Autojen lukumäärä ja liikennesuorite ovat

Koko: px
Aloita esitys sivulta:

Download "Autojen lukumäärä ja liikennesuorite ovat"

Transkriptio

1 Liikennelääketiede Alkoholi, lääkkeet ja huumeet liikenteessä Antti Penttilä, Kimmo Kuoppasalmi ja Erkki Vuori Selviytyminen liikenteessä edellyttää hyvää havainto-, arviointi-, ratkaisu-, koordinaatioja toimintakykyä. Alkoholin nauttiminen huonontaa näitä toimintoja, ja moottoriajoneuvon kuljettajan riski joutua liikenneonnettomuuteen kasvaa huomattavasti veren alkoholipitoisuuden lisääntyessä. Samankaltainen vaikutus on myös monilla lääkkeillä. Tämä koskee erityisesti rauhoittavia ja unilääkkeitä sekä varsinaisia huumeita, joiden vaikutukset kohdistuvat ensisijaisesti keskushermostoon. Moottoriajoneuvon kuljettajien lisäksi myös muiden tienkäyttäjien riski joutua onnettomuuteen lisääntyy, jos he toimivat päihtyneenä liikenteessä. Autojen lukumäärä ja liikennesuorite ovat lisääntyneet viime vuosikymmeninä nopeasti maassamme luvun vaihteesta lähtien myös alkoholin kulutus on kasvanut huomattavasti. Alkoholiongelmaisten ja alkoholin suurkuluttajien määrä on suuri, ja on arvioitu, että Suomessa 10 % väestöstä nauttii 50 % kaikesta kulutetusta alkoholista (Simpura 1985). Myös varsinaisten huumeiden käyttö on muodostunut vakavaksi yhteiskunnalliseksi ongelmaksi (Poikolainen 1998). Tämän kehityksen seurauksena liikennejuopumus on vakava ongelma maassamme. Liikenteeseen liittyvien haittavaikutusten rekisteröinti ja kattava tilastointi ovat perinteisesti antaneet Suomessa perustan liikenneturvallisuustyöhön ja terveydenhuoltoon liittyville ehkäisy- ja hoitotoimenpiteille. Taloudellisen kehityksen, moottoriajoneuvokannan lisääntymisen sekä alkoholin ja muiden päihteiden yleistyneen käytön takia liikennejuopumukseen on syytä kiinnittää jatkuvasti vakavaa huomiota. Tässä katsauksessa tarkastellaan liikennejuopumuksen esiintymistä maassamme 1990-luvulla. Alkoholi Poliisin tietoon tullut rattijuopumus. Poliisin tietoon tullut rattijuopumus on merkitsevästi vähentynyt Suomessa 1990-luvulla (Tilastokeskus 1997). Vuonna 1990 poliisin tietoon tuli koko maassa kaikkiaan tapausta (taulukko 1). Taulukko 1. Poliisin tietoon tulleet rattijuopumustapaukset Suomessa Vuosi Ratti- Törkeitä Yhteensä juopumuksia 1 rattijuopumuksia Sisältää myös huumaantuneena ajamisen törkeän rattijuopumuksen raja aleni 1.5 :sta 1.2 :een. Duodecim 1999; 115:

2 Pienimmillään rattijuoppojen määrä oli vuonna 1994, jolloin kiinni jääneitä oli eli 31.5 % vähemmän kuin vuosikymmenen vaihteessa. Tämän jälkeen tapausten määrä on alkanut lievästi lisääntyä. Valtaosalla kiinni jääneistä rattijuopoista veren alkoholipitoisuus on ylittänyt törkeän rattijuopumuksen rajan (1.2 ). Esimerkiksi vuonna 1996 törkeitä tapauksia oli 63.7 % kaikista kiinni jääneistä. Alkoholitapaukset liikennevirrassa luvun lopulta on Uudenmaan läänissä ja luvun lopulta myös muissa lääneissä suoritettu ratsiatutkimuksia (R-tutkimus) yhteistyönä Liikkuvan poliisin, Kansanterveyslaitoksen ja Helsingin yliopiston oikeuslääketieteen laitoksen kanssa. Lyhytkestoisissa ratsioissa, joita on pidetty eri pisteissä tiistaisin ja lauantaisin keväällä ja syksyllä, on pysäytetty kaikki moottoriajoneuvot ja niiden kuljettajat on puhallutettu seulonta-alkometrilla. Tutkimusjärjestelmä suunniteltiin alun perin sellaiseksi, että vuosittaiset tulokset ovat vertailukelpoisia. Näin saadaan jatkuvaa tietoa rattijuoppojen määrästä liikennevirrassa samoin kuin niiden kuljettajien osuudesta, joiden veren alkoholipitoisuus on ollut langettavan rajan (0.5 o/oo) alapuolella (Pikkarainen ja Penttilä 1989). Kattavimmat tutkimukset on tehty entisessä Uudenmaan läänissä. Tällä alueella rattijuoppojen määrä liikennevirrassa on vaihdellut 0.31 %:sta 0.19 %:iin 1990-luvulla (taulukko 2). Taulukko 2. Alkoholitapausten esiintyminen liikennevirrassa Vuosi Uusimaa Koko maa Ratti- Vähän alko- Ratti- Vähän alkojuopot holia nauttineet juopot holia nauttineet % % % % Tutkimusta ei suoritettu koko maassa. Vuosien tuloksiin saattaa liittyä satunnaista tilastollista vaihtelua, sillä vuosina rattijuoppojen osuus kuljettajista vaihteli välillä % ja vuosina välillä % luvulla Uudenmaan läänin R-tutkimuksissa törkeiden rattijuopumustapausten osuus kaikista kiinni jääneistä on ollut 17.1 %. Koko maan R-tutkimuksissa rattijuoppojen osuus liikennevirrassa on pysynyt samansuuruisena 1990-luvulla. Kuitenkin se on ollut yleensä hieman pienempi kuin entisessä Uudenmaan läänissä. Rattijuoppojen määrä liikennevirrassa näyttäisi siten pysyneen Suomessa jo pitkään varsin samansuuruisena. Alle langettavan promillerajan jääneiden alkoholia nauttineiden kuljettajien määrä on ollut kaksin-kolminkertainen rattijuoppojen määrään verrattuna (taulukko 2). Taloudellisen nousukauden huipentumavuonna 1990 vähän alkoholia nauttineiden määrä oli suurimmillaan entisessä Uudenmaan läänissä (0.82 %). Muuten näiden tapausten määrä on pysynyt varsin tasaisena; vuosina välillä % ja vuosina välillä %. Koko maan tulokset ovat olleet samansuuntaisia. Vertaamalla R-tutkimuksen tuloksia, R-tutkimuksessa ja Helsingin oikeuslääkäriasemalla suoritettujen rattijuoppoudesta epäiltyjen haastattelututkimusten tuloksia sekä poliisin virallisia tilastoja on arvioitu, että ainoastaan pieni osa kaikista rattijuopumustapauksista tulee poliisin tietoon (Pikkarainen ja Penttilä 1989). Sama päätelmä voidaan tehdä R-tutkimuksen ja poliisin tietoon tulleiden tapausten verenalkoholijakaumista (kuva 1). Poliisin tietoon tulleissa rattijuoppoustapauksissa jakautuma on Gaussin käyrän muotoinen, ja mediaani on ollut o/oo. R-tutkimuksessa mitatut veren suuret alkoholipitoisuudet ovat olleet harvinaisuuksia, ja valtaosa liikennevirrassa kuljettajilla todetuista alkoholipitoisuuksista on ollut alle langettavan promillerajan. Onko rattijuopumus vähentynyt Suomessa 1990-luvulla laman ja runsaan työttömyyden aikana jopa yhden kolmaosan verran, kuten poliisin tilastot osoittavat? Liikennettä kuvaavien virallisten tilastotietojen mukaan moottoriajo- 694 A. Penttilä ym.

3 Rattijuoppoja (%) R-tutkimus Poliisin tilasto Veren alkoholipitoisuus ( ) Kuva 1. Rattijuoppojen verenalkoholijakautuma R-tutkimuksessa entisessä Uudenmaan läänissä ja poliisin tilastojen mukaan koko Suomessa (Penttilä ym. 1981). neuvojen ja ajokortin haltijoiden määrät eivät ole muuttuneet merkittävästi, joskin autokanta on ikääntynyt. Tieliikenteen energiankulutus, liikennesuorite, ajoneuvo- ja henkilökilometrimäärät, henkilöliikenteen kuljetuskapasiteetti, tavaraliikenteen tonnikilometrimäärä ja liikenteen osuus kokonaiskansantuotteesta ovat vähentyneet ainoastaan hyvin lievästi laman parina alkuvuonna, minkä jälkeen ne ovat alkaneet uudestaan kasvaa (Tilastokeskus 1997a). Tilastoitu alkoholin kokonaiskulutus on laman alkuvuosina vähentynyt noin 10 %, mutta palautunut sen jälkeen nopeasti entiselle tasolle. Tilastoitu alkoholin kokonaiskulutus 100 %:n alkoholina asukasta kohden oli 8.89 litraa vuonna 1990 ja 8.83 litraa vuonna 1995 (STAKES 1997). Koska rattijuoppojen määrä liikennevirrassa on pysynyt varsin samanlaisena laman aikana koko maassa eikä liikenteen määrässä ole tapahtunut suuria muutoksia ja alkoholin käyttökin on ollut varsin tasaista, on ilmeistä, että muutokset poliisin suorittamassa liikennevalvonnassa ovat kaunistaneet virallisia rattijuopumuslukuja 1990-luvulla (Penttilä ym. 1997). Alkoholionnettomuudet tieliikenteessä. Alkoholi aiheuttaa tieliikenteessä paljon onnettomuuksia Suomessa, ja näihin onnettomuuksiin liittyy mittavia kansanterveydellisiä ja kansantaloudellisia vaikutuksia sekä inhimillisiä kärsimyksiä. Vuonna 1990 Suomessa kuoli 649 henkilöä tieliikenneonnettomuuksissa (Tilastokeskus 1991). Heistä 173 (26 %) kuoli sellaisissa onnettomuuksissa, joissa joku osapuoli oli alkoholin vaikutuksen alaisena; useimmiten kuollut oli rattijuoppo (taulukko 3). Alkoholi- ja rattijuopumusonnettomuuksissa loukkaantuneiden määrä on ollut yli kymmenkertainen kuolleisiin verrattuna. Kehityssuunta on ollut hyvä luvulla, sillä sekä alkoholi- että rattijuopumusonnettomuuksiin liittyvä kuolleisuus ja vammautuminen ovat merkitsevästi vähentyneet (Tilastokeskus ). Kiinni jääneiden ratti- Taulukko 3. Tieliikenneonnettomuuksissa kuolleet ja loukkaantuneet Suomessa Vuosi Kuolleita Loukkaantuneita Kokonais- Alkoholi- Rattijuopumus- Kokonais- Alkoholi- Rattijuopumusmäärä onnetto- onnetto- määrä onnetto- onnettomuuksissa 1 muuksissa 2 muuksissa 1 muuksissa Joku osapuoli on ollut alkoholin vaikutuksen alaisena 2 Rattijuoppo on ollut osallisena onnettomuuteen Alkoholi, lääkkeet ja huumeet liikenteessä 695

4 juoppojen keskimääräiset veren alkoholipitoisuudet ovat selvästi pienentyneet 1990-luvulla (Kansanterveyslaitos ), mikä osaltaan selittänee rattijuopumukseen liittyvien henkilövahinkoon johtaneiden onnettomuuksien suotuisan kehityksen. Valtaosa alkoholionnettomuuksissa vuonna 1997 kuolleista (89 %) ja loukkaantuneista (84 %) on ollut juopuneita moottoriajoneuvon kuljettajia tai matkustajia. Lisäksi alkoholionnettomuuksissa on kuollut tai vammautunut useita juopuneita polkupyöräilijöitä ja jalankulkijoita. Julkisuudessa on toistuvasti paheksuttu erityisesti niitä rattijuoppojen aiheuttamia onnettomuuksia, joissa viaton osallinen on saanut surmansa tai vammautunut. Kaikkiaan näiden uhrien määrä on ollut huomattava, sillä vuosina Suomessa kuoli rattijuopumusonnettomuuksissa sivullisia vuosittain keskimäärin kahdeksan ja loukkaantui 161 (Liikenneturva 1995, 1996). Liikennevahinkojen tutkijalautakunnat tutkivat vuonna 1997 yhteensä 255 liikenneonnettomuutta, jotka johtivat moottoriajoneuvossa mukana olleen henkilön kuolemaan. Näistä 66 (25.9 %) oli rattijuoppo-onnettomuuksia (Liikennevakuutuskeskus, vakuutusyhtiöiden liikenneturvallisuustoimikunta 1998). Rattijuoppoonnettomuuksista 44 oli yksittäisonnettomuuksia ja 22 yhteenajoja. Ensin mainituissa oli useimmiten (52 %) kysymyksessä tieltä suistuminen. Rattijuopot olivat usein varsin nuoria, sillä puolet heistä oli syntynyt 1970-luvulla tai myöhemmin. Lainatulla tai anastetulla autolla ajaneiden määrä oli huomattava (28 %), ajokortittomia oli joukossa paljon (20 %) ja moni heistä (38 %) oli aikaisemmin tuomittu rattijuopumuksesta. Rattijuopon henkilökuva.»tyypillinen rattijuoppo» on vuotias, ammattikoulutuksen saanut tai alempaan toimihenkilöstöön kuuluva mies (naisten osuus oli vuonna %), joka ajaa henkilöautoa (85.5 % v. 1997) viikonlopun myöhäisliikenteessä lievässä tai keskivahvassa humalassa (veren alkoholipitoisuuden mediaani 1.5 o/oo v. 1997) ja jää kiinni useimmiten ratsiassa (31.1 % v. 1997), jouduttuaan liikennevahinkoon (16.1 %) tai ilmiannon seurauksena (15.8 %) (Penttilä ym. 1984, Kansanterveyslaitos 1997). Alkoholismi liittyy yhä enemmän rattijuopumukseen, ja on arvioitu, että R-tutkimuksessa entisellä Uudellamaalla vuonna 1996 kiinni jääneistä rattijuopoista noin 40 % oli alkoholiongelmaisia ja toiset 40 % alkoholin suurkuluttajia (Portman ym. 1997). Alle 25-vuotiaista kiinni jääneistä on arvioitu haastattelun ja seerumin glutamyylitransferaasiarvon perusteella, että joka kolmas olisi alkoholiongelmainen (Pikkarainen ym. 1987). Ongelmakäyttöön liittyy monenlaista epäsosiaalisuutta, jonka yhtenä ilmenemänä on toistuva rattijuopumuksesta kiinni jääminen. Pitempiaikaisessa seurannassa lähes kaksi kolmasosaa rattijuopoista oli jäänyt kiinni kaksi kertaa tai useammin (Pikkarainen ym. 1995). Rattijuopumusta voidaan pitää myös yhtenä enteenä lisääntyneestä kuolemanriskistä. Nuorten ja keski-ikäisten rattijuopumuksesta kiinni jääneiden miesten kokonaiskuolleisuus sekä tapaturma- ja itsemurhakuolleisuus olivat moninkertaiset joissakin ryhmissä jopa yli kymmenkertaiset maamme koko miesväestön kuolleisuuteen verrattuna (Penttilä ym. 1995). Muu liikennejuopumus. Muiden kuin tieliikenteessä poliisin tietoon tulleiden liikennejuopumustapausten määrä on ollut pieni rattijuopumustapauksiin verrattuna, ja tilanne on pysynyt varsin samanlaisena 1990-luvulla: tapausmäärä on vaihdellut 505:stä (1994) 786:een (1995). Valtaosa näistä tapauksista on ollut ruorijuoppouksia. Esimerkiksi vuonna 1997 ruorijuoppoja oli 709, raideliikennejuoppoja vain kaksi ja ilmaliikennejuopumustapauksia yksi (Tilastokeskus 1997a). Kuolemaan johtaneissa vesiliikenneonnettomuuksissa alkoholilla on Suomessa merkittävä osa. Vuosina läänien asettamat tutkijalautakunnat tutkivat kaikki kuolemaan johtaneet vesiliikenneonnettomuudet maassamme (Pikkarainen ym. 1992). Turmissa kuoli kaikkiaan 340 henkilöä, joista 318 hukkui. Miesten osuus koko aineistossa oli 94.5 %. Valtaosassa onnettomuuksista kyseessä oli pienvene eli soutuvene tai (perä)moottorilla varustettu avovene (82 %). Yleensä veneessä oli vain yksi henkilö (50 %), joka oli nauttinut alkoholia (69 %) eikä 696 A. Penttilä ym.

5 käyttänyt kelluntaliivejä (94 %). Moottoriveneiden kuljettajista 64 % syyllistyi ruorijuopumukseen ja puolella soutuveneilijöistäkin veren alkoholipitoisuus oli vähintään 1.5. Tutkijalautakuntien arvion mukaan peräti 93 % onnettomuuksissa hukkuneista olisi säilynyt hengissä, mikäli he olisivat käyttäneet pelastusliivejä. Lääkeaineet Liikenteelle haitallisten lääkeaineiden ja huumeiden käytön toteaminen on paljon vaikeampaa kuin alkoholin havaitseminen hengitysilmasta alkometrilla. Huumaantuneena ajaminen on lisääntyvä ongelma kaikkialla maailmassa. Euroopan unioni on vastikään käynnistänyt laajan tutkimusprojektin seulontamenetelmien kehittämiseksi ja ongelman laajuuden selvittämiseksi. Suomi on myös mukana tässä tutkimustyössä. Kansanterveyslaitoksen tilastot antavat tietoa liikenteelle haitallisten lääkeaineiden esiintymisestä pidätystapauksissa, joissa poliisi on epäillyt kuljettajan ajaneen huumaantuneena (Kansanterveyslaitos ). Näiden tapausten määrässä on tapahtunut jonkin verran muutoksia vuosina ; määrä on vaihdellut 305:stä (1995) 505:een (1991). Erilaiset rauhoittavat ja unilääkkeet ovat olleet yleisimmät löydökset. Yksittäisistä lääkeaineryhmistä bentsodiatsepiinit ovat olleet ylivoimaisesti suurin. Mielenkiintoista tietoa liikenteelle haitallisten lääkeaineiden esiintymisestä liikenteessä on saatavissa Kansanterveyslaitoksessa suoritetussa tutkimuksesta, jossa määritettiin tällaiset lääkeaineet ja huumeet kaikista poliisin yhden viikon aikana vuosina 1979 ja 1993 lähettämistä näytteistä, jotka oli otettu epäiltäessä kuljettajan syyllistyneen rattijuopumukseen tai huumaantuneena ajamiseen (Lillsunde ym. 1996a, b). Tulos oli positiivinen 7 %:ssa näytteistä vuonna 1979 ja 26.8 %:ssa v Kielteinen kehitys korostuu myös siinä, että lääke- tai huumelöydös tehtiin joka neljännessätoista poliisin epäilemässä liikennejuopumustapauksessa vuonna 1979, mutta joka neljännellä vuonna Bentsodiatsepiinit olivat selvästi yleisin lääkeaineryhmä: 6.0 % v ja 22.9 % v Huumeet Kansanterveyslaitoksen tilastoista on saatavissa tietoa myös varsinaisten huumausaineiden käytöstä tieliikenteessä. Varsinaisia huumausaineita käyttäneitä kuljettajia jäi kiinni luvun alkupuolella vuosittain ainoastaan muutama koko maassa (Kansanterveyslaitos ). Vuonna 1990 näitä tapauksia oli jo 178 ja 1990-luvun puolivälissä tapausta vuodessa (taulukko 4). Viime vuosina määrä on lisääntynyt edelleen huomattavasti ja vuonna 1997 huumetapausten kokonaismäärä oli 622 (Kansanterveyslaitos ). Aikaisemmin kannabis oli selvästi yleisin ja amfetamiini toiseksi useimmin todettu huumausaine liikenteessä. Vuonna 1997 amfetamiini ohitti kannabiksen; tapausmäärät olivat 453 ja 390. Myös opiaattitapausten määrä on kasvanut huomattavasti, viime vuosina. Vuonna 1997 morfiinia todettiin 71 tapauksessa ja heroiinia 19:ssä. Kokaiinia on todettu ainoastaan muutamalla kuljettajalla (v neljä). Vaikka varsinaisten huumausainetapausten määrä on ollut jatkuvassa kasvussa, se näyttäisi kuitenkin edelleen olevan vähäinen niiden kuljettajien määrään verrattuna, joiden on todettu käyttäneen liikenteelle haitallisia lääkkeitä. Edellä mainitussa Kansanterveyslaitoksen tutkimuksessa, jossa vuonna 1993 määritettiin yhden vii- Taulukko 4. Kansanterveyslaitoksessa todetut liikenteelle haitallisten lääkeaineiden ja varsinaisten huumausaineiden käyttötapaukset epäillyissä liikennejuopumustapauksissa Suomessa Vuosi Käyttötapauksia Uni- ja rauhoit- Varsinaiset Yksi tai useampi tavat lääkkeet huumausaineet liikenteelle haitallinen lääke tai huume Tietoa uni- ja rauhoittavista lääkkeistä ei ollut tilastossa eriteltynä. Alkoholi, lääkkeet ja huumeet liikenteessä 697

6 kon aikana liikenteelle haitalliset lääkeaineet ja huumeet kaikista tutkimukseen lähetetyistä epäillyistä liikennejuopumustapauksista, varsinaisten huumetapausten osuus oli ainoastaan 4 % kaikista lääke- ja huumetapauksista. Useamman kuin yhden varsinaisen huumeen samanaikainen käyttö on ollut melko yleistä. Siihen on saattanut liittyä lisäksi alkoholin nauttiminen. Vuonna 1997 todettiin 243 tapauksessa (39.1 %) kaksi varsinaista huumausainetta, 44 tapauksessa kolme (7.1 %) ja neljässä tapauksessa neljä (0.6 %) yhteensä 622:ssa liikenteen huumetapauksessa. Helsingin yliopiston oikeuslääketieteen laitoksen oikeuskemian osaston tilaston mukaan varsinaisia huumausaineita todettiin 13:lla moottoriajoneuvon kuljettajalla ja 11 matkustajalla, jotka olivat kuolleet tieliikenneonnettomuudessa vuosina (Vuori, suullinen tiedonanto). Todettu aine oli amfetamiini 18:ssa tapauksessa, kannabis 16:ssa ja näiden yhdistelmä 11:ssä. Huumaantuneena ajaminen rikostilastojen mukaan. Rikostilastojen mukaan huumaantuneena ajaminen näyttäisi olevan vähäistä Suomessa rattijuopumukseen verrattuna. Oikeuspoliittisessa tutkimuslaitoksessa suoritetun selvityksen mukaan huumaantuneena ajaminen oli päärikoksena vuonna 1991 yhteensä 275 tuomitulla henkilöllä ja seuraavana vuonna 281:llä. Tuomittujen määrässä ei ole tapahtunut luvulla olennaisia muutoksia, sillä vastaavat luvut vuosilta 1995 ja 1996 olivat 244 ja 255 (Niemi 1998). Verrattaessa Kansanterveyslaitoksen tilastoja ja rikostilastoja näyttäisi siltä, että ainoastaan vähäinen osa niistä henkilöistä, joden oli todettu käyttäneen liikenteelle haitallisia lääkeaineita tai muita huumaavia aineita, lopulta tuomittiin huumaantuneena ajamisesta. Liikennejuopumuksen vähentäminen Suomessa kuten muuallakin yhteiskunta on pyrkinyt erilaisten lainsäädännöllisten ja muiden toimenpiteiden avulla vastustamaan liikennejuopumusta. Alkoholin tai liikenteelle haitallisen lääkkeen tai huumeen vaikutuksen alaisia henkilöitä ei saisi esiintyä lainkaan liikenteessä. Ilmaliikenteessä edellytetään täysraittiutta. Ilmailulaissa (281/1955) säädetään, että jos ilmaaluksessa tehtävää suorittavan tai maaorganisaatiossa lentoturvallisuuteen vaikuttavassa tehtävässä toimivan henkilön elimistössä on havaittava määrä huumaavaa ainetta, hänet on tuomittava, ellei laissa ole muualla säädetty ankarampaa rangaistusta, huumaavan aineen käyttämisestä ilmailussa. Monissa Itä-Euroopan maissa edellytetään täysraittiutta myös tieliikenteessä. Useimmissa Länsi-Euroopan maissa langettavaksi rajaksi on säädetty alkoholin Suomen tavoin 0.5 o/oo. Kansainvälisissä yhteisöissä on tekeillä aloitteita, joiden mukaan näytöksi huumaantuneena ajamisesta riittäisi pelkkä varsinaisen huumausaineen toteaminen verestä. Tämä yksinkertaistaisi tuomioistuinkäytäntöä ja johtaisi maassamme nykyistä huomattavasti useammin tuomioon, mikä voisi ehkäistä huumaantuneena ajamista. Ratsiatutkimuksissa suoritettujen haastattelujen perusteella moottoriajoneuvojen kuljettajat ja myös ratsioissa kiinni jääneet rattijuopot pitävät yleensä rattijuoppojen kiinnijoutumisriskiä suurena. Objektiivisesti tarkastellen kiinnijoutumisriski on kuitenkin erittäin pieni. Näyttää siis siltä, että liikenteessä on suuri määrä rattijuoppoja piilorikollisina, mikä antaa aiheen tehostaa entisestään poliisin liikennevalvontaa. Maamme kattavat onnettomuustilastot antavat hyvää tietoa liikennevalvonnan tehokkaammaksi suuntaamiseksi tarpeellisiin kohteisiin. Edellä esitetty»tyypillinen rattijuoppo» antaa kuvan keskimääräisestä rattijuoposta maassamme. Rattijuopot eivät kuitenkaan ole mikään yhtenäinen ryhmä, vaan kiinni jääneiden joukossa voidaan tehdä monenlaisia jakoja, kuten ensikertalaiset / toistuvasti kiinnijääneet, nuoret raittiimmat / vanhemmat alkoholisoituneet kuljettajat, aamukrapulaiset»vahingossa» kiinni jääneet / yöliikenteessä todella päihtyneenä ajaneet, rattijuopot / huumaantuneena ajaneet jne. Rattijuoppojen alaryhmät ovat piirteiltään varsin erilaisia, mikä vaikuttaa myös ehkäisevien toimenpiteiden valintaan ja kohdentamiseen. Nuorten ja nuorten aikuisten suhteellinen osuus kaikista kiinni jääneistä rattijuopoista on 698 A. Penttilä ym.

7 suuri. Nuoret eivät yleensä useimmiten ole vielä varsinaisesti alkoholiongelmaisia, mutta kokemattomuutensa vuoksi he muodostavat ilmeisen liikenneriskin sekä ajajina että alkoholin käyttäjinä. On usein esitetty, että rattijuoppojen asenteisiin on vaikea vaikuttaa, koska useimmat heistä ovat alkoholiongelmaisia. Tämä ei kuitenkaan koske välttämättä nuoria, ja siten kaikkien ehkäisytoimenpiteiden ensisijaisena kohteena tulisi olla nuoriso ja uudet moottoriajoneuvon kuljettajat. Tähän ryhmään kohdistuvalla valistuksella ja tiedotuksella lienee pitkällä aikavälillä tärkeä ehkäisevä vaikutus. Suomessa vuonna 1996 voimaantulleessa EU:n direktiivissa (91/439/ETY) on esitetty moottoriajoneuvon kuljettajan fyysistä ja henkistä terveyttä koskevat vähimmäisvaatimukset, ja ne on otettu huomioon asetuksessa ajokorttiasetuksen muuttamisesta. Säädöksen mukaan ajokorttia ei saa antaa tai uudistaa, jos hakija on riippuvainen alkoholista tai ei pysty olemaan ajamatta alkoholin vaikutuksen alaisena. Samanlainen säädös on myös psyykeen vaikuttavista lääkkeistä ja huumeista. Suomessa on juuri valmistunut sosiaali- ja terveysministeriön johdolla tehtävä opas rattijuoppojen hoitoonohjauksesta. Käytännössä tämä merkitsee sitä, että alkoholisoituneet kuljettajat jäätyään kiinni rattijuopumuksesta joutuvat pitemmäksi aikaa lääketieteelliseen hoitoon ja seurantaan, ennen kuin he voivat saada ajoluvan takaisin. On todennäköistä, että tämä uusi maanlaajuinen hoitojärjestelmä auttaa lähitulevaisuudessa kuntouttamaan alkoholisoituneita kuljettajia ja siten myös parantamaan liikenneturvallisuutta. Heinäkuun alussa 1998 poliisi otti käyttöön tarkkuusalkometrin, jossa näyttö rattijuopumuksesta saadaan heti epäillyn uloshengitysilmasta. On mahdollista, että rattijuopolle syyllistyminen rikokseen konkretisoituu tässä ja nyt sellaisella tavalla, että sillä voi olla ehkäisevää vaikutusta. Huumaantuneena ajaminen näyttäisi rikostilastojen perusteella olevan nykyään pieni ongelma alkoholiin verrattuna. Se on kuitenkin vahvasti lisääntymässä. Siksi olisi tarpeen selvittää, miten nämä tapaukset voitaisiin nykyistä paremmin todeta poliisin liikennevalvonnan yhteydessä. Sisäasiainministeriön johdolla on asetettu työryhmä, jonka tehtävänä on laatia ohjeisto huumaantuneena ajavien nykyistä paremmaksi toteamiseksi liikennevalvonnassa kuljettajan käyttäytymisen ja toimintahäiriöiden perusteella. Toisaalta työryhmän tulisi selvittää mahdollisuudet käyttää kemialliseen reaktioon perustuvia menetelmiä (mm. sylkitestitikut) esimerkiksi bentsodiatsepiinien, kannabiksen, amfetamiinin ja opiaattien nopeaan toteamiseen liikennevalvonnassa. Tämä paljastaisi myös muuta rikollisuutta. Moottoriajoneuvotekniikan kehitys on nopeaa, ja siksi on yllättävää, miten vähän huomiota on kiinnitetty sellaisten ajonestolaitteiden kehittämiseen, jotka estäisivät kuljettajaa käynnistämästä autoa, jos hän on alkoholin vaikutuksen alaisena. Nämä varsin yksinkertaiset ja halvat järjestelmät voisivat olla tulevaisuudessa todella ratkaiseva ase taistelussa rattijuopumusta vastaan. Rattijuopumuksen estämiseksi on käytetty monenlaisia lainsäädännöllisiä sekä joukkoliikenteen järjestelyyn, poliisin liikennevalvontaan, valistukseen, tiedotukseen, kasvatukseen ym. liittyviä toimenpiteitä. Rattijuopumuksesta aiheutuvat henkilövahingot ja taloudelliset menetykset ovat niin suuret, että estäviin toimenpiteisiin tulisi tulevaisuudessakin kiinnittää jatkuvasti ja entistä enemmän huomiota ja seurata muualla tapahtuvaa kehitystä. Laman aikana ja sen jälkeenkin tätä toimintaa varten annettujen resurssien pienuus asettaa kuitenkin omat rajoituksensa. Yhdysvalloissa maanlaajuinen kansanliike MADD (Mothers Against Drunk Drivers) on saanut aikaan merkittäviä tuloksia (Brown ja Russell 1995). Alkoholi, lääkkeet ja huumeet liikenteessä 699

8 Kirjallisuutta Borkenstein R F, Crowther R F, Schumate R P, Ziel W B, Zylman R. The role of the drinking driver in traffic accidents (The Grand Rapids study). Blutalkohol 1974; 11 Suppl 1: Brown B, Russell A. MADD and traffic safety: Grassroots success. Kirjassa: Kleoden C N, McLean A J, toim. Proceedings of the 13th International Conference on Alcohol, Drugs and Traffic Safety, Adelaide. NHMRC Road Accident Research Unit, The University of Adelaide, Australia. 1995; 1: Kansanterveyslaitos. Poliisiviranomaisten pyytämät päihdetutkimukset ja lausunnot vuonna 1982, 1983, 1984, 1990, 1991, 1992, 1993, 1994, 1995, 1996 ja Liikenneministeriö. Liikenneturvallisuussuunnitelma Liikenneturvallisuusasiain neuvottelukunnan suositus. Liikenneministeriön julkaisuja 33/96. Helsinki, Liikenneturva. Suomen tieliikenneonnettomuudet vuonna 1995 ja Liikennevakuutuskeskus, vakuutusyhtiöiden liikenneturvallisuustoimikunta (VALT). Yhteenveto liikennevahinkojen tutkijalautakuntien tutkimista rattijuopumusonnettomuuksista vuosina Helsinki 1998, s Lillsunde P, Korte T, Michelson L, Portman M, Pikkarainen J, Seppälä T. Drugs usage of drivers suspected of driving under the influence of alcohol and/or drugs. A study of one week s samples in 1979 and 1993 in Finland. Forensic Sci Int 1996(a); 77: Lillsunde P, Michelson L, Forsström T, ym. Comprehensive drug screening in blood for detecting abused drugs or drugs potentially hazardous for traffic safety. Forensic Sci Int 1996(b); 77: Niemi H. Liikennerikokset. Teoksessa: Rikollisuustilanne Rikollisuus ja seuraamusjärjestelmä tilastojen valossa. Oikeuspoliittisen tutkimuslaitoksen julkaisuja 153, Helsinki Penttilä A, Aas K, Nevala P, Piipponen S, Pikkarainen J. Rattijuopumus Uudellamaalla. Ratsiatutkimus alkoholia nauttineista kuljettajista vuonna Kansanterveyslaitoksen julkaisuja 1981; A1: Penttilä A, Kataja M, Lindbohm R, Mäki M, Pikkarainen J. Rattijuopumus Suomessa. Tutkimus kaikista koko maassa yhden vuoden aikana poliisin tietoon tulleista epäillyistä rattijuopumustapauksista liikennejuopumuslain uudistuksen jälkeen. Kansanterveyslaitoksen julkaisuja 1984; A1 : Penttilä A, Lindbohm R, Portman M. Economical depression and drunken driving in Finland in Kirjassa: Mercier-Guyon C, toim. Proceedings of the 14th International Conference on Alcohol, Drugs and Traffic Safety, Annecy: CERMT, Centre d Etudes et de Recherches en Medicine du Trafic, Annecy France, 1997; 3:1169. Penttilä A, Pikkarainen J, Seppä H. Drunken driving: a risk factor for premature death. Kirjassa: Kloeden C N, McLean A J toim. Proceedings of the 13th International Conference on Alcohol, Drugs and Traffic Safety, Adelaide. NHMRC Road Accident Research Unit, The University of Adelaide, Australia. 1995; 1: Pikkarainen J, Penttilä A. Rattijuopumuksen kehitys Uudellamaalla vuosina I. Ratsiatutkimus alkoholia nauttineiden kuljettajien määrästä tieliikenteessä. Kansanterveyslaitoksen julkaisuja 1989; A4: Pikkarainen J, Penttilä A, Karhunen P J, Kauppila R, Liesto K, Tiainen E. Young drivers in Helsinki: II. Drinking habits. Kirjassa: Benjamin T, toim. Young drivers impaired by alcohol and drugs. Royal Society of Medicine International Congress and Symposium Series 1987; 116: Pikkarainen J, Penttilä A, Seppä H. Recidivism of drunken driving in Finland Kirjassa: Kloeden C N, McLean A J, toim. Proceedings of the 13th International Conference on Alcohol, Drugs and Traffic Safety. Adelaide NHMRC Road Accident Research Unit, The University of Adelaide, Australia. 1995: 2: Pikkarainen J, Penttilä A, Piipponen S. Kuolemaan johtaneet veneilyonnettomuudet Suomessa vuosina Kansanterveyslaitoksen julkaisuja 1992; A5: Poikolainen K. Huumeet Suomessa: esiintyvyys ja kustannukset. Duodecim 1998; 114: Portman M, Alho H, Lindbohm R, Penttilä A. Screening for heavy users of alcohol in a road side survey material. Kirjassa: Mercier-Guyon C, toim. Proceedings of the 14th International Conference on Alcohol, Drugs and Traffic Safety, Annecy. CERMT, Centre d Etudes et de Recherches en Medicine du Trafic, Annecy France. 1997; 3: Simpura J. Alkoholin vuosikulutus ja sen jakautuminen. Kirjassa: Simpura J, toim. Suomalaisten juomatavat. Alkoholitutkimussäätiön julkaisuja 1985; (34): Sosiaali- ja terveysalan tutkimus- ja kehittämiskeskus (STAKES). Päihdetilastollinen vuosikirja Alkoholi ja huumeet. Sosiaaliturva 1997:2. Tilastokeskus. Oikeustilastollinen vuosikirja SVT Oikeus 1997:6. Tilastokeskus. Liikennetilastollinen vuosikirja 1997(a). SVT Liikenne ja matkailu 1997:17. Tilastokeskus. Tieliikenneonnettomuudet 1990, 1991, 1992, 1993, 1994, 1995, 1996, SVT Liikenne 1991, 1992, SVT Liikenne ja matkailu 1993, 1994, 1995, 1996, 1997(b), ANTTI PENTTILÄ, professori ERKKI VUORI, professori Helsingin yliopiston oikeuslääketieteen laitos PL 40, Helsingin yliopisto KIMMO KUOPPASALMI, ylilääkäri Kansanterveyslaitos Kytösuontie Helsinki 700

POLIISIN NÄKÖKULMA RATTIJUOPUMUKSIIN. Ylikomisario Heikki Ihalainen

POLIISIN NÄKÖKULMA RATTIJUOPUMUKSIIN. Ylikomisario Heikki Ihalainen POLIISIN NÄKÖKULMA RATTIJUOPUMUKSIIN Ylikomisario Heikki Ihalainen Rattijuopumusten vertailu 2007-2008 (-11.5) 2008 2007 törkeä rattijuopumus 4 662 4 821 alkoholi 4 427 4 601 huumaava aine 235 220 rattijuopumus

Lisätiedot

7 Liikennerikokset Hannu Niemi

7 Liikennerikokset Hannu Niemi II.A.7 Liikennerikokset 163 7 Liikennerikokset Hannu Niemi 7.1 Liikennejuopumus Nykyinen liikennejuopumussäännöstö tuli voimaan 1.4.1977. Laissa on määräykset rattijuopumuksesta, huumaantuneena ajamisesta,

Lisätiedot

7.3 Liikennerikosten aiheuttamat vahingot

7.3 Liikennerikosten aiheuttamat vahingot 7.3 Liikennerikosten aiheuttamat vahingot Rattijuopumusvahingot II.A.7 Liikennerikokset 181 Taulukko Rattijuopumusonnettomuuksissa 1 kuolleet ja loukkaantuneet vuosina 1998 2007 Rattijuopumusonnettomuuksissa

Lisätiedot

M 5/2014 vp Kansalaisaloite: Rattijuoppouden rangaistuksia on tiukennettava (KAA 3/2014 vp) Rattijuopumus tieliikenteen turvattomuustekijänä

M 5/2014 vp Kansalaisaloite: Rattijuoppouden rangaistuksia on tiukennettava (KAA 3/2014 vp) Rattijuopumus tieliikenteen turvattomuustekijänä Eduskunnan lakivaliokunnalle Julkinen kuuleminen 16.10.2014 M 5/2014 vp Kansalaisaloite: Rattijuoppouden rangaistuksia on tiukennettava (KAA 3/2014 vp) Rattijuopumus tieliikenteen turvattomuustekijänä

Lisätiedot

LIIKENNERAITTIUSKAMPANJA 2011 - TIETOPAKETTI

LIIKENNERAITTIUSKAMPANJA 2011 - TIETOPAKETTI LIIKENNERAITTIUSKAMPANJA 2011 - TIETOPAKETTI Sisällys: JOHDANTO 1. RATTIJUOPUMUKSEN EHKÄISEMINEN OSANA LIIKENNETURVALLISUUSTYÖTÄ 2. PÄIHTEET LIIKENTEESSÄ Alkoholi Huumeet ja lääkkeet 3. TAVOITTEENA PÄIHTEETÖN

Lisätiedot

LIIKENNERAITTIUSKAMPANJA 2010 - TIETOPAKETTI

LIIKENNERAITTIUSKAMPANJA 2010 - TIETOPAKETTI LIIKENNERAITTIUSKAMPANJA 2010 - TIETOPAKETTI Sisällys Johdanto 1. RATTIJUOPUMUKSEN EHKÄISY OSANA LIIKENNETURVALLISUUSTYÖTÄ 2. PÄIHTEET LIIKENTEESSÄ Alkoholi Huumeet ja lääkkeet 3. TAVOITTEENA PÄIHTEETÖN

Lisätiedot

Eduskunnalle. LAKIALOITE 37/2012 vp. Laki rikoslain 23 luvun 3 :n, ajokorttilain ja sakon ja rikesakon määräämisestä annetun lain 3 :n muuttamisesta

Eduskunnalle. LAKIALOITE 37/2012 vp. Laki rikoslain 23 luvun 3 :n, ajokorttilain ja sakon ja rikesakon määräämisestä annetun lain 3 :n muuttamisesta LAKIALOITE 37/2012 vp rikoslain 23 luvun 3 :n, ajokorttilain ja sakon ja rikesakon määräämisestä annetun lain 3 :n muuttamisesta Eduskunnalle Rattijuopumustapauksissa kuolleita on 2000-luvulla ollut keskimäärin

Lisätiedot

Rattij u opumuk s en k ehityk s e s t ä

Rattij u opumuk s en k ehityk s e s t ä OlficialJournal of the European Communities No C 12, tb. 1.90 Paaso, Kari & Tigerstedt, Christoffer & Österberg, Esa: EY:n alkoholimeressä on vain pisara. Helsingin Sanomien yliö 22. 12. 19Bg Salomaa,

Lisätiedot

Huumerattijuopumus Suomessa 1977 2007

Huumerattijuopumus Suomessa 1977 2007 Huumerattijuopumus Suomessa 1977 2007 Liikenneturvan tutkijaseminaari 5.5.2011 23.10.2013 Huumerattijuopumus Suomessa / Karoliina Karjalainen 1 Huumerattijuopumus Suomessa 1977 2007: ilmaantuvuus, sosiaalinen

Lisätiedot

ONNETTOMUUSANALYYSI 1 TAUSTAA

ONNETTOMUUSANALYYSI 1 TAUSTAA ONNETTOMUUSANALYYSI 1 TAUSTAA Tietoja tieliikenneonnettomuuksista kootaan Suomessa sekä poliisiin tietoon tulleiden että vakuutusyhtiöille ilmoitettujen onnettomuustietojen perusteella. Tilastokeskus ylläpitää

Lisätiedot

Tieliikenneonnettomuudet v. 2014: KUNTA ESPOO 9.4.2015

Tieliikenneonnettomuudet v. 2014: KUNTA ESPOO 9.4.2015 1 ONNETTOMUUSMÄÄRÄT JA NIIDEN KEHITYS Vuonna 2014 tapahtui 483 poliisin raportoimaa tieliikenneonnettomuutta (vuonna 2013 luku oli 560). Onnettomuuksista 3 johti kuolemaan ja 102 loukkaantumiseen. Onnettomuuksissa

Lisätiedot

LIIKENTEEN KEHITYS TAMPEREELLA VUONNA 2012

LIIKENTEEN KEHITYS TAMPEREELLA VUONNA 2012 LIIKENTEEN KEHITYS TAMPEREELLA VUONNA 2012 TAMPEREEN KAUPUNKI KAUPUNKIYMPÄRISTÖN KEHITTÄMINEN SISÄLLYSLUETTELO 1. ONNETTOMUUSMÄÄRÄT JA NIIDEN KEHITYS 2 1.1 Yleistä 2 1.2 Pahimmat liittymät onnettomuusindeksin

Lisätiedot

Vakka-Suomen seudun liikenneturvallisuussuunnitelma TUTKIJALAUTAKUNTIEN TUTKIMAT KUOLEMAAN JOHTANEET ONNETTOMUUDET 2003-2012

Vakka-Suomen seudun liikenneturvallisuussuunnitelma TUTKIJALAUTAKUNTIEN TUTKIMAT KUOLEMAAN JOHTANEET ONNETTOMUUDET 2003-2012 Vakka-Suomen seudun liikenneturvallisuussuunnitelma TUTKIJALAUTAKUNTIEN TUTKIMAT KUOLEMAAN JOHTANEET ONNETTOMUUDET 2003-2012 Lähde: VALT (2014). Liikenneonnettomuuksien tutkijalautakuntien tutkimien tie-

Lisätiedot

TIELIIKENTEESSÄ KUOLLEET JA LOUKKAANTUNEET

TIELIIKENTEESSÄ KUOLLEET JA LOUKKAANTUNEET TIELIIKENTEESSÄ KUOLLEET JA LOUKKAANTUNEET MOOTTORIPYÖRÄILIJÄT 2000 2008* Lähde: Tilastokeskus ja Liikenneturva. Tilastointiperusteet muuttuneet loukkaantuneiden osalta 2003. Vuosi 2008 ennakkotieto TIELIIKENTEESSÄ

Lisätiedot

RATTIJUOPON AJOKYVYN ARVIOINTI. Markus Sundqvist Ma. johtava ylilääkäri 25.10.2012

RATTIJUOPON AJOKYVYN ARVIOINTI. Markus Sundqvist Ma. johtava ylilääkäri 25.10.2012 RATTIJUOPON AJOKYVYN ARVIOINTI Markus Sundqvist Ma. johtava ylilääkäri 25.10.2012 Yleistä Rattijuopumuksen määritelmä: johtuu joko alkoholin tai muun päihteen vaikutuksesta. Huumeiden suhteen nollatoleranssi

Lisätiedot

Tieliikenneonnettomuudet v. 2010-2014: KUNTA TAIPALSAARI 30.9.2015

Tieliikenneonnettomuudet v. 2010-2014: KUNTA TAIPALSAARI 30.9.2015 Tieliikenneonnettomuudet v. - : KUNTA TAIPALSAARI 3.9.5 ONNETTOMUUSMÄÄRÄT JA NIIDEN KEHITYS Vuosina - tapahtui 59 poliisin raportoimaa tieliikenneonnettomuutta (keskimäärin onnettomuutta vuodessa). Onnettomuuksista

Lisätiedot

2.2 Liikenneonnettomuudet. 2.2.1 Liikenneonnettomuuksien tilastointi

2.2 Liikenneonnettomuudet. 2.2.1 Liikenneonnettomuuksien tilastointi Kangasalan, Lempäälän, Nokian, Pirkkalan, Vesilahden ja Ylöjärven LIIKENNETURVALLISUUDEN NYKYTILA 17 2.2 Liikenneonnettomuudet 2.2.1 Liikenneonnettomuuksien tilastointi Tietoja liikenneonnettomuuksista

Lisätiedot

Matti Virtanen. kiinnijoutumisriski. Rattijuopon. sidoksissa vuoden 1968 jälkeen. ia loukkaantuneista vastaavat luvut

Matti Virtanen. kiinnijoutumisriski. Rattijuopon. sidoksissa vuoden 1968 jälkeen. ia loukkaantuneista vastaavat luvut Rattijuopon kiinnijoutumisriski Matti Virtanen Rattijuopumus on lisääntynyt huomattavasti voimakkaammin 1970luvulla kuin 1960luvulla. Vuosina f 96068 poliisin tietoon tulleet rattijuopumustapaukset lisääntyivät

Lisätiedot

Tieliikenneonnettomuudet v. 2011-2015: KUNTA LOPPI 30.3.2016

Tieliikenneonnettomuudet v. 2011-2015: KUNTA LOPPI 30.3.2016 1 ONNETTOMUUSMÄÄRÄT JA NIIDEN KEHITYS Vuosina 2011-2015 tapahtui 494 poliisin raportoimaa tieliikenneonnettomuutta (keskimäärin 99 onnettomuutta vuodessa). Onnettomuuksista 3 (1 /v) johti kuolemaan ja

Lisätiedot

Sonja Tervo NUORTEN RATTIJUOPUMUKSET

Sonja Tervo NUORTEN RATTIJUOPUMUKSET Sonja Tervo NUORTEN RATTIJUOPUMUKSET Liiketalous 2016 1 VAASAN AMMATTIKORKEAKOULU Liiketalouden koulutusohjelma TIIVISTELMÄ Tekijä Sonja Tervo Opinnäytetyön nimi Nuorten rattijuopumukset Vuosi 2016 Kieli

Lisätiedot

Tieliikenneonnettomuudet v. 2010-2014: KUNTA SAVONLINNA 15.5.2015

Tieliikenneonnettomuudet v. 2010-2014: KUNTA SAVONLINNA 15.5.2015 1 ONNETTOMUUSMÄÄRÄT JA NIIDEN KEHITYS Vuosina 2010-2014 tapahtui 1020 poliisin raportoimaa tieliikenneonnettomuutta (keskimäärin 204 onnettomuutta vuodessa). Onnettomuuksista 6 (1 /v) johti kuolemaan ja

Lisätiedot

Tieliikenneonnettomuustilasto

Tieliikenneonnettomuustilasto Liikenne ja matkailu Tieliikenneonnettomuustilasto, tammikuu Tieliikenteessä kuoli ihmistä tammikuussa Tieliikenteessä sattui tammikuussa Tilastokeskuksen ennakkotietojen mukaan henkilövahinkoon johtanutta

Lisätiedot

Autojen turvatekniikka ja liikenneturvallisuus

Autojen turvatekniikka ja liikenneturvallisuus Autojen turvatekniikka ja liikenneturvallisuus Vaikuttajien Autoiluakatemia 11.-12.9.2012 Premier Parkissa Vakuutuskeskus, Vahingontorjuntayksikkö Pieni teollisuuskatu 7, FIN-02920 ESPOO Puh: +358 9 680401,

Lisätiedot

LIIKENNEONNETTOMUUKSIEN PERUSANALYYSIT

LIIKENNEONNETTOMUUKSIEN PERUSANALYYSIT Vakka-Suomen seudun liikenneturvallisuussuunnitelma LIIKENNEONNETTOMUUKSIEN PERUSANALYYSIT Kalvosarjan sisältöteemat Onnettomuuskehitys yleisesti Onnettomuuksien osalliset osallisten kulkutapa osallisten

Lisätiedot

Sirpa Rajalin. tutkijaseminaari

Sirpa Rajalin. tutkijaseminaari Sirpa Rajalin 35. Liikenneturvallisuusalan tutkijaseminaari Helsingissä 20.5.2010 2010 Tieliikenteessä kuolleet 100 000 asukasta kohden eräissä maissa 2008 0 5 10 15 20 25 Islanti Iceland Malta Malta

Lisätiedot

Tieliikenneonnettomuudet v. 2010: Pertunmaa 15.6.2011

Tieliikenneonnettomuudet v. 2010: Pertunmaa 15.6.2011 1 ONNETTOMUUSMÄÄRÄT JA NIIDEN KEHITYS Vuonna 21 tapahtui 12 poliisin raportoimaa tieliikenneonnettomuutta (vuonna 29 luku oli 16). Onnettomuuksista johti kuolemaan ja 2 loukkaantumiseen. Onnettomuuksissa

Lisätiedot

Tieliikenneonnettomuustilasto 2014

Tieliikenneonnettomuustilasto 2014 Liikenne ja matkailu 2015 Tieliikenneonnettomuustilasto 2014 Tieliikenteessä menehtyi 224 ihmistä vuonna 2014 Tilastokeskuksen ennakkotietojen mukaan vuonna 2014 tapahtui 5 294 henkilövahinkoon johtanutta

Lisätiedot

Syksy 2012. Kaija Seppä Päihdelääketieteen professori Tampereen yliopisto

Syksy 2012. Kaija Seppä Päihdelääketieteen professori Tampereen yliopisto Syksy 2012 Kaija Seppä Päihdelääketieteen professori Tampereen yliopisto Lääkäri ja potilaan ajokelpoisuus taustatietoa rattijuopumuksista ajokorttitodistukset rattijuoppojen arviot ja niiden teho ilmoitusvelvollisuus

Lisätiedot

Kuva 1.1 Onnettomuuksien kokonaismäärän kehitys vakavuuden mukaan

Kuva 1.1 Onnettomuuksien kokonaismäärän kehitys vakavuuden mukaan 1 ONNETTOMUUSMÄÄRÄT JA NIIDEN KEHITYS Vuosina 2008-2012 tapahtui 815 poliisin raportoimaa tieliikenneonnettomuutta (keskimäärin 163 onnettomuutta vuodessa). Onnettomuuksista 3 (1 /v) johti kuolemaan ja

Lisätiedot

LIIKENTEEN KEHITYS TAMPEREELLA VUONNA 2013

LIIKENTEEN KEHITYS TAMPEREELLA VUONNA 2013 LIIKENTEEN KEHITYS TAMPEREELLA VUONNA 2013 TAMPEREEN KAUPUNKI KAUPUNKIYMPÄRISTÖN KEHITTÄMINEN SISÄLLYSLUETTELO 1. ONNETTOMUUSMÄÄRÄT JA NIIDEN KEHITYS 2 1.1 Yleistä 2 1.2 Pahimmat liittymät onnettomuusindeksin

Lisätiedot

Alkoholi ja liikenne

Alkoholi ja liikenne Alkoholi ja liikenne Sisällysluettelo Alkoholi ja liikenne 4 Alkoholi tieliikenteessä 5 Alkoholi heikentää ajokykyä 8 Rattijuoppojen onnettomuudet 9 Alkoholi aiheuttaa onnettomuuksia myös jalankulkijoille

Lisätiedot

Nuoret liikenteessä 25.1.2016 1(8)

Nuoret liikenteessä 25.1.2016 1(8) 25.1.2016 1(8) Nuoret liikenteessä Liikenneturvan, Puolustusvoimien ja Sotilaskotiliiton yhteistyössä suunnittelema varusmiesten liikenneturvallisuuskampanja Särmänä liikenteessä on toteutettu varusmieskoulutusta

Lisätiedot

Tieliikenneonnettomuudet v. 2014: KUNTA NAANTALI 13.4.2015

Tieliikenneonnettomuudet v. 2014: KUNTA NAANTALI 13.4.2015 1 ONNETTOMUUSMÄÄRÄT JA NIIDEN KEHITYS Vuonna 2014 tapahtui 102 poliisin raportoimaa tieliikenneonnettomuutta (vuonna 2013 luku oli 77). Onnettomuuksista 1 johti kuolemaan ja 11 loukkaantumiseen. Onnettomuuksissa

Lisätiedot

ESITYKSEN PÄÄASIALLINEN SISÄLTÖ

ESITYKSEN PÄÄASIALLINEN SISÄLTÖ Hallituksen esitys Eduskunnalle laeiksi rikoslain 23 luvun, tieliikennelain 76 :n ja liikennevakuutuslain 7 ja 20 :n muuttamisesta ESITYKSEN PÄÄASIALLINEN SISÄLTÖ Esityksessä ehdotetaan muutettavaksi rikoslain

Lisätiedot

LIIKENNE- ONNETTOMUUDET VANTAALLA 2014

LIIKENNE- ONNETTOMUUDET VANTAALLA 2014 LIIKENNE- ONNETTOMUUDET VANTAALLA 2014 ESIPUHE Liikenneonnettomuudet Vantaalla 2014 -selvityksen tieliikenneonnettomuuksien tiedot perustuvat iliitu-ohjelmistoon sekä Tilastokeskuksen tilastoihin ja onnettomuusselostuksiin.

Lisätiedot

Tieliikenteen tilannekuva Heinäkuu 2012. Liikkuva poliisi 4.9.2012

Tieliikenteen tilannekuva Heinäkuu 2012. Liikkuva poliisi 4.9.2012 Tieliikenteen tilannekuva Heinäkuu 2012 Liikkuva poliisi 4.9.2012 SISÄLTÖ 1. Liikenneonnettomuudet tammi-heinäkuussa 2012 2. Toimintaympäristö 2012 3. Liikennerikokset v. 2011 ja tammi-heinäkuussa 2012

Lisätiedot

Liikenneonnettomuudet Jyväskylässä 2014

Liikenneonnettomuudet Jyväskylässä 2014 JYVÄSKYLÄN KAUPUNKI Liikenneonnettomuudet Jyväskylässä 2014 Kaupunkirakennepalvelut Liikenne ja viheralueet 23.2.2015 Sisällys Yhteenveto... 2 Henkilövahinkoon johtaneet liikenneonnettomuudet Jyväskylässä

Lisätiedot

Lukulattia. Tavoite. Huom! Nuoret pystyvät tekemään harjoitteen myös keskenään ohjatusti. Tarvikkeet

Lukulattia. Tavoite. Huom! Nuoret pystyvät tekemään harjoitteen myös keskenään ohjatusti. Tarvikkeet Lukulattia Tavoite Tuoda esille faktatietoa riskitekijöistä, jotka vaikuttavat vapaa-ajan ja liikenteen tapaturmien taustalla (ml. alkoholi ja muut päihteet). Samalla pohditaan, miten jokainen omilla valinnoillaan

Lisätiedot

Nykytila edellyttää turvallisuuspainotteisen ja vastuullisen liikennepolitiikan laajaalaista terävöittämistä.

Nykytila edellyttää turvallisuuspainotteisen ja vastuullisen liikennepolitiikan laajaalaista terävöittämistä. 1 VALTIONEUVOSTON PERIAATEPÄÄTÖS TIELIIKENTEEN TURVALLISUUDEN PARANTAMISESTA 5.12.2012 1. Johdanto Pääministeri Jyrki Kataisen hallituksen ohjelman mukaan liikennepolitiikan avulla turvataan sujuva ja

Lisätiedot

LIIKENNEONNETTOMUUDET 2014

LIIKENNEONNETTOMUUDET 2014 LIIKENNEONNETTOMUUDET 2014 Yhteenveto tieliikenneonnettomuuksista iliitu - Destian liikenneturvallisuuspalvelu YHTEENVETO TIELIIKENNEONNETTOMUUKSISTA VUONNA 2014 Tarkastelualue kunta: KOKKOLA Vuonna 2014

Lisätiedot

Kuva 1.1 Onnettomuuksien kokonaismäärän kehitys vakavuuden mukaan

Kuva 1.1 Onnettomuuksien kokonaismäärän kehitys vakavuuden mukaan 1 ONNETTOMUUSMÄÄRÄT JA NIIDEN KEHITYS Vuonna 2013 tapahtui 184 poliisin raportoimaa tieliikenneonnettomuutta (vuonna 2012 luku oli 205). Onnettomuuksista 0 johti kuolemaan ja 33 loukkaantumiseen. Onnettomuuksissa

Lisätiedot

Tieliikenneonnettomuustilasto

Tieliikenneonnettomuustilasto Liikenne ja matkailu Tieliikenneonnettomuustilasto, elokuu Tieliikenteessä kuoli ihmistä elokuussa Tieliikenteessä sattui elokuussa Tilastokeskuksen ennakkotietojen mukaan henkilövahinkoon johtanutta onnettomuutta.

Lisätiedot

Tieliikenneonnettomuudet v. 2010-2014: KUNTA HÄMEENLINNA 25.6.2015

Tieliikenneonnettomuudet v. 2010-2014: KUNTA HÄMEENLINNA 25.6.2015 1 ONNETTOMUUSMÄÄRÄT JA NIIDEN KEHITYS Vuosina 2010-2014 tapahtui 1534 poliisin raportoimaa tieliikenneonnettomuutta (keskimäärin 307 onnettomuutta vuodessa). Onnettomuuksista 9 (2 /v) johti kuolemaan ja

Lisätiedot

Nuorten kuljettajien liikennekäyttäytyminen

Nuorten kuljettajien liikennekäyttäytyminen Nuorten kuljettajien liikennekäyttäytyminen Valtakunnallinen Tapaturmapäivän seminaari, Vaasa 13.8.2010 Yli-insinööri Marcus Merin, liikenne- ja viestintäministeriö Nuorten (15 24-vuotiaiden) liikenneturvallisuudesta

Lisätiedot

Toimintaympäristö: Turvallisuus

Toimintaympäristö: Turvallisuus Toimintaympäristö: Turvallisuus Tampere 11.6.29 Janne Vainikainen 12 1 8 6 4 2 3 25 2 15 1 5 14 12 1 8 6 4 2 2 25 2 1 75 1 5 1 25 1 75 5 25 Tulipalot Kuolleet Loukkaantuneet Omaisuusvahingot (1 ) 23 24

Lisätiedot

Tieliikenneonnettomuustilasto 2012

Tieliikenneonnettomuustilasto 2012 Liikenne ja matkailu 2013 Tieliikenneonnettomuustilasto 2012 Tieliikenteessä menehtyi 255 ihmistä vuonna 2012 Tilastokeskuksen tietojen mukaan vuonna 2012 tapahtui 5 725 henkilövahinkoon johtanutta tieliikenneonnettomuutta.

Lisätiedot

Arvoisat ministeri Suvi Lindén

Arvoisat ministeri Suvi Lindén Arvoisat ministeri Suvi Lindén, Juha Rehula ja Paula Risikko, eduskuntapuoleen puheenjohtajat, liikenne- ja viestintävaliokunnan sekä sosiaali- ja terveysvaliokunnan kansanedustaja 1.1.2003 tuli voimaan

Lisätiedot

Huumetilanne Suomessa. Päivän päihdetilanne -koulutus, 8.5.2014 Turku Karoliina Karjalainen, TtT, erikoistutkija

Huumetilanne Suomessa. Päivän päihdetilanne -koulutus, 8.5.2014 Turku Karoliina Karjalainen, TtT, erikoistutkija Huumetilanne Suomessa Päivän päihdetilanne -koulutus, 8.5.2014 Turku Karoliina Karjalainen, TtT, erikoistutkija Aikuisväestön huumeiden käyttö 9.5.2014 Huumetilanne Suomessa / Karjalainen 2 Väestökyselyt

Lisätiedot

Kuva 1.1 Onnettomuuksien kokonaismäärän kehitys vakavuuden mukaan

Kuva 1.1 Onnettomuuksien kokonaismäärän kehitys vakavuuden mukaan 1 ONNETTOMUUSMÄÄRÄT JA NIIDEN KEHITYS Vuosina 2009-2013 tapahtui 8489 poliisin raportoimaa tieliikenneonnettomuutta (keskimäärin 1698 onnettomuutta vuodessa). Onnettomuuksista 66 (13 /v) johti kuolemaan

Lisätiedot

Mopotietoutta vanhemmille. Liikenneturva, Liikenne ja viestintäministeriö, Trafi, Poliisi, Liikennevirasto ja Liikennevakuutuskeskus 2011

Mopotietoutta vanhemmille. Liikenneturva, Liikenne ja viestintäministeriö, Trafi, Poliisi, Liikennevirasto ja Liikennevakuutuskeskus 2011 Mopotietoutta vanhemmille Liikenneturva, Liikenne ja viestintäministeriö, Trafi, Poliisi, Liikennevirasto ja Liikennevakuutuskeskus 2011 Mopoilun suosio kasvaa, onnettomuuksia paljon Mopojen määrä ja mopoilijoiden

Lisätiedot

Poliisin onnettomuustilastointi

Poliisin onnettomuustilastointi Poliisin onnettomuustilastointi Liikenneturvallisuus- ja ILIITU- päivä 18.11.2014 Kuntatalo, Helsinki Kari Onninen, poliisitarkastaja 1 Esityksen sisältö: Taustaa Liikenneturvallisuusstrategia Poliisi

Lisätiedot

Tieliikenneonnettomuustilasto 2014

Tieliikenneonnettomuustilasto 2014 Liikenne ja matkailu 205 Tieliikenneonnettomuustilasto 204 Tieliikenneonnettomuuksissa kuoli 229 ja loukkaantui vakavasti 59 ihmistä vuonna 204 Tilastokeskuksen mukaan vuonna 204 tapahtui 5 24 henkilövahinkoon

Lisätiedot

LIIKENNEONNETTOMUUKSIEN TUTKIJALAUTAKUNNAT

LIIKENNEONNETTOMUUKSIEN TUTKIJALAUTAKUNNAT LIIKENNEONNETTOMUUKSIEN TUTKIJALAUTAKUNNAT Liikenneturvallisuustutkija Käyttäytymistiedejäsen tutkijalautakunnassa Liikennevakuutuskeskus, Liikenneonnettomuuksien tutkinta Pieni teollisuuskatu 7 FIN-02920

Lisätiedot

Tieliikenneonnettomuustilasto

Tieliikenneonnettomuustilasto Liikenne ja matkailu Tieliikenneonnettomuustilasto Tieliikenteessä kuoli ihmistä kesäkuussa Tieliikenteessä sattui kesäkuussa Tilastokeskuksen ennakkotietojen mukaan henkilövahinkoon johtanutta onnettomuutta.

Lisätiedot

Savonlinnan seudun liikenneturvallisuussuunnitelma SULKAVAN LIIKENNEONNETTOMUUDET JA YHTEENVETO ONGELMISTA

Savonlinnan seudun liikenneturvallisuussuunnitelma SULKAVAN LIIKENNEONNETTOMUUDET JA YHTEENVETO ONGELMISTA Savonlinnan seudun liikenneturvallisuussuunnitelma SULKAVAN LIIKENNEONNETTOMUUDET JA YHTEENVETO ONGELMISTA 2 Savonlinnan seudun liikenneturvallisuussuunnitelma Tieliikenneonnettomuudet 1 Liikenneonnettomuudet

Lisätiedot

Rikokset joulunaikana

Rikokset joulunaikana Ilmoitustyyppi: Rikos Tutkiva yksikkö: Poliisi Poliisin tietoon tulleet rikokset (poiminta rikosryhmittelyistä) joulun aikana (23.-27.12.) 23.-27.12.2002 23.-27.12.2003 23.-27.12.2004 23.-27.12.2005 23.-27.12.2006

Lisätiedot

VALT-ENNAKKORAPORTTI I/15, tammi-huhtikuu 2015 Tutkijalautakuntien tutkimat onnettomuudet

VALT-ENNAKKORAPORTTI I/15, tammi-huhtikuu 2015 Tutkijalautakuntien tutkimat onnettomuudet LIIKENNEVAKUUTUSKESKUS Vakuutusyhtiöiden liikenneturvallisuustoimikunta VALT 18.5.2015 VALT-ENNAKKORAPORTTI I/15, tammi-huhtikuu 2015 Tutkijalautakuntien tutkimat onnettomuudet Aineisto Raportin aineistona

Lisätiedot

Vakka-Suomen seudun liikenneturvallisuussuunnitelma YHTEENVETO ONNETTOMUUSTARKASTELUISTA. Yhteenveto 1/5

Vakka-Suomen seudun liikenneturvallisuussuunnitelma YHTEENVETO ONNETTOMUUSTARKASTELUISTA. Yhteenveto 1/5 Vakka-Suomen seudun liikenneturvallisuussuunnitelma YHTEENVETO ONNETTOMUUSTARKASTELUISTA Yhteenveto 1/5 Seudulla tapahtuu keskimäärin 46 henkilövahinko-onnettomuutta vuodessa (ka 2009-2013). Viimeisen

Lisätiedot

HE 36/2008 vp. Hallituksen esitys Eduskunnalle laeiksi alkolukolla valvotusta ajo-oikeudesta ja tieliikennelain muuttamisesta

HE 36/2008 vp. Hallituksen esitys Eduskunnalle laeiksi alkolukolla valvotusta ajo-oikeudesta ja tieliikennelain muuttamisesta Hallituksen esitys Eduskunnalle laeiksi alkolukolla valvotusta ajo-oikeudesta ja tieliikennelain muuttamisesta ESITYKSEN PÄÄASIALLINEN SISÄLTÖ Esityksessä ehdotetaan säädettäväksi laki alkolukolla valvotusta

Lisätiedot

LIIKENNETURVA 2009 1

LIIKENNETURVA 2009 1 LIIKENNETURVA 2009 1 Selviytyykö ikäihminen liikenteessä? Ikääntyneiden ihmisten kokonaismäärä ja heidän osuutensa väestöstä kasvaa tulevina vuosikymmeninä huomattavasti. Kiistämätön tosiasia on myös se,

Lisätiedot

"MIELI, PÄIHTEET JA AJOKYKY"

MIELI, PÄIHTEET JA AJOKYKY "MIELI, PÄIHTEET JA AJOKYKY" Varsinais-Suomen tutkijalautakunnan terveisiä Mikä Mitä Miten Miksi VT Mika Peltola ORGANISAATIO Liikenne- ja viestintäministeriö Liikenneonnettomuuksien tutkinnan neuvottelukunta

Lisätiedot

Rattijuopumus on vakava tieliikenteen ongelma. Jo. Rattijuoppo on yhä useammin 18-vuotias. lääketiede. Alkuperäistutkimus

Rattijuopumus on vakava tieliikenteen ongelma. Jo. Rattijuoppo on yhä useammin 18-vuotias. lääketiede. Alkuperäistutkimus Alkuperäistutkimus Antti Impinen, Ossi Rahkonen, Karoliina Ojaniemi, Pirjo Lillsunde, Eero Lahelma, Aini Ostamo Rattijuoppo on yhä useammin 18-vuotias Lähtökohdat Tutkimuksessa selvitettiin epäiltyjen

Lisätiedot

Rattijuopumus. Kaakkois-Suomen liikenneturvallisuusfoorumi 7.5.2015. rikoskomisario Ari Järveläinen 5.5.2015

Rattijuopumus. Kaakkois-Suomen liikenneturvallisuusfoorumi 7.5.2015. rikoskomisario Ari Järveläinen 5.5.2015 Kaakkois-Suomen liikenneturvallisuusfoorumi rikoskomisario Ari Järveläinen 5.5.2015 Rattijuopumus Kuolemaan johtaneiden ja vakavien liikenneonnettomuuksien riskitekijä 1 Yleistä 1,6 promillen rajan ylittyessä

Lisätiedot

LIIKENNEONNETTOMUUKSIEN TUTKINTAJÄRJESTELMÄ Onko Suomi Euroopan ajoterveyslaboratorio?

LIIKENNEONNETTOMUUKSIEN TUTKINTAJÄRJESTELMÄ Onko Suomi Euroopan ajoterveyslaboratorio? LIIKENNEONNETTOMUUKSIEN TUTKINTAJÄRJESTELMÄ Onko Suomi Euroopan ajoterveyslaboratorio? 6.10.2014 Liikennelääketieteen symposio Kalle Parkkari 6.10.2014 Liikennelääketieteen symposio Kalle Parkkari Sivu

Lisätiedot

Huumausainepoliittinen koordinaatioryhmä

Huumausainepoliittinen koordinaatioryhmä Huumausainepolitiikan ajankohtaista 2009 Martta Forsell Huumausainepoliittisen koordinaatioryhmän sihteeri 28.10.2009 Martta Forsell 1 Huumausainepoliittinen koordinaatioryhmä Sosiaali- ja terveysministeriön

Lisätiedot

Järvenpään, Keravan ja Tuusulan liikenneturvallisuussuunnitelmat. Onnettomuustarkasteluja 2/2013

Järvenpään, Keravan ja Tuusulan liikenneturvallisuussuunnitelmat. Onnettomuustarkasteluja 2/2013 Järvenpään, Keravan ja Tuusulan liikenneturvallisuussuunnitelmat Onnettomuustarkasteluja 2/2013 Kalvosarjan sisältö Yleinen onnettomuuskehitys Lähde: Tilastokeskus Onnettomuuksien osalliset Lähteet: Tilastokeskus

Lisätiedot

Suomalainen maksa - ja miten se on marinoitu

Suomalainen maksa - ja miten se on marinoitu Suomalainen maksa - ja miten se on marinoitu Helena Isoniemi ylilääkäri, professori Elinsiirto- ja maksakirurgian klinikka Martti Färkkilä ylilääkäri, professori Gastroenterologia HYKS 13.3.2014 Alkoholi

Lisätiedot

Kannattaako rattijuoppojen hoitoonohjaus?

Kannattaako rattijuoppojen hoitoonohjaus? Kannattaako rattijuoppojen hoitoonohjaus? Alkoholi- ja huumetutkijain seuran seminaari 15.5.2008 ylilääkäri Kaarlo Simojoki Espoon A-klinikkatoimi Kansalliset ohjeistukset poliisilla on oma ohjeistuksensa

Lisätiedot

HE 15/2005 vp. Esityksessä ehdotetaan säädettäväksi määräaikainen

HE 15/2005 vp. Esityksessä ehdotetaan säädettäväksi määräaikainen Hallituksen esitys Eduskunnalle laeiksi alkolukolla valvotun ajo-oikeuden kokeilemisesta ja tieliikennelain väliaikaisesta muuttamisesta Esityksessä ehdotetaan säädettäväksi määräaikainen laki alkolukolla

Lisätiedot

Nuoret ja liikenneturvallisuus

Nuoret ja liikenneturvallisuus Nuoret ja liikenneturvallisuus Pohjois Pohjanmaan ja Kainuun liikenneturvallisuusseminaari Örnis bilar / Carl Johan de Geer Jan Lööf Professori Jorma Mäntynen, Tampereen teknillinen yliopisto Aluepäällikkö

Lisätiedot

TASKUMATTI 2007 Tilastotietoa alkoholista ja huumeista

TASKUMATTI 2007 Tilastotietoa alkoholista ja huumeista TASKUMATTI 2007 Tilastotietoa alkoholista ja huumeista 11 100 %:n alkoholina,litraa/asukas 10 9 Tilastoimaton kulutus 8 7 6 5 4 Tilastoitu kulutus 3 2 1 0 1960 1970 1980 1990 2000 Lukijalle Taskumatti

Lisätiedot

Turun seudun liikenneturvallisuussuunnitelma. Onnettomuusanalyysi Muistio 12.8.2011

Turun seudun liikenneturvallisuussuunnitelma. Onnettomuusanalyysi Muistio 12.8.2011 Turun seudun liikenneturvallisuussuunnitelma Onnettomuusanalyysi Muistio 12.8.2011 Sisällys 1.... Taustaa... 3 2.... Tilastokeskuksen onnettomuusaineisto vuosilta 2001-2010... 4 2.1. Kuntien tilastot 4

Lisätiedot

Kalvosarja nuorten kuljettajien ajo-opetukseen 2013. Liikennevakuutuskeskus (LVK), Vakuutusyhtiöiden liikenneturvallisuustoimikunta (VALT)

Kalvosarja nuorten kuljettajien ajo-opetukseen 2013. Liikennevakuutuskeskus (LVK), Vakuutusyhtiöiden liikenneturvallisuustoimikunta (VALT) Kalvosarja nuorten kuljettajien ajo-opetukseen Liikennevakuutuskeskus (LVK), Vakuutusyhtiöiden liikenneturvallisuustoimikunta (VALT) 1 Sisältö Liikennevakuutuskeskuksen tehtävät lyhyesti Liikennevakuutuksesta

Lisätiedot

Nuoret liikenteessä. Liikenneturva KH / PJ 27.01.2014 1(8)

Nuoret liikenteessä. Liikenneturva KH / PJ 27.01.2014 1(8) 27.01.2014 1(8) Nuoret liikenteessä Liikenneturvan, Puolustusvoimien ja Sotilaskotiliiton yhteistyössä suunnittelema varusmiesten liikenneturvallisuuskampanja Särmänä liikenteessä on toteutettu varusmieskoulutusta

Lisätiedot

ETELÄ-KYMENLAAKSON LIIKENNETURVALLISUUSSUUNNITELMA

ETELÄ-KYMENLAAKSON LIIKENNETURVALLISUUSSUUNNITELMA ETELÄ-KYMENLAAKSON LIIKENNETURVALLISUUSSUUNNITELMA Esittelykalvot: Onnettomuusanalyysi, Analyysi tutkijalautakuntien kuolemaan johtaneista onnettomuuksista Etelä-Kymenlaakson alueella 2004 2013, onnettomuuskustannukset

Lisätiedot

Tieliikenteessä kuolleet polkupyöräilijät ja pyöräilykypärän käyttö

Tieliikenteessä kuolleet polkupyöräilijät ja pyöräilykypärän käyttö Liikenneturvan selvityksiä 6/2014 Tieliikenteessä kuolleet polkupyöräilijät ja pyöräilykypärän käyttö Juha Valtonen Juha Valtonen Tieliikenteessä kuolleet polkupyöräilijät ja pyöräilykypärän käyttö Liikenneturvan

Lisätiedot

Taipalsaaren liikenneturvallisuussuunnitelma. 1b. Nykytilan selvitys Liikenneonnettomuudet

Taipalsaaren liikenneturvallisuussuunnitelma. 1b. Nykytilan selvitys Liikenneonnettomuudet Taipalsaaren liikenneturvallisuussuunnitelma 1b. Nykytilan selvitys Liikenneonnettomuudet 1.9.2015 Nykytilan selvitys - liikenneonnettomuudet Taipalsaarella vuosina 2009 2013 poliisin tietoon tulleista

Lisätiedot

Tieliikenteen turvallisuusindikaattorit 1.0

Tieliikenteen turvallisuusindikaattorit 1.0 Muistio 1(25) 1.2.2013 Tieliikenteen turvallisuusindikaattorit 1.0 1.2.2013 Teemu Toivanen, Marita Löytty, Anders Granfelt Päivämäärä Muutos Tekijä 2(25) Sisällys 1 Johdanto... 5 1.1 Lähtökohdat ja tavoitteet...

Lisätiedot

Nuoret liikenteessä. Antero Lammi Koulutuspäällikkö

Nuoret liikenteessä. Antero Lammi Koulutuspäällikkö Nuoret liikenteessä Antero Lammi Koulutuspäällikkö Nuorten vakavissa onnettomuuksissa on usein iso kasauma riskejä Nuorten liikenneturvallisuustilanne Vuonna 2009 18-20 vuotiaita kuolleita 30 ja loukkaantuneita

Lisätiedot

TASKUMATTI 2008 Tilastotietoa alkoholista ja huumeista

TASKUMATTI 2008 Tilastotietoa alkoholista ja huumeista TASKUMATTI 2008 Tilastotietoa alkoholista ja huumeista 11 100 %:n alkoholina,litraa/asukas 10 9 Tilastoimaton kulutus 8 7 6 5 4 Tilastoitu kulutus 3 2 1 0 1960 1970 1980 1990 2000 Lukijalle Taskumatti

Lisätiedot

Oikeuslääketieteellisten ruumiinavauksien

Oikeuslääketieteellisten ruumiinavauksien Oikeuslääketiede Lääke, myrkky, huume vai taasko viina? Erkki Vuori, Ilkka Ojanperä, Riitta-Leena Ojansivu ja Raija Nieminen Suomalainen kuolemansyyn selvitys on kattava ja perusteellinen. Oikeuskemiallisten

Lisätiedot

Joka toinen nuori hankkii mopokortin

Joka toinen nuori hankkii mopokortin Mopoilu Joka toinen nuori hankkii mopokortin Noin joka toinen nuori hankkii mopokortin ja joukossa on yhä enemmän tyttöjä. Mopoja oli vuonna 2012 yli 290 000. Suomessa oli Trafin mukaan rekisteröityjä

Lisätiedot

Savonlinnan seudun liikenneturvallisuussuunnitelma

Savonlinnan seudun liikenneturvallisuussuunnitelma Savonlinnan seudun liikenneturvallisuussuunnitelma SULKAVAN TIELIIKENNEONNETTOMUUDET 2001-2010 JA 2006-2010 2 Savonlinnan seudun liikenneturvallisuussuunnitelma Sisältö 1 LIIKENNEONNETTOMUUDET 3 1.1.1

Lisätiedot

TIELIIKENTEEN ITSEMURHAT, SAIRAUSKOHTAUKSET JA NIIDEN TILASTOINTI

TIELIIKENTEEN ITSEMURHAT, SAIRAUSKOHTAUKSET JA NIIDEN TILASTOINTI LIIKENNETURVA Sirpa Rajalin 9.8.2011 TIELIIKENTEEN ITSEMURHAT, SAIRAUSKOHTAUKSET JA NIIDEN TILASTOINTI Alkoholin ohella itsemurha on Suomessa työikäisten yleinen kuolinsyy. Itsemurhan teki vuonna 2009

Lisätiedot

Psykoaktiiviset aineet ja onnettomuusriski tieliikenteessä

Psykoaktiiviset aineet ja onnettomuusriski tieliikenteessä Pirjo Lillsunde, Kaarina Langel, Tom Blencowe, Aarne Kivioja, Karoliina Karjalainen ja Lasse Lehtonen ALKUPERÄISTUTKIMUS Psykoaktiiviset aineet ja onnettomuusriski tieliikenteessä Tausta. EU rahoitti vuosina

Lisätiedot

Rattijuopon sosiaalinen tausta ja kuolleisuus. Karoliina Karjalainen AHTS seminaari 25.10.2012

Rattijuopon sosiaalinen tausta ja kuolleisuus. Karoliina Karjalainen AHTS seminaari 25.10.2012 Rattijuopon sosiaalinen tausta ja kuolleisuus Karoliina Karjalainen AHTS seminaari 25.10.2012 Tausta Rattijuoppojen taustaa tutkittu verraten vähän Rattijuopon elämänkaari -tutkimus Suomen Akatemian rahoitus

Lisätiedot

Onko liikenne turvallista ja toimivaa ikääntyville?

Onko liikenne turvallista ja toimivaa ikääntyville? Onko liikenne turvallista ja toimivaa ikääntyville? Tuula Taskinen, Liikenneturva Aineiston koonnut Leena Pöysti, Liikenneturva Taustatietoa kyselystä Kyselyt tehtiin syksyllä 2015 Liikenneturvan tapahtumissa

Lisätiedot

Sairauskohtaukset liikenteessä

Sairauskohtaukset liikenteessä Sairauskohtaukset liikenteessä LL Antti Pellinen, Lappeenranta 05.05.2015 13.15-13.45 Lääkäri, ikä 54v, työterveys, kuntoutus, sotilaslääkäri, liikenne- ja liikuntalääketiede. Tutkijalautakuntatyö 25 vuotta,

Lisätiedot

Mitä alkoholin suurkulutuksella tarkoitetaan?

Mitä alkoholin suurkulutuksella tarkoitetaan? Mitä alkoholin suurkulutuksella tarkoitetaan? Mauri Aalto Dosentti, ylilääkäri Kansanterveyslaitos Miksi kysymys esitetään? On olemassa alkoholin käyttöä, johon ei liity riskiä tai riski on vähäinen Mini-intervention

Lisätiedot

This document has been downloaded from TamPub The Institutional Repository of University of Tampere

This document has been downloaded from TamPub The Institutional Repository of University of Tampere This document has been downloaded from TamPub The Institutional Repository of University of Tampere Publisher's version The permanent address of the publication is http://urn.fi/urn:nbn:fi:uta- 201401291075

Lisätiedot

Espoon kaupunki Pöytäkirja 154. Tekninen lautakunta 18.12.2012 Sivu 1 / 1

Espoon kaupunki Pöytäkirja 154. Tekninen lautakunta 18.12.2012 Sivu 1 / 1 Tekninen lautakunta 18.12.2012 Sivu 1 / 1 5214/00.01.03/2012 154 Espoon liikenneonnettomuusraportti ja katsaus pitkäaikaiseen liikenneturvallisuustyöhön Valmistelijat / lisätiedot: Saarinen Tuomo, puh.

Lisätiedot

POMO. Pyöräilijöiden, mopoilijoiden ja moottoripyöräilijöiden liikennetapaturmat ja niiden seuraukset Pohjois-Kymenlaaksossa

POMO. Pyöräilijöiden, mopoilijoiden ja moottoripyöräilijöiden liikennetapaturmat ja niiden seuraukset Pohjois-Kymenlaaksossa POMO Pyöräilijöiden, mopoilijoiden ja moottoripyöräilijöiden liikennetapaturmat ja niiden seuraukset Pohjois-Kymenlaaksossa DI, jatko-opiskelija Noora Airaksinen Sito Oy, Kuopio LINTU - seminaari 19.9.2007

Lisätiedot

Nuorisotyön seminaari Kanneljärven opisto 28.4.2014 Mika Piipponen Kouluttaja, EHYT ry

Nuorisotyön seminaari Kanneljärven opisto 28.4.2014 Mika Piipponen Kouluttaja, EHYT ry Nuorisotyön seminaari Kanneljärven opisto 28.4.2014 Mika Piipponen Kouluttaja, EHYT ry Ehkäisevä päihdetyö EHYT ry Yhdistys aloitti toimintansa 1.1.2012, kun Elämäntapaliitto, Elämä On Parasta Huumetta

Lisätiedot

Liikenneturvallisuustyö. Kirkkonummella

Liikenneturvallisuustyö. Kirkkonummella Liikenneturvallisuustyö Kirkkonummella Kalvosarjan sisältö 1. Liikenneturvallisuustilanne Liikenneonnettomuudet Koettu liikenneturvallisuus Koetut t liikenneturvallisuuspuutteet lli tt t 2. Liikenneturvallisuustyö

Lisätiedot

Laki tie- ja maastoliikenneonnettomuuksien tutkinnasta 19.1.2001/24

Laki tie- ja maastoliikenneonnettomuuksien tutkinnasta 19.1.2001/24 Finlex» Lainsäädäntö» Ajantasainen lainsäädäntö» 2001» 19.1.2001/24 19.1.2001/24 Aineisto on tekijänoikeuden alaista. Lisätietoja käyttöehdoista www.finlex.fi/fi/laki/kayttoehdot.php. Laki tie- ja maastoliikenneonnettomuuksien

Lisätiedot