OPETUSMINISTERIÖN JA SUOMEN ELOKUVA-ARKISTON VÄLINEN TULOSSOPIMUS VUODELLE 2004

Transkriptio

1 SUOMEN ELOKUVA-ARKISTO Helsinki Y:\hallinto\tekstit\Tulossopimus 2004.doc OPETUSMINISTERIÖN JA SUOMEN ELOKUVA-ARKISTON VÄLINEN TULOSSOPIMUS VUODELLE 2004 Opetusministeriö ja Suomen elokuva-arkisto ovat sopineet elokuva-arkiston toiminnan ja talouden puitteista jäljempänä esitettävällä tavalla. I. TOIMINTA-AJATUS Suomen elokuva-arkiston tehtävänä on hankkia, entistää ja säilyttää elokuvia ja elokuvaan liittyvää aineistoa, harjoittaa ja tukea elokuvan tutkimusta, edistää elokuvataiteen tuntemusta sekä harjoittaa taiteellisesti, historiallisesti tai muutoin merkittävien elokuvien esitystoimintaa (A228/97). Elokuva-arkiston toiminta perustuu kulttuuriarvojen säilyttämiseen ja välittämiseen kestävän kehityksen periaatteiden mukaisesti. II. VISIO Suomen elokuva-arkisto on monipuolinen audiovisuaalinen kansallisarkisto; elävän kuvan säilyttämisen, esittämisen ja tutkimisen keskus sekä museo. Säilyttämällä tätä perintöä elokuva-arkisto edistää elävän kuvan kulttuuria palvellen sekä nykyhetken että tulevaisuuden asiakkaita. TOIMINTAYMPÄRISTÖN KUVAUS Tekninen kehitys, mediaympäristön ja arkistoinnin muutos seuraavan 5-10 vuoden aikana: Audiovisuaalisen kulttuurin, tiedonvälityksen ja viihteen merkitys kasvaa alati. Digitaalitekniikkaan siirrytään laajalti elokuvan tuotannossa, levityksessä ja esitystoiminnassa. Elokuvien restauroinnissa digitaalitekniikka kehittyy ja halpenee. Filmi pysyy kuitenkin säilyvyytensä ja kestävyytensä vuoksi tallennusalustan materiaalina, vaikka sen käyttö harvinaistuu ja kallistuu sekä kansainvälisesti filmilaboratorioiden määrä vähenee. Talletettavat teokset (elokuvat ja oheistuotteet) muuttuvat digitaalisiksi, filmi pysyy kuitenkin digitaalisten tallenteiden rinnalla pitkään. Elokuvateatterien tekniikka muutetaan digitaaliseksi ja elokuvien esitystoiminta yleensä monipuolistuu tallennustekniikan kehittyessä (DVD, äänentoisto): kotiteatterit (suurkuvamonitorit, surround-ääni), tietokoneet ja muut välineet katselukanavina yleistyvät. Elokuva-arkiston filmipohjainen klassikkoelokuvien esitystoiminta muuttuu yhä ainutkertaisemmaksi ja funktioiltaan lähenee taidemuseon toimintatapaa. Konvergenssi: av-tuotteet lähentyvät toisiaan tekniikan, tuotannon ja jakelun osalta. Elokuvaarkisto ei pysy enää pelkkänä filmiarkistona, arkistoitava aineisto monipuolistuu. Elokuva-arkisto laajenee kattamaan myös radio- ja televisioarkistoinnin. Elokuva-arkistosta tulee aineistoltaan ja tekniikaltaan hybridi-arkisto, jossa on filmipohjaista ja digitaalista materiaalia tarvittavine laitteistoineen.

2 III. STRATEGISET PAINOPISTEET OSANA KULTTUURIPOLITIIKAN TOIMIALAN PAINOTUKSIA VUOSINA Kulttuuripolitiikka globalisoituvassa ja kansainvälistyvässä maailmassa Suomen elokuva-arkiston toimintastrategiaan kuuluu olennaisesti kansainvälisyys. Se on erottamaton osa arkiston toimintaa, kun otetaan huomioon arkiston ulkomaiset kokoelmat, esitystoiminta, kansainväliset vieraat, järjestötoiminta (FIAF, ACE), menetelmien kehittäminen. Yleisölle ja asiakkaille kansainvälisyys näkyy ennen kaikkea esitystoiminnassa elokuvasarjoina kaikilta maailman kolkilta. SEA esittelee vähemmän tunnettuja elokuvakulttuureja ja hegemonia-asemassa olevien elokuvakulttuurien alavirtauksia. Toisaalta suomalainen elokuvakulttuuri esittäytyy ulkomailla kansainvälisen kulttuurivaihdon kautta yhä enenevässä määrin ja SEA:n resurssien antaessa myöten. Eurooppalainen kulttuuriyhteistyö on luonnollinen painopiste SEA:n kannalta. Euroopan elokuvakulttuureilla on merkittävä jalansija arkiston esitystoiminnassa. Euroopan elokuvaarkistojen liitto (ACE) on voimistuva organisaatio, jonka piirissä SEA osallistuu mm. Archimedes-koulutukseen. SEA on mukana ACE:n piirissä käynnistetyssä FIRST-projektissa, joka on Euroopan Komission rahoittama tutkimusprojekti koskien digitaalitekniikan käyttämistä ja kehittämistä eurooppalaisen elokuvaperinnön restauroimiseksi, suojelemiseksi ja levittämiseksi. 2. Tietoyhteiskuntakehitys, kulttuuriset sisällöt ja viestintäympäristö Tietoyhteiskunnan kehitys näkyy selkeästi SEA:n lähivuosien toiminnassa, erityisesti digitaalisten sisältöjen ja palvelujen, tuotannon ja jakelun kohdalla. Viestintäympäristön kehittymisen ja medioiden konvergoitumisen myötä Suomen elokuva-arkisto laajenee kattamaan audiovisuaalisen arkistoinnin kokonaisuudessaan. SEA:n strategisia kehityshankkeita tällä alueella: - Radio- ja televisioarkistoinnin aloittaminen, - Kotimaisen juliste-, valokuva- ja oheismateriaalikokoelman digitoiminen, - Elokuvien digitaalisen restauroinnin kehittäminen, - ELONET-projekti: SEA:n tietokantojen osittaisen ekstranet-käyttöön avaamisen jälkeen palvelun laajentaminen kansalaisten internet-portaaliksi, - Suomen kansallisfilmografian siirtäminen verkkoon 12. osan ilmestymisen jälkeen, aloitetaan lyhytelokuvafilmografian koostaminen, - Museoesinekokoelman digitaalinen valokuvaus tietokantaan, Digitointihankkeiden etenemistä rajoittaa ennen kaikkea resurssien vähäisyys. Elokuvien digitaalisessa restauroinnissa etsitään edullisia ja järkeviä menetelmiä. 3. Kulttuuripalvelujen saatavuuden turvaaminen tasa-arvoisesti SEA ylläpitää esitystoimintaa kahdeksalla yliopistopaikkakunnalla, mikä on poikkeuksellista kansainvälisessä arkistokentässä. SEA tukee keskeisiä kotimaisia elokuvafestivaaleja tietopalvelulla ja filmilainoilla. SEA:n kokoamat näyttelyt kiertävät maata ja maailmaa. Kirjaston tietopalvelutoiminta ulottuu yliopistojen ja elokuvakeskusten kirjastoverkon kautta koko maahan. Lasten elokuvien esitystoiminta on saavuttanut suurta suosiota Orionissa. Lasten elokuvavuosi 2004 otetaan erityisesti huomioon esitystoiminnassa.

3 4. Kulttuurin ja kulttuuriperinnön asema yhteiskuntapolitiikassa SEA:n toimintaideana on kulttuuriperinnön säilyttäminen, vaaliminen ja välittäminen uusille sukupolville. Tämä toteutuu kokoelmatoiminnan, esitystoiminnan, näyttelyiden, seminaarien, julkaisujen ja tutkimusten kautta sekä uutena toimintona aloitettavan radio- ja televisioarkistoinnin kautta. Mutta ongelmana on Elävän kuvan museon puute maassamme. Vasta museon kautta pystyttäisiin luomaan pedagoginen ja elämyksellinen elävän kuvan historian keskus, joka palvelisi erityisesti nuorison historiatietoisuuden kehittämistä. SEA on mukana tutkimassa Tiedekeskus Heurekan kehityshanketta, joka mahdollistaisi Elävän kuvan museon jossain laajuudessa. IV. TULOSTAVOITTEET Elokuva-arkistossa on neljä erillistä tulosaluetta: kokoelma- ja arkistotyö, radio- ja tv-arkisto, museokokoelma ja perinne ja elokuvakulttuurin edistäminen. Arkistopalvelut jakaantuvat ja verkottuvat yksiköiden välille. Elokuva-arkiston tulosalueet ja määrärahat: Tilinp VKS 2003 TAE Kokoelma- ja arkistotyö Elokuvakulttuurin edistäminen Radio- ja tv-arkisto Museokokoelma ja perinne Arkistopalvelut Yhteensä Toimintamenot Palkat Ostopalv elut Tilat Muut menot Kalusto Tulot Sarja

4 Yleistä Vuoden 2004 painopisteenä on radio- ja tv-arkistoinnin suunnittelun loppuunsaattaminen ja käytännön arkistoinnin rakenteiden, yhteyksien, laitteistojen, tilojen, henkilöstön ja toiminnan valmisteleminen niin että arkistointi voi alkaa seuraavana vuonna. Kokoelma- ja arkistotyön tulosalue Tulosalueen toiminta-ajatuksena on suomalaisen elokuvaperinteen hankinta, säilyttäminen ja saattaminen esitys- ja tutkimuskäyttöön. Nitraattifilmiä pelastekopioidaan SEA:n peruskokoelmista noin metriä ja Puolustusvoimien kokoelmista noin m. Kotimaista värifilmiä kopioidaan noin metriä. Kokonaismetrimäärä vastaa noin 25 pitkää elokuvaa. Teuvo Tulio -kokoelman pelastamista ja esityskopioiden tekoa jatketaan ja valmistellaan Tulion elokuvien julkaisemista DVD:llä. Lakisääteisen talletusvelvollisuuden alainen filmi- ja videotuotanto vuodelta 1999 hankitaan kokoelmiin: n. 600 pitkää ja lyhyttä teosta. Vapaaehtoisina talletuksina otetaan vastaan noin 350 pitkää ulkomaista elokuvakopiota. Vapaakappalelain mukaisesti videokokoelma karttuu noin uudella videotallenteella. Digitaalisen restauroinnin kokeita jatketaan restauroimalla kotimainen pitkä näytelmäelokuva digitaalisesti. Kotimaisen lyhytelokuvakokoelman sekä Puolustusvoimien TK-materiaalin siirtämistä videolle jatketaan. Puolustusvoimien elokuvakokoelmien toimintojen integrointi elokuva-arkiston toimintoihin saatetaan päätökseen. Museokokoelma ja perinne Talvitien varastonäyttelyä laajennetaan ja kehitetään, näyttely on auki yleisölle yhtenä päivänä viikossa. Perinnekokoelmaan sisältyvän esineistön luettelointia ja digitaalista tallentamista jatketaan. Radio- ja tv-arkiston tulosalue Toiminto ja tulosalue ovat uusia. Kehittämisestä vastaa johtokunnan asettama ohjausryhmä ja projektipäällikkö erillismäärärahalla. Luodaan sisällölliset ja toiminnalliset edellytykset radio- ja tv-arkistoinnin aloittamiseksi vuoden 2005 aikana: määrittelyasiakirja, tarjouskilpailu ja yksityiskohtainen toimintasuunnitelma. Elokuvakulttuurin edistämisen tulosalue Tulosalueen toiminta-ajatuksena on tehdä tunnetuksi elokuvahistoriaa ja kulttuuria harjoittamalla ja tukemalla tutkimusta; esittämällä kulttuurisesti ja historiallisesti merkittäviä elokuvia; ylläpitämällä kirjastoa ja julkaisemalla kirjallisuutta; sekä järjestämällä näyttelyitä, yleisötilaisuuksia ja seminaareja. Järjestetään n elokuvaesitystä, joista 840 Helsingissä ja 160 pääkaupungin ulkopuolella. Huomioidaan lasten elokuvavuosi koko esitystoiminnassa. Arkisto julkaisee kolme teosta yhteistyössä SKS:n kanssa. Julkaistaan Suomen Kansallisfilmografian 11. osa. Suunnitellaan filmografisen toiminnan jatkaminen tietoverkossa.

5 Järjestetään tutkijaseminaari kotimaisen lyhytelokuvatuotannon historiasta. Elonet-portaali otetaan ekstranet-käyttöön. Arkistopalvelujen tulosalue Tulosalueen toiminta-ajatuksena on tuottaa arkiston kokoelmiin, laitteistoihin ja tietotaitoihin liittyviä palveluita Suomen elokuva-arkiston suoritteiden maksullisuudesta annetun opetusministeriön asetuksen (Opetusministeriön asetus 1042/ ) säätämällä tavalla. Kokoelmia koskevien palvelutapahtumien määrä on noin Helsingissä Opetusministeriö Suomen elokuva-arkisto