Veikkausvoittovarojen käyttö taiteen, liikunnan ja nuorisotyön sekä tieteen edistämiseen

Transkriptio

1 28.9. Veikkausvoittovarojen käyttö taiteen, liikunnan ja nuorisotyön sekä tieteen edistämiseen Veikkauksen tuotto käytetään kokonaisuudessaan taiteen, tieteen, liikunnan ja nuorisotyön tukemiseen. Opetus- ja kulttuuriministeriö jakaa talousarviossa varoja Veikkauksen tuotosta eduskunnan säätämän jakosuhdelain mukaisesti: taide saa 38,5 %, liikunta 25 %, tiede 17,5 % ja nuorisotyö 9 % varoista. Lisäksi 10 prosentin käytöstä päätetään erikseen. Veikkausvoittovarojen kehitys Veikkausvoittovarojen määrä kasvaa vuoden talousarvioesityksessä kaikilla sektoreilla jakosuhdelain mukaisesti. Veikkausvoittovaroja arvioidaan olevan käytettävissä yhteensä noin 485,8 miljoonaa euroa, josta rahastoituja jakamattomia voittovaroja on 16, 2 milj. euroa. Veikkausvoittovarojen lisäykset kohdistuvat tieteelle 4,5 milj. euroa, taiteelle 9,9 milj. euroa, liikuntatoimelle 6,4 milj. euroa ja nuorisotyölle 2,3 milj. euroa. Edellisvuosien tapaan merkittävät osuudet taiteen, liikunnan ja nuorisotyön toimialojen rahoituksesta katetaan veikkausvoittovaroilla: liikunnasta 99,6 %, nuorisotyöstä 79,1 % ja taiteesta 50,5 %. Kuvio 1: Veikkausvoittovarojen reaalinen kehitys edunsaajittain 600,0 500,0 400,0 300,0 200,0 100,0 0,0 Tiede Taide Liikunta Nuoriso Kirjastot E Taiteen veikkausvoittovarat - Taiteen veikkausvoittovarat ovat kasvaneet vuodesta vuoteen yhteensä 19 miljoonaa euroa. Lisäksi veikkausvoittovaroista siirrettiin hallituskaudella kirjastojen valtionosuuksia 36,5 miljoonaa euroa yleisiin budjettivaroihin. Näin ollen taiteen ja kulttuurin edunsaajien saamat avustukset ovat nousseet hallituskaudella yhteensä 54,6 miljoonaa euroa.

2 Hallituskaudella elokuvan tuotantoon ja levitykseen suunnattu määräraha on kasvanut hallituskaudella yhteensä 9 miljoonaa euroa (66,5 %). Elokuvan määrärahoja on lisännyt myös uusi määräraha elokuvateattereiden digitalisoinnin edistämiseen. Lasten ja nuorten elokuvakulttuurin kehittämiseen suunnattu määräraha on kasvanut 80 % (+ 1 milj. ). Näyttämötaiteen edistämisen määräraha on kasvanut 83,5 % (1,8 milj. ). 1,6 milj. euroa tästä noususta on mennyt ns. vapaille ryhmille. Tanssitaiteen edistämiseen suunnattu harkinnanvarainen määräraha on kasvanut 97,2 % eli euroa. Myös tästä noususta suurin osa on suunnattu ns. vapaille ryhmille. Sirkustaiteelle on hallituskaudella tullut veikkausvoittovaroihin oma määräraha (0,4 milj. ). Kuvio 2: Taiteen määrärahojen kehitys (reaalihinnoin) E Veikkausvoittovarat Budjettivarat Taiteen ja kulttuurin rahoitusvuoden talousarvioesityksessä Taiteen määrärahat kasvavat yhteensä 8,2 milj. euroa (kun 17,5 miljoonan euron momenttisiirtoa ei huomioida). Määrärahan kasvu mahdollistaa monien taiteen ja kulttuurin toimintojen lisärahoituksen vuonna. Veikkausvoittovarojen kokonaismäärän kasvun lisää taiteen veikkausvoittovarojen liikkumavaraa 9,9 milj. eurolla. Tämä edesauttaa merkittävällä tavalla eri taiteenalojen ja kulttuurin harkinnanvaraista tukemista. Veikkausvoittovarojen lisäyksestä tullaan kohdentamaan mm. kotimaisen elokuvan tuotannon tukemiseen 2,3 milj. euroa ja museo- ja kulttuuriperintöalan eri kohteisiin n. 1 milj. euroa. Kulttuurivientiin tarkoitetut määrärahat kasvavat 1 miljoonalla eurolla. Sekä yleisistä budjettivaroista ( ) että veikkausvoittovaroista rahoitetaan kulttuuriviennin kehittämisohjelmaa yhteensä 3,7 milj. eurolla. Näyttämötaidetta, erityisesti vapaita ryhmiä, tuetaan 0,4 milj. eurolla edellisvuotta enemmän. Määrärahana pienen, mutta prosentuaalisesti suuren lisäyksen saa sirkustaiteen edistäminen ( euroa/60 %). Määrärahoja kohdennetaan myös Suomen Kansallisoopperalle ja Suomen kansallisteatterille yht. 1,5 milj. euroa työehtosopimusten mukaisiin lisäyksiin. 2

3 Turku vuoden Euroopan kulttuuripääkaupunki -hanketta on rahoitettu vuosina yhteensä 8 milj. eurolla. Vuonna hankkeeseen kohdennetaan opetus- ja kulttuuriministeriön viimeinen maksuosuus 2 milj. euroa. Myös muita suurtapahtumia rahoitetaan veikkausvoittovaroista uudella rivillä, jolla tuetaan mm. World Design Capital 2012 ja Suomi Frankfurtin kirjamessujen teemamaana hankkeita (1,3 milj. euroa). - kulttuuriasiainneuvos Tiina Eerikäinen, puh (paikalla 30.9.) Liikunnan määrärahoista 99,6 prosenttia veikkausvoittovaroista Hallituskauden aikana liikuntatoimen määrärahat ovat kasvaneet noin 34 miljoonaa euroa, joka tarkoittaa 33 prosenttia. Hallituskauden aikana kuntien liikuntatoimen valtionosuuden määrä on kasvanut liikuntabudjetissa 2,1 miljoonalla eurolla (12,5 %). Liikuntapaikkarakentamiseen ja sen tutkimus- ja kehitystyöhön kohdennetaan talousarvioesityksen mukaan 6,7 miljoonaa euroa enemmän kuin vuonna, kasvua 39,2 %. Liikuntajärjestöille myönnettyjen valtionavustusten määrää on vuoteen verrattuna yhteensä kasvatettu lähes 8,5 miljoonalla eurolla. Paikallisen liikunta- ja urheiluseuratoiminnan kehittämistä on tuettu seuratuen vuodesta alkaen kehittämishankkeella, jolle on vuosina myönnetty valtionavustusta 6,4 miljoonaa euroa. Kunnossa kaiken ikää sekä terveysliikunnan -ohjelmien avustuksia on lisätty 1,6 miljoonalla eurolla. Huippu-urheilun kehittämiseen mm. urheilijoiden apurahoihin sekä valmennustoiminnan kehittämiseen, kansainvälisten arvokisojen järjestämiseen osoitettuja resursseja on kasvatettu noin 4,5 miljoonalla eurolla ( : n. 1,9 m ; E : 6,4 m ). Antidopingtoimintaan osoitetut varat ovat lähes kaksinkertaistuneet (v. : , E : ). Kuvio 3: Liikunnan määrärahojen kehitys (reaalihinnoin) 140,0 130,0 120,0 110,0 100,0 90,0 80,0 70,0 60,0 50,0 Veikkausvoittovarat Budjettivarat E Liikunnan vuoden talousarvioesitys kasvaa n. 5,2 milj. euroa (4 %) vuoteen nähden. Liikuntatoimeen on esityksen mukaan v. käytettävissä yhteensä 135,5 milj. euroa (135 milj. euroa veikkausvoittovaroista ja 0,6 milj. euroa yleisistä budjettivaroista). Liikuntatoimen määrärahat kasvavat jo kolmantena vuotena peräkkäin. 3

4 Liikuntabudjetin keskeisimmät lisäykset vuoden esityksessä ovat liikuntapaikkarakentaminen (+2,3 milj. euroa) ja liikunnan koulutuskeskusten toiminnan rahoittaminen (+2,4 milj. euroa). Lasten ja nuorten liikunnan kehittämisen ( euroa) painopisteinä ovat vähän liikkuvat lapset, paikallisen toiminnan kehittäminen sekä lasten kilpaurheilun kehittäminen. Liikkuva koulu -hanke jatkuu. Terveyttä edistävän liikunnan kehittämiseen ( euroa)varataan lisää määrärahoja samoin huippu-urheilun kehittämiseen (+1,5 milj. euroa) - ylitarkastaja Kirsti Laine, puh Nuorisotyön veikkausvoittovarat kasvaneet Nuorisotyön veikkausvoittovarat ovat hallituskaudella kasvaneet 34 %. Vuonna nuorisotyötä tuetaan veikkausvoittovaroista 48,5 miljoonalla eurolla; korotus vuodesta on 12,5 miljoonaa euroa. Veikkausvoittovarojen kasvua on kohdennettu mm. nuorten tieto- ja neuvontapalvelujen ja verkkomediatoiminnan kehittämiseen (kasvua 1,3 milj. /144 %) eli nuorten uusiin toimintaympäristöihin, nuorten sosiaaliseen vahvistamiseen sekä lapsi- ja nuorisopolitiikan kehittämisohjelman toimeenpanoon nuorisotoimen osalta Kuvio 4: Nuorisotyön määrärahojen kehitys (reaalihinnoin) 70,0 60,0 50,0 40,0 30,0 20,0 10,0 0,0 E Veikkausvoittovarat Budjettivarat Nuorisotyön toimialalla talousarvioesitys on likimain vuoden varsinaisen talousarvion tasolla. Nuorisotyöhön on käytettävissä esityksen mukaan yhteensä 61,5 milj. euroa, josta 48,6 milj. euroa veikkausvoittovaroista ja 12,9 milj. euroa yleisistä budjettivaroista. Nuorisotyön ja politiikan alueella veikkausvoittovaroista tulevien määrärahojen kasvu 2,3 milj. euroa vuodelle kohdentuu pääosin etsivän nuorisotyön laajentamiseen (2,15 milj. euroa). Muilta osin varsinaista kasvua on nuorten tieto- ja neuvontapalvelujen sekä verkkomedioiden määrärahassa, nuorisotutkimuksessa ja sosiaalisessa nuorisotyössä. Lisätietoja - kulttuuriasiainneuvos Kimmo Aaltonen, puh (paikalla 30.9.) 4

5 Veikkausvoittovarat ja tieteen rahoitus Tieteen rahoituksessa veikkauksen ja raha-arpajaisten voittovaroilla on merkittävä tehtävä. Vuoden talousarviossa veikkausvoittovaroilla katetaan 25 % tieteen rahoituksesta (lukuun ottamatta yliopistojen budjettirahoitusta). Rahapelien yksinoikeusjärjestelmän säilyttäminen on Suomelle sen vuoksi tärkeää. Vuonna tieteen edistämiseen tarkoitettujen Veikkauksen ja raha-arpajaisten voittovarojen budjetti on euroa (vuonna / euroa). Niistä 65 % kohdennetaan Suomen Akatemialle. Akatemia jakaa kilpailtua tutkimusrahoitusta laadun perusteella. Se myöntää rahoitusta mm. akatemiaprofessorien ja akatemiatutkijoiden tehtäviin sekä tutkimuksen huippuyksikköjen toimintaan ja tutkimuksen infrastruktuurien kehittämiseen. Tieteen veikkausvoittovaroista tuetaan myös tutkimuksen edellytyksiä ja siihen liittyviä tukipalveluita. Kansalliseen kulttuuriperintöön kuuluvien aineistojen säilymistä edistetään myöntämällä lakisääteistä avustusta toiminnaltaan tieteellisesti ja yhteiskunnallisesti merkittäville yksityisille arkistoille. Avustusta myönnetään tieteellisten kirjastojen ja arkistojen aineistojen digitointiin, sähköisten aineistojen pitkäaikaissäilytykseen sekä kotimaisten kielten tutkimukseen ja tieteellisen kirjallisuuden käännättämiseen. Lisäksi tieteen veikkausvoittovaroista tuetaan yhteisöjä, jotka täydentävät kansallista tutkimusjärjestelmää. Näitä ovat mm. tiedekeskus Heureka, Tieteellisten seurain valtuuskunta, Suomen ulkomailla toimivat tiedeinstituutit sekä tieteen ja yhteiskunnan vuorovaikutusta edistävät säätiöt. Avustuksia myönnettäessä otetaan huomioon hallitusohjelman sekä tutkimus- ja innovaationeuvoston linjaukset, opetus- ja kulttuuriministeriön tiedettä koskevat strategiat sekä tieteen ja tiedeyhteisön muuttuvat tarpeet. Mitään hanketta tai toimintaa ei rahoiteta pelkästään valtionavun turvin. Vain erityisen perustelluista syistä avustuksella voidaan kattaa suurin osa yhteisön menoista. Rahoitus on pääsääntöisesti määräaikaista ja opetus- ja kulttuuriministeriö arvioi jatkorahoituksen tarpeen määräajoin. Tutkimusjärjestelmän kansallista infrastruktuuria täydentävien instituutioiden rahoitus voi olla jatkuvaa. Avustuksiin sovelletaan valtionavustuslakia. - ylitarkastaja Anna-Kaarina Peura, Koulutus- ja tiedepolitiikan osasto, korkeakoulu- ja tiedeyksikkö, puh