Eri-ikäisrakenteisen kuusikon uudistumisesta riittääkö siemensato? Taimitarhapäivät Jyväskylä Markku Nygren

Transkriptio

1 Eri-ikäisrakenteisen kuusikon uudistumisesta riittääkö siemensato? Taimitarhapäivät Jyväskylä Markku Nygren

2 Taustaa: - Uusi metsälaki ja asetus: - Luontaisen uudistamisen hakkuut: riittävästi siemeniä tuottamaan kykeneviä kasvatuskelpoisia puita tai riittävästi uudistushakkuussa säilyviä taimia. - Kasvatushakkuut: jätettävä kasvamaan ensisijaisesti hyväkasvuisia ja laatuisia puita voidaan tehdä uuden taimiaineksen syntymistä edistävällä tavalla. - Aiemmat kuusen siemensadon määrä- ja laatutiedot pääosin tasaikäisistä, pölytysnormaaleista metsiköistä - Eri-ikäisrakenne, ts. kasvatushakkuu taimiaineksen synnyttämiseksi kokonaan uutta -> tiedon tarve

3 Esityksen sisältö: (1) Paljonko siementä saadaan metsikkötasolla neliömetrille? (2) Millainen on yksittäisten puiden kukinta ja käpysato? (3) Siemensadon määrän ja laadun yhteys (4) Päätelmiä

4 Mikä olisi maksimi? Tasaikäisrakenteiset kuusikot, Kosken ja Tallqvistin (1978) mukaan:

5 kpl/m2 Paljonko siementä saadaan neliömetrille? Varttuneen männikön ja kuusikon siemensato, kpl/m2; Heinola ( ) Mänty Kuusi Havaintovuoden nro Aineisto: Koski & Tallqvist (1978): Tuloksia monivuotisista kukinnan ja siemensadon määrän mittauksista metsäpuilla. Folia For

6 Esimerkki siemensadosta ERIKA-koealoilla; keskiarvotietoja kahdesta metsiköstä, kpl siemeniä neliömetrillä Vuosi PPA 8/10 m2 PPA 20/25 m (aineisto: Valkonen/Saksa ERIKA-intensiivikoealat)

7 Siemensade on ryhmittäistä ajassa ja tilassa metsikön rakenteesta riippumatta: havaintojen jakauma on oikealle vino

8 Yksittäisten kuusien siemensato: puukohtainen käpymäärä riippuu läpimitasta Hagner (1957):

9 Tiren (1951): Norrlanti; yksittäiskuusien käpysato (kg) vs. puun läpimitta

10 Heikinheimo (1932): Kaatokoepuista laskettu käpymäärä

11 Järeimpien runkojen poisto -> (1) käpymäärä ja siemensato vähenee (2) millainen on välipuiden toipumiskyky?

12 (1) Runsaanakin kukintavuonna noin neljännes puista tuottaa puolet emikukista. (2) Kukkimistiheydellä ja emikukintojen lukumäärällä selvä positiivinen riippuvuus -> jätettävien puiden valinnassa suosittava siemenpuita tai sellaisiksi kehittyviä (Annila, 1981)

13 Metsikön paraskasvuisten ja vapaalatvaisten runkojen järjestelmällisen hakkauksen kautta nimittäin katoavat metsästä myöskin paraat siemenpuut. Tosin kasvavat syrjäytetyt rungot valolisäkasvun vaikutuksesta vähitellen latvustensakin puolesta suhteellisen hyvin kehittyneiksi puiksi, mutta juuri kun niiden varsinainen kasvukausi lähenee loppuaan ja ne alkavat kehittyä siemennyskykyisiksi, hakataan nekin. Täten jää siemenenteko kokonaan aikaisemmin syrjäytetyille, nyttemmin voimakkaan kehityksen alaisille rungoille, jotka kohdistavat koko elintoimintans aivan toiseen suuntaan (nimittäin yhteyttämiselintensä lisäämiseen ja kehittämiseen) kuin sukunsa säilyttämiseen. (Tuhkanen 1909, Borggreven harsintaharvennuksesta)

14 Siementen laatu vs. lukumäärä kuusella (Sarvas 1957):

15 Erika-rakenne kuusikoissa päätelmiä siementuotosta: (1) hakkuin olisi edistettävä taimiaineksen syntyä, mutta järeimpien puiden poisto ja runkoluvun alenema vähentää siemensatoja; (2) välipuiden toipumiskyvystä kukinnan ja siementuotannon kannalta niukasti tietoja ja ristiriitaisia käsityksiä (Sarvas, Heikinheimo vs. Hagner, Tiren); (3) siemenettömiä välivuosia runsaasti metsikön rakenteesta riippumatta; (4) kukinta vähäisempää kuin pölytysnormaaleissa (sensu Sarvas) tasaikäisissä kuusikoissa -> itsepölytyksen ja hyönteistuhojen todennäköisyys kasvaa? (5) kukinta ja siemensade voimakkaasti ryhmittyneitä -> taimiaines ryhmissä (6) kun/jos hyväksytään hidas uudistuminen ja pitkä uudistumisaika (20-30v), niin niukkakin siemensato voi riittää

16 Kirjallisuutta: Annila, E Kuusen käpy- ja siementuholaisten kannanvaihtelu. CIFF 101. Eerikäinen, K., Miina, J. & Valkonen, S Models for the regeneration establishment For. Ecol. & Manag. 242: Hagner, S Om kott- och fröproduktionen i svenska barrskogar. Medd. Stat. Skogsforskn, Inst. 47:8. Heikinheimo, O Metsäpuiden siementämiskyvystä. MTJ Koski, V. & Tallqvist, R Tuloksia monivuotisista kukinnan ja siemensadon määrän mittauksista metsäpuilla. Folia For Pukkala, T., Lähde, E. & Laiho, O Optimizing the structure and management of uneven-sized stands of Finland. Forestry 83(2): Saksa, T Regeneration process from seed crop Silva Fenn. 38(4): Sarvas, R Studies on the seed setting of Norway spruce. Medd. Norske Skogforsöksvesen Nr. 48. Sarvas, R Investigations on the flowering and seed crop of Picea abies. CIFF Tiren, L Om hyggesgranen och dess betydelse för de norrländska granskogens föryngring. Medd. Stat. Skogsforskn, Inst. 39:8. Tuhkanen, A Metsänhoidolliset hakkaustavat ja luonnollinen metsänuudistus. Otava. 194 s.

17 Kiitos Erkki Annila, Veikko Koski, Timo Saksa, Sauli Valkonen, Tatu Hokkanen, Raili Koski, Mirva Kähkölä, Pekka Välikangas ynnä kaikki Punkaharjun Metlasta!