Rattijuopumus on vakava tieliikenteen ongelma. Jo. Rattijuoppo on yhä useammin 18-vuotias. lääketiede. Alkuperäistutkimus

Koko: px
Aloita esitys sivulta:

Download "Rattijuopumus on vakava tieliikenteen ongelma. Jo. Rattijuoppo on yhä useammin 18-vuotias. lääketiede. Alkuperäistutkimus"

Transkriptio

1 Alkuperäistutkimus Antti Impinen, Ossi Rahkonen, Karoliina Ojaniemi, Pirjo Lillsunde, Eero Lahelma, Aini Ostamo Rattijuoppo on yhä useammin 18-vuotias Lähtökohdat Tutkimuksessa selvitettiin epäiltyjen rattijuopumustapausten lukumäärää ja väestöön suhteutettua ilmaantuvuutta iän ja sukupuolen mukaan yhdeksäntoista vuoden ajanjaksolta Ilmiötä tarkasteltiin yhdessä alkoholinkulutuksen muutosten kanssa. Menetelmät Aineisto sisälsi kaikki poliisin tietoon vuosilta tulleet epäillyt rattijuopumukset, joissa kuljettajan epäiltiin nauttineen alkoholia. Aineiston ulkopuolelle jätettiin tapaukset, joissa havaittiin huumeiden tai lääkkeiden vaikutuksen alaisena ajamista. Tutkimus rajattiin koskemaan moottoroitua tieliikennettä. Tapauksille laskettiin ilmaantuvuusluvut tuhatta henkilöä kohden. Tulokset Rattijuopumukset vähenivät 1990-luvun alun talouslaman aikana ja lisääntyivät laman jälkeen seuraten alkoholinkulutuksen vaihtelua. Muutokset olivat erityisen voimakkaita vuotiaiden ikäryhmässä, jossa tapausten ilmaantuvuus laski puoleen vuosina Naisten osuus rattijuopumustapauksista lähes kaksinkertaistui tarkasteluajanjaksolla 6,5 %:sta 11 %:iin kaikista tapauksista. Viisikymmentä vuotta täyttäneillä rattijuopumusten ilmaantuvuus kasvoi 2,5-kertaiseksi. Tapaukset ajoittuvat erityisen runsaasti viikonloppuihin ja yöaikaan. Päätelmät Nuoret vuotiaat ovat selkeästi suurin riskiryhmä rattijuopumukselle. Ilmaantuvuuden muutokset ovat nuorten kuljettajien keskuudessa suuria. Alkoholinkulutuksen muutokset näyttävät vaikuttavan nuoriin voimakkaammin kuin muihin. Haitallista alkoholinkulutusta ja rattijuopumusta ennaltaehkäiseviä toimenpiteitä tulisi kohdistaa jo ajokortti-ikää lähestyviin nuoriin perusterveydenhuollossa. Liikennevalvontaa tulisi tehostaa erityisesti viikonloppuina, juhlapyhinä ja iltayön tunteina. Rattijuopumus on vakava tieliikenteen ongelma. Jo pienikin määrä alkoholia kasvattaa onnettomuusriskiä ja seurausten vakavuutta (1,2). Vammautumiset ja kuolemantapaukset ovat tavallisempia rattijuopumusonnettomuuksissa kuin muissa onnettomuuksissa. Vuosittain tieliikenteessä menehtyy noin 400 ja loukkaantuu henkilöä. Näistä rattijuopot aiheuttavat noin 100 kuolemantapausta ja loukkaantumiseen johtanutta onnettomuutta (3). Poliisin tietoon tulee Suomessa lähes epäiltyä rattijuopumusta vuosittain. Näistä suurin osa on alkoholista johtuvia tapauksia, mutta muiden päihdyttävien aineiden osuus on kasvanut erityisesti vuonna 2003 voimaan tulleen huumeiden nollatoleranssilain jälkeen (4,5). Joka sadannella liikennevirrassa kulkevalla autoilijalla arvellaan olevan alkoholia veressään. Noin joka 500. autoilijan veren alkoholipitoisuus ylittää rattijuopumuksen rangaistavuuden rajan. (6) Yli puolet kiinnijääneistä rattijuopoista ylittää törkeän rattijuopumuksen rajan (7). 2221

2 Kuvio 1. Rattijuopumuksen esiintymistä, riskitekijöitä ja seurauksia on Suomessa tutkittu vähän. Liikenneturva on raportoinut perustilastoja, ja rattijuoppojen osuutta liikennevirrassa on seurattu vuodesta 1979 (6,8). Vuonna 1996 Suomessa voimaan tullutta EU-direktiivin edellyttämää rattijuopon päihderiippuvuusarviota ja hoitoonohjausta on tutkittu jonkin verran (9,10) luvun alkuvuosien laskun jälkeen rattijuoppojen osuus pysyi lähes ennallaan vuosituhannen vaihteeseen, minkä jälkeen se on kasvanut ja on 0,2 % liikennevirrasta. Myös törkeään rattijuopumukseen syyllistyneiden määrän arvellaan olevan kasvussa (6). Tämän tutkimuksen tavoitteena oli selvittää epäiltyjen rattijuopumustapausten lukumäärää ja ilmaantuvuutta vuosina Ilmiötä tarkasteltiin eri-ikäisten miesten ja naisten kohdalla alkoholipolitiikan ja muiden yhteiskunnassa tapahtuneiden muutosten taustaa vasten. Epäillyt rattijuopumustapaukset sekä tilastoitu alkoholinkulutus 100- prosenttisena alkoholina henkilöä kohti vuodessa Kuvio 2. Naisten osuus epäillyistä rattijuopoista Aineisto ja menetelmät Rattijuopumuksella tarkoitetaan alkoholin, huumeiden tai lääkkeiden vaikutuksen alaisena ajamista. Lain mukaan henkilö syyllistyy rattijuopumukseen silloin, kun veren alkoholipitoisuus on vähintään 0,5 promillea ( ) tai litrassa uloshengitysilmaa on 0,22 milligrammaa alkoholia (mg/l). Törkeän rattijuopumuksen rajana on lähtien ollut 1,2 promillea alkoholia veressä tai uloshengitysilmassa 0,53 mg/l. Huumausaineiden ja niiden aineenvaihduntatuotteiden osalta voimassa on ollut nollatoleranssi vuodesta 2003 (11). Kun poliisi epäilee rattijuopumusta, suoritetaan epäillylle kuljettajalle tarkkuusalkometrikoe tai verikoe. Verikoe otetaan myös, mikäli epäilty ei kykene puhaltamaan tai hänen epäillään käyttäneen huumaavia aineita. Suomessa päihtyneenä ajamisesta epäillyn alkoholi- ja huumemääritykset tehdään keskitetysti Kansanterveyslaitoksen huumetutkimusyksikössä. Huume- ja alkoholianalyysit tehdään poliisin toimeksiannosta. Rattijuopumusaineistosta on muodostettu tutkimusrekisteri, jonka rekisterinpitäjänä toimii Kansanterveyslaitos ja jonka omistusoikeus on sisäasiainministeriön poliisiosastolla. Tämän tutkimuksen aineisto muodostuu tapauksista, joissa ajoneuvon kuljettajaa epäillään ajamisesta alkoholin vaikutuksen alaisena vuosina Epäillyt käsittävät kaikki ne henkilöt, joilta on otettu tarkkuusalkometri- tai verikoe liikennejuopumusepäilyn takia. Kokeen tulosta tai mahdollista tuomiota ei tutkimuksessa otettu huomioon. Rekisteri on kansainvälisesti ainutlaatuinen ja tarjoaa poikkeuksellisen hyvät mahdollisuudet tutkia päihdyttävien aineiden vaikutuksen alaisena ajamista. Perusaineisto sisältää sosiodemografisia, kliinisiä, laboratorio-, poliisi- ja tapahtumatietoja. Epäillyille rattijuopoille suoritetun verikokeen tulokset on tallennettu sähköisesti vuodesta 1988 alkaen. Verikokeille vaihtoehtoisia tarkkuusalkometrikokeita on suoritettu vuodesta Vuosina aineistosta 48 % oli peräisin tarkkuusalkometrikokeesta. Vuonna 2007 tarkkuusalkometrikokeiden osuus oli noin 60 % kaikista tapauksista. Tutkimuksen aineisto on rajattu siten, että mukaan on otettu tapaukset, jotka täyttävät seuraavat ehdot: ainoastaan alkoholin nauttimista epäillään, tapaus on sattunut maantieliikennealueella, liikenneväline on ollut moottoroitu, ja henkilö on vuoden ikäinen. Ilmaantuvuuslukujen laskemiseen on käytetty kunkin vuoden vuotiasta keskiväestöä, joka perustuu Tilastokeskuksen väestötilastoihin (12). Alkoholinkulutuksella tarkoitetaan Stakesin tilastoimaa alkoholinkulutusta (13). Tulokset Vuosina aineistossa oli yhteensä havaintoa, joista 91 % oli miehiä. Vähimmillään tapauksia oli vuonna 1999 ja enimmillään vuonna Eniten epäiltyjä tapauksia kertyi vuotiaille yhden ikävuoden tarkkuudella tarkasteltuna. Tapauksista 91 %:ssa liikennevälineenä oli henkilö- tai pakettiauto. Kolmanneksi yleisin liikenneväline oli mopo, joiden kuljettajille sattui 5 % tapauksista. 2222

3 Eniten rattijuopumuksesta epäiltyjä kuljettajia jäi kiinni vuosina , jolloin tapauksia oli vuosittain noin Huippu oli vuonna 1990 (kuvio 1). Vuodesta 1990 vuoteen 1994 rattijuopumusepäilyjen määrä väheni 35 % alkoholinkulutuksen laskiessa samanaikaisesti 14 % vuoden 1990 tasosta. Vuoden 1999 jälkeen rattijuopumusten määrä on kasvanut jonkin verran. Vuonna 2007 rattijuopumusepäilyjen lukumäärä kasvoi yli tapaukseen, mikä on korkein luku sitten vuoden Epäiltyjen keski-ikä oli 36 vuotta ja mediaani-ikä 35 vuotta. Miesten ja naisten keskiarvot olivat lähellä toisiaan ja mediaanit olivat samat. Useimmiten rattijuopumukseen syyllistyvät äskettäin 18 vuotta täyttäneet. Alle 15-vuotiaiden ja 75 vuotta täyttäneiden rattijuopumustapaukset olivat harvinaisia. Kaikista epäillyistä naisia oli 8 % osuuden kasvaessa runsaasta 6 %:sta 11 %:iin vuosina (kuvio 2). Naisten osuus epäillyistä oli 8:n ja 11 %:n välillä vuotiailla. Tätä nuoremmilla ja vanhemmilla naisten osuus oli pienempi. Rattijuopumuksesta epäiltyjä oli eniten kesä- ja heinäkuussa, vähiten helmi-, joulu- ja tammikuussa. Alkoholin vaikutuksen alaisena ajaminen keskittyi paljolti viikonloppuöihin (kuvio 3). Tapauksista 16 % sattui perjantaina, 28 % lauantaina ja 19 % sunnuntaina. Rattijuopumustapausten määrä kasvoi iltaisin kello 19:stä alkaen ja eniten kiinnijääneitä oli välisenä aikana. Suvantokohta saavutettiin kello aikaan, jonka jälkeen välillä voitiin havaita piikki tapausten lukumäärässä. Tämän jälkeen tapausten määrä tasoittui iltaan asti. Erityisen runsaasti tapauksia oli havaittavissa kansallisina juhlapäivinä, vappuna, juhannuksena ja uutena vuonna (kuvio 4). Rattijuopumustapausten ilmaantuvuus oli 5,6 tapausta 1 000:tta henkilövuotta kohden vuosina (kuvio 5). Iän mukaista tarkastelua varten aineisto luokiteltiin kahdeksaan ryhmään: vuotiaat, vuotiaat, vuotiaat, vuotiaat, vuotiaat, vuotiaat, vuotiaat ja vuotiaat. Selvästi korkein, yli kaksinkertainen koko vuotiaaseen väestöön verrattuna, väestöön suhteutettu tapahtumatiheys (13,2/1 000 henkilövuotta) oli juuri ajo-oikeuden saaneiden vuotiaiden ikäryhmässä, jossa myös muutokset olivat voimakkaimpia. Rattijuopumusten ilmaantuvuus noudatti pääpiirtein ikäjärjestystä siten, että iäkkäät liikkujat syyllistyivät rattijuopumukseen nuorempia ikäryhmiä harvemmin. Poikkeuksen muodostivat vuotiaat, jotka syyllistyivät rattijuopumukseen (6,8/1 000 henkilövuotta) yhtä usein kuin vuotiaat (6,5/1 000 henkilövuotta). Eri ikäryhmissä rattijuopumuksen ilmaantuvuuden kehitys poikkesi toisistaan tutkitulla ajanjaksolla. Suurimmat ja nopeimmat muutokset tapahtuivat nuorimpien tiellä liikkujien kohdalla. Alle 40-vuotiaiden rattijuopumukset vähenivät nopeasti 1990-luvun alkupuolella, jonka jälkeen tilanne pysyi vakaana vuosikymmenen loppuun asti luvulla kehitys vaihteli. Viisikymmentä vuotta täyttäneiden ikäryhmissä rattijuopumusten ilmaantuvuus näytti tasaisesti kasvavan. Näissä ikäryhmissä rattijuopumuksen lisääntymiseen lienee vaikuttanut myös iäkkäämpien henkilöiden ajokorttien yleistyminen verrattuna parin vuosikymmenen takaisiin samanikäisiin. Kuvio 3. Epäillyt rattijuopumustapaukset viikonpäivän, kellonajan ja sukupuolen mukaan yhteensä vuosina Kuvio 4. Epäillyt rattijuopumustapaukset päivämäärän ja sukupuolen mukaan yhteensä vuosina Kuvio 5. Rattijuopumusepäilyjen ilmaantuvuus 1 000:tta asukasta kohti ikäryhmittäin Ilmaantuvuus/ Vuosi

4 Veren alkoholipitoisuuden keskiarvo aineistossa oli 1,62 promillea ja hengitysilman alkoholipitoisuus 0,57 mg/l. Naisten veren alkoholipitoisuuden keskiarvo oli 0,09 promillea alhaisempi ja hengitysilman alkoholipitoisuuden keskiarvo 0,03 mg alhaisempi kuin miesten. Matalimmat alkoholipitoisuuden keskiarvot olivat alle 20- ja yli 70-vuotiailla ja korkeimmat vuotiailla. Pohdinta Liikennejuopumuksen tarkkaa yleisyyttä on vaikea arvioida, sillä kiinnijääneet rattijuopot ovat vain osa kaikista rattijuopumukseen syyllistyvistä henkilöistä (7,14). Liikennevirrasta tehtyjen tutkimusten perusteella rattijuoppoja on kuljettajista noin 0,2 % ja maistelleita (alkoholia < 0,5 ) vajaa 1 % (7). Kansainvälisesti rattijuopumus Suomessa on harvinaista, mutta alkoholipitoisuudet korkeita, mikä saattaa kuvastaa suomalaista tapaa juoda humalahakuisesti. Juomatapojen vaikutuksesta rattijuopumukseen kertoo myös tapausten ajallinen jakauma. Tavallisimmin auton rattiin lähdetään juomisen jälkeen loma-aikana, viikonloppuisin ja yöllä. Helsingissä tehdyn selvityksen mukaan vuonna 1990 rattijuopumukseen syyllistyneistä 37 % oli viiden edellisen vuoden aikana jäänyt kiinni rattijuopumuksesta ainakin kerran (15). Toisen tutkimuksen mukaan kaksi kolmesta rattijuopumukseen tuomitusta uusii tekonsa (16). Epäiltyjen rattijuopumustapausten määrä on viime vuosina kasvanut. Alkoholinkulutus on alkoholiveron alentamisen myötä kasvanut voimakkaasti, ja ajoneuvoja on enemmän kuin koskaan aikaisemmin. Muutokset näkyvät etenkin vuotiaiden liikennekäyttäytymisessä. Tästä asiasta tiedettiin h Väestön keskimääräinen alkoholinkulutus vaikuttaa rattijuopumusten määrään. h Rattijuopumuksia todettiin eniten ennen talouslaman alkua vuosina alkoholinkulutuksen ollessa suurta. Laman aikana alkoholinkulutus ja rattijuopumus kääntyivät laskuun. h Nuoret ja kokemattomat kuljettajat ovat erityisen riskialtis ryhmä liikenteessä. Tämä tutkimus opetti h Alkoholinkulutuksen muutokset heijastuvat erityisen vahvasti nuorten kuljettajien rattijuopumustapauksiin. Ilmiö voidaan havaita sekä miehillä että naisilla. h Naisten osuus rattijuopoista on kasvussa. Tällä hetkellä joka yhdeksäs rattijuoppo on nainen. h Rattijuopumus keskittyy iltoihin, viikonloppuihin ja juhlapyhien aikaan. h Nuorten ongelmalliseen alkoholinkäyttöön tulisi puuttua varhain, viimeistään ajo-oikeutta myönnettäessä. Rattijuopumustapauksissa kuolleiden ja loukkaantuneiden määrä on pysytellyt samana reilun kymmenen vuoden ajan. Naisten osuus epäillyistä rattijuopumustapauksista on kasvanut. Myös 50 vuotta täyttäneillä väestöön suhteutettu rattijuopumus näyttää tasaisesti yleistyneen. Tähän kehitykseen saattaa vaikuttaa ajokorttien yleistyminen ja juomatapojen muuttuminen. Naiset hankkivat ajokortin useammin kuin ennen ja käyttävät myös enemmän alkoholia. Samoin nuorempiin kohortteihin kuuluvat hankkivat ajokortin useammin sekä käyttävät alkoholia useammin ja runsaammin kuin vanhempiin kohortteihin kuuluvat. Ajokorttien lukumäärään suhteutettu rattijuopumus näyttää myös lisääntyneen useissa ikäryhmissä. Tästä huolimatta suurin vaihtelu rattijuopumuksen ilmaantuvuudessa on edelleenkin vuotiaiden kohdalla. He syyllistyvät rattijuopumukseen yli kaksi kertaa useammin kuin vuotias väestö keskimäärin. Tilanne on huolestuttava, sillä juopuneena ajaminen on erityisen vaarallista nuorelle ja kokemattomalle kuljettajalle (17). Päihtyneenä ajamisen yleisyyteen vaikuttavat useat yhteiskunnalliset tekijät, kuten väestön ikärakenne, taloudelliset suhdanteet, liikennevalvonnan tehokkuus, alkoholinkulutus, sekä ajoneuvojen ja ajokorttien määrä (18). Vuosittainen tilastoitu alkoholinkulutus on kasvanut Suomessa viimeisten kymmenen vuoden kuluessa lähes kahdella litralla absoluuttista alkoholia asukasta kohden (13). Samanaikaisesti rekisterissä olevia henkilöautoja on yli puoli miljoonaa enemmän kuin aiemmin. Moottoripyörien ja mopojen määrä kasvoi niin, että niitä on lähes enemmän kuin ennen (19). On arvioitu, että litran lisäys alkoholinkulutuksessa lisää päihtyneiden kuljettajien aiheuttamia kuolonkolareita 8 14 % (20). Liikennevalvonnan tehokkuus on eräs kiinnijääneiden määrään vaikuttava tekijä. Vaikutuksen voidaan ajatella olevan kaksisuuntainen. Lisääntynyt kiinnijäämisen riski lisää ilmitulevia tapauksia, mutta voi toisaalta nostaa kynnystä päihtyneenä ajamiselle. Liikkuvan poliisin suorittamat puhallutukset ovat lisääntyneet selvästi viimeisten kahdenkymmenen vuoden aikana, vaikka puhallutusten kokonaismäärästä ei ole luotettavaa tietoa koko ajanjaksolta (7). Epäiltyjen rattijuopumusten määrän romahtaminen 1990-luvun alussa näyttää kuitenkin ajoittuvan samanaikaisesti puhallutusten lisäämisen kanssa. On kuitenkin muistettava, että vain osa rattijuopumuksista tulee ilmi suoraan poliisin liikennevalvonnan kautta. Merkittävä osa rattijuopoista jää kiinni ilmiannon tai liikennevahingon seurauksena. Eniten rattijuopumustapauksia tuli ilmi 1990-luvun alussa ennen laman alkua. Tällöin myös alkoholinkulutus oli noussut uuteen ennätykseen. Laman seurauksena alkoholinkulutus väheni, minkä lisäksi ajoneuvokannan kasvu pysähtyi. Samanaikaisesti epäiltyjen rattijuoppojen määrä laski selvästi. Talouden suhdanteet ja alkoholinkulutus heijastuvat erityisen vahvasti nuorten rattijuopumusepäilyjen määrään. Vaikka epäillyt tapaukset ovat lisääntyneet luvulla, kasvu ei kuitenkaan vastaa ennätyksellisen korkeaksi kivunnutta alkoholinkulutusta. 2224

5 English summary Changed alcohol consumption reflected in drink-driving amongst young drivers Background The aims of the study were to investigate the incidence and trends of suspected drink-driving during the nineteen years between 1989 and 2007 according to age and sex in Finland. Methods The data included all suspected drink-driving cases in Finland between 1989 and Cases involving illegal or medical drugs were excluded. The data were limited to motorized road traffic. The annual incidence per 1000 population was calculated according to sex and age. Results The changes in the number of drink-driving cases followed changes in the trends in economic development and changes in overall alcohol consumption. These changes were most pronounced amongst 18- to 19-year-olds in whom the incidence halved between 1990 and The proportion of drink-drivers who were women almost doubled from 6.5% to 11% of all cases. The incidence of drinkdriving in those aged over fifty years increased 2.5-fold. Most events took place during weekend nights. Conclusions Young men aged 18 to 19 years are still at the highest risk of committing drink-driving offences. Alcohol consumption features more prominently driving offences in the young than in other drivers. Preventative measures in healthcare should be targeted at youths close to the legal age of driving. Road checks are required, especially at weekends, on national holidays and late at night. Antti Impinen Researcher National Public Health Institute Ossi Rahkonen, Karoliina Ojaniemi, Pirjo Lillsunde, Eero Lahelma, Aini Ostamo On havaittu, että rattijuopumusta voidaan ehkäistä tehokkaasti ajoneuvon käytön rajoittamisella (21,22,23). Havainto kannustaa ajoneuvon käyttöä ehkäisevien toimenpiteiden voimakkaampaan käyttöönottoon ja kehittämiseen. Tällaisia toimenpiteitä ovat esimerkiksi alkolukkojen asentaminen ajoneuvoon sekä ajoneuvon takavarikointi. Alkolukkoja käyttävissä maissa on kohdehenkilöiden alkoholinkäyttö vähentynyt ja uusimisriski pienentynyt. Uusimisriski on tosin saattanut kasvaa heti alkolukon poistamisen jälkeen (24,25). Alkolukoilla on myös mahdollista kerätä puhallustuloksista aineistoa, jonka avulla voidaan arvioida kuljettajan riskiä syyllistyä rikkeisiin myöhemmin (26). Rangaistusten koventaminen ei vähennä rattijuopumusten määrää yhtä paljon kuin korkea kiinnijäämisriski (27,28). Kiinnijäämisen todennäköisyyttä voidaan kasvattaa lisäämällä liikennevalvonnan resursseja. Rattijuoppojen osuus liikennevirrassa on kuitenkin pieni Suomessa, jolloin liikennevalvonnan tehostamisesta saadaan suhteellisesti pienempi hyöty. Tämän sijaan ehkäiseviä toimia voidaan kohdistaa ongelmaryhmiin, joita ovat nuoret ja uusijat. Koska peräti kahden rattijuopon kolmesta on havaittu uusivan tekonsa, monien jopa toistuvasti, uusijoiden osuus kaikista tapauksista on merkittävä. Valvonnan tehostaminen erityisesti pahimpina riskiaikoina, kuten pikkutunneilla, viikonloppuina ja juhlapyhinä, voisivat olla tehokkaita keinoja rattijuopumusten ja niiden seurausten ehkäisemiseksi. Alle 18-vuotiaiden nuorten alkoholinkäyttö on yleistä. Lähes joka viides yläasteikäinen ja joka neljäs lukioikäinen sanoo juovansa itsensä tosihumalaan vähintään kerran kuussa (29). Monet ajavatkin ensimmäisen kerran juovuksissa mopolla tai skootterilla, mutta myös alaikäiset syyllistyvät rattijuopumukseen autolla. Nuorten keskuudessa runsaskaan alkoholinkäyttö ei välttämättä ole sosiaalisesti tuomittavaa, minkä lisäksi ajokortin hankkiminen on monelle nuorelle aikuistumiseen kuuluva itsestäänselvyys. Tilastot osoittavat, että yhdistelmä johtaa usein virhearviointiin. Rattijuoppojen hoitoonohjauksen vaikutus rattijuopumusten uusimiseen on todettu vähäiseksi (9,30), ja päihderiippuvuuden arviointi rattijuopumuksen yhteydessä on nuorten päihdehäiriöiden kehittymistä ajatellen usein myöhäistä. Päihdehäiriöt alkavat usein nuoruudessa ja ovat suhteellisen yleisiä, pitkäkestoisia ja toistuvia (31). Perusterveydenhuollon lääkärit joutuvat kohtaamaan nuorten keskuudessa lisääntyneen alkoholin ja muiden päihteiden käytön. Lääkäreiden koulutuksessa tulisi kiinnittää entistä enemmän huomiota päihteitä käyttävän nuoren kohtaamiseen. Kaikki nuorten kanssa toimivat ammattiryhmät tulisi kouluttaa nuorten päihdeongelmien tunnistamiseen. Nuorten päihde- ja mielenterveyspalvelut tarvitsevat riittävät resurssit, jotta tehokas hoito, neuvonta ja ehkäisy turvataan. Tässä tutkimuksessa on voitu tarkastella rattijuopumuksen taustoja vain yleisellä tasolla. Vaikka käytetty rekisteriaineisto on kansainvälisesti katsoen laadukas ja mittava, on siinä omat rajoituksensa: tieto on osittain puutteellista, luokitukset ovat muuttuneet ja tapaukset ovat saattaneet valikoitua aineistoon. Kiinnijääneiden rattijuoppojen ei voida katsoa olevan edustava otos liikennevirrassa olevista rattijuopoista, sillä kiinnijääneissä tulevat yliedustetuksi poliisin huomiota kiinnittävät kuljettajat. Näitä ovat esimerkiksi voimakkaimmin päihtyneet, liikennesääntöjä rikkovat sekä poliisin vanhat tutut, joilla on tilillään aiempia rikoksia. Tutkimusaineisto ei sisältänyt minkäänlaisia tunnistetietoja, joilla yksittäisen henkilön tunnistaminen aineiston sisällä olisi mahdollista. Tämän vuoksi aineiston jokaista havaintoa on käsitelty omana riippumattomana tapahtumanaan eikä 2225

6 erillisinä henkilöinä. Rattijuopumuksen uusijoiden eikä uusintakertojen osuuksia ole ollut mahdollista selvittää. On myös huomattava, että tutkimusaineisto on kerätty kahdenkymmenen vuoden ajanjaksolla. Tällä aikavälillä tapahtuneet suomalaisen yhteiskunnan muutokset ovat talous- ja kulutustilastojen kertomaa mittavammat. Tämä tutkimus ei myöskään käsittele kasvavaa huumausaineongelmaa. Rattijuopumuksista on tutkimuksellamme saatu kaivattu yleiskuva ongelman laajuudesta. Kiitokset Suomen Akatemian Päihteet ja addiktio -tutkimusohjelmalle. Kirjallisuutta 1 Ogden EJ, Moskowitz H. Effects of alcohol and other drugs on driver performance. Traffic Inj Prev 2004;5: Movig KL, Mathijssen MP, Nagel PH ym. Psychoactive substance use and the risk of motor vehicle accidents. Accid Anal Prev 2004;36: Tilastokeskus, Liikenneturva. Tieliikenneonnettomuudet Liikenne ja matkailu. Suomen virallinen tilasto Lillsunde P, Gunnar T. Drugs and Driving. The Finnish Perspective. Bull Narc LVII(Nos. 1 and 2). 5 Ojaniemi K, Lintonen T, Impinen A ym. Driving under the influence of drugs: trends in Finland during Arvioitavana. 6 Rajalin S. Rattijuopumus Suomessa. 2004, Liikenneturvan tutkimusmonisteita 99/ Rikollisuustilanne Rikollisuus ja seuraamusjärjestelmä tilastojen valossa. OPTL:n julkaisuja 229. Helsinki: Oikeuspoliittinen tutkimuslaitos Pikkarainen J, Penttilä A. Rattijuopumuksen kehitys Uudellamaalla vuosina I. Ratsiatutkimus alkoholia nauttineiden kuljettajien määrästä tieliikenteessä. Kansanterveyslaitoksen julkaisuja 1989;A4: Mettovaara P, Rantanen P, Seppä K. Rattijuoppojen hoitoonohjaus kolmen vuoden seurantatutkimus Suom Lääkäril 2006;43: Seppä K. Päihteet ja ajokyky. Suom Lääkäril 2005;25 26: Rikoslaki. Luku Väestö- ja kuolemansyytilastot. Tilastokeskus. 13 Alkoholijuomien kulutus. SVT. Stakes; STTV. 14 Österberg E. Alcohol and traffic in Finland. Accid Anal Prev 1987;19: Seppä H. Rattijuopumus Helsingissä vuonna 1990 (vertailu ja tutkimus). Poliisimies 1992/3. 16 Pikkarainen J, Penttilä A, Seppä H. Recidivism of Drunken Driving in Finland Proceedings of the International Conference on Alcohol, Drugs and Traffic Safety. Adelaide 1995; Vaez M, Laflamme L. Impaired driving and motor vehicle crashes among Swedish youth: an investigation into drivers' sociodemographic characteristics. Accid Anal Prev 2005;37: Asbridge M, Mann RE, Flam-Zalcman R ym. The criminalization of impaired driving in Canada: assessing the deterrent impact of Canada's first per se law. J Stud Alcohol 2004;65: AKE. Ajoneuvokanta. Tarkastettu Mann RE, Zalcman RF, Asbridge M ym. Drinking-driving fatalities and consumption of beer, wine and spirits. Drug Alcohol Rev 2006;25: Rider R, Voas RB, Kelley-Baker T ym. Preventing alcohol-related convictions: the effect of a novel curriculum for first-time offenders on DUI recidivism. Traffic Inj Prev 2007;8: National Transportation Safety Board. Safety Report Regarding Actions to Reduce Fatalities, Injuries, and Crashes Involving the Hard-Core Drinking Driver. Washington, DC: the Board Voas RB, Tippetts AS, Taylor E. Temporary vehicle immobilization: evaluation of a program in Ohio. Accid Anal Prev 1997;29: Bjerre B. An evaluation of the Swedish ignition interlock program. Traffic Inj Prev 2003;4: Raub RA, Lucke RE, Wark RI. Breath alcohol ignition interlock devices: controlling the recidivist. Traffic Inj Prev 2003;4: Marques PR, Tippetts AS, Voas RB. Comparative and joint prediction of DUI recidivism from alcohol ignition interlock and driver records. J Stud Alcohol 2003;64: Benson BL, Rasmussen DW, Mast BD. Deterring drunk driving fatalities: an economics of crime perspective. International Review of Law and Economics 1999;19: Sen A. Do stricter penalties deter drinking and driving? An empirical investigation of Canadian impaired driving laws. Canadian Journal of Economics 2001;34: Luopa P, Pietikäinen M, Jokela J. Nuorten elinolot, koulutyö, terveys ja terveystottumukset Kouluterveyskysely Työpapereita 25/2006. Helsinki: Stakes Heinälä P, Seppä K. Rattijuoppojen seuranta terveydenhuollossa on voimavarojen tuhlausta. Suom Lääkäril 2006;43: Marttunen M, Lönnqvist J. Nuorten päihdehäiriöiden luonne ja kulku. Duodecim 2001;117: Antti Impinen FM, tutkija alkoholitutkimuksen osasto, Terveyden edistämisen ja kroonisten tautien ehkäisyn osasto Kirjoittaja on saanut apurahaa Suomen Akatemialta tämän artikkelin kirjoittamiseksi. Ossi Rahkonen VTT, dosentti Helsingin yliopisto, kansanterveystieteen laitos Karoliina Ojaniemi TtM, tutkija alkoholitutkimuksen osasto Kirjoittaja on saanut apurahaa Suomen Akatemialta tämän artikkelin kirjoittamiseksi. Pirjo Lillsunde FT, dosentti, laboratorionjohtaja alkoholitutkimuksen osasto Eero Lahelma VTT, professori Helsingin yliopisto, kansanterveystieteen laitos Aini Ostamo FT, VTL, dosentti alkoholitutkimuksen osasto 2226

POLIISIN NÄKÖKULMA RATTIJUOPUMUKSIIN. Ylikomisario Heikki Ihalainen

POLIISIN NÄKÖKULMA RATTIJUOPUMUKSIIN. Ylikomisario Heikki Ihalainen POLIISIN NÄKÖKULMA RATTIJUOPUMUKSIIN Ylikomisario Heikki Ihalainen Rattijuopumusten vertailu 2007-2008 (-11.5) 2008 2007 törkeä rattijuopumus 4 662 4 821 alkoholi 4 427 4 601 huumaava aine 235 220 rattijuopumus

Lisätiedot

M 5/2014 vp Kansalaisaloite: Rattijuoppouden rangaistuksia on tiukennettava (KAA 3/2014 vp) Rattijuopumus tieliikenteen turvattomuustekijänä

M 5/2014 vp Kansalaisaloite: Rattijuoppouden rangaistuksia on tiukennettava (KAA 3/2014 vp) Rattijuopumus tieliikenteen turvattomuustekijänä Eduskunnan lakivaliokunnalle Julkinen kuuleminen 16.10.2014 M 5/2014 vp Kansalaisaloite: Rattijuoppouden rangaistuksia on tiukennettava (KAA 3/2014 vp) Rattijuopumus tieliikenteen turvattomuustekijänä

Lisätiedot

Huumerattijuopumus Suomessa 1977 2007

Huumerattijuopumus Suomessa 1977 2007 Huumerattijuopumus Suomessa 1977 2007 Liikenneturvan tutkijaseminaari 5.5.2011 23.10.2013 Huumerattijuopumus Suomessa / Karoliina Karjalainen 1 Huumerattijuopumus Suomessa 1977 2007: ilmaantuvuus, sosiaalinen

Lisätiedot

7 Liikennerikokset Hannu Niemi

7 Liikennerikokset Hannu Niemi II.A.7 Liikennerikokset 163 7 Liikennerikokset Hannu Niemi 7.1 Liikennejuopumus Nykyinen liikennejuopumussäännöstö tuli voimaan 1.4.1977. Laissa on määräykset rattijuopumuksesta, huumaantuneena ajamisesta,

Lisätiedot

7.3 Liikennerikosten aiheuttamat vahingot

7.3 Liikennerikosten aiheuttamat vahingot 7.3 Liikennerikosten aiheuttamat vahingot Rattijuopumusvahingot II.A.7 Liikennerikokset 181 Taulukko Rattijuopumusonnettomuuksissa 1 kuolleet ja loukkaantuneet vuosina 1998 2007 Rattijuopumusonnettomuuksissa

Lisätiedot

Rattijuopon sosiaalinen tausta ja kuolleisuus. Karoliina Karjalainen AHTS seminaari 25.10.2012

Rattijuopon sosiaalinen tausta ja kuolleisuus. Karoliina Karjalainen AHTS seminaari 25.10.2012 Rattijuopon sosiaalinen tausta ja kuolleisuus Karoliina Karjalainen AHTS seminaari 25.10.2012 Tausta Rattijuoppojen taustaa tutkittu verraten vähän Rattijuopon elämänkaari -tutkimus Suomen Akatemian rahoitus

Lisätiedot

Eduskunnalle. LAKIALOITE 37/2012 vp. Laki rikoslain 23 luvun 3 :n, ajokorttilain ja sakon ja rikesakon määräämisestä annetun lain 3 :n muuttamisesta

Eduskunnalle. LAKIALOITE 37/2012 vp. Laki rikoslain 23 luvun 3 :n, ajokorttilain ja sakon ja rikesakon määräämisestä annetun lain 3 :n muuttamisesta LAKIALOITE 37/2012 vp rikoslain 23 luvun 3 :n, ajokorttilain ja sakon ja rikesakon määräämisestä annetun lain 3 :n muuttamisesta Eduskunnalle Rattijuopumustapauksissa kuolleita on 2000-luvulla ollut keskimäärin

Lisätiedot

LIIKENNERAITTIUSKAMPANJA 2010 - TIETOPAKETTI

LIIKENNERAITTIUSKAMPANJA 2010 - TIETOPAKETTI LIIKENNERAITTIUSKAMPANJA 2010 - TIETOPAKETTI Sisällys Johdanto 1. RATTIJUOPUMUKSEN EHKÄISY OSANA LIIKENNETURVALLISUUSTYÖTÄ 2. PÄIHTEET LIIKENTEESSÄ Alkoholi Huumeet ja lääkkeet 3. TAVOITTEENA PÄIHTEETÖN

Lisätiedot

Autojen lukumäärä ja liikennesuorite ovat

Autojen lukumäärä ja liikennesuorite ovat Liikennelääketiede Alkoholi, lääkkeet ja huumeet liikenteessä Antti Penttilä, Kimmo Kuoppasalmi ja Erkki Vuori Selviytyminen liikenteessä edellyttää hyvää havainto-, arviointi-, ratkaisu-, koordinaatioja

Lisätiedot

Sonja Tervo NUORTEN RATTIJUOPUMUKSET

Sonja Tervo NUORTEN RATTIJUOPUMUKSET Sonja Tervo NUORTEN RATTIJUOPUMUKSET Liiketalous 2016 1 VAASAN AMMATTIKORKEAKOULU Liiketalouden koulutusohjelma TIIVISTELMÄ Tekijä Sonja Tervo Opinnäytetyön nimi Nuorten rattijuopumukset Vuosi 2016 Kieli

Lisätiedot

Lukulattia. Tavoite. Huom! Nuoret pystyvät tekemään harjoitteen myös keskenään ohjatusti. Tarvikkeet

Lukulattia. Tavoite. Huom! Nuoret pystyvät tekemään harjoitteen myös keskenään ohjatusti. Tarvikkeet Lukulattia Tavoite Tuoda esille faktatietoa riskitekijöistä, jotka vaikuttavat vapaa-ajan ja liikenteen tapaturmien taustalla (ml. alkoholi ja muut päihteet). Samalla pohditaan, miten jokainen omilla valinnoillaan

Lisätiedot

ONNETTOMUUSANALYYSI 1 TAUSTAA

ONNETTOMUUSANALYYSI 1 TAUSTAA ONNETTOMUUSANALYYSI 1 TAUSTAA Tietoja tieliikenneonnettomuuksista kootaan Suomessa sekä poliisiin tietoon tulleiden että vakuutusyhtiöille ilmoitettujen onnettomuustietojen perusteella. Tilastokeskus ylläpitää

Lisätiedot

LIIKENNERAITTIUSKAMPANJA 2011 - TIETOPAKETTI

LIIKENNERAITTIUSKAMPANJA 2011 - TIETOPAKETTI LIIKENNERAITTIUSKAMPANJA 2011 - TIETOPAKETTI Sisällys: JOHDANTO 1. RATTIJUOPUMUKSEN EHKÄISEMINEN OSANA LIIKENNETURVALLISUUSTYÖTÄ 2. PÄIHTEET LIIKENTEESSÄ Alkoholi Huumeet ja lääkkeet 3. TAVOITTEENA PÄIHTEETÖN

Lisätiedot

Tieliikenteen tilannekuva Heinäkuu 2012. Liikkuva poliisi 4.9.2012

Tieliikenteen tilannekuva Heinäkuu 2012. Liikkuva poliisi 4.9.2012 Tieliikenteen tilannekuva Heinäkuu 2012 Liikkuva poliisi 4.9.2012 SISÄLTÖ 1. Liikenneonnettomuudet tammi-heinäkuussa 2012 2. Toimintaympäristö 2012 3. Liikennerikokset v. 2011 ja tammi-heinäkuussa 2012

Lisätiedot

LIIKENNEONNETTOMUUKSIEN PERUSANALYYSIT

LIIKENNEONNETTOMUUKSIEN PERUSANALYYSIT Vakka-Suomen seudun liikenneturvallisuussuunnitelma LIIKENNEONNETTOMUUKSIEN PERUSANALYYSIT Kalvosarjan sisältöteemat Onnettomuuskehitys yleisesti Onnettomuuksien osalliset osallisten kulkutapa osallisten

Lisätiedot

Tupakkapoliittisten toimenpiteiden vaikutus. Satu Helakorpi Terveyden edistämisen ja kroonisten tautien ehkäisyn osasto Terveyden edistämisen yksikkö

Tupakkapoliittisten toimenpiteiden vaikutus. Satu Helakorpi Terveyden edistämisen ja kroonisten tautien ehkäisyn osasto Terveyden edistämisen yksikkö Tupakkapoliittisten toimenpiteiden vaikutus Satu Helakorpi Terveyden edistämisen ja kroonisten tautien ehkäisyn osasto Terveyden edistämisen yksikkö Päivittäin tupakoivien osuus (%) 1978 2006 % 50 40 30

Lisätiedot

Joka toinen nuori hankkii mopokortin

Joka toinen nuori hankkii mopokortin Mopoilu Joka toinen nuori hankkii mopokortin Noin joka toinen nuori hankkii mopokortin ja joukossa on yhä enemmän tyttöjä. Mopoja oli vuonna 2012 yli 290 000. Suomessa oli Trafin mukaan rekisteröityjä

Lisätiedot

RATTIJUOPON AJOKYVYN ARVIOINTI. Markus Sundqvist Ma. johtava ylilääkäri 25.10.2012

RATTIJUOPON AJOKYVYN ARVIOINTI. Markus Sundqvist Ma. johtava ylilääkäri 25.10.2012 RATTIJUOPON AJOKYVYN ARVIOINTI Markus Sundqvist Ma. johtava ylilääkäri 25.10.2012 Yleistä Rattijuopumuksen määritelmä: johtuu joko alkoholin tai muun päihteen vaikutuksesta. Huumeiden suhteen nollatoleranssi

Lisätiedot

Sirpa Rajalin. tutkijaseminaari

Sirpa Rajalin. tutkijaseminaari Sirpa Rajalin 35. Liikenneturvallisuusalan tutkijaseminaari Helsingissä 20.5.2010 2010 Tieliikenteessä kuolleet 100 000 asukasta kohden eräissä maissa 2008 0 5 10 15 20 25 Islanti Iceland Malta Malta

Lisätiedot

LIIKENNEONNETTOMUUKSIEN TUTKINTAJÄRJESTELMÄ Onko Suomi Euroopan ajoterveyslaboratorio?

LIIKENNEONNETTOMUUKSIEN TUTKINTAJÄRJESTELMÄ Onko Suomi Euroopan ajoterveyslaboratorio? LIIKENNEONNETTOMUUKSIEN TUTKINTAJÄRJESTELMÄ Onko Suomi Euroopan ajoterveyslaboratorio? 6.10.2014 Liikennelääketieteen symposio Kalle Parkkari 6.10.2014 Liikennelääketieteen symposio Kalle Parkkari Sivu

Lisätiedot

Mopotietoutta vanhemmille. Liikenneturva, Liikenne ja viestintäministeriö, Trafi, Poliisi, Liikennevirasto ja Liikennevakuutuskeskus 2011

Mopotietoutta vanhemmille. Liikenneturva, Liikenne ja viestintäministeriö, Trafi, Poliisi, Liikennevirasto ja Liikennevakuutuskeskus 2011 Mopotietoutta vanhemmille Liikenneturva, Liikenne ja viestintäministeriö, Trafi, Poliisi, Liikennevirasto ja Liikennevakuutuskeskus 2011 Mopoilun suosio kasvaa, onnettomuuksia paljon Mopojen määrä ja mopoilijoiden

Lisätiedot

LIIKENTEEN KEHITYS TAMPEREELLA VUONNA 2012

LIIKENTEEN KEHITYS TAMPEREELLA VUONNA 2012 LIIKENTEEN KEHITYS TAMPEREELLA VUONNA 2012 TAMPEREEN KAUPUNKI KAUPUNKIYMPÄRISTÖN KEHITTÄMINEN SISÄLLYSLUETTELO 1. ONNETTOMUUSMÄÄRÄT JA NIIDEN KEHITYS 2 1.1 Yleistä 2 1.2 Pahimmat liittymät onnettomuusindeksin

Lisätiedot

MITÄ WHO:N MAAPROFIILIT KERTOVAT ALKOHOLIKULTTUURIEN EROISTA?

MITÄ WHO:N MAAPROFIILIT KERTOVAT ALKOHOLIKULTTUURIEN EROISTA? MITÄ WHO:N MAAPROFIILIT KERTOVAT ALKOHOLIKULTTUURIEN EROISTA? JUOMATAVALLA ON MERKITYSTÄ Suomessa viitataan usein eurooppalaiseen juomatapaan, kun puhutaan suomalaisesta alkoholikulttuurista ja sen muutoksesta.

Lisätiedot

Autojen turvatekniikka ja liikenneturvallisuus

Autojen turvatekniikka ja liikenneturvallisuus Autojen turvatekniikka ja liikenneturvallisuus Vaikuttajien Autoiluakatemia 11.-12.9.2012 Premier Parkissa Vakuutuskeskus, Vahingontorjuntayksikkö Pieni teollisuuskatu 7, FIN-02920 ESPOO Puh: +358 9 680401,

Lisätiedot

Miksi ajamme ylinopeudella?

Miksi ajamme ylinopeudella? Miksi ajamme ylinopeudella? Kuka, miksi, milloin ja miksi riski turvallisuudelle Kuka ajaa ylinopeudella Ylinopeus on yleinen liikennerikkomus, lähes kaikki myöntävät joskus syyllistyneensä ylinopeudella

Lisätiedot

Kannattaako rattijuoppojen hoitoonohjaus?

Kannattaako rattijuoppojen hoitoonohjaus? Kannattaako rattijuoppojen hoitoonohjaus? Alkoholi- ja huumetutkijain seuran seminaari 15.5.2008 ylilääkäri Kaarlo Simojoki Espoon A-klinikkatoimi Kansalliset ohjeistukset poliisilla on oma ohjeistuksensa

Lisätiedot

Rattijuopumus. Kaakkois-Suomen liikenneturvallisuusfoorumi 7.5.2015. rikoskomisario Ari Järveläinen 5.5.2015

Rattijuopumus. Kaakkois-Suomen liikenneturvallisuusfoorumi 7.5.2015. rikoskomisario Ari Järveläinen 5.5.2015 Kaakkois-Suomen liikenneturvallisuusfoorumi rikoskomisario Ari Järveläinen 5.5.2015 Rattijuopumus Kuolemaan johtaneiden ja vakavien liikenneonnettomuuksien riskitekijä 1 Yleistä 1,6 promillen rajan ylittyessä

Lisätiedot

LINDORFFIN ASIAKKAIDEN HENKILÖKUVA VUOSINA 2001 JA 2010 Tutkimusraportti 25.5.2010

LINDORFFIN ASIAKKAIDEN HENKILÖKUVA VUOSINA 2001 JA 2010 Tutkimusraportti 25.5.2010 1/12 Perinnässä olevien suomalaisten henkilöprofiili 2001 ja 2010 KENELLÄ SUOMESSA ON MAKSUJEN KANSSA VAIKEUKSIA? 1. TUTKIMUS Lindorff Oy:n Tilastokeskukselta tilaaman tarkastelun tarkoituksena on selvittää,

Lisätiedot

Mitä alkoholin suurkulutuksella tarkoitetaan?

Mitä alkoholin suurkulutuksella tarkoitetaan? Mitä alkoholin suurkulutuksella tarkoitetaan? Mauri Aalto Dosentti, ylilääkäri Kansanterveyslaitos Miksi kysymys esitetään? On olemassa alkoholin käyttöä, johon ei liity riskiä tai riski on vähäinen Mini-intervention

Lisätiedot

Vanhempien alkoholinkäyttö ja lasten kokemat haitat

Vanhempien alkoholinkäyttö ja lasten kokemat haitat Vanhempien alkoholinkäyttö ja lasten kokemat haitat Marja Holmila 18.9.2012 Marja Holmila: Vanhempien ja aikuisten alkoholinkäyttö lapsen näkökulmasta 1 Esityksen rakenne 1. Päihteitä ongelmallisesti käyttävien

Lisätiedot

Syksy 2012. Kaija Seppä Päihdelääketieteen professori Tampereen yliopisto

Syksy 2012. Kaija Seppä Päihdelääketieteen professori Tampereen yliopisto Syksy 2012 Kaija Seppä Päihdelääketieteen professori Tampereen yliopisto Lääkäri ja potilaan ajokelpoisuus taustatietoa rattijuopumuksista ajokorttitodistukset rattijuoppojen arviot ja niiden teho ilmoitusvelvollisuus

Lisätiedot

Millaisia maksuvaikeudet ovat eri-ikäisillä suomalaisilla?

Millaisia maksuvaikeudet ovat eri-ikäisillä suomalaisilla? PERINTÄASIAKKAAT IKÄRYHMITTÄIN Millaisia maksuvaikeudet ovat eri-ikäisillä suomalaisilla? 1. TILASTOSELVITYS Tilastotarkastelun tarkoituksena on selvittää, miten perintään päätyneet laskut jakautuvat eri-ikäisille

Lisätiedot

Väestöryhmittäiset erot lasten kuolleisuudessa

Väestöryhmittäiset erot lasten kuolleisuudessa Väestöryhmittäiset erot lasten kuolleisuudessa Lasten terveyserot ja niiden kaventamisen haasteet MLL seminaari 14.9.2012 Hanna Remes Sosiaalitieteiden laitos, sosiologia, väestöntutkimuksen yksikkö Lapsikuolleisuus

Lisätiedot

TIELIIKENTEESSÄ KUOLLEET JA LOUKKAANTUNEET

TIELIIKENTEESSÄ KUOLLEET JA LOUKKAANTUNEET TIELIIKENTEESSÄ KUOLLEET JA LOUKKAANTUNEET MOOTTORIPYÖRÄILIJÄT 2000 2008* Lähde: Tilastokeskus ja Liikenneturva. Tilastointiperusteet muuttuneet loukkaantuneiden osalta 2003. Vuosi 2008 ennakkotieto TIELIIKENTEESSÄ

Lisätiedot

Vanhukset ja psyykenlääkehoito. Prof. Hannu Koponen Helsinki 12.3.2015

Vanhukset ja psyykenlääkehoito. Prof. Hannu Koponen Helsinki 12.3.2015 Vanhukset ja psyykenlääkehoito Prof. Hannu Koponen Helsinki 12.3.2015 Sidonnaisuudet Luentopalkkio: Medivir, Professio, Pfizer Advisory board: Servier, Takeda Palkkaa/palkkioita: Fimea, Valvira, Kustannus

Lisätiedot

Alkoholi ja ikääntyvät Suomessa. Salme Ahlström ja Pia Mäkelä

Alkoholi ja ikääntyvät Suomessa. Salme Ahlström ja Pia Mäkelä Alkoholi ja ikääntyvät Suomessa Salme Ahlström ja Pia Mäkelä Esityksen sisältö Johdanto Juomatapojen muutokset vuosina 1968-2008 Alkoholihaittojen trendejä vuosina 1998-2007 Alkoholikuolemat Päihdehuoltolaitoksissa

Lisätiedot

Yksityishenkilöiden tulot ja verot vuonna 2012

Yksityishenkilöiden tulot ja verot vuonna 2012 2014:28 Yksityishenkilöiden tulot ja verot vuonna 2012 Helsingissä mediaanitulo 26 300 euroa Helsinkiläisen vuositulot keskimäärin 32 800 euroa Pääomatuloja huomattavasti edellisvuotta vähemmän Veroja

Lisätiedot

Matti Virtanen. kiinnijoutumisriski. Rattijuopon. sidoksissa vuoden 1968 jälkeen. ia loukkaantuneista vastaavat luvut

Matti Virtanen. kiinnijoutumisriski. Rattijuopon. sidoksissa vuoden 1968 jälkeen. ia loukkaantuneista vastaavat luvut Rattijuopon kiinnijoutumisriski Matti Virtanen Rattijuopumus on lisääntynyt huomattavasti voimakkaammin 1970luvulla kuin 1960luvulla. Vuosina f 96068 poliisin tietoon tulleet rattijuopumustapaukset lisääntyivät

Lisätiedot

TILASTOKATSAUS 4:2015

TILASTOKATSAUS 4:2015 Tilastokatsaus 6:212 TILASTOKATSAUS 4:2 1 12.8.2 TIETOJA TYÖVOIMASTA JA TYÖTTÖMYYDESTÄ Työvoiman määrä kasvoi 1 3:lla (,9 %) vuoden 213 aikana Vantaalla työvoimaan kuuluvien joukko on suurentunut vuodesta

Lisätiedot

Huumetilanne Suomessa. Päivän päihdetilanne -koulutus, 8.5.2014 Turku Karoliina Karjalainen, TtT, erikoistutkija

Huumetilanne Suomessa. Päivän päihdetilanne -koulutus, 8.5.2014 Turku Karoliina Karjalainen, TtT, erikoistutkija Huumetilanne Suomessa Päivän päihdetilanne -koulutus, 8.5.2014 Turku Karoliina Karjalainen, TtT, erikoistutkija Aikuisväestön huumeiden käyttö 9.5.2014 Huumetilanne Suomessa / Karjalainen 2 Väestökyselyt

Lisätiedot

Tieliikenneonnettomuudet v. 2014: KUNTA ESPOO 9.4.2015

Tieliikenneonnettomuudet v. 2014: KUNTA ESPOO 9.4.2015 1 ONNETTOMUUSMÄÄRÄT JA NIIDEN KEHITYS Vuonna 2014 tapahtui 483 poliisin raportoimaa tieliikenneonnettomuutta (vuonna 2013 luku oli 560). Onnettomuuksista 3 johti kuolemaan ja 102 loukkaantumiseen. Onnettomuuksissa

Lisätiedot

Aikuisten kokemuksia mopoilun riskeistä

Aikuisten kokemuksia mopoilun riskeistä Aikuisten kokemuksia mopoilun riskeistä Kysely vuonna 2010 Leena Pöysti Sisältö Johdanto... 3 Kokemuksia mopoilusta osana muuta liikennettä... 3 Mikä olisi mopolle sopiva huippunopeus liikenteessä... 3

Lisätiedot

LIIKENTEEN KEHITYS TAMPEREELLA VUONNA 2013

LIIKENTEEN KEHITYS TAMPEREELLA VUONNA 2013 LIIKENTEEN KEHITYS TAMPEREELLA VUONNA 2013 TAMPEREEN KAUPUNKI KAUPUNKIYMPÄRISTÖN KEHITTÄMINEN SISÄLLYSLUETTELO 1. ONNETTOMUUSMÄÄRÄT JA NIIDEN KEHITYS 2 1.1 Yleistä 2 1.2 Pahimmat liittymät onnettomuusindeksin

Lisätiedot

01/2016 ELÄKETURVAKESKUKSEN TUTKIMUKSIA TIIVISTELMÄ. Juha Rantala ja Marja Riihelä. Eläkeläisnaisten ja -miesten toimeentuloerot vuosina 1995 2013

01/2016 ELÄKETURVAKESKUKSEN TUTKIMUKSIA TIIVISTELMÄ. Juha Rantala ja Marja Riihelä. Eläkeläisnaisten ja -miesten toimeentuloerot vuosina 1995 2013 01/2016 ELÄKETURVAKESKUKSEN TUTKIMUKSIA TIIVISTELMÄ Juha Rantala ja Marja Riihelä Eläkeläisnaisten ja -miesten toimeentuloerot vuosina 1995 2013 Sukupuolten välinen tasa-arvo on keskeinen arvo suomalaisessa

Lisätiedot

VÄSYNEIDEN KULJETTAJIEN AJOKYVYN TESTAAMINEN: Pilottitutkimuksia maantiellä ja laboratoriossa

VÄSYNEIDEN KULJETTAJIEN AJOKYVYN TESTAAMINEN: Pilottitutkimuksia maantiellä ja laboratoriossa VÄSYNEIDEN KULJETTAJIEN AJOKYVYN TESTAAMINEN: Pilottitutkimuksia maantiellä ja laboratoriossa Markku Kilpeläinen, Igor Radun & Heikki Summala Psykologian laitos, liikennepsykologia Taustaa Kehittyneissä

Lisätiedot

HE 36/2008 vp. Hallituksen esitys Eduskunnalle laeiksi alkolukolla valvotusta ajo-oikeudesta ja tieliikennelain muuttamisesta

HE 36/2008 vp. Hallituksen esitys Eduskunnalle laeiksi alkolukolla valvotusta ajo-oikeudesta ja tieliikennelain muuttamisesta Hallituksen esitys Eduskunnalle laeiksi alkolukolla valvotusta ajo-oikeudesta ja tieliikennelain muuttamisesta ESITYKSEN PÄÄASIALLINEN SISÄLTÖ Esityksessä ehdotetaan säädettäväksi laki alkolukolla valvotusta

Lisätiedot

Nuorisotyön seminaari Kanneljärven opisto 28.4.2014 Mika Piipponen Kouluttaja, EHYT ry

Nuorisotyön seminaari Kanneljärven opisto 28.4.2014 Mika Piipponen Kouluttaja, EHYT ry Nuorisotyön seminaari Kanneljärven opisto 28.4.2014 Mika Piipponen Kouluttaja, EHYT ry Ehkäisevä päihdetyö EHYT ry Yhdistys aloitti toimintansa 1.1.2012, kun Elämäntapaliitto, Elämä On Parasta Huumetta

Lisätiedot

Suomi Juo: Muutokset suomalaisten juomatavoissa. Erikoistutkija Pia Mäkelä Päihteet ja riippuvuus -osasto, THL

Suomi Juo: Muutokset suomalaisten juomatavoissa. Erikoistutkija Pia Mäkelä Päihteet ja riippuvuus -osasto, THL Suomi Juo: Muutokset suomalaisten juomatavoissa Erikoistutkija Pia Mäkelä Päihteet ja riippuvuus -osasto, THL Suomi juo ; Pia Mäkelä, Heli Mustonen & Christoffer Tigerstedt (toim.) THL 2010 Perusteos alan

Lisätiedot

Lait ja viranomaisohjeet koskien ajokykyarviota. Professori Kaija Seppä Tampereen yliopisto

Lait ja viranomaisohjeet koskien ajokykyarviota. Professori Kaija Seppä Tampereen yliopisto Lait ja viranomaisohjeet koskien ajokykyarviota Professori Kaija Seppä Tampereen yliopisto Luennon sisältö Eurooppalainen lainsäädäntö Kotimainen lainsäädäntö Tulkintoja Lait ja viranomaisohjeet Eurooppalainen

Lisätiedot

Syrjäytyneet pojat väylä auki rikoksen poluille?

Syrjäytyneet pojat väylä auki rikoksen poluille? Syrjäytyneet pojat väylä auki rikoksen poluille? Pojat ja miehet - unohdettu sukupuoli? Säätytalo 23.10.2012 Tutkija Mikko Aaltonen Oikeuspoliittinen tutkimuslaitos Mitä syrjäytymisellä tarkoitetaan? Työttömyyttä,

Lisätiedot

Alkolukostako ratkaisu? Päihteet ja liikenne -seminaari Janne Mänttäri 15.5.2008

Alkolukostako ratkaisu? Päihteet ja liikenne -seminaari Janne Mänttäri 15.5.2008 Alkolukostako ratkaisu? Päihteet ja liikenne -seminaari Janne Mänttäri 15.5.2008 1 Mikä alkolukko on? Laite, joka uloshengitysilman alkoholipitoisuuden perusteella estää ajoneuvon käynnistymisen Satunnaispuhallus

Lisätiedot

Nuoret liikenteessä 25.1.2016 1(8)

Nuoret liikenteessä 25.1.2016 1(8) 25.1.2016 1(8) Nuoret liikenteessä Liikenneturvan, Puolustusvoimien ja Sotilaskotiliiton yhteistyössä suunnittelema varusmiesten liikenneturvallisuuskampanja Särmänä liikenteessä on toteutettu varusmieskoulutusta

Lisätiedot

Time out! Aikalisä ja Nuorten Aikalisä miksi? Nuorten Aikalisä pilottien työkokous, Kemijärvi 18.9.2009 Minna Savolainen, THL

Time out! Aikalisä ja Nuorten Aikalisä miksi? Nuorten Aikalisä pilottien työkokous, Kemijärvi 18.9.2009 Minna Savolainen, THL Time out! Aikalisä ja Nuorten Aikalisä miksi? Nuorten Aikalisä pilottien työkokous, Kemijärvi 18.9.2009 Minna Savolainen, THL Nuorten miesten hyvinvoinnin edistäminen on ajankohtainen haaste Huoli suomalaisten

Lisätiedot

Nuorten kuljettajien liikennekäyttäytyminen

Nuorten kuljettajien liikennekäyttäytyminen Nuorten kuljettajien liikennekäyttäytyminen Valtakunnallinen Tapaturmapäivän seminaari, Vaasa 13.8.2010 Yli-insinööri Marcus Merin, liikenne- ja viestintäministeriö Nuorten (15 24-vuotiaiden) liikenneturvallisuudesta

Lisätiedot

VÄYMY TIELIIKENTEEÄ JA LAKI: Lainsoveltajan näkökulma Helsinki, 20.5.2010 Igor Radun (Jussi Ohisalo, Jenni Radun) Laki uomen tieliikennelaki (TLL) kieltää väsyneenä ajamisen pykälässään 63 (3.8.1990/676),

Lisätiedot

V T T T I E D O T T E I T A

V T T T I E D O T T E I T A 2 1 1 8 V T T T I E D O T T E I T A V T T T I E D O T T E I T A Otto Kärki Alkolukko rattijuopumuksen ehkäisyssä Esiselvitys VALTION TEKNILLINEN TUTKIMUSKESKUS ESPOO 2001 VTT TIEDOTTEITA MEDDELANDEN RESEARCH

Lisätiedot

Alkoholimainonnan rajoittaminen hallituksen esityksessä HE 70/2013. Hallitusneuvos Ismo Tuominen 11.9.2013

Alkoholimainonnan rajoittaminen hallituksen esityksessä HE 70/2013. Hallitusneuvos Ismo Tuominen 11.9.2013 Alkoholimainonnan rajoittaminen hallituksen esityksessä HE 70/2013 Hallitusneuvos Ismo Tuominen 11.9.2013 1. Alkoholijuomien mainonta kiellettiin 1977 2. Mietojen alkoholijuomien mainonta sallittiin uudessa

Lisätiedot

Aivovammaliitto Liikenneturva Autokoululiitto

Aivovammaliitto Liikenneturva Autokoululiitto Aivovammaliitto Liikenneturva Autokoululiitto Olenko riskikäyttäytyjä? Nautinko vaaratilanteista? Miten otan arjessa vaaratilanteet huomioon liikenteessä, kotona, liikunnan parissa tai muuten vapaaajalla?

Lisätiedot

Tieliikenneonnettomuudet v. 2011-2015: KUNTA LOPPI 30.3.2016

Tieliikenneonnettomuudet v. 2011-2015: KUNTA LOPPI 30.3.2016 1 ONNETTOMUUSMÄÄRÄT JA NIIDEN KEHITYS Vuosina 2011-2015 tapahtui 494 poliisin raportoimaa tieliikenneonnettomuutta (keskimäärin 99 onnettomuutta vuodessa). Onnettomuuksista 3 (1 /v) johti kuolemaan ja

Lisätiedot

HE 15/2005 vp. Esityksessä ehdotetaan säädettäväksi määräaikainen

HE 15/2005 vp. Esityksessä ehdotetaan säädettäväksi määräaikainen Hallituksen esitys Eduskunnalle laeiksi alkolukolla valvotun ajo-oikeuden kokeilemisesta ja tieliikennelain väliaikaisesta muuttamisesta Esityksessä ehdotetaan säädettäväksi määräaikainen laki alkolukolla

Lisätiedot

Tarkastelen suomalaisen taloustieteen tutkimuksen tilaa erilaisten julkaisutietokantojen avulla. Käytän myös kerättyjä tietoja yliopistojen

Tarkastelen suomalaisen taloustieteen tutkimuksen tilaa erilaisten julkaisutietokantojen avulla. Käytän myös kerättyjä tietoja yliopistojen 1 2 3 Tarkastelen suomalaisen taloustieteen tutkimuksen tilaa erilaisten julkaisutietokantojen avulla. Käytän myös kerättyjä tietoja yliopistojen opettajien tutkimusalueista. 4 Kuviossa 1 esitetään kansantaloustieteen

Lisätiedot

Alkoholi ja liikenne

Alkoholi ja liikenne Alkoholi ja liikenne Sisällysluettelo Alkoholi ja liikenne 4 Alkoholi tieliikenteessä 5 Alkoholi heikentää ajokykyä 8 Rattijuoppojen onnettomuudet 9 Alkoholi aiheuttaa onnettomuuksia myös jalankulkijoille

Lisätiedot

Tieliikenneonnettomuudet v. 2010-2014: KUNTA TAIPALSAARI 30.9.2015

Tieliikenneonnettomuudet v. 2010-2014: KUNTA TAIPALSAARI 30.9.2015 Tieliikenneonnettomuudet v. - : KUNTA TAIPALSAARI 3.9.5 ONNETTOMUUSMÄÄRÄT JA NIIDEN KEHITYS Vuosina - tapahtui 59 poliisin raportoimaa tieliikenneonnettomuutta (keskimäärin onnettomuutta vuodessa). Onnettomuuksista

Lisätiedot

Alkoholi ja iäkkäät Suomessa

Alkoholi ja iäkkäät Suomessa Alkoholi ja iäkkäät Suomessa Salme Ahlström & Pia Mäkelä Ikääntyvien alkoholin käyttö on viime aikoina ollut paljon esillä julkisuudessa. Omaiset ovat olleet huolissaan ja kaivanneet ohjeita, miten iäkkäiden

Lisätiedot

Mitä teemme iäkkäille kuljettajille? (Vai pitäisikö meidän tehdä mitään?) Heikki Summala 33. liikenneturvallisuusalan tutkijaseminaari 22.4.

Mitä teemme iäkkäille kuljettajille? (Vai pitäisikö meidän tehdä mitään?) Heikki Summala 33. liikenneturvallisuusalan tutkijaseminaari 22.4. Mitä teemme iäkkäille kuljettajille? (Vai pitäisikö meidän tehdä mitään?) Heikki Summala 33. liikenneturvallisuusalan tutkijaseminaari 22.4.2008 Tiivistelmä Naiset uusivat ajokortin 70 vuoden iässä selvästi

Lisätiedot

Nykytila edellyttää turvallisuuspainotteisen ja vastuullisen liikennepolitiikan laajaalaista terävöittämistä.

Nykytila edellyttää turvallisuuspainotteisen ja vastuullisen liikennepolitiikan laajaalaista terävöittämistä. 1 VALTIONEUVOSTON PERIAATEPÄÄTÖS TIELIIKENTEEN TURVALLISUUDEN PARANTAMISESTA 5.12.2012 1. Johdanto Pääministeri Jyrki Kataisen hallituksen ohjelman mukaan liikennepolitiikan avulla turvataan sujuva ja

Lisätiedot

Onko liikenne turvallista ja toimivaa ikääntyville?

Onko liikenne turvallista ja toimivaa ikääntyville? Onko liikenne turvallista ja toimivaa ikääntyville? Tuula Taskinen, Liikenneturva Aineiston koonnut Leena Pöysti, Liikenneturva Taustatietoa kyselystä Kyselyt tehtiin syksyllä 2015 Liikenneturvan tapahtumissa

Lisätiedot

Rattij u opumuk s en k ehityk s e s t ä

Rattij u opumuk s en k ehityk s e s t ä OlficialJournal of the European Communities No C 12, tb. 1.90 Paaso, Kari & Tigerstedt, Christoffer & Österberg, Esa: EY:n alkoholimeressä on vain pisara. Helsingin Sanomien yliö 22. 12. 19Bg Salomaa,

Lisätiedot

Nuoret liikenteessä. Liikenneturva KH / PJ 27.01.2014 1(8)

Nuoret liikenteessä. Liikenneturva KH / PJ 27.01.2014 1(8) 27.01.2014 1(8) Nuoret liikenteessä Liikenneturvan, Puolustusvoimien ja Sotilaskotiliiton yhteistyössä suunnittelema varusmiesten liikenneturvallisuuskampanja Särmänä liikenteessä on toteutettu varusmieskoulutusta

Lisätiedot

Kuva 1.1 Onnettomuuksien kokonaismäärän kehitys vakavuuden mukaan

Kuva 1.1 Onnettomuuksien kokonaismäärän kehitys vakavuuden mukaan 1 ONNETTOMUUSMÄÄRÄT JA NIIDEN KEHITYS Vuosina 2008-2012 tapahtui 815 poliisin raportoimaa tieliikenneonnettomuutta (keskimäärin 163 onnettomuutta vuodessa). Onnettomuuksista 3 (1 /v) johti kuolemaan ja

Lisätiedot

Yksityishenkilöiden tulot ja verot vuonna 2014

Yksityishenkilöiden tulot ja verot vuonna 2014 01:13 Yksityishenkilöiden tulot ja verot vuonna 0 Helsingissä mediaanitulo 00 euroa Helsinkiläisen vuositulot keskimäärin 34 00 euroa Tulokehitys heikkoa Keskimääräisissä pääomatuloissa laskua Veroja ja

Lisätiedot

Alkolukolla valvottu ajo-oikeus: Case: Hyvinkään käräjäoikeus

Alkolukolla valvottu ajo-oikeus: Case: Hyvinkään käräjäoikeus Alkolukolla valvottu ajo-oikeus: Case: Hyvinkään käräjäoikeus Hasan, Aino 2010 Hyvinkää Laurea-ammattikorkeakoulu Laurea Hyvinkää Alkolukolla valvottu ajo-oikeus: Case: Hyvinkään käräjäoikeus Aino Hasan

Lisätiedot

Ikärakennemuutos, tulot ja kulutus Reijo Vanne, Työeläkevakuuttajat TELA. Sisältö. Päälähteet

Ikärakennemuutos, tulot ja kulutus Reijo Vanne, Työeläkevakuuttajat TELA. Sisältö. Päälähteet Helsingin yliopisto Sosiaalitieteiden laitos Yhteiskuntapolitiikka Luentosarja: Suomi ikääntyy 2015 19.2.2015 Ikärakennemuutos, tulot ja kulutus Reijo Vanne, Työeläkevakuuttajat TELA Sisältö Käsitteitä:

Lisätiedot

Tieliikenneonnettomuustilasto

Tieliikenneonnettomuustilasto Liikenne ja matkailu Tieliikenneonnettomuustilasto Tieliikenteessä kuoli ihmistä kesäkuussa Tieliikenteessä sattui kesäkuussa Tilastokeskuksen ennakkotietojen mukaan henkilövahinkoon johtanutta onnettomuutta.

Lisätiedot

Aikuiskoulutustutkimus2006

Aikuiskoulutustutkimus2006 2007 Aikuiskoulutustutkimus2006 Ennakkotietoja Helsinki 21.5.2007 Tietoja lainattaessa lähteenä mainittava Tilastokeskus. Aikuiskoulutuksessa 1,7 miljoonaa henkilöä Aikuiskoulutukseen eli erityisesti aikuisia

Lisätiedot

Rekisteriaineistojen käyttö väestön ikääntymisen tutkimuksessa. Pekka Martikainen Väestöntutkimuksen yksikkö Sosiaalitieteiden laitos

Rekisteriaineistojen käyttö väestön ikääntymisen tutkimuksessa. Pekka Martikainen Väestöntutkimuksen yksikkö Sosiaalitieteiden laitos Rekisteriaineistojen käyttö väestön ikääntymisen tutkimuksessa Pekka Martikainen Väestöntutkimuksen yksikkö Sosiaalitieteiden laitos Mitä rekisteriaineistot ovat? yleensä alkuaan hallinnollisia tarpeita

Lisätiedot

Tieliikenneonnettomuudet v. 2010: Pertunmaa 15.6.2011

Tieliikenneonnettomuudet v. 2010: Pertunmaa 15.6.2011 1 ONNETTOMUUSMÄÄRÄT JA NIIDEN KEHITYS Vuonna 21 tapahtui 12 poliisin raportoimaa tieliikenneonnettomuutta (vuonna 29 luku oli 16). Onnettomuuksista johti kuolemaan ja 2 loukkaantumiseen. Onnettomuuksissa

Lisätiedot

PYLL-seminaari 30.3.2011. Näkökulmia Etelä-Savon shp:n väestön hyvinvoinnin seurantaan ja strategisiin johtopäätöksiin

PYLL-seminaari 30.3.2011. Näkökulmia Etelä-Savon shp:n väestön hyvinvoinnin seurantaan ja strategisiin johtopäätöksiin PYLL-seminaari 30.3.2011 Näkökulmia Etelä-Savon shp:n väestön hyvinvoinnin seurantaan ja strategisiin Sairaalajohtaja Jari Välimäki PYLL -menetelmä perustuu kuolleen iän ja odotettavissa olevan eliniän

Lisätiedot

KOKEMUKSIA TIE SELVÄKSI -MALLISTA

KOKEMUKSIA TIE SELVÄKSI -MALLISTA KOKEMUKSIA TIE SELVÄKSI -MALLISTA Tie selväksi toimintamallin tausta Neljän ministeriön (LVM, OM, SM ja STM) liikenneturvallisuuspaketti vuonna 2007: Järjestetään kokeilu, jossa pyritään puuttumaan välittömästi

Lisätiedot

LIIKENNETURVA 2009 1

LIIKENNETURVA 2009 1 LIIKENNETURVA 2009 1 Selviytyykö ikäihminen liikenteessä? Ikääntyneiden ihmisten kokonaismäärä ja heidän osuutensa väestöstä kasvaa tulevina vuosikymmeninä huomattavasti. Kiistämätön tosiasia on myös se,

Lisätiedot

Suomen koulutustaso kansainvälisessä vertailussa

Suomen koulutustaso kansainvälisessä vertailussa Suomen koulutustaso kansainvälisessä vertailussa Mika Tuononen Suomalaisten koulutustaso on korkea vai onko näin sittenkään? Korkeakoulutuksen laajuudesta ja mahdollisesta ylimitoituksesta on keskusteltu

Lisätiedot

Suurkuluttaja. havaita alkoholin riskikäyttö varhain, ennen siitä aiheutuvia fyysisiä, psyykkisiä ja sosiaalisia haittoja.

Suurkuluttaja. havaita alkoholin riskikäyttö varhain, ennen siitä aiheutuvia fyysisiä, psyykkisiä ja sosiaalisia haittoja. Luennon sisältö Milloin alkoholinkulutus on ongelma Alkoholin käytön epidemiologiaa Alkoholin riskikäyttö Mini-interventio Suomalainen juomiskulttuuri Alkoholiriippuvuuden diagnostiikka Solja Niemelä Päihdelääketieteen

Lisätiedot

POMO. Pyöräilijöiden, mopoilijoiden ja moottoripyöräilijöiden liikennetapaturmat ja niiden seuraukset Pohjois-Kymenlaaksossa

POMO. Pyöräilijöiden, mopoilijoiden ja moottoripyöräilijöiden liikennetapaturmat ja niiden seuraukset Pohjois-Kymenlaaksossa POMO Pyöräilijöiden, mopoilijoiden ja moottoripyöräilijöiden liikennetapaturmat ja niiden seuraukset Pohjois-Kymenlaaksossa DI, jatko-opiskelija Noora Airaksinen Sito Oy, Kuopio LINTU - seminaari 19.9.2007

Lisätiedot

Turun seudun liikenneturvallisuussuunnitelma. Onnettomuusanalyysi Muistio 12.8.2011

Turun seudun liikenneturvallisuussuunnitelma. Onnettomuusanalyysi Muistio 12.8.2011 Turun seudun liikenneturvallisuussuunnitelma Onnettomuusanalyysi Muistio 12.8.2011 Sisällys 1.... Taustaa... 3 2.... Tilastokeskuksen onnettomuusaineisto vuosilta 2001-2010... 4 2.1. Kuntien tilastot 4

Lisätiedot

Tieliikenteen turvallisuusindikaattorit 1.0

Tieliikenteen turvallisuusindikaattorit 1.0 Muistio 1(25) 1.2.2013 Tieliikenteen turvallisuusindikaattorit 1.0 1.2.2013 Teemu Toivanen, Marita Löytty, Anders Granfelt Päivämäärä Muutos Tekijä 2(25) Sisällys 1 Johdanto... 5 1.1 Lähtökohdat ja tavoitteet...

Lisätiedot

Liekkivammatilanne Suomessa sekä vammojen sairaalahoitokustannukset

Liekkivammatilanne Suomessa sekä vammojen sairaalahoitokustannukset Liekkivammatilanne Suomessa sekä vammojen sairaalahoitokustannukset Haikonen Kari, Lillsunde Pirjo 27.8.2013, Hanasaaren kulttuurikeskus, Espoo 27.8.2013 Kari Haikonen 1 Tutkimuksen lähtökohdat Tutkimus

Lisätiedot

This document has been downloaded from TamPub The Institutional Repository of University of Tampere

This document has been downloaded from TamPub The Institutional Repository of University of Tampere This document has been downloaded from TamPub The Institutional Repository of University of Tampere Publisher's version The permanent address of the publication is http://urn.fi/urn:nbn:fi:uta- 201401291075

Lisätiedot

Liikunta edistää keski-ikäisten terveyttä

Liikunta edistää keski-ikäisten terveyttä Liikunta edistää keski-ikäisten terveyttä Hyvinvoiva kunta arkiliikunnan olosuhdeseminaari Helsinki 6.11.2014 Jouni Lahti Hjelt-instituutti, Kansanterveystieteen osasto Helsingin kaupungin henkilöstön

Lisätiedot

Terveyserot Helsingissä ja toimenpiteitä niiden vähentämiseksi. Pikkuparlamentti 22.11.2010 Riitta Simoila Kehittämisjohtaja Helsingin terveyskeskus

Terveyserot Helsingissä ja toimenpiteitä niiden vähentämiseksi. Pikkuparlamentti 22.11.2010 Riitta Simoila Kehittämisjohtaja Helsingin terveyskeskus Terveyserot Helsingissä ja toimenpiteitä niiden vähentämiseksi Pikkuparlamentti 22.11.2010 Riitta Simoila Kehittämisjohtaja Helsingin terveyskeskus Helsinkiläisten terveyseroista (1) Helsinkiläisten miesten

Lisätiedot

Väkivallan vähentämisohjelma Suomessa

Väkivallan vähentämisohjelma Suomessa Väkivallan vähentämisohjelma Suomessa Minna Piispa Oikeusministeriö rikoksentorjuntaneuvoston sihteeristö Päihdetiedotusseminaari, Bad Ems, Saksa, 7-10.9.2006 Sisältö Ohjelman lähtökohdat Suomalaisen väkivallan

Lisätiedot

"MIELI, PÄIHTEET JA AJOKYKY"

MIELI, PÄIHTEET JA AJOKYKY "MIELI, PÄIHTEET JA AJOKYKY" Varsinais-Suomen tutkijalautakunnan terveisiä Mikä Mitä Miten Miksi VT Mika Peltola ORGANISAATIO Liikenne- ja viestintäministeriö Liikenneonnettomuuksien tutkinnan neuvottelukunta

Lisätiedot

TIELIIKENTEEN ITSEMURHAT, SAIRAUSKOHTAUKSET JA NIIDEN TILASTOINTI

TIELIIKENTEEN ITSEMURHAT, SAIRAUSKOHTAUKSET JA NIIDEN TILASTOINTI LIIKENNETURVA Sirpa Rajalin 9.8.2011 TIELIIKENTEEN ITSEMURHAT, SAIRAUSKOHTAUKSET JA NIIDEN TILASTOINTI Alkoholin ohella itsemurha on Suomessa työikäisten yleinen kuolinsyy. Itsemurhan teki vuonna 2009

Lisätiedot

Nuoret ja liikenneturvallisuus

Nuoret ja liikenneturvallisuus Nuoret ja liikenneturvallisuus Pohjois Pohjanmaan ja Kainuun liikenneturvallisuusseminaari Örnis bilar / Carl Johan de Geer Jan Lööf Professori Jorma Mäntynen, Tampereen teknillinen yliopisto Aluepäällikkö

Lisätiedot

Liikenneriskien eliminoiminen edellyttää tehokasta tien päällä tapahtuvaa valvontaa

Liikenneriskien eliminoiminen edellyttää tehokasta tien päällä tapahtuvaa valvontaa Liikenneriskien eliminoiminen edellyttää tehokasta tien päällä tapahtuvaa valvontaa Vetoomusryhmä 190213 Timo Tervo Soveltavan silmälääketieteen professori, liikennelääketieteen erityispätevyys, Uudenmaan

Lisätiedot

tilastoja Työikäiset eläkkeensaajat Helsingissä Työikäiset eläkkeensaajat yleisimmin eläkkeellä työkyvyttömyyden vuoksi

tilastoja Työikäiset eläkkeensaajat Helsingissä Työikäiset eläkkeensaajat yleisimmin eläkkeellä työkyvyttömyyden vuoksi HELSINGIN KAUPUNGIN TIETOKESKUS tilastoja 2010 5 Työikäiset eläkkeensaajat Helsingissä Työikäisten pääasiallisena toimeentulon lähteenä ovat ansiotulot. Kuitenkin pieni, mutta kasvava joukko työikäisiä

Lisätiedot