OPETUSMINISTERIÖN JA SUOMEN ELOKUVA-ARKISTON VÄLINEN TULOSSOPIMUS VUODELLE

Transkriptio

1 SUOMEN ELOKUVA-ARKISTO Helsinki Y:\hallinto\tekstit\Tulossopimus doc OPETUSMINISTERIÖN JA SUOMEN ELOKUVA-ARKISTON VÄLINEN TULOSSOPIMUS VUODELLE Opetusministeriö ja Suomen elokuva-arkisto ovat sopineet elokuva-arkiston toiminnan ja talouden puitteista jäljempänä esitettävällä tavalla. I. TOIMINTA-AJATUS Suomen elokuva-arkiston tehtävänä on hankkia, entistää ja säilyttää elokuvia ja elokuvaan liittyvää aineistoa, harjoittaa ja tukea elokuvan tutkimusta, edistää elokuvataiteen tuntemusta sekä harjoittaa taiteellisesti, historiallisesti tai muutoin merkittävien elokuvien esitystoimintaa (A228/97). Elokuva-arkiston toiminta perustuu kulttuuriarvojen säilyttämiseen ja välittämiseen kestävän kehityksen periaatteiden mukaisesti. II. VISIO Suomen elokuva-arkisto on monipuolinen audiovisuaalinen kansallisarkisto; elävän kuvan säilyttämisen, esittämisen ja tutkimisen keskus sekä museo. Säilyttämällä tätä perintöä elokuva-arkisto edistää elävän kuvan kulttuuria palvellen sekä nykyhetken että tulevaisuuden asiakkaita. TOIMINTAYMPÄRISTÖN KUVAUS Tekninen kehitys, mediaympäristön ja arkistoinnin muutos seuraavan 5-10 vuoden aikana: Audiovisuaalisen kulttuurin, tiedonvälityksen ja viihteen merkitys kasvaa alati. Digitaalitekniikkaan siirrytään laajalti elokuvan tuotannossa, levityksessä ja esitystoiminnassa. Elokuvien restauroinnissa digitaalitekniikka kehittyy ja halpenee. Filmi pysyy kuitenkin säilyvyytensä ja kestävyytensä vuoksi tallennusalustan materiaalina, vaikka sen käyttö harvinaistuu ja kallistuu sekä kansainvälisesti filmilaboratorioiden määrä vähenee. Talletettavat teokset (elokuvat ja oheistuotteet) muuttuvat digitaalisiksi, filmi pysyy kuitenkin digitaalisten tallenteiden rinnalla pitkään. Elokuvateatterien tekniikka muutetaan digitaaliseksi ja elokuvien esitystoiminta yleensä monipuolistuu tallennustekniikan kehittyessä (DVD, äänentoisto): kotiteatterit (suurkuvamonitorit, surround-ääni), tietokoneet ja muut välineet katselukanavina yleistyvät. Elokuva-arkiston filmipohjainen klassikkoelokuvien esitystoiminta muuttuu yhä ainutkertaisemmaksi ja funktioiltaan lähenee taidemuseon toimintatapaa. Konvergenssi: av-tuotteet lähentyvät toisiaan tekniikan, tuotannon ja jakelun osalta. Elokuvaarkisto ei pysy enää pelkkänä filmiarkistona, arkistoitava aineisto monipuolistuu. Elokuva-arkisto laajenee kattamaan myös radio- ja televisioarkistoinnin. Elokuva-arkistosta tulee aineistoltaan ja tekniikaltaan hybridi-arkisto, jossa on filmipohjaista ja digitaalista materiaalia tarvittavine laitteistoineen.

2 III. STRATEGISET PAINOPISTEET OSANA KULTTUURIPOLITIIKAN TOIMIALAN PAINOTUKSIA VUOSINA Kulttuuripolitiikka globalisoituvassa ja kansainvälistyvässä maailmassa Suomen elokuva-arkiston toimintastrategiaan kuuluu olennaisesti kansainvälisyys. Se on erottamaton osa arkiston toimintaa, kun otetaan huomioon arkiston ulkomaiset kokoelmat, esitystoiminta, kansainväliset vieraat, järjestötoiminta (FIAF, ACE), menetelmien kehittäminen. Yleisölle ja asiakkaille kansainvälisyys näkyy ennen kaikkea esitystoiminnassa elokuvasarjoina kaikilta maailman kolkilta. SEA esittelee vähemmän tunnettuja elokuvakulttuureja ja hegemonia-asemassa olevien elokuvakulttuurien alavirtauksia. Toisaalta suomalainen elokuvakulttuuri esittäytyy ulkomailla kansainvälisen kulttuurivaihdon kautta yhä enenevässä määrin ja SEA:n resurssien antaessa myöten. Eurooppalainen kulttuuriyhteistyö on luonnollinen painopiste SEA:n kannalta. Euroopan elokuvakulttuureilla on merkittävä jalansija arkiston esitystoiminnassa. Euroopan elokuvaarkistojen liitto (ACE) on voimistuva organisaatio, jonka piirissä SEA osallistuu mm. Archimedes-koulutukseen. SEA on mukana ACE:n piirissä käynnistetyssä FIRST-projektissa, joka on Euroopan Komission rahoittama tutkimusprojekti koskien digitaalitekniikan käyttämistä ja kehittämistä eurooppalaisen elokuvaperinnön restauroimiseksi, suojelemiseksi ja levittämiseksi. 2. Tietoyhteiskuntakehitys, kulttuuriset sisällöt ja viestintäympäristö Tietoyhteiskunnan kehitys näkyy selkeästi SEA:n lähivuosien toiminnassa, erityisesti digitaalisten sisältöjen ja palvelujen, tuotannon ja jakelun kohdalla. Viestintäympäristön kehittymisen ja medioiden konvergoitumisen myötä Suomen elokuva-arkisto laajenee kattamaan audiovisuaalisen arkistoinnin kokonaisuudessaan. SEA:n strategisia kehityshankkeita tällä alueella: - Radio- ja televisioarkistoinnin aloittaminen ja kehittäminen täyteen mittaansa, palvelutoiminnan monipuolinen kehittäminen, - Kotimaisen juliste-, valokuva- ja oheismateriaalikokoelman digitoiminen, - Elokuvien digitaalisen restauroinnin kehittäminen, - ELONET-projekti: SEA:n tietokantojen osittaisen ekstranet-käyttöön avaamisen jälkeen palvelun laajentaminen kansalaisten internet-portaaliksi, - Suomen kansallisfilmografian siirtäminen verkkoon 12. osan ilmestymisen jälkeen, aloitetaan lyhytelokuvafilmografian koostaminen, - Museoesinekokoelman digitaalinen valokuvaus tietokantaan, Digitointihankkeiden etenemistä rajoittaa ennen kaikkea resurssien vähäisyys. Elokuvien digitaalisessa restauroinnissa etsitään edullisia ja järkeviä menetelmiä. 3. Kulttuuripalvelujen saatavuuden turvaaminen tasa-arvoisesti SEA ylläpitää esitystoimintaa kahdeksalla yliopistopaikkakunnalla, mikä on poikkeuksellista kansainvälisessä arkistokentässä. SEA tukee keskeisiä kotimaisia elokuvafestivaaleja tietopalvelulla ja filmilainoilla. Radio- ja televisioarkiston palvelut ovat tutkijoiden saatavilla vapaakappalekirjastojen kautta eri puolilla maata. SEA:n kokoamat näyttelyt kiertävät maata ja maailmaa. Kirjaston tietopalvelutoiminta ulottuu yliopistojen ja elokuvakeskusten kirjastoverkon kautta

3 koko maahan. 4. Kulttuurin ja kulttuuriperinnön asema yhteiskuntapolitiikassa SEA:n toimintaideana on kulttuuriperinnön säilyttäminen, vaaliminen ja välittäminen uusille sukupolville. Tämä toteutuu kokoelmatoiminnan, esitystoiminnan, näyttelyiden, seminaarien, julkaisujen ja tutkimusten kautta sekä uutena toimintona aloitettavan radio- ja televisioarkistoinnin kautta. Ongelmana on Elävän kuvan museon resurssien vajavuus. Suunnittelukauden loppupuolelle on kaavailtu resurssilisäys, jonka kautta luodaan todellinen pedagoginen ja elämyksellinen elävän kuvan historian keskus, joka palvelee erityisesti nuorison historiatietoisuuden kehittämistä. TULOSTAVOITTEET Elokuva-arkistossa on neljä erillistä tulosaluetta: kokoelma- ja arkistotyö, radio- ja tv-arkisto, museokokoelma ja perinne (Elävän kuvan museo?) ja elokuvakulttuurin edistäminen. Arkistopalvelut jakaantuvat ja verkottuvat yksiköiden välille. Elokuva-arkiston tulosalueet ja määrärahat: Tilinp VKS 2004 TAE Kokoelma- ja arkistotyö Elokuvakulttuurin edistäminen Radio- ja tv-arkisto Museokokoelma ja perinne Arkistopalvelut Yhteensä

4 Yleistä Vuosien painopisteinä ovat (1) radio- ja tv-arkistoinnin käytännön rakenteiden, yhteyksien, laitteistojen, tilojen, henkilöstön ja toiminnan valmisteleminen niin että arkistointi palveluineen on täysipainoisesti käynnissä vuoden 2006 alusta lähtien sekä (2) Elävän kuvan museon resurssien lisääminen siten että museo on kokonaisvaltaisesti toiminnassa vuoteen 2007 mennessä. Kokoelma- ja arkistotyön tulosalue Tulosalueen toiminta-ajatuksena on suomalaisen elokuvaperinteen hankinta, säilyttäminen ja saattaminen esitys- ja tutkimuskäyttöön. Lakisääteisen talletusvelvollisuuden alainen filmi- ja videotuotanto hankitaan kokoelmiin, mukaan lukien n. 600 pitkää ja lyhyttä esityskopiota vuodessa. Vapaaehtoisina talletuksina otetaan vastaan noin 400 pitkää ulkomaista elokuvakopiota vuodessa. Videokokoelma karttuu noin uudella videotallenteella vuodessa, joista vapaakappaleita on noin kaksi kolmasosaa. Pelastekopioinnin painopisteitä ovat varhaisten 1970-luvulla tehtyjen pitkien näytelmäelokuvien pelasteiden arviointi ja täydentäminen sekä varhaisten värifilmien konservointi ja restaurointi. Restaurointityössä pyritään hyödyntämään ja kehittämään sellaista digitaalitekniikkaa, joka on kohtuukustannuksin käytettävissä. Samoin jatketaan aktiivista osallistumista digitaalisen restaurointitekniikan kansainväliseen tutkimukseen. Kotimaisen lyhytelokuvakokoelman sekä puolustusvoimien kokoelman siirtämistä videolle jatketaan. Museokokoelma ja perinne (Elävän kuvan museo?) Perinnekokoelmaan sisältyvän esineistön luettelointia ja digitaalista tallentamista jatketaan. Talvitien varastonäyttelyä/perusnäyttelyä? laajennetaan ja kehitetään, näyttely on auki yleisölle yhtenä päivänä viikossa. Elävän kuvan museo kehittyy suunnittelukauden kuluessa täysipainoiseksi museoksi. Radio- ja tv-arkiston tulosalue Toiminto ja tulosalue ovat uusia. Kehittämisestä vastaa johtokunnan asettama ohjausryhmä ja projektipäällikkö erillismäärärahalla. Luodaan sisällölliset ja toiminnalliset edellytykset radio- ja tv-arkistoinnin aloittamiseksi vuoden 2005 aikana: määrittelyasiakirja, tarjouskilpailu ja yksityiskohtainen toimintasuunnitelma. Tilojen, palvelujen ja henkilökunnan osalta arkisto on kokonaisvaltaisesti toiminnassa 2006 alusta lähtien. Elokuvakulttuurin edistämisen tulosalue Tulosalueen toiminta-ajatuksena on tehdä tunnetuksi elokuvahistoriaa ja kulttuuria harjoittamalla ja tukemalla tutkimusta; esittämällä kulttuurisesti ja historiallisesti merkittäviä elokuvia; ylläpitämällä kirjastoa ja julkaisemalla kirjallisuutta; sekä järjestämällä näyttelyitä, yleisötilaisuuksia ja seminaareja. Järjestetään vuodessa n elokuvaesitystä, joista 840 Helsingissä ja 160 pääkaupungin ulkopuolella. Arkisto julkaisee noin kolme teosta vuodessa yhteistyössä SKS:n kanssa.

5 Julkaistaan Suomen Kansallisfilmografian 12. osa vuonna Filmografinen tietopalvelu siirtyy internetiin. Järjestetään tutkijaseminaareja kotimaisen elokuvan historiasta. Ekstranet-käytössä ollut Elonet-portaali avataan osiltaan internet-käyttöön. Arkistopalvelujen tulosalue Tulosalueen toiminta-ajatuksena on tuottaa arkiston kokoelmiin, laitteistoihin ja tietotaitoihin liittyviä palveluita Suomen elokuva-arkiston suoritteiden maksullisuudesta annetun opetusministeriön asetuksen (Opetusministeriön asetus 1042/ ) säätämällä tavalla. Kokoelmia koskevien palvelutapahtumien määrä on ollut noin vuodessa, mutta radio- ja televisioarkistoinnin alkamisen myötä palvelutapahtumien määrä nousee selkeästi. Helsingissä Opetusministeriö Suomen elokuva-arkisto