H&M HENRICSON

Koko: px
Aloita esitys sivulta:

Download "H&M HENRICSON 3.2.2015"

Transkriptio

1 (Käännös) H&M HENRICSON PARAISTEN KAUPUNKI PERUSOPETUKSEN KOULUVERKKO

2 I YLEINEN OSA 4 1 TAUSTAA JA ODOTETTU LISÄARVO TOIMEKSIANTO AIKAISEMPIEN SELVITYSTEN HUOMIOON OTTAMINEN HAASTEET JA ODOTETTU LISÄARVO 5 2 TALOUDELLISET JA HENKILÖSTÖPOLIITTISET EDELLYTYKSET TOIMINTAKULUJEN KASVU JA RAHOITUKSEN HEIKENTYMINEN TEHOKKAAMMIN TOIMIVA ORGANISAATIO ON SAMALLA HOUKUTTELEVAMPI TYÖNANTAJA ETÄOPETUSTA OPETUKSEN TÄYDENTÄJÄNÄ HENKILÖRISKIT JA ERIKOISTUMISMAHDOLLISUUDET KIINTEISTÖJEN JA INFRASTRUKTUURIN KASVAVA KORJAUSVELKA SISÄILMAONGELMAT MERKITSEVÄT AKUUTTIEN TOIMENPITEIDEN RISKIÄ SUHTEELLISEN ALHAINEN TILATEHOKKUUS KUNNALLA ON ERITYINEN VASTUU RAKENNUSTENSA ENERGIATEHOKKUUDESTA YHTEENVETO TALOUDELLISISTA JA HENKILÖSTÖPOLIITTISISTA EDELLYTYKSISTÄ 11 3 KOULUJEN LISÄÄNTYNEET TURVALLISUUSVAATIMUKSET 12 4 MAANTIETEELLISET, KIELELLISET, SOSIAALISET JA PEDAGOGISET EDELLYTYKSET KAKSI OHJAAVAA TEKIJÄÄ: AJALLISESTI PITKÄT ETÄISYYDET JA KAKSIKIELISYYS VAIKUTUKSET PAIKALLISYHTEISÖÖN UUSIEN OPETUSSUUNNITELMAN PERUSTEIDEN MUKAISET PEDAGOGISET EDELLYTYKSET OPPILASHUOLTOON LIITTYVÄT EDELLYTYKSET 18 5 VAIHTOEHDOT JA SUOSITUKSET RUOTSINKIELISEN KOULUVERKON OSALTA KOKONAISUUTENA MALMS SKOLA KIRJALA SKOLA KYRKBACKENS SKOLA SKÄRGÅRDSHAVETS SKOLA TRÄSK SKOLA INIÖ SKOLA SARLINSKA SKOLAN 24 6 VAIHTOEHDOT JA SUOSITUKSET SUOMENKIELISEN KOULUVERKON OSALTA KOKONAISUUTENA KOIVUHAAN KOULU NILSBYN KOULU SIMONKYLÄN KOULU ULKOSAARISTON KOULU UTÖN KOULU PARAISTENSEUDUN KOULU 26 2

3 II SYVENTÄVÄ OSA 27 7 VAIHTOEHDOT JA SUOSITUKSET SKRÄBBÖLEN, SUNNANBERGIN JA VÅNON KOULUJEN OSALTA VÅNO SKOLA SUNNANBERGS SKOLA SKRÄBBÖLE SKOLA SUOSITUKSET 29 8 LÄHTEET KIRJALLISET LÄHTEET HENKILÖKOHTAISET HAASTATTELUT 31 9 YHTEYSTIEDOT 32 3

4 I YLEINEN OSA 1 TAUSTAA JA ODOTETTU LISÄARVO 1.1 Toimeksianto Paraisten kaupunki päätti marraskuussa 2014 teettää ulkoisen selvityksen perusopetuksen kouluverkosta. Toimeksianto muodostuu kahdesta osasta: Paraisten kaupungin ruotsin- ja suomenkielisen koulutuksen perusopetuksen kouluverkkoa koskevasta yleisestä osasta sekä Sunnanbergin, Skräbbölen ja Vånon kouluja koskevasta syventävästä osasta. Selvityksen tekijäksi valikoitui kilpailutuksen jälkeen H&M Henricson, jossa oikeustieteen kandidaatti Marcus Henricson toimii vastaavana selvittäjänä. 1.2 Aikaisempien selvitysten huomioon ottaminen Heinäkuussa 2014 Paraisten kaupunki sai valmiiksi sisäisen selvityksen, joka koski yhtäältä ruotsinkielisen koulutoimen vuosiluokkien 7 9 opetuksen ja toisaalta terveydenhuollon järjestämistä Nauvossa ja Korppoossa. Elokuussa 2014 valmistui vastaavantyyppinen sisäinen selvitys, jossa kartoitettiin eri vaihtoehtoja Skräbbölen, Sunnanbergin ja Vånon koulujen vuosiluokkien 1 6 opetuksen nykyiselle järjestämistavalle. Paraisten kaupungin kouluverkon ajankohtaisimmat muutostarpeet koskevat edelleen edellä mainittuja kahta kokonaisuutta ja niiden vaihtoehtoisia ratkaisutapoja. Muilta osin tarpeet ja mahdollisuudet muutosten tekemiseen lyhyellä aikavälillä ovat pienemmät, koska kaupungin prioriteettina on oppilaiden mahdollisuus asua viikot kotonaan, mikä saaristoympäristössä, jossa etäisyydet ajassa mitattuina ovat pitkät, merkitsee sitä, että on tarpeen ylläpitää riittävän tiheää kouluverkkoa kaupunki on kaksikielinen ja sen on tarjottava perusopetusta sekä ruotsin että suomen kielellä tarpeiden mukaan historiallisista syistä suomenkielistä kouluverkkoa ei ole tarvetta rationalisoida samassa laajuudessa kuin ruotsinkielistä. Tämä selvitys pohjautuu suurelta osin vuonna 2014 toteutettujen sisäisten selvitysten aikana kerättyihin asiatietoihin. Työn kuluessa kaikki asiatiedot, laskelmat ja vertailut on tarkastettu huolellisesti ja eri vaihtoehdot on analysoitu. Lisäksi selvityksessä on otettu huomioon Paraisten kaupungin sisäisen kiinteistökysymyksiä pohtineen työryhmän kesäkuussa 2014 laatima raportti. Siinä 4

5 esitetyt huomiot kiinteistöjen kunnosta, tilatehokkuudesta, yleisestä kustannustehokkuudesta sekä sisäisten vuokrien kehittämistarpeista on otettu huomioon tässä selvityksessä. Rakennuskustannukset eivät ole nousseet merkittävästi kesän 2014 jälkeen. Euroalueen inflaatio on pitkään ollut nollan tienoilla, ja deflaation riski on ilmeinen. Tästä syystä aikaisempien laskelmien pohjana olleisiin rakennus- ja muihin kustannuksiin ei ole ollut syytä tehdä indeksitarkistusta. Kustannusarviot on käyty läpi huolellisesti ja niitä on tarvittaessa tarkistettu. NL- Rakennuslaskenta Oy on tehnyt uudet laskelmat Sunnanbergin ja Vånon koulujen jälleenhankinta-arvosta tammikuussa Haasteet ja odotettu lisäarvo Keskeinen haaste Paraisten kaupungille useimpien Suomen kuntien tapaan on päätöksenteon selkeyden ja tehokkuuden lisääminen. Kaupunginvaltuuston, kaupunginhallituksen ja muiden luottamuselinten päätökset tehdään usein liian yksityiskohtaisella tasolla. Yksityiskohtien runsaus vaikeuttaa päättäjien kykyä luoda asiatietoon perustuvaa kuvaa kokonaisuudesta ja siitä, miten eri osat vaikuttavat toisiinsa. Samaan aikaan päätöksenteko hidastuu ja päätöksenteossa on vaikea sopeutua muuttuneisiin olosuhteisiin. Sama ongelma nousi selvästi esiin kaupungin kiinteistökysymyksiä pohtineen työryhmän raportissa kesäkuussa 2014 kaupungin kiinteistöjen hallinnoinnin, rakentamishankkeita koskevien valmisteluiden ja päätösten, kiinteistöjen myynnin ja muiden kiinteistöihin liittyvien kysymysten osalta. Sama ongelma nousee esiin myös käsiteltäessä muita kaupungin toiminnan suuria kokonaisuuksia, kuten kouluverkon kehittämistä. Haasteellisuus ilmenee siinä, että kouluverkosta aikaisemmin tehdyt sisäiset selvitykset ovat olleet liian yksityiskohtaisia, jotta niitä olisi voitu käyttää kaupunginvaltuustossa päätöksenteon pohjana. Tämän selvityksen tavoitteena on siksi luoda edellytykset kaupunginvaltuustolle ja muille luottamuselimille asiatietoon pohjautuvien päätösten tekemiseen kaupungin kouluverkosta kokonaisuutena toiminnan järjestämisestä tulevaisuudessa niissä kolmessa koulussa, joita käsitellään erikseen syventävässä osassa. Vastuulliset viranhaltijat voivat tehtyjen päätösten pohjalta valmistella konkreettisia päätösehdotuksia, esimerkiksi talousarvion ja taloussuunnitelman käsittelyn yhteydessä panna toimivaltaisten toimielinten tekemät päätökset täytäntöön. 5

6 Tältä raportilta odotetaan ensisijaisesti sellaista lisäarvoa, että siinä tarkastellaan kriittisesti kaupungin kouluverkkoa ja aikaisemmin tehtyjä selvityksiä ulkopuolisen asiantuntijan näkökulmasta tarkastellaan taloudellisia edellytyksiä ja vaatimuksia toiminnan rationaalistamisesta ja verovarojen tehokkaasta käytöstä kokonaisuutena tarkastellaan keskeisiä kysymyksiä voimassa olevien lakien, määräysten, viranomaisohjeiden ja muiden normien valossa määritellään selkeästi kriteerit, jotka tulevaisuuden kouluverkon tulee täyttää, ja keskitetään keskustelu tällaisiin ratkaisuihin otetaan huomioon kansallisen tason tärkeät lähteet, joita on tullut edellisen selvityksen tekemisen jälkeen, kuten o Opetushallituksen joulukuussa 2014 vahvistamat uudet opetussuunnitelman perusteet o Opetus- ja kulttuuriministeriön alaisen työryhmän tammikuussa 2015 opetusministerille luovuttamat koulurakennusten turvallisuutta koskevat suositukset. Selvitystyön kuluessa on käyty kriittisesti läpi suuri määrä yksityiskohtaista asiatietoa, jota on tarvittaessa tarkistettu ja päivitetty. Raportissa käytetyt asiatietolähteet on ilmoitettu lähdeluettelossa. Edellä mainituista syistä tässä raportissa on pyritty välttämään liian yksityiskohtaista käsittelyä. Yksityiskohtaisemmista tiedoista kiinnostuneet voivat pyytää lisätietoja kaupungin vastuullisilta viranhaltijoilta. 2 TALOUDELLISET JA HENKILÖSTÖPOLIITTISET EDELLYTYKSET Tässä luvussa kuvaillaan ensin perusopetuksen resursseihin vaikuttavat talouden kehityssuunnat. Tämän jälkeen tehdään selkoa tärkeimmistä taloudellisista ja henkilöstöpoliittisista tekijöistä, jotka vaikuttavat toiminnan laatuun ja resurssien tehokkuuteen. Näiden tekijöiden konkreettiset vaikutukset eri vaihtoehtoihin kuvataan luvuissa 5, 6 ja Toimintakulujen kasvu ja rahoituksen heikentyminen Kuten useimpien Suomen kuntien myös Paraisten kaupungin talous on ahtaalla. Vuoden 2008 talouskriisin jälkeen Suomen kuntien taloudellinen todellisuus on muuttunut perinpohjaisesti. Verojen ja valtionosuuksien muodostama rahoitus on kasvanut huomattavasti hitaammin kuin toiminnan kulut. Tämä koskee myös Paraisten kaupunkia. Paraisten kaupungin rahoitus tulee todennäköisesti heikentymään huomattavasti tulevien vuosien aikana. Heikentyminen johtuu ensi kädessä seuraavista tekijöistä: kokonaisverokertymän heikentyminen valtionosuusjärjestelmän muutokset kuntien yhteisövero-osuuden pienentyminen. 6

7 Verotulojen kasvun odotetaan olevan vähäistä tulevina vuosina. Tämän kehityssuunnan odotetaan jäävän pysyväksi väestön ikääntymisen ja huoltosuhteen heikentymisen seurauksena. Realistinen skenaario on myös se, että tuloverokertymä alkaa pienentyä. Pelkästään valtionosuusuudistuksen negatiivinen vaikutus Paraisten kaupungille on noin 3 miljoonaa euroa vuodessa. Kaupungin toimintatuotot, jotka muodostuvat pääasiassa kaupungin palveluista perittävistä maksutuloista, ovat vähentyneet 2010-luvulla. Tulojen ei myöskään odoteta lisääntyvän merkittävästi vuoteen 2020 mennessä. Sen sijaan kaupungin toimintakulut ovat kasvaneet 15 %:lla vuodesta 2010 lähtien, ja kasvun odotetaan jatkuvan lähivuosina. Tällaista kehitystä ei voida pitää kestävänä. Kiristyvä käyttötalous merkitsee sitä, että vuosikate, jolla investoinnit rahoitetaan ja jonka on tuloslaskelmassa katettava poistot ja rahoituserät, jotta kaupungin tuloksesta muodostuisi positiivinen tulee todennäköisesti heikentymään huomattavasti lähivuosina. Kaupungin arvion mukaan jo vuonna 2015 vuosikate ei tule riittämään poistojen ja rahoituserien kattamiseen, kun talousarvio on budjetoitu euroa alijäämäiseksi. 2.2 Tehokkaammin toimiva organisaatio on samalla houkuttelevampi työnantaja Kouluverkolla on välitön vaikutus toiminnan onnistuneisiin johtamis-, järjestämis- ja kehittämismahdollisuuksiin henkilöstöresurssien ja muiden resurssien tehokkaisiin käyttömahdollisuuksiin houkuttelevan työympäristön tarjoamismahdollisuuksiin. Kaikki tekijät kulkevat käsi kädessä: henkilöstöresursseja voidaan hyödyntää tehokkaammin suuremmassa koulussa tai useammassa koulussa maantieteellisesti keskitetyllä alueella hajanaisempaan rakenteeseen verrattuna. Laajempi työympäristö tarjoaa myös huomattavasti paremmat mahdollisuudet ammatilliseen ja henkilökohtaiseen kehittymiseen ja työn vaihtelevuuteen. Opettajien opetusvelvollisuutta ja lisätunteja koskeva järjestelmä merkitsee sitä, että henkilöstöresursseja voidaan käyttää tehokkaammin suuremmissa yksiköissä, kun eri luokkien tunnit voidaan tarvittaessa jakaa, niin että kaikki opettajat saavat optimaalisen määrän opetustunteja. Lisäksi opettajille voidaan tarjota heidän toivomansa määrä lisätunteja. Useamman koulun yhteinen henkilöstö, kuten terveydenhuoltohenkilöstö, kuraattorit ja psykologit, voi työskennellä suuremmissa kouluissa ja/tai tiiviimmässä kouluverkossa tehokkaammin, sillä toimipisteiden välisiin matkoihin kuluu vähemmän aikaa. Pikkukoulussa tosin voi olla hyvinkin viihtyisä työympäristö. Silti Paraisten kaupungin nykyinen kouluverkko, jossa osa kouluista on hyvin pieniä ja etäisyydet pitkiä, merkitsee 7

8 sitä, että kunta kokonaisuutena ei ole niin houkutteleva työympäristö opettajille, koulunkäyntiavustajille, oppilashuoltohenkilöstölle ja muille perusopetuksen henkilöstöryhmille. Esimerkiksi kolmen opettajan muodostamassa pienessä opettajakunnassa opettajilla on vähäiset mahdollisuudet erikoistua tiettyihin aineisiin. Usein pienessä opettajakunnassa on käytännössä myös niin, että samat opettajat opettavat samaa vuosiluokkaa useamman lukuvuoden peräkkäin. Mahdollisuudet ammatilliseen ja henkilökohtaiseen kehittymiseen ovat myös rajalliset. Pienemmissä kouluissa on myös vaikea saavuttaa opettajien opetusvelvollisuuden optimaalista hyödyntämistä. Tämä voi johtaa siihen, että lukujärjestykseen laitetaan tunteja, joihin ei muuten olisi panostettu. 2.3 Etäopetusta opetuksen täydentäjänä Osa pikkukouluihin ja ajallisesti pitkiin etäisyyksiin liittyvistä haasteista voidaan jossain määrin ratkaista järjestämällä etäopetusta videoneuvottelulaitteiston avulla. Etäopetus on kuitenkin aina lähiopetusta huonompi vaihtoehto sekä pedagogiselta, sosiaaliselta että oppilashuollon kannalta. Tästä syystä etäopetusta tulee käyttää pelkästään opetusta täydentämässä esimerkiksi yhtenä päivänä viikossa. Etäopetuksessa oppilaan luona on aina oltava aikuinen. Aikuisen läsnäolo on välttämätön sekä pedagogisista syistä että järjestyksen ja turvallisuuden takia. Lisäksi etäopetus edellyttää jatkuvaa pedagogista it-tukea, jotta opetuksen laatu pystytään takaamaan. Paraisten kaupungin perusopetuksessa etäopetusta hyödynnetään jo nyt jossain määrin lähiopetusta täydentämässä. Suositus: Paraisten kaupungin kouluverkon kehittämisessä tulee ottaa huomioon etäopetuksen hyödyntäminen edelleen opetuksen täydentäjänä yksittäistapauksissa ja samalla ottaa huomioon etäopetuksen rajoitukset sekä valvonnan ja pedagogisen ittuen tarve. 2.4 Henkilöriskit ja erikoistumismahdollisuudet Pienessä koulussa henkilöriskit ovat huomattavasti suuremmat kuin koulussa, jossa opettajakunta on suurempi. Opettajan työ on hyvin itsenäistä. Perusopetuksen toimintakulttuurin mukaista ei ole, että koulun rehtori tai johtaja johtaisi muiden opettajien työn sisältöä. Opettajakunta muodostuu itseään ohjaavien asiantuntijoiden yhteisöstä. Pienessä opettajakunnassa on siksi aivan ratkaisevaa, että kaikilla opettajilla on suurin piirtein sama näkemys työstä ja samat tavoitteet ja että opettajat tulevat keskenään hyvin toimeen. 8

9 Suuremmassa opettajakunnassa kokonaisuus ei ole niin riippuvainen yksittäisistä yksilöistä, mistä johtuen henkilöriskit eivät ole yhtä suuret. Opettajat voivat itse valita, keiden kanssa he ovat ensisijaisesti yhteistyössä ja kanssakäymisissä. Suuremmassa koulussa opettajilla on myös mahdollisuus erikoistua joihinkin aineisiin. Tarvittaessa on myös mahdollisuudet vaihteluun lukuvuodesta toiseen. Kun useampi opettaja opettaa samaa vuosiluokkaa ja/tai samaa oppiainetta, mahdollisuudet konsultointiin ja ammatilliseen kehittymiseen ovat aivan toisenlaiset kuin pienessä koulussa. 2.5 Kiinteistöjen ja infrastruktuurin kasvava korjausvelka Merkittävä tulevaisuuden kustannuserä, joka ei käy suoraan ilmi taseesta, on kaupungin omaisuutta rasittava korjausvelka. Huomattava kiinteistömassa, laaja vesi- ja viemäriverkko, riittämättömät korjaukset ja suhteellisen pienet poistot ovat johtaneet useamman vuosikymmenen mittaan merkittävään korjausvelkaan. Tämä koskee sekä kiinteistöjä että infrastruktuuria. Rakennusmassan suureen korjausvelkaan liittyvät ongelmat tulevat erityisen selvästi näkyville joissakin koulukiinteistöissä. Merkittävä osa koulurakennuksista on vanhoja eikä niitä ole koskaan peruskorjattu. Myös useiden vuotta vanhojen rakennusten korjausvelka on huomattava. Edellä mainitut tekijät voivat joissakin tapauksissa olla syynä siihen, että olemassa olevien rakennusten korjausrakentamisen ja/tai laajentamisen neliökustannukset voivat olla yhtä korkeat tai jopa korkeammat kuin uudisrakentamisen kustannukset. Voi olla vaikeaa saada kiinteistön yhteen lasketut käyttökustannukset ja ympäristökuormitus hyväksyttävälle tasolle perusrakenteiden pysyessä samoina. Mahdollisuudet vanhojen rakennusten puutteiden korjaamiseen ja tästä aiheutuvat kustannukset vaihtelevat rakennuksesta toiseen. Pääsääntönä voidaan todeta, että mitä vanhempi rakennus ja mitä pidempi aika rakennuksen peruskorjauksesta, sitä korkeammat neliökustannukset saatettaessa rakennus siihen kuntoon, että se täyttää opetustiloille nykyään asetetut vaatimukset. Paraisten kaupungin kaltaisessa laajalle ulottuvassa saaristokunnassa kunnan vesi- ja viemäriverkon ylläpitäminen on suhteellisen kallista. Tästä syystä vesi- ja viemäriverkon laajentaminen, korjaaminen ja ylläpitäminen tekevät huomattavan loven investointitalousarvioon. Vesi- ja viemäriverkkoon liittyy myös merkittävä korjausvelka kiinteistömassan lailla. Tämä vähentää edelleen mahdollisuuksia uudisrakennushankkeisiin esimerkiksi perusopetuksessa. 2.6 Sisäilmaongelmat merkitsevät akuuttien toimenpiteiden riskiä Opetustilojen sisäilman laatuvaatimukset ovat tiukat. Joissakin tapauksissa 2000-luvulla on tuomittu johtavia viranhaltijoita rangaistukseen ja vahingonkorvaukseen, jos he ovat 9

10 tienneet tai heidän olisi pitänyt tietää sisäilman laatuongelmista, mutta eivät ole ryhtyneet välittömiin toimenpiteisiin tai esittäneet sellaisiin ryhtymistä. Tästä syystä kunnat ovat katsoneet olevansa pakotettuja ottamaan välittömästi pois käytöstä sellaiset opetustilat, joiden sisäilma ei täytä vaatimuksia. Usein tämä hoidetaan niin, että opetus siirretään parakkeihin tai muihin vuokratiloihin sillä välin kun pysyvää tilaratkaisua suunnitellaan ja toteutetaan. Tämä merkitsee toisaalta tilapäisistä tiloista aiheutuvaa budjetoimatonta lisäkulua, ja toisaalta on löydettävä lyhyellä varoitusajalla rahoitus ennakoimatonta hanketta varten nykyisten tilojen korjaamiseksi tai uusien toimintatilojen rakentamiseksi. Kunnan kaltaisessa talousarvion ohjaamassa organisaatiossa uusi ja ennakoimaton kustannuserä on usein vaikeasti käsiteltävissä. Ongelmat koskevat erityisesti vanhoja, harvarakenteisia hirsirakennuksia sekä betonirakenteisia rakennuksia, joissa on perustavanlaatuisia rakennevikoja. Harvarakenteisessa hirsirakennuksessa mikrobit tulevat sisään suoraan rakenteiden läpi. Osittain virheellisesti rakennetussa betonirakennuksessa kosteus ja mikrobit voivat nousta rakenteisiin suoraan maasta ja levitä sisäilmaan tai imeytyä rakennukseen esimerkiksi perustusten ja alapohjan kautta. Sekä vanhoissa hirsirakennuksissa että virheellisesti rakennetuissa betonirakennuksissa voi olla hyvin haasteellista saavuttaa sisäilman osalta sellainen laatu, joka täyttää opetustiloille nykyään asetetut vaatimukset. Usein sisäilmaongelmia yritetään ratkaista sekä tulo- että poistoilman tehokkaalla koneellisella ilmanvaihdolla. Akuutti ongelma voidaan ratkaista tällä tavoin, mutta se ei ole pitkän aikavälin ratkaisu taloudelliselta eikä myöskään ekologiselta kannalta. Harvojen rakenteiden ja tehokkaan ilmanvaihdon yhdistelmä merkitsee korkeaa energiankulutusta, kalliita käyttökustannuksia ja runsaita päästöjä etenkin kun näitä rakennuksia usein lämmitetään öljyllä eikä lämpöä oteta talteen. 2.7 Suhteellisen alhainen tilatehokkuus Paraisten kaupungin koulujen tilatehokkuutta tutkittiin edellisen kerran vuonna 2013 (Trellum). Selvitys on edelleen relevantti, sillä opetustiloissa tai oppilasmäärissä ei ole tapahtunut suuria muutoksia sen jälkeen. Selvityksen mukaan Paraisten kouluissa on yhtä oppilasta kohden 15 m2, kun keskiarvo viitteenä tavanomaisesti käytetyn teknisen sektorin vertailuaineiston (Tekpa Vertti) kunnissa on noin 12 m2 yhtä oppilasta kohden. Tilatehokkuus on Paraisilla täten noin 25 % heikompi kuin vertailukunnissa. Tilatehokkuus on luonnollisesti matalampi pikkukouluissa suurempiin kouluihin verrattuna. Ulkosaariston pikkukoulut, Utön ja Iniön koulut, pistävät silmään erityisen matalan tilatehokkuutensa takia. Tämä selittyy sillä, että kyseiset koulut sijaitsevat 10

11 vanhoissa rakennuksissa, joiden pohjaratkaisut ovat tehottomat ja jotka on suunniteltu huomattavasti suuremmalle oppilasmäärälle kuin niissä tätä nykyä on. Käytännössä tällaisten rakennusten tilatehokkuutta on vaikea parantaa. Vaikka vain osaa tiloista käytetään koulun tarpeisiin, jäljellä oleviin tiloihin on vaikea löytää muuta toimintaa, kuten esimerkiksi ulkopuolisia vuokralaisia, jotta saataisiin kulut katettua. 2.8 Kunnalla on erityinen vastuu rakennustensa energiatehokkuudesta Riippumatta siitä, järjestetäänkö opetus uusissa, nykyaikaisissa tiloissa vai vanhoissa, harvarakenteisissa hirsitaloissa sisäilman lämpötilaa ja laatua koskevat kuitenkin samat vaatimukset. Useimmissa vanhoissa koulurakennuksissa on öljylämmitys. Harvasta rakenteesta johtuva energiahävikki on tuntuva. Useissa tapauksissa taloon on asennettu tulo- ja poistoilman koneellinen ilmanvaihto sisäilman laadun parantamisen nimissä. Tämä lisää energiankulutusta edelleen. Kunnan rakennuksissa, etenkin koulurakennuksissa, on tärkeä pyrkiä saavuttamaan hyvä energiatehokkuus ainakin kolmesta syystä: Energiakustannukset ovat käyttökustannusten erä, jota voidaan alentaa huomattavasti ottamalla käyttöön uutta teknologiaa. Energiakustannusten pienenemisen myötä pienenee myös sisäisiin vuokriin kohdistuva paine, mikä lisää varsinaisen opetustoiminnan määrärahoja. Kuntalain 1 :n 3 momentin mukaan kunta pyrkii edistämään kestävää kehitystä alueellaan. Kunnalla on täten erityinen vastuu kiinteistöjensä energiatehokkuuden ja ilmastoystävällisten ratkaisujen edistämisestä. Vastikään vahvistettujen perusopetuksen opetussuunnitelman perusteiden mukaan perusopetuksessa "etsitään ja toteutetaan [ ] elämäntapaamme korjaavia ratkaisuja. Perusopetus avaa näköalaa sukupolvien yli ulottuvaan globaaliin vastuuseen." Siksi on tärkeää, että koulu omalla toiminnallaan antaa hyvän esikuvan ja ottaa käyttöön ympäristökuormitusta vähentävää teknologiaa. 2.9 Yhteenveto taloudellisista ja henkilöstöpoliittisista edellytyksistä Kaupungin käyttötalous on tiukoilla. Taloudellinen liikkumavara tulee todennäköisesti edelleen pienentymään tulevien vuosien aikana. Yhtäältä tämä merkitsee sitä, että investointeihin on käytettävissä hyvin rajalliset resurssit. Toisaalta tulee priorisoida ratkaisuja, jotka pitkällä tähtäimellä antavat mahdollisuuden kaupungin toimintakulujen kasvun pysäyttämiseen. Tästä syystä on tärkeää pyrkiä parantamaan tilatehokkuutta. Kaupungin kiinteistömassalla ja vesi- ja viemäriverkolla on merkittävä korjausvelka. Osassa kiinteistöistä on hyvin haasteellista saavuttaa sisäilman osalta pysyvästi sellainen laatu, joka täyttää opetustiloille asetetut vaatimukset. Toiminnan tehokkuutta parantavilla ratkaisuilla on usein myös myönteisiä vaikutuksia henkilöstöpolitiikkaan. Työympäristö, joka tarjoaa opettajille ja muulle henkilöstölle mahdollisuudet tehokkaaseen työskentelyyn, on samalla houkutteleva ympäristö. 11

12 Luomalla toimivat ja tehokkaat rakenteet kaupungin perusopetukseen voidaan vähentää käyttökustannuksia oppilasta kohden ja samalla lisätä kaupungin houkuttelevuutta työnantajana. Suositus: Taloudellisesta ja henkilöstöpoliittisesta näkökulmasta Paraisten kaupungin kouluverkossa tulee asettaa etusijalle ratkaisut, joiden avulla on mahdollista taata riittävän suuret opettajakunnat, jotta voidaan tarjota houkutteleva työympäristö ja vähentää henkilöriskejä taata riittävän suuret koulut, jotta henkilöstöresurssit voidaan hyödyntää tehokkaasti parantaa tilatehokkuutta parantaa energiatehokkuutta laskea käyttökustannuksia oppilasta kohden vähentää vanhojen rakennusten korjausvelkaa pienentää sisäilman laatuongelmiin ja niistä aiheutuviin kalliisiin ja usein akuutteihin toimenpiteisiin liittyviä riskejä. 3 KOULUJEN LISÄÄNTYNEET TURVALLISUUSVAATIMUKSET Tammikuussa 2015 opetus- ja kulttuuriministeriön asettama työryhmä luovutti mietintönsä, jossa tarkennetaan sisäasiainministeriön Jokelan ja Kauhajoen kouluampumistapausten johdosta asettaman oppilaitosten turvallisuustyöryhmän raportissa esitettyjä ehdotuksia. Työryhmä on käsitellyt paitsi oppilaitosrakennusten turvallisuutta kouluampumistapauksia ajatellen myös muun muassa rakennusten esteettömyyttä, suojautumista, poistumisturvallisuutta sekä muita turvallisuuden parantamistarpeita. Mietintö sisältää yhteensä 17 suositusta vastuutahoineen ja toteuttamisajankohtineen. Toteutuessaan suositukset tulisivat merkitsemään koulutilojen ja koulupihojen turvallisuutta koskevien vaatimusten huomattavaa tiukkenemista, eritoten perusopetuksen osalta. Mietinnössä todetaan, että monien vanhojen koulurakennusten turvallisuus ei täytä nykyisiä turvallisuusvaatimuksia ja että osa puutteista voi olla vaikeasti poistettavissa. Vanhoissa koulurakennuksissa on usein paljon puutteita varsinkin paloturvallisuudessa, esteettömyydessä ja akustisissa olosuhteissa. Konkreettisella tasolla ongelmat voivat liittyä esimerkiksi kapeisiin ja jyrkkiin portaisiin, kynnyksiin ja muihin tasoeroihin, puutteellisiin poistumisteihin erityisesti useampikerroksisissa rakennuksissa, kapeisiin käytäviin, liukkaisiin lattioihin ja raskaisiin tai jäykkiin oviin. Työryhmä toteaa, että hissien tai porrashissien asentaminen jälkikäteen vanhoihin rakennuksiin ei aina käytännössä ole toimiva ratkaisu. Ne ovat usein lukittuina ja avainta 12

13 säilytetään opettajainhuoneessa tai jonkun muun aikuisen luona, eivätkä toiminta- tai liikuntarajoitteiset oppilaat siksi pysty liikkumaan esteettömästi ja omaehtoisesti koulupäivän aikana. Hätätilanteessa lukitusta hissistä tai porrashissistä ei ole mitään hyötyä. Mietinnössä todetaan, että monet vanhat koulurakennukset on rakennettu hirrestä tai muusta luonnonmateriaalista, minkä takia niiden rakenne on erittäin helposti syttyvä. Vanhoja rakennuksia ei yleensä ole palo-osastoitu ja palo-ovet puuttuvat usein kokonaan. Joissakin vanhoissa koulurakennuksissa on kaksi kerrosta käsittäviä avotiloja, mikä saa tulen leviämään entistä nopeammin. Erityinen turvallisuusongelma vanhoissa koulurakennuksissa on se, että aineopetustilat eivät useinkaan täytä voimassa olevia turvallisuusvaatimuksia. Tämä koskee varsinkin teknisten töiden tiloja. Jos tilat laitteineen ja turvavarusteineen eivät ole vaatimusten mukaisia, tämä voi lisääntyneen vahinkoriskin lisäksi johtaa opettajien ja johtavien viranhaltijoiden rikosoikeudelliseen vastuuseen ja kunnan vahingonkorvausvastuuseen. Koulupihasta työryhmä toteaa, että sen on oltava turvallinen. Tämä on luonnollisesti tärkeää ajatellen oppilaiden turvallisuutta ja kunnan vastuuta oppilaista koulupäivän ja koulumatkan aikana. Lisäksi työryhmä huomauttaa, että kunta voi joutua kuluttajaturvallisuuslainsäädännön mukaiseen vastuuseen, jos muut kuin koulun oppilaat käyttävät koulupihaa tai muita kunnan kiinteistöjä kunnan suostumuksella tai kunnan tietäen. Kunnan tulee sen vuoksi huolehtia siitä, että koulupihaa leikki- ja liikuntapaikkoineen on turvallista käyttää, kun paikalla ei ole opettajaa tai muuta aikuista. Kunnan koulurakennusten, koulupihojen ja muiden kiinteistöjen turvallisuusvaatimuksia on arvioitava perustuslain 2 :n 3 momentin valossa: Kaikessa julkisessa toiminnassa on noudatettava tarkoin lakia. Perustuslain määräys merkitsee muun muassa sitä, että kunnan vastuullisilla viranhaltijoilla ja tietyissä tilanteissa myös luottamushenkilöillä on ankara vastuu huolehtia siitä, että kunnan toiminnan turvallisuutta koskevia lakeja ja muita säädöksiä noudatetaan. Jos käy ilmi, että vastuuhenkilö on ollut tietoinen tai että tämän olisi pitänyt olla tietoinen turvallisuuspuutteesta, mutta ei silti ole ryhtynyt toimenpiteisiin, seurauksena voi olla rikosoikeudellinen vastuu ja vahingonkorvausvelvollisuus. Logiikka on siis tältä osin sama kuin sisäilmaongelmien osalta. Vaatimus lain noudattamisesta tarkoin merkitsee käytännössä sitä, että kunnan tulee rakennuttajana noudattaa voimassa olevia määräyksiä, RT-normeja ja muita rakentamista koskevia normeja vieläkin tarkemmin kuin yksityisten rakennuttajien. 13

14 On syytä panna merkille, että koulurakennusten RT-normit ovat huomattavasti laajaalaisemmat ja vaativammat kuin useimpien muuntyyppisten rakennusten. Vaatimustaso on aivan toinen kuin esimerkiksi asuinrakennuksilla. Lisäksi tulevat Opetushallituksen muun muassa opetussuunnitelman perusteissa asettamat vaatimukset. Korkeat rakennustekniset vaatimukset merkitsevät myös sitä, että koulurakennuksen rakentamisen, remontoinnin tai laajentamisen neliöhinnat ovat suhteellisen korkeat, vaikka kunta suurena ja ammattimaisena rakentajana sinänsä pystyy toteuttamaan rakennushankkeensa tehokkaasti. Suositus: Turvallisuusnäkökulmasta Paraisten kaupungin kouluverkossa tulee priorisoida seuraavanlaisia ratkaisuja: Opetustilat yhdessä kerroksessa. Opetustilat täyttävät voimassa olevat opetustiloja koskevat vaatimukset muun muassa paloturvallisuuden osalta. Opetustilat täyttävät muut työryhmän mietinnössä esitetyt turvallisuusvaatimukset. Teknisten töiden tilat täyttävät voimassa olevat turvallisuusvaatimukset. Koulupihoilta ei ole vapaata pääsyä valvomattomalle rannalle. Koulupihoja leikki- ja liikuntapaikkoineen on turvallista käyttää myös kouluajan ulkopuolella, kun paikalla ei ole aikuista. 4 MAANTIETEELLISET, KIELELLISET, SOSIAALISET JA PEDAGOGISET EDELLYTYKSET 4.1 Kaksi ohjaavaa tekijää: ajallisesti pitkät etäisyydet ja kaksikielisyys Verrattaessa Paraisten kaupungin kouluverkkoa muiden samankokoisten kuntien kouluverkkoon esiin nousee heti kaksi ratkaisevaa erityispiirrettä: ajallisesti pitkät etäisyydet ja kaksikielisyys. Aikaisempina vuosikymmeninä useita saariston entisiä kyläkouluja on suljettu oppilasmäärän pienentymisen takia. Ajallisesti pitkät etäisyydet merkitsevät sitä, että mahdollisuudet tehdä kouluverkkoon lisää muutoksia ovat äärimmäisen rajalliset. Nykyinen kouluverkko mahdollistaa sen, että perusopetuksen oppilaat voivat asua kotona. Tämä on tärkeä koulutuspoliittinen ja perhepoliittinen priorisointi kaupungissa ja muodostaa lähtökohdan tällekin raportille. Mahdolliset vaihtoehdot suurten muutosten tekemiseksi kouluverkkoon ovat siten rajalliset. Parainen on kaksikielinen kaupunki, joka tarjoaa täydet palvelut sekä suomeksi että ruotsiksi. Opetustoimen lakisääteinen kielellinen autonomia on toteutettu yhteisen sivistyslautakunnan sekä sen ruotsinkielisen ja suomenkielisen jaoston muodossa. Useimmat opetusta ja sen järjestämistä koskevat asiat ratkaistaan jaostoissa. Lautakunta tekee päätökset yleisistä taloudellisista ja hallinnollisista asioista. 14

15 Kaupungissa ei siten käytännössä ole yhtä, vaan kaksi rinnakkaista kouluverkkoa. Ruotsinkieliset ja suomenkieliset koulut palvelevat eri kieliryhmiä. Niiden antamaa opetusta ja muuta toimintaa hallinnoivat kielellisesti autonomiset jaostot. Niitä tulee sen vuoksi myös tarkastella erillisinä kokonaisuuksina. Tämän selvityksen lähtökohtana on, että Paraisten kaupunki ylläpitää erillisiä kouluverkkoja ruotsin ja suomen kielellä. Lähtökohta on voimassa olevan lainsäädännön mukainen eikä sitä tällä hetkellä ole mitään syytä tarkistaa. Viime vuosina tehdyissä selvityksissä on esitetty erilaisia malleja kaksikielisistä kouluista (ks. esim. Sundman 2013). Alan lainsäädännön kehityksestä riippuen Paraisten kaupungin saattaa tulevaisuudessa olla syytä harkita jonkinlaista kaksikielisen koulun mallia jossakin osassa kouluverkkoaan. Se voi olla yksi mahdollisuus esimerkiksi silloin, jos ulkosaariston oppilasmäärä tulevaisuudessa pienenee entisestään. Suositus: Perusopetuksen pitkän aikavälin suunnittelussa Paraisten kaupungin tulee seurata tarkasti lainsäädännön kehitystä ja olla valmis tulevaisuudessa harkitsemaan kaksikielisiä yksiköitä, jos oppilasmäärä muuten jää liian pieneksi esimerkiksi ulkosaaristossa. 4.2 Vaikutukset paikallisyhteisöön Perusopetus on kunnan lakisääteinen tehtävä. Kuntalaista ja muusta lainsäädännöstä käy selvästi ilmi, millaisia vaatimuksia tällaiselle toiminnalle asetetaan. Kunnan kehittäessä palvelurakennettaan ensisijaisena tavoitteena on huolehtia siitä, että kunta voi tarjota asianomaisia palveluja tässä tapauksessa perusopetusta tavalla, jossa toiminta täyttää lainsäädännössä, opetussuunnitelman perusteissa ja muissa normeissa asetetut vaatimukset on kustannustehokasta siten, että verovaroja käytetään tehokkaasti, ja on ekologisesti ja sosiaalisesti kestävää. Kouluverkon kehittäminen pohjautuu siis ensisijaisesti juridisiin, taloudellisiin, laadullisiin ja ekologisiin vaatimuksiin. Kuitenkin myös eri ratkaisujen vaikutukset paikallisyhteisöön tulee ottaa huomioon. Näitä vaikutuksia on usein vaikea ennakoida ja mitata, koska ne ovat harvoin ilmaistavissa numeroin tai muutoin absoluuttisesti. Se, millaisia vaikutuksia jollakin tietyllä kouluverkkoa koskevalla ratkaisulla on paikallisyhteisöön, muuttuu ajan myötä ympäröivän yhteiskunnan muuttuessa. Aikaisemmin moni eli jokapäiväistä elämäänsä omassa kylässä tai muuten lähiympäristössä: omassa kylässä asuttiin, tehtiin työtä, hoidettiin asioita, seurusteltiin ja osallistuttiin erilaiseen toimintaan. 15

16 Tässä mielessä elämäntyyli on muuttunut dramaattisesti viime vuosikymmeninä. Tätä nykyä monet kulkevat pitkiä matkoja joka päivä sekä oman kuntansa sisällä että yli kuntarajojen. Siten myös käytännön tarve omassa kylässä tarjottavalle perusopetukselle on vähentynyt huomattavasti. Kyläkoulu voi sitä vastoin edelleen olla tärkeä osa paikallista infrastruktuuria ja paikallista palveluverkkoa kylässä tai jollakin toisella maantieteellisellä alueella. Tässä yhteydessä muilla tekijöillä kuin itse koulun toiminnalla voi olla suuri merkitys. Kyse voi olla mahdollisuudesta käyttää koulukiinteistöä erilaiseen toimintaan iltaisin ja viikonloppuisin, koulupihasta ja sen ympäristöstä paikkana leikille ja liikunnalle tai perinteistä ja paikallisesta identiteetistä, jotka liittyvät itse koulukiinteistöön. Suositus: Ajatellen vaikutuksia paikallisyhteisöön Paraisten kaupungin kouluverkkoa kehitettäessä tulee etsiä ratkaisuja, jotka mahdollistavat sen, että niillä kaupungin alueilla, joilla ei enää ole peruskoulua, on muita soveltuvia kokoontumistiloja ja yhteisiä paikkoja liikuntaan ja leikkiin. 4.3 Uusien opetussuunnitelman perusteiden mukaiset pedagogiset edellytykset Joulukuussa 2014 Opetushallitus vahvisti uudet perusopetuksen opetussuunnitelman perusteet. Näiden pohjalta laadittava paikallinen opetussuunnitelma otetaan käyttöön luokilla 1 6 lukuvuodesta alkaen. Luokilla 7 9 uusi opetussuunnitelma otetaan käyttöön vaiheittain vuosina Opetussuunnitelman perusteiden kappaleessa, joka koskee perusopetuksen arvoperustaa, sanotaan muun muassa seuraavaa: "Eri kulttuuri- ja kielitaustoista tulevat ihmiset kohtaavat toisensa perusopetuksessa ja tutustuvat monenlaisiin tapoihin, yhteisöllisiin käytäntöihin ja katsomuksiin. Asioita opitaan näkemään toisten elämäntilanteista ja olosuhteista käsin. Oppiminen yhdessä yli kieli-, kulttuuri-, uskonto- ja katsomusrajojen luo edellytyksiä aidolle vuorovaikutukselle ja yhteisöllisyydelle. Perusopetus antaa perustan ihmisoikeuksia kunnioittavaan maailmankansalaisuuteen ja rohkaisee toimimaan myönteisten muutosten puolesta. Oppimiskäsitystä, johon perusopetuksen on määrä perustua, kuvataan selkeästi opetussuunnitelman perusteissa. Siitä sanotaan muun muassa seuraavaa: "Oppiminen tapahtuu vuorovaikutuksessa toisten oppilaiden, opettajien ja muiden aikuisten sekä eri yhteisöjen ja oppimisympäristöjen kanssa. Se on yksin ja yhdessä tekemistä, ajattelemista, suunnittelua, tutkimista ja näiden prosessien monipuolista arvioimista. 16

17 Opetussuunnitelman perusteiden lähtökohta sekä koulun toiminnan arvoperustan että oppimiskäsityksen osalta on siis selkeä: peruskoulu on heterogeeninen oppimisympäristö, jossa taustaltaan erilaiset oppilaat voivat oppia toisiltaan. Tärkeänä osana peruskoulussa oppimista on oppia viestimään ja tuntemaan yhteisyyttä eri taustoista tulevien lasten kanssa. Lisäksi oppilaita kasvatetaan ihmisyyteen ja maailmankansalaisuuteen. Konkreettisesti tämä tavoite on määrä saavuttaa siten, että oppiminen tapahtuu erilaisissa ryhmissä, yhteyksissä ja ympäristöissä. Myös käytettävien menetelmien on oltava vaihtelevia ja sisällettävä sekä yksilöllisiä että yhteisöllisiä elementtejä. Useimmat edellä mainituista arvoista ja tavoitteista on käytännössä hyvin vaikea toteuttaa kovin pienessä koulussa tai koulussa, jossa oppilaiden tausta on kovin homogeeninen. Osa niistä voidaan käytännössä toteuttaa vain koulussa, jossa on kielelliseltä, etniseltä, kulttuuriselta ja uskonnolliselta taustaltaan erilaisia oppilaita. Opetussuunnitelman perusteissa määritellään selkeästi, minkä prioriteettien on määrä ohjata oppimisympäristöjen kehittämistä eli siis koulurakennusten, koulupihojen ja koulun lähiympäristön rakentamista, remontointia, laajentamista ja muiden muutosten tekemistä niihin: "Oppimisympäristöjen kehittämisen tavoitteena on, että oppimisympäristöt muodostavat pedagogisesti monipuolisen ja joustavan kokonaisuuden. Kehittämisessä otetaan huomioon eri oppiaineiden erityistarpeet. Oppimisympäristöjen tulee tarjota mahdollisuuksia luoviin ratkaisuihin sekä asioiden tarkasteluun ja tutkimiseen eri näkökulmista. Lisäksi oppimisympäristöjen kehittämisessä ja valinnassa otetaan huomioon, että oppilaat oppivat uusia tietoja ja taitoja myös koulun ulkopuolella. Perusopetuksen tilaratkaisujen kehittämisessä, suunnittelussa, toteutuksessa ja käytössä otetaan huomioon ergonomia, ekologisuus, esteettisyys, esteettömyys ja akustiset olosuhteet sekä tilojen valaistus, sisäilman laatu, viihtyisyys, järjestys ja siisteys. Koulun tilaratkaisuilla kalusteineen, varusteineen ja välineineen on mahdollista tukea opetuksen pedagogista kehittämistä ja oppilaiden aktiivista osallistumista. --- Tilat, välineet ja materiaalit sekä kirjastopalvelut pyritään saamaan oppilaan käyttöön niin, että ne antavat mahdollisuuden myös itsenäiseen opiskeluun. Koulun sisä- ja ulkotilojen lisäksi eri oppiaineiden opetuksessa hyödynnetään luontoa ja rakennettua 17

18 ympäristöä. Kirjastot, liikunta-, taide- ja luontokeskukset, museot ja monet muut yhteistyötahot tarjoavat monimuotoisia oppimisympäristöjä." Perusopetuksen vaihtoehtoisia tilaratkaisuja arvioitaessa ja priorisoitaessa edellä mainittujen tavoitteiden tulee ohjata tehtäviä valintoja. On selvää, että monipuolisuuden, luovuuden ja joustavuuden vaatimukset ovat tärkeitä siltä kannalta, että tilat mahdollistavat opetussuunnitelman perusteissa esitettyjen tavoitteiden täyttymisen. Muita tärkeitä vaatimuksia ovat ergonomia, ekologinen kestävyys, hyvä akustiikka ja hyvä sisäilman laatu. Kuten edellä on todettu, nämä vaatimukset on huomattavasti helpompi saavuttaa nykyaikaisissa rakennuksissa kuin vanhoissa, harvarakenteisissa hirsirakennuksissa. Koulurakennuksen ja koulupihan lisäksi myös muun muassa kirjasto, liikuntalaitokset, museot ja muut yhteistyötahot ovat tärkeitä oppimisympäristöjä. Tällaisten laitosten läheisyys tulee siis priorisoida pohdittaessa perusopetukselle eri sijoitusvaihtoehtoja. Suositus: Pedagogisesta näkökulmasta Paraisten kaupungin kouluverkossa tulee priorisoida seuraavanlaisia ratkaisuja: Oppilaaksiottoalueilla etniseltä, kielelliseltä, kulttuuriselta ja uskonnolliselta taustaltaan erilaisia oppilaita. Koulut riittävän suuria, jotta opetussuunnitelman perusteissa esitetyt tavoitteet pedagogisesti monipuolisesta, joustavasta ja luovasta kokonaisuudesta voidaan saavuttaa käytännössä. Tilaratkaisut ovat ergonomisia, ekologisia, esteettisiä ja esteettömiä, valoisia ja viihtyisiä, ne ovat järjestyksessä ja siistejä, niiden akustiikka on hyvä ja sisäilman laatu on hyvä. Kirjaston, liikuntapaikkojen, museoiden ja muiden tärkeiden, koulun ulkopuolisten oppimisympäristöjen läheisyys. 4.4 Oppilashuoltoon liittyvät edellytykset Monissa pienissä kouluissa tunnelma on hyvä ja oppilaat voivat hyvin. Pieni koulu, jossa kaikki tuntevat toisensa, voi olla turvallinen ja hyvä oppimisympäristö. Jos pienen koulun opettajakunta toimii hyvin yhteen, koulun ilmapiiri voi olla erittäin myönteinen ja tukea oppimista hyvällä tavalla. Pieniin kouluihin liittyy myös tiettyjä riskejä, kuten edellä on todettu. Kouluverkossa, joka koostuu kaukana toisistaan sijaitsevista pienistä kouluista, oppilashuollon järjestäminen opetussuunnitelman perusteiden edellyttämällä tavalla on käytännössä vaikeaa. Opetussuunnitelman perusteissa asetetaan selkeät vaatimukset oppilashuollon toiminnasta: Siitä sanotaan muun muassa seuraavaa: "Koulussa oppilashuolto on kaikkien kouluyhteisössä työskentelevien ja oppilashuoltopalveluista vastaavien työntekijöiden tehtävä. 18

19 Ensisijainen vastuu kouluyhteisön hyvinvoinnista on koulun henkilökunnalla. Oppilashuollon palveluja ovat psykologi- ja kuraattoripalvelut sekä kouluterveydenhuollon palvelut. Näiden asiantuntijoiden tehtävät liittyvät niin yksilöön, yhteisöön kuin yhteistyöhön. Palveluja tarjotaan oppilaille ja huoltajille siten, että ne ovat helposti saatavilla. Opetussuunnitelman perusteissa annetaan selkeät ohjeet myös oppilashuollon käytännön järjestämisestä. Jokaisessa koulussa tulee olla oppilashuoltoryhmä, jonka muodostavat lääkäri, terveydenhuollon henkilökuntaa ja psykologi ja/tai kuraattori. Ryhmällä on koulussa tietyt erityiset tehtävänsä: "Koulukohtainen oppilashuoltoryhmä vastaa koulun oppilashuollon suunnittelusta, kehittämisestä, toteuttamisesta ja arvioinnista. Sitä johtaa opetuksen järjestäjän nimeämä edustaja. Opetuksen järjestäjä ja oppilashuollon palveluja tuottavat tahot päättävät yhdessä ryhmän kokoonpanosta, tehtävistä ja toimintatavoista. Oppilashuoltoryhmä voi tarvittaessa kuulla asiantuntijoita. Ryhmän keskeinen tehtävä on yhteisön hyvinvoinnin ja turvallisuuden edistäminen sekä muun yhteisöllisen oppilashuollon toteuttaminen ja kehittäminen." Opetussuunnitelman perusteiden mukaan oppilashuolto ei siis ole erityistoiminto, joka puuttuu vain tiettyihin erityistilanteisiin. Oppilashuollollisen näkökulman ja oppilashuoltoryhmän työn tulee päinvastoin leimata koko koulun toimintakulttuuria ja työtapaa. Tavoitteena on koulu, joka on terveellinen, turvallinen ja esteetön erityyppisille oppilaille: "Oppilashuolto on tärkeä osa perusopetuksen toimintakulttuuria. Yhteisöllisessä oppilashuoltotyössä seurataan, arvioidaan ja kehitetään kouluyhteisön ja oppilasryhmien hyvinvointia. Lisäksi huolehditaan kouluympäristön terveellisyydestä, turvallisuudesta ja esteettömyydestä." --- "Oppilaalla on oikeus turvalliseen opiskeluympäristöön. Siihen kuuluu fyysinen, psyykkinen ja sosiaalinen turvallisuus. Opetuksen järjestämisen lähtökohtana on oppilaiden ja henkilökunnan turvallisuuden varmistaminen kaikissa tilanteissa." Opetussuunnitelman perusteissa kuvatunlainen työtapa on mahdollinen ainoastaan koulussa, jossa on riittävässä laajuudessa ja riittävän säännöllisesti saatavilla psykologin ja kuraattorin palveluja. Pitkäjänteinen, tavoitteellinen oppilashuoltotyö edellyttää myös psykologi- ja kuraattoritoimintojen jatkuvuutta. 19

20 Kouluverkossa, jolle ovat tunnusomaisia pienet yksiköt ja pitkät etäisyydet, näiden tavoitteiden saavuttaminen käytännössä on vaikeaa. Työympäristö, jossa suuri osa työajasta kuluu matkoihin, ei ole houkutteleva, mikä johtaa helposti henkilöstön liian suureen vaihtuvuuteen. Lisäksi tällaisessa ympäristössä henkilöstöresursseja ei voida hyödyntää tehokkaasti. Pidemmän päälle tämä johtaa todennäköisesti siihen, että oppilashuollon toimintoja ei priorisoida poliittisesti budjetoinnissa ja henkilöstön palkkaamisessa. Tällöin yksittäisille kouluille tarjotaan todennäköisesti vain välttämätön vähimmäismäärä psykologi- ja/tai kuraattoripalveluja. Suositus: Pedagogisesta näkökulmasta Paraisten kaupungin kouluverkossa tulee priorisoida mahdollisimman laajalti seuraavanlaisia ratkaisuja: Koulut tai kohtuullisen välimatkan päässä toisistaan olevien koulujen muodostamat ryhmät riittävän suuria, jotta saatavilla olevia terveydenhuollon, psykologin ja kuraattorin palveluja voidaan hyödyntää tehokkaasti ja jotta kaupungin perusopetus voisi olla houkutteleva työympäristö näille ammattiryhmille. 5 VAIHTOEHDOT JA SUOSITUKSET RUOTSINKIELISEN KOULUVERKON OSALTA KOKONAISUUTENA Kuten edellä on todettu, tämän selvityksen tarkoituksena ei ole kuvailla yksityiskohtaisesti kaupungin jokaista koulua. Tällaiset yksityiskohtaiset kuvaukset on esitetty aikaisemmin tehdyissä selvityksissä eikä niitä tarvitse toistaa tässä. Alla käsitellään jokaista koulua selvityksen tarkoituksen edellyttämässä laajuudessa ja annetaan tarvittaessa suosituksia kouluverkon muuttamiseksi lyhyellä tai pitkällä aikavälillä. Esitetyt oppilasmäärät koskevat luokkia 1 9 eivätkä määriin siis sisälly mahdolliset esikoululuokat. Tarkempia tietoja oppilasmääristä ym. on saatavilla sivistysosaston esitteestä Koulut ja päiväkodit Skräbbölen, Sunnanbergin ja Vånon kouluja käsitellään alla luvussa Malms skola Luokat: 1 6 Oppilasmäärä lukuvuonna : 328 Malms skola täyttää kirkkaasti kaikki edellä luvuissa 2 4 kuvatut edellytykset lukuun ottamatta sitä, että tilat eivät kaikilta osin täytä ehdotettuja uusia turvallisuusvaatimuksia. Suurin turvallisuuspuute on ahtaus, joka heikentää sekä palo- että pelastautumisturvallisuutta. 20

H&M HENRICSON 3.2.2015

H&M HENRICSON 3.2.2015 (Käännös) H&M HENRICSON 3.2.2015 PARAISTEN KAUPUNKI PERUSOPETUKSEN KOULUVERKKO www.henricson.fi I YLEINEN OSA 4 1 TAUSTAA JA ODOTETTU LISÄARVO 4 1.1 TOIMEKSIANTO 4 1.2 AIKAISEMPIEN SELVITYSTEN HUOMIOON

Lisätiedot

Paltamon kunta. Paltamon lukio. [LUKIOKOULUTUKSEN OPETUSSUUNNITELMAN PERUSTEIDEN MUUTOS] 4.3 Opiskelijahuolto

Paltamon kunta. Paltamon lukio. [LUKIOKOULUTUKSEN OPETUSSUUNNITELMAN PERUSTEIDEN MUUTOS] 4.3 Opiskelijahuolto 2014 Paltamon kunta Paltamon lukio [LUKIOKOULUTUKSEN OPETUSSUUNNITELMAN PERUSTEIDEN MUUTOS] 4.3 Opiskelijahuolto PALTAMON KUNNAN NUORILLE TARKOITETUN LUKIOKOULUTUKSEN OPETUSSUUNNITELMAN PERUSTEIDEN MUUTOS

Lisätiedot

VAALAN KUNNAN PERUSOPETUKSEN OPETUSSUUNNITELMA (2011) Sivistyslautakunta 72/30.7.2014

VAALAN KUNNAN PERUSOPETUKSEN OPETUSSUUNNITELMA (2011) Sivistyslautakunta 72/30.7.2014 VAALAN KUNNAN PERUSOPETUKSEN OPETUSSUUNNITELMA (2011) Sivistyslautakunta 72/30.7.2014 Tämä opetussuunnitelman päivitys sisältää Opetushallituksen tekemän perusopetuksen opetussuunnitelman perusteiden muutoksen

Lisätiedot

Opetushenkilöstö Punkaharju

Opetushenkilöstö Punkaharju Opetuksen arviointi Sivistysltk 18.6.2012 20 Kevät 2012 Opetushenkilöstö Punkaharju Koulu (Punkaharju) 0 % 10 % 20 % 30 % 40 % 50 % 60 % Kulennoisten koulu Punkasalmen koulu Särkilahden koulu Koulu (Punkaharju)

Lisätiedot

ASIAKIRJAT, JOIHIN YHTENÄISEN PERUSOPETUKSEN KEHITTÄMINEN PERUSTUU

ASIAKIRJAT, JOIHIN YHTENÄISEN PERUSOPETUKSEN KEHITTÄMINEN PERUSTUU ASIAKIRJAT, JOIHIN YHTENÄISEN PERUSOPETUKSEN KEHITTÄMINEN PERUSTUU Perusopetuslaki 628/1998 Perusopetusasetus 852/1998 Valtioneuvoston asetus perusopetuksen yleisistä valtakunnallisista tavoitteista ja

Lisätiedot

Tulevaisuuden koulun linjauksia etsimässä

Tulevaisuuden koulun linjauksia etsimässä Ops-prosessi pedagogisen ja strategisen kehittämisen näkökulmasta Opetusneuvos Irmeli Halinen Opetussuunnitelmatyön päällikkö OPETUSHALLITUS 1 Tulevaisuuden koulun linjauksia etsimässä 2 1 Yleissivistävän

Lisätiedot

Koulun nimi: Salpausselän koulu

Koulun nimi: Salpausselän koulu Toimintakulttuurin merkitys ja kehittäminen Voidaan kehittää Toimintakulttuuria muovaavat tiedostetut ja tiedostamattomat, joskus tahattomat tekijät Aikuisten tapa toimia välittyy oppilaille (arvot, asenteet,

Lisätiedot

RUOTSINKIELINEN KOULUTUS Sivistysosasto Sivistyslautakunnan ruotsinkielinen jaosto Ulrika Lundberg

RUOTSINKIELINEN KOULUTUS Sivistysosasto Sivistyslautakunnan ruotsinkielinen jaosto Ulrika Lundberg RUOTSINKIELINEN KOULUTUS Sivistyslautakunnan ruotsinkielinen jaosto Ulrika Lundberg Toiminta Toiminta koostuu ruotsinkielisestä esiopetuksesta, koululaisten aamu- ja iltapäivätoiminnasta, 1. 9. vuosiluokan

Lisätiedot

Matkalla Liikkuvaksi kouluksi

Matkalla Liikkuvaksi kouluksi Matkalla Liikkuvaksi kouluksi Liikkuvan koulun tavoitteet Aktiivisempi ja viihtyisämpi koulupäivä hyvinvoiva koululainen Lisää liikettä vähemmän istumista Oppimisen edistäminen Osallisuuden lisääminen

Lisätiedot

Perusopetuksen opetussuunnitelman perusteiden linjauksia. Erja Vitikka 25.11.2014

Perusopetuksen opetussuunnitelman perusteiden linjauksia. Erja Vitikka 25.11.2014 Perusopetuksen opetussuunnitelman perusteiden linjauksia Erja Vitikka 25.11.2014 1 Ops-uudistuksen keskeisiä lähtökohtia Pedagoginen uudistus Siirtyminen kysymyksestä MITÄ opitaan? Kysymykseen MITEN opitaan?

Lisätiedot

Liite Sivistyslautakunta 29.1.2015 KOULUTUKSEN ARVIOINTI PERUSOPETUS

Liite Sivistyslautakunta 29.1.2015 KOULUTUKSEN ARVIOINTI PERUSOPETUS KOULUTUKSEN ARVIOINTI PERUSOPETUS ( Arviointikohteiden numerointi ja muu merkintätapa ovat samat kuin arviointisuunnitelmassa, jonka kohtaa 7 ei pystytä arvioimaan nykyisten tietosuojasäännösten voimassa

Lisätiedot

KOLMIPORTAINEN TUKI ESI- JA PERUSOPETUKSESSA

KOLMIPORTAINEN TUKI ESI- JA PERUSOPETUKSESSA KOLMIPORTAINEN TUKI ESI- JA PERUSOPETUKSESSA Imatran kaupunki Hyvinvointipalvelut Lasten ja nuorten palvelut 1 Huoltajalle Hyvään esiopetus- ja koulupäivään kuuluvat laadukas opetus, kasvua ja kehitystä

Lisätiedot

Oppilas- ja opiskelijahuoltolaki

Oppilas- ja opiskelijahuoltolaki Oppilas- ja opiskelijahuoltolaki - Oppilas- ja opiskelijahuollon kokonaisuus - Yhteisöllinen opiskeluhuolto Helsinki 27.2.2014 Marjaana Pelkonen, neuvotteleva virkamies STM Opiskeluhuolto muodostaa kokonaisuuden

Lisätiedot

KOTIOPETUKSESSA OLEVAT OPPILAAT

KOTIOPETUKSESSA OLEVAT OPPILAAT KAUHAJOEN KAUPUNKI SIVISTYSOSASTO KOTIOPETUKSESSA OLEVAT OPPILAAT TOIMINTAOHJE Sivistyslautakunta 9.6.2010, 92 Päivitys: Sivistyslautakunta 25.5.2011 70 1 Lähtökohta Suomessa vakinaisesti asuvat lapset

Lisätiedot

Perusopetuksen fysiikan ja kemian opetussuunnitelmien perusteiden uudistaminen

Perusopetuksen fysiikan ja kemian opetussuunnitelmien perusteiden uudistaminen Perusopetuksen fysiikan ja kemian opetussuunnitelmien perusteiden uudistaminen Tiina Tähkä tiina.tahka@oph.fi MAOL Pori 6.10.2012 1 Perusopetuksen fysiikan ja kemian opetussuunnitelmien perusteiden uudistaminen

Lisätiedot

Sivistyslautakunta 53 14.10.2015

Sivistyslautakunta 53 14.10.2015 Sivistyslautakunta 53 14.10.2015 Ehdotus päivähoidon, ruotsinkielisen koulutuksen, suomenkielisen koulutuksen ja joukkoliikenteen vuoden 2016 talousarvioksi ja vuosien 2017-2018 taloussuunnitelmaksi 2391/02.02.00/2015

Lisätiedot

Suomen perusopetuslain tarkoitus ja tavoite

Suomen perusopetuslain tarkoitus ja tavoite Suomen perusopetuslain tarkoitus ja tavoite Yksi- vai kaksikielisiä kouluja? 13.3.2013 Bob Karlsson Johtaja Kielelliset oikeudet! Perustuslain näkökulmasta julkisen vallan tehtävänä on edistää perusoikeuksien

Lisätiedot

Espoon suomenkielinen perusopetukseen valmistavan opetuksen opetussuunnitelma

Espoon suomenkielinen perusopetukseen valmistavan opetuksen opetussuunnitelma Espoon suomenkielinen perusopetukseen valmistavan opetuksen opetussuunnitelma Sisällys 1 Perusopetukseen valmistavan opetuksen lähtökohdat... 1 3 Perusopetukseen valmistavan opetuksen tavoitteet ja keskeiset

Lisätiedot

ROMANILASTEN PERUSOPETUKSEN TUKEMISEN KEHITTÄMISSUUNNITELMA

ROMANILASTEN PERUSOPETUKSEN TUKEMISEN KEHITTÄMISSUUNNITELMA ROMANILASTEN PERUSOPETUKSEN TUKEMISEN KEHITTÄMISSUUNNITELMA SISÄLLYSLUETTELO 1. Romanioppilaiden määrä ja opetuksen vastuutahot kunnassa 3 2. Romanioppilaan kohtaaminen 4 3. Suvaitsevaisuuden ja hyvien

Lisätiedot

PERUSOPETUKSEN ERITYINEN TUKI JA LAINSÄÄDÄNNÖN MUUTOKSET. Finlandia-talo 16.9.2010 KT, opetusneuvos Jussi Pihkala

PERUSOPETUKSEN ERITYINEN TUKI JA LAINSÄÄDÄNNÖN MUUTOKSET. Finlandia-talo 16.9.2010 KT, opetusneuvos Jussi Pihkala PERUSOPETUKSEN ERITYINEN TUKI JA LAINSÄÄDÄNNÖN MUUTOKSET Finlandia-talo 16.9.2010 KT, opetusneuvos Jussi Pihkala 1 Kuva 1 Erityisopetukseen otetut tai siirretyt oppilaat 1995-2009 Lähde: Tilastokeskus

Lisätiedot

Paltamon kunta. Perusopetus. [PERUSOPETUKSEN OPETUSSUUNNITELMAN PERUSTEIDEN MUUTOS] 5.4 Oppilashuolto ja turvallisuuden edistäminen

Paltamon kunta. Perusopetus. [PERUSOPETUKSEN OPETUSSUUNNITELMAN PERUSTEIDEN MUUTOS] 5.4 Oppilashuolto ja turvallisuuden edistäminen 2014 Paltamon kunta Perusopetus [PERUSOPETUKSEN OPETUSSUUNNITELMAN PERUSTEIDEN MUUTOS] 5.4 Oppilashuolto ja turvallisuuden edistäminen PALTAMON KUNNAN PERUSOPETUKSEN OPETUSSUUNNITELMAN PERUSTEIDEN MUUTOS

Lisätiedot

Arkistot ja kouluopetus

Arkistot ja kouluopetus Arkistot ja kouluopetus Arkistopedagoginen seminaari 4.5.2015 Heljä Järnefelt Erityisasiantuntija Opetushallitus Koulun toimintakulttuuri on kokonaisuus, jonka osia ovat Lait, asetukset, opetussuunnitelman

Lisätiedot

Opiskeluhuolto ja opetustoimen prosessit

Opiskeluhuolto ja opetustoimen prosessit Opiskeluhuolto ja opetustoimen prosessit Osaava, Lempäälä 15.4.2014 Lounais-Suomen aluehallintovirasto, Esko Lukkarinen, Opetus- ja kulttuuritoimi-vastuualue 17.4.2014 1 Opiskeluhuollon prosessit ja toimijat

Lisätiedot

Sisukas pärjää aina sijoitettu lapsi koulussa. opetusneuvos Aki Tornberg

Sisukas pärjää aina sijoitettu lapsi koulussa. opetusneuvos Aki Tornberg Sisukas pärjää aina sijoitettu lapsi koulussa opetusneuvos Aki Tornberg Varhaiskasvatus Varhaiskasvatuksen ja päivähoitopalvelujen lainsäädännön valmistelu, hallinto ja ohjaus siirretään sosiaali- ja terveysministeriöstä

Lisätiedot

Perusopetukseen valmistavan opetuksen opetussuunnitelma 2015

Perusopetukseen valmistavan opetuksen opetussuunnitelma 2015 Perusopetukseen valmistavan opetuksen opetussuunnitelma 2015 Sivistyslautakunta 27.8.2015 2 Sisältö 1. Perusopetukseen valmistavan opetuksen lähtökohdat... 3 2. Perusopetukseen valmistavan opetuksen tavoitteet...

Lisätiedot

Perusopetuksen arviointi. Koulun turvallisuus 2010. oppilaiden näkemyksiä RJ 26.2.2010. Tampere. Tampereen kaupunki Tietotuotanto ja laadunarviointi

Perusopetuksen arviointi. Koulun turvallisuus 2010. oppilaiden näkemyksiä RJ 26.2.2010. Tampere. Tampereen kaupunki Tietotuotanto ja laadunarviointi Perusopetuksen arviointi Koulun turvallisuus 2010 oppilaiden näkemyksiä RJ 26.2.2010 Tietotuotanto ja laadunarviointi Tampere Kyselyn taustaa Zef kysely tehtiin tuotannon toimeksiannosta vuosiluokkien

Lisätiedot

Perusopetukseen valmistavan opetuksen. opetussuunnitelma. Outokummun kaupunki

Perusopetukseen valmistavan opetuksen. opetussuunnitelma. Outokummun kaupunki Perusopetukseen valmistavan opetuksen opetussuunnitelma Outokummun kaupunki 2 Sisältö 1 Perusopetuksen valmistavan opetuksen lähtökohdat... 3 2 Perusopetuksen valmistavan opetuksen tavoitteet ja keskeiset

Lisätiedot

PERUSOPETUKSEN OPETUSSUUNNITELMAN PERUSTEIDEN MUUTOS Oppivelvollisille tarkoitetun perusopetuksen opetussuunnitelman perusteet 2004

PERUSOPETUKSEN OPETUSSUUNNITELMAN PERUSTEIDEN MUUTOS Oppivelvollisille tarkoitetun perusopetuksen opetussuunnitelman perusteet 2004 DNO 4/011/2009 MÄÄRÄYS Velvoittavana noudatettava Perusopetuksen järjestäjille PÄIVÄMÄÄRÄ 16.3.2009 Voimassaoloaika 16.3.2009 alkaen toistaiseksi Säännökset joihin toimivalta määräyksen Perusopetuslaki

Lisätiedot

4.4 OPPIMISEN JA KOULUNKÄYNNIN TUKI ILMAJOELLA

4.4 OPPIMISEN JA KOULUNKÄYNNIN TUKI ILMAJOELLA 4.4 OPPIMISEN JA KOULUNKÄYNNIN ILMAJOELLA Ilmajoella perusopetuksen oppilaille annettava oppimisen ja koulunkäynnin tuki on muuttunut kolmiportaiseksi. Tuki jaetaan kolmeen tasoon: 1. yleinen tuki, 2.

Lisätiedot

Lapsen ruokailo ja ruokaoppiminen yhteinen vastuumme lasten laadukkaasta ruuasta ja ruokasivistyksestä

Lapsen ruokailo ja ruokaoppiminen yhteinen vastuumme lasten laadukkaasta ruuasta ja ruokasivistyksestä Lapsen ruokailo ja ruokaoppiminen yhteinen vastuumme lasten laadukkaasta ruuasta ja ruokasivistyksestä Seija Lintukangas FT Edutaru Oy Jyväskylä 4.9.2012 Ruokailu iloa, oppimista, kasvatusta ja sivistystä

Lisätiedot

ESIOPETUS. Luku 5.3. Esiopetuksen oppilashuolto

ESIOPETUS. Luku 5.3. Esiopetuksen oppilashuolto Luku 5.3. Esiopetuksen oppilashuolto Oppilashuoltoon sisältyvät opetuksen järjestäjän hyväksymän opetussuunnitelman mukainen ennaltaehkäisevä ja yhteisöllinen oppilashuolto sekä lakisääteinen yksilökohtainen

Lisätiedot

Merellinen Raahe ELÄVÄ KAUPUNKI

Merellinen Raahe ELÄVÄ KAUPUNKI Merellinen Raahe ELÄVÄ KAUPUNKI RAAHEN OPETUSTOIMI Opetustoimen Strategia 2015 Op.ltk. 14.09.2011 131 Sisällysluettelo 1. Opetustoimen keskeiset menestystekijät 3 2. Opetustoimen toimintaa ohjaavat periaatteet

Lisätiedot

Fysiikan ja kemian opetussuunnitelmat uudistuvat. 3.10.2015 Tiina Tähkä, Opetushallitus

Fysiikan ja kemian opetussuunnitelmat uudistuvat. 3.10.2015 Tiina Tähkä, Opetushallitus Fysiikan ja kemian opetussuunnitelmat uudistuvat 3.10.2015 Tiina Tähkä, Opetushallitus MAHDOLLINEN KOULUKOHTAINEN OPS ja sen varaan rakentuva vuosisuunnitelma PAIKALLINEN OPETUSSUUNNITELMA Paikalliset

Lisätiedot

ARVIOINTI Esiopetuksen opsin perusteissa

ARVIOINTI Esiopetuksen opsin perusteissa ARVIOINTI Esiopetuksen opsin perusteissa OPStuki 2016 TYÖPAJA 3 Rauma 23.9.2015 Esiopetuksen opetussuunnitelman perusteet: luku 4.2. Arviointi opetuksen ja oppimisen tukena Opetushallituksen esiopetuksen

Lisätiedot

OPPILASHUOLLON MALLI. Pitkäkankaan koulu 2013-2014

OPPILASHUOLLON MALLI. Pitkäkankaan koulu 2013-2014 OPPILASHUOLLON MALLI Pitkäkankaan koulu 2013-2014 OPPILAS- HUOLTO Turvallisuus KiVa-KOULU Oppiminen ja hyvinvointi Ennaltaehkäisevä työ YHTEISÖLLINEN TUKI OPPILASHUOLTOTYÖ koordinointi, kokoontuminen viikoittain,

Lisätiedot

2.1 - Peruskoulun tonttia kunnostetaan vuokratyövoimalla. Miten kustannukset ilmoitetaan taulukossa 41?

2.1 - Peruskoulun tonttia kunnostetaan vuokratyövoimalla. Miten kustannukset ilmoitetaan taulukossa 41? 2. Syventävä - opetustoimen tiedonkeruu 2.1 - Peruskoulun tonttia kunnostetaan vuokratyövoimalla. Miten kustannukset ilmoitetaan taulukossa 41? kiinteistöjen ylläpito, sar. 02 2.2 - Minkä rivien tulee

Lisätiedot

Suunnitelma oppilaiden suojaamiseksi väkivallalta, kiusaamiselta ja häirinnältä

Suunnitelma oppilaiden suojaamiseksi väkivallalta, kiusaamiselta ja häirinnältä Auran ja Pöytyän kunnat Suunnitelma oppilaiden suojaamiseksi väkivallalta, kiusaamiselta ja häirinnältä Auran kunnan sivistyslautakunta 16.12.2014 175 Pöytyän kunnan koulutuslautakunta 10.12.2014 97 Sisällys

Lisätiedot

OPS 2016 Keskustelupohja vanhempainiltoihin VESILAHDEN KOULUTOIMI

OPS 2016 Keskustelupohja vanhempainiltoihin VESILAHDEN KOULUTOIMI OPS 2016 Keskustelupohja vanhempainiltoihin VESILAHDEN KOULUTOIMI Valtioneuvoston vuonna 2012 antaman asetuksen pohjalta käynnistynyt koulun opetussuunnitelman uudistamistyö jatkuu. 15.4.-15.5.2014 on

Lisätiedot

PORVOON KAUPUNKI. yleisen oppimäärän

PORVOON KAUPUNKI. yleisen oppimäärän PORVOON KAUPUNKI Taiteen perusopetuksen yleisen oppimäärän opetussuunnitelma Porvoon kaupunki / Sivistyslautakunta 4.9.2007 1. TOIMINTA-AJATUS... 2 2. ARVOT JA OPETUKSEN YLEISET TAVOITTEET, OPPIMISKÄSITYS,

Lisätiedot

Kaupunginvaltuusto hyväksynyt 25 /13.6.2012. Hangon kaupungin sivistystoimen johtosääntö. 1 Toiminta-ajatus ja toimiala

Kaupunginvaltuusto hyväksynyt 25 /13.6.2012. Hangon kaupungin sivistystoimen johtosääntö. 1 Toiminta-ajatus ja toimiala Kaupunginvaltuusto hyväksynyt 25 /13.6.2012 Hangon kaupungin sivistystoimen johtosääntö 1 Toiminta-ajatus ja toimiala Opetustoimen toiminta-ajatuksena on tukea lapsen ja nuoren kehittymistä ja kasvua yhteistyökykyiseksi,

Lisätiedot

KV 23.6.2014 48 Liite 6D 1(5)

KV 23.6.2014 48 Liite 6D 1(5) KV 23.6.2014 48 Liite 6D 1(5) SIVISTYSTOIMEN JOHTOSÄÄNNÖT YLEISEN MAARÄYKSET 1 Soveltamisala Sivistystoimen luottamuselimiin, viranhaltijoihin ja työntekijöihin sovelletaan tämän johtosäännön määräyksiä.

Lisätiedot

OPPILASHUOLLON MALLI. Pitkäkankaan koulu 2012-2013

OPPILASHUOLLON MALLI. Pitkäkankaan koulu 2012-2013 OPPILASHUOLLON MALLI Pitkäkankaan koulu 2012-2013 OPPILAS- HUOLTO Turvallisuus KiVa-KOULU Oppiminen ja hyvinvointi Ennaltaehkäisevä työ YHTEISÖLLINEN TUKI OPPILASHUOLTOTYÖ koordinointi, kokoontuminen viikoittain,

Lisätiedot

6,322123(78672,0(1. Suomenkielisen koulutusjaoston lausunto. Jari Alasmäki opetusjohtaja

6,322123(78672,0(1. Suomenkielisen koulutusjaoston lausunto. Jari Alasmäki opetusjohtaja 6,322123(78672,0(1 3$/9(/89(5..2 Suomenkielisen koulutusjaoston lausunto Jari Alasmäki opetusjohtaja $/8.6, tehtävänantona /$$-$6,322123(78672,0(1 3$/9(/89(5..26(/9,7

Lisätiedot

KH 40 Tilinpäätöstä ohjaava lainsäädäntö ja muu ohjeistus

KH 40 Tilinpäätöstä ohjaava lainsäädäntö ja muu ohjeistus Kunnanhallitus 40 13.04.2004 VUODEN 2003 TILINPÄÄTÖS 28/04/047/2004 KH 40 Tilinpäätöstä ohjaava lainsäädäntö ja muu ohjeistus Kuntalaissa tilinpäätöksen laatimis- ja käsittelyaikataulu on sopeutettu kirjanpitolain

Lisätiedot

Esikoulu ja koulu Hässleholmin kunnassa

Esikoulu ja koulu Hässleholmin kunnassa Esikoulu ja koulu Hässleholmin kunnassa Lapsi- ja kouluasioiden hallinto vastaa esikoulusta, pedagogisesta hoidosta, vapaa-ajankodista, peruskoulusta, lukiosta, erityiskoulusta ja kulttuurikoulusta. Kun

Lisätiedot

Aikuisten perusopetus

Aikuisten perusopetus Aikuisten perusopetus Laaja-alainen osaaminen ja sen integrointi oppiaineiden opetukseen ja koulun muuhun toimintaan 23.1.2015 Irmeli Halinen Opetussuunnitelmatyön päällikkö OPETUSHALLITUS Uudet opetussuunnitelman

Lisätiedot

TUORSNIEMEN KOULUN TOIMINTASUUNNITELMA 2016 TUORSNIEMEN KOULU TUORSNIEMEN KOULUN TOIMINTA AJATUS 2010-2016

TUORSNIEMEN KOULUN TOIMINTASUUNNITELMA 2016 TUORSNIEMEN KOULU TUORSNIEMEN KOULUN TOIMINTA AJATUS 2010-2016 TUORSNIEMEN KOULUN TOIMINTA AJATUS 2010-2016 Tuorsniemen koulun tehtävänä on tukea oppilaan kokonaisvaltaista kasvua yksilölliset erot huomioon ottaen ja opettaa niitä perustietoja ja taitoja, joita oppilas

Lisätiedot

Ankeat opetusmenetelmät, karut oppimisympäristöt, luutuneet käsitykset Oppiminen kuntoon!

Ankeat opetusmenetelmät, karut oppimisympäristöt, luutuneet käsitykset Oppiminen kuntoon! Ankeat opetusmenetelmät, karut oppimisympäristöt, luutuneet käsitykset Oppiminen kuntoon! Pirkanmaan ympäristökasvatuspäivä 2.6.2015 Päivi Ikola Aluejohtaja Uutta vai vanhaa? 2.6.2015 Päivi Ikola Perusopetuksen

Lisätiedot

PERUSOPETUKSEN OPETUSSUUNNITELMAN PERUSTEIDEN MUUTOS / LUKU 5.4 OPPILASHUOLTO JA TURVALLISUUDEN EDISTÄMINEN

PERUSOPETUKSEN OPETUSSUUNNITELMAN PERUSTEIDEN MUUTOS / LUKU 5.4 OPPILASHUOLTO JA TURVALLISUUDEN EDISTÄMINEN 0 PERUSOPETUKSEN OPETUSSUUNNITELMAN PERUSTEIDEN MUUTOS / LUKU 5.4 OPPILASHUOLTO JA TURVALLISUUDEN EDISTÄMINEN LUKU 5.4 Oppilashuolto Perusopetuksen opetussuunnitelman perusteissa käytetään oppilas- ja

Lisätiedot

Pedagoginen näkökulma koulujen ja järjestöjen yhteistyöhön ehkäisevässä päihdetyössä. Sami Teikko

Pedagoginen näkökulma koulujen ja järjestöjen yhteistyöhön ehkäisevässä päihdetyössä. Sami Teikko Pedagoginen näkökulma koulujen ja järjestöjen yhteistyöhön ehkäisevässä päihdetyössä Sami Teikko Koulutus Elämään terveyskasvatusohjelma Ohjelma Ikäryhmä Kesto Pidän huolta itsestäni 3-4 -vuotiaat 45 min

Lisätiedot

Yhteisöllisen opiskeluhuollon toteuttaminen kouluissa ja oppilaitoksissa

Yhteisöllisen opiskeluhuollon toteuttaminen kouluissa ja oppilaitoksissa Yhteisöllisen opiskeluhuollon toteuttaminen kouluissa ja oppilaitoksissa 17.9.2014 Opetushallitus KOULUKOHTAINEN OPPILASHUOLTOSUUNNITELMA Oppilashuollon vuosisuunnitelma PAIKALLINEN OPETUSSUUNNITELMA LASTEN

Lisätiedot

VANTAAN KAUPUNGIN SIVISTYSTOIMEN TOIMALAN JOHTOSÄÄNTÖ Kaupunginvaltuuston 4. päivänä maaliskuuta 2013 hyväksymä. Voimassa 5.3.2013 alkaen.

VANTAAN KAUPUNGIN SIVISTYSTOIMEN TOIMALAN JOHTOSÄÄNTÖ Kaupunginvaltuuston 4. päivänä maaliskuuta 2013 hyväksymä. Voimassa 5.3.2013 alkaen. VANTAAN KAUPUNGIN SIVISTYSTOIMEN TOIMALAN JOHTOSÄÄNTÖ Kaupunginvaltuuston 4. päivänä maaliskuuta 2013 hyväksymä. Voimassa 5.3.2013 alkaen. I luku Tehtäväalue 1 Tehtäväalue Sivistystoimen toimialan tehtävänä

Lisätiedot

VUOSISUUNNITELMA 2015 2016

VUOSISUUNNITELMA 2015 2016 1 JOENSUUN KONSERVATORIO Vuosisuunnitelma käsitelty opettajakunnassa 18/9 2015 Toteutuksen arviointi käsitelty opettajakunnassa VUOSISUUNNITELMA 2015 2016 1. OPISKELIJAMÄÄRÄT SYKSY Tilanne 20.9. - ammatillinen

Lisätiedot

Joensuun seudun opetussuunnitelma. Keskeiset uudistukset

Joensuun seudun opetussuunnitelma. Keskeiset uudistukset Joensuun seudun opetussuunnitelma Keskeiset uudistukset Opetussuunnitelman käyttöönotto Uuden opetussuunnitelman mukainen opetus alkaa kaikissa kouluissa 1.8.2016 Luokissa 1-6 uusi opetussuunnitelma kokonaisuudessaan

Lisätiedot

Avaussananat 3.11.2008. Opetusneuvos, asiantuntijayksikön päällikkö Leena Nissilä. Osaamisen ja sivistyksen asialla

Avaussananat 3.11.2008. Opetusneuvos, asiantuntijayksikön päällikkö Leena Nissilä. Osaamisen ja sivistyksen asialla Avaussananat 3.11.2008 Opetusneuvos, asiantuntijayksikön päällikkö Leena Nissilä Osaamisen ja sivistyksen asialla PERUSOPETUKSESSA TAPAHTUU Hallitusohjelma voimavaroja suunnataan erityisesti perusopetuksen

Lisätiedot

PÖYTÄKIRJA 2/2014 11

PÖYTÄKIRJA 2/2014 11 Sivistystoimen suomenkielinen jaosto PÖYTÄKIRJA 2/2014 11 Aika 11.03.2014 kl. 18.30 Paikka Metsäkulman koulu Käsiteltävät asiat 9 Kokouksen avaaminen, laillisuus ja päätösvaltaisuus 133 10 Pöytäkirjantarkastajien

Lisätiedot

Liite: Mäntsälän kunnan perusopetuksen valmistavan opetuksen opetussuunnitelma. Sivistyslautakunta 12.6.2013

Liite: Mäntsälän kunnan perusopetuksen valmistavan opetuksen opetussuunnitelma. Sivistyslautakunta 12.6.2013 Liite: Mäntsälän kunnan perusopetuksen valmistavan opetuksen opetussuunnitelma 2013 Sivistyslautakunta 12.6.2013 Sisällys 1 Perusopetukseen valmistavan opetuksen lähtökohdat... 2 2 Opetuksen järjestäminen...

Lisätiedot

Oppilas- ja opiskelijahuoltolaki. Ulla Rasimus PRO koulutus ja konsultointi

Oppilas- ja opiskelijahuoltolaki. Ulla Rasimus PRO koulutus ja konsultointi Oppilas- ja opiskelijahuoltolaki Oppilas- ja opiskelijahuoltolaki yhden lainsäädännön piirissä nyt hajallaan olevat oppilas- ja opiskelijahuoltoa, henkilötietojen käsittelyä, kirjaamista, rekisteröimistä

Lisätiedot

Sipoon kunnan kouluverkkosuunnitelma

Sipoon kunnan kouluverkkosuunnitelma 1 Sipoon kunnan kouluverkkosuunnitelma Kouluverkko-ohjausryhmän kannanotto 13.12.2010 LÄHTÖKOHTA Tulevaisuuden palveluverkko ja tuotanto rakennetaan niin pedagogisesti kuin rakenteellisestikin laadukkaasti

Lisätiedot

Sote tukijana ja tekijänä kunnan hyvinvoinnin ja terveyden edistämisessä

Sote tukijana ja tekijänä kunnan hyvinvoinnin ja terveyden edistämisessä Sote tukijana ja tekijänä kunnan hyvinvoinnin ja terveyden edistämisessä Varhaiskasvatus ja opetus Terhi Päivärinta Johtaja, opetus ja kulttuuri Kuntatalo 4.2.2015 Nykyinen yhteistyö Varhaiskasvatuksen

Lisätiedot

Helsingin kaupunki Esityslista 9/2016 1 (5) Kaupunginhallitus Sj/3 7.3.2016

Helsingin kaupunki Esityslista 9/2016 1 (5) Kaupunginhallitus Sj/3 7.3.2016 Helsingin kaupunki Esityslista 9/2016 1 (5) 3 Eräiden opetusviraston virkojen perustaminen, lakkauttaminen ja nimikkeiden muuttaminen HEL 2016-000596 T 01 01 00 Päätösehdotus päättää 1 perustaa opetusvirastoon

Lisätiedot

Kasvatus- ja sivistystoimen palvelukorit - kuntalainen edellä

Kasvatus- ja sivistystoimen palvelukorit - kuntalainen edellä Kasvatus- ja sivistystoimen palvelukorit - kuntalainen edellä Palveluverkkomuutosten taustalla I Toiminnan laatu Kaiken palvelutuotannon ja toiminnan lähtökohtana pitää olla kuntalainen (tuotantolähtöisyys

Lisätiedot

Koulun toimintakulttuuri ja toimintaympäristö. Arto Vaahtokari Helsingin yliopiston Viikin normaalikoulu

Koulun toimintakulttuuri ja toimintaympäristö. Arto Vaahtokari Helsingin yliopiston Viikin normaalikoulu Koulun toimintakulttuuri ja toimintaympäristö Arto Vaahtokari Helsingin yliopiston Viikin normaalikoulu Toimintakulttuurin hahmottelua Mikä asia keskusteluttaa teidän koulussanne opettajia vuodesta toiseen

Lisätiedot

Helsingin kaupunki Pöytäkirja 9/2016 1 (6) Kaupunginhallitus Sj/3 07.03.2016

Helsingin kaupunki Pöytäkirja 9/2016 1 (6) Kaupunginhallitus Sj/3 07.03.2016 Helsingin kaupunki Pöytäkirja 9/2016 1 (6) 213 Eräiden opetusviraston virkojen perustaminen, lakkauttaminen ja nimikkeiden muuttaminen HEL 2016-000596 T 01 01 00 Päätös päätti 1 perustaa opetusvirastoon

Lisätiedot

Tavoitteiden saavuttaminen = Kuntalaisten hyvinvoinnin ja terveyden edistyminen + taloudelliset säästöt

Tavoitteiden saavuttaminen = Kuntalaisten hyvinvoinnin ja terveyden edistyminen + taloudelliset säästöt Mitä hyvinvoinnin ja terveyden edistämisen (HYTE) talo sisältää? Tavoitteiden saavuttaminen = Kuntalaisten hyvinvoinnin ja terveyden edistyminen + taloudelliset säästöt Hyvinvoinnin ja terveyden sekä niitä

Lisätiedot

KOLMIPORTAINEN TUKI ESI- JA PERUSOPETUKSESSA

KOLMIPORTAINEN TUKI ESI- JA PERUSOPETUKSESSA KOLMIPORTAINEN TUKI ESI- JA PERUSOPETUKSESSA Imatran kaupunki Hyvinvointipalvelut Lasten ja nuorten palvelut 1 Huoltajalle Hyvään esiopetus- ja koulupäivään kuuluvat laadukas opetus, kasvua ja kehitystä

Lisätiedot

VASU2017 Opetushallituksen ajatuksia varhaiskasvatussuunnitelman perustetyöstä

VASU2017 Opetushallituksen ajatuksia varhaiskasvatussuunnitelman perustetyöstä VASU2017 Opetushallituksen ajatuksia varhaiskasvatussuunnitelman perustetyöstä 24.9.2015 Varhaiskasvatuksen asiantuntijatiimi Yleissivistävä koulutus ja varhaiskasvatus Opetushallitus Esittelijä, Kirsi

Lisätiedot

NAKKILAN KUNTA TILAHANKKEIDEN JA TOIMINNALLISTEN HANKKEIDEN YLEISSUUNNITTELUOHJE

NAKKILAN KUNTA TILAHANKKEIDEN JA TOIMINNALLISTEN HANKKEIDEN YLEISSUUNNITTELUOHJE NAKKILAN KUNTA TILAHANKKEIDEN JA TOIMINNALLISTEN HANKKEIDEN YLEISSUUNNITTELUOHJE Hyväksytty kunnanhallituksessa 20.10.1997/496 Voimaantulo 6.11.1997 Tarkistettu kunnanhallituksessa 16.8.1999/271 Voimaantulo

Lisätiedot

YMPÄRISTÖOPPI. Marita Kontoniemi Jyväskylän normaalikoulu marita.kontoniemi@norssi.jyu.fi

YMPÄRISTÖOPPI. Marita Kontoniemi Jyväskylän normaalikoulu marita.kontoniemi@norssi.jyu.fi YMPÄRISTÖOPPI Marita Kontoniemi Jyväskylän normaalikoulu marita.kontoniemi@norssi.jyu.fi OPPIAINEEN TEHTÄVÄ Rakentaa perusta ympäristö- ja luonnontietoaineiden eri tiedonalojen osaamiselle Tukea oppilaan

Lisätiedot

Annettu Helsingissä 28 päivänä kesäkuuta 2012 Valtioneuvoston asetus perusopetuslaissa tarkoitetun opetuksen valtakunnallisista tavoitteista ja

Annettu Helsingissä 28 päivänä kesäkuuta 2012 Valtioneuvoston asetus perusopetuslaissa tarkoitetun opetuksen valtakunnallisista tavoitteista ja Annettu Helsingissä 28 päivänä kesäkuuta 2012 Valtioneuvoston asetus perusopetuslaissa tarkoitetun opetuksen valtakunnallisista tavoitteista ja perusopetuksen tuntijaosta Valtioneuvoston päätöksen mukaisesti

Lisätiedot

KIRKKONUMMEN KUNNAN PERUSOPETUKSEEN VALMISTAVAN OPETUKSEN OPETUSSUUNNITELMA

KIRKKONUMMEN KUNNAN PERUSOPETUKSEEN VALMISTAVAN OPETUKSEN OPETUSSUUNNITELMA KIRKKONUMMEN KUNNAN PERUSOPETUKSEEN VALMISTAVAN OPETUKSEN OPETUSSUUNNITELMA 2 Sisällys 1. Perusopetukseen valmistavan opetuksen lähtökohdat... 3 2. Perusopetukseen valmistavan opetuksen tavoitteet ja keskeiset

Lisätiedot

10. Toiminnan jatkuva kehittäminen ja arviointi

10. Toiminnan jatkuva kehittäminen ja arviointi 10. Toiminnan jatkuva kehittäminen ja arviointi 10.1 Kuntakohtainen arviointi Uudistuneen perusopetuslain (628/1998) mukaan opetuksen järjestäjän tulee arvioida antamaansa koulutusta ja sen vaikuttavuutta.

Lisätiedot

Opetussuunnitelman perusteiden uudistaminen

Opetussuunnitelman perusteiden uudistaminen Opetussuunnitelman perusteiden uudistaminen Irmeli Halinen Opetussuunnitelmatyön päällikkö OPETUSHALLITUS LUMA-seminaari 15.1.2013 1 Opetussuunnitelmatyön kokonaisuus 2 Yleissivistävän koulutuksen uudistaminen

Lisätiedot

Muonion kunta/sivistystoimi KOULUTUKSEN JÄRJESTÄMISEN PERIAATTEET

Muonion kunta/sivistystoimi KOULUTUKSEN JÄRJESTÄMISEN PERIAATTEET Muonion kunta/sivistystoimi KOULUTUKSEN JÄRJESTÄMISEN PERIAATTEET Sivistyslautakunta 6.8.2012 Sisällys 1. JOHDANTO...3 2. PERUSOPETUS...3 2.1 OPETUKSEN JÄRJESTÄMINEN...3 2.2 OPPILAAT...3 2.3 OPPILASKULJETUKSET...4

Lisätiedot

Varhaiskasvatus murroksessa - haasteita, riskejä ja mahdollisuuksia -

Varhaiskasvatus murroksessa - haasteita, riskejä ja mahdollisuuksia - Varhaiskasvatus murroksessa - haasteita, riskejä ja mahdollisuuksia - LIIKKUMISEN NÄKÖKULMA Ilo kasvaa liikkuen seminaari 10.3.2015 Säätytalolla Päivi Lindberg 09/03/15 Varhaiskasvatus murroksessa / Päivi

Lisätiedot

Lisäopetuksen. opetussuunnitelma

Lisäopetuksen. opetussuunnitelma Lisäopetuksen opetussuunnitelma Sivistyslautakunta 14.10.2010 88 www.nurmijarvi.fi 2 SISÄLLYSLUETTELO 1. Lisäopetuksen järjestämisen lähtökohdat ja opetuksen laajuus... 3 2. Lisäopetuksen tavoitteet...

Lisätiedot

NOUSIAISTEN KUNTA. Kouluverkkoselvitys. Lausunto

NOUSIAISTEN KUNTA. Kouluverkkoselvitys. Lausunto NOUSIAISTEN KUNTA Kouluverkkoselvitys Lausunto FCG KOULUTUS JA KONSULTOINTI OY P19874P001 Lausunto 1 (6) Oksanen Raila Sisällys 1 Johdanto... 1 1.1 Vaihtoehto 1. Valpperin koulun toiminta jatkaa korjaamattomassa

Lisätiedot

Ajankohtaista ruokapalvelusta / Ruoanjakelu Kaupunginhallituksen palvelutoimintojaosto 17.11.2014

Ajankohtaista ruokapalvelusta / Ruoanjakelu Kaupunginhallituksen palvelutoimintojaosto 17.11.2014 Ajankohtaista ruokapalvelusta / Ruoanjakelu Kaupunginhallituksen palvelutoimintojaosto 17.11.2014 Ruoanjakelukalusto Thermolaatikot Tiiviskantiset GN-astiat Sähkölämmitteiset ruoankuljetusvaunut (ainoastaan

Lisätiedot

Oppimisympäristöajattelu oppimisen tukena

Oppimisympäristöajattelu oppimisen tukena Oppimisympäristöajattelu oppimisen tukena kaisa vähähyyppä, opetusneuvos, opetushallitus Oppiminen on tapahtuma tai tapahtumasarja, jossa oppija saavuttaa uusia taitoja tai tietoja jostain aiheesta. Opittu

Lisätiedot

Lapinlahden kunta. Perusopetukseen valmistavan opetuksen opetussuunnitelma

Lapinlahden kunta. Perusopetukseen valmistavan opetuksen opetussuunnitelma Lapinlahden kunta Perusopetukseen valmistavan opetuksen opetussuunnitelma Sivistyslautakunta 14.8.2012 Peruspalvelulautakunta xx.xx.2012 Tämä opetussuunnitelma perustuu opetushallituksen määräykseen DNO

Lisätiedot

Yleissivistävä koulutus uudistuu

Yleissivistävä koulutus uudistuu Yleissivistävä koulutus uudistuu Johtaja Jorma Kauppinen Opetushallitus Opetusalan johtamisen foorumi / Lukion uudistamisen johtaminen Helsinki 5.6.2013 Yleissivistävä koulutus uudistuu: Opetussuunnitelmatyö

Lisätiedot

Opetussuunnitelmaprosessi Helsingin kaupungissa. Outi Salo 3.10.2014

Opetussuunnitelmaprosessi Helsingin kaupungissa. Outi Salo 3.10.2014 Opetussuunnitelmaprosessi Helsingin kaupungissa Outi Salo 3.10.2014 Koulutuksen järjestäjät ja oppilasmäärät Kaupungin koulut - Suomenkieliset - ruotsinkieliset Koulujen määrä 99 21 oppilasmäärä 37 379

Lisätiedot

Painopistealueet ja kehittämiskohteet sekä toimintaympäristössä tapahtuvat muutokset 2014:

Painopistealueet ja kehittämiskohteet sekä toimintaympäristössä tapahtuvat muutokset 2014: Oheismateriaali / koultk 10.9.2013 72 Sivistyspalvelujen talousarvio 2014 Sanalliset kuvaukset ja tunnusluvut Vastuualue / tehtäväalue: Yhteispalvelut: Matti Hursti Yhteispalvelut-vastuualue tuottaa sivistysosaston

Lisätiedot

Markkuun oppilaat / koulu. Markkuun koululla 16.3.2015

Markkuun oppilaat / koulu. Markkuun koululla 16.3.2015 Markkuun oppilaat / koulu Markkuun koululla 16.3.2015 EVA 17.10.2013 Kunnassa on eri yhteyksissä keskusteltu Markkuun koulun edellytyksistä jatkaa kyläkouluna. Vaikutusten ennakkoarviointitilaisuudessa

Lisätiedot

KOULUTUKSEN ARVIOINTI syksy 2012

KOULUTUKSEN ARVIOINTI syksy 2012 KOULUTUKSEN ARVIOINTI syksy 2012 PERUSOPETUS ( Arviointikohteiden numerointi ja muu merkintätapa ovat samat kuin arviointisuunnitelmassa, jonka kohtaa 7 ei pystytä arvioimaan nykyisten tietosuojasäännösten

Lisätiedot

Kolmiportainen tuki alakoulun arjessa. 29.3.2012 Ikaalinen

Kolmiportainen tuki alakoulun arjessa. 29.3.2012 Ikaalinen Kolmiportainen tuki alakoulun arjessa 29.3.2012 Ikaalinen Ohjelma Klo 14-14.20 Yleinen, tehostettu ja erityinen tuki opetussuunnitelman perusteissa aluekoordinaattorit Marika Korpinurmi, Mari Silvennoinen

Lisätiedot

Helsingin kaupunki Pöytäkirja 11/2012 1 (7) Opetuslautakunta OTJ/6 30.10.2012

Helsingin kaupunki Pöytäkirja 11/2012 1 (7) Opetuslautakunta OTJ/6 30.10.2012 Helsingin kaupunki Pöytäkirja 11/2012 1 (7) 184 Suomalaisen Yhteiskoulun Osakeyhtiön laina-anomus HEL 2012-012276 T 02 05 03 00 Päätös päätti antaa Suomalaisen Yhteiskoulun Osakeyhtiön 245 000 euron suuruisesta

Lisätiedot

Ulvilan kaupunki Ote pöytäkirjasta 1. Vanhankylän alakoulun laajennus- ja peruskorjaustyön suunnitelmaluonnosten hyväksyminen

Ulvilan kaupunki Ote pöytäkirjasta 1. Vanhankylän alakoulun laajennus- ja peruskorjaustyön suunnitelmaluonnosten hyväksyminen Ulvilan kaupunki Ote pöytäkirjasta 1 Tekninen lautakunta 89 09.12.2014 Vanhankylän alakoulun laajennus- ja peruskorjaustyön suunnitelmaluonnosten hyväksyminen 42/10.03.02.00/2014 Tekninen lautakunta 89

Lisätiedot

OPS 2016 tietoisku: Uudistuvat opetussuunnitelman perusteet esiopetuksessa ja perusopetuksessa

OPS 2016 tietoisku: Uudistuvat opetussuunnitelman perusteet esiopetuksessa ja perusopetuksessa OPS 2016 tietoisku: Uudistuvat opetussuunnitelman perusteet esiopetuksessa ja perusopetuksessa EDUCA 24.1.2014 Irmeli Halinen ja Arja-Sisko Holappa Opetushallitus Verkkosivut: oph.fi/ops2016 Etusivun uutiset

Lisätiedot

Kari Uusikylä professori emeritus Helsingin yliopisto

Kari Uusikylä professori emeritus Helsingin yliopisto Kari Uusikylä professori emeritus Helsingin yliopisto Tavoitteista vuorovaikutusta, joka tähtää oppilaiden persoonallisuudenkehityksen edistämiseen kasvatustavoitteiden suunnassa. (Matti Koskenniemi) Mikä

Lisätiedot

Lukion ja ammatillisen koulutuksen rakenteet ravistuksessa

Lukion ja ammatillisen koulutuksen rakenteet ravistuksessa Lukion ja ammatillisen koulutuksen rakenteet ravistuksessa Kuntamarkkinat Jorma Suonio Tuotantojohtaja, toisen asteen koulutus 10.9.2014 Jorma Suonio 16 vuotiaiden väestöennuste Tampere + naapurikunnat

Lisätiedot

Porin kaupunkiseudun kuntarakenneselvitys

Porin kaupunkiseudun kuntarakenneselvitys Porin kaupunkiseudun kuntarakenneselvitys Varhaiskasvatus ja perusopetus Puheenjohtajapalaveri 10.1.2014 Nykytilan kuvaus / Varhaiskasvatus Kunta Päiväkodit Ryhmikset PPH kotona Kust. / lapsi / vuosi /

Lisätiedot

Kun koulun sisäilma sairastuttaa

Kun koulun sisäilma sairastuttaa Kun koulun sisäilma sairastuttaa Sisäilmapaja 3 Forssassa 17.11.2011 Teija Meklin Homekoulu romahdutti opettajan terveyden Homekoulu kuohuttaa tunteita Ruotsinpyhtäällä julkaistu 16.8.2011 klo 09:14, http://yle.fi/alueet/teksti/

Lisätiedot

Erityistä tukea saavan oppilaan arvioinnin periaatteet määritellään henkilökohtaisessa opetuksen järjestämistä koskevassa suunnitelmassa (HOJKS).

Erityistä tukea saavan oppilaan arvioinnin periaatteet määritellään henkilökohtaisessa opetuksen järjestämistä koskevassa suunnitelmassa (HOJKS). 8. OPPILAAN ARVIOINTI 8.1. Arviointi opintojen aikana 8.1.1. Tukea tarvitsevan oppilaan arviointi Oppimisvaikeudet tulee ottaa huomioon oppilaan arvioinnissa. Tämä koskee myös oppilaita, joiden vaikeudet

Lisätiedot

Espoon kaupunki Pöytäkirja 149. 149 Tapiolan koulun opetuksen järjestäminen syksystä 2013 alkaen (palautettu osittain 14.5.2013)

Espoon kaupunki Pöytäkirja 149. 149 Tapiolan koulun opetuksen järjestäminen syksystä 2013 alkaen (palautettu osittain 14.5.2013) 12.06.2013 Sivu 1 / 1 2299/12.01.01/2013 149 Tapiolan koulun opetuksen järjestäminen syksystä 2013 alkaen (palautettu osittain 14.5.2013) Valmistelijat / lisätiedot: Juha Nurmi, puh. (09) 816 52033 etunimi.sukunimi@espoo.fi

Lisätiedot

VIROLAHDEN PERUSKOULUN YLÄASTEEN JÄRJESTYSSÄÄNNÖT

VIROLAHDEN PERUSKOULUN YLÄASTEEN JÄRJESTYSSÄÄNNÖT VIROLAHDEN PERUSKOULUN YLÄASTEEN JÄRJESTYSSÄÄNNÖT 31.1.2000 Yleistä 1 Koulun alue on kortteli 57-YO. Koulun piha-alue on koulukiinteistön, Rantatien sekä koulun kentän erottama alue. 2 Kouluajaksi katsotaan

Lisätiedot

Kestävän kehityksen strategia

Kestävän kehityksen strategia Kestävän kehityksen strategia Yhtymähallitus xx.xx.2012 Sisällysluettelo 1. Kestävä kehitys... 1 2. Oppilaitosten ympäristösertifiointi... 1 3. Kestävä kehitys Lounais-Suomen koulutuskuntayhtymässä...

Lisätiedot

OPPIMISEN JA KOULUNKÄYNNIN TUKI KOULUARJESSA

OPPIMISEN JA KOULUNKÄYNNIN TUKI KOULUARJESSA OPPIMISEN JA KOULUNKÄYNNIN TUKI KOULUARJESSA PERUSOPETUSLAKI Perusopetuslain muutos voimaan 1.1.2011 Lain lähtökohtana on oppilaan oikeus saada oppimiseen ja koulunkäyntiin tarvitsemansa tuki oikea-aikaisesti

Lisätiedot