TIIVISTELMÄ VERKOSTOYHTEISTYÖSTÄ KAUDELLA

Transkriptio

1 VALTAKUNNALLINEN SOSIAALITYÖN YLIOPISTOVERKOSTO TOIMINTASUUNNITELMA VUOSILLE

2 Sisällys TIIVISTELMÄ Verkostoyhteistyön tausta ja tavoitteet Organisaatio Rahoitus PERUSKOULUTUSYHTEISTYÖ Peruskoulutusyhteistyön tavoitteet AHOT-käytäntöjen kehittäminen Valintayhteistyö sosiaalityön koulutuksessa Käytännön opetuksen kehittäminen ERIKOISSOSIAALITYÖNTEKIJÄN KOULUTUS Erikoistumisen tarve sosiaalityössä Ammatillisena lisensiaatintutkintona järjestettävä erikoissosiaalityöntekijän koulutus Uusimuotoinen erikoissosiaalityöntekijän koulutus TOHTORIKOULUTUSYHTEISTYÖ Tohtorikoulutusyhteistyön tarve ja tavoitteet Tohtorikoulutuksen kansainvälisten yhteyksien kehittäminen Toiminta ja tapahtumat KANSAINVÄLINEN TOIMINTA JA YHTEISTYÖ OPETUKSEN VERKKOVÄLITTEISYYDEN JA MONIMUOTOISUUDEN KEHITTÄMINEN SOSIAALITYÖN TUTKIMUKSEN VAHVISTAMINEN JA TUTKIMUSYHTEISTYÖ Liitteet

3 TIIVISTELMÄ VERKOSTOYHTEISTYÖSTÄ KAUDELLA Valtakunnalliseen sosiaalityön yliopistoverkosto Sosnetin muodostavat kaikki kuusi sosiaalityön koulutusyksikköä Helsingin, Itä-Suomen, Jyväskylän, Lapin, Tampereen ja Turun yliopistoissa. Sosnet perustettiin vuonna 1999, ja sitä koordinoi Lapin yliopisto. Sosnetin keskeiset yhteistyön tavoitteet ovat sosiaalityön koulutuksen ja tutkimuksen kehittäminen, sosiaalityön ammatillisen osaamisen vahvistaminen tutkimukseen perustuvan opetuksen avulla, kunkin yliopiston erityisosaamisen hyödyntäminen valtakunnallisesti, opetusyhteistyön ja opetustarjonnan kehittäminen, yliopistokohtaisen erityisosaamisen syventäminen, jatkotutkintoihin liittyvän yhteistyön lisääminen sekä opetus- ja tutkimusklinikoiden käytön tehostaminen opetuksen apuna. Verkoston tehtävänä on sosiaalityön valtakunnallisena yhteistyönä: Järjestää jatkokoulutuksena suoritettava sosiaalityön erikoistumiskoulutus: Sosnet on järjestänyt vuodesta 2000 lähtien ammatillisena lisensiaatintutkintona suoritettavaa erikoissosiaalityöntekijän koulutusta. Erikoistumiskoulutus on johtanut yhteiskunta- tai valtiotieteiden lisensiaatin tutkintoon valitulla sosiaalityön erikoisalalla (Opetus- ja kulttuuriministeriön asetus koulutusvastuun täsmentämisestä ja erikoistumiskoulutuksista 568/2005). Koulutuksessa on opiskellut 96 opiskelijaa kerrallaan, ja siitä on vastannut yhteistyössä kymmenen osa-aikaista (50 %) professoria ja yliopistonlehtoria. Erikoistumiskoulutuksia koskeva koulutusjärjestelmä ja lainsäädäntö muuttuivat vuoden 2015 alussa, jonka myötä Sosnet valmisteli uusimuotoisen erikoissosiaalityöntekijän koulutuksen (70 op) käynnistymistä neljällä erikoisalalla vuodesta 2016 alkaen. Toimintavuonna 2016 valmistellaan erikoisalojen opetussuunnitelman rakennetta ja sisältöjä sekä koulutuksen järjestämistä yliopistojen yhteistyönä neljällä erikoisalalla. Tavoitteena on vaikuttaa aktiivisesti sosiaalihuollon koulutus-, tutkimus- ja kehittämistoiminnan erityisvaltionosuusjärjestelmän aikaansaamiseksi osana sote-uudistusta. Erikoistumiskoulutuksen erillinen toimintasuunnitelma on tämän toimintasuunnitelman liitteenä. Toteuttaa valtakunnallista tutkijakoulutusta: Sosiaalityön tohtorikoulutusyhteistyö käynnistyi vuonna Valtakunnallisen tutkijakoulujärjestelmän lakattua Sosnet on pitänyt edelleen tärkeänä yliopistokohtaisen tohtorikoulutuksen ohella jatkaa sosiaalityön alakohtaista tohtorikoulutusyhteistyötä. Tohtorikoulutusyhteistyö organisoitiin uudelleen vuonna Tavoitteena on valtakunnallisena yhteistyönä järjestää sosiaalityön tohtorikoulutukseen liittyvää opetusta ja ohjausta tieteenalan sisältöjen ja sen metodisten lähtökohtien osalta. Toimintojen läpileikkaavina periaatteina ovat sosiaalityön tutkimusperustan vahvistaminen sekä kansainvälisyyden tukeminen sosiaalityön tohtorikoulutuksessa. Tohtorikoulutusverkostossa opiskelee vuosien aikana noin 25 tohtorikoulutettavaa. Valtakunnallisen yhteistyön ohella yhteistyötä kehitetään erityisesti pohjoismais-baltialaisessa yhteistyössä osana Nordic-Baltic Doctoral Network in Social Work -verkostoa sekä yhteistyössä Graduate School of Chinese Academy of Social Sciencesin kanssa. Yhteistyön kehittämiseen saatiin CIMOn Kiina-ohjelmasta kaksivuotisen hankerahoituksen vuosille Edistää yhteistyötä peruskoulutuksessa: Keskeinen osa peruskoulutusyhteistyötä on sosiaalityön yliopistokohtaisen profiloitumisen ja tarkoituksenmukaisen työnjaon kehittäminen yhteisesti sovittavalla tavalla. Yliopistoissa ja sosiaali- ja terveydenhuollossa on meneillään isoja uudistuksia, joissa sosiaalityön osalta Sosnet on tärkeä rakenteellisia uudistuksia valmistelema yhteistyöinstrumentti. Toimintakautena yhteistyö painottuu sosiaalityön koulutuksen rakenteellisiin kysymyksiin sekä mm. aikaisemmin hankitun osaamisen tunnustamisen käytäntöjen kehittämisen valtakunnallisessa yhteistyössä. Kesän pääsykoevalinnassa tehtävä yhteistyö on merkittävä osa verkoston toimintaa hyödyttäen kaikkia mukana olevia yksiköitä. Vuonna 2016 valintakokeesta vastaa Turun yliopisto. Tavoitteena on selvittää käytännön opettajien koulutusten valtakunnallisen oppimisympäristön tai osittaisen yhteisen koulutuksen kehittämistä ja pilotointia. 3

4 Tuottaa yhteistyössä verkkopohjaisia opetusratkaisuja: Verkko-opetuksen ja verkkovälitteisten opetusratkaisujen kehittäminen käynnistyi vuonna Sosnet on kehittää verkko-opetuksessa sekä verkkovälitteisessä ja sulautuvassa opetuksessa käytettävää oppimateriaalia ja opintokokonaisuuksia perus- ja jatkokoulutuksen tarpeisin sekä toteuttaa valtakunnallista verkkoopetusta. Lisäksi verkosto edistää sosiaalityön opettajien ja tutkijoiden verkkopedagogista osaamista. Kehittämistyö kohdentuu erityisesti verkkovälitteisten ratkaisujen avulla tuotettavien oppimateriaalien tuottamiseen sekä valtakunnallisen verkko-opetuksen toteuttamiseen. Valtakunnallisessa opetuksessa on tarjolla lukuvuosittain n verkkokurssia. Sosnetin Soppi-oppimisympäristöön ( on koottu verkkovälitteiseen opetusyhteistyöhön liittyvät materiaalit. Verkko-opetusyhteistyöstä vastaa koordinaattorina toimiva yliopisto-opettaja Itä-Suomen yliopistossa. Kehittää ja parantaa koulutusta ja sen laatua: Sosnetin toimintojen läpileikkaavana tavoitteena on sosiaalityön koulutuksen ja sen laadun kehittäminen ja parantaminen. Sosiaalityön toimintaympäristön kokonaisvaltainen muutos (sote-uudistus, sosiaalihuoltolaki, ammattihenkilölaki) tuottaa tarpeen uudistaa myös koulutusta. Sosnet kehittää sosiaalityön koulutusta yksiköiden kanssa toteuttamalla yhteistä opetusta, tiivistämällä opetusyhteistyötä kaikilla tutkintotasoilla, uudistamalla sosiaalityön koulutuksen rakenteita ja sisältöjä ja tarjoamalla pedagogista tukea monimuotoopetukseen. Koulutuksen ja sen laadun parantamiseksi Sosnet tekee tiivistä yhteistyötä yhteistyökumppaneiden kanssa ja tekee aktiivista vaikuttamistyötä kehittämis- ja lainsäädäntöhankkeissa. Aktiivista vaikuttamistyötä tehdään erityisesti sosiaalityön aloituspaikkojen pysyväksi lisäämiseksi sekä sosiaalihuollon koulutus-, tutkimus- ja kehittämistoiminnan erityisvaltionosuusjärjestelmän aikaansaamiseksi. Parantaa tutkimuksen kansainvälistymistä: Sosnetin kansainvälisen toiminnan painopiste on vahvasti tohtorikoulutuksen ja tutkimuksen kansainvälistämisessä. Pohjoismais-baltialainen tohtorikoulutusverkosto The Nordic-Baltic Doctoral Network in Social Work on järjestänyt vuosittain kesäkoulun vuodesta 2009 saakka. Sosnet käynnisti vuonna 2013 yhteistyön kiinalaisen Graduate School of Chinese Academy of Social Sciencesin kanssa sekä on saanut kaksi hankerahoitusta CIMO:lta yhteistyön kehittämiseen. Yhteistyössä painottuu tohtorikoulutus, mutta sitä laajennetaan tutkimusyhteistyöhön sekä opettaja- ja opiskelijavaihtoon. Sosnet tekee yhteistyötä pohjoismaisten, eurooppalaisten ja maailmanlaajuisten sosiaalityön koulutuksen ja tutkimuksen järjestöjen kanssa. Tehdä tutkimusyhteistyötä: Sosnetin tutkimusyhteistyö kohdentuu erityisesti yhteisten tutkimushankkeiden suunnitteluun ja rakentamiseen, sosiaalityön tutkimustoiminnan kokoamiseen ja valtakunnallisen tutkimuskokonaisuuden jäsentämiseen ja tutkimusohjelman laatimiseen. Ajankohtainen sosiaali- ja terveydenhuollon kokonaisuudistus nostaa esille tarpeen selvittää, minkälaisia osaajia tuleva yhteiskunta tarvitsee kansalaisten ja asiakkaiden tarpeisiin sekä palvelurakenteiden tuottamiin haasteisiin vastaamassa. Sosnet on mukana valmistelemassa aihepiiristä tutkimushanketta laajassa yhteistyöverkostossa. Lisäksi yhteistyötä tehdään Sosiaalityön tutkimuksen seuran kanssa. Sosnetissa tehtävän verkostoyhteistyön painopisteet ja keskeisimmät haasteet vuosina ovat: Sosiaalityön perustutkintokoulutuksen rakenteellisten ja sisällöllisten kysymysten linjaaminen, yliopistojen profiloinnin edistäminen sekä hyväksilukukäytäntöjen kehittäminen. Korkeakoulujen erikoistumiskoulutusuudistuksen toimeenpano. Aktiivinen vaikuttaminen sosiaalihuollon koulutuksen ja tutkimuksen erityisvaltionosuusjärjestelmän aikaansaamiseksi. Valtakunnallisen tohtorikoulutusyhteistyön jatkaminen ja kehittäminen sekä erityisetsi kansainvälistymisen edistäminen. Kiina-yhteistyön kehittäminen ja juurruttaminen tohtorikoulutukseen ja yhteistyön laajentaminen muille koulutuksen osa-alueille sekä tutkimukseen. Verkkovälitteisten ratkaisujen avulla tuotettavien oppimateriaalien kehittäminen sekä valtakunnallisen verkko-opetuksen tuottaminen yhteistyössä. Verkostoyhteistyön edellyttämän rahoituksen pitkäjänteinen ja riittävä turvaaminen. 4

5 1 VERKOSTOYHTEISTYÖN PERUSTELUT JA ORGANISOITUMINEN 1.1 Verkostoyhteistyön tausta ja tavoitteet Sosiaalityön koulutusta antavat yliopistot tiivistivät suunnitelmallisesti yhteistyötään ja rakensivat yhteistyöverkostoa jo 1990-luvulla. Toiminta käynnistettiin 1991 perusopetuksen kehittämiseen liittyvällä opetuksen vaihtopankkijärjestelmällä. Samana vuonna laitosten keskinäisesti asettama työryhmä esitti ensimmäistä kertaa lisensiaatintutkintona suoritettavan erikoistumiskoulutuksen käynnistämistä. Vuonna 1995 aloitettiin yhteinen Sosiaalityön ja sosiaalipalveluiden valtakunnallinen tutkijakoulu. Opetusministeriön kutsuma selvityshenkilö dosentti Anneli Pohjola laati vuonna 1998 tukenaan sosiaalityön koulutuksesta vastaavat professorit, sosiaalityön koulutuksen kehittämistä koskevan kokonaisesityksen (Opetusministeriön julkaisuja 57/1998). Selvityshenkilön esityksen pohjalta opetusministeriö ja yliopistot käynnistivät sosiaalityön koulutuksen kehittämishankkeen erityisosa-alueina peruskoulutuksen ja ammatillisen lisensiaatinkoulutuksen kehittäminen. Työskentelyn tuloksena keväällä 1999 asetukseen yhteiskuntatieteellisistä tutkinnoista (245/1994) liitettiin sosiaalityön peruskoulutusta koskeva pykälä 4 a (615/1999) ja syksyllä 2000 sosiaalityön ammatillista lisensiaatintutkintoa koskeva pykälä 14 a (901/2000). Sosiaalityön koulutuksen perusrakenteen jatkuvuus on turvattu myöhemmin toteutuneissa lainsäädäntöuudistuksissa. Vuonna 1999 perustettiin Valtakunnallinen sosiaalityön yliopistoverkosto Sosnet. Vuoden 2000 alussa käynnistettiin ammatillisena lisensiaatintutkintona suoritettava sosiaalityön erikoistumiskoulutus. Maaliskuussa 2000 yliopistot solmivat rehtoreiden allekirjoittaman sopimuksen verkostoyhteistyöhön osallistumisesta koordinaatioyliopistona toimivan Lapin yliopiston kanssa. Verkostosopimus (liite 1) uudistettiin vuonna 2010 yliopistolakiin ja verkoston rahoitusperustaan liittyvien muutosten vuoksi. Sosnetin tehtävänä on vuonna 2010 uudistetun perussopimuksen mukaisesti sosiaalityön valtakunnallisena yhteistyönä: järjestää sosiaalityön erikoistumiskoulutusta toteuttaa valtakunnallista tohtorikoulutusta edistää peruskoulutukseen liittyvää yhteistyötä tuottaa yhteistyössä verkkopohjaisia opetusratkaisuja kehittää sosiaalityön koulutusta ja sen laatua parantaa tutkimuksen kansainvälistymistä tehdä tutkimusyhteistyötä. 1.2 Organisaatio Yliopistoverkoston toimintaa johtaa johtoryhmä (ks. kuvio 1), jossa on edustus jokaisesta sosiaalityön koulutusyksiköstä. Sosnetin koulutuspäällikkö toimii johtoryhmän esittelijänä ja sihteerinä. Sosiaalityön koulutusyksiköiden avoimena keskustelufoorumina toteutetaan vuosittain sosiaalityön kevätseminaari, jonka yhteydessä pidetään verkoston yleiskokous, johon kaikki verkoston yliopistojen työntekijät ovat tervetulleita. Vuonna 2016 kevätseminaari järjestetään Kuopiossa teemalla Sosiaalityön koulutus ja kehittäminen. Kevätseminaarin järjestelyvastuu on kiertävä, jolloin vuonna 2017 kevätseminaari pidetään Lapissa ja sen jälkeen vuonna 2018 Tampereella ja vuonna 2019 Helsingissä. 5

6 Yliopistot HY, JY, ISY, LaY, TaY, TY Yliopistojen koulutusyksiköt Valtakunnallinen sosiaalityön yliopistoverkosto Sosnet *kevätseminaari ja yleiskokous Johtoryhmä *koulutusyksiköiden professorit Peruskoulutusyhteistyö * neljä erikoisalaa *työvaliokunta Tohtorikoulutus *neljä teemaryhmää *tutkijakoulun suunnitteluryhmä Verkko-opetus *työvaliokunta Kansainvälinen toiminta * työvaliokunta *työvaliokunta * kelpoisuuskoetyöryhmä Erikoistumiskoulutus Tutkimusyhteistyö *työvaliokunta Kuvio 1. Sosnetin organisoituminen. Sosnetin organisaatio koostuu johtoryhmän ohella työvaliokunnista, joita työskentelee kaikilla Sosnetin tehtäväalueilla. Työvaliokunnat käsittelevät toiminta-alueelleen kuuluvia asioita ja valmistelevat niihin liittyviä esityksiä Sosnetin johtoryhmälle ja yliopistoille. Ne raportoivat toiminnastaan johtoryhmälle. Työvaliokunnat hyödyntävät toiminnassaan monipuolisesti video- ja puhelinkokouksia sekä Moodleoppimisympäristöä. Ne voivat myös tarvittaessa työskennellä yhdessä siltä osin kuin työstettävät asiat ovat yhteisiä. Työvaliokuntien puheenjohtajat osallistuvat tarvittaessa vierailevina asiantuntijoina johtoryhmän kokouksiin, kun siellä käsitellään työvaliokunnan asioita. Terveyden ja hyvinvoinnin laitoksen osallistuu päättävänä jäsenenä johtoryhmään tohtorikoulutusta käsittelevien asioiden osalta. Johtoryhmässä on myös erikoistumiskoulutuksen edustajana erikoistumiskoulutuksen työvaliokunnan puheenjohtaja. Tohtorikoulutusyhteistyötä toteutetaan temaattisissa pienryhmissä, joissa kussakin toimii kolme vastuuohjaajaa. Temaattisten pienryhmien vastuuhenkilöt, tohtorikoulutusyhteistyön johtaja, Sosnetin koulutuspäällikkö ja johtoryhmä muodostavat suunnitteluryhmän, jonka tehtävänä on vastata tohtorikoulutusyhteistyön suunnittelusta ja kehittämisestä sekä toimeenpanosta. Sosnet toteuttaa tiiviisti yhteistyötä alan keskeisten toimijoiden kanssa. Verkoston keskeisiin sidosryhmiin kuuluvia tahoja (mm. OKM, STM, Talentia, sosiaalialan osaamiskeskukset, sosiaalialan ammattikorkeakouluverkosto, tieteenalaverkostot, Sosiaalityön tutkimuksen seura, avoimen yliopiston edustajat) tavataan säännöllisesti lukuisissa yhteistyötapaamisissa. 1.3 Rahoitus Yliopistolain uudistuksessa opetus- ja kulttuuriministeriö lakkautti erikoissosiaalityöntekijän koulutuksen erillisrahoituksen vuoden 2009 lopussa, jonka jälkeen rahoitus on muodostunut opetus- ja kulttuuriministeriön yliopistoille osoittamasta perusrahoituksesta. Sosnetin perussopimus edellyttää 6

7 yliopistojen osallistuvan verkoston rahoitukseen keskenään samansuuruisilla osuuksilla, koska yliopistojen saamat hyödyt ja erikoistumiskoulutuksen vastuut jakautuvat tasaisesti yliopistojen kesken. Vuonna 2010 toteutuneen muutoksen jälkeen toiminnan rahoitus on neuvoteltu kuuden yliopiston keskusja tiedekuntahallinnon kanssa. Osittain yliopistot ovat tehneet rahoituspäätökset myöhään, mikä on merkinnyt lyhytjänteisyyttä ja epävarmuutta yliopistojen heikentyneessä rahoitustilanteessa ja yliopistojen suhtautuessa vaihtelevasti koulutuksen rahoitukseen. Budjettiepävarmuus on edellyttänyt myös erikoistumiskoulutuksen tarpeellisten toimintojen leikkaamista. Yliopistolain hengessä yliopistot tekevät resurssiratkaisunsa itsenäisesti kukin omista painoaloistaan ja prioriteeteistaan käsin, mikä on vaikeuttanut koulutuksen kokonaisuuden kehittämistä valtakunnallisena yhteistyönä. Sosnetin toiminnan rahoitus koostuu kahdesta osasta: yliopistojen verkostoyhteistyöhön osoittamista tehtävistä (osa-aikaiset professorit ja yliopistonlehtorit sekä koulutuspäällikkö), joiden kunkin laskennallinen osuus on noin euroa vuodessa sekä lisäksi yliopistojen osoittamasta toimintarahoituksesta. Tulossopimuskauden toimintarahoitus neuvotellaan vuoden 2016 aikana yliopistojen kanssa. Verkoston tehtävät ja niiden jakautuminen yliopistojen kesken Johtoryhmä teki vuosina päätökset erikoistumiskoulutuksen opetustehtävien sijoittumisesta Sosnetin yliopistoihin. Tavoitteena oli sopia yhteistyössä mukana olevien yliopistojen tasapuolisista vastuista sekä turvata kaikkien erikoisalojen opetus. Päätökset tehtiin perustuen Helsingin, Tampereen ja Turun yliopistojen esitykseen siitä, että jokaisessa yliopistossa olisi kaksi osa-aikaista (50 %) opetustehtävää (professori tai yliopistonlehtori). Tehtävät ovat toimintasuunnitelmaa laadittaessa sovittu yliopistojen vastuulle seuraavasti: Helsingin yliopisto: Hyvinvointipalvelut, professuuri (50 %) Lapsi-, nuoriso- ja perhesosiaalityö, ylipistonlehtoraatti (50 %) Itä-Suomen yliopisto: Hyvinvointipalvelut, professuuri (50 %) Lapsi-, nuoriso- ja perhesosiaalityö, professuuri (50 %) Jyväskylän yliopisto: Rakenteellinen sosiaalityö, professuuri 50 % Rakenteellinen sosiaalityö, yliopistonlehtoraatti (50 %) Lapin yliopisto: Kuntouttava sosiaalityö, professuuri (50 %) Koulutuspäällikkö (100 %) Tampereen yliopisto: Marginalisaatiokysymysten sosiaalityö, professuuri (50 %) Marginalisaatiokysymysten sosiaalityö, yliopistonlehtoraatti (50 %) Turun yliopisto: Lapsi-, nuoriso- ja perhesosiaalityö, professuuri (50 %) Marginalisaatiokysymysten sosiaalityö, opetusvastuu myös Kuntouttavasta sosiaalityöstä, yliopistonlehtoraatti (50 %) Yliopistot vastaavat erikoistumiskoulutuksen tehtävien palkkauksesta ja muista tehtävän hoitamisen kannalta välttämättömistä kustannuksista. Keskeinen erikoistumiskoulutukseen opetustehtäviin liittyvä haaste on ollut koulutuksesta vastaavien tehtävien pysyvyys ja Sosnetin yliopistoissa onkin viime vuosien aikana edetty tehtävien vakinaistamisen suuntaan, mutta osa tehtävistä on edelleen määräaikaisia. Lisäksi Lapin yliopistossa työskentelevät koulutussihteeri (100 %) ja Itä-Suomen yliopistossa verkko-opetuksen koordinaattori (50 %), joiden palkkausmenot katetaan verkoston toimintarahoituksella. 7

8 Verkoston toimintarahoitus Yliopistojen osoittamilla rahoitusosuuksilla verkosto toteuttaa valtakunnallisen sosiaalityön erikoistumiskoulutuksen edellyttämän yhteistyön ja opetuksen, yhteisen verkko-opetuksen kehittämisen ja toteutuksen, sosiaalityön perus- ja jatkokoulutuksen valtakunnallista ja kansainvälistä koulutus- ja tutkimusyhteistyötä sekä verkoston edellyttämän hallinnon. Verkoston rahoituksen käytön suunnittelusta ja toteutuksesta päättää yliopistojen sosiaalityön yksiköiden professoreista koostuva Sosnetin johtoryhmä. Rahoituksen käytöstä raportoidaan toimintakertomuksen yhteydessä ja se toimitetaan verkoston jäsenyliopistoille. Vuosille erikoistumiskoulutuksen toimintarahoitus supistui merkittävästi, noin kolmannekseen aiemmasta. Sosnetin taloussopimusten perusteella yhteistä toimintarahaa on vuodessa euroa vuosina Käytettävissä ovat myös siirtyvät määrärahat. Verkoston toimintarahoituksen määrä tarkoitti verkoston toiminnan supistamista entisestään. Erikoistumiskoulutuksella on myös hyväksytyt opiskelijat ja opetussuunnitelmat vuoden 2016 loppuun. Aiemmilla päätöksillä verkosto on sitoutunut siihen, että yliopistojen vastuulla olevien tehtävien ohella yhteisistä toimintamenoista katetaan koordinaatioyliopistossa työskentelevän koulutussihteerin (100 %) ja Itä-Suomen yliopistossa työskentelevän verkko-opetusyhteistyöstä vastaavan osa-aikaisen (50 %) ylipistoopettajan palkkausmenot. Verkoston taloussuunnitelma täsmennettiin vuodelle 2016 Sosnetin johtoryhmän kokouksessa Taloussuunnitelma vuodelle 2016 on toimintasuunnitelman liitteenä 2. Vuoden 2016 aikana valmistellaan verkoston taloussuunnitelma tulossopimuskaudelle ja neuvotellaan yliopistojen kanssa. Muu verkoston toimintaa tukeva rahoitus Yliopistojen rahoituksen ohella Sosnetilla on sen perustoimintaa tukevia erillisiä hankerahoituksia. Kaikkia kuutta yliopistoa hyödyttävät hankkeet ovat mahdollistuneet tiiviin Sosnet-yhteistyön turvin. Muuta rahoitusta on vuosien aikana ollut yli 1,6 miljoonaa euroa mm. seuraaviin toimintoihin: Sosiaalityön ja sosiaalipalveluiden valtakunnallista tohtoriohjelmaa organisoitiin osana Sosnetin toimintaa vuodesta 1995 alkaen. Suomen Akatemia myönsi hakemuksesta vuosille kahdeksan (8) tohtorikoulutuspaikkaa sekä toimintarahoitusta euroa. Saadun rahoituksen turvin tohtoriohjelmassa opiskeli noin 35 tohtorikoulutettavaa. Toiminta jatkuu edelleen verkostoyhteistyönä. Sosnetin tohtoriohjelma koordinoi seitsemän maan yhteistä pohjoismais-baltialaista tutkijakoulutusverkostoa (Nordic-Baltic Doctoral Training Network in Social Work, NBSW) vuosina Nord- Forskin rahoituksella ( euroa). Verkosto jatkaa edelleen toimintaansa järjestämällä vuosittain kesäkoulun ja selvittää yhteistyölle muita rahoitus- ja toimintamahdollisuuksia. Verkosto käynnisti vuonna 2013 yhteistyön kiinalaisen Graduate School of Chinese Academy of Social Sciences (GSCASS) kanssa. Yhteistyö perustuu Sosnetin yliopistojen allekirjoittamaan sopimukseen. Yhteistyön tiivistämiseksi Sosnet on valmistellut kaksi CIMO:n rahoittamaa hanketta vahvistamaan sosiaalityön tutkimuksen ja koulutuksen kansainvälisten yhteyksiä. Hankerahoitusta vuosille on saatu euroa. Vuosina toteutettiin valtakunnallinen ESR-rahoitteinen Sosiaalityön koulutuksen työelämälähtöisyys -hanke ja vuosina AHOT korkeakouluissa -hankkeen Sosiaalialan osahanke yhdessä sosiaalialan ammattikorkeakoulujen. Hankkeiden yhteenlaskettu rahoitus oli yli euroa. Hankkeiden teemaa jatkavia uusia hankehakemuksia työstetään uuden ESR-ohjelmakauden käynnistyessä. Erikoissosiaalityöntekijän koulutuksen rahoituksen turvaamiseksi Sosnet on tehnyt vuosien ajan intensiivistä vaikuttamistyötä. Vuonna 2011 verkosto esitti sosiaali- ja terveysministeriölle, että valtio korvaisi koulutuksen järjestämisen vastaavanlaisesti kuin erikoislääkärikoulutuksessa. Ratkaisu vahvistaisi 8

9 sosiaalihuollon kehittämistä sekä turvaisi sosiaalityön erikoisasiantuntijuuden yhdentyvässä sosiaali- ja terveydenhuollossa. Ministeriö asetti ylisosiaalineuvos Aulikki Kananojan tekemään esiselvityksen sosiaalihuollon erityisvaltionosuusjärjestelmäksi syksyllä Toimeksianto sisälsi mm. ehdotuksen laatimisen siitä, kuinka sosiaalityön maisterikoulutuksessa ja erikoistumiskoulutuksessa teoriaopetus, tieteellinen tutkimus ja käytännössä tapahtuva opetus tulisi järjestää sekä arvion tekemisen sosiaalihuollon koulutukseen suunnattavan erityisvaltionosuuden määrällisestä tarpeesta. Korkeakoulujen lainsäädäntöön tehtyjen muutosten perusteella erikoistumiskoulutuksen järjestäminen lisättiin yliopistojen tehtäviin tutkinto- ja täydennyskoulutuksen rinnalle. Opetus- ja kulttuuriministeriö myönsi Sosnetin koordinaatioyliopistona toimivalle Lapin yliopistolle hankerahoitusta euroa erikoistumiskoulutuksen kehittämiseen. Kehittämishankkeen turvin vuonna 2015 valmisteltiin uusimuotoisen erikoistumiskoulutuksen säätelyn edellyttämät sopimukset erikoissosiaalityöntekijän koulutuksesta neljällä sosiaalityön erikoisalalla. Valmistelutyön pohjalta yliopistot tekivät hankerahoitushakemukset erikoissosiaalityöntekijän koulutuksen toteuttamisrahoituksesta opetus- ja kulttuuriministeriölle. Ministeriö myönsi erikoissosiaalityöntekijän koulutukseen toteuttamisrahoitusta yhteensä euroa vuosille , ja sen tarkoituksena on kompensoida yliopistojen rahoitusjärjestelmästä vielä vuosina puuttuvaa erikoistumiskoulutuksen rahoitusosuutta. Sosiaali- ja terveydenhuollon uudistuksessa tarkistettava evo-rahoituksen mahdollinen laajeneminen terveydenhuollon lisäksi myös sosiaalihuollon koulutukseen ja tutkimukseen ratkeaa sen kuluessa. On tärkeää, että tässä valmisteluvaiheessa erikoissosiaalityöntekijän koulutuksen rahoitusperusta turvataan, sillä se tulee luomaan pohjan tulossa olevalle ns. evo-rahoituksen linjauksille. Sosnet jatkaa tähän liittyvää vaikuttamistyötä vuosien aikana. Sosiaali- ja terveydenhuollon kokonaisuudistukseen liittyvää lainsäädäntötyötä tehdään vuosien aikana ministeriöissä virkamiestyönä ja poliittisena päätöksentekona. Hallituksen vuonna 2015 julkistamaa esitykseen aluejaon perusteiksi ja sote-uudistuksen askelmerkeiksi sisältyi kirjaus yliopistosairaaloiden ja vastaavien sosiaalialan osaamiskeskusten toiminnalle ja kehittämiselle sekä alan yliopistoissa ja korkeakouluissa tehtävän tutkimuksen ja opetuksen hyödyntämiselle sosiaali- ja terveyspalveluiden käytännön kehittämisessä luodaan tarvittavat perusteet. Sosnetin tavoitteena on vaikuttaa yhteistyössä sidosryhmien kanssa rakenteilla olevaan sosiaali- ja terveydenhuollon järjestelmään niin, että yliopistosairaaloiden rinnalle muodostuu sosiaalihuollon koulutusta ja tutkimusta tukevat kehittämisrakenteet ja rahoitusjärjestelmä. Verkoston tehtäviä tukevaa ja niitä kehittävää erillisrahoitusta on suunnitteilla haettavaksi seuraavasti: Suomen Akatemian rahoitus Sosnetin tohtorikoulutusyhteistyön päättyi vuoden 2015 lopussa yliopistojen tutkijakoulutusjärjestelmään liittyvien muutosten vuoksi. Verkostossa päätetty jatkaa tohtorikoulutusyhteistyötä, sillä toiminta on parantanut sosiaalityön tutkimuksen laatua merkittävästi ja koska se tuo tarpeellisen sosiaalityön substanssiopetukseen liittyvän lisän yliopistojen omaan toimintaan nähden. Vuoden 2016 aikana selvitetään mm. säätiöiden rahoitusmahdollisuuksia tohtorikoulutusyhteistyön tukemiseksi. Sosnet on valmistellut yhteistyössä sosiaalialan ammattikorkeakouluverkoston, toisen asteen koulutuksen sote-verkoston sekä sosiaalialan työntekijä- ja työnantajajärjestöjen, sosiaalialan osaamiskeskusten, sosiaali- ja terveysministeriön kanssa hanketta sosiaalialan osaamisen ennakoinnista (SOTENNA II -hanke). Tutkimus- ja kehittämishankkeen rahoitusvaihtoehtoja selvitetään. Kansainvälisen yhteistyön työvaliokunnassa on valmisteltu maahanmuuttajataustaisten sosiaalityön opiskelijoiden rekrytoinnin helpottamista sosiaalityön koulutukseen. Kyseeseen tulisi suomenkielinen koulutus, jossa olisi sosiaalityön opetuksen rinnalla myös suomen kielen opetusta. Silloin kielitaidon taso koulutuksen alkaessa ei muodostuisi kynnyskysymykseksi. Sosnetissa on päätetty selvittää asian eteenpäin viemistä ensisijaisesti esim. ESR-rahoitteisena hankkeena. 9

10 2 PERUSKOULUTUSYHTEISTYÖ 2.1 Peruskoulutusyhteistyön tavoitteet Sosiaalityön peruskoulutusta koskeva asetus (615/1999) oli selkeä edistys alan koulutuksen yhtenäisten laatuvaatimusten kehittämisessä. Tällä hetkellä jokaisessa sosiaalityön koulutusyksikössä on vähintään kolme sosiaalityön professuuria, ja koulutus toteutuu sosiaalityön oppiaineen varassa. Koulutus sisältää vähintään 30 opintopistettä käytännön opetusta, joka jakaantuu sekä kandidaatin että maisterin tutkintoihin. Vuonna 2005 toteutettu tutkinnonuudistus turvasi sosiaalityön koulutuksen perusrakenteen jatkuvuuden. Hiljattain uudistetut yliopistoasetus (794/2004) ja opetus- ja kulttuuriministeriön koulutusvastuuasetus (568/2005) ja sen uusi liite säätävät sosiaalityön koulutuksen kuudessa yliopistossa järjestettäväksi kandidaatin ja maisterin tutkinnoiksi voimaan tullut uusi laki sosiaalihuollon ammattihenkilöistä (817/2015) uudisti jo 10 vuotta voimassa olleen sosiaalityöntekijän koulutusvaatimuksen ylemmäksi korkeakoulututkinnoksi, johon sisältyy johon sisältyy tai jonka lisäksi on suoritettu yliopistolliset pääaineopinnot sosiaalityössä. Sosnet osallistuu rakenteellisen kehittämiseen ja toimii siinä sosiaalityön koulutusyksiköiden yhteistyöelimenä. Tavoitteena on kehittää yliopistollista sosiaalityön koulutusta osana sote-uudistusta, sillä soteuudistus edellyttää myös koulutuksen uudelleensuuntaamista ja vahvistamista vastaamaan palvelujärjestelmän ja asiakkaiden palvelutarpeita. Sosnetin peruskoulutusyhteistyön tavoitteena on yhtenäisen koulutusrakenteen puitteissa vahvistaa synergiaetuja tiivistämällä peruskoulutuksessa tehtävää yhteistyötä. Yhteistyötä tehostetaan, jotta olemassa olevien resurssien varassa voidaan vastata koulutuksen ja tutkimuksen haasteisiin. Koulutusyksiköillä on erilaista erityisosaamista, jolloin yhteistyön kautta eri yksiköt voivat hyödyntää toisten yksiköiden osaamista. Verkostossa tehtävä laaja kansainvälinen yhteistyö mm. koulutuksen järjestöjen kanssa sekä Kiina-yhteistyöstä saadut kokemukset otetaan huomioon sosiaalityön peruskoulutuksen kehittämisessä. Peruskoulutusyhteistyö on vuosien mittaan tiivistynyt erityisesti yhteiseen verkko-opetukseen, käytännön opetukseen, aiemmin suoritettujen opintojen ja osaamisen tunnistamiseen ja tunnustamiseen, opiskelijavalintoihin ja sosiaalityöntekijöiden ammatillisiin kelpoisuuksiin liittyen. Tulevina vuosina verkoston erityisenä painopisteenä on kehittää ja linjata valtakunnallisessa yhteistyössä sosiaalityön koulutuksen sisällöllisiä ja rakenteellisia kysymyksiä huomioiden sosiaalihuollon lainsäädännössä ja sosiaali- ja terveyspalveluiden toimintaympäristössä tapahtuvat muutokset sekä korkeakoulujen kentästä nousevat uudistamistarpeet. Näin ollen Sosnet toimii vahvasti yliopistojen rakenteellisen uudistuksen kentässä. Koulutuksen sisällöllisiä kysymyksiä, työelämäodotuksia, käytännönopetusta, joustavia opintopolkuja sekä AHOT-käytäntöjä käsitellään ja työstetään yhteistyössä kuuden yliopiston kesken osana peruskoulutuksen työvaliokunnan ja Sosnetin johtoryhmän työskentelyä. Verkostossa tuotetaan ja järjestetään valtakunnallisia verkkokursseja, johon liittyvä yhteistyö on kuvattu tarkemmin tämän toimintasuunnitelman luvussa 6 Opetuksen verkkovälitteisyyden ja monimuotoisuuden kehittäminen. Sosnetin peruskoulutuksen ja verkkoopetuksen työvaliokunnat järjestävät vuosittain myös yhteisiä kokouksia. 2.2 AHOT-käytäntöjen kehittäminen Vuosina Sosnet osallistui yhdessä sosiaalialan ammattikorkeakoulujen kanssa ESR-rahoitteiseen AHOT korkeakouluissa -hankkeen Sosiaalialan osahankkeen toteutukseen. Hankkeen jälkeen AHOTkäytäntöjen kehittämistä on jatkettu Sosnetin yliopistojen keskinäisenä yhteistyönä ESR-hankkeen tulosten pohjalta. Aikaisemmin hankitun osaamisen tunnistamisen kysymykset ovat nousemassa aiempaa tärkeämmäksi sosiaalityössä, sillä eduskunnan myöntämän lisärahoituksen turvin myönnetyt aloituspaikat ovat kohdentuneet erityisesti maisterivalintaan, jolloin koulutukseen on valittu runsaasti opiskelijoita, joilla 10

11 on aiempia tutkintoja ja kokemusta työelämästä. Myös talouden taantuman myötä sosiaalityöhön on hakeutunut uudelleenkouluttautuvia. Vuonna 2014 koottiin yliopistojen käytäntöjä, tehtiin niitä koskevia alustavia linjausesityksiä sekä nostettiin kysymyksiä yhteiseen keskusteluun yksiköiden kevätseminaarissa. AHOT-käytäntöihin liittyvää kehittämistyötä on tarpeen jatkaa edelleen tulevina vuosina. Tavoitteena on saada aikaan valtakunnallisesti riittävän yhtenäiset käytännöt sekä luoda sosiaalityön yliopistolliseen koulutukseen soveltuvia osaamisen osoittamisen tapoja. Lisäksi tavoitteena on tarkastella erilaisista koulutus- ja osaamistaustoista tulevien opiskelijoiden oppimispolkuja sosiaalityön koulutuksessa sekä kehittää sosiaalityön opiskelijavalintoihin liittyviä käytäntöjä. 2.3 Valintayhteistyö sosiaalityön koulutuksessa Sosiaalityössä on tehty opiskelijavalintoihin liittyvä yhteistyötä vuodesta 2006 yhteiskuntatieteellisen alan pilottina. Valintayhteistyön tavoitteena on ollut vähentää päällekkäistä työtä, välttää päällekkäishakua eri yksiköiden kesken sekä kehittää valintakoetta sisällöllisesti ja rakenteellisesti siten, että sosiaalityön koulutukseen saataisiin valikoitua alalle motivoituneita ja hyviä hakijoita. Työskentelyssä tarvitaan nykyisten käytäntöjen kartoittamista ja analysointia sekä erityisesti valintakokeen laadintaan liittyvää koulutusyksiköiden keskinäistä työskentelyä. Ensimmäinen valintakoeyhteistyökokeilu toteutettiin sosiaalityössä kesällä 2006 Jyväskylän, Lapin ja Tampereen ylipistojen kesken. Opetusministeriö rahoitti vuosina Sosnetin hanketta Valintayhteistyö sosiaalityön koulutuksessa, jossa tavoitteena oli laajentaa sosiaalityön koulutusyksiköiden valintayhteistyötä, kehittää alalle soveltuva valintaprosessi sekä ottaa käyttöön yhteisvalinta. Hankkeen mahdollistaman selvitystyön pohjalta Sosnetin johtoryhmä nimesi hankkeelle työryhmän suunnittelemaan ja toteuttamaan valintayhteistyötä. Sosiaalityön yhteisvalintaa koordinoi Tampereen yliopisto ja sosiaalityön oppiaineryhmän puheenjohtajana on toiminut lehtori Jorma Hänninen Jyväskylän yliopistosta. Valintakokeen suunnittelu ja tarkastaminen hoidetaan kiertävällä periaatteella. Yhteistyötä jatketaan vuonna 2016, jolloin valintakokeen suunnittelusta ja tarkastuksesta vastaa Turun yliopisto. Kokeen suunnittelussa toimii apuna valtakunnallinen sosiaalityön oppiaineryhmä. Sosnetin tavoitteena on jatkaa hyvin toiminutta valintayhteistyötä. Keväällä 2016 suunnitellaan yhteistyön jatkumista ja sovitaan seuraavien vuosien valintakokeen suunnitteluun ja tarkastamiseen liittyvistä käytännöistä ja vastuuyksiköistä. Lisäksi kartoitetaan uutta soveltuvaa valintakoekirjaa tai muuta valintakoemateriaalia sekä päätetään vuonna 2017 pääsykokeessa käytettävästä valintakoemateriaalista. Yhteistyön tavoitteena on myös kehittää valintakokeen muotoa ja mallia soveltuvaksi paremmin sosiaalityön yhteisvalintaan. Sosiaalityön valintayhteistyö on tärkeä oppiaineen kehittämisen kannalta, sillä se mahdollistaa sosiaalityöhön soveltuvan valintakoemallin kehittämisen. Tavoitteena on yhteisvalintaan liittyvien käytäntöjen kehittäminen niin, että sosiaalityöhön saataisiin jatkossakin valittua alalle hyvin soveltuvia opiskelijoita. Valintakokeen suunnitteluun ja tarkastamiseen liittyviä käytäntöjä on tarpeen kehittää sekä vähentää niihin liittyvää työmäärää. 2.4 Käytännön opetuksen kehittäminen Verkostossa on toteutettu sosiaalityön käytännön opetukseen liittyvää kehittämistyötä systemaattisesti jo vuosien ajan. Sosiaalityö pääaineena suoritettu yhteiskunta- tai valtiotieteiden maisterin tutkinto tuottaa sosiaalihuollon ammattihenkilölain (817/2015; 7 ) mukaisen pätevyyden sosiaalityöntekijän tehtäviin. Käytännön opetusta edellytetään tutkintoasetuksen (794/2004) 15 :ssä, jonka mukaan yhteiskuntatieteelliseen alaan kuuluvaan sosiaalityön koulutukseen kuuluu pakollinen harjoittelu. Käytännön opetus on laajuudeltaan Sosnetin keskinäisen sopimukseen ja aiempaan asetukseen pohjautuen vähintään 30 opintopistettä jakautuen perus-, aine-, ja syventäviin opintoihin. 11

12 Käytännön opetus on keskeinen osa sosiaalityön opetusta teoreettis-opillisten ja tieteellistutkimuksellisten ainesten ohella. Yliopistojen sosiaalityön opetussuunnitelmissa harjoittelu ilmaistaan käytännön opetuksena, jolla tarkoitetaan sosiaalityön käytännössä tapahtuvaa opetusta. Käytännön opetukseen osallistuu lehtori tai professori sekä käytännön ohjaava sosiaalityöntekijä. Opetusta on sekä käytännössä että käytäntöön nivoutuvissa seminaareissa. Sosiaalityön koulutusyksiköiden yhteinen ongelma on vakiintuneen järjestelmän ja resursoinnin puuttuminen alan käytäntöihin kiinnittyvässä koulutuksessa. Sosnet koordinoi valtakunnallista Sosiaalityön koulutuksen työelämälähtöisyys (ESR) -hanketta vuosina Hankkeen tavoitteena oli rakentaa alueelliset erityisyydet huomioiden tutkimus- ja opetusympäristöjä käytännön opetukseen, tuottaa yhteisiä koulutusmateriaaleja ja järjestää käytännön opettajien koulutusta. On tärkeää, että sosiaalityön koulutuksen työelämäyhteistyötä, käytännönopetusta ja tiedontuotantoa kehitetään jatkossakin yliopistojen perustoiminnan ohella. Yliopistoyksiköiden yhteyteen muodostuneissa opetus- ja tutkimuskeskuksissa on tähän mennessä keskitytty pitkälti käytännön opetuksen kehittämiseen. Käytännön opetuksen tavoitteellisen kehittämisen haasteena on tiedontuotanto ja muun muassa opinnäytteiden kytkeminen alan tavoitteelliseen kehittämistyöhön. Tämän vuoksi opetus- ja tutkimuskeskuksia on tarpeen vahvistaa kehittämällä alueilla tehtävää käytäntöihin kiinnittyvää tutkimusta. Terveydenhuoltolaki edellyttää terveydenhuollon puolella ervaalueilla omat tutkimusohjelmat, joten myös sosiaalialalla nämä tulisi miettiä valmiiksi tulevaa sosiaali- ja terveydenhuollon yhteistä järjestämislakia ennakoiden. Sosnetin johtoryhmä päätti vuoden 2011 loppupuolella, että sosiaalityön koulutusyksiköiden opetus- ja tutkimusklinikoita vahvistetaan tutkimuksellisesti ja laaditaan alueelliset tutkimusohjelmat sosiaalihuollon ja sen tutkimuksen vahvistamiseksi. Kehittämistyötä jatketaan edelleen sote-uudistuksen valmistelun edetessä ja pyritään vaikuttamaan alueellisesti muotoutuviin kehittämis- ja tutkimusrakenteisiin. Hankkeen jälkeen käytännön opetuksen kehittäminen on jatkunut verkostoyhteistyönä mm. työstämällä e- oppikirjaa sosiaalityön työmenetelmistä. Oppikirjaa toteutetaan osana Sosnetin verkko-opetuksen ja oppimateriaalien kehittämistä, ja siitä vastaavat Helsingin ylipisto sekä kirjoittajina toimivat Irma Lehtonen, Hanna Pulkkinen ja Mari Suonio. E-oppikirja valmistuu vuonna Sosiaalityön koulutusyksiköt ovat järjestäneet käytännön opetuksen ohjaajina toimiville sosiaalityöntekijöille käytännönopettajakoulutuksia erityisesti erillisen rahoituksen turvin. Jatkossa selvitetään mahdollisuutta toteuttaa koulutuksia osittain valtakunnallisena yhteistyönä. Tarkoituksena on kartoittaa koulutusten sisältöjä, arvioida toimintaa ja etsiä soveltuvia valtakunnallisen yhteistyön paikkoja ja muotoja, kuten yhteisiä materiaaleja, videoluentoja ja yhteistä ympäristöä. Ohjaajakoulutuksiin osallistuvat yliopistoista ne keskeiset opettajat ja muut toimijat, jotka vastaavat käytännönopetuksesta. Sosnetin verkkovälitteisen opetuksen kehittäminen on tässä yhteistyössä tiiviisti mukana. Pääministeri Jyrki Kataisen hallitusohjelman yhtenä tavoitteena oli sosiaali- ja terveydenhuollon uudistus, jonka valmistelua Juha Sipilän hallitus on myös jatkanut. Sote-uudistuksen yhteydessä on ollut tarkoitus uudistaa myös nykyisellään vain lääketiedettä koskeva EVO-tutkimus- ja koulutusrahoitus. Tavoitteena on, että yhdentyvässä sosiaali- ja terveydenhuollossa ratkaistaan muun muassa sosiaalityön käytännön opetuksen rahoitus erillisenä valtionrahoituksena. Sosiaalihuollon koulutuksen ja tutkimuksen erityisvaltionsuutta koskeva esiselvitys tehtiin sosiaali- ja terveysministeriön toimeksiannosta vuonna 2013 aikana, ja siitä vastasi ylisosiaalineuvos Aulikki Kananoja. Erityisvaltionosuudesta tulisi säätää valmisteilla olevassa sosiaali- ja terveydenhuollon järjestämislaissa. Tavoiteltu uudistus mahdollistaisi uudella tavalla myös sosiaalityön käytännön opetuksen toteuttamisen. Sosnet on osallistunut aktiivisesti valmisteilla olevaan uudistukseen ja valmistelutyötä jatketaan edelleen uudistuksen valmistelun ja toimeenpanon kuluessa. 12

13 Tulevina vuosina työelämäyhteistyötä tiivistetään ja vahvistetaan myös yhteistyössä sosiaalialan ammattikorkeakoulujen ja muiden alan toimijoiden kanssa. Yhteistyöhön kytkeytyy sekä kehittämistyö että tutkimus. Peruskoulutukseen liittyvät haasteet vuosina : - Sosiaalityön kelpoisuuden tuottavan koulutuksen valtakunnallisen yhtenäisyyden ja koulutuksen laadun turvaaminen - Koulutuksen rakenteellisten ja sisällöllisten kysymysten uudistaminen, kehittäminen ja linjaaminen sosiaalityön koulutusyksiköiden valtakunnallisena yhteistyönä - Valtakunnallisten hyväksilukukäytäntöjen sekä osaamisen tunnistamisen ja tunnustamisen käytäntöjen kehittäminen ja juurruttaminen sekä toimivien opintopolkujen kehittäminen sosiaalityön yliopistolliseen koulutukseen - Yhteistyön tiivistäminen entisestään verkkovälitteisen opetusyhteistyön ja -materiaalien kehittämisessä - Sosiaalityön käytännön opetuksen tavoitteellinen kehittäminen ja sen rahoitusrakenteiden ratkaiseminen pitkäjänteisesti osana yhdentyvää sosiaali- ja terveydenhuoltoa - Opetus- ja tutkimuskeskusten vakiinnuttaminen työelämäyhteistyön sekä koulutuksen ja tutkimuksen vuoropuhelun vahvistamiseksi - Opiskelijavalintojen kehittäminen ja erityisesti sosiaalityöhön soveltuvan valintakokeen kehittäminen ja valintoihin liittyvän työmäärän vähentäminen 13

14 3 ERIKOISSOSIAALITYÖNTEKIJÄN KOULUTUS 3.1 Erikoistumisen tarve sosiaalityössä Sosiaalityöstä on kehittynyt yhteiskunnallisesti monimuotoinen toiminta-alue, jossa korostuu vahva erityisosaaminen. Ammatillinen vaativuus kumuloituu toimintaympäristön jatkuvassa muutoksessa ja siinä toteutuvassa sosiaalisten ongelmien laajenemisessa ja vaikeutumisessa. Hyvinvointipalveluihin kohdistuvat taloudelliset vaateet ja niistä seuraavat palvelujen uudelleenorganisoituminen muuttavat näiden palvelujen alkuperäistä tukitehtävää. Tätä kautta myös sosiaalityön ulkoiset toimintapuitteet ja sisäinen orientaatio tulevat täsmennettäviksi uudella tavalla. Suomalainen yhteiskunta kohtaa vaikeita sosiaalisia ongelmia ja haasteita, kuten kansalaisten köyhyyden ja hyvinvointi- ja terveyserojen lisääntyminen, sosiaalisten ongelmien monimutkaistuminen, mielenterveys- ja päihdeongelmien yleistyminen, lasten ja nuorten turvattomuuden kasvu ja lastensuojelun lisääntynyt tarve sekä nuorten työmarkkinoille kiinnittymisen vaikeudet. Sosiaalityön erikoistumiskoulutus pyrkii vastaamaan näihin haasteisiin tuottamalla alalle erikoistunutta osaamista ja käytännön työstä lähtevää tutkimustietoa. Sosiaalityön erityisosaamiseen tähdätään jo maisteritasoisessa peruskoulutuksessa, jonka painopisteenä on tuottaa akateemista asiantuntijuutta sosiaalialan kentälle. Peruskoulutuksen lähtökohtana ovat tutkimusperustaisuus, analyyttisyys ja tieteellisyys. Nykyisessä murroksessa tarvitaan yhä enemmän spesifeihin kysymyksiin kohdentuvaa syvenevää osaamista. Sosiaalityön erikoistumiskoulutuksen tarve nousee mm. nopeasti muuttuvan yhteiskunnan sosiaalityöhön kohdistuvista haasteista, sosiaalityön erityisosaamisen syventämisen vaateesta sekä hyvinvointipalveluiden kehittämisen ja uudelleen organisoitumisen paineista. Sote-uudistuksen yhteydessä tapahtuva palvelurakenteen muutos tuottaa paineita erityispalveluiden uudelleenorganisointiin ja erikoisosaamisen vahvistamiseen. Sosiaalihuollossa ei ole aikaisemmin ollut erityispalveluiden rakennetta, joka eheytyvässä sosiaali- ja terveydenhuollon järjestelmässä tulee rakennettavaksi, mikä tuottaa aikaisempaa suuremman tilauksen erikoistumiskoulutukselle. 3.2 Ammatillisena lisensiaatintutkintona järjestettävä erikoissosiaalityöntekijän koulutus Sosnet on 16 vuoden ajan järjestänyt erikoissosiaalityöntekijän koulutusta, joka johtaa yhteiskunta- tai valtiotieteiden lisensiaatin tutkintoon valitulla sosiaalityön erikoisalalla (opetus- ja kulttuuriministeriön asetus koulutusvastuun täsmentämisestä ja erikoistumiskoulutuksista 568/2005; 16 ). Koulutuksen lähtökohtana on ollut ammattikäytäntöjen tieteellisen perustan vahvistaminen ja tutkivaan työotteeseen perustuvan ammattitaidon edistäminen. Tavoitteena on ollut syventää sosiaalityön asiantuntijuutta, vahvistaa ammatillista identiteettiä ja sosiaalialan kehittämistä omalla erikoisalalla. Jatkotutkintona suoritettava erikoissosiaalityöntekijän koulutusta on toteutettu viidellä erikoisalalla ja koulutuksessa on opiskellut kerrallaan 96 sosiaalityöntekijää. Vuoden 2015 loppuun mennessä koulutuksesta on valmistunut 148 lisensiaattia. Erikoistumiskoulutuksen käytännön toteutuksesta ovat vastanneet Sosnetin yliopistoissa työskentelevät osa-aikaiset (50 %) professorit ja yliopistonlehtorit. Erikoistumiskoulutuksen opetustehtävät on esitelty tarkemmin luvussa 1.3 Rahoitus. Toimintakautta leimaa muutosvaihe, jossa vanha ammatillisena lisensiaatinkoulutuksena suoritettava erikoissosiaalityöntekijän koulutus päättyy ja uusimuotoinen erikoissosiaalityöntekijän koulutus käynnistyy. Korkeakoulujen lainsäädäntöön voimaan tulleiden muutosten myötä erikoistumiskoulutuksen järjestäminen on lisätty yliopistojen tehtäväksi ja erilliseksi koulutusmuodokseen korkeakoulutuksen järjestelmään. Muutosten vuoksi Sosnet joutui uudistamaan myös ammatillisena lisensiaatintutkintona suoritettavaa erikoissosiaalityöntekijän koulutusta. Sosnetissa on valmisteltu uusimuotoisen erikoissosiaalityön koulutuksen (70 op) käynnistymistä neljällä sosiaalityön erikoisalalla vuodesta 2016 eteenpäin (ks. luku 3.3. Uusimuotoinen erikoissosiaalityöntekijän koulutus). 14

15 Vuosi 2016 on neljäs eli viimeinen opiskeluvuosi kuntouttavan sosiaalityön ja marginalisaatiokysymysten sosiaalityön erikoisaloilla. Erikoisalat järjestävät vuoden aikana neljä lähiopetusjaksoa. Lapsi- ja nuorisosiaalityön, yhteisösosiaalityön ja hyvinvointipalveluiden erikoisalojen koulutusryhmät päättivät opintonsa jo vuoden 2015 lopussa. Tulevien vuosien haasteena on tukea kaikkien viiden erikoisalan valmistumattomien opiskelijoiden opintojen loppuunsaattamista sekä ohjata tekeillä olevia lisensiaatintutkimuksia. 3.3 Uusimuotoinen erikoissosiaalityöntekijän koulutus Verkostossa valmisteltiin vuoden 2015 aikana uusimuotoista erikoissosiaalityöntekijän koulutusta (70 op) neljällä sosiaalityön erikoisalalla opetus- ja kulttuuriministeriön myöntämän kehittämishankerahoituksen turvin. Uudet erikoisalat ovat: Hyvinvointipalvelut, Kuntouttava sosiaalityö, Lapsi-, nuoriso- ja perhesosiaalityö ja Yhteisösosiaalityö. Rehtorit allekirjoittivat erikoissosiaalityöntekijän koulutuksen järjestämisen mahdollistavat sopimukset lokakuussa Uudistuksen yhteydessä tehtiin tiivistä yhteistyötä työelämän edustajien, ministeriöiden, sosiaalialan osaamiskeskusten, ammattijärjestö Talentian, Unifin ry:n sekä erikoispsykologikoulutusta toteuttavan Psykonetin kanssa sekä toteutettiin laaja kysely sosiaalityön osaamisen ja erikoisosaamisen tarpeista. Sosnetin yliopistot valmistelivat opetus- ja kulttuuriministeriöön hakemukset uusimuotoisten erikoissosiaalityöntekijän koulutusten toteuttamisrahoituksen saamiseksi. Helsingin yliopistolle myönnettiin euroa ja Itä-Suomen yliopistolle euroa Hyvinvointipalveluiden erikoisalan koulutukseen, Jyväskylän yliopistolle myönnettiin euroa euroa Rakenteellisen sosiaalityön erikoisalan koulutukseen, Lapin yliopistolle euroa Kuntouttavan sosiaalityön erikoisalan koulutukseen ja Turun yliopistolle euroa Lapsi-, nuoriso- ja perhesosiaalityön erikoisalan koulutukseen. Rahoitusten käyttöaika on saakka, ja ne mahdollistavat erikoistumiskoulutuksen 88 sosiaalityöntekijälle. Vuoden 2016 aikana valmistaudutaan uusimuotoisten erikoistumiskoulutusten käynnistämiseen, jota varten valmistellaan mm. erikoisalojen opetussuunnitelmat ja valintakriteerit yhteistyössä työelämän edustajien kanssa sekä koulutuksen sisältöjä ja rakennetta yhteistyössä erikoisalojen kesken. Erikoisalojen toteutuksesta vastaavat yliopistot laativat koulutuksen järjestämistä koskevat sopimukset. Sosnetin yliopistojen opintohallinnon kanssa neuvotellaan koulutuksen opintohallintoon ja opintomaksukäytäntöön liittyvistä asioista. Toimintavuoden aikana toteutetaan opiskelijavalinnat Lapsi-, nuoriso- ja perhesosiaalityön ja Rakenteellisen sosiaalityön erikoisaloilla keväällä 2016 ja Hyvinvointipalvelujen ja Kuntouttavan sosiaalityön erikoisaloilla syksyllä Koordinaatioyliopisto vastaa opiskelijahaun toteuttamisesta sekä haun markkinoinnista. Opiskelijahaut vaativat selkeää markkinointia uuden koulutusmuodon sekä erityisesti koulutuksen maksullisuuden vuoksi. Yksityiskohtaisempi kuvaus erikoissosiaalityöntekijän koulutuksen toteutuksesta vuosina on tämän toimintasuunnitelman liitteenä 2. Erikoissosiaalityöntekijän koulutukseen liittyvät haasteet vuosina : - Uusimuotoisen erikoissosiaalityöntekijän koulutuksen käynnistäminen - Koulutuksen jatkon ja pysyvän rahoituksen turvaaminen neljällä sosiaalityön erikoisalalla - Koulutuksen jatkuva ja systemaattinen kehittäminen saadun palautteen perusteella ja yhteistyössä työelämän edustajien kanssa - Työelämäyhteistyöhön liittyvien käytäntöjen kehittäminen ja vakiinnuttaminen - Ammatillisena lisensiaatintutkintona erikoissosiaalityöntekijän koulutuksen opiskelijoiden opintojen loppuun saattamisessa tukeminen 15

16 4 TOHTORIKOULUTUSYHTEISTYÖ 4.1 Tohtorikoulutusyhteistyön tarve ja tavoitteet Sosiaalityön ja sosiaalipalveluiden valtakunnallinen tohtoriohjelma käynnistyi Tohtoriohjelman myötä yksiköt ovat tehneet kiinteää yhteistyötä sosiaalityön tohtorikoulutuksen ja tutkimustyön kehittämiseksi. Toiminta on ollut tuloksellista sikäli, että alan aiemmin hyvin heterogeenistä koulutusta on yhdenmukaistettu ja laajennettu, laatua parannettu ja tutkimusperustaisuutta ja kansainvälistymistä lisätty. Samalla sosiaalityön tutkimus on olennaisesti kehittynyt ja laajentunut. Vaikka Suomen Akatemian rahoittamat tohtorikoulutuspaikat ovat päättyneet, Sosnet haluaa jatkaa tuloksellista sosiaalityön valtakunnallista tohtorikoulutusyhteistyötä edelleen. Sosiaalityön tohtorikoulutuksen tarvetta perustelevat mm. seuraavat seikat: Alan tiedonmuodostuksen kasvavat haasteet käytäntöjen kehittämisen ja opetuksen tarpeisiin Kasvava kysyntä tohtorin tutkinnon suorittaneista sosiaalialalla Niukkuus alan tutkimusrahoituksesta ja päätoimisista jatko-opiskelupaikoista Väestön ja sosiaalisten ongelmien kasautuminen edellyttävät tutkimustietoa kehittämistyön pohjaksi Palvelurakenne on murroksessa ja organisoitumassa uudelleen, jolloin sosiaalityön ja sosiaalipalveluiden kehittäminen, alan erikoispalveluiden uudistaminen, sosiaalityön tehtäväkentän ja toimenkuvan muuttuminen sekä sosiaalialan ja julkisen talouden suhde on tullut uudella tavalla ajankohtaiseksi samalla kun niitä koskevaa tutkimusta tarvitaan entistä kattavammin Tutkittujen työmenetelmien kehittämisen tarve sosiaalialan palveluissa Eheän sosiaali- ja terveydenhuollon järjestelmän toteutuminen edellyttää myös sosiaalialalta koulutustason nousua terveydenhuoltoa vastaavasti Elämäntilanteiden ja alueiden eriytyminen edellyttävät uutta valtakunnallista ja alueellista tietoa palvelujen uudelleenorganisoimisen pohjaksi Sosiaalialan ja sosiaalityön koulutus tarvitsee tuekseen tutkimusta perus-, erikoistumis- ja jatkokoulutuksen kehittämiseen Tarve edistää naisten tutkijauraa ja alan kansainvälistymistä Opiskelijoiden kvalifikaatiotason nousu lisää tohtorikoulutukseen hakeutumista. Tavoitteena on koordinoida valtakunnallisesti sosiaalityön tohtorikoulutuksen ja tutkimuksen kenttää synergiaetujen saamiseksi ja päällekkäisyyksien välttämiseksi. Nämä näkökulmat ovat tärkeitä, koska sosiaalityölle asetetaan yhä useampia koulutus- ja tutkimustehtäviä. Sosiaali- ja terveydenhuollon integraatio sekä muuttuvat asiantuntijuuden ja tiedon tarpeet kasvattavat tutkimuksen tarvetta. Sosiaalityön koulutusyksiköt vastaavat ammatillisen erityisosaamisen turvaamisesta ja kehittämisestä. Erikoistumiskoulutus on osa tätä kehittämistehtävää, jonka toteuttaminen vaatii syvenevää tutkimustietoa. Tohtorikoulutuksen tavoitteena on edistää myös uudenlaisten lähestymistapojen tutkimusta ja kehittämistä. Sosnetin yhteistyö tohtorikoulutuksessa tasolla tuottaa merkittäviä synergiaetuja yliopistoille, jonka vuoksi yhteistyötä vahvistetaan entisestään. Yksiköt hyödyntävät aikaisempaa tehokkaammin toistensa kapasiteettia keskittämällä tohtorikoulutuksen järjestämistä ja väitöskirjojen ohjausta. Toimivan, paikkakunta- ja yksikkörajat ylittävä ohjaajaverkosto on tärkeä myös sen varmistamiseksi, että väitöskirjojen laatuvaatimukset ovat yhteneväisiä eri yliopistoissa. Yhteistyön avulla eri yksiköt voivat hyödyntää toisten yksiköiden osaamista, jolloin erilaiset lähestymistavat ja teemat saadaan keskustelemaan toistensa kanssa. Sosiaalityön erityisyyteen liittyvät näkökohdat perustelevat tieteenalakohtaisen tohtorikoulutuksen tarvetta. Sosiaaliala toimintasektorina on volyymiltään ohittanut vastaavan kaltainen terveydenhuollon kanssa. Sosiaalityössä on kyse tieteenalasta, jolle on välttämätöntä läheinen yhteys käytäntöön, hallintoon ja terveydenhuoltoon. Siinä on kyse sekä soveltavasta että monia perustutkimuksen tieteenaloja hyödyn- 16

17 tävästä tiedontuotannosta ja tutkimuksesta, jonka perusta on sosiaalityössä käytännöllisenä toimintana ja sitä rakentavissa prosesseissa sekä niistä nousevissa kokemuksissa ja käytännön tiedossa. Sosiaaliala ja sosiaalityö ovat olleet voimakkaan kehittämisen kohteena, mutta nykyisellään sosiaalialan kehittämisen keskeisenä esteenä on tutkimustiedon vähäisyys, sillä alalla ei ole riittävästi tutkimustietoa mm. käytössä olevista työmenetelmistä ja niiden vaikuttavuudesta. Alan intensiivisestä kehittämisestä huolimatta tutkimuksen rooli on jäänyt vähäiseksi, sillä kehittämishankkeisiin on ollut vaikeaa sisällyttää tutkimusrahoitusta. Sosiaalialalla tutkimusrahoituksen saaminen on ongelma yleisemminkin, sillä sosiaalihuollolle ja sosiaalityölle osoitetaan nykyisellään niukasti tutkimusresursseja suhteutettuna esimerkiksi terveydenhuollon tutkimusrahoitukseen ja tohtorikoulutuksen määrään. Sosiaalityö on sosiaalisektorin ainoa laaja-alainen tieteenala, jonka puitteissa tehdään koko alaan liittyvää perus- ja soveltavaa tutkimusta. Siten sosiaalityön tutkimus on tärkeä voimavara koko sosiaalihuollon sisäiselle ja laadulliselle kehittämiselle, jonka vuoksi sosiaalityön tutkimuksen resurssien vahvistaminen on olennaista. 4.2 Tohtorikoulutuksen kansainvälisten yhteyksien kehittäminen Tohtorikoulutusyhteistyön erityisenä painopisteenä on kansainvälisten yhteyksien tiivistäminen. Sosiaalipalveluiden järjestäminen ja sosiaalityön toteuttaminen ovat olleet pitkälti kansallisia kysymyksiä. Euroopan unioniin liittymisen jälkeen sosiaalityön ja sosiaalipalveluiden vertaileva tutkimus on tullut yhä tärkeämmäksi, sillä myös kansalliset toimintatavat muuttuvat ja omaksuvat globaaleja virtauksia. Sosiaalityön asema on vahvistumassa kaikkialla, missä taloudellisia sosiaalipoliittisia etuuksia ollaan leikkaamassa. Samalla sosiaalityön tutkimuksen tarve lisääntyy ja vahvistuu. Tohtorikoulutuksessa erityisenä haasteena tulevina vuosina on sen kansainvälisten yhteyksien kehittäminen ja luotujen yhteistyömuotojen vahvistaminen. Tavoitteena on hyödyntää niitä kansainvälisiä tutkimusverkostoja, joissa yksiköt ovat mukana. Sosiaalityössä ja sosiaalipalveluissa erityisesti pohjoismainen yhteistyö on tärkeää pohjoismaisen hyvinvointivaltion vuoksi. Sosnetin tohtorikoulutuksen kansainvälisyyttä on vahvistanut merkittävästi NordForskin vuosina rahoittama The Nordic-Baltic Doctoral Network in Social Work, jossa Sosnet koordinoi rahoitetun toimintakauden ajan. Verkostossa ovat mukana Ruotsin sosiaalityön tutkijakoulu ja yliopistoja Norjasta, Tanskasta, Virosta, Latviasta ja Liettuasta. Tohtorikoulutusverkosto on pitänyt verkostossa toimimisen kokemuksia hyvänä ja jatkanut yhteistyötä myös rahoituskauden päättymisen jälkeen. Vuonna 2014 NBSW-verkoston koordinointia jatkoi Aalborgin yliopisto. Vuoden 2015 kesäkoulu järjestettiin Kuopiossa, jolloin teemana oli Connecting the global and local: the challenge for social work research. Samassa yhteydessä järjestettiin Sosnetin metodologinen kesäkoulu. Vuoden 2016 kesäkoulu järjestetään Tartossa Viron ja Norjan yliopistojen yhteistyönä. Jatkossa tarkoituksena on selvittää pohjoismais-baltialaisen tohtorikoulutusyhteistyön muita rahoitus- ja toimintamahdollisuuksia. Sosnet käynnisti vuonna 2012 yhteistyön kiinalaisen Graduate School of Chinese Academy of Social Sciencesin kanssa. Aloite yhteistyölle tuli Kiinasta, jossa laajasta ja korkeatasoisesta yhteiskuntatieteellisestä koulutuksesta huolimatta ei ole toistaiseksi vielä sosiaalityön oppiaineen omaa tohtorikoulutusta. Yhteiskumppani pitää suomalaista sosiaalityön tutkimusta ja koulutusta korkeatasoisena, ja on siksi kiinnostunut kehittämään yhteistyötä erityisesti tohtorikoulutuksessa. Yhteistyösopimus allekirjoitettiin vuonna 2013, ja sopimuksen mukaan yhteistyö koostuu seuraavista asioista: 1) akateemiset seminaarit ja konferenssit, 2) vierailevat professorit, 3) tohtorikoulutus ja siihen liittyvä opiskelijavaihto, 4) maisterin tutkintoon sisältyvät opiskelijavaihdot ja 5) tutkimusyhteistyö. Yhteistyön tiivistämiseksi Sosnet valmisteli hankkeen, jossa tavoitteena oli suomalaisen tohtorikoulutuksen kansainvälisten yhteyksien vahvistaminen. Hanke sai CIMO:n Kiina-ohjelmasta euron rahoituksen vuosille , ja sen tarkoituksena oli luoda yhteinen vertailevaa tutkimusta painottava opintokoko- 17

18 naisuus Sosnetin ja GSCASS:n yhteistyönä. Hankkeessa järjestettiin kaksi intensiiviseminaaria: syyskuussa 2014 Suomessa ja toukokuussa 2015 Kiinassa. Kiina-yhteistyön kehittämiseksi vuonna 2015 valmisteltiin yhteistyöhanke Sustainable Societal Development regulatory framework and social work in China and Finland, jonka päämääränä on syventää ymmärrystä sosiaalityötä koskevien lakien ja käytänteiden välisestä suhteesta Suomen yrittäessä ylläpitää kestävää yhteiskunnallista kehitystä ja Kiinan rakentaessa sosiaaliturvajärjestelmää kestävän yhteiskunnallisen kehityksen pilariksi. Kiinalaisina yhteiskumppanina ovat Fudanin yliopisto (Shanghai) ja Graduate School of Chinese Academy of Social Sciences (Peking). Suomessa yhteistyökumppaneina ovat Lapin (koordinaattori), Helsingin, Itä-Suomen ja Jyväskylän yliopistot. Hanke sai marraskuussa 2015 myönteisen rahoituspäätöksen ( euroa) CIMO:n Aasia-ohjelmasta. Hanke mahdollistaa mahdollistaa tutkija- ja professorivaihdon (yhteensä 16 vaihtoa) Suomen ja Kiinan välillä vuosina Vuoden 2016 aikana tuetaan GSCASS:sta tulevien tohtorikoulutettavien hakeutumista suomalaisiin yliopistoihin suorittamaan tohtorin tutkintoa. Tulevat tohtorikoulutettavat integroidaan Sosnetin tohtorikoulutusyhteistyörakenteeseen. 4.3 Toiminta ja tapahtumat Sosnet jatkaa hyviä tuloksia saanutta valtakunnallista verkostomaista sosiaalityön tohtorikoulutusyhteistyötä. Tohtorikoulutusyhteistyö organisoitiin uudelleen vuoden 2014 aikana tohtorikoulutusjärjestelmän muutosten vuoksi. Tavoitteena on edelleen valtakunnallisena yhteistyönä järjestää sosiaalityön tohtorikoulutukseen liittyvää opetusta ja ohjausta tieteenalan sisältöjen ja sen metodisten lähtökohtien osalta. Tohtorikoulutusyhteistyön läpileikkaavina periaatteina ovat sosiaalityön tutkimusperustan vahvistaminen sekä kansainvälisyyden tukeminen sosiaalityön tohtorikoulutuksessa. Toiminta keskittyy valtakunnallisiin seminaareihin ja tutkimuksentekoa edistäviin tapahtumiin, kuten metodologiseen kesäkouluun, pienryhmissä tapahtuvaan tutkimuksen ohjaukseen, henkilökohtaiseen ohjaukseen ja kansainvälistymisen tukemiseen. Temaattisissa pienryhmissä organisoidaan väitöskirjatöiden ohjaus ja tutkimusprosessin tuki. Vetäjinä toimivat kaksi temaattisten pienryhmien ohjaajaa. Pienryhmät kokoontuvat 2 4 kertaa vuodessa ja hyödyntävät verkkovälitteisiä kokous- ja yhteydenpitomahdollisuuksia monipuolisesti. Temaattisista pienryhmistä yksi toimii englannin kielellä. Yliopistot vastaavat itsenäisesti omien väitöskirjatutkijoidensa valinnasta siten, että kukin teemaryhmätoiminnassa mukana oleva yliopisto nimeää niihin neljä (4) sosiaalityön pääaineeseen valittua väitöskirjatutkijaa. Seuraavat opiskelijat nimetään syksyllä Teemaryhmät koostuvat ohjaajista ja väitöskirjatutkijoista, jotka ovat mukana toiminnassa 2 4 vuotta yliopistojen harkinnan ja väitöskirjan tilanteen perusteella. Toiminnassa mukana olevat väitöskirjatutkijat vahvistetaan joka toinen vuosi. Vuosina teemaryhmiä ovat 1) Viimeistelyryhmä, 2) Social Work Research (englanninkielinen ryhmä), 3) Lapsi- ja perhesosiaalityö ja 4) Sosiaalityön menetelmät ja asiantuntijuus. Yhteensä tohtorikoulutusverkostossa opiskelee vuosien aikana n väitöskirjatutkijaa. Vuonna 2016 järjestetään seuraavat tapahtumat: Osallistuminen Sosiaalityön tutkimuksen päiville Jyväskylässä Työpaja kirjoittamisesta (ajankohta ja paikka vahvistetaan myöhemmin) Työpaja Tutkimuksen ja tietämisen etiikasta (ajankohta ja paikka vahvistetaan myöhemmin) NBSW kesäkoulu Tartossa, Virossa 3 4 temaattisten pienryhmien tapaamista vuoden aikana Henkilökohtaista ohjausta nimetyiltä ohjaajilta tutkijakoulutettavien tarpeiden mukaan 18

19 Sosnet on varannut rahoitusta väitöskirjatutkijoiden matka- ja majoituskustannusten maksamiseksi tapahtumiin. Seminaari ja kesäkoulu ovat avoimia kaikille sosiaalityön väitöskirjatutkijoille, joilla on lisäksi mahdollisuus liittyä Sosnetin ylläpitämälle sähköpostilistalle ja saada tietoa sosiaalityön alan kannalta kiinnostavista tapahtumista kansallisesti ja kansainvälisesti. Sosiaalityön valtakunnallisen tohtorikoulutuksen haasteet vuosille : - Sosiaalialan tohtorikoulutustarpeeseen vastaaminen ja alan tutkimuksen edistäminen - Verkostomaisen tohtorikoulutusyhteistyön jatkaminen yliopistojen uudistuneessa tohtorikoulutusrakenteessa ja sosiaalityön tohtorikoulutuspaikkojen turvaaminen - Tohtorikoulutuksen kansainvälinen verkostoituminen ja väitöskirjatutkijoiden kansainvälistymisen tukeminen - Sosiaalityön tohtorikoulutuksen tehokkuuden lisääminen sekä tohtorinkoulutuksen ja sen ohjauksen laadun varmistaminen - Tohtorikoulutusyhteistyön arviointi ja kehittäminen sen pohjalta - Tohtorikoulutusyhteistyöhön tarvittavan toimintarahoituksen turvaaminen toiminnan jatkamiseksi 19

20 5 KANSAINVÄLINEN TOIMINTA JA YHTEISTYÖ Sosnet on panostanut kansainvälistymisen kehittämiseen. Asiaa on pidetty tärkeänä kaikissa kuudessa sosiaalityön koulutusyksikössä ja verkostossa on tehty työtä sen eteen, että kansainvälinen toiminta olisi luontevasti mukana kaikilla Sosnetin toiminta- ja tehtäväalueilla. Verkoston tavoitteena on vuosien aikana kehittää ja systematisoida yksiköiden yhteistyötä kansainvälisissä asioissa. Sosnetin kansainvälisen toiminnan painopiste oli vuosien ajan Venäjän ja Itä-Euroopan maiden kanssa tehtävässä yhteistyössä, jolloin verkosto koordinoi yhteistyöhankkeita, joiden tavoitteena oli tukea sosiaalityön koulutuksen kehittymistä. Vuosina Sosnetin yliopistoja osallistui opiskelija- ja opettajavaihtoa mahdollistavaan hankkeeseen, joka keskittyi käytännön opetuksen kansainväliseen harjoitteluvaihtoon eurooppalaisten ja kanadalaisten yliopistojen yhteistyönä. Vuodesta 2009 alkaen Sosnetin kansainvälinen toiminta on painottunut tohtorikoulutukseen ja NordForskin rahoittamaan The Nordic Baltic Doctoral Network in Social Work -tutkijakouluverkostoon. Sosiaalityön ja sosiaalipalveluiden valtakunnallisen tutkijakoulun ohella verkostossa ovat mukana Ruotsin sosiaalityön tutkijakoulu ja yliopistoja Norjasta, Tanskasta, Virosta, Latviasta ja Liettuasta. Verkoston toiminta on kuvattu laajemmin toimintasuunnitelman tohtorikoulutusta käsittelevässä luvussa 4. Verkoston kansainvälisen yhteistyön kannalta merkittävää on vuonna 2012 käynnistynyt yhteistyö kiinalaisen Graduate School of Chinese Academy of Social Sciences -tutkijakoulun kanssa. Emeritusprofessori Jorma Sipilä neuvotteli loppuvuodesta 2012 yhteistyösopimuksen sisällöiksi 1) akateemiset seminaarit ja konferenssit, 2) vierailevat professorit, 3) tohtorikoulutus ja siihen liittyvä opiskelijavaihto, 4) maisterin tutkintoon sisältyvät opiskelijavaihdot ja 5) tutkimusyhteistyö. Tarkoituksena on, että lähivuosien aikana Kiinasta hakeutuu suomalaisiin yliopistoihin opiskelijoita suorittamaan tohtorin tutkintoa. Yhteistyö jatkuu CIMO:n Kiina-ohjelmasta saadun kaksivuotisen hankerahoituksen turvin vuosina Sosnetin edustajat osallistuvat pohjoismaiseen, eurooppalaiseen ja laajempaan kansainväliseen toimintaan sekä yhteisten verkostojen työskentelyyn. Verkoston edustajia kansainvälisissä verkostoissa ovat: Anna Metteri Tampereen yliopistosta toimii pohjoismaisten sosiaalityön koulutusta antavien yliopistojen järjestön NASSW:n puheenjohtajana. Hänen varajäsenenään toimii Anu-Riina Svenlin Kokkolan yliopistokeskuksesta. NASSW:n puheenjohtajuuden myötä Anna Metteri on myös kansainvälisen sosiaalityön koulujen järjestön IASSW:n hallituksen jäsen. Professori Aila-Leena Matthies on eurooppalaisen sosiaalityön kouloutusyksiköiden järjestön EASSW:n hallituksen jäsen. Sosnetin kansainvälisestä toiminnasta ja sen kehittämisestä vastaa osaltaan verkoston kansainvälisen yhteistyön työvaliokunta, joka sihteerinä toimii Sosnetin koulutuspäällikkö. Kansainvälisen työvaliokunnan tehtäviin kuuluvat: Sosnetin kansainvälisten yhteyksien rakentaminen, ylläpito ja kehittäminen Yksiköiden kansainvälisten yhteyksien kokoaminen ja hyödyntäminen valtakunnallisesti Kansainvälisten tutkimushankkeiden suunnittelu Yhteistyö ulkomailla sosiaalityöntekijän tutkinnon suorittaneiden osalta Englanninkielisen sosiaalityön opetuksen ja oppimateriaalin suunnittelu ja toteuttaminen. Kansainvälisen yhteistyö kiinnittyy Sosnetissa vahvasti jatkokoulutuksen ja tutkimuksen kysymyksiin. Työvaliokunnassa on linjattu, että jatkossa yksiköt tekevät systemaattisemmin yhteistyötä siinä, että Suomeen tulevat vierailijat ovat muiden yksiköiden tiedossa, jolloin esim. verkkopohjaisia ratkaisuja hyödyntäen välitetään tietoa vierailuista sekä organisoidaan yhteisiä verkkovälitteisiä tapahtumia ja seminaareja osana kansainvälisten vierailijoiden ohjelmaa. Tiedotteita kansainvälisistä kysymyksistä laaditaan 1 2 kertaa vuodessa sekä hyödynnetään laajalti muita tapoja levittää tietoa yksiköiden välillä. Työvaliokunnan puheenjohtaja vastaa tietoiskujen laatimisesta. Yksiköiden kesken sovitaan työnjaosta 20