Keskikaiteelliset tiet Ruotsissa

Koko: px
Aloita esitys sivulta:

Download "Keskikaiteelliset tiet Ruotsissa"

Transkriptio

1 S12 Pääteiden parantamisratkaisut Keskikaiteelliset tiet Ruotsissa Suunnitteluperiaatteet ja keskeiset kokemukset Sisäisiä julkaisuja 33/2005

2

3 Julkaisun nimi 1 S12 Pääteiden parantamisratkaisut Keskikaiteelliset tiet Ruotsissa Suunnitteluperiaatteet ja keskeiset kokemukset Tiehallinnon sisäisiä julkaisuja 33/2005 Tiehallinto Helsinki 2005

4 2 Julkaisun nimi Kansikuva ja liitteen valokuvat: Pauli Velhonoja ISSN X TIEH Verkkojulkaisu pdf (www.tiehallinto.fi/julkaisut) ISSN TIEH v Edita Prima Oy Helsinki 2005 Julkaisua myy/saatavana: Faksi Puhelin TIEHALLINTO Liikennetekniikka Opastinsilta 12 A PL HELSINKI Puhelinvaihde

5 Keskikaiteelliset tiet Ruotsissa - Suunnitteluperiaatteet ja keskeiset kokemukset. Helsinki Tiehallinto, Asiantuntijapalvelut. Tiehallinnon sisäisiä julkaisuja 33/ s. + liitt. 8 s. ISSN X, TIEH Asiasanat: Ajokaistat, kaiteet, kunnossapito, liikenneturvallisuus, nopeus, ohituskaistat Aiheluokka: 22, 31, 82 TIIVISTELMÄ Ruotsin tielaitoksen vaijerikeskikaiteellisista ohituskaistateistä (2+1) saadut keskeiset kokemukset ovat: Keskimääräinen parantamiskustannus muutettaessa 13 m leveä kaksikaistainen tie vaijerikeskikaiteelliseksi ohituskaistatieksi on suunnilleen /km (2000 SEK/m) Liikenteen palvelutaso ohituskaistateillä on parempi kuin oletettiin ja kaksikaistaiseen tiehen nähden samantasoinen tai parempi aina liikennemäärään 1400 ajon./h/suunta asti. Kapasiteetti on ajon./h/suunta. Tämä on noin 300 ajon./h pienempi kuin tavallisella 13 m tiellä. Odotetut hälytys- ja hinausajoneuvojen ongelmat sekä rikkoutuneista ajoneuvoista aiheutuneet ruuhkautumiset on hoidettu ilman sanottavia vaikeuksia. Ohituskaistatien turvallisuusvaikutukset ovat jopa paremmat kuin odotettiin. Liikenneonnettomuuksissa kuolleiden onnettomuusaste on kuoll./10 6 ajonkm ( kuoll./10 6 apkm) perustuen 11 kuolintapaukseen. Kuolleisuusaste on samaa luokkaa kuin moottoriteillä ja noin 80 % pienempi kuin ennen-tilanteessa. Vähenemä vakavasti loukkaantuneet huomioiden on 55 %. Kohteissa, joissa nopeusrajoitus on 110 km/h liikenneonnettomuuksissa kuolleiden ja vakavasti loukkaantuneiden onnettomuusaste on 50 % suurempi kuin 90 km/h kohteissa. Nelikaistaisilla, kapeilla (2+2) ja äskettäin rakennetuilla muilla vaijerikeskikaiteellisilla nelikaistateillä liikenneturvallisuus ei ole toistaiseksi ollut sen parempi kuin keskikaiteellisilla ohituskaistateilläkään. Vaijerikeskikaiteisiin törmäämisiä tapahtuu odotusten mukaisesti usein ja kaiteet vaurioituvat törmäyksissä pitkällä matkalla. Vaurioiden korjaamisesta aiheutuu suurehkoja korjaustyön aikaisia liikenneturvallisuusongelmia. Pohjois-Ruotsin kokeilukohteissa kaidetörmäysten onnettomuusasteet ovat lumisimmista talviolosuhteista ja 110 km/h nopeusrajoituksesta johtuen muun Ruotsin kohteita merkittävästi korkeammat. Kunnossapito-ongelmat ovat pienempiä kuin oletettiin, päähuomion kohdistuessa kaidevaurioiden korjaamiseen ja tavanomaisiin kunnossapitotoimiin. Yhteiskuntataloudelliset käyttö- ja kunnossapitokustannukset, sisältäen mm. kaiteiden korjaus- ja uusimiskustannukset, ajoneuvojen korjauskustannukset sekä talvihoidon kustannukset, ovat kasvaneet tavalliseen 13 m tiehen verrattuna noin /km/v ( SEK/km/v). Tästä kustannuslisäyksestä noin 65 % on ajoneuvokorjaus- ja kaidekustannuksia. Tienpitäjän osuus kustannusten kokonaislisäyksestä on noin puolet eli 5500 /km/v. Kuljettajien mielipiteet ja yleinen mielipide ratkaisusta ovat hyvin positiiviset Koeteitä on avattu vuodesta 1998 lähtien yhteensä yli 1000 km. Tavoitteena on lisätä uusia osuuksia seuraavien kolmen vuoden aikana vuosittain km. Kaikki Ruotsin perinteiset moottoriliikennetiet on muutettu keskikaiteellisiksi ohituskaistateiksi.

6

7 ESIPUHE Liikenneturvallisuuden parantamiseksi otettiin Ruotsissa käyttöön leveäpientareisten 13 m teiden vaihtoehtona ja 1990-lukujen vaihteessa yhtä leveät tiemerkinnöin tehdyt ohituskaistatiet (2+1) ja 1990-luvun alussa leveäkaistaiset tiet. Moottoriteitä korvaava kapea nelikaistainen tie kehitettiin 1990-luvun puolivälissä. Leveiden 13 m teiden liikenneturvallisuuden edelleen parantamiseksi ryhdyttiin vuonna 1998 kokeilemaan ajosuunnat toisistaan rakenteellisesti erottavia vaijerikeskikaiteellisia ohituskaistateitä ja kapeita nelikaistateitä. Vaijerikeskikaiteellisten teiden toimivuutta seurataan laajoin tutkimuksin. Ruotsin tielaitos on tilannut seurannan VTI:ltä, Ruotsin tie- ja liikennetutkimuslaitokselta, joka julkaisee puolivuosittain raportin siihen mennessä saaduista tuloksista. Tähän julkaisuun on koottu vaijerikeskikaiteellisten teiden keskeiset suunnittelu- ja mitoitusperiaatteet, kunnossapidon kokemukset sekä VTI:n tekemän seurannan muut keskeiset havainnot. Raportin on koonnut Tiehallinnon asiantuntijapalvelujen tienpidon suunnittelupalvelut -yksikössä tieins. Jorma Saarelainen. Helsingissä kesäkuussa 2005 Tiehallinto Liikennetekniikka

8

9 Keskikaiteelliset tiet Ruotsissa 7 Sisältö 1 TAUSTA, TAVOITTEET JA KOKEILUN LAAJUUS 9 2 NYKYINEN SUUNNITTELUKÄYTÄNTÖ 12 3 OHITUSKAISTATIEN SUUNNITTELUPERIAATTEET 14 4 NOPEUSHAVAINNOT 17 5 TURVALLISUUSVAIKUTUKSET 19 6 KESKIKAITEISIIN TÖRMÄÄMISET 25 7 KULJETTAJIEN MIELIPITEET 27 8 KUNNOSSAPITO JA KUSTANNUKSET 28 9 KIRJALLISUUS LIITTEET 31

10

11 Keskikaiteelliset tiet Ruotsissa 9 TAUSTA, TAVOITTEET JA KOKEILUN LAAJUUS 1 TAUSTA, TAVOITTEET JA KOKEILUN LAAJUUS Ruotsin valtiolliseen tieverkkoon, arviolta km, kuului 1990-luvulla noin 3600 km 13 m leveitä teitä, joiden keskimääräinen vuotuinen vuorokausiliikennemäärä vaihteli välillä ajon./d. Teillä on kaksi 3.75 m leveää ajokaistaa ja katkoreunaviivalla ajoradasta erotetut 2.75 m leveät päällystetyt pientareet. Moottoriteitä, liikennemäärältään ajon./d tai enemmän, oli noin 1500 km. Nopeusrajoitukset olivat enimmäkseen 90 tai 110 km/h. 13 m:n teistä eritasoliittymin varustettuja, nopealle ajoneuvoliikenteelle tarkoitettuja moottoriliikenneteitä oli vain noin 300 km. Niillä ei sallita jalankulkua, pyöräilijöitä eikä hidasta ajoneuvoliikennettä. Ruotsissa kuoli 1990-luvulla 13 m teillä vuosittain lähes 100 henkilöä ja loukkaantui vakavasti noin 400 henkilöä. Kuolleiden osuus oli 25 % valtion teillä onnettomuuksissa vuosittain kuolleista ja loukkaantuneiden osuus 20 % vuosittain vakavasti loukkaantuneista. Kaikkien kaksikaistaisten teiden pääongelma olivat suistumis- ja kohtaamisonnettomuudet, joissa kuolleiden määrä oli yli 70 % kaikista liikenneonnettomuuksissa kuolleista. Tapahtumien kulku oli onnettomuuksissa usein sama. Kuljettaja menetti jostakin syystä ajoneuvon hallinnan ja törmäsi johonkin tien sivussa olleeseen esteeseen tai vastaan tulevaan ajoneuvoon. Tarve kehittää kustannustehokkaampia toimenpiteitä liikenneturvallisuuden parantamiseksi kasvoi Ruotsin tielaitoksessa 1990-luvulla. Liikenneturvallisuuden kehittämiseen tähtäävinä vaihtoehtoisina 13 m poikkileikkauksina otettiin käyttöön 1990-luvulla leveäkaistaiset tiet ja tiemerkinnöin tehdyt ohituskaistatiet (2+1). Leveäkaistaisella tiellä on 5.5 m leveät ajokaistat ja kohokuvioidulla, täristävällä reunaviivalla erotetut 1.0 m leveät päällystetyt pientareet. Ohituskaistatiellä jatkuvien peruskaistojen välissä oleva ohituskaista osoitetaan vuorotellen toiselle ajosuunnalle km välein. Leveät pientareet Leveät ajokaistat Ohituskaistatie (tiemerkinnöin) Kuva 1. Ruotsalaiset välipoikkileikkaukset (m). Poliittinen painostus korvata moottoritiet kustannuksiltaan halvemmalla ja ympäristöystävällisemmällä, mutta liikenneturvallisella ratkaisuilla lisääntyi. Uutena ratkaisuna otettiin käyttöön 1990-luvun puolivälissä kapea nelikaistainen tie (Alt 4F). Moottoritiepoikkileikkauksen päällystetyt pientareet kavennettiin 2.75 m:stä 0.5 m:iin, ajokaistaleveys 3.75 m:stä 3.5 m:iin ja keskikaistaleveys 4 m:stä 2.5 m:iin, jolloin poikkileikkausleveydeksi saatiin 18.5 m 26.5 m sijasta. Eritasoliittymissä ei myöskään ole erkanemis- ja kiihdytyskaistoja. Kuljettajien ajonopeuksiin vaikuttamiseksi ja alemman suunnittelustandardin havainnollistamiseksi, tietyyppiä ei alun perin ollut tarkoitus viitoittaa moottoritieksi.

12 10 Keskikaiteelliset tiet Ruotsissa TAUSTA, TAVOITTEET JA KOKEILUN LAAJUUS Ruotsin tielaitos käynnisti vuonna 1998 leveitä 13 m teitä koskevan kehittämisohjelman. Ohjelman tavoitteena oli lisätä oleellisesti perinteisiä menettelyjä pienemmin investointikustannuksin ja lisätiealuelunastuksin silloisten 13 m teiden ja moottoriliikenneteiden liikenneturvallisuutta. Näillä yhteispituudeltaan 3700 km teillä, joista 350 km moottoriliikenneteitä, tapahtui 25 % päätieverkon liikennesuoritteesta, vaikka niiden osuus koko päätieverkon pituudesta oli vain 14 %. Pääratkaisu oli 13 m leveä ohituskaistatie (2+1 -tie), jonka ajosuunnat erottaa toisistaan vaijerikaide. Toinen, kalliimpi ratkaisu oli muuttaa poikkileikkaus m leveäksi, nelikaistaiseksi tieksi (2+2:cb) tarkoituksena nostaa nopeustasoa, vähentää rikkoutuneista ajoneuvoista aiheutuvia turvallisuusriskejä ja helpottaa kunnossapitotyötä. Keskikaiteen arvioitiin tielaitoksen tekemän ennakkotutkimuksen perusteella vähentävän parhaimmillaan tielinjalla liikenneonnettomuuksissa kuolleiden määrää 80 % moottoriliikenneteillä ja 60 % tavallisilla 13 m teillä. Kuolleiden ja vaikeasti loukkaantuneiden (DSS) osalta arvioitiin vastaavien vähenemien olevan riistaonnettomuudet poislukien 70 % ja 50 % kaikista tielinjaonnettomuuksista. Arvio perustui olettamaan, että keskikaide estää kaikki onnettomuusseurauksiltaan vaikeat kohtaamis- ja ohitusonnettomuudet sekä kaikki vaikeat vastaan tulevan liikenteen puolelle ajautumisesta johtuneet suistumisonnettomuudet ja että ratkaisu ei aiheuta uusia, vaikeita onnettomuuksia. Tielaitos ja Väg- och trafikistitutet (VTI) arvioivat yhdessä, että muuttamalla 3000 km pääteistä keskikaiteellisiksi ohituskaistateiksi (2+1 -teiksi) ja tekemällä samanaikaisesti tieympäristön pehmentämistoimenpiteitä, voitaisiin muutetuilla osuuksilla vähentää liikenneonnettomuuksissa kuolleiden ja vaikeasti loukkaantuneiden määrää karkeasti %, ehkä jopa 50 %. Moottoritieksi muuttamisen vaikutus on 65 %. Muuttaminen keskikaiteelliseksi ohituskaistatieksi arvioitiin näillä perusteilla 5-10 kertaa moottoritietä kustannustehokkaammaksi liikennemäärän ollessa ajon./vrk. Pelkästään tiemerkinnöin tehdyllä ohituskaistatiellä arvioitiin olevan enintään 10 % vaikutus kuolleiden ja vakavasti loukkaantuneiden määrään. Tärkeimpien keskikaiteellisilla kokeiluteillä esiintyvien ongelmien arvioitiin liittyvän: kapeisiin yksikaistaisiin osuuksiin esim. niiden tukkeutuessa raskaiden ajoneuvojen konevaurion tai onnettomuuden takia hälytys- ja erikoiskuljetusajoneuvoihin siirtymiseen kaksikaistaiselta osuudelta yksikaistaiselle tieosuudelle huonoon kevyen liikenteen palvelutasoon ja tienvarsipalvelujen vähäisyyteen Tien kunnossapito oli merkittävä huolenaihe. Yleinen mielipide oli osaksi hyvin kriittinen uutta ratkaisua kohtaan ja niin olivat myös moottoripyöräilijät.

13 Keskikaiteelliset tiet Ruotsissa 11 TAUSTA, TAVOITTEET JA KOKEILUN LAAJUUS Kehittämisohjelmaan sisältyi aluksi kuusi keskikaiteellista tiejaksoa, yksi kussakin tiepiirissä Tukholmaa lukuun ottamatta. Keväällä 2000 tielaitos päätti muuttaa nopeasti suuren osan 13 m teistä, joista useimmat olivat moottoriliikenneteitä, kaiteellisiksi ohituskaistateiksi. Tämän lisäksi on joukko tavallisilla 13 m sekaliikenneteillä sijaitsevia tieosuuksia muutettu keskikaiteellisiksi ohituskaistateiksi vuosina Vuoden 2004 heinäkuun alkuun mennessä keskikaiteellisia ohituskaistateitä oli yhteensä 960 km. Tämän lisäksi Ruotsissa on noin 70 km 18.5 m leveitä keskikaiteellisia nelikaistateitä. Tarkempi tietyyppijakauma on seuraava: keskikaiteellinen 2+1 -moottoriliikennetie (MML) n. 435 km, josta 270 km:llä nopeusrajoitus 110 km/h keskikaiteellinen 2+1 -sekaliikennetie (MLV) n. 525 km, josta pääosalla nopeusrajoitus on 90 km/h ja muutamalla uudella tieosuudella 110 km/h keskikaiteellinen nelikaistatie n. 70 km, nopeusrajoitus 110 km/h Vuoden 2004 loppupuoliskolla arvioidaan avatun noin 200 km uusia keskikaideteitä. Keskikaiteellisia ohituskaistateitä (mötesfri väg) oli Ruotsissa siten vuodenvaihteessa 2004/2005 yhteensä noin 1150 km. Seurannassa keskikaiteellisista ohituskaistateistä ovat lähes kaikki ennen lokakuuta 2003 avatut tiet, yhteensä noin 650 km. Tämän lisäksi seurannan piirissä on viisi ainoastaan tiemerkinnöin tehtyä ohituskaistatietä. Keskikaiteellisista nelikaistateistä seurannan piiriin kuuluu neljä, yhteispituudeltaan runsaat 60 km.

14 12 Keskikaiteelliset tiet Ruotsissa NYKYINEN SUUNNITTELUKÄYTÄNTÖ 2 NYKYINEN SUUNNITTELUKÄYTÄNTÖ Ensimmäisestä vaijerikaiteellisesta ohituskaistatiestä (2+1 -poikkileikkauksesta) E4 Gävle-Axmartavlan 1.5 vuoden jälkeen saadut kokemukset arvioitiin valtakunnallisesti niin lupaaviksi, että Ruotsin tielaitos päätti keväällä 2000 toteuttaa 15 uutta 13 m leveää vaijerikaiteellista kohdetta. Kaikki nämä olivat ympäri maata sijainneita moottoriliikenneteitä. Kesäkuussa 2004 ohituskaistateitä oli yhteensä lähes 1000 km ja niiden vuorokausiliikennemäärä vaihtelee välillä Tavoitteena on kokonaistiepituus 1850 km vuoteen 2007 mennessä. Ohituskaistateistä suunnilleen 450 km on moottoriliikenneteitä, joista puolella on nopeusrajoitus 110 km/h ja puolella 90 km/h. Loput teistä ovat tavallisia sekaliikenneteitä tasoliittymin ym. järjestelyin. Vaijerikaiteella varustettuja, kapeita (15.75 m), keskikaiteellisia nelikaistateitä on Ruotsissa vain kaksi kappaletta ja nopeusrajoitus niillä on 90 km/h. Kaikki moottoriliikennetiet on varustettu keskikaitein. Keskimääräinen parantamiskustannus vaijerikeskikaiteelliseksi ohituskaistatieksi on suunnilleen /km (2000 SEK/m). Useimmissa moottoriliikennetiekohteissa tien poikkileikkausta ei ole levennetty ohituskaistatieksi muutettaessa. Eritasoliittymien liittymiskaistoja on tavallisesti parannettu kuten myös tieympäristöä. Parantamiseen liittyy usein rinnakkaisteiden rakentamista liittymien vähentämiseksi ja kevyen liikenteen erottamiseksi muusta ajoneuvoliikenteestä. Parannuskohteet ovat useimmiten myös uudelleen päällystettyjä. Uudentyyppisiä 18.5 leveitä keskikaiteellisia nelikaistateitä on yhteensä noin 70 km. Niillä on korkealuokkainen tieympäristö, nopeusrajoitus 110 km/h ja liikennesuorite 0.67 miljardia ajoneuvokilometriä. Keväällä 2001 Ruotsin tielaitos päätti korvata perinteisen 13 m tiepoikkileikkauksen vaijerikeskikaiteellisella ohituskaistatiepoikkileikkkauksella uudisrakennuskohteissa ja 13 m teiden parantamiskohteissa. Keskimääräisen vuorokausiliikennemäärän tulee olla tien avaamisvuonna tavallisesti vähintään 4000 ajon./d. Lisäksi ratkaisun tulee: sopia ongelmatilanteen ratkaisuksi olla perusteltu hyöty-kustannussuhteeltaan olla perusteltu liikenneturvallisuusvaikutuksiltaan eli investointikustannuksen poistunutta vakavaan loukkaantumiseen tai kuolemaan johtanutta onnettomuutta kohden tulee olla vuositasolla pienempi kuin noin omata kohtuullinen liikenteellinen palvelutaso mitoitusjakson (20 v) viimeisen vuoden mitoittavan tunnin aikana Geometriset suunnitteluohjeet julkaistiin vuonna 2002 ja niitä on hieman päivitetty vuonna 2004.

15 Keskikaiteelliset tiet Ruotsissa 13 NYKYINEN SUUNNITTELUKÄYTÄNTÖ Tulokset kapeista (2+2:cb) ja leveämmistä (Alt 4F) keskikaiteellisista nelikaistateistä eivät ole tähän mennessä olleet yhtä onnistuneita, johtuen odotettua korkeammista onnettomuusasteista. Syynä ovat suistumis- ja peräänajo-onnettomuudet, osan niistä aiheutuessa tielle jääneistä rikkoutuneista ajoneuvoista. Kapein, m leveä poikkileikkaus (2+2:cb) on poistettu suunnitteluohjeista. Perinteinen moottoritiepoikkileikkaus sen sijaan on korvattu kapeammalla moottoritiemitoituksella. Siinä on 2 m päällystetyt ulkopientareet, 3.5 m ajokaistat, 0.5 m päällystetyt sisäpientareet ja 2.5 m kaiteellinen keskikaista, jolloin poikkileikkausleveydeksi tulee 21.5 m. Ajokaistat on mahdollista kaventaa 3.25 m leveiksi ja keskikaista 1.5 m leveäksi sisäpientareet sisältäen, jolloin minimipoikkileikkaus on 18.5 m leveä.

16 14 Keskikaiteelliset tiet Ruotsissa OHITUSKAISTATIEN SUUNNITTELUPERIAATTEET 3 OHITUSKAISTATIEN SUUNNITTELUPERIAATTEET Suositeltavat vaijerikeskikaiteellisen ohituskaistatien (2+1 -tie) suunnitteluperiaatteet ovat: Kumpaankin ajosuuntaan on yksi jatkuva ajokaista ja niiden välissä ohituskaista, joka osoitetaan vuorotellen toiselle ajosuunnalle km välein (kuva 2). Ohituskaistan pituus riippuu suuntauksesta, liittymien sijainnista jne. Kaksikaistaista keskikaiteellista poikkileikkausta (1+1) voidaan käyttää pitkillä silloilla, joiden leventäminen on kallista. Sitä voidaan käyttää myös tiejaksoilla, joilla on säännöllisin välein liittymiä, jalankulkijoita ja polkupyöräilijöitä, kun eri liikennemuotojen erottaminen on kallista tai mahdotonta. Poikkileikkausta 2+2 voidaan lisäksi tarvita yksikaistaisten osuuksien välttämiseksi nousuissa ja haluttaessa parempaa liikenteen sujuvuutta rakennuskustannuksiltaan edullisilla tieosuuksilla. Ohitusosuuksien pituuden ilmoittavat opastusmerkit ovat pakolliset. Kaksikaistaista osuutta pitäisi kumpaankin ajosuuntaan olla vähintään % tiepituudesta. Kuva 2. Vaijerikeskikaiteellisen ohituskaistatien 13 m vakiopoikkileikkaus. Poikkileikkaus valitaan tapauksesta riippuen joko nykyisen 13 m levyiseksi tai 14 m leveäksi. Seuraavaa suunnittelumenettelyä suositellaan 13 m leveälle sekaliikennetielle. Poikkileikkauksen 14 m vastaavat mitat ovat sulkeissa (kuva 2): o 1.5 (1.75) m leveä keskikaista varustettuna jatkuvalla vaijerikaiteella, jonka CEN myötäämisluokka on N2 ja toimintaleveysluokka W5 (Euroopan toimivuusvaatimusperuste N2 = testausajoneuvo 1500 kg, nopeus 110 km/h, törmäyskulma 20 astetta; W5 = toimintaleveys/siirtymä luokassa 5 enintään 2 m) o 3.25 m leveät ajokaistat kaksikaistaisessa ajosuunnassa ja 3.5 (3.75) m leveä ajokaista yksikaistaisessa ajosuunnassa o 0.75 (1.0) m leveä päällystetty ulkopiennar helpottamaan vähäistä jalankulku- ja pyöräilyliikennettä Todellisissa rakennushankkeissa yksityiskohtien mitat vaihtelevat paljon. Suurimmat 14 m poikkileikkauksesta saatavat hyödyt ovat väljemmät pyöräilijöiden ja jalankulkijoiden olosuhteet, pienempi ruuhkautumisriski, paremmat kunnossapito-olosuhteet jne. yksikaistaisilla osuuksilla.

17 400 m Keskikaiteelliset tiet Ruotsissa 15 OHITUSKAISTATIEN SUUNNITTELUPERIAATTEET Ohituskaistojen loppukiilojen pituus siirryttäessä kahdesta yhteen kaistaan on 150 m, yhteensä 300 m muutoskohdassa. Siirtymäalueella 10 m välein olevien kaidepylväiden pinnassa on ääriviivaheijastimet ja tien molemmin puolin 400 m ennen siirtymäosan alkua ja siirtymäosan alussa ohituskaistan päättymisestä kertovat opastusmerkit (kuva 3). Pikalukitukset mahdollistavat vaijerikaiteen avaamisen käsin muutamassa sekunnissa kussakin liitoskohdassa. Alkukiilojen pituus ohituskaistojen alussa on m. Delineator reflectors c/c 50 m mounted on the cable posts Delineator reflectors c/c 10 m mounted on the cable posts Section of the cable fence that can be opened C(0,2) Last stroke of the lane line Kuva 3. Ohituskaistojen päättymiskohdan järjestelyt. Tieympäristö tulisi pehmentää tiealueen sisällä mieluummin yhtenäisesti suositeltuun suoja-alueleveyteen 7-11 m. Kiinteät esineet, puut jne. tulisi poistaa ja tierumpujen päitä vähentää. Vaijerikaiteita tulisi käyttää tien reunassa vaarallisissa paikoissa kuten oikealle kaartavissa kallioleikkauksissa ja avoleikkauksissa sekä kaikilla metsäalueilla sijaitsevilla pengerosuuksilla (kuva 4). Kuva 4. Esimerkki vaijerireunakaiteellisesta poikkileikkauksesta metsäalueella.

18 16 Keskikaiteelliset tiet Ruotsissa OHITUSKAISTATIEN SUUNNITTELUPERIAATTEET Kunnossapitostandardiin sisältyvät seuraavat vaatimukset: o Siltojen tarkastukset, päällystekorjaukset jne. tulisi sovittaa yhteen kiertoyhteyksien käytön tarpeen minimoimiseksi. Reunapaalujen pesu jne. tulisi tehdä vähäisen liikenteen aikana o Lumi tulisi poistaa 0.4 m matkalta keskikaistan puolelta. Tien reunaviivojen tulisi olla näkyvissä. Keskikaiteeseen on tehtävä kiinteät hälytysajoneuvojen aukot 3-5 km välein, jotta pelastusajoneuvot pystyisivät kääntymään tarvittaessa Tasoliittymien tulisi mielellään sijaita ohituskaistojen välisillä siirtymäosuuksilla. Kiinteistöliittymät tulisi saneerata pois ja jalankulkijoille ja pyöräilijöille varata omat erilliset väylänsä, mikäli mahdollista kohtuullisin kustannuksin ja maahankinnoin. Jäljelle jäävät liittymät tulisi suunnitella suuntaisliittymiksi ja tarvittavat U-käännökset tehdä seuraavassa ohituskaistakohdan jälkeisessä tasoliittymässä (kuva 5). Kuva 5. Tasoliittymä, jonka yhteydessä U-käännösjärjestely. Ohituskaistatien toimivuuteen vaikuttavat keskeisesti liittymäjärjestelyt, kevyen liikenteen olosuhteet sekä kapeat yksikaistaiset tieosuudet. Yksikaistainen, kapeimmillaan päällystettyine pientareineen 5 m leveä osuus synnyttää ruuhkautumista hälytysajoneuvojen pysähtyessä, heikentää pelastuspalvelujen toteuttamista ja kunnossapidon työskentelyolosuhteita.

19 Keskikaiteelliset tiet Ruotsissa 17 NOPEUSHAVAINNOT 4 NOPEUSHAVAINNOT Ennakkotutkimusten perusteella ennakoitiin vapaiden ajoneuvojen nopeuksien alenevan keskikaiteellisilla ohituskaistateillä suurehkoilla liikennemäärillä muutamalla km/h perinteiseen 13 m tiehen verrattuna. Näkemys perustui keskikaiteettomilta, tiemerkinnöin tehdyiltä ohituskaistateiltä saatuihin kokemuksiin ja simulointeihin. Eräitä asiantuntijoita askarrutti pelko tien tukkeutumisesta ajoneuvojen rikkoutuessa ja onnettomuustapauksissa. Myös hälytysajoneuvojen ja erikoiskuljetusten palvelutasosta oltiin huolissaan. Pääjohtopäätös on, että nopeustaso on noussut pienillä ja keskisuurilla liikennemäärillä, mutta että tietyypin kapasiteetti on 15 % pienempi kuin 13 m tien. Muutamissa tapauksissa tie on tukkeutunut rekan rikkoutumisen ja hälytysajoneuvon takia, mutta kokonaisvaikutelma on, että ongelmat ovat olleet pienehköjä ja hallittavissa. Tavallisimpia nopeusvaikutuksia on analysoitu perusteellisesti kahdessa moottoriliikennetiekohteessa käyttäen: useita ennen ja jälkeen pistemittauksia kelluvan auton menetelmää suurilla liikennemäärillä jatkuvia kaistakohtaisia pistemittauksia useassa tienkohdassa Muutamat pistemittaukset on tehty eräiden muiden projektien yhteydessä ennen-jälkeen -menetelmällä. Pääjohtopäätökset 90 km/h ja 110 km/h -kohteissa tehdyistä mittauksista ovat: Keskimääräinen henkilöautojen matkanopeus on noussut noin 2 km/h nopeusrajoituksen 90 km/h teillä Keskimääräinen henkilöautojen matkanopeus nopeusrajoituksen ollessa 110 km/h on kapealla nelikaistaisella tiellä (18.5 m) km/h ja moottoritiellä (26.5 m) 111 km/h ja ohituskaistatien yksikaistaisessa suunnassa 106 km/h Ohituskaistaa käyttävien ajoneuvojen nopeudet ovat 110 km/h teillä keskimäärin 120 km/h liikennemäärän ollessa pieni Liikennemäärät yli 500 ajon/h/suunta synnyttävät pieniä ja liikennemäärät yli 900 ajon/h/suunta huomattavia vaihteluita eri tieosuuksien ja yksittäisten ajoneuvojen nopeuskuvaajien välille Kelluvan auton menetelmällä tehdyt tutkimukset vahvistavat, että ohituskaistatien liikenteellinen palvelutaso säilyy hyvänä suurillakin liikennemäärillä, aina tasolle ajon/h /suunta Liikenteen välityskyvyn arvioidaan olevan 15 min aikajakson aikana noin ajon/h /suunta, mikä on noin 300 ajon/h ja kapasiteettiarvona noin 15 % vähemmän kuin perinteisellä 13 m tiellä.

20 18 Keskikaiteelliset tiet Ruotsissa NOPEUSHAVAINNOT Nämä tulokset on havainnollistettu kuvassa 6, joka esittää keskinopeuden riippuvuuden liikennemäärästä yksikaistaisen osuuden alkukohdassa siirryttäessä 2-kaistaiselta osuudelta 1-kaistaiselle osuudelle. Tulokset ovat E18 moottoriliikennetieltä Västeråsista nopeusrajoituksen ollessa 90 km/h ja vuoden keskimääräisen vuorokausiliikennemäärän (KVL) suunnilleen ajon/vrk. Henkilöautojen nopeudet (15 min mittausjaksojen keskiarvot) ovat korkeampia kuin 85 km/h aina liikennemäärään ajon/h saakka alentuen maksimivirralla 1700 ajon/h tasolle 75 km/h ennen välityskyvyn romahtamista. Romahtamisen jälkeen ajoneuvojono purkautuu noin nopeudella 40 km/h välityskyvyn ollessa ajon/h ja keskimääräisen liikennetiheyden ollessa 35 ajon/km. Suomessa tehdyissä mittauksissa on keskikaiteettomilla ohituskaistateillä saatu hyvin vastaavanlaisia tuloksia. Vc km/h 120 E18, 1 lane dir 1 eastbound. Directional volume and car speeds, , 15-minutes data Qd veh/h Kuva 6. Henkilöautojen keskinopeudet ja ajosuunnan liikennemäärä ohituskaistatien yksikaistaisen tieosuuden alkukohdassa. Liitteessä 2 on esitetty tyypillinen keskikaiteellisen ohituskaistatien nopeusvaihtelu perättäisillä yksi- ja kaksikaistaisilla osuuksilla sekä nopeusliikennemääräkuvaaja yksikaistaiselta osuudelta 110 km/h tiellä.

21 Keskikaiteelliset tiet Ruotsissa 19 TURVALLISUUSVAIKUTUKSET 5 TURVALLISUUSVAIKUTUKSET Tehtyjen toimenpiteiden turvallisuusvaikutuksia on ruotsalaisissa tutkimuksissa arvioitu kuolleiden ja vaikeasti loukkaantuneiden määrän (DSS) muutoksena miljoonaa akseliparikilometriä kohti (DSS per milj. apkm). Suomessa tätä ruotsalaista onnettomuusastetta (DSS-kvot) vastaa lähinnä kuolemaan johtaneiden onnettomuuksien onnettomuusaste, joka ilmoitetaan kuolonkolarionnettomuuksina miljoonaa tai sataamiljoonaa ajoneuvokilometriä kohti (onn./10 6 ajonkm, onn./10 8 ajonkm). Jäljempänä on käytetty likimääräistä kerrointa 1.13 muutettaessa ruotsalaiset DSS-asteet ajoneuvokilometrikohtaisiksi. Ruotsalaisista DSS-onnettomuusasteiden muutoksista voi tilastoitavien asioiden erilaisuuden takia tehdä ajoneuvokilometrisuoritteisinakin vain suuntaa antavia päätelmiä suomalaisten kuolemaan johtavien ja henkilövahinkoon johtavien onnettomuuksien onnettomuusasteiden mahdollisista muutoksista vastaavin tietoimenpitein. Keskeiset havainnot Ennakkotutkimusten perusteella arvioitiin vakavasti loukkaantuneiden ja kuolleiden määrän olevan vaijerikeskikaiteellisilla ohituskaistateillä % pienempi kuin tavallisella 13 m tiellä. Vähenemän arvioitiin olevan suurempi moottoriliikenneteillä kuin tavallisilla teillä ja ilmeisesti kokonaisarviota suurempi kuolleiden osalta. Kapeilla keskikaiteellisilla nelikaistateillä (2+2:cb) muutoksen arvioitiin olevan sama, ehkäpä jopa hieman suurempi. Leveämmillä, äskettäin käyttöön otetuilla keskikaiteellisilla nelikaistateillä (Alt 4F) turvallisuuden otaksuttiin olevan hyvin lähellä moottoritietä (MV) ja onnettomuusvähenemän maksimissaan 65 %. Peltikolareiden ja lieviin loukkaantumisiin johtavien onnettomuuksien määrän odotettiin lisääntyvän ohituskaistateillä ja nelikaistateillä keskikaiteisiin törmäämisistä johtuen. Vaijerikeskikaiteellisilla ohituskaistateillä, joilla liikennesuoritteesta noin 40 % kulkee nopeusrajoituksen 110 km/h alueella ja 60 % nopeusrajoituksen 90 km/h alueella, oli kesäkuuhun 2004 mennessä kuollut 11 henkilöä, joista 2 eläinonnettomuuksissa. Kuolleisuusaste näillä teillä on keskimäärin kuoll./10 6 ajonkm. Kuolleisuusasteen oletusarvo 13 m teillä on ja moottoriteillä, joilla on 110 km/h nopeusrajoitus, Tähän mennessä kuolleiden määrä keskikaiteelliseksi muunnetulla tieverkolla on pienen seuranta-aineiston perusteella vähentynyt noin 85 %. Ruotsin tielaitoksen ja VTI:n varovainen pitkän ajan vähenemäarvio on 75 %, mikä merkitsee tähän mennessä toteutetuin toimenpitein vuosittain noin 25 säästynyttä ihmishenkeä. Kuolleiden ja vakavasti loukkaantuneiden kokonaisonnettomuusaste keskikaiteellisilla ohituskaistateillä on tasoliittymä- ja eläinonnettomuudet poislukien Tulos perustuu 5.2 miljardiin ajettuun ajoneuvokilometriin ja on 55 % pienempi kuin tavallisilla 13 m teillä. Tämä on jopa odotettua parempi tulos. Teillä, joilla nopeusrajoitus on 110 km/h, kuolleiden ja vakavasti loukkaantuneiden onnettomuusaste (DSS) on 50 % suurempi kuin nopeusrajoituksen 90 km/h teillä. Teiden mitoituksessa on vain hyvin pieniä tai ei lainkaan eroja.

22 20 Keskikaiteelliset tiet Ruotsissa TURVALLISUUSVAIKUTUKSET Kapeita nelikaistaisia ja vaijerikeskikaiteella varustettuja teitä (2+2:15.75) on avattu liikenteelle vain kaksi kappaletta. Molemmilla nopeusrajoitus on 90 km/h. Teiden DSS-onnettomuusaste on tähän mennessä ollut ja liikennesuorite 0.22 miljardia ajoneuvokilometriä. Leveämmillä vaijerikeskikaiteellisilla nelikaistateillä (Alt 4F:18.5), joilla kaikilla nopeusrajoitus on 110 km/h, DSS-onnettomuusaste on Tulos perustuu 0.67 miljardiin ajoneuvokilometriin. Nämä tähänastiset tulokset ovat jonkinasteinen pettymys. Nelikaistaisen poikkileikkauksen Alt 4F onnettomuusaste on täsmälleen sama kuin ohituskaistatien 2+1:cb nopeusrajoituksen ollessa 110 km/h. Keskikaiteellisten ohituskaistateiden ansiosta ennakoitiin karkeasti lähes kaikkien nokkakolareiden ja ohitusonnettomuuksien poistuvan sekä vakavien suistumisonnettomuuksien vähenevän noin 40 %. Tällä perusteella arvioitiin vakavien onnettomuuksien vähenevän 110 km/h moottoriliikenneteillä maksimissaan 78 % ja 90 km/h teillä 55 %. Todellinen tähänastinen vähenemä 110 km/h moottoriliikenneteillä on ollut 48 % ja 90 km/h teillä %. Onnettomuustyyppien osalta on kehitys lyhyesti ilmaistuna ollut seuraava: Kohtaamisonnettomuudet (nokkakolarit) ovat odotetusti lähes kadonneet. Vain yksi väärään suuntaan ajamisesta aiheutunut ja vakavaan loukkaantumiseen johtanut onnettomuus on tapahtunut. 110 km/h moottoriliikenneteillä on kuollut yksi ja vakavasti loukkaantunut 28 henkilöä suistumisonnettomuuksissa, mikä tarkoittaa, ettei suistumisonnettomuusaste ole alentunut. Vastaavasti 90 km/h teillä on kuollut 2 henkilöä ja loukkaantunut vakavasti 24 henkilöä vastaten lähes 50 % vähenemää suistumisonnettomuuksien osalta. Ohitusonnettomuuksia on melko vähän. Niitä on tapahtunut yhteensä 11 ja vähenemä on noin 45 %. Peräänajo-onnettomuudet ovat lisääntyneet. 110 km/h moottoriliikenneteillä on kuollut 3 ja vakavasti loukkaantunut 13 henkilöä, mikä tarkoittaa 200 % nousua. 90 km/h moottoriliikenneteillä on vakavasti loukkaantunut 8 henkilöä, tarkoittaen lähes 200 % nousua. Jalankulku- ja pyöräilyonnettomuuksissa on kuollut moottoriliikenneteillä 3 henkilöä eli tilanne on säilynyt ennallaan Kääntymisonnettomuudet ovat yhtä 13 m tien tapausta lukuun ottamatta loppuneet ja vähenemä on 85 % Liikenne on tutkimusaikana lisääntynyt vuosittain noin 1-2 %, minkä ei ole arvioitu vaikuttavan seurantatuloksiin. Suistumis- ja peräänajo-onnettomuudet muodostavat pääosan ohituskaistateiden vakavista onnettomuuksista. 110 km/h moottoriliikenneteillä niitä on 90 %, 90 km/h moottoriliikenneteillä 80 % ja 90 km/h tavallisilla ohituskaistateillä 50 % kaikista vakavista onnettomuuksista. Ero 110 ja 90 km/h moottoriliikenneteiden välillä selittynee pääosin suistumisonnettomuuksien vakavimmilla seurauksilla 110 km/h teillä. Tätä hypoteesia vahvistaa vaijerikeskikaiteellisten nelikaistaisten teiden Alt 4F suuri vakavien suistumisonnettomuuksien määrä.

23 Keskikaiteelliset tiet Ruotsissa 21 TURVALLISUUSVAIKUTUKSET Kuva 7. Eri tietyyppien arvioidut linjaosuuksien kuolleiden ja vakavasti loukkaantuneiden onnettomuusasteet (DSS/10 6 apkm) Ruotsissa. Onnettomuusasteet ajoneuvokilometrikohtaisina (DSS/10 6 ajonkm) ovat noin kertaiset. Tietyypit: 2+1 målat= Ohituskaistatie tiemerkinnöin, MLV=Keskikaiteellinen ohituskaistatie, MML=Keskikaiteellinen moottoriliikennetie (2+1), MV=Moottoritie, 4 F=Keskikaiteellinen nelikaistatie. Keskikaiteellisilla 2+1 -teillä saavutettujen turvallisuusvaikutusten tarkempi moottoriliikennetie- ja sekaliikennetiekohtainen tarkastelu on esitetty alla moottoriliikennetiet Keskikaiteellisia 2+1 -moottoriliikenneteitä oli v lopussa seurannassa 405 km. Tiet ovat päällysteleveydeltään pääasiassa 13 m leveitä. Teitä on parannettu keskikaiteelliseksi muuttamisen yhteydessä myös tieympäristön ja päällysteen osalta ja niillä on selkeästi parempi talvihoitostandardi sekä parannetut eritasoliittymät. Liikennesuoritteesta puolet on tapahtunut 110 km/h nopeusrajoituksen seurantakohteissa ja puolet 90 km/h seurantakohteissa. Keskikaiteellisten moottoriliikenneteiden linjaosuuksilla on kuollut tai vakavasti loukkaantunut keskimäärin henkilöä/10 6 ajonkm. Näiden onnettomuuksien onnettomuusaste on 90 km/h teillä selvästi pienempi kuin 110 km/h teillä eli 0.018/ Vaikeista loukkaantumisista 60 % on tapahtunut yksittäisonnettomuuksien (suistumisonnettomuuksien) seurauksena. Loput 40 % on aiheutunut peräänajo-onnettomuuksien seurauksena. Vuoden 2003 joulukuuhun mennessä oli neljä henkilöä kuollut, joista yksi oli pyöräilijä, kaksi jalankulkijaa ja yksi auton kuljettaja. Keskikaiteen ym. tieympäristön pehmentämistoimenpiteiden ansiosta ovat 110 km/h moottoriliikenneteillä 1990-luvun ennen -tilanteen kuolemaan ja vakavaan loukkaantumiseen johtaneista onnettomuuksista:

24 22 Keskikaiteelliset tiet Ruotsissa TURVALLISUUSVAIKUTUKSET Kohtaamisonnettomuudet poistuneet ja ohitusonnettomuudet vähentyneet merkittävästi Suistumisonnettomuudet vasemmalle jonkin verran lisääntyneet Peräänajo-onnettomuudet lähes kolminkertaistuneet. Tavoitetta loukkaantuneiden määrän jopa puolittumisesta suistumisonnettomuuksien osalta ei saavutettu. Syynä tähän olivat osaksi keskikaiteeseen törmäämisen jälkeen oikealle ojaan syöksyneet ajoneuvot ja osaksi suojaalueiden vain rajoitetut parantamistoimet. Keskikaiteellisilla teillä suistumisja peräänajo-onnettomuuksien osuus kaikista kuolemaan ja vakavaan loukkaantumiseen johtaneista tapauksista oli 90 %. Keskikaiteen ym. tieympäristön pehmentämistoimenpiteiden ansiosta ovat 90 km/h moottoriliikenneteillä 1990-luvun ennen -tilanteen kuolemaan ja vakavaan loukkaantumiseen johtaneista onnettomuuksista: Kohtaamisonnettomuudet yhtä väärään suuntaan ajamisesta johtunutta vakavaa loukkaantumistapausta lukuun ottamatta poistuneet ja ohitusonnettomuudet vähentyneet yli 50 % Suistumisonnettomuudet vasemmalle vähentyneet 25 % Peräänajo-onnettomuudet lähes kolminkertaistuneet. Risteysonnettomuuksien määrä ei ole muuttunut, mutta linja-onnettomuuksien vähenemisen johdosta niiden osuus on noussut 7 %:sta 15 %:iin. Onnettomuuskehitys suistumisonnettomuuksien osalta on ollut positiivisempaa kuin nopeusrajoituksen 110 km/h moottoriliikenneteillä. Linjaosuudella suistumis- ja peräänajo-onnettomuuksien osuus on keskikaideteillä 80 % kaikista kuolemaan ja vakavaan loukkaantumiseen johtaneista tapauksista. Seurannan tulosten perusteella arvioidaan pidemmällä tähtäyksellä keskikaiteellisten moottoriliikenneteiden linjaosuuksien onnettomuusasteiden ja onnettomuuksissa kuolleiden ja vakavasti loukkaantuneiden määrän muutoksen tavalliseen moottoriliikennetiehen verrattuna olevan taulukon 1 mukaisia eläinonnettomuudet pois lukien. Onnettomuusaste ja muutos riippuvat lähtökohtatilanteesta, ympäristön pehmentämis- ja muista toimenpiteistä. Taulukko 1. Keskikaiteellisten 2+1 -moottoriliikenneteiden arvioidut onnettomuusasteet ja niiden muutokset tavalliseen moottoriliikennetiehen verrattuna. Nopeusrajoitus [km/h] DSS/10 6 ajonkm Vähenemä 1) [%] 90 0,017-0, ,026-0, Nopeusrajoitus Kuolleet/10 6 Vähenemä [%] [km/h] ajonkm 90 0,0020-0, ,0032-0, ) Verrattuna tavalliseen moottoriliikennetiehen, jonka tukipientareen ulkopuolella oleva kiinteistä, myötäämättömistä esteistä vapaa turvallisuusalue (tieympäristötyyppi) on luokkaa C. Luokassa C on olemassa selvä tieltä suistuvan auton kaatumisriski.

25 Keskikaiteelliset tiet Ruotsissa 23 TURVALLISUUSVAIKUTUKSET Vakavien onnettomuuksien onnettomuusaste 110 km/h moottoriliikenneteillä on 50 % suurempi kuin 90 km/h teillä. Syynä eroon arvioidaan olevan kapean pientareen vaikutuksen korostumisen 110 km/h teillä ja keskikaiteen parhaan toimivuuden km/h nopeuksilla sekaliikennetiet Keskikaiteellisia sekaliikenneteitä oli v lopussa seurannassa 345 km. Teillä on kunnianhimoisesti pyritty rajoittamaan tasoliittymien määrää ja rakentamaan mahdollisimman paljon rinnakkaisteitä. Keskikaiteellisilla sekaliikenneteillä on kuollut kaksi henkilöä ja loukkaantunut vakavasti 31. Vakavista loukkaantumisista 11 on tapahtunut valtion ylläpitämien teiden keskinäisissä tasoliittymissä. Tielinjalla kuolleiden ja vakavasti loukkaantuneiden onnettomuusaste on henkilöä/10 6 ajonkm. Liittymäonnettomuudet huomioiden onnettomuusaste on Tällöin yksittäisonnettomuus (suistumisonnettomuus) on 40 % tapauksista ollut syynä kuolemaan tai vakavaan loukkaantumiseen. Risteämis- ja kääntymisonnettomuuksien osuus on noin 30 %. Ohittamisonnettomuuksien osuus on 20 %. Kuolinonnettomuuksista toisessa henkilöauto ajautui luisun jälkeen ulkoluiskalle ja edelleen katolleen. Toisessa tapauksessa autoilija joko ajoi tielle kaatuneeseen puuhun tai puu kaatui auton päälle myrskysäässa Keskikaiteen rakentamisen, tasoliittymien karsimisen ja rinnakkaisteiden rakentamisen seurauksena ovat 90 km/h sekaliikenneteillä 1990-luvun ennen - tilanteen kuolemaan ja vakavaan loukkaantumiseen johtaneista onnettomuuksista: kohtaamisonnettomuudet jääneet pois, mutta ohitusonnettomuudet hieman lisääntyneet Suistumisonnettomuudet vasemmalle vähentyneet 40 % Peräänajo-onnettomuuksien määrä pysynyt ennallaan Linjaosuuden kääntyvien ja suoraan ajavien väliset risteämisonnettomuudet vähentyneet 80 % Tasoliittymäonnettomuudet pysyneet ennallaan, mutta niiden osuus linjaonnettomuuksien vähetessä kasvanut 15 %:sta 30 %:iin. Keskikaiteellisiin moottoriliikenneteihin verrattuna ohitusonnettomuudet eivät ole vähentyneet, suistumisonnettomuuksissa loukkaantuneiden määrä on vähentynyt voimakkaammin ja peräänajo-onnettomuuksissa kuolleiden ja vakavasti loukkaantuneiden määrässä ei ole tapahtunut samanlaista voimakasta kasvua kuin moottoriliikenneteillä. Suistumis- ja peräänajo-onnettomuuksissa kuolleiden ja vakavasti loukkaantuneiden osuus on keskikaiteellisten sekaliikenneteiden linjaosuuksilla 60 % kaikista linjaosuudella kuolleista ja vakavasti loukkaantuneista. Onnettomuusaste ja -vähenemä ovat nopeustasolla 90 km/h hyvin yhtenevät moottoriliikennetien kanssa. Pidemmällä tähtäyksellä arvioidaan keskikaiteellisten sekaliikenneteiden linjaosuuksien onnettomuusasteiden ja onnettomuuksissa kuolleiden ja loukkaantuneiden määrän muutoksen tavalliseen sekaliikennetiehen verrattuna olevan taulukon 2 mukaisia eläinonnettomuudet pois lukien. Onnettomuusaste ja muutos riippuvat lähtökohtatilanteesta, ympäristön pehmentämis- ja muista toimenpiteistä.

26 24 Keskikaiteelliset tiet Ruotsissa TURVALLISUUSVAIKUTUKSET Taulukko 2. Keskikaiteellisten 2+1 -sekaliikenneteiden arvioidut onnettomuusasteet ja niiden muutokset tavalliseen tiehen verrattuna. Nopeusrajoitus [km/h] DSS/10 6 ajonkm Vähenemä 1) [%] 90 0,019-0, ,029-0, Nopeusrajoitus [km/h] ajonkm Kuolleet/ ,0023-0, ,0035-0,0042 Vähenemä [%] ) Verrattuna tavalliseen 13 m tiehen, jonka turvallisuusalueluokka on C. Vakavien onnettomuuksien onnettomuusaste 110 km/h sekaliikenneteillä on noin 50 % suurempi kuin 90 km/h teillä. Tilanne on sama kuin moottoriliikenneteillä.

27 Keskikaiteelliset tiet Ruotsissa 25 KESKIKAITEISIIN TÖRMÄÄMISET 6 KESKIKAITEISIIN TÖRMÄÄMISET Vaijerikeskikaiteeseen törmäämiset ovat oletetun mukaisesti hyvin yleisiä, mutta tavallisesti niistä ei aiheudu vakavia seurauksia. Ennakkotutkimuksen perusteella arvioitiin onnettomuusasteeksi keskikaiteellisilla 2+1 -ohituskaistateillä onnettomuutta miljoonaa ajoneuvokilometriä kohti (0.5-1 onn./10 6 apkm). Onnettomuusaste on toistaiseksi ollut 0.58 onn./10 6 ajonkm. Tämä tarkoittaa käytännössä keskimäärin lähes kahta onnettomuutta kilometrin matkalla vuodessa. Neljällä uudentyyppisillä, 18.5 leveällä keskikaiteellisella nelikaistatiellä (Alt 4F) onnettomuusaste on keskimäärin 0.32 onnettomuutta miljoonaa ajoneuvokilometriä kohti, mikä on huomattavasti pienempi arvo kuin 2+1 -ohituskaistateiden keskimääräinen onnettomuusaste ja lähellä parhaiden yksittäisten ohituskaistateiden onnettomuusasteita. Pohjois-Ruotsin talvisin lumisissa sekä pöllyävissä ja ajelehtivissa lumiolosuhteissa olevien 2+1 -tutkimusteiden onnettomuusasteen 0.63 ja eteläisten, vähälumisateisten alueiden tutkimusteiden onnettomuusasteen 0.49 välillä on huomattava ero. Teillä, joilla nopeusrajoitus on 110 km/h on noin % suurempi onnettomuusaste kuin teillä, joilla nopeusrajoitus on 90 km/h. Noin % onnettomuuksista tapahtui yksikaistaisilla osuuksilla. Ohituskaistateiden liikennesuoritteesta karkeasti 50 % sijoittuu yksikaistaisille osuuksille, 40 % kaksikaistaisille osuuksille ja loput 10 % edellisten siirtymä/muutososuuksille. Ohituskaistateiden siirtymäosuuksilla tapahtuu noin 5 % kaiteisiin törmäämisistä, mikä on huomattavasti vähemmän kuin siirtymäosuuksien % osuus tiepituudesta. Vilkasliikenteisillä koeteillä % onnettomuuksista tapahtuu talvella joulu-maaliskuussa. Näiden kuukausien liikennesuorite on %. Talviaikana törmäysriski kaiteeseen on siten suurempi kuin kesäaikana. Kolmella tutkimustiellä on tehty tarkempi hinaustoimenpiteitä koskeva seuranta. Hinausaste (hinaukset/10 6 ajonkm) oli keskimäärin 2.5, noin 15 % aiheutuessa yksittäisten ajoneuvojen tapauksista. Tämän perusteella ja ottaen huomioon olettaman, että %:ssa kaikista suistumisonnettomuuksista törmätään kaiteeseen, %:ssa kaikista kaiteisiin törmäämisistä tarvitaan ajoneuvon hinausta. Näissä ajoneuvojen hinausta vaatineissa kaidetörmäyksissä vaurioitui kussakin noin kaidepylvästä (pylväsväli 2 m). Tutkimuksia on runsaasti meneillään koskien vaihtoehtoisia kaideheijastimia, reunaviivamerkintöjä ja keskikaistaleveyksiä, jotta löydettäisiin keinoja pienentää törmäysastetta nykyisestään ilman erillisiä opastustoimenpiteitä. Keskikaistan leveyden ja ajokaistojen leveyksien lisäämisen odotetaan alentavan törmäysastetta, mutta muutokset ovat tähän asti olleet pienehköjä. Heijastimien sijoittaminen kaidejohteen alaosaan perinteisen yläosaan sijoittamisen sijasta parantaa kaiteen havaittavuutta. Selvä havainto on, että törmäysaste pienenee vähitellen ajan kuluessa.

28 26 Keskikaiteelliset tiet Ruotsissa KESKIKAITEISIIN TÖRMÄÄMISET Kaiteiden korjaaminen on tärkeä liikenneturvallisuus- ja työturvallisuusasia. Korjaustoimenpiteet tehdään suljetulta ohituskaistalta käyttäen työntekijöiden suojaamiseen kaistalle pysäköityä törmäysvaimenninyksikköä (tavallisesti raskas ajoneuvo, jonka perässä on törmäysvaimennin) ja alennettua nopeusrajoitusta 70 km/h (kuva 8). Vastakkaisen, yksikaistaisen ajosuunnan nopeus alennetaan tavallisesti arvoon 50 km/h käyttäen lisäksi työmaaalueen suojana muutamia suojakartioita. Työsuojeluviranomaiset ovat hyvin tarkkoja työskentelyolosuhteista. Muutamissa tapauksissa liikenneturvallisuusviranomaiset ovat keskeyttäneet työt, vaikka työmaa-alueen liikennejärjestelysuunnitelmat on ennakkoon hyväksytty. Kuva 8. Vaijerikeskikaiteen korjaamista. Kaiteiden törmäyskestävyydestä on keskusteltu paljon. Nykyinen, myös moottoritiekaiteita koskeva toimivuusvaatimusperuste N2 edellyttää vain henkilöautojen virallisten törmäystestien läpäisemistä. On runsaasti tapauksia, joissa N2-kaide on raskaiden kuorma-autojen törmäystilanteessa "pidättänyt" auton tien omalla puolella ja toiminut siten moitteetta. Selitys tälle on tavallisesti hyvin pienet törmäyskulmat. Vaijerikeskikaiteellisten 2+1 -ohituskaistateiden moottoripyöräonnettomuuksia on tutkittu yksityiskohtaisesti. Kahdeksassa onnettomuudessa on kuollut 2 henkilöä ja loukkaantunut vakavasti 7 henkilöä. Moottoripyöräilijä on törmännyt vaijerikeskikaiteeseen viidessä kahdeksasta onnettomuudesta. Tähän mennessä yhdenkään moottoripyöräonnettomuuden ei ole raportoitu aiheutuneen tai onnettomuuden pahentuneen keskikaiteen takia. Tärkein parannus, jota on toivottu, on ollut kaidepylväiden sileäpintaisempi muoto (ellipsi).

29 Keskikaiteelliset tiet Ruotsissa 27 KULJETTAJIEN MIELIPITEET 7 KULJETTAJIEN MIELIPITEET Ensimmäisessä vaijerikeskikaiteellisessa 2+1 -ohituskaistatiekohteessa E4 Gävle-Axmartavlan suoritettiin kaksi kuljettajien mielipidemittaustutkimusta syksyllä 1998 ja syksyllä Osatulokset olivat: Vuoden 1998 tutkimuksessa, juuri keskikaiteellisen ohituskaistatien valmistutumisen jälkeen, kuljettajat pitivät tiemerkinnöin tehtyä ohituskaistatietä parempana kuin perinteistä kaksikaistaista tietä. Vain alle 1 % kuljettajista piti vaijerikaiteellista ohituskaistatietä parhaimpana vaihtoehtona. Vuoden 1999 uudessa tutkimuksessa noin 40 % kuljettajista piti vaijerikaiteellista ohituskaistatietä ja 30 % tiemerkinnöin tehtyä ohituskaistatietä parhaimpana vaihtoehtona. Mielipiteen muutos on suuri ja merkittävä. Muutos oli suurin niiden kuljettajien keskuudessa, joita haastateltiin sellaisten teiden varressa, joilla suuri osa liikenteestä oli pitkämatkaista (ei paikallista). Pääselitys mielipiteiden näin jyrkkään muutokseen oli lukuisten johtavien liikennetoimittajien ja etujärjestöjen keskikaiteellisesta tiestä esittämät hyvin kielteiset ja todelliseen tietoon perustumattomat näkemykset ennen koeteiden rakentamista. Kun kuljettajilla oli omakohtaista kokemusta tietyypistä, mielipide muuttui myönteiseksi. Vielä selkeämmin keskikaideratkaisua puoltava mielipidetiedustelu on tehty tiellä E 18. Lisäksi muiden keskikaiteellista tietä koskevien mielipidetiedustelujen ja näkemysten mukaan: Useimmat autoilijat uskovat ajamisen olevan turvallisempaa, mukavampaa ja vähemmän rasittavaa kuin ennen ikääntyneet kuljettajat ovat vähemmän tyytyväisiä linja-autojen ja rekkojen kuljettajat valittavat usein "korttelirallista" siirryttäessä 2-kaistaisilta osuuksilta 1-kaistaisille osuuksille. epileptisistä ongelmista kärsivät kuljettajat eivät todennäköisesti pidä vastaan tulevien ajoneuvojen keskikaiteen pylväiden lomitse vilkkuvista ajovaloista

30 28 Keskikaiteelliset tiet Ruotsissa KUNNOSSAPITO JA KUSTANNUKSET 8 KUNNOSSAPITO JA KUSTANNUKSET Ennakkotutkimuksen perusteella odotettiin vaijerikeskikaiteellisten ohituskaistateiden (2+1) käyttö- ja kunnossapitokustannusten kasvavan noin 80 % verrattuna tavallisiin 13 m teihin. Tämä tarkoittaa yhteiskuntataloudellisten lisäkustannusten vaihteluväliksi /km/v ( SEK/km/v) vuoden keskimääräisen vuorokausiliikennemäärän ollessa ajoneuvoa. Lisäkustannuksista 30 % arvioitiin aiheutuvan kaiteiden korjauksesta, 30 % lisääntyneestä talvihoidosta, 20 % kiinteistä kunnossapitotöistä ja 20 % tienkäyttäjille tien ajoittaisesta tukkeutumisesta ja ajoneuvojen korjauksesta aiheutuvista kustannuksista. Päällystyskustannusten mahdollisesta kasvusta pidemmällä aikavälillä on keskusteltu ja keskustellaan vilkkaasti. Ennakkotutkimuksen PMS-analyysin perusteella ennakoitiin vain vähäistä nousua. Tähänastiset kokemukset vahvistavat käyttö- ja kunnossapitokustannusten kokonaistason nousun. Talvikunnossapidon ja tienkäyttäjien ongelmien osuudet tosin arvioitiin liian korkeiksi, mutta kaiteisiin törmäämisistä koituvat kustannukset ovat olleet ennakoitua suuremmat. Käyttö- ja kunnossapitokustannusten lisäys on yhteensä melkein /km/v. Tienpitäjän osuus tästä on noin puolet eli 5500 /km/v. Kaidevaijereiden korjaaminen on kallista ja työstä aiheutuu työmaan kohdalla turvallisuusongelmia. Yhden vaijerikeskikaideonnettomuuden kustannus on kaidekorjauksen osalta noin 1100 ja autokorjauksen osalta 2800 eli yhteensä Ruotsin tielaitoksen osuus on 450 kaidekorjausta kohti, vakuutusyhtiöiden vastatessa lopusta. Vaijerikeskikaiteeseen törmätään tiekilometrin matkalla keskimäärin kertaa vuodessa liikennemäärän (KVL) ollessa ajon./vrk. Tästä aiheutuu vuotuisen kustannus tiekilometriä kohti. Talvikunnossapitokustannukset lisääntyvät tiekilometriä ja vuotta kohti, paljon vähemmän kuin odotettiin. Pääselitys tähän on, että tien keskilinjan hahmottavien kaidepylväiden ja heijastimien puhdistuskustannukset ovat paljon oletettua pienemmät, selittyen todennäköisesti sillä, ettei kunnossapitourakoitsija ole saavuttanut havaittavuusvaatimuksia. Lumen aurausnopeus on hieman alentunut. Aurausajoneuvojen kuljettajat valittavat, että tehtävä on rasittavampi kuin tavallisen tien auraus. Joukko onnettomuuksia ja kommelluksia on myös sattunut. Aurausmenettelyä, joka perinteisesti on tehty auraparilla ensimmäisen ajoneuvon ajaessa ohituskaistalla noin 100 m ennen peruskaistalla ajavaa ajoneuvoa ohitusten mahdollistamiseksi, ollaan vähitellen muuttamassa kömmähdysten välttämiseksi. Joissakin tapauksissa on järjestetty lumenpoistokalustolle odotustiloja niiden ohittamisen mahdollistamiseksi. Suolan käyttö on vähentynyt odotetun lisääntymisen sijasta johtuen pienemmästä suolattavasta alasta.

31 Keskikaiteelliset tiet Ruotsissa 29 KUNNOSSAPITO JA KUSTANNUKSET Urasyvyysmittausten mukaan tien E4 Gävle-Axmartavlan tähän asti hyväkuntoinen päällyste tukee johtopäätöstä tietyypin käyttökelpoisuudesta. Urasyvyydet kehittyvät ohituskaistaosuuksien oikeanpuoleisilla kaistoilla vastaavasti kuin tavallisella 9 m tiellä. Pitkän ajan vuotuisten päällystyskustannusten arvioidaan kasvavan enintään 1100 /km/v. Muutamat asiantuntijat keskustelevat kuitenkin vielä vilkkaasti asiasta ja väittävät pääosan pitkän ajan kuluessa ilmenevistä ongelmista syntyvän liikennekuormituksen suuremmasta keskittymisestä päällysteellä. Muutamissa kohteissa on myös havaittu silmämääräisesti nopeaa urautumista. Tavalliset vakiotyöt kuten pylväiden pinnan pesu, siltojen pesu, avo-ojien ja tien luiskien parantaminen tehdään vähäisen liikenteen aikana. Tiellä E4 Gävle-Axmartavlan nämä toimenpiteet suoritetaan sallimalla työn aikana vain yksisuuntainen liikenne ja ohjaamalla toisen suunnan liikenne rinnakkaistielle liittymissä olevilla kiinteillä opasteilla ja muuttuvilla opasteilla. Vakiotöiden lisäkustannusten arvioidaan olevan kilometriä ja vuotta kohti.

32 30 Keskikaiteelliset tiet Ruotsissa KIRJALLISUUS 9 KIRJALLISUUS Berg, Torsten & Carlsson, Arne & Moberg, Jan Roads with Cable Barriers - a Swedish Success Story. Preprint on 3rd International Symposium on Highway Geometric Design in Chicago, Illinois June 29-July 2, Carlsson, Arne & Brüde, Ulf. Uppföljning av mötesfria vägar - Halvårsrapport 2003:2. Lindköping: VTI s. (VTI notat ). Carlsson, Arne et al. Uppföljning av mötesfria vägar - Halvårsrapport 2002:1. Lindköping: VTI s. (VTI notat ).

KOHTAAMISONNETTOMUUDET - syitä ja ratkaisuja etsimässä

KOHTAAMISONNETTOMUUDET - syitä ja ratkaisuja etsimässä Väylät & Liikenne 2004 - Jyväskylä Paviljonki 13.-14.10.2004 Heikki Summala, Helsingin yliopisto Päivi Nuutinen, Tiehallinto KOHTAAMISONNETTOMUUDET - syitä ja ratkaisuja etsimässä Tiehallinnossa on ollut

Lisätiedot

Tietoa tiensuunnitteluun nro 72

Tietoa tiensuunnitteluun nro 72 Tietoa tiensuunnitteluun nro 72 Julkaisija: Tiehallinto, liikennetekniikka 7.1.2004 OHITUSKAISTAT LEVEIDEN ERIKOISKULJETUSTEN REITEILLÄ Leveiden kuljetusten reittiselvitys Erikoiskuljetukset, joissa ylitetään

Lisätiedot

Suhtautuminen keskikaiteellisiin ohituskaistaosuuksiin

Suhtautuminen keskikaiteellisiin ohituskaistaosuuksiin Suhtautuminen keskikaiteellisiin ohituskaistaosuuksiin Tutkimus tielläliikkujien käsityksistä kantatien 54 ja valtatien 9 keskikaiteellisista ohituskaistaosuuksista, Johdanto Tutkimuksen tavoitteena oli

Lisätiedot

Taipalsaaren liikenneturvallisuussuunnitelma. 1b. Nykytilan selvitys Liikenneonnettomuudet

Taipalsaaren liikenneturvallisuussuunnitelma. 1b. Nykytilan selvitys Liikenneonnettomuudet Taipalsaaren liikenneturvallisuussuunnitelma 1b. Nykytilan selvitys Liikenneonnettomuudet 1.9.2015 Nykytilan selvitys - liikenneonnettomuudet Taipalsaarella vuosina 2009 2013 poliisin tietoon tulleista

Lisätiedot

Liikenneonnettomuudet Jyväskylässä 2014

Liikenneonnettomuudet Jyväskylässä 2014 JYVÄSKYLÄN KAUPUNKI Liikenneonnettomuudet Jyväskylässä 2014 Kaupunkirakennepalvelut Liikenne ja viheralueet 23.2.2015 Sisällys Yhteenveto... 2 Henkilövahinkoon johtaneet liikenneonnettomuudet Jyväskylässä

Lisätiedot

Tien poikkileikkauksen suunnittelu 11.6.2013

Tien poikkileikkauksen suunnittelu 11.6.2013 29 2013 LIIKENNEVIRASTON ohjeita Tien poikkileikkauksen suunnittelu 11.6.2013 Tien poikkileikkauksen suunnittelu Liikenneviraston ohjeita 29/2013 Liikennevirasto Helsinki 2013 Kannen kuva: Kari Lehtonen

Lisätiedot

Ysiväylä (valtatie 9, E63) Turun, Hämeen, Keski-Suomen ja Savo-Karjalan tiepiirien näkökulmasta

Ysiväylä (valtatie 9, E63) Turun, Hämeen, Keski-Suomen ja Savo-Karjalan tiepiirien näkökulmasta 1 Ysiväylä kansallinen kehityskäytävä -seminaari Helsinki 23.3.2006 Ysiväylä (valtatie 9, E63) Turun, Hämeen, Keski-Suomen ja Savo-Karjalan tiepiirien näkökulmasta Tiejohtaja Mauri Pukkila Tiehallinto

Lisätiedot

Sorkkalan kylän liikenneturvallisuustarkastelu, Pirkkala

Sorkkalan kylän liikenneturvallisuustarkastelu, Pirkkala Sorkkalan kylän liikenneturvallisuustarkastelu, Pirkkala Maantie 13783 eli Sorkkalantie Ominaisuustiedot Pituus yhteensä 4,2 km (mt 3022 / Anian rantatie - mt 308 / Lentoasemantie) Kevyen liikenteen väylä

Lisätiedot

Varsinais-Suomen ELY-keskuksen potentiaaliset kohteet 1+1-keskikaideteille

Varsinais-Suomen ELY-keskuksen potentiaaliset kohteet 1+1-keskikaideteille Varsinais-Suomen ELY-keskuksen potentiaaliset kohteet 1+1-keskikaideteille Esiselvitys 8/2010 Varsinais-Suomen elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskuksen julkaisuja SISÄLLYS 1 Johdanto... 3 1.1 Lähtökohdat...

Lisätiedot

Liikennejärjestelmän kolariväkivalta; moottoritiet sekä seutu- ja yhdystiet (VIOLA2) Marko Kelkka, Sito Oy

Liikennejärjestelmän kolariväkivalta; moottoritiet sekä seutu- ja yhdystiet (VIOLA2) Marko Kelkka, Sito Oy Liikennejärjestelmän kolariväkivalta; moottoritiet sekä seutu- ja yhdystiet (VIOLA2) Marko Kelkka, Sito Oy Marko Kelkka 28.4.2010 1 Tutkimuksen organisaatio Ohjausryhmä: Saara Toivonen, pj Leif Beilinson,

Lisätiedot

Kapeiden keskikaideteiden kaidevaurioseuranta

Kapeiden keskikaideteiden kaidevaurioseuranta S12 Pääteiden parantamisratkaisut Kapeiden keskikaideteiden kaidevaurioseuranta 2005-2006 Sisäisiä julkaisuja 47/2006 S12 Pääteiden parantamisratkaisut Kapeiden keskikaideteiden kaidevaurioseuranta 2005-2006

Lisätiedot

Tasoliittymät ja perusverkon eritasoliittymät 6.5.2015

Tasoliittymät ja perusverkon eritasoliittymät 6.5.2015 Tasoliittymät ja perusverkon eritasoliittymät 6.5.2015 Ajankohtainen T&K Valmistuneet ja tekeillä olevat T&K -selvitykset Valmistunut selvitys Turvasaarekkeella varustetut liittymät Liikenneturvallisuus

Lisätiedot

NOUSIAISTEN KUNTA. Työ: 26725. Tampere 20.1.2014

NOUSIAISTEN KUNTA. Työ: 26725. Tampere 20.1.2014 NOUSIAISTEN KUNTA Kaitaraisten yritysalueen asemakaavan liikenneselvitys Työ: 26725 Tampere 20.1.2014 AIRIX Ympäristö Oy PL 453 33101 Tampere Puhelin 010 2414 000 Telefax 010 2414 001 Y-tunnus: 0564810-5

Lisätiedot

Nopeudet ja niiden hallinta -workshop. Miten nopeuksiin vaikutetaan? Nopeusrajoitusohjeet

Nopeudet ja niiden hallinta -workshop. Miten nopeuksiin vaikutetaan? Nopeusrajoitusohjeet Nopeudet ja niiden hallinta -workshop Miten nopeuksiin vaikutetaan? Nopeusrajoitusohjeet Ohjaavia säädöksiä Tieliikennelaki: (25, ote) Nopeusrajoitukset. Liikenneministeriö voi antaa määräyksiä yleisestä

Lisätiedot

Vakka-Suomen seudun liikenneturvallisuussuunnitelma YHTEENVETO ONNETTOMUUSTARKASTELUISTA. Yhteenveto 1/5

Vakka-Suomen seudun liikenneturvallisuussuunnitelma YHTEENVETO ONNETTOMUUSTARKASTELUISTA. Yhteenveto 1/5 Vakka-Suomen seudun liikenneturvallisuussuunnitelma YHTEENVETO ONNETTOMUUSTARKASTELUISTA Yhteenveto 1/5 Seudulla tapahtuu keskimäärin 46 henkilövahinko-onnettomuutta vuodessa (ka 2009-2013). Viimeisen

Lisätiedot

YHDYSKUNTARAKENTEELLISEN TARKASTELUN TÄYDENNYS (maaliskuu 2008)

YHDYSKUNTARAKENTEELLISEN TARKASTELUN TÄYDENNYS (maaliskuu 2008) YHDYSKUNTARAKENTEELLISEN TARKASTELUN TÄYDENNYS (maaliskuu 2008) Kustannustarkastelua Ramboll Finland Oy on arvioinut eri vaihtoehdoissa ne investoinnit, jotka tiehallinto joutuu tekemään uuden jätteenkäsittelykeskuksen

Lisätiedot

Kapeiden keskikaideteiden kaidevaurioseuranta 2007. Tiehallinnon sisäisiä julkaisuja 4/2008

Kapeiden keskikaideteiden kaidevaurioseuranta 2007. Tiehallinnon sisäisiä julkaisuja 4/2008 Kapeiden keskikaideteiden kaidevaurioseuranta 2007 Tiehallinnon sisäisiä julkaisuja 4/2008 Jussi Sipilä Kapeiden keskikaideteiden kaidevaurioseuranta 2007 Tiehallinto Helsinki 2008 Verkkojulkaisu pdf

Lisätiedot

Jalankulun ja pyöräilyn turvallisuuden parantaminen liikennejärjestelyjä kehittämällä (KOLKUTA2) Marko Kelkka, Sito Oy

Jalankulun ja pyöräilyn turvallisuuden parantaminen liikennejärjestelyjä kehittämällä (KOLKUTA2) Marko Kelkka, Sito Oy Jalankulun ja pyöräilyn turvallisuuden parantaminen liikennejärjestelyjä kehittämällä (KOLKUTA2) Marko Kelkka, Sito Oy Marko Kelkka 28.4.2010 1 Tutkimuksen organisaatio Työryhmä: Marko Kelkka, Sito Oy,

Lisätiedot

Vakka-Suomen seudun liikenneturvallisuussuunnitelma TUTKIJALAUTAKUNTIEN TUTKIMAT KUOLEMAAN JOHTANEET ONNETTOMUUDET 2003-2012

Vakka-Suomen seudun liikenneturvallisuussuunnitelma TUTKIJALAUTAKUNTIEN TUTKIMAT KUOLEMAAN JOHTANEET ONNETTOMUUDET 2003-2012 Vakka-Suomen seudun liikenneturvallisuussuunnitelma TUTKIJALAUTAKUNTIEN TUTKIMAT KUOLEMAAN JOHTANEET ONNETTOMUUDET 2003-2012 Lähde: VALT (2014). Liikenneonnettomuuksien tutkijalautakuntien tutkimien tie-

Lisätiedot

VALT-ENNAKKORAPORTTI I/15, tammi-huhtikuu 2015 Tutkijalautakuntien tutkimat onnettomuudet

VALT-ENNAKKORAPORTTI I/15, tammi-huhtikuu 2015 Tutkijalautakuntien tutkimat onnettomuudet LIIKENNEVAKUUTUSKESKUS Vakuutusyhtiöiden liikenneturvallisuustoimikunta VALT 18.5.2015 VALT-ENNAKKORAPORTTI I/15, tammi-huhtikuu 2015 Tutkijalautakuntien tutkimat onnettomuudet Aineisto Raportin aineistona

Lisätiedot

LIIKENNEONNETTOMUUKSIEN PERUSANALYYSIT

LIIKENNEONNETTOMUUKSIEN PERUSANALYYSIT Vakka-Suomen seudun liikenneturvallisuussuunnitelma LIIKENNEONNETTOMUUKSIEN PERUSANALYYSIT Kalvosarjan sisältöteemat Onnettomuuskehitys yleisesti Onnettomuuksien osalliset osallisten kulkutapa osallisten

Lisätiedot

LÄHTÖKOHDAT. Tehtävä. Taustaa. Kohteen tiedot

LÄHTÖKOHDAT. Tehtävä. Taustaa. Kohteen tiedot Valtatien 4 ja Sorosentien (pt 18756) liittymän toimivuustarkastelu Valo-ohjauksen tarveselvitys VALTATIEN 4 JA SOROSENTIEN (PT 18756) TARKASTELU 2 Tehtävä Tämän selvityksen tavoitteena on tarkastella

Lisätiedot

Leveäkaistaiset tiet. Yhteenveto tutkimustuloksista ja kokemuksista Suomessa. Sisäisiä julkaisuja 38/2004

Leveäkaistaiset tiet. Yhteenveto tutkimustuloksista ja kokemuksista Suomessa. Sisäisiä julkaisuja 38/2004 Leveäkaistaiset tiet Yhteenveto tutkimustuloksista ja kokemuksista Suomessa Sisäisiä julkaisuja 38/2004 Leveäkaistaiset tiet Yhteenveto tutkimustuloksista ja kokemuksista Suomessa Sisäisiä julkaisuja

Lisätiedot

Ohituskaistojen suunnittelu

Ohituskaistojen suunnittelu Ohituskaistojen suunnittelu Ohituskaistojen suunnittelu Suunnitteluvaiheen ohjaus Tiehallinto Helsinki 2003 Kannen kuva: SCC Viatek Oy ISBN 951-803-158-4 TIEH 2100021-03 Julkaisua myy: asiakaspalvelu.prima@edita.fi

Lisätiedot

LUOSTARINKYLÄN ERITASOLIITTYMÄ, RAUMA. TIESUUNNITELMA. YLEISÖTILAISUUS 24.2.2014 24.2.2014 YLEISÖTILAISUUS, LUOSTARINKYLÄ

LUOSTARINKYLÄN ERITASOLIITTYMÄ, RAUMA. TIESUUNNITELMA. YLEISÖTILAISUUS 24.2.2014 24.2.2014 YLEISÖTILAISUUS, LUOSTARINKYLÄ LUOSTARINKYLÄN ERITASOLIITTYMÄ, RAUMA. TIESUUNNITELMA. YLEISÖTILAISUUS TIESUUNNITELMAN LÄHTÖKOHDAT JA TAVOITTEET Tiesuunnitelma liittyy osana Lakarin teollisuus- ja logistiikkaalueen kehittämiseen. Uusi

Lisätiedot

Hirvionnettomuuksien kehitys

Hirvionnettomuuksien kehitys Hirvionnettomuuksien kehitys Vuonna 2011 hirvionnettomuuksien määrä väheni. Peuraonnettomuuksien määrä kasvoi verrattuna vuoteen 2010. Hirvikolareissa kuoli kolme ihmistä vuonna 2011. Vuonna 2010 kuolleita

Lisätiedot

Tiehallinnon näkökulma

Tiehallinnon näkökulma 1 Ysiväylä -seminaari Helsinki 23.3.2006 Tiehallinnon näkökulma Pääjohtaja Eero Karjaluoto Tiehallinto /ik 13.03.06 2 "PRO tie" -liikkeitä liikkeellä Monilla tiesuunnilla on eri tavoin järjestäytyneet

Lisätiedot

Uudet tietyypit Tiehallinto 1.1.-31.12.2005

Uudet tietyypit Tiehallinto 1.1.-31.12.2005 JULKISUUSANALYYSI Uudet tietyypit Tiehallinto 1.1.-31.12.2005 Oy Observer Finland Ab Merimiehenkatu 36 D 00150 Helsinki tel: +358 (0)9 686 131 fax: +358 (0)9 6861 3300 e-mail: info@observer.fi www.observer.fi

Lisätiedot

2.2 Liikenneonnettomuudet. 2.2.1 Liikenneonnettomuuksien tilastointi

2.2 Liikenneonnettomuudet. 2.2.1 Liikenneonnettomuuksien tilastointi Kangasalan, Lempäälän, Nokian, Pirkkalan, Vesilahden ja Ylöjärven LIIKENNETURVALLISUUDEN NYKYTILA 17 2.2 Liikenneonnettomuudet 2.2.1 Liikenneonnettomuuksien tilastointi Tietoja liikenneonnettomuuksista

Lisätiedot

Hirvionnettomuuksien kehitys

Hirvionnettomuuksien kehitys Hirvionnettomuuksien kehitys Vuonna 2013 sekä hirvi- että peuraonnettomuuksien määrä kasvoi. Hirvionnettomuuksissa kuoli kolme ihmistä vuonna 2013. Vuonna 2012 hirvionnettomuuksissa kuolleita ei ollut.

Lisätiedot

Nopeudenhallinnan nykytila ja mahdollisuudet, NOPHA

Nopeudenhallinnan nykytila ja mahdollisuudet, NOPHA Nopeudenhallinnan nykytila ja mahdollisuudet, NOPHA VTT Liikenne- ja logistiikkajärjestelmät Harri Peltola, Riikka Rajamäki & Juha Luoma Lähtökohdat nopeuksien hallinnalle Vaikutukset matka-aikaan, logistiikkaan,

Lisätiedot

Tiemerkinnät. Luonnos 23.03.2004. d=25.0

Tiemerkinnät. Luonnos 23.03.2004. d=25.0 Luonnos 23.03. d=25.0 Suunnittelu- ja toteuttamisvaiheen ohjaus Tiehallinto Helsinki ISBN 951-726-940-4 TIEH 2000005-04 Verkkojulkausu pdf (www.tiehallinto.fi/julkaisut) ISBN 951-803-203-3 TIEH 2000005-v-04

Lisätiedot

LIIKENTEEN KEHITYS TAMPEREELLA VUONNA 2013

LIIKENTEEN KEHITYS TAMPEREELLA VUONNA 2013 LIIKENTEEN KEHITYS TAMPEREELLA VUONNA 2013 TAMPEREEN KAUPUNKI KAUPUNKIYMPÄRISTÖN KEHITTÄMINEN SISÄLLYSLUETTELO 1. ONNETTOMUUSMÄÄRÄT JA NIIDEN KEHITYS 2 1.1 Yleistä 2 1.2 Pahimmat liittymät onnettomuusindeksin

Lisätiedot

PAINOKANKAAN-KARANOJAN LIIKENNESELVITYS

PAINOKANKAAN-KARANOJAN LIIKENNESELVITYS 1(10) 15.11.2010 MUISTIO PAINOKANKAAN-KARANOJAN LIIKENNESELVITYS 1. Yleistä Painokankaan-Karanojan osayleiskaava-alue (kuva 1) sijaitsee valtatien 10, Orsitien ja valtatien 3 eteläpuolella. Alueen toteutuneen

Lisätiedot

Polkupyöräonnettomuudet Porissa vuosina 2006-2008

Polkupyöräonnettomuudet Porissa vuosina 2006-2008 Polkupyöräonnettomuudet Porissa vuosina 2006-2008 Sisältö Tiivistelmä...2 Esipuhe...3 1. Porin pyöräonnettomuusselvityksen tausta ja tavoitteet...4 2. Tapahtumapaikka...5 3. Väistämisvelvollisuus...6 4.

Lisätiedot

Sorateiden pintakunnon määrittäminen

Sorateiden pintakunnon määrittäminen Sorateiden pintakunnon määrittäminen ISBN 978-952-221-106-4 TIEH 2200055-08 Verkkojulkaisu pdf (www.tiehallinto.fi/julkaisut) ISBN 978-952-221-107-1 TIEH 2200055-v-08 Edita Prima Oy Helsinki 2008 Julkaisua

Lisätiedot

KESKIKAITEEN TOTEUTETTAVUUS NYKYISILLE TEILLE

KESKIKAITEEN TOTEUTETTAVUUS NYKYISILLE TEILLE KESKIKAITEEN TOTEUTETTAVUUS NYKYISILLE TEILLE Liikenneturvallisuuden pitkän aikavälin tutkimus- ja kehittämisohjelma LINTU-julkaisuja 1/2009 KESKIKAITEEN TOTEUTETTAVUUS NYKYISILLE TEILLE Liikenneturvallisuuden

Lisätiedot

Genimap Oy, lupa L4377. Liittymän toimivuustarkastelu Valtatie 4, Shellin liittymä, Ii. Mika Räsänen

Genimap Oy, lupa L4377. Liittymän toimivuustarkastelu Valtatie 4, Shellin liittymä, Ii. Mika Räsänen Genimap Oy, lupa L4377 Liittymän toimivuustarkastelu Valtatie 4, Shellin liittymä, Ii Mika Räsänen Valtatie 4, Shellin liittymä, Ii 1 1 LÄHTÖKOHDAT Tehtävä Tehtävänä on tarkastella liittymän toimivuutta

Lisätiedot

Savonlinnan seudun liikenneturvallisuussuunnitelma SULKAVAN LIIKENNEONNETTOMUUDET JA YHTEENVETO ONGELMISTA

Savonlinnan seudun liikenneturvallisuussuunnitelma SULKAVAN LIIKENNEONNETTOMUUDET JA YHTEENVETO ONGELMISTA Savonlinnan seudun liikenneturvallisuussuunnitelma SULKAVAN LIIKENNEONNETTOMUUDET JA YHTEENVETO ONGELMISTA 2 Savonlinnan seudun liikenneturvallisuussuunnitelma Tieliikenneonnettomuudet 1 Liikenneonnettomuudet

Lisätiedot

TALVITIENHOIDON TILASTA KESKI-SUOMESSA

TALVITIENHOIDON TILASTA KESKI-SUOMESSA TALVITIENHOIDON TILASTA KESKI-SUOMESSA Jäsenyrittäjiemme tekemien havaintojen mukaan, talvihoidon keskimääräinen taso Keski-Suomessa on laskenut vuodesta toiseen ja tilanne on joillain alueilla lähellä

Lisätiedot

Tiemerkintäpäivät 2013 Uusi Tiemerkinnät-ohje 8.2.2013

Tiemerkintäpäivät 2013 Uusi Tiemerkinnät-ohje 8.2.2013 Tiemerkintäpäivät 2013 Uusi Tiemerkinnät-ohje Uusia tiemerkintöjä Pyörätasku Liikennevalo-ohjatussa liittymässä Pyöräkaista edeltää aina Ajokaistanuolta voi käyttää yksisuuntaisella ajoradalla Sovellus

Lisätiedot

Savonlinnan seudun liikenneturvallisuussuunnitelma

Savonlinnan seudun liikenneturvallisuussuunnitelma Savonlinnan seudun liikenneturvallisuussuunnitelma SULKAVAN TIELIIKENNEONNETTOMUUDET 2001-2010 JA 2006-2010 2 Savonlinnan seudun liikenneturvallisuussuunnitelma Sisältö 1 LIIKENNEONNETTOMUUDET 3 1.1.1

Lisätiedot

Talvihoidon suoritteet ja kustannukset eri tietyypeillä Tiehallinnon selvityksiä 35/2006

Talvihoidon suoritteet ja kustannukset eri tietyypeillä Tiehallinnon selvityksiä 35/2006 S12 Pääteiden parantamisratkaisut Talvihoidon suoritteet ja kustannukset eri tietyypeillä Tiehallinnon selvityksiä 35/2006 Julkaisun nimi 1 S12 Pääteiden parantamisratkaisut Talvihoidon suoritteet ja

Lisätiedot

Pohjoisväylän - Helsingintien liittymän toimivuustarkastelu

Pohjoisväylän - Helsingintien liittymän toimivuustarkastelu Pohjoisväylän - Helsingintien liittymän toimivuustarkastelu Tarkasteluperiaatteet Tarkastelussa arvioidaan Terholan liikekiinteistön rakentamisen vaikutuksia Pohjoisväylän ja Hesingintien liittymän toimivuuteen.

Lisätiedot

3.9.2013 TIELIIKENTEEN TOIMIVUUDEN ARVIOINTI. Koulutus pidetty 3.-4.9.2013

3.9.2013 TIELIIKENTEEN TOIMIVUUDEN ARVIOINTI. Koulutus pidetty 3.-4.9.2013 3.9.2013 TIELIIKENTEEN TOIMIVUUDEN ARVIOINTI Koulutus pidetty 3.-4.9.2013 OHJEEN SISÄLTÖ Johdanto ja määritelmiä Tarkastelutarve ja tarkastelukohteen rajaus Tarkastelumenetelmät ja menetelmän valinta Lähtötiedot

Lisätiedot

Kehä III:sta uusi Vaalimaa 12.12.2007 Tiehallinnon suunnitelmat Kehä III:n liikenneongelmien ratkaisemiseksi

Kehä III:sta uusi Vaalimaa 12.12.2007 Tiehallinnon suunnitelmat Kehä III:n liikenneongelmien ratkaisemiseksi Tiehallinnon suunnitelmat Kehä III:n liikenneongelmien Kehä III on osa E 18 tietä 2 Vanhasen II hallituksen ohjelma: "Suomi on sitoutunut toteuttamaan Helsinki Vaalimaa -moottoritien E 18 vuoteen 2015

Lisätiedot

Liikenne ja infrastruktuuri Pohjois - Suomessa

Liikenne ja infrastruktuuri Pohjois - Suomessa Liikenne ja infrastruktuuri Pohjois - Suomessa 27.2.2014 Pohjois-Pohjanmaan elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskus, Martti Norrkniivilä Sisältö Pohjolan ja Suomen liikennekäytävät Kaivostoiminnan liikenteelliset

Lisätiedot

Tiemerkintöjen käyttö. Toimintalinjat

Tiemerkintöjen käyttö. Toimintalinjat Tiemerkintöjen käyttö Toimintalinjat Tiemerkintöjen käyttö Toimintalinjat Suunnitteluvaiheen ohjaus Tiehallinto Helsinki 2004 Kansikuva: Valokuva O. Anttila ISBN 951-803-322-6 TIEH 2100025-04 Verkkoversio

Lisätiedot

Uudenmaan ELY-keskuksen tervehdys

Uudenmaan ELY-keskuksen tervehdys Uudenmaan ELY-keskuksen tervehdys Yleisötilaisuus 23.10.2013 Mäntsälä Liikennejärjestelmäasiantuntija Päivi Ylipaavalniemi, Uudenmaan ELY-keskus 24.10.2013 Uudenmaan ELY-keskus Muodostettiin 1.1.2010 yhdistämällä

Lisätiedot

Tarva-koulutus, syksy 2014, Pasila MT = Maantiet LC = Level crossings. 19.11.2014 Harri Peltola, VTT

Tarva-koulutus, syksy 2014, Pasila MT = Maantiet LC = Level crossings. 19.11.2014 Harri Peltola, VTT Tarva-koulutus, syksy 2014, Pasila MT = Maantiet LC = Level crossings 19.11.2014 Harri Peltola, VTT 2 Ohjelma 19.11.2014 Kello 9.00 9.15 - Etäyhteydet, esittäytymiset, aikatauluasiat Kello 9.15 11.15 (lyhyt

Lisätiedot

Kuolemaan johtaneet onnettomuudet lkm Loukkaantumiseen johtaneet onnettomuudet kuollut loukkaantunut omaisuusvahinko lkm lkm % Koulutustilaisuus ammattiautoilijoille: Tiistaina 31.7.2001

Lisätiedot

Espoon kaupunki Pöytäkirja 154. Tekninen lautakunta 18.12.2012 Sivu 1 / 1

Espoon kaupunki Pöytäkirja 154. Tekninen lautakunta 18.12.2012 Sivu 1 / 1 Tekninen lautakunta 18.12.2012 Sivu 1 / 1 5214/00.01.03/2012 154 Espoon liikenneonnettomuusraportti ja katsaus pitkäaikaiseen liikenneturvallisuustyöhön Valmistelijat / lisätiedot: Saarinen Tuomo, puh.

Lisätiedot

7.3 Liikennerikosten aiheuttamat vahingot

7.3 Liikennerikosten aiheuttamat vahingot 7.3 Liikennerikosten aiheuttamat vahingot Rattijuopumusvahingot II.A.7 Liikennerikokset 181 Taulukko Rattijuopumusonnettomuuksissa 1 kuolleet ja loukkaantuneet vuosina 1998 2007 Rattijuopumusonnettomuuksissa

Lisätiedot

Mopon paikka liikenneympäristössä. Ari Liimatainen, Liikennevirasto Reijo Vaarala, Ramboll Finland Oy 22.5.2013

Mopon paikka liikenneympäristössä. Ari Liimatainen, Liikennevirasto Reijo Vaarala, Ramboll Finland Oy 22.5.2013 Mopon paikka liikenneympäristössä Ari Liimatainen, Liikennevirasto Reijo Vaarala, Ramboll Finland Oy 22.5.2013 Mopokanta ja mopo-onnettomuudet Mopokanta on kasvanut viimeisen kymmenen vuoden aikana monin

Lisätiedot

Liittymän toimivuustarkastelu Valtatie 20, Yrityskylän liittymä, Kiiminki

Liittymän toimivuustarkastelu Valtatie 20, Yrityskylän liittymä, Kiiminki Liittymän toimivuustarkastelu Valtatie 20, Yrityskylän liittymä, Kiiminki Mika Räsänen Valtatie 20, Yrityspuiston liittymä 1 1 LÄHTÖKOHDAT Tehtävä Tehtävänä on tarkastella liittymän toimivuutta nykyisin

Lisätiedot

ONNETTOMUUSANALYYSI 1 TAUSTAA

ONNETTOMUUSANALYYSI 1 TAUSTAA ONNETTOMUUSANALYYSI 1 TAUSTAA Tietoja tieliikenneonnettomuuksista kootaan Suomessa sekä poliisiin tietoon tulleiden että vakuutusyhtiöille ilmoitettujen onnettomuustietojen perusteella. Tilastokeskus ylläpitää

Lisätiedot

Julkaistu Helsingissä 28 päivänä tammikuuta 2011. Liikenne- ja viestintäministeriön asetus näkemäalueista

Julkaistu Helsingissä 28 päivänä tammikuuta 2011. Liikenne- ja viestintäministeriön asetus näkemäalueista SUOMEN SÄÄDÖSKOKOELMA Julkaistu Helsingissä 28 päivänä tammikuuta 2011 Liikenne- ja viestintäministeriön asetus näkemäalueista Annettu Helsingissä 25 päivänä tammikuuta 2011 Liikenne- ja viestintäministeriön

Lisätiedot

LIIKENTEEN KEHITYS TAMPEREELLA VUONNA 2012

LIIKENTEEN KEHITYS TAMPEREELLA VUONNA 2012 LIIKENTEEN KEHITYS TAMPEREELLA VUONNA 2012 TAMPEREEN KAUPUNKI KAUPUNKIYMPÄRISTÖN KEHITTÄMINEN SISÄLLYSLUETTELO 1. ONNETTOMUUSMÄÄRÄT JA NIIDEN KEHITYS 2 1.1 Yleistä 2 1.2 Pahimmat liittymät onnettomuusindeksin

Lisätiedot

SATAKUNNAN LIIKENNEJÄRJESTELMÄSUUNNITELMA LÄHTÖKOHTIA: LIIKENNE, LIIKKUMINEN JA KULJETUKSET, LIIKENNEVERKOT SEUTUKUNTAKIERROS

SATAKUNNAN LIIKENNEJÄRJESTELMÄSUUNNITELMA LÄHTÖKOHTIA: LIIKENNE, LIIKKUMINEN JA KULJETUKSET, LIIKENNEVERKOT SEUTUKUNTAKIERROS SATAKUNNAN LIIKENNEJÄRJESTELMÄSUUNNITELMA LÄHTÖKOHTIA: LIIKENNE, LIIKKUMINEN JA KULJETUKSET, LIIKENNEVERKOT SEUTUKUNTAKIERROS Satakunnan liikennejärjestelmäsuunnitelma LIIKENTEEN KYSYNTÄ LIIKKUMINEN Kulkutavat

Lisätiedot

VALTATIE 3 HÄMEENKYRÖ-YLÖJÄRVI LINJAUSVAIHTOEHTOJEN VERTAILU

VALTATIE 3 HÄMEENKYRÖ-YLÖJÄRVI LINJAUSVAIHTOEHTOJEN VERTAILU VALTATIE 3 HÄMEENKYRÖ-YLÖJÄRVI LINJAUSVAIHTOEHTOJEN VERTAILU HÄMEENKYRÖ-YLÖJÄRVI LINJAUSVAIHTOEHTOJEN VERTAILU Tarkastus Päivämäärä 3.4.2010 Laatija Jouni Lehtomaa Tarkastaja Hyväksyjä Kuvaus Valtatien

Lisätiedot

1 Aikaisemmin käyttöön otetut energiansäästökeinot

1 Aikaisemmin käyttöön otetut energiansäästökeinot 2 Tievalaistuksen yösammutus ja muita energiansäästökeinoja 25.11.2011 1 Aikaisemmin käyttöön otetut energiansäästökeinot Valtion hallinnassa olevista tievalaistuksista noin 25 % perustui elohopealamppuihin

Lisätiedot

Tieliikenneonnettomuudet v. 2010-2014: KUNTA TAIPALSAARI 30.9.2015

Tieliikenneonnettomuudet v. 2010-2014: KUNTA TAIPALSAARI 30.9.2015 Tieliikenneonnettomuudet v. - : KUNTA TAIPALSAARI 3.9.5 ONNETTOMUUSMÄÄRÄT JA NIIDEN KEHITYS Vuosina - tapahtui 59 poliisin raportoimaa tieliikenneonnettomuutta (keskimäärin onnettomuutta vuodessa). Onnettomuuksista

Lisätiedot

Tieliikenneonnettomuudet v. 2014: KUNTA ESPOO 9.4.2015

Tieliikenneonnettomuudet v. 2014: KUNTA ESPOO 9.4.2015 1 ONNETTOMUUSMÄÄRÄT JA NIIDEN KEHITYS Vuonna 2014 tapahtui 483 poliisin raportoimaa tieliikenneonnettomuutta (vuonna 2013 luku oli 560). Onnettomuuksista 3 johti kuolemaan ja 102 loukkaantumiseen. Onnettomuuksissa

Lisätiedot

Oulun seutu kasvaa, liikenne kasvaa

Oulun seutu kasvaa, liikenne kasvaa Liikenteen kasvu ja liikenneturvallisuus Kasvun hillinnän mahdollisuudet Oulun seudulla (OULULIIKA) Kati Kiiskilä Tiehallinto kati.kiiskila@tiehallinto.fi Tuomo Vesajoki Insinööritoimisto Liidea Oy tuomo.vesajoki@liidea.fi

Lisätiedot

15.8.2014 LÄNSI-PENNALAN TEOLLISUUSALUEEN OSAYLEISKAAVA, LIIKENNESELVITYS

15.8.2014 LÄNSI-PENNALAN TEOLLISUUSALUEEN OSAYLEISKAAVA, LIIKENNESELVITYS 15.8.2014 LÄNSI-PENNALAN TEOLLISUUSALUEEN OSAYLEISKAAVA, LIIKENNESELVITYS Ramboll Säterinkatu 6 PL 25 02601 ESPOO T +358 20 755 611 F +358 20 755 6201 www.ramboll.fi 2 Tarkastus 04 Päivämäärä 15/8/2014

Lisätiedot

Kuva 1.1 Onnettomuuksien kokonaismäärän kehitys vakavuuden mukaan

Kuva 1.1 Onnettomuuksien kokonaismäärän kehitys vakavuuden mukaan 1 ONNETTOMUUSMÄÄRÄT JA NIIDEN KEHITYS Vuonna 2013 tapahtui 184 poliisin raportoimaa tieliikenneonnettomuutta (vuonna 2012 luku oli 205). Onnettomuuksista 0 johti kuolemaan ja 33 loukkaantumiseen. Onnettomuuksissa

Lisätiedot

Tuntevatko pyöräilijät ja autoilijat väistämissääntönsä? kyselytutkimuksen tuloksia. Liikenneturvan tutkijaseminaari Salla Karvinen 24.4.

Tuntevatko pyöräilijät ja autoilijat väistämissääntönsä? kyselytutkimuksen tuloksia. Liikenneturvan tutkijaseminaari Salla Karvinen 24.4. Tuntevatko pyöräilijät ja autoilijat väistämissääntönsä? kyselytutkimuksen tuloksia Liikenneturvan tutkijaseminaari Salla Karvinen 24.4.2012 Väistämisvelvollisuus pyörätien jatkeella muuttui vuonna 1997

Lisätiedot

Ylä-Pirkanmaan liikenneturvallisuussuunnitelma. Onnettomuusanalyysin tulokset 21.2.2013

Ylä-Pirkanmaan liikenneturvallisuussuunnitelma. Onnettomuusanalyysin tulokset 21.2.2013 Ylä-Pirkanmaan liikenneturvallisuussuunnitelma Onnettomuusanalyysin tulokset 21.2.2013 KALVOSARJAN SISÄLTÖ Yhteenveto Onnettomuuskehitys, riskit ja vakavuus aluetasolla Onnettomuuksien osalliset ja osallisten

Lisätiedot

Nurmijärven liikenneturvallisuuskysely. Maastokäyntikohteet.

Nurmijärven liikenneturvallisuuskysely. Maastokäyntikohteet. Maastokäynnin 8.4.2010 kohteet: de-ehdotuksen lyhenne: alautteen : K = kevyen liikenteen väylä Asukas- A = U-ELY:n liikenneturvallisuusaloitteet L = kyselyn K = asukaskysely N = nopeusrajoitus palaut-

Lisätiedot

Tieliikenneonnettomuudet v. 2014: KUNTA NAANTALI 13.4.2015

Tieliikenneonnettomuudet v. 2014: KUNTA NAANTALI 13.4.2015 1 ONNETTOMUUSMÄÄRÄT JA NIIDEN KEHITYS Vuonna 2014 tapahtui 102 poliisin raportoimaa tieliikenneonnettomuutta (vuonna 2013 luku oli 77). Onnettomuuksista 1 johti kuolemaan ja 11 loukkaantumiseen. Onnettomuuksissa

Lisätiedot

Outlet-kylän asemakaava Valtatien 2 Lasitehtaantien ja Kauppatien liittymien toimivuustarkastelu

Outlet-kylän asemakaava Valtatien 2 Lasitehtaantien ja Kauppatien liittymien toimivuustarkastelu Outlet-kylän asemakaava Valtatien 2 Lasitehtaantien ja Kauppatien liittymien toimivuustarkastelu Humppilan kunta 12.2.2015 Page 1 Sisältö Työn lähtökohdat Tarkastelut Nykytilanne vuonna 2015 Outlet-kylä

Lisätiedot

Ajokäyttäytyminen leveäkaistaisella tiellä

Ajokäyttäytyminen leveäkaistaisella tiellä S12 Pääteiden parantamisratkaisut Ajokäyttäytyminen leveäkaistaisella tiellä Ajo-opasteiden vaikutukset ja ohitustilanteet Tiehallinnon selvityksiä 50/2004 Ajokäyttäytyminen leveäkaistaisella tiellä Ajo-opasteiden

Lisätiedot

Otteet Otteen liitteet

Otteet Otteen liitteet Helsingin kaupunki Pöytäkirja 22/2012 1 (5) 304 Viilarintie välillä Viikintie - Holkkitie, nro 29955/1-3 ja Viikintie Viilarintien kiertoliittymän kohdalla, nro 29956/1, katusuunnitelmien hyväksyminen,

Lisätiedot

Mittaus 24.06.03, n. 2375ha/vrk Ylinopeutta ajoi vain 2,2 % autoista. Mittaus 13.08.2002, n. 2500ha/vrk Ylinopeutta ajoi enää 4,0 % autoista

Mittaus 24.06.03, n. 2375ha/vrk Ylinopeutta ajoi vain 2,2 % autoista. Mittaus 13.08.2002, n. 2500ha/vrk Ylinopeutta ajoi enää 4,0 % autoista Neljän kolmion liikennejärjestelyjen purku 4.11.2009 Porin liikenneturvallisuussuunnitelmassa 2001 (s 55 ja liite 4) hyvien kokemusten pohjalta päätettiin laajentaa väistämisvelvollisuus joka tulosuunnalta.

Lisätiedot

Tietoa tiensuunnitteluun nro 40

Tietoa tiensuunnitteluun nro 40 Tietoa tiensuunnitteluun nro 40 Julkaisija: Tielaitos, tie- ja liikennetekniikka 4.2.1999 TIEN HÄIKÄISYSUOJAT Yleistä Häikäisysuojan tehtävä on estää vastaantulevan liikenteen aiheuttama häikäisy. Häikäisysuojien

Lisätiedot

Märkäpaluuheijastavien tiemerkintöjen käytön edellytykset Suomessa

Märkäpaluuheijastavien tiemerkintöjen käytön edellytykset Suomessa Märkäpaluuheijastavien tiemerkintöjen käytön edellytykset Suomessa Esko Laiho Tiemerkintäpäivät 7.2.2014 Hyvinkää Taustaa Suomessa vaatimukset tiemerkintöjen märkäpaluuheijastavuudesta urakkakohtaisia.

Lisätiedot

TIELIIKENTEESSÄ KUOLLEET JA LOUKKAANTUNEET

TIELIIKENTEESSÄ KUOLLEET JA LOUKKAANTUNEET TIELIIKENTEESSÄ KUOLLEET JA LOUKKAANTUNEET MOOTTORIPYÖRÄILIJÄT 2000 2008* Lähde: Tilastokeskus ja Liikenneturva. Tilastointiperusteet muuttuneet loukkaantuneiden osalta 2003. Vuosi 2008 ennakkotieto TIELIIKENTEESSÄ

Lisätiedot

Oulun tiepiiri VT 20:N JA MT 848:N LIITTYMÄN TOIMIVUUS: SIMULOINTITARKASTELU JA LIIKENNEVALO-OHJAUKSEN TARVE

Oulun tiepiiri VT 20:N JA MT 848:N LIITTYMÄN TOIMIVUUS: SIMULOINTITARKASTELU JA LIIKENNEVALO-OHJAUKSEN TARVE Oulun tiepiiri VT 20:N JA MT 848:N LIITTYMÄN TOIMIVUUS: SIMULOINTITARKASTELU JA LIIKENNEVALO-OHJAUKSEN TARVE MUISTIO 22.2.2005 SISÄLLYSLUETTELO SISÄLLYSLUETTELO 1 1 TARKASTELUALUE JA MENETELMÄT 2 2 TOIMIVUUS

Lisätiedot

Tieliikenneonnettomuudet v. 2010-2014: KUNTA SAVONLINNA 15.5.2015

Tieliikenneonnettomuudet v. 2010-2014: KUNTA SAVONLINNA 15.5.2015 1 ONNETTOMUUSMÄÄRÄT JA NIIDEN KEHITYS Vuosina 2010-2014 tapahtui 1020 poliisin raportoimaa tieliikenneonnettomuutta (keskimäärin 204 onnettomuutta vuodessa). Onnettomuuksista 6 (1 /v) johti kuolemaan ja

Lisätiedot

Tieliikenneonnettomuudet v. 2011-2015: KUNTA LOPPI 30.3.2016

Tieliikenneonnettomuudet v. 2011-2015: KUNTA LOPPI 30.3.2016 1 ONNETTOMUUSMÄÄRÄT JA NIIDEN KEHITYS Vuosina 2011-2015 tapahtui 494 poliisin raportoimaa tieliikenneonnettomuutta (keskimäärin 99 onnettomuutta vuodessa). Onnettomuuksista 3 (1 /v) johti kuolemaan ja

Lisätiedot

Valtatien 3 parantaminen välillä Ylöjärvi Hämeenkyrö

Valtatien 3 parantaminen välillä Ylöjärvi Hämeenkyrö kansikuva Valtatien 3 parantaminen välillä Ylöjärvi Hämeenkyrö Tekninen raportti 2009 Toiminta- ja suunnitelma-asiakirjat ISBN 978-952-221-244-3 Raportin kuvat ja kartat: Kuvat: Ramboll Finland Oy Pohjakartat:

Lisätiedot

KEMPELEEN LIIKENNE- TURVALLLISSUUNNITELMA ASUKASKYSELY JA ONNETTOMUUSANALYYSI

KEMPELEEN LIIKENNE- TURVALLLISSUUNNITELMA ASUKASKYSELY JA ONNETTOMUUSANALYYSI KEMPELEEN LIIKENNE- TURVALLLISSUUNNITELMA ASUKASKYSELY JA ONNETTOMUUSANALYYSI ASUKAS- JA KOULULAISKYSELY TOTEUTUS Toteutettiin 19.4-24.5.2013 Asukaskyselyyn vastasi 456 henkilöä ja koululaiskyselyyn 116

Lisätiedot

SAVONLINNAN LIIKENNEONNETTOMUUSSELVITYS V. 2008

SAVONLINNAN LIIKENNEONNETTOMUUSSELVITYS V. 2008 SAVONLINNAN LIIKENNEONNETTOMUUSSELVITYS V. 2008 SAVONLINNAN KAUPUNKI 10.3.2009 SISÄLLYSLUETTELO SAVONLINNAN LIIKENNEONNETTOMUUSSELVITYS VUODELTA 2008 1. YLEISTÄ 3 2. LIIKENNEONNETTOMUUDET LAJITTAIN 4 KEVYTLIIKENNEONNETTOMUUDET

Lisätiedot

HARVIALAN ALUEEN LIIKENNE RAKENNUSKESKUS CENTRA 30.9.2011

HARVIALAN ALUEEN LIIKENNE RAKENNUSKESKUS CENTRA 30.9.2011 HARVIALAN ALUEEN LIIKENNE RAKENNUSKESKUS CENTRA 30.9.2011 1 AIKAISEMMAT SUUNNITELMAT Vuonna 2010 tehtiin Harvialan alueen liikenneselvitys Selvityksessä tutkittiin v. 2030 ennustetilannetta, jossa alueelle

Lisätiedot

Savonlinnan seudun liikenneturvallisuussuunnitelma SAVONLINNAN LIIKENNEONNETTOMUUDET JA YHTEENVETO ONGELMISTA

Savonlinnan seudun liikenneturvallisuussuunnitelma SAVONLINNAN LIIKENNEONNETTOMUUDET JA YHTEENVETO ONGELMISTA Savonlinnan seudun liikenneturvallisuussuunnitelma 1 Tieliikenneonnettomuudet Savonlinnan seudun liikenneturvallisuussuunnitelma SAVONLINNAN LIIKENNEONNETTOMUUDET JA YHTEENVETO ONGELMISTA 1 Liikenneonnettomuudet

Lisätiedot

PIHAKADUT ANTTILANMÄELLÄ

PIHAKADUT ANTTILANMÄELLÄ PIHAKADUT ANTTILANMÄELLÄ asukasyhdistyksen johtokunta 26.4.2011 asukasyhdistyksen vuosikokous 30.3.2011 asukasyhdistyksen yleinen kokous 28.10.2010 asukasyhdistyksen johtokunta 24.5.2010 asukasyhdistyksen

Lisätiedot

KYSELY: Kivistön alueen katuverkoston nykykunto. Katukohtaiset asukaspalautteet 15.4-15.5.2010

KYSELY: Kivistön alueen katuverkoston nykykunto. Katukohtaiset asukaspalautteet 15.4-15.5.2010 KYSELY: Kivistön alueen katuverkoston nykykunto Katukohtaiset asukaspalautteet 15.4-15.5.2010 Kannistontie 1/3 Tiessä on keväisin routavaurioita hulevesiviemäreiden kohdalla. Routavauriot aiheuttavat sietämättömän

Lisätiedot

LIIKENNEONNETTOMUUKSIEN TUTKIJALAUTAKUNNAT

LIIKENNEONNETTOMUUKSIEN TUTKIJALAUTAKUNNAT LIIKENNEONNETTOMUUKSIEN TUTKIJALAUTAKUNNAT Liikenneturvallisuustutkija Käyttäytymistiedejäsen tutkijalautakunnassa Liikennevakuutuskeskus, Liikenneonnettomuuksien tutkinta Pieni teollisuuskatu 7 FIN-02920

Lisätiedot

Tielaitoksen sisäisiä julkaisuja 29/2000. Pääteiden liittymätyyppien liikennetaloudelliset käyttöalueet. S 12 Pääteiden parantamisratkaisut

Tielaitoksen sisäisiä julkaisuja 29/2000. Pääteiden liittymätyyppien liikennetaloudelliset käyttöalueet. S 12 Pääteiden parantamisratkaisut Tielaitoksen sisäisiä julkaisuja 29/ S 12 Pääteiden parantamisratkaisut Pääteiden liittymätyyppien liikennetaloudelliset käyttöalueet Tielaitos TIEHALLINTO Helsinki TIEL 4249 Helsinki Julkaisua myy: Tielaitos,

Lisätiedot

Tietoa tiensuunnitteluun nro 51

Tietoa tiensuunnitteluun nro 51 Tietoa tiensuunnitteluun nro 51 Julkaisija: Tielaitos, tie- ja liikennetekniikka 5.9.2000 RASKAAT AJONEUVOT KIERTOLIITTYMISSÄ Tässä tiedotteessa kuvataan kiertoliittymissä tehdyn raskaiden ajoneuvojen

Lisätiedot

LIIKENTEELLISET TARKASTELUT HENNA, ORIMATTILA

LIIKENTEELLISET TARKASTELUT HENNA, ORIMATTILA Intended for Jouko Kunnas Document type Muistio Date Kesäkuu 2014 LIIKENTEELLISET TARKASTELUT HENNA, ORIMATTILA LIIKENTEELLISET TARKASTELUT HENNA, ORIMATTILA Date 2014/05/30 J. Nyberg, J. Räsänen Made

Lisätiedot

Jaakko Tuominen 14.1.2013 1 (8)

Jaakko Tuominen 14.1.2013 1 (8) Jaakko Tuominen 14.1.2013 1 (8) 1 Yleistä Tarkastelualue sijaitsee Tuusulassa Vantaan rajalla. Kuva 1: tarkastelualueen sijainti (www.tuusula.fi) Kelatien alue on pienteollisuusaluetta ja alueen toteutunut

Lisätiedot

Matkanopeudet kaksikaistaisilla pääteillä. Seurantatietojen käyttö liikenneturvallisuustyössä. Riikka Rajamäki

Matkanopeudet kaksikaistaisilla pääteillä. Seurantatietojen käyttö liikenneturvallisuustyössä. Riikka Rajamäki S VISIONS SCIENCE TECHNOLOGY RESEARCH HIGHLIGHT 6 Matkanopeudet kaksikaistaisilla pääteillä Seurantatietojen käyttö liikenneturvallisuustyössä Riikka Rajamäki VTT TECHNOLOGY 6 Matkanopeudet kaksikaistaisilla

Lisätiedot

TIIVISTELMÄ. Ennen varsinaisten suunnitteluohjeiden valmistumista voidaan soveltaa tässä selvityksessä esitettyjä periaatteita.

TIIVISTELMÄ. Ennen varsinaisten suunnitteluohjeiden valmistumista voidaan soveltaa tässä selvityksessä esitettyjä periaatteita. S12 Pääteiden parantamisratkaisut: Kaksiajorataisten teiden keskikaistojen kulkuaukot. Helsinki 2001. Tiehallinto, Tie- ja liikennetekniikka. Tiehallinnon selvityksiä 43/2001. 39 s. + liitt. ISSN 1457-9871,

Lisätiedot

Kotkan Kantasataman liikenneselvitys Toimivuustarkastelut. Strafica Oy 27.11.2014

Kotkan Kantasataman liikenneselvitys Toimivuustarkastelut. Strafica Oy 27.11.2014 LIITE 6 Kotkan Kantasataman liikenneselvitys Toimivuustarkastelut Strafica Oy 27.11.2014 Kantasataman lopputilanne 6.11.2014 2 Liikenne-ennuste Keväällä 2014 laadittua liikenne-ennustetta päivitettiin

Lisätiedot

Autojen turvatekniikka ja liikenneturvallisuus

Autojen turvatekniikka ja liikenneturvallisuus Autojen turvatekniikka ja liikenneturvallisuus Vaikuttajien Autoiluakatemia 11.-12.9.2012 Premier Parkissa Vakuutuskeskus, Vahingontorjuntayksikkö Pieni teollisuuskatu 7, FIN-02920 ESPOO Puh: +358 9 680401,

Lisätiedot

RAJALINNAN TYÖPAIKKA-ALUE II, 3449, LIIKENNESELVITYS

RAJALINNAN TYÖPAIKKA-ALUE II, 3449, LIIKENNESELVITYS 1/5 Kaavoitus RAJALINNAN TYÖPAIKKA-ALUE II, 3449, LIIKENNESELVITYS Tehtävä Tehtävänä oli tarkastella asemakaava-alueen liikennejärjestelyjä, asemakaavan vaikutusta liikenneverkkoon sekä uuden maankäytön

Lisätiedot

Valtatien 24 parantaminen Pasolan kohdalla Liittymäselvitys. Asikkala

Valtatien 24 parantaminen Pasolan kohdalla Liittymäselvitys. Asikkala Valtatien 24 parantaminen Pasolan kohdalla Asikkala 2011 Valtatien 24 parantaminen Pasolan kohdalla 1 SISÄLTÖ 1. SUUNNITTELUN LÄHTÖKOHDAT 3 1.1 SUUNNITTELUKOHDE JA TIEVERKKO 3 1.2 MAANKÄYTTÖ JA KAAVOITUS

Lisätiedot

Tehostettu kameravalvonta ja puuttumiskynnyksen alentaminen. Kokeilu kantatiellä 51 syyskuussa 2007

Tehostettu kameravalvonta ja puuttumiskynnyksen alentaminen. Kokeilu kantatiellä 51 syyskuussa 2007 Tehostettu kameravalvonta ja puuttumiskynnyksen alentaminen Kokeilu kantatiellä 51 syyskuussa 2007 Kokeilu pähkinänkuoressa Kantatie 51:llä, Kirkkonummen ja Karjaan välillä kokeiltiin syyskuussa 2007 tehostettua

Lisätiedot

Pyörätie. Pyörätie voidaan osoittaa joko yksi- tai kaksisuuntaiseksi.

Pyörätie. Pyörätie voidaan osoittaa joko yksi- tai kaksisuuntaiseksi. Pyörätie Pyörätiellä tarkoitetaan polkupyöräliikenteelle tarkoitettua, liikennemerkillä osoitettua, ajoradasta rakenteellisesti erotettua tien osaa taikka erillistä tietä. Pyörätie voidaan osoittaa joko

Lisätiedot