Metsäntutkimuslaitos rakentaa metsäalan tulevaisuutta tuottamalla ja välittämällä tietoa sekä osaamista yhteiskunnan parhaaksi.

Transkriptio

1 Metsäntutkimuslaitos rakentaa metsäalan tulevaisuutta tuottamalla ja välittämällä tietoa sekä osaamista yhteiskunnan parhaaksi. Metsäntutkimuslaitos Skogsforskningsinstitutet Finnish Forest Research Institute

2 Tehtävät Metlan tehtävänä on edistää tutkimuksen keinoin metsien taloudellisesti, ekologisesti ja sosiaalisesti kestävää hoitoa ja käyttöä Tuottamalla tieteellistä tutkimustietoa metsäympäristöstä, metsien eri käyttömuodoista sekä metsä- ja puutaloudesta Palvelemalla tiedon tarvitsijoita ja toimimalla asiantuntijana Vastaamalla metsänjalostustoiminnasta Huolehtimalla sille määrätyistä viranomaistehtävistä Hoitamalla hallinnassaan olevia tutkimus- ja luonnonsuojelualueita Julkaisemalla tutkimustuloksia ja tiedottamalla ajankohtaisista metsiin ja metsäntutkimukseen liittyvistä asioista

3 Tutkimuksen painoalat Metsiin perustuva yritys- ja elinkeinotoiminta Metsien yhteiskunnallinen merkitys Metsäekosysteemien rakenne ja toiminta Metsätalouden ja metsäympäristön tietovarannot

4 Organisaatio Metla on maa- ja metsätalousministeriön alainen sektoritutkimuslaitos

5 Toimintayksiköt 9 toimintayksikköä eri puolilla maata Henkilöstöä noin 900 Tutkijoita runsas 300, joista tohtoreita lähes

6 Tutkimusmetsät Metlalla on hallinnassaan hehtaaria tutkimusmetsiä, joista Opetusmetsiä ha Luonnonsuojelualueita ha Tutkimusalueita ha

7 Viranomaistehtävät Valtakunnan metsien inventointi Metsien terveydentilan seuranta Metsätilastollinen tietopalvelu Metsätaloudessa käytettävien torjunta-aineiden tarkastus Puutavaran mittausmenetelmien perusteet ja mittausohjeet Metsänjalostus- ja siemenviljelyohjelmat Metsäpuiden geenivarat Metsätuhotietopalvelu Suojametsäalueen ja korkeiden alueiden metsien uudistamisen seuranta Tutkimusmetsien ja luonnonsuojelualueiden hoito ja ylläpito

8 Asiakasrahoitteinen toiminta Metlan tarjoamat palvelut Tilaustutkimukset ja asiantuntijakonsultaatiot Tilastollinen tietopalvelu Metsätalousmallit ja analyysit Tietojärjestelmä- ja menetelmäpalvelut Laboratoriopalvelut Ympäristövaikutuksien arviointipalvelu Asiantuntija- ja koulutuspalvelut Julkaisujen myynti Kuva-arkisto

9 Rahoitus Budjetti vuonna 2007 n. 40 miljoonaa euroa, josta suoraa budjettirahoitusta ¾ (maa- ja metsätalousministeriö ja ympäristöministeriö). Muita rahoituslähteitä: Suomen Akatemia Tekes EU Säätiöt Rahastot jne

10 Julkaisutoiminta Metsätilastollinen vuosikirja Metsäsektorin suhdannekatsaus Metsäntutkimus asiakaslehti Taimiuutiset taimi- ja metsänviljelyalan ammattilehti Dissertationes Forestales metsätieteellinen väitöskirjasarja Metlan työraportteja Working Papers (ilmestyy vain verkossa) Metlan julkaisut yhteistyössä Suomen Metsätieteellisen Seuran kanssa: Metsätieteen aikakauskirja kotimainen metsätieteellinen julkaisusarja Silva Fennica kansainvälinen metsätieteellinen julkaisusarja

11 Punkaharjun toimintayksikkö Metlan Punkaharjun toimintayksikkö rakentaa metsäalan tulevaisuutta tuottamalla ja välittämällä tietoa puiden periytyvistä ominaisuuksista ja soveltamalla sitä metsänjalostuksessa Tutkimustoimintaa 1870-luvulta Kokeilualueeksi 1924 Jalostuskoeasemana vuodesta 1965 Tutkimusasemana vuodesta 1988 Punkaharjun luonnonsuojelualue Henkilökuntaa Työskentelyä Suomen Punkaharjun Ilmakuva Metsänhoitoyhdistyksen taimitarhalla väki Punkaharjusta Uudet toimitilat Kesätyöntekijöitä valmistuivat virkistäytymisretkellä Imatrankoskella 80-luvulla vuonna , 30-vuotiskokouksen laajennusosa osanottajia vuonna 1997 retkeilyllä Punkaharjulla vuonna

12 Punkaharjun toimintayksikkö Punkaharjulla keskitytään metsägenetiikan ja metsänjalostuksen tutkimukseen Tutkimusaiheet Biotekniikka Erikoispuiden kasvatus Metsien terveydentilan seuranta (Forest Focus) Haavan jalostus Jalostettu metsänviljelyaineisto Kestävyysjalostus Puun laatuominaisuudet Lisäksi yksikössämme osallistutaan valtakunnalliseen metsänjalostustoimintaan ja lukuisiin muualta johdettuihin tutkimushankkeisiin

13 Punkaharjun toimintayksikkö Tutkimustoiminta resurssit 2006 Toimintayksikössä työskenteli 34 vakinaista henkilöä: Johto + tutkijat 9 Tekninen henkilöstö 6 Tutkimusta avustavat 6 Huoltohenkilöstö 4 Toimistohenkilöstö 3 Laboratoriohenkilöstö 4 Tutkimusmetsien tutkimusmestarit 2 Lisäksi yksikössämme työskenteli kaksi ulkopuolista tutkijaa omalla apurahalla, 10 tukityöllistettyä sekä 19 harjoittelijaa oppilaitosten tuella ja kansainvälisellä rahoituksella

14 Punkaharjun toimintayksikkö Tutkimustoiminta - tulokset Tutkimustyön tulos on tutkimusjulkaisu: Tieteellinen Yleistajuinen (lehtiartikkelit, tiedotteet, monisteet, ) tieteelliset yleistajuiset Julkaisuja, kpl

15 Punkaharjun toimintayksikkö Tutkimustoiminta - esittelyt Esitelmät Tietotaulut Retkeilyt Retkeilyreitit Tutkimuspäivät Avoimet ovet Messut ym

16 Biotekniikka metsägenetiikan ja metsänjalostuksen tutkimuksessa Tuija Aronen, Leena Ryynänen Metsäpuiden kasvullinen lisäys ja syväjäädytys: Männyn solukkolisäys: kasvullisten alkioiden tuotantomenetelmä Mäntypistokkaat jalostuksen testaustarpeisiin Koivun erikoismuotojen mikrolisäys Regeneraatiokykyyn vaikuttavien tekijöiden tutkimus Koivun, haavan ja männyn syväjäädytys Yhteistyökumppanit: Skogforsk (Ruotsi) ja SILAVA (Latvia) Geeninsiirtotekniikat koivulle, haavalle ja männylle

17 Biotekniikka metsägenetiikan ja metsänjalostuksen tutkimuksessa Koivun puuaineen (ligniinin) tutkimus: Ligniinin muodostukseen vaikuttavien COMT ja 4CL-geenien toiminnan tutkimus siirtogeenisillä koivulinjoilla COMT-geenin säätelyn kartoittaminen Ligniinimuunneltujen koivujen mahdolliset ekologiset vaikutukset: koivua ravintonaan käyttäviin hyönteisiin sienijuuren muodostumiseen in vitro -oloissa lehtien, varren ja juurien maatumiseen Yhteistyökumppanit: OY, HY, North Carolina State Univ. (USA) ja Michigan Tech. Univ. (USA)

18 Ulkomaisten puulajien ja erikoispuiden kasvatus Teijo Nikkanen, Seppo Ruotsalainen Ulkomaisia puulajeja on 1800-luvulta lähtien tutkittu keinona parantaa metsien tuottoa Parempi kestävyys Nopeampi kasvu Puuaineen erikoisominaisuudet Suomessa ulkomaisia puulajeja ei metsiin juuri viljellä, lehtikuusta kuitenkin vähän Visakoivu on erikoispuista arvokkain Puiden merkitys viherrakentamisessa on lisääntynyt

19 Ulkomaisten puulajien ja erikoispuiden kasvatus Syytä tutkia, vaikka käytännön metsätalous ei juuri käytä vieraita puulajeja Viherrakentamisen ja koristekäytön tarpeet Muut tulevaisuuden tarpeet (esim. ilmastonmuutos, uudet puuperäiset tuotteet) Tehtävänä huolehtia puulajien kasvatusperinteen jatkuvuudesta Metlalla Suomen laajimmat ja kattavimmat vieraiden puulajien viljelmät Punkaharju Metlan tärkeimpiä vieraiden puulajien viljelypaikkoja

20 Jalostetun metsänviljelyaineiston tuotannon ja käytön tehostaminen Teijo Nikkanen, Seppo Ruotsalainen Kun metsänviljelyssä käytetään siemenviljelyksillä tuotettua siementä, voidaan lisätä viljelyvarmuutta, nopeuttaa kasvua ja parantaa puiden laatua. Siemenviljelykset perustettu luonnonmetsien puiden parhaimmistolla, valituilla pluspuilla pluspuut monistettu kasvullisesti varttamalla Siemenviljelysten tarkoituksena tuottaa runsas, geneettisesti ja fysiologisesti hyvälaatuinen siemensato Nyt perustetaan uusia valiosiemenviljelyksiä valitsemalla pluspuut jälkeläiskokeiden perusteella

21 Jalostetun metsänviljelyaineiston tuotannon ja käytön tehostaminen Yleisenä tavoitteena on tutkia menetelmiä, joilla jalostetun metsänviljelyaineiston tuotantoa ja käyttöä voidaan tehostaa. Siemenviljelysten toimivuus ja geneettisen kokoonpanon optimointi Tutkitaan perustamistavan, pluspuiden ominaisuuksien ja niiden määrän vaikutusta siemenviljelysten siementuotantoon, jalostushyötyyn ja geneettiseen monimuotoisuuteen Metsänviljelyaineiston käyttöalueiden määrittäminen Tavoitteena valita viljelypaikalle alkuperältään parhaiten sopiva viljelyaineisto Lähtöaineistona olemassa olevat alkuperäkokeet

22 Koivun sopeutuminen muuttuvaan ilmastoon Matti Rousi Tutkitaan puiden perinnöllisen vaihtelun suuruutta Punkaharjulla olevassa koivikossa ja sen jälkeläisissä kasvihuone- ja maastokokeissa Tutkittavat ominaisuudet: Fenologia (lehtien puhkeamisen ja kukinnan ajoittuminen) Siementuotanto Kasvu sekä ilmaston- ja tuholaiskestävyys Kuva siitä miten puiden kestävyys, kasvu ja lisääntyminen liittyvät toisiinsa Kuinka rauduskoivu tulee sopeutumaan muuttuvaan ilmastoon

23 Männyn ja lehtikuusen sydänpuu kestävien puutuotteiden raaka-aineena Martti Venäläinen, Anni Harju Sydänpuu on kohtalaisen kestävää kosteusvaihteluja ja lahoamista vastaan Sydänpuun ominaisuuksissa on laaja vaihtelu puiden sisällä ja puiden välillä Vaihtelun hyödyntämiseksi tarvitaan Puutavaran lajittelua metsästä tehtaalle ja tuotteeksi johtavan käsittelyketjun aikana Valintajalostusta perinnöllisen vaihtelun hyödyntämiseksi metsänviljelyvaiheessa Tavoitteena on korkea- ja tasalaatuinen sydänpuuraaka-aine

24 Männyn ja lehtikuusen sydänpuu kestävien puutuotteiden raaka-aineena Tutkimme Puun laatuominaisuuksien perinnöllistä vaihtelua Sydänpuuominaisuuksien mittaamista eri menetelmillä: Kostutuskokeet vesihöyryssä (Metla) Lahotuskokeet laboratoriossa (VTT, SLU) Kemialliset analyysit (Metla, Åbo Akademi, Kuopion yliopisto) Lähi-infrapuna spektroskopia, FT-NIR (Mittalaitelaboratorio, Kajaani) Infrapuna spektroskopia, FT-IR (Metla) Maalahotuskokeet (Metla) Ultraääni- ja impedanssimittaukset (Kuopion yliopisto) Värimittaukset (Metla) Maalahotuskoe Impedanssin mittaus Uuttolaitteisto

25 Kuusen silmulevon purkautuminen ja karaistuneisuus muuttuvassa ilmastossa Jouni Partanen Viileän ja lauhkean vyöhykkeen puiden vuosirytmin säätely tapahtuu perinnöllisten tekijöiden ja ympäristötekijöiden yhteisvaikutuksesta. Vuosirytmiä säätelevistä ympäristötekijöistä tärkeimmät ovat lämpö ja valo Tutkimuksen tavoite Selvittää kokeellisesti iän, taimien kasvatushistorian, lyhytpäiväkäsittelyn sekä kertyneen viileäaltistuksen vaikutusta kuusen silmulevon purkautumiseen ja karaistumiseen

26 Kuusen silmulevon purkautuminen ja karaistuneisuus muuttuvassa ilmastossa Tutkimusmenetelmä Siirretään taimi- ja oksamateriaalia luonnonolosuhteista kasvihuoneeseen kontrolloituihin valo-ja lämpöolosuhteisiin Testataan koemateriaalien pakkaskestävyys siirtohetkellä Seurataan silmujen kehitystä sekä silmävaraisesti että mikroskooppisesti Tulosten soveltaminen Ilmaston muutoksen metsille ja metsätaloudelle aiheuttamien vaikutusten ennakointi Taimituotanto säädellyissä olosuhteissa taimitarhoilla metsänviljelyä varten

27 Punkaharjun tutkimusmetsät Katriina Huttunen Pinta-ala yhteensä n ha tutkimusmetsät 1490 ha luonnonsuojelualueiden maapinta-ala 220 ha vesialueita 900 ha alueet sijaitsevat 5 kunnan alueella Punkaharjun tutkimuspuisto n. 60 havupuulajia n. 35 lehtipuulajia

28 Punkaharjun tutkimusmetsät Geenireservimetsät Patasalo mänty Haarikonmäki vaahtera Niinisaari ja Vasattari lehmus Geenireservimetsä on metsäpuiden geenivarojen säilyttämistä varten kehitetty menetelmä, missä geenivarojen hoito ja säilyttäminen tapahtuu valitun puupopulaation luontaisella kasvupaikalla, luonnonvaraisessa metsässä Lehmuksen geenireservimetsä Niinisaaressa

29 Punkaharjun tutkimusmetsät Punkaharjun luonnonsuojelualue Pinta-ala n. 655 ha 180 ha maata, 475 ha vettä Kruununpuistoksi v Metlan hallintaan v Kokonharjun aarnialue ollut rauhoitettuna siitä lähtien, muuta aluetta hoidettu puistometsänä Luonnonsuojelualueeksi v

30 Punkaharjun tutkimusmetsät Punkaharjun luonnonsuojelualueen osa-alueet Aarnialue Harjutien näkymäalue Matkailupalvelujen alue Sivualue 42 ha 40 ha 40 ha 70 ha

31 Punkaharjun tutkimusmetsät Hytermän saaret Kerimäellä Maata n. 37 ha, vesialuetta n. 30 ha Mikkelin läänin ensimmäinen luonnonsuojelualue, rauhoitettu vuonna 1932 Kerimäen nimismies Heikki Häyrynen (Romu-Heikki) vaimoineen testamenttasi saaret v Metlan hallintaan Punkaharju pienoiskoossa Hytermässä on lähiseudulta siirrettyjä vanhoja talonpoikaisrakennuksia sekä erilaisia myllynkivirakennelmia Romu-Heikin rakennuttama Työn muistomerkki Hytermässä

32 Punkaharjun tutkimusmetsät Muita kohteita Salpalinja Kuikonniemessä Punkaharjun luonnonsuojelualueella on kunnostettuja Salpalinjan juoksuhautoja sekä miehistökorsu Puhoksen lehtikuusikko Kiteellä Suomen vanhin viljelymetsikkö Laivanvarustaja ja sahanomistaja Nils Ludvig Arppe perusti metsikön vuonna 1842 Lönnrotin petäjä Kesälahden Hummovaarassa Elias Lönnrotin kerrotaan kirjoittaneen täällä talteen kansanrunoutta ja -perinnettä ensimmäisellä runonkeräysmatkallaan vuonna

33 Punkaharjun reittiverkosto Montellin reitti Vanhat puulajikohteet Puulajireitti Ulkomaiset puulajit Luontoreitti Kokonharjun aarnialue Kulttuurireitti Vanhat kulttuurikohteet 3,2 km 3,0 km 3,0 km 3,5 km Harjualueen polut Majavanpesät ym. Latuverkosto 7,5 km

34 rakentaa metsäalan tulevaisuutta tutkimuksen keinoin Punkaharju on tässä vahvasti mukana Pidetään yhteyttä