Perheoikeuden peruskurssiaineistoa

Transkriptio

1 Perheoikeuden peruskurssiaineistoa

2 Käsitteet Yksinhuollossa huolto on vain toisella vanhemmalla. Yksinhuolto voi olla alkuperäistä (toista huoltajaa ei ole koskaan määrätty) tai jälkiperäistä (toinen huoltaja on erotettu huollosta, toinen huoltaja on kuollut). Yksinhuoltaja on lähes poikkeuksetta lähivanhempi.

3 Käsitteet Yhteishuolto merkitsee sitä, että huolto on molemmilla vanhemmilla joko jakamattomana (pääsääntö) tai siten, että huoltajien tehtävät on jaettu (poikkeus) Lapsen asumista koskeva päätös on määräys siitä, kumman vanhemman luona lapsi asuu, jos lapsi on yhteishuollossa Huoltomuotoa koskeva ratkaisu ei sisällä ratkaisua lapsen asumisesta.

4 Lähihuoltajuus ja huollon tarkoitus Lähihuoltaja on vanhempi, jonka luona lapsi asuu. Lapsen huollon tarkoituksena on turvata lapsen tasapainoinen kehitys ja hyvinvointi lapsen yksilöllisten tarpeiden ja toivomusten mukaisesti. Huollon tulee turvata myönteiset ja läheiset ihmissuhteet erityisesti lapsen ja hänen vanhempiensa välillä.

5 Puuttuva kyky toimia huoltajana vanhemman mielenterveysongelmat vanhemman vakavat päihdeongelmat vanhemman väkivaltaisuus lapsikaappausuhka riski lapsen seksuaalisesta hyväksikäytöstä lapsen kaltoin kohtelu lapsen tarpeiden tyydyttämisen laiminlyönti sopimatonta vanhempaa ei pidä määrätä huoltajaksi sopimaton vanhempi pitää vapauttaa huoltajan tehtävistä

6 Tasavertaiset huoltajaehdokkaat Lasta ei voi jakaa. Vrt. Salomonin tuomio Kahdesta sopivasta on valittava lähivanhemmaksi toinen, Ratkaisukriteerinä ei saa olla sukupuoli. Ratkaisussa voi suosia vanhempaa, joka edistää lapsen tapaamisoikeuden säilymistä etävanhempaan. Tapaamisoikeussabotaasia harjoittava vanhempi ei ole sovelias lähihuoltaja.

7 Tasavertaiset huoltajaehdokkaat Miten lapsen mielipide selvitetään? Lapsi ei ole lapsen huoltoriidan asianosainen. Jos vanhemmat ovat yksimielisiä siitä, kumman luona lapsi asuu, sosiaalilautakunta vahvistaa sopimuksen. Riitaisassa tapauksessa tuomioistuin joutuu pyytämään sosiaalilautakunnalta olosuhdeselvityksen.

8 Punnintavaiheet Ensin ratkaistaan kysymys siitä, kumman vanhemman luona lapsen on turvallisinta asua ottaen huomioon lapsen edun. Ratkaisu on tehtävä kaikki asianhaaraan vaikuttavat seikat huomioon ottaen. Tämän jälkeen ratkaistaan kysymys siitä, säilyykö lapsi vanhempiensa yhteishuollossa vain onko yksinhuolto lapselle parempi vaihtoehto.

9 Räätälöity yhteishuolto Tuomioistuin voi antaa tehtävien jakomääräyksiä vanhemmille eli toinen vanhemmista saa oikeuden päättää esimerkiksi päivähoidosta, etu- ja sukunimestä, terveydenhuollosta, koulusta, uskonnosta, passista. Oikeus ei voi itse päättää vanhemman puolesta.

10 Oheishuolto ja sijaishuolto Sijaishuoltajan määrääminen lapselle edellyttää sitä, että siihen on lapsen edun kannalta erityisen painavia syitä. Oheishuoltaja voidaan aina määrätä lapselle, jos sen katsotaan olevan lapsen edun mukaista. Sosiaaliviraston selvitystä ei vaadita, jos oheishuoltajaksi haetaan hakijan uutta aviopuolisoa tai avopuolisoa ja lapsella on entuudestaan vain yksi huoltaja tai lapsen biologinen vanhempi ei vastusta hakemusta ja hakemus on perusteltu.

11 Oheishuolto ja sijaishuolto Jos oheishuoltajaksi haetaan samaa sukupuolta olevien parisuhteessa toista parisuhdekumppania, hakemus hyväksytään, jos biologisesta isästä ei ole tietoa tai jos hän ei vastusta hakemusta. Oheishuoltajan määrääminen edellyttää sosiaalilautakunnan lausuntoa, jos määräystä haetaan lähihuoltajan mielenterveys/päihdeongelmien vuoksi tai lapsen hoidon laiminlyönnin johdosta.

12 Lapsen elatus Lapsen elatuksen suuruus määräytyy lapsen elatuksen tarpeen ja molempien vanhempien elatuskyvyn perusteella. Oikeusministeriön työryhmän mietintö 2006:10 lapsen elatusavun muuttamisesta. Helsingin hovioikeuspiirin laatupiirihanke on ehdottanut suositusten ottamista käyttöön myös tuomioistuimissa. Suositus ei ole muodollisjuridisesti kuitenkaan sitova.

13 Vanhempien elatuskyky Vanhempien todelliset tulot ja mahdollisuus hankkia tuloja + varallisuus vähennykset Vähennyksinä huomioidaan peruskulutuksen aiheuttamat kustannukset, jotka on määritetty kiinteäksi summaksi ja toisaalta vanhemman yksilölliset kustannukset. Yksilöllisiä kustannuksia ovat asumis-, terveydenhoito- ja työmatkakustannukset sekä lapsen tapaamisoikeudesta aiheutuneet kustannukset.

14 Vanhempien elatuskyky Vähennyksenä huomioidaan myös opintolaina ja vanhemman muu elatusvastuu. Runsaasti lasta luonaan pitävä vanhempi voi tehdä lasketusta elatusavusta luonapitovähennyksen, jonka suuruus riippuu luonapidon laajuudesta.

15 Elatusavun määrän laskeminen Lapsen elatuksen tarpeen ja vanhempien elatuskyvyn määrittämisen jälkeen lasketaan kummankin vanhemman osuus lapsen elatuksesta Äidin osuus = äidin tulot x lapsen tarve vanhempien tulot

16 Elatusapuprosessi Elatusapua koskeva vaatimus voidaan esittää avioeron tai lapsen huoltoa ja/tai tapaamisoikeutta koskevan asian yhteydessä. Vanhemmat voivat tehdä hakemuksen yhdessä tai erikseen. Isyyden vahvistamista koskevan kanteen yhteydessä. Erillisellä kanteella (yksin, ei yhdessä!)

17 Asianosaiset Prosessin asianosaiset ovat lapsi ja sen vanhempi, jolta elatusapua vaaditaan. Alaikäistä lasta edustaa hänen huoltajansa eli käytännössä lähivanhempi. Lapsi itse voi 18 vuotta täytettyään vaatia koulutusavustusta. Sosiaalilautakunta voi lapsen puolesta vaatia elatusavun vahvistamista tai korottamista.

18 Lapsen etu elatusasiassa YK:n lapsen oikeuksia koskevan sopimuksen 3 artiklan mukaan kaikissa toimissa, jotka koskevat lapsia, on ensisijaisesti otettava huomioon lapsen etu. Laki lapsen elatuksesta ei lausu mitään lapsen edusta. Elatusapua koskeva asia on tulkittu vakiintuneesti dispositiiviseksi asiaksi eli vanhemmat voivat sopia elatusavun suuruudesta.

19 Lapsen etu elatusasiassa Vanhemmat eivät voi kuitenkaan sitovasti luopua lapsen oikeudesta vastaisuudessa saada elatusapua. KKO 2003:104 KKO 2003:105

20 Lapsen tarpeen ylittävä elatusapu KKO:2002:46:Taloudellisissa vaikeuksissa ollut A oli avopuolisonsa B:n kanteesta myöntämisensä perusteella velvoitettu suorittamaan heidän alaikäisille lapsilleen elatusapua määrän, joka selvästi ylitti sen, mitä lasten tarpeet ja A:n maksukyky huomioon ottaen voitiin pitää riittävänä elatuksena. A:n menettelyn vuoksi muut velkojat jäivät A:n palkkaan kohdistuneessa ulosmittauksessa ilman suoritusta. A:n katsottiin rikoslain 39 luvun 1 :ssä tarkoitetulla tavalla lisänneen perusteettomasti velvoitteittaan ja oleellisesti pahentaneen maksukyvyttömyyttään velkojien vahingoksi.

21 Elatusavun alkamisajankohta Pääsääntö: kanteen vireille panosta lukien tai vireillepanoa myöhemmästä ajankohdasta. Takautuva elatusapu: enintään yhdeltä vuodelta ennen kanteen vireille panoa, jos siihen on erityistä syytä (tahallinen välttely, vastaajan riittävä maksukyky, käydyt sovintoneuvottelut asiassa)

22 Elatustuki Lapsella on oikeus valtion maksamaan elatustukeen, joka on euroa/kk, jos lapselle ei voida vahvistaa vähintään elatustuen suuruista elatusapua tai jos vanhempi ei kykene maksamaan vahvistetun elatustuen suuruista elatusapua. Jos tuomioistuin vahvistaa elatusavun kunnallista elatustukea pienemmäksi sen vuoksi, että vanhempi ei kykene maksamaan elatusapua, tästä on otettava maininta päätökseen. Silloin kunta ei peri erotusta elatusvelvolliselta.

23 Elatustuen maksaminen Esimerkki Toinen vanhemmista on määrätty maksamaan elatusapua lapselle 50 e/kk. Elatusapu on elatusvelvollisen taloudellisen tilanteen vuoksi elatustukea pienempi, joten Kela maksaa elatusavun ja elatustuen erotuksen 86,41 e/kk. Jos elatusvelvollinen ei maksa elatusapua, Kela maksaa koko elatustuen 136,41 e/kk ja perii elatusvelvolliselta 50 e/kk.

24 Elatusavun muuttaminen Oikeuskäytännössä muutoskynnys on muodostunut korkeaksi. Elatusavun muuttamiskynnyksen alentamiselle selvä tarve. ElatusL 11 1 kaksi edellytystä: muuttaminen edellyttää sitä, että olosuhteet vahvistamisen jälkeen ovat muuttuneet olennaisesti ja elatusavun muuttamista on pidettävä kohtuullisena.

25 Elatusavun muuttaminen OM:n mietinnön mukaan elatusapua tulisi aina muuttaa, jos muuttuneilla arvoilla lasketun elatusavun määrä ylittää tai alittaa vahvistetun elatusavun määrän vähintään 15 %:lla. Elatusavun alkuperäinen kohtuuttomuus ElatusL 11.3 ja KKO 1995:121.

26 Koulutusavustus Vanhemmat vastaavat 18 vuotta täyttäneen lapsen koulutuksesta aiheutuvista kustannuksista, mikäli se harkitaan kohtuulliseksi (ElatusL 3.2 ). Lukio (KKO 1996:5), ammatillinen koulutus, vanhempien taloudellinen tilanne ja lapsen koulumenestys vaikuttaa (KKO 1997:7), koulutusavustuksen määrään ei voida suoraan soveltaa elatusavun suuruutta koskevia säännöksiä ( KK0 1997:26), koulutuskustannuksiin luetaan opintomenojen lisäksi koulutuksen aikaiset elinkustannukset (KKO 1996:5). Koulutusavustusta ei voi saada harrastuksiin vrt. oikeus elatusapuun

27 Lapsen huollon ja tapaamisoikeuden täytäntöönpano Lapsen huoltoa ja tapaamisoikeutta koskevan päätöksen täytäntöönpanoa voidaan vaatia tuomioistuimessa, kun päätöstä (perustepäätöstä) ei ole noudatettu. On pidettävä erossa toisistaan perustetta koskeva oikeudenkäynti ja täytäntöönpanoa koskeva oikeudenkäynti.

28 Lapsen huollon ja tapaamisoikeuden täytäntöönpano Täytäntöönpano-oikeudenkäynnissä ei tutkita uudelleen perustepäätöstä. Täytäntöönpanoasia on indispositiivinen. Ratkaisevaa lapsen etu.

29 Täytäntöönpano-oikeudenkäynnin kohde Tuomioistuimen päätös tai sosiaalitoimen vahvistama sopimus lapsen huollosta/asumisesta tai lapsen tapaamisoikeudesta. Tuomioistuimen antama väliaikaismääräys em. asioista. Vieraassa valtiossa annettu lapsen huoltoa ja tapaamisoikeutta koskeva päätös Lapsen luovuttaminen huoltajalleen, jos lapsi on muun kuin laillisen huoltajan hoidossa Lapsen tapaamisoikeuden täytäntöönpano, jos lapsi on muun kuin laillisen huoltajansa hoidossa.

30 Menettelysäännökset täytäntöönpanooikeudenkäynnissä Hakijana lapsen huoltaja, joka vaatii lapsen palauttamista luokseen tai tapaava vanhempi, joka vaatii vahvistetun tapaamisoikeuden toteuttamista. Lähihuoltaja ei voi vaatia etävanhempaa velvoitettavaksi tapaamaan lastaan. Vireillä oleva huoltoriita ei estä täytäntöönpanohakemuksen käsittelyä

31 Täytäntöönpanosovittelu Sovittelun järjestäminen täytäntöönpano-asioissa on pääsääntö. Suomessa pyörii vuositasolla noin kroonistunutta huoltoriitaa tuomioistuimissa, joita yritetään sovitella. Sovittelulle annetaan aikaa noin 4 viikkoa. 12 vuotta täyttänyt lapsi voi vastustaa perustepäätöksen täytäntöönpanoa (kielto-oikeus). Lapsen mielipiteen tulee olla muodostunut riittävän ja vapaan harkinnan pohjalta (informed consent periaate).

32 Päätös täytäntöönpanoasiassa Päätöksessä annetaan täytäntöönpanomääräys, jolla hakijan vastapuoli velvoitetaan luovuttamaan lapsi hakijalle (huollon täytäntöönpano) tai sallimaan lapsen ja tapaavan vanhemman väliset tapaamiset (tapaamisoikeuden täytäntöönpano). Täytäntöönpanon tehosteet: nouto, uhkasakko (juokseva, kiinteä). Jos osapuoli ei ole noudattanut täytäntöönpanomääräystä hänelle asetetusta uhkasakosta huolimatta, uhkasakko voidaan tuomita maksettavaksi eri oikeudenkäynnissä.

33 Lasta koskeva prosessi Valmisteluistunto -> tuomarin aktiivinen prosessinjohto huoltoriidoissa. Tuomarin tulee laatia yhteenveto osapuolten esittämistä vaatimuksista. Yhteenvedossa on erotettava toisistaan riidattomat seikat ja riidanalaiset seikat. Valmisteluistunto tulee järjestää 2-4 viikon kuluessa vastauksen saamisesta. Valmisteluistunnossa asia käsitellään erittäin perusteellisesti. Tavoitteena on sovinto. Jos sitä ei saavuteta, asian käsittelyä jatketaan.

34 Lasta koskeva prosessi Jos huoltoriidassa päätetään pyytää sosiaalilautakunnan olosuhdeselvitys, asia siirretään jatkovalmisteluun. Selvitys voidaan pyytää jostakin osakysymyksestä, Sosiaalitoimi toimii tuomioistuinta avustavana viranomaisena, joka toimittaa tuomioistuimelle tietoja. Olosuhdeselvitys täydentää muuta oikeudenkäyntiaineistoa, sosiaalitoimi ei ratkaise kysymystä siitä, kumpi vanhemmista on soveliaampi lähihuoltajaksi

35 Selvityksen sisältö ja rakenne Selvityksen valmistelee lastensuojelun tehtävissä toimiva työntekijä yhteistyössä lasten huoltoon perehtyneen toisen työntekijän kanssa. Lapsen kuuleminen ja havainnot ovat keskeinen osa selvitystä. Havainnot vanhemman ja lapsen välisestä vuorovaikutuksesta ovat tärkeitä. Kotikäynneillä tarkastetaan lapsen asumisolosuhteet Tietoja hankitaan päiväkodista, koulusta ja terveydenhuollosta Tarvittaessa muilta viranomaisilta

36 Lapsen kuuleminen huoltoriidan yhteydessä Lapselle on varattava tilaisuus tulla kuulluksi oikeudellisissa lasta koskevissa asioissa (YK:n lapsen oikeuksien sopimus 12 art., PerustusL 6.3 ) Lapsen omat toiveet ja mielipiteet on selvitettävä, kun se on lapsen ikään ja kehitystasoon nähden mahdollista, jos vanhemmat eivät ole asiasta yksimielisiä, lapsi on muun henkilön kuin huoltajansa hoidettavana tai selvittämistä on pidettävä lapsen edun kannalta aiheellisena (LhuoltoL 11 )

37 Lapsen kuuleminen huoltoriidan yhteydessä Pääsääntö on, että lapsen kuuleminen toteutetaan ensisijaisesti sosiaalitoimen selvitystyön yhteydessä. Oikeudessa lapsen kuuleminen suoraan on mahdollista, mutta harvinaista. Lasta ei saa panna tuomariksi aikuisten välisessä riidassa, lapsi ei ole huoltoriidan asianosainen.

38 Lapsen mielipiteen merkitys Lapsen ilmaisemalle tahdolle voidaan antaa oikeudellista merkitystä, jos 1. Lapsi on riittävän päätöskykyinen (ikä ja kypsyys) 2. Lapsi on saanut riittävästi tietoa asiasta tavalla, jota lapsi ymmärtää. 3. Lapsi on harkinnut asiaa huolellisesti. 4. Lapsi on ilmaissut tahtonsa ilman pakkoa, taivuttelua ja manipulointia (informed consent periaate, jota sovellettu ratkaisuissa KKO 2004:76 ja KKO 2004:129. Periaate on hyväksytty oikeuskirjallisuudessa.