Kapeiden keskikaideteiden kaidevaurioseuranta

Transkriptio

1 S12 Pääteiden parantamisratkaisut Kapeiden keskikaideteiden kaidevaurioseuranta Sisäisiä julkaisuja 47/2006

2

3 S12 Pääteiden parantamisratkaisut Kapeiden keskikaideteiden kaidevaurioseuranta Sisäisiä julkaisuja 47/2006 Tiehallinto Helsinki 2006

4 Kannen kuva: Tieliikelaitos Verkkojulkaisu pdf ( ISSN TIEH v Tiehallinto Asiantuntijapalvelut Opastinsilta 12 A PL HELSINKI Puhelinvaihde

5 Jussi Sipilä, Olli Mäkelä: S12 Pääteiden parantamisratkaisut. Kapeiden keskikaideteiden kaidevaurioseuranta Helsinki Tiehallinto, Asiantuntijapalvelut. Tiehallinnon sisäisiä selvityksiä 47/ s. + liitt. 26 s. ISSN , v. Asiasanat: kaiteet, keskikaiteet, ohituskaistat, tietyypit Aiheluokka: 34, 82 TIIVISTELMÄ Selvityksessä on kerätty ja analysoitu tiedot keskikaidevaurioista ja liikenneonnettomuuksista keskikaiteellisilta ohituskaistaosuuksilta ja kapeilta nelikaistaisilta teiltä. Seurantaa on tehty kattavasti kaikilla keskikaiteellisilla tieosuuksilla niiden valmistumisesta lähtien. Tässä työssä on raportoitu seurantajakso lokakuu syyskuu 2006 ja verrattu tuloksia aikaisempien vuosien tuloksiin. Seurantaosuuksia on yhteensä seitsemän. vt 4 Äänekoski - Hirvaskangas, keskikaiteelliset ohituskaistat vt 4 välillä Haaransilta - Kempele, kapea nelikaistainen tie vt 5 välillä Joroinen - Varkaus, keskikaiteelliset ohituskaistat vt 5 välillä Vehmasmäki - Hiltulanlahti, kapea nelikaistainen tie vt 6 välillä Ahvenlampi - Muukko, kapea nelikaistainen tie vt 9 välillä Orivesi - Muurame, keskikaiteelliset ohituskaistat kt 54 välillä Loppi - Launonen, keskikaiteelliset ohituskaistat Keskikaiteellisilla tieosuuksilla syntyy kaidevaurioita noin 0,5-1,0 kertaa vuodessa jokaista keskikaidetiekilometriä kohti. 2+2-kaistaisilla osuuksilla vaurioita sattuu enemmän kuin 2+1-kaistaisilla osuuksilla. Keskikaiteellisilla tieosuuksilla tapahtuu 0,2-0,4 keskikaidevaurioita miljoonaa ajoneuvokilometriä kohti vuodessa. 2+2-kaistaisilla osuuksilla vaurioriski on hieman suurempi kuin 2+1-kaistaisilla osuuksilla. Kolmen vuoden seurannan aikana vaurioriski on pysytellyt samalla tasolla. Keskikaiteelliset tiejaksot ovat toimineet suunnitellulla tavalla. Ne ovat ehkäisseet vakavia henkilövahinkoja aiheuttavat kohtaamisonnettomuudet kokonaan. Keskikaiteeseen törmääminen ei näyttäisi aiheuttavan vakavia henkilövahinko-onnettomuuksia. Kolmen vuoden aikana kahdessa keskikaideonnettomuudessa on tullut lieviä henkilövahinkoja. Suurimmat vauriot ovat syntyneet raskaan ajoneuvon törmätessä kaiteen päähän. Eniten vaurioita tapahtuu ohitustilanteissa henkilöautoille. Vaurioita tapahtuu selvästi enemmän talvella kuin kesällä. Yhden keskikaidetörmäyksen vahingot ovat vaurioituneen ajoneuvon lisäksi yleensä muutamia kymmeniä metrejä vaurioitunutta keskikaidetta. Tällaisen vaurion korjauskustannukset ovat keskimäärin Kalleimpia kaidevaurioita kustannuksiltaan ovat raskaiden ajoneuvojen törmäämiset kaiteen päähän. Näissä tapauksissa kaiteen korjauskustannukset ovat olleet Keskimääräinen korjauskustannus keskikaiteellista tiekilometriä kohti vuodessa on noin 1000 /keskikaidekilometri. Vakavimmat häiriötilanteet ovat syntyneet raskaan ajoneuvoyhdistelmän aiheuttamista keskikaidevaurioista. Kun yhdistelmä törmää kaiteeseen, perävaunu taittuu helposti poikittain estäen ajokaistan käytön muulta liikenteeltä. Tällaisissa tilanteissa häiriötilanteen purkaminen on kestänyt 3-6 tuntia. Henkilöautojen aiheuttamat häiriötilanteet ovat lyhytkestoisia. Henkilöauto saadaan helposti siirrettyä tien sivuun häiritsemästä muuta liikennettä.

6

7 ESIPUHE Uusina tietyyppeinä on vuodesta 2000 lähtien otettu Suomessa käyttöön keskikaiteellisia kapeita nelikaistaisia teitä ja keskikaiteellisia ohituskaitaosuuksia. Keskikaidevaurioseurantaa on tehty kattavasti kaikilla keskikaiteellisilla tieosuuksilla lokakuusta 2003 lähtien. Aikaisemmissa selvityksissä on raportoitu kahden ensimmäisen vuoden tulokset. Nyt raportoitava seurantajakso lokakuu syyskuu 2006 on kolmas kokonainen seurantavuosi. Selvityksessä on kerätty ja analysoitu tiedot kaidevaurioista ja liikenneonnettomuuksista toistaiseksi toteutetuilta keskikaiteellisilta kapeilta nelikaistaisilta teiltä ja ohituskaistaosuuksilta. Selvityksen tavoitteena on tarkentaa aikaisempien seurantatutkimusten tuloksia keskikaidevaurioiden määrän ja niiden syiden osalta. Selvitystyötä tullaan jatkamaan aikajaksolla Uutena kohteena seurantaan tulee mukaan Suomen ensimmäinen vaijerikaiteellinen ohituskaistaosuus valtatiellä 4 Simo - Viantienjoki Kemissä. Selvitys on tehty Tiehallinnon Asiantuntijapalvelut -yksikön toimeksiannosta. Tilaajan yhdyshenkilönä on toiminut Päivi Nuutinen. Selvityksen on tehnyt Tieliikelaitoksen Konsultointi, jossa tehtävästä ovat vastanneet Olli Mäkelä ja Jussi Sipilä. Keskikaidevaurioita koskevien tietojen keruusta ovat vastanneet Tieliikelaitoksen hoitourakoitsijat Suolahden, Oulun, Juvan, Kuopion, Lappeenrannan, Oriveden, Jämsän ja Riihimäen hoitourakoista. Helsingissä joulukuussa 2006 Tiehallinto Asiantuntijapalvelut

8

9 Kapeiden keskikaideteiden kaidevaurioseuranta Sisältö 1 JOHDANTO 9 2 SEURANNAN TOTEUTTAMINEN Seurantakohteet Seurantamenetelmä 12 3 KESKIKAIDEVAURIOT Keskikaidevaurioiden määrä, tiheys ja riski Keskikaidevaurioiden syyt Liikenneonnettomuudet keskikaideosuuksilla Keskikaidevaurioiden kustannukset Häiriötilanteet 21 4 YHTEENVETO 23 5 LÄHDELUETTELO 24 6 LIITTEET 25

10 8 Kapeiden keskikaideteiden kaidevaurioseuranta

11 Kapeiden keskikaideteiden kaidevaurioseuranta JOHDANTO 1 JOHDANTO Viime vuosina on otettu käyttöön perinteisen maantien ja moottoritien välille sijoittuvia uusia tietyyppejä, joiden tavoitteena on parantaa liikenteen sujuvuutta ja turvallisuutta. Vuonna 2000 avattiin liikenteelle ensimmäinen keskikaiteellinen kapea nelikaistatie valtatielle 5 Kuopioon. Lokakuussa 2002 avattiin liikenteelle Suomen ensimmäinen keskikaiteellinen ohituskaistaosuus kantatielle 54 Lopelle. Tämän jälkeen on valmistunut useita muitakin keskikaiteellisia tieosuuksia. Keskikaidevaurioseurannan tavoitteena on saada tietoa keskikaiteellisen ohituskaistatien ja kapean nelikaistaisen tien keskikaiteen vaurioherkkyydestä ja -tiheydestä sekä kaidevaurioiden ja törmäysten syistä ja seurauksista. Selvityksessä on kerätty ja analysoitu tiedot keskikaidevaurioista ja liikenneonnettomuuksista keskikaiteellisilta ohituskaistaosuuksilta ja kapeilta nelikaistaisilta teiltä. Seurantakohteita ovat vt 4 välillä Äänekoski - Hirvaskangas (Äänekoski) vt 4 välillä Haaransilta Kempele (Kempele, Liminka) vt 5 välillä Joroinen - Varkaus (Joroinen, Varkaus) vt 5 välillä Vehmasmäki Hiltulanlahti (Kuopio) vt 6 välillä Ahvenlampi Muukko (Joutseno, Lappeenranta) vt 9 välillä Orivesi Muurame (Orivesi, Längelmäki, Jämsä, Korpilahti, Muurame) kt 54 välillä Loppi Launonen (Loppi) Selvityksen kaidevaurioseuranta käsittää aikavälin Kaidevaurioseurantaa on tehty tätä ennen kattavasti kahden vuoden ajan lokakuu syyskuu Näiden vuosien tulokset on raportoitu selvityksessä Kapeiden keskikaideteiden kaidevauriot ja kunnossapidon kokemukset, Tiehallinnon selvityksiä 8/2005 ja muistiossa Keskikaidevaurioiden seuranta ( Tämä selvitys on suoraa jatkoa kahdelle aikaisemmalle työlle ja niiden tulokset on esitelty tässä raportissa osana keskikaidevaurioiden kokonaisanalyysia.

12 10 Kapeiden keskikaideteiden kaidevaurioseuranta SEURANNAN TOTEUTTAMINEN 2 SEURANNAN TOTEUTTAMINEN 2.1 Seurantakohteet Seurantakohteina ovat vuosina valmistuneet keskikaiteelliset ohituskaistaosuudet sekä kapeat nelikaistaiset keskikaidetiet (kuva 2-1). Kuva 2-1. Seurantakohteet. Vuosina valmistuneet keskikaiteelliset ohituskaistaosuudet ja kapeat nelikaistaiset keskikaidetiet. Keskikaiteelliset ohituskaistaosuudet ovat joko 2+1- tai 2+2-kaistaisia. Ohituskaistojen välissä voi olla perinteisiä keskikaiteettomia kaksikaistaisia osuuksia.

13 Kapeiden keskikaideteiden kaidevaurioseuranta SEURANNAN TOTEUTTAMINEN Kapea nelikaistainen keskikaidetie tarkoittaa ohituskaistaa pidempää yhtäjaksoista 2+2-kaistaista tieosuutta. Kapea nelikaistainen tie voi olla moottoritie. Keskikaiteellisia ohituskaistaosuuksia on valtatiellä 4 Hirvaskangas - Äänekoski, valtatiellä 5 Joroinen - Varkaus, valtatiellä 9 Orivesi - Muurame ja kantatiellä 54 Loppi - Launonen. Orivesi - Muurame ja Joroinen - Varkaus osuudella on sekä 2+1- että 2+2-kaistaisia ohituskaistaosuuksia. (taulukko 2-1) Kapeita nelikaistaisia teitä ovat valtatie 4 Haaransilta - Kempele, valtatie 5 Vehmasmäki - Hiltulanlahti sekä valtatie 6 Ahvenlampi - Muukko. Valtateiden 4 ja 5 seurantaosuudet ovat moottoriteitä. (taulukko 2-1) Kaikilla Suomessa toteutetuilla keskikaiteellisilla teillä kaidetyyppi on joko kevyt tai raskas putkipalkkikaide. Raskas putkipalkkikaide kuuluu törmäyskestävyysluokkaan H1 ja kevyt putkipalkkikaide luokkaan N2. Raskas putkipalkkikaide on testattu törmäyskokeessa 10 tonnin kuorma-autolla nopeudella 70 km/h 15 asteen törmäyskulmassa. Kevyt putkipalkkikaide kestää 1,5 tonnin henkilöauton törmäyksen 110 km/h nopeudella 15 asteen törmäyskulmassa. Ensimmäinen vaijerikaiteellinen ohituskaistaosuus on rakennettu kesällä 2006 valtatielle 4 Simon ja Kemin välille. Osuus ei ole ollut vielä mukana seurannassa Taulukko 2-1. Seurantakohteiden poikkileikkaus, pituus, liikennemäärä ja kaidetyyppi. Seurantakohde poikkileikkaus kaidepituus (km) Vt kaistaiset ohituskaistat Hirvaskangas - 15,75/7,0+3,75 m Äänekoski keskialue 2,0 m Vt 4 Haaransilta - Kempele Vt 5 Joroinen - Varkaus Vt 5 Vehmasmäki - Hiltulanlahti Vt 6 Muukko - Ahvenlampi Vt 9 Orivesi - Muurame Kt 54 Loppi - Launonen kapea nelikaistainen tie 18,7/2x7,0 m keskialue 1,7 m 2+1- ja 2+2-kaistaiset ohituskaistat kapea nelikaistainen tie 18,7/2x7,0 m keskialue 1,7 m kapea nelikaistainen tie 20,2/2x7,0 m keskialue 2,2 m 2+1-kaistaiset ohituskaistat 15,75/7,0+3,75 m 2+2-kaistaiset ohituskaistat 19,0/2x7,0 m keskialue 2,0 m 2+1-kaistaiset ohituskaistat 15,7/7,25+3,75 m keskialue 1,7 m liikennemäärä kaidetyyppi (KVL 2006) 2,3 km raskas putkipalkkikaide 8,6 km kevyt putkipalkkikaide 10,7 km raskas putkipalkkikaide 11,8 km raskas putkipalkkikaide 4,2 km raskas putkipalkkikaide 16,9 km kevyt putkipalkkikaide 1,3 km ja 1,6 km kevyt putkipalkkikaide

14 12 Kapeiden keskikaideteiden kaidevaurioseuranta SEURANNAN TOTEUTTAMINEN 2.2 Seurantamenetelmä Keskikaidevaurioita on seurattu kattavasti kolmen vuoden ajan lokakuusta 2003 syyskuuhun 2006 kaikilla keskikaiteellisilla ohituskaistaosuuksilla ja kapeilla nelikaistaisilla keskikaideteillä. Kahdesta kohteesta seurantatietoja on kolmea vuotta pidemmältä ajalta ja uusimmista kohteista ainoastaan vuodelta (taulukko 2-2). Hoitourakoitsijat ovat kirjanneet tapahtuneet keskikaidevauriot seurantalomakkeelle. Lomakkeelle on kirjattu vaurion tapahtuma-aika, paikka ja kuvaus tapahtumasta sekä vaurion seuraukset ja kaiteen korjaus ajankohta ja kustannukset. Hoitourakoitsijoiden vaurioilmoituksia on täydennetty poliisin onnettomuusilmoituksien tiedoilla, lähinnä tapahtumakuvauksella. Kaikki vauriot eivät ole tulleet poliisin tietoon, joten tapahtumakuvausta ei ole kaikista vaurioista. Poliisin onnettomuusilmoitusten tiedoilla täydennetyt seurantalomakkeet on esitetty liitteissä 1-7. Taulukko 2-2. Seuranta-aika eri kohteissa. Seurantakohde Vt 4 Hirvaskangas - Äänekoski Vt 4 Haaransilta - Kempele Vt 5 Joroinen - Varkaus Vt 5 Vehmasmäki - Hiltulanlahti Vt 6 Muukko - Ahvenlampi Vt 9 Orivesi - Muurame Kt 54 Loppi - Launonen Seuranta-aika lokakuu syyskuu2006 (1 vuosi) lokakuu syyskuu 2006 (3 vuotta) lokakuu syyskuu 2006 (1 vuosi) lokakuu syyskuu 2006 (6 vuotta) lokakuu syyskuu 2006 (3 vuotta) lokakuu syyskuu 2006 (3 vuotta) lokakuu syyskuu 2006 (4 vuotta)

15 Kapeiden keskikaideteiden kaidevaurioseuranta KESKIKAIDEVAURIOT 3 KESKIKAIDEVAURIOT 3.1 Keskikaidevaurioiden määrä, tiheys ja riski Keskikaidevaurioiden määrä Keskikaidevaurioiden kokonaismäärä kolmen viime vuoden osalta on 106 vauriota (taulukko 3-1). Vaurioiden määrässä on vuosien välillä huomattavaa vaihtelua. Seurantajakson vaurioiden määrä 2+2-kaistaisilla osuuksilla oli selvästi muita vuosia suurempi. Suurimmat vauriomäärät ovat olleet kaikilla 2+2-kaistaisilla tieosuuksilla seurantajaksolla (taulukko 3-2). Vuoden vaurioiden määrää aikaisempiin vuosiin verrattaessa pitää huomioida, että luvuissa on mukana kaksi seurantakohdetta (vt 4 Hirvaskangas - Äänekoski 2+1 ja vt 5 Joroinen - Varkaus 2+1 ja 2+2) enemmän kuin aikaisempina vuosina. Seurantajakson vaurioiden suuremman määrän 2+1-kaistaisilla osuuksilla selittää uusilla seurantaosuuksilla tapahtuneet vauriot. Vuosina mukana olleissa 2+1-kaistaisissa seurantakohteissa tapahtui yhteensä 5 vauriota, joka on samaa tasoa aikaisempien vuosien kanssa. Valtatien 5 Joroinen - Varkaus vuonna 2005 liikenteelle avatulla 2+2- kaistaisella osuudella ei tapahtunut vaurioita , joten uusilla 2+2- kaistaisilla seurantakohteilla ei ollut vaikutusta vaurioiden kokonaismäärään nelikaistaisilla osuuksilla. Taulukko 3-1. Keskikaidevaurioiden määrä vuosittain 2+2-kaistaisilla ja 2+1-kaistaisilla osuuksilla. Vuoden luvuissa on mukana kaksi vuonna 2005 liikenteelle avattua seurantakohdetta enemmän kuin aikaisempien vuosien luvuissa. Keskikaidevauriot (vaurioiden lkm) Yhteensä 2+2-ajokaistaiset ajokaistaiset Yhteensä Vakavia vaurioita, joista poliisi on tehnyt onnettomuusilmoituksen tai jotka ovat vaatineet välitöntä korjausta, on kolmen vuoden aikana tapahtunut 57 kertaa, mikä on 54 % tapahtuneiden vaurioiden kokonaismäärästä (106 keskikaidevauriota).

16 14 Kapeiden keskikaideteiden kaidevaurioseuranta KESKIKAIDEVAURIOT Eniten kaidevaurioita on tapahtunut valtatiellä 9 Orivesi - Muurame 2+2- kaistaisilla ohituskaistaosuuksilla ja vähiten valtatiellä 5 Joroinen - Varkaus 2+2-kaistaisella osuudella. Joroinen - Varkaus 2+2-kaistaisella osuudella ei yhden vuoden seurannan aikana tapahtunut yhtään vauriota. (taulukko 3-2) Eniten vuosittaista hajontaa kaidevaurioiden määrässä on valtatiellä 5 Vehmasmäki - Hiltulanlahti ja valtatiellä 9 Orivesi - Muurame 2+2-kaistaisilla osuuksilla. Muilla osuuksilla vaurioita on tapahtunut vuosittain melko tasaisesti. Taulukko 3-2. Keskikaidevaurioiden määrä vuosittain seurantakohteissa. Seurantakohde Vt 4 Hirvaskangas - Äänekoski 2+1 Vt 4 Haaransilta - Kempele 2+2 Vt 5 Joroinen - Varkaus 2+1 Vt 5 Joroinen - Varkaus 2+2 Vt 5 Vehmasmäki - Hiltulanlahti Vt 6 Muukko - Ahvenlampi 2+2 Vt 9 Orivesi - Muurame 2+1 Vt 9 Orivesi - Muurame 2+2 Kt 54 Loppi - Launonen 2+1 Keskikaidevauriot (vaurioiden lkm/vuosi) Aikaisemmat selvitykset ( ) ( ) Keskiarvo vaurioita/ vuosi Keskikaidevauriotiheys Keskikaidevauriotiheys kuvaa keskikaidevaurioiden määrää tiekilometriä kohti. Mitä suurempi vauriotiheys on, sitä enemmän joudutaan tekemään toimenpiteitä vaurioiden korjaamiseksi jokaista tiekilometriä kohti. Keskimäärin vauriotiheys on ollut 0,67 vauriota per keskikaidekilometri vuodessa. Vauriotiheys on vaihdellut kolmen vuoden seurantajakson aikana 0,51 ja 1,12 välillä. Karkeasti arvioiden voidaan sanoa, että keskikaiteellisilla tieosuuksilla syntyy kaidevaurioita noin 0,5-1,0 kertaa vuodessa jokaista keskikaiteellista tiekilometriä kohti. (taulukko 3-3) Keskikaidevauriotiheys on ollut vuosina kaistaisilla osuuksilla hieman suurempi verrattuna 2+1-kaistaisiin osuuksiin. Jos seurantajakson selvästi suurempaa vauriomäärää ei oteta huomioon, ero 2+2-kaistaisten ja 2+1-kaistaisten osuuksien välillä pienenee.

17 Kapeiden keskikaideteiden kaidevaurioseuranta KESKIKAIDEVAURIOT Taulukko 3-3. Keskikaidevauriotiheys (vaurioita/keskikaidekm/vuosi) 2+1- ja 2+2-kaistaisilla osuuksilla. Seurantakohde Vauriotiheys (keskikaidevauriot/keskikaidekm/vuosi) Keskimäärin vuodessa 2+2-kaistaiset 0,58 1,42 0,56 0, kaistaiset 0,36 0,43 0,58 0,57 Yhteensä 0,51 1,12 0,57 0,67 Keskikaidevauriotiheys on ollut suurin seuranta-aikana valtatiellä 9 Orivesi - Muurame 2+2-kaistaisilla ohituskaistaosuuksilla. Vähiten vaurioita on tapahtunut valtatiellä 5 Joroinen - Varkaus 2+2-kaistaisilla osuuksilla. (taulukko 3-4) Taulukko 3-4. Keskikaidevauriotiheys seurantakohteissa (vaurioita/keskikaidekm/vuosi). Seurantakohde Vt 4 Hirvaskangas - Äänekoski 2+1 raskas putkipalkkikaide Vt 4 Haaransilta - Kempele 2+2 kevyt putkipalkkikaide Vt 5 Joroinen - Varkaus 2+1 raskas putkipalkkikaide Vt 5 Joroinen - Varkaus 2+2 raskas putkipalkkikaide Vt 5 Vehmasmäki - Hiltulanlahti 2+2 raskas putkipalkkikaide Vt 6 Muukko - Ahvenlampi 2+2 raskas putkipalkkikaide Vt 9 Orivesi - Muurame 2+1 kevyt putkipalkkikaide Vt 9 Orivesi - Muurame 2+2 kevyt putkipalkkikaide Kt 54 Loppi - Launonen 2+1 kevyt putkipalkkikaide Vauriotiheys (keskikaidevauriot/keskikaidekm/vuosi) Aikaisemmat selvitykset Keskimäärin vuodessa ,21 1,21-0,58 1,16 0,81 0, ,92 0, ,00 0,00 0,42 0,59 0,85 0,08 0,47 (3 vuotta) - 0,48 0,95 0,95 0,79 0,00 (1 vuosi) - 0,28 0,38 0,19 0,28-0,63 3,14 1,41 1,73 0,63 0,63 0,94 0,55 Keskikaidevaurioriski Keskikaidevaurioriski kuvaa kaidevaurioiden määrää liikennesuoritetta kohti. Mitä suurempi keskikaidevaurioriski on sitä useammin ajoneuvo aiheuttaa keskikaidevaurion. Keskikaiteellisilla tieosuuksilla tapahtuu keskimäärin 0,24 keskikaidevaurioita miljoonaa ajoneuvokilometriä kohti vuodessa. Vaurioriski on vaihdellut kolmen vuoden seurantajakson aikana 0,18-0,45 välillä. Karkeasti arvioiden voidaan sanoa, että keskikaiteellisilla tieosuuksilla kaidevaurioriski on 0,2-0,4 kaidevauriota per miljoona ajoneuvokilometriä.

18 16 Kapeiden keskikaideteiden kaidevaurioseuranta KESKIKAIDEVAURIOT Ero 2+1- ja 2+2-kaistaisten teiden välillä ei vaurioriskissä ole niin suuri kuin vauriotiheydessä. Osan 2+2-kaistaisten teiden suuremmasta vauriotiheydestä selittää siis näiden teiden suurempi liikennemäärä. (taulukko 3-5) Vaurioriski on pysytellyt samalla tasolla koko seuranta-ajan lukuun ottamatta vuoden tuloksia 2+2-kaistaisilta osuuksilta. Ruotsissa on seurattu kaidevaurioriskin kehitystä 2000-luvun alusta. Ruotsissa tehdyn keskikaidevaurioseurannan johtopäätöksenä on esitetty, että kaidevaurioiden määrä pienenee ajan myötä (Carlsson A & Brude U 2005). Suomalaisista tuloksista ei voida tehdä kolmen vuoden seurannan perusteella tällaista johtopäätöstä. Taulukko 3-5. Keskikaidevaurioriski (vaurioita/ ajonkm/vuosi) 2+1- ja 2+2-kaistaisilla osuuksilla. Seurantakohde Vaurioriski (keskikaidevauriot/ ajonkm/vuosi) Keskimäärin vuodessa 2+2-kaistaiset 0,19 0,58 0,20 0, kaistaiset 0,17 0,21 0,23 0,21 Yhteensä 0,18 0,45 0,21 0,24 Keskikaidevaurioriski on ollut suurin seuranta-aikana valtatiellä 9 Orivesi - Muurame 2+2-kaistaisilla osuuksilla ja pienin valtatiellä 5 Joroinen - Varkaus 2+2-kaistaisilla osuuksilla (taulukko 3-6) Ajoratojen välissä olevan keskialueen leveys ei näytä vaikuttavan keskikaidevaurioriskiin. Valtatiellä 6 Muukko - Ahvenlampi keskialue on puolimetriä leveämpi kuin valtatiellä 4 Haaransilta - Kempele ja valtatiellä 5 Vehmasmäki - Hiltulanlahti, mutta vaurioriski on samaa tasoa. Taulukko 3-6. Keskikaidevaurioriski (vaurioita/ ajonkm/vuosi) seurantakohteissa. Seurantakohde Vt 4 Hirvaskangas - Äänekoski 2+1 raskas putkipalkkikaide Vt 4 Haaransilta - Kempele 2+2 kevyt putkipalkkikaide Vt 5 Joroinen - Varkaus 2+1 raskas putkipalkkikaide Vt 5 Joroinen - Varkaus 2+2 raskas putkipalkkikaide Vt 5 Vehmasmäki - Hiltulanlahti 2+2 raskas putkipalkkikaide Vt 6 Muukko - Ahvenlampi 2+2 raskas putkipalkkikaide Vt 9 Orivesi - Muurame 2+1 kevyt putkipalkkikaide Vt 9 Orivesi - Muurame 2+2 kevyt putkipalkkikaide Kt 54 Loppi - Launonen 2+1 kevyt putkipalkkikaide Vaurioriski (keskikaidevauriot/ ajonkm/vuosi) Aikaisemmat Keskimäärin selvitykset vuodessa ,34 0,34-0,12 0,25 0,17 0, ,39 0, ,00 0,0 0,12 0,17 0,25 0,02 0,14 (3 vuotta) - 0,11 0,21 0,21 0,18 0,00 (1 vuosi) - 0,14 0,19 0,09 0,14-0,31 1,56 0,70 0,86 0,27 0,27 0,40 0,23

19 Kapeiden keskikaideteiden kaidevaurioseuranta KESKIKAIDEVAURIOT Vertailu ruotsalaisiin tutkimustuloksiin Keskikaidevaurioriski Ruotsissa on suurempi kuin Suomessa (taulukko 3-7). Erityisesti 2+1-kaistaisilla osuuksilla vaurioriski on Ruotsissa selvästi korkeampi (Ruotsi n. 0,44, Suomi 0,21). Ruotsissa käytetään enemmän herkemmin vaurioituvaa vaijerikaidetta, kun taas Suomessa kaikilla keskikaiteellisilla osuuksilla on putkipalkkikaide. 2+2-kaistaisilla teillä ero vaurioriskissä Suomen ja Ruotsin välillä ei ole niin iso kuin 2+1-kaistaisilla teillä. Suomessa vaurioriski on hieman pienempi (Ruotsi n. 0,30, Suomi 0,27). Suomalaiset 2+2-kaistaiset tie ovat metriä leveitä. Liikennesuorite ruotsalaisissa selvityksissä on esitetty akseliparikilometreinä. Akseliparikilometrit on muutettu vertailun helpottamiseksi vastaamaan ajoneuvokilometrejä. Tuloksia arvioitaessa pitää muistaa, että Ruotsissa keskikaiteellisia tieosuuksia on yli 1100 km, kun Suomessa niitä on vasta hieman alle 60 km. Ruotsin seurantatuloksia voidaan tältä osin pitää luotettavimpina. Taulukko 3-7. Keskikaidevaurioriski Ruotsissa (Carlsson A 2006). Tietyyppi Vaurioriski Ruotsissa (vauriota/ akseliparikm) Vaurioriski Ruotsissa (vaurioita/ ajonkm/v 2+1 0,49 n. 0,56 - moottoriliikennetie 2+1 maantie 0,39 n. 0,44 0,21 Vaurioriski Suomessa (vaurioita/ ajonkm/v 2+2 (poikkileikkaus 15,5-16,5 m) 2+2 (poikkileikkaus 18,5) 0,36 n. 0,41-0,26 n. 0,30 0, Keskikaidevaurioiden syyt Tyypilliset vauriotilanteet seurantakohteissa Kantatiellä 54 ongelma on ollut keskikaideosuuden alku tieosuuden itäpäässä. Kaikki kirjatut keskikaidevauriot ovat tapahtuneet samassa kohdassa. Neljän vuoden aikana ajoneuvoyhdistelmä on törmännyt samaan keskikaiteen päähän neljä kertaa. Kaidetta on joka kerta rikkoutunut useita kymmeniä metrejä. Ongelma on nyt pyritty ratkaisemaan lyhentämällä keskikaidetta 72 m ja asentamalla lähestymissuuntaan ohituskieltomerkit. Valtatiellä 4 Haaransilta - Kempele kaidevaurioita on tapahtunut eniten ohitustilanteissa ajoneuvon suistuessa keskikaiteeseen. Nämä kaidevauriot ovat tapahtuneet talviolosuhteissa. Osuudella on tapahtunut aura-auton aiheuttamaa kaidevauriota tilanteessa, jossa ajoneuvo on lähtenyt ohittamaan aura-autoa oikealta, mutta on osunut sivuauraan, jolloin aura-auto on suistunut keskikaiteeseen. Lisäksi kerran etuaura on osunut kaiteen saumaan ja mennyt siitä läpi.

20 18 Kapeiden keskikaideteiden kaidevaurioseuranta KESKIKAIDEVAURIOT Valtatiellä 5 Vehmasmäki - Hiltulanlahti ja valtatiellä 6 Ahvenlampi - Muukko keskikaidevaurioita on tapahtunut eniten ohitustilanteissa ja yksittäisissä suistumisonnettomuuksissa talviolosuhteissa. Valtatiellä 5 Joroinen - Varkaus kaksi keskikaidevauriota on syntynyt ajoneuvon suistuessa kaiteeseen talviolosuhteissa. Yksi kaidevaurio on tapahtunut, kun ajoneuvo on törmännyt keskikaiteen eteläpäähän. Valtatiellä 4 Hirvaskangas - Äänekoski kaidevauriot ovat syntyneet suistumisessa talviolosuhteissa, rattijuopon törmätessä liikenteen jakajaan ja yhdistelmäajoneuvon perävaunun osuessa keskikaiteeseen. Yhteenveto keskikaidevaurioiden syistä Suurimmat keskikaidevauriot syntyvät raskaan ajoneuvon törmätessä keskikaiteellisen tieosuuden alussa kaiteen päähän. Törmäykset kaiteen päähän keskittyvät muutamille keskikaiteellisille tieosuuksille, eikä niitä tapahdu systemaattisesti kaikissa kohteissa. Törmäämiset kaiteen päähän voidaan estää sijoittamalla kaiteen alku hyvin havaittavaan kohtaan. Tyypillisin tilanne, jossa on syntynyt keskikaidevaurioita, on ohitustilanne talviolosuhteissa. Ohitustilanteissa keskikaidevaurion riski on suurempi, koska ohittava ajoneuvo ajaa ohituskaistalla lähellä keskikaidetta. Ajoneuvon hallinnan menettämisen riski kasvaa, kun siirrytään ajokaistalta toiselle, erityisesti talviolosuhteissa. Toisaalta voidaan sanoa, että juuri tällaisia tilanteita varten keskikaidetta rakennetaan ohituskaistoille. Keskikaiteeseen törmääminen estää vakavammat seuraamukset tilanteissa, joissa ajoneuvon kuljettaja on menettänyt ajoneuvonsa hallinnan. Aura-auton aiheuttamat keskikaidevauriot ovat syntyneet valtatiellä 4 välillä Haaransilta - Kempele. Tieosuuden kaidetyyppi on kevyt putkipalkkikaide. Vaurioseurannan perusteella aurausvaurioita tapahtuu vähän, eikä raskaan ja kevyen putkipalkkikaiteen välillä voida sanoa olevan eroa aurausvaurioiden osalta. Talvella tapahtuu enemmän keskikaidevaurioita kuin kesällä (kuva 3-1). Kaksi kolmasosaa kaikista keskikaidevaurioista on tapahtunut loka - maaliskuussa tai talvisissa olosuhteissa muina aikoina. Myös ruotsalaisen seurantatutkimuksen mukaan talviolosuhteet tiellä on merkittävä keskikaidevaurioiden määrää selittävä tekijä (Carlsson A & Brude U 2005).

21 Kapeiden keskikaideteiden kaidevaurioseuranta KESKIKAIDEVAURIOT Keskikaidevauriot talvi- ja kesäolosuhteissa 37 % talvi kesä 63 % Kuva 3-1. Keskikaidevaurioiden jakautuminen talvi- ja kesäolosuhteisiin seurantajaksolla lokakuu syyskuu Liikenneonnettomuudet keskikaideosuuksilla Kolmen vuoden aikana ( ) poliisin tietoon tulleita liikenneonnettomuuksia on tapahtunut keskikaiteellisilla tieosuuksilla yhteensä 147. Henkilövahinko-onnettomuuksia näistä on 10 onnettomuutta. Niistä yksi, valtatiellä 5 Vehmasmäki - Hiltulanlahti kapealla nelikaistaisella tiellä tapahtunut suistumisonnettomuus on johtanut yhden henkilön kuolemaan. Keskikaide ei vaikuttanut kuolemaan johtaneen suistumisonnettomuuden syyhyn eikä seuraukseen. Onnettomuuksista hieman yli 40 % on aiheuttanut keskikaidevaurion. Keskikaiteeseen törmääminen ei näyttäisi aiheuttavan vakavia henkilövahinkoonnettomuuksia. Kolmen vuoden aikana kahdessa keskikaideonnettomuudessa on tullut lieviä henkilövahinkoja.

22 20 Kapeiden keskikaideteiden kaidevaurioseuranta KESKIKAIDEVAURIOT Taulukko 3-8. Liikenneonnettomuudet keskikaiteellisilla tieosuuksilla kolmen vuoden aikana Suluissa keskikaidevaurion aiheuttaneiden onnettomuuksien määrä. Seurantajaksot (lokakuu - syyskuu) Vt 4 Hirvaskangas (3) Äänekoski 2+1 Vt 4 Haaransilta - Kempele 15 (5) 11 (5) 12 (5) 2+2 Vt 5 Joroinen - Varkaus (3) 2+1 Vt 5 Vehmasmäki - 5 (3) 11 (6) 5 (1) Hiltulanlahti Vt 6 Muukko - Ahvenlampi 3 (1) 9 (3) 7 (4) 2+2 Vt 9 Orivesi - Muurame 20 (7) 16 (7) 9 (6) 2+1 ja 2+2 Kt 54 Loppi - Launonen 1 (-) 2 (1) 2 (2) 2+1 Yhteensä 44 (16) 52 (22) 51 (24) Kahden vuoden aineistoon perustuen ( yhteensä 46 keskikaidevaurion aiheuttanutta onnettomuutta) suurin osa keskikaidevaurioon johtaneista onnettomuuksista on ollut yksittäisonnettomuuksia (74 %). Yksittäisonnettomuuksiksi lasketaan myös tilanteet, joissa ajoneuvo ohittaessaan toista ajoneuvoa suistuu keskikaiteeseen, mutta ei osu ohitettavaan ajoneuvoon. Toiseksi eniten on tapahtunut ohitusonnettomuuksia (20 %). Ohitusonnettomuuksissa ohittaja ja ohitettava ajoneuvo ovat törmänneet toisiinsa. Muut onnettomuudet ovat peräänajo-onnettomuuksia ja eläinonnettomuuksia. Keskikaiteelliset tiejaksot ovat toimineet suunnitellulla tavalla. Ne ovat ehkäisseet vakavia henkilövahinkoja aiheuttavat kohtaamisonnettomuudet kokonaan. Seurantajakson jälkeen lokakuussa 2006 tapahtui valtatiellä 9 Muuramessa suistumisonnettomuus, jossa pakettiauto ajautui keskikaiteen läpi vastaan tulevien ajokaistan yli pientareelle. Kuljettaja sai sairaskohtauksen ja menetti ajoneuvon hallinnan 1-kaistaisella osuudella. Ajoneuvo ajautui ensin oikealle tien pientareelle ja sieltä vasemmalle osuen keskikaiteeseen. Tässä tapauksessa keskikaide ei toiminut suunnitellulla tavalla, mutta vakavilta seuraamuksilta kuitenkin vältyttiin. Ajoneuvon ajautumiseen keskikaiteen läpi ilmeisesti vaikutti se, että ajoneuvo osui kaiteeseen jyrkässä törmäyskulmassa pientareen kautta kiertäen.

23 Kapeiden keskikaideteiden kaidevaurioseuranta KESKIKAIDEVAURIOT 3.4 Keskikaidevaurioiden kustannukset Yhden keskikaidetörmäyksen vahingot ovat vaurioituneen ajoneuvon lisäksi yleensä muutamia kymmeniä metrejä vaurioitunutta keskikaidetta. Tällaisen vaurion korjauskustannukset ovat keskimäärin Keskimääräinen korjauskustannus keskikaiteellista tiekilometriä kohti vuodessa on noin 1000 /keskikaidekilometri. Kantatiellä 54, missä on tapahtunut seurantajaksona kaksi raskaan ajoneuvoyhdistelmän törmäämistä keskikaiteen päähän; vauriot ja kustannukset ovat olleet huomattavasti keskimääräistä vaurioita suurempia. Keskikaidetta on näissä tapauksissa tuhoutunut metriä ja korjauskustannukset ovat olleet euroa per keskikaidevaurio. 3.5 Häiriötilanteet Vakavimmat häiriötilanteet ovat syntyneet raskaan ajoneuvoyhdistelmän aiheuttamista keskikaidevaurioista. Tielle jäänyt ajoneuvoyhdistelmä vie enemmän tilaa kuin henkilöauto ja tukkii siksi helpommin ajokaistan muulta liikenteeltä. Kuva täysperävaunuyhdistelmä törmäsi keskikaiteen päähän kt 54:llä Lopella.

24 22 Kapeiden keskikaideteiden kaidevaurioseuranta KESKIKAIDEVAURIOT Ajoneuvo vaurioituu törmätessään keskikaiteeseen yleensä niin pahasti, että se joudutaan hinaamaan pois paikalta. Henkilöautot saadaan siirrettyä nopeasti tien reunaan, niin että ne eivät merkittävästi häiritse muuta liikennettä. Raskaiden ajoneuvojen siirtäminen vie enemmän aikaa. Kantatiellä 54 tapahtuneissa raskaan liikenteen kaidevaurioissa poliisi joutui ohjaamaan liikennettä 3-6 tuntia ennen kuin tie oli taas vapaasti käytettävissä. Vakavissa kaidevaurioissa, kun johde on katkennut tai vääntynyt ajokaistalle, rikkoutunut kaiteen osa poistetaan välittömästi. Kaide korjataan näissä tapauksissa yleensä viikon sisällä tapahtuneesta. Yleisimmin kaidevauriot ovat niin lieviä, että niitä ei ole tarpeen korjata välittömästi, vaan korjaus voidaan suorittaa esim. talven jälkeen keväällä tai kesällä. Esimerkiksi valtatiellä 6 Ahvenlampi - Muukko koko ohituskaista suljettiin kerralla ja kaikki vuoden seurantajakson aikana syntyneet kaidevauriot korjattiin samaan aikaan lokakuussa Henkilöauton törmääminen kaiteeseen aiheuttaa yleensä lievän kaidevaurion, vaikka henkilöauto itsessään vaurioituisi niin pahasti, että se joudutaan hinaamaan pois paikalta. Lievissä kaidevaurioissa johteessa on painumia ja muutamia tolppia on katkennut. Kaidevaurioiden korjaaminen ei aiheuta pitkäaikaista häiriötä muulle liikenteelle. Yhden kaidevaurion korjaaminen vie aikaa muutaman tunnin. Ohituskaista joudutaan sulkemaan korjauksen ajaksi.