Rattijuopumus on vakava tieliikenteen ongelma. Jo. Rattijuoppo on yhä useammin 18-vuotias. lääketiede. Alkuperäistutkimus
|
|
- Jarkko Antti Hiltunen
- 8 vuotta sitten
- Katselukertoja:
Transkriptio
1 Alkuperäistutkimus Antti Impinen, Ossi Rahkonen, Karoliina Ojaniemi, Pirjo Lillsunde, Eero Lahelma, Aini Ostamo Rattijuoppo on yhä useammin 18-vuotias Lähtökohdat Tutkimuksessa selvitettiin epäiltyjen rattijuopumustapausten lukumäärää ja väestöön suhteutettua ilmaantuvuutta iän ja sukupuolen mukaan yhdeksäntoista vuoden ajanjaksolta Ilmiötä tarkasteltiin yhdessä alkoholinkulutuksen muutosten kanssa. Menetelmät Aineisto sisälsi kaikki poliisin tietoon vuosilta tulleet epäillyt rattijuopumukset, joissa kuljettajan epäiltiin nauttineen alkoholia. Aineiston ulkopuolelle jätettiin tapaukset, joissa havaittiin huumeiden tai lääkkeiden vaikutuksen alaisena ajamista. Tutkimus rajattiin koskemaan moottoroitua tieliikennettä. Tapauksille laskettiin ilmaantuvuusluvut tuhatta henkilöä kohden. Tulokset Rattijuopumukset vähenivät 1990-luvun alun talouslaman aikana ja lisääntyivät laman jälkeen seuraten alkoholinkulutuksen vaihtelua. Muutokset olivat erityisen voimakkaita vuotiaiden ikäryhmässä, jossa tapausten ilmaantuvuus laski puoleen vuosina Naisten osuus rattijuopumustapauksista lähes kaksinkertaistui tarkasteluajanjaksolla 6,5 %:sta 11 %:iin kaikista tapauksista. Viisikymmentä vuotta täyttäneillä rattijuopumusten ilmaantuvuus kasvoi 2,5-kertaiseksi. Tapaukset ajoittuvat erityisen runsaasti viikonloppuihin ja yöaikaan. Päätelmät Nuoret vuotiaat ovat selkeästi suurin riskiryhmä rattijuopumukselle. Ilmaantuvuuden muutokset ovat nuorten kuljettajien keskuudessa suuria. Alkoholinkulutuksen muutokset näyttävät vaikuttavan nuoriin voimakkaammin kuin muihin. Haitallista alkoholinkulutusta ja rattijuopumusta ennaltaehkäiseviä toimenpiteitä tulisi kohdistaa jo ajokortti-ikää lähestyviin nuoriin perusterveydenhuollossa. Liikennevalvontaa tulisi tehostaa erityisesti viikonloppuina, juhlapyhinä ja iltayön tunteina. Rattijuopumus on vakava tieliikenteen ongelma. Jo pienikin määrä alkoholia kasvattaa onnettomuusriskiä ja seurausten vakavuutta (1,2). Vammautumiset ja kuolemantapaukset ovat tavallisempia rattijuopumusonnettomuuksissa kuin muissa onnettomuuksissa. Vuosittain tieliikenteessä menehtyy noin 400 ja loukkaantuu henkilöä. Näistä rattijuopot aiheuttavat noin 100 kuolemantapausta ja loukkaantumiseen johtanutta onnettomuutta (3). Poliisin tietoon tulee Suomessa lähes epäiltyä rattijuopumusta vuosittain. Näistä suurin osa on alkoholista johtuvia tapauksia, mutta muiden päihdyttävien aineiden osuus on kasvanut erityisesti vuonna 2003 voimaan tulleen huumeiden nollatoleranssilain jälkeen (4,5). Joka sadannella liikennevirrassa kulkevalla autoilijalla arvellaan olevan alkoholia veressään. Noin joka 500. autoilijan veren alkoholipitoisuus ylittää rattijuopumuksen rangaistavuuden rajan. (6) Yli puolet kiinnijääneistä rattijuopoista ylittää törkeän rattijuopumuksen rajan (7). 2221
2 Kuvio 1. Rattijuopumuksen esiintymistä, riskitekijöitä ja seurauksia on Suomessa tutkittu vähän. Liikenneturva on raportoinut perustilastoja, ja rattijuoppojen osuutta liikennevirrassa on seurattu vuodesta 1979 (6,8). Vuonna 1996 Suomessa voimaan tullutta EU-direktiivin edellyttämää rattijuopon päihderiippuvuusarviota ja hoitoonohjausta on tutkittu jonkin verran (9,10) luvun alkuvuosien laskun jälkeen rattijuoppojen osuus pysyi lähes ennallaan vuosituhannen vaihteeseen, minkä jälkeen se on kasvanut ja on 0,2 % liikennevirrasta. Myös törkeään rattijuopumukseen syyllistyneiden määrän arvellaan olevan kasvussa (6). Tämän tutkimuksen tavoitteena oli selvittää epäiltyjen rattijuopumustapausten lukumäärää ja ilmaantuvuutta vuosina Ilmiötä tarkasteltiin eri-ikäisten miesten ja naisten kohdalla alkoholipolitiikan ja muiden yhteiskunnassa tapahtuneiden muutosten taustaa vasten. Epäillyt rattijuopumustapaukset sekä tilastoitu alkoholinkulutus 100- prosenttisena alkoholina henkilöä kohti vuodessa Kuvio 2. Naisten osuus epäillyistä rattijuopoista Aineisto ja menetelmät Rattijuopumuksella tarkoitetaan alkoholin, huumeiden tai lääkkeiden vaikutuksen alaisena ajamista. Lain mukaan henkilö syyllistyy rattijuopumukseen silloin, kun veren alkoholipitoisuus on vähintään 0,5 promillea ( ) tai litrassa uloshengitysilmaa on 0,22 milligrammaa alkoholia (mg/l). Törkeän rattijuopumuksen rajana on lähtien ollut 1,2 promillea alkoholia veressä tai uloshengitysilmassa 0,53 mg/l. Huumausaineiden ja niiden aineenvaihduntatuotteiden osalta voimassa on ollut nollatoleranssi vuodesta 2003 (11). Kun poliisi epäilee rattijuopumusta, suoritetaan epäillylle kuljettajalle tarkkuusalkometrikoe tai verikoe. Verikoe otetaan myös, mikäli epäilty ei kykene puhaltamaan tai hänen epäillään käyttäneen huumaavia aineita. Suomessa päihtyneenä ajamisesta epäillyn alkoholi- ja huumemääritykset tehdään keskitetysti Kansanterveyslaitoksen huumetutkimusyksikössä. Huume- ja alkoholianalyysit tehdään poliisin toimeksiannosta. Rattijuopumusaineistosta on muodostettu tutkimusrekisteri, jonka rekisterinpitäjänä toimii Kansanterveyslaitos ja jonka omistusoikeus on sisäasiainministeriön poliisiosastolla. Tämän tutkimuksen aineisto muodostuu tapauksista, joissa ajoneuvon kuljettajaa epäillään ajamisesta alkoholin vaikutuksen alaisena vuosina Epäillyt käsittävät kaikki ne henkilöt, joilta on otettu tarkkuusalkometri- tai verikoe liikennejuopumusepäilyn takia. Kokeen tulosta tai mahdollista tuomiota ei tutkimuksessa otettu huomioon. Rekisteri on kansainvälisesti ainutlaatuinen ja tarjoaa poikkeuksellisen hyvät mahdollisuudet tutkia päihdyttävien aineiden vaikutuksen alaisena ajamista. Perusaineisto sisältää sosiodemografisia, kliinisiä, laboratorio-, poliisi- ja tapahtumatietoja. Epäillyille rattijuopoille suoritetun verikokeen tulokset on tallennettu sähköisesti vuodesta 1988 alkaen. Verikokeille vaihtoehtoisia tarkkuusalkometrikokeita on suoritettu vuodesta Vuosina aineistosta 48 % oli peräisin tarkkuusalkometrikokeesta. Vuonna 2007 tarkkuusalkometrikokeiden osuus oli noin 60 % kaikista tapauksista. Tutkimuksen aineisto on rajattu siten, että mukaan on otettu tapaukset, jotka täyttävät seuraavat ehdot: ainoastaan alkoholin nauttimista epäillään, tapaus on sattunut maantieliikennealueella, liikenneväline on ollut moottoroitu, ja henkilö on vuoden ikäinen. Ilmaantuvuuslukujen laskemiseen on käytetty kunkin vuoden vuotiasta keskiväestöä, joka perustuu Tilastokeskuksen väestötilastoihin (12). Alkoholinkulutuksella tarkoitetaan Stakesin tilastoimaa alkoholinkulutusta (13). Tulokset Vuosina aineistossa oli yhteensä havaintoa, joista 91 % oli miehiä. Vähimmillään tapauksia oli vuonna 1999 ja enimmillään vuonna Eniten epäiltyjä tapauksia kertyi vuotiaille yhden ikävuoden tarkkuudella tarkasteltuna. Tapauksista 91 %:ssa liikennevälineenä oli henkilö- tai pakettiauto. Kolmanneksi yleisin liikenneväline oli mopo, joiden kuljettajille sattui 5 % tapauksista. 2222
3 Eniten rattijuopumuksesta epäiltyjä kuljettajia jäi kiinni vuosina , jolloin tapauksia oli vuosittain noin Huippu oli vuonna 1990 (kuvio 1). Vuodesta 1990 vuoteen 1994 rattijuopumusepäilyjen määrä väheni 35 % alkoholinkulutuksen laskiessa samanaikaisesti 14 % vuoden 1990 tasosta. Vuoden 1999 jälkeen rattijuopumusten määrä on kasvanut jonkin verran. Vuonna 2007 rattijuopumusepäilyjen lukumäärä kasvoi yli tapaukseen, mikä on korkein luku sitten vuoden Epäiltyjen keski-ikä oli 36 vuotta ja mediaani-ikä 35 vuotta. Miesten ja naisten keskiarvot olivat lähellä toisiaan ja mediaanit olivat samat. Useimmiten rattijuopumukseen syyllistyvät äskettäin 18 vuotta täyttäneet. Alle 15-vuotiaiden ja 75 vuotta täyttäneiden rattijuopumustapaukset olivat harvinaisia. Kaikista epäillyistä naisia oli 8 % osuuden kasvaessa runsaasta 6 %:sta 11 %:iin vuosina (kuvio 2). Naisten osuus epäillyistä oli 8:n ja 11 %:n välillä vuotiailla. Tätä nuoremmilla ja vanhemmilla naisten osuus oli pienempi. Rattijuopumuksesta epäiltyjä oli eniten kesä- ja heinäkuussa, vähiten helmi-, joulu- ja tammikuussa. Alkoholin vaikutuksen alaisena ajaminen keskittyi paljolti viikonloppuöihin (kuvio 3). Tapauksista 16 % sattui perjantaina, 28 % lauantaina ja 19 % sunnuntaina. Rattijuopumustapausten määrä kasvoi iltaisin kello 19:stä alkaen ja eniten kiinnijääneitä oli välisenä aikana. Suvantokohta saavutettiin kello aikaan, jonka jälkeen välillä voitiin havaita piikki tapausten lukumäärässä. Tämän jälkeen tapausten määrä tasoittui iltaan asti. Erityisen runsaasti tapauksia oli havaittavissa kansallisina juhlapäivinä, vappuna, juhannuksena ja uutena vuonna (kuvio 4). Rattijuopumustapausten ilmaantuvuus oli 5,6 tapausta 1 000:tta henkilövuotta kohden vuosina (kuvio 5). Iän mukaista tarkastelua varten aineisto luokiteltiin kahdeksaan ryhmään: vuotiaat, vuotiaat, vuotiaat, vuotiaat, vuotiaat, vuotiaat, vuotiaat ja vuotiaat. Selvästi korkein, yli kaksinkertainen koko vuotiaaseen väestöön verrattuna, väestöön suhteutettu tapahtumatiheys (13,2/1 000 henkilövuotta) oli juuri ajo-oikeuden saaneiden vuotiaiden ikäryhmässä, jossa myös muutokset olivat voimakkaimpia. Rattijuopumusten ilmaantuvuus noudatti pääpiirtein ikäjärjestystä siten, että iäkkäät liikkujat syyllistyivät rattijuopumukseen nuorempia ikäryhmiä harvemmin. Poikkeuksen muodostivat vuotiaat, jotka syyllistyivät rattijuopumukseen (6,8/1 000 henkilövuotta) yhtä usein kuin vuotiaat (6,5/1 000 henkilövuotta). Eri ikäryhmissä rattijuopumuksen ilmaantuvuuden kehitys poikkesi toisistaan tutkitulla ajanjaksolla. Suurimmat ja nopeimmat muutokset tapahtuivat nuorimpien tiellä liikkujien kohdalla. Alle 40-vuotiaiden rattijuopumukset vähenivät nopeasti 1990-luvun alkupuolella, jonka jälkeen tilanne pysyi vakaana vuosikymmenen loppuun asti luvulla kehitys vaihteli. Viisikymmentä vuotta täyttäneiden ikäryhmissä rattijuopumusten ilmaantuvuus näytti tasaisesti kasvavan. Näissä ikäryhmissä rattijuopumuksen lisääntymiseen lienee vaikuttanut myös iäkkäämpien henkilöiden ajokorttien yleistyminen verrattuna parin vuosikymmenen takaisiin samanikäisiin. Kuvio 3. Epäillyt rattijuopumustapaukset viikonpäivän, kellonajan ja sukupuolen mukaan yhteensä vuosina Kuvio 4. Epäillyt rattijuopumustapaukset päivämäärän ja sukupuolen mukaan yhteensä vuosina Kuvio 5. Rattijuopumusepäilyjen ilmaantuvuus 1 000:tta asukasta kohti ikäryhmittäin Ilmaantuvuus/ Vuosi
4 Veren alkoholipitoisuuden keskiarvo aineistossa oli 1,62 promillea ja hengitysilman alkoholipitoisuus 0,57 mg/l. Naisten veren alkoholipitoisuuden keskiarvo oli 0,09 promillea alhaisempi ja hengitysilman alkoholipitoisuuden keskiarvo 0,03 mg alhaisempi kuin miesten. Matalimmat alkoholipitoisuuden keskiarvot olivat alle 20- ja yli 70-vuotiailla ja korkeimmat vuotiailla. Pohdinta Liikennejuopumuksen tarkkaa yleisyyttä on vaikea arvioida, sillä kiinnijääneet rattijuopot ovat vain osa kaikista rattijuopumukseen syyllistyvistä henkilöistä (7,14). Liikennevirrasta tehtyjen tutkimusten perusteella rattijuoppoja on kuljettajista noin 0,2 % ja maistelleita (alkoholia < 0,5 ) vajaa 1 % (7). Kansainvälisesti rattijuopumus Suomessa on harvinaista, mutta alkoholipitoisuudet korkeita, mikä saattaa kuvastaa suomalaista tapaa juoda humalahakuisesti. Juomatapojen vaikutuksesta rattijuopumukseen kertoo myös tapausten ajallinen jakauma. Tavallisimmin auton rattiin lähdetään juomisen jälkeen loma-aikana, viikonloppuisin ja yöllä. Helsingissä tehdyn selvityksen mukaan vuonna 1990 rattijuopumukseen syyllistyneistä 37 % oli viiden edellisen vuoden aikana jäänyt kiinni rattijuopumuksesta ainakin kerran (15). Toisen tutkimuksen mukaan kaksi kolmesta rattijuopumukseen tuomitusta uusii tekonsa (16). Epäiltyjen rattijuopumustapausten määrä on viime vuosina kasvanut. Alkoholinkulutus on alkoholiveron alentamisen myötä kasvanut voimakkaasti, ja ajoneuvoja on enemmän kuin koskaan aikaisemmin. Muutokset näkyvät etenkin vuotiaiden liikennekäyttäytymisessä. Tästä asiasta tiedettiin h Väestön keskimääräinen alkoholinkulutus vaikuttaa rattijuopumusten määrään. h Rattijuopumuksia todettiin eniten ennen talouslaman alkua vuosina alkoholinkulutuksen ollessa suurta. Laman aikana alkoholinkulutus ja rattijuopumus kääntyivät laskuun. h Nuoret ja kokemattomat kuljettajat ovat erityisen riskialtis ryhmä liikenteessä. Tämä tutkimus opetti h Alkoholinkulutuksen muutokset heijastuvat erityisen vahvasti nuorten kuljettajien rattijuopumustapauksiin. Ilmiö voidaan havaita sekä miehillä että naisilla. h Naisten osuus rattijuopoista on kasvussa. Tällä hetkellä joka yhdeksäs rattijuoppo on nainen. h Rattijuopumus keskittyy iltoihin, viikonloppuihin ja juhlapyhien aikaan. h Nuorten ongelmalliseen alkoholinkäyttöön tulisi puuttua varhain, viimeistään ajo-oikeutta myönnettäessä. Rattijuopumustapauksissa kuolleiden ja loukkaantuneiden määrä on pysytellyt samana reilun kymmenen vuoden ajan. Naisten osuus epäillyistä rattijuopumustapauksista on kasvanut. Myös 50 vuotta täyttäneillä väestöön suhteutettu rattijuopumus näyttää tasaisesti yleistyneen. Tähän kehitykseen saattaa vaikuttaa ajokorttien yleistyminen ja juomatapojen muuttuminen. Naiset hankkivat ajokortin useammin kuin ennen ja käyttävät myös enemmän alkoholia. Samoin nuorempiin kohortteihin kuuluvat hankkivat ajokortin useammin sekä käyttävät alkoholia useammin ja runsaammin kuin vanhempiin kohortteihin kuuluvat. Ajokorttien lukumäärään suhteutettu rattijuopumus näyttää myös lisääntyneen useissa ikäryhmissä. Tästä huolimatta suurin vaihtelu rattijuopumuksen ilmaantuvuudessa on edelleenkin vuotiaiden kohdalla. He syyllistyvät rattijuopumukseen yli kaksi kertaa useammin kuin vuotias väestö keskimäärin. Tilanne on huolestuttava, sillä juopuneena ajaminen on erityisen vaarallista nuorelle ja kokemattomalle kuljettajalle (17). Päihtyneenä ajamisen yleisyyteen vaikuttavat useat yhteiskunnalliset tekijät, kuten väestön ikärakenne, taloudelliset suhdanteet, liikennevalvonnan tehokkuus, alkoholinkulutus, sekä ajoneuvojen ja ajokorttien määrä (18). Vuosittainen tilastoitu alkoholinkulutus on kasvanut Suomessa viimeisten kymmenen vuoden kuluessa lähes kahdella litralla absoluuttista alkoholia asukasta kohden (13). Samanaikaisesti rekisterissä olevia henkilöautoja on yli puoli miljoonaa enemmän kuin aiemmin. Moottoripyörien ja mopojen määrä kasvoi niin, että niitä on lähes enemmän kuin ennen (19). On arvioitu, että litran lisäys alkoholinkulutuksessa lisää päihtyneiden kuljettajien aiheuttamia kuolonkolareita 8 14 % (20). Liikennevalvonnan tehokkuus on eräs kiinnijääneiden määrään vaikuttava tekijä. Vaikutuksen voidaan ajatella olevan kaksisuuntainen. Lisääntynyt kiinnijäämisen riski lisää ilmitulevia tapauksia, mutta voi toisaalta nostaa kynnystä päihtyneenä ajamiselle. Liikkuvan poliisin suorittamat puhallutukset ovat lisääntyneet selvästi viimeisten kahdenkymmenen vuoden aikana, vaikka puhallutusten kokonaismäärästä ei ole luotettavaa tietoa koko ajanjaksolta (7). Epäiltyjen rattijuopumusten määrän romahtaminen 1990-luvun alussa näyttää kuitenkin ajoittuvan samanaikaisesti puhallutusten lisäämisen kanssa. On kuitenkin muistettava, että vain osa rattijuopumuksista tulee ilmi suoraan poliisin liikennevalvonnan kautta. Merkittävä osa rattijuopoista jää kiinni ilmiannon tai liikennevahingon seurauksena. Eniten rattijuopumustapauksia tuli ilmi 1990-luvun alussa ennen laman alkua. Tällöin myös alkoholinkulutus oli noussut uuteen ennätykseen. Laman seurauksena alkoholinkulutus väheni, minkä lisäksi ajoneuvokannan kasvu pysähtyi. Samanaikaisesti epäiltyjen rattijuoppojen määrä laski selvästi. Talouden suhdanteet ja alkoholinkulutus heijastuvat erityisen vahvasti nuorten rattijuopumusepäilyjen määrään. Vaikka epäillyt tapaukset ovat lisääntyneet luvulla, kasvu ei kuitenkaan vastaa ennätyksellisen korkeaksi kivunnutta alkoholinkulutusta. 2224
5 English summary Changed alcohol consumption reflected in drink-driving amongst young drivers Background The aims of the study were to investigate the incidence and trends of suspected drink-driving during the nineteen years between 1989 and 2007 according to age and sex in Finland. Methods The data included all suspected drink-driving cases in Finland between 1989 and Cases involving illegal or medical drugs were excluded. The data were limited to motorized road traffic. The annual incidence per 1000 population was calculated according to sex and age. Results The changes in the number of drink-driving cases followed changes in the trends in economic development and changes in overall alcohol consumption. These changes were most pronounced amongst 18- to 19-year-olds in whom the incidence halved between 1990 and The proportion of drink-drivers who were women almost doubled from 6.5% to 11% of all cases. The incidence of drinkdriving in those aged over fifty years increased 2.5-fold. Most events took place during weekend nights. Conclusions Young men aged 18 to 19 years are still at the highest risk of committing drink-driving offences. Alcohol consumption features more prominently driving offences in the young than in other drivers. Preventative measures in healthcare should be targeted at youths close to the legal age of driving. Road checks are required, especially at weekends, on national holidays and late at night. Antti Impinen Researcher National Public Health Institute Ossi Rahkonen, Karoliina Ojaniemi, Pirjo Lillsunde, Eero Lahelma, Aini Ostamo On havaittu, että rattijuopumusta voidaan ehkäistä tehokkaasti ajoneuvon käytön rajoittamisella (21,22,23). Havainto kannustaa ajoneuvon käyttöä ehkäisevien toimenpiteiden voimakkaampaan käyttöönottoon ja kehittämiseen. Tällaisia toimenpiteitä ovat esimerkiksi alkolukkojen asentaminen ajoneuvoon sekä ajoneuvon takavarikointi. Alkolukkoja käyttävissä maissa on kohdehenkilöiden alkoholinkäyttö vähentynyt ja uusimisriski pienentynyt. Uusimisriski on tosin saattanut kasvaa heti alkolukon poistamisen jälkeen (24,25). Alkolukoilla on myös mahdollista kerätä puhallustuloksista aineistoa, jonka avulla voidaan arvioida kuljettajan riskiä syyllistyä rikkeisiin myöhemmin (26). Rangaistusten koventaminen ei vähennä rattijuopumusten määrää yhtä paljon kuin korkea kiinnijäämisriski (27,28). Kiinnijäämisen todennäköisyyttä voidaan kasvattaa lisäämällä liikennevalvonnan resursseja. Rattijuoppojen osuus liikennevirrassa on kuitenkin pieni Suomessa, jolloin liikennevalvonnan tehostamisesta saadaan suhteellisesti pienempi hyöty. Tämän sijaan ehkäiseviä toimia voidaan kohdistaa ongelmaryhmiin, joita ovat nuoret ja uusijat. Koska peräti kahden rattijuopon kolmesta on havaittu uusivan tekonsa, monien jopa toistuvasti, uusijoiden osuus kaikista tapauksista on merkittävä. Valvonnan tehostaminen erityisesti pahimpina riskiaikoina, kuten pikkutunneilla, viikonloppuina ja juhlapyhinä, voisivat olla tehokkaita keinoja rattijuopumusten ja niiden seurausten ehkäisemiseksi. Alle 18-vuotiaiden nuorten alkoholinkäyttö on yleistä. Lähes joka viides yläasteikäinen ja joka neljäs lukioikäinen sanoo juovansa itsensä tosihumalaan vähintään kerran kuussa (29). Monet ajavatkin ensimmäisen kerran juovuksissa mopolla tai skootterilla, mutta myös alaikäiset syyllistyvät rattijuopumukseen autolla. Nuorten keskuudessa runsaskaan alkoholinkäyttö ei välttämättä ole sosiaalisesti tuomittavaa, minkä lisäksi ajokortin hankkiminen on monelle nuorelle aikuistumiseen kuuluva itsestäänselvyys. Tilastot osoittavat, että yhdistelmä johtaa usein virhearviointiin. Rattijuoppojen hoitoonohjauksen vaikutus rattijuopumusten uusimiseen on todettu vähäiseksi (9,30), ja päihderiippuvuuden arviointi rattijuopumuksen yhteydessä on nuorten päihdehäiriöiden kehittymistä ajatellen usein myöhäistä. Päihdehäiriöt alkavat usein nuoruudessa ja ovat suhteellisen yleisiä, pitkäkestoisia ja toistuvia (31). Perusterveydenhuollon lääkärit joutuvat kohtaamaan nuorten keskuudessa lisääntyneen alkoholin ja muiden päihteiden käytön. Lääkäreiden koulutuksessa tulisi kiinnittää entistä enemmän huomiota päihteitä käyttävän nuoren kohtaamiseen. Kaikki nuorten kanssa toimivat ammattiryhmät tulisi kouluttaa nuorten päihdeongelmien tunnistamiseen. Nuorten päihde- ja mielenterveyspalvelut tarvitsevat riittävät resurssit, jotta tehokas hoito, neuvonta ja ehkäisy turvataan. Tässä tutkimuksessa on voitu tarkastella rattijuopumuksen taustoja vain yleisellä tasolla. Vaikka käytetty rekisteriaineisto on kansainvälisesti katsoen laadukas ja mittava, on siinä omat rajoituksensa: tieto on osittain puutteellista, luokitukset ovat muuttuneet ja tapaukset ovat saattaneet valikoitua aineistoon. Kiinnijääneiden rattijuoppojen ei voida katsoa olevan edustava otos liikennevirrassa olevista rattijuopoista, sillä kiinnijääneissä tulevat yliedustetuksi poliisin huomiota kiinnittävät kuljettajat. Näitä ovat esimerkiksi voimakkaimmin päihtyneet, liikennesääntöjä rikkovat sekä poliisin vanhat tutut, joilla on tilillään aiempia rikoksia. Tutkimusaineisto ei sisältänyt minkäänlaisia tunnistetietoja, joilla yksittäisen henkilön tunnistaminen aineiston sisällä olisi mahdollista. Tämän vuoksi aineiston jokaista havaintoa on käsitelty omana riippumattomana tapahtumanaan eikä 2225
6 erillisinä henkilöinä. Rattijuopumuksen uusijoiden eikä uusintakertojen osuuksia ole ollut mahdollista selvittää. On myös huomattava, että tutkimusaineisto on kerätty kahdenkymmenen vuoden ajanjaksolla. Tällä aikavälillä tapahtuneet suomalaisen yhteiskunnan muutokset ovat talous- ja kulutustilastojen kertomaa mittavammat. Tämä tutkimus ei myöskään käsittele kasvavaa huumausaineongelmaa. Rattijuopumuksista on tutkimuksellamme saatu kaivattu yleiskuva ongelman laajuudesta. Kiitokset Suomen Akatemian Päihteet ja addiktio -tutkimusohjelmalle. Kirjallisuutta 1 Ogden EJ, Moskowitz H. Effects of alcohol and other drugs on driver performance. Traffic Inj Prev 2004;5: Movig KL, Mathijssen MP, Nagel PH ym. Psychoactive substance use and the risk of motor vehicle accidents. Accid Anal Prev 2004;36: Tilastokeskus, Liikenneturva. Tieliikenneonnettomuudet Liikenne ja matkailu. Suomen virallinen tilasto Lillsunde P, Gunnar T. Drugs and Driving. The Finnish Perspective. Bull Narc LVII(Nos. 1 and 2). 5 Ojaniemi K, Lintonen T, Impinen A ym. Driving under the influence of drugs: trends in Finland during Arvioitavana. 6 Rajalin S. Rattijuopumus Suomessa. 2004, Liikenneturvan tutkimusmonisteita 99/ Rikollisuustilanne Rikollisuus ja seuraamusjärjestelmä tilastojen valossa. OPTL:n julkaisuja 229. Helsinki: Oikeuspoliittinen tutkimuslaitos Pikkarainen J, Penttilä A. Rattijuopumuksen kehitys Uudellamaalla vuosina I. Ratsiatutkimus alkoholia nauttineiden kuljettajien määrästä tieliikenteessä. Kansanterveyslaitoksen julkaisuja 1989;A4: Mettovaara P, Rantanen P, Seppä K. Rattijuoppojen hoitoonohjaus kolmen vuoden seurantatutkimus Suom Lääkäril 2006;43: Seppä K. Päihteet ja ajokyky. Suom Lääkäril 2005;25 26: Rikoslaki. Luku Väestö- ja kuolemansyytilastot. Tilastokeskus. 13 Alkoholijuomien kulutus. SVT. Stakes; STTV. 14 Österberg E. Alcohol and traffic in Finland. Accid Anal Prev 1987;19: Seppä H. Rattijuopumus Helsingissä vuonna 1990 (vertailu ja tutkimus). Poliisimies 1992/3. 16 Pikkarainen J, Penttilä A, Seppä H. Recidivism of Drunken Driving in Finland Proceedings of the International Conference on Alcohol, Drugs and Traffic Safety. Adelaide 1995; Vaez M, Laflamme L. Impaired driving and motor vehicle crashes among Swedish youth: an investigation into drivers' sociodemographic characteristics. Accid Anal Prev 2005;37: Asbridge M, Mann RE, Flam-Zalcman R ym. The criminalization of impaired driving in Canada: assessing the deterrent impact of Canada's first per se law. J Stud Alcohol 2004;65: AKE. Ajoneuvokanta. Tarkastettu Mann RE, Zalcman RF, Asbridge M ym. Drinking-driving fatalities and consumption of beer, wine and spirits. Drug Alcohol Rev 2006;25: Rider R, Voas RB, Kelley-Baker T ym. Preventing alcohol-related convictions: the effect of a novel curriculum for first-time offenders on DUI recidivism. Traffic Inj Prev 2007;8: National Transportation Safety Board. Safety Report Regarding Actions to Reduce Fatalities, Injuries, and Crashes Involving the Hard-Core Drinking Driver. Washington, DC: the Board Voas RB, Tippetts AS, Taylor E. Temporary vehicle immobilization: evaluation of a program in Ohio. Accid Anal Prev 1997;29: Bjerre B. An evaluation of the Swedish ignition interlock program. Traffic Inj Prev 2003;4: Raub RA, Lucke RE, Wark RI. Breath alcohol ignition interlock devices: controlling the recidivist. Traffic Inj Prev 2003;4: Marques PR, Tippetts AS, Voas RB. Comparative and joint prediction of DUI recidivism from alcohol ignition interlock and driver records. J Stud Alcohol 2003;64: Benson BL, Rasmussen DW, Mast BD. Deterring drunk driving fatalities: an economics of crime perspective. International Review of Law and Economics 1999;19: Sen A. Do stricter penalties deter drinking and driving? An empirical investigation of Canadian impaired driving laws. Canadian Journal of Economics 2001;34: Luopa P, Pietikäinen M, Jokela J. Nuorten elinolot, koulutyö, terveys ja terveystottumukset Kouluterveyskysely Työpapereita 25/2006. Helsinki: Stakes Heinälä P, Seppä K. Rattijuoppojen seuranta terveydenhuollossa on voimavarojen tuhlausta. Suom Lääkäril 2006;43: Marttunen M, Lönnqvist J. Nuorten päihdehäiriöiden luonne ja kulku. Duodecim 2001;117: Antti Impinen FM, tutkija alkoholitutkimuksen osasto, Terveyden edistämisen ja kroonisten tautien ehkäisyn osasto Kirjoittaja on saanut apurahaa Suomen Akatemialta tämän artikkelin kirjoittamiseksi. Ossi Rahkonen VTT, dosentti Helsingin yliopisto, kansanterveystieteen laitos Karoliina Ojaniemi TtM, tutkija alkoholitutkimuksen osasto Kirjoittaja on saanut apurahaa Suomen Akatemialta tämän artikkelin kirjoittamiseksi. Pirjo Lillsunde FT, dosentti, laboratorionjohtaja alkoholitutkimuksen osasto Eero Lahelma VTT, professori Helsingin yliopisto, kansanterveystieteen laitos Aini Ostamo FT, VTL, dosentti alkoholitutkimuksen osasto 2226
Rattijuopon elämänkaari
Rattijuopon elämänkaari Tutkimuksen lähtökohdat Antti Impinen Päihteet ja liikenne -seminaari 15.5.2008 Rattijuopon elämänkaari Tutkimuksen suorituspaikkana KTL:n mielenterveyden ja alkoholitutkimuksen
LisätiedotPOLIISIN NÄKÖKULMA RATTIJUOPUMUKSIIN. Ylikomisario Heikki Ihalainen
POLIISIN NÄKÖKULMA RATTIJUOPUMUKSIIN Ylikomisario Heikki Ihalainen Rattijuopumusten vertailu 2007-2008 (-11.5) 2008 2007 törkeä rattijuopumus 4 662 4 821 alkoholi 4 427 4 601 huumaava aine 235 220 rattijuopumus
LisätiedotM 5/2014 vp Kansalaisaloite: Rattijuoppouden rangaistuksia on tiukennettava (KAA 3/2014 vp) Rattijuopumus tieliikenteen turvattomuustekijänä
Eduskunnan lakivaliokunnalle Julkinen kuuleminen 16.10.2014 M 5/2014 vp Kansalaisaloite: Rattijuoppouden rangaistuksia on tiukennettava (KAA 3/2014 vp) Rattijuopumus tieliikenteen turvattomuustekijänä
LisätiedotHuumerattijuopumus Suomessa 1977 2007
Huumerattijuopumus Suomessa 1977 2007 Liikenneturvan tutkijaseminaari 5.5.2011 23.10.2013 Huumerattijuopumus Suomessa / Karoliina Karjalainen 1 Huumerattijuopumus Suomessa 1977 2007: ilmaantuvuus, sosiaalinen
LisätiedotAlkoholirattijuopumus tieliikenteessä
Alkoholirattijuopumus tieliikenteessä Taustainfo 24.5.2013 Marita Löytty Erityisasiantuntija Liikenteen analyysit Vastuullinen liikenne. Yhteinen asia. Sisältö Alkoholionnettomuudet Alkoholionnettomuuksien
LisätiedotHanaa vai ei? Paikalliset keinot ehkäistä rattijuopumusta. Varpu Tavaststjerna Päihteet, tapaturmat ja arjen turvallisuus teemaseminaari
Hanaa vai ei? Paikalliset keinot ehkäistä rattijuopumusta Varpu Tavaststjerna Päihteet, tapaturmat ja arjen turvallisuus teemaseminaari 22.10.2014 Liikenneturva on valtakunnallinen ja paikallinen 12 toimipistettä
Lisätiedot7.3 Liikennerikosten aiheuttamat vahingot
7.3 Liikennerikosten aiheuttamat vahingot Rattijuopumusvahingot II.A.7 Liikennerikokset 181 Taulukko Rattijuopumusonnettomuuksissa 1 kuolleet ja loukkaantuneet vuosina 1998 2007 Rattijuopumusonnettomuuksissa
Lisätiedot7 Liikennerikokset Hannu Niemi
II.A.7 Liikennerikokset 163 7 Liikennerikokset Hannu Niemi 7.1 Liikennejuopumus Nykyinen liikennejuopumussäännöstö tuli voimaan 1.4.1977. Laissa on määräykset rattijuopumuksesta, huumaantuneena ajamisesta,
LisätiedotLIITE Trafin julkaisuun Alkoholirattijuopumus tieliikenteessä. Liite Trafin julkaisuun 1/2015: Päivitetyt kuvat ja taulukot.
LIITE Trafin julkaisuun 1-2015 Alkoholirattijuopumus tieliikenteessä Liite Trafin julkaisuun 1/2015: Päivitetyt kuvat ja taulukot Marita Löytty 1.9.2016 Trafiksäkerthetsverket Helsinki, Helsingfors 2015
LisätiedotRattijuopon sosiaalinen tausta ja kuolleisuus. Karoliina Karjalainen AHTS seminaari 25.10.2012
Rattijuopon sosiaalinen tausta ja kuolleisuus Karoliina Karjalainen AHTS seminaari 25.10.2012 Tausta Rattijuoppojen taustaa tutkittu verraten vähän Rattijuopon elämänkaari -tutkimus Suomen Akatemian rahoitus
LisätiedotEduskunnalle. LAKIALOITE 37/2012 vp. Laki rikoslain 23 luvun 3 :n, ajokorttilain ja sakon ja rikesakon määräämisestä annetun lain 3 :n muuttamisesta
LAKIALOITE 37/2012 vp rikoslain 23 luvun 3 :n, ajokorttilain ja sakon ja rikesakon määräämisestä annetun lain 3 :n muuttamisesta Eduskunnalle Rattijuopumustapauksissa kuolleita on 2000-luvulla ollut keskimäärin
LisätiedotLIIKENNERAITTIUSKAMPANJA 2010 - TIETOPAKETTI
LIIKENNERAITTIUSKAMPANJA 2010 - TIETOPAKETTI Sisällys Johdanto 1. RATTIJUOPUMUKSEN EHKÄISY OSANA LIIKENNETURVALLISUUSTYÖTÄ 2. PÄIHTEET LIIKENTEESSÄ Alkoholi Huumeet ja lääkkeet 3. TAVOITTEENA PÄIHTEETÖN
LisätiedotAutojen lukumäärä ja liikennesuorite ovat
Liikennelääketiede Alkoholi, lääkkeet ja huumeet liikenteessä Antti Penttilä, Kimmo Kuoppasalmi ja Erkki Vuori Selviytyminen liikenteessä edellyttää hyvää havainto-, arviointi-, ratkaisu-, koordinaatioja
Lisätiedot7.3 Liikennerikosten aiheuttamat vahingot
II.7 Liikennerikokset 145 7.3 Liikennerikosten aiheuttamat vahingot Rattijuopumusvahingot Taulukko 24 Rattijuopumusonnettomuuksissa 1 kuolleet ja loukkaantuneet vuosina 1995 2003 Rattijuopumusonnettomuuksissa
LisätiedotSonja Tervo NUORTEN RATTIJUOPUMUKSET
Sonja Tervo NUORTEN RATTIJUOPUMUKSET Liiketalous 2016 1 VAASAN AMMATTIKORKEAKOULU Liiketalouden koulutusohjelma TIIVISTELMÄ Tekijä Sonja Tervo Opinnäytetyön nimi Nuorten rattijuopumukset Vuosi 2016 Kieli
LisätiedotRattijuopumus on Suomessa hana -ilmiö
Rattijuopumus on Suomessa hana -ilmiö Päihdeseminaari 4.9.2014, Sampola, Tre Matti Joki Yhteyspäällikkö, Liikenneturva, Tampere Käyttäytymistiedejäsen, liikennevahinkojen Tutkijalautakunta, Pirkanmaa,
LisätiedotOTIn ennakkotiedot alkoholionnettomuuksista 2017
OTIn ennakkotiedot alkoholionnettomuuksista 2017 Liikenneonnettomuuksien tutkijalautakuntien tutkimat tieliikenneonnettomuudet www.oti.fi Onnettomuustietoinstituutti (OTI) Raportin on laatinut Arja Holopainen.
LisätiedotLukulattia. Tavoite. Huom! Nuoret pystyvät tekemään harjoitteen myös keskenään ohjatusti. Tarvikkeet
Lukulattia Tavoite Tuoda esille faktatietoa riskitekijöistä, jotka vaikuttavat vapaa-ajan ja liikenteen tapaturmien taustalla (ml. alkoholi ja muut päihteet). Samalla pohditaan, miten jokainen omilla valinnoillaan
LisätiedotOTIn ennakkotiedot alkoholionnettomuuksista 2016
OTIn ennakkotiedot alkoholionnettomuuksista 2016 Liikenneonnettomuuksien tutkijalautakuntien tutkimat onnettomuudet www.oti.fi Onnettomuustietoinstituutti (OTI) Raportin on laatinut Arja Holopainen Aineisto
LisätiedotTupakkapoliittisten toimenpiteiden vaikutus. Satu Helakorpi Terveyden edistämisen ja kroonisten tautien ehkäisyn osasto Terveyden edistämisen yksikkö
Tupakkapoliittisten toimenpiteiden vaikutus Satu Helakorpi Terveyden edistämisen ja kroonisten tautien ehkäisyn osasto Terveyden edistämisen yksikkö Päivittäin tupakoivien osuus (%) 1978 2006 % 50 40 30
LisätiedotTILASTOKATSAUS 16:2016
Tilastokatsaus 6:2012 TILASTOKATSAUS 16:2016 1 26.8.2016 PITKÄAIKAISTYÖTTÖMÄT VANTAALLA Pitkäaikaistyöttömiä oli Vantaalla vuoden 2015 lopussa 4 850. Heistä useampi kuin kaksi viidestä oli ollut työttömänä
LisätiedotLIIKENNERAITTIUSKAMPANJA 2011 - TIETOPAKETTI
LIIKENNERAITTIUSKAMPANJA 2011 - TIETOPAKETTI Sisällys: JOHDANTO 1. RATTIJUOPUMUKSEN EHKÄISEMINEN OSANA LIIKENNETURVALLISUUSTYÖTÄ 2. PÄIHTEET LIIKENTEESSÄ Alkoholi Huumeet ja lääkkeet 3. TAVOITTEENA PÄIHTEETÖN
LisätiedotONNETTOMUUSANALYYSI 1 TAUSTAA
ONNETTOMUUSANALYYSI 1 TAUSTAA Tietoja tieliikenneonnettomuuksista kootaan Suomessa sekä poliisiin tietoon tulleiden että vakuutusyhtiöille ilmoitettujen onnettomuustietojen perusteella. Tilastokeskus ylläpitää
LisätiedotMillaisia maksuvaikeudet ovat eri-ikäisillä suomalaisilla?
PERINTÄASIAKKAAT IKÄRYHMITTÄIN Millaisia maksuvaikeudet ovat eri-ikäisillä suomalaisilla? 1. TILASTOSELVITYS Tilastotarkastelun tarkoituksena on selvittää, miten perintään päätyneet laskut jakautuvat eri-ikäisille
LisätiedotTILASTOKATSAUS 4:2017
Tilastokatsaus 6:2012 TILASTOKATSAUS 4:201 1.10.201 TYÖTTÖMÄT VANTAALLA 200 2016 Työttömyysaste oli Vantaalla 11, prosenttia vuoden 2016 lopussa. Laskua edellisvuoteen oli 0,5 prosenttiyksikköä, mikä johtui
LisätiedotLIIKENNEONNETTOMUUKSIEN PERUSANALYYSIT
Vakka-Suomen seudun liikenneturvallisuussuunnitelma LIIKENNEONNETTOMUUKSIEN PERUSANALYYSIT Kalvosarjan sisältöteemat Onnettomuuskehitys yleisesti Onnettomuuksien osalliset osallisten kulkutapa osallisten
LisätiedotAikuisten kokemuksia mopoilun riskeistä
Aikuisten kokemuksia mopoilun riskeistä Kysely vuonna 2010 Leena Pöysti Sisältö Johdanto... 3 Kokemuksia mopoilusta osana muuta liikennettä... 3 Mikä olisi mopolle sopiva huippunopeus liikenteessä... 3
LisätiedotTILASTOKATSAUS 4:2015
Tilastokatsaus 6:212 TILASTOKATSAUS 4:2 1 12.8.2 TIETOJA TYÖVOIMASTA JA TYÖTTÖMYYDESTÄ Työvoiman määrä kasvoi 1 3:lla (,9 %) vuoden 213 aikana Vantaalla työvoimaan kuuluvien joukko on suurentunut vuodesta
LisätiedotII RIKOLLISUUSKEHITYS
II RIKOLLISUUSKEHITYS A Rikoslajit 1 Rikollisuuden rakenne ja kehitys Rikollisuuden rakennetta ja kehitystä tarkastellaan seuraavassa poliisin tilastoiman rikollisuuden pohjalta. Ulkopuolelle jäävät rikokset,
LisätiedotTieliikenteen tilannekuva Heinäkuu 2012. Liikkuva poliisi 4.9.2012
Tieliikenteen tilannekuva Heinäkuu 2012 Liikkuva poliisi 4.9.2012 SISÄLTÖ 1. Liikenneonnettomuudet tammi-heinäkuussa 2012 2. Toimintaympäristö 2012 3. Liikennerikokset v. 2011 ja tammi-heinäkuussa 2012
LisätiedotLoviisan liikenneturvallisuussuunnitelma LIIKENNEONNETTOMUUDET
Loviisan liikenneturvallisuussuunnitelma LIIKENNEONNETTOMUUDET Onnettomuustarkasteluiden sisältö 1. Onnettomuuskehitys Loviisassa 2000 2014 kuolleiden ja loukkaantuneiden määrä henkilövahinko onnettomuuksien
LisätiedotJoka toinen nuori hankkii mopokortin
Mopoilu Joka toinen nuori hankkii mopokortin Noin joka toinen nuori hankkii mopokortin ja joukossa on yhä enemmän tyttöjä. Mopoja oli vuonna 2012 yli 290 000. Suomessa oli Trafin mukaan rekisteröityjä
LisätiedotLoviisan liikenneturvallisuussuunnitelma LIIKENNEONNETTOMUUDET
Loviisan liikenneturvallisuussuunnitelma LIIKENNEONNETTOMUUDET Onnettomuustarkasteluiden sisältö 1. Onnettomuuskehitys Loviisassa 2000-2014 kuolleiden ja loukkaantuneiden määrä henkilövahinko-onnettomuuksien
LisätiedotLIIKENNEONNETTOMUUKSIEN TUTKINTAJÄRJESTELMÄ Onko Suomi Euroopan ajoterveyslaboratorio?
LIIKENNEONNETTOMUUKSIEN TUTKINTAJÄRJESTELMÄ Onko Suomi Euroopan ajoterveyslaboratorio? 6.10.2014 Liikennelääketieteen symposio Kalle Parkkari 6.10.2014 Liikennelääketieteen symposio Kalle Parkkari Sivu
LisätiedotLappeenrannan seutu - onnettomuusyhteenveto ja tieliikennekuolemat Lappeenrannan seudun liikenneturvallisuussuunnitelmat
Lappeenrannan seutu - onnettomuusyhteenveto 2012-2016 ja tieliikennekuolemat 2006-2015 Lappeenrannan seudun liikenneturvallisuussuunnitelmat Onnettomuusaineisto kaikki onnettomuudet Onnettomuustarkastelu
LisätiedotAutojen turvatekniikka ja liikenneturvallisuus
Autojen turvatekniikka ja liikenneturvallisuus Vaikuttajien Autoiluakatemia 11.-12.9.2012 Premier Parkissa Vakuutuskeskus, Vahingontorjuntayksikkö Pieni teollisuuskatu 7, FIN-02920 ESPOO Puh: +358 9 680401,
LisätiedotLUOTEIS-PIRKANMAAN VIISAAN JA TURVALLISEN LIIKKUMISEN SUUNNITELMA. Esittelykalvot: Onnettomuusanalyysi
LUOTEIS-PIRKANMAAN VIISAAN JA TURVALLISEN LIIKKUMISEN SUUNNITELMA Esittelykalvot: Onnettomuusanalyysi 9.6.2015 Onnettomuuskehitys Luoteis-Pirkanmaalla 2000-luvulla Luoteis-Pirkanmaan liikenteessä on menehtynyt
LisätiedotAlkoholin käytön ja väkivallan muutokset Suomessa. Esa Österberg Alkoholi ja huumeet yksikkö Päihteet ja riippuvuus osasto
Alkoholin käytön ja väkivallan muutokset Suomessa Esa Österberg Alkoholi ja huumeet yksikkö Päihteet ja riippuvuus osasto Esityksen kulku Esityksessä selvitetään ensin lyhyesti miten alkoholi ja väkivalta
LisätiedotPÄIHTEET JA LIIKENNE. EU päihteet liikenteessä tutkimusrintamalla: mitä odotettavissa? Kaarina Langel
PÄIHTEET JA LIIKENNE EU päihteet liikenteessä tutkimusrintamalla: mitä odotettavissa? Kaarina Langel 15.5.2008 Liikenneonnettomuuksista Maailmassa Yli kaksi miljoonaa ihmistä kuolee vuosittain liikenneonnettomuuksissa
LisätiedotKatsaus päihdetilanteeseen Länsi- ja Sisä-Suomen alueella
Katsaus päihdetilanteeseen Länsi- ja Sisä-Suomen alueella Päihteet, tupakka ja rahapelit -seminaari Jyväskylä 12.9.2013 Irmeli Tamminen Länsi- ja Sisä-Suomen aluehallintovirasto aluekoordinaattori Irmeli
LisätiedotLINDORFFIN ASIAKKAIDEN HENKILÖKUVA VUOSINA 2001 JA 2010 Tutkimusraportti 25.5.2010
1/12 Perinnässä olevien suomalaisten henkilöprofiili 2001 ja 2010 KENELLÄ SUOMESSA ON MAKSUJEN KANSSA VAIKEUKSIA? 1. TUTKIMUS Lindorff Oy:n Tilastokeskukselta tilaaman tarkastelun tarkoituksena on selvittää,
LisätiedotMUUTOKSET VALTIMOTAUTIEN ESIINTYVYYDESSÄ
MUUTOKSET VALTIMOTAUTIEN ESIINTYVYYDESSÄ Yleislääkäripäivät 2017 Veikko Salomaa, LKT Tutkimusprofessori 23.11.2017 Yleislääkäripäivät 2017 / Veikko Salomaa 1 SIDONNAISUUDET Kongressimatka, Novo Nordisk
LisätiedotRATTIJUOPON AJOKYVYN ARVIOINTI. Markus Sundqvist Ma. johtava ylilääkäri 25.10.2012
RATTIJUOPON AJOKYVYN ARVIOINTI Markus Sundqvist Ma. johtava ylilääkäri 25.10.2012 Yleistä Rattijuopumuksen määritelmä: johtuu joko alkoholin tai muun päihteen vaikutuksesta. Huumeiden suhteen nollatoleranssi
LisätiedotSuomalaisten alkoholinkäyttötavat
Suomalaisten alkoholinkäyttötavat 1968-2016 Janne Härkönen, Jenni Savonen, Esa Virtala & Pia Mäkelä 19.10.2017 Suomalaisten alkoholinkäyttötavat / Härkönen, Savonen, Virtala, Mäkelä 1 Juomatapatutkimuksen
LisätiedotTilastokatsaus 9:2014
Tilastokatsaus 9:214 Tilastokatsaus 9:213 Vantaa 1 24.6.214 Tietopalvelu B1:214 Tietoja työvoimasta ja työttömyydestä Työvoiman määrä kasvoi 7:lla (,7 %) vuoden 212 aikana Vantaalla työvoimaan kuuluvien
LisätiedotSirpa Rajalin. tutkijaseminaari
Sirpa Rajalin 35. Liikenneturvallisuusalan tutkijaseminaari Helsingissä 20.5.2010 2010 Tieliikenteessä kuolleet 100 000 asukasta kohden eräissä maissa 2008 0 5 10 15 20 25 Islanti Iceland Malta Malta
LisätiedotSaako lasten seurassa juoda? Vanhempien alkoholinkäyttö ja siihen liittyvät asenteet Juomatapatutkimuksen valossa
Saako lasten seurassa juoda? Vanhempien alkoholinkäyttö ja siihen liittyvät asenteet Juomatapatutkimuksen valossa Kirsimarja Raitasalo THL, Alkoholi ja huumeet 11.11.2011 1 Taustaa Alkoholinkulutus on
LisätiedotKatsaus Lapin päihdetilanteeseen
Katsaus Lapin päihdetilanteeseen Rundi 2013 Tupakka, päihteet- ja (raha)pelit, -varhaisen puuttumisen työvälineitä haittojen ehkäisyyn Ylitarkastaja Marika Pitkänen Lapin aluehallintovirasto Lapin aluehallintovirasto
LisätiedotRattijuopoilla ongelmat kasautuvat
Rattijuopoilla ongelmat kasautuvat Tuloksia suomalaisesta rekisteritutkimuksesta KAROLIINA KARJALAINEN & TOMI LINTONEN Rattijuopumusten määrä on laskenut, huumeiden osuus on kasvanut Rattijuopumusrikosten
LisätiedotVanhempien alkoholinkäyttö ja lasten kokemat haitat
Vanhempien alkoholinkäyttö ja lasten kokemat haitat Marja Holmila 18.9.2012 Marja Holmila: Vanhempien ja aikuisten alkoholinkäyttö lapsen näkökulmasta 1 Esityksen rakenne 1. Päihteitä ongelmallisesti käyttävien
LisätiedotLIIKENTEEN KEHITYS TAMPEREELLA VUONNA 2012
LIIKENTEEN KEHITYS TAMPEREELLA VUONNA 2012 TAMPEREEN KAUPUNKI KAUPUNKIYMPÄRISTÖN KEHITTÄMINEN SISÄLLYSLUETTELO 1. ONNETTOMUUSMÄÄRÄT JA NIIDEN KEHITYS 2 1.1 Yleistä 2 1.2 Pahimmat liittymät onnettomuusindeksin
LisätiedotMopotietoutta vanhemmille. Liikenneturva, Liikenne ja viestintäministeriö, Trafi, Poliisi, Liikennevirasto ja Liikennevakuutuskeskus 2011
Mopotietoutta vanhemmille Liikenneturva, Liikenne ja viestintäministeriö, Trafi, Poliisi, Liikennevirasto ja Liikennevakuutuskeskus 2011 Mopoilun suosio kasvaa, onnettomuuksia paljon Mopojen määrä ja mopoilijoiden
LisätiedotVuoden 2004 veronmuutos ja väkivalta
Tiedosta hyvinvointia 1 Vuoden 24 veronmuutos ja väkivalta Esa Österberg Alkoholi- ja huumetutkimus Stakes Tiedosta hyvinvointia 2 Vuonna 24 Suomen alkoholioloissa tapahtui kolme merkittävää muutosta:
LisätiedotMopoilu ja liikenneraittius
Mopoilu ja liikenneraittius Parannamme liikenneturvallisuutta vaikuttamalla ihmisen käyttäytymiseen 2 Kuolleet tienkäyttäjäryhmittäin ja liikenneturvallisuustavoite Lähde: Tilastokeskus ja Liikenneturva,
LisätiedotSuomen tieliikenteen tila 2016 sivu 2 / 8
Suomen tieliikenteen tila 2016 sivu 2 / 8 Tieliikenteen turvallisuustavoitteiden seuranta, Q4/2016 Kuolleiden ja loukkaantuneiden määrä 4 tieliikenteessä suhteessa tavoitteeseen, Q4/ 2016 Kuolleet ja loukkaantuneet
LisätiedotLiikenneonnettomuudet ja uhrit 2017
Liikenneonnettomuudet ja uhrit 217 212 kuollutta Poliisin tietoon tuli 46 vakavasti loukkaantunutta 216 Terveydenhuollon hoitoilmoitusaineistossa lisäksi 432 vakavasti loukkaantunutta 216 Poliisin tietoon
LisätiedotPäihteet, tapaturmat ja arjen turvallisuus elämänkaaressa ja riskiryhmillä - tilannekuva ANTTI IMPINEN / THL
Päihteet, tapaturmat ja arjen turvallisuus elämänkaaressa ja riskiryhmillä - tilannekuva Tapaturmat Suomessa Kuolemansyyt Suomessa Koti- ja vapaa-ajan tapaturmakuolemat ja tavoite vuoteen 2025 Tapaturmakuolemat
LisätiedotNuorten kuljettajien liikenneturvallisuuden arviointi -työryhmä. Työryhmän puheenjohtaja, liikenneneuvos Anneli Tanttu
Nuorten kuljettajien liikenneturvallisuuden arviointi -työryhmä Työryhmän puheenjohtaja, liikenneneuvos Anneli Tanttu Työryhmän tavoitteita ja tehtäviä Arvioida konkreettisia toimenpiteitä, joilla parannettaisiin
LisätiedotRattijuopumus. Kaakkois-Suomen liikenneturvallisuusfoorumi 7.5.2015. rikoskomisario Ari Järveläinen 5.5.2015
Kaakkois-Suomen liikenneturvallisuusfoorumi rikoskomisario Ari Järveläinen 5.5.2015 Rattijuopumus Kuolemaan johtaneiden ja vakavien liikenneonnettomuuksien riskitekijä 1 Yleistä 1,6 promillen rajan ylittyessä
LisätiedotII RIKOSLAJIT. 1 Rikollisuuden rakenne ja kehitys. Reino Sirén
II RIKOSLAJIT 1 Rikollisuuden rakenne ja kehitys Seuraavassa rikollisuuden rakennetta ja kehityspiirteitä tarkastellaan poliisin tilastoiman rikollisuuden pohjalta. Sen ulkopuolelle jäävät rikokset, joita
Lisätiedot5.3 Vahingontekorikokset Reino Sirén
126 5.3 Vahingontekorikokset Vahingonteko, lievä vahingonteko (RL 35:1,3) Vahingonteko, lievä vahingonteko (RL 35:1,3) 1998 1999 2000 2001 2002 41 557 204 44 691 213 50 189 276 47 163 238 45 870 427 41
LisätiedotPäihteet, tapaturmat ja arjen turvallisuus elämänkaaressa ja riskiryhmillä - tilannekuva ja WHO:n suositukset alkoholitapaturmien ehkäisyyn
Päihteet, tapaturmat ja arjen turvallisuus elämänkaaressa ja riskiryhmillä - tilannekuva ja WHO:n suositukset alkoholitapaturmien ehkäisyyn Tapaturmat Suomessa Kuolemansyyt Suomessa Koti- ja vapaa-ajan
LisätiedotMITÄ WHO:N MAAPROFIILIT KERTOVAT ALKOHOLIKULTTUURIEN EROISTA?
MITÄ WHO:N MAAPROFIILIT KERTOVAT ALKOHOLIKULTTUURIEN EROISTA? JUOMATAVALLA ON MERKITYSTÄ Suomessa viitataan usein eurooppalaiseen juomatapaan, kun puhutaan suomalaisesta alkoholikulttuurista ja sen muutoksesta.
LisätiedotLappeenrannan seutu - onnettomuusyhteenveto ja tieliikennekuolemat Lappeenrannan seudun liikenneturvallisuussuunnitelma
Lappeenrannan seutu - onnettomuusyhteenveto 2012-2016 ja tieliikennekuolemat 2006-2015 Lappeenrannan seudun liikenneturvallisuussuunnitelma 12.9.2017 Onnettomuusaineisto kaikki onnettomuudet Onnettomuustarkastelu
LisätiedotNuorisotyön seminaari Kanneljärven opisto 28.4.2014 Mika Piipponen Kouluttaja, EHYT ry
Nuorisotyön seminaari Kanneljärven opisto 28.4.2014 Mika Piipponen Kouluttaja, EHYT ry Ehkäisevä päihdetyö EHYT ry Yhdistys aloitti toimintansa 1.1.2012, kun Elämäntapaliitto, Elämä On Parasta Huumetta
LisätiedotKatsaus liikenneturvallisuuskehitykseen Koko maa, Pohjois-Pohjanmaa ja Kainuu. Petri Jääskeläinen Liikenneturva
Katsaus liikenneturvallisuuskehitykseen Koko maa, Pohjois-Pohjanmaa ja Kainuu Petri Jääskeläinen Liikenneturva Liikenneonnettomuudet ja uhrit 215 257 kuollutta Pelastuslaitoksen tietoon tuli 835 vakavasti
LisätiedotSyksy 2012. Kaija Seppä Päihdelääketieteen professori Tampereen yliopisto
Syksy 2012 Kaija Seppä Päihdelääketieteen professori Tampereen yliopisto Lääkäri ja potilaan ajokelpoisuus taustatietoa rattijuopumuksista ajokorttitodistukset rattijuoppojen arviot ja niiden teho ilmoitusvelvollisuus
LisätiedotNuorten kuljettajien liikennekäyttäytyminen
Nuorten kuljettajien liikennekäyttäytyminen Valtakunnallinen Tapaturmapäivän seminaari, Vaasa 13.8.2010 Yli-insinööri Marcus Merin, liikenne- ja viestintäministeriö Nuorten (15 24-vuotiaiden) liikenneturvallisuudesta
LisätiedotMiksi ajamme ylinopeudella?
Miksi ajamme ylinopeudella? Kuka, miksi, milloin ja miksi riski turvallisuudelle Kuka ajaa ylinopeudella Ylinopeus on yleinen liikennerikkomus, lähes kaikki myöntävät joskus syyllistyneensä ylinopeudella
LisätiedotYksityishenkilöiden tulot ja verot vuonna 2012
2014:28 Yksityishenkilöiden tulot ja verot vuonna 2012 Helsingissä mediaanitulo 26 300 euroa Helsinkiläisen vuositulot keskimäärin 32 800 euroa Pääomatuloja huomattavasti edellisvuotta vähemmän Veroja
LisätiedotVanhukset ja psyykenlääkehoito. Prof. Hannu Koponen Helsinki 12.3.2015
Vanhukset ja psyykenlääkehoito Prof. Hannu Koponen Helsinki 12.3.2015 Sidonnaisuudet Luentopalkkio: Medivir, Professio, Pfizer Advisory board: Servier, Takeda Palkkaa/palkkioita: Fimea, Valvira, Kustannus
LisätiedotKannattaako rattijuoppojen hoitoonohjaus?
Kannattaako rattijuoppojen hoitoonohjaus? Alkoholi- ja huumetutkijain seuran seminaari 15.5.2008 ylilääkäri Kaarlo Simojoki Espoon A-klinikkatoimi Kansalliset ohjeistukset poliisilla on oma ohjeistuksensa
Lisätiedot01/2016 ELÄKETURVAKESKUKSEN TUTKIMUKSIA TIIVISTELMÄ. Juha Rantala ja Marja Riihelä. Eläkeläisnaisten ja -miesten toimeentuloerot vuosina 1995 2013
01/2016 ELÄKETURVAKESKUKSEN TUTKIMUKSIA TIIVISTELMÄ Juha Rantala ja Marja Riihelä Eläkeläisnaisten ja -miesten toimeentuloerot vuosina 1995 2013 Sukupuolten välinen tasa-arvo on keskeinen arvo suomalaisessa
LisätiedotMitä alkoholin suurkulutuksella tarkoitetaan?
Mitä alkoholin suurkulutuksella tarkoitetaan? Mauri Aalto Dosentti, ylilääkäri Kansanterveyslaitos Miksi kysymys esitetään? On olemassa alkoholin käyttöä, johon ei liity riskiä tai riski on vähäinen Mini-intervention
LisätiedotSuomalaisten alkoholinkulutus on vähentynyt: keiden ja millainen kulutus?
Suomalaisten alkoholinkulutus on vähentynyt: keiden ja millainen kulutus? Janne Härkönen 29.5.218 1 Alkuperäisartikkeli: Mäkelä Pia, Härkönen Janne: Suomalaisten alkoholinkulutus on vähentynyt keiden ja
LisätiedotVäestöryhmittäiset erot lasten kuolleisuudessa
Väestöryhmittäiset erot lasten kuolleisuudessa Lasten terveyserot ja niiden kaventamisen haasteet MLL seminaari 14.9.2012 Hanna Remes Sosiaalitieteiden laitos, sosiologia, väestöntutkimuksen yksikkö Lapsikuolleisuus
LisätiedotTILASTOKATSAUS 5:2018
Tilastokatsaus 6:12 TILASTOKATSAUS 5:18 1 10.9.18 TYÖTTÖMÄT VANTAALLA 08 17 Työttömyysaste oli Vantaalla tasan 10 prosenttia vuoden 17 lopussa. Laskua edellisvuoteen oli peräti 1,9 prosenttiyksikköä, mikä
LisätiedotTILASTOKATSAUS 3:2019
Tilastokatsaus 6:2012 TILASTOKATSAUS 3:2019 1 8.10.2019 TYÖTTÖMÄT VANTAALLA 2009 2018 Työttömyysaste oli Vantaalla 8,7 prosenttia vuoden 2018 lopussa, mikä oli 1,3 prosenttiyksikköä vähemmän kuin edellisenä
LisätiedotRattijuopoilla voi olla monia terveydellisiä ja sosiaalisia ongelmia
Karoliina Karjalainen ja Tomi Lintonen Lääkäreillä keskeinen rooli PKV-lääkkeiden käytön seurannassa Rattijuopoilla voi olla monia terveydellisiä ja sosiaalisia ongelmia Vaikka rattijuopumustapaukset ovat
LisätiedotTIELIIKENTEESSÄ KUOLLEET JA LOUKKAANTUNEET
TIELIIKENTEESSÄ KUOLLEET JA LOUKKAANTUNEET MOOTTORIPYÖRÄILIJÄT 2000 2008* Lähde: Tilastokeskus ja Liikenneturva. Tilastointiperusteet muuttuneet loukkaantuneiden osalta 2003. Vuosi 2008 ennakkotieto TIELIIKENTEESSÄ
LisätiedotOTI-päihderaportti 2019
OTI-päihderaportti 2019 Liikenneonnettomuuksien tutkijalautakuntien vuosina 2013-2017 tutkimat kuolemaan johtaneet onnettomuudet www.oti.fi Raportissa on tarkasteltu liikenneonnettomuuksien tutkijalautakuntien
LisätiedotTILASTOKATSAUS 8:2016
Tilastokatsaus 6:2012 TILASTOKATSAUS 8:2016 1 15.4.2016 ASUNTOKUNTIEN ELINVAIHEET JA TULOT ELINVAIHEEN MUKAAN VUOSINA 2005 2013 Asuntokunnat elinvaiheen mukaan lla, kuten muillakin tässä tarkastelluilla
LisätiedotOTI-päihderaportti 2017
OTI-päihderaportti 2017 Liikenneonnettomuuksien tutkijalautakuntien tutkimat kuolemaan johtaneet onnettomuudet vuosina 2012-2016 www.oti.fi Raportissa on tarkasteltu liikenneonnettomuuksien tutkijalautakuntien
LisätiedotNuoret liikenteessä 25.1.2016 1(8)
25.1.2016 1(8) Nuoret liikenteessä Liikenneturvan, Puolustusvoimien ja Sotilaskotiliiton yhteistyössä suunnittelema varusmiesten liikenneturvallisuuskampanja Särmänä liikenteessä on toteutettu varusmieskoulutusta
LisätiedotItä-Suomen liikenneturvallisuustoimija, Juha Heltimo, Strafica Oy LIIKENNETURVALLISUUSTILANNE ETELÄ-SAVOSSA
Itä-Suomen liikenneturvallisuustoimija, Juha Heltimo, Strafica Oy LIIKENNETURVALLISUUSTILANNE ETELÄ-SAVOSSA Lähtöaineisto Tässä kalvosarjassa esitetyt tulokset perustuvat Tilastokeskuksen tieliikenteen
LisätiedotHuumetilanne Suomessa. Päivän päihdetilanne -koulutus, 8.5.2014 Turku Karoliina Karjalainen, TtT, erikoistutkija
Huumetilanne Suomessa Päivän päihdetilanne -koulutus, 8.5.2014 Turku Karoliina Karjalainen, TtT, erikoistutkija Aikuisväestön huumeiden käyttö 9.5.2014 Huumetilanne Suomessa / Karjalainen 2 Väestökyselyt
LisätiedotSuomen koulutustaso kansainvälisessä vertailussa
Suomen koulutustaso kansainvälisessä vertailussa Mika Tuononen Suomalaisten koulutustaso on korkea vai onko näin sittenkään? Korkeakoulutuksen laajuudesta ja mahdollisesta ylimitoituksesta on keskusteltu
LisätiedotTieliikenneonnettomuudet v. 2014: KUNTA ESPOO 9.4.2015
1 ONNETTOMUUSMÄÄRÄT JA NIIDEN KEHITYS Vuonna 2014 tapahtui 483 poliisin raportoimaa tieliikenneonnettomuutta (vuonna 2013 luku oli 560). Onnettomuuksista 3 johti kuolemaan ja 102 loukkaantumiseen. Onnettomuuksissa
LisätiedotTILASTOKATSAUS 15:2016
Tilastokatsaus 6:2012 TILASTOKATSAUS 15:2016 1 25.8.2016 TYÖTTÖMÄT VANTAALLA 31.12.2015 Työttömyysaste oli Vantaalla 12,4 prosenttia vuoden 2015 lopussa. Työttömien määrä kasvoi kaikilla suuralueilla,
LisätiedotTime out! Aikalisä ja Nuorten Aikalisä miksi? Nuorten Aikalisä pilottien työkokous, Kemijärvi 18.9.2009 Minna Savolainen, THL
Time out! Aikalisä ja Nuorten Aikalisä miksi? Nuorten Aikalisä pilottien työkokous, Kemijärvi 18.9.2009 Minna Savolainen, THL Nuorten miesten hyvinvoinnin edistäminen on ajankohtainen haaste Huoli suomalaisten
LisätiedotAlkoholi ja ikääntyvät Suomessa. Salme Ahlström ja Pia Mäkelä
Alkoholi ja ikääntyvät Suomessa Salme Ahlström ja Pia Mäkelä Esityksen sisältö Johdanto Juomatapojen muutokset vuosina 1968-2008 Alkoholihaittojen trendejä vuosina 1998-2007 Alkoholikuolemat Päihdehuoltolaitoksissa
LisätiedotLait ja viranomaisohjeet koskien ajokykyarviota. Professori Kaija Seppä Tampereen yliopisto
Lait ja viranomaisohjeet koskien ajokykyarviota Professori Kaija Seppä Tampereen yliopisto Luennon sisältö Eurooppalainen lainsäädäntö Kotimainen lainsäädäntö Tulkintoja Lait ja viranomaisohjeet Eurooppalainen
LisätiedotAJOTERVEYDEN ARVIOINTI
AJOTERVEYDEN ARVIOINTI PÄIHDELÄÄKÄRIN NÄKÖKULMASTA MONEN TEKIJÄN TASAPAINOILUA Poliisiammattikorkeakoulu 26.10.2016 Reijo Laitinen Psykiatrian erikoislääkäri A-klinikkasäätiö Sisä-Suomen palvelualue Hämeenlinna,
LisätiedotAlkoholimainonnan rajoittaminen hallituksen esityksessä HE 70/2013. Hallitusneuvos Ismo Tuominen 11.9.2013
Alkoholimainonnan rajoittaminen hallituksen esityksessä HE 70/2013 Hallitusneuvos Ismo Tuominen 11.9.2013 1. Alkoholijuomien mainonta kiellettiin 1977 2. Mietojen alkoholijuomien mainonta sallittiin uudessa
LisätiedotAlkolukostako ratkaisu? Päihteet ja liikenne -seminaari Janne Mänttäri 15.5.2008
Alkolukostako ratkaisu? Päihteet ja liikenne -seminaari Janne Mänttäri 15.5.2008 1 Mikä alkolukko on? Laite, joka uloshengitysilman alkoholipitoisuuden perusteella estää ajoneuvon käynnistymisen Satunnaispuhallus
LisätiedotMatti Virtanen. kiinnijoutumisriski. Rattijuopon. sidoksissa vuoden 1968 jälkeen. ia loukkaantuneista vastaavat luvut
Rattijuopon kiinnijoutumisriski Matti Virtanen Rattijuopumus on lisääntynyt huomattavasti voimakkaammin 1970luvulla kuin 1960luvulla. Vuosina f 96068 poliisin tietoon tulleet rattijuopumustapaukset lisääntyivät
LisätiedotTILASTOKATSAUS 7:2016
Tilastokatsaus 6:2012 TILASTOKATSAUS 7:2016 1 11.4.2016 LAPSETTOMIEN PARIEN TULOT VANTAALLA VUOSINA 2000 2013 Asuntokuntien määrä Vantaalla oli vuoden 2013 lopussa kaikkiaan 95 400 asuntokuntaa, joista
LisätiedotV T T T I E D O T T E I T A
2 1 1 8 V T T T I E D O T T E I T A V T T T I E D O T T E I T A Otto Kärki Alkolukko rattijuopumuksen ehkäisyssä Esiselvitys VALTION TEKNILLINEN TUTKIMUSKESKUS ESPOO 2001 VTT TIEDOTTEITA MEDDELANDEN RESEARCH
LisätiedotLiikenneturvan lisäselvitys tieliikennelain kokonaisuudistukseen ja nuorten liikenneturvallisuuteen liittyen HE 180/2017E
LISÄSELVITYS 1 (2) 28.3.2018 Eduskunta Liikenne- ja viestintävaliokunta Liikenneturvan lisäselvitys tieliikennelain kokonaisuudistukseen ja nuorten liikenneturvallisuuteen liittyen HE 180/2017E Liikenneturva
LisätiedotMitä Nuorten terveystapatutkimus kertoo suomalaisten nuorten juomatapojen muutoksesta ja uuden alkoholilain vaikutuksista nuoriin
Mitä Nuorten terveystapatutkimus kertoo suomalaisten nuorten juomatapojen muutoksesta ja uuden alkoholilain vaikutuksista nuoriin 9.11.2017 Tomi Lintonen 1 Suomalaisten nuorten alkoholin käyttö 1977-2017
Lisätiedot