Rattijuopumus on vakava tieliikenteen ongelma. Jo. Rattijuoppo on yhä useammin 18-vuotias. lääketiede. Alkuperäistutkimus

Koko: px
Aloita esitys sivulta:

Download "Rattijuopumus on vakava tieliikenteen ongelma. Jo. Rattijuoppo on yhä useammin 18-vuotias. lääketiede. Alkuperäistutkimus"

Transkriptio

1 Alkuperäistutkimus Antti Impinen, Ossi Rahkonen, Karoliina Ojaniemi, Pirjo Lillsunde, Eero Lahelma, Aini Ostamo Rattijuoppo on yhä useammin 18-vuotias Lähtökohdat Tutkimuksessa selvitettiin epäiltyjen rattijuopumustapausten lukumäärää ja väestöön suhteutettua ilmaantuvuutta iän ja sukupuolen mukaan yhdeksäntoista vuoden ajanjaksolta Ilmiötä tarkasteltiin yhdessä alkoholinkulutuksen muutosten kanssa. Menetelmät Aineisto sisälsi kaikki poliisin tietoon vuosilta tulleet epäillyt rattijuopumukset, joissa kuljettajan epäiltiin nauttineen alkoholia. Aineiston ulkopuolelle jätettiin tapaukset, joissa havaittiin huumeiden tai lääkkeiden vaikutuksen alaisena ajamista. Tutkimus rajattiin koskemaan moottoroitua tieliikennettä. Tapauksille laskettiin ilmaantuvuusluvut tuhatta henkilöä kohden. Tulokset Rattijuopumukset vähenivät 1990-luvun alun talouslaman aikana ja lisääntyivät laman jälkeen seuraten alkoholinkulutuksen vaihtelua. Muutokset olivat erityisen voimakkaita vuotiaiden ikäryhmässä, jossa tapausten ilmaantuvuus laski puoleen vuosina Naisten osuus rattijuopumustapauksista lähes kaksinkertaistui tarkasteluajanjaksolla 6,5 %:sta 11 %:iin kaikista tapauksista. Viisikymmentä vuotta täyttäneillä rattijuopumusten ilmaantuvuus kasvoi 2,5-kertaiseksi. Tapaukset ajoittuvat erityisen runsaasti viikonloppuihin ja yöaikaan. Päätelmät Nuoret vuotiaat ovat selkeästi suurin riskiryhmä rattijuopumukselle. Ilmaantuvuuden muutokset ovat nuorten kuljettajien keskuudessa suuria. Alkoholinkulutuksen muutokset näyttävät vaikuttavan nuoriin voimakkaammin kuin muihin. Haitallista alkoholinkulutusta ja rattijuopumusta ennaltaehkäiseviä toimenpiteitä tulisi kohdistaa jo ajokortti-ikää lähestyviin nuoriin perusterveydenhuollossa. Liikennevalvontaa tulisi tehostaa erityisesti viikonloppuina, juhlapyhinä ja iltayön tunteina. Rattijuopumus on vakava tieliikenteen ongelma. Jo pienikin määrä alkoholia kasvattaa onnettomuusriskiä ja seurausten vakavuutta (1,2). Vammautumiset ja kuolemantapaukset ovat tavallisempia rattijuopumusonnettomuuksissa kuin muissa onnettomuuksissa. Vuosittain tieliikenteessä menehtyy noin 400 ja loukkaantuu henkilöä. Näistä rattijuopot aiheuttavat noin 100 kuolemantapausta ja loukkaantumiseen johtanutta onnettomuutta (3). Poliisin tietoon tulee Suomessa lähes epäiltyä rattijuopumusta vuosittain. Näistä suurin osa on alkoholista johtuvia tapauksia, mutta muiden päihdyttävien aineiden osuus on kasvanut erityisesti vuonna 2003 voimaan tulleen huumeiden nollatoleranssilain jälkeen (4,5). Joka sadannella liikennevirrassa kulkevalla autoilijalla arvellaan olevan alkoholia veressään. Noin joka 500. autoilijan veren alkoholipitoisuus ylittää rattijuopumuksen rangaistavuuden rajan. (6) Yli puolet kiinnijääneistä rattijuopoista ylittää törkeän rattijuopumuksen rajan (7). 2221

2 Kuvio 1. Rattijuopumuksen esiintymistä, riskitekijöitä ja seurauksia on Suomessa tutkittu vähän. Liikenneturva on raportoinut perustilastoja, ja rattijuoppojen osuutta liikennevirrassa on seurattu vuodesta 1979 (6,8). Vuonna 1996 Suomessa voimaan tullutta EU-direktiivin edellyttämää rattijuopon päihderiippuvuusarviota ja hoitoonohjausta on tutkittu jonkin verran (9,10) luvun alkuvuosien laskun jälkeen rattijuoppojen osuus pysyi lähes ennallaan vuosituhannen vaihteeseen, minkä jälkeen se on kasvanut ja on 0,2 % liikennevirrasta. Myös törkeään rattijuopumukseen syyllistyneiden määrän arvellaan olevan kasvussa (6). Tämän tutkimuksen tavoitteena oli selvittää epäiltyjen rattijuopumustapausten lukumäärää ja ilmaantuvuutta vuosina Ilmiötä tarkasteltiin eri-ikäisten miesten ja naisten kohdalla alkoholipolitiikan ja muiden yhteiskunnassa tapahtuneiden muutosten taustaa vasten. Epäillyt rattijuopumustapaukset sekä tilastoitu alkoholinkulutus 100- prosenttisena alkoholina henkilöä kohti vuodessa Kuvio 2. Naisten osuus epäillyistä rattijuopoista Aineisto ja menetelmät Rattijuopumuksella tarkoitetaan alkoholin, huumeiden tai lääkkeiden vaikutuksen alaisena ajamista. Lain mukaan henkilö syyllistyy rattijuopumukseen silloin, kun veren alkoholipitoisuus on vähintään 0,5 promillea ( ) tai litrassa uloshengitysilmaa on 0,22 milligrammaa alkoholia (mg/l). Törkeän rattijuopumuksen rajana on lähtien ollut 1,2 promillea alkoholia veressä tai uloshengitysilmassa 0,53 mg/l. Huumausaineiden ja niiden aineenvaihduntatuotteiden osalta voimassa on ollut nollatoleranssi vuodesta 2003 (11). Kun poliisi epäilee rattijuopumusta, suoritetaan epäillylle kuljettajalle tarkkuusalkometrikoe tai verikoe. Verikoe otetaan myös, mikäli epäilty ei kykene puhaltamaan tai hänen epäillään käyttäneen huumaavia aineita. Suomessa päihtyneenä ajamisesta epäillyn alkoholi- ja huumemääritykset tehdään keskitetysti Kansanterveyslaitoksen huumetutkimusyksikössä. Huume- ja alkoholianalyysit tehdään poliisin toimeksiannosta. Rattijuopumusaineistosta on muodostettu tutkimusrekisteri, jonka rekisterinpitäjänä toimii Kansanterveyslaitos ja jonka omistusoikeus on sisäasiainministeriön poliisiosastolla. Tämän tutkimuksen aineisto muodostuu tapauksista, joissa ajoneuvon kuljettajaa epäillään ajamisesta alkoholin vaikutuksen alaisena vuosina Epäillyt käsittävät kaikki ne henkilöt, joilta on otettu tarkkuusalkometri- tai verikoe liikennejuopumusepäilyn takia. Kokeen tulosta tai mahdollista tuomiota ei tutkimuksessa otettu huomioon. Rekisteri on kansainvälisesti ainutlaatuinen ja tarjoaa poikkeuksellisen hyvät mahdollisuudet tutkia päihdyttävien aineiden vaikutuksen alaisena ajamista. Perusaineisto sisältää sosiodemografisia, kliinisiä, laboratorio-, poliisi- ja tapahtumatietoja. Epäillyille rattijuopoille suoritetun verikokeen tulokset on tallennettu sähköisesti vuodesta 1988 alkaen. Verikokeille vaihtoehtoisia tarkkuusalkometrikokeita on suoritettu vuodesta Vuosina aineistosta 48 % oli peräisin tarkkuusalkometrikokeesta. Vuonna 2007 tarkkuusalkometrikokeiden osuus oli noin 60 % kaikista tapauksista. Tutkimuksen aineisto on rajattu siten, että mukaan on otettu tapaukset, jotka täyttävät seuraavat ehdot: ainoastaan alkoholin nauttimista epäillään, tapaus on sattunut maantieliikennealueella, liikenneväline on ollut moottoroitu, ja henkilö on vuoden ikäinen. Ilmaantuvuuslukujen laskemiseen on käytetty kunkin vuoden vuotiasta keskiväestöä, joka perustuu Tilastokeskuksen väestötilastoihin (12). Alkoholinkulutuksella tarkoitetaan Stakesin tilastoimaa alkoholinkulutusta (13). Tulokset Vuosina aineistossa oli yhteensä havaintoa, joista 91 % oli miehiä. Vähimmillään tapauksia oli vuonna 1999 ja enimmillään vuonna Eniten epäiltyjä tapauksia kertyi vuotiaille yhden ikävuoden tarkkuudella tarkasteltuna. Tapauksista 91 %:ssa liikennevälineenä oli henkilö- tai pakettiauto. Kolmanneksi yleisin liikenneväline oli mopo, joiden kuljettajille sattui 5 % tapauksista. 2222

3 Eniten rattijuopumuksesta epäiltyjä kuljettajia jäi kiinni vuosina , jolloin tapauksia oli vuosittain noin Huippu oli vuonna 1990 (kuvio 1). Vuodesta 1990 vuoteen 1994 rattijuopumusepäilyjen määrä väheni 35 % alkoholinkulutuksen laskiessa samanaikaisesti 14 % vuoden 1990 tasosta. Vuoden 1999 jälkeen rattijuopumusten määrä on kasvanut jonkin verran. Vuonna 2007 rattijuopumusepäilyjen lukumäärä kasvoi yli tapaukseen, mikä on korkein luku sitten vuoden Epäiltyjen keski-ikä oli 36 vuotta ja mediaani-ikä 35 vuotta. Miesten ja naisten keskiarvot olivat lähellä toisiaan ja mediaanit olivat samat. Useimmiten rattijuopumukseen syyllistyvät äskettäin 18 vuotta täyttäneet. Alle 15-vuotiaiden ja 75 vuotta täyttäneiden rattijuopumustapaukset olivat harvinaisia. Kaikista epäillyistä naisia oli 8 % osuuden kasvaessa runsaasta 6 %:sta 11 %:iin vuosina (kuvio 2). Naisten osuus epäillyistä oli 8:n ja 11 %:n välillä vuotiailla. Tätä nuoremmilla ja vanhemmilla naisten osuus oli pienempi. Rattijuopumuksesta epäiltyjä oli eniten kesä- ja heinäkuussa, vähiten helmi-, joulu- ja tammikuussa. Alkoholin vaikutuksen alaisena ajaminen keskittyi paljolti viikonloppuöihin (kuvio 3). Tapauksista 16 % sattui perjantaina, 28 % lauantaina ja 19 % sunnuntaina. Rattijuopumustapausten määrä kasvoi iltaisin kello 19:stä alkaen ja eniten kiinnijääneitä oli välisenä aikana. Suvantokohta saavutettiin kello aikaan, jonka jälkeen välillä voitiin havaita piikki tapausten lukumäärässä. Tämän jälkeen tapausten määrä tasoittui iltaan asti. Erityisen runsaasti tapauksia oli havaittavissa kansallisina juhlapäivinä, vappuna, juhannuksena ja uutena vuonna (kuvio 4). Rattijuopumustapausten ilmaantuvuus oli 5,6 tapausta 1 000:tta henkilövuotta kohden vuosina (kuvio 5). Iän mukaista tarkastelua varten aineisto luokiteltiin kahdeksaan ryhmään: vuotiaat, vuotiaat, vuotiaat, vuotiaat, vuotiaat, vuotiaat, vuotiaat ja vuotiaat. Selvästi korkein, yli kaksinkertainen koko vuotiaaseen väestöön verrattuna, väestöön suhteutettu tapahtumatiheys (13,2/1 000 henkilövuotta) oli juuri ajo-oikeuden saaneiden vuotiaiden ikäryhmässä, jossa myös muutokset olivat voimakkaimpia. Rattijuopumusten ilmaantuvuus noudatti pääpiirtein ikäjärjestystä siten, että iäkkäät liikkujat syyllistyivät rattijuopumukseen nuorempia ikäryhmiä harvemmin. Poikkeuksen muodostivat vuotiaat, jotka syyllistyivät rattijuopumukseen (6,8/1 000 henkilövuotta) yhtä usein kuin vuotiaat (6,5/1 000 henkilövuotta). Eri ikäryhmissä rattijuopumuksen ilmaantuvuuden kehitys poikkesi toisistaan tutkitulla ajanjaksolla. Suurimmat ja nopeimmat muutokset tapahtuivat nuorimpien tiellä liikkujien kohdalla. Alle 40-vuotiaiden rattijuopumukset vähenivät nopeasti 1990-luvun alkupuolella, jonka jälkeen tilanne pysyi vakaana vuosikymmenen loppuun asti luvulla kehitys vaihteli. Viisikymmentä vuotta täyttäneiden ikäryhmissä rattijuopumusten ilmaantuvuus näytti tasaisesti kasvavan. Näissä ikäryhmissä rattijuopumuksen lisääntymiseen lienee vaikuttanut myös iäkkäämpien henkilöiden ajokorttien yleistyminen verrattuna parin vuosikymmenen takaisiin samanikäisiin. Kuvio 3. Epäillyt rattijuopumustapaukset viikonpäivän, kellonajan ja sukupuolen mukaan yhteensä vuosina Kuvio 4. Epäillyt rattijuopumustapaukset päivämäärän ja sukupuolen mukaan yhteensä vuosina Kuvio 5. Rattijuopumusepäilyjen ilmaantuvuus 1 000:tta asukasta kohti ikäryhmittäin Ilmaantuvuus/ Vuosi

4 Veren alkoholipitoisuuden keskiarvo aineistossa oli 1,62 promillea ja hengitysilman alkoholipitoisuus 0,57 mg/l. Naisten veren alkoholipitoisuuden keskiarvo oli 0,09 promillea alhaisempi ja hengitysilman alkoholipitoisuuden keskiarvo 0,03 mg alhaisempi kuin miesten. Matalimmat alkoholipitoisuuden keskiarvot olivat alle 20- ja yli 70-vuotiailla ja korkeimmat vuotiailla. Pohdinta Liikennejuopumuksen tarkkaa yleisyyttä on vaikea arvioida, sillä kiinnijääneet rattijuopot ovat vain osa kaikista rattijuopumukseen syyllistyvistä henkilöistä (7,14). Liikennevirrasta tehtyjen tutkimusten perusteella rattijuoppoja on kuljettajista noin 0,2 % ja maistelleita (alkoholia < 0,5 ) vajaa 1 % (7). Kansainvälisesti rattijuopumus Suomessa on harvinaista, mutta alkoholipitoisuudet korkeita, mikä saattaa kuvastaa suomalaista tapaa juoda humalahakuisesti. Juomatapojen vaikutuksesta rattijuopumukseen kertoo myös tapausten ajallinen jakauma. Tavallisimmin auton rattiin lähdetään juomisen jälkeen loma-aikana, viikonloppuisin ja yöllä. Helsingissä tehdyn selvityksen mukaan vuonna 1990 rattijuopumukseen syyllistyneistä 37 % oli viiden edellisen vuoden aikana jäänyt kiinni rattijuopumuksesta ainakin kerran (15). Toisen tutkimuksen mukaan kaksi kolmesta rattijuopumukseen tuomitusta uusii tekonsa (16). Epäiltyjen rattijuopumustapausten määrä on viime vuosina kasvanut. Alkoholinkulutus on alkoholiveron alentamisen myötä kasvanut voimakkaasti, ja ajoneuvoja on enemmän kuin koskaan aikaisemmin. Muutokset näkyvät etenkin vuotiaiden liikennekäyttäytymisessä. Tästä asiasta tiedettiin h Väestön keskimääräinen alkoholinkulutus vaikuttaa rattijuopumusten määrään. h Rattijuopumuksia todettiin eniten ennen talouslaman alkua vuosina alkoholinkulutuksen ollessa suurta. Laman aikana alkoholinkulutus ja rattijuopumus kääntyivät laskuun. h Nuoret ja kokemattomat kuljettajat ovat erityisen riskialtis ryhmä liikenteessä. Tämä tutkimus opetti h Alkoholinkulutuksen muutokset heijastuvat erityisen vahvasti nuorten kuljettajien rattijuopumustapauksiin. Ilmiö voidaan havaita sekä miehillä että naisilla. h Naisten osuus rattijuopoista on kasvussa. Tällä hetkellä joka yhdeksäs rattijuoppo on nainen. h Rattijuopumus keskittyy iltoihin, viikonloppuihin ja juhlapyhien aikaan. h Nuorten ongelmalliseen alkoholinkäyttöön tulisi puuttua varhain, viimeistään ajo-oikeutta myönnettäessä. Rattijuopumustapauksissa kuolleiden ja loukkaantuneiden määrä on pysytellyt samana reilun kymmenen vuoden ajan. Naisten osuus epäillyistä rattijuopumustapauksista on kasvanut. Myös 50 vuotta täyttäneillä väestöön suhteutettu rattijuopumus näyttää tasaisesti yleistyneen. Tähän kehitykseen saattaa vaikuttaa ajokorttien yleistyminen ja juomatapojen muuttuminen. Naiset hankkivat ajokortin useammin kuin ennen ja käyttävät myös enemmän alkoholia. Samoin nuorempiin kohortteihin kuuluvat hankkivat ajokortin useammin sekä käyttävät alkoholia useammin ja runsaammin kuin vanhempiin kohortteihin kuuluvat. Ajokorttien lukumäärään suhteutettu rattijuopumus näyttää myös lisääntyneen useissa ikäryhmissä. Tästä huolimatta suurin vaihtelu rattijuopumuksen ilmaantuvuudessa on edelleenkin vuotiaiden kohdalla. He syyllistyvät rattijuopumukseen yli kaksi kertaa useammin kuin vuotias väestö keskimäärin. Tilanne on huolestuttava, sillä juopuneena ajaminen on erityisen vaarallista nuorelle ja kokemattomalle kuljettajalle (17). Päihtyneenä ajamisen yleisyyteen vaikuttavat useat yhteiskunnalliset tekijät, kuten väestön ikärakenne, taloudelliset suhdanteet, liikennevalvonnan tehokkuus, alkoholinkulutus, sekä ajoneuvojen ja ajokorttien määrä (18). Vuosittainen tilastoitu alkoholinkulutus on kasvanut Suomessa viimeisten kymmenen vuoden kuluessa lähes kahdella litralla absoluuttista alkoholia asukasta kohden (13). Samanaikaisesti rekisterissä olevia henkilöautoja on yli puoli miljoonaa enemmän kuin aiemmin. Moottoripyörien ja mopojen määrä kasvoi niin, että niitä on lähes enemmän kuin ennen (19). On arvioitu, että litran lisäys alkoholinkulutuksessa lisää päihtyneiden kuljettajien aiheuttamia kuolonkolareita 8 14 % (20). Liikennevalvonnan tehokkuus on eräs kiinnijääneiden määrään vaikuttava tekijä. Vaikutuksen voidaan ajatella olevan kaksisuuntainen. Lisääntynyt kiinnijäämisen riski lisää ilmitulevia tapauksia, mutta voi toisaalta nostaa kynnystä päihtyneenä ajamiselle. Liikkuvan poliisin suorittamat puhallutukset ovat lisääntyneet selvästi viimeisten kahdenkymmenen vuoden aikana, vaikka puhallutusten kokonaismäärästä ei ole luotettavaa tietoa koko ajanjaksolta (7). Epäiltyjen rattijuopumusten määrän romahtaminen 1990-luvun alussa näyttää kuitenkin ajoittuvan samanaikaisesti puhallutusten lisäämisen kanssa. On kuitenkin muistettava, että vain osa rattijuopumuksista tulee ilmi suoraan poliisin liikennevalvonnan kautta. Merkittävä osa rattijuopoista jää kiinni ilmiannon tai liikennevahingon seurauksena. Eniten rattijuopumustapauksia tuli ilmi 1990-luvun alussa ennen laman alkua. Tällöin myös alkoholinkulutus oli noussut uuteen ennätykseen. Laman seurauksena alkoholinkulutus väheni, minkä lisäksi ajoneuvokannan kasvu pysähtyi. Samanaikaisesti epäiltyjen rattijuoppojen määrä laski selvästi. Talouden suhdanteet ja alkoholinkulutus heijastuvat erityisen vahvasti nuorten rattijuopumusepäilyjen määrään. Vaikka epäillyt tapaukset ovat lisääntyneet luvulla, kasvu ei kuitenkaan vastaa ennätyksellisen korkeaksi kivunnutta alkoholinkulutusta. 2224

5 English summary Changed alcohol consumption reflected in drink-driving amongst young drivers Background The aims of the study were to investigate the incidence and trends of suspected drink-driving during the nineteen years between 1989 and 2007 according to age and sex in Finland. Methods The data included all suspected drink-driving cases in Finland between 1989 and Cases involving illegal or medical drugs were excluded. The data were limited to motorized road traffic. The annual incidence per 1000 population was calculated according to sex and age. Results The changes in the number of drink-driving cases followed changes in the trends in economic development and changes in overall alcohol consumption. These changes were most pronounced amongst 18- to 19-year-olds in whom the incidence halved between 1990 and The proportion of drink-drivers who were women almost doubled from 6.5% to 11% of all cases. The incidence of drinkdriving in those aged over fifty years increased 2.5-fold. Most events took place during weekend nights. Conclusions Young men aged 18 to 19 years are still at the highest risk of committing drink-driving offences. Alcohol consumption features more prominently driving offences in the young than in other drivers. Preventative measures in healthcare should be targeted at youths close to the legal age of driving. Road checks are required, especially at weekends, on national holidays and late at night. Antti Impinen Researcher National Public Health Institute Ossi Rahkonen, Karoliina Ojaniemi, Pirjo Lillsunde, Eero Lahelma, Aini Ostamo On havaittu, että rattijuopumusta voidaan ehkäistä tehokkaasti ajoneuvon käytön rajoittamisella (21,22,23). Havainto kannustaa ajoneuvon käyttöä ehkäisevien toimenpiteiden voimakkaampaan käyttöönottoon ja kehittämiseen. Tällaisia toimenpiteitä ovat esimerkiksi alkolukkojen asentaminen ajoneuvoon sekä ajoneuvon takavarikointi. Alkolukkoja käyttävissä maissa on kohdehenkilöiden alkoholinkäyttö vähentynyt ja uusimisriski pienentynyt. Uusimisriski on tosin saattanut kasvaa heti alkolukon poistamisen jälkeen (24,25). Alkolukoilla on myös mahdollista kerätä puhallustuloksista aineistoa, jonka avulla voidaan arvioida kuljettajan riskiä syyllistyä rikkeisiin myöhemmin (26). Rangaistusten koventaminen ei vähennä rattijuopumusten määrää yhtä paljon kuin korkea kiinnijäämisriski (27,28). Kiinnijäämisen todennäköisyyttä voidaan kasvattaa lisäämällä liikennevalvonnan resursseja. Rattijuoppojen osuus liikennevirrassa on kuitenkin pieni Suomessa, jolloin liikennevalvonnan tehostamisesta saadaan suhteellisesti pienempi hyöty. Tämän sijaan ehkäiseviä toimia voidaan kohdistaa ongelmaryhmiin, joita ovat nuoret ja uusijat. Koska peräti kahden rattijuopon kolmesta on havaittu uusivan tekonsa, monien jopa toistuvasti, uusijoiden osuus kaikista tapauksista on merkittävä. Valvonnan tehostaminen erityisesti pahimpina riskiaikoina, kuten pikkutunneilla, viikonloppuina ja juhlapyhinä, voisivat olla tehokkaita keinoja rattijuopumusten ja niiden seurausten ehkäisemiseksi. Alle 18-vuotiaiden nuorten alkoholinkäyttö on yleistä. Lähes joka viides yläasteikäinen ja joka neljäs lukioikäinen sanoo juovansa itsensä tosihumalaan vähintään kerran kuussa (29). Monet ajavatkin ensimmäisen kerran juovuksissa mopolla tai skootterilla, mutta myös alaikäiset syyllistyvät rattijuopumukseen autolla. Nuorten keskuudessa runsaskaan alkoholinkäyttö ei välttämättä ole sosiaalisesti tuomittavaa, minkä lisäksi ajokortin hankkiminen on monelle nuorelle aikuistumiseen kuuluva itsestäänselvyys. Tilastot osoittavat, että yhdistelmä johtaa usein virhearviointiin. Rattijuoppojen hoitoonohjauksen vaikutus rattijuopumusten uusimiseen on todettu vähäiseksi (9,30), ja päihderiippuvuuden arviointi rattijuopumuksen yhteydessä on nuorten päihdehäiriöiden kehittymistä ajatellen usein myöhäistä. Päihdehäiriöt alkavat usein nuoruudessa ja ovat suhteellisen yleisiä, pitkäkestoisia ja toistuvia (31). Perusterveydenhuollon lääkärit joutuvat kohtaamaan nuorten keskuudessa lisääntyneen alkoholin ja muiden päihteiden käytön. Lääkäreiden koulutuksessa tulisi kiinnittää entistä enemmän huomiota päihteitä käyttävän nuoren kohtaamiseen. Kaikki nuorten kanssa toimivat ammattiryhmät tulisi kouluttaa nuorten päihdeongelmien tunnistamiseen. Nuorten päihde- ja mielenterveyspalvelut tarvitsevat riittävät resurssit, jotta tehokas hoito, neuvonta ja ehkäisy turvataan. Tässä tutkimuksessa on voitu tarkastella rattijuopumuksen taustoja vain yleisellä tasolla. Vaikka käytetty rekisteriaineisto on kansainvälisesti katsoen laadukas ja mittava, on siinä omat rajoituksensa: tieto on osittain puutteellista, luokitukset ovat muuttuneet ja tapaukset ovat saattaneet valikoitua aineistoon. Kiinnijääneiden rattijuoppojen ei voida katsoa olevan edustava otos liikennevirrassa olevista rattijuopoista, sillä kiinnijääneissä tulevat yliedustetuksi poliisin huomiota kiinnittävät kuljettajat. Näitä ovat esimerkiksi voimakkaimmin päihtyneet, liikennesääntöjä rikkovat sekä poliisin vanhat tutut, joilla on tilillään aiempia rikoksia. Tutkimusaineisto ei sisältänyt minkäänlaisia tunnistetietoja, joilla yksittäisen henkilön tunnistaminen aineiston sisällä olisi mahdollista. Tämän vuoksi aineiston jokaista havaintoa on käsitelty omana riippumattomana tapahtumanaan eikä 2225

6 erillisinä henkilöinä. Rattijuopumuksen uusijoiden eikä uusintakertojen osuuksia ole ollut mahdollista selvittää. On myös huomattava, että tutkimusaineisto on kerätty kahdenkymmenen vuoden ajanjaksolla. Tällä aikavälillä tapahtuneet suomalaisen yhteiskunnan muutokset ovat talous- ja kulutustilastojen kertomaa mittavammat. Tämä tutkimus ei myöskään käsittele kasvavaa huumausaineongelmaa. Rattijuopumuksista on tutkimuksellamme saatu kaivattu yleiskuva ongelman laajuudesta. Kiitokset Suomen Akatemian Päihteet ja addiktio -tutkimusohjelmalle. Kirjallisuutta 1 Ogden EJ, Moskowitz H. Effects of alcohol and other drugs on driver performance. Traffic Inj Prev 2004;5: Movig KL, Mathijssen MP, Nagel PH ym. Psychoactive substance use and the risk of motor vehicle accidents. Accid Anal Prev 2004;36: Tilastokeskus, Liikenneturva. Tieliikenneonnettomuudet Liikenne ja matkailu. Suomen virallinen tilasto Lillsunde P, Gunnar T. Drugs and Driving. The Finnish Perspective. Bull Narc LVII(Nos. 1 and 2). 5 Ojaniemi K, Lintonen T, Impinen A ym. Driving under the influence of drugs: trends in Finland during Arvioitavana. 6 Rajalin S. Rattijuopumus Suomessa. 2004, Liikenneturvan tutkimusmonisteita 99/ Rikollisuustilanne Rikollisuus ja seuraamusjärjestelmä tilastojen valossa. OPTL:n julkaisuja 229. Helsinki: Oikeuspoliittinen tutkimuslaitos Pikkarainen J, Penttilä A. Rattijuopumuksen kehitys Uudellamaalla vuosina I. Ratsiatutkimus alkoholia nauttineiden kuljettajien määrästä tieliikenteessä. Kansanterveyslaitoksen julkaisuja 1989;A4: Mettovaara P, Rantanen P, Seppä K. Rattijuoppojen hoitoonohjaus kolmen vuoden seurantatutkimus Suom Lääkäril 2006;43: Seppä K. Päihteet ja ajokyky. Suom Lääkäril 2005;25 26: Rikoslaki. Luku Väestö- ja kuolemansyytilastot. Tilastokeskus. 13 Alkoholijuomien kulutus. SVT. Stakes; STTV. 14 Österberg E. Alcohol and traffic in Finland. Accid Anal Prev 1987;19: Seppä H. Rattijuopumus Helsingissä vuonna 1990 (vertailu ja tutkimus). Poliisimies 1992/3. 16 Pikkarainen J, Penttilä A, Seppä H. Recidivism of Drunken Driving in Finland Proceedings of the International Conference on Alcohol, Drugs and Traffic Safety. Adelaide 1995; Vaez M, Laflamme L. Impaired driving and motor vehicle crashes among Swedish youth: an investigation into drivers' sociodemographic characteristics. Accid Anal Prev 2005;37: Asbridge M, Mann RE, Flam-Zalcman R ym. The criminalization of impaired driving in Canada: assessing the deterrent impact of Canada's first per se law. J Stud Alcohol 2004;65: AKE. Ajoneuvokanta. Tarkastettu Mann RE, Zalcman RF, Asbridge M ym. Drinking-driving fatalities and consumption of beer, wine and spirits. Drug Alcohol Rev 2006;25: Rider R, Voas RB, Kelley-Baker T ym. Preventing alcohol-related convictions: the effect of a novel curriculum for first-time offenders on DUI recidivism. Traffic Inj Prev 2007;8: National Transportation Safety Board. Safety Report Regarding Actions to Reduce Fatalities, Injuries, and Crashes Involving the Hard-Core Drinking Driver. Washington, DC: the Board Voas RB, Tippetts AS, Taylor E. Temporary vehicle immobilization: evaluation of a program in Ohio. Accid Anal Prev 1997;29: Bjerre B. An evaluation of the Swedish ignition interlock program. Traffic Inj Prev 2003;4: Raub RA, Lucke RE, Wark RI. Breath alcohol ignition interlock devices: controlling the recidivist. Traffic Inj Prev 2003;4: Marques PR, Tippetts AS, Voas RB. Comparative and joint prediction of DUI recidivism from alcohol ignition interlock and driver records. J Stud Alcohol 2003;64: Benson BL, Rasmussen DW, Mast BD. Deterring drunk driving fatalities: an economics of crime perspective. International Review of Law and Economics 1999;19: Sen A. Do stricter penalties deter drinking and driving? An empirical investigation of Canadian impaired driving laws. Canadian Journal of Economics 2001;34: Luopa P, Pietikäinen M, Jokela J. Nuorten elinolot, koulutyö, terveys ja terveystottumukset Kouluterveyskysely Työpapereita 25/2006. Helsinki: Stakes Heinälä P, Seppä K. Rattijuoppojen seuranta terveydenhuollossa on voimavarojen tuhlausta. Suom Lääkäril 2006;43: Marttunen M, Lönnqvist J. Nuorten päihdehäiriöiden luonne ja kulku. Duodecim 2001;117: Antti Impinen FM, tutkija alkoholitutkimuksen osasto, Terveyden edistämisen ja kroonisten tautien ehkäisyn osasto Kirjoittaja on saanut apurahaa Suomen Akatemialta tämän artikkelin kirjoittamiseksi. Ossi Rahkonen VTT, dosentti Helsingin yliopisto, kansanterveystieteen laitos Karoliina Ojaniemi TtM, tutkija alkoholitutkimuksen osasto Kirjoittaja on saanut apurahaa Suomen Akatemialta tämän artikkelin kirjoittamiseksi. Pirjo Lillsunde FT, dosentti, laboratorionjohtaja alkoholitutkimuksen osasto Eero Lahelma VTT, professori Helsingin yliopisto, kansanterveystieteen laitos Aini Ostamo FT, VTL, dosentti alkoholitutkimuksen osasto 2226

Rattijuopon elämänkaari

Rattijuopon elämänkaari Rattijuopon elämänkaari Tutkimuksen lähtökohdat Antti Impinen Päihteet ja liikenne -seminaari 15.5.2008 Rattijuopon elämänkaari Tutkimuksen suorituspaikkana KTL:n mielenterveyden ja alkoholitutkimuksen

Lisätiedot

M 5/2014 vp Kansalaisaloite: Rattijuoppouden rangaistuksia on tiukennettava (KAA 3/2014 vp) Rattijuopumus tieliikenteen turvattomuustekijänä

M 5/2014 vp Kansalaisaloite: Rattijuoppouden rangaistuksia on tiukennettava (KAA 3/2014 vp) Rattijuopumus tieliikenteen turvattomuustekijänä Eduskunnan lakivaliokunnalle Julkinen kuuleminen 16.10.2014 M 5/2014 vp Kansalaisaloite: Rattijuoppouden rangaistuksia on tiukennettava (KAA 3/2014 vp) Rattijuopumus tieliikenteen turvattomuustekijänä

Lisätiedot

LIITE Trafin julkaisuun Alkoholirattijuopumus tieliikenteessä. Liite Trafin julkaisuun 1/2015: Päivitetyt kuvat ja taulukot.

LIITE Trafin julkaisuun Alkoholirattijuopumus tieliikenteessä. Liite Trafin julkaisuun 1/2015: Päivitetyt kuvat ja taulukot. LIITE Trafin julkaisuun 1-2015 Alkoholirattijuopumus tieliikenteessä Liite Trafin julkaisuun 1/2015: Päivitetyt kuvat ja taulukot Marita Löytty 1.9.2016 Trafiksäkerthetsverket Helsinki, Helsingfors 2015

Lisätiedot

Eduskunnalle. LAKIALOITE 37/2012 vp. Laki rikoslain 23 luvun 3 :n, ajokorttilain ja sakon ja rikesakon määräämisestä annetun lain 3 :n muuttamisesta

Eduskunnalle. LAKIALOITE 37/2012 vp. Laki rikoslain 23 luvun 3 :n, ajokorttilain ja sakon ja rikesakon määräämisestä annetun lain 3 :n muuttamisesta LAKIALOITE 37/2012 vp rikoslain 23 luvun 3 :n, ajokorttilain ja sakon ja rikesakon määräämisestä annetun lain 3 :n muuttamisesta Eduskunnalle Rattijuopumustapauksissa kuolleita on 2000-luvulla ollut keskimäärin

Lisätiedot

Rattijuopon sosiaalinen tausta ja kuolleisuus. Karoliina Karjalainen AHTS seminaari 25.10.2012

Rattijuopon sosiaalinen tausta ja kuolleisuus. Karoliina Karjalainen AHTS seminaari 25.10.2012 Rattijuopon sosiaalinen tausta ja kuolleisuus Karoliina Karjalainen AHTS seminaari 25.10.2012 Tausta Rattijuoppojen taustaa tutkittu verraten vähän Rattijuopon elämänkaari -tutkimus Suomen Akatemian rahoitus

Lisätiedot

TILASTOKATSAUS 16:2016

TILASTOKATSAUS 16:2016 Tilastokatsaus 6:2012 TILASTOKATSAUS 16:2016 1 26.8.2016 PITKÄAIKAISTYÖTTÖMÄT VANTAALLA Pitkäaikaistyöttömiä oli Vantaalla vuoden 2015 lopussa 4 850. Heistä useampi kuin kaksi viidestä oli ollut työttömänä

Lisätiedot

7.3 Liikennerikosten aiheuttamat vahingot

7.3 Liikennerikosten aiheuttamat vahingot II.7 Liikennerikokset 145 7.3 Liikennerikosten aiheuttamat vahingot Rattijuopumusvahingot Taulukko 24 Rattijuopumusonnettomuuksissa 1 kuolleet ja loukkaantuneet vuosina 1995 2003 Rattijuopumusonnettomuuksissa

Lisätiedot

Sonja Tervo NUORTEN RATTIJUOPUMUKSET

Sonja Tervo NUORTEN RATTIJUOPUMUKSET Sonja Tervo NUORTEN RATTIJUOPUMUKSET Liiketalous 2016 1 VAASAN AMMATTIKORKEAKOULU Liiketalouden koulutusohjelma TIIVISTELMÄ Tekijä Sonja Tervo Opinnäytetyön nimi Nuorten rattijuopumukset Vuosi 2016 Kieli

Lisätiedot

Tupakkapoliittisten toimenpiteiden vaikutus. Satu Helakorpi Terveyden edistämisen ja kroonisten tautien ehkäisyn osasto Terveyden edistämisen yksikkö

Tupakkapoliittisten toimenpiteiden vaikutus. Satu Helakorpi Terveyden edistämisen ja kroonisten tautien ehkäisyn osasto Terveyden edistämisen yksikkö Tupakkapoliittisten toimenpiteiden vaikutus Satu Helakorpi Terveyden edistämisen ja kroonisten tautien ehkäisyn osasto Terveyden edistämisen yksikkö Päivittäin tupakoivien osuus (%) 1978 2006 % 50 40 30

Lisätiedot

Rattijuopumus on Suomessa hana -ilmiö

Rattijuopumus on Suomessa hana -ilmiö Rattijuopumus on Suomessa hana -ilmiö Päihdeseminaari 4.9.2014, Sampola, Tre Matti Joki Yhteyspäällikkö, Liikenneturva, Tampere Käyttäytymistiedejäsen, liikennevahinkojen Tutkijalautakunta, Pirkanmaa,

Lisätiedot

Tilastokatsaus 9:2014

Tilastokatsaus 9:2014 Tilastokatsaus 9:214 Tilastokatsaus 9:213 Vantaa 1 24.6.214 Tietopalvelu B1:214 Tietoja työvoimasta ja työttömyydestä Työvoiman määrä kasvoi 7:lla (,7 %) vuoden 212 aikana Vantaalla työvoimaan kuuluvien

Lisätiedot

TILASTOKATSAUS 4:2015

TILASTOKATSAUS 4:2015 Tilastokatsaus 6:212 TILASTOKATSAUS 4:2 1 12.8.2 TIETOJA TYÖVOIMASTA JA TYÖTTÖMYYDESTÄ Työvoiman määrä kasvoi 1 3:lla (,9 %) vuoden 213 aikana Vantaalla työvoimaan kuuluvien joukko on suurentunut vuodesta

Lisätiedot

II RIKOLLISUUSKEHITYS

II RIKOLLISUUSKEHITYS II RIKOLLISUUSKEHITYS A Rikoslajit 1 Rikollisuuden rakenne ja kehitys Rikollisuuden rakennetta ja kehitystä tarkastellaan seuraavassa poliisin tilastoiman rikollisuuden pohjalta. Ulkopuolelle jäävät rikokset,

Lisätiedot

Saako lasten seurassa juoda? Vanhempien alkoholinkäyttö ja siihen liittyvät asenteet Juomatapatutkimuksen valossa

Saako lasten seurassa juoda? Vanhempien alkoholinkäyttö ja siihen liittyvät asenteet Juomatapatutkimuksen valossa Saako lasten seurassa juoda? Vanhempien alkoholinkäyttö ja siihen liittyvät asenteet Juomatapatutkimuksen valossa Kirsimarja Raitasalo THL, Alkoholi ja huumeet 11.11.2011 1 Taustaa Alkoholinkulutus on

Lisätiedot

PÄIHTEET JA LIIKENNE. EU päihteet liikenteessä tutkimusrintamalla: mitä odotettavissa? Kaarina Langel

PÄIHTEET JA LIIKENNE. EU päihteet liikenteessä tutkimusrintamalla: mitä odotettavissa? Kaarina Langel PÄIHTEET JA LIIKENNE EU päihteet liikenteessä tutkimusrintamalla: mitä odotettavissa? Kaarina Langel 15.5.2008 Liikenneonnettomuuksista Maailmassa Yli kaksi miljoonaa ihmistä kuolee vuosittain liikenneonnettomuuksissa

Lisätiedot

Alkoholin käytön ja väkivallan muutokset Suomessa. Esa Österberg Alkoholi ja huumeet yksikkö Päihteet ja riippuvuus osasto

Alkoholin käytön ja väkivallan muutokset Suomessa. Esa Österberg Alkoholi ja huumeet yksikkö Päihteet ja riippuvuus osasto Alkoholin käytön ja väkivallan muutokset Suomessa Esa Österberg Alkoholi ja huumeet yksikkö Päihteet ja riippuvuus osasto Esityksen kulku Esityksessä selvitetään ensin lyhyesti miten alkoholi ja väkivalta

Lisätiedot

Alkoholin käytön ja väkivallan muutokset Suomessa. Esa Österberg Alkoholi ja huumeet yksikkö Päihteet ja riippuvuus osasto

Alkoholin käytön ja väkivallan muutokset Suomessa. Esa Österberg Alkoholi ja huumeet yksikkö Päihteet ja riippuvuus osasto Alkoholin käytön ja väkivallan muutokset Suomessa Esa Österberg Alkoholi ja huumeet yksikkö Päihteet ja riippuvuus osasto Esityksen kulku Esityksessä selvitetään ensin lyhyesti miten alkoholi ja väkivalta

Lisätiedot

Loviisan liikenneturvallisuussuunnitelma LIIKENNEONNETTOMUUDET

Loviisan liikenneturvallisuussuunnitelma LIIKENNEONNETTOMUUDET Loviisan liikenneturvallisuussuunnitelma LIIKENNEONNETTOMUUDET Onnettomuustarkasteluiden sisältö 1. Onnettomuuskehitys Loviisassa 2000 2014 kuolleiden ja loukkaantuneiden määrä henkilövahinko onnettomuuksien

Lisätiedot

LIIKENTEEN KEHITYS TAMPEREELLA VUONNA 2012

LIIKENTEEN KEHITYS TAMPEREELLA VUONNA 2012 LIIKENTEEN KEHITYS TAMPEREELLA VUONNA 2012 TAMPEREEN KAUPUNKI KAUPUNKIYMPÄRISTÖN KEHITTÄMINEN SISÄLLYSLUETTELO 1. ONNETTOMUUSMÄÄRÄT JA NIIDEN KEHITYS 2 1.1 Yleistä 2 1.2 Pahimmat liittymät onnettomuusindeksin

Lisätiedot

Katsaus Lapin päihdetilanteeseen

Katsaus Lapin päihdetilanteeseen Katsaus Lapin päihdetilanteeseen Rundi 2013 Tupakka, päihteet- ja (raha)pelit, -varhaisen puuttumisen työvälineitä haittojen ehkäisyyn Ylitarkastaja Marika Pitkänen Lapin aluehallintovirasto Lapin aluehallintovirasto

Lisätiedot

Vanhempien alkoholinkäyttö ja lasten kokemat haitat

Vanhempien alkoholinkäyttö ja lasten kokemat haitat Vanhempien alkoholinkäyttö ja lasten kokemat haitat Marja Holmila 18.9.2012 Marja Holmila: Vanhempien ja aikuisten alkoholinkäyttö lapsen näkökulmasta 1 Esityksen rakenne 1. Päihteitä ongelmallisesti käyttävien

Lisätiedot

Loviisan liikenneturvallisuussuunnitelma LIIKENNEONNETTOMUUDET

Loviisan liikenneturvallisuussuunnitelma LIIKENNEONNETTOMUUDET Loviisan liikenneturvallisuussuunnitelma LIIKENNEONNETTOMUUDET Onnettomuustarkasteluiden sisältö 1. Onnettomuuskehitys Loviisassa 2000-2014 kuolleiden ja loukkaantuneiden määrä henkilövahinko-onnettomuuksien

Lisätiedot

Katsaus päihdetilanteeseen Länsi- ja Sisä-Suomen alueella

Katsaus päihdetilanteeseen Länsi- ja Sisä-Suomen alueella Katsaus päihdetilanteeseen Länsi- ja Sisä-Suomen alueella Päihteet, tupakka ja rahapelit -seminaari Jyväskylä 12.9.2013 Irmeli Tamminen Länsi- ja Sisä-Suomen aluehallintovirasto aluekoordinaattori Irmeli

Lisätiedot

LUOTEIS-PIRKANMAAN VIISAAN JA TURVALLISEN LIIKKUMISEN SUUNNITELMA. Esittelykalvot: Onnettomuusanalyysi

LUOTEIS-PIRKANMAAN VIISAAN JA TURVALLISEN LIIKKUMISEN SUUNNITELMA. Esittelykalvot: Onnettomuusanalyysi LUOTEIS-PIRKANMAAN VIISAAN JA TURVALLISEN LIIKKUMISEN SUUNNITELMA Esittelykalvot: Onnettomuusanalyysi 9.6.2015 Onnettomuuskehitys Luoteis-Pirkanmaalla 2000-luvulla Luoteis-Pirkanmaan liikenteessä on menehtynyt

Lisätiedot

TILASTOKATSAUS 8:2016

TILASTOKATSAUS 8:2016 Tilastokatsaus 6:2012 TILASTOKATSAUS 8:2016 1 15.4.2016 ASUNTOKUNTIEN ELINVAIHEET JA TULOT ELINVAIHEEN MUKAAN VUOSINA 2005 2013 Asuntokunnat elinvaiheen mukaan lla, kuten muillakin tässä tarkastelluilla

Lisätiedot

01/2016 ELÄKETURVAKESKUKSEN TUTKIMUKSIA TIIVISTELMÄ. Juha Rantala ja Marja Riihelä. Eläkeläisnaisten ja -miesten toimeentuloerot vuosina 1995 2013

01/2016 ELÄKETURVAKESKUKSEN TUTKIMUKSIA TIIVISTELMÄ. Juha Rantala ja Marja Riihelä. Eläkeläisnaisten ja -miesten toimeentuloerot vuosina 1995 2013 01/2016 ELÄKETURVAKESKUKSEN TUTKIMUKSIA TIIVISTELMÄ Juha Rantala ja Marja Riihelä Eläkeläisnaisten ja -miesten toimeentuloerot vuosina 1995 2013 Sukupuolten välinen tasa-arvo on keskeinen arvo suomalaisessa

Lisätiedot

Vuoden 2004 veronmuutos ja väkivalta

Vuoden 2004 veronmuutos ja väkivalta Tiedosta hyvinvointia 1 Vuoden 24 veronmuutos ja väkivalta Esa Österberg Alkoholi- ja huumetutkimus Stakes Tiedosta hyvinvointia 2 Vuonna 24 Suomen alkoholioloissa tapahtui kolme merkittävää muutosta:

Lisätiedot

Yksityishenkilöiden tulot ja verot 2010

Yksityishenkilöiden tulot ja verot 2010 Tilastoja Helsingin kaupungin tietokeskus 29 2012 Yksityishenkilöiden tulot ja verot 2010 Helsingissä keskitulot 31 200 euroa Pääomatulot nousivat kolmanneksen Veroja ja veroluonteisia maksuja 7 400 euroa

Lisätiedot

TILASTOKATSAUS 15:2016

TILASTOKATSAUS 15:2016 Tilastokatsaus 6:2012 TILASTOKATSAUS 15:2016 1 25.8.2016 TYÖTTÖMÄT VANTAALLA 31.12.2015 Työttömyysaste oli Vantaalla 12,4 prosenttia vuoden 2015 lopussa. Työttömien määrä kasvoi kaikilla suuralueilla,

Lisätiedot

II RIKOSLAJIT. 1 Rikollisuuden rakenne ja kehitys. Reino Sirén

II RIKOSLAJIT. 1 Rikollisuuden rakenne ja kehitys. Reino Sirén II RIKOSLAJIT 1 Rikollisuuden rakenne ja kehitys Seuraavassa rikollisuuden rakennetta ja kehityspiirteitä tarkastellaan poliisin tilastoiman rikollisuuden pohjalta. Sen ulkopuolelle jäävät rikokset, joita

Lisätiedot

TILASTOKATSAUS 7:2016

TILASTOKATSAUS 7:2016 Tilastokatsaus 6:2012 TILASTOKATSAUS 7:2016 1 11.4.2016 LAPSETTOMIEN PARIEN TULOT VANTAALLA VUOSINA 2000 2013 Asuntokuntien määrä Vantaalla oli vuoden 2013 lopussa kaikkiaan 95 400 asuntokuntaa, joista

Lisätiedot

Itä-Suomen liikenneturvallisuustoimija, Juha Heltimo, Strafica Oy LIIKENNETURVALLISUUSTILANNE ETELÄ-SAVOSSA

Itä-Suomen liikenneturvallisuustoimija, Juha Heltimo, Strafica Oy LIIKENNETURVALLISUUSTILANNE ETELÄ-SAVOSSA Itä-Suomen liikenneturvallisuustoimija, Juha Heltimo, Strafica Oy LIIKENNETURVALLISUUSTILANNE ETELÄ-SAVOSSA Lähtöaineisto Tässä kalvosarjassa esitetyt tulokset perustuvat Tilastokeskuksen tieliikenteen

Lisätiedot

Tieliikenneonnettomuudet v. 2014: KUNTA ESPOO 9.4.2015

Tieliikenneonnettomuudet v. 2014: KUNTA ESPOO 9.4.2015 1 ONNETTOMUUSMÄÄRÄT JA NIIDEN KEHITYS Vuonna 2014 tapahtui 483 poliisin raportoimaa tieliikenneonnettomuutta (vuonna 2013 luku oli 560). Onnettomuuksista 3 johti kuolemaan ja 102 loukkaantumiseen. Onnettomuuksissa

Lisätiedot

Mopoilu ja liikenneraittius

Mopoilu ja liikenneraittius Mopoilu ja liikenneraittius Parannamme liikenneturvallisuutta vaikuttamalla ihmisen käyttäytymiseen 2 Kuolleet tienkäyttäjäryhmittäin ja liikenneturvallisuustavoite Lähde: Tilastokeskus ja Liikenneturva,

Lisätiedot

Rattijuopumus. Kaakkois-Suomen liikenneturvallisuusfoorumi 7.5.2015. rikoskomisario Ari Järveläinen 5.5.2015

Rattijuopumus. Kaakkois-Suomen liikenneturvallisuusfoorumi 7.5.2015. rikoskomisario Ari Järveläinen 5.5.2015 Kaakkois-Suomen liikenneturvallisuusfoorumi rikoskomisario Ari Järveläinen 5.5.2015 Rattijuopumus Kuolemaan johtaneiden ja vakavien liikenneonnettomuuksien riskitekijä 1 Yleistä 1,6 promillen rajan ylittyessä

Lisätiedot

Nuorten kuljettajien liikenneturvallisuuden arviointi -työryhmä. Työryhmän puheenjohtaja, liikenneneuvos Anneli Tanttu

Nuorten kuljettajien liikenneturvallisuuden arviointi -työryhmä. Työryhmän puheenjohtaja, liikenneneuvos Anneli Tanttu Nuorten kuljettajien liikenneturvallisuuden arviointi -työryhmä Työryhmän puheenjohtaja, liikenneneuvos Anneli Tanttu Työryhmän tavoitteita ja tehtäviä Arvioida konkreettisia toimenpiteitä, joilla parannettaisiin

Lisätiedot

Päihteet, tapaturmat ja arjen turvallisuus elämänkaaressa ja riskiryhmillä - tilannekuva ANTTI IMPINEN / THL

Päihteet, tapaturmat ja arjen turvallisuus elämänkaaressa ja riskiryhmillä - tilannekuva ANTTI IMPINEN / THL Päihteet, tapaturmat ja arjen turvallisuus elämänkaaressa ja riskiryhmillä - tilannekuva Tapaturmat Suomessa Kuolemansyyt Suomessa Koti- ja vapaa-ajan tapaturmakuolemat ja tavoite vuoteen 2025 Tapaturmakuolemat

Lisätiedot

Yksityishenkilöiden tulot ja verot vuonna 2014

Yksityishenkilöiden tulot ja verot vuonna 2014 01:13 Yksityishenkilöiden tulot ja verot vuonna 0 Helsingissä mediaanitulo 00 euroa Helsinkiläisen vuositulot keskimäärin 34 00 euroa Tulokehitys heikkoa Keskimääräisissä pääomatuloissa laskua Veroja ja

Lisätiedot

Helsingin kaupunki Pöytäkirja 3/ (5) Kaupunkisuunnittelulautakunta Lsp/

Helsingin kaupunki Pöytäkirja 3/ (5) Kaupunkisuunnittelulautakunta Lsp/ Helsingin kaupunki Pöytäkirja 3/2017 1 (5) 38 Helsinkiläisten liikkumistottumukset 2016 HEL 2017-000445 T 08 00 00 Hankenumero 0861_8 Päätös päätti merkitä tiedoksi tutkimuksen, jossa on selvitetty helsinkiläisten

Lisätiedot

Katsaus liikenneturvallisuuskehitykseen Koko maa, Pohjois-Pohjanmaa ja Kainuu. Petri Jääskeläinen Liikenneturva

Katsaus liikenneturvallisuuskehitykseen Koko maa, Pohjois-Pohjanmaa ja Kainuu. Petri Jääskeläinen Liikenneturva Katsaus liikenneturvallisuuskehitykseen Koko maa, Pohjois-Pohjanmaa ja Kainuu Petri Jääskeläinen Liikenneturva Liikenneonnettomuudet ja uhrit 215 257 kuollutta Pelastuslaitoksen tietoon tuli 835 vakavasti

Lisätiedot

Ennakoi.Tiedät kyllä miksi. Förutse. Du vet nog varför.

Ennakoi.Tiedät kyllä miksi. Förutse. Du vet nog varför. Ennakoi.Tiedät kyllä miksi. Förutse. Du vet nog varför. Matti Järvinen 29.1.2008 Liikenneturvallisuustavoite 800 12 edellisen kk:n aikana kuolleet 700 600 500 400 Tavoite: alle 250 tieliikennekuolemaa

Lisätiedot

LIIKENTEEN KEHITYS TAMPEREELLA VUONNA 2013

LIIKENTEEN KEHITYS TAMPEREELLA VUONNA 2013 LIIKENTEEN KEHITYS TAMPEREELLA VUONNA 2013 TAMPEREEN KAUPUNKI KAUPUNKIYMPÄRISTÖN KEHITTÄMINEN SISÄLLYSLUETTELO 1. ONNETTOMUUSMÄÄRÄT JA NIIDEN KEHITYS 2 1.1 Yleistä 2 1.2 Pahimmat liittymät onnettomuusindeksin

Lisätiedot

Suomen väestörakenteen historiallinen kehitys vuosina

Suomen väestörakenteen historiallinen kehitys vuosina Suomen väestörakenteen historiallinen kehitys vuosina 1940-2005 Väestöllä tarkoitetaan yleensä kaikkia jonkin alueen, kuten maapallon, maanosan, valtion, läänin, kunnan tai kylän asukkaita. Suomen väestöön

Lisätiedot

Päihteet, tapaturmat ja arjen turvallisuus elämänkaaressa ja riskiryhmillä - tilannekuva ja WHO:n suositukset alkoholitapaturmien ehkäisyyn

Päihteet, tapaturmat ja arjen turvallisuus elämänkaaressa ja riskiryhmillä - tilannekuva ja WHO:n suositukset alkoholitapaturmien ehkäisyyn Päihteet, tapaturmat ja arjen turvallisuus elämänkaaressa ja riskiryhmillä - tilannekuva ja WHO:n suositukset alkoholitapaturmien ehkäisyyn Tapaturmat Suomessa Kuolemansyyt Suomessa Koti- ja vapaa-ajan

Lisätiedot

Tieliikenneonnettomuudet v. 2010-2014: KUNTA TAIPALSAARI 30.9.2015

Tieliikenneonnettomuudet v. 2010-2014: KUNTA TAIPALSAARI 30.9.2015 Tieliikenneonnettomuudet v. - : KUNTA TAIPALSAARI 3.9.5 ONNETTOMUUSMÄÄRÄT JA NIIDEN KEHITYS Vuosina - tapahtui 59 poliisin raportoimaa tieliikenneonnettomuutta (keskimäärin onnettomuutta vuodessa). Onnettomuuksista

Lisätiedot

Alkoholin käytön ja väkivallan muutokset Suomessa. Esa Österberg Alkoholi ja huumeet yksikkö Päihteet ja riippuvuus osasto

Alkoholin käytön ja väkivallan muutokset Suomessa. Esa Österberg Alkoholi ja huumeet yksikkö Päihteet ja riippuvuus osasto Alkoholin käytön ja väkivallan muutokset Suomessa Esa Österberg Alkoholi ja huumeet yksikkö Päihteet ja riippuvuus osasto Esityksen kulku Esityksessä selvitetään ensin lyhyesti miten alkoholi ja väkivalta

Lisätiedot

AJOTERVEYDEN ARVIOINTI

AJOTERVEYDEN ARVIOINTI AJOTERVEYDEN ARVIOINTI PÄIHDELÄÄKÄRIN NÄKÖKULMASTA MONEN TEKIJÄN TASAPAINOILUA Poliisiammattikorkeakoulu 26.10.2016 Reijo Laitinen Psykiatrian erikoislääkäri A-klinikkasäätiö Sisä-Suomen palvelualue Hämeenlinna,

Lisätiedot

Väestönmuutokset 2011

Väestönmuutokset 2011 Tekninen ja ympäristötoimiala I Irja Henriksson 17.6.2012 Väestönmuutokset 2011 Suomen kahdeksanneksi suurimman kaupungin Lahden väkiluku oli vuoden 2011 lopussa 102 308. Vuodessa väestömäärä lisääntyi

Lisätiedot

Tieliikenneonnettomuudet v. 2011-2015: KUNTA LOPPI 30.3.2016

Tieliikenneonnettomuudet v. 2011-2015: KUNTA LOPPI 30.3.2016 1 ONNETTOMUUSMÄÄRÄT JA NIIDEN KEHITYS Vuosina 2011-2015 tapahtui 494 poliisin raportoimaa tieliikenneonnettomuutta (keskimäärin 99 onnettomuutta vuodessa). Onnettomuuksista 3 (1 /v) johti kuolemaan ja

Lisätiedot

Onko liikenne turvallista ja toimivaa ikääntyville?

Onko liikenne turvallista ja toimivaa ikääntyville? Onko liikenne turvallista ja toimivaa ikääntyville? Tuula Taskinen, Liikenneturva Aineiston koonnut Leena Pöysti, Liikenneturva Taustatietoa kyselystä Kyselyt tehtiin syksyllä 2015 Liikenneturvan tapahtumissa

Lisätiedot

Rattijuopoilla ongelmat kasautuvat

Rattijuopoilla ongelmat kasautuvat Rattijuopoilla ongelmat kasautuvat Tuloksia suomalaisesta rekisteritutkimuksesta KAROLIINA KARJALAINEN & TOMI LINTONEN Rattijuopumusten määrä on laskenut, huumeiden osuus on kasvanut Rattijuopumusrikosten

Lisätiedot

Miten se meitä liikuttaa? Suomalaisten liikunta- ja urheiluharrastukset Päivi Berg

Miten se meitä liikuttaa? Suomalaisten liikunta- ja urheiluharrastukset Päivi Berg Miten se meitä liikuttaa? Suomalaisten liikunta- ja urheiluharrastukset 1981 2002 Päivi Berg Vuonna 2002 talvella vähintään kerran viikossa liikkui 87 %, kesällä 88 % väestöstä Nuorten kokonaan liikuntaa

Lisätiedot

NUORET JA LIIKENNE. Aluepäällikkö Rainer Kinisjärvi Rovaniemi

NUORET JA LIIKENNE. Aluepäällikkö Rainer Kinisjärvi Rovaniemi NUORET JA LIIKENNE Aluepäällikkö Rainer Kinisjärvi 14.2.2013 Rovaniemi 2 Rainer Kinisjärvi Liikenneonnettomuudet ja uhrit 2012 254 kuollutta Yhteensä 26 000 loukkaantunutta (vuonna 2011). Poliisin tietoon

Lisätiedot

Vakavat loukkaantumiset tuovat uutta tietoa tieliikenteen turvallisuudesta. Roni Utriainen Liikenteen tutkimuskeskus Verne

Vakavat loukkaantumiset tuovat uutta tietoa tieliikenteen turvallisuudesta. Roni Utriainen Liikenteen tutkimuskeskus Verne Vakavat loukkaantumiset tuovat uutta tietoa tieliikenteen turvallisuudesta Roni Utriainen Liikenteen tutkimuskeskus Verne Miksi vakavat loukkaantumiset? Rattijuoppo (55 v) menetti autonsa hallinnan vasemmalle

Lisätiedot

Liekkivammatilanne Suomessa sekä vammojen sairaalahoitokustannukset

Liekkivammatilanne Suomessa sekä vammojen sairaalahoitokustannukset Liekkivammatilanne Suomessa sekä vammojen sairaalahoitokustannukset Haikonen Kari, Lillsunde Pirjo 27.8.2013, Hanasaaren kulttuurikeskus, Espoo 27.8.2013 Kari Haikonen 1 Tutkimuksen lähtökohdat Tutkimus

Lisätiedot

Alkolukostako ratkaisu? Päihteet ja liikenne -seminaari Janne Mänttäri 15.5.2008

Alkolukostako ratkaisu? Päihteet ja liikenne -seminaari Janne Mänttäri 15.5.2008 Alkolukostako ratkaisu? Päihteet ja liikenne -seminaari Janne Mänttäri 15.5.2008 1 Mikä alkolukko on? Laite, joka uloshengitysilman alkoholipitoisuuden perusteella estää ajoneuvon käynnistymisen Satunnaispuhallus

Lisätiedot

Tieliikenneonnettomuustilasto

Tieliikenneonnettomuustilasto Liikenne ja matkailu Tieliikenneonnettomuustilasto Tieliikenteessä kuoli ihmistä kesäkuussa Tieliikenteessä sattui kesäkuussa Tilastokeskuksen ennakkotietojen mukaan henkilövahinkoon johtanutta onnettomuutta.

Lisätiedot

Kuva 1.1 Onnettomuuksien kokonaismäärän kehitys vakavuuden mukaan

Kuva 1.1 Onnettomuuksien kokonaismäärän kehitys vakavuuden mukaan 1 ONNETTOMUUSMÄÄRÄT JA NIIDEN KEHITYS Vuosina 2008-2012 tapahtui 815 poliisin raportoimaa tieliikenneonnettomuutta (keskimäärin 163 onnettomuutta vuodessa). Onnettomuuksista 3 (1 /v) johti kuolemaan ja

Lisätiedot

Matti Virtanen. kiinnijoutumisriski. Rattijuopon. sidoksissa vuoden 1968 jälkeen. ia loukkaantuneista vastaavat luvut

Matti Virtanen. kiinnijoutumisriski. Rattijuopon. sidoksissa vuoden 1968 jälkeen. ia loukkaantuneista vastaavat luvut Rattijuopon kiinnijoutumisriski Matti Virtanen Rattijuopumus on lisääntynyt huomattavasti voimakkaammin 1970luvulla kuin 1960luvulla. Vuosina f 96068 poliisin tietoon tulleet rattijuopumustapaukset lisääntyivät

Lisätiedot

LIIKENNETURVA 34. LIIKENNETURVALLISUUSALAN TUTKIJASEMINAARI

LIIKENNETURVA 34. LIIKENNETURVALLISUUSALAN TUTKIJASEMINAARI Sirpa Rajalin LIIKENNETURVA 34. LIIKENNETURVALLISUUSALAN TUTKIJASEMINAARI 6.5.2009 12 edellisen kk:n aikana kuolleet Kuolleet tienkäyttäjäryhmittäin ja liikenneturvallisuustavoite Tavoite: alle 250 tieliikennekuolemaa

Lisätiedot

Nuoret liikenteessä 25.1.2016 1(8)

Nuoret liikenteessä 25.1.2016 1(8) 25.1.2016 1(8) Nuoret liikenteessä Liikenneturvan, Puolustusvoimien ja Sotilaskotiliiton yhteistyössä suunnittelema varusmiesten liikenneturvallisuuskampanja Särmänä liikenteessä on toteutettu varusmieskoulutusta

Lisätiedot

Kelan eläke-etuuden saajien määrä alkoi vuonna 2009 taas vähetä

Kelan eläke-etuuden saajien määrä alkoi vuonna 2009 taas vähetä Tilastokatsaus Lisätietoja: 28.05.2010 Esko Ruhanen, puh. 020 634 1364, etunimi.sukunimi@kela.fi Kelan eläke-etuuden saajien määrä alkoi vuonna 2009 taas vähetä Kelan eläke-etuudensaajat ja maksetut eläkeetuudet

Lisätiedot

Education at a Glance 2013: Sukupuolten väliset erot tasoittumassa

Education at a Glance 2013: Sukupuolten väliset erot tasoittumassa Education at a Glance 2013: Sukupuolten väliset erot tasoittumassa Education at a Glance: OECD Indicators (EaG) on OECD:n koulutukseen keskittyvän työn lippulaivajulkaisu, joka kertoo vuosittain koulutuksen

Lisätiedot

TILASTOKATSAUS 6:2016

TILASTOKATSAUS 6:2016 Tilastokatsaus 6:2012 TILASTOKATSAUS 6:2016 1 7.4.2016 SELLAISTEN ASUNTOKUNTIEN, JOISSA ON PARISKUNTA JA LAPSIA, TULOT VANTAALLA VUOSINA 2000 2013 Asuntokuntien määrä Vantaalla oli vuoden 2013 lopussa

Lisätiedot

Päihteet, tapaturmat ja arjen turvallisuus elämänkaaressa ja riskiryhmillä - tilannekuva ANTTI IMPINEN / THL

Päihteet, tapaturmat ja arjen turvallisuus elämänkaaressa ja riskiryhmillä - tilannekuva ANTTI IMPINEN / THL Päihteet, tapaturmat ja arjen turvallisuus elämänkaaressa ja riskiryhmillä - tilannekuva Tapaturmat Suomessa Kuolemansyyt Suomessa Koti- ja vapaa-ajan tapaturmakuolemat ja tavoite vuoteen 2025 Tapaturmakuolemat

Lisätiedot

Turun seudun liikenneturvallisuussuunnitelma. Onnettomuusanalyysi Muistio 12.8.2011

Turun seudun liikenneturvallisuussuunnitelma. Onnettomuusanalyysi Muistio 12.8.2011 Turun seudun liikenneturvallisuussuunnitelma Onnettomuusanalyysi Muistio 12.8.2011 Sisällys 1.... Taustaa... 3 2.... Tilastokeskuksen onnettomuusaineisto vuosilta 2001-2010... 4 2.1. Kuntien tilastot 4

Lisätiedot

tilastoja Työikäiset eläkkeensaajat Helsingissä Työikäiset eläkkeensaajat yleisimmin eläkkeellä työkyvyttömyyden vuoksi

tilastoja Työikäiset eläkkeensaajat Helsingissä Työikäiset eläkkeensaajat yleisimmin eläkkeellä työkyvyttömyyden vuoksi HELSINGIN KAUPUNGIN TIETOKESKUS tilastoja 2010 5 Työikäiset eläkkeensaajat Helsingissä Työikäisten pääasiallisena toimeentulon lähteenä ovat ansiotulot. Kuitenkin pieni, mutta kasvava joukko työikäisiä

Lisätiedot

KULUTTAJAKYSELY TALVEN ENNAKOINNISTA

KULUTTAJAKYSELY TALVEN ENNAKOINNISTA KULUTTAJAKYSELY TALVEN ENNAKOINNISTA Rengasfoorumi 1.10.2013 Sales Questor Oy Tutkimuksen taustaa Tutkimuksella selvitettiin autoilijoiden ja/tai rengasasioita tuntevien kokemuksia ja näkemyksiä talven

Lisätiedot

Tieliikenneonnettomuudet v. 2010: Pertunmaa 15.6.2011

Tieliikenneonnettomuudet v. 2010: Pertunmaa 15.6.2011 1 ONNETTOMUUSMÄÄRÄT JA NIIDEN KEHITYS Vuonna 21 tapahtui 12 poliisin raportoimaa tieliikenneonnettomuutta (vuonna 29 luku oli 16). Onnettomuuksista johti kuolemaan ja 2 loukkaantumiseen. Onnettomuuksissa

Lisätiedot

Aikuiskoulutustutkimus 2006

Aikuiskoulutustutkimus 2006 Koulutus 2008 Aikuiskoulutustutkimus 2006 Kielitaito, tietotekniikan käyttö, ammattikirjallisuus ja koulutusmahdollisuudet Suomalaiset osaavat vieraita kieliä, käyttävät tietokonetta ja seuraavat ammattikirjallisuutta

Lisätiedot

Suomi Juo Suomalaisten alkoholinkäyttö ja sen muutokset 1968-2008. Erikoistutkija Pia Mäkelä Alkoholi ja huumeet yksikkö, THL

Suomi Juo Suomalaisten alkoholinkäyttö ja sen muutokset 1968-2008. Erikoistutkija Pia Mäkelä Alkoholi ja huumeet yksikkö, THL Suomi Juo Suomalaisten alkoholinkäyttö ja sen muutokset 1968-2008 Erikoistutkija Pia Mäkelä Alkoholi ja huumeet yksikkö, THL Suomi juo ; Pia Mäkelä, Heli Mustonen & Christoffer Tigerstedt (toim.) Perusteos

Lisätiedot

Rekisteriaineistojen käyttö väestön ikääntymisen tutkimuksessa. Pekka Martikainen Väestöntutkimuksen yksikkö Sosiaalitieteiden laitos

Rekisteriaineistojen käyttö väestön ikääntymisen tutkimuksessa. Pekka Martikainen Väestöntutkimuksen yksikkö Sosiaalitieteiden laitos Rekisteriaineistojen käyttö väestön ikääntymisen tutkimuksessa Pekka Martikainen Väestöntutkimuksen yksikkö Sosiaalitieteiden laitos Mitä rekisteriaineistot ovat? yleensä alkuaan hallinnollisia tarpeita

Lisätiedot

PÄIHDEASIAA ETELÄ- SAVOSSA!

PÄIHDEASIAA ETELÄ- SAVOSSA! PÄIHDEASIAA ETELÄ- SAVOSSA! vihjeet.etela-savo@poliisi.fi Poliisilaki Poliisin tehtävänä on oikeus- ja yhteiskuntajärjestyksen turvaaminen, yleisen järjestyksen ja turvallisuuden ylläpitäminen sekä rikosten

Lisätiedot

Aikuiskoulutustutkimus 2006

Aikuiskoulutustutkimus 2006 Koulutus 2008 Aikuiskoulutustutkimus 2006 Aikuiskoulutukseen osallistuminen Aikuiskoulutuksessa 1,7 miljoonaa henkilöä Aikuiskoulutukseen eli erityisesti aikuisia varten järjestettyyn koulutukseen osallistui

Lisätiedot

Rajahaastattelututkimukset

Rajahaastattelututkimukset Rajahaastattelututkimukset www. mek.fi Talvi 1998-1999 - Talvi 2001-2002 Yhteenveto tuloksista ja tapahtuneesta kehityksestä Saapuneet matkan tarkoituksen mukaan... 2 Saapuneet vapaa-ajan matkailijat matkan

Lisätiedot

TYÖSSÄ, TYÖKYVYTTÖMÄNÄ VAI TYÖTTÖMÄNÄ?

TYÖSSÄ, TYÖKYVYTTÖMÄNÄ VAI TYÖTTÖMÄNÄ? TYÖSSÄ, TYÖKYVYTTÖMÄNÄ VAI TYÖTTÖMÄNÄ? Vakavassa työtapaturmassa vahingoittuneiden rekisteriaineistoon perustuva viisivuotisseuranta 2008-2013 Jarna Kulmala Tiivistelmä hankeraportista Tutkimuksessa on

Lisätiedot

TILASTOKATSAUS 5:2016

TILASTOKATSAUS 5:2016 Tilastokatsaus 6:2012 TILASTOKATSAUS 5:2016 1 1.4.2016 YKSINHUOLTAJIEN TULOT VANTAALLA VUOSINA 2000 2013 Yksinhuoltajien määrä Vantaalla oli vuoden 2013 lopussa kaikkiaan 95 400 asuntokuntaa, joista yhden

Lisätiedot

Tie Selväksi Hämeessä Hämeen Poliisilaitos

Tie Selväksi Hämeessä Hämeen Poliisilaitos Tie Selväksi Hämeessä Hämeen Poliisilaitos 1 Tie Selväksi hanke, taustaa https://www.thl.fi/fi/web/alkoholi-tupakka-jariippuvuudet/ehkaiseva-paihdetyo/ehkaisevan-paihdetyonmenetelmat/tie-selvaksi-toimintamalli

Lisätiedot

"MIELI, PÄIHTEET JA AJOKYKY"

MIELI, PÄIHTEET JA AJOKYKY "MIELI, PÄIHTEET JA AJOKYKY" Varsinais-Suomen tutkijalautakunnan terveisiä Mikä Mitä Miten Miksi VT Mika Peltola ORGANISAATIO Liikenne- ja viestintäministeriö Liikenneonnettomuuksien tutkinnan neuvottelukunta

Lisätiedot

LIIKENNE- ONNETTOMUUDET VANTAALLA 2014

LIIKENNE- ONNETTOMUUDET VANTAALLA 2014 LIIKENNE- ONNETTOMUUDET VANTAALLA 2014 ESIPUHE Liikenneonnettomuudet Vantaalla 2014 -selvityksen tieliikenneonnettomuuksien tiedot perustuvat iliitu-ohjelmistoon sekä Tilastokeskuksen tilastoihin ja onnettomuusselostuksiin.

Lisätiedot

LIIKENNETURVA 2009 1

LIIKENNETURVA 2009 1 LIIKENNETURVA 2009 1 Selviytyykö ikäihminen liikenteessä? Ikääntyneiden ihmisten kokonaismäärä ja heidän osuutensa väestöstä kasvaa tulevina vuosikymmeninä huomattavasti. Kiistämätön tosiasia on myös se,

Lisätiedot

Pysyvä työkyvyttömyys riskitekijöiden varhainen tunnistaminen: voiko kaksostutkimus antaa uutta tietoa?

Pysyvä työkyvyttömyys riskitekijöiden varhainen tunnistaminen: voiko kaksostutkimus antaa uutta tietoa? Annina Ropponen TerveSuomi-seminaari 24.5.202 Pysyvä työkyvyttömyys riskitekijöiden varhainen tunnistaminen: voiko kaksostutkimus antaa uutta tietoa? Ergonomia ja kaksoset? Pysyvä työkyvyttömyys?? Tutkimusryhmä

Lisätiedot

Tilastokatsaus 2:2014

Tilastokatsaus 2:2014 Tilastokatsaus 2:2014 Vantaa 1 17.1.2014 Tietopalvelu B2:2014 Vantaalaisten tulot ja verot vuonna 2012 (lähde: Verohallinnon Maksuunpanon Vantaan kuntatilasto vuosilta 2004 2012) Vuonna 2012 Vantaalla

Lisätiedot

HE 36/2008 vp. Hallituksen esitys Eduskunnalle laeiksi alkolukolla valvotusta ajo-oikeudesta ja tieliikennelain muuttamisesta

HE 36/2008 vp. Hallituksen esitys Eduskunnalle laeiksi alkolukolla valvotusta ajo-oikeudesta ja tieliikennelain muuttamisesta Hallituksen esitys Eduskunnalle laeiksi alkolukolla valvotusta ajo-oikeudesta ja tieliikennelain muuttamisesta ESITYKSEN PÄÄASIALLINEN SISÄLTÖ Esityksessä ehdotetaan säädettäväksi laki alkolukolla valvotusta

Lisätiedot

Turvallisuutta koskevassa vuosikatsauksessa esitetään Euroopan ja koko maailman lentoturvallisuutta koskevia tilastoja

Turvallisuutta koskevassa vuosikatsauksessa esitetään Euroopan ja koko maailman lentoturvallisuutta koskevia tilastoja TURVALLISUUTTA KOSKEVA VUOSIKATSAUS 13 Tiivistelmä Turvallisuutta koskevassa vuosikatsauksessa esitetään Euroopan ja koko maailman lentoturvallisuutta koskevia tilastoja Katsauksen sisältämät tiedot ovat

Lisätiedot

Rikos- ja riita-asioiden sovittelu 2011

Rikos- ja riita-asioiden sovittelu 2011 Rikos- ja riita-asioiden sovittelu 2011 Aune Flinck, Tuula Kuoppala ja Salla Säkkinen 18.6.2012 Rikos- ja riita-asioiden sovittelu 2011/Tilastoraportti 15/2012 1 Sovittelukäsittelyyn ohjatut rikostapaukset

Lisätiedot

Valintakoe klo Liikuntalääketiede/Itä-Suomen yliopisto

Valintakoe klo Liikuntalääketiede/Itä-Suomen yliopisto Valintakoe klo 13-16 12.5.2015 Liikuntalääketiede/Itä-Suomen yliopisto Mediteknia Nimi Henkilötunnus Tehtävä 1 (max 8 pistettä) Saatte oheisen artikkelin 1 Exercise blood pressure and the risk for future

Lisätiedot

Nuorison liikenneturvallisuus. Keski-Suomen liikenneturvallisuusfoorumi

Nuorison liikenneturvallisuus. Keski-Suomen liikenneturvallisuusfoorumi Nuorison liikenneturvallisuus Keski-Suomen liikenneturvallisuusfoorumi 6.10.2016 Mikä on Onnettomuustietoinstituutti? Onnettomuustietoinstituutti (OTI) tekee työtä ennaltaehkäistäkseen liikenneonnettomuuksia

Lisätiedot

8.1 Lapset ja lapsiperheet Lapsiperheiden toimeentulo

8.1 Lapset ja lapsiperheet Lapsiperheiden toimeentulo Johdanto Länsi- ja Keski-Uudenmaan kuntien välinen vertailu Länsi- ja Keski-Uusimaa elinympäristönä Keski-Uusimaa Karviainen Kirkkonummi 7 LOST ja Luvussa tarkastellaan lähemmin Hangon ja n kuntia tilastojen

Lisätiedot

Vakka-Suomen seudun liikenneturvallisuussuunnitelma YHTEENVETO ONNETTOMUUSTARKASTELUISTA. Yhteenveto 1/5

Vakka-Suomen seudun liikenneturvallisuussuunnitelma YHTEENVETO ONNETTOMUUSTARKASTELUISTA. Yhteenveto 1/5 Vakka-Suomen seudun liikenneturvallisuussuunnitelma YHTEENVETO ONNETTOMUUSTARKASTELUISTA Yhteenveto 1/5 Seudulla tapahtuu keskimäärin 46 henkilövahinko-onnettomuutta vuodessa (ka 2009-2013). Viimeisen

Lisätiedot

Internetin saatavuus kotona - diagrammi

Internetin saatavuus kotona - diagrammi Internetin saatavuus kotona - diagrammi 2 000 ruotsalaista vuosina 2000-2010 vastata Internetiä koskeviin kysymyksiin. Alla oleva diagrammi osoittaa, kuinka suurella osuudella (%) eri ikäryhmissä oli Internet

Lisätiedot

Sirpa Rajalin & Leena Pöysti. Leena Pöysti

Sirpa Rajalin & Leena Pöysti. Leena Pöysti Sirpa Rajalin & Leena Pöysti Leena Pöysti Liikenneturvan tutkijaseminaari 5.5.2011 Taustaa.. Turvavyön käyttö, selvin päin ajaminen ja nopeusrajoitusten noudattaminen ovat niitä käyttäytymistekijöitä,

Lisätiedot

Vakava väkivaltarikollisuus. Venla Salmi Erikoistutkija, kriminologian dosentti Oikeuspoliittinen tutkimuslaitos

Vakava väkivaltarikollisuus. Venla Salmi Erikoistutkija, kriminologian dosentti Oikeuspoliittinen tutkimuslaitos Vakava väkivaltarikollisuus Venla Salmi Erikoistutkija, kriminologian dosentti Oikeuspoliittinen tutkimuslaitos Henkirikollisuus Henkirikosten määrän kehitys Poliisin tietoon tulleet henkirikokset (murha,

Lisätiedot

IKÄÄNTYNEIDEN KULJETTAJIEN TERVEYSRISKIT ONNETTOMUUKSIEN TAUSTALLA

IKÄÄNTYNEIDEN KULJETTAJIEN TERVEYSRISKIT ONNETTOMUUKSIEN TAUSTALLA IKÄÄNTYNEIDEN KULJETTAJIEN TERVEYSRISKIT ONNETTOMUUKSIEN TAUSTALLA Itä-Suomen liikenneturvallisuusfoorumi 1.6.2016 Juhani Kalsi, Silmätautien erikoistuva lääkäri, KYS Pohjois-Savon liikenneonnettomuuksien

Lisätiedot

Nykytila edellyttää turvallisuuspainotteisen ja vastuullisen liikennepolitiikan laajaalaista terävöittämistä.

Nykytila edellyttää turvallisuuspainotteisen ja vastuullisen liikennepolitiikan laajaalaista terävöittämistä. 1 VALTIONEUVOSTON PERIAATEPÄÄTÖS TIELIIKENTEEN TURVALLISUUDEN PARANTAMISESTA 5.12.2012 1. Johdanto Pääministeri Jyrki Kataisen hallituksen ohjelman mukaan liikennepolitiikan avulla turvataan sujuva ja

Lisätiedot

Nuoret rikosten tekijöinä ja uhreina. Venla Salmi Erikoistutkija, kriminologian dosentti Oikeuspoliittinen tutkimuslaitos

Nuoret rikosten tekijöinä ja uhreina. Venla Salmi Erikoistutkija, kriminologian dosentti Oikeuspoliittinen tutkimuslaitos Nuoret rikosten tekijöinä ja uhreina Venla Salmi Erikoistutkija, kriminologian dosentti Oikeuspoliittinen tutkimuslaitos Nuoruusiässä tehdään eniten rikoksia Varkaus- ja pahoinpitelyrikoksista poliisin

Lisätiedot

Rattijuopumus - osa laajempaa yhteiskunnallista ongelmaa

Rattijuopumus - osa laajempaa yhteiskunnallista ongelmaa Poliisin liikenneturvallisuusseminaari 26.-27.10.2016 Rattijuopumus - osa laajempaa yhteiskunnallista ongelmaa Marita Löytty Vastuullinen liikenne. Rohkeasti yhdessä. Tausta & lähdeaineisto: Alkuperäinen

Lisätiedot

HELSINGIN KAUPUNKI KAUPUNKISUUNNITTELUVIRASTO LIIKENNESUUNNITTELUOSASTO Helsinkiläisten liikkumistottumukset 2013. Taloustutkimus Oy.

HELSINGIN KAUPUNKI KAUPUNKISUUNNITTELUVIRASTO LIIKENNESUUNNITTELUOSASTO Helsinkiläisten liikkumistottumukset 2013. Taloustutkimus Oy. HELSINGIN KAUPUNKI KAUPUNKISUUNNITTELUVIRASTO LIIKENNESUUNNITTELUOSASTO Helsinkiläisten liikkumistottumukset 0 Taloustutkimus Oy Marraskuu 0 Tuomo Turja 9..0 Pauliina Aho SISÄLLYSLUETTELO. JOHDANTO....

Lisätiedot

Mielenterveys- ja päihdesuunnitelma

Mielenterveys- ja päihdesuunnitelma Valtakunnallinen mielenterveys- ja päihdetyön kehittämisseminaari -samanaikaiset mielenterveys- ja päihdeongelmat palvelujärjestelmän haasteena 28.8.2007 Suomen Kuntaliitto, Helsinki Apulaisosastopäällikkö

Lisätiedot

HE 15/2005 vp. Esityksessä ehdotetaan säädettäväksi määräaikainen

HE 15/2005 vp. Esityksessä ehdotetaan säädettäväksi määräaikainen Hallituksen esitys Eduskunnalle laeiksi alkolukolla valvotun ajo-oikeuden kokeilemisesta ja tieliikennelain väliaikaisesta muuttamisesta Esityksessä ehdotetaan säädettäväksi määräaikainen laki alkolukolla

Lisätiedot