TIIVISTELMÄ VERKOSTOYHTEISTYÖSTÄ KAUDELLA

Transkriptio

1 1 / 5 TIIVISTELMÄ VERKOSTOYHTEISTYÖSTÄ KAUDELLA Valtakunnalliseen sosiaalityön yliopistoverkosto Sosnetin muodostavat kaikki kuusi sosiaalityön koulutusyksikköä Helsingin, Itä-Suomen, Jyväskylän, Lapin, Tampereen ja Turun yliopistoissa. Sosnet perustettiin vuonna 1999, ja sitä koordinoi Lapin yliopisto. Sosnetin keskeiset yhteistyön tavoitteet ovat sosiaalityön koulutuksen ja tutkimuksen kehittäminen, sosiaalityön ammatillisen osaamisen vahvistaminen tutkimukseen perustuvan opetuksen avulla, kunkin yliopiston erityisosaamisen hyödyntäminen valtakunnallisesti, opetusyhteistyön ja opetustarjonnan kehittäminen, yliopistokohtaisen erityisosaamisen syventäminen, jatkotutkintoihin liittyvän yhteistyön lisääminen sekä opetusja tutkimusklinikoiden käytön tehostaminen opetuksen apuna. Verkoston tehtävänä on sosiaalityön valtakunnallisena yhteistyönä: Järjestää jatkokoulutuksena suoritettava sosiaalityön erikoistumiskoulutus: Sosnet on järjestänyt vuodesta 2000 lähtien ammatillisena lisensiaatintutkintona suoritettavaa erikoissosiaalityöntekijän koulutusta. Erikoistumiskoulutus on johtanut yhteiskunta- tai valtiotieteiden lisensiaatin tutkintoon valitulla sosiaalityön erikoisalalla (Opetus- ja kulttuuriministeriön asetus koulutusvastuun täsmentämisestä ja erikoistumiskoulutuksista 568/2005). Koulutuksessa on opiskellut 96 opiskelijaa kerrallaan, ja siitä on vastannut yhteistyössä kymmenen osa-aikaista (50 %) professoria ja yliopistonlehtoria. Erikoistumiskoulutuksia koskeva koulutusjärjestelmä ja lainsäädäntö muuttuivat vuoden 2015 alussa, jonka myötä Sosnet valmisteli uusimuotoisen erikoissosiaalityöntekijän koulutuksen (70 op) käynnistymistä neljällä erikoisalalla vuodesta 2016 alkaen. Toimintavuonna 2016 valmistellaan erikoisalojen opetussuunnitelman rakennetta ja sisältöjä sekä koulutuksen järjestämistä yliopistojen yhteistyönä neljällä erikoisalalla. Tavoitteena on vaikuttaa aktiivisesti sosiaalihuollon koulutus-, tutkimus- ja kehittämistoiminnan erityisvaltionosuusjärjestelmän aikaansaamiseksi osana sote-uudistusta. Toteuttaa valtakunnallista tutkijakoulutusta: Sosiaalityön tohtorikoulutusyhteistyö käynnistyi vuonna Valtakunnallisen tutkijakoulujärjestelmän lakattua Sosnet on pitänyt edelleen tärkeänä yliopistokohtaisen tohtorikoulutuksen ohella jatkaa sosiaalityön alakohtaista tohtorikoulutusyhteistyötä. Tohtorikoulutusyhteistyö organisoitiin uudelleen vuonna Tavoitteena on valtakunnallisena yhteistyönä järjestää sosiaalityön tohtorikoulutukseen liittyvää opetusta ja ohjausta tieteenalan sisältöjen ja sen metodisten lähtökohtien osalta. Toimintojen läpileikkaavina periaatteina ovat sosiaalityön tutkimusperustan vahvistaminen sekä kansainvälisyyden tukeminen sosiaalityön tohtorikoulutuksessa. Tohtorikoulutusverkostossa opiskelee vuosien aikana noin 25 tohtorikoulutettavaa. Valtakunnallisen yhteistyön ohella yhteistyötä kehitetään erityisesti pohjoismais-baltialaisessa yhteistyössä osana Nordic-Baltic Doctoral Network in Social Work - verkostoa sekä yhteistyössä Graduate School of Chinese Academy of Social Sciencesin kanssa.

2 Yhteistyön kehittämiseen saatiin CIMOn Kiina-ohjelmasta kaksivuotisen hankerahoituksen vuosille Edistää yhteistyötä peruskoulutuksessa: Keskeinen osa peruskoulutusyhteistyötä on sosiaalityön yliopistokohtaisen profiloitumisen ja tarkoituksenmukaisen työnjaon kehittäminen yhteisesti sovittavalla tavalla. Yliopistoissa ja sosiaali- ja terveydenhuollossa on meneillään isoja uudistuksia, joissa sosiaalityön osalta Sosnet on tärkeä rakenteellisia uudistuksia valmistelema yhteistyöinstrumentti. Toimintakautena yhteistyö painottuu sosiaalityön koulutuksen rakenteellisiin kysymyksiin sekä mm. aikaisemmin hankitun osaamisen tunnustamisen käytäntöjen kehittämisen valtakunnallisessa yhteistyössä. Kesän pääsykoevalinnassa tehtävä yhteistyö on merkittävä osa verkoston toimintaa hyödyttäen kaikkia mukana olevia yksiköitä. Vuonna 2016 valintakokeesta vastaa Turun yliopisto. Tavoitteena on selvittää käytännön opettajien koulutusten valtakunnallisen oppimisympäristön tai osittaisen yhteisen koulutuksen kehittämistä ja pilotointia. 2 / 5 Tuottaa yhteistyössä verkkopohjaisia opetusratkaisuja: Verkko-opetuksen ja verkkovälitteisten opetusratkaisujen kehittäminen käynnistyi vuonna Sosnet on kehittää verkko-opetuksessa sekä verkkovälitteisessä ja sulautuvassa opetuksessa käytettävää oppimateriaalia ja opintokokonaisuuksia perus- ja jatkokoulutuksen tarpeisin sekä toteuttaa valtakunnallista verkko-opetusta. Lisäksi verkosto edistää sosiaalityön opettajien ja tutkijoiden verkkopedagogista osaamista. Kehittämistyö kohdentuu erityisesti verkkovälitteisten ratkaisujen avulla tuotettavien oppimateriaalien tuottamiseen sekä valtakunnallisen verkko-opetuksen toteuttamiseen. Valtakunnallisessa opetuksessa on tarjolla lukuvuosittain n verkkokurssia. Sosnetin Soppi-oppimisympäristöön ( on koottu verkkovälitteiseen opetusyhteistyöhön liittyvät materiaalit. Verkko-opetusyhteistyöstä vastaa koordinaattorina toimiva yliopisto-opettaja Itä-Suomen yliopistossa. Kehittää ja parantaa koulutusta ja sen laatua: Sosnetin toimintojen läpileikkaavana tavoitteena on sosiaalityön koulutuksen ja sen laadun kehittäminen ja parantaminen. Sosiaalityön toimintaympäristön kokonaisvaltainen muutos (sote-uudistus, sosiaalihuoltolaki, ammattihenkilölaki) tuottaa tarpeen uudistaa myös koulutusta. Sosnet kehittää sosiaalityön koulutusta yksiköiden kanssa toteuttamalla yhteistä opetusta, tiivistämällä opetusyhteistyötä kaikilla tutkintotasoilla, uudistamalla sosiaalityön koulutuksen rakenteita ja sisältöjä ja tarjoamalla pedagogista tukea monimuoto-opetukseen. Koulutuksen ja sen laadun parantamiseksi Sosnet tekee tiivistä yhteistyötä yhteistyökumppaneiden kanssa ja tekee aktiivista vaikuttamistyötä kehittämis- ja lainsäädäntöhankkeissa. Aktiivista vaikuttamistyötä tehdään erityisesti sosiaalityön aloituspaikkojen pysyväksi lisäämiseksi sekä sosiaalihuollon koulutus-, tutkimus- ja kehittämistoiminnan erityisvaltionosuusjärjestelmän aikaansaamiseksi. Parantaa tutkimuksen kansainvälistymistä: Sosnetin kansainvälisen toiminnan painopiste on vahvasti tohtorikoulutuksen ja tutkimuksen kansainvälistämisessä. Pohjoismais-baltialainen tohtorikoulutusverkosto The Nordic-Baltic Doctoral Network in Social Work on järjestänyt vuosittain kesäkoulun vuodesta 2009 saakka. Sosnet käynnisti vuonna 2013 yhteistyön kiinalaisen Graduate School of Chinese Academy of Social Sciencesin kanssa sekä on saanut kaksi hankerahoitusta CIMO:lta yhteistyön kehittämiseen. Yhteistyössä painottuu tohtorikoulutus, mutta sitä laajennetaan tutkimusyhteistyöhön sekä opettaja- ja opiskelijavaihtoon. Sosnet tekee yhteistyötä pohjoismaisten, eurooppalaisten ja maailmanlaajuisten sosiaalityön koulutuksen ja tutkimuksen järjestöjen kanssa.

3 3 / 5 Tehdä tutkimusyhteistyötä: Sosnetin tutkimusyhteistyö kohdentuu erityisesti yhteisten tutkimushankkeiden suunnitteluun ja rakentamiseen, sosiaalityön tutkimustoiminnan kokoamiseen ja valtakunnallisen tutkimuskokonaisuuden jäsentämiseen ja tutkimusohjelman laatimiseen. Ajankohtainen sosiaali- ja terveydenhuollon kokonaisuudistus nostaa esille tarpeen selvittää, minkälaisia osaajia tuleva yhteiskunta tarvitsee kansalaisten ja asiakkaiden tarpeisiin sekä palvelurakenteiden tuottamiin haasteisiin vastaamassa. Sosnet on mukana valmistelemassa aihepiiristä tutkimushanketta laajassa yhteistyöverkostossa. Lisäksi yhteistyötä tehdään Sosiaalityön tutkimuksen seuran kanssa. Sosnetissa tehtävän verkostoyhteistyön painopisteet ja keskeisimmät haasteet vuosina ovat: Sosiaalityön perustutkintokoulutuksen rakenteellisten ja sisällöllisten kysymysten linjaaminen, yliopistojen profiloinnin edistäminen sekä hyväksilukukäytäntöjen kehittäminen. Korkeakoulujen erikoistumiskoulutusuudistuksen toimeenpano. Aktiivinen vaikuttaminen sosiaalihuollon koulutuksen ja tutkimuksen erityisvaltionosuusjärjestelmän aikaansaamiseksi. Valtakunnallisen tohtorikoulutusyhteistyön jatkaminen ja kehittäminen sekä erityisetsi kansainvälistymisen edistäminen. Kiina-yhteistyön kehittäminen ja juurruttaminen tohtorikoulutukseen ja yhteistyön laajentaminen muille koulutuksen osa-alueille sekä tutkimukseen. Verkkovälitteisten ratkaisujen avulla tuotettavien oppimateriaalien kehittäminen sekä valtakunnallisen verkko-opetuksen tuottaminen yhteistyössä. Verkostoyhteistyön edellyttämän rahoituksen pitkäjänteinen ja riittävä turvaaminen.

4 4 / 5 TOIMINTA VUONNA 2015 Ammatillisena lisensiaatintutkintona suoritettava erikoissosiaalityöntekijän koulutus on vuonna 2000 alkanut sosiaalityöntekijän kelpoisuuden tuottaneen maisterin tutkinnon pohjalta suoritettava ammatillisesti painottunut tieteellinen jatkokoulutus, joka johtaa yhteiskunta- tai valtiotieteiden lisensiaatin tutkintoon valitulla sosiaalityön erikoisalalla (Asetus 568/2005). Koulutuksessa opiskeli vuoden 2015 aikana yhteensä 96 opiskelijaa viidellä erikoisalalla. Koulutuksesta valmistui 11 lisensiaattia. Erikoistumiskoulutuksesta vastasivat 11 osa-aikaista professoria ja yliopistonlehtoria. Vuonna 2015 verkostossa valmisteltiin opetus- ja kulttuuriministeriön myöntämän kehittämishankerahoituksen turvin uusimuotoinen erikoissosiaalityöntekijän koulutus (70 op) neljällä sosiaalityön erikoisalalla. Vuonna 1995 käynnistynyt Sosiaalityön ja sosiaalipalveluiden valtakunnallinen tohtoriohjelma on jatkanut toimintaansa tohtoriohjelmien siirtymäkauden ajan vuosina Kaksi kaudelle myönnettyä rahoitettua tohtorikoulupaikkaa jaettiin neljän opiskelijan kesken väitöskirjatutkimusten vaiheen perusteella. Sosnetin tohtorikoulutusyhteistyön piirissä on yli 30 sosiaalityön tohtorikoulutettavaa neljässä temaattisessa pienryhmässä, joiden ohella verkostossa järjestetään valtakunnallisia seminaareja ja temaattisia työpajoja. Tohtoriohjelmasta valmistui seitsemän väitöskirjaa vuoden 2015 aikana. Yliopistojen tohtorikoulutusjärjestelmän muutoksissa Sosnetissa on pidetty tärkeänä jatkaa sosiaalityön valtakunnallista tohtorikoulutusyhteistyötä hyviksi osoittautuneiden käytäntöjen ja toimivan verkoston pohjalta. Sosnet käynnisti vuonna 2013 yhteistyön kiinalaisen Graduate School of Chinese Academy of Social Sciencesin (GSCASS) kanssa. Yhteistyö painottuu erityisesti tohtorikoulutukseen. Toimintavuonna oli käynnissä CIMO:n rahoittama kaksivuotinen hanke, jonka tavoitteena on kehittää tohtorikoulutusta. Hanke järjesti intensiiviseminaarin Pekingissä. Lisäksi saatiin yhteistyön jatkumisen turvaava ja sen laajentamisen mahdollistava CIMO:n Kiina-ohjelman rahoitus, jossa hakijana toimi Lapin yliopisto ja mukana ovat Helsingin, Itä-Suomen ja Jyväskylän sosiaalityön yksiköt sekä Lapin yliopiston oikeustieteellinen tiedekunta ja Fudanin yliopisto. Sosnet on tukenut tutkijakoulutettavien kansainvälistymistä osallistumalla Nordic-Baltic Doctoral Network in Social Work (NBSW) -verkoston toimintaan. NBSW on seitsemän maan ja 28 yliopiston ja tutkimuslaitoksen tutkijakoulutusyhteistyötä tekevä verkosto. Verkosto järjesti kesäkoulun Itä-Suomen yliopistossa Kuopiossa. Lisäksi Sosnetin nimittämät edustajat osallistuvat sosiaalityön ja sen koulutuksen ja tutkimuksen pohjoismaiseen, eurooppalaiseen ja muuhun kansainväliseen toimintaan sekä kansainvälisten järjestöjen toimintaan. Verkoston yliopistot kehittävät sosiaalityön yliopistokohtaista profiloitumista ja tarkoituksenmukaista työnjakoa yhteisesti sovittavalla tavalla sekä toteuttavat yhteisvalintaa. Yhteisvalinta on merkittävä osa verkoston toimintaa hyödyttäen kaikkia mukana olevia yksiköitä, ja vuonna 2015 yhteisvalinnasta vastasi Lapin yliopisto. Verkko-opetusyhteistyö keskittyi erityisesti olemassa olevien kurssien päivittämiseen, kurssialueiden siirtoon yliopistojen ympäristöihin ja avoimen yliopiston yhteistyön tarkasteluun sekä valtakunnallisen verkko-opetuksen toteuttamiseen. Valtakunnallisessa opetuksessa oli lukuvuonna tarjolla 10 verkkokurssia (yhteensä 50 op) ja suoritettuja opintopisteitä kertyi Verkko-opetuksen kehittämisestä vastasi Itä-Suomen yliopistossa työskentelevä yliopisto-opettaja (50 %).

5 Sosnet teki vuoden aikana tiiviisti yhteistyötä keskeisten yhteistyökumppaneiden, mm. sosiaalialan amk-verkoston, sosiaalialan osaamiskeskusten, Talentian ja Sosiaalityön tutkimuksen seuran kanssa. Verkosto valmisteli kuusi asiantuntijalausuntoa lainsäädäntövalmistelun tueksi. 5 / 5