V u o s i k e r t o m u s 2011

Koko: px
Aloita esitys sivulta:

Download "V u o s i k e r t o m u s 2011"

Transkriptio

1 V u o s i k e r t o m u s 2011

2 Itä-Uudenmaan Jätehuolto Oy on kuntien omistama osakeyhtiö, joka hoitaa kuntien vastuulla olevat jätehuollon palvelutehtävät. Jätehuolto hoidetaan asiakaslähtöisesti, kustannustehokkaasti ja ympäristöystävällisesti. Itä-Uudenmaan Jätehuolto Oy Ankkurikatu 8, Porvoo puh asiakaspalvelu puh (pvm/mpm) Sisältö Yhtiö ja johtaminen 1 Vuosi 2011 lyhyesti s. 3 2 Toimitusjohtajan katsaus ja hallinto s. 4 3 Strategiatyö ja tavoitteet s. 6 4 Kehityshankkeet s. 8 5 Talouden turvaaminen s. 9 Palvelu 6 Kiinteistökohtainen jätehuolto s Jätteen vastaanotto s. 12 Ympäristövastuu 8 Jätekeskus s Materiaalivirrat s Ympäristövaikutukset s.16 Sosiaalinen vastuu 11 Viestintä s Henkilöstö s. 23 Tilinpäätöstiedot Hallituksen toimintakertomus s. 24 Tasekirja s. 25 Tilintarkastuskertomus s Vuosi 2011 lyhyesti Toimivat palvelut ja tyytyväiset asiakkaat Jätehuollon palvelut laajenivat vuonna Pornaisiin rakennettiin uusi pienjäteasema ja kiinteistökohtaisten palveluiden tarjontaa lisättiin. Toimintavuonna aloitettiin lasin ja metallin kiinteistökohtainen keräys, suurikokoisten jätteiden noutopalvelu ja lajittelulavan vuokraaminen. Peräkärryn vuokrauspalvelua laajennettiin Domargårdin jätekeskuksen lisäksi Loviisan ja Mömossenin pienjäteasemille. Toimintavuonna tehtiin kaksi asiakaskyselyä. Pienjäteasema-asiakkaiden tyytyväisyyskyselyn yleisarvosanaksi tuli 6 (asteikko: 7 erittäin tyytyväinen.1 ei lainkaan tyytyväinen). Yhtiön ylläpitämien sekajätepisteiden käyttäjille tehdyn kyselyn yleisarvosana oli 5,6. Kustannustehokkuus Jätemaksujen vuosittaisessa tarkistuksessa huomioidaan jätteiden kuljetuksen ja käsittelyn kustannusmuutokset kuten polttoainehintojen nousu. Jätemaksujen nostopainetta hillitään hyvällä suunnittelulla ja säännöllisellä kilpailuttamisella. Yleisimmät jätemaksut kuten ekomaksu, sekajäteastian tyhjennysmaksu ja sekajätepisteen käyttömaksu säilyivät toimintavuonna ennallaan. Kuljetuskustannusten nousun vuoksi kartonkiastioiden tyhjennyshinta hiukan nousi. Yhtiön omistajakunnat päättävät jätemaksuista. Ympäristövaikutusten vähentäminen Jätteiden hyötykäytön ja kierrätyksen edistäminen jatkui vuonna Domargårdin jätekeskuksessa aloitettiin rakennusjätteen lajittelu. Toimintavuonna aloitettiin tutkimushanke kierrätyksen lisäämiseksi omakotitaloissa. Tutkimus toteutetaan yhdessä Aalto yliopiston kanssa ja siinä kokeillaan nelilokeroisen jäteastian vaikutusta mm. kierrätysmateriaalien kertymään sekä kuljetuksen ja käsittelyn ympäristövaikutuksiin. Talous Kokonaisliikevaihto (M ) 9,4 10,6 12,0 Liikevaihto/asukas ( ) 101,5 114,8 128,9 Ostetut palvelut liikevaihdosta (%) 68,1 58,0 51,5 Jätevero liikevaihdosta (%) 10,1 11,8 13,5 Investointimenot liikevaihdosta (%) 21,3 9,9 13,3 Poistot liikevaihdosta (%) 7,8 8,6 8,8 Liiketulos liikevaihdosta (%) 1,8 3,5 5,4 Omavaraisuusaste (%) 26,8 24,9 25,5 Henkilöstö Henkilöstön määrä (kpl) Kaikki henkilötyövuodet 23,5 25,6 25,6 Henkilöstön keskimääräinen ikä (v) 42,3 43,6 43,1 Asumisen jätemäärät (kg/as) Kaatopaikalle toimitettu sekajäte Energiakäyttöön toimitettu sekajäte Biojäte (kiinteistökohtainen keräys) Kartonki Lasi Julkaisija: Itä-Uudenmaan Jätehuolto Oy Graafinen suunnittelu: Studio Mielikuva Oy Painopaikka: Kirjapaino Öhrling Oy, 2012 Vuonna 2011 asuinkiinteistöjä jätehuollon piirissä kpl sekajäteastiatyhjennystä vuodessa kpl jäteastian ka. tyhjennysmaksu (240 l astia) 6 /tyhjennys vakituisen asunnon ekomaksu 25,20 2 ITÄ-UUDENMAAN JÄTEHUOLTO OY VUOSIKERTOMUS

3 2 Toimitusjohtajan katsaus Asiakas ja ympäristö etusijalla Vuonna 2011 teimme monia pienempiä ja suurempia päätöksiä, joilla parannamme asiakkaidemme palveluita ja turvaamme jätehuollon tulevaisuutta. Lokakuussa allekirjoitimme Rosk n Roll Oy Ab:n kanssa sopimuksen Vantaalle rakennettavan uuden jätevoimalan käytöstä. Kun Vantaan laitos valmistuu vuonna 2014, meillä on mahdollisuus viedä jätettä hyödynnettäväksi sekä Kotkaan että Vantaalle. Tämä mahdollistaa tehokkaan logistiikan. Toinen suureksi luettava asia oli uuden jätelain voimaantulon valmistelu yhdessä omistajakuntiemme kanssa. Jätehuoltomääräykset ja jätetaksa päivitettiin. Lisäksi omistajakuntiemme yhteinen jätelautakunta saadaan toimimaan ennen kesää Lautakunta hoitaa jätelain mukaisia viranomaistehtäviä. Kunnat päättivät myös, että ne täydentävät tuottajien vastuuseen perustuvaa pakkausten keräämistä vapaaehtoisella, kiinteistökohtaisella keräyksellä. Tehtävä annettiin Itä-Uudenmaan Jätehuolto Oy:n hoidettavaksi. Uusi jätelaki tulee voimaan Laki ei tuo suuria muutoksia asiakkaidemme jätehuoltoon. Lain hengen mukaisesti tavoitteenamme on kehittää palveluitamme jatkuvasti ja lopettaa orgaanisen jätteen sijoittaminen kaatopaikalle vuoteen 2016 mennessä. Tavoite on vaativa, mutta tärkeä. Sen saavuttaminen vähentää huomattavasti jätehuollon päästöjä. On oletettavaa, että kaatopaikkakielto kirjataan myös ympäristöministeriössä parhaillaan päivitettävä olevaan valtioneuvoston kaatopaikkapäätökseen. Taloudellisesti vuosi 2011 oli yhtiöllemme hyvä. Voitto verojen jälkeen oli euroa. On syytä muistaa, että emme jaa omistajillemme osinkoa. Sen sijaan kuntalaisten maksut pyritään pitämään mahdollisimman alhaisina ja toiminnan tulos käytetään jätehuollon kehittämiseen. Liikevaihto kasvoi toimintavuonna 12,0 miljoonaan euroon, mikä on 13 prosenttia enemmän kuin vuonna Kasvu johtui pääosin vastaanotettujen jätemäärien lisäyksestä ja joitakin yritysjätteitä koskeneista hinnankorotuksista. Valtiolle tilitettävän jäteveron osuus liikevaihdosta oli 13,5 prosenttia ( euroa). Varauduimme toimintavuonna vanhojen kaatopaikko- jen asianmukaiseen sulkemiseen ja jälkihoitoon eurolla. Jälkihoitotöitä tehtiin eurolla. Kaatopaikkojen jälkihoito jatkuu ainakin 30 vuotta niiden sulkemisen jälkeen. Investointeihin käytettiin euroa, mutta uutta lainaa yhtiö ei ottanut. Investoinneista 54 prosenttia käytettiin kiviainesten louhintaan Kilpilahden uuden jätekeskuksen alueelta ( euroa). Pornaisten uuden pienjäteaseman rakentamiseen käytettiin euroa, mikä oli 28,0 % investointien kokonaismäärästä. Loppuosa ( euroa; 17,6 %) käytettiin pääosin Domargårdin jätekeskuksen toimintojen ylläpitoon ja kehittämiseen. Jätehuollon kehittäminen jatkuu vuonna 2012 pienin ja suurin askelin. Omakotitalojen palvelutason parantamiseksi ja kierrätyksen lisäämiseksi tutkimme yhdessä Aalto yliopiston kanssa uutta monilokerokeräystä Sipoossa. Kokeiluun ilmoittautui 262 vapaaehtoista perhettä, jotka saivat kotiinsa uuden jäteastian, jossa on omat lokeronsa sekajätteelle, kartongille, lasille ja metallille. Vuoden kokeilujakson aikana selviää, kannattaako uusi keräystapa ottaa laajempaan käyttöön. Paraneeko palvelutaso, vähenevätkö kuljetusten päästöt ja kuinka käy asiakashintojen? Oli ilahduttavaa huomata, kuinka innostuneina asiakkaamme ottivat kokeilun vastaan. Saimme myös Tekesin mukaan tukemaan hanketta taloudellisesti. Toinen keskeinen kehityskohde on jäteasemillemme sekalaisena tuotavan jätteen lajittelu. Vuonna 2012 pyrimme lajittelemaan jo lähes puolet jäteasemilla vastaanotettavasta sekalaisesta rakennusjätteestä. Näin saamme materiaaleja kierrätykseen ja kaatopaikkakuorma pienenee. Jätteen saaminen osaksi kestävää materiaalikiertoa on meille haaste, johon haluamme vastata kustannustehokkaasti. Näyttää selvältä, että tulevaisuuden jätekeskuksesta ei löydy lokeille juuri mitään kiinnostavaa. Sen sijaan materiaaleja virtaa takaisin tuotannon raaka-aineiksi. Kiitän asiakkaitamme, yhteistyökumppaneita, omistajia ja henkilökuntaa vuodesta Juha-Heikki Tanskanen toimitusjohtaja Hallitus Matti Nuutti (pj.) Magnus Åström (vpj.) Kari Hagfors Jaakko Isotalo Risto Kuisma Vesa Lepistö Otto Oksanen Anders Rosengren Juha-Heikki Tanskanen Hallinto Yhtiökokous - kunnan valitsema edustaja jokaisesta omistajakunnasta - ylin päätäntävalta - kokoontui vuonna 2011 huhtikuussa varsinaiseen yhtiökokoukseen Hallitus - yhtiökokous valitsee vuodeksi kerrallaan - 8 varsinaista jäsentä ja 8 henkilökohtaista varajäsentä - vastaa yhtiön strategisesta suunnittelusta, taloudesta ja toiminnasta - kokoontui vuoden 2011 aikana 9 kertaa Jätelautakunta (aloittaa 2012) - omistajakunnat valmistelivat toimintavuonna uuden jätelautakunnan perustamista - jätelautakunta hoitaa jätehuollon viranomaistehtävät kuten jätehuoltomääräysten ja taksan muutokset sekä poikkeukset asukkaiden jätehuoltoon - 11 varsinaista jäsentä ja 11 varajäsentä - isäntäkuntana Porvoo, jossa lautakunnan viranhaltija työskentelee 4 ITÄ-UUDENMAAN JÄTEHUOLTO OY VUOSIKERTOMUS

4 3 Strategiatyö ja tavoitteet Omistajakunnat Yhtiökokous Hallitus Jätehuoltoa asiakkaiden ja ympäristön hyväksi Itä-Uudenmaan Jätehuolto vastaa omistajakuntiensa Askolan, Loviisan, Pornaisten, Porvoon ja Sipoon jätehuollon kehittämisestä ja toteutuksesta. Asiakkaina ovat asukkaat, kesäasukkaat, julkiset toimijat ja yritykset. Toimialueella asuu vakituista asukasta ja yli kesäasukasta. Yhtiö aloitti toimintansa vuonna Toiminta perustuu ISO 9001 ja ISO toimintajärjestelmään, jonka lähtökohtana on toiminnan jatkuva parantaminen. Toimintaa ohjaa toimintapolitiikka sekä pitkän ja lyhyen aikajakson tavoitteet. Yhtiön strategia uudistettiin toimintavuonna vastaamaan uutta voimaan tulevaa jätelakia. Toiminta-ajatus: Itä-Uudenmaan Jätehuollon Oy edistää kestävää kehitystä tarjoamalla toimivia ja kustannustehokkaita jätehuoltopalveluita asiakkailleen ja huolehtimalla ympäristöstä. Visio: Itä-Uudenmaan Jätehuolto Oy on kokoluokassaan paras kunnallinen jätehuoltopalveluiden tuottaja ja aktiivinen yhteistyökumppani. Arvot: Palvelualttius Luotettavuus Ympäristövastuullisuus Tulostietoisuus Uudistumishalukkuus Toimintajärjestelmän päämäärät 2011 Kustannustehokkuus Laadukas asiakaspalvelu Henkilöstön työtyytyväisyys Taloushallinnon aikataulujen täsmällisyys Jätehuollon päästöjen vähentäminen Kierrätettävän jätemäärän ja ympäristötietoisuuden lisääminen Itä-Uudenmaan Jätehuolto Oy:n historia lyhyesti 2002 Yhtiö perustetaan 2004 Mömossenin jäteaseman kaatopaikkavedet viemäröidään Hyötyjätepisteverkko uudistetaan Sekajätteen aluekeräyspisteet otetaan käyttöön Uuden jätekeskuksen YVA valmistuu 2005 Yhdenmukaiset jätehuoltomääräykset kaikkiin kuntiin Kiinteistökohtainen biojätekeräys alkaa kaikissa kunnissa Domargårdin jäteasemalle uusi tasausallas Ekomaksun käyttöönotto 2006 Kiinteistökohtainen sekajätekeräys alkaa Ruotsinpyhtään pienjäteasema avataan 2007 Biojätteen aumakompostoinnin lopetetaan ja biojäte ohjataan kompostointilaitokseen Mömossenin kaatopaikka-alue suljetaan Domargårdin jäteaseman uusi loppusijoitusalue otetaan käyttöön Domargårdin jäteaseman vesijärjestelmät uudistetaan 2008 Domargårdin kaatopaikkakaasun keräysjärjestelmää uudistetaan Sekajätteen energiakäyttö alkaa 2009 Toimintajärjestelmä sertifioitiin (ISO 9001, ISO 4001) 2010 Kiinteistökohtainen kartonkikeräys alkaa Askolan pienjäteasema avataan 2011 Kiinteistökohtainen lasi- ja metallikeräys alkaa Uusia palveluita suurten jätteiden kuljetukseen: lajittelulava ja noutopalvelu Kilpilahden jätekeskusalueen louhinta alkaa Rakennusjätteen lajittelu ja maa-ainesten seulonta alkaa Mömossenin kaatopaikka-alueen sulkurakenteet valmistuvat Pornaisten pienjäteasema avataan Kehityspäällikkö Vesa Heikkonen rakennuttaminen, kehityshankkeet, työsuojelu KULJETUSPALVELUT Palvelupäällikkö Tuija Klaus kuljetukset, asiakaspalvelu VASTAANOTTOPALVELUT Käyttöpäällikkö Teemu Ruuttila jäteasemat Toimitusjohtaja Juha-Heikki Tanskanen TIEDOTUS JA NEUVONTA Tiedottaja Katariina Lossi tiedotus Laatu- ja ympäristöasiantuntija Johanna Rusanen ympäristöluvat ja -tarkkailu, toimintajärjestelmä TALOUS JA HENKILÖSTÖ Talouspäällikkö Suvi Laaksonen talous- ja henkilöstöhallinto 5 hlöä 9 hlöä 1 hlö 4 hlöä Leskenlehti selviytyy karuissakin olosuhteissa. Ensimmäiset leskenlehdet ilmestyvät Etelä-Suomessa aurinkoisille pälville jo huhtikuun alussa. Merkittävä osa Uudenmaan maakunnasta on saaristoa. Itämeri vaatii monipuolista apua. Itämeren tilanteen parantamiseksi on vähennettävä rehevöitymistä edistäviä ravinnevalumia. Myös ilmastonmuutos vaikuttaa Itämereen, vaikka kaikkia sen seurauksia meren ja rannikon luontotyyppeihin ei vielä pystytä ennustamaan. (lähde: 6 ITÄ-UUDENMAAN JÄTEHUOLTO OY VUOSIKERTOMUS

5 4 Kehityshankkeet 5 Talouden turvaaminen Yhä ympäristöystävällisempää jätehuoltoa Monilokerohankkeessa tutkitaan uuden jätteenkeräystavan vaikutukset Toimintavuonna käynnistettiin Aalto-yliopiston kanssa tutkimushanke, jossa vertaillaan kahden jätekeräysjärjestelmän ympäristövaikutuksia, kustannuksia ja palvelutasoa. Kokeilussa sijoitetaan monilokeroiset kierrätysastiat omakotitalojen pihoille ja verrataan tuloksia nykyiseen ekopisteverkostoon perustuvaan keräysjärjestelmään. Tutkimusjakso toteutetaan vuosien 2012 ja 2013 aikana 262 sipoolaisessa kotitaloudessa. Perheet lajittelevat nelilokeroiseen jäteastiaan sekajätteen, kartongin, lasin ja pienmetallin. Astia tyhjennetään nelilokeroiseen jäteautoon, joka pitää jätteet erillään koko keräyksen ajan. Päätökset uuden keräysjärjestelmän käytöstä tehdään koejakson tulosten valmistuttua. Kehityspäällikkö Vesa Heikkonen Selvitys biojätteen käsittelystä Yhtiö on mukana valtakunnallisessa selvityksessä, jossa tarkastellaan mahdollisuutta käsitellä asumisen ja julkisen toiminnan biojätteet liikenteen polttonesteenä käytettävän etanolin valmistuksen raaka-aineena. Selvityksessä ovat mukana Itä-Uudenmaan Jätehuolto Oy, Loimi-Hämeen Jätehuolto Oy, Rosk n Roll Oy, Rouskis Oy, Turun Seudun Jätehuolto Oy ja St1 Biofuels Oy. Selvityksellä jätehuoltoyhtiöt etsivät kokonaisuuden kannalta parasta ratkaisua vastuullaan olevien biojätteiden käsittelyyn. Jätteet kaatopaikan sijasta energiaksi Jätteiden loppusijoituksen ympäristövaikutukset ovat merkittävät ja kaatopaikalle sijoitettavan jätteen määrää pyritään aktiivisesti vähentämään. Tavoitteena on, että biohajoavan yhdyskuntajätteen sijoittaminen kaatopaikalle voidaan lopettaa. Vuonna 2011 ohjattiin asukkaiden tuottamasta sekajätteestä 80 % energiakäyttöön Kotkan Energian hyötyvoimalaitokseen. Toimintavuonna hankittiin lisää polttokapasiteettia tekemällä yhteistyösopimus Länsi-Uudenmaan kuntien omistaman Rosk n Roll Oy:n kanssa. Yhteistyösopimuksen ansiosta kaikki jäteastioista kerätty sekajäte päätyy kaatopaikan sijaan energiakäsittelyyn, Vantaan jätevoimalan käynnistyessä vuoden 2014 puolivälissä. Kustannustehokkuus varmistaa vakaan talouden Itä-Uudenmaan Jätehuollon talouden vakaa kehitys on yhtiön pitkäaikainen tavoite. Sen kautta varmistuu toimialueen jätehuollon järjestäminen kustannustehokkaasti ja mahdollisimman ympäristöystävällisesti. Toisena keskeisenä tavoitteena on pitää jätemaksut alle Suomen vastaavien yhtiöitten maksujen keskiarvon. Yhtiö ei pyri tuottamaan voittoa eikä jaa osinko omistajilleen. Taloudellinen tulos käytetään jätehuollon laadun ja palveluiden parantamiseen. Vuonna 2011 tavoitteisiin päästiin hyvin, sillä yhtiön taloudellinen tulos tilikaudelta oli hyvä. Lisäksi yhtiö teki runsaan 1,3 milj. euron varauksen tuleviin jälkihoitokustannuksiin. Tällä varauksella turvataan suljettavien jätetäyttöjen asianmukainen hoito pitkälle tulevaisuuteen. Suunnitelman mukaisia poistoja rakenteiden ja laitteiden kulumisesta tehtiin hieman yli 1 milj. eurolla. Kuluneen vuoden aikana on yhtiössä ryhdytty valmistautumaan toukokuun 2012 alussa voimaan astuvan uuden jätelain vaatimuksiin. Jatkossa kunnallisen jäteyhtiön tulee raportoida yrityksille tuottamiensa palveluiden osuutta tilinpäätöksen liitetietona. Raportointivelvoite koskee kunnan vastuun ulkopuolisen toiminnan taloudellista tulosta. Tilintarkastaja vahvistaa raportin ja se julkaistaan kaupparekisterissä ja vuosikertomuksessa. Yhtiön taloushallinnossa on kuluneen vuoden aikana siirrytty Euroopan yhtenäismaksujärjestelmään (SE- PA) ja käyttöön otettu verkkolaskupalvelu. Yhtenäisten maksukäytäntöjen myötä rahan liike tehostuu koko Euroopan alueella. Verkkolaskupalvelun käytön laajentuminen tulee tulevaisuudessa omalta osaltaan tehostamaan maksuliikennettä sekä vähentämään laskulomakkeiden kulutusta ja kuljetuksia. Vuonna 2011 otetuilla kehitysaskeleilla on päästy taas hivenen lähemmäs vähäpäästöisempää ja ympäristöystävällisempää kierrätysyhteiskuntaa. Vanhoista kaatopaikoista suljettiin pintarakenteilla Sipoon Mömossenin yhdyskuntajätekaatopaikka ja pintarakenteiden ansiosta kaatopaikkakaasujen käsittely tehostui merkittävästi. Tämä on yksi konkreettinen toimenpiteemme ilmastonmuutoksen hillitsemisessä. Tulevaisuuden tavoitteena on lopettaa biohajoavan jätteen loppusijoitus ja sen lisäksi kerätä vanhoilta jätetäytöiltä muodostuvat kaatopaikkakaasut mahdollisimman hyvin talteen. Huolimatta jätteenkäsittelymenetelmien kehityksestä myös jätteen loppusijoitustilavuutta tarvitaan edelleen turvaamaan maakunnan jätehuoltoa. Toimintavuonna rakennettiin Porvoon Domargårdiin lisää täyttötilavuutta tekemällä pystyeristeseinä kalliota vasten. Näin saatiin lisää tilaa ilman että loppusijoitusalueen pinta-alaa jouduttiin laajentamaan Kilpilahten uusi jätekeskus Kilpilahden uuden jätekeskuksen maarakennustöitä jatkettiin suunnitellun aikataulun mukaisesti. Louhinnan suunnitelmia päivitettiin ja uusien suunnitelmien mukaiselle kiviainesotolle haettiin lupamuutosta. Uuden luvan myötä tulevan jätekeskuksen pohjarakenteiden muotoilu helpottuu ja talteen saatavan hyötykäyttökelpoisen kiven määrä kasvaa. Toimintavuonna toteutui jätekeskusalueen rakentamisen kannalta merkittävä tiehanke. Kilpilahden uusi tieyhteys avattiin ja se mahdollistaa liikenteen jätekeskusalueelle. Tiehanke oli Liikenneviraston, alueen kuntien ja alueen yritysten yhteishanke. Kulujakauma 2011 Tulojakauma 2011 Ekomaksu Ekomaksu on jätehuollon perusmaksu. Itä-Uudenmaan Jätehuolto Oy on kerännyt ekomaksua vuodesta 2005 alkaen. Maksutulo käytetään lakisää teisten ilman muuta maksua kuntalaisille tarjoavien palveluiden kustannuksiin. Ekomaksukertymä vuonna 2011 oli euroa. Tästä summasta käytettiin pienjäteasemien toimintaan ja ilmaisten hyötyjätteiden vastaanottoon euroa, ekopisteisiin euroa, ilmaiseen vaarallisten jätteiden vastaanottoon euroa ja jätevalistukseen euroa. Talouspäällikkö Suvi Laaksonen Kaikki jätehuollosta aiheutuvat kustannukset on katettava jätemaksuilla. Kattava kilpailuttaminen ja kustannusten seuranta toimivat kustannustehokkuuden takeina. Hinnoiteltavien palveluiden katteet ohjaavat hintakehitystä ja sisäinen laskenta tuottaa tietoa suunnittelun tueksi. Yhtiön talouden hyvä kehitys seuraa suunnittelun ja toimien onnistumisesta eri osa-alueilla. Kehityshankkeiden tulokset näkyvät usein vasta vähitellen tulevina vuosina. Tulevaisuudessakin tehokkuuden säilyttämisen avain on toiminnan kehittäminen hyvässä rytmissä ympäristön kanssa. 8 ITÄ-UUDENMAAN JÄTEHUOLTO OY VUOSIKERTOMUS

6 6 Kiinteistökohtainen jätehuolto Jätteet noudetaan kaupungista, maaseudulta ja saaristosta Itä-Uudenmaan Jätehuolto hoitaa toimialueensa asukkaiden, kesäasukkaiden ja julkisten toimijoiden jätehuollon. Asiakkaina on myös yksityisiä yrityksiä. Vuonna 2011 kiinteistökohtaista keräystä laajennettiin kattamaan lasin ja pienmetallin keräyksen. Jätteen tuomista pienjäteasemille helpotettiin uusilla palveluilla. Huhtikuussa aloitettiin lajittelulavan vuokraaminen ja heinäkuussa otettiin käyttöön suurikokoisten jätteiden noutopalvelu. Asumisen jätteistä suuri osa hyötykäyttöön Kiinteistökohtainen keräysastia helpottaa kierrätystä ja vähentää sekajätteen määrää. Kiinteistökohtaista palvelutarjontaa laajennettiin biojätteen ja kartongin lisäksi myös lasille ja metallille. Lasin ja metallin keräys aloitettiin Lasi, metalli ja kartonki toimitetaan teollisuudelle uudeksi raaka-aineeksi. Biojäte toimitetaan biokaasu- ja lannoitevalmistukseen. Kiinteistöiltä kerätty sekajäte toimitetaan pääosin energiakäyttöön Kotkan Energian hyötyvoimalaitokseen. Itä- Uudenmaan Jätehuolto hoitaa noin asunnon sekajätehuollon. Palvelupäällikkö Tuija Klaus Parannamme jätehuoltopalveluita asiakkaiden tarpeiden mukaisesti, huomioiden myös kustannukset ja vaikutukset ympäristöön. Kierrätysjätteiden kiinteistökohtaisen keräyksen laajentumisen myötä yhä useampi asiakas päätyy kokonaispalveluun. Toimitamme asiakkaalle tarvittavat jäte- ja kierrätysastiat ja tyhjennämme ne sovitun mukaisesti. Vuonna 2011 teimme tiiviisti yhteistyötä omistajakuntiemme ympäristönsuojelun ja teknisen puolen viranhaltijoiden kanssa. Yhteistyönä huomioimme jätelain voimaan tulleiden muutosten edellyttämät toimet, kuten jätehuoltomääräysten päivittäminen, kuljetusjärjestelmien ja osakassopimuksen täydentäminen pakkausjätteiden osalta ja jätehuollon yhteislautakunnan perustaminen. Omistajakunnat päättivät muutoksista keväällä Keskitetty kilpailutus kannattaa Itä-Uudenmaan Jätehuollon tehtävänä on kilpailuttaa kunnan vastuulla olevien jätteiden kuljetukset lain vaatimusten mukaisesti. Säännöllisellä kilpailutuksella saadaan tehokkuutta kuljetuksiin. Toimintavuonna kilpailutettiin kartongin kuljetus sekä Askolan ja Pornaisten sekajätekuljetukset. Kilpailutuksen perusteella kartonkiastioiden tyhjennyksestä huolehti alkaen Sita Finland Oy ja Askolan ja Pornaisten sekajäteastioiden tyhjennyksestä alkaen Tienvieri Oy. Urakoitsijoiden vaihtumisen yhteydessä tyhjennysreittejä tarkistettiin ja astioiden tyhjennyspäiviin tuli muutoksia. Muutoksista kerrottiin asiakaskohtaisilla kirjeillä eikä muutoksesta aiheutunut lisäkustannuksia. Helpotusta jäteasemalle kuuluvien jätteiden tuomiseen Huhtikuussa 2011 aloitettiin lajittelulavan vuokraus. Lajittelulava tuo asiakkaalle mahdollisuuden toimittaa suuret jäte-erät yhdellä kertaa hyötykäyttöön ja asianmukaiseen käsittelyyn. Lajittelulava tuodaan asiakkaan pihaan ja siinä on neljä lokeroa, joihin asiakas jätteensä lajittelee. Lajittelulavasta on apua muutoissa, remonteissa ja varastojen tyhjennyksessä. Kierrätysjätteet toimitetaan uudeksi materiaaliksi ja sähkölaitteet, vaaralliset jätteet sekä sekajätteet asianmukaiseen käsittelyyn. Heinäkuussa aloitettiin suurikokoisten jätteiden noutopalvelun. Palvelu tarjoaa kuljetusapua niille jätteille, joita ei voi laittaa kodin omaan jäteastiaan. Noutopalvelun avulla pääsee helposti eroon vanhasta pesukoneesta, sohvasta tai kirjahyllystä. Auto kiertää kolmen viikoin välein ja ottaa kyytiinsä jäte-esineitä tilausten mukaan. Noudon hinta määrittyy jätteen määrän, laadun sekä noutopaikan sijainnin mukaan. Hinta on alkaen /nouto riippuen noutokohteen sijainnista. Palveluun kuulu, että jäte-esineet kannetaan asiakkaan asunnosta autoon ja toimitetaan asianmukaiseen käsittelyyn tai kierrätykseen. Yhteistyökumppanit 2011 Sekajätekuljetus: Helsingin KTK Oy HFT Network Oy/ Environet Oy Lassila & Tikanoja Oyj Loviisan Viemäripalvelu ky Porvoon Huoltomiehet Oy SITA Finland Oy Strand P-G (lauttakuljetus) TSE-Tienvieri Oy Biojätekuljetus: HFT Network Oy/Environet Oy Kartonki-, lasi- ja metallikuljetus: SITA Finland Oy/ Porvoon Huoltomiehet Oy Astiakuljetukset: HFT Network Oy/ Environet Oy Noutopalvelu: HFT Network Oy/ Environet Oy Kiinteistökohtaiset palvelut Sekajätteen säännöllinen keräys kaikille asunnoille ja kesäasunnoille Vaihtoehtoina oma jäteastia, yhteinen jäteastia esim. naapurin tai tiehoitokunnan kanssa tai IUJ:n ylläpitämien sekajätepisteiden käyttö, Sipoon sisäsaaristossa on mahdollista liittyä jätteen lauttakuljetukseen Biojätteen säännöllinen keräys kiinteistöille joissa vähintään 5 asuntoa Kartongin säännöllinen keräys kiinteistöille joissa vähintään 20 asuntoa Lasin säännöllinen keräys (vapaaehtoinen) Metallin säännöllinen keräys (vapaaehtoinen) Jäteastioiden vuokrapalvelu erikseen tilattaessa Noutopalvelu suurikokoisille jätteille erikseen tilattaessa Kiinteistökohtaiset keräyspalvelut ovat kaikkien toimialueen asuinkiinteistöjen, julkisten kiinteistöjen ja yritysten käytettävissä Asuinkiinteistöjen järjestetty sekajätehuolto Kiinteistö kpl Oma astia Yhteinen astia Sekajätepisteen käyttäjä 170 Ei liittynyt jätehuoltoon *Kieltäytyjiltä veloitetaan pienjäteasemamaksu 150 /vuosi. 10 ITÄ-UUDENMAAN JÄTEHUOLTO OY VUOSIKERTOMUS

7 7 Jätteen vastaanotto Oikea jäte oikeaan paikkaan Itä-Uudenmaan Jätehuollon jätteiden vastaanottoverkko tarjoaa palveluita sekä asukkaille että yrityksille. Toimintavuonna avattiin yhtiön kuudes pienjäteasema Pornaisiin. Ekopisteiden siisteyteen panostettiin uusimalla siivouskäytännöt ja tehostamalla valvontaa. Pienjäteasemat palvelevat lähellä asukkaita Pornaisten pienjäteasema avattiin Yhtiön kaikki kuusi pienjäteasemaa ovat toimialueen kaikkien asukkaiden käytössä. Pienjäteasemilla vastaanotetaan sellaiset jätteet joita ei voi laittaa oman pihan jäteastiaan. Yritysjätteiden vastaanotto on keskitetty pääasiassa Domargårdin jätekeskukseen. Pienjäteasemien palveluaika vaihtelee kävijämäärien mukaan. Vilkkain palvelupiste Porvoon Domargårdissa on avoinna kaikkina arkipäivinä ja lauantaisin. Loviisan ja Sipoon Mömossenin pienjäteasemalla palvellaan kahtena arkipäivänä viikossa ja muilla pienjäteasemilla yhtenä arkipäivänä viikossa. Asiakkaat ovat toivoneet lisää lauantai aukioloaikoja ja niitä tullaan kokeilemaan kesän 2012 aikana Loviisassa ja Sipoon Mömossenilla. Ekomaksulla kattavaa palvelua Asukkaiden ja kesäasukkaiden kierrätysjätteiden ja vaarallisten jätteiden vastaanotto ja käsittely katetaan ekomaksulla. Ekopisteille (96 kpl) voi tuoda paperia, keräyskartonkia, pienmetallia ja lasia. Pienjäteasemilla (6 kpl) vastaanotetaan kotitalouksien vaaralliset jätteet maksutta. Pienjäteasemille saa viedä maksutta myös hyötyjätteitä, kuten metalliromua, puujätettä, haravointijätettä, keräyskartonkia, lasia ja paperia ympäri vuoden. Pienjäteasemat sijaitsevat Askolassa, Loviisassa (2 kpl), Pornaisissa, Porvoossa ja Sipoossa. Otto-keräysautoon ja -lauttaan voi tuoda kodin vaaralliset jätteet ja metalliromut. Otto-keräysautot kiertävät toukokuussa ja lautta heinäkuussa. Ekomaksulla katetaan myös jäteneuvonta ja lasten jätevalistus. Omakotitalon ekomaksu on 25,20 /vuosi ja vapaa-ajanasuntojen ekomaksu on 22,18 /vuosi. Jos asiakkaalla on omassa käytössään useampi asunto Itä-Uudenmaan Jätehuollon toimialueella, niin yhdestä maksetaan täysi maksu ja muista alennettu maksu 6,05 /vuosi. Toimintavuonna laajennettiin peräkärryn vuokrauspalvelua Domargårdin jätekeskuksen lisäksi Loviisan ja Mömossenin pienjäteasemille. Yhtiö vuokraa kuomullisia peräkärryjä 10 euron hintaan jätteiden kuljetusta varten. Palvelulla on tarkoitus tehdä asiakkaille jätteiden kuljetus pienjäteasemille mahdollisimman helpoksi ja edulliseksi. Peräkärryn saa käyttöönsä tarvittaessa koko päiväksi pienjäteasemien aukioloajat huomioon ottaen Jäteasemien kävijämäärät syys-joulukuu Pienjäteasemien ja jätekeskuksen säännöllinen kävijäseuranta aloitettiin syksyllä Ehjät jätteet voi lahjoittaa hyväntekeväisyyteen Porvoon Domargårdin pienjäteasema-alueella otettiin maaliskuussa 2011 käyttöön kierrätyskontti, jonne voi halutessaan jättää käyttökelpoisia huonekaluja ja esineitä. Samaria-yhdistys käy viikoittain tyhjentämässä kierrätyskontin. Tavarat se kunnostaa ja myy hyväntekeväisyyskirpputorillaan tai lahjoittaa ne edelleen eteenpäin. Keräyspisteiden siisteyteen panostetaan Ekopisteiden kunnossapito ja tyhjennykset kilpailutettiin. Tyhjennyksiin saatiin uudempaa kalustoa ja siivouskustannuksia saatiin alennettua. Kunnossapitokierros uudistettiin samassa yhteydessä ja syksystä 2011 on kunnossapitopartio kiertänyt ekopisteitä säännöllisesti. Siivouksen lisäksi käynnillä tarkastetaan säiliöiden kunto ja tehdään tarvittaessa pieniä huoltotoimenpiteitä. Talvella puhdistetaan säiliöitä lumesta. Ekopisteillä suoritettiin vuoden 2011 aikana 331 siivous- ja kunnossapitotehtävää. Toimintavuonna taksaan lisättiin väärinkäyttömaksu, jonka avulla pyritään saamaan roskaajat vastaamaan aiheuttamistaan kustannuksista. Väärinkäyttömaksu on 60 euroa/kerta niille, jotka vievät sekajätettä sekapisteeseen maksamatta käytön edellyttämää vuosimaksua. Korkeampi väärinkäyttömaksu on 120 euroa/kerta niille, jotka jättävät keräyspisteisiin sinne kuulumatonta jätettä, kuten kodinkoneita, huonekaluja, vaarallista jätteitä tai muuta romua. Vuonna 2011 lähettiin 150 väärinkäyttölaskua ja lisäksi tehtiin kolme rikosilmoitusta törkeästä roskaamisesta kpl Porvoo Yhteistyökumppanit 2011 EKO- JA SEKAJÄTEPISTEET Paperinkeräys Oy Suomen NP-kierrätys Oy Suomen Kuluttajakuitu ry Suomen Aaltopahviyhdistys ry Sita/Porvoon Huoltomiehet Oy HFT Network Oy / Environet Oy Loviisa Sipoo EKOPISTESIIVOUS: M. Lindberg Oy Askola Ruotsinpyhtää OTTO-KERÄYS: Bodö Båtvarv (lauttakeräys) Ekokem Oy ERP Finland Oy Serty Kuusakoski Oy 12 ITÄ-UUDENMAAN JÄTEHUOLTO OY VUOSIKERTOMUS

8 8 Jätekeskus Porvoossa sijaitseva Domargårdin jätekeskus toimii maakunnan jätteiden vastaanotto- ja käsittelykeskuksena. Sinne vastaanotetaan hyötyjätteitä, loppusijoitettavia jätteitä, vaarallisia jätteitä ja erityisjätteitä. Osa jätteistä käsitellään jätekeskuksessa ja osa toimitetaan edelleen hyötykäyttöön. 1) Kaikki alueelle tulevat jätekuormat ilmoitetaan vaaka- ja toimistorakennuksella ) Pienjäteasema-alue, jonne vastaanotetaan kaikki peräkärry- ja pakettiautokuormat ) Hyötyjätteiden varastointi- ja käsittelykentät. 4) suljettu jätetäyttö, joka maisemoidaan EU-normien mukaisesti. 5) Käytössä oleva jätetäyttö, joka on rakennettu EU-normien mukaisella tiiviillä pohjarakenteella. 6) Biokaasupumppaamo. Biokaasu kerätään 18 kaasukaivon avulla sekä vanhalta että uudelta jätetäytöltä. Kaatopaikkakaasu toimitetaan hyötykäyttöön tai käsitellään haitattomampaan muotoon polttamalla soihtupolttimessa. 5 7) Eteläinen tasausallas, jonne ohjataan käsittelyalueiden vedet. Vedet pumpataan pohjoiseen tasausaltaaseen ja sieltä edelleen jätevedenpuhdistamolle. Käyttöpäällikkö Teemu Ruuttila Vuonna 2011 toimintamme kehittyi kierrätystä edistävään suuntaan. Tavoitteena on vähentää loppusijoitettavan jätteen määrää. Kesäkuussa 2011 aloitimme koeluonteisesti rakennusjätteen lajittelun ja saatujen hyvien tulosten perusteella sitä tullaan jatkamaan. Uutena toimintana aloitimme jätettä sisältävien maiden vastaanoton ja seulonnan. Yhteistyökumppanit jätekeskuksella 2011 Konetyöt E-P Athen Oy Loppusijoitusalueen ylläpito Maavire Oy 9 Materiaalivirrat Jätteiden käsittely ja hyödyntäminen Itä-Uudenmaan Jätehuolto vastaanottaa jätteitä Domargårdin jätekeskuksen lisäksi pienjäteasemilla, kiertävissä keräyksissä sekä apteekeissa (lääkkeet). Lisäksi kartonkia, lasia, metallia ja sekajätettä kerätään suoraan kiinteistöiltä tonnia Tavanomainen jäte Materiaali hyötykäyttö Energia hyötykäyttö Loppusijoitettu Biojäte t maanparannuskompostia, puutarhamultaa ja biokaasua, Envor Biotech Oy Haravointijäte t kompostimultaa, Itä-Uudenmaan Jätehuolto Oy Kartonki 886 t kartonkipakkauksia ja hylsykartonkirullia, tuottajayhteisöt Lasi 428 t uusia lasipakkauksia, Uusioaines Oy Maa-aines t jätekeskuksen maarakentamiseen, Itä-Uudenmaan Jätehuolto Oy Metalli t metalliteollisuuden raaka-ainetta, Kuusakoski Oy Vaaralliset jätteet 372 t energiaa ja uutta raaka-ainetta, Ekokem Oy ja Kuusakoski Oy Painekyllästetty puu 314 t haketta energiakäyttöön, Demolite Oy Paperi 22 t paperiteollisuuden raaka-ainetta, Paperinkeräys Oy Puu t haketta energiakäyttöön, Kuusakoski Sekajäte t kiinteistöltä kerätty sekajäte energiakäyttöön, Kotkan Energia Oy Sähkö- ja elektroniikkalaitteet 973 t teollisuuden raaka-ainetta, tuottajayhteisöt Tiili- ja betonijäte t jätekeskuksen maarakentamiseen, Itä-Uudenmaan Jätehuolto Oy Vaaralliset jätteet Maa- ja kiviainekset Tavanomainen jäte Vuonna 2011 jätteitä vastaanotettiin yhteensä ,69 tonnia, joista suurin osa Domargårdin jätekeskuksessa. Vastaanotettujen jätteiden määrä kasvoi edelliseen vuoteen verrattuna noin 30 %. Kasvuun vaikuttivat erityisesti betonin, tiilien ja tuhkan määrä, joita hyötykäytettiin Domargårdin jätekeskuksen loppusijoitusalueen pystyeristysseinän rakentamisessa sekä puujätteen määrä, joka tilastointimuutoksen vuoksi pystytään nyt raportoimaan tarkemmin. Myös jätettä sisältävien maiden vastaanoton käynnistäminen nosti jätemäärää ITÄ-UUDENMAAN JÄTEHUOLTO OY VUOSIKERTOMUS

9 10 Ympäristövaikutukset Ympäristövaikutuksia tarkkaillaan, hallitaan ja vähennetään Ympäristöjärjestelmä Itä-Uudenmaan jätehuollon ympäristöjärjestelmä on rakennettu ISO standardin mukaisesti. Ympäristöjärjestelmän avulla tunnistetaan ja vähennetään toiminnan ympäristövaikutuksia sekä pyritään jatkuvasti parantamaan toimintaa ympäristöasiat paremmin huomioon ottavaksi. Järjestelmä on sertifioitu vuonna 2009 ja sen piiriin kuuluu kaikki Itä- Uudenmaan Jätehuollon toimipisteet. Järjestelmän toimivuus tarkastetaan kaksi kertaa vuodessa sisäisen ja ulkoisen auditoinnin avulla. Ympäristönäkökohtien arviointi Ympäristönäkökohtien arviointi tehdään kerran vuodessa käymällä yrityksen kaikki toiminnot läpi ja arvioimalla niiden positiiviset ja negatiiviset vaikutukset ympäristöön. Arvioinnin perusteella valitaan merkittävimmän ympäristönäkökohdat, joista osalle asetetaan pääsääntöisesti muutaman vuoden kestävä tavoite, osaa ohjataan ohjeistuksella ja osaa mitataan ja tarkkaillaan. Ympäristöpäämäärät ja tavoitteet Itä-Uudenmaan Jätehuollolla on kaksi ympäristöpäämäärää, joille on asetettu yhteensä kuusi muutamasta vuodesta useampaan vuoteen kestävää tavoitetta. Vuoden 2011 tulosten perusteella voidaan todeta, että tavoitteet on asetettu toiminnoille, jotka vaativat parannusta. Saatujen tulosten perusteella asetettuja tavoitteita ei vielä vuonna 2011 saavutettu. Päämäärä 1: Jätehuollon päästöjen vähentäminen Domargårdin vuonna 2007 suljetulla loppusijoitusalueella syntyvistä kaasuista saadaan talteen vähintään 80 %, kun lopulliset pintarakenteet on rakennettu. - Lopullisia pintarakenteita ei vielä ole rakennettu. Syntyvistä kaasuista talteen saatiin vuonna % (JLY:n tunnusluvut) Domargårdin kaasunkeräys on keskeytyksissä yli 10 tunnin ajan korkeintaan 15 päivänä vuosina 2011 ja Yli 10 tuntia kestäviä kaasunkeräys katkoksia oli vuonna kpl IUJ ryhtyy tuottamaan ympäristövastuu-raporttia vuodesta 2012 alkaen. Raportti korvaa vuosikertomuksen ympäristökatsauksen. - Suunnitelma päästötilinpidosta on tehty ja sen perusteella esitetään tiedot vuoden 2011 vuosikertomuksessa. Tarkkailutietojen hallintaan hankittu Map- Graph-ohjelmisto vuonna Domargårdissa ei tapahdu suotovesien ylivuotoja vuodesta 2010 eteenpäin. - Vuonna 2011 tapahtui yksi ylivuoto Päämäärä 2: Kierrätettävän jätemäärän ja ympäristötietoisuuden lisääminen Sekalaisesta rakennusjätteestä 20 % lajitellaan viimeistään vuonna Toteutettiin rakennusjätteen lajittelukokeilu, jonka perusteella lajittelun todettiin olevan kannattavaa. Lajittelukokeilun jälkeen lajittelua on tehostettu ja lajittelulle on asetettu uusi tiukempi tavoite vuodesta 2012 alkaen. Vuonna 2011 lajitteluun ohjattiin noin 5 % sisään tulleesta rakennusjätteestä. Asiakkailta erilliskerättyjen pakkausmateriaalien (kartonki, lasi ja metalli) määrä on 10 % suurempi vuonna 2012 kuin vuonna Vuoden 2011 lopussa erilliskerättyjen pakkausmateriaalien määrä oli 3 % suurempi kuin vuonna Ympäristöluvat Uudenmaan ympäristökeskus on myöntänyt Domargårdin jätekeskukselle ympäristöluvan vuonna Lisäksi rakennusjätteen lajittelulle ja jätettä sisältävien maiden seulonnalle on saatu ympäristölupa Etelä-Suomen Aluehallintovirastolta vuonna Mömossenin jäteaseman ympäristöluvan on myöntänyt Uudenmaan ympäristökeskus vuonna Vuoden 2011 loppuun mennessä Mömossenin jäteaseman toiminnasta tuli jättää ympäristölupa voimassa olevan ympäristöluvan lupamääräysten tarkistamiseksi. Samalla haettiin lupaa uusille toiminnoille, kuten puhtaiden maiden loppusijoittamiselle louhosalueelle ja jätettä sisältävien maiden seulonnalle. Annetut ympäristöluvat ohjaavat koko toimintaa jätteiden käsittelystä ympäristövaikutusten tarkkailuun. Kevään ensimmäinen huiluääni kuuluu maakuntalinnulle mustarastaalle. Lintu laulaa kauniita säkeitä, joita se ei kuitenkaan toista samalla tavoin kuin laulurastas. Mustarastas pesii Suomen etelä- ja keskiosissa rehevissä lehti- ja sekametsissä mutta on tuttu näky myös puistoissa ja puutarhoissa. Se munii neljästä viiteen sinivihreää, ruskeapilkkuista munaa, joita se hautoo pari viikkoa. Mustarastas muuttaa talvehtimaan Länsi-Eurooppaan syys-marraskuussa, pieni osa kannasta talvehtii Etelä- Suomessa. Iloksemme mustarastas palaa jälleen varhain maalis-huhtikuussa. 16 ITÄ-UUDENMAAN JÄTEHUOLTO OY VUOSIKERTOMUS

10 Ympäristövaikutukset Ympäristövaikutukset minimiin Vaikutukset vesiin Itä-Uudenmaan Jätehuollolla on kaksi toimipaikkaa, Domargårdin jätekeskus Porvoossa ja Mömossenin pienjäteasema Sipoossa, joiden vesien tarkkailua tehdään viranomaisen hyväksymän tarkkailuohjelman mukaisesti. Vesien tarkkailu jakaantuu kaatopaikkaveden ja pintaveden laadun ja määrän tarkkailuun sekä pohjaveden laadun tarkkailuun. Pohjaveden laadun tarkkailu jakaantuu irtomaakerroksissa esiintyvän veden laadun tarkkailuun sekä kalliopohjaveden veden tarkkailuun. Lisäksi seurataan jätetäyttöjen sisäisen vedenpinnan korkeutta. Jäteasemien lisäksi vesiä tarkkaillaan Kilpilahden tulevan jätekeskuksen louhintatyömaan alueella kahdesta pisteestä kaksi kertaa vuodessa. Pintavedet Domargårdin jätekeskuksen ympärillä olevia pintavesiä tarkkaillaan kolme kertaa vuodessa ja Mömossenin pien- jäteaseman pintavesiä neljä kertaa vuodessa seitsemästä eri pisteestä. Lisäksi viiden vuoden välein tehdään laaja tarkkailu, jolloin vesistä tutkittaan useampia parametreja. Seuraava laaja tarkkailu tehdään Domargårdissa 2012 ja Mömossenilla Kuten aikaisempina vuosina myös vuonna 2011 Domargårdin jätekeskuksen aiheuttama ravinnekuormitus oli nähtävissä edelleen jäteaseman pohjoispuolen ojavesissä. Vaikutukset näkyivät selvimmin jätekeskusta lähinnä olevilla pisteillä. Ravinnekuormitus vastasi kuitenkin lähitarkkailuvuosien tasoa. Tarkkailutuloksissa on nähtävissä vuosina tehtyjen vesienhallinnan toimenpiteiden positiivinen vaikutus pintavesiin kulkeutuvan ravinnekuormituksen merkittävänä vähenemisenä. Mömossenin pienjäteaseman pintavesivaikutukset olivat vuonna 2011 aiempien vuosien tavoin nähtävissä jäteaseman etelä ja koillispuolen lähimmillä havaintopisteillä (ravinteet). Maakuntanisäkäs siili on Suomen luonnonvaraisista eläimistä ehkä kaikkein tutuin. Se on yöeläin ja viihtyy lehti- ja sekametsissä, joissa on runsas aluskasvillisuus mutta sitä näkee myös puistoissa ja puutarhoissa. Lokakuun lopusta maaliskuun lopulle se on talvihorroksessa. Siili lasketaan kuuluvaksi hyönteissyöjiin, mutta ravinnoksi kelpaavat myös pikkueläimet kuten etanat, kastemadot ja sammakot.pesän siili rakentaa maakoloon tai lehtikasaan ja siinä on yleensä kaksi kulkuaukkoa. Siili synnyttää kolmesta kahdeksaan poikasta, joilla on valkeat, pehmeät piikit. Domargård hulevedet Domargård pintavesi Mömossen pintavesi Ylivuoto (27, 18 m 3 ) Porvoon Hermanninsaaren jätevedenpuhdistamolle tuleva vesi Porvoon Hermanninsaaren jätevedenpuhdistamolta lähtevä vesi Domargårdin pohjavedet Mömossenin pohjavedet Talousveden laatuvaatimukset (pienet yksiköt) * COD Mn ** Moottoritien ja tien 170 suolaus vaikuttaa pitoisuuteen Typpi (N) Fosfori (P) Kiintoaine BOD7 Ammonium- Sähkön- ph CODCr Kloridi typpi johtokyky mg/l mg/l mg/l mg/l mg/l ms/m mg/l mg/l 3,46 0,12 5 0, ,8 0,07 0,03 1,73 0,04 2,83 0,34 29,81 6,79 42,8 33,96 2,3 0,05 14,46 10,2 0,76 44,98 6,93 25,15* 32, , , , , ,23 6,3 3,4 1, ,05 0, ,9 4,68* 128,89** 0,57 65,06 6,55 19,33* 33,11 0,4 alle 250 6,5 9,5 5* ITÄ-UUDENMAAN JÄTEHUOLTO OY VUOSIKERTOMUS

11 Ympäristövaikutukset Jätevedenpuhdistamolle johdettu jätevesi ja sademäärä Domargård Pohjavedet Pohjavesiä tarkkaillaan pintavesitarkkailun yhteydessä Domargårdin jätekeskuksessa kahdeksasta ja Mömossenin pienjäteasemalla yhdestätoista eri pisteestä. Domargårdin osalta jätekeskuksen vaikutus oli nähtävissä samoin kuin pintavesissä jätekeskuksen pohjoispuolella kohonneena sähkönjohtavuutena sekä kloridipitoisuutena. Mömossenilla vaikutukset näkyivät paikoitellen kohonneena sähkönjohtavuutena, sulfaatti- ja kloridipitoisuuksina sekä ammoniumtyppipitoisuutena. Kaatopaikkavedet Kaatopaikkavesin pitoisuuksia tarkkaillaan samaan aikaan pohja- ja pintavesitarkkailun kanssa. Viemäröitävän kaatopaikkaveden määrää mitataan jatkuvatoimisin mittarein. Syksyllä 2011 Domargårdin jätekeskuksen pohjoiselle tasausaltaalle hankittiin oma virtaamamittari, jonka avulla voidaan jatkossa seurata myös itse viemäröitävän veden määrää. Virtaamamittaria voidaan hyödyntää myös tukosten havaitsemiseen mahdollisen ylivuodon uhatessa. Samaan aikaan tasausaltaaseen kytkettiin myös altaan pinnankorkeuden mittaus, jolla saadaan tietoa altaan vesipinnan tasosta. Vesipinnan noustessa lähelle ylivuotorajaa laitteisto lähettää viestin kännykkään, jolloin voidaan viimeistään ryhtyä toimiin ylivuodon ehkäisemiseksi. Mikäli allas toimista huolimatta vuotaa yli lähettää virtaamamittari tiedon ylivuodosta kännykkään. Domargårdin jätekeskuksen kaatopaikkavedet johdetaan Porvoon Veden Hermanninsaaren jätevedenpuhdistamolle. Vuonna 2011 viemäriin johdettiin kaatopaikkavettä m3 mikä oli 38 % enemmän kuin vuonna Viemäröitävän veden määrän nousu johtui osittain runsaammista sateista verrattuna vuoteen Vuonna 2011 Domargårdin jätekeskuksella tapahtui yksi kaatopaikkaveden ylivuoto pohjoiselta tasausaltaalta. Ylivuodon lyhytkestoisuuden ja ylivuotaneen veden vähäisen määrän (27,18 m3) vuoksi ylivuodosta ei aiheutunut pitkäaikaista poikkeavaa tilannetta ojien vedenlaatuun. Mömossenin pienjäteasemalta johdettiin kaatopaikkavettä Helsingin Veden Viikin jätevedenpuhdistamolle vuonna m3, mikä oli noin 56 % enemmän kuin vuonna Vaikutukset ilmaan Jätehuollon merkittävin ympäristövaikutus on loppusijoitusalueilla muodostuvilla kasvihuonekaasuilla ja ennen kaikkea muodostuvalla metaanilla, joka on 21 kertaa hiilidioksidia voimakkaampi kasvihuonekaasu. Loppusijoitusalueiden lisäksi muita jätehuollon kasvihuonekaasupäästöjen lähteitä ovat mm. jätteiden keräys ja kuljetus sekä jäteasemien konetyöt. Jätehuollon ilmastovaikutuksia voidaan kuitenkin vähentää mm. loppusijoitusalueilta syntyvän kaatopaikkakaasun keräämisellä ja käsittelyllä sekä loppusijoitettavan jätteen energiahyödyntämisellä. Lisäksi keräyksen ja kuljetuksen päästöihin voidaan vaikuttaa mm. tehokkaalla reittisuunnittelulla sekä käyttämällä vähäpäästöistä keräyskalustoa. Domargårdin jätekeskuksessa kaatopaikkakaasua on kerätty jo vuodesta Kaasua kerätään vuosina käytössä olleesta jätetäytöstä 15 kaivolla sekä nykyisin käytössä olevalta jätetäytöltä kolmella kaivolla. Vuonna 2011 kaasua kerättiin yhteensä 0,66 Milj.Nm3, josta Porvoon Energialle kaukolämmön tuotantoon toimitettiin noin 23 %. Kaukolämmöntuotantoon ohjatun kaasun energiamäärä vastasi litraa kevyttä polttoöljyä. Suurin osa kaasusta jouduttiin vuonna 2011 polttamaan soihdussa Porvoon Energian kaukolämpölaitoksella esiintyneiden ongelmien vuoksi. Mömossenin pienjäteasemalla vuonna 2007 käytöstä poistetun yhdyskuntajätteen loppusijoitusalueen lopulliset pintarakenteet valmistuivat syksyllä Suljetun jätetäytön syntyvät kaatopaikkakaasut käsitellään passiivisesti jätetäytön pintaan rakennetun biosuotimen avulla, jossa metaani hapettuu hiilidioksidiksi ja vedeksi. Muut vaikutukset Ympäristöpaneeli Domargårdin jätekeskuksen lähialueen vapaaehtoisista asukkaista koostuvalla ympäristöpaneelilla on kerätty tietoa jätekeskuksen ympäristöönsä aiheuttamista haju ja muista haitoista vuodesta 2008 alkaen. Ympäristöpaneelissa oli vuoden 2011 lopussa mukana 10 panelistia. Edellisen vuoden tapaan hajuhavaintojen ja hajupäivien määrä laski. Vuonna 2011 hajupäiviä eli päiviä jolloin yksi tai useampi panelisti havaitsi hajuja, oli 11 ja hajuhavaintoja taas puolestaan tehtiin 12 kpl. Hajuhavaintoja tehtiin huhti- ja heinäkuussa, muina kuukausina hajuja ei havaittu. Erittäin merkittäviä hajuhaittoja ei panelistien mukaan jätekeskuksen toiminnasta ympäristöön aiheutunut. Hajuhavaintojen merkittävään vähenemiseen on vaikuttanut vuoden 2010 lopussa päättynyt jätevesilietteen aumakompostointi, joka oli jätekeskuksen merkittävin hajunlähde. Tällä hetkellä hetkittäisiä hajuhaittoja esiintyy haravointijätemullan siirrosta hyötykäyttöön. Haittaeläimet Domargårdin jätekeskuksessa esiintyvien haittaeläinten määrään pyritään vaikuttamaan loppusijoitusalueen päivittäisellä tiivistämisellä ja peittämisellä. Rottia torjutaan jätekeskuksen alueelle sijoitettujen 23:n syöttilaatikon avulla m MWh/vuosi 1,00 0,90 0,80 0,70 0,60 0,50 0,40 0,30 0,20 0,10 Milj. Nm kpl mm Jätteistä tuotettu energia Mömossen Sademäärä Domargårdin kaatopaikkakaasu Kotkaan viety syntypaikkalajiteltu yhdyskuntajäte Puu Kaatopaikkakaasun keräys ja käsittely Ympäristöpaneelin raportoimat hajupäivät ja -havainnot Soihtuun pumpatun kaasun määrä Porvoon Energialle pumpattu kaatopaikkakaasu Hajupäivä Hajuhavainto Jätteistä energiaa Domargårdin jätekeskuksessa kerätty kaatopaikkakaasu toimitetaan Porvoon Energialle, joka tuottaa kaasusta kaukolämpöä. Vuonna 2011 kaasulla tuotettiin energiaa 590 MWh. Kaatopaikkakaasun lisäksi energiaa tuotetaan vastaanotetusta puu- ja risujätteestä sekä kotitalouksista kerätystä syntypaikkalajitellusta yhdyskuntajätteestä. Puu- ja risujätteestä tuotettiin energiaa MWh ja syntypaikkalajitellusta yhdyskuntajätteestä MWh. Yhteensä kerätyistä ja vastaanotetuista jätteistä tuotettiin energiaa MWh. Jätteistä tuotetulla energialla voidaan korvata mm. fossiilisten polttoaineiden kuten maakaasun käyttöä. Laatu- ja ympäristöasiantuntija Johanna Rusanen: Vuonna 2011 kehitimme päästötilinpitoamme ja teimme rajaukset toimintamme hiilijalanjäljen laskemiseksi. Hiilijalanjälki on tarkoitus laskea vuoden 2012 keväällä muutamalta aikaisemmalta vuodelta ja jatkossa se voidaan laskea vuosittain kehityksen seuraamiseksi. Vesien tarkkailutulosten hallintaan hankittiin EHP-Tekniikalta nettipohjainen MapGraph-ohjelma, joka kokoaa kaikki tiedot yhteen helposti käytettävään paikkaan." 20 ITÄ-UUDENMAAN JÄTEHUOLTO OY VUOSIKERTOMUS

12 11 Viestintä Lähellä asiakasta Itä-Uudenmaan Jätehuolto toteutti toimintavuonna kattavan opetusmateriaalin toimialueen alakouluille kestävästä kuluttamisesta, kierrätyksestä ja jätteiden asianmukaisesta hoitamisesta. Kevään 2011 aikana järjestettiin ensimmäisen kerran koululaisten kierrätyskilpailu toimialueen nelosluokkalaisille. Kierrätysneuvontaa kohdennettiin erityisesti asunto-osakeyhtiöihin, joille teetettiin jätekatoksiin sään kestävät lajittelutaulut. Kierrättäjä-asiakaslehti uudistettiin. Kadonneen jätteen metsästys Yli sata koululaista 13 koulusta kilpaili kolmen hengen joukkueissa kierrätys- ja jätetietoudesta. Osallistujat valmistautuivat kisaan opettajiensa avustuksella Otto-opetusmateriaalin avulla, joka jaettiin kaikille toimialueen alakouluille. Vauhdikkaaseen finaaliin pääsivät tietokilpailun perusteella Leppätien koulu ja Söderkulla skola Sipoosta, Länsiharjun koulu ja Pernå kyrkoby skola Loviisasta sekä Kulloon koulu Porvoosta. Finaalissa joukkueet saivat käyttöönsä aarrekartan, jonka avulla he etsivät luontopolulle sijoitetut toiminnalliset tehtävät. Koululaisilla oli tiedot hyvin halussaan ja finaali oli äärimmäisen tiukka. Voittajaksi selviytyi Pernå kyrkoby skola. Kevennä kierrättämällä Toimintavuoden viestinnän keskeinen teema oli kierrätyksen edistäminen. Aihetta käsiteltiin mm. Kierrättäjälehdessä, asiakastiedotteissa, paikallislehden artikkelisarjassa, verkkosivuilla ja pienjäteasemien neuvontakierroksella. Taloyhtiöille teetettiin jätekatoksiin kiinnitettävät lajittelutaulut, jossa kerrotaan jätehuollon ja kierrätyksen ohjeet sekä tietoa esimerkiksi siitä mihin kierrätysjätteet toimitetaan. Asiakastyytyväisyyden seuranta Asiakkaiden tyytyväisyyttä ja tietotarpeita seurataan jatkuvasti. Toimintavuonna tehtiin kaksi asiakaskyselyä. Vuosittain toteutettavan pienjäteasema-asiakkaiden tyytyväisyyskyselyn yleisarvosana oli sama kuin aiempana vuonna eli 6 (asteikko: 7 erittäin tyytyväinen.1 ei lainkaan tyytyväinen). Yhtiön ylläpitämien sekajätepisteiden käyttäjille lähetettiin tyytyväisyyskysely laskun liitteen yhteydessä ja sen yleisarvosana 5,6 oli myös varsin hyvä. Asiakastyytyväisyyskyselyn tuloksia käytetään toimintojen kehittämiseen ja uusien palveluiden suunnitteluun. 12 Henkilöstö Onnistumisen takaa osaava ja tyytyväinen henkilöstö Itä-Uudenmaan Jätehuollon palveluksessa työskenteli toimintavuonna 29 henkilöä. Lisäksi jätehuoltotyöhön osallistui useita kymmeniä urakoitsijoiden työntekijöitä. Tavoitteena on henkilöstön tieto- ja taitotason jatkuva kehittäminen ja hyvinvoinnin turvaaminen. Vuonna 2011 koko henkilöstö osallistui asiakaspalvelun ja yhteistyön edistämisen koulutusohjelmaan. Lisäksi työntekijät syvensivät osaamistaan osallistumalla useisiin toimialan keskeisiin koulutustilaisuuksiin. Työterveys- ja turvallisuusasioita ylläpidettiin ja kehitettiin yhteistyössä työsuojeluorganisaation, työterveyden ja henkilöstön kanssa. Toimintavuonna tehtiin päätös laajentaa yhtiön toimintajärjestelmä kattamaan työturvallisuuden (OHSAS 18001). Henkilöstön työtyytyväisyyttä seurataan erityisesti kehityskeskusteluissa ja vuosittain tehtävällä tyytyväisyyskyselyllä. Vuoden 2011 kyselyssä 40 % oli erittäin tyytyväisiä ja 50 % melko tyytyväisiä työpaikkaansa. Työnantajalle annettiin yleisarvosanaksi 5,6 (asteikko 1 7). Tyyty- väisyyskyselyn tuloksia käytetään toiminnan kehittämiseen. Toimintavuonna edistettiin henkilöstön työkykyä tukemalla taloudellisesti liikunta- ja kulttuuriharrastuksia. Henkilöstön virkistys- ja työhyvinvointitoimintaa suunnittelee aloiteryhmä, jossa on edustaja jokaisesta työryhmästä. Sisäisen tiedonkulun tavoitteena on varmistaa, että henkilöstö tietää yhtiön tavoitteet, toiminnan muutokset ja niiden vaikutukset jokaisen työhön. Esimiehet hoitavat sisäistä viestintää pitämällä ryhmäpalavereita ja säännölliset kehityskeskustelut. Sisäisestä viestinnästä huolehditaan myös sähköpostitse lähetettävällä viikkotiedotteella ja kuukausittain pidettävällä henkilöstöpalaverilla. Tiedottaja Katariina Lossi Viestintää 2011 Toteutamme asiakaskohtaista viestintää kaikille sidosryhmille. Tavoitteena on että asiakkaat hoitavat jätehuoltonsa kestävästi. Tärkeä kohderyhmämme on lapset. Otto-puuhavihon ja kierrätyskilpailun tarkoituksena on juurruttaa ympäristötietoutta lapsiin jo pienestä pitäen. Tavoitteena on, että ekologisuudesta ja kierrätyksestä tulee elämäntapa. Mediatiedotteet 20 kpl Kierrättäjä-asiakaslehti kpl Asiakastiedotteet jätelaskun liitteenä kpl Internet-sivut: Koululaisten neuvontatilaisuudet 60 kpl Otto-opetusmateriaali kaikkiin toimialueen alakouluihin 80 kpl Kierrätysaiheiset Otto-puuhavihot kaikille toimialueen esikoululaisille kpl 22 ITÄ-UUDENMAAN JÄTEHUOLTO OY VUOSIKERTOMUS

13 Itä-Uudenmaan Jätehuolto Oy Östra Nylands Avfallsservice Ab Hallituksen toimintakertomus 2011 Tilikausi Yleistä Itä-Uudenmaan Jätehuolto Oy (Östra Nylands Avfallsservice Ab) on viiden kunnan omistama osakeyhtiö, jonka alueella asui vuoden 2011 lopussa asukasta. Osakassopimuksen mukaisesti yhtiön tehtävänä on huolehtia jätehuollon järjestämisestä sopijakuntien alueella lainsäädännön vaatimukset täyttäen, ympäristöystävällisesti ja hyvää tekniikkaa hyödyntäen sekä teknisesti ja taloudellisesti edullisella tavalla. Yhtiö tuottaa jätehuoltopalvelut, joiden järjestämisestä sen omistajakunnat ovat vastuussa. Nämä palvelut tuotetaan asuinkiinteistöille sekä valtion, kuntien ja seurakuntien kiinteistöille. Palveluita ovat jätehuollon neuvonta, materiaalien keräys, kierrätys, energiakäyttö ja käsittely sekä saariston jätehuolto ja ongelmajätehuolto. Lisäksi yhtiö tarjoaa jätehuoltopalveluita niitä tarvitseville yrityksille. Tuloskehitys ja olennaiset tapahtumat tilikaudella Yhtiön liikevaihto toimintavuonna oli 12,0 miljoonaa euroa, jossa oli kasvua edellisvuoteen 12,7 %. Vastaanotettu materiaalimäärä oli tonnia, josta tonnia oli puhtaita tai lievästi pilaantuneita maa-aineksia. Liikevaihto kasvoi käsiteltyjen jätemäärien kasvun sekä voimaantulleiden, lähinnä yritysjätteitä koskeneiden, hinnankorotusten takia. Valtiolle tilitettävän jäteveron osuus liikevaihdosta oli 13,5 % ( euroa). Toimintavuonna yhtiö teki euron suuruisen pakollisen kaatopaikkojen jälkihoitovarauksen, joka ei ole verotuksessa vähennyskelpoinen. Jälkihoitotöitä tehtiin eurolla, joten jälkihoitovarauksen nettolisäys oli euroa. Tilikauden liikevoitto oli euroa, joka on 5,4 % liikevaihdosta. Oman pääoman tuotto oli 9,5 % laskettuna aikaisempien tilikausien veroilla oikaistusta nettotuloksesta. Oman pääoman osuus taseen loppusummasta oli tilikauden lopussa 25,5 %. Tilikauden tulos ennen veroja oli euroa voitollinen. Verojen jälkeen voittoa jäi euroa. Yhtiön taloudellista asemaa ja tulosta kuvaavat tunnusluvut liikevaihto liikevoitto liikevoitto % liikevaihdosta 5,4 3,5 1,8 oman pääoman tuottoaste % 9,5 1,5 1,8 omavaraisuusaste % 25,5 24,9 26,8 * Omaan pääomaan ei lasketa pakollisia varauksia, mikä vaikuttaa tunnuslukuun. Vuoden 2011 liikevoitto oli hieman odotettua suurempi, mikä johtui budjetoitua suuremmasta käsitellyn jätteen määrästä. Itä-Uudenmaan Jätehuolto Oy ei jaa omistajilleen osinkoa. Toiminnan tulee olla kustannustehokasta ja tavoitteena on pitää kuntalaisten jätemaksut mahdollisimman alhaisina. Yhtiössä voitto tarkoittaa tulosta, jolla lainsäädännön edellyttämä toiminnan kehittäminen ja jatkuvuus voidaan turvata. Voitto käytetään kokonaisuudessaan turvaamaan jätehuollon ympäristöinvestointien toteutuminen. Merkittävimmät investoinnit Investointien kokonaismäärä oli euroa. Pääosa tästä summasta käytettiin kiviainesten louhintaan Kilpilahden uuden jätekeskuksen alueelta (54,4 %; euroa). Pornaisten uuden pienjäteaseman rakentamiseen käytettiin euroa, mikä oli 28,0 % investointien kokonaismäärästä. Loppuosa ( euroa; 17,6 %) käytettiin pääosin Domargårdin jätekeskuksen toimintojen ylläpitoon ja kehittämiseen. Rahoitus Yhtiö rahoitti investointinsa tulorahoituksen turvin. Pankkilainaa ei tilikaudella nostettu. Lainoja maksettiin takaisin euroa. Kehitys- ja ympäristötoimet Yhtiöllä on sertifioitu ympäristö- ja laatujärjestelmä (ISO 9001, ISO 14001), jonka mukaisesti yhtiö on sitoutunut toiminnan jatkuvaan parantamiseen. Ympäristö- ja laatutavoitteet on kirjattu toimintajärjestelmään, niiden toteutumista seurataan ja tavoitteet tarkistetaan vuosittain. Keskeiset ympäristötavoitteet liittyvät jätteiden kierrätyksen lisäämiseen sekä jätekeskusten päästöjen vähentämiseen. Toimintavuonna otettiin uusina palveluina käyttöön pienjäteasema Pornaisten kunnassa, kaikille kiinteistöille suunnattu mahdollisuus pakkausmateriaalien keräykseen omalta kiinteistöltä sekä suurten jätekappaleiden noutopalvelu. Ympäristökuormituksen vähentämisen kannalta merkittävin kehityshanke oli Mömossen vanhan yhdyskuntajätteen loppusijoitusalueen sulkurakenteiden valmistuminen. Rakenteiden avulla pystytään keräämään ja käsittelemään suljetusta jätetäytöstä aiheutuvat kaasu- ja vesipäästöt. Vuoden 2011 aikana olivat meneillään seuraavat yhtiön toiminnan kannalta keskeiset kehittämishankkeet: 1) Kilpilahden uuden jätekeskuksen valmistelevat maanrakennustyöt etenivät suunnitellun aikataulun mukaisesti. Toimintavuonna suunnitelmia päivitettiin ja jätekeskuksen louhinnalle haettiin lisälupaa. Uuden luvan myötä tulevan jätekeskuksen pohjien muotoilu helpottuu ja talteen saatavan hyötykäyttökelpoisen kiven määrä kasvaa. 2) Domargårdin jätekeskuksessa aloitettiin koeluonteisesti rakennusjätteen lajittelu kierrätyksen lisäämiseksi ja loppusijoituksen vähentämiseksi. Koehankkeen perusteella suunnitellaan rakennusjätteen lajittelun laajentamista vuosina ) Domargårdin jätekeskuksessa jatkui sulkemisen suunnittelu. Vuonna 2007 käytöstä poistettu jätetäyttö painuu edelleen, eikä lopullisia sulkemisrakenteita voida vielä rakentaa. 4) Domargårdin jätekeskuksessa tehtiin selvityksiä jäljellä olevan loppusijoitustilavuuden hyödyntämiseksi mahdollisimman tehokkaaksi. Selvitysten perusteella haetaan ympäristölupaa nykyisen ja vuonna 2007 suljetun loppusijoitusalueen yhdistämiselle nojaavalla tiivisrakenteella. 5) Suunnitelma hyötyjätteiden keräämisen tehostamiseksi monilokeroastioiden ja -autojen avulla valmistui. Hankkeeseen ilmoittautui 262 vapaaehtoista kotitaloutta, jotka pääsevät kokeilemaan uuttaa lajittelujärjestelmää vuoden ajan. Päätökset uuden tekniikan käytöstä jätteiden keräilyssä tehdään koejakson tulosten valmistuttua. Yhtiön toiminta tähtää kokonaisuudessaan jätehuollosta aiheutuvien ympäristövaikutusten vähentämiseen. Lähivuosien tavoitteena on jatkaa kaatopaikalle sijoitettavan jätteen määrän vähentämistä siten, että biohajoavan yhdyskuntajätteen sijoittaminen kaatopaikalle voidaan lopettaa. Osakkaat Osakas Osakkeet/kpl %-osuus Porvoo ,00 Sipoo ,60 Loviisa ,74 Askola 181 3,95 Pornainen 170 3,71 Yhteensä ,00 Yhtiön kaikilla osakkeilla on yhtäläiset oikeudet ja äänimäärät. Kuitenkin päätettäessä varsinaisessa yhtiökokouksessa yhtiön maksupoliittisista perusteista edellytetään 2/3 määräenemmistöä. 24 ITÄ-UUDENMAAN JÄTEHUOLTO OY VUOSIKERTOMUS

14 HALLITUKSEN TOIMINTAKERTOMUS 2011 TULOSLASKELMA 2011 TULOSLASKELMA Hallinto Yhtiökokous pidettiin Porvoossa. Yhtiön hallitus kokoontui vuoden aikana 9 kertaa. Hallituksen puheenjohtajana toimi Matti Nuutti Porvoosta. Varapuheenjohtajana toimi Magnus Åström Sipoosta. Hallituksessa ovat toimineet seuraavat varsinaiset jäsenet ja varajäsenet: Varsinainen jäsen Varajäsen Kunta Ajalla Matti Nuutti (pj.) Heikki Lappalainen Porvoo Magnus Åström (vara pj.) Veikko Raiskila Sipoo Kari Hagfors Jouni Malmivaara Loviisa Jaakko Isotalo Taisto Uutinen Loviisa Anna Metsoila Juhani Rantala Sipoo Otto Oksanen Juha Vanhala Porvoo Tommi Puotila Risto Kuisma Askola ja Pornainen Anders Rosengren Thomas Ekholm Porvoo Varsinainen jäsen Varajäsen Kunta Ajalla Matti Nuutti (pj.) Heikki Lappalainen Porvoo Magnus Åström (vara pj.) Veikko Raiskila Sipoo Kari Hagfors Jouni Malmivaara Loviisa Jaakko Isotalo Taisto Uutinen Loviisa Vesa Lepistö Juhani Rantala Sipoo Otto Oksanen Juha Vanhala Porvoo Risto Kuisma Tommi Puotila Askola ja Pornainen Anders Rosengren Thomas Ekholm Porvoo Yhtiön toimitusjohtajana toimi tekniikan tohtori Juha-Heikki Tanskanen. Yhtiön tilintarkastajana on toiminut PricewaterhouseCoopers Oy. Henkilöstö Yhtiön henkilötyövuosien määrä oli toimintavuonna 25,6 mikä oli 2,4 vähemmän kuin vuonna 2010 ja sama kuin vuonna Määräaikaisissa työsuhteissa olleet työntekijät tekivät yhtiöön 2,6 henkilötyövuotta, kun vastaava luku vuonna 2010 oli 2,3 ja vuonna ,2. Yhtiössä työskenteli 27 henkilöä Vastaava luku oli 31 vuosina 2010 ja Palkkojen ja palkkioiden kokonaismäärä tilikaudella 2011 oli euroa. Vastaavasti palkat ja palkkiot tilikaudella 2010 olivat euroa ja tilikaudella euroa. Liikevaihto , ,46 Liiketoiminan muut tuotot , ,63 Materiaalit ja palvelut Aineet, tarvikkeet ja tavarat Ostot tilikauden aikana , ,69 Ulkopuoliset palvelut , ,42 Materiaalit ja palvelut yhteensä , ,11 Henkilöstökulut Palkat ja palkkiot , ,39 Henkilösivukulut Eläkekulut , ,36 Muut henkilösivukulut , ,88 Henkilöstökulut yhteensä , ,63 Poistot ja arvonalentumiset Suunnitelman mukaiset poistot , ,34 Tilitetty jätevero , ,00 Liiketoiminnan muut kulut , ,73 Liikevoitto , ,28 Rahoitustuotot ja -kulut Rahoitustuotot , ,67 Rahoituskulut , ,92 Rahoitustuotot ja -kulut yhteensä , ,25 Voitto ennen satunnaisia eriä , ,03 Satunnaiset erät Satunnaiset tuotot 0, ,00 Voitto ennen tilinpäätössiirtoja ja veroja , ,03 Tuloverot , ,74 Tilikauden voitto , ,29 Toimintavuonna yhtiössä oli käytössä henkilöstön tulospalkkiojärjestelmä. Järjestelmän tavoitteena on motivoida henkilöstöä kustannustehokkuuden ja palvelutason kehittämiseen sekä lisätä yhteishenkeä ja palkita hyvistä suorituksista. Arvio liiketoiminnan kehittymisestä ja ympäristö Tilikauden päättymisen jälkeen ei ole tapahtunut oleellisia yhtiön toimintaan tai talouteen vaikuttavia muutoksia. Yhtiön liikevaihdon arvioidaan pysyvän vuoden 2011 tasolla myös vuonna Liikevaihdon kehittymiseen vaikuttaa yleinen talouden kehitys. Talouskasvu lisää käsittelyyn tulevan jätteen määrää ja kasvattaa yhtiön liikevaihtoa sekä kannattavuutta. Arvio toiminnan merkittävimmistä riskeistä ja epävarmuustekijöistä Suurimmat yhtiön liiketoimintaan kohdistuvat riskit liittyvät vastaanotettuihin jätemääriin. Kotitalouksien jätehuoltopalveluiden tarve ja niiden tuottaman jätteen määrä muuttuvat hitaasti. Sen sijaan yritysjätteiden määrä vaihtelee voimakkaasti talouden suhdanteiden mukaan. Uuden, voimaan astuvan jätelain mukaan kunnat vastaavat myös yritysten jätehuoltopalveluiden tuottamisesta, jos yritykset sitä muun palvelutarjonnan puutteen vuoksi pyytävät. Toistaiseksi on vaikeaa arvioida, vaikuttaako lakimuutos kuntayhtiöiden toiminnan volyymiin. Hallituksen esitys yhtiön tilikauden voittoa koskeviksi toimenpiteiksi Hallitus esittää, että tilikauden voitto ,27 euroa kirjataan tilille edellisten tilikausien voitto/tappio, eikä tilikaudelta jaeta osinkoa. Yhtiöjärjestyksen mukaan yhtiö ei jaa omistajilleen osinkoa, vaan mahdollinen voitto käytetään yhtiön toiminnan kehittämiseen. 26 ITÄ-UUDENMAAN JÄTEHUOLTO OY VUOSIKERTOMUS

15 TASE 2011 RAHOITUSLASKELMA 2011 TASE RAHOITUSLASKELMA Tase vastaavaa Pysyvät vastaavat Aineettomat hyödykkeet Aineettomat oikeudet , ,60 Muut pitkävaik. menot 4 306, ,01 Aineettomat hyödykkeet yhteensä , ,61 Aineelliset hyödykkeet Maa- ja vesialueet , ,04 Rakennukset ja rakennelmat , ,66 Koneet ja kalusto , ,38 Muut aineelliset hyödykkeet , ,50 Ennakkomaksut ja keskeneräiset hankinnat 4 656, ,56 Aineelliset hyödykkeet yhteensä , ,14 Sijoitukset Muut osakkeet ja osuudet 7 163, ,03 Pysyvät vastaavat yhteensä , ,78 Vaihtuvat vastaavat Lyhytaikaiset saamiset Myyntisaamiset , ,84 Siirtosaamiset , , , ,28 Rahat ja pankkisaamiset , ,68 Vaihtuvat vastaavat yhteensä , ,96 Vastaavaa yhteensä , ,74 Tase vastattavaa Oma pääoma Osakepääoma , ,00 Edellisten tilikausien voitto , ,54 Tilikauden voitto , ,29 Oma pääoma yhteensä , ,83 Tilinpäätössiirtojen kertymä Poistoero , ,77 Tilinpäätössiirtojen kertymä , ,77 Pakolliset varaukset Maisemointi- ja jälkihoitovaraus , ,00 Kuonavaraus , ,00 Pakolliset varaukset yhteensä , ,00 Vieras pääoma Pitkäaikainen vieras pääoma Lainat rahoituslaitoksilta , ,00 Pitkäaikainen vieraspääoma yht , ,00 Lyhytaikainen vieras pääoma Lainat kunnilta 0, ,11 Lainat rahoituslaitoksilta , ,00 Ostovelat , ,40 Muut velat , ,25 Siirtovelat , ,38 Lyhytaikainen vieras pääoma yht , ,14 Vieras pääoma yhteensä , ,14 Vastattavaa yhteensä , ,74 Liiketoiminnan rahavirta Liikevoitto , ,28 Oikaisut liikevoittoon Suunnitelman mukaiset poistot , ,34 Kulut, joihin ei liity maksua (pakolliset varaukset) , ,00 Oikaisut yhteensä , ,34 Käyttöpääoman muutos Lyhytaikaisten korottomien liikesaamisten lisäys(-)/vähennys(+) , ,22 Lyhytaikaisten korottomien velkojen lisäys(+)/vähennys(-) , ,93 Käyttöpääoman muutos , ,71 Rahoitustuotot ja -kulut , ,25 Maksetut välittömät verot , ,06 Liiketoiminan rahavirta , ,14 Investointien rahavirta Investoinnit aineettomiin ja aineellisiin hyödykkeisiin , ,92 Investointien rahavirta , ,92 Rahoituksen rahavirta Lainojen takaisinmaksu , ,20 Lainojen nosto 0,00 0,00 Rahoituksen rahavirta , ,20 Rahavirtojen muutos , ,02 Rahavarat tilikauden alussa , ,67 Rahavarat tilikauden lopussa , ,68 Rahavarojen muutosero , ,01 TILINPÄÄTÖKSEN LAATIMISTA KOSKEVAT LIITETIEDOT Tuotot ja kulut on kirjattu suoriteperusteella. Arvostus Pysyvien vastaavien aineettomat ja aineelliset hyödykkeet on arvostettu välittömään hankitamenoon vähennettynä suunnitelman mukaisilla poistoilla. Suunnitelman mukaiset poistot on laskettu aineettomien ja aineellisten hyödykkeiden taloudellisen käyttöajan perusteella. Rahoitusomaisuus on arvostettu hankintamenoon tai sitä alempaan todennäköiseen luovutushintaansa. Suunnitelman mukaiset poistoajat ovat Aineettomat hyödykkeet Taloudellisen pitoajan perusteella, tasapoisto 3 15 vuotta Rakennukset ja rakennelmat Taloudellisen pitoajan perusteella, tasapoisto 8 vuotta, menojäännöspoisto 4% tai 7% Kiinteät rakenteet ja laitteet: Taloudellisen pitoajan perusteella, tasapoisto 2 15 vuotta Tasausaltaat, viemärit ja Domargårdin pumppaamo: Taloudellisen pitoajan perusteella, tasapoisto 6 8 vuotta Koneet ja kalusto menojäännöspoisto 25 % 28 ITÄ-UUDENMAAN JÄTEHUOLTO OY VUOSIKERTOMUS

16 LIITETIEDOT 2011 LIITETIEDOT 2011 TILINPÄÄTÖKSEN LAATIMISTA KOSKEVAT LIITETIEDOT Kaatopaikan maisemointi- ja jälkihoitomenojen jaksotus Kaatopaikalle loppusijoitettavaan jätemäärään kohdistuvia maisemointi- ja jälkihoitovelvoitteita vastaava varaus kirjataan vuosittain pakollisena varauksena liiketoiminnan kuluiksi. Toteutuvat maisemointi- ja jälkihoitotyöt katetaan varauksilla. Tilikaudella toteutuneet jälkihoitokustannukset on kirjattu omille tileilleen liiketoiminnan vuosikuluina Toteutuneet sulkemiskulut Yhtiön vastuulla olevat kustannukset , ,98 Kunnilta laskutetut kustannukset , ,12 Palautettu yhtiön taseessa ollutta kuntien jälkihoito-osuutta ,96 0, , ,10 Jätteenpoltosta syntyvän kuonan käsittelystä syntyviin vastaisiin kustannuksiin varaudutaan pakollisella varauksella, siltä osin kuin kuonaa varastoidaan myöhemmin käsiteltäväksi. Tämä varaus kirjataan liiketoiminnan muihin kuluihin ja taseen pakollisiin varauksiin. Toteutuneet kuonan käsittelykulut Yhtiön vastuulla olevat kustannukset ,79 0,00 TULOSLASKELMAA KOSKEVAT LIITETIEDOT Tuloslaskelmaa koskevat liitetiedot Liikevaihdon jakautuminen Vastaanottomaksut , ,61 Sekajätteen kuljetusmaksut , ,71 Jätevero , ,00 Ekomaksut , ,68 Myyntituotot , ,04 Punnitusmaksut , ,31 Biojätteen kuljetusmaksut , ,42 Saaristojätemaksut , ,40 Kartongin kuljetustulo , ,84 Muut tuotot , ,45 Liikevaihto , , Henkilöstöryhmät ja henkilöstön keskimääräinen lukumäärä henkilöä henkilöä Työntekijät vakituiset 18,0 19,7 määräaikaiset 2,6 2,3 Toimihenkilöt vakituiset 5,0 6,0 25,6 28,0 Toimihenkilöasemassa olevalla tarkoitetaan henkilöstöä, jonka pääasiallisena tehtävänä on johtaa ja valvoa alaistensa työtä ja jotka eivät ota tai vain tilapäisesti ottavat osaa näiden työhön (lähde: Kunnallinen työmarkkinalaitos/ Kunnallisen alan työsuojelu- ja työympäristösopimus ) Johdon palkat ja palkkiot Hallituksen kokouspalkkiot 5 289, ,00 Tilintarkastuspalkkiot 6 843, ,31 Liiketoiminnan muut kulut Muut liikekulut Maisemointi- ja jälkihoitovaraus , ,00 Kuonavaraus , ,00 Konsulttipalvelut , ,53 Asiakaspalvelun painatus-, posti- ja puhelinkulut , ,56 Maanvuokrat , ,95 Neuvonnan aineisto- ja ilmoituskulut , ,64 Tilintarkastuspalkkiot 6 843, ,31 Muut palvelut , ,74 Liiketoiminnan muut kulut yhteensä , ,73 Jätevero , ,00 Liiketoiminnan muut kulut yhteensä , ,73 Rahoitustuotot ja -kulut Tuotot muista pysyvien vastaavien sijoituksista 529,80 480,84 Muut korko- ja rahoitustuotot , ,83 Rahoitustuotot ja -kulut yhteensä , ,67 Korkokulut ja muut rahoituskulut , ,92 Liiketoiminnan muut tuotot Louheen myynti ,05 0,00 Sulkemisen kuntaosuudet , ,54 Liiketoiminnan muut tuotot , ,64 Maanvuokrat 5 997, ,45 Liiketoiminnan muut tuotot , ,63 Ulkopuoliset palvelut Jätekuljetuskulut , ,95 Kierrätys- ja hyödyntämispalvelut , ,36 Sulkemisrakentaminen , ,31 Jäteasemien konetyöt , ,39 Jätevesien käsittely , ,73 Ympäristötarkkailu , ,55 Muut ulkopuoliset palvelut , , , ,42 30 ITÄ-UUDENMAAN JÄTEHUOLTO OY VUOSIKERTOMUS

17 LIITETIEDOT 2011 LIITETIEDOT 2011 TASEEN LIITETIEDOT Vaihtuvat vastaavat Saamisten erittely Lyhytaikaiset saamiset omistajilta Porvoon kaupunki Myyntisaamiset , ,16 Sipoon kunta Myyntisaamiset , ,38 Vaihtuvat vastaavat Siirtosaamisten oleelliset erät Vakuutuskorvaukset ja päivärahat 5 106,07 464,20 Siirtyvät korot 538,52 584,54 Muut siirtosaamiset ,87 770,70 Siirtosaamiset yhteensä , ,44 Vastattavaa Sidottu oma pääoma Omapääoma , ,00 Sidottu oma pääoma yhteensä , ,00 Vapaa oma pääoma Edellisten tilikausien voitto , ,54 Edellisen tilikauden virheen oikaisu 0,00 0,00 Tilikauden voitto , ,29 Vapaa oma pääoma yhteensä , ,83 Laskelma jakokelpoisesta omasta pääomasta Voitto edellisiltä tilikausilta , ,54 Tilikauden voitto , ,29 Jakokelpoinen oma pääoma , ,83 Pakolliset varaukset Maisemointi- ja jälkihoitovaraus , ,00 Kuonavaraus , , , ,00 Velat, jotka erääntyvät myöhemmin , ,00 kuin viiden vuoden kuluttua Velat omistajilta Porvoon kaupunki Lyhytaikainen vieras pääoma ostovelat 228, ,85 siirtovelat 0,00 211,31 muut lyhytaikaiset velat 0, ,11 228, ,27 Sipoon kunta Lyhytaikainen vieras pääoma ostovelat ,67 600,29 Siirtovelkojen olennaiset erät Vuosilomapalkat sosiaalikuluineen , ,91 Korot: lainat omistajilta 0,00 211,31 lainat rahalaitoksilta 4 140, ,70 Muut siirtovelat , ,50 Ostojen ja palkkojen jaksotukset , ,53 Verojaksotus , ,43 Siirtovelat yhteensä , ,38 VAKUUKSIA JA VASTUUSITOUMUKSIA KOSKEVAT LIITETIEDOT Vakuudet ja vastuusitoumukset Yhtiöllä on vastuullaan suljettavia kaatopaikkatäyttöjä seuraavasti: - Sipoon Mömossenin yhdyskuntajätetäyttö, jonka käyttö on päättynyt tammikuussa Alueen sulkurakenteet valmistuivat vuoden 2011 aikana ja sen jälkihoito jatkuu noin 30 vuotta. Alueen koko on 3,0 ha. Täytön jälkihoitovastuu jakautuu jäteyhtiölle (42%), Sipoolle (42%), Porvoolle (13%) ja Pornaisille (3%). - Sipoon Mömossenin teollisuusjätetäyttö, jonka koko on 1,2 hehtaaria. Yhtiö vastaa täytön sulkemisesta ja jälkihoidosta kokonaisuudessaan. - Porvoon Domargårdin yhdyskuntajätetäyttö, jonka käyttö päättyi lokakuussa Alue suljetaan ja sen jälkityöt jatkuvat vähintään 30 vuotta. Alueen koko on noin 5 ha. Jälkihoitovastuu jaetaan Porvoon (64%) ja jäteyhtiön (36%) kesken. - Porvoon Domargårdin uusi yhdyskuntajätetäyttö, jonka koko on noin 3,2 hehtaaria. Jälkihoitovastuu on kokonaan jätehuoltoyhtiöllä. Näihin vastaisiin kustannuksiin on varauduttu ja varaudutaan pakollisella varauksella. Sulkemisen ja jälkihoidon toteutuneet kustannukset katetaan varauksella. Yhtiö hankkii runsaasti palveluita yrityksiltä määräaikaisilla, yleensä korkeintaan viiden vuoden sopimuksilla. Yhtiö on sitoutunut toimittamaan jätteitä energiahyötykäyttöön pitkäaikaisilla sopimuksilla seuraavasti: - Kotkan Energia Oy:lle vähintään tonnia 15 vuoden ajan päivämäärästä alkaen. - Rosk n Roll Oy Ab:lle vähintään tonnia vuodessa 10 vuoden ajan Vantaan energian kaupallisesta käyttöönotosta alkaen. Laitos on arvioitu otettavan kaupalliseen käyttöön vuonna Jätteen energiahyötykäytössä lopputuotteena syntynyttä kuonaa on varastoituna vuoden 2011 loppussa tonnia. Tämän kuonan käsittelyyn yhtiöllä on ,21 euroa kuonavarausta Yhtiön antamien maa-aineslain ja muiden viranomaisvakuuksien yhteismäärä on ,79 euroa. - Yhtiö on saanut omistajakunnilta sitoumukset Uudenmaan ympäristökeskuksen sille myöntämien ympäristölupien (Dnrot YS 1702,UUS-2004-Y ja YS 1026, UUS-2004-Y ) velvoitteiden täyttämisestä Mömossenin ja Domargårdin jäteasemien kaatopaikkatoiminnan osalta. Annetut sitoumukset koskevat tilannetta, jossa yhtiö ei pystyisi vastaamaan ympäristöluvan velvoitteista. PYSYVIEN VASTAAVIEN ERITTELY Aineettomat Aineelliset Yhtiö hyödykkeet hyödykkeet * Muut Aineettomat Maa- Raken- aineelliset Koneet ja oikeudet alueet nukset hyödykkeet kalusto Sijoitukset Yhteensä Poistamaton , , , , , , ,22 hankintameno Muuntoero 0,00 0,00 0,00 0,00 0,00 0,00 0,00 Lisäykset , , , , , ,43 Vähennykset 0,00 0,00 0,00 0,00 0,00 0,00 0,00 Siirrot erien välillä -71,87 71,87 0,00 0,00 Poistamaton , , , , , , ,65 hankintameno Kertyneet poistot ,78 0, , , ,05 0, ,87 ja arvonalennukset Muuntoero 0,05 0,00 0,00 0,00 0,00 0,00 0,00 Vähennysten ja 0,00 0,00 0, , ,61 0,00 0,00 siirtojen kertyneet poistot Tilikauden poisto , , , , ,06 Arvonalennukset 0,00 0,00 0,00 0,00 0,00 0,00 0,00 Kertyneet poistot ,09 0, , , , ,38 Arvonkorotukset ,00 0,00 0,00 0,00 0,00 Kirjanpitoarvo , , , , , , ,59 Kirjanpitoarvo , , , , , , ,61 Tuotannon koneiden ja ,73 laitteiden tasearvo Tuotannon koneiden ja ,79 laitteiden tasearvo * Muihin aineellisiin hyödykkeisiin kuuluvat kiinteät rakenteet ja laitteet kuten kaatopaikan pohjarakenteet, kierrätyskentät ja tasausaltaat. 32 ITÄ-UUDENMAAN JÄTEHUOLTO OY VUOSIKERTOMUS

18 ALLEKIRJOITUKSET 2011 LIITETIEDOT 2011 TOIMINTAKERTOMUKSEN JA TILINPÄÄTÖKSEN ALLEKIRJOITUKSET Porvoo LUETTELOT KIRJANPITOKIRJOISTA JA TOSITELAJEISTA Luettelo kirjanpitokirjoista Matti Nuutti Magnus Åström Kari Hagfors hallituksen pj. hallituksen varapj. hallituksen jäsen Kirjanpitokirja Tasekirja ja tilinpäätösaineisto Tililuettelo Päiväkirjat Pääkirjat Tilikohtainen tuloslaskelma Tilikohtainen tase Myyntireskontra Ostoreskontra Säilytystapa sidottuna kirjana Luettelo tositelajeista ja säilytystapa Jaakko Isotalo Risto Kuisma Vesa Lepistö hallituksen jäsen hallituksen jäsen hallituksen jäsen Otto Oksanen hallituksen jäsen Anders Rosengren hallituksen jäsen Tositelajin nimi ja numero Säilytystapa TITO-pankkitilin tiliotteet 1110 Ostolaskut 1120 Suoritukset 1128 Myynti 1130 Palkat 1160 Tilinpäätösviennit 1180 Muistiotositteet Myyntilaskut (JHL) Sähköinen arkistointi (Logica Oy) Hyvityslaskut (JHL) Sähköinen arkistointi (Logica Oy) Käteiskassan kassakirjanpito ja käteismaksukuitit Paperitositteina Juha-Heikki Tanskanen toimitusjohtaja Tilinpäätösmerkintä Suoritetusta tilintarkastuksesta on tänään annettu kertomus. Porvoo PricewaterhouseCoopers Oy KHT-yhteisö Outi Koskinen KHT, JHTT 34 ITÄ-UUDENMAAN JÄTEHUOLTO OY VUOSIKERTOMUS

19 TILINTARKASTUSKERTOMUS 2011 Itä-Uudenmaan Jätehuolto Oy:n YHTIÖKOKOUKSELLE Olemme tilintarkastaneet Itä-Uudenmaan Jätehuolto Oy:n kirjanpidon, tilinpäätöksen, toimintakertomuksen ja hallinnon tilikaudelta Tilinpäätös sisältää taseen, tuloslaskelman, rahoituslaskelman ja liitetiedot. Hallituksen ja toimitusjohtajan vastuu Hallitus ja toimitusjohtaja vastaavat tilinpäätöksen ja toimintakertomuksen laatimisesta ja siitä, että ne antavat oikeat ja riittävät tiedot Suomessa voimassa olevien tilinpäätöksen ja toimintakertomuksen laatimista koskevien säännösten mukaisesti. Hallitus vastaa kirjanpidon ja varainhoidon valvonnan asianmukaisesta järjestämisestä ja toimitusjohtaja siitä, että kirjanpito on lainmukainen ja varainhoito luotettavana tavalla järjestetty. Tilintarkastajan velvollisuudet Velvollisuutenamme on antaa suorittamamme tilintarkastuksen perusteella lausunto tilinpäätöksestä ja toimintakertomuksesta. Tilintarkastuslaki edellyttää, että noudatamme ammattieettisiä periaatteita. Olemme suorittaneet tilintarkastuksen Suomessa noudatettavan hyvän tilintarkastustavan mukaisesti. Hyvä tilintarkastustapa edellyttää, että suunnittelemme ja suoritamme tilintarkastuksen hankkiaksemme kohtuullisen varmuuden siitä, onko tilinpäätöksessä tai toimintakertomuksessa olennaista virheellisyyttä, ja siitä, ovatko hallituksen jäsenet tai toimitusjohtaja syyllistyneet tekoon tai laiminlyöntiin, josta saattaa seurata vahingonkorvausvelvollisuus yhtiötä kohtaan, taikka rikkoneet osakeyhtiölakia tai yhtiö järjestystä. Tilintarkastukseen kuuluu toimenpiteitä tilintarkastusevidenssin hankkimiseksi tilinpäätökseen ja toimintakertomukseen sisältyvistä luvuista ja niissä esitettävistä muista tiedoista. Toimenpiteiden valinta perustuu tilintarkastajan harkintaan, johon kuuluu väärinkäytöksestä tai virheestä johtuvan olennaisen virheellisyyden riskien arvioiminen. Näitä riskejä arvioidessaan tilintarkastaja ottaa huomioon sisäisen valvonnan, joka on yhtiössä merkityksellistä oikeat ja riittävät tiedot antavan tilinpäätöksen ja toimintakertomuksen laatimisen kannalta. Tilintarkastaja arvioi sisäistä valvontaa pystyäkseen suunnittelemaan olosuhteisiin nähden asianmukaiset tilintarkastustoimenpiteet mutta ei siinä tarkoituksessa, että hän antaisi lausunnon yhtiön sisäisen valvonnan tehokkuudesta. Tilintarkastukseen kuuluu myös sovellettujen tilinpäätöksen laatimisperiaatteiden asianmukaisuuden, toimivan johdon tekemien kirjanpidollisten arvioiden kohtuullisuuden sekä tilinpäätöksen ja toimintakertomuksen yleisen esittämistavan arvioiminen. Käsityksemme mukaan olemme hankkineet lausuntomme perustaksi tarpeellisen määrän tarkoitukseen soveltuvaa tilintarkastusevidenssiä. Lausunto Lausuntonamme esitämme, että tilinpäätös ja toimintakertomus antavat Suomessa voimassa olevien tilinpäätöksen ja toimintakertomuksen laatimista koskevien säännösten mukaisesti oikeat ja riittävät tiedot yhtiön toiminnan tuloksesta ja taloudellisesta asemasta. Toimintakertomuksen ja tilinpäätöksen tiedot ovat ristiriidattomia. Porvoossa 16.päivänä maaliskuuta 2012 PricewaterhouseCoopers Oy KHT-yhteisö Outi Koskinen KHT,JHTI 36 ITÄ-UUDENMAAN JÄTEHUOLTO OY VUOSIKERTOMUS 2011

Jätehuollon varaukset kaavoituksessa

Jätehuollon varaukset kaavoituksessa Savo-Pielisen jätelautakunta Jätehuollon varaukset kaavoituksessa Alueen kuntien kaavoituksessa huomioon otettavaksi Huhtikuu 2015 Jätehuollon toimijoiden mukana olo kaavoitusprosessissa Savo-Pielisen

Lisätiedot

Luottamushenkilökoulutus 2013. Kehittyvää ympäristönhuoltoa Lapissa

Luottamushenkilökoulutus 2013. Kehittyvää ympäristönhuoltoa Lapissa Luottamushenkilökoulutus 2013 Kehittyvää ympäristönhuoltoa Lapissa 2 16.4.2013 Yritysesittely 2011 Perustietoa 3 Yhtiö perustettu 14.12.2001 Liiketoiminta alkoi 15.11.2005 Omistajat: Ranua, Pello ja Rovaniemi

Lisätiedot

Uusi rytmi jätehuoltoon

Uusi rytmi jätehuoltoon Uusi rytmi jätehuoltoon Porvoon Kiinteistöyhdistys, Loviisa 3.11.2016 Tuija Klaus Parasta jätehuoltoa kuntalaisille Jätelaki Yhtiöt ovat saaneet tehtäväkseen hoitaa muun muassa pääosan kuntien jätehuoltoon

Lisätiedot

Jätekeskuksella vastaanotetun yhdyskuntajätteen hyödyntäminen

Jätekeskuksella vastaanotetun yhdyskuntajätteen hyödyntäminen 24.5.216 Yhdyskuntajätteisiin liittyvät tilastot vuodelta 215 Savo-Pielisen jätelautakunnan toimialueella Kerätyn yhdyskuntajätteen määrä ja yhdyskuntajätteen hyödyntäminen Kuopion jätekeskus on kunnallisen

Lisätiedot

JÄTEHUOLLON TOTEUTUS HAJA-ASUTUSALUEELLA

JÄTEHUOLLON TOTEUTUS HAJA-ASUTUSALUEELLA YMPÄRISTÖNSUOJELUPÄIVÄT 2007 3.-4.10.2007 Lammi JÄTEHUOLLON TOTEUTUS HAJA-ASUTUSALUEELLA Vesa Heikkonen kehityspäällikkö Itä-Uudenmaan Jätehuolto Oy Itä-Uudenmaan Jätehuolto Oy Omistajat: Porvoo, Sipoo,

Lisätiedot

Jätetaksa 1.2.2016 alkaen

Jätetaksa 1.2.2016 alkaen Sivu 1 / 9 Jätetaksa 1.2.2016 alkaen Hyväksynyt Ylä-Savon jätehuoltolautakunta xx.xx.2016 Iisalmi Kiuruvesi Keitele Lapinlahti Pielavesi Sonkajärvi Vieremä Sivu 2 / 9 1 Yleistä jätetaksasta Ylä-Savon Jätehuolto

Lisätiedot

STHS 40. koulutuspäivät Pentti Rantala Ex-tj, eläkkeellä

STHS 40. koulutuspäivät Pentti Rantala Ex-tj, eläkkeellä STHS 40. koulutuspäivät 16.2.2016 Pentti Rantala Ex-tj, eläkkeellä pentti.rantala@live.fi 1 Pirkanmaan Jätehuolto Oy kuntien omistama yhtiö toimialueella asuu noin 420 000 asukasta 2 jätteenkäsittelykeskusta

Lisätiedot

Ympäristöasiat taloyhtiössä

Ympäristöasiat taloyhtiössä Ympäristöasiat taloyhtiössä Ohjelma 8.12.2016 8.00 Aamiainen 9.00 Tervetuloa! Turvallista ja toimivaa jätehuoltoa Kymenlaakson Jäte Oy, Iida Miettinen ja Virpi Leppälä 10.00 Energiaa nyt ja tulevaisuudessa

Lisätiedot

POSION KUNNAN JÄTEMAKSUN SÄÄNNÖT, MAKSUPERUSTEET JA JÄTEMAKSUT

POSION KUNNAN JÄTEMAKSUN SÄÄNNÖT, MAKSUPERUSTEET JA JÄTEMAKSUT POSION KUNNAN JÄTEMAKSUN SÄÄNNÖT, MAKSUPERUSTEET JA JÄTEMAKSUT Posion kunta, Toimintaympäristöpalvelut 01.03.2016 1 Kunta perii järjestämästään jätehuollosta ja siihen liittyvistä kustannuksista jäljempänä

Lisätiedot

Työpaikan toimiva jätehuolto

Työpaikan toimiva jätehuolto Työpaikan toimiva jätehuolto Ympäristökouluttaja Miia Jylhä Pienempi kuorma huomiselle. 1.9.2015 TSJ + Rouskis Lounais-Suomen Jätehuolto Oy Kuntien perustama ja omistama osakeyhtiö 17 osakaskuntaa (Turku

Lisätiedot

Riikinvoiman ajankohtaiset

Riikinvoiman ajankohtaiset Riikinvoiman ajankohtaiset Yhdyskuntajätteestä energiaa kiertopetitekniikalla 18.2.2016 Sisältö 1. Hanke- ja prosessiesittely 2. Kiertopetitekniikan haasteet ja mahdollisuudet 3. Tilannekatsaus Riikinvoiman

Lisätiedot

VALTSU:n painopistealueetsähkö- elektroniikkalaiteromu (SER)

VALTSU:n painopistealueetsähkö- elektroniikkalaiteromu (SER) VALTSU:n painopistealueetsähkö- ja elektroniikkalaiteromu (SER) Tarja-Riitta Blauberg /YM VALTSUn sidosryhmätilaisuus 23.9.2015 SYKEssä 1 VALTSUn painopistealueet Yhdyskuntajäte Biohajoava jäte Rakennusjäte

Lisätiedot

Kiinteistöhoidon ympäristöpäivä Tommi Kukkonen Jäteneuvoja. Taloyhtiön jätehuolto

Kiinteistöhoidon ympäristöpäivä Tommi Kukkonen Jäteneuvoja. Taloyhtiön jätehuolto Kiinteistöhoidon ympäristöpäivä 15.11.2016 Tommi Kukkonen Jäteneuvoja Taloyhtiön jätehuolto Puhas Oy Perustettu 1997, aiempi nimi Joensuun seudun jätehuolto Oy Järjestää omistajakuntiensa lakisääteiset

Lisätiedot

Kunnan toissijaiselle vastuulle kuuluvan jätteen taksa alkaen

Kunnan toissijaiselle vastuulle kuuluvan jätteen taksa alkaen Savo-Pielisen jätelautakunta Pöytäkirja 3/2016 1 (1) 24 Asianro 6572/02.05.00.00/2016 Kunnan toissijaiselle vastuulle kuuluvan jätteen taksa 1.1.2017 alkaen Palvelupäällikkö Saija Pöntinen Alueelliset

Lisätiedot

JÄRJESTETYN JÄTTEENKULJETUKSEN PALVELUTASO 2014

JÄRJESTETYN JÄTTEENKULJETUKSEN PALVELUTASO 2014 JÄRJESTETYN JÄTTEENKULJETUKSEN PALVELUTASO 2014 1. JOHDANTO Tässä palvelutasomäärittelyssä esitetään Lakeuden Etappi Oy:n tarjoamat palvelut kuntalaisille. Tarkoituksena on määrittää ne yleiset periaatteet

Lisätiedot

Jätehuoltomääräysten ajankohtaiset muutokset. Opastamme, autamme ja tiedotamme kaikissa jätehuoltoon liittyvissä asioissa.

Jätehuoltomääräysten ajankohtaiset muutokset. Opastamme, autamme ja tiedotamme kaikissa jätehuoltoon liittyvissä asioissa. Jätehuoltomääräysten ajankohtaiset muutokset Alueen kunnat perustivat 2013 Asukaspohja n. 56 000 1 viranhaltija, 8 henkilön lautakunta Talousarvio n. 100 000 Isäntäkuntana Iisalmi Hoitaa jätehuollon viranomaistehtävät

Lisätiedot

Mielipiteet, huomautukset ja muutosehdotukset Sydän-Suomen jätehuoltolautakunnan kuuluttamaan:

Mielipiteet, huomautukset ja muutosehdotukset Sydän-Suomen jätehuoltolautakunnan kuuluttamaan: Mielipiteet, huomautukset ja muutosehdotukset Sydän-Suomen jätehuoltolautakunnan kuuluttamaan: Sydän-Suomen jätelautakunta Yleiset jätehuoltomääräykset LUONNOS http://www.saarijarvi.fi/sites/saarijarvi.fi/files/atoms/files/ehdotus_kunnallisiksi_jatehuoltoma

Lisätiedot

TULOSPRESENTAATIO 1.1. 31.12.2013. 26.3.2014 Johanna Lamminen

TULOSPRESENTAATIO 1.1. 31.12.2013. 26.3.2014 Johanna Lamminen TULOSPRESENTAATIO 1.1. 31.12.2013 26.3.2014 Johanna Lamminen Gasum lyhyesti Gasum on suomalainen luonnonkaasujen osaaja. Yhtiö tuo Suomeen maakaasua, ja siirtää ja toimittaa sitä energiantuotantoon, teollisuudelle,

Lisätiedot

Pohjois-Satakunnan Jätteidenkäsittely Oy Vuosikertomus 2015 24.3.2016 1 2 POHJOIS-SATAKUNNAN JÄTTEIDENKÄSITTELY OY 1. Toiminta vuonna 2015 Pohjois-Satakunnan Jätteidenkäsittely Oy on Kankaanpään kaupunkikonserniin

Lisätiedot

Hyvä tietää JÄTEHUOLLON JÄRJESTÄMINEN ASUINKIINTEISTÖLLÄ

Hyvä tietää JÄTEHUOLLON JÄRJESTÄMINEN ASUINKIINTEISTÖLLÄ Hyvä tietää JÄTEHUOLLON JÄRJESTÄMINEN ASUINKIINTEISTÖLLÄ Jätekeskus ja jäteasemat Polvijärven jäteasema Avoinna arkisin ti klo 9-13 ja to klo 14-18 Ahertajantie 2 83700 Polvijärvi Kontiosuon jätekeskus

Lisätiedot

Suomen kaatopaikat kasvihuonekaasujen lähteinä. Tuomas Laurila Ilmatieteen laitos

Suomen kaatopaikat kasvihuonekaasujen lähteinä. Tuomas Laurila Ilmatieteen laitos Suomen kaatopaikat kasvihuonekaasujen lähteinä Tuomas Laurila Ilmatieteen laitos Johdanto: Kaatopaikoilla orgaanisesta jätteestä syntyy kasvihuonekaasuja: - hiilidioksidia, - metaania - typpioksiduulia.

Lisätiedot

Jätteenkuljetukset. Virpi Leppälä & Ilkka Töyrylä

Jätteenkuljetukset. Virpi Leppälä & Ilkka Töyrylä Jätteenkuljetukset Virpi Leppälä & Ilkka Töyrylä Alueet ja urakat Kouvola-Iitti (86 900 asukasta), Kymenlaakson Jäte Oy:n jätteenkuljetukset 7 eri urakkaa: loppujäte 3 urakkaa, biojäte, erillisurakkana

Lisätiedot

UUDENKAUPUNGIN JÄTEHUOLTO LIIKELAITOS. Talouden ja tavoitteiden toteutuminen 1-4 / 2011

UUDENKAUPUNGIN JÄTEHUOLTO LIIKELAITOS. Talouden ja tavoitteiden toteutuminen 1-4 / 2011 UUDENKAUPUNGIN JÄTEHUOLTO LIIKELAITOS Talouden ja tavoitteiden toteutuminen 1-4 / Uudenkaupungin Jätehuollon johtokunta 24.5. Tuloslaskelma 1-4/ 1-4/2010 Arvio 1-4/ Poikkeama Käytön % Toteutuma arvio Liikevaihto

Lisätiedot

HEINSUON SULJETUN YHDYSKUNTAJÄTTEEN KAATOPAIKAN JÄLKIHOIDON MUUTOSSUUNNITTELU HANKEKUVAUS v1.0

HEINSUON SULJETUN YHDYSKUNTAJÄTTEEN KAATOPAIKAN JÄLKIHOIDON MUUTOSSUUNNITTELU HANKEKUVAUS v1.0 HEINSUON SULJETUN YHDYSKUNTAJÄTTEEN KAATOPAIKAN JÄLKIHOIDON MUUTOSSUUNNITTELU HANKEKUVAUS v1.0 HANKEKUVAUS sivu 2(8) HEINSUON SULJETUN YHDYSKUNTAJÄTTEEN KAATOPAIKAN LOPETTAMISEN HANKEKUVAUS. Sisällys HEINSUON

Lisätiedot

PALVELUHINNASTO. Kotitaloudet ja julkinen hallinto alkaen. Asioi kätevästi Omakukkoverkkopalvelussa jatekukko.

PALVELUHINNASTO. Kotitaloudet ja julkinen hallinto alkaen. Asioi kätevästi Omakukkoverkkopalvelussa jatekukko. PALVELUHINNASTO Kotitaloudet ja julkinen hallinto 1.1.2017 alkaen Asioi kätevästi Omakukkoverkkopalvelussa jatekukko.fi/ omakukko MITEN JÄTEMAKSU MUODOSTUU? Jätemaksu muodostuu kerran vuodessa laskutettavasta

Lisätiedot

Ekomaksut Yhteisen keräyspisteen väärinkäyttö. Vapaa-ajan asuntojen lukolliset jäteastiat Pienikokoinen poltettava jäte 1.1.

Ekomaksut Yhteisen keräyspisteen väärinkäyttö. Vapaa-ajan asuntojen lukolliset jäteastiat Pienikokoinen poltettava jäte 1.1. Ekomaksut LIITE 2 / 22 Suupohjan jätelautakunta 2.11.2016 Jätetaksa Oy Botniarosk Ab:n toimialueella Jätemaksutaulukko nro 1 /vuosi /vuosi Asunnot, joissa asuu 1 henkilö 20,00 24,8 Asunnot, joissa asuu

Lisätiedot

Abloy oy ympäristökatsaus 2016

Abloy oy ympäristökatsaus 2016 Abloy oy ympäristökatsaus 2016 PERIAATTEET Paras laatu = pitkä käyttöikä = pienimmät ympäristövaikutukset PERIAATTEET Paras laatu = pitkä käyttöikä = pienimmät ympäristövaikutukset Ympäristömyötäinen tuotanto

Lisätiedot

AINA GROUPIN OSAVUOSIKATSAUS TAMMI-KESÄKUU 2010. ICT-liiketoiminnan organisaatio uudistettiin Medialiiketoiminnan positiivinen kehitys jatkuu TIEDOTE

AINA GROUPIN OSAVUOSIKATSAUS TAMMI-KESÄKUU 2010. ICT-liiketoiminnan organisaatio uudistettiin Medialiiketoiminnan positiivinen kehitys jatkuu TIEDOTE 1(5) Hallinto ja viestintä 222222222222222222 Katri Pietilä AINA GROUPIN OSAVUOSIKATSAUS TAMMI-KESÄKUU 2010 ICT-liiketoiminnan organisaatio uudistettiin Medialiiketoiminnan positiivinen kehitys jatkuu

Lisätiedot

Jätemaksun perusteista määrätään jätetaksassa. Yksittäisten kiinteistöjen jätemaksut määrätään taksan perusteella.

Jätemaksun perusteista määrätään jätetaksassa. Yksittäisten kiinteistöjen jätemaksut määrätään taksan perusteella. 1 Jyväskylän seudun jätelautakunta MUURAMEN KUNNAN JÄTETAKSA 2017 Hyväksytty jätelautakunnassa 8.12.2016 8 1 JÄTEMAKSUN PERUSTEET JA SOVELTAMISALUE Jätelain (646/2011) 78 :n mukaisesti kunnan on perittävä

Lisätiedot

LIITE A: Jätemaksut kotitalouksille, julkisyhteisöille sekä sosiaali-, terveys- ja koulutuspalveluille

LIITE A: Jätemaksut kotitalouksille, julkisyhteisöille sekä sosiaali-, terveys- ja koulutuspalveluille Taulukko 1. Perusmaksu. Vakituinen asunto Vapaa-ajan asunto Ilomantsi, Joensuu, Polvijärvi 19,45 24,12 9,73 12,06 Kontiolahti * 23,56 29,22 11,79 14,62 Liperi ** 22,51 27,92 11,26 13,96 Kaikkien kuntien

Lisätiedot

Lietteitä ei vastaanoteta jätteenkäsittelypaikalle.

Lietteitä ei vastaanoteta jätteenkäsittelypaikalle. KITEEN KAUPUNGIN JÄTEMAKSUTAKSA 1.1.2017 1 (6) KITEEN KAUPUNGIN JÄTEMAKSUTAKSA Hyväksytty Tekninen lautakunta 7.12.2016 94 Voimaantulo 1.1.2017 1 2 Jätteiden käsittelystä kaupunki perii jätelaissa tarkoitettua

Lisätiedot

Itä-Suomen liikennejärjestelmäpäivät , Koli. Itä-Suomen jätelogistiikka

Itä-Suomen liikennejärjestelmäpäivät , Koli. Itä-Suomen jätelogistiikka Itä-Suomen liikennejärjestelmäpäivät 28.10.2015, Koli Itä-Suomen jätelogistiikka Jätekukko Oy Tuottaa omistajakuntiensa puolesta niille lakisääteisesti kuuluvat jätehuollon palvelutehtävät tilanne 2015,

Lisätiedot

Global Reports LLC. Beltton-Yhtiöt Oyj PÖRSSITIEDOTE , klo 9.15

Global Reports LLC. Beltton-Yhtiöt Oyj PÖRSSITIEDOTE , klo 9.15 Beltton-Yhtiöt Oyj PÖRSSITIEDOTE 14.8.2003, klo 9.15 BELTTON-YHTIÖT OYJ:N OSAVUOSIKATSAUS 1.1. 30.6.2003 Beltton konserni kasvatti sekä liikevaihtoaan että liikevoittoaan. Konsernin liikevaihto kasvoi

Lisätiedot

LIITE 4. Lisätietopyyntö Jätekonsultointi Sawa Oy Pekka Soini Angervontie Kerava. Hakemus 11030/ /2015

LIITE 4. Lisätietopyyntö Jätekonsultointi Sawa Oy Pekka Soini Angervontie Kerava. Hakemus 11030/ /2015 LIITE 4 1 Jätekonsultointi Sawa Oy Pekka Soini Angervontie 8 04260 Kerava Hakemus 11030/14.06.02/2015 Mehiläinen Oy:n sekä Mediverkko-yhtiöiden poikkeuslupahakemus Olemme vastaanottaneet edustamanne Mehiläinen

Lisätiedot

i SISÄLLYSLUETTELO JATEHJAO, 4.10.2016 16:00, Pöytäkirja 8 Jätemaksutaksan hintaliitteen muutokset 1.1.2017... 1 Pykälän liite: Liite 1 Napapiirin Residuum Oy:n strategia 2017 2021... 2 Pykälän liite:

Lisätiedot

Selvitys biojätteen ja muiden hyötyjätteiden keräyksestä ravintoloissa sekä laitos- ja keskuskeittiöissä

Selvitys biojätteen ja muiden hyötyjätteiden keräyksestä ravintoloissa sekä laitos- ja keskuskeittiöissä Selvitys biojätteen ja muiden hyötyjätteiden keräyksestä ravintoloissa sekä laitos- ja keskuskeittiöissä Päivi Urrila Hämeenlinnan seudullisen ympäristötoimen monisteita 14 2008 Hämeenlinnan kaupunki Urrila,

Lisätiedot

PALVELUTASOMÄÄRITYS 2016

PALVELUTASOMÄÄRITYS 2016 Lakeuden Etappi Oy:n ja Lakeuden jätelautakunnan yhteistoiminta-alueen PALVELUTASOMÄÄRITYS 2016 etapp lakeuden i etappi.com Sisällys 1. JOHDANTO... 3 2. POLTETTAVAN JÄTTEEN HYÖDYNTÄMINEN ENERGIANA... 3

Lisätiedot

BELTTON-YHTIÖT OYJ:N TILINPÄÄTÖSTIEDOTE. Beltton-Yhtiöt Oyj PÖRSSITIEDOTE 13.02.2003 klo 9.00

BELTTON-YHTIÖT OYJ:N TILINPÄÄTÖSTIEDOTE. Beltton-Yhtiöt Oyj PÖRSSITIEDOTE 13.02.2003 klo 9.00 Julkaistu: 2003-02-13 08:06:55 CET Wulff - neljännesvuosikatsaus BELTTON-YHTIÖT OYJ:N TILINPÄÄTÖSTIEDOTE Beltton-Yhtiöt Oyj PÖRSSITIEDOTE 13.02.2003 klo 9.00 BELTTON-YHTIÖT OYJ:N TILINPÄÄTÖSTIEDOTE TILIKAUDELTA

Lisätiedot

KAUKOLÄMPÖ ON YMPÄRISTÖYSTÄVÄLLISTÄ ENERGIAA ENERGIAA JÄTTEESTÄ YHTEISTYÖ LUO VAKAUTTA

KAUKOLÄMPÖ ON YMPÄRISTÖYSTÄVÄLLISTÄ ENERGIAA ENERGIAA JÄTTEESTÄ YHTEISTYÖ LUO VAKAUTTA YMPÄRISTÖRAPORTTI 2015 KAUKOLÄMPÖ ON YMPÄRISTÖYSTÄVÄLLISTÄ ENERGIAA Kaukolämpö on ekologinen ja energiatehokas lämmitysmuoto. Se täyttää nykyajan kiristyneet rakennusmääräykset, joten kaukolämpötaloon

Lisätiedot

Jätteenkuljetukset. Virpi Leppälä, Minna Ruusuvaara & Sari Mäisti

Jätteenkuljetukset. Virpi Leppälä, Minna Ruusuvaara & Sari Mäisti Jätteenkuljetukset Virpi Leppälä, Minna Ruusuvaara & Sari Mäisti Alueet ja urakat Kouvola-Iitti (86 900 asukasta), Kymenlaakson Jäte Oy:n jätteenkuljetukset 7 eri urakkaa: loppujäte 3 urakkaa, biojäte,

Lisätiedot

Uusi Ympäristöministeriön asetus tuottajan korvauksesta pakkausjätteen keräyksen kustannuksiin

Uusi Ympäristöministeriön asetus tuottajan korvauksesta pakkausjätteen keräyksen kustannuksiin 1 Liite A Olemassa olevan vastaanottoverkoston käyttäminen 1.5.2014 alkaen Jätelain 152. Eräitä velvoitteita koskevat siirtymäajat Säännös jää ennalleen. Pakkausjäteasetuksen 18. Voimaantulo - - - Tuottajan

Lisätiedot

>> Ekovoimalaitos täydessä toiminnassa

>>  Ekovoimalaitos täydessä toiminnassa Ekovoimalaitos täydessä toiminnassa Riikinvoima Oy lyhyesti 100 % kunnallinen osakeyhtiö, osakkaina Varkauden Aluelämpö ja kahdeksan itä-suomalaista jätehuoltoyhtiötä Osakkaat huolehtivat noin 640 000

Lisätiedot

L ä n n e n Te h t a a t O s a v u o s i k a t s a u s 1. 1. - 3 0. 4. 2 0 0 0

L ä n n e n Te h t a a t O s a v u o s i k a t s a u s 1. 1. - 3 0. 4. 2 0 0 0 Lännen Tehtaat Osavuosikatsaus 1.1.-30.4.2000 OSAVUOSIKATSAUS 1.1.-30.4.2000 Liikevaihto Lännen Tehtaiden tammi-huhtikuun liikevaihto oli 491,7 miljoonaa markkaa (1999: 382,0 Mmk). Liikevaihto kasvoi 29

Lisätiedot

VUOSIKATSAUS 2014 SISÄLLYSLUETTELO

VUOSIKATSAUS 2014 SISÄLLYSLUETTELO VUOSIKATSAUS 2014 SISÄLLYSLUETTELO KuntaPro Oy vuonna 2014... 2 Keskeiset tuotanto- ja talousluvut... 3 KuntaPro Oy:n hallinto... 3 Johdon palkitseminen... 3 Henkilöstö... 3 Tuloslaskelma 2014... 4 Tase

Lisätiedot

Kuopion jätekeskus materiaalinkierrätyksestä liiketoimintaa

Kuopion jätekeskus materiaalinkierrätyksestä liiketoimintaa Kuopion jätekeskus materiaalinkierrätyksestä liiketoimintaa Pohjois-Karjalan Teolliset symbioosit resurssit hyötykäyttöön, Lieksa 31.3.2015 Jätekukko Oy, Arto Ryhänen Jätekukko Oy perustettu v. 2001, 13

Lisätiedot

SATO Oyj. TILINPÄÄTÖSINFO 15.2.2006 Erkka Valkila

SATO Oyj. TILINPÄÄTÖSINFO 15.2.2006 Erkka Valkila SATO Oyj TILINPÄÄTÖSINFO 15.2.2006 Erkka Valkila 1 SATO > asiakkailleen parhaiden asumisratkaisujen tarjoaja > sijoittajia kiinnostava yhtiö, joka antaa omistajilleen kilpailukykyisen tuoton ottaen huomioon

Lisätiedot

Kooninkeitaan tavanomaisen jätteen kaatopaikan tarkkailun hyväksyminen. Kankaanpään kaupungin tekninen keskus PL 36, KANKAANPÄÄ

Kooninkeitaan tavanomaisen jätteen kaatopaikan tarkkailun hyväksyminen. Kankaanpään kaupungin tekninen keskus PL 36, KANKAANPÄÄ 1(5) PÄÄTÖS Nro Dnro 3 YLO LOS-2003-Y-1283-121 Annettu julkipanon jälkeen 12.1.2007 ASIA LUVAN HAKIJA Kooninkeitaan tavanomaisen jätteen kaatopaikan tarkkailun hyväksyminen. Kankaanpään kaupungin tekninen

Lisätiedot

JÄTTEENKÄSITTELYLAITOKSET Kuntien ympäristönsuojelun neuvottelupäivä Jyri Nummela, Lassila&Tikanoja Oyj

JÄTTEENKÄSITTELYLAITOKSET Kuntien ympäristönsuojelun neuvottelupäivä Jyri Nummela, Lassila&Tikanoja Oyj JÄTTEENKÄSITTELYLAITOKSET Kuntien ympäristönsuojelun neuvottelupäivä 4.9.2013 Jyri Nummela, Lassila&Tikanoja Oyj Lassila & Tikanoja Oyj Lassila & Tikanoja Oyj KULUTUSYHTEISKUNNASTA KIERRÄTYSYHTEISKUNNAKSI

Lisätiedot

TORNION KAUPUNGIN KUNNALLINEN SÄÄNTÖKOKOELMA. J u l k a i s s u t Tornion hallintopalvelut Nro 2

TORNION KAUPUNGIN KUNNALLINEN SÄÄNTÖKOKOELMA. J u l k a i s s u t Tornion hallintopalvelut Nro 2 TORNION KAUPUNGIN KUNNALLINEN SÄÄNTÖKOKOELMA J u l k a i s s u t 2014 Tornion hallintopalvelut Nro 2 Perämeren jätelautakunnan 11.3.2014 hyväksymä, Voimaantulopäivä 1.4.2014 Tornion ja Kemin kaupungeissa

Lisätiedot

TURVATIIMI Oyj YHTIÖKOKOUS 27.3.2009 Toimitusjohtajan katsaus Tj Eero Kukkola

TURVATIIMI Oyj YHTIÖKOKOUS 27.3.2009 Toimitusjohtajan katsaus Tj Eero Kukkola TURVATIIMI Oyj YHTIÖKOKOUS 27.3.2009 Toimitusjohtajan katsaus Tj Eero Kukkola Turvatiimi lyhyesti Liikevaihto 27,6 meuroa, henkilöstöä 750, toimintaa yli 20 paikkakunnalla Atine Group Oy:n tytäryhtiö (n

Lisätiedot

Espoon kaupunki Pöytäkirja 48. Ympäristölautakunta Sivu 1 / 1

Espoon kaupunki Pöytäkirja 48. Ympäristölautakunta Sivu 1 / 1 Ympäristölautakunta 21.05.2015 Sivu 1 / 1 1802/11.01.00/2015 48 Lausunto Etelä-Suomen aluehallintovirastolle ympäristöluvan muutoshakemuksesta, Delete Finland Oy:n siirtokuormausasema, Juvanmalmintie 18

Lisätiedot

Elinkaarimallinnus ravinteiden kierron

Elinkaarimallinnus ravinteiden kierron Elinkaarimallinnus ravinteiden kierron alueellisen optimin etsinnässä 30.8.2016 Navigators of sustainability LCA Consulting Oy Erikoistunut materiaali- ja energiavirtojen hallinnan parantamiseen elinkaarimallintamisen

Lisätiedot

Jätteenkuljetukset. Virpi Leppälä & Iida Miettinen

Jätteenkuljetukset. Virpi Leppälä & Iida Miettinen Jätteenkuljetukset Virpi Leppälä & Iida Miettinen Alueet ja urakat Kouvola-Iitti (86 900 asukasta), Kymenlaakson Jäte Oy:n jätteenkuljetukset 7 eri urakkaa: loppujäte 3 urakkaa, biojäte, erillisurakkana

Lisätiedot

Paperikiista heikensi toista vuosineljännestä

Paperikiista heikensi toista vuosineljännestä Paperikiista heikensi toista vuosineljännestä Nordkalk Oyj Abp: osavuosikatsaus tammikuu-kesäkuu 2005 liikevaihto laski 123,3 (1-6/:131,9) miljoonaan euroon (-7 %) voitto ennen satunnaiseriä laski 3,5

Lisätiedot

TIEDOTE Medialiiketoiminnan liikevaihto oli 4,4 (4,3) milj. euroa ja sen osuus konsernin liikevaihdosta oli 22,1 %.

TIEDOTE Medialiiketoiminnan liikevaihto oli 4,4 (4,3) milj. euroa ja sen osuus konsernin liikevaihdosta oli 22,1 %. 1 (5) Hallinto ja viestintä Katri Pietilä AINA GROUPIN OSAVUOSIKATSAUS TAMMI-MAALISKUU 2012 Konserni Aina Group -konsernin liikevaihto oli tammi-maaliskuussa 19,8 milj. euroa (vuonna 2011 vastaavalla jaksolla

Lisätiedot

LASSILA & TIKANOJA OYJ VARSINAINEN YHTIÖKOKOUS

LASSILA & TIKANOJA OYJ VARSINAINEN YHTIÖKOKOUS LASSILA & TIKANOJA OYJ VARSINAINEN YHTIÖKOKOUS 18.3.2015 HALLINTAREKISTERÖITYJEN ÄÄNESTYSOHJEET 2 3 YHTIÖKOKOUS 18.3.2015 4 TOIMITUSJOHTAJAN KATSAUS 5 VUOSI 2014 LYHYESTI 2014 liikevaihto 639,7 milj. e

Lisätiedot

HSY:n jätehuollon vuositilasto 2015

HSY:n jätehuollon vuositilasto 2015 HSY:n jätehuollon vuositilasto 215 Helsingin seudun ympäristöpalvelut -kuntayhtymä Samkommunen Helsingforsregionens miljötjänster Helsinki Region Environmental Services Authority Helsingin seudun ympäristöpalvelut

Lisätiedot

TAVASE OY, IMEYTYS- JA MERKKIAINEKOKEEN AIKAISEN TARKKAILUN YHTEENVETO 24.6.2010

TAVASE OY, IMEYTYS- JA MERKKIAINEKOKEEN AIKAISEN TARKKAILUN YHTEENVETO 24.6.2010 1 TAVASE OY, IMEYTYS- JA MERKKIAINEKOKEEN AIKAISEN TARKKAILUN YHTEENVETO 24.6.2010 1 YLEISTÄ Tavase Oy toteuttaa tekopohjavesihankkeen imeytys- ja merkkiainekokeen tutkimusalueellaan Syrjänharjussa Pälkäneellä.

Lisätiedot

Biokaasu nyt ja tulevaisuudessa tuottajan näkökulma

Biokaasu nyt ja tulevaisuudessa tuottajan näkökulma Biokaasu nyt ja tulevaisuudessa tuottajan näkökulma JÄTTEESTÄ PUHTAITA AJOKILOMETREJÄ Työpaja Kotkassa 30.9.2010 Biovakka Suomi Oy Markus Isotalo Copyright Biovakka Suomi Oy, Harri Hagman 2010 Esitys keskittyy

Lisätiedot

Lapin Jätehuolto kuntayhtymä

Lapin Jätehuolto kuntayhtymä Lapin Jätehuolto kuntayhtymä Tiedote 1/2008 Muonion kunnan alue Jätehuollon käytännön järjestelyt ja viranomaistoiminta ovat siirtyneet Muonion kunnalta Lapin Jätehuolto kuntayhtymälle (Lapeco) 1.4.2007

Lisätiedot

Luonnos kunnan toissijaiselle vastuulle kuuluvan jätteen jätetaksaksi alkaen

Luonnos kunnan toissijaiselle vastuulle kuuluvan jätteen jätetaksaksi alkaen Savo-Pielisen jätelautakunta Pöytäkirja 2/2013 1 (1) 19 Asianro 7629/14.06.00/2013 Luonnos kunnan toissijaiselle vastuulle kuuluvan jätteen jätetaksaksi 1.1.2014 alkaen Palvelupäällikkö Saija Pöntinen

Lisätiedot

Jätetaksa alkaen

Jätetaksa alkaen Ylä-Savon jätehuoltolautakunta Jätetaksa 1.1.2015 alkaen LUONNOS Iisalmi Kiuruvesi Keitele Lapinlahti Pielavesi Sonkajärvi Vieremä 2015 1 Yleistä jätetaksasta Ylä-Savon Jätehuolto Oy hoitaa omistajakuntiensa

Lisätiedot

HUOM! Kohdat, joita on muutettu, on esitetty harmaalla pohjalla.

HUOM! Kohdat, joita on muutettu, on esitetty harmaalla pohjalla. LIITE 1 HUOM! Kohdat, joita on muutettu, on esitetty harmaalla pohjalla. JÄTEMAKSUTAKSA 1.4.2011 ALKAEN I YLEISTÄ 1 Itä-Uudenmaan Jätehuolto Oy (jätelaitos) hoitaa omistajakuntiensa lukuun seuraavat kunnan

Lisätiedot

Jätehuoltomääräykset KOKOEKO-SEMINAARI SAIJA PÖNTINEN

Jätehuoltomääräykset KOKOEKO-SEMINAARI SAIJA PÖNTINEN Jätehuoltomääräykset KOKOEKO-SEMINAARI SAIJA PÖNTINEN 18.2.2016 Jätehuollon tehtävät ja roolit kunnassa Jätehuollon järjestämisen viranomaistehtävät Jätehuollon palvelutehtävät Omistajaohjaus (kunnat)

Lisätiedot

AINA GROUPIN OSAVUOSIKATSAUS

AINA GROUPIN OSAVUOSIKATSAUS TIEDOTE 16.5.2005 Hallinto ja viestintä Katri Pietilä AINA GROUPIN OSAVUOSIKATSAUS 1.1. 31.3.2005 Aina Group- konsernin liikevaihto oli tammi-maaliskuussa 14.674.840 euroa. Liikevaihto kasvoi 9,9 % edellisen

Lisätiedot

Huhtikuu 2016 JÄTEHUOLTO MYNÄMÄESSÄ, NOUSIAISISSA, RAISIOSSA JA RUSKON VAHDOLLA

Huhtikuu 2016 JÄTEHUOLTO MYNÄMÄESSÄ, NOUSIAISISSA, RAISIOSSA JA RUSKON VAHDOLLA Huhtikuu 2016 JÄTEHUOLTO MYNÄMÄESSÄ, NOUSIAISISSA, RAISIOSSA JA RUSKON VAHDOLLA LOUNAIS-SUOMEN JÄTEHUOLTO HOITAA JÄTEHUOLTOSI Lounais-Suomen Jätehuolto (LSJH) on kunnallinen jätehuoltoyhtiö, joka järjestää

Lisätiedot

Kiertotalous ja jätehuolto. Olli Sahimaa Suomen ympäristökeskus ENY C2003 Vesi- ja ympäristötekniikka

Kiertotalous ja jätehuolto. Olli Sahimaa Suomen ympäristökeskus ENY C2003 Vesi- ja ympäristötekniikka Kiertotalous ja jätehuolto Olli Sahimaa Suomen ympäristökeskus ENY C2003 Vesi- ja ympäristötekniikka 15.11.2016 Esityksen sisältö 1. Johdanto 2. Mitä on kiertotalous? 3. Yhdyskuntajätehuolto ja kierrätys

Lisätiedot

PAKKAUSJÄTTEEN TUOTTAJAVASTUU

PAKKAUSJÄTTEEN TUOTTAJAVASTUU www.rinkiin.fi PAKKAUSJÄTTEEN TUOTTAJAVASTUU KOKOEKO-seminaari 18.2.2016 Savonia-ammattikorkeakoulu, Opistontie 2 Kuopio Jari Koivunen Suomen Pakkauskierrätys RINKI Oy SUOMEN PAKKAUSKIERRÄTYS RINKI OY

Lisätiedot

SATO OYJ Osavuosikatsaus 1-3/2014

SATO OYJ Osavuosikatsaus 1-3/2014 1 SATO OYJ Osavuosikatsaus 1-3/2014 Erkka Valkila Sisältö 2 1. SATO lyhyesti 2. Toimintaympäristö 3. Strategia 4. Osavuosikatsaus 1-3/2014 1 3 SATO lyhyesti SATO lyhyesti 4 2 5 Toimintaympäristö Toimintaympäristö

Lisätiedot

3 MALLASVEDEN PINNAN KORKEUS

3 MALLASVEDEN PINNAN KORKEUS 1 TAVASE OY, IMEYTYS- JA MERKKIAINEKOKEEN AIKAISEN TARKKAILUN YHTEENVETO 26.4.2010 1 YLEISTÄ Tavase Oy toteuttaa tekopohjavesihankkeen imeytys- ja merkkiainekokeen tutkimusalueellaan Syrjänharjussa Pälkäneellä.

Lisätiedot

YLEISELEKTRONIIKKA OYJ Pörssitiedote klo 9.00 YLEISELEKTRONIIKKA KONSERNIN OSAVUOSIKATSAUS

YLEISELEKTRONIIKKA OYJ Pörssitiedote klo 9.00 YLEISELEKTRONIIKKA KONSERNIN OSAVUOSIKATSAUS YLEISELEKTRONIIKKA OYJ Pörssitiedote 7.11.2002 klo 9.00 YLEISELEKTRONIIKKA KONSERNIN OSAVUOSIKATSAUS 1.1. - 30.9.2002 - Elektroniikka-alan taantuma jatkunut Suomessa - Liikevaihto 17,7 milj. euroa 1-9/02

Lisätiedot

OLVI OYJ PÖRSSITIEDOTE 4.11.2004 klo 09.00 1(4)

OLVI OYJ PÖRSSITIEDOTE 4.11.2004 klo 09.00 1(4) OLVI OYJ PÖRSSITIEDOTE 4.11.2004 klo 09.00 1(4) OLVI-KONSERNIN OSAVUOSIKATSAUS 1.1.- 30.9.2004 (9 KK) Konsernin liikevaihto kasvoi 16,0 % 99,90 (86,09) milj. euroon ja liikevoitto oli 7,83 (7,65) milj.

Lisätiedot

Hallituksen vuosikertomus eduskunnan lausumat jätelain uudistuksen toimeenpanosta ja seurannasta

Hallituksen vuosikertomus eduskunnan lausumat jätelain uudistuksen toimeenpanosta ja seurannasta Hallituksen vuosikertomus eduskunnan lausumat jätelain uudistuksen toimeenpanosta ja seurannasta Ympäristövaliokunta 18.5.2015 Ympäristöneuvos Riitta Levinen Eduskunnan lausumat EV 360/2010 vp 1. Eduskunta

Lisätiedot

PIRKANMAAN JÄTEHUOLTO OY:N JÄTEVOIMALAHANKE Harri Kallio. Pirkanmaan ympäristöohjelman 2. seurantaseminaari Pirkanmaan ELY-keskus

PIRKANMAAN JÄTEHUOLTO OY:N JÄTEVOIMALAHANKE Harri Kallio. Pirkanmaan ympäristöohjelman 2. seurantaseminaari Pirkanmaan ELY-keskus PIRKANMAAN JÄTEHUOLTO OY:N JÄTEVOIMALAHANKE Harri Kallio Pirkanmaan ympäristöohjelman 2. seurantaseminaari 11.6.2013 Pirkanmaan ELY-keskus 1 ESITYS Kuntavastuullisen sekajätteen energiana hyödyntämisen

Lisätiedot

Imatran ympäristöohjelma

Imatran ympäristöohjelma Imatran ympäristöohjelma Imatran kaupungin ympäristöohjelma on laadittu osana EAKRrahoitteista Etelä-Karjalan kuntien ympäristöohjelma -hanketta. Hankkeessa laadittiin ympäristöohjelmat jokaiselle Etelä-

Lisätiedot

Kymen Bioenergia Oy NATURAL100

Kymen Bioenergia Oy NATURAL100 Kymen Bioenergia Oy NATURAL100 Maakaasuyhdistys 23.4.2010 Kymen Bioenergia Oy KSS Energia Oy, 60 % ajurina kannattava bioenergian tuottaminen liiketoimintakonseptin tuomat monipuoliset mahdollisuudet tehokkaasti

Lisätiedot

RAKENNUSTYÖMAIDEN JÄTEHUOLTO JA ROBOTIIKAN HYÖDYNTÄMISEN TARJOAMAT MAHDOLLISUUDET

RAKENNUSTYÖMAIDEN JÄTEHUOLTO JA ROBOTIIKAN HYÖDYNTÄMISEN TARJOAMAT MAHDOLLISUUDET RAKENNUSTYÖMAIDEN JÄTEHUOLTO JA ROBOTIIKAN HYÖDYNTÄMISEN TARJOAMAT MAHDOLLISUUDET SUEZ ENVIRONNEMENT Euroopan suurin ja maailman kolmanneksi suurin ympäristöhuoltoyhtiö SITA Suomi Oy kuuluu kansainväliseen

Lisätiedot

Porvoon alueellisen jätelautakunnan jätetaksa Porvoon alueellisen jätelautakunnan jätetaksa on voimassa Askolassa, Pornaisissa, Porvoossa,

Porvoon alueellisen jätelautakunnan jätetaksa Porvoon alueellisen jätelautakunnan jätetaksa on voimassa Askolassa, Pornaisissa, Porvoossa, Porvoon alueellisen jätelautakunnan jätetaksa 1.1.2017 Porvoon alueellisen jätelautakunnan jätetaksa on voimassa Askolassa, Pornaisissa, Porvoossa, Loviisassa ja Sipoossa Sisältö 1 Määritelmät... 2 2 Jätemaksun

Lisätiedot

Laadittu: 22.12.2014. Mömossenin jäteaseman seuranta- ja tarkkailusuunnitelma

Laadittu: 22.12.2014. Mömossenin jäteaseman seuranta- ja tarkkailusuunnitelma Laadittu: 22.12.2014 Mömossenin jäteaseman seuranta- ja tarkkailusuunnitelma Sisällysluettelo 1 Yleistä... 2 2 Käsiteltäviksi hyväksyttävät jätteet... 2 3 Vastaanotettavien jätteiden laadun tarkastaminen...

Lisätiedot

OSAVUOSIKATSAUS 1.1.-30.6.2001 LIIKETOIMINTARYHMÄT

OSAVUOSIKATSAUS 1.1.-30.6.2001 LIIKETOIMINTARYHMÄT OSAVUOSIKATSAUS 1.1.-30.6.2001 Liikevaihto Lännen Tehtaiden tammi-kesäkuun liikevaihto oli 749,6 miljoonaa markkaa (2000: 764,3 Mmk). Elintarvikeryhmän liikevaihto aleni 327,8 miljoonaan markkaan (339,0

Lisätiedot

Maksuluokkaan III kuuluvat asunnot taloyhtiössä, joissa on järjestetty hyötyjätteiden erilliskeräys tai joissa on vähintään 10 asuntoa.

Maksuluokkaan III kuuluvat asunnot taloyhtiössä, joissa on järjestetty hyötyjätteiden erilliskeräys tai joissa on vähintään 10 asuntoa. V Perusmaksu/ LTE 1 12 Perusmaksun/n perusteet Tässä taksan luvussa määrätään jätelain 78 :n tarkoittamasta jätehuollon perusmaksusta. Kotkassa maksusta käytetään nimikettä perusmaksu ja muissa kunnissa

Lisätiedot

AINA GROUPIN OSAVUOSIKATSAUS TAMMI-SYYSKUU 2006

AINA GROUPIN OSAVUOSIKATSAUS TAMMI-SYYSKUU 2006 TIEDOTE 1(5) 27.11.2006 Hallinto ja viestintä Katri Pietilä AINA GROUPIN OSAVUOSIKATSAUS TAMMI-SYYSKUU 2006 Konserni Aina Group konsernin liikevaihto tammi-syyskuussa oli 69.865.140 euroa (vuonna 2005

Lisätiedot

Konsernin rahoitusasema ja vakavaraisuus ovat hyvällä tasolla.

Konsernin rahoitusasema ja vakavaraisuus ovat hyvällä tasolla. TIEDOTE 1 (5) 23.8.2004 Hallinto ja viestintä Katri Pietilä HPO-YHTYMÄN OSAVUOSIKATSAUS 1.1.- 30.6.2004 HPO-yhtymän liikevaihto oli tammi-kesäkuussa 27.312.662 euroa. Liikevaihto kasvoi 6,1 % edellisen

Lisätiedot

Helen tänään Jarmo Karjalainen. Helsingin Energia

Helen tänään Jarmo Karjalainen. Helsingin Energia 17.2.2010 Helen tänään Jarmo Karjalainen 1 EU:n tavoite sähkömarkkinoiden kehittymisestä Harmonisoitujen alueellisten markkinoiden kautta...... yhtenäiseen eurooppalaiseen markkina-alueeseen Pohjola Brittein

Lisätiedot

Puutuoteteollisuuden toimenpideohjelman tuloksia vuodelta 2010

Puutuoteteollisuuden toimenpideohjelman tuloksia vuodelta 2010 Puutuoteteollisuuden toimenpideohjelman tuloksia vuodelta 21 Liittymistilanne Vuoden 21 loppuun mennessä puutuoteteollisuuden toimenpideohjelmaan oli liittynyt yhteensä 11 yritystä, jotka koostuvat 42

Lisätiedot

PÄÄTÖS. Helsinki Annettu julkipanon jälkeen. No YS 1438

PÄÄTÖS. Helsinki Annettu julkipanon jälkeen. No YS 1438 PÄÄTÖS Helsinki 16.10.2008 Annettu julkipanon jälkeen Dnro UUS 2004 Y 263 115 No YS 1438 ASIA Päätös ympäristönsuojelulain (86/2000) 62 :n mukaisen poikkeuksellista tilannetta koskevan ilmoituksen johdosta.

Lisätiedot

JÄTETAKSA. voimassa alkaen Hangossa, Inkoossa, Karkkilassa, Lohjalla, Raaseporissa, Siuntiossa ja Vihdissä.

JÄTETAKSA. voimassa alkaen Hangossa, Inkoossa, Karkkilassa, Lohjalla, Raaseporissa, Siuntiossa ja Vihdissä. LUONNOS 15.9.2016 JÄTETAKSA voimassa 1.1. 2017 alkaen Hangossa, Inkoossa, Karkkilassa, Lohjalla, Raaseporissa, Siuntiossa ja Vihdissä. Taksa on hyväksytty Länsi-Uudenmaan jätelautakunnassa x.x.2016, x.

Lisätiedot

Kaupan ekopisteet tehostamaan pakkausten ja energiansäästölamppujen vastaanottoa kuluttajilta. Johtaja Ilkka Nieminen KAUPPA päivä,

Kaupan ekopisteet tehostamaan pakkausten ja energiansäästölamppujen vastaanottoa kuluttajilta. Johtaja Ilkka Nieminen KAUPPA päivä, Kaupan ekopisteet tehostamaan pakkausten ja energiansäästölamppujen vastaanottoa kuluttajilta Johtaja Ilkka Nieminen KAUPPA 2012 -päivä, 11.10.2011 Ekopiste on kuluttajan arvostama palvelu Tutkimuksen

Lisätiedot

SUOMINEN YHTYMÄ OYJ OSAVUOSIKATSAUS ESITYS

SUOMINEN YHTYMÄ OYJ OSAVUOSIKATSAUS ESITYS SUOMINEN YHTYMÄ OYJ OSAVUOSIKATSAUS 1.1. - 3.9.23 ESITYS 22.1.23 Liikevaihdon jakautuma 1-9/23 Joustopakkaukset 51,4 milj. euroa 42,8 % Nauhatuotteet 9,5 milj. euroa 7,9 % 12,3 milj. euroa Kuitukankaat

Lisätiedot

OPERATIIVINEN SOPIMUS 2016

OPERATIIVINEN SOPIMUS 2016 OPERATIIVINEN SOPIMUS 2016 Ympäristötoimiala Lautakunta: Lounais-Suomen jätehuoltolautakunta Sopimuksen tarkoitus: Tällä sopimuksella lautakunta ja Turun kaupungin ympäristötoimialan johto sekä ympäristönsuojelun

Lisätiedot

Kiinteistö Oy Kuusamon Pulkkajärvi 4 1 Y-tunnus

Kiinteistö Oy Kuusamon Pulkkajärvi 4 1 Y-tunnus Kiinteistö Oy Kuusamon Pulkkajärvi 4 1 TOIMINTAKERTOMUS T I L I K A U S I 1.7.2014-30.6.2015 YHTIÖN PERUSTIEDOT Tontti: Oma tontti 9.715,0m2 Osoite: Pulkkajärventie, Kuusamo Rakennukset: Lukumäärä 8 kpl

Lisätiedot

TOIMINTAKERTOMUS TILIKAUSI

TOIMINTAKERTOMUS TILIKAUSI TOIMINTAKERTOMUS TILIKAUSI 1.1.2013-31.12.2013 Yleistä yhtiöstä Yhtiö on 18.12.1998 allekirjoittanut maanvuokrasopimuksen, jolla yhtiö vuokraa Suomen valtiolta Inarin kunnan Laanilan valtionmaasta Kaunispään

Lisätiedot

ASUKAS- ja TYÖNTEKIJÄKYSELYJEN TULOKSIA

ASUKAS- ja TYÖNTEKIJÄKYSELYJEN TULOKSIA ASUKAS- ja TYÖNTEKIJÄKYSELYJEN TULOKSIA KESTÄVÄ KEHITYS o 2012 asukaskyselyn kohderyhmän muodostivat Hämeenlinnan kaupungin asukkaat, otos 9000 asukasta o Tutkimus perustuu 1591 henkilön antamiin vastauksiin,

Lisätiedot

HE 35/2015 vp. Jäteveron tasoa korotettaisiin 55 eurosta 70 euroon tonnilta jätettä, joka toimitetaan kaatopaikalle.

HE 35/2015 vp. Jäteveron tasoa korotettaisiin 55 eurosta 70 euroon tonnilta jätettä, joka toimitetaan kaatopaikalle. Hallituksen esitys eduskunnalle laiksi jäteverolain 5 ja 6 :n muuttamisesta ESITYKSEN PÄÄASIALLINEN SISÄLTÖ Esityksessä ehdotetaan muutettavaksi jäteverolakia. Jäteveron tasoa korotettaisiin 55 eurosta

Lisätiedot

24.3.2015. Osuuskunta KPY:n omistusosuudet ovat seuraavat:

24.3.2015. Osuuskunta KPY:n omistusosuudet ovat seuraavat: Tilinpäätöstiedote vuodelta 2014 1 (7) Osuuskunta KPY -konsernin tilinpäätöstiedote ajalta 1.1. 31.12.2014 Vuoden 2014 tuloskehitys Konsernin liikevaihto oli 323,6 miljoonaa euroa (247,0 milj. euroa vuonna

Lisätiedot

Teknologiateollisuuden toimenpideohjelman tuloksia vuodelta 2010

Teknologiateollisuuden toimenpideohjelman tuloksia vuodelta 2010 Teknologiateollisuuden toimenpideohjelman tuloksia vuodelta 21 Liittymistilanne Vuoden 21 loppuun mennessä teknologiateollisuuden toimenpideohjelmaan oli liittynyt yhteensä 78 yritystä, jotka koostuvat

Lisätiedot

Varsinainen yhtiökokous

Varsinainen yhtiökokous Varsinainen yhtiökokous 29.3.2012 Vesa Korpimies Toimitusjohtaja - 1 - Keskeiset tapahtumat vuonna 2011 Sisältö Keskeiset tapahtumat vuonna 2011 Tilinpäätös 2011 Markkinat ja markkina-asema Tavoitteet

Lisätiedot

Kiertotalous ja kuntavastuullinen jätehuolto. Loimi-Hämeen Jätehuolto Oy Kauttua

Kiertotalous ja kuntavastuullinen jätehuolto. Loimi-Hämeen Jätehuolto Oy Kauttua Kiertotalous ja kuntavastuullinen jätehuolto Loimi-Hämeen Jätehuolto Oy 27.4.2016 Kauttua Yhdyskuntajätehuollon vastuunjako Mineraalien kaivu 59 % Rakentaminen 19 % Palvelut ja kotitaloudet 3 % Teollisuus

Lisätiedot

Suominen Yhtymä Oyj. Toimintakatsaus. Tulostiedote Esitys Kalle Tanhuanpää toimitusjohtaja

Suominen Yhtymä Oyj. Toimintakatsaus. Tulostiedote Esitys Kalle Tanhuanpää toimitusjohtaja Tulostiedote 1.1. - 31.12.27 Esitys 11.2. Toimintakatsaus Kalle Tanhuanpää toimitusjohtaja Suominen yhteensä Milj. EUR Q4/27 Q4/26 27 26 Liikevaihto 54,1 54,2 215,2 22,6 Liikevoitto ennen arvonalennuksia

Lisätiedot

AINA GROUPIN OSAVUOSIKATSAUS

AINA GROUPIN OSAVUOSIKATSAUS TIEDOTE 1(5) 29.8.2005 Hallinto ja viestintä Katri Pietilä AINA GROUPIN OSAVUOSIKATSAUS 1.1. 30.6.2005 Aina Group- konsernin liikevaihto oli tammi-kesäkuussa 30.181.495 euroa. Liikevaihto kasvoi 10,5 %

Lisätiedot