanto 859. Edellisvuoteen verrattuna rakennustuotanto

Lisätiedot

MITEN TALOUS MAKAA? Ilmarisen talousennuste, kevät 2016 24.5.2016

MITEN TALOUS MAKAA? Ilmarisen talousennuste, kevät 2016 24.5.2016 MITEN TALOUS MAKAA? Ilmarisen talousennuste, kevät 2016 24.5.2016 1 ILMARISEN TALOUSENNUSTE Historian ensimmäinen Julkistus jatkossa keväisin ja syksyisin Erityisesti yritysnäkökulma Keskiössä: 1. Bkt:n

Lisätiedot

Rakentamisen suhdannenäkymät Varsinais-Suomessa

Rakentamisen suhdannenäkymät Varsinais-Suomessa Rakentamisen suhdannenäkymät Varsinais-Suomessa Sami Pakarinen Markku Leppälehto Lokakuu 2016 Varsinais-Suomen talonrakentamisen suhdannetilanne on hyvä Varsinais-Suomen talonrakentamisen suhdannetilanne

Lisätiedot

Lähiruoan aluetaloudellinen merkitys

Lähiruoan aluetaloudellinen merkitys Lähiruoan aluetaloudellinen merkitys Tarkastelussa Kanta- ja Päijät-Hämeen, Keski-Suomen sekä Varsinais-Suomen maakunnat Susanna Määttä & Hannu Törmä Ruralia-instituutti / Aluetaloudellisten vaikutusten

Lisätiedot

Puutuoteteollisuuden toimenpideohjelman tuloksia vuodelta 2010

Puutuoteteollisuuden toimenpideohjelman tuloksia vuodelta 2010 Puutuoteteollisuuden toimenpideohjelman tuloksia vuodelta 21 Liittymistilanne Vuoden 21 loppuun mennessä puutuoteteollisuuden toimenpideohjelmaan oli liittynyt yhteensä 11 yritystä, jotka koostuvat 42

Lisätiedot

Kuntien teknisen toimen ulkoistus, kannattiko?

Kuntien teknisen toimen ulkoistus, kannattiko? Kuntien teknisen toimen ulkoistus, kannattiko? Opinnäytetyö: KUNTAINFRAN PALVELUIDEN ORGANISOITUMISTAVAT Vaihtoehtojen edut ja haitat Sisältö Esipuhe Toimintaympäristö Tuotannon organisoituminen Organisoitumistapojen

Lisätiedot

KANSANTALOUSTIETEEN PÄÄSYKOE : Mallivastaukset

KANSANTALOUSTIETEEN PÄÄSYKOE : Mallivastaukset KANSANTALOUSTIETEEN PÄÄSYKOE.6.016: Mallivastaukset Sivunumerot mallivastauksissa viittaavat pääsykoekirjan [Matti Pohjola, Taloustieteen oppikirja, 014] sivuihin. (1) (a) Julkisten menojen kerroin (suljetun

Lisätiedot

SUOMEN PANKKI Kansantalousosasto. Suomen taloudelliset näkymät Ennusteen taulukkoliite

SUOMEN PANKKI Kansantalousosasto. Suomen taloudelliset näkymät Ennusteen taulukkoliite Suomen taloudelliset näkymät 2004 2006 Ennusteen taulukkoliite 24.3.2004 Lisämateriaalia Euro & talous -lehden numeroon 1/2004 Taulukkoliite Taulukko 1. Taulukko 2. Taulukko 3. Taulukko 4. Taulukko 5.

Lisätiedot

Lapin maakuntatilaisuus 23.5.2016

Lapin maakuntatilaisuus 23.5.2016 Lapin maakuntatilaisuus 23.5.2016 Lapin maakuntatalous Kuntien sosiaali- ja terveystoimen nettokustannukset Tulevaisuuden kunta verkkoaivoriihen välitulokset Aineistot: www.kunnat.net/maakuntatilaisuudet

Lisätiedot