EURAN ERITYISLIIKUNNAN KEHITTÄMISSUUNNITELMA Euran erityisliikunnan kehittämistyöryhmä
|
|
- Tapani Mikkonen
- 7 vuotta sitten
- Katselukertoja:
Transkriptio
1 EURAN ERITYISLIIKUNNAN KEHITTÄMISSUUNNITELMA Euran erityisliikunnan kehittämistyöryhmä
2 1 Sisällys 1. JOHDANTO Taustaa Erityisliikuntaa ohjaava lainsäädäntö 3 2. KEHITTÄMISKOHTEET JA TOIMENPITEET Suunnitelmattomuus, koordinoimattomuus ja yhteistyön puute Resurssipula Ohjaajapula Uusien ryhmien ja tapahtumien tarve Esteettömyysongelmat, vuorojen jakopolitiikka ja erityisliikunnan saavutettavuus Tiedottamisen hajanaisuus TOIMENPITEIDEN JAKSOTUS TULEVILLE VUOSILLE 11
3 2 1. JOHDANTO 1.1. Taustaa Euran Erityisliikunnan kehittämissuunnitelmassa esitetään erityisliikuntapalveluiden tulevien vuosien kehittämiskohteet ja toimenpiteet. Suunnitelman teko on osa Erityisliikunta kuntiin hanketta, johon Euran kunta lähti mukaan keväällä Suunnitelma perustuu alkuvuodesta 2014 valmistuneeseen erityisliikunnan peruskartoitukseen, jossa on selvitetty Euran erityisliikunnan nykytila, voimavarat ja tarpeet. Peruskartoituksessa toteutettiin kyselyitä erityisliikunnasta niin yhdistyksille, julkisen sektorin toimijoille kuin asiakkaille. Kyselyistä nousi esiin paljon erityisliikunnan kehittämiskohteita, jotka on huomioitu tässä suunnitelmassa. Suunnitelmassa on huomioitu myös lautakuntien antama palaute peruskartoituksesta ja Eurassa järjestetyssä erityisliikunnan keskustelutilaisuudessa esille tulleet näkemykset. Erityisryhmien liikunnalla tarkoitetaan niiden väestöryhmien liikuntaa, joilla on vamman, sairauden tai muun toimintakyvyn heikentymisen tai sosiaalisen tilanteen vuoksi vaikea osallistua yleisesti tarjolla olevaan liikuntaan, ja joiden liikunta vaatii soveltamista ja erityisosaamista. Määritelmällä tarkoitetaan erityisesti vammaisia, pitkäaikaissairaita sekä yli 65-vuotiaita henkilöitä. Iäkkäistä henkilöistä erityisryhmiin lasketaan henkilöt, joiden toimintakyky on heikentynyt selvästi iän, vamman tai pitkäaikaissairauden takia. Erityisryhmien liikunnan kohderyhmään on arvioitu kuuluvan noin prosenttia väestöstä. Euran kohdalla tämä tarkoittaa noin henkilöä. Tarkemmin arvioituna Eurassa on liikunnan erityisryhmiin kuuluvia seuraavasti: pitkäaikaissairaita , vammaisia ja iäkkäitä (yli 65 -vuotiaita) 2 800, joista toimintakyky on heikentynyt arviolta iäkkäällä. Tässä kohdin on huomioitava, että erityisryhmäläinen voi olla mukana useammassa tilastossa, kuten vammainen tai iäkäs pitkäaikaissairaissa. Liikunnasta on todistetusti hyötyä jokaisen yksilön terveydelle, mutta erityisryhmiin kuuluvat voivat hyötyä liikunnan harrastamisesta terveydentilansa ja toimintakykynsä kannalta vielä enemmän kuin niin sanonut normaalit liikkujat. Yksilötasolla erityisryhmien liikunnalla pyritään parantamaan liikkujien terveyttä ja toimintakykyä sekä edellytyksiä selviytyä mahdollisimman itsenäisesti arjessa. Erityisliikunnalla pystytään vaikuttamaan fyysisen terveyden lisäksi myös psyykkiseen ja sosiaaliseen hyvinvointiin. Erityisliikunta muun muassa vähentää ihmisten eristäytymistä, opettaa ryhmässä toimimista, edistää
4 3 mielenterveyttä ja kehittää itseluottamusta. Yksilön kannalta liikuntamuoto on sitä parempi, mitä useampaan toimintakykyä rajoittavaan tekijään liikuntamuodolla on mahdollista vaikuttaa samanaikaisesti. Eri erityisryhmillä on omia erityistavoitteita, joita liikunnalla halutaan tavoittaa. Esimerkiksi ikäihmisillä tavoitteena on toimintakyvyn ylläpito, reumaatikoilla nivelten liikkuvuuteen vaikuttaminen, liikuntavammaisilla toimivien ruumiinosien lihasvoima ja cp-vammaisilla pakkoliikkeitten vähentäminen ja kehonhallinta. Yhteiskunnan tasolla hyvin järjestetyllä erityisryhmien liikunnalla saavutetaan taloudellisia etuja. Erityisliikunnan avulla voidaan vähentää tarvetta sosiaali- ja terveyspalveluille, lykätä laitoshoitoon joutumista ja nopeuttaa työhön kuntoutumista. Liikunnan järjestäminen ja ylipäänsä ennalta ehkäisevä toiminta on aina halvempaa kuin korjaavat toimenpiteet. Toimen-piteet on aikataulutettu, jotta kehittämistyö jakautuisi tasaisesti ja sen etenemistä olisi helppo seurata Erityisliikuntaa ohjaava lainsäädäntö Kuntien erityisliikunnalla on vahva lainsäädännöllinen tuki ja velvoite. Erityisryhmien liikunta ja sen harrastamismahdollisuudet kiinnittyvät muun muassa Suomen perustuslakiin, Yhdenvertaisuuslakiin, Kuntalakiin, Liikuntalakiin, Kansanterveyslakiin, Vammaispalvelulakiin sekä Maankäyttö- ja rakennuslakiin. Liikunta on jokaisen perusoikeus (Suomen perustuslaki). Suomen Perustuslain sivistykselliset oikeudet määrittelevät liikunnan perusoikeudeksi: Julkisen vallan on turvattava, sen mukaan kuin lailla tarkemmin säädetään, jokaiselle yhtäläinen mahdollisuus saada kykyjensä ja erityisten tarpeidensa mukaisesti myös muuta kuin perusopetusta sekä kehittää itseään varattomuuden sitä estämättä. Itsensä kehittämisellä tarkoitetaan muun muassa liikunnan ja muun ruumiinkulttuurin harjoittamista. Julkisella vallalla tarkoitetaan niin valtiota kuin kuntia. Julkisen vallan tehtävänä on avustaa liikunnan harrastamista, ja näistä velvollisuuksista säädetään tarkemmin lailla (liikuntalaki). Sivistykselliset oikeudet sisältävät perustelun ja velvoitteen erityisliikunnalle. Eri kansanryhmien asettaminen eri asemaan on syrjintäkiellon vastaista ja erottelu vaatii perustuslaillisen perustelun. Sivistyksellisien oikeuksien velvoite taata jokaiselle yhtäläiset mahdollisuudet kehittää itseään, antaa kunnille hyväksyttävän perusteen erityiskohtelulle. Ilman erityiskohtelua ei erityisryhmillä olisi yhtäläisiä mahdollisuuksia itsensä kehittämiseen. Liikunta on jokaisen peruspalvelu (Liikuntalaki). Peruspalvelu on kunnan tehtäväksi laissa määritelty palvelu, johon kansalaisilla on oikeus. Liikuntalain perusteluissa liikuntapalvelut
5 4 määritellään peruspalveluiksi: Oikeus liikuntaan on nähtävä osana kansalaisten peruspalveluja. Kunnan tehtävänä on asukkaiden hyvinvoinnin edistäminen (Kuntalaki). Kuntalain mukaan kunta pyrkii edistämään asukkaidensa hyvinvointia alueellaan. Kuntalain perusteluissa todetaan, että yhteiskunnallisessa tehtävien jaossa on kunnalla edelleen päävastuu monien peruspalveluiden saatavuudesta ja näihin palveluihin kuuluvat myös vapaa-ajan peruspalvelut. Liikunnallinen tasa-arvo ja yleinen yhdenvertaisuus (Liikuntalaki ja Yhdenvertaisuuslaki). Liikuntalain tavoitteena on sekä liikunnallinen tasa-arvo, että tasa-arvon edistäminen liikunnan avulla. Liikunnallinen tasa-arvo tarkoittaa kaikkien yhtäläisiä mahdollisuuksia harrastaa liikuntaa. Liikunnalliseen tasa-arvoon sisältyy erityisryhmien oikeus harrastaa liikuntaa. Lain tavoitteena on, että mahdollisimman moni voisi harrastaa liikuntaa omista lähtökohdistaan. Myös tasa-arvon edistämistavoitteen on katsottu liittyvän erityisryhmien liikuntaan. On todettu, että liikuntakulttuurin tasa-arvon toteutumisessa erityisryhmien, kuten vammaisten, liikuntamahdollisuuksien toteutuminen on tasa-arvon kannalta keskeinen mittari. Kehittyneen liikuntakulttuurin tunnusmerkkinä ovat juuri hyvät erityisryhmien liikuntapalvelut. Erityisryhmien liikunnan edistämistä tukee myös yleinen yhdenvertaisuuslainsäädäntö. Yhdenvertaisuuslain mukaan julkisella vallalla on velvoite, ei vain kohdella kansalaisia tasa-arvoisesti, vaan myös positiivisesti toimia tasa-arvoisuuden lisäämiseksi yhteiskunnassa. Erityisliikuntaan panostaminen lisää tasa-arvoa yhteiskunnassa. Kuntien velvollisuus liikunnan järjestämiseen huomioiden erityisliikunta. (Liikuntalaki). Liikuntalain mukaan yleisten edellytysten luominen liikunnalle on valtion ja kuntien tehtävä. Yhtenä osana edellytysten luomista kunnan tulee järjestää liikuntaa ottaen huomioon myös erityisryhmät. Liikuntatoiminnan järjestämisen päävastuun kantaa liikuntajärjestöt. Kuntien tehtäviin sopii hyvin huolehtia niiden ihmisten liikuntamahdollisuuksista, jotka syystä tai toisesta jäävät yleisten liikuntapalveluiden ulkopuolelle. Liikuntalain perusteluissa jopa linjataan, että kunnan tehtävänä on liikunnan järjestäminen erityisryhmille ja tarvittaessa myös muulle väestölle. Osalle väestöstä liikunnan harrastaminen omista lähtökohdista on mahdollista vain yhteiskunnan tuen turvin. Suurin osa väestöstä liikkuu yleisten liikuntapalveluiden puitteissa ja julkisen vallan tehtäviin sopii hyvin huolehtia niiden ulkopuolelle jäävien mahdollisuuksista.
6 5 2. KEHITTÄMISKOHTEET JA TOIMENPITEET 2.1. Suunnitelmattomuus, koordinoimattomuus ja yhteistyön puute Eurassa ei ole voimassaolevaa pidempiaikaista liikuntasuunnitelmaa tai -strategiaa, eikä suunnitelmaa erityisliikuntapalveluiden järjestämiseksi ja kehittämiseksi. Eurassa on kuitenkin aktiivista erityisliikuntatoimintaa, jota järjestävät liikuntapalvelut, sosiaali- ja terveyspalveluiden eri yksiköt, kasvatus- ja opetuspalvelut, vammais-, kansanterveys- ja eläkeläisjärjestöt sekä yksityiset toimijat. Mikään taho ei kuitenkaan koordinoi palveluiden järjestämistä. Pääsääntöisesti eri järjestäjätahot toimivat yksin oman kohderyhmän, asiakaskunnan tai jäsenistönsä parissa. Yhteistyötä ei ole tehty järjestelmällisesti ennen keväällä 2013 alkanutta erityisliikunnan kehittämishanketta, jonka avulla eri hallintokuntien ja yhdistysten välinen yhteistyö on alkanut ensimmäisen kerran erityisliikunnan edistämiseksi. Keskeisin kartoitustyössä esille noussut kehittämiskohde on päätoimisen erityisliikunnanohjaajan palkkaaminen kuntaan. Euraan tarvittaisiin ehdottomasti henkilö, joka toimisi kunnan alueella erityisliikunnan suunnittelijana, organisoijana, yhteistyöverkostojen ylläpitäjänä, kouluttajana, tiedottajana ja ryhmien ohjaajana. Näin saataisiin tehostettua nykyisten resurssien käyttöä, luotua paremmat edellytykset nykyistä laaja-alaisemmalle liikuntatoiminnalle, lisättyä järjestävien tahojen määrää ja aktivoitua uusia asiakkaita mukaan toimintaan. Suomen asukkaan kunnista 2/3 on erityisliikunnanohjaaja, joten Eura kuuluu tässä kohdin vähemmistöön. Toimenpiteet: Luodaan erityisliikunnan kehittämissuunnitelma, johon kirjataan Euran erityisliikuntapalveluiden tulevien vuosien kehittämiskohteet ja toimenpiteet. Viedään kehittämissuunnitelma kulttuuri- ja vapaa-ajan lautakuntaan ja mahdollisesti myös kunnanhallitukseen hyväksyttäväksi. Palkataan Euran liikuntapalveluihin tai sosiaali- ja terveyspalveluihin tai hallintokuntien yhteistyössä päätoiminen erityisliikunnanohjaaja, joka suunnittelee ja koordinoi palveluita sekä huolehtii yhteistyöstä eri toimijoiden kanssa. Erityisliikunnanohjaaja myös seuraa toiminnan tuloksellisuutta, kuten ohjaajien, ryhmien ja osallistujien määrien kehittymistä sekä koulutusten järjestämistä. Toiminnan tuloksellisuudesta raportoidaan vuosittain kulttuuri- ja vapaa-ajan lautakunnalle. Liikuntapalvelut lisää yhteistyötä ja sopii eri toimijoiden kanssa toiminnan järjestämisen vastuista ja työnjaoista, kuten kuka järjestää ja mitä erityisliikuntaa? Näin voidaan vastata alueen erityisliikuntatarpeisiin tuottamalla erityisliikuntapalveluita nykyistä suunnitelmallisemmin ja tiiviimmässä yhteistyössä
7 6 eri toimijoiden kanssa. Samalla saadaan eri toimijoiden, kuten kuntatoimijoiden ja yhdistysten, osaaminen paremmin hyödynnetyksi palveluiden tuottamisessa. Jatketaan erityisliikunnan kehittämistyöryhmän toimintaa myös Erityisliikuntaa kuntiin -hankkeen päätyttyä vuodesta 2016 eteenpäin. Työryhmä toimii asiantuntijaelimenä ja yhteistyötahona Euran erityisliikuntapalveluiden toteuttamisessa ja kehittämisessä sekä toimii kuntaan palkatun erityisliikunnanohjaajan työn tukena. Työryhmä parantaa erityisliikunnan asemaa ja tietoisuutta tekemällä Eurassa erityisliikunnan vaikuttamistyötä ja järjestämällä tilaisuuksia. Parannetaan yhdistysten ja kunnan välistä yhteistyötä järjestämällä vuosittain tilaisuus, jossa vaihdetaan tietoa ja näkemyksiä erityisliikunnan ajankohtaisista asioista. Aktivoidaan yhdistyksiä nimeämään liikuntavastaavat, johon voidaan olla yhteyksissä liikunta-asioissa Resurssipula Euran kunnan talousarviossa ei ole kohdennettuja määrärahoja erityisliikuntaan. Euran liikuntapalvelut käyttivät vuonna 2013 arviolta noin euroa käyttömenoina erityisliikuntaan. Euralaisten vammais- ja eläkeläisyhdistysten on ollut mahdollista hakea kulttuuri- ja vapaa-ajan lautakunnalta perus- tai kohdeavustusta liikuntatoiminnan järjestämiseksi. Vain yksi yhdistys haki vuonna 2013 perusavustusta summan ollessa 300 euroa. Euran kunnan tarjoamat liikuntatilojen voidaan sanoa olevan edulliset euralaisille yhdistyksille. Koulujen liikuntasalit ovat yhdistyksille maksuttomia, jos toiminta on suunnattu alle 18 -vuotiaille, erityisryhmille tai eläkeläisille. Erityisryhmiin kuuluville myönnetään alennusta liikuntapaikkojen kertamaksuissa ja sarjalipuissa. Toimenpiteet: Ehdotetaan, että kulttuuri- ja vapaa-ajan lautakunta varaa erityisliikunnalle omat kohdennetut ja riittävät määrärahat talousarvioon. Selvitetään yhdistysten avustustenjakoa ja avustuksista tiedottamista, jotta erityisliikunnan avustamiseksi Eurassa on selkeä kanava ja kaikki hakemukset saavat tasavertaisen kohtelun. Selvitetään mahdollisuudet kehittää liikuntapaikkojen käyttömaksupolitiikkaa ja aktivoida uusia liikkujia käyttämään palveluita esimerkiksi saattaja- tai avustajakortilla ja tutustumisseteleillä. Saattaja- ja avustajakortti mahdollistaisi avustajan ilmaisen sisäänpääsyn erityisryhmiin kuuluvan liikuntaharrastukseen. Tutustumisseteliä voitaisiin jakaa esimerkiksi sosiaali- ja terveyspalveluissa (esim.
8 7 LIIKKUMIS -lähetteeseen/liikkumis-reseptin yhteydessä?). Tutustumissetelillä saisi alennusta liikuntapaikkojen kertamaksuissa ja sarjalipuissa Ohjaajapula Euran alueella erityisliikuntaa ohjaa vähintään reilut kolmekymmentä henkilöä. Erityisliikuntaryhmien ohjaajina toimivat Euran liikuntapalveluiden liikuntasihteeri ja tuntiohjaaja, halliyhtiön työntekijä, sosiaalipalveluiden tuntiohjaaja, toimintayksiköiden ja palvelutalojen työntekijät, terveyskeskuksen fysioterapeutit, kuntohoitaja ja ohjaaja, yksityisten toimijoiden fysioterapeutit, ohjaajat ja kuntohoitaja sekä yhdistysten yli kymmenen ohjaajaa tai vertaisohjaajaa. Peruskartoituksen perusteella ohjaajia tarvitaan lisää, sillä ohjaajapula on suurin ja merkittävin este erityisliikuntaryhmien liikunnan järjestämisessä ja lisäämisessä. Ohjaajapula oli suurin este erityisliikunnan järjestämisessä niin liikuntapalveluissa, yhdistyksissä kuin palvelukodeissa. Esimerkiksi palvelukotien työntekijöiden aika ei riitä liikuntatuokioiden järjestämiseen. Euran liikuntapalveluihin tarvittaisiin henkilö, joka ohjaisi kunnan erityisliikuntaryhmiä ja kouluttaisi muihin toimijoihin lisää osaavia ohjaajia. Kunnan erityisryhmiä nykyisin ohjaavat työntekijät kaipaavat tukea ja uusia ideoita, joita voisi antaa päätoiminen erityisliikunnan ammattilainen. Euraan tarvitaan myös muita ammattitaitoisia ohjaajia ja vertaisohjaajia, kuten erityisryhmien uimaopettajia, lasten liikuntakerhon ohjaajia ja kuntosali- ja jumpparyhmien ohjaajia. Kunnan alueella olisi hyvä olla myös ikäihmisten ulkoiluttajia, jotka toimisivat yhteistyössä vanhainkotien ja palvelukotien kanssa. Toimenpiteet: Palkataan Euran liikuntapalveluihin tai sosiaali- ja terveyspalveluihin tai hallintokuntien yhteistyössä päätoiminen erityisliikunnanohjaaja, joka ohjaa kunnan erityisliikuntaryhmiä ja perustaa uusia ryhmiä tarpeen mukaan. Lisäksi ohjaaja huolehtii koulutusten järjestämisestä kunnassa ja kouluttaisi yhdistyksiin lisää ammattitaitoisia ohjaajia, mikä kasvattaisi entisestään Euran erityisliikuntapalveluita. Euran liikuntapalvelut tai erityisliikunnan kehittämistyöryhmä selvittää erityisliikuntaa järjestävien toimijoiden koulutustarpeet ja laatii tarpeiden perusteella koulutussuunnitelman. Tarpeiden perusteella liikuntapalvelut järjestää koulutuksia etenkin yhdistyksille, kuten vertaisohjaajakoulutuksia ikäihmisten liikuntaan tai vesiliikuntakoulutuksia. Selvitetään myös mahdollisuuksia järjestää kuntien muiden toimijoiden (esim. kasvatus- ja opetuspalveluiden sekä sosiaali- ja terveyspalveluiden) kanssa yhteistyössä erityisliikuntaan liittyviä koulutuksia heidän henkilöstölle.
9 8 Kootaan Euran liikuntapalveluihin erityisliikunnan ohjaajapankki, joka sisältää tiedot alueen erityisliikunnan ohjaajista ja vertaisohjaajista, kuten ohjaajien yhteystiedot, käytettävyyden ja osaamisalueet. Selvitetään mahdollisuudet kannustaa halukkaita ohjaamaan erityisliikuntaryhmiä tarjoamalla ohjaajille mahdollisuus käyttää edullisemmin tai ilmaiseksi kunnan liikuntapalveluita. Selvitetään yhdistysten mahdollisuutta toimia ohjaajina liikuntaryhmissä yhteistyössä liikuntapalveluiden kanssa, kuten erityisryhmien lastenkerhoissa apuohjaajina. Etsitään ja opastetaan ikäihmisten ulkoiluttajia, jotka toimisivat yhteistyössä palvelukotien ja yksinäisten kotona asuvien vanhusten kanssa Uusien ryhmien ja tapahtumien tarve Euran kunnan alueella toimii 23 erityisliikuntaryhmää ja 31 hyväkuntoisten ikäihmisten liikuntaryhmää. Erityisliikuntaryhmiä on Euran kokoisissa kunnissa keskimäärin noin vajaat 30 ryhmää asukasta kohden, joten tilannetta on pidettävä hyvänä. Positiivista on, että erityisliikuntaryhmiä on niin erityislapsille, vammaisille, pitkäaikaissairaille kuin niille ikääntyneille, joiden toimintakyky on heikentynyt. Ryhmiä järjestävät niin kunnan eri toimijat kuin kolmannen sektorin toimijat. Peruskartoituksen perusteella Eurassa on kuitenkin kysyntää ja tarvetta uusille erityisryhmille. Tarve tulee myös kasvamaan tulevaisuudessa väestön ikääntyessä. Kartoituksessa toteutettujen kyselyiden perusteella suurin este sosiaalitoimen ja toimintakeskuksen asiakkaiden liikunnanharrastamiselle oli sopivan ryhmän puuttuminen. Myös lasten vanhemmat kokivat, että sopivan ryhmän puuttuminen oli suurin este lapsen ja nuorten liikkumiselle. Palvelukodeissakin toivottiin, että Eurassa järjestettäisiin lisää heidän kohderyhmälle sopivaa liikuntaa. Kyselyiden perusteella suurimmalla osalla euralaisista yhdistyksistä ei ole nimettynä liikunnasta vastaavaa henkilöä. Myöskään kovin moni yhdistyksistä ei ole kartoittanut jäsenistönsä erityisliikuntatarpeita. Toimenpiteet: Selvitetään mitä uusia erityisliikuntaryhmiä voidaan käynnistää lähivuosina yhteistyössä eri toimijoiden kanssa. Tuetaan uusien ryhmien käynnistämistä esimerkiksi kouluttamalla vertaisohjaajia yhdistyksiin. Yhtenä painopistealueena uusissa ryhmissä voisi olla uinti ja vesiliikunta, joille näyttää olevan suurin kysyntä eri kohderyhmissä. Euran peruskorjattu urheilutalo uimahalleineen antaa vesiliikunnan
10 9 järjestämiselle hyvät mahdollisuudet. Uinnin ja vesiliikunnan lisäksi kysyntää olisi ulkoliikunnalle (esim. ohjatut sauvakävelyt/kävelyt ja liikuntaleikit), kuntosalitoiminnalle jne. Selvitetään mahdollisuus lasten ja nuorten integraatioliikuntaryhmälle, jossa jokainen erityislapsi tai -nuori saisi tuoda vammattoman kaverin mukaan toimintaan. Ryhmien perustamista voisi suunnitella toteutettavaksi yhteistyössä liikuntapalveluiden, sosiaali- ja terveyspalveluiden sekä paikallisten urheiluseurojen kanssa. Selvitetään tarve kesäajan (esim. touko, kesäkuu ja elokuu) liikuntaryhmille, jotka voitaisiin toteuttaa kurssimuotoisina tai leiritoimintana. Kesäajan toiminta laajentaisi kunnan erityisliikunnan tarjonnan ympärivuotiseksi. Euran liikuntapalvelut tai erityisliikunnan kehittämistyöryhmä järjestää vuosittain kaikille avoimen liikuntatapahtuman yhdessä kunnan muiden hallinnonalojen ja yhdistysten kanssa. Aktivoidaan yhdistyksiä nimeämään liikuntavastaavat, jotka voivat selvittää jäsenistönsä liikuntatarpeita ja lisätä yhdistyksen aktiivisuutta järjestää liikuntaa sekä erilaisia liikuntatapahtumia Esteettömyysongelmat, vuorojen jakopolitiikka ja erityisliikunnan saavutettavuus Euran kunnan alueella on paljon tiloja, joissa erityisryhmiin kuuluvien on mahdollista harrastaa liikuntaa. Euran pääliikuntapaikka on urheilutalo, jonka vuonna 2013 peruskorjatut tilat soveltuvat hyvin erityisryhmille. Myös muut tilat, kuten urheilukeskus, koulujen salit ja eri toimijoiden kuntosalit, mahdollistavat erityisliikunnan järjestämisen. Kaikkiin liikuntatiloihin liittyy kuitenkin esteettömyyden kannalta enemmän tai vähemmän ongelmia, joten paljon on kehitettävää. Ongelmakohdista on jo olemassa tietoa, joita korjaamalla esteettömyys kehittyisi Eurassa merkittävästi. Toisaalta kaikkea ei tiedetä eri tilojen esteettömyydestä. Erityisliikuntaa kuntiin -hankkeen yhteydessä tuotetaan jonkin verran lisää tietoa esteettömyydestä. Moni esteettömyysongelma olisi korjattavissa aika pienillä toimenpiteillä. Esteettömyyden kehittäminen on siis pitkälti kiinni tahdosta ja tietenkin resursseista. Erityisliikunnan kehittämistyön yhteydessä tuli esille myös kehittämiskohteita vuorojen jakopolitiikassa. Esimerkiksi palloiluhallivuorot tulisi olla erityisryhmien ja ikäihmisten varattavissa, koska päiväaikana ryhmät eivät voi saada vuoroa koulujen liikuntatiloista.
11 10 Osalla erityisryhmäläisistä (esimerkiksi toimintakeskuksen asiakkailla) voi liikuntaharrastuksen saavutettavuus nousta ongelmaksi. Välimatka harrastukseen on liian pitkä eivätkä kuljetuspalvelut tue harrastukseen pääsyä. Toimenpiteet: Päivitetään Euraan vuonna 2006 tehty esteettömyyskartoitus ja laaditaan suunnitelma esteettömyysongelmien korjaamiseksi yhteistyössä teknisen toimen kanssa. Listataan erityisryhmille parhaiten soveltuvat liikuntatilat- ja paikat, välitetään niistä tietoa liikkujille sekä huomioidaan erityisryhmiin kuuluvat tasa-arvoisesti tiloja ja vuoroja jaettaessa. Selvitetään esimerkiksi sosiaali- ja terveystoimen sekä kasvatus- ja opetuspalveluiden kanssa mahdollisuudet kehittää ja järjestää kuljetuksia erityisliikuntaryhmiin Tiedottamisen hajanaisuus Erityisryhmille soveltuvista kunnan liikuntapalveluiden järjestämistä liikuntaryhmistä ja tapahtumista on tiedotettu tähän mennessä kunnan internetsivulla kohdassa terveys-, kuntoliikunta ja erityisryhmät. Tiedote avautuu kunnan sivulta myös kohdasta ikäihmiset. Liikuntatoimen ja halliyhtiön järjestämistä ryhmistä on tiedotettu lisäksi paikallislehdessä. Yhdistykset ja muut erityisliikuntaa järjestävät toimijat tiedottavat omien kanavien välityksellä toiminnastaan, kuten paikallislehdissä ja internetissä. Mistään ei ole ollut siis saatavissa koostettua tietoa kaikista Euran erityisliikunnan ryhmistä ja tapahtumista eikä tieto ole varmastikaan tavoittanut koko laajaa asiakaskuntaa. Tiedon kokoaminen, tiedottamisen aktivointi ja uusien kanavien löytyminen parantaisivat mahdollisuuksia tavoittaa koko asiakaskunta. Samalla pystyttäisiin lisäämään erityisliikuntapalveluihin osallistuvien henkilöiden määrää. Toimenpiteet: Kootaan Euran erityisliikuntatapahtumien ja -ryhmien kalenteri, joka sisältää kohderyhmittäin jaotellut tiedot (esim. aika, paikka, yhteyshenkilö, osallistumismaksu, kuvaus toiminnasta) kaikista erityisliikuntaryhmistä ja -tapahtumista ja kaikille avoimista tapahtumista. Kalenteriin voidaan koota omaehtoista liikkumista varten tiedot liikuntapaikoista ja niiden aukioloajoista, mahdollisista alueen apuvälineiden vuokrausmahdollisuuksista, kuljetuspalveluista, paikallisten vammais-, kansanterveys- ja eläkeläisyhdistysten yhteystietoja jne. Kalenteri lähetetään tarpeen mukaan jokaiseen kotiin ja jaettaisiin
12 11 terveyskeskuksissa, kirjastossa, apteekissa ja urheilutalolla. Kalenteri olisi myös avattavissa eri muodoissa kunnan internet-sivuilla. Erityisliikunnan asioista tiedotetaan jatkossa yhdistyksille sähköpostitse ja kunnan internetsivuilla sekä vuosittain järjestettävässä tilaisuudessa. Laaditaan kunnassa sijaitsevista esteettömistä tai erityisryhmiin kuuluville parhaiten soveltuvista liikuntapaikoista lista, joka olisi nähtävissä esimerkiksi kunnan internetsivuilla ja erityisliikuntakalenterissa. Erityisliikunnan kehittämistyöryhmä tai päätoiminen erityisliikunnanohjaaja huolehtii kunnan sisäisestä viestinnästä erityisliikunnassa tiedottamalla jatkossa erityisliikunnan ajankohtaisista asioista, kuten uusista ryhmistä, niin kunnan viranhaltijoille kuin kuntapäättäjille. 3. TOIMENPITEIDEN JAKSOTUS TULEVILLE VUOSILLE Syksy 2014 Kesäkuussa tiedote järjestettävästä koulutuksesta Elokuussa Erkkarikerho Elokuussa kehitysvammaisten vesijumppakokeilu ja jatkokerrat Elo-/syyskuussa ilmoitukset syksyn ryhmistä Ikäihmisten ohjaajien koulutus Internetsivuille erityisliikuntaryhmien syksyn toiminta Tutustumiskäynti Raikun petankkihalliin Kalenteritietojen keruu yhdistyksiltä ja muilta toimijoilta, ohjaajatietojen keruu Loka-/marraskuussa ohjaajakoulutus vesiliikunnassa Joulukuussa kalenterin jako koteihin ja toimipisteisiin Kehittämissuunnitelma kulttuuri- ja vapaa-ajan lautakunnan käsittelyyn: erityisliikunnanohjaajan virka, erityisliikunnan määrärahat (palkat, tiedotus, avustukset) Kokouksia eri toimijoiden kanssa yhteistyön käynnistämiseksi Kevät 2015 Selvitetään yhdistysten avustustenjakoa ja avustuksista tiedottamista Ohjaajapankki nettiin Lastenliikuntaryhmien tiedotus Tilaisuuden järjestäminen yhdistyksille erityisliikunnasta Esteettömyyskartoituksen päivitys teknisen toimen kanssa Erityisliikkujille soveltuvat liikuntatilat nettiin Saattaja/avustajakortti ja tutustumissetelin alkuselvitys Tarpeelliseksi katsottu koulutus, esimerkiksi ulkoiluttaja
13 12 Mahdollisten uusien ryhmien käynnistäminen Omat kohdennetut ja riittävät määrärahat talousarvioon. Syksy 2015 Uudistettu kalenteri jakoon elokuussa eri pisteissä Saattaja-/avustajakortit ja tutustumissetelit mahdollisesti käyttöön Kaikille avoimen liikuntatapahtuman järjestäminen Tarpeelliseksi katsottu koulutus Mahdollisten uusien ryhmien käynnistäminen Kehittämissuunnitelman tavoitteiden ja toimenpiteiden päivittäminen vuosille
Mänttä-Vilppulan erityisliikunnan kehittämissuunnitelma 2014 2015
Mänttä-Vilppulan erityisliikunnan kehittämissuunnitelma 2014 2015 Mänttä-Vilppulan liikuntapalvelut, Mänttä-Vilppulan vammaisneuvosto ja Erityisliikuntaa kuntiin 2013 2015 -hanke 1. ERITYISLIIKUNTA JA
LisätiedotKuntien erityisliikunta lainsäädännön näkökulmasta Saku Rikala, LTS. Erityisliikunnan Symposio kunnissa ja järjestöissä toimiville 29.5.
Kuntien erityisliikunta lainsäädännön näkökulmasta Saku Rikala, LTS Erityisliikunnan Symposio kunnissa ja järjestöissä toimiville 29.5.2012 1. Taustaa Esityksen rakenne 2. Kuntien erityisliikunnan lainsäädäntö
LisätiedotHuittisten erityisliikunnan kehittämissuunnitelma HUITTISTEN ERITYISLIIKUNNAN KEHITTÄMISTYÖRYHMÄ
Huittisten erityisliikunnan kehittämissuunnitelma HUITTISTEN ERITYISLIIKUNNAN KEHITTÄMISTYÖRYHMÄ Huittisten kaupungin liikuntapalvelut I Kesä 2014 Sisällys 1. JOHDANTO... 2 1.1. Taustaa... 2 1.2. Erityisliikuntapalvelut
LisätiedotLOVIISAN ERITYISLIIKUNNAN KEHITTÄMISSUUNNITELMA. Loviisan erityisliikunnan kehittämistyöryhmä ja Erityisliikuntaa kuntiin 2013 2015 -hanke
LOVIISAN ERITYISLIIKUNNAN KEHITTÄMISSUUNNITELMA Loviisan erityisliikunnan kehittämistyöryhmä ja Erityisliikuntaa kuntiin 2013 2015 -hanke KESÄ 2014 TIIVISTELMÄ Erityisliikuntapalvelut on kohdennettu väestöryhmille,
LisätiedotErityisliikunnan kehittämissuunnitelma. Järvi-Pohjanmaan erityisliikunnan kehittämistyöryhmä. Erityisliikuntaa kuntiin 2013 2015 -hanke
2014 Erityisliikunnan kehittämissuunnitelma Järvi-Pohjanmaan erityisliikunnan kehittämistyöryhmä Erityisliikuntaa kuntiin 2013 2015 -hanke SISÄLLYSLUETTELO 1. JOHDANTO... 2 1.1. Taustaa... 2 1.2. Lainsäädännöllinen
LisätiedotKALAJOEN ERITYISLIIKUNNAN KEHITTÄMISSUUNNITELMA
KALAJOEN ERITYISLIIKUNNAN KEHITTÄMISSUUNNITELMA Kalajoen erityisliikunnan kehittämistyöryhmä Erityisliikuntaa kuntiin 2013-2015 -hanke Sisällys 1. JOHDANTO... 2 1.1. Taustaa... 2 1.2. Erityisliikunnan
LisätiedotHyvinvoinnin tilannekatsaus
Hyvinvoinnin tilannekatsaus Hyvinvointikertomus 2014 Tytti Solankallio-Vahteri Hyvinvointikoordinaattori 16.11.2015 16.11.2015 Hyvinvoinnin edistäminen kunnan tehtävänä Kunnan tehtävänä on (Kuntalaki 410/2015)
LisätiedotIkäihmisten palvelusuunnitelma
Kirjasto- ja kulttuuripalvelut Ikäihmisten palvelusuunnitelma 2016-2018 Kuva Sirkku Petäjä www.nurmijarvi.fi Palveluja ikäihmisille Kirjasto- ja kulttuuripalvelut laati ensimmäisen ikäihmisten palvelusuunnitelman
LisätiedotVammaisneuvoston esitykset kaupungin vuoden 2016 talousarvioon. 1. Sosiaali- ja terveystoimi
Vammaisneuvoston esitykset kaupungin vuoden 2016 talousarvioon 1 Vammaisneuvosto pyytää ko. lautakunnilta vastaukset talousarvioesityksiin. Toimiala valmistelee oman toimialan esitykset. Sivistystoimen
LisätiedotMiten korkeakoulujen yhteishaun ja erillishakujen kokonaisuutta tulisi kehittää?
Miten korkeakoulujen yhteishaun ja erillishakujen kokonaisuutta tulisi kehittää? Nykytilan haasteita, mahdollisen kehittämisen aikataulu ja vaihtoehtoja OKM/KTPO 2.6.2016 Tulevat haut ja kehittämisen aikajanaa
LisätiedotTerveydenhuollon järjestämissuunnitelma 2013-2016
Terveydenhuollon järjestämissuunnitelma 2013-2016 Päivitys vuosille 2014-2016 LSHP perusterveydenhuollon yksikkö Terveydenhuollon järjestämissuunnitelma Yleiset tavoitteet Vuonna 2017 sosiaalipalvelut,
LisätiedotERITYISLIIKUNTAA KUNTIIN HANKKEEN TULOKSET. Loppuseminaari Saku Rikala
ERITYISLIIKUNTAA KUNTIIN 2013-2015 -HANKKEEN TULOKSET Loppuseminaari 3.12.2015 Saku Rikala Esityksen sisältö 1. Hankkeen perustiedot, tavoitteet ja toteutus kunnissa 2. Hankkeen tulokset ja päätöstoimenpiteet
LisätiedotERITYISLIIKUNTAA KUNTIIN 2013-2015 Erityisliikunnan kehittämishanke Yhteistapaaminen 15.10.2013 Saku Rikala
ERITYISLIIKUNTAA KUNTIIN 2013-2015 Erityisliikunnan kehittämishanke Yhteistapaaminen 15.10.2013 Saku Rikala Esityksen sisältö 1. Hankkeen tavoitteet ja toimintatapa 2. Aiemmat hankkeet 3. Erityisryhmäläiset
LisätiedotOrimattilan erityisliikunnan kehittämissuunnitelma 2014-2015
2014 Orimattilan erityisliikunnan kehittämissuunnitelma 2014-2015 ORIMATTILAN ERITYISLIIKUNNAN KEHITTÄMISTYÖRYHMÄ JA ERITYISLIIKUNTAA KUNTIIN 2013-2015 HANKE TEEMU MÄKIPAAKKANEN Sisällys TIIVISTELMÄ...
LisätiedotKUNTIEN LIIKUNTAVIRANHALTIJOIDEN TYÖKOKOUS JOENSUU 26.11.2015
KUNTIEN LIIKUNTAVIRANHALTIJOIDEN TYÖKOKOUS JOENSUU 26.11.2015 Mitkä ovat kuntanne suurimmat haasteet liikuntaan liittyvissä asioissa tulevaisuudessa? Talous - Harrastamisen kustannusten nousu - Liikuntapaikkaverkoston
LisätiedotPeruskoulujen tasa-arvo hanke
Peruskoulujen tasa-arvo hanke Peruskoulujen tasa-arvo hanke Opetus- ja kulttuuriministeriön rahoittama hanke, joka kohdennetaan koulutuksellista tasa-arvoa edistäviin toimenpiteisiin Hankekokonaisuus,
LisätiedotValtion tuki urheiluseuroille ja kunnille
Valtion tuki urheiluseuroille ja kunnille Urheilujohtaminen seminaari 2.9.2015 Tampere ylitarkastaja Sari Virta Lähtökohdat liikuntalain uudistamisessa Yhteiskunnan muutos: kansalaisten vähentynyt päivittäinen
LisätiedotErityisliikunta OKM/VLN vuonna 2015- Toni Piispanen valtion liikuntaneuvoston suunnittelija
Erityisliikunta OKM/VLN vuonna 2015- Toni Piispanen valtion liikuntaneuvoston suunnittelija OKM Opetus- ja kulttuuriministeriö vastaa: liikuntapolitiikan yleisestä johdosta, yhteensovittamisesta ja kehittämisestä
LisätiedotMietteitä vanhusneuvoston jäsenyyden päättyessä. Vanhusneuvosto 19.11.2014 Seurakuntien talo, III linja Yrjö Mattila
Mietteitä vanhusneuvoston jäsenyyden päättyessä Vanhusneuvosto 19.11.2014 Seurakuntien talo, III linja Yrjö Mattila Eduskunnan oikeusasiamies ja välikysymys vanhuspalvelulain taustalla Eduskunnan oikeusasiamies
LisätiedotKokkolan liikuntapoliittinen ohjelma vuosille 2003-2013 tiivistelmä Kokkolassa Parasta aikaa Kokkola Kaupunki luonnossa
KOKKOLA KARLEBY Kokkolan liikuntapoliittinen ohjelma vuosille 2003-2013 tiivistelmä Kokkolassa Parasta aikaa Kokkola Kaupunki luonnossa Sisällys 1 Liikuntapoliittisen ohjelman tarkoitus...2 2 Liikuntapoliittisen
LisätiedotOpetussuunnitelman perusteet esi- ja perusopetuksessa Osa ohjausjärjestelmää, jonka tarkoitus on varmistaa opetuksen tasa-arvo ja laatu sekä luoda
Opetussuunnitelman perusteet esi- ja perusopetuksessa Osa ohjausjärjestelmää, jonka tarkoitus on varmistaa opetuksen tasa-arvo ja laatu sekä luoda hyvät edellytykset oppilaiden kasvulle, kehitykselle ja
LisätiedotTYÖSSÄOPPIMINEN JA AMMATTIOSAAMISEN NÄYTTÖ. Tutkinnon osa: Yrityksessä toimiminen 15 osp Tavoitteet:
TYÖSSÄOPPIMINEN JA AMMATTIOSAAMISEN NÄYTTÖ Tutkinnon osa: Yrityksessä toimiminen 15 osp Tavoitteet: arvioi oman alan tarjontaa ja uusien asiakkaiden löytymistä tuotteistamisen lähtökohdista. täsmentää
LisätiedotVanhusneuvostojen rooli Aktiivinen kansalainen kaiken ikäisenä -avainalue
Vanhusneuvostojen rooli Aktiivinen kansalainen kaiken ikäisenä -avainalue Vanhusneuvosto uusi mahdollisuus ja mahdollistaja Innoittaja: Laki ikääntyneen väestön toimintakyvyn i tukemisesta sekä iäkkäiden
Lisätiedot-kansanterveysohjelma Esitteitä 2001:8
Terveys 2015 -kansanterveysohjelma Esitteitä 2001:8 Terveys 2015 -kansanterveysohjelma Valtioneuvosto hyväksyi toukokuussa 2001 periaatepäätöksen Terveys 2015 -kansanterveysohjelmasta, joka linjaa Suomen
LisätiedotKotkan johtamisen ja toiminnan arviointi kysely-yhteenveto. Anssi Hietaharju, FCG
Kotkan johtamisen ja toiminnan arviointi kysely-yhteenveto Anssi Hietaharju, FCG Vastaajan tausta 2 viranhaltija 6 1 luottamushenkilö 32 0 5 10 15 20 25 30 35 Kyselyyn vastasi yhteensä 38 / 57 henkilöä
LisätiedotKohti yhteistä liikuntaa. Soveltava liikunta SoveLin strategia
Kohti yhteistä liikuntaa Soveltava liikunta SoveLin strategia Kohti yhteistä liikuntaa SoveLin strategia 2009 2012 Soveltava Liikunta SoveLi ry Työryhmä Heidi Hölsömäki (toim.) leena Jokinen Sari Kivimäki
LisätiedotULKOMAISEN HENKILÖSTÖN TUKIPALVELUIDEN SEURANTARAPORTTI LUOVUTETTU 27.4.2012 KEHITTÄMISTYÖRYHMÄ JYVÄSKYLÄN YLIOPISTO
ULKOMAISEN HENKILÖSTÖN TUKIPALVELUIDEN KEHITTÄMISTYÖRYHMÄ SEURANTARAPORTTI LUOVUTETTU JYVÄSKYLÄN YLIOPISTO SISÄLLYS Johdanto...1 1 Toimenpide-ehdotusten toteutuminen ja kv-henkilöstöpalveluiden kehittyminen...2
LisätiedotErityisliikunnan muuttuvat käsitteet ja käytännöt
Erityisliikunnan muuttuvat käsitteet ja käytännöt Pauli Rintala Erityisliikunnan professori Jyväskylän yliopisto Liikuntakasvatuksen laitos ERITYISLIIKUNNAN HISTORIA Ennen v. 1900: Lääketieteellinen voimistelu
LisätiedotJärjestämissuunnitelma hyvinvoinnin ja terveyden edistämisen työvälineenä. TERVESOS 2012 Tampere 9.5.2012
Tampere-talo 8. 9.5.2012 Järjestämissuunnitelma hyvinvoinnin ja terveyden edistämisen työvälineenä TERVESOS 2012 Tampere 9.5.2012 Terveydenhuoltolaki Lain tarkoituksena on edistää ja ylläpitää väestön
LisätiedotLempäälän kunta Vapaa-aikapalvelut HINNASTO. Voimassa 1.9.2012 alkaen tai erikseen ilmoitettuna aikana
Lempäälän kunta Vapaaaikapalvelut HINNASTO Voimassa 1.9.2012 alkaen tai erikseen ilmoitettuna aikana VAPAAAIKALAUTAKUNTA 8.3.2012 LIIKUNTAPALVELUT Liikuntatilat ja alueet Liikuntatilojen ja alueiden maksuja
LisätiedotLIIKU OMIN VOIMIN - TERVEYSLIIKUNTAHANKE
LIIKU OMIN VOIMIN - TERVEYSLIIKUNTAHANKE Hanke esittely vuodelle 2016 Liikunta on lääkettä! Liikunta missä muodossa tahansa on kaikkein tärkeintä. Sinä itse päätät miten sinä liikut, mitä sinä syöt, mitä
Lisätiedot1 KÄYTTÖTALOUSOSA. Tuloslaskelma 7.5.2015 Tammikuu-Huhtikuu 2015 400 Liikuntalautakunta
1 KÄYTTÖTALOUSOSA Liikuntalautakunta Tuloslaskelma 7.5.2015 Tammikuu-Huhtikuu 2015 400 Liikuntalautakunta muutosten jälk. TOT2015 TOT-% TOT2014 TP2014 Toimintatuotot 745150 745150 288515 38,7 284441 845490
LisätiedotSaavutettava tieto- ja viestintäympäristö. Johtaja Hannu Sirén Stivi-julkaisuseminaari Helsinki, 31.3.2014
Saavutettava tieto- ja viestintäympäristö Johtaja Hannu Sirén Stivi-julkaisuseminaari Helsinki, 31.3.2014 YK:n yleissopimus vammaisten henkilöiden oikeuksista Sopimuksella vahvistetaan kaikkien ihmisoikeuksien
LisätiedotErityistä tukea tarvitsevat asiakkaat sosiaali- ja terveydenhuollossa
Erityistä tukea tarvitsevat asiakkaat sosiaali- ja terveydenhuollossa SHL 3 erityistä tukea tarvitsevalla henkilöllä ja asiakkaalla tarkoitetaan henkilöä, jolla on erityisiä vaikeuksia hakea ja saada tarvitsemiaan
LisätiedotKoordinaattorin puheenvuoro
Koordinaattorin puheenvuoro Ikääntyneen hyvä arkiavustusohjelman keskustelutilaisuus 9.12.2011 Pirkko Karjalainen toiminnanjohtaja Tästä lähdettiin Hanketta valmisteltiin Ray:n aloitteesta kevään 2011
LisätiedotSoveLin jäsenjärjestöjen yhdistykset ja kerhot liikunnan palveluketjussa. Virpi Pennanen soveltavan liikunnan asiantuntija
SoveLin jäsenjärjestöjen yhdistykset ja kerhot liikunnan palveluketjussa Virpi Pennanen soveltavan liikunnan asiantuntija Sisältö Esittely SoveLin kansanterveys- ja vammaisjäsenjärjestöt ja järjestöjenliikunnasta
LisätiedotTunnistetaanko työttömän palvelutarpeet? Miten työtön ohjautuu terveydenhuoltoon?
Tunnistetaanko työttömän palvelutarpeet? Miten työtön ohjautuu terveydenhuoltoon? Työttömän henkilön hoito ja palveluprosessi -koulutus 8.12.2015 Katariina Korkeila Turun hyvinvointitoimiala, terveyspalvelut
LisätiedotHyvinvoinnin ja terveyden edistäminen kunnissa ja alueilla
Hyvinvoinnin ja terveyden edistäminen kunnissa ja alueilla Perusterveydenhuollon hoitotyön johtajien työkokous 10.4.2015 Helsinki Johtaja Taru Koivisto Sosiaali- ja terveysministeriö Sosiaali- ja terveydenhuollon
LisätiedotAVOIMEN AMK:N VALTAKUNNALLINEN KEHITTÄMISVERKOSTO 10.3.2015 TOIMINTASUUNNNITELMA 2015 2017. 1. Johdanto
AVOIMEN AMK:N VALTAKUNNALLINEN KEHITTÄMISVERKOSTO 10.3.2015 TOIMINTASUUNNNITELMA 2015 2017 1. Johdanto 2. Kehittämisverkoston toimijat ja järjestäytyminen 3. Toiminnan tavoitteet ja teemat 4. Kehittämisverkoston
LisätiedotAlkukartoitus vuodelta 2011: Yleisosio (lomake 1)
5% valmiina Alkukartoitus vuodelta 2011: Yleisosio (lomake 1) Tervetuloa täyttämään Voimaa vanhuuteen -ohjelman alkukartoituskyselyn yleisosiota. Tämä lomake koostuu seuraavista osioista: 1. Taustatiedot
LisätiedotIkäystävällinen Hervannan palvelualue -projekti
Valokuva: 2012 BLOM Ikäystävällinen Hervannan palvelualue -projekti Ympäristöministeriö Tampereen kaupunki Tampereen Kotilinnasäätiö Tampereen Vanhuspalveluyhdistys ry Vaihtoehtoja ikäihmisen asumiseen
LisätiedotHyvinvointikoordinaattori Antti Anttonen
Hyvinvointikoordinaattori Antti Anttonen Työn sisältö Kuntastrategia ja kunnan hyvinvointiohjelma liikuntaa edistämässä Miten eri väestöryhmät liikkuvat ja Hollolan kunta liikunnan edistäjänä Kuvaus Hollolan
LisätiedotSosiaali- ja terveydenhuollon yhteistyö ikäihmisten kotona asumisen tukemisessa
Sosiaali- ja terveydenhuollon yhteistyö ikäihmisten kotona asumisen tukemisessa Sini Eloranta sh, TtT suunnittelija, VSSHP/Hoitotyön toimisto Turun yliopisto, hoitotieteen laitos Tausta ikäihmisten kotihoidon
LisätiedotSosiaali- ja terveydenhuollon kehittämistoiminnan ajankohtaiset kysymykset
Sosiaali- ja terveydenhuollon kehittämistoiminnan ajankohtaiset kysymykset POHJOIS-SUOMEN SOSIAALIALAN OSAAMISKESKUKSEN NEUVOTTELUKUNNAN KOKOUS 27.2.2014 Pirjo Sarvimäki STM Sosiaalihuollon kehittämistoimintaa
LisätiedotIKÄÄNTYNEET. Liikkuuko Pieksämäki projektin väliraportin tiivistelmä
IKÄÄNTYNEET Liikkuuko Pieksämäki projektin väliraportin tiivistelmä MIHIN TIEDOT PERUSTUVAT? Seniorikyselyyn vastasi 89 yli 65-vuotiasta pieksämäkeläistä. Vastaajiksi on valikoitunut liikunnallisesti erittäin
LisätiedotTIKKAKOSKEN ALUEEN VARHAISKASVATUSSUUNNITELMA
TIKKAKOSKEN ALUEEN VARHAISKASVATUSSUUNNITELMA Tikkakosken varhaiskasvatuspalvelut 41160 Tikkakoski SISÄLLYS 1. TIKKAKOSKEN VARHAISKASVATUSPALVELUT 2 2. TOIMINTA-AJATUS JA TOIMIVA ARKI......3 3. HYVINVOIVA
LisätiedotKainuun maakuntaohjelman 2009-2013 laatimisen käynnistysseminaari 13.10. klo 12.00 Bio Rex Kajaani
Kainuun maakuntaohjelman 2009-2013 laatimisen käynnistysseminaari 13.10. klo 12.00 Bio Rex Kajaani Annikki Aitoaho terveyden edistämisen suunnittelija Kainuun maakunta-kuntayhtymä VÄLÄHDYKSIÄ SUOMALAISESTA
LisätiedotSähköinen hyvinvointikertomus PERTUNMAAN KUNTA HYVÄKSYTTY VALTUUSTOSSA 12/2012 HYVÄKSYTTY VALTUUSTOSSA 12/2013
Sähköinen hyvinvointikertomus PERTUNMAAN KUNTA HYVÄKSYTTY VALTUUSTOSSA 12/2012 HYVÄKSYTTY VALTUUSTOSSA 12/2013 KH 6/2012: Hyvinvointityöryhmä Kunnanjohtaja Juha Torniainen Rehtori/ koulutoimen johtaja
LisätiedotLisää liikettä Liikunta Parempia tuloksia - Urheilu
Lisää liikettä Liikunta Parempia tuloksia - Urheilu Alueellinen terveysliikuntasuunnitelma Suunnitelma tehtiin yhdessä: Sairaanhoitopiiri - Normiohjaus - Osaaminen UKK-Instituutti - Informaatio-ohjaus
LisätiedotMiten esimies voi edistää yhdenvertaisuutta kansainvälistyvässä työyhteisössä?
Miten esimies voi edistää yhdenvertaisuutta kansainvälistyvässä työyhteisössä? Tutkija Päivi Vartiainen tutkimushanke, Tampereen yliopisto, kasvatustieteiden yksikkö Kulttuurien välisen työn valmiuksien
LisätiedotTerveyden ja toimintakyvyn edistämisen lautakunnan toiminta-avustusten suuntaamisperusteet vuodelle 2015
Terveyden ja toimintakyvyn edistämisen lautakunnan toiminta-avustusten suuntaamisperusteet vuodelle 2015 Sosiaali -ja terveydenhuollon ja potilasyhdistysten, ehkäisevän päihdetyön, eläinsuojelutyön ja
LisätiedotMuistio Keski Suomen mielenterveys ja päihdepalvelujen ohjausryhmän kokouksesta 9.9.2010
1 Keski Suomen sairaanhoitopiiri Muistio Keski Suomen mielenterveys ja päihdepalvelujen ohjausryhmän kokouksesta 9.9.2010 Aika: Torstai 9.9.2010 klo 13.00 15.30 Paikka: Keski Suomen keskussairaala, Ravintola
Lisätiedot31.10.2012 klo 17.30 19.00 Terveyskeskuksen ruokasali/päivätoiminnan tila. Sivu 61 KOKOUKSEN LAILLISUUS JA PÄÄTÖSVALTAISUUS 116
Sosiaali- ja terveyslautakunta 7/2012 31.10.2012 klo 17.30 19.00 Terveyskeskuksen ruokasali/päivätoiminnan tila Sivu 61 KOKOUKSEN LAILLISUUS JA PÄÄTÖSVALTAISUUS 116 62 PÖYTÄKIRJAN TARKISTAJIEN VALINTA
LisätiedotAjankohtaista koulutuspolitiikassa. Johtaja Mika Tammilehto Koulutuspolitiikan osasto Ammatillisen koulutuksen vastuualue 9.12.
Ajankohtaista koulutuspolitiikassa Johtaja Mika Tammilehto Koulutuspolitiikan osasto Ammatillisen koulutuksen vastuualue 9.12.2013 Hallituksen rakennepoliittinen ohjelma Suomen kokonaistuotanto jää tänä
LisätiedotYmpäristön muutos. Uusi hyvinvointi. Kunta hyvinvoinnin edistäjänä - verkostoprojekti. Tulevaisuuden kunta. Muuttuva johtaminen.
Hyvinvointiennakointi Hyvinvointijohtaminen kunnassa ja yhdyspinnoilla Uusi hyvinvointi Ympäristön muutos Kunta hyvinvoinnin edistäjänä - verkostoprojekti Hyvinvointinäkökulmaa yhdyspintasopimu ksiin Tulevaisuuden
LisätiedotVAMMAISPALVELUHAKEMUS
1 VAMMAISPALVELUHAKEMUS Hakijan henkilötiedot Sukunimi Etunimet Henkilötunnus Osoite Ammatti Puhelinnumero Haettavat palvelut (Huomioi, että hakemus täytetään vain niiden palveluiden osalta, joita haetaan)
LisätiedotAlkukartoitus 2016 Kiuruvesi Asukasluku: 8600, 75 vuotta täyttäneitä: 1120 (13 %), Lähde: Sotkanet 2015
Alkukartoitus 2016 Kiuruvesi Asukasluku: 8600, 75 vuotta täyttäneitä: 1120 (13 %), Lähde: Sotkanet 2015 Voimaa vanhuuteen -ohjelmaan valittiin vuonna 2016 yhteensä 18 kuntaa (kuvio1.) Kolmivuotisen kehittämistyön
LisätiedotMatkalla naapuruuteen -seminaari Eduskunnan terveiset. Kansanedustaja, TtT Merja Mäkisalo-Ropponen
Matkalla naapuruuteen -seminaari Eduskunnan terveiset Kansanedustaja, TtT Merja Mäkisalo-Ropponen Vammaisten palveluista hallitusohjelmassa Jatketaan vammaispoliittisen ohjelman (VAMPO) toimeenpanoa. Erityisenä
LisätiedotLIIKUNNAN ARVOSTUS PIEKSÄMÄELLÄ
2011 LIIKUNNAN ARVOSTUS PIEKSÄMÄELLÄ 12.10.2011 Liikunnan arvostus Pieksa ma ella ja sen jäsenseurat(33 kpl) ovat huolissaan Pieksämäen liikunta ja urheilutoiminnan näivettymisestä ja kaupungin liikuntaorganisaation
LisätiedotUusi liikuntalaki voimaan 2015 Kunnat uusien haasteiden edessä Muuttuvatko kuntien tehtävät?
Uusi liikuntalaki voimaan 2015 Kunnat uusien haasteiden edessä Muuttuvatko kuntien tehtävät? Kari Sjöholm 10.9 2014 -200-400 -600-800 -1000-1200 -1400-1600 Hallitusohjelman sekä vuosien 2012-2014 kehysriihien
LisätiedotKEURUUN KAUPUNGIN JOHTAMINEN
KEURUUN KAUPUNGIN JOHTAMINEN Keuruun kaupunkia johdetaan seuraavien asiakirjojen pohjalta: 1. Keuruun kaupungin johtamisen periaatteet 2. Keuruun kaupungin hallintosääntö 3. Keuruun kaupungin organisaatiosääntö
LisätiedotAuli Korhonen, neuvotteleva virkamies, TEM Hyvinvointialan toimialatietopäivä, Joensuu 2.2.2011
HYVÄ hanke - missä mennään? Auli Korhonen, neuvotteleva virkamies, TEM Hyvinvointialan toimialatietopäivä, Joensuu 2.2.2011 Hyvinvointialan työ- ja elinkeinopoliittinen kehittäminen - HYVÄ 2010 PÄÄTAVOITE
LisätiedotVanhempien näkemyksiä alle kouluikäisen neurologista kuntoutusta ja ohjausta saavan lapsen kuntoutuksesta sekä heidän osallisuudestaan siihen
Vanhempien näkemyksiä alle kouluikäisen neurologista kuntoutusta ja ohjausta saavan lapsen kuntoutuksesta sekä heidän osallisuudestaan siihen Mäntykangas 2 Kysely toteutettiin strukturoidulla lomakkeella
LisätiedotKuntien sote-menot 2012. 20,6 miljardia
1 Palveluseteli Kuntien sote-menot 2012 Kuntien sote-hankinnat yksityisiltä 2,38 mrd. eli 11,7 % 46 % kuntien menoista 20,6 miljardia Palveluseteli 0,08 mrd. eli noin 80 miljoonaa Julkisen sektorin oma
LisätiedotAjankohtaista maahanmuutosta - mikä on kansanopistojen rooli? Maahanmuuttajakoulutus työkenttänä, Turun Kristillinen opisto 29.1.
Ajankohtaista maahanmuutosta - mikä on kansanopistojen rooli? Maahanmuuttajakoulutus työkenttänä, Turun Kristillinen opisto 29.1.2013 Ulla-Jill Karlsson Neuvotteleva virkamies Pääministeri Jyrki Kataisen
Lisätiedot8.9.2010 VANH 12 KOKOUKSEN LAILLISUUS JA PÄÄTÖSVALTAISUUS 13 VANH 13 PÖYTÄKIRJAN TARKASTAJIEN VAALI 13
3/2010 8.9.2010 Asiat VANH 12 KOKOUKSEN LAILLISUUS JA PÄÄTÖSVALTAISUUS 13 VANH 13 PÖYTÄKIRJAN TARKASTAJIEN VAALI 13 VANH 14 VANHUSTENVIIKON 3.-10.10.2010 OHJELMAN SUUNNITTELU 14 VANH 15 MUUT ASIAT 15 3/2010
LisätiedotSENIORILIIKUNTAA ESPOOSSA. Espoo 15.10.2014 Espoon liikuntapalvelut, liikuntasuunnittelija esa.yletyinen@espoo.fi p. 050 540 6329
SENIORILIIKUNTAA ESPOOSSA Espoo 15.10.2014 Espoon liikuntapalvelut, liikuntasuunnittelija esa.yletyinen@espoo.fi p. 050 540 6329 LIIKUNTAA IKÄÄNTYVILLE Ikääntyessä säännöllinen ja monipuolinen liikkuminen
LisätiedotTyötön eri palveluissa Kuntoutus työllistymisen tukena
Työtön eri palveluissa Kuntoutus työllistymisen tukena Sirpa Syrjäläinen asiantuntija, kuntoutuspalvelut Varsinais-Suomen TE-toimisto 1 TE-palvelut www.te-palvelut.fi 2 1 Ammatillisen kuntoutuksen tarpeen
LisätiedotLausuntopyyntö STM 2015
Lausuntopyyntö STM 2015 1. Vastaajatahon virallinen nimi Nimi - Vaasan sairaanhoitopiirin ky 2. Vastauksen kirjanneen henkilön nimi Nimi - Göran Honga 3. Vastauksen vastuuhenkilön yhteystiedot Nimi Asema
LisätiedotEspoon kaupunki Pöytäkirja 59
10.12.2015 Sivu 1 / 1 4750/2015 02.05.00 59 nuorisopalvelujen maksuperusteet 2016 Valmistelijat / lisätiedot: Anna Seppänen, puh. 047 382 47350 Ari Jaakkola, puh. 050 522 7521 Mirja Taavila, puh. 046 877
LisätiedotHankkeen oma toiminta
Page 1 of 6 KKI-hankkeenne loppuselvityksen seurantalomake Hankkeen oma toiminta 1. Miten seuraavat liikuntatoimintaan vaikuttavat organisaatiot olivat mukana Teidän KKIhankkeennekäytännön työssä viimeisen
LisätiedotPohjois-Karjalan ammattikorkeakoulu
Pohjois-Karjalan ammattikorkeakoulu Työelämäpalvelut Harri Mikkonen 1. Tutkintokoulutus Ylempi (AMK) Tutkintoon johtava aikuiskoulutus Avoin ammattikorkeakoulu 2. Täydennyskoulutus Erikoistumisopinnot
LisätiedotYHTEINEN OTE alkoholi-, huume- ja
YHTEINEN OTE alkoholi-, huume- ja rahapelihaittojen sekä tupakoinnin vähentämiseen EHKÄISEVÄN PÄIHDETYÖN LAKI JA TOIMINTAOHJELMA TIETOA KUNTAPÄÄTTÄJÄLLE www.thl.fi/ ehkaisevapaihdetyo Tehoa haittojen ehkäisyyn,
LisätiedotKuntalaisten kuuleminen ja tiedon hyödyntäminen Siun Sote valmistelussa Hyvinvointifoorumi 2016 2.5.2016 Lahti. Toiminnanjohtaja Elina Pajula
Kuntalaisten kuuleminen ja tiedon hyödyntäminen Siun Sote valmistelussa Hyvinvointifoorumi 2016 2.5.2016 Lahti Toiminnanjohtaja Elina Pajula Pohjois-Karjalan Sosiaaliturvayhdistys ry: 1. Osallisuus ihmisten
LisätiedotAKSELI HANKE 2010-2013
AKSELI HANKE 2010-2013 Osaavaa työvoimaa Päivi Kipinoinen 1.3.2011 Vaikutus, tavoitteet ja tulokset VAIKUTUS Keski-Karjalan seudun yritykset saavat palvelukseensa osaavaa ja motivoitunutta työvoimaa TAVOITE
LisätiedotULVILAN KAUPUNGINVIRASTON JOHTOSÄÄNTÖ
ULVILAN KAUPUNGINVIRASTON JOHTOSÄÄNTÖ Hyväksytty: 25.8.2008 Voimaantulo: 1.9.2008 SISÄLLYSLUETTELO 1 LUKU 2 SOVELTAMISALA 2 1 Soveltamisala 2 2 LUKU 2 TOIMINTA-AJATUS JA JOHTAMINEN 2 2 Toiminta-ajatus
LisätiedotMielestämme hyvä kannustus ja mukava ilmapiiri on opiskelijalle todella tärkeää.
Ops-perusteluonnosten palaute Poikkilaakson oppilailta 1 LUKU 2 B Perusopetuksen arvoperusta Suunta on oikea, ja tekstissä kuvataan hyvin sitä, kuinka kaikilla lapsilla kuuluisi olla oikeus opiskella ja
LisätiedotMeri-Lapin päättäjäpäivä: Millainen rooli kirjastolla on kunnan sivistys- ja hyvinvointipalveluissa?
Kutsu LAAVI/05.12.03/2014 Lappi Opetus- ja kulttuuritoimi -vastuualue 9.7.2014 Jakelussa mainitut Meri-Lapin päättäjäpäivä: Millainen rooli kirjastolla on kunnan sivistys- ja hyvinvointipalveluissa? Lapin
LisätiedotPISARA Pitkäaikaissairauksien alueellinen toimintamalli hankekokonaisuuden aloitusseminaari
1 PISARA Pitkäaikaissairauksien alueellinen toimintamalli hankekokonaisuuden aloitusseminaari 29.4.2010 Keijo Koski 2 Oulun kaupungin tahdonilmaisu 1. Oulun seudulla on asukkaiden tarpeista lähtevä, hyvinvointia
LisätiedotTurvapaikanhakijoiden vastaanottopalvelut Helsingissä. Helsingin kaupunginkanslia Elinkeino-osasto
Turvapaikanhakijoiden vastaanottopalvelut Helsingissä Helsingin kaupunginkanslia Elinkeino-osasto Turvapaikanhakijoiden määrä on noussut Euroopassa räjähdysmäisesti vuoden 2015 aikana. Myös Suomeen saapuvien
LisätiedotERITYISLIIKUNTAKALENTERI syksy 2015 kevät 2016
ERITYISLIIKUNTAKALENTERI syksy 2015 kevät 2016 Kalajoen erityisliikuntakalenterista löydät alueella toimivat eri toimijoiden järjestämät erityisliikuntaryhmät. Kalenteriin listatut ryhmät soveltuvat pitkäaikaissairaiden,
Lisätiedot27.3.2014. Niina Kaukonen, vanhuspalvelujen johtaja Tapio Anttonen, vanhuspalvelujen ylilääkäri
27.3.2014, vanhuspalvelujen johtaja Tapio Anttonen, vanhuspalvelujen ylilääkäri Veteraanien lukumäärä Mikkelin PTY( Mikkeli, Hirvensalmi ja Puumala) 274, (Mikkeli 214, Hirvensalmi 9, Puumala 24), joista
LisätiedotHAAPAJÄRVEN LUKION TASA-ARVO- JA YHDENVERTAISUUSSUUNNITELMA
HAAPAJÄRVEN LUKION TASA-ARVO- JA YHDENVERTAISUUSSUUNNITELMA 2016-2019 1. Johdanto Naisten ja miesten välisestä tasa-arvosta annetun lain 5 a : mukaan (609/1986, muutettu lailla 1329/2014) koulutuksen järjestäjä
LisätiedotJenny Miettinen, arkkitehti, Oulun yliopisto Seminaari: Hyvinvoinnin ja terveyden näkökulmia yhdyskuntasuunnitteluun
Jenny Miettinen, arkkitehti, Oulun yliopisto Seminaari: Hyvinvoinnin ja terveyden näkökulmia yhdyskuntasuunnitteluun 1 2 Nykytilanne Suomalaisten työikäisten liikunnan harrastaminen on lisääntynyt, mutta
LisätiedotErityisryhmien liikuntamatkailu liikeyrityksen näkökulmasta - Case Liikuntakeskus Pajulahti. 24.11.2011 Osku Kuutamo
Erityisryhmien liikuntamatkailu liikeyrityksen näkökulmasta - Case Liikuntakeskus Pajulahti 24.11.2011 Osku Kuutamo Erityisryhmien liikuntamatkailu Erityisryhmien liikunnalla (erityisliikunta, soveltava
LisätiedotEsteettömyys ja saavutettavuus rakennetussa ympäristössä. Erja Väyrynen Yliarkkitehti Ympäristöministeriö Rakennetun ympäristön osasto
Esteettömyys ja saavutettavuus rakennetussa ympäristössä Erja Väyrynen Yliarkkitehti Ympäristöministeriö Rakennetun ympäristön osasto VAMPO-päätösseminaari, Helsinki 10.3.2016 Sisältö 1. Esteettömyyttä
LisätiedotTulevaisuuden Kaukovainio
Tulevaisuuden Kaukovainio Ikääntyneiden asuinalueena Ikäystävällinen asuinalue -seminaari 12.5.2014 Mervi Uusimäki KAUKOVAINIO 3 km keskustasta Rakennettu v. 1965-1975 noin 4700 asukasta Aluesuhdelukuja
LisätiedotERITYISLIIKUNTAKALENTERI syksy 2014-kevät 2015
ERITYISLIIKUNTAKALENTERI syksy 2014-kevät 2015 Kalajoen erityisliikuntakalenterista löydät alueella toimivat eri toimijoiden järjestämät erityisliikuntaryhmät. Kalenteriin listatut ryhmät soveltuvat pitkäaikaissairaiden,
LisätiedotKaija Blom suunnittelija Itä-Suomen aluehallintovirasto. 8.9.2014 Mikkeli. Itä-Suomen aluehallintovirasto, Kaija Blom
Kuntakyselyn tuloksia Itä-Suomesta nuorisotakuun kannalta Miten kunnat ovat järjestäneet nuorten ohjausja palveluverkostoja ja miten ne tukevat nuorisotakuun onnistumista? Kaija Blom suunnittelija Itä-Suomen
LisätiedotKAMU kaikki mukaan turvallisuustyöhön
KAMU kaikki mukaan turvallisuustyöhön Itä-Suomen sisäisen turvallisuuden toimeenpanosuunnitelma 2012-2015 1 Kolmas valtakunnallinen sisäisen turvallisuuden ohjelmaan 2012 2015 Hallitusohjelma 11.6.2011
LisätiedotLapset puheeksi työtapa Porin perusturvan perussosiaalityössä
Lapset puheeksi työtapa Porin perusturvan perussosiaalityössä 11.05.2016 / Porin perusturva, sosiaali- ja perhepalvelut /aikuissosiaalityön päällikkö Krista Virtanen Haluatko onnelliseksi porilaiseksi?
LisätiedotVammaislainsäädännön ajankohtaiset muutokset mitä ja miksi?
Vammaislainsäädännön ajankohtaiset muutokset mitä ja miksi? Terve-Sos, Helsinki, 14.5.2009 lakimies Jaana Huhta, STM 15.5.2009 Vammaispalvelulain muutokset Asiakkaan oikeudet vahvistuvat: asiakkaan yksilöllinen
LisätiedotMiten vaikuttaa maahanmuuttajien terveyteen ja hyvinvointiin? SOTERKOn tutkimuspäivä: Vaikuttavuus: Yksilöön vai yhteisöön?
Miten vaikuttaa maahanmuuttajien terveyteen ja hyvinvointiin? SOTERKOn tutkimuspäivä: Vaikuttavuus: Yksilöön vai yhteisöön? 5.2.2016 Päivikki Koponen 1 Maahanmuuttajien terveys- ja hyvinvointitutkimus
LisätiedotOpiskelijavastaavan ja lähiohjaajan tehtävät. Etelä-Pohjanmaan sairaanhoitopiiri 2015
Opiskelijavastaavan ja lähiohjaajan tehtävät Etelä-Pohjanmaan sairaanhoitopiiri 2015 Opiskelijavastaavan tehtävät Koordinoi ja vastaa laadukkaasta näyttöön perustuvasta opiskelijan harjoittelujakson suunnittelusta,
LisätiedotAsiakaspalvelun uusi toimintamalli autetaan asiakasta digitaalisten palveluiden käytössä (AUTA)
Asiakaspalvelun uusi toimintamalli autetaan asiakasta digitaalisten palveluiden käytössä (AUTA) JUHTA 10.5.2016 JulkICT Mistä on kyse? AUTA on kokeiluhanke, jolla etsitään uutta toimimallia asiakkaiden
LisätiedotLAPSEN VARHAISKASVATUSSUUNNITELMA
1/9 Lapsen nimi: Pvm: Keskusteluun osallistujat: LAPSEN VARHAISKASVATUSSUUNNITELMA Lapsen varhaiskasvatussuunnitelma (Lapsen vasu) on päivähoidon henkilöstön ja vanhempien työväline, jonka avulla luodaan
LisätiedotRakennuspalikoita hyvinvoinnin ja terveyden edistämisen suunnitteluun ja johtamiseen
Rakennuspalikoita hyvinvoinnin ja terveyden edistämisen suunnitteluun ja johtamiseen Hyvinvointi osana kunnan suunnittelua ja päätöksentekoa - Sähköinen hyvinvointikertomus ja vaikutusten ennakkoarviointi
LisätiedotTavoitteena terveyttä ja hyvinvointia
POHJOIS-POHJANMAAN SAIRAANHOITOPIIRI Terveyden edistämisen toimintamuodot Pohjois Pohjanmaan sairaanhoitopiirissä Veikko Kujala Johtaja, Terveyden edistäminen 2 Tavoitteena terveyttä ja hyvinvointia Investointi
LisätiedotHelsingin kaupunki Pöytäkirja 9/ (5) Liikuntalautakunta LAOS/
Helsingin kaupunki Pöytäkirja 9/2012 1 (5) 153 Kaupunginhallitukselle annettava lausunto kuntalaisaloitteesta, joka koskee maksuttoman sporttikortin myöntämistä yli 68-vuotiaille HEL 2012-008118 T 12 03
LisätiedotVALKEAKOSKEN KAUPUNGIN SÄÄNTÖKOKOELMA
1 VALKEAKOSKEN KAUPUNGIN SÄÄNTÖKOKOELMA KV 11.11.2013 Voimaan 1.1.2014 VALKEAKOSKEN KAUPUNGIN SOSIAALI- JA TERVEYSKESKUKSEN JOHTOSÄÄNTÖ Soveltamisala 1 Sosiaali- ja terveyslautakunnan alaisen sosiaali-
Lisätiedot