PardiaNyt Palkansaajajärjestö Pardian jäsenlehti

Koko: px
Aloita esitys sivulta:

Download "PardiaNyt Palkansaajajärjestö Pardian jäsenlehti 4 2014"

Transkriptio

1 PardiaNyt Palkansaajajärjestö Pardian jäsenlehti Kelassa varaudutaan vaaraan SIVU 40 Edustajakokouksessa keskusteltiin tulevaisuudesta SIVU 54 JÄSENEMME AHVENANMAALLA SIVU 10 TEEMANA eläkeuudistus VINKKEJÄ etätyöhön OTA TALTEEN koulutuskalenteri

2 TÄSSÄ LEHDESSÄ Pääkirjoitus 3 Pardian mielestä 4 Päätoimittajalta 5 PUHEENAIHE Kun työ tulee kotiin 6 Ilmianna hyvä palvelu 8 Puheenjohtajalta 9 TYÖNKUVA Ahvenanmaalla pienuus on valttia 10 Uusi hallintoyksikkö kokoaa yhteen 13 Lakinurkkaus 16 TEEMA Eläkeratkaisu oli pakko tehdä 18 Eläkeuudistuksen keskeiset muutokset 20 Kolme jäsentä, kolme tietä eläkkeelle 24 Palkitut työympäristöasiantuntijat 26 Pardian koulutuskalenteri Apua Kansalaisneuvonnasta 37 Kelassa varaudutaan uhkiin 40 Turvallisuuden asialla 42 TYÖNKUVA Verottaja ohjaa ja neuvoo 44 Kun erilaiset kulttuurit kohtaavat 46 Kuubalainen kaipaa halausta 48 Venäläinen arvostaa rentoa työkulttuuria 50 Jäsenrekisteri tiedottaa 52 Kolumni 53 Pardian edustajakokouksen satoa 54 Svensk resumé 58 Stora drömmar i Mariehamn 60 Pardian toimiston yhteystiedot 62 2

3 PÄÄKIRJOITUS PardiaNyt 10. vuosikerta Julkaisija Palkansaajajärjestö Pardia ry Ratamestarinkatu 11, Helsinki Päätoimittaja Riitta Nieminen , Osoitteenmuutokset Jäsenet Pardian / oman liiton jäsenrekisteriin s. 63 ja muut kuin jäsenet Toimitussihteeri Marjo Pihlajaniemi Ulkoasu Mainostoimisto Hypno / Virve Kivelä Painopaikka Forssa Print 2014 Levikki/painos / Toimituskunta Elisa Hyytiäinen Pentti Häkkinen Pekka Kolehmainen Mikko Niemi Sirpa Ripatti Jorma Tikkamäki Eija Tuutti Mikko Viertola Kirsi Vornanen Riitta Nieminen, päätoimittaja Marjo Pihlajaniemi, toimitussihteeri, päätoimittajan sij. Kannen kuva Daniel Eriksson Ilmoitukset ja laskutus Pardia Viestintä PardiaNyt-jäsenlehti Leena Vesanto, p Marjo Pihlajaniemi, p Ilmestymisaikataulu numeroa vuodessa, ilmestymispäivät Nro Aineistopäivä Ilmestyy 1/ / / / Aikakauslehtien liiton jäsenlehti. Kurjistumisen kierre on katkaistava Määrärahojen leikkaukset ja henkilöstön vähentäminen vaikuttavat pardialaisten arkeen kiihtyvällä tahdilla. Tänä vuonna irtisanottujen määrä on suurempi kuin edellisenä vuonna. Ensi vuosi tulee olemaan vielä rumempi, mikäli talousarvioissa ei osoiteta lisää rahoitusta. Valtion menoja leikataan ensi vuonna monin tavoin. Virastoihin iskevät toimintamenoihin budjetoitavien määrärahojen leikkaukset, jotka ovat yhteensä noin 80 miljoonaa euroa. Summa koostuu niin sanotusta tuottavuusvähennyksestä, joka on uusi 0,5 % leikkaus, palkkojen liukumaleikkauksesta, vanhan tuottavuusohjelman mukaisista määrärahaleikkauksista ja eräistä uusista lisäleikkauksista. Leikkauksia kohdistuu myös yliopistoihin ja Kelaan. Toimintamenojen pääosa on henkilöstön palkkausmenoja ja niiden sivukuluja. Tämän vuoksi leikkaukset kohdistuvat useimmiten henkilöstöön. Talven aikana virastoissa ja laitoksissa tultaneen käymään yhteistoimintaneuvotteluja keinoista, joilla menot ja tulot sovitetaan yhteen. Toivottavasti virastojen yhteistoimintaneuvotteluissa löydetään keinoja, joilla ainakin irtisanomisilta vältytään. Poliittisessa keskustelussa on tänä syksynä esiintynyt toistuvasti näkemyksiä, joiden mukaan julkisella sektorilla on liikaa väkeä. Vähentää pitäisi kuulemma kymmeniä tuhansia. Arvelen, että puhujilta on jäänyt huomaamatta, kuinka paljon valtion väki on jo vähentynyt. Määrä on pienentynyt yhteen kolmannekseen parinkymmenen vuoden aikana. Vuonna 2015 valtiolla on noin työntekijää, ja määrä pienenee edelleen noin tuhannen henkilön vuosivauhtia. Samaan aikaan ei kuitenkaan ole tehtävien määrää vähennetty. Eduskuntavaalien lähestyminen kannustaa pohtimaan ja keskustelemaan esimerkiksi millaisia valtion tuottamia ja rahoittamia palveluita tarvitaan, millaisiksi niitä halutaan kehittää ja millaiset rakenteet niihin tarvitaan. Pitkäjänteinen kehittämisen näkymä yli hallinnonalarajojen puuttuu. Palveluiden ja rakenteiden kehittämisen tyypillinen aikajänne on ollut enintään hallituskauden mittainen, jos sitäkään. Se on näkynyt tempoilevana politiikkana muun muassa alueellistamisessa, hallinnon kehittämisessä ja uusien virastojen perustamisissa. Nykyisellä menolla olemme kiihtyvällä vauhdilla matkalla kohti niin sanottua yövartijavaltiota ilman, että kehittämisen suunnasta käydään kunnon keskustelua. Tässä on kysymys valtion palvelujen alasajosta. Kehittämis- ja muutostyöhön tarvitaan vaalikaudet ylittävä näkymä siitä, mihin pyritään. Sellainen näkymä, toimenpi- teet, askelmerkit ja raharaamit edellyttävät laajapohjaista valmistelua ja sitoutumista siihen. Henkilöstön aseman si- tova turvaaminen on luontevaa ratkaista osana ohjelmaa. Keskustelun aikaansaamiseksi meillä kaikilla on oiva tilaisuus talven ja kevään aikana vaikuttaa kansanedusta- jaehdokkaisiin, kansanedustajiin, puolueisiin, kans- saihmisiin, mediaan ja yleiseen mielipiteeseen. Muutos on aina mahdollinen. Kysymys on pohjimmiltaan arvovalinnoista Painotuote Harri Sirén Pardian neuvottelujohtaja 3

4 PARDIAN MIELESTÄ Euroopan tehokkain hallinto JULKISUUDESSA ON KÄYTY runsaasti keskustelua julkisen sektorin liian suuresta koosta ja virkamiesten liian suuresta määrästä. Keskustelussa on jäänyt huomiotta, että viime vuosikymmeninä valtion budjettitalouden virastojen ja laitosten henkilöstömäärä on jo merkittävästi supistunut. Vuodesta 2010 lähtien valtion henkilöstömäärä on pienentynyt 1,5 2,7 prosenttia vuosittain. Jos tarkastellaan vanhan tuottavuusohjelman piirissä olevan henkilöstön määrää, on se pudonnut viimeisen kymmenen vuoden aikana noin kymmenellä tuhannella nykyiseen noin virkamieheen ja työntekijään. Vaikea on väittää, etteikö valtion henkilöstö olisi jo ollut vähennysten ja muutosten kohteena ja osallistunut näin omalta osaltaan säästötalkoisiin. Päinvastoin valtion henkilöstö tekee tärkeää työtä hyvinvointiyhteiskunnan eteen yhä pienemmillä resursseilla. On muistettava, että laadukkaat ja toimivat valtion palvelut ovat Suomen kilpailuetu. Toimiva valtionhallinto, turvallisuus ja oikeusjärjestelmä sekä valtion tuottama perusinfra mahdollistavat myös yritysten toiminnan ja investointien tekemisen. Julkisessa keskustelussa unohdetaan myös valtion vastuu työllistäjänä. Valtiolla työskentelevän ja työttömäksi jäävän henkilön irtisanomisesta kertyy vain noin 15 prosentin säästö yhteiskunnalle, kun lasketaan työttömyyden ja sen seurannaisvaikutusten kustannukset. Ja saamatta jää kyseisen henkilön työpanoksen kautta saatava lisäarvo yhteiskunnalle. Vähemmän on enemmän -ajattelutapa on tullut tiensä päähän ainakin valtionhallinnossa. Valtionhallinnossa ei enää ole mahdollista parantaa tuottavuutta pelkällä henkilöstön vähentämisellä. Nykyistä pienemmällä henkilöstömäärällä nykyisiä palveluja ei enää kyetä tuottamaan tehokkaasti. Sen sijaan, että henkilöstömäärärahoja leikataan ja henkilöstöä irtisanotaan, Pardian mielestä pitäisi käydä keskustelua siitä, mikä on valtion tehtävä. Poliittisen päättäjän on määriteltävä, mitä tehtäviä jätetään tekemättä jos edelleen halutaan säästää. Tätä miettiessä on kuitenkin hyvä pitää mielessä suomalaisen yhteiskunnan vahvuudet. Olemme kärkipäässä kilpailukykyä, osaamista, onnellisuutta vertailevissa kansainvälisissä tutkimuksissa. Tämä ei johdu julkisen sektorin liian suuresta koosta. Se johtuu esimerkiksi Euroopan tehokkaimmasta hallinnosta, jota meidän jäsenemme osaamisellaan ja työpanoksellaan tuottavat. Lukijapalautetta Lukijapalautteen mukaan viime lehden parhaita juttuja olivat Istuminen vaikuttaa terveyteesi sekä lakipalsta, jossa käsiteltiin kiusaamista juridiikan näkökulmasta. Kokonaisuutena pardialaisten kesäharrastuksista eli vesipelastuksesta, autoista ja vanhan kyläkoulun remontoinnista kertovat jutut keräsivät paljon kehuja. Yhteensä palautteita tuli 89 kappaletta. Juuri lehden ilmestymisen aikoihin syntynyt eläkeratkaisu herätti paljon kysymyksiä ja juttutoiveita. Olemme koonneet tähän lehteen ison eläkepaketin, jossa pyrimme taustoittamaan sekä selkeyttämään esimerkein ja termistön avulla, mistä on kyse. Teimme myös lukijoiden toiveesta artikkelikokonaisuuden, jossa käsitellään ulkomailta Suomeen muuttaneen henkilön kohtaamista sekä työkaverina että asiakkaana. Muita toivottuja aiheita Tukimahdollisuudet aikuiskoulutuksessa Onko eläkkeelläolo vastannut odotuksia? Työpaikkaromanssit 4

5 PÄÄTOIMITTAJALTA Pardia nyt Twitterissä Voit seurata meitä myös Twitterissä. Pardia löytyy Siellä jaetaan ja käydään keskusteluja Pardiaan ja työelämään liittyvistä aiheista. Toimistomme työntekijät jakavat sitä kautta myös tietoa ajankohtaisista asioista ja Pardian toiminnasta. Valintoja AHT:n puheenjohtaja vaihtuu Alkoholialan Toimihenkilöille uudeksi puheenjohtajaksi on seuraavalle kaksivuotiskaudelle valittu Riina Väntsi. Väntsi on toiminut kauden varapuheenjohtajana sekä lähtien puheenjohtajan sijaisena. Väntsi toimii Alkon Turun/ Wiklundin myymälän myymäläpäällikkönä. Palomiesliiton organisaatio uudistuu Suomen Palomiesliitto SPALin toimintaa johtaa vuoden 2015 alusta alkaen päätoiminen järjestön johtaja ja liittohallituksen työskentelyä luottamustoiminen puheenjohtaja. Palomiesliiton hallitus on nimittänyt järjestön johtajaksi Kim Nikulan. Oululainen Nikula on toiminut Palomiesliiton puheenjohtajana vuosina Liittohallituksen puheenjohtajaksi valittiin Ilkka Mustakangas. Vihtiläinen Mustakangas on toiminut Palomiesliiton varapuheenjohtajana ( ) ja hallituksen jäsenenä ( ja 2008-). Palomiesliitto on Pardian jäsenjärjestö valtioyhteisössä työskentelevien jäsentensä osalta. Kaunistelematta paras Ihan tavallinen ilta kauppakeskuksessa. Mieleeni palaa varhainen aamu, kun sain tovin etsiä ehjää sukkaparia laatikosta. On syytä täydentää varastoja. Myymälässä on muitakin. Itse asiassa ovi käy tiuhaan. Isot alennuslaput kertovat, että kaikki tuotteet ovat nyt parikymmenen prosentin alennuksella. Kassajono kiemurtelee keskilattialla. On kuuma, asiakkailla roikkuvat ostokset toisella käsivarrella ja toisessa ovat painavat työ- ja kauppakassit. Joku hermostuu pitkässä jonossa ja kysäisee varsin kuuluvasti ja ärtyneenä, eikö olisi mahdollista saada lisää työvoimaa kassoille. Yksin kassalla työskentelevä nainen jatkaa keskeytymättä työtään, mutta kertoo rauhallisesti ja kaunistelematta tilanteen. Kaupassa oli töissä vain kaksi myyjää, ja työkaveri oli lakisääteisellä tauolla. Hän totesi työkaverin palaavan kassalle heti, kun tauko on ohi. Täydensi vielä, että heillä on lomautukset meneillään, joten näin on pärjättävä. Kaupassa on hiljaista. Enää ei kuulu jonosta huokailuja, ei merkitseviä silmäyksiä kelloihin tai jalkojen naputusta. Kukaan ei lähde pois, mutta laskee ylimääräiset kantamuksensa lattialle ja odottaa rauhassa vuoroaan. Myös monella pardialaisella Monella pardialaisella työpaikalla tehdään töitä vähenevällä väellä. työpaikalla tehdään töitä vähenevällä väellä. Tällä hetkellä ilmoitettu vähennystarve käynnissä olevissa tai tänä syksynä päättyneissä yt-neuvotteluissa on noin henkeä. Sain edellisen lehden jälkeen sähköpostia jäseneltämme. Hän kertoi, että työkavereita lähtee eläkkeelle, ja jotkut hakevat ja saavat muualta töitä. Lähteneiden tehtävät jaetaan niille, jotka ovat vielä töissä. Uutta työvoimaa ei rekrytoida. Työt pitää kuitenkin tehdä ja ne kasaantuvat. Merkitseekö se sitä, että työ hoidetaan päällisin puolin? Mikä on riittävän hyvä laatu minun työssäni? Entä jos teen virheen, kun joku asiaan liittyvä yksityiskohta jää tarkistamatta? Mikä on minun vastuuni silloin? Kansalainen ansaitsee mahdollisimman hyvää palvelua myös valtion virkamieheltä. Mitäkö vastasin? Kehotin juttelemaan asiasta työkaverien, luottamusmiehen ja työsuojeluvaltuutetun kanssa. Eikä esimiestäkään kannata jättää näiden pohdintojen ulkopuolelle. Kiitos kuluneesta vuodesta ja menestystä tulevalle vuodelle! Riitta Nieminen 5

6 PUHEENAIHE Aina töissä? Työt kulkeutuvat yhä useammalla kotiin, mutta ilman korvausta. TEKSTI Päivi Vuorivirta / Pardian tiedottaja KUVA Rodeo Etätöiden tekeminen on yleisintä kaupunkien lähiöissä. Joka kolmas palkansaaja työskentelee silloin tällöin kotona. Kolmannes kotona työskentelystä voidaan luokitella etätyöksi, mutta jopa puolet tekee kotona ylitöitä, palkatta. Yhteiskuntatieteilijä Satu Ojala on tutkinut kotona tehtävää työtä Tampereen yliopistossa laaditussa väitöstutkimuksessaan nimeltä Ansiotyö kotona ikkunana työelämään. Kotona työskentelyn käsitteet, piirteet sekä yhteydet hyvinvointiin. Kotona tehtävä palkaton työ on useimmiten kevyttä ja harmitonta, kuten papereiden tai sähköpostin lukemista työmatkalla tai kiinnostavan ammattikirjallisuuden tutkimista. Moni tekee palkatonta työtä innostuneena tai pitää sitä jopa harrastuksenaan. Ihmiset haluavat oppia uutta, lukea mielenkiintoisia tekstejä, päivittää tietämystään ja pysyä ajan tasalla. Jos työt kulkeutuvat kotiin siksi, ettei niihin pysty keskittymään työpäivän aikana, työpaikalla ei saa työrauhaa tai työtehtävät vaativat vielä viimeistä viilausta kotona, ollaankin jo harmaalla alueella. Harmaalta siirrytään Ojalan mukaan ongelma-alueelle, jos kotona tehdään palkatonta työtä liiallisen työmäärän tai vastuun vuoksi. Kotona tehtävä palkaton ylityö onkin korkeammissa asemissa ja vastuullisissa tehtävissä työskentelevien ylempien toimihenkilöiden ongelma. Etätyö vaatii opettelua Varsinaisesta etätyöstä on kyse silloin, kun siitä on sovittu työnantajan kanssa ja kotona työskentely lasketaan työajaksi. Noin 15 prosenttia palkansaajista tekee joskus etätöitä. Vaikka etätöiden lisääntyminen on Ojalan mukaan positiivinen ilmiö, aiheuttaa se myös ongelmia. Etätyö sopii erinomaisesti keskittymistä ja rauhaa vaativiin tehtäviin. Työyhteisön kommunikaatio ja yhteistyön sujuminen saattavat vaikeutua kotona työskennellessä. Sosiaalisten kohtaamisten alueena työpaikka on erityisen tarpeellinen. Ojala suositteleekin tekemään etätöitä esimerkiksi parina päivänä viikossa. Yllättäen etätöiden tekeminen on yleisintä kaupunkien lähiöissä. Sen vuoksi etätöitä tehdäänkin useimmiten vain puoli päivää kerrallaan. Aamupäivä kotona, iltapäivä toimistolla. Ojala ei kuitenkaan kannata päivän jakamista puoleen. Kun työpäivä jaetaan kodin ja toimiston kesken, menetetään työmatkojen ympäristörasitukseen liittyvä hyötypuoli. Työaikakulttuuri murroksessa Ojalan mukaan suomalainen, työkeskeinen kulttuuri on pikku hiljaa väistymässä ja työntekijöitä kannustetaan huolehtimaan henkilökohtaisesta elämästään, jaksamisestaan ja työkyvystään. Työyhteisössä kannattaa keskustella palkattomista töistä. Tosin esimiehetkin haluavat nykyään lähteä kotiin ja viettää aikaa työpaikan ulkopuolella. Omalla esimerkillään he kannustavat terveeseen työaikakulttuuriin. 6

7 PUHEENAIHE 5 vinkkiä etätyöhön 1. Pelisäännöt. Työyhteisössä on laadittava selkeät pelisäännöt: kuka, missä ja milloin voi tehdä etätyötä. Näin turvataan tasapuolinen kohtelu ja vahvistetaan luottamusta. Kaikille on oltava selvää, millaisiin töihin ja tilanteisiin etätyö sopii. 2. Luottamus. Etätyö perustuu aina molemminpuoliseen luottamukseen. Esimiehen ja työntekijän välinen luottamus rakentuu keskustelemalla säännöllisesti ja avoimesti siitä, mikä etätyössä toimii tai ei toimi. 3. Vuorovaikutus. Työyhteisössä on huolehdittava siitä, että esimiehen ja alaisten sekä työntekijöiden keskinäinen yhteydenpito toimii, ja siihen on tarvittavat välineet ja laitteet. Myös epävirallisesta kanssakäymisestä on huolehdittava. 4. Tavoitteet. Esimiehen on suunniteltava työn tavoitteet, seuranta ja aikataulu yhdessä työntekijän kanssa. Asetettuja tavoitteita kannattaa seurata säännöllisesti ja luoda mahdollisuudet molemminpuoliseen palautteen antamiseen. 5. Työssä jaksaminen. Työntekijöiden työssä jaksamista ja työnohjausta on tuettava. Kokemus luottamuksesta, mahdollisuus vaikuttaa omaan ajankäyttöön ja muiden elämänalueiden lomittuminen sujuvasti työpäivään lisäävät motivaatiota ja hyvää oloa. Etätyön sudenkuopat on myös tunnistettava: vastuun kantaminen ja työn eteneminen on turvattava, työssä jaksamisesta on huolehdittava ja varmistettava, että kukaan ei erakoidu työyhteisön ulkopuolelle. Lähde: 7

8 Ilmianna hyvä palvelu Oletko saanut erityisen hyvää palvelua asioidessasi valtion, yliopistojen, Kelan tai muun pardialaisen työpaikan kanssa kasvotusten, puhelimessa tai sähköisesti? Kerro hyvästä palvelusta meille osoitteeseen Julkaisemme PardiaNyt-lehdessä vuon na 2015 hyviä palvelukokemuksia ja teemme juttuja myös hyvää palvelua tarjoavista virastoista, laitoksista tai yksityisten alojen työpaikoista. Säännöt Kilpailuun voivat osallistua Pardian jäsenet. Kilpailuun täytyy osallistua nimellä. Voit lähettää ehdotuksia saakka. Palkitsemme neljä henkilöä, joiden ehdotusten perusteella teemme hyvistä palvelukokemuksista ja työpaikoista artikkeleja vuoden 2015 Pardia- Nyt-lehtiin. Lisäksi palkitsemme kaikkien osanottajien joukosta arvalla kolme ehdotuksen tekijää. Palkintona on 50/100 euron S- ryhmän lahjakortteja. Lopullisen päätöksen voittajista tekee raati, jossa jäseniä ovat PardiaNyt-lehden päätoimittaja, toimitussihteeri ja toimittaja sekä PardiaNyt-lehden toimituskunnan edustajat. Kilpailijat suostuvat mahdolliseen tekstiensä julkaisemiseen Pardian julkaisuissa ja kotisivuilla ilman eri korvausta. Kaikki kirjoitukset säilytetään kaksi vuotta. Kerro hyvästä palvelusta meille osoitteeseen hyvapalvelu 8

9 PUHEENJOHTAJALTA Yhdessä vai erikseen? Osallistuin marraskuussa hotelli Tornin kabinetissa pidettyyn kokoukseen. Koolla oli noin 20 liittojohtajaa kolmesta eri keskusjärjestöstä. Tapaamisessa tartuttiin aiheeseen, josta on puhuttu pitkään: kolmeen keskusjärjestöön. Yhteinen näkemys oli, että on syytä selvittää, olisiko suomalaisessa ay-liikkeessä mahdollista perustaa kokonaan uusi keskusjärjestö, joka voisi korvata jopa kaikki nykyiset keskusjärjestöt. Keskeisimpänä pontimena asialle voi yksinkertaistettuna esittää kaksi syytä. Olisiko tällä mallilla yksittäisen jäsenen edunvalvonta mahdollista hoitaa vaikuttavammin ja kustannustehokkaammin kuin nykyisin? Moni asia puoltaisi sitä, että yhdessä voisimme saada enemmän aikaan nykyistä tehokkaammalla tavalla. Tällä hetkellä keskusjärjestöissä tehdään melko paljon päällekkäistä työtä, josta voimavaroja olisi siirrettävissä muualle. Yhtenäinen palkansaajaliike olisi myös merkittävästi nykyistä vahvempi vastavoima työnantajapuolelle. Nykyinen kolmen keskusjärjestön malli perustuu osaltaan historiaan ja jo vanhentuneisiin määrittelyihin. Kuinka moni palkansaaja tänä päivänä määrittelee itsensä ja työnsä käsitteillä työntekijä-toimihenkilö-ylempi toimihenkilö? Aika harva. Ajatuksen tultua esille Akava on ilmoittanut, ettei se halua olla mukana tässä projektissa, vaan haluaa jatkaa itsenäisenä keskusjärjestönä. Akavan mukaan palkansaajilla on hyvin paljon erilaisia näkemyksiä ja intressejä, joita on mahdotonta hoitaa yhteisessä keskusjärjestössä. On toki totta, että esimerkiksi STTK:hon nähden Akavan linjaukset poikkeavat muun muassa verotuksen painopisteiden, palkankorotusten muotojen ja vaikkapa tasa-arvoerien Yhdessä voisimme saada enemmän aikaan nykyistä tehokkaammalla tavalla. osalta. Väittäisin kuitenkin, että meillä on palkansaajapuolella huomattavasti enemmän yhteisiä intressejä kuin eroavaisuuksia tavoitteiden suhteen. Tätä tukevat myös omat kokemukseni neuvottelupöydistä ja vaikuttamistyöstä. Toivoisinkin, että Akava ja sen jäsenliitot vielä vakavasti harkitsisivat vähintään selvitystyöhön lähtemistä. Selvitettäviä asioita on paljon eikä uudenlaisen järjestön synnyttäminen tule olemaan helppoa. On myös syytä muistaa, että nyt on vasta päätetty selvitystyön käynnistämisestä. Päätöksiä uuden keskusjärjestön perustamisesta tullaan tekemään vasta myöhemmin. Jotta uuden keskusjärjestön perustaminen olisi mielekästä, pitäisi mielestäni ainakin seuraavien asioiden toteutua: Perustettavan järjestön on oltava kokonaan uusi keskusjärjestö eikä fuusio nykyisistä. Sen pitää olla poliittisesti ehdottoman sitoutumaton. Sen synnyttämisen myötä keskusjärjestöjen määrän tulee Suomessa vähentyä. Ja siihen täytyy kuulua huomattava osa suomalaisista palkansaajista mielellään kaikista nykyisistä keskusjärjestöistä. Ammattiyhdistysliike perustuu kollektiivisuuteen. Yhdessä tekemiseen. On syytä selvittää, voisiko se perustua siihen myös keskusjärjestötasolla. Haluan toivottaa kaikille pardialaisille oikein rauhallista joulunaikaa ja menestyksekästä uutta vuotta. Niko Simola 9

10 TYÖNKUVA Muutaman vuoden etäisyys antaa perspektiiviä. Sara Alopaeuksen piti muuttaa Hangon kautta Belgiaan ennen kuin ymmärsi kaipaavansa takaisin Ahvenanmaalle. 10

11 TYÖNKUVA Maarianhaminassa voi unelmoida isosti Muutokset eivät ole pelottavia. Ideat ovat rikkaus. Sellainen on Saran Ahvenanmaa. TEKSTI Päivi Vuorivirta / Pardian tiedottaja KUVA Daniel Eriksson Sara Alopaeus tuntee olonsa kotoisaksi Maarianhaminan tuulisilla kaduilla. Olo olisi levoton ilman veden läheisyyttä. Meri rauhoittaa saaristolaisen sielun. Alopaeus on asunut lähes koko ikänsä Ahvenanmaalla. Neljä ensimmäistä vuottaan hän vietti mantereella, ja väsyneenä ja kyllästyneenä teininä hän asui muutaman vuoden sekä mantereella että Euroopassa. Olen onnellinen, että olen nähnyt maailmaa, mutta sydämeni on täällä. Lukion jälkeen koin saariston rajoittavana, mutta kolme vuotta Hangossa osoittivat, että ahvenanmaalaiset ovat kuitenkin positiivisia ja aktiivisia. Muu manner mustikka Alopaeus muutti heti lukion jälkeen Hankoon, sillä hän halusi nähdä muutakin kuin saariston. Hangossa hän työskenteli kolme vuotta satamassa, logistiikkayritys Assistorilla, venäläisen transitoliikenteen parissa. Hangon jälkeen muutin Belgiaan, Leuveniin. Sukkuloin kahden vuoden ajan Leuvenin ja Brysselin väliä, kun työskentelin Toyotan tutkimus- ja kehitysyksikössä. Belgiassa Alopaeus tajusi, että oli nähnyt tarpeeksi, ja halusi palata Ahvenanmaalle. Ahvenanmaan maakunnan hallitus Ahvenanmaan maakuntapäivät valitsee maakunnalle hallituksen (Ålands landskapsregering) joka neljäs vuosi. Maakunnan hallituksessa on viidestä kahdeksaan jäsentä ja sen puheenjohtaja on maaneuvos. Ahvenanmaan maakunnan hallitus koostuu kuudesta osastosta ja yhdestä säädöksiä valmistelevasta yksiköstä. Jokainen osasto koostuu yhdestä tai useammasta virastosta, jotka vastaavat hallinnonalueensa asioiden valmistelusta ja hallinnon toiminnasta. Jokainen virasto voi lisäksi koostua useammasta yksiköstä. Yleisestä hallinnosta riippumaton tarkastusyksikkö vastaa sisäisestä tarkastuksesta ja raportoi suoraan maakunnan hallitukselle. 11

12 TYÖNKUVA Alopaeuksen sydän kuuluu Ahvenanmaalle. Halusin takaisin perheeni luokse. Vietin kesän Ahvenanmaalla, ja tiesin, etten halua enää pois. Yritystuet kietoivat ympärilleen Muutama vuosi sitten Maarianhaminan työllisyystilanne oli vielä toinen ja saaristosta oli suhteellisen helppo löytää töitä. Kun Alopaeus palasi, hän työllistyi heti. Alopaeus on käsittelijä. Hän työskentelee Ahvenanmaan maakunnan hallituksen elinkeino-osastolla. Alopaeuksen työpäivät kuluvat ahvenanmaalaisten yritysten EUrahoitushakemusten ja kansallisten rahoitushakemusten parissa. Ahvenanmaan erityisasema Euroopan Unionissa on tuonut sille oman EU-rahoitusohjelman. Sen avulla tuetaan muun muassa pienten ja keskisuurten yritysten kasvua, kilpailukykyä ja toimintaa. Ahvenanmaalaiset yritykset lähettävät rahoitushakemuksen elinkeino-osastolle. Me teemme sen jälkeen rahoituspäätöksen, minkä jälkeen yritys jättää meille vielä selvityksen projektin toteuttamisesta. Minä olen mukana viimeisimmässä vaiheessa, jossa arvioidaan koko hankkeen kulkua. Kun projekti päättyy ja näkee lopputuloksen, on ihanaa huomata, miten hyvin kaikki meni, miten hyvä siitä tulikaan. Alopaeus kertoo, että ahvenanmaalaiset tuntevat käynnissä olevat hankkeet hyvin. Projektit eivät ole vain lukuja paperilla, vaan niiden takana olevat asiat ja ihmiset tunnetaan useimmiten ihan oikeasti. Kiitos siitä kuuluu suurelta osin aktiiviselle lehdistölle. Alopaeuksen mielestä parasta hänen työssään ovat sen kautta tavatut, inspiroivat ihmiset. Alopaeus harmittelee ainoastaan, ettei hänellä ole korkeakoulututkintoa. Toisaalta hän on onnellinen kollegoistaan, jotka paikkaavat tutkinnon puutetta. Pienessä hallinnossa on ollut mahdollista työskennellä lähekkäin. Olen oppinut työni tekemällä ja kollegoiden kanssa työskentelemällä. Sisäänajo on ottanut aikansa, mutta nyt oloni on jo varmempi. Varmuudesta kertoo myös osallistuminen ammattiyhdistystoimintaan. Alopaeus istuu TÅLCin (Tjänstemän vid Ålands Landskapsförvaltning) hallituksessa jo toista vuotta. Hän kokee ay-liikkeeseen kuulumisen tär- keänä ja toivoo, että voisi jatkossakin olla mukana. Aina Ahvenanmaalla Ainoastaan suomen kielen kanssa Alopaeus tuntee olonsa epävarmaksi. Hän kertoo, ettei tarvitse sitä työssään, sillä ahvenanmaalaisten yritysten kanssa toimitaan luonnollisesti ruotsiksi. Alopaeus myöntää kuitenkin, että suomen taitamisesta olisi hyötyä, jopa Maarianhaminassa. Kieli ja sen käyttäminen on monille tunteellinen kysymys. Itse koen, että minkä tahansa vieraan kielen osaamisesta on hyötyä. Alopaeuksella on kielitaidostaan huolimatta hyvä ja luonnollinen suhde mantereeseen. Hänen sukunsa asuu siellä, ja siellä hänkin on syntynyt. Alopaeus epäilee asuvansa loppuelämänsä Ahvenanmaalla. Vaikka toisaalta, koskaanhan ei voi tietää. Haluaisin kasvattaa täällä tulevan perheeni, sillä olen itsekin kasvanut ja elänyt vapaan lapsuuden täällä. Lähellä perhettä. Lähellä merta. Lue artikkeli ruotsiksi sivuilta Pienessä yhteisössä lähekkäin Vaikka Ahvenanmaan hallinto on pieni, siihen kohdistuu samat vaatimukset kuin suurempiinkin Euroopan Unionin jäsenvaltioihin. Pieneltä hallinnolta vaaditaan joustavuutta, mutta Alopaeuksen mukaan se tarjoaa myös mahdollisuuksia. Koska meitä on vähän, saamme olla lähellä projekteja niiden kaikissa vaiheissa. Minusta se on mielenkiintoista. Alopaeus kertoo, että elinkeino-osastolla on koko ajan noin 70 aktiivista projektia käynnissä. Ja kaikki ovat keskenään hyvin erilaisia. Kaikki projektit ovat mielenkiintoisia, mutta paljon voi tapahtua matkalla maaliin. Tjänstemän vid Ålands Landskapsförvaltning TÅLC TÅLC on perustettu syksyllä Sen tavoitteena on kerätä yhteen Ahvenanmaan maakunnan hallituksessa sekä sen liikelaitoksissa ja yhtiöissä työskentelevät ja valvoa jäsentensä etuja. TÅLCin jäseniä työskentelee muun muassa Ahvenanmaan maakunnan hallituksen yleisessä hallinnossa, terveydenhuollon toimistotöissä, poliisissa ja kouluissa. Lisäksi TÅLCilaisia työskentelee Ahvenanmaan työ- ja opintotoimistossa, tilastointi-, ajoneuvo- ja museotoimen parissa, kalanjalostuksessa ja radiossa. TÅLCin jäsenmäärä on noin

13 Uusi hallintoyksikkö niputtaa ministeriöiden yhteiset hallinto- ja palvelutehtävät Valtioneuvoston hallintoyksikkö VNHY:n hankejohtaja Janne Kerkelä: siirtyvä henkilöstö mukaan valmisteluun. TEKSTI UP / Mika Peltonen KUVAT Nina Kellokoski Hankejohtaja Janne Kerkelän mukaan uudistus koskee noin 450 työntekijää. Noin 260 ihmistä siirtyy yksikköön suoraan ministeriöistä. Kanslian sisällä siirtyy 150 ihmistä ja loput noin 70 tehtävää täytetään valtioneuvoston sisäisen ilmoittautumisen kautta. Henkilöstöä ei irtisanota eikä kenenkään töitä ulkoisteta, Kerkelä lupaa. Tehtävät kahteen pakettiin Kerkelän mukaan uuteen hallintoyksikköön on tarkoitus koota samantyyppisiä tehtäviä kaikista ministeriöistä. 13

14 Uusi yksikkö toimii yhtenäisemmin. Esimerkiksi tila-asioissa, turvallisuudessa ja tietopalveluissa kootaan yhteen kaikki asiat, henkilöstö- ja talousasioissa kokoaminen on vain osittaista. Uuden hallintoyksikön tehtävät jakautuvat käytännössä kahteen pääkokonaisuuteen. Toisessa vastataan kokonaisuuden johtamisesta, kehittämisestä ja yhteensovittamisesta. Tämä tehdään yhteistyössä ja ministeriöitä kuullen. Kun meillä on aiemmin ollut 12 tapaa tehdä asioita, tulemme jatkossa tekemään ne selkeästi yhtenäisemmin. Toinen kokonaisuus liittyy hallintoyksikön vastuulle tuleviin palvelutyyppisiin tehtäviin, joita ovat esimerkiksi virasto-, kielenkääntö- ja informaatiopalvelut. Varsinaiset palvelukeskustehtävät jäävät edelleen palvelukeskuksiin. Siihen työnjakoon tämä ei tuo juurikaan muutosta. Jatkossa toimitaan yhdellä tavalla Uudistuksella pyritään parantamaan henkilöstön osaamisen hyödyntämistä, yhtenäistämään toimintatapoja sekä lisäämään tehokkuutta, tuottavuutta ja toimintavarmuutta. Tehokkuuden, tuottavuuden, palvelukyvyn ja laadun nostaminen tapahtuu niin, että resurssit kootaan yhteen ja aletaan toimia nykyistä yhtenäisemmällä tavalla. Tämä vaatii Kerkelän mukaan nykyistä yhtenäisemmät ja samalla tavalla toimivat tietojärjestelmät. Nykyisin meillä on monissa hallinto- ja palvelutyyppisissä tehtävissä ministeriökohtaiset tietojärjestelmät, jotka eivät keskustele keskenään. Kerkelän mielestä on hyvä, että valtioneuvoston hallintoyksikölle tulee myös yhtenäistämis- ja kehittämisvaltaa. Että on joku, joka viime kädessä sanoo, mikä on yhteinen toimintamallimme. Siinä korostetaan yhteistyötä ja vuorovaikutusta. Pomo saattaa vaihtua Yksi muutos siirtyvälle henkilöstölle tulee Kerkelän mukaan olemaan virallisen työnantajatahon vaihtuminen. Esimerkiksi esimies saattaa vaihtua. Siirtyvä henkilöstö tulee osaksi valtioneuvoston kansliaa ja sen palkkausjärjestelyjä. Muutoksia voi tulla myös tiettyihin henkilöstöpoliittisiin käytäntöihin, esimerkiksi työaikakäytäntöihin ja henkilöstöetuuksiin. Niitä oli joka tapauksessa tarkoitus yhtenäistää valtioneuvostossa. Suurin osa henkilöstöstä toimii jatkossakin hajautetusti ministeriöissä. He jäävät läheisyysperiaatteen mukaisesti edelleen ministeriöiden toimitiloihin Vain kolmannes, noin 150 henkilöä, kootaan samaan tilaan. Tilasuunnittelun lähtökohtana on ollut, että hallintoyksikköön fyysisesti koottavat toiminnot sijoitettaisiin parhaillaan remontoitavaan Snellmaninkadulla sijaitsevaan Arppeanumin kiinteistöön. Henkilöstö mukaan valmisteluun Kerkelän mukaan muutoshanketta pitää tukea ja valtioneuvostossa on tuettukin. Näen tässä myös isoja mahdollisuuksia henkilöstön osaamisen ja ammattitaidon lisäämiseen. Mahdollisuuksia saattaa tulla jopa uudentyyppisiinkin tehtäviin. Muutoksessa kannustetaan henkilöstöä myös omaan aktiivisuuteen. Kerkelä on tunnistanut henkilöstön huolen toimenkuvien mahdollisesta kapenemisesta. Valtioneuvoston hallintoyksikkö (VNHY) Olemme ottaneet huolen huomioon. Ainakaan tieten tahtoen ei mennä kapeisiin sektoreihin vaan pyritään rakentamaan mielekkäitä toimenkuvia ja kuuntelemaan henkilöstön toiveita. Valmistelu tapahtuu 14 hankeryhmässä, joita vetävät pääosin hankepäälliköt. Tammikuussa alkaa yhteisiin toimintatapoihin ja käytännön toimintamalleihin liittyvä työpaja -sarja. Niissä siirtyvä henkilöstö pääsee mukaan valmisteluun. He saavat itse miettiä, miten näitä asioita olisi järkevä tehdä uudella tavalla. Kerkelä vaikuttaa siltä, että häneltä on kyselty, miksi vasta tammikuussa. Siksi, että esimiesvalinnat saataisiin tehtyä ennen sitä. On järkevämpää pitää työpajat vasta silloin, kun tiedetään, ketkä esimiestehtäviä tulevat hoitamaan. Kerkelän vetämä hallintoyksikköhanke on osa valtion keskushallinnon uudistamista. Ministeriöiden yhteisissä hallinto- ja palvelutehtävissä mennään hajautetusta mallista pääosin koottuun malliin, yhdessä tekemiseen. Jatkosta eli keskushallinnon uudistamisen mahdollisesta jatkoaikataulusta Kerkelä ei osaa sanoa mitään. Ei siitä ainakaan päätöksiä ole. Valtioneuvoston hallintoyksikkö muodostetaan kokoamalla valtioneuvoston yhteisten hallinto- ja palvelutehtävien hoitamiseen tarvittavat määrärahat eri ministeriöistä valtioneuvoston kansliaan. Muista ministeriöistä siirtyviä tehtäviä vastaava määrä toimintamäärärahoja siirretään valtioneuvoston kansliaan. Valtioneuvostossa työskentelee noin henkilöä, joista hallintotehtäviä hoitaa noin Lain voimaan tullessa hallinto- ja palvelutehtäviä hoitaa noin 480 henkilöä. Kansliaan siirretään noin 320 henkilötyövuotta vastaava resurssi. Lakiesitys lähtee siitä, että uusi yksikkö aloittaa toimintansa Lähde: Hallituksen esitys

15 Satu Hakkarainen kehuu ympäristöministeriötä hyväksi työpaikaksi Henkilöstö pidetty ajan tasalla hallintoyksikkö-hankkeessa. Toimialasihteeri Satu Hakkarainen viihtyy ympäristöministeriössä, mutta pelkää työnsä muuttuvan valtioneuvoston hallintoyksikössä aiempaa yksipuolisemmaksi Se on ollut sellainen kauhuskenaario, että kirjaamon töitä tehtäisiin joskus tulevaisuudessa samalla tavalla kuin konekirjoittajat tekivät ennen vanhaan konttoreissa. Toistaiseksi ainakin työpaikka pysyy vanhassa paikassa. Jatkossa olemme osa valtioneuvoston hallintoyksikköä ja palkan maksaa valtioneuvoston kanslia. Hakkarainen hoitaa ministeriön kirjaamossa asiakirjahallintaan kuuluvia tehtäviä, esimerkiksi asiakirjojen rekisteröintiä. Hänen tehtäviinsä kuuluu myös asiakaspalvelua. Tykkään asiakaspalvelusta. Työni on muutenkin mukavan monipuolista. Hakkarainen uskoo, että työt pysyvät suurimmalta osin entisenlaisina ainakin siihen asti, kunnes kaikille ministeriöille tulee yhteinen asianhallintajärjestelmä. Näkyvin muutos Hakkaraisen työelämässä on uusi esimies. Jatkossa lähiesimiehenäni toimii tietopalvelupäällikkö. Pardialaisen ProUnionin jäsen Satu Hakkarainen on tyytyväinen, että ympäristöministeriön henkilöstö on pidetty ajan tasalla muutoksista ja hankkeista. Valtioneuvostossa on ollut tiedotustilaisuuksia ja meidän talossakin on käyty kertomassa asioista. Millä fiiliksellä siirryt uuteen systeemiin? Vähän jännittää ja arveluttaakin, koska ympäristöministeriö on ollut mukava ja hyvä työpaikka. Olen viihtynyt ja tykännyt aina olla täällä kirjaamossa töissä. Toimialasihteeri Satu Hakkaraisen työpaikka vaihtuu, mutta edunvalvonta pysyy pardialaisena, koska Pardia on sopijaosapuoli uudessa valtioneuvoston hallintoyksikössä. 15

16 LAKINURKKAUS Virkamieslakia uudistetaan Tällä palstalla Pardian lakimiehet ja asiamiehet kirjoittavat ajankohtaisista asioista ja vastaavat erilaisiin juridisiin kysymyksiin. Kysymyksiä tai artikkeli toiveita voi lähettää osoitteeseen Palkansaajajärjestö Pardia, Lakinurkkaus, Ratamestarinkatu 11, Helsinki tai lakimiesten sähköposti osoitteisiin PÅ SVENSKA Laghörnan publiceras på svenska på PardiaPlus-medlemssidan, medlemssidor Tolkning av lag och avtal. Hallitus esittää, että virkamieslakia muutettaisiin. Hallituksen esitys virkamieslain muuttamisesta annetaan eduskunnalle vuoden 2014 puolella. Lakimuutosten on tarkoitus tulla voimaan kevään 2015 aikana. Keskeiset virkamieslakiin esitettävät muutokset ovat seuraavat: Viran tai virkasuhteen hakumenettely Esityksessä ehdotetaan aiemmin virkamiesasetuksessa olleiden viranhakumenettelyä ja nimittämistä koskevien määräysten siirtämistä virkamieslakiin. Tällä muutoksella lainsäädäntö saatettaisiin vastaamaan perustuslain vaatimuksia. Virka olisi edelleen pääsääntöisesti ennen sen täyttämistä julistettava haettavaksi. Vaatimus haettavaksi julistamisesta koskisi esityksen mukaan myös yli vuoden määräaikaisia virkasuhteita ja muut hakumenettelyä ja nimittämistä koskevat säännökset yleisesti myös määräaikaisia virkasuhteita. Haettavaksi julistaminen edellyttäisi valtakunnallista hakuilmoittamista, jonka täyttäisi ilmoituksen julkaiseminen valtion sähköisessä rekrytointipalvelussa. Virkamieslakiin tulisi lisäksi hakuajan vähimmäisaika, joka olisi vähintään 14 kalenteripäivää. Sopimus karenssiajasta Virkamieslakiin esitetään lisättäväksi mahdollisuus sopia myös palvelussuhteen jälkeiseen aikaan sijoittuvasta määräajasta, jonka aikana rajoitetaan virkamiehen oikeutta siirtyä toisen työnantajan palvelukseen tai aloittaa yritystoiminta (karenssisopimus). Virka on ennen sen täyttämistä julistettava haettavaksi. Karenssisopimuspykälä koskisi kaikkia valtion virkamiehiä, mutta käytännössä sopimuksen tekeminen tulisi kyseeseen, jos virkamiehen tehtävissä työskenneltäisiin valtion tai yritystoiminnan kannalta erityisen arkaluontoisten tietojen parissa. Sopimus tehtäisiin pääsääntöisesti ennen nimittämistä, mutta tarvittaessa myös virkasuhteen aikana, ennen kuin virkamies aloittaa tehtävissä, jotka edellyttävät karenssisopimuksen tekemistä. Virkasuhteen aikana sopimuksen tekeminen edellyttäisi perusteltua syytä. Sopimuksen tekemisen tarpeen virasto harkitsisi tapauskohtaisesti, mutta säännös ei kuitenkaan velvoittaisi virkamiestä tekemään sopimusta, vaikka virasto katsoisi sopimuksen tekemisen tarpeelliseksi. Karenssiajaksi voitaisiin sopia enintään 12 kuukautta virkasuhteen päättymisestä. Tuolta ajalta virkamiehelle maksettaisiin kuukausittain palvelussuhteen päättyessä maksettavaa kuukausipalkkaa vastaava korvaus. Karenssisopimuksessa voitaisiin sopia myös sopimus sakosta, 16

17 LAKINURKKAUS joka voisi enimmäismäärältään vastata kaksinkertaisesti rajoitusajalta maksettavaa korvausta. Karenssisopimus ei sitoisi virkamiestä, jos palvelussuhde päättyisi työnantajasta johtuvasta syystä. Muutoksenhakuaika 27 :n perusteella tehtyyn irtisanomispäätökseen Virkamieslakiin esitetään otettavaksi uusi säännös virkamieslain 27 :n perusteilla tehtyjen irtisanomispäätösten muutoksenhakuajan alkamisesta. Muutoksenhakuaika alkaisi kulua vasta virkamieslaissa säädetyn irtisanomisajan päättymisestä. Muutos on perusteltua sen vuoksi, että virkamieslain 27 :n irtisanomisperusteiden täyttymistä arvioidaan virkasuhteen päättymisen saakka. Nykyinen muutoksenhakuaika ei ole mahdollistanut irtisanomisaikana mahdollisesti tapahtuneiden olosuhteiden muutosten huomioon ottamista arvioitaessa irtisanomista koskevan valituksen tekemistä. Virantoimituksesta pidättämispykälää esitetään lisäksi muutettavaksi edellä todetun muutoksen johdosta siten, että virkamies pidätetään virantoimituksesta irtisanomisajan päättymistä seuraavan muutoksenhakuajan ajaksi, kunnes päätös tulee lainvoimaiseksi. Tämä pätee tapauksiin, joissa virkamies on valittanut 27 :n perusteella tehdystä irtisanomisesta. Virkamiehen taloudellista etuutta koskeva muutoksenhaku Esityksessä ehdotetaan siirrettäväksi valtion virkamiesten muutoksenhakua ja sen rajoituksia koskevat säännökset kokonaisuudessaan virkamieslakiin. Tässä yhteydessä kumotaan virkaehtosopimuslain 25. Virkamieslakiin ehdotetaan lisättäväksi valtion virkaehtosopimusten ulkopuolella olevan virkamiehen oikeus tehdä oikaisuvaatimus ja hakea oikaisuvaatimukseen annettuun päätökseen muutosta, jos virkamies ei voi työtuomioistuimesta annetun lain vuoksi saattaa asiaa työtuomioistuimeen. Valtion ylin virkamiesjohto Esityksessä ehdotetaan sisällytettäväksi valtion virkamieslakiin eräitä valtion ylintä virkamiesjohtoa koskevia säännöksiä. Keskeiset lainsäädännölliset muutosesitykset ylimmän virkamiesjohdon osalta ovat seuraavat: Valtion ylimpien virkamiesten virkaan ilmoittautumismenettelystä luovuttaisiin ja siirryttäisiin yleiseen viran hakumenettelyyn. Ylimmän johdon yhteisistä kelpoisuusvaatimuksista säädettäisiin. Lisättäisiin määräys nimittämisestä pääsääntöisesti viiden vuoden määräajaksi virkaan ja vain erityisestä syystä lyhyemmäksi ajaksi. Läpinäkyvyyden lisäämiseksi lisättäisiin säännökset sidonnaisuuksien ja sivutoimien julkaisemisesta yhdessä paikassa. Ari Komulainen Pardian vastaava lakimies Pardian tukimateriaalia sähköisessä muodossa Tietokortit Aiemmin painettuna ilmestyneet Pardian tuottamat, laajasti työelämää käsittelevät tietokortit löytyvät nyt sähköisesti kotisivuilta, josta ne voi tulostaa tai tallentaa omalle koneelleen. Jäsenten tietokortit on tarkoitettu kaikille Pardian jäsenille ja löytyvät Pardian kotisivujen jäsenille tarkoitetuilta PardiaPlus-jäsensivuilta. Muistathan, että PardiaPlus-jäsensivuille täytyy kirjautua. Kaikille jäsenille tarkoitetut tietokortit käsittelevät kokoustaitoja, hyvinvoinnin edistämistä, työyhteisötaitoja ja vaikuttamisen askeleita. Henkilöstön edustajille on tehty neljätoista erilaista tietokorttia. YT-tukipaketti YT-neuvottelujen tukipaketti on valmistunut. Se sisältää aineistoa henkilöstön edustajille ja muille lomautusten ja irtisanomisten kanssa työskenteleville. YT-tukipaketti sisältää kalvosarjan yhteistoimintaneuvotteluissa huomioitavista asioista, TE-palvelujen esitteen, ohjeet työttömyystuen hakuun sekä mallin oikaisuvaatimuksesta. Samasta yhteydestä löytyvät myös tietokortit lomautuksista, työhyvinvoinnin tukemisesta muutoksissa sekä työ- ja virkasuhteen irtisanomisesta. Mistä löydän materiaalin? Henkilöstön edustajien tietokortit ja YTtukipaketti on tallennettu kotisivuille ja löydät ne kirjautumalla PardiaPlus-jäsensivujen henkilöstön edustajille ja aktiiveille tarkoitettuun +Holviin. Jos olet henkilöstön edustaja, etkä pääse kirjautumaan +Holviin, käy tarkistamassa Sähköisestä asioinnista, että tietosi ovat ajantasalla. 17

18 ELÄKEUUDISTUS 2017 Eläkeratkaisu oli pakko tehdä Minna Helle: Työuria on pidennettävä, jotta rahat riittävät. 18 TEKSTI UP / Mika Peltonen KUVA Nina Kellokoski

19 ELÄKEUUDISTUS 2017 STTK:n neuvottelujohtajan, tulevan valtakunnansovittelijan Minna Helteen mukaan eläkeuudistus oli välttämätön. Työuria on pakko pidentää, jotta eläkkeille riittää maksajia. elinikä on pidentynyt neljä ja puoli vuotta edellisen, vuonna 2005 tehdyn eläkeuudistuksen laskelmiin verrattuna, Minna Helle perustelee uudistuspakkoa. Suomalaisten Keinot, jotka vuonna 2005 valittiin ja joilla työurien arvioitiin pitenevän, eivät ole Helteen mukaan olleet riittäviä. Työuria on pakko saada pidemmiksi, jotta voimme turvata riittävän tasoisen eläketurvan. Rahoitus on saatava tasapainoon Vaikka suomalaisen eläkejärjestelmän rahoitus on periaatteessa kestävällä pohjalla, nykyisiä etuuksia ei Helteen mukaan pystyttäisi turvaamaan tuleville sukupolville nykyisellä työeläkemaksujen tasolla. Eläkkeiden rahoitus on saatava tasapainoon, jotta nuoretkin voivat luottaa järjestelmään. Emme halunneet lykätä päätöksiä tulevaisuuteen, koska silloin olisi jouduttu tekemään vielä vaikeampia päätöksiä. Eläkeuudistuksen tekoon pakotti myös hallituksen vaatimus paikata julkisen talouden kestävyysvajetta työuria pidentämällä. Jos työmarkkinajärjestöt eivät olisi päässeet sopuun, hallitus olisi voinut ottaa eläkeuudistuksen omiin käsiinsä. Suomi tarvitsee lisää verotuloja, joilla voidaan kustantaa koulutus, terveydenhuolto ja muut julkiset palvelut. Tämä oli akuutimpi syy eläkeuudistuksen aikataululle kuin työeläkejärjestelmästä johtuvat syyt. Järjestelmän rahoitus on kestävällä pohjalla, mutta se on kuitenkin osa julkista taloutta. Meillä oli kova paine tehdä sellaiset ratkaisut, jotka toteuttavat julkisen talouden vakautustavoitteet. Uudistus vaikuttaa jokaisen elämään Eläkeneuvotteluissa STTK:n pääneuvottelijana toiminut Helle kuvaa neuvottelurupeamaa rankaksi. Muuta ei oikein voinut odottaakaan. Asiat olivat isoja ja vaikuttavat jollakin tavalla jokaisen suomalaisen palkansaajan elämään. Myös asiat olivat vaikeita. Eläkeiän korotus oli tosi kipeä asia palkansaajapuolelle. Neuvottelujen vaikeuskerrointa lisäsivät Helteen mukaan myös päätökset työeläkkeiden rahoituksesta ja siitä, miten työeläkkeet kertyvät tulevaisuudessa. Meillä oli hirveän erilainen näkemys työnantajapuolen kanssa siitä, mitä keinoja työurien pidentämiseksi pitäisi käyttää. Työnantajat painottivat puhtaasti eläkepolitiikkaa. Palkansaajat lähtivät siitä, että työelämään liittyvät asiat ovat vähintään yhtä tärkeitä. Työelämätavoitteisiin jäi Helteen mukaan toivomisen varaa, mutta eivät palkansaajat tyhjin käsin neuvottelusta joutuneet lähtemään. Saimme parannuksia esimerkiksi työeläkekuntoutukseen. Myös osittaiseen varhennettuun vanhuuseläkkeeseen on tulossa muutos, jonka mukaan työnantajan on ensisijaisesti järjestettävä osa-aikatyötä ihmiselle, joka haluaa käyttää osittaista eläkettä. Tavoitteet toteutuvat ilman Akavaakin Korkeasti koulutettujen Akava tyrmäsi syyskuussa eläkeuudistuksessa saavutetun neuvotteluratkaisun. Syynä tähän oli järjestön ajama korotettu karttuma työuran loppupäähän, mikä hylättiin neuvotteluissa. Meillä oli erilainen näkemys eläkekarttumista. Me muut painotimme eri asioita kuin Akava, Helle sanoo. Hallituksen esityksen valmistelu etenee normaalisti tehdyn sopimuksen pohjalta. Akavan pois jäänti oli tosi harmillista ja ikävää. Kaikki toivoivat ratkaisua, jossa kaikki olisivat voineet olla mukana. Sopimukseen pettynyt Akavan puheenjohtaja Sture Fjäder arveli, että uusi, laaja eläkeuudistus tarvitaan jo kymmenen vuoden kuluttua. Minna Helle ei tähän usko. Eläketurvakeskuksen kattavat laskelmat muutosten vaikutuksista osoittavat, että työurat tulevat pitenemään. Keskimääräinen eläkkeelle siirtymisikä vuonna 2025 tulee olemaan 62,4 vuotta. Sehän oli yksi uudistuksen päätavoite. Helteen mukaan eläkeuudistuksesta tulevat hyötymään kaikki ikäluokat. Eniten hyötyvät nyt työurana alussa olevat. Heidän eläketasonsa nousevat tämän ratkaisun perusteella eniten. Heidän täytyy kuitenkin myös työskennellä pitempään, jotta he saavat sen paremman eläkkeen. Juristin unelmaura työmarkkinoilla toteutui Minna Helle valmistui lakimieheksi Helsingin yliopistosta vuonna Syventävät opinnot hän teki työoikeudesta. Ensimmäisen kesätyöpaikkansa Helle löysi työnantajapuolen Rakennusteollisuuden Keskusliitosta. Se kesä vahvisti, että tahdon tehdä työlainsäädäntöön ja työmarkkinoihin liittyviä asioita, Helle kertoo. Kun hän etsi ensimmäistä työpaikkaansa valmistumisensa jälkeen, apua antoi professori Kari-Pekka Tiitinen. Kari-Pekalla oli epävirallinen työnvälitystoimisto omassa työhuoneessaan. Hänellä oli hirveän hyvät suhteet eri puolille. Sieltä sain vinkin, että Journalistiliitossa oli paikka auki. Helle haki paikkaa ja sai sen. Journalistiliitosta Helle siirtyi ensin Akavaan, sieltä Tehyyn, sieltä takaisin Akavaan, sitten Työeläkevakuuttajien Telaan ja lopulta STTK:hon. Nyt matka jatkuu Bulevardille, missä valtakunnansovittelijaksi nimitetty Helle aloittaa ensi vuoden alussa. 19

20 ELÄKEUUDISTUS 2017 Mikä muuttuu eläkkeissä ? Työmarkkinaosapuolten tekemässä eläkesopimuksessa sovittiin ikään perustuvan eläkkeen eli vanhuuseläkkeen alarajan nostamisesta kahdella vuodella. TEKSTI Pekka Pietinen / Pardian lakimies KUVAT Rodeo Vanhuuseläkeikärajan noston lisäksi eläkkeisiin sovittiin tehtäväksi monia muitakin muutoksia. Keskeistä kuitenkin on, että noin viisikymppisen työeläkejärjestelmämme perusta säilyy ja tukevoituu edelleen. Työeläkkeen tarkoituksena on turvata aiempaa ansiotasoa vastaava toimeentulo niin sanottujen sosiaalisten riskien varalta. Työeläkejärjestelmä on siis vakuutus työkyvyttömyyden, vanhuuden tai perheen elättämisestä vastuussa olevan henkilön kuoleman varalta. Tämä lähtökohta säilyy muuttumattomana myös vuoden 2017 työeläkeuudistuksen jälkeen. Myöhemmin vanhuuseläkkeelle? Vanhuuseläkkeen alaraja nousee asteittain (3 kk/vuosi) 63 ikävuodesta 65 vuoteen. Muutos koskee vuonna 1955 ja sen jälkeen syntyneitä, mutta koko kahden vuoden korotus alimpaan vanhuuseläkeikään tulee vasta vuonna 1962 ja sen jälkeen syntyneille. Julkisella sektorilla on edelleen laajasti käytössä henkilökohtaiset eläkeiät, jotka perustuvat 1990-luvun alun eläkeuudistukseen. Siinä julkisen sektorin korkeammat eläkekarttumat yhdenmukaistettiin yksityisen puolen työeläkelainsäädäntöä vastaavaksi. Useimmiten henkilökohtaiset eläkeiät ovat eläkesopimuksessa sovittua alinta vanhuuseläkeikää korkeampia. Näiden osalta ei eläkesopimuksessa ole sovittu mitään. Vasta lainvalmistelun yhteydessä selviää, säilyvät- kö vanhat henkilökohtaiset eläkeiät ennallaan, vai tuleeko niihinkin korotusta yleistä vanhuuseläkeikää vastaavasti. Tietyissä ammattiryhmissä on julkisella sektorilla edelleen siirtymäsäännösten perusteella käytössä ammattiin perustuva normaalia vanhuuseläkeikää alempi eläkeikä. Ammatillisten eläkeikien poistamisen yhteydessä vuonna 1989 oli alemman eläkeiän mukaisessa ammatissa toimineilla tietyin edellytyksin oikeus säilyttää aiempi eläkeikänsä. Näiden ammatillisten eläkeikien ennallaan säilymisestä tai nostamisesta ei ole eläkesopimuksessa sovittu mitään, vaan niiden 20

Eläkeuudistus 2017. Taustaa ja tuloksia Antti Tanskanen 11.12.2014

Eläkeuudistus 2017. Taustaa ja tuloksia Antti Tanskanen 11.12.2014 Eläkeuudistus 2017 Taustaa ja tuloksia Antti Tanskanen 11.12.2014 Miksi eläkeuudistus? Elinikä kasvaa - Arvioita nopeammin - Aktuaarin vastuu? Kestävyysvaje vaatii toimia - Uudistus pienentää kestävyysvajetta

Lisätiedot

TIESITKÖ, ETTÄ TYÖELÄKKEET UUDISTUVAT VUONNA 2017?

TIESITKÖ, ETTÄ TYÖELÄKKEET UUDISTUVAT VUONNA 2017? TIESITKÖ, ETTÄ TYÖELÄKKEET UUDISTUVAT VUONNA 2017? 1 TYÖELÄKEVAKUUTTAMISEN PERUSIDEA EI MUUTU Edelleenkin työeläkettä karttuu tehdystä työstä. Jokainen ansaittu euro kasvattaa tulevan eläkkeesi määrää.

Lisätiedot

Eläkeuudistus 2017. Pääkohdat. Eläketurvakeskus 12/2014

Eläkeuudistus 2017. Pääkohdat. Eläketurvakeskus 12/2014 Eläkeuudistus 2017 Pääkohdat Eläketurvakeskus 12/2014 Mihin eläkeuudistuksella pyritään? Riittävät eläkkeet: eläkkeiden taso uhkaa heikentyä voimakkaan elinaikakertoimen takia, jos työurat eivät pitene

Lisätiedot

KYSYMYKSIÄ JA VASTAUKSIA ELÄVÄNÄ ELÄKKEELLE -KAMPANJAAN LIITTYEN

KYSYMYKSIÄ JA VASTAUKSIA ELÄVÄNÄ ELÄKKEELLE -KAMPANJAAN LIITTYEN KYSYMYKSIÄ JA VASTAUKSIA ELÄVÄNÄ ELÄKKEELLE -KAMPANJAAN LIITTYEN MISSÄ IÄSSÄ SUOMESSA JÄÄDÄÄN ELÄKKEELLE? Ne, joilla on töitä ja jotka jaksavat, jäävät suoraan vanhuuseläkkeelle keskimäärin vähän yli 64-

Lisätiedot

Työeläketurva. Eläkepalvelut 2014

Työeläketurva. Eläkepalvelut 2014 Työeläketurva Eläkepalvelut 2014 Kokonaiseläketurva 1. Työeläke perustuu työansioihin ei ylärajaa Eläkevakuutusyhtiöt, eläkesäätiöt ja eläkekassat Maatalousyrittäjät, MELA Merimieseläkekassa Keva: julkiset

Lisätiedot

ELÄKEUUDISTUS 2017 26.9.2014

ELÄKEUUDISTUS 2017 26.9.2014 ELÄKEUUDISTUS 2017 Miksi työeläkeuudistus tarvitaan? Väestö ikääntyy nopeasti ja elinajanodote on kasvanut odotettua enemmän: yhä useampi on eläkkeellä yhä pitempään. Tulevaisuudessa nykyistä pienempi

Lisätiedot

Työnantajien ja työntekijöiden näkemyksiä joustavan eläkeiän toimivuudesta

Työnantajien ja työntekijöiden näkemyksiä joustavan eläkeiän toimivuudesta Työeläkepäivä 14.11.2012, Seminaari 2 Työnantajien ja työntekijöiden näkemyksiä joustavan eläkeiän toimivuudesta Eila Tuominen Vanhuuseläkkeelle siirtyminen yleistynyt v. 2000 2011 Vuonna 2000 kolmasosa

Lisätiedot

Vuorotteluvapaan, lomautuksen ja irtisanomisen vaikutus eläkkeeseen

Vuorotteluvapaan, lomautuksen ja irtisanomisen vaikutus eläkkeeseen Vuorotteluvapaan, lomautuksen ja irtisanomisen vaikutus eläkkeeseen JHL Kaakkois-Suomen aluetoimisto Ritva Miettinen 1 Vuorotteluvapaan vaikutus eläkkeeseen Jos suunnittelet vuorotteluvapaan pitämistä,

Lisätiedot

Työeläkeuudistus 2017

Työeläkeuudistus 2017 Työeläkeuudistus 2017 Eläkeuudistus vaikuttaa vuodesta 2017 alkaen Eläkeuudistus ei vaikuta maksussa oleviin eläkkeisiin. Uudistus ei vaikuta 2017 mennessä kertyneeseen eläkekarttumaan. Eläkekarttumat

Lisätiedot

Omat eläketietosi - Kevan info 2013

Omat eläketietosi - Kevan info 2013 Omat eläketietosi - Kevan info 2013 2013 1 Ohjelma 18.00 Tilaisuuden avaus Julkisen alan työeläkeote Omat eläketietosi -palvelu Eläkeikä Vanhuuseläke, varhennettu vanhuuseläke ja osaaikaeläke Eläkkeen

Lisätiedot

Eläkejärjestelmän rakenne. 3. Pilari

Eläkejärjestelmän rakenne. 3. Pilari Eläkejärjestelmän rakenne Yksilölliset eläkevakuuutukset 3. Pilari Lisäeläketurva (työnantajan järjestämä) 2. Pilari Lakisääteinen työeläke Kansaneläke 1. Pilari ETK/ET 08.02 Saavutetun toimeentulon tason

Lisätiedot

Työntekijän vakuutukset

Työntekijän vakuutukset Työntekijän vakuutukset Työntekijän eläketurva Suomessa on kaksi eläkejärjestelmää, jotka täydentävät toisiaan: työeläkelaki ja kansaneläkelaki. Työeläkkeet ansaitaan omalla palkkatyöllä ja yrittämisellä

Lisätiedot

Työeläkeuudistus 2017. Työmarkkinakeskusjärjestöjen sopimus 26.9.2014

Työeläkeuudistus 2017. Työmarkkinakeskusjärjestöjen sopimus 26.9.2014 Työeläkeuudistus 2017 Työmarkkinakeskusjärjestöjen sopimus 26.9.2014 Perustelut uudistukselle Eläkkeellesiirtymisikä nousee 62,4 vuoteen v. 2025 mennessä Elinikä pitenee koko ajan. Jos työurat eivät pitene,

Lisätiedot

AKTIIVINEN IKÄÄNTYMINEN. Jaakko Kiander & Yrjö Norilo & Jouni Vatanen 9.2.2012

AKTIIVINEN IKÄÄNTYMINEN. Jaakko Kiander & Yrjö Norilo & Jouni Vatanen 9.2.2012 AKTIIVINEN IKÄÄNTYMINEN Jaakko Kiander & Yrjö Norilo & Jouni Vatanen 9.2.2012 KESKEISET TULOKSET Henkilöt jäivät eläkkeelle ensisijaisesti, koska tunsivat tehneensä osuutensa työelämässä. Eläkkeelle jääneet

Lisätiedot

HELSINGIN KAUPUNKI OHJE 1 (5) HENKILÖSTÖKESKUS Henkilöstöpolitiikka Leena Mattheiszen 14.2.2013

HELSINGIN KAUPUNKI OHJE 1 (5) HENKILÖSTÖKESKUS Henkilöstöpolitiikka Leena Mattheiszen 14.2.2013 HELSINGIN KAUPUNKI OHJE 1 (5) Jakelussa mainituille ELÄKKEELLE SIIRTYMINEN JA ELÄKKEELLÄ OLEVAN PALKKAAMINEN 1 Vanhuuseläkkeelle siirtyminen Tämä ohje korvaa henkilöstökeskuksen 7.1.2010 antaman ohjeen

Lisätiedot

Työstä työeläkettä! DIA 1. Suomalainen sosiaalivakuutus. Opettajan tietopaketti. Sosiaalivakuutus

Työstä työeläkettä! DIA 1. Suomalainen sosiaalivakuutus. Opettajan tietopaketti. Sosiaalivakuutus Työstä työeläkettä! Opettajan tietopaketti DIA 1. Suomalainen sosiaalivakuutus Suomalainen sosiaaliturva muodostuu sosiaalivakuutuksesta, yleisistä terveys- ja sosiaalipalveluista sekä sosiaalihuollosta.

Lisätiedot

PÄÄASIALLINEN SISÄLTÖ

PÄÄASIALLINEN SISÄLTÖ PUHEMIESNEUVOSTON EHDOTUS 1/2010 vp Puhemiesneuvoston ehdotus laiksi eduskunnan virkamiehistä annetun lain 10 ja 71 :n, eduskunnan työjärjestyksen 73 :n ja eduskunnan kanslian ohjesäännön muuttamisesta

Lisätiedot

Työurien pidentäminen ja työssä jatkamisen haasteet

Työurien pidentäminen ja työssä jatkamisen haasteet Työurien pidentäminen ja työssä jatkamisen haasteet Pauli Forma Pohjois-Suomen työmarkkinaseminaari Pohjoisen Forum 23.-24.1.2014 Tutkimus- ja kehittämisjohtaja Keva Työurien pidentäminen Keskustelua työurien

Lisätiedot

Eläkeuudistus 2017. 19.5.2016 Tehy PPSHP ja Tehy OuKa. Päivi Lilleberg paivi.lilleberg@keva.fi

Eläkeuudistus 2017. 19.5.2016 Tehy PPSHP ja Tehy OuKa. Päivi Lilleberg paivi.lilleberg@keva.fi Eläkeuudistus 2017 19.5.2016 Tehy PPSHP ja Tehy OuKa Päivi Lilleberg paivi.lilleberg@keva.fi Keva työeläkekentässä Sijoitusten arvo, mrd euroa 2015 Maksutulo, mrd euroa 2015 50 45 40 35 30 25 20 15 10

Lisätiedot

Uusi työ on täällä. Tulevaisuuden tekijät uusi työelämä. Kirsi Piha

Uusi työ on täällä. Tulevaisuuden tekijät uusi työelämä. Kirsi Piha Uusi työ on täällä Tulevaisuuden tekijät uusi työelämä Kirsi Piha Dialogin missiona on parempi työelämä Dialogi mahdollistaa vuoropuhelun työnantajien ja nykyisten ja tulevien työntekijöiden välillä luo

Lisätiedot

Työeläketurva. VR-Yhtymä Oy 4.11.2010. Marjukka Matikainen Eläkepalvelut

Työeläketurva. VR-Yhtymä Oy 4.11.2010. Marjukka Matikainen Eläkepalvelut Työeläketurva VR-Yhtymä Oy 4.11.2010 Marjukka Matikainen Eläkepalvelut Työeläke muodostuu monesta palasta Eläketurva 2 Eläkkeen pohjana työansio Eläke kertyy vuosiansiosta ikää vastaavalla karttumisprosentilla

Lisätiedot

Etätyökysely henkilöstöstölle 22.1.-2.2.2015

Etätyökysely henkilöstöstölle 22.1.-2.2.2015 Etätyökysely henkilöstöstölle 22.1.-2.2.2015 Olen kokenut etätyön hyväksi työskentelytavaksi Saan etätyöpäivän aikana pääosin tehtyä suunnittelemani työt Ohjeistus etätyön tekemiseen on ollut riittävää

Lisätiedot

Eläkeinfo. Varsinais-Suomen sairaanhoitopiiri 7.6.2016 Liisi Gråstén-Weckström www.keva.fi

Eläkeinfo. Varsinais-Suomen sairaanhoitopiiri 7.6.2016 Liisi Gråstén-Weckström www.keva.fi Eläkeinfo Varsinais-Suomen sairaanhoitopiiri 7.6.2016 Liisi Gråstén-Weckström www.keva.fi Kevan verkkopalvelut henkilöasiakkaille Omat eläketietosi palvelu tällä hetkellä: Kevan laskurit ovat auenneet

Lisätiedot

VaEL valtion eläketurva. Eläkkeelle joustavasti

VaEL valtion eläketurva. Eläkkeelle joustavasti 1 VaEL valtion eläketurva Eläkkeelle joustavasti Opetusministeriö 29.5.2007 Riina Koskela 2 Valtion eläketurva - VaEL Eläkeikä Eläkkeen laskenta Eläkevaihtoehtoja Vertailuja /3 Asiakaspalvelu 3 Puh. (09)

Lisätiedot

ETÄTYÖN EDISTÄMINEN. Agronomiliitto ry:n jäsenten kokemuksia etätyöstä. Mari Raininko

ETÄTYÖN EDISTÄMINEN. Agronomiliitto ry:n jäsenten kokemuksia etätyöstä. Mari Raininko ETÄTYÖN EDISTÄMINEN Agronomiliitto ry:n jäsenten kokemuksia etätyöstä Mari Raininko Tutkimuksen taustaa Etätyöstä ja sen hyödyistä puhuttu paljon, mutta hyödyntäminen ei ole toteutunut odotetulla tavalla

Lisätiedot

Miten jaksamme työelämässä?

Miten jaksamme työelämässä? Miten jaksamme työelämässä? työelämän haasteet Työhyvinvoinnin asiantuntija Tiina Holappa Sisältö: Työelämän haasteet Työelämän tämän hetkiset trendit Tilastoja suomalaisten eläköitymisestä Työurat pidemmiksi

Lisätiedot

Tuottavuuden ja työhyvinvoinnin kohtalonyhteys 10.2.2011

Tuottavuuden ja työhyvinvoinnin kohtalonyhteys 10.2.2011 Tuottavuuden ja työhyvinvoinnin kohtalonyhteys 10.2.2011 17.2.2011 Hannele Waltari Mitä työhyvinvointi on? Työhyvinvointi tarkoittaa turvallista, terveellistä ja tuottavaa työtä, jota ammattitaitoiset

Lisätiedot

Sopeutumisraha SOPEUTUMISRAHA 1 (5) 21.4.2015. Sopeutumisraha koskee vuonna 2011 ensimmäistä kertaa edustajantoimeen valittuja.

Sopeutumisraha SOPEUTUMISRAHA 1 (5) 21.4.2015. Sopeutumisraha koskee vuonna 2011 ensimmäistä kertaa edustajantoimeen valittuja. SOPEUTUMISRAHA 1 (5) Sopeutumisraha Sopeutumisraha koskee vuonna 2011 ensimmäistä kertaa edustajantoimeen valittuja. Jos kansanedustaja ei ole edustajantoimen päättyessä saavuttanut eläkeikää, hänellä

Lisätiedot

TYÖELÄKEUUDISTUS 2017

TYÖELÄKEUUDISTUS 2017 TYÖELÄKEUUDISTUS 2017 Lakimies Keijo karhumaa Julkisten ja hyvinvointialojen liitto JHL Julkisen sektorin eläkeuudistus Sopimus vuoden 2017 työeläkeuudistuksesta Eläkeiän korotus koskee julkisen sektorin

Lisätiedot

Työstä työeläkettä. Eläkeasiat pähkinänkuoressa 9 lk. Yläkoulu. Kuvitus: Anssi Keränen

Työstä työeläkettä. Eläkeasiat pähkinänkuoressa 9 lk. Yläkoulu. Kuvitus: Anssi Keränen Työstä työeläkettä Eläkeasiat pähkinänkuoressa 9 lk. Yläkoulu Kuvitus: Anssi Keränen Suomalainen sosiaalivakuutus Työeläke on keskeinen osa suomalaista sosiaaliturvaa. Työstäsi kasvaa työeläke! Työeläke

Lisätiedot

Mitä eläkeuudistuksesta seuraa? Työeläkepäivä 13.11.2014 Jukka Rantala

Mitä eläkeuudistuksesta seuraa? Työeläkepäivä 13.11.2014 Jukka Rantala Mitä eläkeuudistuksesta seuraa? Työeläkepäivä 13.11.2014 Jukka Rantala Eläkeratkaisu: 65-vuotiaana eläkkeelle pääsevä mies ei halua isänsä kohtaloa, joka kuoli puoli vuotta ennen odotettua eläkeratkaisua.

Lisätiedot

Eläkeuudistus 2017 Onko edustamasi yritys varautunut eläkeuudistuksen tuomiin muutoksiin?

Eläkeuudistus 2017 Onko edustamasi yritys varautunut eläkeuudistuksen tuomiin muutoksiin? Hallitusammattilaiset: Tietopankkiaamiainen Eläkeuudistus 2017 Onko edustamasi yritys varautunut eläkeuudistuksen tuomiin muutoksiin? Janne Sjöman ja Tarja Tyni 19.8.2015 Hallitusammattilaiset / 19.8.2015

Lisätiedot

SUKUPUOLI % Nainen 50 Mies 50

SUKUPUOLI % Nainen 50 Mies 50 SUKUPUOLI % Nainen 50 Mies 50 IKÄ % 18 24 9 25-34 35-44 26 45-54 30 55-60 13 Yli 60 7 ASEMA % Työntekijä 23 Alempi toimihenkilö 13 Ylempi toimihenkilö 31 Johtava asema 6 Opiskelija 9 Perhe-/opinto-/vuorotteluvapaalla

Lisätiedot

Varasto- ja kuljetusesimiesten työehtosopimus

Varasto- ja kuljetusesimiesten työehtosopimus Varasto- ja kuljetusesimiesten työehtosopimus 1.4.2012 30.4.2014 Varasto- ja kuljetusesimiesten työehtosopimus 1.4.2012 30.4.2014 1 VARASTO- JA KULJETUSESIMIESTEN TYÖEHTOSOPIMUS SISÄLLYS 1 Sopimuksen ulottuvuus...

Lisätiedot

HE 172/2013 vp. on selkiyttää valtion eläkerahastoa koskevaa sääntelyä ja valtion eläketurvan rahoitusta koskevaa valmistelua valtioneuvostossa.

HE 172/2013 vp. on selkiyttää valtion eläkerahastoa koskevaa sääntelyä ja valtion eläketurvan rahoitusta koskevaa valmistelua valtioneuvostossa. Hallituksen esitys eduskunnalle laeiksi valtion eläkelain ja valtion eläkerahastosta annetun lain 5 ja 6 :n muuttamisesta ESITYKSEN PÄÄASIALLINEN SISÄLTÖ PERUSTELUT Esityksessä ehdotetaan muutettavaksi

Lisätiedot

VARASTO- JA KULJETUS- ESIMIESTEN. työehtosopimus

VARASTO- JA KULJETUS- ESIMIESTEN. työehtosopimus VARASTO- JA KULJETUS- ESIMIESTEN työehtosopimus 1.4.2012-30.4.2014 Varasto- ja kuljetusesimiesten työehtosopimus 1.4.2012 30.4.2014 Palvelualojen ammattiliitto PAM ry ja Kaupan liitto Paino: Libris Oy,

Lisätiedot

Keskinäinen Eläkevakuutusyhtiö Etera

Keskinäinen Eläkevakuutusyhtiö Etera Keskinäinen Eläkevakuutusyhtiö Etera Yksityisen sosiaali- ja terveysalan ammattilaiset ry 17.5.2014 Infotilaisuus Malle Vänninen Yleistä eläkejärjestelmästä Lähde:Eläketurvakeskus Eläkkeen karttuminen

Lisätiedot

Kysymykset ja vastausvaihtoehdot

Kysymykset ja vastausvaihtoehdot KAARI-TYÖHYVINVOINTIKYSELY 1 (8) Kysymykset ja vastausvaihtoehdot JOHTAMINEN TYÖYKSIKÖSSÄ Tässä osiossa arvioit lähiesimiehesi työskentelyä. Myös esimiehet arvioivat omaa lähiesimiestään. en enkä Minun

Lisätiedot

SALON SEUDUN KOULUTUSKUNTAYHTYMÄN HENKILÖSTÖSUUNNITELMA 2013

SALON SEUDUN KOULUTUSKUNTAYHTYMÄN HENKILÖSTÖSUUNNITELMA 2013 SALON SEUDUN KOULUTUSKUNTAYHTYMÄN HENKILÖSTÖSUUNNITELMA 2013 Valmistelija: Henkilöstöpäällikkö Hyväksyjä: Kuntayhtymän johtaja Hall 20.11.2012 Valt 28.11.2012 Voimaantulo 1.1.2013 1 1. Strategiset tavoitteet

Lisätiedot

Työelämän pelisäännöt

Työelämän pelisäännöt Työelämän pelisäännöt 1. Työsopimus Kun työntekijä ottaa työntekijän töihin, hän tekee työntekijän kanssa ensin työsopimuksen. Työsopimus kannattaa tehdä kirjallisesti, vaikka suullinen työsopimus on yhtä

Lisätiedot

Uuden kunnan henkilöstöpolitiikan ja henkilöstöjohtamisen periaatteet yhdistymissopimuksessa ja poliittisessa sopimuksessa

Uuden kunnan henkilöstöpolitiikan ja henkilöstöjohtamisen periaatteet yhdistymissopimuksessa ja poliittisessa sopimuksessa Uuden kunnan henkilöstöpolitiikan ja henkilöstöjohtamisen periaatteet yhdistymissopimuksessa ja poliittisessa sopimuksessa UK-henkilöstöryhmä, 10.6.2010 Henkilöstöjohtamisella tarkoitetaan tässä sitä johtamisen

Lisätiedot

Julkisten alojen eläkelain voimaanpanolaki

Julkisten alojen eläkelain voimaanpanolaki Julkisten alojen eläkelain voimaanpanolaki Eduskunnan päätöksen mukaisesti säädetään: 1 Voimaantulo Julkisten alojen eläkelaki ( / ) tulee voimaan 1 päivänä tammikuuta 2017. Lakia sovelletaan eläkkeisiin,

Lisätiedot

TARKENTAVA VIRKAEHTOSOPIMUS VES 299451 PL 01 PR 101-113 (liite 2)

TARKENTAVA VIRKAEHTOSOPIMUS VES 299451 PL 01 PR 101-113 (liite 2) TARKENTAVA VIRKAEHTOSOPIMUS VES 299451 PL 01 PR 101-113 (liite 2) OPETUSMINISTERIÖ KULTTUURIHALLINTO Hallinnonalakohtainen tarkentava virkaehtosopimus, joka tehtiin 14. päivänä lokakuuta 2008 opetusministeriön

Lisätiedot

Määräaikaiset työsuhteet. - hyviä käytäntöjä esimiehille ja luottamusmiehille

Määräaikaiset työsuhteet. - hyviä käytäntöjä esimiehille ja luottamusmiehille Määräaikaiset työsuhteet - hyviä käytäntöjä esimiehille ja luottamusmiehille 1 2 Määräaikaiset työsuhteet - hyviä käytäntöjä esimiehille ja luottamusmiehille Uuden yliopistolain (558/2009) voimaantulon

Lisätiedot

JYTYN KENEEN SINÄ LUOTAT- KAMPANJAKYSELY syksy 2013

JYTYN KENEEN SINÄ LUOTAT- KAMPANJAKYSELY syksy 2013 JYTYN KENEEN SINÄ LUOTAT- KAMPANJAKYSELY syksy 2013 KENEEN SINÄ LUOTAT- KAMPANJAKYSELY Lähetettiin syyskuussa kaikille Jytyn jäsenille, joiden sähköpostiosoitteet olivat jäsenrekisterissä. Vastauksia yhteensä

Lisätiedot

Reilun Pelin työkalupakki: Työkäytäntöjen kehittäminen

Reilun Pelin työkalupakki: Työkäytäntöjen kehittäminen Reilun Pelin työkalupakki: Työkäytäntöjen kehittäminen Tavoite Oppia menetelmä, jonka avulla työyhteisöt voivat yhdessä kehittää työkäytäntöjään. Milloin työkäytäntöjä kannattaa kehittää? Työkäytäntöjä

Lisätiedot

AJANKOHTAISTA TYÖOIKEUDESTA HR- AMMATTILAISILLE. Uudista ja Uudistu -messut 2009 HUOMISEN JOHTAMINEN Asianajaja Anu Kaisko

AJANKOHTAISTA TYÖOIKEUDESTA HR- AMMATTILAISILLE. Uudista ja Uudistu -messut 2009 HUOMISEN JOHTAMINEN Asianajaja Anu Kaisko AJANKOHTAISTA TYÖOIKEUDESTA HR- AMMATTILAISILLE Uudista ja Uudistu -messut 2009 HUOMISEN JOHTAMINEN Asianajaja Anu Kaisko KKO 2007:69 Työntekijän takaisin ottaminen Työnantaja ja työntekijä olivat tehneet

Lisätiedot

Työehtosopimus PALVELULAITOSTEN TYÖNANTAJAYHDISTYS RY TERVEYS- JA SOSIAALIALAN NEUVOTTELUJÄRJESTÖ TSN RY

Työehtosopimus PALVELULAITOSTEN TYÖNANTAJAYHDISTYS RY TERVEYS- JA SOSIAALIALAN NEUVOTTELUJÄRJESTÖ TSN RY Työehtosopimus 2012 2013 PALVELULAITOSTEN TYÖNANTAJAYHDISTYS RY TERVEYS- JA SOSIAALIALAN NEUVOTTELUJÄRJESTÖ TSN RY 2 PALVELULAITOSTEN TYÖNANTAJAYHDISTYS RY:N JA TERVEYS- JA SOSIAALIALAN NEUVOTTELUJÄRJESTÖ

Lisätiedot

Hyvän työpaikan kriteerit

Hyvän työpaikan kriteerit Hyvän työpaikan kriteerit Vetovoimaa ja työhyvinvointia terveydenhuoltoon! Hyvän työpaikan kriteerit 2 Hyvä lukija, esitteessä olevat Hyvän työpaikan kriteerit terveydenhuollon organisaatioille on laadittu

Lisätiedot

Tervetuloa infotilaisuuteen vuoden 2017 eläkeuudistuksesta

Tervetuloa infotilaisuuteen vuoden 2017 eläkeuudistuksesta Tervetuloa infotilaisuuteen vuoden 2017 eläkeuudistuksesta Eläkeuudistuksen tavoitteet pidentää työuria ja myöhentää eläkkeelle siirtymistä työskentely tavoite-eläkeikään asti kannattaa turvata riittävät

Lisätiedot

Eläkeasiat muutostilanteessa. jorma.rautakoski@keva.fi

Eläkeasiat muutostilanteessa. jorma.rautakoski@keva.fi Eläkeasiat muutostilanteessa jorma.rautakoski@keva.fi Henkilöstön siirtyminen Muutoksella ei ole vaikutusta siirtyvän henkilöstön eläketurvaan, jos toimintoa hoitavat henkilöt siirretään kunnasta välittömästi

Lisätiedot

Valtiokonttorin Kaiku-työhyvinvointipalvelut & Valtion henkilöstöpalvelut tukenanne organisaatioiden muutostilanteissa

Valtiokonttorin Kaiku-työhyvinvointipalvelut & Valtion henkilöstöpalvelut tukenanne organisaatioiden muutostilanteissa Valtiokonttorin Kaiku-työhyvinvointipalvelut & Valtion henkilöstöpalvelut tukenanne organisaatioiden muutostilanteissa TORI-henkilöstöfoorumi 19.12.2012 Liisa Virolainen, Kaiku-työhyvivointipalvelut Riitta

Lisätiedot

VARASTO- JA KULJETUS- ESIMIESTEN. työehtosopimus

VARASTO- JA KULJETUS- ESIMIESTEN. työehtosopimus VARASTO- JA KULJETUS- ESIMIESTEN työehtosopimus 1.5.2014 31.1.2017 Varasto- ja kuljetusesimiesten työehtosopimus 1.5.2014 31.1.2017 Varasto- ja kuljetusesimiesten työehtosopimus 1.5.2014 31.1.2017 1 VARASTO-

Lisätiedot

Muutosturvainfo PIONR

Muutosturvainfo PIONR Muutosturvainfo PIONR 08.05.2012 Jaakko Routavaara Muutosturva-asiantuntija jaakko.routavaara@te-toimisto.fi puh. 050 396 1723 1 FINGERPORI Positiivinen ajattelu Muutosturvan piiriin kuuluvalla työnhakijalla

Lisätiedot

Työeläkeuudistus 2017 ja sen vaikutus

Työeläkeuudistus 2017 ja sen vaikutus Työeläkeuudistus 2017 ja sen vaikutus Mikko Kautto, johtaja Sosiaaliturvan uudistukset 2020-luvun sosiaalipolitiikan kokonaiskuvaa hahmottelemassa seminaari, 3.2.2015 @Mikko_Kautto eläketutka.fi Tutkimuskirjallisuus

Lisätiedot

Helsingin kaupungin toimistovirkailijat 0 JHL ry 240. Helsingin kaupungin toimistovirkailijat JHL ry 240. Toimintasuunnitelma 2011

Helsingin kaupungin toimistovirkailijat 0 JHL ry 240. Helsingin kaupungin toimistovirkailijat JHL ry 240. Toimintasuunnitelma 2011 Helsingin kaupungin toimistovirkailijat 0 Helsingin kaupungin toimistovirkailijat Toimintasuunnitelma 2011 Carita Bardakci 24.11.2010 Helsingin kaupungin toimistovirkailijat 1 TOIMINTASUUNNITELMA VUODELLE

Lisätiedot

Nuori työntekijänä. Ohjeita työnantajalle

Nuori työntekijänä. Ohjeita työnantajalle Nuori työntekijänä Ohjeita työnantajalle Kuka on nuori työntekijä? Laki nuorista työntekijöistä (998/1993) koskee alle 18-vuotiasta työntekijää. Lain nojalla on annettu asetus nuorten työntekijäin suojelusta

Lisätiedot

SUBSTANTIIVIT 1/6. juttu. joukkue. vaali. kaupunki. syy. alku. kokous. asukas. tapaus. kysymys. lapsi. kauppa. pankki. miljoona. keskiviikko.

SUBSTANTIIVIT 1/6. juttu. joukkue. vaali. kaupunki. syy. alku. kokous. asukas. tapaus. kysymys. lapsi. kauppa. pankki. miljoona. keskiviikko. SUBSTANTIIVIT 1/6 juttu joukkue vaali kaupunki syy alku kokous asukas tapaus kysymys lapsi kauppa pankki miljoona keskiviikko käsi loppu pelaaja voitto pääministeri päivä tutkimus äiti kirja SUBSTANTIIVIT

Lisätiedot

TYÖURAN PIDENTÄMISEN KEINOPAKKI

TYÖURAN PIDENTÄMISEN KEINOPAKKI TYÖURAN PIDENTÄMISEN KEINOPAKKI Työeläkepäivä 09 17.11.2009 Johtaja Jukka Ahtela, EK Makropohdintaa Katse taloustaantuman yli mistä kasvun lähteet? Talouskasvu = työ x tuottavuus Tuottavuus: teknologia,

Lisätiedot

Nuoret Lakimiehet ry Työhyvinvointikysely 2014

Nuoret Lakimiehet ry Työhyvinvointikysely 2014 Lue analyysi kyselyn tuloksista: www.nuoretlakimiehet.fi/0///nula-selvitti-tyooloja-sisalto-ennen-kompensaatiota-ja-glooriaa/ Taustatiedot Sukupuoli 0 8 6 6 Mies Nainen Kaikki (KA:.6, Hajonta:0.9) (Vastauksia:7)

Lisätiedot

Valtion. ylimmän johdon valintaperusteet

Valtion. ylimmän johdon valintaperusteet Valtion ylimmän johdon valintaperusteet pähkinänkuoressa Valtionhallinnon johtajapolitiikkaa koskevan valtioneuvoston periaatepäätöksen mukaisesti valtiovarainministeriö on täsmentänyt yhdessä ministeriöiden

Lisätiedot

Läsnätyön juridiikka

Läsnätyön juridiikka Läsnätyön juridiikka Etätyö vai Läsnätyö Työnteon uudet mallit / Hetky Akva Asianajaja, Counsel/Employment, Henna Kinnunen Asianajotoimisto Castrén & Snellman Oy 1 Sisältö Läsnätyön juridinen luonne Läsnätyöhön

Lisätiedot

VIRKA- JA TYÖEHTOSOPIMUS RYHMÄHENKIVAKUUTUSTA VASTAAVASTA EDUSTA

VIRKA- JA TYÖEHTOSOPIMUS RYHMÄHENKIVAKUUTUSTA VASTAAVASTA EDUSTA VIRKA- JA TYÖEHTOSOPIMUS RYHMÄHENKIVAKUUTUSTA VASTAAVASTA EDUSTA 1 Edun sisältö 2 Edunjättäjä Valtion palveluksessa olleen henkilön kuoltua maksetaan ryhmähenkivakuutusta vastaavaa etua tämän sopimuksen

Lisätiedot

MUUTOSTURVA 5.4.2012 1

MUUTOSTURVA 5.4.2012 1 MUUTOSTURVA 5.4.2012 1 Tavoite Nopeampi työllistyminen ja muutoksen aikaisen turvan lisääminen tuotannollisissa ja taloudellisissa irtisanomistilanteissa ja pidempiaikaisissa lomautustilanteissa (vähintään

Lisätiedot

Vähittäiskaupan esimiesten työehtosopimus

Vähittäiskaupan esimiesten työehtosopimus Vähittäiskaupan esimiesten työehtosopimus 1.5.2014 31.1.2017 Vähittäiskaupan esimiesten työehtosopimus 1.5.2014 31.1.2017 1 VÄHITTÄISKAUPAN ESIMIESTEN TYÖEHTOSOPIMUS SISÄLLYS 1 Sopimuksen ulottuvuus...

Lisätiedot

Viestinnän merkitys henkilöstön hyvinvoinnille Sari Niemi Helsingin yliopisto Koulutus- ja kehittämiskeskus Palmenia

Viestinnän merkitys henkilöstön hyvinvoinnille Sari Niemi Helsingin yliopisto Koulutus- ja kehittämiskeskus Palmenia Viestinnän merkitys henkilöstön hyvinvoinnille Sari Niemi Helsingin yliopisto Koulutus- ja kehittämiskeskus Palmenia Mistä on parhaat työpaikat tehty? Luottamus Avoin viestintä eli läpinäkyvyys Välittäminen

Lisätiedot

VIRKAMIESLAUTAKUNNAN PÄÄTÖS

VIRKAMIESLAUTAKUNNAN PÄÄTÖS VIRKAMIESLAUTAKUNTA ASIA 90/2010 VIRKAMIESLAUTAKUNNAN PÄÄTÖS Päätös nro 81/2011 2.12.2011 Asia Korvausvaatimus Korvausvaatimuksen tekijä A, tutkimusapulainen Virasto Yliopisto Korvausvaatimus Perustelut

Lisätiedot

Työhyvinvointikysely - Työhyvinvointi_Perusturva_lautakunta

Työhyvinvointikysely - Työhyvinvointi_Perusturva_lautakunta Työhyvinvointikysely - Työhyvinvointi_Perusturva_lautakunta 1. Sukupuoli 0% 25% 50% 75% 100% mies 6,8% nainen 93,2% 2. Työ- ja virkasuhteesi muoto? 0% 10% 20% 30% 40% 50% 60% 70% 80% 90% vakituinen 86,41%

Lisätiedot

50+ TYÖELÄMÄSSÄ Kokemus Esiin 50+ -Seminaari

50+ TYÖELÄMÄSSÄ Kokemus Esiin 50+ -Seminaari 50+ TYÖELÄMÄSSÄ Kokemus Esiin 50+ -Seminaari 22.4.2015 Vantaa Kirsi Rasinaho koulutus- ja työvoimapoliittinen asiantuntija SAK ry 22.4.2015 SAK 1 IKÄÄNTYNEIDEN JAKSAMINEN SAK:LAISILLA TYÖPAIKOILLA 22.4.2015

Lisätiedot

Kevan eläketietoisku 2014

Kevan eläketietoisku 2014 Kevan eläketietoisku 2014 Ohjelma Tilaisuuden avaus Omat eläketietosi palvelu Eläkeikä Vanhuuseläke, varhennettu vanhuuseläke ja osa-aikaeläke Eläkkeen määrään vaikuttavat seikat Eläkkeen hakeminen Työkyky

Lisätiedot

Ty T öurasopimus 2012 22.3.2012

Ty T öurasopimus 2012 22.3.2012 Työurasopimus 2012 22.3.2012 Tö Työurasopimus miksi? i? Työmarkkinajärjestöt sitoutuivat vuonna 2009 ja uudestaan hallitusohjelmassa pidentämään työuria Tämä sopimus osaltaan lunastaa tätä lupausta Sopimus

Lisätiedot

Eläkekysymysten asiantuntijaryhmä 2012-2013. Info 31.10.2013 Jukka Pekkarinen

Eläkekysymysten asiantuntijaryhmä 2012-2013. Info 31.10.2013 Jukka Pekkarinen Eläkekysymysten asiantuntijaryhmä 2012-2013 Info 31.10.2013 Jukka Pekkarinen Työn taustaa Toimeksiannon pohjana vuoden 2012 työurasopimus Vuoden 2005 uudistuksen arviointi Sopeutuminen elinajanodotteen

Lisätiedot

ESITYKSEN PÄÄASIALLINEN SISÄLTÖ

ESITYKSEN PÄÄASIALLINEN SISÄLTÖ Hallituksen esitys Eduskunnalle laiksi Koulutusrahastosta annetun lain muuttamisesta Esityksessä ehdotetaan muutettavaksi Koulutusrahastosta annettua lakia. Ammattitutkintostipendin myöntämisen edellytyksiä

Lisätiedot

Kyselytutkimus työajan käytöstä

Kyselytutkimus työajan käytöstä Kyselytutkimus työajan käytöstä Omien asioiden hoitaminen ja Internetin käyttö työajalla Markkina- ja mielipidetutkimusyritys Q-Tutkimus toteutti kesäkuussa 2013 (3.6. 17.6.2013) kyselytutkimuksen, joka

Lisätiedot

15 VUOTTA ELÄKKEELLÄ. Tuoreen tutkimuksen tulokset Sini Kivihuhta 6.2.2015

15 VUOTTA ELÄKKEELLÄ. Tuoreen tutkimuksen tulokset Sini Kivihuhta 6.2.2015 15 VUOTTA ELÄKKEELLÄ Tuoreen tutkimuksen tulokset Sini Kivihuhta 6.2.215 1 VAI 2 VUOTTA? 2 KYSELY 8-VUOTIAILLE VASTAUKSIA 5 Teetimme 5 puhelinhaastattelua vuonna 1935 syntyneille suomalaisille eläkeläisille

Lisätiedot

POHJOLA-NORDEN Eläkkeet ja eläkerahat Pohjoismaissa 24.11.2010 Helsinki Ay-liikkeen näkemys Puheenjohtaja Ann Selin Palvelualojen ammattiliitto PAM ry

POHJOLA-NORDEN Eläkkeet ja eläkerahat Pohjoismaissa 24.11.2010 Helsinki Ay-liikkeen näkemys Puheenjohtaja Ann Selin Palvelualojen ammattiliitto PAM ry POHJOLA-NORDEN Eläkkeet ja eläkerahat Pohjoismaissa 24.11.2010 Helsinki Ay-liikkeen näkemys Puheenjohtaja Ann Selin Palvelualojen ammattiliitto PAM ry 23.11.2010 1 Työuria täytyy pidentää Tarvitaan enemmän

Lisätiedot

Työkyvyn tukeminen ehkäisee työkyvyttömyyttä. Työkyvyn tukeminen

Työkyvyn tukeminen ehkäisee työkyvyttömyyttä. Työkyvyn tukeminen ehkäisee työkyvyttömyyttä Työkyvyttömyyden hinta Suomessa Työkyvyttömyys maksaa yhteiskunnalle vuodessa Työkyvyttömyyseläkkeelle siirtyy vuodessa Työkyvyttömyyseläkettä saa lähes 4 171*milj. 18 800 henkilöä

Lisätiedot

Vuokratyöntekijätutkimus 2014

Vuokratyöntekijätutkimus 2014 Vuokratyöntekijätutkimus 2014 Reilusti kohti tulevaisuuden työelämää seminaari 7.10.2014 Vastaajia 5552 Pekka Harjunkoski Tutkimuksen tausta Kuudes valtakunnallinen vuokratyöntekijätutkimus Tiedonkeruu

Lisätiedot

Helsingin kaupunki Pöytäkirja 12/2015 1 (5) Sosiaali- ja terveyslautakunta Sotep/16 16.06.2015

Helsingin kaupunki Pöytäkirja 12/2015 1 (5) Sosiaali- ja terveyslautakunta Sotep/16 16.06.2015 Helsingin kaupunki Pöytäkirja 12/2015 1 (5) 225 Oikaisuvaatimus autopaikkavuokrien korvaamista koskevasta viranhaltijapäätöksestä HEL 2015-000537 T 03 01 00 Päätös päätti hylätä Vallilan terveysaseman

Lisätiedot

TYÖELÄKEUUDISTUS 2017

TYÖELÄKEUUDISTUS 2017 TYÖELÄKEUUDISTUS 2017 MIKSI UUDISTUS? Suomalaiset elävät keskimäärin entistä pidempään ja elinajan ennustetaan kasvavan edelleen. Työmarkkinajärjestöt ovat sitoutuneet neuvottelemaan ratkaisun, joka nostaa

Lisätiedot

TYÖELÄKEUUDISTUS 2017

TYÖELÄKEUUDISTUS 2017 TYÖELÄKEUUDISTUS 2017 MIKSI UUDISTUS? Suomalaiset elävät keskimäärin entistä pidempään ja elinajan ennustetaan kasvavan edelleen. Työmarkkinajärjestöt ovat sitoutuneet neuvottelemaan ratkaisun, joka nostaa

Lisätiedot

VALTIOVARAINMINISTERIÖ MÄÄRÄYS 4.6.2012 Henkilöstö- ja hallintopolitiikkaosasto OHJE VM/1007/00.00.00/2012 Valtion työmarkkinalaitos

VALTIOVARAINMINISTERIÖ MÄÄRÄYS 4.6.2012 Henkilöstö- ja hallintopolitiikkaosasto OHJE VM/1007/00.00.00/2012 Valtion työmarkkinalaitos VALTIOVARAINMINISTERIÖ MÄÄRÄYS 4.6.2012 Henkilöstö- ja hallintopolitiikkaosasto OHJE VM/1007/00.00.00/2012 Valtion työmarkkinalaitos Sisältöalue Virkasopimus Virkavapaus Karenssiaika Säännökset joihin

Lisätiedot

Työnantajan omavastuu työttömyysturvassa

Työnantajan omavastuu työttömyysturvassa Johan Åström 30.1.2009 1 (5) Työnantajan omavastuu työttömyysturvassa Työttömyyseläke lakkautetaan eläkelajina vuoden 1949 jälkeen syntyneiltä. Työttömyyseläke korvataan pidentämällä työttömyyspäivärahan

Lisätiedot

Hyvinvointia työstä. 23.11.2012 Eija Lehto, Työhyvinvointipalvelut. Työterveyslaitos www.ttl.fi

Hyvinvointia työstä. 23.11.2012 Eija Lehto, Työhyvinvointipalvelut. Työterveyslaitos www.ttl.fi Hyvinvointia työstä Eija Lehto, erityisasiantuntija IKÄTIETOISELLA JOHTAMISELLA KOHTI TYÖHYVINVOINTIA 23.11.2012 Eija Lehto, Työhyvinvointipalvelut Työhyvinvointi työntekijän omakohtainen kokemus, joka

Lisätiedot

TYÖELÄKEUUDISTUS 2017. Kaakkois-Suomen aluetoimisto

TYÖELÄKEUUDISTUS 2017. Kaakkois-Suomen aluetoimisto TYÖELÄKEUUDISTUS 2017 Kaakkois-Suomen aluetoimisto Neuvottelutulos Eläkeuudistuksen sisältöä neuvotelleet työmarkkinoiden keskusjärjestöt EK, KT, SAK ja STTK ovat päässeet sopuun työeläketurvaan tehtävistä

Lisätiedot

Henkilöstön edustaja -barometrin keskeisiä havaintoja. Erkki Auvinen, STTK

Henkilöstön edustaja -barometrin keskeisiä havaintoja. Erkki Auvinen, STTK Henkilöstön edustaja -barometrin keskeisiä havaintoja, STTK 7.5.2015 Vastaajat Henkilöstön edustaja -barometriin vastasi 1 941 STTK:laista luottamusmiestä ja työsuojeluvaltuutettua Puolet kyselyyn vastanneista

Lisätiedot

Forssan kaupungin ja kaupungin henkilöstöjärjestöjen välinen HENKILÖSTÖSOPIMUS 2011 2012

Forssan kaupungin ja kaupungin henkilöstöjärjestöjen välinen HENKILÖSTÖSOPIMUS 2011 2012 Forssan kaupungin ja kaupungin henkilöstöjärjestöjen välinen HENKILÖSTÖSOPIMUS 2011 2012 Yhteistoimintaryhmä 29.11.2010 Kaupunginhallitus 29.11.2010 Kaupunginvaltuusto 13.12.2010 Sisällysluettelo 1. Edellisen

Lisätiedot

Julkisen ja yksityisen sektorin kumppanuus innovatiivisten palveluiden mahdollistajana

Julkisen ja yksityisen sektorin kumppanuus innovatiivisten palveluiden mahdollistajana Julkisen ja yksityisen sektorin kumppanuus innovatiivisten palveluiden mahdollistajana Helsingin Yrittäjien seminaari 1.3.2011 Kumppanuus Yritysmyönteistä yhteistyötä mikko.martikainen@tem.fi Mikko Martikainen

Lisätiedot

VIRKAMIESLAUTAKUNNAN PÄÄTÖS

VIRKAMIESLAUTAKUNNAN PÄÄTÖS VIRKAMIESLAUTAKUNTA ASIA 22/2007 VIRKAMIESLAUTAKUNNAN PÄÄTÖS Päätös nro 50/2007 28.9.2007 Asia Virkasuhteen irtisanominen ja virantoimituksesta pidättäminen Virasto kihlakunnan poliisilaitos Päätös, johon

Lisätiedot

EUROOPAN PARLAMENTTI

EUROOPAN PARLAMENTTI 26.8.2003 FI Euroopan unionin virallinen lehti C 201 A/1 III (Tiedotteita) EUROOPAN PARLAMENTTI PALVELUKSEEN OTTAMISTA KOSKEVA ILMOITUS NRO PE/77/S SISÄISISTÄ TOIMISTA VASTAAVIEN VALIOKUNTIEN PÄÄOSASTON

Lisätiedot

Suhtautuminen työssä jaksamiseen ja palkansaajajärjestöjen toimintaan eläkeasioissa

Suhtautuminen työssä jaksamiseen ja palkansaajajärjestöjen toimintaan eläkeasioissa Suhtautuminen työssä jaksamiseen ja palkansaajajärjestöjen toimintaan eläkeasioissa TNS Gallup Oy on selvittänyt SAK:n, STTK:n ja Akavan toimeksiannosta kansalaisten arvioita työssä jaksamisesta sekä suhtautumista

Lisätiedot

www.lenitatoivakka.fi Vahva vaikuttaja. LENITA KANSANEDUSTAJA TOIVAKKA

www.lenitatoivakka.fi Vahva vaikuttaja. LENITA KANSANEDUSTAJA TOIVAKKA www.lenitatoivakka.fi Vahva vaikuttaja. KANSANEDUSTAJA LENITA TOIVAKKA www.lenitatoivakka.fi Teen enkä meinaa! Jo ensimmäisellä kansanedustajakaudella olen kovalla työllä ja asioihin perehtymällä saavuttanut

Lisätiedot

Talous ja oikeus. - Talouden murros - Hallinnon murros - Virkamiehen murros. 30.1.2015 Martti Hetemäki

Talous ja oikeus. - Talouden murros - Hallinnon murros - Virkamiehen murros. 30.1.2015 Martti Hetemäki Talous ja oikeus - Talouden murros - Hallinnon murros - Virkamiehen murros 30.1.2015 Martti Hetemäki Suomen BKT:n kuukausikuvaaja Lähde: Tilastokeskus 16.12.2014 BKT:n ennen finanssikriisiä oletettu trendi

Lisätiedot

Vähentääkö eläkeuudistus työkyvyttömyyttä? Jukka Kivekäs 4.12.2014

Vähentääkö eläkeuudistus työkyvyttömyyttä? Jukka Kivekäs 4.12.2014 Vähentääkö eläkeuudistus työkyvyttömyyttä? Jukka Kivekäs 4.12.2014 Sidonnaisuudet Vakuutuslääketieteen dosentti, kuntoutuksen ja vakuutuslääketieteen erityispätevyys Päätoimi Keskinäinen työeläkevakuutusyhtiö

Lisätiedot

Päätöksenteko ja yhteistyö työeläkejärjestelmää kehitettäessä

Päätöksenteko ja yhteistyö työeläkejärjestelmää kehitettäessä Päätöksenteko ja yhteistyö työeläkejärjestelmää kehitettäessä Työeläkepäivä 20.10.2010 Outi Antila Väite 1: Väitteitä työeläkeasioiden päätöksenteosta Suuret yksityiset jyräävät sekä pienet että keskisuuret

Lisätiedot

Reilun Pelin työkalupakki: Kiireen vähentäminen

Reilun Pelin työkalupakki: Kiireen vähentäminen Reilun Pelin työkalupakki: Kiireen vähentäminen Tavoitteet Tämän toimintamallin avulla opit määrittelemään kiireen. Työyhteisösi oppii tunnistamaan toistuvan, kuormittavan kiireen sekä etsimään sen syitä

Lisätiedot

3. Arvot luovat perustan

3. Arvot luovat perustan 3. Arvot luovat perustan Filosofia, uskonto, psykologia Integraatio: opintojen ohjaus Tässä jaksossa n Omat arvot, yrityksen arvot n Visio vie tulevaisuuteen Osio 3/1 Filosofia Uskonto 3. Arvot luovat

Lisätiedot

CityWorkLife joustava ja monipaikkainen työ suurkaupunkialueilla

CityWorkLife joustava ja monipaikkainen työ suurkaupunkialueilla CityWorkLife joustava ja monipaikkainen työ suurkaupunkialueilla http://smallbiztrends.com/2011/09/workshifting-changingway-we-work.html Kiinko Tulevaisuuden kaupunki - työ - asuminen - liikkuvuus 6.2.2014

Lisätiedot

Lähipalvelut seminaari 6.9.2013

Lähipalvelut seminaari 6.9.2013 Lähipalvelut seminaari 6.9.2013 mikko.martikainen@tem.fi laura.janis@tem.fi Mikko Martikainen 1 Mihin TEM ajatus perustuu? Yksityisen ja julkisen sektorin kumppanuus Toimittajayhteistyö missä toimittajilla/palveluiden

Lisätiedot