Kapeiden keskikaideteiden kaidevaurioseuranta

Koko: px
Aloita esitys sivulta:

Download "Kapeiden keskikaideteiden kaidevaurioseuranta"

Transkriptio

1 S12 Pääteiden parantamisratkaisut Kapeiden keskikaideteiden kaidevaurioseuranta Sisäisiä julkaisuja 47/2006

2

3 S12 Pääteiden parantamisratkaisut Kapeiden keskikaideteiden kaidevaurioseuranta Sisäisiä julkaisuja 47/2006 Tiehallinto Helsinki 2006

4 Kannen kuva: Tieliikelaitos Verkkojulkaisu pdf (www.tiehallinto.fi/julkaisut) ISSN TIEH v Tiehallinto Asiantuntijapalvelut Opastinsilta 12 A PL HELSINKI Puhelinvaihde

5 Jussi Sipilä, Olli Mäkelä: S12 Pääteiden parantamisratkaisut. Kapeiden keskikaideteiden kaidevaurioseuranta Helsinki Tiehallinto, Asiantuntijapalvelut. Tiehallinnon sisäisiä selvityksiä 47/ s. + liitt. 26 s. ISSN , v. Asiasanat: kaiteet, keskikaiteet, ohituskaistat, tietyypit Aiheluokka: 34, 82 TIIVISTELMÄ Selvityksessä on kerätty ja analysoitu tiedot keskikaidevaurioista ja liikenneonnettomuuksista keskikaiteellisilta ohituskaistaosuuksilta ja kapeilta nelikaistaisilta teiltä. Seurantaa on tehty kattavasti kaikilla keskikaiteellisilla tieosuuksilla niiden valmistumisesta lähtien. Tässä työssä on raportoitu seurantajakso lokakuu syyskuu 2006 ja verrattu tuloksia aikaisempien vuosien tuloksiin. Seurantaosuuksia on yhteensä seitsemän. vt 4 Äänekoski - Hirvaskangas, keskikaiteelliset ohituskaistat vt 4 välillä Haaransilta - Kempele, kapea nelikaistainen tie vt 5 välillä Joroinen - Varkaus, keskikaiteelliset ohituskaistat vt 5 välillä Vehmasmäki - Hiltulanlahti, kapea nelikaistainen tie vt 6 välillä Ahvenlampi - Muukko, kapea nelikaistainen tie vt 9 välillä Orivesi - Muurame, keskikaiteelliset ohituskaistat kt 54 välillä Loppi - Launonen, keskikaiteelliset ohituskaistat Keskikaiteellisilla tieosuuksilla syntyy kaidevaurioita noin 0,5-1,0 kertaa vuodessa jokaista keskikaidetiekilometriä kohti. 2+2-kaistaisilla osuuksilla vaurioita sattuu enemmän kuin 2+1-kaistaisilla osuuksilla. Keskikaiteellisilla tieosuuksilla tapahtuu 0,2-0,4 keskikaidevaurioita miljoonaa ajoneuvokilometriä kohti vuodessa. 2+2-kaistaisilla osuuksilla vaurioriski on hieman suurempi kuin 2+1-kaistaisilla osuuksilla. Kolmen vuoden seurannan aikana vaurioriski on pysytellyt samalla tasolla. Keskikaiteelliset tiejaksot ovat toimineet suunnitellulla tavalla. Ne ovat ehkäisseet vakavia henkilövahinkoja aiheuttavat kohtaamisonnettomuudet kokonaan. Keskikaiteeseen törmääminen ei näyttäisi aiheuttavan vakavia henkilövahinko-onnettomuuksia. Kolmen vuoden aikana kahdessa keskikaideonnettomuudessa on tullut lieviä henkilövahinkoja. Suurimmat vauriot ovat syntyneet raskaan ajoneuvon törmätessä kaiteen päähän. Eniten vaurioita tapahtuu ohitustilanteissa henkilöautoille. Vaurioita tapahtuu selvästi enemmän talvella kuin kesällä. Yhden keskikaidetörmäyksen vahingot ovat vaurioituneen ajoneuvon lisäksi yleensä muutamia kymmeniä metrejä vaurioitunutta keskikaidetta. Tällaisen vaurion korjauskustannukset ovat keskimäärin Kalleimpia kaidevaurioita kustannuksiltaan ovat raskaiden ajoneuvojen törmäämiset kaiteen päähän. Näissä tapauksissa kaiteen korjauskustannukset ovat olleet Keskimääräinen korjauskustannus keskikaiteellista tiekilometriä kohti vuodessa on noin 1000 /keskikaidekilometri. Vakavimmat häiriötilanteet ovat syntyneet raskaan ajoneuvoyhdistelmän aiheuttamista keskikaidevaurioista. Kun yhdistelmä törmää kaiteeseen, perävaunu taittuu helposti poikittain estäen ajokaistan käytön muulta liikenteeltä. Tällaisissa tilanteissa häiriötilanteen purkaminen on kestänyt 3-6 tuntia. Henkilöautojen aiheuttamat häiriötilanteet ovat lyhytkestoisia. Henkilöauto saadaan helposti siirrettyä tien sivuun häiritsemästä muuta liikennettä.

6

7 ESIPUHE Uusina tietyyppeinä on vuodesta 2000 lähtien otettu Suomessa käyttöön keskikaiteellisia kapeita nelikaistaisia teitä ja keskikaiteellisia ohituskaitaosuuksia. Keskikaidevaurioseurantaa on tehty kattavasti kaikilla keskikaiteellisilla tieosuuksilla lokakuusta 2003 lähtien. Aikaisemmissa selvityksissä on raportoitu kahden ensimmäisen vuoden tulokset. Nyt raportoitava seurantajakso lokakuu syyskuu 2006 on kolmas kokonainen seurantavuosi. Selvityksessä on kerätty ja analysoitu tiedot kaidevaurioista ja liikenneonnettomuuksista toistaiseksi toteutetuilta keskikaiteellisilta kapeilta nelikaistaisilta teiltä ja ohituskaistaosuuksilta. Selvityksen tavoitteena on tarkentaa aikaisempien seurantatutkimusten tuloksia keskikaidevaurioiden määrän ja niiden syiden osalta. Selvitystyötä tullaan jatkamaan aikajaksolla Uutena kohteena seurantaan tulee mukaan Suomen ensimmäinen vaijerikaiteellinen ohituskaistaosuus valtatiellä 4 Simo - Viantienjoki Kemissä. Selvitys on tehty Tiehallinnon Asiantuntijapalvelut -yksikön toimeksiannosta. Tilaajan yhdyshenkilönä on toiminut Päivi Nuutinen. Selvityksen on tehnyt Tieliikelaitoksen Konsultointi, jossa tehtävästä ovat vastanneet Olli Mäkelä ja Jussi Sipilä. Keskikaidevaurioita koskevien tietojen keruusta ovat vastanneet Tieliikelaitoksen hoitourakoitsijat Suolahden, Oulun, Juvan, Kuopion, Lappeenrannan, Oriveden, Jämsän ja Riihimäen hoitourakoista. Helsingissä joulukuussa 2006 Tiehallinto Asiantuntijapalvelut

8

9 Kapeiden keskikaideteiden kaidevaurioseuranta Sisältö 1 JOHDANTO 9 2 SEURANNAN TOTEUTTAMINEN Seurantakohteet Seurantamenetelmä 12 3 KESKIKAIDEVAURIOT Keskikaidevaurioiden määrä, tiheys ja riski Keskikaidevaurioiden syyt Liikenneonnettomuudet keskikaideosuuksilla Keskikaidevaurioiden kustannukset Häiriötilanteet 21 4 YHTEENVETO 23 5 LÄHDELUETTELO 24 6 LIITTEET 25

10 8 Kapeiden keskikaideteiden kaidevaurioseuranta

11 Kapeiden keskikaideteiden kaidevaurioseuranta JOHDANTO 1 JOHDANTO Viime vuosina on otettu käyttöön perinteisen maantien ja moottoritien välille sijoittuvia uusia tietyyppejä, joiden tavoitteena on parantaa liikenteen sujuvuutta ja turvallisuutta. Vuonna 2000 avattiin liikenteelle ensimmäinen keskikaiteellinen kapea nelikaistatie valtatielle 5 Kuopioon. Lokakuussa 2002 avattiin liikenteelle Suomen ensimmäinen keskikaiteellinen ohituskaistaosuus kantatielle 54 Lopelle. Tämän jälkeen on valmistunut useita muitakin keskikaiteellisia tieosuuksia. Keskikaidevaurioseurannan tavoitteena on saada tietoa keskikaiteellisen ohituskaistatien ja kapean nelikaistaisen tien keskikaiteen vaurioherkkyydestä ja -tiheydestä sekä kaidevaurioiden ja törmäysten syistä ja seurauksista. Selvityksessä on kerätty ja analysoitu tiedot keskikaidevaurioista ja liikenneonnettomuuksista keskikaiteellisilta ohituskaistaosuuksilta ja kapeilta nelikaistaisilta teiltä. Seurantakohteita ovat vt 4 välillä Äänekoski - Hirvaskangas (Äänekoski) vt 4 välillä Haaransilta Kempele (Kempele, Liminka) vt 5 välillä Joroinen - Varkaus (Joroinen, Varkaus) vt 5 välillä Vehmasmäki Hiltulanlahti (Kuopio) vt 6 välillä Ahvenlampi Muukko (Joutseno, Lappeenranta) vt 9 välillä Orivesi Muurame (Orivesi, Längelmäki, Jämsä, Korpilahti, Muurame) kt 54 välillä Loppi Launonen (Loppi) Selvityksen kaidevaurioseuranta käsittää aikavälin Kaidevaurioseurantaa on tehty tätä ennen kattavasti kahden vuoden ajan lokakuu syyskuu Näiden vuosien tulokset on raportoitu selvityksessä Kapeiden keskikaideteiden kaidevauriot ja kunnossapidon kokemukset, Tiehallinnon selvityksiä 8/2005 ja muistiossa Keskikaidevaurioiden seuranta (www.tiehallinto.fi/s12). Tämä selvitys on suoraa jatkoa kahdelle aikaisemmalle työlle ja niiden tulokset on esitelty tässä raportissa osana keskikaidevaurioiden kokonaisanalyysia.

12 10 Kapeiden keskikaideteiden kaidevaurioseuranta SEURANNAN TOTEUTTAMINEN 2 SEURANNAN TOTEUTTAMINEN 2.1 Seurantakohteet Seurantakohteina ovat vuosina valmistuneet keskikaiteelliset ohituskaistaosuudet sekä kapeat nelikaistaiset keskikaidetiet (kuva 2-1). Kuva 2-1. Seurantakohteet. Vuosina valmistuneet keskikaiteelliset ohituskaistaosuudet ja kapeat nelikaistaiset keskikaidetiet. Keskikaiteelliset ohituskaistaosuudet ovat joko 2+1- tai 2+2-kaistaisia. Ohituskaistojen välissä voi olla perinteisiä keskikaiteettomia kaksikaistaisia osuuksia.

13 Kapeiden keskikaideteiden kaidevaurioseuranta SEURANNAN TOTEUTTAMINEN Kapea nelikaistainen keskikaidetie tarkoittaa ohituskaistaa pidempää yhtäjaksoista 2+2-kaistaista tieosuutta. Kapea nelikaistainen tie voi olla moottoritie. Keskikaiteellisia ohituskaistaosuuksia on valtatiellä 4 Hirvaskangas - Äänekoski, valtatiellä 5 Joroinen - Varkaus, valtatiellä 9 Orivesi - Muurame ja kantatiellä 54 Loppi - Launonen. Orivesi - Muurame ja Joroinen - Varkaus osuudella on sekä 2+1- että 2+2-kaistaisia ohituskaistaosuuksia. (taulukko 2-1) Kapeita nelikaistaisia teitä ovat valtatie 4 Haaransilta - Kempele, valtatie 5 Vehmasmäki - Hiltulanlahti sekä valtatie 6 Ahvenlampi - Muukko. Valtateiden 4 ja 5 seurantaosuudet ovat moottoriteitä. (taulukko 2-1) Kaikilla Suomessa toteutetuilla keskikaiteellisilla teillä kaidetyyppi on joko kevyt tai raskas putkipalkkikaide. Raskas putkipalkkikaide kuuluu törmäyskestävyysluokkaan H1 ja kevyt putkipalkkikaide luokkaan N2. Raskas putkipalkkikaide on testattu törmäyskokeessa 10 tonnin kuorma-autolla nopeudella 70 km/h 15 asteen törmäyskulmassa. Kevyt putkipalkkikaide kestää 1,5 tonnin henkilöauton törmäyksen 110 km/h nopeudella 15 asteen törmäyskulmassa. Ensimmäinen vaijerikaiteellinen ohituskaistaosuus on rakennettu kesällä 2006 valtatielle 4 Simon ja Kemin välille. Osuus ei ole ollut vielä mukana seurannassa Taulukko 2-1. Seurantakohteiden poikkileikkaus, pituus, liikennemäärä ja kaidetyyppi. Seurantakohde poikkileikkaus kaidepituus (km) Vt kaistaiset ohituskaistat Hirvaskangas - 15,75/7,0+3,75 m Äänekoski keskialue 2,0 m Vt 4 Haaransilta - Kempele Vt 5 Joroinen - Varkaus Vt 5 Vehmasmäki - Hiltulanlahti Vt 6 Muukko - Ahvenlampi Vt 9 Orivesi - Muurame Kt 54 Loppi - Launonen kapea nelikaistainen tie 18,7/2x7,0 m keskialue 1,7 m 2+1- ja 2+2-kaistaiset ohituskaistat kapea nelikaistainen tie 18,7/2x7,0 m keskialue 1,7 m kapea nelikaistainen tie 20,2/2x7,0 m keskialue 2,2 m 2+1-kaistaiset ohituskaistat 15,75/7,0+3,75 m 2+2-kaistaiset ohituskaistat 19,0/2x7,0 m keskialue 2,0 m 2+1-kaistaiset ohituskaistat 15,7/7,25+3,75 m keskialue 1,7 m liikennemäärä kaidetyyppi (KVL 2006) 2,3 km raskas putkipalkkikaide 8,6 km kevyt putkipalkkikaide 10,7 km raskas putkipalkkikaide 11,8 km raskas putkipalkkikaide 4,2 km raskas putkipalkkikaide 16,9 km kevyt putkipalkkikaide 1,3 km ja 1,6 km kevyt putkipalkkikaide

14 12 Kapeiden keskikaideteiden kaidevaurioseuranta SEURANNAN TOTEUTTAMINEN 2.2 Seurantamenetelmä Keskikaidevaurioita on seurattu kattavasti kolmen vuoden ajan lokakuusta 2003 syyskuuhun 2006 kaikilla keskikaiteellisilla ohituskaistaosuuksilla ja kapeilla nelikaistaisilla keskikaideteillä. Kahdesta kohteesta seurantatietoja on kolmea vuotta pidemmältä ajalta ja uusimmista kohteista ainoastaan vuodelta (taulukko 2-2). Hoitourakoitsijat ovat kirjanneet tapahtuneet keskikaidevauriot seurantalomakkeelle. Lomakkeelle on kirjattu vaurion tapahtuma-aika, paikka ja kuvaus tapahtumasta sekä vaurion seuraukset ja kaiteen korjaus ajankohta ja kustannukset. Hoitourakoitsijoiden vaurioilmoituksia on täydennetty poliisin onnettomuusilmoituksien tiedoilla, lähinnä tapahtumakuvauksella. Kaikki vauriot eivät ole tulleet poliisin tietoon, joten tapahtumakuvausta ei ole kaikista vaurioista. Poliisin onnettomuusilmoitusten tiedoilla täydennetyt seurantalomakkeet on esitetty liitteissä 1-7. Taulukko 2-2. Seuranta-aika eri kohteissa. Seurantakohde Vt 4 Hirvaskangas - Äänekoski Vt 4 Haaransilta - Kempele Vt 5 Joroinen - Varkaus Vt 5 Vehmasmäki - Hiltulanlahti Vt 6 Muukko - Ahvenlampi Vt 9 Orivesi - Muurame Kt 54 Loppi - Launonen Seuranta-aika lokakuu syyskuu2006 (1 vuosi) lokakuu syyskuu 2006 (3 vuotta) lokakuu syyskuu 2006 (1 vuosi) lokakuu syyskuu 2006 (6 vuotta) lokakuu syyskuu 2006 (3 vuotta) lokakuu syyskuu 2006 (3 vuotta) lokakuu syyskuu 2006 (4 vuotta)

15 Kapeiden keskikaideteiden kaidevaurioseuranta KESKIKAIDEVAURIOT 3 KESKIKAIDEVAURIOT 3.1 Keskikaidevaurioiden määrä, tiheys ja riski Keskikaidevaurioiden määrä Keskikaidevaurioiden kokonaismäärä kolmen viime vuoden osalta on 106 vauriota (taulukko 3-1). Vaurioiden määrässä on vuosien välillä huomattavaa vaihtelua. Seurantajakson vaurioiden määrä 2+2-kaistaisilla osuuksilla oli selvästi muita vuosia suurempi. Suurimmat vauriomäärät ovat olleet kaikilla 2+2-kaistaisilla tieosuuksilla seurantajaksolla (taulukko 3-2). Vuoden vaurioiden määrää aikaisempiin vuosiin verrattaessa pitää huomioida, että luvuissa on mukana kaksi seurantakohdetta (vt 4 Hirvaskangas - Äänekoski 2+1 ja vt 5 Joroinen - Varkaus 2+1 ja 2+2) enemmän kuin aikaisempina vuosina. Seurantajakson vaurioiden suuremman määrän 2+1-kaistaisilla osuuksilla selittää uusilla seurantaosuuksilla tapahtuneet vauriot. Vuosina mukana olleissa 2+1-kaistaisissa seurantakohteissa tapahtui yhteensä 5 vauriota, joka on samaa tasoa aikaisempien vuosien kanssa. Valtatien 5 Joroinen - Varkaus vuonna 2005 liikenteelle avatulla 2+2- kaistaisella osuudella ei tapahtunut vaurioita , joten uusilla 2+2- kaistaisilla seurantakohteilla ei ollut vaikutusta vaurioiden kokonaismäärään nelikaistaisilla osuuksilla. Taulukko 3-1. Keskikaidevaurioiden määrä vuosittain 2+2-kaistaisilla ja 2+1-kaistaisilla osuuksilla. Vuoden luvuissa on mukana kaksi vuonna 2005 liikenteelle avattua seurantakohdetta enemmän kuin aikaisempien vuosien luvuissa. Keskikaidevauriot (vaurioiden lkm) Yhteensä 2+2-ajokaistaiset ajokaistaiset Yhteensä Vakavia vaurioita, joista poliisi on tehnyt onnettomuusilmoituksen tai jotka ovat vaatineet välitöntä korjausta, on kolmen vuoden aikana tapahtunut 57 kertaa, mikä on 54 % tapahtuneiden vaurioiden kokonaismäärästä (106 keskikaidevauriota).

16 14 Kapeiden keskikaideteiden kaidevaurioseuranta KESKIKAIDEVAURIOT Eniten kaidevaurioita on tapahtunut valtatiellä 9 Orivesi - Muurame 2+2- kaistaisilla ohituskaistaosuuksilla ja vähiten valtatiellä 5 Joroinen - Varkaus 2+2-kaistaisella osuudella. Joroinen - Varkaus 2+2-kaistaisella osuudella ei yhden vuoden seurannan aikana tapahtunut yhtään vauriota. (taulukko 3-2) Eniten vuosittaista hajontaa kaidevaurioiden määrässä on valtatiellä 5 Vehmasmäki - Hiltulanlahti ja valtatiellä 9 Orivesi - Muurame 2+2-kaistaisilla osuuksilla. Muilla osuuksilla vaurioita on tapahtunut vuosittain melko tasaisesti. Taulukko 3-2. Keskikaidevaurioiden määrä vuosittain seurantakohteissa. Seurantakohde Vt 4 Hirvaskangas - Äänekoski 2+1 Vt 4 Haaransilta - Kempele 2+2 Vt 5 Joroinen - Varkaus 2+1 Vt 5 Joroinen - Varkaus 2+2 Vt 5 Vehmasmäki - Hiltulanlahti Vt 6 Muukko - Ahvenlampi 2+2 Vt 9 Orivesi - Muurame 2+1 Vt 9 Orivesi - Muurame 2+2 Kt 54 Loppi - Launonen 2+1 Keskikaidevauriot (vaurioiden lkm/vuosi) Aikaisemmat selvitykset ( ) ( ) Keskiarvo vaurioita/ vuosi Keskikaidevauriotiheys Keskikaidevauriotiheys kuvaa keskikaidevaurioiden määrää tiekilometriä kohti. Mitä suurempi vauriotiheys on, sitä enemmän joudutaan tekemään toimenpiteitä vaurioiden korjaamiseksi jokaista tiekilometriä kohti. Keskimäärin vauriotiheys on ollut 0,67 vauriota per keskikaidekilometri vuodessa. Vauriotiheys on vaihdellut kolmen vuoden seurantajakson aikana 0,51 ja 1,12 välillä. Karkeasti arvioiden voidaan sanoa, että keskikaiteellisilla tieosuuksilla syntyy kaidevaurioita noin 0,5-1,0 kertaa vuodessa jokaista keskikaiteellista tiekilometriä kohti. (taulukko 3-3) Keskikaidevauriotiheys on ollut vuosina kaistaisilla osuuksilla hieman suurempi verrattuna 2+1-kaistaisiin osuuksiin. Jos seurantajakson selvästi suurempaa vauriomäärää ei oteta huomioon, ero 2+2-kaistaisten ja 2+1-kaistaisten osuuksien välillä pienenee.

17 Kapeiden keskikaideteiden kaidevaurioseuranta KESKIKAIDEVAURIOT Taulukko 3-3. Keskikaidevauriotiheys (vaurioita/keskikaidekm/vuosi) 2+1- ja 2+2-kaistaisilla osuuksilla. Seurantakohde Vauriotiheys (keskikaidevauriot/keskikaidekm/vuosi) Keskimäärin vuodessa 2+2-kaistaiset 0,58 1,42 0,56 0, kaistaiset 0,36 0,43 0,58 0,57 Yhteensä 0,51 1,12 0,57 0,67 Keskikaidevauriotiheys on ollut suurin seuranta-aikana valtatiellä 9 Orivesi - Muurame 2+2-kaistaisilla ohituskaistaosuuksilla. Vähiten vaurioita on tapahtunut valtatiellä 5 Joroinen - Varkaus 2+2-kaistaisilla osuuksilla. (taulukko 3-4) Taulukko 3-4. Keskikaidevauriotiheys seurantakohteissa (vaurioita/keskikaidekm/vuosi). Seurantakohde Vt 4 Hirvaskangas - Äänekoski 2+1 raskas putkipalkkikaide Vt 4 Haaransilta - Kempele 2+2 kevyt putkipalkkikaide Vt 5 Joroinen - Varkaus 2+1 raskas putkipalkkikaide Vt 5 Joroinen - Varkaus 2+2 raskas putkipalkkikaide Vt 5 Vehmasmäki - Hiltulanlahti 2+2 raskas putkipalkkikaide Vt 6 Muukko - Ahvenlampi 2+2 raskas putkipalkkikaide Vt 9 Orivesi - Muurame 2+1 kevyt putkipalkkikaide Vt 9 Orivesi - Muurame 2+2 kevyt putkipalkkikaide Kt 54 Loppi - Launonen 2+1 kevyt putkipalkkikaide Vauriotiheys (keskikaidevauriot/keskikaidekm/vuosi) Aikaisemmat selvitykset Keskimäärin vuodessa ,21 1,21-0,58 1,16 0,81 0, ,92 0, ,00 0,00 0,42 0,59 0,85 0,08 0,47 (3 vuotta) - 0,48 0,95 0,95 0,79 0,00 (1 vuosi) - 0,28 0,38 0,19 0,28-0,63 3,14 1,41 1,73 0,63 0,63 0,94 0,55 Keskikaidevaurioriski Keskikaidevaurioriski kuvaa kaidevaurioiden määrää liikennesuoritetta kohti. Mitä suurempi keskikaidevaurioriski on sitä useammin ajoneuvo aiheuttaa keskikaidevaurion. Keskikaiteellisilla tieosuuksilla tapahtuu keskimäärin 0,24 keskikaidevaurioita miljoonaa ajoneuvokilometriä kohti vuodessa. Vaurioriski on vaihdellut kolmen vuoden seurantajakson aikana 0,18-0,45 välillä. Karkeasti arvioiden voidaan sanoa, että keskikaiteellisilla tieosuuksilla kaidevaurioriski on 0,2-0,4 kaidevauriota per miljoona ajoneuvokilometriä.

18 16 Kapeiden keskikaideteiden kaidevaurioseuranta KESKIKAIDEVAURIOT Ero 2+1- ja 2+2-kaistaisten teiden välillä ei vaurioriskissä ole niin suuri kuin vauriotiheydessä. Osan 2+2-kaistaisten teiden suuremmasta vauriotiheydestä selittää siis näiden teiden suurempi liikennemäärä. (taulukko 3-5) Vaurioriski on pysytellyt samalla tasolla koko seuranta-ajan lukuun ottamatta vuoden tuloksia 2+2-kaistaisilta osuuksilta. Ruotsissa on seurattu kaidevaurioriskin kehitystä 2000-luvun alusta. Ruotsissa tehdyn keskikaidevaurioseurannan johtopäätöksenä on esitetty, että kaidevaurioiden määrä pienenee ajan myötä (Carlsson A & Brude U 2005). Suomalaisista tuloksista ei voida tehdä kolmen vuoden seurannan perusteella tällaista johtopäätöstä. Taulukko 3-5. Keskikaidevaurioriski (vaurioita/ ajonkm/vuosi) 2+1- ja 2+2-kaistaisilla osuuksilla. Seurantakohde Vaurioriski (keskikaidevauriot/ ajonkm/vuosi) Keskimäärin vuodessa 2+2-kaistaiset 0,19 0,58 0,20 0, kaistaiset 0,17 0,21 0,23 0,21 Yhteensä 0,18 0,45 0,21 0,24 Keskikaidevaurioriski on ollut suurin seuranta-aikana valtatiellä 9 Orivesi - Muurame 2+2-kaistaisilla osuuksilla ja pienin valtatiellä 5 Joroinen - Varkaus 2+2-kaistaisilla osuuksilla (taulukko 3-6) Ajoratojen välissä olevan keskialueen leveys ei näytä vaikuttavan keskikaidevaurioriskiin. Valtatiellä 6 Muukko - Ahvenlampi keskialue on puolimetriä leveämpi kuin valtatiellä 4 Haaransilta - Kempele ja valtatiellä 5 Vehmasmäki - Hiltulanlahti, mutta vaurioriski on samaa tasoa. Taulukko 3-6. Keskikaidevaurioriski (vaurioita/ ajonkm/vuosi) seurantakohteissa. Seurantakohde Vt 4 Hirvaskangas - Äänekoski 2+1 raskas putkipalkkikaide Vt 4 Haaransilta - Kempele 2+2 kevyt putkipalkkikaide Vt 5 Joroinen - Varkaus 2+1 raskas putkipalkkikaide Vt 5 Joroinen - Varkaus 2+2 raskas putkipalkkikaide Vt 5 Vehmasmäki - Hiltulanlahti 2+2 raskas putkipalkkikaide Vt 6 Muukko - Ahvenlampi 2+2 raskas putkipalkkikaide Vt 9 Orivesi - Muurame 2+1 kevyt putkipalkkikaide Vt 9 Orivesi - Muurame 2+2 kevyt putkipalkkikaide Kt 54 Loppi - Launonen 2+1 kevyt putkipalkkikaide Vaurioriski (keskikaidevauriot/ ajonkm/vuosi) Aikaisemmat Keskimäärin selvitykset vuodessa ,34 0,34-0,12 0,25 0,17 0, ,39 0, ,00 0,0 0,12 0,17 0,25 0,02 0,14 (3 vuotta) - 0,11 0,21 0,21 0,18 0,00 (1 vuosi) - 0,14 0,19 0,09 0,14-0,31 1,56 0,70 0,86 0,27 0,27 0,40 0,23

19 Kapeiden keskikaideteiden kaidevaurioseuranta KESKIKAIDEVAURIOT Vertailu ruotsalaisiin tutkimustuloksiin Keskikaidevaurioriski Ruotsissa on suurempi kuin Suomessa (taulukko 3-7). Erityisesti 2+1-kaistaisilla osuuksilla vaurioriski on Ruotsissa selvästi korkeampi (Ruotsi n. 0,44, Suomi 0,21). Ruotsissa käytetään enemmän herkemmin vaurioituvaa vaijerikaidetta, kun taas Suomessa kaikilla keskikaiteellisilla osuuksilla on putkipalkkikaide. 2+2-kaistaisilla teillä ero vaurioriskissä Suomen ja Ruotsin välillä ei ole niin iso kuin 2+1-kaistaisilla teillä. Suomessa vaurioriski on hieman pienempi (Ruotsi n. 0,30, Suomi 0,27). Suomalaiset 2+2-kaistaiset tie ovat metriä leveitä. Liikennesuorite ruotsalaisissa selvityksissä on esitetty akseliparikilometreinä. Akseliparikilometrit on muutettu vertailun helpottamiseksi vastaamaan ajoneuvokilometrejä. Tuloksia arvioitaessa pitää muistaa, että Ruotsissa keskikaiteellisia tieosuuksia on yli 1100 km, kun Suomessa niitä on vasta hieman alle 60 km. Ruotsin seurantatuloksia voidaan tältä osin pitää luotettavimpina. Taulukko 3-7. Keskikaidevaurioriski Ruotsissa (Carlsson A 2006). Tietyyppi Vaurioriski Ruotsissa (vauriota/ akseliparikm) Vaurioriski Ruotsissa (vaurioita/ ajonkm/v 2+1 0,49 n. 0,56 - moottoriliikennetie 2+1 maantie 0,39 n. 0,44 0,21 Vaurioriski Suomessa (vaurioita/ ajonkm/v 2+2 (poikkileikkaus 15,5-16,5 m) 2+2 (poikkileikkaus 18,5) 0,36 n. 0,41-0,26 n. 0,30 0, Keskikaidevaurioiden syyt Tyypilliset vauriotilanteet seurantakohteissa Kantatiellä 54 ongelma on ollut keskikaideosuuden alku tieosuuden itäpäässä. Kaikki kirjatut keskikaidevauriot ovat tapahtuneet samassa kohdassa. Neljän vuoden aikana ajoneuvoyhdistelmä on törmännyt samaan keskikaiteen päähän neljä kertaa. Kaidetta on joka kerta rikkoutunut useita kymmeniä metrejä. Ongelma on nyt pyritty ratkaisemaan lyhentämällä keskikaidetta 72 m ja asentamalla lähestymissuuntaan ohituskieltomerkit. Valtatiellä 4 Haaransilta - Kempele kaidevaurioita on tapahtunut eniten ohitustilanteissa ajoneuvon suistuessa keskikaiteeseen. Nämä kaidevauriot ovat tapahtuneet talviolosuhteissa. Osuudella on tapahtunut aura-auton aiheuttamaa kaidevauriota tilanteessa, jossa ajoneuvo on lähtenyt ohittamaan aura-autoa oikealta, mutta on osunut sivuauraan, jolloin aura-auto on suistunut keskikaiteeseen. Lisäksi kerran etuaura on osunut kaiteen saumaan ja mennyt siitä läpi.

20 18 Kapeiden keskikaideteiden kaidevaurioseuranta KESKIKAIDEVAURIOT Valtatiellä 5 Vehmasmäki - Hiltulanlahti ja valtatiellä 6 Ahvenlampi - Muukko keskikaidevaurioita on tapahtunut eniten ohitustilanteissa ja yksittäisissä suistumisonnettomuuksissa talviolosuhteissa. Valtatiellä 5 Joroinen - Varkaus kaksi keskikaidevauriota on syntynyt ajoneuvon suistuessa kaiteeseen talviolosuhteissa. Yksi kaidevaurio on tapahtunut, kun ajoneuvo on törmännyt keskikaiteen eteläpäähän. Valtatiellä 4 Hirvaskangas - Äänekoski kaidevauriot ovat syntyneet suistumisessa talviolosuhteissa, rattijuopon törmätessä liikenteen jakajaan ja yhdistelmäajoneuvon perävaunun osuessa keskikaiteeseen. Yhteenveto keskikaidevaurioiden syistä Suurimmat keskikaidevauriot syntyvät raskaan ajoneuvon törmätessä keskikaiteellisen tieosuuden alussa kaiteen päähän. Törmäykset kaiteen päähän keskittyvät muutamille keskikaiteellisille tieosuuksille, eikä niitä tapahdu systemaattisesti kaikissa kohteissa. Törmäämiset kaiteen päähän voidaan estää sijoittamalla kaiteen alku hyvin havaittavaan kohtaan. Tyypillisin tilanne, jossa on syntynyt keskikaidevaurioita, on ohitustilanne talviolosuhteissa. Ohitustilanteissa keskikaidevaurion riski on suurempi, koska ohittava ajoneuvo ajaa ohituskaistalla lähellä keskikaidetta. Ajoneuvon hallinnan menettämisen riski kasvaa, kun siirrytään ajokaistalta toiselle, erityisesti talviolosuhteissa. Toisaalta voidaan sanoa, että juuri tällaisia tilanteita varten keskikaidetta rakennetaan ohituskaistoille. Keskikaiteeseen törmääminen estää vakavammat seuraamukset tilanteissa, joissa ajoneuvon kuljettaja on menettänyt ajoneuvonsa hallinnan. Aura-auton aiheuttamat keskikaidevauriot ovat syntyneet valtatiellä 4 välillä Haaransilta - Kempele. Tieosuuden kaidetyyppi on kevyt putkipalkkikaide. Vaurioseurannan perusteella aurausvaurioita tapahtuu vähän, eikä raskaan ja kevyen putkipalkkikaiteen välillä voida sanoa olevan eroa aurausvaurioiden osalta. Talvella tapahtuu enemmän keskikaidevaurioita kuin kesällä (kuva 3-1). Kaksi kolmasosaa kaikista keskikaidevaurioista on tapahtunut loka - maaliskuussa tai talvisissa olosuhteissa muina aikoina. Myös ruotsalaisen seurantatutkimuksen mukaan talviolosuhteet tiellä on merkittävä keskikaidevaurioiden määrää selittävä tekijä (Carlsson A & Brude U 2005).

21 Kapeiden keskikaideteiden kaidevaurioseuranta KESKIKAIDEVAURIOT Keskikaidevauriot talvi- ja kesäolosuhteissa 37 % talvi kesä 63 % Kuva 3-1. Keskikaidevaurioiden jakautuminen talvi- ja kesäolosuhteisiin seurantajaksolla lokakuu syyskuu Liikenneonnettomuudet keskikaideosuuksilla Kolmen vuoden aikana ( ) poliisin tietoon tulleita liikenneonnettomuuksia on tapahtunut keskikaiteellisilla tieosuuksilla yhteensä 147. Henkilövahinko-onnettomuuksia näistä on 10 onnettomuutta. Niistä yksi, valtatiellä 5 Vehmasmäki - Hiltulanlahti kapealla nelikaistaisella tiellä tapahtunut suistumisonnettomuus on johtanut yhden henkilön kuolemaan. Keskikaide ei vaikuttanut kuolemaan johtaneen suistumisonnettomuuden syyhyn eikä seuraukseen. Onnettomuuksista hieman yli 40 % on aiheuttanut keskikaidevaurion. Keskikaiteeseen törmääminen ei näyttäisi aiheuttavan vakavia henkilövahinkoonnettomuuksia. Kolmen vuoden aikana kahdessa keskikaideonnettomuudessa on tullut lieviä henkilövahinkoja.

22 20 Kapeiden keskikaideteiden kaidevaurioseuranta KESKIKAIDEVAURIOT Taulukko 3-8. Liikenneonnettomuudet keskikaiteellisilla tieosuuksilla kolmen vuoden aikana Suluissa keskikaidevaurion aiheuttaneiden onnettomuuksien määrä. Seurantajaksot (lokakuu - syyskuu) Vt 4 Hirvaskangas (3) Äänekoski 2+1 Vt 4 Haaransilta - Kempele 15 (5) 11 (5) 12 (5) 2+2 Vt 5 Joroinen - Varkaus (3) 2+1 Vt 5 Vehmasmäki - 5 (3) 11 (6) 5 (1) Hiltulanlahti Vt 6 Muukko - Ahvenlampi 3 (1) 9 (3) 7 (4) 2+2 Vt 9 Orivesi - Muurame 20 (7) 16 (7) 9 (6) 2+1 ja 2+2 Kt 54 Loppi - Launonen 1 (-) 2 (1) 2 (2) 2+1 Yhteensä 44 (16) 52 (22) 51 (24) Kahden vuoden aineistoon perustuen ( yhteensä 46 keskikaidevaurion aiheuttanutta onnettomuutta) suurin osa keskikaidevaurioon johtaneista onnettomuuksista on ollut yksittäisonnettomuuksia (74 %). Yksittäisonnettomuuksiksi lasketaan myös tilanteet, joissa ajoneuvo ohittaessaan toista ajoneuvoa suistuu keskikaiteeseen, mutta ei osu ohitettavaan ajoneuvoon. Toiseksi eniten on tapahtunut ohitusonnettomuuksia (20 %). Ohitusonnettomuuksissa ohittaja ja ohitettava ajoneuvo ovat törmänneet toisiinsa. Muut onnettomuudet ovat peräänajo-onnettomuuksia ja eläinonnettomuuksia. Keskikaiteelliset tiejaksot ovat toimineet suunnitellulla tavalla. Ne ovat ehkäisseet vakavia henkilövahinkoja aiheuttavat kohtaamisonnettomuudet kokonaan. Seurantajakson jälkeen lokakuussa 2006 tapahtui valtatiellä 9 Muuramessa suistumisonnettomuus, jossa pakettiauto ajautui keskikaiteen läpi vastaan tulevien ajokaistan yli pientareelle. Kuljettaja sai sairaskohtauksen ja menetti ajoneuvon hallinnan 1-kaistaisella osuudella. Ajoneuvo ajautui ensin oikealle tien pientareelle ja sieltä vasemmalle osuen keskikaiteeseen. Tässä tapauksessa keskikaide ei toiminut suunnitellulla tavalla, mutta vakavilta seuraamuksilta kuitenkin vältyttiin. Ajoneuvon ajautumiseen keskikaiteen läpi ilmeisesti vaikutti se, että ajoneuvo osui kaiteeseen jyrkässä törmäyskulmassa pientareen kautta kiertäen.

23 Kapeiden keskikaideteiden kaidevaurioseuranta KESKIKAIDEVAURIOT 3.4 Keskikaidevaurioiden kustannukset Yhden keskikaidetörmäyksen vahingot ovat vaurioituneen ajoneuvon lisäksi yleensä muutamia kymmeniä metrejä vaurioitunutta keskikaidetta. Tällaisen vaurion korjauskustannukset ovat keskimäärin Keskimääräinen korjauskustannus keskikaiteellista tiekilometriä kohti vuodessa on noin 1000 /keskikaidekilometri. Kantatiellä 54, missä on tapahtunut seurantajaksona kaksi raskaan ajoneuvoyhdistelmän törmäämistä keskikaiteen päähän; vauriot ja kustannukset ovat olleet huomattavasti keskimääräistä vaurioita suurempia. Keskikaidetta on näissä tapauksissa tuhoutunut metriä ja korjauskustannukset ovat olleet euroa per keskikaidevaurio. 3.5 Häiriötilanteet Vakavimmat häiriötilanteet ovat syntyneet raskaan ajoneuvoyhdistelmän aiheuttamista keskikaidevaurioista. Tielle jäänyt ajoneuvoyhdistelmä vie enemmän tilaa kuin henkilöauto ja tukkii siksi helpommin ajokaistan muulta liikenteeltä. Kuva täysperävaunuyhdistelmä törmäsi keskikaiteen päähän kt 54:llä Lopella.

24 22 Kapeiden keskikaideteiden kaidevaurioseuranta KESKIKAIDEVAURIOT Ajoneuvo vaurioituu törmätessään keskikaiteeseen yleensä niin pahasti, että se joudutaan hinaamaan pois paikalta. Henkilöautot saadaan siirrettyä nopeasti tien reunaan, niin että ne eivät merkittävästi häiritse muuta liikennettä. Raskaiden ajoneuvojen siirtäminen vie enemmän aikaa. Kantatiellä 54 tapahtuneissa raskaan liikenteen kaidevaurioissa poliisi joutui ohjaamaan liikennettä 3-6 tuntia ennen kuin tie oli taas vapaasti käytettävissä. Vakavissa kaidevaurioissa, kun johde on katkennut tai vääntynyt ajokaistalle, rikkoutunut kaiteen osa poistetaan välittömästi. Kaide korjataan näissä tapauksissa yleensä viikon sisällä tapahtuneesta. Yleisimmin kaidevauriot ovat niin lieviä, että niitä ei ole tarpeen korjata välittömästi, vaan korjaus voidaan suorittaa esim. talven jälkeen keväällä tai kesällä. Esimerkiksi valtatiellä 6 Ahvenlampi - Muukko koko ohituskaista suljettiin kerralla ja kaikki vuoden seurantajakson aikana syntyneet kaidevauriot korjattiin samaan aikaan lokakuussa Henkilöauton törmääminen kaiteeseen aiheuttaa yleensä lievän kaidevaurion, vaikka henkilöauto itsessään vaurioituisi niin pahasti, että se joudutaan hinaamaan pois paikalta. Lievissä kaidevaurioissa johteessa on painumia ja muutamia tolppia on katkennut. Kaidevaurioiden korjaaminen ei aiheuta pitkäaikaista häiriötä muulle liikenteelle. Yhden kaidevaurion korjaaminen vie aikaa muutaman tunnin. Ohituskaista joudutaan sulkemaan korjauksen ajaksi.

Kapeiden keskikaideteiden kaidevaurioseuranta 2007. Tiehallinnon sisäisiä julkaisuja 4/2008

Kapeiden keskikaideteiden kaidevaurioseuranta 2007. Tiehallinnon sisäisiä julkaisuja 4/2008 Kapeiden keskikaideteiden kaidevaurioseuranta 2007 Tiehallinnon sisäisiä julkaisuja 4/2008 Jussi Sipilä Kapeiden keskikaideteiden kaidevaurioseuranta 2007 Tiehallinto Helsinki 2008 Verkkojulkaisu pdf

Lisätiedot

Loviisan liikenneturvallisuussuunnitelma LIIKENNEONNETTOMUUDET

Loviisan liikenneturvallisuussuunnitelma LIIKENNEONNETTOMUUDET Loviisan liikenneturvallisuussuunnitelma LIIKENNEONNETTOMUUDET Onnettomuustarkasteluiden sisältö 1. Onnettomuuskehitys Loviisassa 2000 2014 kuolleiden ja loukkaantuneiden määrä henkilövahinko onnettomuuksien

Lisätiedot

Tieliikenneonnettomuudet v. 2010-2014: KUNTA TAIPALSAARI 30.9.2015

Tieliikenneonnettomuudet v. 2010-2014: KUNTA TAIPALSAARI 30.9.2015 Tieliikenneonnettomuudet v. - : KUNTA TAIPALSAARI 3.9.5 ONNETTOMUUSMÄÄRÄT JA NIIDEN KEHITYS Vuosina - tapahtui 59 poliisin raportoimaa tieliikenneonnettomuutta (keskimäärin onnettomuutta vuodessa). Onnettomuuksista

Lisätiedot

Tieliikenneonnettomuudet v. 2014: KUNTA ESPOO 9.4.2015

Tieliikenneonnettomuudet v. 2014: KUNTA ESPOO 9.4.2015 1 ONNETTOMUUSMÄÄRÄT JA NIIDEN KEHITYS Vuonna 2014 tapahtui 483 poliisin raportoimaa tieliikenneonnettomuutta (vuonna 2013 luku oli 560). Onnettomuuksista 3 johti kuolemaan ja 102 loukkaantumiseen. Onnettomuuksissa

Lisätiedot

Tieliikenneonnettomuudet v. 2011-2015: KUNTA LOPPI 30.3.2016

Tieliikenneonnettomuudet v. 2011-2015: KUNTA LOPPI 30.3.2016 1 ONNETTOMUUSMÄÄRÄT JA NIIDEN KEHITYS Vuosina 2011-2015 tapahtui 494 poliisin raportoimaa tieliikenneonnettomuutta (keskimäärin 99 onnettomuutta vuodessa). Onnettomuuksista 3 (1 /v) johti kuolemaan ja

Lisätiedot

Tieliikenneonnettomuudet v. 2010: Pertunmaa 15.6.2011

Tieliikenneonnettomuudet v. 2010: Pertunmaa 15.6.2011 1 ONNETTOMUUSMÄÄRÄT JA NIIDEN KEHITYS Vuonna 21 tapahtui 12 poliisin raportoimaa tieliikenneonnettomuutta (vuonna 29 luku oli 16). Onnettomuuksista johti kuolemaan ja 2 loukkaantumiseen. Onnettomuuksissa

Lisätiedot

Kuva 1.1 Onnettomuuksien kokonaismäärän kehitys vakavuuden mukaan

Kuva 1.1 Onnettomuuksien kokonaismäärän kehitys vakavuuden mukaan 1 ONNETTOMUUSMÄÄRÄT JA NIIDEN KEHITYS Vuosina 2008-2012 tapahtui 815 poliisin raportoimaa tieliikenneonnettomuutta (keskimäärin 163 onnettomuutta vuodessa). Onnettomuuksista 3 (1 /v) johti kuolemaan ja

Lisätiedot

LIIKENTEEN KEHITYS TAMPEREELLA VUONNA 2013

LIIKENTEEN KEHITYS TAMPEREELLA VUONNA 2013 LIIKENTEEN KEHITYS TAMPEREELLA VUONNA 2013 TAMPEREEN KAUPUNKI KAUPUNKIYMPÄRISTÖN KEHITTÄMINEN SISÄLLYSLUETTELO 1. ONNETTOMUUSMÄÄRÄT JA NIIDEN KEHITYS 2 1.1 Yleistä 2 1.2 Pahimmat liittymät onnettomuusindeksin

Lisätiedot

Valtatien 12 parantaminen välillä Tillola - Keltti, Iitti ja Kouvola

Valtatien 12 parantaminen välillä Tillola - Keltti, Iitti ja Kouvola Valtatien 12 parantaminen välillä Tillola - Keltti, Iitti ja Kouvola Tiesuunnitelman tarkistaminen Yleisötilaisuus 5.11.2014 Kymen Paviljonki 5.11.2014 1 Hankkeen taustaa Valtatien 12 tieosuudelle on laadittu

Lisätiedot

Raskas ajoneuvo jumissa

Raskas ajoneuvo jumissa Liikenneturvan selvityksiä 3/2015 Raskas ajoneuvo jumissa liikennehäiriöt 2012 2014 Juha Valtonen Juha Valtonen Raskas ajoneuvo jumissa - liikennehäiriöt 2012-2014 Liikenneturvan selvityksiä 3/2015 Liikenneturva

Lisätiedot

LUOTEIS-PIRKANMAAN VIISAAN JA TURVALLISEN LIIKKUMISEN SUUNNITELMA. Esittelykalvot: Onnettomuusanalyysi

LUOTEIS-PIRKANMAAN VIISAAN JA TURVALLISEN LIIKKUMISEN SUUNNITELMA. Esittelykalvot: Onnettomuusanalyysi LUOTEIS-PIRKANMAAN VIISAAN JA TURVALLISEN LIIKKUMISEN SUUNNITELMA Esittelykalvot: Onnettomuusanalyysi 9.6.2015 Onnettomuuskehitys Luoteis-Pirkanmaalla 2000-luvulla Luoteis-Pirkanmaan liikenteessä on menehtynyt

Lisätiedot

Vakka-Suomen seudun liikenneturvallisuussuunnitelma YHTEENVETO ONNETTOMUUSTARKASTELUISTA. Yhteenveto 1/5

Vakka-Suomen seudun liikenneturvallisuussuunnitelma YHTEENVETO ONNETTOMUUSTARKASTELUISTA. Yhteenveto 1/5 Vakka-Suomen seudun liikenneturvallisuussuunnitelma YHTEENVETO ONNETTOMUUSTARKASTELUISTA Yhteenveto 1/5 Seudulla tapahtuu keskimäärin 46 henkilövahinko-onnettomuutta vuodessa (ka 2009-2013). Viimeisen

Lisätiedot

LIIKENTEEN KEHITYS TAMPEREELLA VUONNA 2012

LIIKENTEEN KEHITYS TAMPEREELLA VUONNA 2012 LIIKENTEEN KEHITYS TAMPEREELLA VUONNA 2012 TAMPEREEN KAUPUNKI KAUPUNKIYMPÄRISTÖN KEHITTÄMINEN SISÄLLYSLUETTELO 1. ONNETTOMUUSMÄÄRÄT JA NIIDEN KEHITYS 2 1.1 Yleistä 2 1.2 Pahimmat liittymät onnettomuusindeksin

Lisätiedot

Uudet tietyypit Tiehallinto 1.1.-31.12.2005

Uudet tietyypit Tiehallinto 1.1.-31.12.2005 JULKISUUSANALYYSI Uudet tietyypit Tiehallinto 1.1.-31.12.2005 Oy Observer Finland Ab Merimiehenkatu 36 D 00150 Helsinki tel: +358 (0)9 686 131 fax: +358 (0)9 6861 3300 e-mail: info@observer.fi www.observer.fi

Lisätiedot

Valtatien 12 parantaminen välillä Tillola - Keltti, Iitti ja Kouvola

Valtatien 12 parantaminen välillä Tillola - Keltti, Iitti ja Kouvola Valtatien 12 parantaminen välillä Tillola - Keltti, Iitti ja Kouvola Tiesuunnitelman tarkistaminen Yleisötilaisuus 5.11.2014 Kymen Paviljonki 5.11.2014 1 Hankkeen taustaa Valtatien 12 tieosuudelle on laadittu

Lisätiedot

Tietyömaiden merkitseminen. Autoliitto Pekka Petäjäniemi

Tietyömaiden merkitseminen. Autoliitto Pekka Petäjäniemi Tietyömaiden merkitseminen Autoliitto 31.5.2016 Pekka Petäjäniemi Tietyömaiden liikennejärjestelyiden periaatteet ja tavoitteet 30.1.2016 2 Tiepidon tekniset ohjeet - sivuilta 20.1.2015 3 Tilaajan asettamat

Lisätiedot

Miten kansainvälinen liikenne näkyy tienpidon arjessa?

Miten kansainvälinen liikenne näkyy tienpidon arjessa? Miten kansainvälinen liikenne näkyy tienpidon arjessa? LAPIN LIIKENNETURVALLISUUSFOORUMI 2014 12.11.2014 2 Liikennetiedote tielle 21 Tie 21 välillä Tornio - Kilpisjärvi. Paikka: Enontekiö. Noin 67 km ennen

Lisätiedot

Tieliikenneonnettomuudet v. 2011: Lapinlahti

Tieliikenneonnettomuudet v. 2011: Lapinlahti 1 ONNETTOMUUSMÄÄRÄT JA NIIDEN KEHITYS Vuonna 2011 tapahtui 69 poliisin raportoimaa tieliikenneonnettomuutta (vuonna 2010 luku oli 64). Onnettomuuksista 1 johti kuolemaan ja 23 loukkaantumiseen. Onnettomuuksissa

Lisätiedot

Tiehallinnon näkökulma

Tiehallinnon näkökulma 1 Ysiväylä -seminaari Helsinki 23.3.2006 Tiehallinnon näkökulma Pääjohtaja Eero Karjaluoto Tiehallinto /ik 13.03.06 2 "PRO tie" -liikkeitä liikkeellä Monilla tiesuunnilla on eri tavoin järjestäytyneet

Lisätiedot

KUNTA KALAJOKI. Onnettomuusseuranta. Tieliikenneonnettomuuksien määrä vakavuuden mukaan

KUNTA KALAJOKI. Onnettomuusseuranta. Tieliikenneonnettomuuksien määrä vakavuuden mukaan KUNTA KALAJOKI. Onnettomuusseuranta.. Tieliikenneonnettomuuksien määrä vakavuuden mukaan Omaisuusvah.joht.onn Loukkaant.joht.onn kuolemaan joht.onn Yhteensä Yhteensä Omaisuusvah.jo ht.onn Loukkaant.joht.

Lisätiedot

KUNTA PYHÄNTÄ. Onnettomuusseuranta. Tieliikenneonnettomuuksien määrä vakavuuden mukaan

KUNTA PYHÄNTÄ. Onnettomuusseuranta. Tieliikenneonnettomuuksien määrä vakavuuden mukaan KUNTA PYHÄNTÄ. Onnettomuusseuranta.. Tieliikenneonnettomuuksien määrä vakavuuden mukaan Omaisuusvah.joht.onn Loukkaant.joht.onn kuolemaan joht.onn 8 Yhteensä Yhteensä 9 9 Omaisuusvah.jo ht.onn Loukkaant.joht.

Lisätiedot

Tieliikenneonnettomuudet v. 2010: Kontiolahti

Tieliikenneonnettomuudet v. 2010: Kontiolahti 1 ONNETTOMUUSMÄÄRÄT JA NIIDEN KEHITYS Vuonna 2010 tapahtui 44 poliisin raportoimaa tieliikenneonnettomuutta (vuonna 2009 luku oli 71). Onnettomuuksista 0 johti kuolemaan ja 10 loukkaantumiseen. Onnettomuuksissa

Lisätiedot

LIIKENTEEN SÄÄNTÖTUNTEMUS. Vihreä teksti on oikea vastaus.

LIIKENTEEN SÄÄNTÖTUNTEMUS. Vihreä teksti on oikea vastaus. 220103769 LIIKENTEEN SÄÄNTÖTUNTEMUS Vihreä teksti on oikea vastaus. 1. Määrääkö/sisältääkö yllä oleva liikennemerkki seuraavia asioita? (kyllä- ei -en tiedä) U-käännös on kielletty Edessä on satama-alue

Lisätiedot

Tieliikenneonnettomuudet v : KUNTA LAPPEENRANTA

Tieliikenneonnettomuudet v : KUNTA LAPPEENRANTA 1 ONNETTOMUUSMÄÄRÄT JA NIIDEN KEHITYS Vuosina 2011-2015 tapahtui 1248 poliisin raportoimaa tieliikenneonnettomuutta (keskimäärin 250 onnettomuutta vuodessa). Onnettomuuksista 13 (3 /v) johti kuolemaan

Lisätiedot

Liikenne projekti. Tina, Lavina ja Jenna

Liikenne projekti. Tina, Lavina ja Jenna Liikenne projekti Tina, Lavina ja Jenna Tinan liikuntaapäiväkirja 23.03 maanantai. 24.03 tiistai Koulumatka audolla, kesto n. 12 mins. Koulumatka audolla, kesto n. 12 mins Harrastuksiin liittyvää liikuntaa

Lisätiedot

Onnettomuudet kuukausittain

Onnettomuudet kuukausittain ONNETTOMUUSRAPORTIT.. / - / Tammikuu Helmikuu Maaliskuu Huhtikuu Toukokuu Kesäkuu Heinäkuu Elokuu Syyskuu Lokakuu Marraskuu Joulukuu Onnettomuudet kuukausittain Tammikuu Helmikuu Maaliskuu Huhtikuu Toukokuu

Lisätiedot

Tieliikenneonnettomuudet v : KUNTA MIKKELI

Tieliikenneonnettomuudet v : KUNTA MIKKELI 1 ONNETTOMUUSMÄÄRÄT JA NIIDEN KEHITYS Vuosina 2011-2015 tapahtui 1452 poliisin raportoimaa tieliikenneonnettomuutta (keskimäärin 290 onnettomuutta vuodessa). Onnettomuuksista 14 (3 /v) johti kuolemaan

Lisätiedot

KEMPELEEN LIIKENNE- TURVALLLISSUUNNITELMA ASUKASKYSELY JA ONNETTOMUUSANALYYSI

KEMPELEEN LIIKENNE- TURVALLLISSUUNNITELMA ASUKASKYSELY JA ONNETTOMUUSANALYYSI KEMPELEEN LIIKENNE- TURVALLLISSUUNNITELMA ASUKASKYSELY JA ONNETTOMUUSANALYYSI ASUKAS- JA KOULULAISKYSELY TOTEUTUS Toteutettiin 19.4-24.5.2013 Asukaskyselyyn vastasi 456 henkilöä ja koululaiskyselyyn 116

Lisätiedot

Sorkkalan kylän liikenneturvallisuustarkastelu, Pirkkala

Sorkkalan kylän liikenneturvallisuustarkastelu, Pirkkala Sorkkalan kylän liikenneturvallisuustarkastelu, Pirkkala Maantie 13783 eli Sorkkalantie Ominaisuustiedot Pituus yhteensä 4,2 km (mt 3022 / Anian rantatie - mt 308 / Lentoasemantie) Kevyen liikenteen väylä

Lisätiedot

Tieliikenneonnettomuudet v : KUNTA LAPPEENRANTA

Tieliikenneonnettomuudet v : KUNTA LAPPEENRANTA 1 ONNETTOMUUSMÄÄRÄT JA NIIDEN KEHITYS Vuosina 2010-2014 tapahtui 1436 poliisin raportoimaa tieliikenneonnettomuutta (keskimäärin 287 onnettomuutta vuodessa). Onnettomuuksista 12 (2 /v) johti kuolemaan

Lisätiedot

LIIKENNE, LIIKKUMINEN JA LIIKENNETURVALLISUUS PROJEKTI INTEGROITUNA TERVEYSTIETOA JA MATEMATIIKKAA

LIIKENNE, LIIKKUMINEN JA LIIKENNETURVALLISUUS PROJEKTI INTEGROITUNA TERVEYSTIETOA JA MATEMATIIKKAA Nea Myllylä 8b LIIKENNE, LIIKKUMINEN JA LIIKENNETURVALLISUUS PROJEKTI INTEGROITUNA TERVEYSTIETOA JA MATEMATIIKKAA Pidin viiden arkipäivän ajan päiväkirjaa siitä, mihin käytin vuorokaudessa aikani. Päivämäärä

Lisätiedot

Hirvensalmi. Onnettomuustarkastelun ja kyselyn tulokset sekä liikenneympäristön parantamissuunnitelma

Hirvensalmi. Onnettomuustarkastelun ja kyselyn tulokset sekä liikenneympäristön parantamissuunnitelma Hirvensalmi Onnettomuustarkastelun ja kyselyn tulokset sekä liikenneympäristön parantamissuunnitelma 20.12.2013 Onnettomuusanalyysi Tarkastelussa käytettiin kunnan alueelta vuosina 2008-2012 poliisin tietoon

Lisätiedot

Tieliikenneonnettomuudet v : KUNTA KOTKA

Tieliikenneonnettomuudet v : KUNTA KOTKA 1 ONNETTOMUUSMÄÄRÄT JA NIIDEN KEHITYS Vuosina 2011-2015 tapahtui 1386 poliisin raportoimaa tieliikenneonnettomuutta (keskimäärin 277 onnettomuutta vuodessa). Onnettomuuksista 4 (1 /v) johti kuolemaan ja

Lisätiedot

Tieliikenneonnettomuudet v : KUNTA IITTI

Tieliikenneonnettomuudet v : KUNTA IITTI 1 ONNETTOMUUSMÄÄRÄT JA NIIDEN KEHITYS Vuosina 21-214 tapahtui 28 poliisin raportoimaa tieliikenneonnettomuutta (keskimäärin 56 onnettomuutta vuodessa). Onnettomuuksista 3 (1 /v) johti kuolemaan ja 57 (11

Lisätiedot

Tieliikenneonnettomuudet v : KUNTA HÄMEENLINNA

Tieliikenneonnettomuudet v : KUNTA HÄMEENLINNA 1 ONNETTOMUUSMÄÄRÄT JA NIIDEN KEHITYS Vuosina 2011-2015 tapahtui 1450 poliisin raportoimaa tieliikenneonnettomuutta (keskimäärin 290 onnettomuutta vuodessa). Onnettomuuksista 13 (3 /v) johti kuolemaan

Lisätiedot

LIIKENNETURVA 34. LIIKENNETURVALLISUUSALAN TUTKIJASEMINAARI

LIIKENNETURVA 34. LIIKENNETURVALLISUUSALAN TUTKIJASEMINAARI Sirpa Rajalin LIIKENNETURVA 34. LIIKENNETURVALLISUUSALAN TUTKIJASEMINAARI 6.5.2009 12 edellisen kk:n aikana kuolleet Kuolleet tienkäyttäjäryhmittäin ja liikenneturvallisuustavoite Tavoite: alle 250 tieliikennekuolemaa

Lisätiedot

23.2.2016 Matti Antikainen. Hoidon ja ylläpidon alueurakka Kuopio 2016-2021

23.2.2016 Matti Antikainen. Hoidon ja ylläpidon alueurakka Kuopio 2016-2021 Hoidon ja ylläpidon alueurakka Kuopio 2016-2021 1 Hoidon ja ylläpidon alueurakka Kuopio 2016-2021 Hoidon ja ylläpidon alueurakka Kuopio 2016-2021 Pääasiallinen alue: Kuopio Leppävirta Varkaus Siilinjärvi

Lisätiedot

Tieliikenneonnettomuudet v : KUNTA REISJÄRVI

Tieliikenneonnettomuudet v : KUNTA REISJÄRVI 1 ONNETTOMUUSMÄÄRÄT JA NIIDEN KEHITYS Vuosina 01-016 tapahtui 59 poliisin raportoimaa tieliikenneonnettomuutta (keskimäärin 1 onnettomuutta vuodessa). Onnettomuuksista 0 (0 /v) johti kuolemaan ja 10 (

Lisätiedot

Vakavat loukkaantumiset tuovat uutta tietoa tieliikenteen turvallisuudesta. Roni Utriainen Liikenteen tutkimuskeskus Verne

Vakavat loukkaantumiset tuovat uutta tietoa tieliikenteen turvallisuudesta. Roni Utriainen Liikenteen tutkimuskeskus Verne Vakavat loukkaantumiset tuovat uutta tietoa tieliikenteen turvallisuudesta Roni Utriainen Liikenteen tutkimuskeskus Verne Miksi vakavat loukkaantumiset? Rattijuoppo (55 v) menetti autonsa hallinnan vasemmalle

Lisätiedot

Tieliikenneonnettomuudet v : KUNTA RUOKOLAHTI

Tieliikenneonnettomuudet v : KUNTA RUOKOLAHTI 1 ONNETTOMUUSMÄÄRÄT JA NIIDEN KEHITYS Vuosina 2011-2015 tapahtui 116 poliisin raportoimaa tieliikenneonnettomuutta (keskimäärin 23 onnettomuutta vuodessa). Onnettomuuksista 3 (1 /v) johti kuolemaan ja

Lisätiedot

Loviisan liikenneturvallisuussuunnitelma LIIKENNEONNETTOMUUDET

Loviisan liikenneturvallisuussuunnitelma LIIKENNEONNETTOMUUDET Loviisan liikenneturvallisuussuunnitelma LIIKENNEONNETTOMUUDET Onnettomuustarkasteluiden sisältö 1. Onnettomuuskehitys Loviisassa 2000-2014 kuolleiden ja loukkaantuneiden määrä henkilövahinko-onnettomuuksien

Lisätiedot

Turun seudun liikenneturvallisuussuunnitelma. Onnettomuusanalyysi Muistio 12.8.2011

Turun seudun liikenneturvallisuussuunnitelma. Onnettomuusanalyysi Muistio 12.8.2011 Turun seudun liikenneturvallisuussuunnitelma Onnettomuusanalyysi Muistio 12.8.2011 Sisällys 1.... Taustaa... 3 2.... Tilastokeskuksen onnettomuusaineisto vuosilta 2001-2010... 4 2.1. Kuntien tilastot 4

Lisätiedot

Tieliikenneonnettomuudet v : KUNTA HÄMEENLINNA

Tieliikenneonnettomuudet v : KUNTA HÄMEENLINNA 1 ONNETTOMUUSMÄÄRÄT JA NIIDEN KEHITYS Vuosina 2011-2015 tapahtui 1450 poliisin raportoimaa tieliikenneonnettomuutta (keskimäärin 290 onnettomuutta vuodessa). Onnettomuuksista 13 (3 /v) johti kuolemaan

Lisätiedot

Nuorison liikenneturvallisuus. Keski-Suomen liikenneturvallisuusfoorumi

Nuorison liikenneturvallisuus. Keski-Suomen liikenneturvallisuusfoorumi Nuorison liikenneturvallisuus Keski-Suomen liikenneturvallisuusfoorumi 6.10.2016 Mikä on Onnettomuustietoinstituutti? Onnettomuustietoinstituutti (OTI) tekee työtä ennaltaehkäistäkseen liikenneonnettomuuksia

Lisätiedot

Järvenpään, Keravan ja Tuusulan liikenneturvallisuussuunnitelmat. Onnettomuustarkasteluja 2/2013

Järvenpään, Keravan ja Tuusulan liikenneturvallisuussuunnitelmat. Onnettomuustarkasteluja 2/2013 Järvenpään, Keravan ja Tuusulan liikenneturvallisuussuunnitelmat Onnettomuustarkasteluja 2/2013 Kalvosarjan sisältö Yleinen onnettomuuskehitys Lähde: Tilastokeskus Onnettomuuksien osalliset Lähteet: Tilastokeskus

Lisätiedot

ETELÄ-KYMENLAAKSON LIIKENNETURVALLISUUSSUUNNITELMA

ETELÄ-KYMENLAAKSON LIIKENNETURVALLISUUSSUUNNITELMA ETELÄ-KYMENLAAKSON LIIKENNETURVALLISUUSSUUNNITELMA Esittelykalvot: Onnettomuusanalyysi, Analyysi tutkijalautakuntien kuolemaan johtaneista onnettomuuksista Etelä-Kymenlaakson alueella 2004 2013, onnettomuuskustannukset

Lisätiedot

Liikenneonnettomuuksien määrä eri talvipäivinä

Liikenneonnettomuuksien määrä eri talvipäivinä Liikenneonnettomuuksien määrä eri talvipäivinä Juha Valtonen 7.11.216 1 Liikenneonnettomuuksien määrä eri talvipäivinä Tämä muistio on liite Liikenneturvan lausuntoon ehdotuksesta muuttaa raskaiden ajoneuvojen

Lisätiedot

KUOLEMAAN JOHTANEET LIIKENNEONNETTOMUUDET - eroavatko Kaakkois-Suomessa tapahtuvat onnettomuudet muusta maasta?

KUOLEMAAN JOHTANEET LIIKENNEONNETTOMUUDET - eroavatko Kaakkois-Suomessa tapahtuvat onnettomuudet muusta maasta? KUOLEMAAN JOHTANEET LIIKENNEONNETTOMUUDET - eroavatko Kaakkois-Suomessa tapahtuvat onnettomuudet muusta maasta? Kaakkois-Suomen liikenneturvallisuusfoorumi Liikenneonnettomuuksien tutkinta Liikennevakuutuskeskus

Lisätiedot

Itä-Suomen liikenneturvallisuustoimija, Juha Heltimo, Strafica Oy LIIKENNETURVALLISUUSTILANNE ETELÄ-SAVOSSA

Itä-Suomen liikenneturvallisuustoimija, Juha Heltimo, Strafica Oy LIIKENNETURVALLISUUSTILANNE ETELÄ-SAVOSSA Itä-Suomen liikenneturvallisuustoimija, Juha Heltimo, Strafica Oy LIIKENNETURVALLISUUSTILANNE ETELÄ-SAVOSSA Lähtöaineisto Tässä kalvosarjassa esitetyt tulokset perustuvat Tilastokeskuksen tieliikenteen

Lisätiedot

Tehtävä 1. Ajankäyttö. Seurasin viikon ajan vuorokauden ajankäyttöäni ja tein siitä taulukon ja sektoridiagrammin. Läksyjen teko.

Tehtävä 1. Ajankäyttö. Seurasin viikon ajan vuorokauden ajankäyttöäni ja tein siitä taulukon ja sektoridiagrammin. Läksyjen teko. Venla Koskelainen Tehtävä 1. Ajankäyttö Seurasin viikon ajan vuorokauden ajankäyttöäni ja tein siitä taulukon ja sektoridiagrammin. Päivämäärä Nukkuminen Syöminen Koulussa olo Läksyjen teko Harrastukset

Lisätiedot

"MIELI, PÄIHTEET JA AJOKYKY"

MIELI, PÄIHTEET JA AJOKYKY "MIELI, PÄIHTEET JA AJOKYKY" Varsinais-Suomen tutkijalautakunnan terveisiä Mikä Mitä Miten Miksi VT Mika Peltola ORGANISAATIO Liikenne- ja viestintäministeriö Liikenneonnettomuuksien tutkinnan neuvottelukunta

Lisätiedot

LÄHTÖKOHDAT. Tehtävä. Taustaa. Kohteen tiedot

LÄHTÖKOHDAT. Tehtävä. Taustaa. Kohteen tiedot Valtatien 4 ja Sorosentien (pt 18756) liittymän toimivuustarkastelu Valo-ohjauksen tarveselvitys VALTATIEN 4 JA SOROSENTIEN (PT 18756) TARKASTELU 2 Tehtävä Tämän selvityksen tavoitteena on tarkastella

Lisätiedot

Tieluokitukset Kuva osoittaa tien leveyden vaihtelut hankkeen lähialueella. Valtatie 21:n leveys Kolarin eteläpuolella on 9 metriä,

Tieluokitukset Kuva osoittaa tien leveyden vaihtelut hankkeen lähialueella. Valtatie 21:n leveys Kolarin eteläpuolella on 9 metriä, 10.13.1.2 Tieluokitukset Kuva 10-13-4 osoittaa tien leveyden vaihtelut hankkeen lähialueella. Valtatie 21:n leveys Kolarin eteläpuolella on 9 metriä, Kolarin pohjoispuolella Äkäsjokisuuhun saakka leveys

Lisätiedot

Liikenneturvallisuustilanne Varsinais-Suomen ja Satakunnan alueella. Onnettomuusanalyysi ja toimintaympäristön muutokset

Liikenneturvallisuustilanne Varsinais-Suomen ja Satakunnan alueella. Onnettomuusanalyysi ja toimintaympäristön muutokset Liikenneturvallisuustilanne Varsinais-Suomen ja Satakunnan alueella Onnettomuusanalyysi ja toimintaympäristön muutokset Liikenneonnettomuuksien kehitys tienpitäjän mukaan Varsinais-Suomen ELY-keskuksen

Lisätiedot

Nurmijärven liikenneturvallisuuskysely. Maastokäyntikohteet.

Nurmijärven liikenneturvallisuuskysely. Maastokäyntikohteet. Maastokäynnin 8.4.2010 kohteet: de-ehdotuksen lyhenne: alautteen : K = kevyen liikenteen väylä Asukas- A = U-ELY:n liikenneturvallisuusaloitteet L = kyselyn K = asukaskysely N = nopeusrajoitus palaut-

Lisätiedot

Katsaus liikenneturvallisuuskehitykseen Koko maa, Pohjois-Pohjanmaa ja Kainuu. Petri Jääskeläinen Liikenneturva

Katsaus liikenneturvallisuuskehitykseen Koko maa, Pohjois-Pohjanmaa ja Kainuu. Petri Jääskeläinen Liikenneturva Katsaus liikenneturvallisuuskehitykseen Koko maa, Pohjois-Pohjanmaa ja Kainuu Petri Jääskeläinen Liikenneturva Liikenneonnettomuudet ja uhrit 215 257 kuollutta Pelastuslaitoksen tietoon tuli 835 vakavasti

Lisätiedot

VT 6 TAAVETTI LAPPEENRANTA

VT 6 TAAVETTI LAPPEENRANTA VT 6 TAAVETTI LAPPEENRANTA 14.02.2017 TAAVETIN JA LAPPEENRANNAN VÄLI ON VILKKAASTI LIIKENNÖITY JA RUUHKAINEN Valtatie 6:n osuudella Taavetti Lappeenranta liikennöi päivittäin noin 9 000 autoa Tästä poikkeuksellisen

Lisätiedot

Onnettomuustarina. Tavoite

Onnettomuustarina. Tavoite Onnettomuustarina Tavoite Saada oppilaat pohtimaan omaa toimintaansa ja onnettomuuksien taustalla olevia tekijöitä onnettomuusesimerkkien avulla. Harjoitus tukee ymmärrystä siitä, että turvallisuus vaatii

Lisätiedot

Tievalaistuksen toimintalinjat

Tievalaistuksen toimintalinjat Tievalaistuksen toimintalinjat Tievalaistuksen toimintalinjat TIEHALLINTO Helsinki 2006 Kansikuva Markku Suoranta ISBN 951-803-636-5 TIEH 1000105-06 Verkkojulkaisu pdf (www.tiehallinto.fi/julkaisut) ISBN

Lisätiedot

Ajokäyttäytyminen ja tienkäyttäjien mielipiteet kapealla nelikaistaisella tiellä

Ajokäyttäytyminen ja tienkäyttäjien mielipiteet kapealla nelikaistaisella tiellä S12 Pääteiden parantamisratkaisut Ajokäyttäytyminen ja tienkäyttäjien mielipiteet kapealla nelikaistaisella tiellä Vt 5 Vehmasmäki Hiltulanlahti Tiehallinnon selvityksiä 34/2002 Tiehallinto Helsinki 2002

Lisätiedot

VT 19 Hankearviointi. Alustavat tulokset. Sito Parhaan ympäristön tekijät

VT 19 Hankearviointi. Alustavat tulokset. Sito Parhaan ympäristön tekijät Alustavat tulokset Sito Parhaan ympäristön tekijät Lähtökohdat ja tarkastellut vaihtoehdot Tässä hankearvioinnissa on tarkasteltu valtatien 19 parantamista välillä Seinäjoki- Lapua ja siihen liittyviä

Lisätiedot

Ennakoi.Tiedät kyllä miksi. Förutse. Du vet nog varför.

Ennakoi.Tiedät kyllä miksi. Förutse. Du vet nog varför. Ennakoi.Tiedät kyllä miksi. Förutse. Du vet nog varför. Matti Järvinen 29.1.2008 Liikenneturvallisuustavoite 800 12 edellisen kk:n aikana kuolleet 700 600 500 400 Tavoite: alle 250 tieliikennekuolemaa

Lisätiedot

Turvallisuustiedon keruu Tiehallinnon hankkeilla vuosi Yhteenveto seurantajaksolta 1. ( )

Turvallisuustiedon keruu Tiehallinnon hankkeilla vuosi Yhteenveto seurantajaksolta 1. ( ) Turvallisuustiedon keruu Tiehallinnon hankkeilla vuosi 2009 Yhteenveto seurantajaksolta 1. (1.1.-30.6.2009) Turvallisuustiedon keruu Tiehallinnon hankkeilla 2 GNA - HSM indikaattorit (Terveys, Turvallisuus,

Lisätiedot

Järvenpään onnettomuuskatsaus

Järvenpään onnettomuuskatsaus Järvenpään onnettomuuskatsaus 211 19.4.212 Onnettomuuskehitys Järvenpäässä 22-211 25 Tieliikenneonnettomuudet (kpl/vuosi) 2 15 1 5 85 76 83 94 36 41 45 38 146 133 145 55 57 59 14 44 174 133 34 51 Omaisuusvah.joht.

Lisätiedot

Vt5 parantaminen parantaminen välillä Hietanen Pitkäjärvi, yleissuunnitelma

Vt5 parantaminen parantaminen välillä Hietanen Pitkäjärvi, yleissuunnitelma Vt5 parantaminen parantaminen välillä Hietanen Pitkäjärvi, yleissuunnitelma Yleisötilaisuus 31.10.2013 Ympäristösi parhaat tekijät 2 Yleisötilaisuuden ohjelma 18:00 Tilaisuuden avaus ja hankkeen esittely

Lisätiedot

Turvallisuustiedon keruu Tiehallinnon hankkeilla 2009

Turvallisuustiedon keruu Tiehallinnon hankkeilla 2009 Tiehallinnon hankkeilla 2009 Työn taustaa Menettelytavat Yhteenveto 2009 www.liikennevirasto.fi Työn taustaa Vuonna 2008 on aloitettu kaikilla Tiehallinnon hankkeilla turvallisuustietojen keruu ja seuranta:

Lisätiedot

LIIKENNE- ONNETTOMUUDET VANTAALLA 2014

LIIKENNE- ONNETTOMUUDET VANTAALLA 2014 LIIKENNE- ONNETTOMUUDET VANTAALLA 2014 ESIPUHE Liikenneonnettomuudet Vantaalla 2014 -selvityksen tieliikenneonnettomuuksien tiedot perustuvat iliitu-ohjelmistoon sekä Tilastokeskuksen tilastoihin ja onnettomuusselostuksiin.

Lisätiedot

KYSELY: Kivistön alueen katuverkoston nykykunto. Katukohtaiset asukaspalautteet 15.4-15.5.2010

KYSELY: Kivistön alueen katuverkoston nykykunto. Katukohtaiset asukaspalautteet 15.4-15.5.2010 KYSELY: Kivistön alueen katuverkoston nykykunto Katukohtaiset asukaspalautteet 15.4-15.5.2010 Kannistontie 1/3 Tiessä on keväisin routavaurioita hulevesiviemäreiden kohdalla. Routavauriot aiheuttavat sietämättömän

Lisätiedot

Maanteiden talvihoitoluokat Lapin alueella 2013-

Maanteiden talvihoitoluokat Lapin alueella 2013- Maanteiden talvihoitoluokat Lapin alueella 2013-11.10.2013 1 Talvihoitoluokka I Tie pääosan ajasta paljas Voi esiintyä kapeita, matalia polannekaistoja ajokaistojen ja ajourien välissä Sään muutostilanteissa

Lisätiedot

Hirvieläinonnettomuudet yleisillä teillä vuonna Tiehallinnon tilastoja 4/2005

Hirvieläinonnettomuudet yleisillä teillä vuonna Tiehallinnon tilastoja 4/2005 Hirvieläinonnettomuudet yleisillä teillä vuonna 24 Tiehallinnon tilastoja 4/25 Julkaisun nimi 1 Hirvieläinonnettomuudet yleisillä teillä vuonna 24 Tiehallinnon tilastoja 4/25 Tiehallinto Helsinki 25 2

Lisätiedot

Pajalantien asemakaava-alueen liikenneselvitys

Pajalantien asemakaava-alueen liikenneselvitys 6.3.2014 6.3.2014 1 (8) SISÄLTÖ 1 LÄHTÖKOHDAT JA TAVOITTEET... 2 1.1 Työn lähtökohdat ja tavoitteet... 2 1.2 Suunnittelualue... 2 2 NYKYTILA... 3 2.1 Nykyinen liikenneverkko... 3 2.2 Liikennemäärät...

Lisätiedot

Hirvieläinonnettomuudet maanteillä vuonna Tiehallinnon tilastoja 4/2006

Hirvieläinonnettomuudet maanteillä vuonna Tiehallinnon tilastoja 4/2006 Hirvieläinonnettomuudet maanteillä vuonna 25 Tiehallinnon tilastoja 4/26 Hirvieläinonnettomuudet maanteillä vuonna 25 1 Hirvieläinonnettomuudet maanteillä vuonna 25 Tiehallinnon tilastoja 4/26 Tiehallinto

Lisätiedot

Kapeiden keskikaideteiden kaidevauriot ja kunnossapidon kokemukset Tiehallinnon selvityksiä 8/2005

Kapeiden keskikaideteiden kaidevauriot ja kunnossapidon kokemukset Tiehallinnon selvityksiä 8/2005 S12 Pääteiden parantamisratkaisut Kapeiden keskikaideteiden kaidevauriot ja kunnossapidon kokemukset Tiehallinnon selvityksiä 8/2005 Julkaisun nimi 1 S12 Pääteiden parantamisratkaisut Kapeiden keskikaideteiden

Lisätiedot

Ajokäyttäytyminen leveäkaistaisella tiellä

Ajokäyttäytyminen leveäkaistaisella tiellä S12 Pääteiden parantamisratkaisut Ajokäyttäytyminen leveäkaistaisella tiellä Ajo-opasteiden vaikutukset ja ohitustilanteet Tiehallinnon selvityksiä 50/2004 Ajokäyttäytyminen leveäkaistaisella tiellä Ajo-opasteiden

Lisätiedot

Posti- ja teleliikenne TOT 2/04. Puhelinasentaja puristui kuorma-auton ja sen vetämän kaapelikärryn väliin TOT-RAPORTIN AVAINTIEDOT.

Posti- ja teleliikenne TOT 2/04. Puhelinasentaja puristui kuorma-auton ja sen vetämän kaapelikärryn väliin TOT-RAPORTIN AVAINTIEDOT. TOT-RAPORTTI 2/04 Puhelinasentaja puristui kuorma-auton ja sen vetämän kaapelikärryn väliin TOT-RAPORTIN AVAINTIEDOT Tapahtumakuvaus Ammatti Toimiala Työmenetelmä tai tehtävä Koneet ja laitteet Peräkärryä

Lisätiedot

Perhananmoinen keli tänään, PERKELI 24.9.2015

Perhananmoinen keli tänään, PERKELI 24.9.2015 Perhananmoinen keli tänään, PERKELI 24.9.2015 2 Mistä kaikki oikein alkoi? Liikenneturvan toimitusjohtaja Valde Mikkonen ehdotti Ilmatieteen laitokselle ja Tielaitokselle kelitiedottamisen kehittämistä

Lisätiedot

Tietoa tiensuunnitteluun nro 55

Tietoa tiensuunnitteluun nro 55 Tietoa tiensuunnitteluun nro 55 Julkaisija: Tiehallinto, tie- ja liikennetekniikka 20.12.2001 SILMUKKAKÄÄNNÖS OHITUSKAISTAN KOHDALLA Tausta Ohituskaistoja on yleisille teille suunniteltu ja rakennettu

Lisätiedot

Teräsmäen teollisuusalueen liikenteen vaikutusten arviointi osana Ylistaron yleiskaavaa 2020

Teräsmäen teollisuusalueen liikenteen vaikutusten arviointi osana Ylistaron yleiskaavaa 2020 FCG Planeko Oy YLISTARO Teräsmäen teollisuusalueen liikenteen vaikutusten arviointi osana n yleiskaavaa 2020 31.10.2008 1 (9) FCG Planeko Oy 30.10.2008 Teräsmäen teollisuusalueen liikenteen vaikutusten

Lisätiedot

LIIKENNETURVALLISUUSTILANNE JANAKKALASSA. Onnettomuusanalyysia vuosista 2002-2011

LIIKENNETURVALLISUUSTILANNE JANAKKALASSA. Onnettomuusanalyysia vuosista 2002-2011 LIIKENNETURVALLISUUSTILANNE JANAKKALASSA Onnettomuusanalyysia vuosista - Janakkalan kunnan alueella tapahtuu vuosittain noin kaksikymmentä henkilövahinkoihin johtavaa liikenneonnettomuutta. Liikenneonnettomuuksissa

Lisätiedot

Lumijoentien (st 813) ja vt 8:n liittymän toimivuus. Oikealle kääntymiskaistan tarveselvitys

Lumijoentien (st 813) ja vt 8:n liittymän toimivuus. Oikealle kääntymiskaistan tarveselvitys Lumijoentien (st 813) ja vt 8:n liittymän toimivuus Oikealle kääntymiskaistan tarveselvitys Tiehallinto Oulun Tiepiiri 2005 Lähtökohdat ja tavoitteet... 2 Lähtökohdat... 4 Tarkastelu... 10 Johtopäätökset...

Lisätiedot

Visby -risteily / Baltic Queen

Visby -risteily / Baltic Queen 13.2.2016 Visby -risteily / Baltic Queen Bussireitit Huom! Bussien kantavuussäännösten takia joudumme rajoittamaan matkatavaroiden ja henkilökohtaisten tuliaisten enimmäismääräksi 20 kg/matkustaja. Huomioikaa

Lisätiedot

Tietoa tiensuunnitteluun nro 63

Tietoa tiensuunnitteluun nro 63 Tietoa tiensuunnitteluun nro 63 Julkaisija: Tiehallinto, tie- ja geotekniikka 14.6.2002 KAITEIDEN JA VALAISINPYLVÄIDEN PARANTAMISEN TURVALLISUUSVAIKUTUKSIA Tässä tiedotteessa tarkistetaan Tietoa tiensuunnitteluun

Lisätiedot

TAAJAMAN LIIKENNESELVITYS YLEISKAAVATYÖTÄ VARTEN SEKÄ ERILLISKOHTEET

TAAJAMAN LIIKENNESELVITYS YLEISKAAVATYÖTÄ VARTEN SEKÄ ERILLISKOHTEET TAAJAMAN LIIKENNESELVITYS YLEISKAAVATYÖTÄ VARTEN SEKÄ ERILLISKOHTEET 22.5.2013 Leo Jarmala Sysmän rannikkoalueen ja miljöön kehittämisohjelma EAKR-hanke SYSMÄN TAAJAMAN LIIKENNESELVITYS Sysmän rannikkoalueen

Lisätiedot

Yhdystien 6304 kevyen liikenteen järjestelyt Lanneveden kohdalla, Saarijärvi ALUEVARAUSSUUNNITELMA

Yhdystien 6304 kevyen liikenteen järjestelyt Lanneveden kohdalla, Saarijärvi ALUEVARAUSSUUNNITELMA Yhdystien 6304 kevyen liikenteen järjestelyt Lanneveden kohdalla, Saarijärvi ALUEVARAUSSUUNNITELMA ESIPUHE Työn tavoitteena oli laatia aluevaraussuunnitelma kevyen liikenteen väylän ja siihen liittyvien

Lisätiedot

SWECO YMPÄRISTÖ OY TAMPERE

SWECO YMPÄRISTÖ OY TAMPERE E25684 JOKIOISTEN KUNTA OSAYLEISKAAVAN OSARAPORTTI, VT 10 LIITTYMÄN VAIHTOEHTOTARKASTELU SWECO YMPÄRISTÖ OY TAMPERE Muutoslista HKEM HKEM AJOK VALMIS 5.11.2014 HKEM HKEM AJOK LUONNOS MUUTOS PÄIVÄYS HYVÄKSYNYT

Lisätiedot

TIIVISTELMÄ. Ennen varsinaisten suunnitteluohjeiden valmistumista voidaan soveltaa tässä selvityksessä esitettyjä periaatteita.

TIIVISTELMÄ. Ennen varsinaisten suunnitteluohjeiden valmistumista voidaan soveltaa tässä selvityksessä esitettyjä periaatteita. S12 Pääteiden parantamisratkaisut: Kaksiajorataisten teiden keskikaistojen kulkuaukot. Helsinki 2001. Tiehallinto, Tie- ja liikennetekniikka. Tiehallinnon selvityksiä 43/2001. 39 s. + liitt. ISSN 1457-9871,

Lisätiedot

Porin seudun liikenneturvallisuussuunnitelma

Porin seudun liikenneturvallisuussuunnitelma Porin seudun liikenneturvallisuussuunnitelma Aloitusseminaari 29.5.2013 LIIKENNEONNETTOMUUSANALYYSI Nykytila-analyysi: Tieliikenneonnettomuudet Poliisin tietoon tulleet onnettomuudet: iliitu-paikkatietoaineisto

Lisätiedot

Keski-Suomen liikenneturvallisuusfoorumi Ari Herrala

Keski-Suomen liikenneturvallisuusfoorumi Ari Herrala Keski-Suomen liikenneturvallisuusfoorumi 6.10.2016 Ari Herrala 80-vuotias SKAL kuuluu Suomen vanhimpiin elinkeinopoliittisiin edunvalvojiin Valvomme maanteiden tavaraliikenteen yritysten etuja kotimaassa

Lisätiedot

HePon ryhmäajokoulutus Ajomuodostelmat

HePon ryhmäajokoulutus Ajomuodostelmat HePon ryhmäajokoulutus 9.4.2011 Ajomuodostelmat Peesaus Edellä ajavaan etäisyys 30 cm Kovissa nopeuksissa parikin metriä jo auttaa Älä aja renkaat limittäin Pidä veto koko ajan päällä Älä kiihdytä ja rullaa

Lisätiedot

LIIKENNEONNETTOMUUKSIEN TUTKIJALAUTAKUNTA LAPISSA

LIIKENNEONNETTOMUUKSIEN TUTKIJALAUTAKUNTA LAPISSA LIIKENNEONNETTOMUUKSIEN TUTKIJALAUTAKUNTA LAPISSA 13.11.2013 Lapin liikenneturvallisuusfoorumi Kalle Parkkari 13.11.2013 Lapin liikenneturvallisuusfoorumi Kalle Parkkari Sivu 1 Valtakunnallinen liikenneturvallisuustavoite

Lisätiedot

Valtuustoaloite aloitteessa nimettyjen teiden ja siltojen korjaamisesta

Valtuustoaloite aloitteessa nimettyjen teiden ja siltojen korjaamisesta Kaupunginhallitus 93 25.03.2013 Tekninen lautakunta 44 14.05.2013 Tekninen lautakunta 79 19.11.2013 Kaupunginhallitus 5 20.01.2014 Kaupunginvaltuusto 3 27.01.2014 Valtuustoaloite aloitteessa nimettyjen

Lisätiedot

M 5/2014 vp Kansalaisaloite: Rattijuoppouden rangaistuksia on tiukennettava (KAA 3/2014 vp) Rattijuopumus tieliikenteen turvattomuustekijänä

M 5/2014 vp Kansalaisaloite: Rattijuoppouden rangaistuksia on tiukennettava (KAA 3/2014 vp) Rattijuopumus tieliikenteen turvattomuustekijänä Eduskunnan lakivaliokunnalle Julkinen kuuleminen 16.10.2014 M 5/2014 vp Kansalaisaloite: Rattijuoppouden rangaistuksia on tiukennettava (KAA 3/2014 vp) Rattijuopumus tieliikenteen turvattomuustekijänä

Lisätiedot

SISÄLLYSLUETTELO 1. RUTAKON KOULUN LIIKENNEKASVATUSSUUNNITELMA... 3 2. JALANKULKIJANA LIIKENTEESSÄ... 4

SISÄLLYSLUETTELO 1. RUTAKON KOULUN LIIKENNEKASVATUSSUUNNITELMA... 3 2. JALANKULKIJANA LIIKENTEESSÄ... 4 kuva SISÄLLYSLUETTELO 1. RUTAKON KOULUN LIIKENNEKASVATUSSUUNNITELMA... 3 2. JALANKULKIJANA LIIKENTEESSÄ... 4 3. PYÖRÄILIJÄNÄ LIIKENTEESSÄ... 5 3.1 PYÖRÄN VARUSTEET... 5 3.2. OHJEITA PYÖRÄIJÄLLE... 6 4.

Lisätiedot

Kuljetus TOT 8/00. Kuorma-autonkuljettaja jäi liikkeelle lähteneen kuorma-autonsa alle TOT-RAPORTIN AVAINTIEDOT. Kuorma-autonkuljettaja

Kuljetus TOT 8/00. Kuorma-autonkuljettaja jäi liikkeelle lähteneen kuorma-autonsa alle TOT-RAPORTIN AVAINTIEDOT. Kuorma-autonkuljettaja TOT-RAPORTTI 8/00 Kuorma-autonkuljettaja jäi liikkeelle lähteneen kuorma-autonsa alle TOT-RAPORTIN AVAINTIEDOT Tapahtumakuvaus Kuorma-autonkuljettaja NN oli pysäyttänyt kuorma-autonsa lastausta varten

Lisätiedot

JALAN JA PYÖRÄLLÄ LIIKENNETURVA

JALAN JA PYÖRÄLLÄ LIIKENNETURVA Pidä pelivaraa JALAN JA PYÖRÄLLÄ LIIKENNETURVA Sisältö 3 Jalan ja pyörällä 4 Omilla teillä 5 Ajo pyöräkaistalla 6 Risteyksissä tarkkana 6 Opettele väistämissäännöt 7 Liikennemerkin mukaan 8 Kääntyvä väistää

Lisätiedot

Talousarvioesitys 2017

Talousarvioesitys 2017 77. Väyläverkon kehittäminen (siirtomääräraha 3 v) Momentille myönnetään 272 800 000 euroa. Määrärahaa saa käyttää: 1) momentille budjetoitujen väyläverkon kehittämisinvestointien toteuttamisesta aiheutuviin

Lisätiedot

KUNTOMÄÄRITYKSEN PERIAATTEET

KUNTOMÄÄRITYKSEN PERIAATTEET KUNTOMÄÄRITYKSEN PERIAATTEET Liikennemerkkien ja reunapaalujen tehtävänä on varoittaa, ohjata ja opastaa liikennettä sekä välittää informaatiota tienkäyttäjille. Kuntomäärityksen tarkoituksena on saada

Lisätiedot

Liikenneonnettomuudet yleisillä teillä Tiehallinnon tilastoja 3/2003

Liikenneonnettomuudet yleisillä teillä Tiehallinnon tilastoja 3/2003 Liikenneonnettomuudet yleisillä teillä 2002 Tiehallinnon tilastoja 3/2003 Liikenneonnettomuudet yleisillä teillä 2002 Tiehallinnon tilastoja 3/2003 Tiehallinto Helsinki 2003 Kannen kuva: Seppo Sarjamo

Lisätiedot