Autojen lukumäärä ja liikennesuorite ovat

Koko: px
Aloita esitys sivulta:

Download "Autojen lukumäärä ja liikennesuorite ovat"

Transkriptio

1 Liikennelääketiede Alkoholi, lääkkeet ja huumeet liikenteessä Antti Penttilä, Kimmo Kuoppasalmi ja Erkki Vuori Selviytyminen liikenteessä edellyttää hyvää havainto-, arviointi-, ratkaisu-, koordinaatioja toimintakykyä. Alkoholin nauttiminen huonontaa näitä toimintoja, ja moottoriajoneuvon kuljettajan riski joutua liikenneonnettomuuteen kasvaa huomattavasti veren alkoholipitoisuuden lisääntyessä. Samankaltainen vaikutus on myös monilla lääkkeillä. Tämä koskee erityisesti rauhoittavia ja unilääkkeitä sekä varsinaisia huumeita, joiden vaikutukset kohdistuvat ensisijaisesti keskushermostoon. Moottoriajoneuvon kuljettajien lisäksi myös muiden tienkäyttäjien riski joutua onnettomuuteen lisääntyy, jos he toimivat päihtyneenä liikenteessä. Autojen lukumäärä ja liikennesuorite ovat lisääntyneet viime vuosikymmeninä nopeasti maassamme luvun vaihteesta lähtien myös alkoholin kulutus on kasvanut huomattavasti. Alkoholiongelmaisten ja alkoholin suurkuluttajien määrä on suuri, ja on arvioitu, että Suomessa 10 % väestöstä nauttii 50 % kaikesta kulutetusta alkoholista (Simpura 1985). Myös varsinaisten huumeiden käyttö on muodostunut vakavaksi yhteiskunnalliseksi ongelmaksi (Poikolainen 1998). Tämän kehityksen seurauksena liikennejuopumus on vakava ongelma maassamme. Liikenteeseen liittyvien haittavaikutusten rekisteröinti ja kattava tilastointi ovat perinteisesti antaneet Suomessa perustan liikenneturvallisuustyöhön ja terveydenhuoltoon liittyville ehkäisy- ja hoitotoimenpiteille. Taloudellisen kehityksen, moottoriajoneuvokannan lisääntymisen sekä alkoholin ja muiden päihteiden yleistyneen käytön takia liikennejuopumukseen on syytä kiinnittää jatkuvasti vakavaa huomiota. Tässä katsauksessa tarkastellaan liikennejuopumuksen esiintymistä maassamme 1990-luvulla. Alkoholi Poliisin tietoon tullut rattijuopumus. Poliisin tietoon tullut rattijuopumus on merkitsevästi vähentynyt Suomessa 1990-luvulla (Tilastokeskus 1997). Vuonna 1990 poliisin tietoon tuli koko maassa kaikkiaan tapausta (taulukko 1). Taulukko 1. Poliisin tietoon tulleet rattijuopumustapaukset Suomessa Vuosi Ratti- Törkeitä Yhteensä juopumuksia 1 rattijuopumuksia Sisältää myös huumaantuneena ajamisen törkeän rattijuopumuksen raja aleni 1.5 :sta 1.2 :een. Duodecim 1999; 115:

2 Pienimmillään rattijuoppojen määrä oli vuonna 1994, jolloin kiinni jääneitä oli eli 31.5 % vähemmän kuin vuosikymmenen vaihteessa. Tämän jälkeen tapausten määrä on alkanut lievästi lisääntyä. Valtaosalla kiinni jääneistä rattijuopoista veren alkoholipitoisuus on ylittänyt törkeän rattijuopumuksen rajan (1.2 ). Esimerkiksi vuonna 1996 törkeitä tapauksia oli 63.7 % kaikista kiinni jääneistä. Alkoholitapaukset liikennevirrassa luvun lopulta on Uudenmaan läänissä ja luvun lopulta myös muissa lääneissä suoritettu ratsiatutkimuksia (R-tutkimus) yhteistyönä Liikkuvan poliisin, Kansanterveyslaitoksen ja Helsingin yliopiston oikeuslääketieteen laitoksen kanssa. Lyhytkestoisissa ratsioissa, joita on pidetty eri pisteissä tiistaisin ja lauantaisin keväällä ja syksyllä, on pysäytetty kaikki moottoriajoneuvot ja niiden kuljettajat on puhallutettu seulonta-alkometrilla. Tutkimusjärjestelmä suunniteltiin alun perin sellaiseksi, että vuosittaiset tulokset ovat vertailukelpoisia. Näin saadaan jatkuvaa tietoa rattijuoppojen määrästä liikennevirrassa samoin kuin niiden kuljettajien osuudesta, joiden veren alkoholipitoisuus on ollut langettavan rajan (0.5 o/oo) alapuolella (Pikkarainen ja Penttilä 1989). Kattavimmat tutkimukset on tehty entisessä Uudenmaan läänissä. Tällä alueella rattijuoppojen määrä liikennevirrassa on vaihdellut 0.31 %:sta 0.19 %:iin 1990-luvulla (taulukko 2). Taulukko 2. Alkoholitapausten esiintyminen liikennevirrassa Vuosi Uusimaa Koko maa Ratti- Vähän alko- Ratti- Vähän alkojuopot holia nauttineet juopot holia nauttineet % % % % Tutkimusta ei suoritettu koko maassa. Vuosien tuloksiin saattaa liittyä satunnaista tilastollista vaihtelua, sillä vuosina rattijuoppojen osuus kuljettajista vaihteli välillä % ja vuosina välillä % luvulla Uudenmaan läänin R-tutkimuksissa törkeiden rattijuopumustapausten osuus kaikista kiinni jääneistä on ollut 17.1 %. Koko maan R-tutkimuksissa rattijuoppojen osuus liikennevirrassa on pysynyt samansuuruisena 1990-luvulla. Kuitenkin se on ollut yleensä hieman pienempi kuin entisessä Uudenmaan läänissä. Rattijuoppojen määrä liikennevirrassa näyttäisi siten pysyneen Suomessa jo pitkään varsin samansuuruisena. Alle langettavan promillerajan jääneiden alkoholia nauttineiden kuljettajien määrä on ollut kaksin-kolminkertainen rattijuoppojen määrään verrattuna (taulukko 2). Taloudellisen nousukauden huipentumavuonna 1990 vähän alkoholia nauttineiden määrä oli suurimmillaan entisessä Uudenmaan läänissä (0.82 %). Muuten näiden tapausten määrä on pysynyt varsin tasaisena; vuosina välillä % ja vuosina välillä %. Koko maan tulokset ovat olleet samansuuntaisia. Vertaamalla R-tutkimuksen tuloksia, R-tutkimuksessa ja Helsingin oikeuslääkäriasemalla suoritettujen rattijuoppoudesta epäiltyjen haastattelututkimusten tuloksia sekä poliisin virallisia tilastoja on arvioitu, että ainoastaan pieni osa kaikista rattijuopumustapauksista tulee poliisin tietoon (Pikkarainen ja Penttilä 1989). Sama päätelmä voidaan tehdä R-tutkimuksen ja poliisin tietoon tulleiden tapausten verenalkoholijakaumista (kuva 1). Poliisin tietoon tulleissa rattijuoppoustapauksissa jakautuma on Gaussin käyrän muotoinen, ja mediaani on ollut o/oo. R-tutkimuksessa mitatut veren suuret alkoholipitoisuudet ovat olleet harvinaisuuksia, ja valtaosa liikennevirrassa kuljettajilla todetuista alkoholipitoisuuksista on ollut alle langettavan promillerajan. Onko rattijuopumus vähentynyt Suomessa 1990-luvulla laman ja runsaan työttömyyden aikana jopa yhden kolmaosan verran, kuten poliisin tilastot osoittavat? Liikennettä kuvaavien virallisten tilastotietojen mukaan moottoriajo- 694 A. Penttilä ym.

3 Rattijuoppoja (%) R-tutkimus Poliisin tilasto Veren alkoholipitoisuus ( ) Kuva 1. Rattijuoppojen verenalkoholijakautuma R-tutkimuksessa entisessä Uudenmaan läänissä ja poliisin tilastojen mukaan koko Suomessa (Penttilä ym. 1981). neuvojen ja ajokortin haltijoiden määrät eivät ole muuttuneet merkittävästi, joskin autokanta on ikääntynyt. Tieliikenteen energiankulutus, liikennesuorite, ajoneuvo- ja henkilökilometrimäärät, henkilöliikenteen kuljetuskapasiteetti, tavaraliikenteen tonnikilometrimäärä ja liikenteen osuus kokonaiskansantuotteesta ovat vähentyneet ainoastaan hyvin lievästi laman parina alkuvuonna, minkä jälkeen ne ovat alkaneet uudestaan kasvaa (Tilastokeskus 1997a). Tilastoitu alkoholin kokonaiskulutus on laman alkuvuosina vähentynyt noin 10 %, mutta palautunut sen jälkeen nopeasti entiselle tasolle. Tilastoitu alkoholin kokonaiskulutus 100 %:n alkoholina asukasta kohden oli 8.89 litraa vuonna 1990 ja 8.83 litraa vuonna 1995 (STAKES 1997). Koska rattijuoppojen määrä liikennevirrassa on pysynyt varsin samanlaisena laman aikana koko maassa eikä liikenteen määrässä ole tapahtunut suuria muutoksia ja alkoholin käyttökin on ollut varsin tasaista, on ilmeistä, että muutokset poliisin suorittamassa liikennevalvonnassa ovat kaunistaneet virallisia rattijuopumuslukuja 1990-luvulla (Penttilä ym. 1997). Alkoholionnettomuudet tieliikenteessä. Alkoholi aiheuttaa tieliikenteessä paljon onnettomuuksia Suomessa, ja näihin onnettomuuksiin liittyy mittavia kansanterveydellisiä ja kansantaloudellisia vaikutuksia sekä inhimillisiä kärsimyksiä. Vuonna 1990 Suomessa kuoli 649 henkilöä tieliikenneonnettomuuksissa (Tilastokeskus 1991). Heistä 173 (26 %) kuoli sellaisissa onnettomuuksissa, joissa joku osapuoli oli alkoholin vaikutuksen alaisena; useimmiten kuollut oli rattijuoppo (taulukko 3). Alkoholi- ja rattijuopumusonnettomuuksissa loukkaantuneiden määrä on ollut yli kymmenkertainen kuolleisiin verrattuna. Kehityssuunta on ollut hyvä luvulla, sillä sekä alkoholi- että rattijuopumusonnettomuuksiin liittyvä kuolleisuus ja vammautuminen ovat merkitsevästi vähentyneet (Tilastokeskus ). Kiinni jääneiden ratti- Taulukko 3. Tieliikenneonnettomuuksissa kuolleet ja loukkaantuneet Suomessa Vuosi Kuolleita Loukkaantuneita Kokonais- Alkoholi- Rattijuopumus- Kokonais- Alkoholi- Rattijuopumusmäärä onnetto- onnetto- määrä onnetto- onnettomuuksissa 1 muuksissa 2 muuksissa 1 muuksissa Joku osapuoli on ollut alkoholin vaikutuksen alaisena 2 Rattijuoppo on ollut osallisena onnettomuuteen Alkoholi, lääkkeet ja huumeet liikenteessä 695

4 juoppojen keskimääräiset veren alkoholipitoisuudet ovat selvästi pienentyneet 1990-luvulla (Kansanterveyslaitos ), mikä osaltaan selittänee rattijuopumukseen liittyvien henkilövahinkoon johtaneiden onnettomuuksien suotuisan kehityksen. Valtaosa alkoholionnettomuuksissa vuonna 1997 kuolleista (89 %) ja loukkaantuneista (84 %) on ollut juopuneita moottoriajoneuvon kuljettajia tai matkustajia. Lisäksi alkoholionnettomuuksissa on kuollut tai vammautunut useita juopuneita polkupyöräilijöitä ja jalankulkijoita. Julkisuudessa on toistuvasti paheksuttu erityisesti niitä rattijuoppojen aiheuttamia onnettomuuksia, joissa viaton osallinen on saanut surmansa tai vammautunut. Kaikkiaan näiden uhrien määrä on ollut huomattava, sillä vuosina Suomessa kuoli rattijuopumusonnettomuuksissa sivullisia vuosittain keskimäärin kahdeksan ja loukkaantui 161 (Liikenneturva 1995, 1996). Liikennevahinkojen tutkijalautakunnat tutkivat vuonna 1997 yhteensä 255 liikenneonnettomuutta, jotka johtivat moottoriajoneuvossa mukana olleen henkilön kuolemaan. Näistä 66 (25.9 %) oli rattijuoppo-onnettomuuksia (Liikennevakuutuskeskus, vakuutusyhtiöiden liikenneturvallisuustoimikunta 1998). Rattijuoppoonnettomuuksista 44 oli yksittäisonnettomuuksia ja 22 yhteenajoja. Ensin mainituissa oli useimmiten (52 %) kysymyksessä tieltä suistuminen. Rattijuopot olivat usein varsin nuoria, sillä puolet heistä oli syntynyt 1970-luvulla tai myöhemmin. Lainatulla tai anastetulla autolla ajaneiden määrä oli huomattava (28 %), ajokortittomia oli joukossa paljon (20 %) ja moni heistä (38 %) oli aikaisemmin tuomittu rattijuopumuksesta. Rattijuopon henkilökuva.»tyypillinen rattijuoppo» on vuotias, ammattikoulutuksen saanut tai alempaan toimihenkilöstöön kuuluva mies (naisten osuus oli vuonna %), joka ajaa henkilöautoa (85.5 % v. 1997) viikonlopun myöhäisliikenteessä lievässä tai keskivahvassa humalassa (veren alkoholipitoisuuden mediaani 1.5 o/oo v. 1997) ja jää kiinni useimmiten ratsiassa (31.1 % v. 1997), jouduttuaan liikennevahinkoon (16.1 %) tai ilmiannon seurauksena (15.8 %) (Penttilä ym. 1984, Kansanterveyslaitos 1997). Alkoholismi liittyy yhä enemmän rattijuopumukseen, ja on arvioitu, että R-tutkimuksessa entisellä Uudellamaalla vuonna 1996 kiinni jääneistä rattijuopoista noin 40 % oli alkoholiongelmaisia ja toiset 40 % alkoholin suurkuluttajia (Portman ym. 1997). Alle 25-vuotiaista kiinni jääneistä on arvioitu haastattelun ja seerumin glutamyylitransferaasiarvon perusteella, että joka kolmas olisi alkoholiongelmainen (Pikkarainen ym. 1987). Ongelmakäyttöön liittyy monenlaista epäsosiaalisuutta, jonka yhtenä ilmenemänä on toistuva rattijuopumuksesta kiinni jääminen. Pitempiaikaisessa seurannassa lähes kaksi kolmasosaa rattijuopoista oli jäänyt kiinni kaksi kertaa tai useammin (Pikkarainen ym. 1995). Rattijuopumusta voidaan pitää myös yhtenä enteenä lisääntyneestä kuolemanriskistä. Nuorten ja keski-ikäisten rattijuopumuksesta kiinni jääneiden miesten kokonaiskuolleisuus sekä tapaturma- ja itsemurhakuolleisuus olivat moninkertaiset joissakin ryhmissä jopa yli kymmenkertaiset maamme koko miesväestön kuolleisuuteen verrattuna (Penttilä ym. 1995). Muu liikennejuopumus. Muiden kuin tieliikenteessä poliisin tietoon tulleiden liikennejuopumustapausten määrä on ollut pieni rattijuopumustapauksiin verrattuna, ja tilanne on pysynyt varsin samanlaisena 1990-luvulla: tapausmäärä on vaihdellut 505:stä (1994) 786:een (1995). Valtaosa näistä tapauksista on ollut ruorijuoppouksia. Esimerkiksi vuonna 1997 ruorijuoppoja oli 709, raideliikennejuoppoja vain kaksi ja ilmaliikennejuopumustapauksia yksi (Tilastokeskus 1997a). Kuolemaan johtaneissa vesiliikenneonnettomuuksissa alkoholilla on Suomessa merkittävä osa. Vuosina läänien asettamat tutkijalautakunnat tutkivat kaikki kuolemaan johtaneet vesiliikenneonnettomuudet maassamme (Pikkarainen ym. 1992). Turmissa kuoli kaikkiaan 340 henkilöä, joista 318 hukkui. Miesten osuus koko aineistossa oli 94.5 %. Valtaosassa onnettomuuksista kyseessä oli pienvene eli soutuvene tai (perä)moottorilla varustettu avovene (82 %). Yleensä veneessä oli vain yksi henkilö (50 %), joka oli nauttinut alkoholia (69 %) eikä 696 A. Penttilä ym.

5 käyttänyt kelluntaliivejä (94 %). Moottoriveneiden kuljettajista 64 % syyllistyi ruorijuopumukseen ja puolella soutuveneilijöistäkin veren alkoholipitoisuus oli vähintään 1.5. Tutkijalautakuntien arvion mukaan peräti 93 % onnettomuuksissa hukkuneista olisi säilynyt hengissä, mikäli he olisivat käyttäneet pelastusliivejä. Lääkeaineet Liikenteelle haitallisten lääkeaineiden ja huumeiden käytön toteaminen on paljon vaikeampaa kuin alkoholin havaitseminen hengitysilmasta alkometrilla. Huumaantuneena ajaminen on lisääntyvä ongelma kaikkialla maailmassa. Euroopan unioni on vastikään käynnistänyt laajan tutkimusprojektin seulontamenetelmien kehittämiseksi ja ongelman laajuuden selvittämiseksi. Suomi on myös mukana tässä tutkimustyössä. Kansanterveyslaitoksen tilastot antavat tietoa liikenteelle haitallisten lääkeaineiden esiintymisestä pidätystapauksissa, joissa poliisi on epäillyt kuljettajan ajaneen huumaantuneena (Kansanterveyslaitos ). Näiden tapausten määrässä on tapahtunut jonkin verran muutoksia vuosina ; määrä on vaihdellut 305:stä (1995) 505:een (1991). Erilaiset rauhoittavat ja unilääkkeet ovat olleet yleisimmät löydökset. Yksittäisistä lääkeaineryhmistä bentsodiatsepiinit ovat olleet ylivoimaisesti suurin. Mielenkiintoista tietoa liikenteelle haitallisten lääkeaineiden esiintymisestä liikenteessä on saatavissa Kansanterveyslaitoksessa suoritetussa tutkimuksesta, jossa määritettiin tällaiset lääkeaineet ja huumeet kaikista poliisin yhden viikon aikana vuosina 1979 ja 1993 lähettämistä näytteistä, jotka oli otettu epäiltäessä kuljettajan syyllistyneen rattijuopumukseen tai huumaantuneena ajamiseen (Lillsunde ym. 1996a, b). Tulos oli positiivinen 7 %:ssa näytteistä vuonna 1979 ja 26.8 %:ssa v Kielteinen kehitys korostuu myös siinä, että lääke- tai huumelöydös tehtiin joka neljännessätoista poliisin epäilemässä liikennejuopumustapauksessa vuonna 1979, mutta joka neljännellä vuonna Bentsodiatsepiinit olivat selvästi yleisin lääkeaineryhmä: 6.0 % v ja 22.9 % v Huumeet Kansanterveyslaitoksen tilastoista on saatavissa tietoa myös varsinaisten huumausaineiden käytöstä tieliikenteessä. Varsinaisia huumausaineita käyttäneitä kuljettajia jäi kiinni luvun alkupuolella vuosittain ainoastaan muutama koko maassa (Kansanterveyslaitos ). Vuonna 1990 näitä tapauksia oli jo 178 ja 1990-luvun puolivälissä tapausta vuodessa (taulukko 4). Viime vuosina määrä on lisääntynyt edelleen huomattavasti ja vuonna 1997 huumetapausten kokonaismäärä oli 622 (Kansanterveyslaitos ). Aikaisemmin kannabis oli selvästi yleisin ja amfetamiini toiseksi useimmin todettu huumausaine liikenteessä. Vuonna 1997 amfetamiini ohitti kannabiksen; tapausmäärät olivat 453 ja 390. Myös opiaattitapausten määrä on kasvanut huomattavasti, viime vuosina. Vuonna 1997 morfiinia todettiin 71 tapauksessa ja heroiinia 19:ssä. Kokaiinia on todettu ainoastaan muutamalla kuljettajalla (v neljä). Vaikka varsinaisten huumausainetapausten määrä on ollut jatkuvassa kasvussa, se näyttäisi kuitenkin edelleen olevan vähäinen niiden kuljettajien määrään verrattuna, joiden on todettu käyttäneen liikenteelle haitallisia lääkkeitä. Edellä mainitussa Kansanterveyslaitoksen tutkimuksessa, jossa vuonna 1993 määritettiin yhden vii- Taulukko 4. Kansanterveyslaitoksessa todetut liikenteelle haitallisten lääkeaineiden ja varsinaisten huumausaineiden käyttötapaukset epäillyissä liikennejuopumustapauksissa Suomessa Vuosi Käyttötapauksia Uni- ja rauhoit- Varsinaiset Yksi tai useampi tavat lääkkeet huumausaineet liikenteelle haitallinen lääke tai huume Tietoa uni- ja rauhoittavista lääkkeistä ei ollut tilastossa eriteltynä. Alkoholi, lääkkeet ja huumeet liikenteessä 697

6 kon aikana liikenteelle haitalliset lääkeaineet ja huumeet kaikista tutkimukseen lähetetyistä epäillyistä liikennejuopumustapauksista, varsinaisten huumetapausten osuus oli ainoastaan 4 % kaikista lääke- ja huumetapauksista. Useamman kuin yhden varsinaisen huumeen samanaikainen käyttö on ollut melko yleistä. Siihen on saattanut liittyä lisäksi alkoholin nauttiminen. Vuonna 1997 todettiin 243 tapauksessa (39.1 %) kaksi varsinaista huumausainetta, 44 tapauksessa kolme (7.1 %) ja neljässä tapauksessa neljä (0.6 %) yhteensä 622:ssa liikenteen huumetapauksessa. Helsingin yliopiston oikeuslääketieteen laitoksen oikeuskemian osaston tilaston mukaan varsinaisia huumausaineita todettiin 13:lla moottoriajoneuvon kuljettajalla ja 11 matkustajalla, jotka olivat kuolleet tieliikenneonnettomuudessa vuosina (Vuori, suullinen tiedonanto). Todettu aine oli amfetamiini 18:ssa tapauksessa, kannabis 16:ssa ja näiden yhdistelmä 11:ssä. Huumaantuneena ajaminen rikostilastojen mukaan. Rikostilastojen mukaan huumaantuneena ajaminen näyttäisi olevan vähäistä Suomessa rattijuopumukseen verrattuna. Oikeuspoliittisessa tutkimuslaitoksessa suoritetun selvityksen mukaan huumaantuneena ajaminen oli päärikoksena vuonna 1991 yhteensä 275 tuomitulla henkilöllä ja seuraavana vuonna 281:llä. Tuomittujen määrässä ei ole tapahtunut luvulla olennaisia muutoksia, sillä vastaavat luvut vuosilta 1995 ja 1996 olivat 244 ja 255 (Niemi 1998). Verrattaessa Kansanterveyslaitoksen tilastoja ja rikostilastoja näyttäisi siltä, että ainoastaan vähäinen osa niistä henkilöistä, joden oli todettu käyttäneen liikenteelle haitallisia lääkeaineita tai muita huumaavia aineita, lopulta tuomittiin huumaantuneena ajamisesta. Liikennejuopumuksen vähentäminen Suomessa kuten muuallakin yhteiskunta on pyrkinyt erilaisten lainsäädännöllisten ja muiden toimenpiteiden avulla vastustamaan liikennejuopumusta. Alkoholin tai liikenteelle haitallisen lääkkeen tai huumeen vaikutuksen alaisia henkilöitä ei saisi esiintyä lainkaan liikenteessä. Ilmaliikenteessä edellytetään täysraittiutta. Ilmailulaissa (281/1955) säädetään, että jos ilmaaluksessa tehtävää suorittavan tai maaorganisaatiossa lentoturvallisuuteen vaikuttavassa tehtävässä toimivan henkilön elimistössä on havaittava määrä huumaavaa ainetta, hänet on tuomittava, ellei laissa ole muualla säädetty ankarampaa rangaistusta, huumaavan aineen käyttämisestä ilmailussa. Monissa Itä-Euroopan maissa edellytetään täysraittiutta myös tieliikenteessä. Useimmissa Länsi-Euroopan maissa langettavaksi rajaksi on säädetty alkoholin Suomen tavoin 0.5 o/oo. Kansainvälisissä yhteisöissä on tekeillä aloitteita, joiden mukaan näytöksi huumaantuneena ajamisesta riittäisi pelkkä varsinaisen huumausaineen toteaminen verestä. Tämä yksinkertaistaisi tuomioistuinkäytäntöä ja johtaisi maassamme nykyistä huomattavasti useammin tuomioon, mikä voisi ehkäistä huumaantuneena ajamista. Ratsiatutkimuksissa suoritettujen haastattelujen perusteella moottoriajoneuvojen kuljettajat ja myös ratsioissa kiinni jääneet rattijuopot pitävät yleensä rattijuoppojen kiinnijoutumisriskiä suurena. Objektiivisesti tarkastellen kiinnijoutumisriski on kuitenkin erittäin pieni. Näyttää siis siltä, että liikenteessä on suuri määrä rattijuoppoja piilorikollisina, mikä antaa aiheen tehostaa entisestään poliisin liikennevalvontaa. Maamme kattavat onnettomuustilastot antavat hyvää tietoa liikennevalvonnan tehokkaammaksi suuntaamiseksi tarpeellisiin kohteisiin. Edellä esitetty»tyypillinen rattijuoppo» antaa kuvan keskimääräisestä rattijuoposta maassamme. Rattijuopot eivät kuitenkaan ole mikään yhtenäinen ryhmä, vaan kiinni jääneiden joukossa voidaan tehdä monenlaisia jakoja, kuten ensikertalaiset / toistuvasti kiinnijääneet, nuoret raittiimmat / vanhemmat alkoholisoituneet kuljettajat, aamukrapulaiset»vahingossa» kiinni jääneet / yöliikenteessä todella päihtyneenä ajaneet, rattijuopot / huumaantuneena ajaneet jne. Rattijuoppojen alaryhmät ovat piirteiltään varsin erilaisia, mikä vaikuttaa myös ehkäisevien toimenpiteiden valintaan ja kohdentamiseen. Nuorten ja nuorten aikuisten suhteellinen osuus kaikista kiinni jääneistä rattijuopoista on 698 A. Penttilä ym.

7 suuri. Nuoret eivät yleensä useimmiten ole vielä varsinaisesti alkoholiongelmaisia, mutta kokemattomuutensa vuoksi he muodostavat ilmeisen liikenneriskin sekä ajajina että alkoholin käyttäjinä. On usein esitetty, että rattijuoppojen asenteisiin on vaikea vaikuttaa, koska useimmat heistä ovat alkoholiongelmaisia. Tämä ei kuitenkaan koske välttämättä nuoria, ja siten kaikkien ehkäisytoimenpiteiden ensisijaisena kohteena tulisi olla nuoriso ja uudet moottoriajoneuvon kuljettajat. Tähän ryhmään kohdistuvalla valistuksella ja tiedotuksella lienee pitkällä aikavälillä tärkeä ehkäisevä vaikutus. Suomessa vuonna 1996 voimaantulleessa EU:n direktiivissa (91/439/ETY) on esitetty moottoriajoneuvon kuljettajan fyysistä ja henkistä terveyttä koskevat vähimmäisvaatimukset, ja ne on otettu huomioon asetuksessa ajokorttiasetuksen muuttamisesta. Säädöksen mukaan ajokorttia ei saa antaa tai uudistaa, jos hakija on riippuvainen alkoholista tai ei pysty olemaan ajamatta alkoholin vaikutuksen alaisena. Samanlainen säädös on myös psyykeen vaikuttavista lääkkeistä ja huumeista. Suomessa on juuri valmistunut sosiaali- ja terveysministeriön johdolla tehtävä opas rattijuoppojen hoitoonohjauksesta. Käytännössä tämä merkitsee sitä, että alkoholisoituneet kuljettajat jäätyään kiinni rattijuopumuksesta joutuvat pitemmäksi aikaa lääketieteelliseen hoitoon ja seurantaan, ennen kuin he voivat saada ajoluvan takaisin. On todennäköistä, että tämä uusi maanlaajuinen hoitojärjestelmä auttaa lähitulevaisuudessa kuntouttamaan alkoholisoituneita kuljettajia ja siten myös parantamaan liikenneturvallisuutta. Heinäkuun alussa 1998 poliisi otti käyttöön tarkkuusalkometrin, jossa näyttö rattijuopumuksesta saadaan heti epäillyn uloshengitysilmasta. On mahdollista, että rattijuopolle syyllistyminen rikokseen konkretisoituu tässä ja nyt sellaisella tavalla, että sillä voi olla ehkäisevää vaikutusta. Huumaantuneena ajaminen näyttäisi rikostilastojen perusteella olevan nykyään pieni ongelma alkoholiin verrattuna. Se on kuitenkin vahvasti lisääntymässä. Siksi olisi tarpeen selvittää, miten nämä tapaukset voitaisiin nykyistä paremmin todeta poliisin liikennevalvonnan yhteydessä. Sisäasiainministeriön johdolla on asetettu työryhmä, jonka tehtävänä on laatia ohjeisto huumaantuneena ajavien nykyistä paremmaksi toteamiseksi liikennevalvonnassa kuljettajan käyttäytymisen ja toimintahäiriöiden perusteella. Toisaalta työryhmän tulisi selvittää mahdollisuudet käyttää kemialliseen reaktioon perustuvia menetelmiä (mm. sylkitestitikut) esimerkiksi bentsodiatsepiinien, kannabiksen, amfetamiinin ja opiaattien nopeaan toteamiseen liikennevalvonnassa. Tämä paljastaisi myös muuta rikollisuutta. Moottoriajoneuvotekniikan kehitys on nopeaa, ja siksi on yllättävää, miten vähän huomiota on kiinnitetty sellaisten ajonestolaitteiden kehittämiseen, jotka estäisivät kuljettajaa käynnistämästä autoa, jos hän on alkoholin vaikutuksen alaisena. Nämä varsin yksinkertaiset ja halvat järjestelmät voisivat olla tulevaisuudessa todella ratkaiseva ase taistelussa rattijuopumusta vastaan. Rattijuopumuksen estämiseksi on käytetty monenlaisia lainsäädännöllisiä sekä joukkoliikenteen järjestelyyn, poliisin liikennevalvontaan, valistukseen, tiedotukseen, kasvatukseen ym. liittyviä toimenpiteitä. Rattijuopumuksesta aiheutuvat henkilövahingot ja taloudelliset menetykset ovat niin suuret, että estäviin toimenpiteisiin tulisi tulevaisuudessakin kiinnittää jatkuvasti ja entistä enemmän huomiota ja seurata muualla tapahtuvaa kehitystä. Laman aikana ja sen jälkeenkin tätä toimintaa varten annettujen resurssien pienuus asettaa kuitenkin omat rajoituksensa. Yhdysvalloissa maanlaajuinen kansanliike MADD (Mothers Against Drunk Drivers) on saanut aikaan merkittäviä tuloksia (Brown ja Russell 1995). Alkoholi, lääkkeet ja huumeet liikenteessä 699

8 Kirjallisuutta Borkenstein R F, Crowther R F, Schumate R P, Ziel W B, Zylman R. The role of the drinking driver in traffic accidents (The Grand Rapids study). Blutalkohol 1974; 11 Suppl 1: Brown B, Russell A. MADD and traffic safety: Grassroots success. Kirjassa: Kleoden C N, McLean A J, toim. Proceedings of the 13th International Conference on Alcohol, Drugs and Traffic Safety, Adelaide. NHMRC Road Accident Research Unit, The University of Adelaide, Australia. 1995; 1: Kansanterveyslaitos. Poliisiviranomaisten pyytämät päihdetutkimukset ja lausunnot vuonna 1982, 1983, 1984, 1990, 1991, 1992, 1993, 1994, 1995, 1996 ja Liikenneministeriö. Liikenneturvallisuussuunnitelma Liikenneturvallisuusasiain neuvottelukunnan suositus. Liikenneministeriön julkaisuja 33/96. Helsinki, Liikenneturva. Suomen tieliikenneonnettomuudet vuonna 1995 ja Liikennevakuutuskeskus, vakuutusyhtiöiden liikenneturvallisuustoimikunta (VALT). Yhteenveto liikennevahinkojen tutkijalautakuntien tutkimista rattijuopumusonnettomuuksista vuosina Helsinki 1998, s Lillsunde P, Korte T, Michelson L, Portman M, Pikkarainen J, Seppälä T. Drugs usage of drivers suspected of driving under the influence of alcohol and/or drugs. A study of one week s samples in 1979 and 1993 in Finland. Forensic Sci Int 1996(a); 77: Lillsunde P, Michelson L, Forsström T, ym. Comprehensive drug screening in blood for detecting abused drugs or drugs potentially hazardous for traffic safety. Forensic Sci Int 1996(b); 77: Niemi H. Liikennerikokset. Teoksessa: Rikollisuustilanne Rikollisuus ja seuraamusjärjestelmä tilastojen valossa. Oikeuspoliittisen tutkimuslaitoksen julkaisuja 153, Helsinki Penttilä A, Aas K, Nevala P, Piipponen S, Pikkarainen J. Rattijuopumus Uudellamaalla. Ratsiatutkimus alkoholia nauttineista kuljettajista vuonna Kansanterveyslaitoksen julkaisuja 1981; A1: Penttilä A, Kataja M, Lindbohm R, Mäki M, Pikkarainen J. Rattijuopumus Suomessa. Tutkimus kaikista koko maassa yhden vuoden aikana poliisin tietoon tulleista epäillyistä rattijuopumustapauksista liikennejuopumuslain uudistuksen jälkeen. Kansanterveyslaitoksen julkaisuja 1984; A1 : Penttilä A, Lindbohm R, Portman M. Economical depression and drunken driving in Finland in Kirjassa: Mercier-Guyon C, toim. Proceedings of the 14th International Conference on Alcohol, Drugs and Traffic Safety, Annecy: CERMT, Centre d Etudes et de Recherches en Medicine du Trafic, Annecy France, 1997; 3:1169. Penttilä A, Pikkarainen J, Seppä H. Drunken driving: a risk factor for premature death. Kirjassa: Kloeden C N, McLean A J toim. Proceedings of the 13th International Conference on Alcohol, Drugs and Traffic Safety, Adelaide. NHMRC Road Accident Research Unit, The University of Adelaide, Australia. 1995; 1: Pikkarainen J, Penttilä A. Rattijuopumuksen kehitys Uudellamaalla vuosina I. Ratsiatutkimus alkoholia nauttineiden kuljettajien määrästä tieliikenteessä. Kansanterveyslaitoksen julkaisuja 1989; A4: Pikkarainen J, Penttilä A, Karhunen P J, Kauppila R, Liesto K, Tiainen E. Young drivers in Helsinki: II. Drinking habits. Kirjassa: Benjamin T, toim. Young drivers impaired by alcohol and drugs. Royal Society of Medicine International Congress and Symposium Series 1987; 116: Pikkarainen J, Penttilä A, Seppä H. Recidivism of drunken driving in Finland Kirjassa: Kloeden C N, McLean A J, toim. Proceedings of the 13th International Conference on Alcohol, Drugs and Traffic Safety. Adelaide NHMRC Road Accident Research Unit, The University of Adelaide, Australia. 1995: 2: Pikkarainen J, Penttilä A, Piipponen S. Kuolemaan johtaneet veneilyonnettomuudet Suomessa vuosina Kansanterveyslaitoksen julkaisuja 1992; A5: Poikolainen K. Huumeet Suomessa: esiintyvyys ja kustannukset. Duodecim 1998; 114: Portman M, Alho H, Lindbohm R, Penttilä A. Screening for heavy users of alcohol in a road side survey material. Kirjassa: Mercier-Guyon C, toim. Proceedings of the 14th International Conference on Alcohol, Drugs and Traffic Safety, Annecy. CERMT, Centre d Etudes et de Recherches en Medicine du Trafic, Annecy France. 1997; 3: Simpura J. Alkoholin vuosikulutus ja sen jakautuminen. Kirjassa: Simpura J, toim. Suomalaisten juomatavat. Alkoholitutkimussäätiön julkaisuja 1985; (34): Sosiaali- ja terveysalan tutkimus- ja kehittämiskeskus (STAKES). Päihdetilastollinen vuosikirja Alkoholi ja huumeet. Sosiaaliturva 1997:2. Tilastokeskus. Oikeustilastollinen vuosikirja SVT Oikeus 1997:6. Tilastokeskus. Liikennetilastollinen vuosikirja 1997(a). SVT Liikenne ja matkailu 1997:17. Tilastokeskus. Tieliikenneonnettomuudet 1990, 1991, 1992, 1993, 1994, 1995, 1996, SVT Liikenne 1991, 1992, SVT Liikenne ja matkailu 1993, 1994, 1995, 1996, 1997(b), ANTTI PENTTILÄ, professori ERKKI VUORI, professori Helsingin yliopiston oikeuslääketieteen laitos PL 40, Helsingin yliopisto KIMMO KUOPPASALMI, ylilääkäri Kansanterveyslaitos Kytösuontie Helsinki 700

M 5/2014 vp Kansalaisaloite: Rattijuoppouden rangaistuksia on tiukennettava (KAA 3/2014 vp) Rattijuopumus tieliikenteen turvattomuustekijänä

M 5/2014 vp Kansalaisaloite: Rattijuoppouden rangaistuksia on tiukennettava (KAA 3/2014 vp) Rattijuopumus tieliikenteen turvattomuustekijänä Eduskunnan lakivaliokunnalle Julkinen kuuleminen 16.10.2014 M 5/2014 vp Kansalaisaloite: Rattijuoppouden rangaistuksia on tiukennettava (KAA 3/2014 vp) Rattijuopumus tieliikenteen turvattomuustekijänä

Lisätiedot

Rattijuopumus on Suomessa hana -ilmiö

Rattijuopumus on Suomessa hana -ilmiö Rattijuopumus on Suomessa hana -ilmiö Päihdeseminaari 4.9.2014, Sampola, Tre Matti Joki Yhteyspäällikkö, Liikenneturva, Tampere Käyttäytymistiedejäsen, liikennevahinkojen Tutkijalautakunta, Pirkanmaa,

Lisätiedot

7.3 Liikennerikosten aiheuttamat vahingot

7.3 Liikennerikosten aiheuttamat vahingot II.7 Liikennerikokset 145 7.3 Liikennerikosten aiheuttamat vahingot Rattijuopumusvahingot Taulukko 24 Rattijuopumusonnettomuuksissa 1 kuolleet ja loukkaantuneet vuosina 1995 2003 Rattijuopumusonnettomuuksissa

Lisätiedot

LIITE Trafin julkaisuun Alkoholirattijuopumus tieliikenteessä. Liite Trafin julkaisuun 1/2015: Päivitetyt kuvat ja taulukot.

LIITE Trafin julkaisuun Alkoholirattijuopumus tieliikenteessä. Liite Trafin julkaisuun 1/2015: Päivitetyt kuvat ja taulukot. LIITE Trafin julkaisuun 1-2015 Alkoholirattijuopumus tieliikenteessä Liite Trafin julkaisuun 1/2015: Päivitetyt kuvat ja taulukot Marita Löytty 1.9.2016 Trafiksäkerthetsverket Helsinki, Helsingfors 2015

Lisätiedot

Katsaus liikenneturvallisuuskehitykseen Koko maa, Pohjois-Pohjanmaa ja Kainuu. Petri Jääskeläinen Liikenneturva

Katsaus liikenneturvallisuuskehitykseen Koko maa, Pohjois-Pohjanmaa ja Kainuu. Petri Jääskeläinen Liikenneturva Katsaus liikenneturvallisuuskehitykseen Koko maa, Pohjois-Pohjanmaa ja Kainuu Petri Jääskeläinen Liikenneturva Liikenneonnettomuudet ja uhrit 215 257 kuollutta Pelastuslaitoksen tietoon tuli 835 vakavasti

Lisätiedot

Katsaus päihdetilanteeseen Länsi- ja Sisä-Suomen alueella

Katsaus päihdetilanteeseen Länsi- ja Sisä-Suomen alueella Katsaus päihdetilanteeseen Länsi- ja Sisä-Suomen alueella Päihteet, tupakka ja rahapelit -seminaari Jyväskylä 12.9.2013 Irmeli Tamminen Länsi- ja Sisä-Suomen aluehallintovirasto aluekoordinaattori Irmeli

Lisätiedot

Eduskunnalle. LAKIALOITE 37/2012 vp. Laki rikoslain 23 luvun 3 :n, ajokorttilain ja sakon ja rikesakon määräämisestä annetun lain 3 :n muuttamisesta

Eduskunnalle. LAKIALOITE 37/2012 vp. Laki rikoslain 23 luvun 3 :n, ajokorttilain ja sakon ja rikesakon määräämisestä annetun lain 3 :n muuttamisesta LAKIALOITE 37/2012 vp rikoslain 23 luvun 3 :n, ajokorttilain ja sakon ja rikesakon määräämisestä annetun lain 3 :n muuttamisesta Eduskunnalle Rattijuopumustapauksissa kuolleita on 2000-luvulla ollut keskimäärin

Lisätiedot

Rattijuopon elämänkaari

Rattijuopon elämänkaari Rattijuopon elämänkaari Tutkimuksen lähtökohdat Antti Impinen Päihteet ja liikenne -seminaari 15.5.2008 Rattijuopon elämänkaari Tutkimuksen suorituspaikkana KTL:n mielenterveyden ja alkoholitutkimuksen

Lisätiedot

Loviisan liikenneturvallisuussuunnitelma LIIKENNEONNETTOMUUDET

Loviisan liikenneturvallisuussuunnitelma LIIKENNEONNETTOMUUDET Loviisan liikenneturvallisuussuunnitelma LIIKENNEONNETTOMUUDET Onnettomuustarkasteluiden sisältö 1. Onnettomuuskehitys Loviisassa 2000 2014 kuolleiden ja loukkaantuneiden määrä henkilövahinko onnettomuuksien

Lisätiedot

Tieliikenneonnettomuudet v. 2010-2014: KUNTA TAIPALSAARI 30.9.2015

Tieliikenneonnettomuudet v. 2010-2014: KUNTA TAIPALSAARI 30.9.2015 Tieliikenneonnettomuudet v. - : KUNTA TAIPALSAARI 3.9.5 ONNETTOMUUSMÄÄRÄT JA NIIDEN KEHITYS Vuosina - tapahtui 59 poliisin raportoimaa tieliikenneonnettomuutta (keskimäärin onnettomuutta vuodessa). Onnettomuuksista

Lisätiedot

Tieliikenneonnettomuudet v. 2014: KUNTA ESPOO 9.4.2015

Tieliikenneonnettomuudet v. 2014: KUNTA ESPOO 9.4.2015 1 ONNETTOMUUSMÄÄRÄT JA NIIDEN KEHITYS Vuonna 2014 tapahtui 483 poliisin raportoimaa tieliikenneonnettomuutta (vuonna 2013 luku oli 560). Onnettomuuksista 3 johti kuolemaan ja 102 loukkaantumiseen. Onnettomuuksissa

Lisätiedot

PÄIHTEET JA LIIKENNE. EU päihteet liikenteessä tutkimusrintamalla: mitä odotettavissa? Kaarina Langel

PÄIHTEET JA LIIKENNE. EU päihteet liikenteessä tutkimusrintamalla: mitä odotettavissa? Kaarina Langel PÄIHTEET JA LIIKENNE EU päihteet liikenteessä tutkimusrintamalla: mitä odotettavissa? Kaarina Langel 15.5.2008 Liikenneonnettomuuksista Maailmassa Yli kaksi miljoonaa ihmistä kuolee vuosittain liikenneonnettomuuksissa

Lisätiedot

Itä-Suomen liikenneturvallisuustoimija, Juha Heltimo, Strafica Oy LIIKENNETURVALLISUUSTILANNE ETELÄ-SAVOSSA

Itä-Suomen liikenneturvallisuustoimija, Juha Heltimo, Strafica Oy LIIKENNETURVALLISUUSTILANNE ETELÄ-SAVOSSA Itä-Suomen liikenneturvallisuustoimija, Juha Heltimo, Strafica Oy LIIKENNETURVALLISUUSTILANNE ETELÄ-SAVOSSA Lähtöaineisto Tässä kalvosarjassa esitetyt tulokset perustuvat Tilastokeskuksen tieliikenteen

Lisätiedot

LIIKENTEEN KEHITYS TAMPEREELLA VUONNA 2012

LIIKENTEEN KEHITYS TAMPEREELLA VUONNA 2012 LIIKENTEEN KEHITYS TAMPEREELLA VUONNA 2012 TAMPEREEN KAUPUNKI KAUPUNKIYMPÄRISTÖN KEHITTÄMINEN SISÄLLYSLUETTELO 1. ONNETTOMUUSMÄÄRÄT JA NIIDEN KEHITYS 2 1.1 Yleistä 2 1.2 Pahimmat liittymät onnettomuusindeksin

Lisätiedot

Mopoilu ja liikenneraittius

Mopoilu ja liikenneraittius Mopoilu ja liikenneraittius Parannamme liikenneturvallisuutta vaikuttamalla ihmisen käyttäytymiseen 2 Kuolleet tienkäyttäjäryhmittäin ja liikenneturvallisuustavoite Lähde: Tilastokeskus ja Liikenneturva,

Lisätiedot

Rattij u opumuk s en k ehityk s e s t ä

Rattij u opumuk s en k ehityk s e s t ä OlficialJournal of the European Communities No C 12, tb. 1.90 Paaso, Kari & Tigerstedt, Christoffer & Österberg, Esa: EY:n alkoholimeressä on vain pisara. Helsingin Sanomien yliö 22. 12. 19Bg Salomaa,

Lisätiedot

Tieliikenneonnettomuudet v. 2011-2015: KUNTA LOPPI 30.3.2016

Tieliikenneonnettomuudet v. 2011-2015: KUNTA LOPPI 30.3.2016 1 ONNETTOMUUSMÄÄRÄT JA NIIDEN KEHITYS Vuosina 2011-2015 tapahtui 494 poliisin raportoimaa tieliikenneonnettomuutta (keskimäärin 99 onnettomuutta vuodessa). Onnettomuuksista 3 (1 /v) johti kuolemaan ja

Lisätiedot

II RIKOLLISUUSKEHITYS

II RIKOLLISUUSKEHITYS II RIKOLLISUUSKEHITYS A Rikoslajit 1 Rikollisuuden rakenne ja kehitys Rikollisuuden rakennetta ja kehitystä tarkastellaan seuraavassa poliisin tilastoiman rikollisuuden pohjalta. Ulkopuolelle jäävät rikokset,

Lisätiedot

Arvoisat ministeri Suvi Lindén

Arvoisat ministeri Suvi Lindén Arvoisat ministeri Suvi Lindén, Juha Rehula ja Paula Risikko, eduskuntapuoleen puheenjohtajat, liikenne- ja viestintävaliokunnan sekä sosiaali- ja terveysvaliokunnan kansanedustaja 1.1.2003 tuli voimaan

Lisätiedot

II RIKOSLAJIT. 1 Rikollisuuden rakenne ja kehitys. Reino Sirén

II RIKOSLAJIT. 1 Rikollisuuden rakenne ja kehitys. Reino Sirén II RIKOSLAJIT 1 Rikollisuuden rakenne ja kehitys Seuraavassa rikollisuuden rakennetta ja kehityspiirteitä tarkastellaan poliisin tilastoiman rikollisuuden pohjalta. Sen ulkopuolelle jäävät rikokset, joita

Lisätiedot

Tieliikenneonnettomuudet v. 2010: Pertunmaa 15.6.2011

Tieliikenneonnettomuudet v. 2010: Pertunmaa 15.6.2011 1 ONNETTOMUUSMÄÄRÄT JA NIIDEN KEHITYS Vuonna 21 tapahtui 12 poliisin raportoimaa tieliikenneonnettomuutta (vuonna 29 luku oli 16). Onnettomuuksista johti kuolemaan ja 2 loukkaantumiseen. Onnettomuuksissa

Lisätiedot

Sonja Tervo NUORTEN RATTIJUOPUMUKSET

Sonja Tervo NUORTEN RATTIJUOPUMUKSET Sonja Tervo NUORTEN RATTIJUOPUMUKSET Liiketalous 2016 1 VAASAN AMMATTIKORKEAKOULU Liiketalouden koulutusohjelma TIIVISTELMÄ Tekijä Sonja Tervo Opinnäytetyön nimi Nuorten rattijuopumukset Vuosi 2016 Kieli

Lisätiedot

Matti Virtanen. kiinnijoutumisriski. Rattijuopon. sidoksissa vuoden 1968 jälkeen. ia loukkaantuneista vastaavat luvut

Matti Virtanen. kiinnijoutumisriski. Rattijuopon. sidoksissa vuoden 1968 jälkeen. ia loukkaantuneista vastaavat luvut Rattijuopon kiinnijoutumisriski Matti Virtanen Rattijuopumus on lisääntynyt huomattavasti voimakkaammin 1970luvulla kuin 1960luvulla. Vuosina f 96068 poliisin tietoon tulleet rattijuopumustapaukset lisääntyivät

Lisätiedot

Kuva 1.1 Onnettomuuksien kokonaismäärän kehitys vakavuuden mukaan

Kuva 1.1 Onnettomuuksien kokonaismäärän kehitys vakavuuden mukaan 1 ONNETTOMUUSMÄÄRÄT JA NIIDEN KEHITYS Vuosina 2008-2012 tapahtui 815 poliisin raportoimaa tieliikenneonnettomuutta (keskimäärin 163 onnettomuutta vuodessa). Onnettomuuksista 3 (1 /v) johti kuolemaan ja

Lisätiedot

LIIKENTEEN KEHITYS TAMPEREELLA VUONNA 2013

LIIKENTEEN KEHITYS TAMPEREELLA VUONNA 2013 LIIKENTEEN KEHITYS TAMPEREELLA VUONNA 2013 TAMPEREEN KAUPUNKI KAUPUNKIYMPÄRISTÖN KEHITTÄMINEN SISÄLLYSLUETTELO 1. ONNETTOMUUSMÄÄRÄT JA NIIDEN KEHITYS 2 1.1 Yleistä 2 1.2 Pahimmat liittymät onnettomuusindeksin

Lisätiedot

Vakka-Suomen seudun liikenneturvallisuussuunnitelma YHTEENVETO ONNETTOMUUSTARKASTELUISTA. Yhteenveto 1/5

Vakka-Suomen seudun liikenneturvallisuussuunnitelma YHTEENVETO ONNETTOMUUSTARKASTELUISTA. Yhteenveto 1/5 Vakka-Suomen seudun liikenneturvallisuussuunnitelma YHTEENVETO ONNETTOMUUSTARKASTELUISTA Yhteenveto 1/5 Seudulla tapahtuu keskimäärin 46 henkilövahinko-onnettomuutta vuodessa (ka 2009-2013). Viimeisen

Lisätiedot

LUOTEIS-PIRKANMAAN VIISAAN JA TURVALLISEN LIIKKUMISEN SUUNNITELMA. Esittelykalvot: Onnettomuusanalyysi

LUOTEIS-PIRKANMAAN VIISAAN JA TURVALLISEN LIIKKUMISEN SUUNNITELMA. Esittelykalvot: Onnettomuusanalyysi LUOTEIS-PIRKANMAAN VIISAAN JA TURVALLISEN LIIKKUMISEN SUUNNITELMA Esittelykalvot: Onnettomuusanalyysi 9.6.2015 Onnettomuuskehitys Luoteis-Pirkanmaalla 2000-luvulla Luoteis-Pirkanmaan liikenteessä on menehtynyt

Lisätiedot

LIIKENNE- ONNETTOMUUDET VANTAALLA 2014

LIIKENNE- ONNETTOMUUDET VANTAALLA 2014 LIIKENNE- ONNETTOMUUDET VANTAALLA 2014 ESIPUHE Liikenneonnettomuudet Vantaalla 2014 -selvityksen tieliikenneonnettomuuksien tiedot perustuvat iliitu-ohjelmistoon sekä Tilastokeskuksen tilastoihin ja onnettomuusselostuksiin.

Lisätiedot

LIIKENNEONNETTOMUUKSIEN TUTKIJALAUTAKUNTA LAPISSA

LIIKENNEONNETTOMUUKSIEN TUTKIJALAUTAKUNTA LAPISSA LIIKENNEONNETTOMUUKSIEN TUTKIJALAUTAKUNTA LAPISSA 13.11.2013 Lapin liikenneturvallisuusfoorumi Kalle Parkkari 13.11.2013 Lapin liikenneturvallisuusfoorumi Kalle Parkkari Sivu 1 Valtakunnallinen liikenneturvallisuustavoite

Lisätiedot

Ennakoi.Tiedät kyllä miksi. Förutse. Du vet nog varför.

Ennakoi.Tiedät kyllä miksi. Förutse. Du vet nog varför. Ennakoi.Tiedät kyllä miksi. Förutse. Du vet nog varför. Matti Järvinen 29.1.2008 Liikenneturvallisuustavoite 800 12 edellisen kk:n aikana kuolleet 700 600 500 400 Tavoite: alle 250 tieliikennekuolemaa

Lisätiedot

Loviisan liikenneturvallisuussuunnitelma LIIKENNEONNETTOMUUDET

Loviisan liikenneturvallisuussuunnitelma LIIKENNEONNETTOMUUDET Loviisan liikenneturvallisuussuunnitelma LIIKENNEONNETTOMUUDET Onnettomuustarkasteluiden sisältö 1. Onnettomuuskehitys Loviisassa 2000-2014 kuolleiden ja loukkaantuneiden määrä henkilövahinko-onnettomuuksien

Lisätiedot

Nykytila edellyttää turvallisuuspainotteisen ja vastuullisen liikennepolitiikan laajaalaista terävöittämistä.

Nykytila edellyttää turvallisuuspainotteisen ja vastuullisen liikennepolitiikan laajaalaista terävöittämistä. 1 VALTIONEUVOSTON PERIAATEPÄÄTÖS TIELIIKENTEEN TURVALLISUUDEN PARANTAMISESTA 5.12.2012 1. Johdanto Pääministeri Jyrki Kataisen hallituksen ohjelman mukaan liikennepolitiikan avulla turvataan sujuva ja

Lisätiedot

Tieliikenneonnettomuustilasto 2012

Tieliikenneonnettomuustilasto 2012 Liikenne ja matkailu 2013 Tieliikenneonnettomuustilasto 2012 Tieliikenteessä menehtyi 255 ihmistä vuonna 2012 Tilastokeskuksen tietojen mukaan vuonna 2012 tapahtui 5 725 henkilövahinkoon johtanutta tieliikenneonnettomuutta.

Lisätiedot

Nuoret liikenteessä 25.1.2016 1(8)

Nuoret liikenteessä 25.1.2016 1(8) 25.1.2016 1(8) Nuoret liikenteessä Liikenneturvan, Puolustusvoimien ja Sotilaskotiliiton yhteistyössä suunnittelema varusmiesten liikenneturvallisuuskampanja Särmänä liikenteessä on toteutettu varusmieskoulutusta

Lisätiedot

Vakavat loukkaantumiset tuovat uutta tietoa tieliikenteen turvallisuudesta. Roni Utriainen Liikenteen tutkimuskeskus Verne

Vakavat loukkaantumiset tuovat uutta tietoa tieliikenteen turvallisuudesta. Roni Utriainen Liikenteen tutkimuskeskus Verne Vakavat loukkaantumiset tuovat uutta tietoa tieliikenteen turvallisuudesta Roni Utriainen Liikenteen tutkimuskeskus Verne Miksi vakavat loukkaantumiset? Rattijuoppo (55 v) menetti autonsa hallinnan vasemmalle

Lisätiedot

NUORET JA LIIKENNE. Aluepäällikkö Rainer Kinisjärvi Rovaniemi

NUORET JA LIIKENNE. Aluepäällikkö Rainer Kinisjärvi Rovaniemi NUORET JA LIIKENNE Aluepäällikkö Rainer Kinisjärvi 14.2.2013 Rovaniemi 2 Rainer Kinisjärvi Liikenneonnettomuudet ja uhrit 2012 254 kuollutta Yhteensä 26 000 loukkaantunutta (vuonna 2011). Poliisin tietoon

Lisätiedot

AJOTERVEYDEN ARVIOINTI

AJOTERVEYDEN ARVIOINTI AJOTERVEYDEN ARVIOINTI PÄIHDELÄÄKÄRIN NÄKÖKULMASTA MONEN TEKIJÄN TASAPAINOILUA Poliisiammattikorkeakoulu 26.10.2016 Reijo Laitinen Psykiatrian erikoislääkäri A-klinikkasäätiö Sisä-Suomen palvelualue Hämeenlinna,

Lisätiedot

Laki. EV 263/1998 vp- HE 32/1997 vp. Eduskunnan vastaus hallituksen esitykseen liikennerikoksia koskevan lainsäädännön uudistamisesta

Laki. EV 263/1998 vp- HE 32/1997 vp. Eduskunnan vastaus hallituksen esitykseen liikennerikoksia koskevan lainsäädännön uudistamisesta EV 263/1998 vp- HE 32/1997 vp Eduskunnan vastaus hallituksen esitykseen liikennerikoksia koskevan lainsäädännön uudistamisesta Eduskunnalle on vuoden 1997 valtiopäivillä annettu hallituksen esitys n:o

Lisätiedot

Järvenpään, Keravan ja Tuusulan liikenneturvallisuussuunnitelmat. Onnettomuustarkasteluja 2/2013

Järvenpään, Keravan ja Tuusulan liikenneturvallisuussuunnitelmat. Onnettomuustarkasteluja 2/2013 Järvenpään, Keravan ja Tuusulan liikenneturvallisuussuunnitelmat Onnettomuustarkasteluja 2/2013 Kalvosarjan sisältö Yleinen onnettomuuskehitys Lähde: Tilastokeskus Onnettomuuksien osalliset Lähteet: Tilastokeskus

Lisätiedot

Alkoholin käytön ja väkivallan muutokset Suomessa. Esa Österberg Alkoholi ja huumeet yksikkö Päihteet ja riippuvuus osasto

Alkoholin käytön ja väkivallan muutokset Suomessa. Esa Österberg Alkoholi ja huumeet yksikkö Päihteet ja riippuvuus osasto Alkoholin käytön ja väkivallan muutokset Suomessa Esa Österberg Alkoholi ja huumeet yksikkö Päihteet ja riippuvuus osasto Esityksen kulku Esityksessä selvitetään ensin lyhyesti miten alkoholi ja väkivalta

Lisätiedot

Alkoholin käytön ja väkivallan muutokset Suomessa. Esa Österberg Alkoholi ja huumeet yksikkö Päihteet ja riippuvuus osasto

Alkoholin käytön ja väkivallan muutokset Suomessa. Esa Österberg Alkoholi ja huumeet yksikkö Päihteet ja riippuvuus osasto Alkoholin käytön ja väkivallan muutokset Suomessa Esa Österberg Alkoholi ja huumeet yksikkö Päihteet ja riippuvuus osasto Esityksen kulku Esityksessä selvitetään ensin lyhyesti miten alkoholi ja väkivalta

Lisätiedot

"MIELI, PÄIHTEET JA AJOKYKY"

MIELI, PÄIHTEET JA AJOKYKY "MIELI, PÄIHTEET JA AJOKYKY" Varsinais-Suomen tutkijalautakunnan terveisiä Mikä Mitä Miten Miksi VT Mika Peltola ORGANISAATIO Liikenne- ja viestintäministeriö Liikenneonnettomuuksien tutkinnan neuvottelukunta

Lisätiedot

LIIKENNETURVA 2009 1

LIIKENNETURVA 2009 1 LIIKENNETURVA 2009 1 Selviytyykö ikäihminen liikenteessä? Ikääntyneiden ihmisten kokonaismäärä ja heidän osuutensa väestöstä kasvaa tulevina vuosikymmeninä huomattavasti. Kiistämätön tosiasia on myös se,

Lisätiedot

Nuorten kuljettajien liikenneturvallisuuden arviointi -työryhmä. Työryhmän puheenjohtaja, liikenneneuvos Anneli Tanttu

Nuorten kuljettajien liikenneturvallisuuden arviointi -työryhmä. Työryhmän puheenjohtaja, liikenneneuvos Anneli Tanttu Nuorten kuljettajien liikenneturvallisuuden arviointi -työryhmä Työryhmän puheenjohtaja, liikenneneuvos Anneli Tanttu Työryhmän tavoitteita ja tehtäviä Arvioida konkreettisia toimenpiteitä, joilla parannettaisiin

Lisätiedot

Tieliikenneonnettomuustilasto

Tieliikenneonnettomuustilasto Liikenne ja matkailu Tieliikenneonnettomuustilasto Tieliikenteessä kuoli ihmistä kesäkuussa Tieliikenteessä sattui kesäkuussa Tilastokeskuksen ennakkotietojen mukaan henkilövahinkoon johtanutta onnettomuutta.

Lisätiedot

Saako lasten seurassa juoda? Vanhempien alkoholinkäyttö ja siihen liittyvät asenteet Juomatapatutkimuksen valossa

Saako lasten seurassa juoda? Vanhempien alkoholinkäyttö ja siihen liittyvät asenteet Juomatapatutkimuksen valossa Saako lasten seurassa juoda? Vanhempien alkoholinkäyttö ja siihen liittyvät asenteet Juomatapatutkimuksen valossa Kirsimarja Raitasalo THL, Alkoholi ja huumeet 11.11.2011 1 Taustaa Alkoholinkulutus on

Lisätiedot

PÄIHDEASIAA ETELÄ- SAVOSSA!

PÄIHDEASIAA ETELÄ- SAVOSSA! PÄIHDEASIAA ETELÄ- SAVOSSA! vihjeet.etela-savo@poliisi.fi Poliisilaki Poliisin tehtävänä on oikeus- ja yhteiskuntajärjestyksen turvaaminen, yleisen järjestyksen ja turvallisuuden ylläpitäminen sekä rikosten

Lisätiedot

Tieliikenneonnettomuudet v : KUNTA MIKKELI

Tieliikenneonnettomuudet v : KUNTA MIKKELI 1 ONNETTOMUUSMÄÄRÄT JA NIIDEN KEHITYS Vuosina 2011-2015 tapahtui 1452 poliisin raportoimaa tieliikenneonnettomuutta (keskimäärin 290 onnettomuutta vuodessa). Onnettomuuksista 14 (3 /v) johti kuolemaan

Lisätiedot

Rattijuopumus. Kaakkois-Suomen liikenneturvallisuusfoorumi 7.5.2015. rikoskomisario Ari Järveläinen 5.5.2015

Rattijuopumus. Kaakkois-Suomen liikenneturvallisuusfoorumi 7.5.2015. rikoskomisario Ari Järveläinen 5.5.2015 Kaakkois-Suomen liikenneturvallisuusfoorumi rikoskomisario Ari Järveläinen 5.5.2015 Rattijuopumus Kuolemaan johtaneiden ja vakavien liikenneonnettomuuksien riskitekijä 1 Yleistä 1,6 promillen rajan ylittyessä

Lisätiedot

Tieliikenneonnettomuudet v : KUNTA KOTKA

Tieliikenneonnettomuudet v : KUNTA KOTKA 1 ONNETTOMUUSMÄÄRÄT JA NIIDEN KEHITYS Vuosina 2011-2015 tapahtui 1386 poliisin raportoimaa tieliikenneonnettomuutta (keskimäärin 277 onnettomuutta vuodessa). Onnettomuuksista 4 (1 /v) johti kuolemaan ja

Lisätiedot

Onko liikenne turvallista ja toimivaa ikääntyville?

Onko liikenne turvallista ja toimivaa ikääntyville? Onko liikenne turvallista ja toimivaa ikääntyville? Tuula Taskinen, Liikenneturva Aineiston koonnut Leena Pöysti, Liikenneturva Taustatietoa kyselystä Kyselyt tehtiin syksyllä 2015 Liikenneturvan tapahtumissa

Lisätiedot

Tieliikenneonnettomuudet v : KUNTA LAPPEENRANTA

Tieliikenneonnettomuudet v : KUNTA LAPPEENRANTA 1 ONNETTOMUUSMÄÄRÄT JA NIIDEN KEHITYS Vuosina 2011-2015 tapahtui 1248 poliisin raportoimaa tieliikenneonnettomuutta (keskimäärin 250 onnettomuutta vuodessa). Onnettomuuksista 13 (3 /v) johti kuolemaan

Lisätiedot

Kasvavan rajaliikenteen hallinta

Kasvavan rajaliikenteen hallinta Kasvavan rajaliikenteen hallinta Lapin liikenneturvallisuusfoorumi 2014 Poliisitarkastaja Jari Pajunen Sisäministeriö / Poliisiosasto Esityksen sisältö Itäliikkuvuuden kasvuun varautuminen Kansainvälinen

Lisätiedot

Nuorison liikenneturvallisuus. Keski-Suomen liikenneturvallisuusfoorumi

Nuorison liikenneturvallisuus. Keski-Suomen liikenneturvallisuusfoorumi Nuorison liikenneturvallisuus Keski-Suomen liikenneturvallisuusfoorumi 6.10.2016 Mikä on Onnettomuustietoinstituutti? Onnettomuustietoinstituutti (OTI) tekee työtä ennaltaehkäistäkseen liikenneonnettomuuksia

Lisätiedot

Tieliikenneonnettomuudet v : KUNTA HÄMEENLINNA

Tieliikenneonnettomuudet v : KUNTA HÄMEENLINNA 1 ONNETTOMUUSMÄÄRÄT JA NIIDEN KEHITYS Vuosina 2011-2015 tapahtui 1450 poliisin raportoimaa tieliikenneonnettomuutta (keskimäärin 290 onnettomuutta vuodessa). Onnettomuuksista 13 (3 /v) johti kuolemaan

Lisätiedot

Nuoret liikenteessä. Antero Lammi Koulutuspäällikkö

Nuoret liikenteessä. Antero Lammi Koulutuspäällikkö Nuoret liikenteessä Antero Lammi Koulutuspäällikkö Nuorten vakavissa onnettomuuksissa on usein iso kasauma riskejä Nuorten liikenneturvallisuustilanne Vuonna 2009 18-20 vuotiaita kuolleita 30 ja loukkaantuneita

Lisätiedot

Tieliikenneonnettomuudet v : KUNTA LAPPEENRANTA

Tieliikenneonnettomuudet v : KUNTA LAPPEENRANTA 1 ONNETTOMUUSMÄÄRÄT JA NIIDEN KEHITYS Vuosina 2010-2014 tapahtui 1436 poliisin raportoimaa tieliikenneonnettomuutta (keskimäärin 287 onnettomuutta vuodessa). Onnettomuuksista 12 (2 /v) johti kuolemaan

Lisätiedot

Turun seudun liikenneturvallisuussuunnitelma. Onnettomuusanalyysi Muistio 12.8.2011

Turun seudun liikenneturvallisuussuunnitelma. Onnettomuusanalyysi Muistio 12.8.2011 Turun seudun liikenneturvallisuussuunnitelma Onnettomuusanalyysi Muistio 12.8.2011 Sisällys 1.... Taustaa... 3 2.... Tilastokeskuksen onnettomuusaineisto vuosilta 2001-2010... 4 2.1. Kuntien tilastot 4

Lisätiedot

Tieliikenneonnettomuudet v : KUNTA RUOKOLAHTI

Tieliikenneonnettomuudet v : KUNTA RUOKOLAHTI 1 ONNETTOMUUSMÄÄRÄT JA NIIDEN KEHITYS Vuosina 2011-2015 tapahtui 116 poliisin raportoimaa tieliikenneonnettomuutta (keskimäärin 23 onnettomuutta vuodessa). Onnettomuuksista 3 (1 /v) johti kuolemaan ja

Lisätiedot

Tieliikenneonnettomuudet v : KUNTA IITTI

Tieliikenneonnettomuudet v : KUNTA IITTI 1 ONNETTOMUUSMÄÄRÄT JA NIIDEN KEHITYS Vuosina 21-214 tapahtui 28 poliisin raportoimaa tieliikenneonnettomuutta (keskimäärin 56 onnettomuutta vuodessa). Onnettomuuksista 3 (1 /v) johti kuolemaan ja 57 (11

Lisätiedot

Tieliikenneonnettomuudet v : KUNTA HÄMEENLINNA

Tieliikenneonnettomuudet v : KUNTA HÄMEENLINNA 1 ONNETTOMUUSMÄÄRÄT JA NIIDEN KEHITYS Vuosina 2011-2015 tapahtui 1450 poliisin raportoimaa tieliikenneonnettomuutta (keskimäärin 290 onnettomuutta vuodessa). Onnettomuuksista 13 (3 /v) johti kuolemaan

Lisätiedot

Tieliikenteen turvallisuus

Tieliikenteen turvallisuus Liikenneneuvos Anneli Tanttu 1 Tieliikenteessä ovat mukana kaikki kansalaiset Tieliikennejärjestelmä on avoin järjestelmä, jossa jokainen tienkäyttäjä tekee päätöksiä ja valintoja Rautatie- ja tieliikenteen

Lisätiedot

Tieliikenneonnettomuudet v. 2011: Lapinlahti

Tieliikenneonnettomuudet v. 2011: Lapinlahti 1 ONNETTOMUUSMÄÄRÄT JA NIIDEN KEHITYS Vuonna 2011 tapahtui 69 poliisin raportoimaa tieliikenneonnettomuutta (vuonna 2010 luku oli 64). Onnettomuuksista 1 johti kuolemaan ja 23 loukkaantumiseen. Onnettomuuksissa

Lisätiedot

Ajoterveys tilastojen valossa. PAMK seminaari Kalle Parkkari

Ajoterveys tilastojen valossa. PAMK seminaari Kalle Parkkari Ajoterveys tilastojen valossa PAMK seminaari 27.10.2016 Kalle Parkkari Säädöksiä (Trafin ajoterveysohjeesta) Tieliikenteen ajoterveyteen liittyvää sääntelyä on useissa eri kohdissa: - EU-direktiivissä

Lisätiedot

Tieliikenneonnettomuudet v. 2010: Kontiolahti

Tieliikenneonnettomuudet v. 2010: Kontiolahti 1 ONNETTOMUUSMÄÄRÄT JA NIIDEN KEHITYS Vuonna 2010 tapahtui 44 poliisin raportoimaa tieliikenneonnettomuutta (vuonna 2009 luku oli 71). Onnettomuuksista 0 johti kuolemaan ja 10 loukkaantumiseen. Onnettomuuksissa

Lisätiedot

Kalvosarja nuorten kuljettajien ajo-opetukseen 2013. Liikennevakuutuskeskus (LVK), Vakuutusyhtiöiden liikenneturvallisuustoimikunta (VALT)

Kalvosarja nuorten kuljettajien ajo-opetukseen 2013. Liikennevakuutuskeskus (LVK), Vakuutusyhtiöiden liikenneturvallisuustoimikunta (VALT) Kalvosarja nuorten kuljettajien ajo-opetukseen Liikennevakuutuskeskus (LVK), Vakuutusyhtiöiden liikenneturvallisuustoimikunta (VALT) 1 Sisältö Liikennevakuutuskeskuksen tehtävät lyhyesti Liikennevakuutuksesta

Lisätiedot

HE 36/2008 vp. Hallituksen esitys Eduskunnalle laeiksi alkolukolla valvotusta ajo-oikeudesta ja tieliikennelain muuttamisesta

HE 36/2008 vp. Hallituksen esitys Eduskunnalle laeiksi alkolukolla valvotusta ajo-oikeudesta ja tieliikennelain muuttamisesta Hallituksen esitys Eduskunnalle laeiksi alkolukolla valvotusta ajo-oikeudesta ja tieliikennelain muuttamisesta ESITYKSEN PÄÄASIALLINEN SISÄLTÖ Esityksessä ehdotetaan säädettäväksi laki alkolukolla valvotusta

Lisätiedot

Katsaus Lapin päihdetilanteeseen

Katsaus Lapin päihdetilanteeseen Katsaus Lapin päihdetilanteeseen Rundi 2013 Tupakka, päihteet- ja (raha)pelit, -varhaisen puuttumisen työvälineitä haittojen ehkäisyyn Ylitarkastaja Marika Pitkänen Lapin aluehallintovirasto Lapin aluehallintovirasto

Lisätiedot

Tieliikenneonnettomuustilasto

Tieliikenneonnettomuustilasto Liikenne ja matkailu Tieliikenneonnettomuustilasto, marraskuu Tieliikenteessä kuoli ihmistä marraskuussa Tilastokeskuksen ennakkotietojen mukaan tieliikenteessä sattui marraskuussa henkilövahinkoon johtanutta

Lisätiedot

ETELÄ-KYMENLAAKSON LIIKENNETURVALLISUUSSUUNNITELMA

ETELÄ-KYMENLAAKSON LIIKENNETURVALLISUUSSUUNNITELMA ETELÄ-KYMENLAAKSON LIIKENNETURVALLISUUSSUUNNITELMA Esittelykalvot: Onnettomuusanalyysi, Analyysi tutkijalautakuntien kuolemaan johtaneista onnettomuuksista Etelä-Kymenlaakson alueella 2004 2013, onnettomuuskustannukset

Lisätiedot

Hallituksen esitys Eduskunnalle laeiksi rikoslain 23 luvun, tieliikennelain 76 :n ja liikennevakuutuslain 7 ja 20 :n muuttamisesta

Hallituksen esitys Eduskunnalle laeiksi rikoslain 23 luvun, tieliikennelain 76 :n ja liikennevakuutuslain 7 ja 20 :n muuttamisesta Hallituksen esitys Eduskunnalle laeiksi rikoslain 23 luvun, tieliikennelain 76 :n ja liikennevakuutuslain 7 ja 20 :n muuttamisesta ESITYKSEN PÄÄASIALLINEN SISÄLTÖ Esityksessä ehdotetaan muutettavaksi rikoslain

Lisätiedot

Vanhempien alkoholinkäyttö ja lasten kokemat haitat

Vanhempien alkoholinkäyttö ja lasten kokemat haitat Vanhempien alkoholinkäyttö ja lasten kokemat haitat Marja Holmila 18.9.2012 Marja Holmila: Vanhempien ja aikuisten alkoholinkäyttö lapsen näkökulmasta 1 Esityksen rakenne 1. Päihteitä ongelmallisesti käyttävien

Lisätiedot

Tieliikenneonnettomuustilasto

Tieliikenneonnettomuustilasto Liikenne ja matkailu Tieliikenneonnettomuustilasto, tammikuu Tieliikenteessä kuoli ihmistä tammikuussa Tilastokeskuksen ennakkotietojen mukaan tieliikenteessä sattui tammikuussa 9 henkilövahinkoon johtanutta

Lisätiedot

HE 15/2005 vp. Esityksessä ehdotetaan säädettäväksi määräaikainen

HE 15/2005 vp. Esityksessä ehdotetaan säädettäväksi määräaikainen Hallituksen esitys Eduskunnalle laeiksi alkolukolla valvotun ajo-oikeuden kokeilemisesta ja tieliikennelain väliaikaisesta muuttamisesta Esityksessä ehdotetaan säädettäväksi määräaikainen laki alkolukolla

Lisätiedot

Tieliikenneonnettomuudet v : KUNTA REISJÄRVI

Tieliikenneonnettomuudet v : KUNTA REISJÄRVI 1 ONNETTOMUUSMÄÄRÄT JA NIIDEN KEHITYS Vuosina 01-016 tapahtui 59 poliisin raportoimaa tieliikenneonnettomuutta (keskimäärin 1 onnettomuutta vuodessa). Onnettomuuksista 0 (0 /v) johti kuolemaan ja 10 (

Lisätiedot

Vuoden 2004 veronmuutos ja väkivalta

Vuoden 2004 veronmuutos ja väkivalta Tiedosta hyvinvointia 1 Vuoden 24 veronmuutos ja väkivalta Esa Österberg Alkoholi- ja huumetutkimus Stakes Tiedosta hyvinvointia 2 Vuonna 24 Suomen alkoholioloissa tapahtui kolme merkittävää muutosta:

Lisätiedot

Sairauskohtaukset liikenteessä

Sairauskohtaukset liikenteessä Sairauskohtaukset liikenteessä LL Antti Pellinen, Lappeenranta 05.05.2015 13.15-13.45 Lääkäri, ikä 54v, työterveys, kuntoutus, sotilaslääkäri, liikenne- ja liikuntalääketiede. Tutkijalautakuntatyö 25 vuotta,

Lisätiedot

Järvenpään, Keravan ja Tuusulan liikenneturvallisuussuunnitelmat. Onnettomuustarkasteluja 11.1.2013

Järvenpään, Keravan ja Tuusulan liikenneturvallisuussuunnitelmat. Onnettomuustarkasteluja 11.1.2013 Järvenpään, Keravan ja Tuusulan liikenneturvallisuussuunnitelmat Onnettomuustarkasteluja 11.1.2013 Kalvosarjan sisältö Yleinen onnettomuuskehitys Lähde: Tilastokeskus Onnettomuuksien osalliset Lähteet:

Lisätiedot

Tehtävä 1. Ajankäyttö. Seurasin viikon ajan vuorokauden ajankäyttöäni ja tein siitä taulukon ja sektoridiagrammin. Läksyjen teko.

Tehtävä 1. Ajankäyttö. Seurasin viikon ajan vuorokauden ajankäyttöäni ja tein siitä taulukon ja sektoridiagrammin. Läksyjen teko. Venla Koskelainen Tehtävä 1. Ajankäyttö Seurasin viikon ajan vuorokauden ajankäyttöäni ja tein siitä taulukon ja sektoridiagrammin. Päivämäärä Nukkuminen Syöminen Koulussa olo Läksyjen teko Harrastukset

Lisätiedot

Tieliikenteen turvallisuusindikaattorit 1.0

Tieliikenteen turvallisuusindikaattorit 1.0 Muistio 1(25) 1.2.2013 Tieliikenteen turvallisuusindikaattorit 1.0 1.2.2013 Teemu Toivanen, Marita Löytty, Anders Granfelt Päivämäärä Muutos Tekijä 2(25) Sisällys 1 Johdanto... 5 1.1 Lähtökohdat ja tavoitteet...

Lisätiedot

Oikeuslääketieteellisten ruumiinavauksien

Oikeuslääketieteellisten ruumiinavauksien Oikeuslääketiede Lääke, myrkky, huume vai taasko viina? Erkki Vuori, Ilkka Ojanperä, Riitta-Leena Ojansivu ja Raija Nieminen Suomalainen kuolemansyyn selvitys on kattava ja perusteellinen. Oikeuskemiallisten

Lisätiedot

Rattijuopumus - osa laajempaa yhteiskunnallista ongelmaa

Rattijuopumus - osa laajempaa yhteiskunnallista ongelmaa Poliisin liikenneturvallisuusseminaari 26.-27.10.2016 Rattijuopumus - osa laajempaa yhteiskunnallista ongelmaa Marita Löytty Vastuullinen liikenne. Rohkeasti yhdessä. Tausta & lähdeaineisto: Alkuperäinen

Lisätiedot

Psykiatriset sairaudet ja ajokyky: yleiskatsaus. Jyrki Korkeila Psykiatrian professori, TY Ylilääkäri Harjavallan sairaala

Psykiatriset sairaudet ja ajokyky: yleiskatsaus. Jyrki Korkeila Psykiatrian professori, TY Ylilääkäri Harjavallan sairaala Psykiatriset sairaudet ja ajokyky: yleiskatsaus Jyrki Korkeila Psykiatrian professori, TY Ylilääkäri Harjavallan sairaala Korkeila 1 Itsemurhariski: Trafi Psykiatriseen tai muuhun sairauteen liittyvä itsemurhavaara

Lisätiedot

Maastoliikenteen onnettomuudet

Maastoliikenteen onnettomuudet Kuva: Reijo Köngäs Maastoliikenteen onnettomuudet Lapin liikenneturvallisuusfoorumi, Rovaniemi 12.11.2015 DI Noora Airaksinen, Sito Ympäristösi parhaat tekijät 2 Tausta Henkilövahinkoon johtaneista maastoliikenneonnettomuuksista

Lisätiedot

Kevyen liikenteen turvallisuus taajamissa

Kevyen liikenteen turvallisuus taajamissa Finnish-Russian Road Traffic Safety Days, Helsinki Kevyen liikenteen turvallisuus taajamissa Kuolemaan johtaneiden onnettomuuksien vähentäminen liikennejärjestelyjä kehittämällä S. Laapotti 14.2.2013,

Lisätiedot

Rattijuopon sosiaalinen tausta ja kuolleisuus. Karoliina Karjalainen AHTS seminaari 25.10.2012

Rattijuopon sosiaalinen tausta ja kuolleisuus. Karoliina Karjalainen AHTS seminaari 25.10.2012 Rattijuopon sosiaalinen tausta ja kuolleisuus Karoliina Karjalainen AHTS seminaari 25.10.2012 Tausta Rattijuoppojen taustaa tutkittu verraten vähän Rattijuopon elämänkaari -tutkimus Suomen Akatemian rahoitus

Lisätiedot

LIIKENNE, LIIKKUMINEN JA LIIKENNETURVALLISUUS PROJEKTI INTEGROITUNA TERVEYSTIETOA JA MATEMATIIKKAA

LIIKENNE, LIIKKUMINEN JA LIIKENNETURVALLISUUS PROJEKTI INTEGROITUNA TERVEYSTIETOA JA MATEMATIIKKAA Nea Myllylä 8b LIIKENNE, LIIKKUMINEN JA LIIKENNETURVALLISUUS PROJEKTI INTEGROITUNA TERVEYSTIETOA JA MATEMATIIKKAA Pidin viiden arkipäivän ajan päiväkirjaa siitä, mihin käytin vuorokaudessa aikani. Päivämäärä

Lisätiedot

RAUMAN SEUDUN KUNTIEN LIIKENNETURVALLISUUSSUUNNITELMAT ONNETTOMUUSTARKASTELUT

RAUMAN SEUDUN KUNTIEN LIIKENNETURVALLISUUSSUUNNITELMAT ONNETTOMUUSTARKASTELUT RAUMAN SEUDUN KUNTIEN LIIKENNETURVALLISUUSSUUNNITELMAT ONNETTOMUUSTARKASTELUT 15.6.2016 KALVOSARJAN SISÄLTÖ 1. Tilastokeskuksen/poliisin tilastot Onnettomuuskehitys ja uhrit Onnettomuusluokat ja -tyypit

Lisätiedot

IKÄÄNTYNEIDEN KULJETTAJIEN TERVEYSRISKIT ONNETTOMUUKSIEN TAUSTALLA

IKÄÄNTYNEIDEN KULJETTAJIEN TERVEYSRISKIT ONNETTOMUUKSIEN TAUSTALLA IKÄÄNTYNEIDEN KULJETTAJIEN TERVEYSRISKIT ONNETTOMUUKSIEN TAUSTALLA Itä-Suomen liikenneturvallisuusfoorumi 1.6.2016 Juhani Kalsi, Silmätautien erikoistuva lääkäri, KYS Pohjois-Savon liikenneonnettomuuksien

Lisätiedot

Tieliikenneonnettomuustilasto

Tieliikenneonnettomuustilasto Liikenne ja matkailu Tieliikenneonnettomuustilasto, joulukuu Tieliikenteessä kuoli ihmistä joulukuussa Tilastokeskuksen ennakkotietojen mukaan tieliikenteessä sattui joulukuussa henkilövahinkoon johtanutta

Lisätiedot

EU:n liikenneturvallisuusohjelma tuottaa hyviä tuloksia tavoite 25 000 ihmishengen säästämisestä Euroopan teillä voidaan saavuttaa vuonna 2010

EU:n liikenneturvallisuusohjelma tuottaa hyviä tuloksia tavoite 25 000 ihmishengen säästämisestä Euroopan teillä voidaan saavuttaa vuonna 2010 IP/07/584 Bryssel, 27 april 2007 EU:n liikenneturvallisuusohjelma tuottaa hyviä tuloksia tavoite 25 000 ihmishengen säästämisestä Euroopan teillä voidaan saavuttaa vuonna 2010 Euroopan komissio käynnisti

Lisätiedot

Tieliikenneonnettomuustilasto 2015

Tieliikenneonnettomuustilasto 2015 Liikenne ja matkailu 2016 Tieliikenneonnettomuustilasto 2015 Tieliikenteessä menehtyi 266 ihmistä vuonna 2015 Tilastokeskuksen ennakkotietojen mukaan vuonna 2015 tapahtui 5 164 henkilövahinkoon johtanutta

Lisätiedot

Uudenmaan ELY-keskuksen tervehdys

Uudenmaan ELY-keskuksen tervehdys Uudenmaan ELY-keskuksen tervehdys Yleisötilaisuus 23.10.2013 Mäntsälä Liikennejärjestelmäasiantuntija Päivi Ylipaavalniemi, Uudenmaan ELY-keskus 24.10.2013 Uudenmaan ELY-keskus Muodostettiin 1.1.2010 yhdistämällä

Lisätiedot

III RIKOLLISUUSKONTROLLI

III RIKOLLISUUSKONTROLLI III RIKOLLISUUSKONTROLLI Tässä jaksossa käsitellään virallisen kontrollijärjestelmän toimintaa kuvailemalla muun muassa rikosten ilmituloa, ilmi tulleiden rikosten selvittämistä, rikoksentekijöiden syytteeseen

Lisätiedot

Tieliikenneonnettomuustilasto 2015

Tieliikenneonnettomuustilasto 2015 Liikenne ja matkailu 17 Tieliikenneonnettomuustilasto 15 Tieliikenneonnettomuuksissa kuoli 7 ja loukkaantui vakavasti 477 ihmistä vuonna 15 Korjattu 19.1.17. Liitetaulukko korjattu. Tilastokeskuksen mukaan

Lisätiedot

Vakava väkivaltarikollisuus. Venla Salmi Erikoistutkija, kriminologian dosentti Oikeuspoliittinen tutkimuslaitos

Vakava väkivaltarikollisuus. Venla Salmi Erikoistutkija, kriminologian dosentti Oikeuspoliittinen tutkimuslaitos Vakava väkivaltarikollisuus Venla Salmi Erikoistutkija, kriminologian dosentti Oikeuspoliittinen tutkimuslaitos Henkirikollisuus Henkirikosten määrän kehitys Poliisin tietoon tulleet henkirikokset (murha,

Lisätiedot

Liikenneturvallisuustilanne Varsinais-Suomen ja Satakunnan alueella. Onnettomuusanalyysi ja toimintaympäristön muutokset

Liikenneturvallisuustilanne Varsinais-Suomen ja Satakunnan alueella. Onnettomuusanalyysi ja toimintaympäristön muutokset Liikenneturvallisuustilanne Varsinais-Suomen ja Satakunnan alueella Onnettomuusanalyysi ja toimintaympäristön muutokset Liikenneonnettomuuksien kehitys tienpitäjän mukaan Varsinais-Suomen ELY-keskuksen

Lisätiedot

Väsymys ja liikenne. Mikael Sallinen

Väsymys ja liikenne. Mikael Sallinen Väsymys ja liikenne Mikael Sallinen 1 1) Ajonaikainen väsymys 2) Keinot vähentää ajonaikaista väsymystä 2 Mitä vireys ja väsymys ovat? Vireys on elimistön ja erityisesti aivojen yleinen aktiivisuustaso.

Lisätiedot

LIIKENNETURVALLISUUSTILANNE JANAKKALASSA. Onnettomuusanalyysia vuosista 2002-2011

LIIKENNETURVALLISUUSTILANNE JANAKKALASSA. Onnettomuusanalyysia vuosista 2002-2011 LIIKENNETURVALLISUUSTILANNE JANAKKALASSA Onnettomuusanalyysia vuosista - Janakkalan kunnan alueella tapahtuu vuosittain noin kaksikymmentä henkilövahinkoihin johtavaa liikenneonnettomuutta. Liikenneonnettomuuksissa

Lisätiedot