Kielihäiriöisten lasten pään liikkeet MEG-tutkimuksen aikana
|
|
- Tuula Jokinen
- 7 vuotta sitten
- Katselukertoja:
Transkriptio
1 Kielihäiriöisten lasten pään liikkeet MEG-tutkimuksen aikana Leena Isotalo Lastenlääkäri, eläkkeellä, Vantaan tk, yhteistyössä Aalto-yliopiston Aivotutkimusyksikön kieliryhmän kanssa. Kuvia myös Päivi Heleniukselta Leena Isotalo
2 Johdanto Spesific Language Impairment (SLI), suomeksi Kielellinen erityisvaikeus (entinen Dysfasia)on yleinen ongelma. Esiintyvyys 1 7%. Pojilla ehkä yleisempi kuin tytöillä Duodecimilta Käypä Hoito-suositus 2010 Laaja-alaisesti toimintakykyyn, osallistumiseen ja vuorovaikutukseen vaikuttava ongelma Leena Isotalo
3 Kielellinen erityisvaikeus, määritelmä Häiriö, jossa lapsen kielellinen toimintakyky ei kehity iän mukaisesti, vaikka näönvarainen päättelykyky on ikätasoista. Häiriö ei selity neurologisilla, aistitoimintojen, tunne-elämän tai ympäristötekijöiden (esim merkittävät lapsen kasvuympäristöön ja vuorovaikutukseen liittyvät puutteet, monikielisyys) poikkeavuuksilla. F80.1 puheen tuoton vaikeus F80.2 puheen ymmärtämisen vaikeus Leena Isotalo
4 Kielellinen erityisvaikeus, oirekuvasta Vaikeusaste lievästä vaikeaan: voidaan havaita joskus vasta koulussa, toisinaan tarvitaan puhetta tukevia ja korvaavia menetelmiä (tukiviittomia, kuvia ym) jo alle 2 vuoden iästä. Puheen ymmärtämisongelmaa voi olla vaikea tunnistaa arjessa Ensi sanat usein normaalisti, mutta aktiivisen sanavaraston lisääntyminen ja lausetasoinen puhe kehittyvät normaalia hitaammin Puheen epäselvyys yleistä ja voi jatkua pitkään: virheelliset ja puuttuvat sanahahmot ja/tai taivutuspäätteet ja sananlöytämisvaikeus Motoriikan ongelmat ovat yleisiä Leena Isotalo
5 Kielellinen erityisvaikeus, muutokset iän mukana Puhe selkiytyy Jokapäiväisen kielen hallinta kehittyy Pitkien, käsitteellisten ja monimutkaisten lauseiden ymmärtäminen vaikeaa Kielellisen ymmärtämisen ja muistamisen vaikeus haittaa kielellistä päättelyä Kouluiässä: keskittymisvaikeutta,puutteita oman toiminnan ohjauksessa, vuorovaikutustaitojen puutteellista kehitystä, kaverisuhteiden niukkuutta, tunne-elämän ongelmia Leena Isotalo
6 Tutkimuksen tausta Osa tutkimusprojektia Lasten MEGtutkimukset SLI & verrokki lapsia: kielen vastaanotto & tuotto Aivotutkimusyksikkö: Päivi Helenius, Tiina Parviainen, Päivi Sivonen, Riitta Salmelin: Neural processing of spoken words in specific language impairment and dyslexia. Brain 2009: 132; & Dysfasian etiologia, oireet ja ennuste - projekti (Vantaan kaupunki, AkaTK): Timo Kauppila, Leena Isotalo, Sinikka Hannus, Pia Isoaho Isoaho P: Kielellinen erityisvaikeus (SLI) ja sen kehitys ensimmäisinä kouluvuosian. Väitös HY Hannus S et al: Use of Language Tests when Identifying Specific Language Impairment in Primary Health Care. Folia Phoniatr Logop 2013;65:40 46 Leena Isotalo
7 Magnetoenkefalografia (MEG) postsynaptiset virrat hermosolua -mitataan neuraalisen aktivaation synnyttämiä magneettikenttiä -erinomainen ajallinen tarkkuus -hyvä paikkatarkkuus Leena Isotalo
8 Tutkimuksen kulku Dysfasiaprojektista 10 verrokkia ja 11 SLI lasta, ikä 9-10v, 7/10 ja 8/11 poikia Tehtäviä 3, koko tutkimuksen kesto taukoineen noin 2,5 tuntia Ensin lukeminen/nimeäminen, 7+7 min Toisena sanojen kuuntelu, samoin 7+7 min Kolmantena äänten kuuntelu, pääasiassa passiivisesti äänetöntä videota katsellen, osassa aktiivisesti painettava nappia, kun sama ääni toistuu Leena Isotalo
9 Nimeämistestiä harjoitellaan Nimeämistehtävässä lapsi lukee edessä olevalta valkokankaalta sanan tai nimeää kuvan, luettavat sanat 2- tai 3-tavuisia, kuvat ja sanat samoja, osa toistuu heti Leena Isotalo
10 Sanojen/epäsanojen toisto aurinko hespeli kihelas aurinko kirahvi kihelas sanat esitettiin kerran 2.5 sekunnissa sanoissa 7-8 kirjainta, kesto n. 550 ms koehenkilö painoi nappia kuullessaan erisnimen Tutkimushuone magneettisesti suojattu (lasten kanssa aina aikuinen mukana) Pään asentoja seurataan ihoon teipattujen elektrodien avulla jatkuvasti ja tutkimuksen aikaiset liikkeet kompensoidaan Leena Isotalo Helenius et al. (Brain, 2009)
11 Tutkimuksen tavoite Alkuperäinen tutkimus: Helenius p, Sivonen P, Parviainen T, Isoaho P, Hannus S, Kauppila T, Salmelin R, Isotalo L: Abnormal functioning of the left temporal lobe in language-impaired children Tutkimuksen aikana tutkija (LI) oli lapsen seurana magneettisesti suojatussa huoneessa. Mittauksen aikana lasta havainnoitiin ja pään paikkaa seurattiin päänahkaan tarroilla kiinnitetyillä antureilla. Näitä pään liikkeistä syntyviä tietoja vertailtiin verrokki (n=10) ja SLI-lasten (n=11) välillä Leena Isotalo
12 Tutkimustuloksia Pään liikkeet n. 7 min jaksoissa puheen tuoton (kuvien nimeäminen tai sanojen lukeminen) ja puheen ymmärtämisen (sanoja ja epäsanoja) aikana: kontrollilapsilla pään liikkeitä kaikkiaan vähemmän ja lisääntyivät vähemmän tutkimuksen edetessä. Äänten kuuntelun aikana ei eroa. Rekisteröidyt pään liikkeet korreloivat subjektiivisten havaintojen (jalkaterien pyöritys, käsien heiluttelu, koko vartalon liikehdintä, haukottelu) kanssa. Leena Isotalo
13 Pohdinta Pään voimistuvat liikkeet voivat kuvastaa tarkkaavuuden herpaantumista erityisesti puheen kuuntelun aikana kielihäiriöisillä lapsilla. Vaikka aineisto pieni, voidaan ehkä yleistää, että kielihäiriöisen lapsen on vaikea ylläpitää tarkkaavuutta normaalin 45 min koulutunnin ajan, jos opetus perustuu pääasiassa kuullun ymmärtämiseen Leena Isotalo
14 KIITOS! Aivotutkimusyksikkö, Kylmälaboratorio, Aalto-yliopisto Päivi Helenius Tiina Parviainen Päivi Sivonen Riitta Salmelin Dysfasiatiimi, Akateeminen terveyskeskus, Helsingin yliopisto & Vantaan kaupunki Timo Kauppila Pia Isoaho Sinikka Hannus Tutkimushoitajat Minna Haanpää ja Aino Rista Leena Isotalo
Mitä aivokuvantaminen kertoo kielen kehityksen ja lukemisen erityisvaikeuksista?
Mitä aivokuvantaminen kertoo kielen kehityksen ja lukemisen erityisvaikeuksista? Päivi Helenius Aivotutkimusyksikkö Kylmälaboratorio Aalto-yliopisto Foniatrian poliklinikka Silmä-korvasairaala HUS Funktionaalinen
LisätiedotKielellinen erityisvaikeus (SLI) puheterapeutin näkökulmasta. Leena Ervast Erikoispuheterapeutti, FL 29.1. 2014
Kielellinen erityisvaikeus (SLI) puheterapeutin näkökulmasta Leena Ervast Erikoispuheterapeutti, FL 29.1. 2014 Kielellinen erityisvaikeus (SLI) Häiriö, jossa lapsen kielellinen toimintakyky ei kehity iän
LisätiedotLasten ja nuorten kielellinen erityisvaikeus käypä hoito- suositus ja arjen toiminnot
Lasten ja nuorten kielellinen erityisvaikeus käypä hoito- suositus ja arjen toiminnot Leena Ervast Erikoispuheterapeutti, FL Neural Oy, neuropsykologikeskus Mitä kielellinen erityisvaikeus on? Häiriö,
LisätiedotMiten tuen lasta, jolla on kielellinen erityisvaikeus
Miten tuen lasta, jolla on kielellinen erityisvaikeus 9.12.2015 Outi Jalkanen Outi Jalkanen 27.2.2007 1 Kielellinen erityisvaikeus, Käypä hoito 2010 Kielellinen erityisvaikeus (specific language impairment,
LisätiedotKielellinen erityisvaikeus kouluiässä
Kielellinen erityisvaikeus kouluiässä Koulutus KELAn yhteistyökumppaneille Pia Isoaho (puheterapeutti, FT) Isoaho (2012): Kielellinen erityisvaikeus (SLI) ja sen kehitys ensimmäisinä kouluvuosina - Osa
LisätiedotMitä on VARHAINEN PUUTTUMINEN?
Kielellisen erityisvaikeuden Käypä hoito suositus. Varhainen puuttuminen puheen ja kielen kehityksen häiriöihin Marja Asikainen TAYS Foniatria ayl Kela 26.3.2014: Puheen ja kielen kehityksen häiriöiden
LisätiedotKielellinen erityisvaikeus
Kielellinen erityisvaikeus Lasten ja nuorten kielellinen erityisvaikeus (Specific language impairment, SLI) Kielellisessä erityisvaikeudessa (aiemmin dysfasia) lapsen puheen ja kielen kehitys viivästyy
LisätiedotÄäntelyn ja motoriikan kehityksen seurantamenetelmä
Ääntelyn ja motoriikan kehityksen seurantamenetelmä Paula Lyytinen,Timo Ahonen, Kenneth Eklund,Heikki Lyytinen Jyväskylän yliopiston Lapsitutkimuskeskus Niilo Mäki Instituutti Mihin tarvitaan? kehityksen
LisätiedotKIELELLINEN ERITYISVAIKEUS (SLI) JA SEN KEHITYS ENSIMMÄISINÄ KOULUVUOSINA
KIELELLINEN ERITYISVAIKEUS (SLI) JA SEN KEHITYS ENSIMMÄISINÄ KOULUVUOSINA LASTEN KIELELLISEN ERITYISVAIKEUDEN VAIKUTUKSESTA OPPIMISEEN PERUSKOULUN 1. 3. LUOKILLA Pia Isoaho Esitetään Helsingin Yliopiston
LisätiedotKUULON HARJOITTELU DYSFASIALAPSELLA, HOIDON SEURANTA HERÄTEVASTETUTKIMUKSIN
KUULON HARJOITTELU DYSFASIALAPSELLA, HOIDON SEURANTA HERÄTEVASTETUTKIMUKSIN Suur-Helsingin Sensomotorinen Keskus Puh: 09-484644 2 TUTKIMUS Esittelemme seuraavassa yhteenvedon tutkimuksesta, joka on tehty
LisätiedotKUN LUKEMINEN ON HANKALAA. Helena Sorsa
KUN LUKEMINEN ON HANKALAA Helena Sorsa Lukemisen ja kirjoittamisen vaikeudet Lukivaikeus dysleksia fonologinen häiriö: henkilö ei kykene muuttamaan lukemaansa puheeksi näkee sanat, mutta ei löydä äänneasua
LisätiedotAkateemiset opiskelutaidot, 2 op (ARTS-A0104) Helena Kurkela, KM helena.kurkela@aalto.fi
Akateemiset opiskelutaidot, 2 op (ARTS-A0104), KM helena.kurkela@aalto.fi 2. Luento ma 7.9. klo 14.00 15.30 (Otaniemi) ke 7.10. klo 15.00 16.30 (Arabia) * Opiskelukyky * Ajankäytön suunnittelu * Oppimisvaikeudet
LisätiedotKielelliset oppimisvaikeudet
ERKO erityispedagoginen täydennyskoulutus Kielelliset oppimisvaikeudet Haapavesi, Jokihelmen opisto 2.12.2013 Ohjaava opettaja Raisa Sieppi raisa.sieppi@tervavayla.fi Kielelliset oppimisvaikeudet Puheen
LisätiedotPuheen kehityksen ongelmat
Puheen kehityksen ongelmat 1. Vastuuvapautus 2. Foniatria oma erikoisala 3. Valokuvausohje Manta Tolvanen Lastenneurologian erikoislääkäri Lasten ja nuorten poliklinikka Tipotien sosiaali- ja terveysasema
LisätiedotKolme pientä porrasta: kielellisten taitojen tuki esi- ja perusopetuksessa motivoivat oppimisympäristöt
Tornio vaativan erityisen tuen koulutus Kolme pientä porrasta: kielellisten taitojen tuki esi- ja perusopetuksessa motivoivat oppimisympäristöt Ohjaava opettaja Sanna Alila Kielelliset erityisvaikeudet
LisätiedotLapsen levottomuus ja aggressiivisuus
Lapsen levottomuus ja aggressiivisuus Terveydenhoitajapäivät 2015 Kuntoutussuunnittelija, sh (AMK), TtM Kaisa Parviainen, Projektipäällikkö, th, psykoterapeutti Kaisa Humaljoki 10.2.2015 ADHD-liitto ry
LisätiedotAfaattisen henkilön kommunikaation tukeminen. Puheterapeutti Merja Eskola TYKS Kuntoutusosasto
Afaattisen henkilön kommunikaation tukeminen Puheterapeutti Merja Eskola TYKS Kuntoutusosasto sisältö yleistä afasiasta ja kommunikaatiohäiriöistä minkälaisia häiriöitä afasia tuo tullessaan mitä muita
LisätiedotPäiväkoti monikielisen kehityksen ympäristönä Varsinais-Suomen varhaiskasvattaja 2014 Jaana Toomar, Johanna Sallinen & Karita Mård-Miettinen
Päiväkoti monikielisen kehityksen ympäristönä Varsinais-Suomen varhaiskasvattaja 2014 Jaana Toomar, Johanna Sallinen & Karita Mård-Miettinen Näkökulmia monikielisyyteen Yksikielinen näkökulma: monikielinen=yksikielinen+yksikielinen+jne.
LisätiedotKaikki keinot käyttöön Puhetta tukevien menetelmien ryhmäohjaus Jaana Reuter, kuntoutusohjaaja. Pirkanmaan sairaanhoitopiiri
Kaikki keinot käyttöön Puhetta tukevien menetelmien ryhmäohjaus Jaana Reuter, kuntoutusohjaaja 1 * Pirkanmaan sairaanhoitopiiri Taustaa useissa lasten kehitysvaikeuksissa (kielellinen erityisvaikeudes,
LisätiedotPSYKOLOGIN ROOLI KIELEN KEHITYKSEN HÄIRIÖISSÄ
MARJA LAASONEN Neuropsykologian erikoispsykologi, audiofoniatrinen päiväkeskus, foniatrian yksikkö, Vastuullinen tutkija, dosentti, käyttäytymistieteiden laitos, HY 26.3.2014 1 PSYKOLOGIN ROOLI KIELEN
LisätiedotPUHU MINULLE KUUNTELE MINUA
Helsingin terveyskeskus poliklinikka Puheterapeutit: K. Laaksonen, E. Nykänen, R. Osara, L. Piirto, K. Pirkola, A. Suvela, T. Tauriainen ja T. Vaara PUHU MINULLE KUUNTELE MINUA Lapsi oppii puheen tavallisissa
LisätiedotKehitysvammaisten lasten puheen ja kielen kuntoutus
Kehitysvammaisten lasten puheen ja kielen kuntoutus Jaana Salminen, johtava puheterapeu3 Helsingin kaupunki, Kehitysvammapoliklinikka jaana.salminen@hel.fi 1 Kehitysvammaisten lasten puheen ja kielen kuntoutus
LisätiedotNeuropsykiatrisesti oireilevan nuoren kohtaaminen ja arjen tukeminen
Neuropsykiatrisesti oireilevan nuoren kohtaaminen ja arjen tukeminen Kemi 4.9.2015 Marja Koivusalo, lastenneurologian erikoislääkäri, Kolpeneen palvelukeskus Lasten ja nuorten normaali kehitys Normaalin
LisätiedotLeena Nuutila & Eija Honkanen Haaga-Helia AOKK. Tämä teos on lisensoitu Creative Commons Nimeä-JaaSamoin 3.0 Ei sovitettu -lisenssillä.
Leena Nuutila & Eija Honkanen Haaga-Helia AOKK Tämä teos on lisensoitu Creative Commons Nimeä-JaaSamoin 3.0 Ei sovitettu -lisenssillä. Suomenkielen oppiminen ja oppimisvaikeudet Tämä on otsikkodia, kirjoita
LisätiedotHelena Liira Johtava ylilääkäri, Kirkkonummen tk Dosentti, kliininen opettaja 20 %, HY
Helena Liira Johtava ylilääkäri, Kirkkonummen tk Dosentti, kliininen opettaja 20 %, HY Sidonnaisuudet: Ei taloudellisia Luentoja Pfizerille ja Abbottille Pitkä tausta hoitosuositustyössä Duodecimissa Toimittajana
LisätiedotKummi 2- tarkkaavaisuushäiriöinen oppilas koululuokassa
Kummi 2- tarkkaavaisuushäiriöinen oppilas koululuokassa Pyrkimyksenä kirjoittaa käytännönläheinen opas opettajien ja koulun muun henkilökunnan käyttöön Kirjoitettu luokanopettajan näkökulmasta Yhteistyön
LisätiedotOulun kielten opetussuunnitelma. Kielten opettajien tapaaminen 3.3. Pauliina Kanervo ja Eija Ruohomäki
Oulun kielten opetussuunnitelma Kielten opettajien tapaaminen 3.3. ja Eija Ruohomäki In a nutshell jokainen opettaja kielenopettaja kielten opetuksessa painotetaan maailman kielellistä ja kulttuurista
LisätiedotTerveysInfo. Afasia Tietoa afasiasta, keinoja keskustelun tukemiseen, tietoa puheterapiasta ja vertaistuesta.
TerveysInfo Ta hand om din hjärna En stroke uppstår sällan utan någon tydlig riskfaktor. Ju fler riskfaktorer du har samtidigt, desto större är risken att du drabbas. Vad kan du göra för att minska risken
LisätiedotRutiininomaisten tapahtumaseurantojen mallit
Kielen kehitys Lapsi oppii yhdistämään äänteitä pystyy kokoamaan niistä merkityksellisiä sanoja Kyky tuottaa äänteitä, kyky erottaa äänteet toisistaan Tunne- ja eleilmaisun kehittyminen fonologisen järjestelmän
LisätiedotArkipäivä kielen kehittäjänä
Arkipäivä kielen kehittäjänä Päivi Homanen 18.3.2013 Jyväskylä Ajatusta arkeen se on siinä! Päivä täyttyy lukemattomista tilanteista, joissa voi harjoittaa lapsen kieltä ja kuuloa. Joka päivä Syödään Puetaan
LisätiedotKIELEN KEHITYS JA LASTEN PUHETERAPIA. Puheterapeutti Krista Rönkkö Coronaria Contextia
KIELEN KEHITYS JA LASTEN PUHETERAPIA Puheterapeutti Krista Rönkkö Coronaria Contextia 20.9.2017 Kielen kehitys ennen kouluikää: 7-9 kk Vauva jokeltelee monipuolisesti 10-15 kk Vauva osaa käyttää eleitä
LisätiedotNeuropsykologian erikoispsykologikoulutus
Neuropsykologian erikoispsykologikoulutus Laura Hokkanen Professori Helsingin yliopisto Psykologia 2012 Turku 23.8.2012 Neuropsykologia psykologian erikoisala, jonka kiinnostuksenkohteina ovat aivojen
LisätiedotHaastavat nuoret haastavat meidät toimimaan. Jokainen edistysaskel on monta kertaa suurempi, kuin miltä se aluksi näyttää (Kauppila 2003).
ERILAISET OPPIJAT Haastavat nuoret haastavat meidät toimimaan Jokainen edistysaskel on monta kertaa suurempi, kuin miltä se aluksi näyttää (Kauppila 2003). Perustana aito kohtaaminen Nuoren tulee kokea
LisätiedotKoulutuksellisen syrjäytymisen riskija suojaavat tekijät: kognitiivisen ja psykososiaalisen kehityksen vuorovaikutus syntymästä 20 vuoden ikään
Koulutuksellisen syrjäytymisen riskija suojaavat tekijät: kognitiivisen ja psykososiaalisen kehityksen vuorovaikutus syntymästä 20 vuoden ikään Timo Ahonen, Kenneth Eklund, Minna Torppa ja Sami Määttä
LisätiedotOhjevihkossa on käytetty papunetin kuvia Jyväskylän yhteistoiminta-alueen terveyskeskus 1(15)
Jyväskylän yhteistoiminta-alueen terveyskeskus 1(15) Ohjevihkossa on käytetty papunetin kuvia www.papunet.fi Jyväskylän yhteistoiminta-alueen terveyskeskus 2(15) OHJEET K-ÄÄNTEEN HARJOITTELUUN K-äänne:
LisätiedotPsykoosisairauksien tuomat neuropsykologiset haasteet
Psykoosisairauksien tuomat neuropsykologiset haasteet Hyvinkään sairaala 19.11.2015 Neuropsykologian erikoispsykologi Laila Luoma laila.luoma@hus.fi 1 Neuropsykologian kohteena on aivojen ja käyttäytymisen
LisätiedotMONIKULTTUURISEN OPETUKSEN JA OHJAUKSEN HAASTEET. Selkokielen käyttö opetuksessa. Suvi Lehto-Lavikainen, Koulutuskeskus Salpaus
MONIKULTTUURISEN OPETUKSEN JA OHJAUKSEN HAASTEET Selkokielen käyttö opetuksessa Suvi Lehto-Lavikainen, Koulutuskeskus Salpaus Ihmisten viestinnän epätarkkuus johtaa usein virheellisiin tulkintoihin keskusteluissa!
LisätiedotAktiivisuuden ja tarkkaavuuden häiriöt työelämän ja ammatillisen kuntoutuksen haasteina
Aktiivisuuden ja tarkkaavuuden häiriöt työelämän ja ammatillisen kuntoutuksen haasteina Ammatillisen kuntoutuksen päivät 17.-18.9. 2014 Verve, Oulu Liisa Paavola Neuropsykologian erikoispsykologi, FT Pitäisi
LisätiedotLukivaikeus. ttömällä kouluopetuksella
LUKIVAIKEUS Lukivaikeus Lukemiseen ja/tai kirjoittamiseen liittyvät erityisvaikeudet, jotka ovat ristiriidassa oppijan muuhun lahjakkuustasoon ja oppimiskykyyn eli lukivaikeus ei selity - alhaisella älykkyydellä
LisätiedotLAPSEN VARHAISKASVATUSSUUNNITELMA
1/9 Lapsen nimi: Pvm: Keskusteluun osallistujat: LAPSEN VARHAISKASVATUSSUUNNITELMA Lapsen varhaiskasvatussuunnitelma (Lapsen vasu) on päivähoidon henkilöstön ja vanhempien työväline, jonka avulla luodaan
LisätiedotOnko yhteistyö kliinisen tutkimuksen etiikan perusta?
Onko yhteistyö kliinisen tutkimuksen etiikan perusta? Arja Halkoaho, TtT, Tutkimuskoordinaattori, post doc tutkija Kuopion yliopistollinen sairaala, Itä-Suomen yliopisto 2.11.2012 1 Lain asettavat vaatimukset
LisätiedotAivovammoihin liittyvät kielelliset oireet, millaisia ne ovat ja mitä tällä hetkellä tutkitaan?
Aivovammoihin liittyvät kielelliset oireet, millaisia ne ovat ja mitä tällä hetkellä tutkitaan? Marjaana Raukola-Lindblom Erikoispuheterapeutti, neurologiset häiriöt, FL Yliopisto-opettaja Työnohjaaja
LisätiedotLAPSEN VARHAISKASVATUSSUUNNITELMA
LAPSEN VARHAISKASVATUSSUUNNITELMA Lapsen omakuva (piirustus tai kuva) Lapsen nimi: Syntymäaika: Päivähoitopaikka: alkoi: päättyi: Tämä suunnitelma yhdessä hoitosopimuksen kanssa on varhaiskasvatuksen perusta
LisätiedotNeuropsykologisen kuntoutuksen arviointi ja porrastuminen
Neuropsykologisen kuntoutuksen arviointi ja porrastuminen 17.10.2016 Työnjako arvioimisessa Perustasolla tutkitaan Neurologispohjaisista erityisvaikeuksista (esim. kielelliset erityisvaikeudet, visuaaliset
LisätiedotHippo Terapiaklinikka, Turku Terapiaryhmät 2016-2017
Hippo Terapiaklinikka, Turku Terapiaryhmät 2016-2017 LUKISIEPPARI Ryhmä on tarkoitettu lapsille, joilla on luku- ja kirjoitustaidon vaikeuksia. Tavoitteena on fonologisten ja nopean nimeämisen taitojen
LisätiedotAkateeminen terveyskeskus -tutkimusta terveyskeskushammaslääkärityön
Akateeminen terveyskeskus -tutkimusta terveyskeskushammaslääkärityön ohella 7.5.10 / Apollonia ry, Duodecim ry, Suomen Akatemia Anna Maria Heikkinen Kliinisen hammashoidon erikoistuva hammaslääkäri, PKS-Sehyk
LisätiedotLIITE 8 Toiminnan aloittain etenevän opiskelun opetussuunnitelmaan
LIITE 8 Toiminnan aloittain etenevän opiskelun opetussuunnitelmaan 1. Motoriset taidot Kehon hahmotus Kehon hallinta Kokonaismotoriikka Silmän ja jalan liikkeen koordinaatio Hienomotoriikka Silmän ja käden
LisätiedotSimultaanit ja konsekutiivit muisti ja toiminnanohjaus 1. Muistin testausta sanoilla
Simultaani- ja konsekutiivitulkkien muistin ja tarkkaavaisuuden eroista Alustavia tutkimustuloksia KäTu-2017-symposium,21.4.207 SINIKKA HILTUNEN HELSINGIN YLIOPISTO TOHTORIOHJELMA PSYCO HUMANISTINEN TIEDEKUNTA
LisätiedotLukutaidon kehitykseen yhteydessä olevia tekijöitä luokalla
Lukutaidon kehitykseen yhteydessä olevia tekijöitä 1.-2. luokalla Jyväskylän yliopisto Kielellisen kehityksen yhteys lukutaitoon Esikielelliset Sanavarasto Lauseet ja taivutukset Kielellinen tietoisuus
LisätiedotAdhd lasten kohtaama päivähoito
Adhd lasten kohtaama päivähoito ORIENTAATIO KONFERENSSI 23.5.2012 JÄRVENPÄÄ ALISA ALIJOKI HELSINGIN YLIOPISTO ADHD (Attention Deficit Hyperactive Disorder) Neurobiologinen aivojen toiminnan häiriö Neurobiologisesta
LisätiedotKati Juva HUS Psykiatriakeskus Lääketieteen etiikan päivä
Kati Juva HUS Psykiatriakeskus Lääketieteen etiikan päivä 27.9.2018 Muistisairaudet Kognitiivisia kykyjä heikentäviä aivosairauksia Yleensä eteneviä Periaatteessa tunnetaan myös korjaantuvia tiloja ja
LisätiedotLataa Puhetta tukevat ja korvaavat kommunikointimenetelmät Suomessa. Lataa
Lataa Puhetta tukevat ja korvaavat kommunikointimenetelmät Suomessa Lataa ISBN: 9789515805256 Sivumäärä: 147 Formaatti: PDF Tiedoston koko: 22.19 Mb Tästä suositun teoksen uudistetusta laitoksesta lukija
LisätiedotSay it again, kid! - peli ja puheteknologia lasten vieraan kielen oppimisessa
Say it again, kid! - peli ja puheteknologia lasten vieraan kielen oppimisessa Sari Ylinen, Kognitiivisen aivotutkimuksen yksikkö, käyttäytymistieteiden laitos, Helsingin yliopisto & Mikko Kurimo, signaalinkäsittelyn
LisätiedotKOKEMUKSET MONITILATOIMISTOSTA SEURANTATUTKIMUS KAHDELLA TYÖPAIKALLA
KOKEMUKSET MONITILATOIMISTOSTA SEURANTATUTKIMUS KAHDELLA TYÖPAIKALLA Annu Haapakangas, Valtteri Hongisto & Johanna Varjo Turun ammattikorkeakoulu annu.haapakangas@turkuamk.fi Sisäilmastoseminaari 16.3.2016,
LisätiedotErityispedagogiikan professori Leena Holopainen. Äänioppikirjalla tukea opinpolun eheään etenemiseen
Erityispedagogiikan professori Leena Holopainen Äänioppikirjalla tukea opinpolun eheään etenemiseen Äänioppikirjatutkimus Itä-Suomen yliopiston Filosofisen tiedekunnan erityispedagogiikan oppiaine toteutti
LisätiedotLapsuuden tutkimuksen päivät Turku Pekka Niemi Turun yliopisto
Monitieteinen kehitystutkimus: esimerkkinä lukemisvaikeudet Lapsuuden tutkimuksen päivät Turku 2.-3.6.2008 Pekka Niemi Turun yliopisto Esityksen pääkohdat (1) Lukemisvaikeus (2) Aivotoiminnat, perimä?
LisätiedotOpiskelukyky, stressinhallinta ja ajanhallinta
Opiskelukyky, stressinhallinta ja ajanhallinta 7.9. ja 7.10. 2015 Timo Tapola Opintopsykologi Aalto-yliopisto LES Student services Yhteystieto: timo.tapola@aalto.fi Opiskelukyky http://www.opiskelukyky.fi/video-opiskelukyvysta/
LisätiedotUudistuva RISKINARVIO-ohje
Uudistuva RISKINARVIO-ohje Kommentteja luonnoksesta Terhi Svanström 20.9.2013 30.9.2013 Page 1 Yleisiä huomioita rakenteesta ja käsitteistä Kommentteja riskinarviointi-osuudesta Kehuja 30.9.2013 Page 2
LisätiedotKotiväen ja tukijoukkojen kanssa yhteistyö nuorten hyväksi tulisi vahvistaa, luoda mahdollisuus
Yhteistyöverkostot KOTIVÄKI JA TUKIJOUKOT Kotiväen ja tukijoukkojen kanssa yhteistyö nuorten hyväksi tulisi vahvistaa, luoda mahdollisuus OPPILAITOSYHTEISTYÖ: ERI PERUSTUTKINTOJEN VÄLINEN, OMAN KOULUTUSALAN
LisätiedotHippo terapiaklinikka, Jyväskylä Terapiaryhmät 2016-2017
Hippo terapiaklinikka, Jyväskylä Terapiaryhmät 2016-2017 Alle kouluikäisten kehitysvammaisten lasten ryhmät Ryhmä on tarkoitettu alle kouluikäisille lapsille, jotka hyötyvät puhetta tukevista ja korvaavista
LisätiedotHuimausoire ja. Mikael Ojala LKT, neurologian erikoislääkäri. Liikenteen turvallisuusvirasto
Huimausoire ja turvallinen toimintakyky i t k Mikael Ojala LKT, neurologian erikoislääkäri Liikenneturvallisuuslääkäri lääkä i Taustaani huimausasioissa Väitöskirja huimausdiagnostiikasta t HY 1989 Huimaako?
LisätiedotVoit lisätä tähän oman yksikkösi kuvan! Pateniemen päiväkodin toimintasuunnitelma
Voit lisätä tähän oman yksikkösi kuvan! Pateniemen päiväkodin toimintasuunnitelma 2017-2018 Toimintakulttuuri Muistamme kaikissa päivän hetkissä, että aikuinen on vuorovaikutuksen mallina. Toimimme sallivasti
LisätiedotKielten oppimisen vaikeuksien ja lukivaikeuksien yhteydet
Kielten oppimisen vaikeuksien ja lukivaikeuksien yhteydet Leena Holopainen Professori Joensuun yliopisto Mitä ovat lukemisen ja kirjoittamisen vaikeudet (= lukivaikeudet, dysleksia)? Dysleksia on yksi
Lisätiedotdigitalisaation mahdollisuudet
Metsäkonetiedon ja digitalisaation mahdollisuudet koulutuksessa koulutuspäällikkö Mikko Saarimaa Digitalisaatio tehostaa opetusta! Vai tehostaako? Digitalisaatio ja automaatio Yksinkertaisimmillaan digitalisaatio
LisätiedotKielten rikas maailma jo ennen sanoja Kielen oppimisen varhaisvaiheet, tuen tarpeen tunnistaminen ja tukemisen keinot
Kielten rikas maailma jo ennen sanoja Kielen oppimisen varhaisvaiheet, tuen tarpeen tunnistaminen ja tukemisen keinot Marja-Leena Laakso Varhaiskasvatuksen, erityisesti lapsi- ja kehityspsykologian professori,
LisätiedotMatematiikka osa 2: matemaattiset oppimisvaikeudet
Matematiikka osa 2: matemaattiset oppimisvaikeudet Tammikuu 2014 Erityispedagogiikka Videolinkki http://www.studerenmetdyscalculie.be/synopsis 2 Kenellä on vaikeuksia oppia laskemaan? matemaattiset oppimisvaikeudet
Lisätiedot10 vuoden aikana tehtyä. Outi Elonheimo Dos. LKT Koordinaattori, kehittämisasiantuntija 10-vuotisjuhlaseminaari 15.6.
10 vuoden aikana tehtyä Outi Elonheimo Dos. LKT Koordinaattori, kehittämisasiantuntija 10-vuotisjuhlaseminaari 15.6.2012 Villa Dalby Tutkijaryhmä Alkuun 6, nyt 16 tk-tutkijaa väitöstutkimusta tekemässä
LisätiedotLukuvalmiuksien kehittyminen varhaislapsuudessa
Lukuvalmiuksien kehittyminen varhaislapsuudessa Akatemiatutkija Minna Torppa (minna.p.torppa@jyu.fi) Luetaan yhdessä lapsen kanssa Koulutuspäivä, Aluehallintovirasto Joensuu 4.5.2018 JYU. Since 1863. 3.5.2018
LisätiedotAivotoiminnan mittaaminen magnetoenkefalografialla
Aivotoiminnan mittaaminen magnetoenkefalografialla ELEC-A8720 - Biologisten ilmiöiden mittaaminen 1 Kaisu Lankinen, DI Neurotieteen ja lääketieteellisen tekniikan laitos Systems and Clinical Neuroscience
LisätiedotJuniori-taulusto Kuvat lausetasoinen
Juniori-taulusto Kuvat lausetasoinen Evantia Juniori-taulusto on suunniteltu lasten sähköiseksi kommunikoinnin apuvälineeksi. Taulusto toimii ChatAble suomi - kommunikointisovelluksella. Evantia360 kommunikoinnin
LisätiedotNuorten lukivaikeuksien arviointi, ilmeneminen ja tukeminen
Nuorten lukivaikeuksien arviointi, ilmeneminen ja tukeminen 16.9.2010 Helsinki Leila Kairaluoma, Niilo Mäki Instituutti KM, Erityisopettaja, tutkija Motivoimaa-hanke,Jyväskylä Erityisvaikeus Lukivaikeus
LisätiedotHOIDA AIVOJASI. Minna Huotilainen. Helsingin yliopisto. Kasvatustieteen professori. 14/03/2019 1
HOIDA AIVOJASI Minna Huotilainen Kasvatustieteen professori Helsingin yliopisto Twitter: @minnahuoti 14/03/2019 1 MITEN AIVOJA TUTKITAAN? 1. Laboratoriossa simuloidaan MEG eli magnetoenkefalografia fmri
LisätiedotAistit. Kaisa Tiippana Havaintopsykologian yliopistonlehtori. Luento Aistit ja kommunikaatio-kurssilla 12.9.
Aistit Kaisa Tiippana Havaintopsykologian yliopistonlehtori kaisa.tiippana@helsinki.fi Luento Aistit ja kommunikaatio-kurssilla 12.9.2017 Aivokuoren alueita /eke/? /epe/? /ete/? Havainto Havainto on subjektiivinen
LisätiedotMUSIIKKI perusopetuksen oppiaineena. Eija Kauppinen 18.11.2009
MUSIIKKI perusopetuksen oppiaineena Eija Kauppinen 18.11.2009 Musiikkia koskevia uskomuksia Musiikki on musiikillisesti lahjakkaita varten. Musiikkia voivat oppia vain musiikillisesti lahjakkaat. Musiikin
LisätiedotMonikielisyys ja kielelliset vaikeudet
Monikielisyys ja kielelliset vaikeudet Kristiina Pitkänen, ohjaava opettaja Oppimis- ja ohjauskeskus Valteri, Onerva 22.9.2016 Kielellistä vaikeutta vai toisen kielen oppimisen ongelmaa? ensisijaisesti
LisätiedotTerveydenhoitajat opettajien työn tukena
Terveydenhoitajat opettajien työn tukena Turun Yliopisto, Hoitotieteen laitos Pihla Markkanen, TtM, TtT-opiskelija Terveydenhoitajapäivät 6.2.2015 Esityksen sisältö Taustaa Tutkimuksen (pro gradu työn)
LisätiedotVerkkotehtäviin pohjautuva arviointi matematiikan opetuksessa
Verkkotehtäviin pohjautuva arviointi matematiikan opetuksessa Linda Blåfield, Helle Majander, Antti Rasila & Pekka Alestalo Aalto-yliopiston teknillinen korkeakoulu Oppimisen arviointi Käytännössä: Tarkastellaan
LisätiedotEnglannin kieli ja sen testaus Suomen korkeakouluissa
Englannin kieli ja sen testaus Suomen korkeakouluissa Seminaari 17.11.2010 Fulbright Center Anu Virkkunen-Fullenwider Helsingin yliopiston kielikeskus anu.virkkunen@helsinki.fi Esityksen sisältö - Ensin
LisätiedotNUORTEN TULEVAISUUS- RAPORTTI
NUORTEN 2017 TULEVAISUUS- RAPORTTI 19.5.2017 2017 NUORTEN TULEVAISUUS- RAPORTTI Arat tytöt, laiskat pojat? Havaintoja tuoreista tutkimustuloksista TUKEEKO KOULU tulevaisuuden suunnitelmissa? KETÄ KUUNNELLAAN
LisätiedotLähtökohta. Lapsen kielellinen tukeminen päivähoidossa on kokonaisuus
Lähtökohta Kyky omaksua kieltä on lapsella syntyessään mutta sen kehittyminen riippuu ympäristöstä. Kielellisesti inspiroiva arki päivähoidossa Varhaiskasvatusmessut, 5.10.2012 Johanna Sallinen Kielen
LisätiedotEvantia 360 Teen Start -taulusto
Evantia 360 Teen Start -taulusto Evan%a360 Teen Start - taulusto on suunniteltu nuorten ja nuorten aikuisten sekä joissain tapauksissa myös aikuisten sähköiseksi kommunikoinnin apuvälineeksi. Taulusto
LisätiedotKieli ja työelämä Marjut Johansson & Riitta Pyykkö
Kieli ja työelämä Marjut Johansson & Riitta Pyykkö Kieliparlamentti, Helsinki Missä, missä se kieli (työelämässä) on? Työn murros työpaikat ovat vähentyneet alkutuotannossa ja teollisuudessa niiden määrä
LisätiedotVASTASYNTYNEIDEN LÄÄKKEETTÖMÄT KIVUNHOIDON MENETELMÄT
VASTASYNTYNEIDEN LÄÄKKEETTÖMÄT KIVUNHOIDON MENETELMÄT 11.4.2016 OPAS VANHEMMILLE EFJKVF Joskus pienimmät asiat ottavat suurimman paikan sydämessäsi. A. A. Milne, Nalle Puh Emmi Ristanen, Laura Kolari &
LisätiedotKOMMUNIKOINTI KIELIHÄIRIÖISEN LAPSEN KANSSA Aivohalvaus- ja dysfasialiitto ry Stroke- och dysfasiförbundet rf OHJEITA PUHEEN JA KIELEN KEHITYKSEN TUKEMISEKSI KOTIOLOISSA: 1. Puhu lapsen kanssa kieli kehittyy
LisätiedotTutkimuksen alkuasetelmat
Tutkimuksen alkuasetelmat Ihan alussa yleensä epämääräinen kiinnnostus laajaan aiheeseen ( muoti, kulutus, nuoriso, luovuus, värit, sukupuoli )... Kiinnostusta kohdennetaan (pilotit, kirjallisuuden haravointi)
LisätiedotKämmenniemen päivähoitoyksikön varhaiskasvatussuunnitelma
Kämmenniemen päivähoitoyksikön varhaiskasvatussuunnitelma Toiminta-ajatus Lasten osallisuus Vanhempien osallisuus Varhaiskasvatuksen suunnittelu Leikki Liikunta Luonto Ilmaisu Mediakasvatus Kieli ja kulttuuri
LisätiedotAikuisiän oppimisvaikeudet ja niiden kohtaaminen
Aikuisiän oppimisvaikeudet ja niiden kohtaaminen Jaana Körkkö, kouluttaja, ammatillinen erityisopettaja Satu Tuulasvirta, kouluttaja, ammatillinen erityisopettaja SISÄLTÖ: Aikuisten oppimisvaikeudet (johdanto
LisätiedotSuomesta äidinkielenä ja suomen äidinkielen opetuksesta Ruotsissa
Suomesta äidinkielenä ja suomen äidinkielen opetuksesta Ruotsissa Sari Pesonen Tukholman yliopisto, suomen kielen osasto Slaavilaisten ja balttilaisten kielten, suomen, hollannin ja saksan laitos Stockholms
LisätiedotMITÄ ON KEHITYSVAMMAISUUS? Terveydenhuollon palveluohjaus - Kehitysvammaisen henkilön tukena terveydenhuollossa
MITÄ ON KEHITYSVAMMAISUUS? Terveydenhuollon palveluohjaus - Kehitysvammaisen henkilön tukena terveydenhuollossa Sisältö: 1. Kehitysvammaisuus 2. Kehitysvammaisuus ja terveys Pohdintatehtävä Millaiset asiat
LisätiedotKielenkehityksen vaikeudet varhaislapsuudessa. Tiina Siiskonen KT, erityisopettaja
Kielenkehityksen vaikeudet varhaislapsuudessa Tiina Siiskonen KT, erityisopettaja Miten kielenkehityksen vaikeudet ilmenevät? Kielenkehityksen vaikeudet näkyvät kielen ymmärtämisessä ja tuottamisessa eri
LisätiedotOppimisen pulmista oppimisen iloon -teemaryhmä
Oppimisen pulmista oppimisen iloon -teemaryhmä Opinnollinen kuntoutus Aija Lund 2007 Ryhmän teemat: Lukemisen ja kirjoittamisen vaikeudet (Jukka Nevala ja Marjukka Peltonen) Tekstinymmärtäminen ja sen
LisätiedotADHD:n Käypä hoito suositus Matkalla aikuisuuteen nuorten ADHD:n erityispiirteitä
ADHD:n Käypä hoito suositus Matkalla aikuisuuteen nuorten ADHD:n erityispiirteitä 12.10.2017 Maria Sumia Lastentautien ja nuorisopsykiatrian erikoislääkäri Tays EVA-yksikkö Pirkkalan terveyskeskus Nuoruuden
LisätiedotToimintakyky. Toimiva kotihoito Lappiin , Heikki Alatalo
Toimintakyky Toimiva kotihoito Lappiin 10.4.2018, 19.4.2018 Mitä toimintakyky on? Mitä ajatuksia toimintakyky käsite herättää? Mitä toimintakyky on? Toimintakyky tarkoittaa ihmisen fyysisiä, psyykkisiä
LisätiedotLapsen tyypillinen kehitys. -kommunikaatio -kielellinen kehitys
Lapsen tyypillinen kehitys -kommunikaatio -kielellinen kehitys Kielellinen kehitys Vauvalla on synnynnäinen kyky vastaanottaa kieltä ja tarve olla vuorovaikutuksessa toisen ihmisen kanssa Kielellinen kehitys
Lisätiedot5. luokan terveystarkastus
Tähän tunnistetarra Terveydenhoitajan tutkimuslomakkeet NUORTEN TERVEYSSEURANTA 1. Kuntakoodi (lapsen asuinkunta) 5. luokan terveystarkastus 2. Sukupuoli 1 poika 2 tyttö 3. Henkilötunnus - 4. Terveystarkastuksen
LisätiedotAikuisten lukemisvaikeus Oppimisvaikeudet aikuisen elämässä 2.6.2010 Arppeanum
Aikuisten lukemisvaikeus Oppimisvaikeudet aikuisen elämässä 2.6.2010 Arppeanum Marja Laasonen neuropsykologian dosentti, psykologian tohtori Käyttäytymistieteiden laitos, HY/ Foniatrian pkl, HUS www.helsinki.fi/yliopisto
LisätiedotHELSINGIN YLIOPISTON DATAPOLITIIKKA 1.12.2014 EEVA NYRÖVAARA
HELSINGIN YLIOPISTON DATAPOLITIIKKA 1.12.2014 EEVA NYRÖVAARA TAPAHTUNUT TÄHÄN MENNESSÄ HY:SSA Helsingin yliopiston tutkimusdatatyöryhmä 2011 pj. dosentti Marjut Salokannel 8 toimenpide-ehdotusta Helsingin
LisätiedotSuomalainen IPF-rekisteri FinnishIPF
POTILAAN TIEDOTE Suomalainen IPF-rekisteri FinnishIPF Arvoisa potilas, Tiedustelemme halukkuuttanne osallistua seuraavassa esitettävään tutkimukseen. Tutkimuksen tausta Idiopaattiset keuhkoparenkyymisairaudet
LisätiedotADHD-oireisten lasten tukeminen sosiaalipedagogisen hevostoiminnan menetelmin
ADHD-oireisten lasten tukeminen sosiaalipedagogisen hevostoiminnan menetelmin Forssan seudun Green Care klusterihankkeen II työpaja Anun Arkissa 17.5.2016 Satu Valkas, koulupsykologi / FSHKY ADHD Aktiivisuuden
Lisätiedot