Kapeiden keskikaideteiden kaidevaurioseuranta

Koko: px
Aloita esitys sivulta:

Download "Kapeiden keskikaideteiden kaidevaurioseuranta"

Transkriptio

1 S12 Pääteiden parantamisratkaisut Kapeiden keskikaideteiden kaidevaurioseuranta Sisäisiä julkaisuja 47/2006

2

3 S12 Pääteiden parantamisratkaisut Kapeiden keskikaideteiden kaidevaurioseuranta Sisäisiä julkaisuja 47/2006 Tiehallinto Helsinki 2006

4 Kannen kuva: Tieliikelaitos Verkkojulkaisu pdf (www.tiehallinto.fi/julkaisut) ISSN TIEH v Tiehallinto Asiantuntijapalvelut Opastinsilta 12 A PL HELSINKI Puhelinvaihde

5 Jussi Sipilä, Olli Mäkelä: S12 Pääteiden parantamisratkaisut. Kapeiden keskikaideteiden kaidevaurioseuranta Helsinki Tiehallinto, Asiantuntijapalvelut. Tiehallinnon sisäisiä selvityksiä 47/ s. + liitt. 26 s. ISSN , v. Asiasanat: kaiteet, keskikaiteet, ohituskaistat, tietyypit Aiheluokka: 34, 82 TIIVISTELMÄ Selvityksessä on kerätty ja analysoitu tiedot keskikaidevaurioista ja liikenneonnettomuuksista keskikaiteellisilta ohituskaistaosuuksilta ja kapeilta nelikaistaisilta teiltä. Seurantaa on tehty kattavasti kaikilla keskikaiteellisilla tieosuuksilla niiden valmistumisesta lähtien. Tässä työssä on raportoitu seurantajakso lokakuu syyskuu 2006 ja verrattu tuloksia aikaisempien vuosien tuloksiin. Seurantaosuuksia on yhteensä seitsemän. vt 4 Äänekoski - Hirvaskangas, keskikaiteelliset ohituskaistat vt 4 välillä Haaransilta - Kempele, kapea nelikaistainen tie vt 5 välillä Joroinen - Varkaus, keskikaiteelliset ohituskaistat vt 5 välillä Vehmasmäki - Hiltulanlahti, kapea nelikaistainen tie vt 6 välillä Ahvenlampi - Muukko, kapea nelikaistainen tie vt 9 välillä Orivesi - Muurame, keskikaiteelliset ohituskaistat kt 54 välillä Loppi - Launonen, keskikaiteelliset ohituskaistat Keskikaiteellisilla tieosuuksilla syntyy kaidevaurioita noin 0,5-1,0 kertaa vuodessa jokaista keskikaidetiekilometriä kohti. 2+2-kaistaisilla osuuksilla vaurioita sattuu enemmän kuin 2+1-kaistaisilla osuuksilla. Keskikaiteellisilla tieosuuksilla tapahtuu 0,2-0,4 keskikaidevaurioita miljoonaa ajoneuvokilometriä kohti vuodessa. 2+2-kaistaisilla osuuksilla vaurioriski on hieman suurempi kuin 2+1-kaistaisilla osuuksilla. Kolmen vuoden seurannan aikana vaurioriski on pysytellyt samalla tasolla. Keskikaiteelliset tiejaksot ovat toimineet suunnitellulla tavalla. Ne ovat ehkäisseet vakavia henkilövahinkoja aiheuttavat kohtaamisonnettomuudet kokonaan. Keskikaiteeseen törmääminen ei näyttäisi aiheuttavan vakavia henkilövahinko-onnettomuuksia. Kolmen vuoden aikana kahdessa keskikaideonnettomuudessa on tullut lieviä henkilövahinkoja. Suurimmat vauriot ovat syntyneet raskaan ajoneuvon törmätessä kaiteen päähän. Eniten vaurioita tapahtuu ohitustilanteissa henkilöautoille. Vaurioita tapahtuu selvästi enemmän talvella kuin kesällä. Yhden keskikaidetörmäyksen vahingot ovat vaurioituneen ajoneuvon lisäksi yleensä muutamia kymmeniä metrejä vaurioitunutta keskikaidetta. Tällaisen vaurion korjauskustannukset ovat keskimäärin Kalleimpia kaidevaurioita kustannuksiltaan ovat raskaiden ajoneuvojen törmäämiset kaiteen päähän. Näissä tapauksissa kaiteen korjauskustannukset ovat olleet Keskimääräinen korjauskustannus keskikaiteellista tiekilometriä kohti vuodessa on noin 1000 /keskikaidekilometri. Vakavimmat häiriötilanteet ovat syntyneet raskaan ajoneuvoyhdistelmän aiheuttamista keskikaidevaurioista. Kun yhdistelmä törmää kaiteeseen, perävaunu taittuu helposti poikittain estäen ajokaistan käytön muulta liikenteeltä. Tällaisissa tilanteissa häiriötilanteen purkaminen on kestänyt 3-6 tuntia. Henkilöautojen aiheuttamat häiriötilanteet ovat lyhytkestoisia. Henkilöauto saadaan helposti siirrettyä tien sivuun häiritsemästä muuta liikennettä.

6

7 ESIPUHE Uusina tietyyppeinä on vuodesta 2000 lähtien otettu Suomessa käyttöön keskikaiteellisia kapeita nelikaistaisia teitä ja keskikaiteellisia ohituskaitaosuuksia. Keskikaidevaurioseurantaa on tehty kattavasti kaikilla keskikaiteellisilla tieosuuksilla lokakuusta 2003 lähtien. Aikaisemmissa selvityksissä on raportoitu kahden ensimmäisen vuoden tulokset. Nyt raportoitava seurantajakso lokakuu syyskuu 2006 on kolmas kokonainen seurantavuosi. Selvityksessä on kerätty ja analysoitu tiedot kaidevaurioista ja liikenneonnettomuuksista toistaiseksi toteutetuilta keskikaiteellisilta kapeilta nelikaistaisilta teiltä ja ohituskaistaosuuksilta. Selvityksen tavoitteena on tarkentaa aikaisempien seurantatutkimusten tuloksia keskikaidevaurioiden määrän ja niiden syiden osalta. Selvitystyötä tullaan jatkamaan aikajaksolla Uutena kohteena seurantaan tulee mukaan Suomen ensimmäinen vaijerikaiteellinen ohituskaistaosuus valtatiellä 4 Simo - Viantienjoki Kemissä. Selvitys on tehty Tiehallinnon Asiantuntijapalvelut -yksikön toimeksiannosta. Tilaajan yhdyshenkilönä on toiminut Päivi Nuutinen. Selvityksen on tehnyt Tieliikelaitoksen Konsultointi, jossa tehtävästä ovat vastanneet Olli Mäkelä ja Jussi Sipilä. Keskikaidevaurioita koskevien tietojen keruusta ovat vastanneet Tieliikelaitoksen hoitourakoitsijat Suolahden, Oulun, Juvan, Kuopion, Lappeenrannan, Oriveden, Jämsän ja Riihimäen hoitourakoista. Helsingissä joulukuussa 2006 Tiehallinto Asiantuntijapalvelut

8

9 Kapeiden keskikaideteiden kaidevaurioseuranta Sisältö 1 JOHDANTO 9 2 SEURANNAN TOTEUTTAMINEN Seurantakohteet Seurantamenetelmä 12 3 KESKIKAIDEVAURIOT Keskikaidevaurioiden määrä, tiheys ja riski Keskikaidevaurioiden syyt Liikenneonnettomuudet keskikaideosuuksilla Keskikaidevaurioiden kustannukset Häiriötilanteet 21 4 YHTEENVETO 23 5 LÄHDELUETTELO 24 6 LIITTEET 25

10 8 Kapeiden keskikaideteiden kaidevaurioseuranta

11 Kapeiden keskikaideteiden kaidevaurioseuranta JOHDANTO 1 JOHDANTO Viime vuosina on otettu käyttöön perinteisen maantien ja moottoritien välille sijoittuvia uusia tietyyppejä, joiden tavoitteena on parantaa liikenteen sujuvuutta ja turvallisuutta. Vuonna 2000 avattiin liikenteelle ensimmäinen keskikaiteellinen kapea nelikaistatie valtatielle 5 Kuopioon. Lokakuussa 2002 avattiin liikenteelle Suomen ensimmäinen keskikaiteellinen ohituskaistaosuus kantatielle 54 Lopelle. Tämän jälkeen on valmistunut useita muitakin keskikaiteellisia tieosuuksia. Keskikaidevaurioseurannan tavoitteena on saada tietoa keskikaiteellisen ohituskaistatien ja kapean nelikaistaisen tien keskikaiteen vaurioherkkyydestä ja -tiheydestä sekä kaidevaurioiden ja törmäysten syistä ja seurauksista. Selvityksessä on kerätty ja analysoitu tiedot keskikaidevaurioista ja liikenneonnettomuuksista keskikaiteellisilta ohituskaistaosuuksilta ja kapeilta nelikaistaisilta teiltä. Seurantakohteita ovat vt 4 välillä Äänekoski - Hirvaskangas (Äänekoski) vt 4 välillä Haaransilta Kempele (Kempele, Liminka) vt 5 välillä Joroinen - Varkaus (Joroinen, Varkaus) vt 5 välillä Vehmasmäki Hiltulanlahti (Kuopio) vt 6 välillä Ahvenlampi Muukko (Joutseno, Lappeenranta) vt 9 välillä Orivesi Muurame (Orivesi, Längelmäki, Jämsä, Korpilahti, Muurame) kt 54 välillä Loppi Launonen (Loppi) Selvityksen kaidevaurioseuranta käsittää aikavälin Kaidevaurioseurantaa on tehty tätä ennen kattavasti kahden vuoden ajan lokakuu syyskuu Näiden vuosien tulokset on raportoitu selvityksessä Kapeiden keskikaideteiden kaidevauriot ja kunnossapidon kokemukset, Tiehallinnon selvityksiä 8/2005 ja muistiossa Keskikaidevaurioiden seuranta (www.tiehallinto.fi/s12). Tämä selvitys on suoraa jatkoa kahdelle aikaisemmalle työlle ja niiden tulokset on esitelty tässä raportissa osana keskikaidevaurioiden kokonaisanalyysia.

12 10 Kapeiden keskikaideteiden kaidevaurioseuranta SEURANNAN TOTEUTTAMINEN 2 SEURANNAN TOTEUTTAMINEN 2.1 Seurantakohteet Seurantakohteina ovat vuosina valmistuneet keskikaiteelliset ohituskaistaosuudet sekä kapeat nelikaistaiset keskikaidetiet (kuva 2-1). Kuva 2-1. Seurantakohteet. Vuosina valmistuneet keskikaiteelliset ohituskaistaosuudet ja kapeat nelikaistaiset keskikaidetiet. Keskikaiteelliset ohituskaistaosuudet ovat joko 2+1- tai 2+2-kaistaisia. Ohituskaistojen välissä voi olla perinteisiä keskikaiteettomia kaksikaistaisia osuuksia.

13 Kapeiden keskikaideteiden kaidevaurioseuranta SEURANNAN TOTEUTTAMINEN Kapea nelikaistainen keskikaidetie tarkoittaa ohituskaistaa pidempää yhtäjaksoista 2+2-kaistaista tieosuutta. Kapea nelikaistainen tie voi olla moottoritie. Keskikaiteellisia ohituskaistaosuuksia on valtatiellä 4 Hirvaskangas - Äänekoski, valtatiellä 5 Joroinen - Varkaus, valtatiellä 9 Orivesi - Muurame ja kantatiellä 54 Loppi - Launonen. Orivesi - Muurame ja Joroinen - Varkaus osuudella on sekä 2+1- että 2+2-kaistaisia ohituskaistaosuuksia. (taulukko 2-1) Kapeita nelikaistaisia teitä ovat valtatie 4 Haaransilta - Kempele, valtatie 5 Vehmasmäki - Hiltulanlahti sekä valtatie 6 Ahvenlampi - Muukko. Valtateiden 4 ja 5 seurantaosuudet ovat moottoriteitä. (taulukko 2-1) Kaikilla Suomessa toteutetuilla keskikaiteellisilla teillä kaidetyyppi on joko kevyt tai raskas putkipalkkikaide. Raskas putkipalkkikaide kuuluu törmäyskestävyysluokkaan H1 ja kevyt putkipalkkikaide luokkaan N2. Raskas putkipalkkikaide on testattu törmäyskokeessa 10 tonnin kuorma-autolla nopeudella 70 km/h 15 asteen törmäyskulmassa. Kevyt putkipalkkikaide kestää 1,5 tonnin henkilöauton törmäyksen 110 km/h nopeudella 15 asteen törmäyskulmassa. Ensimmäinen vaijerikaiteellinen ohituskaistaosuus on rakennettu kesällä 2006 valtatielle 4 Simon ja Kemin välille. Osuus ei ole ollut vielä mukana seurannassa Taulukko 2-1. Seurantakohteiden poikkileikkaus, pituus, liikennemäärä ja kaidetyyppi. Seurantakohde poikkileikkaus kaidepituus (km) Vt kaistaiset ohituskaistat Hirvaskangas - 15,75/7,0+3,75 m Äänekoski keskialue 2,0 m Vt 4 Haaransilta - Kempele Vt 5 Joroinen - Varkaus Vt 5 Vehmasmäki - Hiltulanlahti Vt 6 Muukko - Ahvenlampi Vt 9 Orivesi - Muurame Kt 54 Loppi - Launonen kapea nelikaistainen tie 18,7/2x7,0 m keskialue 1,7 m 2+1- ja 2+2-kaistaiset ohituskaistat kapea nelikaistainen tie 18,7/2x7,0 m keskialue 1,7 m kapea nelikaistainen tie 20,2/2x7,0 m keskialue 2,2 m 2+1-kaistaiset ohituskaistat 15,75/7,0+3,75 m 2+2-kaistaiset ohituskaistat 19,0/2x7,0 m keskialue 2,0 m 2+1-kaistaiset ohituskaistat 15,7/7,25+3,75 m keskialue 1,7 m liikennemäärä kaidetyyppi (KVL 2006) 2,3 km raskas putkipalkkikaide 8,6 km kevyt putkipalkkikaide 10,7 km raskas putkipalkkikaide 11,8 km raskas putkipalkkikaide 4,2 km raskas putkipalkkikaide 16,9 km kevyt putkipalkkikaide 1,3 km ja 1,6 km kevyt putkipalkkikaide

14 12 Kapeiden keskikaideteiden kaidevaurioseuranta SEURANNAN TOTEUTTAMINEN 2.2 Seurantamenetelmä Keskikaidevaurioita on seurattu kattavasti kolmen vuoden ajan lokakuusta 2003 syyskuuhun 2006 kaikilla keskikaiteellisilla ohituskaistaosuuksilla ja kapeilla nelikaistaisilla keskikaideteillä. Kahdesta kohteesta seurantatietoja on kolmea vuotta pidemmältä ajalta ja uusimmista kohteista ainoastaan vuodelta (taulukko 2-2). Hoitourakoitsijat ovat kirjanneet tapahtuneet keskikaidevauriot seurantalomakkeelle. Lomakkeelle on kirjattu vaurion tapahtuma-aika, paikka ja kuvaus tapahtumasta sekä vaurion seuraukset ja kaiteen korjaus ajankohta ja kustannukset. Hoitourakoitsijoiden vaurioilmoituksia on täydennetty poliisin onnettomuusilmoituksien tiedoilla, lähinnä tapahtumakuvauksella. Kaikki vauriot eivät ole tulleet poliisin tietoon, joten tapahtumakuvausta ei ole kaikista vaurioista. Poliisin onnettomuusilmoitusten tiedoilla täydennetyt seurantalomakkeet on esitetty liitteissä 1-7. Taulukko 2-2. Seuranta-aika eri kohteissa. Seurantakohde Vt 4 Hirvaskangas - Äänekoski Vt 4 Haaransilta - Kempele Vt 5 Joroinen - Varkaus Vt 5 Vehmasmäki - Hiltulanlahti Vt 6 Muukko - Ahvenlampi Vt 9 Orivesi - Muurame Kt 54 Loppi - Launonen Seuranta-aika lokakuu syyskuu2006 (1 vuosi) lokakuu syyskuu 2006 (3 vuotta) lokakuu syyskuu 2006 (1 vuosi) lokakuu syyskuu 2006 (6 vuotta) lokakuu syyskuu 2006 (3 vuotta) lokakuu syyskuu 2006 (3 vuotta) lokakuu syyskuu 2006 (4 vuotta)

15 Kapeiden keskikaideteiden kaidevaurioseuranta KESKIKAIDEVAURIOT 3 KESKIKAIDEVAURIOT 3.1 Keskikaidevaurioiden määrä, tiheys ja riski Keskikaidevaurioiden määrä Keskikaidevaurioiden kokonaismäärä kolmen viime vuoden osalta on 106 vauriota (taulukko 3-1). Vaurioiden määrässä on vuosien välillä huomattavaa vaihtelua. Seurantajakson vaurioiden määrä 2+2-kaistaisilla osuuksilla oli selvästi muita vuosia suurempi. Suurimmat vauriomäärät ovat olleet kaikilla 2+2-kaistaisilla tieosuuksilla seurantajaksolla (taulukko 3-2). Vuoden vaurioiden määrää aikaisempiin vuosiin verrattaessa pitää huomioida, että luvuissa on mukana kaksi seurantakohdetta (vt 4 Hirvaskangas - Äänekoski 2+1 ja vt 5 Joroinen - Varkaus 2+1 ja 2+2) enemmän kuin aikaisempina vuosina. Seurantajakson vaurioiden suuremman määrän 2+1-kaistaisilla osuuksilla selittää uusilla seurantaosuuksilla tapahtuneet vauriot. Vuosina mukana olleissa 2+1-kaistaisissa seurantakohteissa tapahtui yhteensä 5 vauriota, joka on samaa tasoa aikaisempien vuosien kanssa. Valtatien 5 Joroinen - Varkaus vuonna 2005 liikenteelle avatulla 2+2- kaistaisella osuudella ei tapahtunut vaurioita , joten uusilla 2+2- kaistaisilla seurantakohteilla ei ollut vaikutusta vaurioiden kokonaismäärään nelikaistaisilla osuuksilla. Taulukko 3-1. Keskikaidevaurioiden määrä vuosittain 2+2-kaistaisilla ja 2+1-kaistaisilla osuuksilla. Vuoden luvuissa on mukana kaksi vuonna 2005 liikenteelle avattua seurantakohdetta enemmän kuin aikaisempien vuosien luvuissa. Keskikaidevauriot (vaurioiden lkm) Yhteensä 2+2-ajokaistaiset ajokaistaiset Yhteensä Vakavia vaurioita, joista poliisi on tehnyt onnettomuusilmoituksen tai jotka ovat vaatineet välitöntä korjausta, on kolmen vuoden aikana tapahtunut 57 kertaa, mikä on 54 % tapahtuneiden vaurioiden kokonaismäärästä (106 keskikaidevauriota).

16 14 Kapeiden keskikaideteiden kaidevaurioseuranta KESKIKAIDEVAURIOT Eniten kaidevaurioita on tapahtunut valtatiellä 9 Orivesi - Muurame 2+2- kaistaisilla ohituskaistaosuuksilla ja vähiten valtatiellä 5 Joroinen - Varkaus 2+2-kaistaisella osuudella. Joroinen - Varkaus 2+2-kaistaisella osuudella ei yhden vuoden seurannan aikana tapahtunut yhtään vauriota. (taulukko 3-2) Eniten vuosittaista hajontaa kaidevaurioiden määrässä on valtatiellä 5 Vehmasmäki - Hiltulanlahti ja valtatiellä 9 Orivesi - Muurame 2+2-kaistaisilla osuuksilla. Muilla osuuksilla vaurioita on tapahtunut vuosittain melko tasaisesti. Taulukko 3-2. Keskikaidevaurioiden määrä vuosittain seurantakohteissa. Seurantakohde Vt 4 Hirvaskangas - Äänekoski 2+1 Vt 4 Haaransilta - Kempele 2+2 Vt 5 Joroinen - Varkaus 2+1 Vt 5 Joroinen - Varkaus 2+2 Vt 5 Vehmasmäki - Hiltulanlahti Vt 6 Muukko - Ahvenlampi 2+2 Vt 9 Orivesi - Muurame 2+1 Vt 9 Orivesi - Muurame 2+2 Kt 54 Loppi - Launonen 2+1 Keskikaidevauriot (vaurioiden lkm/vuosi) Aikaisemmat selvitykset ( ) ( ) Keskiarvo vaurioita/ vuosi Keskikaidevauriotiheys Keskikaidevauriotiheys kuvaa keskikaidevaurioiden määrää tiekilometriä kohti. Mitä suurempi vauriotiheys on, sitä enemmän joudutaan tekemään toimenpiteitä vaurioiden korjaamiseksi jokaista tiekilometriä kohti. Keskimäärin vauriotiheys on ollut 0,67 vauriota per keskikaidekilometri vuodessa. Vauriotiheys on vaihdellut kolmen vuoden seurantajakson aikana 0,51 ja 1,12 välillä. Karkeasti arvioiden voidaan sanoa, että keskikaiteellisilla tieosuuksilla syntyy kaidevaurioita noin 0,5-1,0 kertaa vuodessa jokaista keskikaiteellista tiekilometriä kohti. (taulukko 3-3) Keskikaidevauriotiheys on ollut vuosina kaistaisilla osuuksilla hieman suurempi verrattuna 2+1-kaistaisiin osuuksiin. Jos seurantajakson selvästi suurempaa vauriomäärää ei oteta huomioon, ero 2+2-kaistaisten ja 2+1-kaistaisten osuuksien välillä pienenee.

17 Kapeiden keskikaideteiden kaidevaurioseuranta KESKIKAIDEVAURIOT Taulukko 3-3. Keskikaidevauriotiheys (vaurioita/keskikaidekm/vuosi) 2+1- ja 2+2-kaistaisilla osuuksilla. Seurantakohde Vauriotiheys (keskikaidevauriot/keskikaidekm/vuosi) Keskimäärin vuodessa 2+2-kaistaiset 0,58 1,42 0,56 0, kaistaiset 0,36 0,43 0,58 0,57 Yhteensä 0,51 1,12 0,57 0,67 Keskikaidevauriotiheys on ollut suurin seuranta-aikana valtatiellä 9 Orivesi - Muurame 2+2-kaistaisilla ohituskaistaosuuksilla. Vähiten vaurioita on tapahtunut valtatiellä 5 Joroinen - Varkaus 2+2-kaistaisilla osuuksilla. (taulukko 3-4) Taulukko 3-4. Keskikaidevauriotiheys seurantakohteissa (vaurioita/keskikaidekm/vuosi). Seurantakohde Vt 4 Hirvaskangas - Äänekoski 2+1 raskas putkipalkkikaide Vt 4 Haaransilta - Kempele 2+2 kevyt putkipalkkikaide Vt 5 Joroinen - Varkaus 2+1 raskas putkipalkkikaide Vt 5 Joroinen - Varkaus 2+2 raskas putkipalkkikaide Vt 5 Vehmasmäki - Hiltulanlahti 2+2 raskas putkipalkkikaide Vt 6 Muukko - Ahvenlampi 2+2 raskas putkipalkkikaide Vt 9 Orivesi - Muurame 2+1 kevyt putkipalkkikaide Vt 9 Orivesi - Muurame 2+2 kevyt putkipalkkikaide Kt 54 Loppi - Launonen 2+1 kevyt putkipalkkikaide Vauriotiheys (keskikaidevauriot/keskikaidekm/vuosi) Aikaisemmat selvitykset Keskimäärin vuodessa ,21 1,21-0,58 1,16 0,81 0, ,92 0, ,00 0,00 0,42 0,59 0,85 0,08 0,47 (3 vuotta) - 0,48 0,95 0,95 0,79 0,00 (1 vuosi) - 0,28 0,38 0,19 0,28-0,63 3,14 1,41 1,73 0,63 0,63 0,94 0,55 Keskikaidevaurioriski Keskikaidevaurioriski kuvaa kaidevaurioiden määrää liikennesuoritetta kohti. Mitä suurempi keskikaidevaurioriski on sitä useammin ajoneuvo aiheuttaa keskikaidevaurion. Keskikaiteellisilla tieosuuksilla tapahtuu keskimäärin 0,24 keskikaidevaurioita miljoonaa ajoneuvokilometriä kohti vuodessa. Vaurioriski on vaihdellut kolmen vuoden seurantajakson aikana 0,18-0,45 välillä. Karkeasti arvioiden voidaan sanoa, että keskikaiteellisilla tieosuuksilla kaidevaurioriski on 0,2-0,4 kaidevauriota per miljoona ajoneuvokilometriä.

18 16 Kapeiden keskikaideteiden kaidevaurioseuranta KESKIKAIDEVAURIOT Ero 2+1- ja 2+2-kaistaisten teiden välillä ei vaurioriskissä ole niin suuri kuin vauriotiheydessä. Osan 2+2-kaistaisten teiden suuremmasta vauriotiheydestä selittää siis näiden teiden suurempi liikennemäärä. (taulukko 3-5) Vaurioriski on pysytellyt samalla tasolla koko seuranta-ajan lukuun ottamatta vuoden tuloksia 2+2-kaistaisilta osuuksilta. Ruotsissa on seurattu kaidevaurioriskin kehitystä 2000-luvun alusta. Ruotsissa tehdyn keskikaidevaurioseurannan johtopäätöksenä on esitetty, että kaidevaurioiden määrä pienenee ajan myötä (Carlsson A & Brude U 2005). Suomalaisista tuloksista ei voida tehdä kolmen vuoden seurannan perusteella tällaista johtopäätöstä. Taulukko 3-5. Keskikaidevaurioriski (vaurioita/ ajonkm/vuosi) 2+1- ja 2+2-kaistaisilla osuuksilla. Seurantakohde Vaurioriski (keskikaidevauriot/ ajonkm/vuosi) Keskimäärin vuodessa 2+2-kaistaiset 0,19 0,58 0,20 0, kaistaiset 0,17 0,21 0,23 0,21 Yhteensä 0,18 0,45 0,21 0,24 Keskikaidevaurioriski on ollut suurin seuranta-aikana valtatiellä 9 Orivesi - Muurame 2+2-kaistaisilla osuuksilla ja pienin valtatiellä 5 Joroinen - Varkaus 2+2-kaistaisilla osuuksilla (taulukko 3-6) Ajoratojen välissä olevan keskialueen leveys ei näytä vaikuttavan keskikaidevaurioriskiin. Valtatiellä 6 Muukko - Ahvenlampi keskialue on puolimetriä leveämpi kuin valtatiellä 4 Haaransilta - Kempele ja valtatiellä 5 Vehmasmäki - Hiltulanlahti, mutta vaurioriski on samaa tasoa. Taulukko 3-6. Keskikaidevaurioriski (vaurioita/ ajonkm/vuosi) seurantakohteissa. Seurantakohde Vt 4 Hirvaskangas - Äänekoski 2+1 raskas putkipalkkikaide Vt 4 Haaransilta - Kempele 2+2 kevyt putkipalkkikaide Vt 5 Joroinen - Varkaus 2+1 raskas putkipalkkikaide Vt 5 Joroinen - Varkaus 2+2 raskas putkipalkkikaide Vt 5 Vehmasmäki - Hiltulanlahti 2+2 raskas putkipalkkikaide Vt 6 Muukko - Ahvenlampi 2+2 raskas putkipalkkikaide Vt 9 Orivesi - Muurame 2+1 kevyt putkipalkkikaide Vt 9 Orivesi - Muurame 2+2 kevyt putkipalkkikaide Kt 54 Loppi - Launonen 2+1 kevyt putkipalkkikaide Vaurioriski (keskikaidevauriot/ ajonkm/vuosi) Aikaisemmat Keskimäärin selvitykset vuodessa ,34 0,34-0,12 0,25 0,17 0, ,39 0, ,00 0,0 0,12 0,17 0,25 0,02 0,14 (3 vuotta) - 0,11 0,21 0,21 0,18 0,00 (1 vuosi) - 0,14 0,19 0,09 0,14-0,31 1,56 0,70 0,86 0,27 0,27 0,40 0,23

19 Kapeiden keskikaideteiden kaidevaurioseuranta KESKIKAIDEVAURIOT Vertailu ruotsalaisiin tutkimustuloksiin Keskikaidevaurioriski Ruotsissa on suurempi kuin Suomessa (taulukko 3-7). Erityisesti 2+1-kaistaisilla osuuksilla vaurioriski on Ruotsissa selvästi korkeampi (Ruotsi n. 0,44, Suomi 0,21). Ruotsissa käytetään enemmän herkemmin vaurioituvaa vaijerikaidetta, kun taas Suomessa kaikilla keskikaiteellisilla osuuksilla on putkipalkkikaide. 2+2-kaistaisilla teillä ero vaurioriskissä Suomen ja Ruotsin välillä ei ole niin iso kuin 2+1-kaistaisilla teillä. Suomessa vaurioriski on hieman pienempi (Ruotsi n. 0,30, Suomi 0,27). Suomalaiset 2+2-kaistaiset tie ovat metriä leveitä. Liikennesuorite ruotsalaisissa selvityksissä on esitetty akseliparikilometreinä. Akseliparikilometrit on muutettu vertailun helpottamiseksi vastaamaan ajoneuvokilometrejä. Tuloksia arvioitaessa pitää muistaa, että Ruotsissa keskikaiteellisia tieosuuksia on yli 1100 km, kun Suomessa niitä on vasta hieman alle 60 km. Ruotsin seurantatuloksia voidaan tältä osin pitää luotettavimpina. Taulukko 3-7. Keskikaidevaurioriski Ruotsissa (Carlsson A 2006). Tietyyppi Vaurioriski Ruotsissa (vauriota/ akseliparikm) Vaurioriski Ruotsissa (vaurioita/ ajonkm/v 2+1 0,49 n. 0,56 - moottoriliikennetie 2+1 maantie 0,39 n. 0,44 0,21 Vaurioriski Suomessa (vaurioita/ ajonkm/v 2+2 (poikkileikkaus 15,5-16,5 m) 2+2 (poikkileikkaus 18,5) 0,36 n. 0,41-0,26 n. 0,30 0, Keskikaidevaurioiden syyt Tyypilliset vauriotilanteet seurantakohteissa Kantatiellä 54 ongelma on ollut keskikaideosuuden alku tieosuuden itäpäässä. Kaikki kirjatut keskikaidevauriot ovat tapahtuneet samassa kohdassa. Neljän vuoden aikana ajoneuvoyhdistelmä on törmännyt samaan keskikaiteen päähän neljä kertaa. Kaidetta on joka kerta rikkoutunut useita kymmeniä metrejä. Ongelma on nyt pyritty ratkaisemaan lyhentämällä keskikaidetta 72 m ja asentamalla lähestymissuuntaan ohituskieltomerkit. Valtatiellä 4 Haaransilta - Kempele kaidevaurioita on tapahtunut eniten ohitustilanteissa ajoneuvon suistuessa keskikaiteeseen. Nämä kaidevauriot ovat tapahtuneet talviolosuhteissa. Osuudella on tapahtunut aura-auton aiheuttamaa kaidevauriota tilanteessa, jossa ajoneuvo on lähtenyt ohittamaan aura-autoa oikealta, mutta on osunut sivuauraan, jolloin aura-auto on suistunut keskikaiteeseen. Lisäksi kerran etuaura on osunut kaiteen saumaan ja mennyt siitä läpi.

20 18 Kapeiden keskikaideteiden kaidevaurioseuranta KESKIKAIDEVAURIOT Valtatiellä 5 Vehmasmäki - Hiltulanlahti ja valtatiellä 6 Ahvenlampi - Muukko keskikaidevaurioita on tapahtunut eniten ohitustilanteissa ja yksittäisissä suistumisonnettomuuksissa talviolosuhteissa. Valtatiellä 5 Joroinen - Varkaus kaksi keskikaidevauriota on syntynyt ajoneuvon suistuessa kaiteeseen talviolosuhteissa. Yksi kaidevaurio on tapahtunut, kun ajoneuvo on törmännyt keskikaiteen eteläpäähän. Valtatiellä 4 Hirvaskangas - Äänekoski kaidevauriot ovat syntyneet suistumisessa talviolosuhteissa, rattijuopon törmätessä liikenteen jakajaan ja yhdistelmäajoneuvon perävaunun osuessa keskikaiteeseen. Yhteenveto keskikaidevaurioiden syistä Suurimmat keskikaidevauriot syntyvät raskaan ajoneuvon törmätessä keskikaiteellisen tieosuuden alussa kaiteen päähän. Törmäykset kaiteen päähän keskittyvät muutamille keskikaiteellisille tieosuuksille, eikä niitä tapahdu systemaattisesti kaikissa kohteissa. Törmäämiset kaiteen päähän voidaan estää sijoittamalla kaiteen alku hyvin havaittavaan kohtaan. Tyypillisin tilanne, jossa on syntynyt keskikaidevaurioita, on ohitustilanne talviolosuhteissa. Ohitustilanteissa keskikaidevaurion riski on suurempi, koska ohittava ajoneuvo ajaa ohituskaistalla lähellä keskikaidetta. Ajoneuvon hallinnan menettämisen riski kasvaa, kun siirrytään ajokaistalta toiselle, erityisesti talviolosuhteissa. Toisaalta voidaan sanoa, että juuri tällaisia tilanteita varten keskikaidetta rakennetaan ohituskaistoille. Keskikaiteeseen törmääminen estää vakavammat seuraamukset tilanteissa, joissa ajoneuvon kuljettaja on menettänyt ajoneuvonsa hallinnan. Aura-auton aiheuttamat keskikaidevauriot ovat syntyneet valtatiellä 4 välillä Haaransilta - Kempele. Tieosuuden kaidetyyppi on kevyt putkipalkkikaide. Vaurioseurannan perusteella aurausvaurioita tapahtuu vähän, eikä raskaan ja kevyen putkipalkkikaiteen välillä voida sanoa olevan eroa aurausvaurioiden osalta. Talvella tapahtuu enemmän keskikaidevaurioita kuin kesällä (kuva 3-1). Kaksi kolmasosaa kaikista keskikaidevaurioista on tapahtunut loka - maaliskuussa tai talvisissa olosuhteissa muina aikoina. Myös ruotsalaisen seurantatutkimuksen mukaan talviolosuhteet tiellä on merkittävä keskikaidevaurioiden määrää selittävä tekijä (Carlsson A & Brude U 2005).

21 Kapeiden keskikaideteiden kaidevaurioseuranta KESKIKAIDEVAURIOT Keskikaidevauriot talvi- ja kesäolosuhteissa 37 % talvi kesä 63 % Kuva 3-1. Keskikaidevaurioiden jakautuminen talvi- ja kesäolosuhteisiin seurantajaksolla lokakuu syyskuu Liikenneonnettomuudet keskikaideosuuksilla Kolmen vuoden aikana ( ) poliisin tietoon tulleita liikenneonnettomuuksia on tapahtunut keskikaiteellisilla tieosuuksilla yhteensä 147. Henkilövahinko-onnettomuuksia näistä on 10 onnettomuutta. Niistä yksi, valtatiellä 5 Vehmasmäki - Hiltulanlahti kapealla nelikaistaisella tiellä tapahtunut suistumisonnettomuus on johtanut yhden henkilön kuolemaan. Keskikaide ei vaikuttanut kuolemaan johtaneen suistumisonnettomuuden syyhyn eikä seuraukseen. Onnettomuuksista hieman yli 40 % on aiheuttanut keskikaidevaurion. Keskikaiteeseen törmääminen ei näyttäisi aiheuttavan vakavia henkilövahinkoonnettomuuksia. Kolmen vuoden aikana kahdessa keskikaideonnettomuudessa on tullut lieviä henkilövahinkoja.

22 20 Kapeiden keskikaideteiden kaidevaurioseuranta KESKIKAIDEVAURIOT Taulukko 3-8. Liikenneonnettomuudet keskikaiteellisilla tieosuuksilla kolmen vuoden aikana Suluissa keskikaidevaurion aiheuttaneiden onnettomuuksien määrä. Seurantajaksot (lokakuu - syyskuu) Vt 4 Hirvaskangas (3) Äänekoski 2+1 Vt 4 Haaransilta - Kempele 15 (5) 11 (5) 12 (5) 2+2 Vt 5 Joroinen - Varkaus (3) 2+1 Vt 5 Vehmasmäki - 5 (3) 11 (6) 5 (1) Hiltulanlahti Vt 6 Muukko - Ahvenlampi 3 (1) 9 (3) 7 (4) 2+2 Vt 9 Orivesi - Muurame 20 (7) 16 (7) 9 (6) 2+1 ja 2+2 Kt 54 Loppi - Launonen 1 (-) 2 (1) 2 (2) 2+1 Yhteensä 44 (16) 52 (22) 51 (24) Kahden vuoden aineistoon perustuen ( yhteensä 46 keskikaidevaurion aiheuttanutta onnettomuutta) suurin osa keskikaidevaurioon johtaneista onnettomuuksista on ollut yksittäisonnettomuuksia (74 %). Yksittäisonnettomuuksiksi lasketaan myös tilanteet, joissa ajoneuvo ohittaessaan toista ajoneuvoa suistuu keskikaiteeseen, mutta ei osu ohitettavaan ajoneuvoon. Toiseksi eniten on tapahtunut ohitusonnettomuuksia (20 %). Ohitusonnettomuuksissa ohittaja ja ohitettava ajoneuvo ovat törmänneet toisiinsa. Muut onnettomuudet ovat peräänajo-onnettomuuksia ja eläinonnettomuuksia. Keskikaiteelliset tiejaksot ovat toimineet suunnitellulla tavalla. Ne ovat ehkäisseet vakavia henkilövahinkoja aiheuttavat kohtaamisonnettomuudet kokonaan. Seurantajakson jälkeen lokakuussa 2006 tapahtui valtatiellä 9 Muuramessa suistumisonnettomuus, jossa pakettiauto ajautui keskikaiteen läpi vastaan tulevien ajokaistan yli pientareelle. Kuljettaja sai sairaskohtauksen ja menetti ajoneuvon hallinnan 1-kaistaisella osuudella. Ajoneuvo ajautui ensin oikealle tien pientareelle ja sieltä vasemmalle osuen keskikaiteeseen. Tässä tapauksessa keskikaide ei toiminut suunnitellulla tavalla, mutta vakavilta seuraamuksilta kuitenkin vältyttiin. Ajoneuvon ajautumiseen keskikaiteen läpi ilmeisesti vaikutti se, että ajoneuvo osui kaiteeseen jyrkässä törmäyskulmassa pientareen kautta kiertäen.

23 Kapeiden keskikaideteiden kaidevaurioseuranta KESKIKAIDEVAURIOT 3.4 Keskikaidevaurioiden kustannukset Yhden keskikaidetörmäyksen vahingot ovat vaurioituneen ajoneuvon lisäksi yleensä muutamia kymmeniä metrejä vaurioitunutta keskikaidetta. Tällaisen vaurion korjauskustannukset ovat keskimäärin Keskimääräinen korjauskustannus keskikaiteellista tiekilometriä kohti vuodessa on noin 1000 /keskikaidekilometri. Kantatiellä 54, missä on tapahtunut seurantajaksona kaksi raskaan ajoneuvoyhdistelmän törmäämistä keskikaiteen päähän; vauriot ja kustannukset ovat olleet huomattavasti keskimääräistä vaurioita suurempia. Keskikaidetta on näissä tapauksissa tuhoutunut metriä ja korjauskustannukset ovat olleet euroa per keskikaidevaurio. 3.5 Häiriötilanteet Vakavimmat häiriötilanteet ovat syntyneet raskaan ajoneuvoyhdistelmän aiheuttamista keskikaidevaurioista. Tielle jäänyt ajoneuvoyhdistelmä vie enemmän tilaa kuin henkilöauto ja tukkii siksi helpommin ajokaistan muulta liikenteeltä. Kuva täysperävaunuyhdistelmä törmäsi keskikaiteen päähän kt 54:llä Lopella.

24 22 Kapeiden keskikaideteiden kaidevaurioseuranta KESKIKAIDEVAURIOT Ajoneuvo vaurioituu törmätessään keskikaiteeseen yleensä niin pahasti, että se joudutaan hinaamaan pois paikalta. Henkilöautot saadaan siirrettyä nopeasti tien reunaan, niin että ne eivät merkittävästi häiritse muuta liikennettä. Raskaiden ajoneuvojen siirtäminen vie enemmän aikaa. Kantatiellä 54 tapahtuneissa raskaan liikenteen kaidevaurioissa poliisi joutui ohjaamaan liikennettä 3-6 tuntia ennen kuin tie oli taas vapaasti käytettävissä. Vakavissa kaidevaurioissa, kun johde on katkennut tai vääntynyt ajokaistalle, rikkoutunut kaiteen osa poistetaan välittömästi. Kaide korjataan näissä tapauksissa yleensä viikon sisällä tapahtuneesta. Yleisimmin kaidevauriot ovat niin lieviä, että niitä ei ole tarpeen korjata välittömästi, vaan korjaus voidaan suorittaa esim. talven jälkeen keväällä tai kesällä. Esimerkiksi valtatiellä 6 Ahvenlampi - Muukko koko ohituskaista suljettiin kerralla ja kaikki vuoden seurantajakson aikana syntyneet kaidevauriot korjattiin samaan aikaan lokakuussa Henkilöauton törmääminen kaiteeseen aiheuttaa yleensä lievän kaidevaurion, vaikka henkilöauto itsessään vaurioituisi niin pahasti, että se joudutaan hinaamaan pois paikalta. Lievissä kaidevaurioissa johteessa on painumia ja muutamia tolppia on katkennut. Kaidevaurioiden korjaaminen ei aiheuta pitkäaikaista häiriötä muulle liikenteelle. Yhden kaidevaurion korjaaminen vie aikaa muutaman tunnin. Ohituskaista joudutaan sulkemaan korjauksen ajaksi.

Kapeiden keskikaideteiden kaidevaurioseuranta 2007. Tiehallinnon sisäisiä julkaisuja 4/2008

Kapeiden keskikaideteiden kaidevaurioseuranta 2007. Tiehallinnon sisäisiä julkaisuja 4/2008 Kapeiden keskikaideteiden kaidevaurioseuranta 2007 Tiehallinnon sisäisiä julkaisuja 4/2008 Jussi Sipilä Kapeiden keskikaideteiden kaidevaurioseuranta 2007 Tiehallinto Helsinki 2008 Verkkojulkaisu pdf

Lisätiedot

Suhtautuminen keskikaiteellisiin ohituskaistaosuuksiin

Suhtautuminen keskikaiteellisiin ohituskaistaosuuksiin Suhtautuminen keskikaiteellisiin ohituskaistaosuuksiin Tutkimus tielläliikkujien käsityksistä kantatien 54 ja valtatien 9 keskikaiteellisista ohituskaistaosuuksista, Johdanto Tutkimuksen tavoitteena oli

Lisätiedot

Liikenneonnettomuudet Jyväskylässä 2014

Liikenneonnettomuudet Jyväskylässä 2014 JYVÄSKYLÄN KAUPUNKI Liikenneonnettomuudet Jyväskylässä 2014 Kaupunkirakennepalvelut Liikenne ja viheralueet 23.2.2015 Sisällys Yhteenveto... 2 Henkilövahinkoon johtaneet liikenneonnettomuudet Jyväskylässä

Lisätiedot

Ysiväylä (valtatie 9, E63) Turun, Hämeen, Keski-Suomen ja Savo-Karjalan tiepiirien näkökulmasta

Ysiväylä (valtatie 9, E63) Turun, Hämeen, Keski-Suomen ja Savo-Karjalan tiepiirien näkökulmasta 1 Ysiväylä kansallinen kehityskäytävä -seminaari Helsinki 23.3.2006 Ysiväylä (valtatie 9, E63) Turun, Hämeen, Keski-Suomen ja Savo-Karjalan tiepiirien näkökulmasta Tiejohtaja Mauri Pukkila Tiehallinto

Lisätiedot

Keskikaiteelliset tiet Ruotsissa

Keskikaiteelliset tiet Ruotsissa S12 Pääteiden parantamisratkaisut Keskikaiteelliset tiet Ruotsissa Suunnitteluperiaatteet ja keskeiset kokemukset Sisäisiä julkaisuja 33/2005 Julkaisun nimi 1 S12 Pääteiden parantamisratkaisut Keskikaiteelliset

Lisätiedot

Taipalsaaren liikenneturvallisuussuunnitelma. 1b. Nykytilan selvitys Liikenneonnettomuudet

Taipalsaaren liikenneturvallisuussuunnitelma. 1b. Nykytilan selvitys Liikenneonnettomuudet Taipalsaaren liikenneturvallisuussuunnitelma 1b. Nykytilan selvitys Liikenneonnettomuudet 1.9.2015 Nykytilan selvitys - liikenneonnettomuudet Taipalsaarella vuosina 2009 2013 poliisin tietoon tulleista

Lisätiedot

Hirvionnettomuuksien kehitys

Hirvionnettomuuksien kehitys Hirvionnettomuuksien kehitys Vuonna 2011 hirvionnettomuuksien määrä väheni. Peuraonnettomuuksien määrä kasvoi verrattuna vuoteen 2010. Hirvikolareissa kuoli kolme ihmistä vuonna 2011. Vuonna 2010 kuolleita

Lisätiedot

Kuva 1.1 Onnettomuuksien kokonaismäärän kehitys vakavuuden mukaan

Kuva 1.1 Onnettomuuksien kokonaismäärän kehitys vakavuuden mukaan 1 ONNETTOMUUSMÄÄRÄT JA NIIDEN KEHITYS Vuonna 2013 tapahtui 184 poliisin raportoimaa tieliikenneonnettomuutta (vuonna 2012 luku oli 205). Onnettomuuksista 0 johti kuolemaan ja 33 loukkaantumiseen. Onnettomuuksissa

Lisätiedot

Tieliikenneonnettomuudet v. 2014: KUNTA NAANTALI 13.4.2015

Tieliikenneonnettomuudet v. 2014: KUNTA NAANTALI 13.4.2015 1 ONNETTOMUUSMÄÄRÄT JA NIIDEN KEHITYS Vuonna 2014 tapahtui 102 poliisin raportoimaa tieliikenneonnettomuutta (vuonna 2013 luku oli 77). Onnettomuuksista 1 johti kuolemaan ja 11 loukkaantumiseen. Onnettomuuksissa

Lisätiedot

KOHTAAMISONNETTOMUUDET - syitä ja ratkaisuja etsimässä

KOHTAAMISONNETTOMUUDET - syitä ja ratkaisuja etsimässä Väylät & Liikenne 2004 - Jyväskylä Paviljonki 13.-14.10.2004 Heikki Summala, Helsingin yliopisto Päivi Nuutinen, Tiehallinto KOHTAAMISONNETTOMUUDET - syitä ja ratkaisuja etsimässä Tiehallinnossa on ollut

Lisätiedot

Tieliikenneonnettomuudet v. 2010-2014: KUNTA SAVONLINNA 15.5.2015

Tieliikenneonnettomuudet v. 2010-2014: KUNTA SAVONLINNA 15.5.2015 1 ONNETTOMUUSMÄÄRÄT JA NIIDEN KEHITYS Vuosina 2010-2014 tapahtui 1020 poliisin raportoimaa tieliikenneonnettomuutta (keskimäärin 204 onnettomuutta vuodessa). Onnettomuuksista 6 (1 /v) johti kuolemaan ja

Lisätiedot

LIIKENTEEN KEHITYS TAMPEREELLA VUONNA 2013

LIIKENTEEN KEHITYS TAMPEREELLA VUONNA 2013 LIIKENTEEN KEHITYS TAMPEREELLA VUONNA 2013 TAMPEREEN KAUPUNKI KAUPUNKIYMPÄRISTÖN KEHITTÄMINEN SISÄLLYSLUETTELO 1. ONNETTOMUUSMÄÄRÄT JA NIIDEN KEHITYS 2 1.1 Yleistä 2 1.2 Pahimmat liittymät onnettomuusindeksin

Lisätiedot

Tieliikenneonnettomuudet v. 2014: KUNTA ESPOO 9.4.2015

Tieliikenneonnettomuudet v. 2014: KUNTA ESPOO 9.4.2015 1 ONNETTOMUUSMÄÄRÄT JA NIIDEN KEHITYS Vuonna 2014 tapahtui 483 poliisin raportoimaa tieliikenneonnettomuutta (vuonna 2013 luku oli 560). Onnettomuuksista 3 johti kuolemaan ja 102 loukkaantumiseen. Onnettomuuksissa

Lisätiedot

Tieliikenneonnettomuudet v. 2011-2015: KUNTA LOPPI 30.3.2016

Tieliikenneonnettomuudet v. 2011-2015: KUNTA LOPPI 30.3.2016 1 ONNETTOMUUSMÄÄRÄT JA NIIDEN KEHITYS Vuosina 2011-2015 tapahtui 494 poliisin raportoimaa tieliikenneonnettomuutta (keskimäärin 99 onnettomuutta vuodessa). Onnettomuuksista 3 (1 /v) johti kuolemaan ja

Lisätiedot

LIIKENNEONNETTOMUUDET 2014

LIIKENNEONNETTOMUUDET 2014 LIIKENNEONNETTOMUUDET 2014 Yhteenveto tieliikenneonnettomuuksista iliitu - Destian liikenneturvallisuuspalvelu YHTEENVETO TIELIIKENNEONNETTOMUUKSISTA VUONNA 2014 Tarkastelualue kunta: KOKKOLA Vuonna 2014

Lisätiedot

Tieliikenneonnettomuudet v. 2010: Pertunmaa 15.6.2011

Tieliikenneonnettomuudet v. 2010: Pertunmaa 15.6.2011 1 ONNETTOMUUSMÄÄRÄT JA NIIDEN KEHITYS Vuonna 21 tapahtui 12 poliisin raportoimaa tieliikenneonnettomuutta (vuonna 29 luku oli 16). Onnettomuuksista johti kuolemaan ja 2 loukkaantumiseen. Onnettomuuksissa

Lisätiedot

Uudet tietyypit Tiehallinto 1.1.-31.12.2005

Uudet tietyypit Tiehallinto 1.1.-31.12.2005 JULKISUUSANALYYSI Uudet tietyypit Tiehallinto 1.1.-31.12.2005 Oy Observer Finland Ab Merimiehenkatu 36 D 00150 Helsinki tel: +358 (0)9 686 131 fax: +358 (0)9 6861 3300 e-mail: info@observer.fi www.observer.fi

Lisätiedot

Kuva 1.1 Onnettomuuksien kokonaismäärän kehitys vakavuuden mukaan

Kuva 1.1 Onnettomuuksien kokonaismäärän kehitys vakavuuden mukaan 1 ONNETTOMUUSMÄÄRÄT JA NIIDEN KEHITYS Vuosina 2009-2013 tapahtui 8489 poliisin raportoimaa tieliikenneonnettomuutta (keskimäärin 1698 onnettomuutta vuodessa). Onnettomuuksista 66 (13 /v) johti kuolemaan

Lisätiedot

TALVITIENHOIDON TILASTA KESKI-SUOMESSA

TALVITIENHOIDON TILASTA KESKI-SUOMESSA TALVITIENHOIDON TILASTA KESKI-SUOMESSA Jäsenyrittäjiemme tekemien havaintojen mukaan, talvihoidon keskimääräinen taso Keski-Suomessa on laskenut vuodesta toiseen ja tilanne on joillain alueilla lähellä

Lisätiedot

Genimap Oy, lupa L4377. Liittymän toimivuustarkastelu Valtatie 4, Shellin liittymä, Ii. Mika Räsänen

Genimap Oy, lupa L4377. Liittymän toimivuustarkastelu Valtatie 4, Shellin liittymä, Ii. Mika Räsänen Genimap Oy, lupa L4377 Liittymän toimivuustarkastelu Valtatie 4, Shellin liittymä, Ii Mika Räsänen Valtatie 4, Shellin liittymä, Ii 1 1 LÄHTÖKOHDAT Tehtävä Tehtävänä on tarkastella liittymän toimivuutta

Lisätiedot

Tieliikenneonnettomuudet v. 2010-2014: KUNTA TAIPALSAARI 30.9.2015

Tieliikenneonnettomuudet v. 2010-2014: KUNTA TAIPALSAARI 30.9.2015 Tieliikenneonnettomuudet v. - : KUNTA TAIPALSAARI 3.9.5 ONNETTOMUUSMÄÄRÄT JA NIIDEN KEHITYS Vuosina - tapahtui 59 poliisin raportoimaa tieliikenneonnettomuutta (keskimäärin onnettomuutta vuodessa). Onnettomuuksista

Lisätiedot

Kuva 1.1 Onnettomuuksien kokonaismäärän kehitys vakavuuden mukaan

Kuva 1.1 Onnettomuuksien kokonaismäärän kehitys vakavuuden mukaan 1 ONNETTOMUUSMÄÄRÄT JA NIIDEN KEHITYS Vuosina 2008-2012 tapahtui 815 poliisin raportoimaa tieliikenneonnettomuutta (keskimäärin 163 onnettomuutta vuodessa). Onnettomuuksista 3 (1 /v) johti kuolemaan ja

Lisätiedot

Tiehallinnon näkökulma

Tiehallinnon näkökulma 1 Ysiväylä -seminaari Helsinki 23.3.2006 Tiehallinnon näkökulma Pääjohtaja Eero Karjaluoto Tiehallinto /ik 13.03.06 2 "PRO tie" -liikkeitä liikkeellä Monilla tiesuunnilla on eri tavoin järjestäytyneet

Lisätiedot

LIIKENTEEN KEHITYS TAMPEREELLA VUONNA 2012

LIIKENTEEN KEHITYS TAMPEREELLA VUONNA 2012 LIIKENTEEN KEHITYS TAMPEREELLA VUONNA 2012 TAMPEREEN KAUPUNKI KAUPUNKIYMPÄRISTÖN KEHITTÄMINEN SISÄLLYSLUETTELO 1. ONNETTOMUUSMÄÄRÄT JA NIIDEN KEHITYS 2 1.1 Yleistä 2 1.2 Pahimmat liittymät onnettomuusindeksin

Lisätiedot

Tieliikenneonnettomuudet v. 2010-2014: KUNTA HÄMEENLINNA 25.6.2015

Tieliikenneonnettomuudet v. 2010-2014: KUNTA HÄMEENLINNA 25.6.2015 1 ONNETTOMUUSMÄÄRÄT JA NIIDEN KEHITYS Vuosina 2010-2014 tapahtui 1534 poliisin raportoimaa tieliikenneonnettomuutta (keskimäärin 307 onnettomuutta vuodessa). Onnettomuuksista 9 (2 /v) johti kuolemaan ja

Lisätiedot

Tietoa tiensuunnitteluun nro 72

Tietoa tiensuunnitteluun nro 72 Tietoa tiensuunnitteluun nro 72 Julkaisija: Tiehallinto, liikennetekniikka 7.1.2004 OHITUSKAISTAT LEVEIDEN ERIKOISKULJETUSTEN REITEILLÄ Leveiden kuljetusten reittiselvitys Erikoiskuljetukset, joissa ylitetään

Lisätiedot

Varsinais-Suomen ELY-keskuksen potentiaaliset kohteet 1+1-keskikaideteille

Varsinais-Suomen ELY-keskuksen potentiaaliset kohteet 1+1-keskikaideteille Varsinais-Suomen ELY-keskuksen potentiaaliset kohteet 1+1-keskikaideteille Esiselvitys 8/2010 Varsinais-Suomen elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskuksen julkaisuja SISÄLLYS 1 Johdanto... 3 1.1 Lähtökohdat...

Lisätiedot

Tien poikkileikkauksen suunnittelu 11.6.2013

Tien poikkileikkauksen suunnittelu 11.6.2013 29 2013 LIIKENNEVIRASTON ohjeita Tien poikkileikkauksen suunnittelu 11.6.2013 Tien poikkileikkauksen suunnittelu Liikenneviraston ohjeita 29/2013 Liikennevirasto Helsinki 2013 Kannen kuva: Kari Lehtonen

Lisätiedot

Raskas ajoneuvo jumissa

Raskas ajoneuvo jumissa Liikenneturvan selvityksiä 3/2015 Raskas ajoneuvo jumissa liikennehäiriöt 2012 2014 Juha Valtonen Juha Valtonen Raskas ajoneuvo jumissa - liikennehäiriöt 2012-2014 Liikenneturvan selvityksiä 3/2015 Liikenneturva

Lisätiedot

Miten kansainvälinen liikenne näkyy tienpidon arjessa?

Miten kansainvälinen liikenne näkyy tienpidon arjessa? Miten kansainvälinen liikenne näkyy tienpidon arjessa? LAPIN LIIKENNETURVALLISUUSFOORUMI 2014 12.11.2014 2 Liikennetiedote tielle 21 Tie 21 välillä Tornio - Kilpisjärvi. Paikka: Enontekiö. Noin 67 km ennen

Lisätiedot

Vakka-Suomen seudun liikenneturvallisuussuunnitelma YHTEENVETO ONNETTOMUUSTARKASTELUISTA. Yhteenveto 1/5

Vakka-Suomen seudun liikenneturvallisuussuunnitelma YHTEENVETO ONNETTOMUUSTARKASTELUISTA. Yhteenveto 1/5 Vakka-Suomen seudun liikenneturvallisuussuunnitelma YHTEENVETO ONNETTOMUUSTARKASTELUISTA Yhteenveto 1/5 Seudulla tapahtuu keskimäärin 46 henkilövahinko-onnettomuutta vuodessa (ka 2009-2013). Viimeisen

Lisätiedot

Polkupyöräonnettomuudet Porissa vuosina 2006-2008

Polkupyöräonnettomuudet Porissa vuosina 2006-2008 Polkupyöräonnettomuudet Porissa vuosina 2006-2008 Sisältö Tiivistelmä...2 Esipuhe...3 1. Porin pyöräonnettomuusselvityksen tausta ja tavoitteet...4 2. Tapahtumapaikka...5 3. Väistämisvelvollisuus...6 4.

Lisätiedot

Onnettomuudet kuukausittain

Onnettomuudet kuukausittain ONNETTOMUUSRAPORTIT 8.. / - / Tammikuu Helmikuu Maaliskuu Huhtikuu Toukokuu Kesäkuu Heinäkuu Elokuu Syyskuu Lokakuu Marraskuu Joulukuu Onnettomuudet kuukausittain 6 8 Tammikuu.% Helmikuu Maaliskuu Huhtikuu

Lisätiedot

NOUSIAISTEN KUNTA. Työ: 26725. Tampere 20.1.2014

NOUSIAISTEN KUNTA. Työ: 26725. Tampere 20.1.2014 NOUSIAISTEN KUNTA Kaitaraisten yritysalueen asemakaavan liikenneselvitys Työ: 26725 Tampere 20.1.2014 AIRIX Ympäristö Oy PL 453 33101 Tampere Puhelin 010 2414 000 Telefax 010 2414 001 Y-tunnus: 0564810-5

Lisätiedot

Hirvensalmi. Onnettomuustarkastelun ja kyselyn tulokset sekä liikenneympäristön parantamissuunnitelma

Hirvensalmi. Onnettomuustarkastelun ja kyselyn tulokset sekä liikenneympäristön parantamissuunnitelma Hirvensalmi Onnettomuustarkastelun ja kyselyn tulokset sekä liikenneympäristön parantamissuunnitelma 20.12.2013 Onnettomuusanalyysi Tarkastelussa käytettiin kunnan alueelta vuosina 2008-2012 poliisin tietoon

Lisätiedot

23.2.2016 Matti Antikainen. Hoidon ja ylläpidon alueurakka Kuopio 2016-2021

23.2.2016 Matti Antikainen. Hoidon ja ylläpidon alueurakka Kuopio 2016-2021 Hoidon ja ylläpidon alueurakka Kuopio 2016-2021 1 Hoidon ja ylläpidon alueurakka Kuopio 2016-2021 Hoidon ja ylläpidon alueurakka Kuopio 2016-2021 Pääasiallinen alue: Kuopio Leppävirta Varkaus Siilinjärvi

Lisätiedot

Liittymän toimivuustarkastelu Valtatie 20, Yrityskylän liittymä, Kiiminki

Liittymän toimivuustarkastelu Valtatie 20, Yrityskylän liittymä, Kiiminki Liittymän toimivuustarkastelu Valtatie 20, Yrityskylän liittymä, Kiiminki Mika Räsänen Valtatie 20, Yrityspuiston liittymä 1 1 LÄHTÖKOHDAT Tehtävä Tehtävänä on tarkastella liittymän toimivuutta nykyisin

Lisätiedot

SAVONLINNAN LIIKENNEONNETTOMUUSSELVITYS V. 2008

SAVONLINNAN LIIKENNEONNETTOMUUSSELVITYS V. 2008 SAVONLINNAN LIIKENNEONNETTOMUUSSELVITYS V. 2008 SAVONLINNAN KAUPUNKI 10.3.2009 SISÄLLYSLUETTELO SAVONLINNAN LIIKENNEONNETTOMUUSSELVITYS VUODELTA 2008 1. YLEISTÄ 3 2. LIIKENNEONNETTOMUUDET LAJITTAIN 4 KEVYTLIIKENNEONNETTOMUUDET

Lisätiedot

2.2 Liikenneonnettomuudet. 2.2.1 Liikenneonnettomuuksien tilastointi

2.2 Liikenneonnettomuudet. 2.2.1 Liikenneonnettomuuksien tilastointi Kangasalan, Lempäälän, Nokian, Pirkkalan, Vesilahden ja Ylöjärven LIIKENNETURVALLISUUDEN NYKYTILA 17 2.2 Liikenneonnettomuudet 2.2.1 Liikenneonnettomuuksien tilastointi Tietoja liikenneonnettomuuksista

Lisätiedot

Hirvionnettomuuksien kehitys

Hirvionnettomuuksien kehitys Hirvionnettomuuksien kehitys Vuonna 2013 sekä hirvi- että peuraonnettomuuksien määrä kasvoi. Hirvionnettomuuksissa kuoli kolme ihmistä vuonna 2013. Vuonna 2012 hirvionnettomuuksissa kuolleita ei ollut.

Lisätiedot

Sorkkalan kylän liikenneturvallisuustarkastelu, Pirkkala

Sorkkalan kylän liikenneturvallisuustarkastelu, Pirkkala Sorkkalan kylän liikenneturvallisuustarkastelu, Pirkkala Maantie 13783 eli Sorkkalantie Ominaisuustiedot Pituus yhteensä 4,2 km (mt 3022 / Anian rantatie - mt 308 / Lentoasemantie) Kevyen liikenteen väylä

Lisätiedot

ONNETTOMUUSANALYYSI 1 TAUSTAA

ONNETTOMUUSANALYYSI 1 TAUSTAA ONNETTOMUUSANALYYSI 1 TAUSTAA Tietoja tieliikenneonnettomuuksista kootaan Suomessa sekä poliisiin tietoon tulleiden että vakuutusyhtiöille ilmoitettujen onnettomuustietojen perusteella. Tilastokeskus ylläpitää

Lisätiedot

KEMPELEEN LIIKENNE- TURVALLLISSUUNNITELMA ASUKASKYSELY JA ONNETTOMUUSANALYYSI

KEMPELEEN LIIKENNE- TURVALLLISSUUNNITELMA ASUKASKYSELY JA ONNETTOMUUSANALYYSI KEMPELEEN LIIKENNE- TURVALLLISSUUNNITELMA ASUKASKYSELY JA ONNETTOMUUSANALYYSI ASUKAS- JA KOULULAISKYSELY TOTEUTUS Toteutettiin 19.4-24.5.2013 Asukaskyselyyn vastasi 456 henkilöä ja koululaiskyselyyn 116

Lisätiedot

Ysiväylä (valtatie 9, E63) Turun, Hämeen, Keski-Suomen ja Savo-Karjalan tiepiirien näkökulmasta

Ysiväylä (valtatie 9, E63) Turun, Hämeen, Keski-Suomen ja Savo-Karjalan tiepiirien näkökulmasta 1 9- tien kehityskäytävä Hankkeen päätösseminaari Jyväskylä 07.06.2007 Ysiväylä (valtatie 9, E63) Turun, Hämeen, Keski-Suomen ja Savo-Karjalan tiepiirien näkökulmasta Tiejohtaja Seppo Kosonen Tiehallinto

Lisätiedot

LIIKENNEONNETTOMUUKSIEN PERUSANALYYSIT

LIIKENNEONNETTOMUUKSIEN PERUSANALYYSIT Vakka-Suomen seudun liikenneturvallisuussuunnitelma LIIKENNEONNETTOMUUKSIEN PERUSANALYYSIT Kalvosarjan sisältöteemat Onnettomuuskehitys yleisesti Onnettomuuksien osalliset osallisten kulkutapa osallisten

Lisätiedot

Hirvilahden koulu Länsirannantie välillä Lamperila-Leppälampi tien kapeuden ja mutkaisuuden vuoksi 0-4

Hirvilahden koulu Länsirannantie välillä Lamperila-Leppälampi tien kapeuden ja mutkaisuuden vuoksi 0-4 LIIKENTEELLISESTI VAARALLISET KOULUMATKAT koko vuosi talviaika* Koulu Airakselan esiopetus Airakselantie Viita-ahontien kohdalta Syvänniemen suuntaan,. 0-2 Hiltulanlahden koulu Puutossalmentie tien kapeuden

Lisätiedot

KAAKKOIS-SUOMEN PÄÄTEIDEN RASKAS LIIKENNE JA LIIKENNEMÄÄRIEN KEHITYS. Tiehallinnon selvityksiä 30/2004

KAAKKOIS-SUOMEN PÄÄTEIDEN RASKAS LIIKENNE JA LIIKENNEMÄÄRIEN KEHITYS. Tiehallinnon selvityksiä 30/2004 KAAKKOIS-SUOMEN PÄÄTEIDEN RASKAS LIIKENNE JA LIIKENNEMÄÄRIEN KEHITYS Tiehallinnon selvityksiä 30/2004 Kansikuva: SCC Viatek Oy 2003 ISSN 1457-9871 ISBN 951-803-287-4 TIEH 3200880 Julkaisua saatavana pdf-muodossa:

Lisätiedot

Liikenne ja infrastruktuuri Pohjois - Suomessa

Liikenne ja infrastruktuuri Pohjois - Suomessa Liikenne ja infrastruktuuri Pohjois - Suomessa 27.2.2014 Pohjois-Pohjanmaan elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskus, Martti Norrkniivilä Sisältö Pohjolan ja Suomen liikennekäytävät Kaivostoiminnan liikenteelliset

Lisätiedot

MUISTIO. Kempeleen liikenneturvallisuussuunnitelma. Nykytilan kuvaus ja onnettomuudet. 1. Suunnittelualue

MUISTIO. Kempeleen liikenneturvallisuussuunnitelma. Nykytilan kuvaus ja onnettomuudet. 1. Suunnittelualue MUISTIO Projekti Kempeleen liikenneturvallisuussuunnitelma Nykytilan kuvaus ja onnettomuudet 1. Suunnittelualue Päivämäärä 06/06/2013 Suunnittelualueena oleva Kempeleen kunta sijaitsee Oulun seutukunnassa

Lisätiedot

LIIKENNE, LIIKKUMINEN JA LIIKENNETURVALLISUUS PROJEKTI INTEGROITUNA TERVEYSTIETOA JA MATEMATIIKKAA

LIIKENNE, LIIKKUMINEN JA LIIKENNETURVALLISUUS PROJEKTI INTEGROITUNA TERVEYSTIETOA JA MATEMATIIKKAA Nea Myllylä 8b LIIKENNE, LIIKKUMINEN JA LIIKENNETURVALLISUUS PROJEKTI INTEGROITUNA TERVEYSTIETOA JA MATEMATIIKKAA Pidin viiden arkipäivän ajan päiväkirjaa siitä, mihin käytin vuorokaudessa aikani. Päivämäärä

Lisätiedot

Liikennejärjestelmän kolariväkivalta; moottoritiet sekä seutu- ja yhdystiet (VIOLA2) Marko Kelkka, Sito Oy

Liikennejärjestelmän kolariväkivalta; moottoritiet sekä seutu- ja yhdystiet (VIOLA2) Marko Kelkka, Sito Oy Liikennejärjestelmän kolariväkivalta; moottoritiet sekä seutu- ja yhdystiet (VIOLA2) Marko Kelkka, Sito Oy Marko Kelkka 28.4.2010 1 Tutkimuksen organisaatio Ohjausryhmä: Saara Toivonen, pj Leif Beilinson,

Lisätiedot

YHDYSKUNTARAKENTEELLISEN TARKASTELUN TÄYDENNYS (maaliskuu 2008)

YHDYSKUNTARAKENTEELLISEN TARKASTELUN TÄYDENNYS (maaliskuu 2008) YHDYSKUNTARAKENTEELLISEN TARKASTELUN TÄYDENNYS (maaliskuu 2008) Kustannustarkastelua Ramboll Finland Oy on arvioinut eri vaihtoehdoissa ne investoinnit, jotka tiehallinto joutuu tekemään uuden jätteenkäsittelykeskuksen

Lisätiedot

TALOUDELLINEN AJOTAPA. Ennakoiva ajotapa

TALOUDELLINEN AJOTAPA. Ennakoiva ajotapa TALOUDELLINEN AJOTAPA Ennakoiva ajotapa Mitä voi tehdä 10 sekunnin aikana? Ennakoiva autoilija ajattelee liikenteessä siten, että hän miettii omaa tilannettaan 10 sekunnin päähän. Mitä tapahtuu seuraavaksi?

Lisätiedot

MUISTIO. Lumijoen liikenneturvallisuussuunnitelma. Nykytilan kuvaus ja onnettomuudet. 1. Suunnittelualue. 2. Suunnittelu- ja kaavoitustilanne

MUISTIO. Lumijoen liikenneturvallisuussuunnitelma. Nykytilan kuvaus ja onnettomuudet. 1. Suunnittelualue. 2. Suunnittelu- ja kaavoitustilanne MUISTIO Projekti Lumijoen liikenneturvallisuussuunnitelma Nykytilan kuvaus ja onnettomuudet 1. Suunnittelualue Päivämäärä 06/06/2013 Suunnittelualueena oleva Lumijoen kunta sijaitsee Oulun seutukunnassa

Lisätiedot

PAINOKANKAAN-KARANOJAN LIIKENNESELVITYS

PAINOKANKAAN-KARANOJAN LIIKENNESELVITYS 1(10) 15.11.2010 MUISTIO PAINOKANKAAN-KARANOJAN LIIKENNESELVITYS 1. Yleistä Painokankaan-Karanojan osayleiskaava-alue (kuva 1) sijaitsee valtatien 10, Orsitien ja valtatien 3 eteläpuolella. Alueen toteutuneen

Lisätiedot

85,2 % 80,0 % (Vastauksia:2546)

85,2 % 80,0 % (Vastauksia:2546) Sukupuolesi 100,0 % 85,2 % 80,0 % 60,0 % 40,0 % 20,0 % 14,8 % 0,0 % Nainen (Vastauksia:2546) Mies Ikäsi Alle 18 vuotta 1,7 % 18-24 vuotta 3,4 % 25-35 vuotta 14,8 % 36-50 vuotta 41,4 % 51-65 vuotta 35,8

Lisätiedot

ETELÄ-KYMENLAAKSON LIIKENNETURVALLISUUSSUUNNITELMA

ETELÄ-KYMENLAAKSON LIIKENNETURVALLISUUSSUUNNITELMA ETELÄ-KYMENLAAKSON LIIKENNETURVALLISUUSSUUNNITELMA Esittelykalvot: Onnettomuusanalyysi, Analyysi tutkijalautakuntien kuolemaan johtaneista onnettomuuksista Etelä-Kymenlaakson alueella 2004 2013, onnettomuuskustannukset

Lisätiedot

Sähköä ilmassa! Turvallisuus ilmajohtojen lähellä työskenneltäessä

Sähköä ilmassa! Turvallisuus ilmajohtojen lähellä työskenneltäessä Sähköä ilmassa! Turvallisuus ilmajohtojen lähellä työskenneltäessä Työmailla sähkölinjojen läheisyydessä on vakava sähköiskun vaara. Varmista työmaan ympäristön ja kuljetusreitin turvallisuus etukäteen*.

Lisätiedot

Turun seudun liikenneturvallisuussuunnitelma. Onnettomuusanalyysi Muistio 12.8.2011

Turun seudun liikenneturvallisuussuunnitelma. Onnettomuusanalyysi Muistio 12.8.2011 Turun seudun liikenneturvallisuussuunnitelma Onnettomuusanalyysi Muistio 12.8.2011 Sisällys 1.... Taustaa... 3 2.... Tilastokeskuksen onnettomuusaineisto vuosilta 2001-2010... 4 2.1. Kuntien tilastot 4

Lisätiedot

Märkäpaluuheijastavien tiemerkintöjen käytön edellytykset Suomessa

Märkäpaluuheijastavien tiemerkintöjen käytön edellytykset Suomessa Märkäpaluuheijastavien tiemerkintöjen käytön edellytykset Suomessa Esko Laiho Tiemerkintäpäivät 7.2.2014 Hyvinkää Taustaa Suomessa vaatimukset tiemerkintöjen märkäpaluuheijastavuudesta urakkakohtaisia.

Lisätiedot

Talvihoidon suoritteet ja kustannukset eri tietyypeillä Tiehallinnon selvityksiä 35/2006

Talvihoidon suoritteet ja kustannukset eri tietyypeillä Tiehallinnon selvityksiä 35/2006 S12 Pääteiden parantamisratkaisut Talvihoidon suoritteet ja kustannukset eri tietyypeillä Tiehallinnon selvityksiä 35/2006 Julkaisun nimi 1 S12 Pääteiden parantamisratkaisut Talvihoidon suoritteet ja

Lisätiedot

LÄHTÖKOHDAT. Tehtävä. Taustaa. Kohteen tiedot

LÄHTÖKOHDAT. Tehtävä. Taustaa. Kohteen tiedot Valtatien 4 ja Sorosentien (pt 18756) liittymän toimivuustarkastelu Valo-ohjauksen tarveselvitys VALTATIEN 4 JA SOROSENTIEN (PT 18756) TARKASTELU 2 Tehtävä Tämän selvityksen tavoitteena on tarkastella

Lisätiedot

"MIELI, PÄIHTEET JA AJOKYKY"

MIELI, PÄIHTEET JA AJOKYKY "MIELI, PÄIHTEET JA AJOKYKY" Varsinais-Suomen tutkijalautakunnan terveisiä Mikä Mitä Miten Miksi VT Mika Peltola ORGANISAATIO Liikenne- ja viestintäministeriö Liikenneonnettomuuksien tutkinnan neuvottelukunta

Lisätiedot

16.0T-1 1 (5) VT 6 TAAVETTI LAPPEENRANTA, TIESUUNNITELMA LIIKENNE-ENNUSTE. 16.0T-1_Liikenne-ennuste.doc

16.0T-1 1 (5) VT 6 TAAVETTI LAPPEENRANTA, TIESUUNNITELMA LIIKENNE-ENNUSTE. 16.0T-1_Liikenne-ennuste.doc 16.0T-1 1 (5) VT 6 TAAVETTI LAPPEENRANTA, TIESUUNNITELMA LIIKENNE-ENNUSTE 16.0T-1_Liikenne-ennuste.doc 2 (5) VT 6 TAAVETTI - LAPPEENRANTA TIESUUNNITELMA LIIKENNE-ENNUSTE Yleistä Tiesuunnitelman liikenne-ennuste

Lisätiedot

1 Aikaisemmin käyttöön otetut energiansäästökeinot

1 Aikaisemmin käyttöön otetut energiansäästökeinot 2 Tievalaistuksen yösammutus ja muita energiansäästökeinoja 25.11.2011 1 Aikaisemmin käyttöön otetut energiansäästökeinot Valtion hallinnassa olevista tievalaistuksista noin 25 % perustui elohopealamppuihin

Lisätiedot

VARAREITTI- JA HÄIRIÖTILANTEIDEN LIIKENTEENOHJAUSSUUNNITELMA VT 9 VÄLILLÄ JYVÄSKYLÄ VEHMASMÄKI

VARAREITTI- JA HÄIRIÖTILANTEIDEN LIIKENTEENOHJAUSSUUNNITELMA VT 9 VÄLILLÄ JYVÄSKYLÄ VEHMASMÄKI VARAREITTI- JA HÄIRIÖTILANTEIDEN LIIKENTEENOHJAUSSUUNNITELMA VT 9 VÄLILLÄ JYVÄSKYLÄ VEHMASMÄKI OHJAUS, LIITE 1 OHJAUS, LIITE 1 23 Varareitti- ja häiriötilanteiden liikenteenohjaussuunnitelma Valtatie 9

Lisätiedot

D-TUTKINTA. D1/2007Y Kahden pakettiauton, kolmen raskaan ajoneuvoyhdistelmän ja linja-auton liikenneonnettomuus Luumäellä.

D-TUTKINTA. D1/2007Y Kahden pakettiauton, kolmen raskaan ajoneuvoyhdistelmän ja linja-auton liikenneonnettomuus Luumäellä. D-TUTKINTA D1/2007Y Kahden pakettiauton, kolmen raskaan ajoneuvoyhdistelmän ja linja-auton liikenneonnettomuus Luumäellä Päivämäärä 29.1.2007 Tutkija Kari Ylönen Tapahtumatiedot Tapahtuma-aika Maanantai

Lisätiedot

Valtatien 8 lähitulevaisuuden parantamistoimenpiteet

Valtatien 8 lähitulevaisuuden parantamistoimenpiteet Toteutuvatko "kasitien" kehittämistoimet lähitulevaisuudessa? Tällä hetkellä Monilla vilkkailla pääteillä 100 km/h on jo vaarallisen korkea - tilanne on tyydyttävä vain paperilla! 60 % liikennekuolemista

Lisätiedot

Järvenpään, Keravan ja Tuusulan liikenneturvallisuussuunnitelmat. Onnettomuustarkasteluja 2/2013

Järvenpään, Keravan ja Tuusulan liikenneturvallisuussuunnitelmat. Onnettomuustarkasteluja 2/2013 Järvenpään, Keravan ja Tuusulan liikenneturvallisuussuunnitelmat Onnettomuustarkasteluja 2/2013 Kalvosarjan sisältö Yleinen onnettomuuskehitys Lähde: Tilastokeskus Onnettomuuksien osalliset Lähteet: Tilastokeskus

Lisätiedot

Liikenneturvallisuuskatsaus Satakunnassa

Liikenneturvallisuuskatsaus Satakunnassa Liikenneturvallisuuskatsaus Satakunnassa Jaakko Klang Varsinais-Suomen Ely-keskus Loimaan seudun liikenneturvallisuusryhmän kokous Jaakko Klang / Varsinais-Suomen ELYkeskus, 10 min Liikenneturvallisuuskatsaus

Lisätiedot

Savonlinnan seudun liikenneturvallisuussuunnitelma SULKAVAN LIIKENNEONNETTOMUUDET JA YHTEENVETO ONGELMISTA

Savonlinnan seudun liikenneturvallisuussuunnitelma SULKAVAN LIIKENNEONNETTOMUUDET JA YHTEENVETO ONGELMISTA Savonlinnan seudun liikenneturvallisuussuunnitelma SULKAVAN LIIKENNEONNETTOMUUDET JA YHTEENVETO ONGELMISTA 2 Savonlinnan seudun liikenneturvallisuussuunnitelma Tieliikenneonnettomuudet 1 Liikenneonnettomuudet

Lisätiedot

Tasoliittymät ja perusverkon eritasoliittymät 6.5.2015

Tasoliittymät ja perusverkon eritasoliittymät 6.5.2015 Tasoliittymät ja perusverkon eritasoliittymät 6.5.2015 Ajankohtainen T&K Valmistuneet ja tekeillä olevat T&K -selvitykset Valmistunut selvitys Turvasaarekkeella varustetut liittymät Liikenneturvallisuus

Lisätiedot

Parantamissuunnitelmaselostus

Parantamissuunnitelmaselostus Parikkala Parantamissuunnitelmaselostus Kaakkois-Suomen elinkeino- liikenne- ja ympäristökeskus Kouvola 2013 Parantamissuunnitelmaselostus 2(7) PARANTAMISSUUNNITELMASELOSTUS SISÄLTÖ 1 HANKKEEN LÄHTÖTIEDOT

Lisätiedot

LIIKENTEELLISET TARKASTELUT HENNA, ORIMATTILA

LIIKENTEELLISET TARKASTELUT HENNA, ORIMATTILA Intended for Jouko Kunnas Document type Muistio Date Kesäkuu 2014 LIIKENTEELLISET TARKASTELUT HENNA, ORIMATTILA LIIKENTEELLISET TARKASTELUT HENNA, ORIMATTILA Date 2014/05/30 J. Nyberg, J. Räsänen Made

Lisätiedot

Sairaus vakavan onnettomuuden syynä. Tapio Koisaari, LVK liikenneturvallisuusyksikkö

Sairaus vakavan onnettomuuden syynä. Tapio Koisaari, LVK liikenneturvallisuusyksikkö Sairaus vakavan onnettomuuden syynä Tapio Koisaari, LVK liikenneturvallisuusyksikkö Liikenneturvallisuuden kolmijalka Altistus (suorite) Riski joutua onnettomuuteen Onnettomuuden seurauksia pahentavat

Lisätiedot

LUOSTARINKYLÄN ERITASOLIITTYMÄ, RAUMA. TIESUUNNITELMA. YLEISÖTILAISUUS 24.2.2014 24.2.2014 YLEISÖTILAISUUS, LUOSTARINKYLÄ

LUOSTARINKYLÄN ERITASOLIITTYMÄ, RAUMA. TIESUUNNITELMA. YLEISÖTILAISUUS 24.2.2014 24.2.2014 YLEISÖTILAISUUS, LUOSTARINKYLÄ LUOSTARINKYLÄN ERITASOLIITTYMÄ, RAUMA. TIESUUNNITELMA. YLEISÖTILAISUUS TIESUUNNITELMAN LÄHTÖKOHDAT JA TAVOITTEET Tiesuunnitelma liittyy osana Lakarin teollisuus- ja logistiikkaalueen kehittämiseen. Uusi

Lisätiedot

Nopeudet ja niiden hallinta -workshop. Miten nopeuksiin vaikutetaan? Nopeusrajoitusohjeet

Nopeudet ja niiden hallinta -workshop. Miten nopeuksiin vaikutetaan? Nopeusrajoitusohjeet Nopeudet ja niiden hallinta -workshop Miten nopeuksiin vaikutetaan? Nopeusrajoitusohjeet Ohjaavia säädöksiä Tieliikennelaki: (25, ote) Nopeusrajoitukset. Liikenneministeriö voi antaa määräyksiä yleisestä

Lisätiedot

Onnettomuustarina. Tavoite

Onnettomuustarina. Tavoite Onnettomuustarina Tavoite Saada oppilaat pohtimaan omaa toimintaansa ja onnettomuuksien taustalla olevia tekijöitä onnettomuusesimerkkien avulla. Harjoitus tukee ymmärrystä siitä, että turvallisuus vaatii

Lisätiedot

Tiemerkintäpäivät 2013 Uusi Tiemerkinnät-ohje 8.2.2013

Tiemerkintäpäivät 2013 Uusi Tiemerkinnät-ohje 8.2.2013 Tiemerkintäpäivät 2013 Uusi Tiemerkinnät-ohje Uusia tiemerkintöjä Pyörätasku Liikennevalo-ohjatussa liittymässä Pyöräkaista edeltää aina Ajokaistanuolta voi käyttää yksisuuntaisella ajoradalla Sovellus

Lisätiedot

Vt4 Oulu Kemi yhteysvälin kehittäminen. Ii Simon Maksniemi toimenpideselvitys

Vt4 Oulu Kemi yhteysvälin kehittäminen. Ii Simon Maksniemi toimenpideselvitys Vt4 Oulu Kemi yhteysvälin kehittäminen Vt4 Oulu Kemi yhteysvälin kehittäminen Tiehallinto Oulu 2009 Valokuvat: Plaana Oy ja Ramboll Oy Kartat: Maanmittauslaitos lupa 20/MYY/08 Genimap Oy lupa L4356 Julkaisua

Lisätiedot

Tehtävä 1. Ajankäyttö. Seurasin viikon ajan vuorokauden ajankäyttöäni ja tein siitä taulukon ja sektoridiagrammin. Läksyjen teko.

Tehtävä 1. Ajankäyttö. Seurasin viikon ajan vuorokauden ajankäyttöäni ja tein siitä taulukon ja sektoridiagrammin. Läksyjen teko. Venla Koskelainen Tehtävä 1. Ajankäyttö Seurasin viikon ajan vuorokauden ajankäyttöäni ja tein siitä taulukon ja sektoridiagrammin. Päivämäärä Nukkuminen Syöminen Koulussa olo Läksyjen teko Harrastukset

Lisätiedot

Autojen turvatekniikka ja liikenneturvallisuus

Autojen turvatekniikka ja liikenneturvallisuus Autojen turvatekniikka ja liikenneturvallisuus Vaikuttajien Autoiluakatemia 11.-12.9.2012 Premier Parkissa Vakuutuskeskus, Vahingontorjuntayksikkö Pieni teollisuuskatu 7, FIN-02920 ESPOO Puh: +358 9 680401,

Lisätiedot

Nurmijärven liikenneturvallisuuskysely. Maastokäyntikohteet.

Nurmijärven liikenneturvallisuuskysely. Maastokäyntikohteet. Maastokäynnin 8.4.2010 kohteet: de-ehdotuksen lyhenne: alautteen : K = kevyen liikenteen väylä Asukas- A = U-ELY:n liikenneturvallisuusaloitteet L = kyselyn K = asukaskysely N = nopeusrajoitus palaut-

Lisätiedot

LIIKENNEONNETTOMUUKSIEN TUTKIJALAUTAKUNNAT

LIIKENNEONNETTOMUUKSIEN TUTKIJALAUTAKUNNAT LIIKENNEONNETTOMUUKSIEN TUTKIJALAUTAKUNNAT Liikenneturvallisuustutkija Käyttäytymistiedejäsen tutkijalautakunnassa Liikennevakuutuskeskus, Liikenneonnettomuuksien tutkinta Pieni teollisuuskatu 7 FIN-02920

Lisätiedot

Katsaus vuoden 2009 työtapaturmatilastoista

Katsaus vuoden 2009 työtapaturmatilastoista Katsaus vuoden 2009 työtapaturmatilastoista Eija Prosi-Suuperko Tapiola-ryhmä 24.3.2010 1 Työ ja työmatkatapaturmat vakavuuden mukaan vuonna 2009 Pysyvä työkyvyttömyys? (työmatka) 90pv tai yli työkyvyttömyys

Lisätiedot

Jalankulun ja pyöräilyn turvallisuuden parantaminen liikennejärjestelyjä kehittämällä (KOLKUTA2) Marko Kelkka, Sito Oy

Jalankulun ja pyöräilyn turvallisuuden parantaminen liikennejärjestelyjä kehittämällä (KOLKUTA2) Marko Kelkka, Sito Oy Jalankulun ja pyöräilyn turvallisuuden parantaminen liikennejärjestelyjä kehittämällä (KOLKUTA2) Marko Kelkka, Sito Oy Marko Kelkka 28.4.2010 1 Tutkimuksen organisaatio Työryhmä: Marko Kelkka, Sito Oy,

Lisätiedot

LIIKENNEVALOJEN VAIKUTUS LIIKENNETURVALLISUUTEEN

LIIKENNEVALOJEN VAIKUTUS LIIKENNETURVALLISUUTEEN LIIKENNEVALOJEN VAIKUTUS LIIKENNETURVALLISUUTEEN SAVONLINNA 2.12.2008 SISÄLTÖ 1 TYÖN KUVAUS JA TAVOITTEET 3 2 TAUSTATIEDOT 3 3 ASETUS LIIKENNEVALOISTA 5 4 MUIDEN KAUPUNKIEN KÄYTÄNTÖJÄ JA KOKEMUKSIA 5 5

Lisätiedot

Nopeudenhallinnan nykytila ja mahdollisuudet, NOPHA

Nopeudenhallinnan nykytila ja mahdollisuudet, NOPHA Nopeudenhallinnan nykytila ja mahdollisuudet, NOPHA VTT Liikenne- ja logistiikkajärjestelmät Harri Peltola, Riikka Rajamäki & Juha Luoma Lähtökohdat nopeuksien hallinnalle Vaikutukset matka-aikaan, logistiikkaan,

Lisätiedot

Tietoa tiensuunnitteluun nro 51

Tietoa tiensuunnitteluun nro 51 Tietoa tiensuunnitteluun nro 51 Julkaisija: Tielaitos, tie- ja liikennetekniikka 5.9.2000 RASKAAT AJONEUVOT KIERTOLIITTYMISSÄ Tässä tiedotteessa kuvataan kiertoliittymissä tehdyn raskaiden ajoneuvojen

Lisätiedot

Sorateiden pintakunnon määrittäminen

Sorateiden pintakunnon määrittäminen Sorateiden pintakunnon määrittäminen ISBN 978-952-221-106-4 TIEH 2200055-08 Verkkojulkaisu pdf (www.tiehallinto.fi/julkaisut) ISBN 978-952-221-107-1 TIEH 2200055-v-08 Edita Prima Oy Helsinki 2008 Julkaisua

Lisätiedot

Ohituskaistojen suunnittelu

Ohituskaistojen suunnittelu Ohituskaistojen suunnittelu Ohituskaistojen suunnittelu Suunnitteluvaiheen ohjaus Tiehallinto Helsinki 2003 Kannen kuva: SCC Viatek Oy ISBN 951-803-158-4 TIEH 2100021-03 Julkaisua myy: asiakaspalvelu.prima@edita.fi

Lisätiedot

Keskikaiteen suunnittelu- ja asennusohje

Keskikaiteen suunnittelu- ja asennusohje Keskikaiteen suunnittelu- ja asennusohje Keskikaide Ruukki 210x130/4 Sisältö Sovellusalue... 2 Asennus... 2 Kaiteiden käsittely... 2 Kaiteen rakenne ja osat... 3 Kaiteen aloitus ja lopetuskohdat... 4 Kaiteen

Lisätiedot

Visby -risteily / Baltic Queen

Visby -risteily / Baltic Queen 13.2.2016 Visby -risteily / Baltic Queen Bussireitit Huom! Bussien kantavuussäännösten takia joudumme rajoittamaan matkatavaroiden ja henkilökohtaisten tuliaisten enimmäismääräksi 20 kg/matkustaja. Huomioikaa

Lisätiedot

LIIKENNE- ONNETTOMUUDET VANTAALLA 2014

LIIKENNE- ONNETTOMUUDET VANTAALLA 2014 LIIKENNE- ONNETTOMUUDET VANTAALLA 2014 ESIPUHE Liikenneonnettomuudet Vantaalla 2014 -selvityksen tieliikenneonnettomuuksien tiedot perustuvat iliitu-ohjelmistoon sekä Tilastokeskuksen tilastoihin ja onnettomuusselostuksiin.

Lisätiedot

Kun tulva katkaisee liikenneyhteydet Tapani Angervuori kunnossapidon kehittämispäällikkö tulvayhdyshenkilö Uudenmaan ELY-keskus

Kun tulva katkaisee liikenneyhteydet Tapani Angervuori kunnossapidon kehittämispäällikkö tulvayhdyshenkilö Uudenmaan ELY-keskus Kun tulva katkaisee liikenneyhteydet Tapani Angervuori kunnossapidon kehittämispäällikkö tulvayhdyshenkilö Uudenmaan ELY-keskus Vantaan II tulvaseminaari Vantaan uusi valtuustosali, Asematie 7 7.2.2013

Lisätiedot

Tehostettu kameravalvonta ja puuttumiskynnyksen alentaminen. Kokeilu kantatiellä 51 syyskuussa 2007

Tehostettu kameravalvonta ja puuttumiskynnyksen alentaminen. Kokeilu kantatiellä 51 syyskuussa 2007 Tehostettu kameravalvonta ja puuttumiskynnyksen alentaminen Kokeilu kantatiellä 51 syyskuussa 2007 Kokeilu pähkinänkuoressa Kantatie 51:llä, Kirkkonummen ja Karjaan välillä kokeiltiin syyskuussa 2007 tehostettua

Lisätiedot

Väärinkäsityksiä ylinopeudesta

Väärinkäsityksiä ylinopeudesta Väärinkäsityksiä ylinopeudesta Jaakko Klang Turun seudun liikenneturvallisuustyö 26.3.2015 Varsinais-Suomen ELY-keskus, liikenneturvallisuusinsinööri Jaakko Klang 1 Pahinta, mitä voi tapahtua, on se, että

Lisätiedot