PERHEEN RISKIOLOT HAASTE PERHETTÄ OSALLISTAVILLE YHTEISTYÖKÄYTÄNNÖILLE

Transkriptio

1 PERHEEN RISKIOLOT HAASTE PERHETTÄ OSALLISTAVILLE YHTEISTYÖKÄYTÄNNÖILLE Perheiden palveluksessa tutkimuksesta tekoihin, käytännöstä teoriaan Perhetutkimuksen päivät Jyväskylä HH 1 Yliopettaja, TtT, perheterapeutti Hilkka Honkanen, OAMK

2 ESITYKSENI TAVOITE Motivoida lapsiperhepalveluissa työskenteleviä Toimimaan rohkeasti ja avoimesti perheiden kanssa, joiden olosuhteissa on riskitekijöitä lapsen suotuisan kehityksen kannalta Lisäämään keskinäistä yhteistyötä Ottamaan perheet kumppaneiksi Tuomaan työnsä näkyväksi mielenterveyttä edistävässä työssä HH 2

3 ESITYKSENI LÄHTÖKOHTANA ON Vuonna 2008 julkaistu väitöskirjani: Perheen riskiolot neuvolatyön kontekstissa - Näkökulmana mielenterveyden edistäminen Väitöskirja löytyy osoitteesta HH 3

4 ESITYKSENI NOUDATTELEE TUTKIMUKSENI KULKUA ESIYMMÄRRYS Syntynyt työ- ja elämänkokemuksen pohjalta ENSIMMÄINEN KENTTÄVAIHE ENSIMMÄISEN VAIHEEN TUTKIMUSNÄYTTÖ Mitä perheolosuhteiden merkityksestä lapsen hyvinvoinnille tiedetään aikaisempien tutkimusten valossa? EMPIRIA Tiedon tuottaminen terveydenhoitajien yksilö- ja ryhmähaastatteluilla ja kirjallisella aineistolla. Koko prosessin aikaiset kenttämuistiinpanoni lisäävät omaa ymmärrystäni ilmiöstä. TOINEN KENTTÄVAIHE TOISEN VAIHEEN TUTKIMUSNÄYTTÖ Miten terveydenhoitajien tuottama tieto suhtautuu olemassa olevaan tietoon? YHDISTÄVÄ TUTKIMUSNÄYTTÖ JA JOHTOPÄÄTÖKSET KOLMAS KENTTÄVAIHE TUTKIMUKSEN TAVOITE LISÄÄNTYVÄ TIETO JA YMMÄRRYS TERVEYDENHOITAJAN TOIMINNASTA RISKIOLOISSA ELÄVÄN PERHEEN KANSSA SEKÄ TOIMINNAN KEHITTÄMISTARPEISTA HH 4

5 ESIYMMÄRRYS Miksi kiinnostuin aiheesta? 2000-luvulla huolipuhe lasten hyvinvoinnista ja perheiden polarisaatiosta lisääntyi Neuvolatyötä kritisoitiin sen keskittymisestä fyysisen terveyden edistämiseen Lamaleikkausten seurauksena neuvolatyöhön kohdistui paineita toiminnan kohdentamiseksi sitä eniten tarvitseville Oman työkokemukseni neuvolatyöstä ja kouluterveydenhuollosta HH 5

6 ONKO HUOLIPUHEESEEN AIHETTA? MITÄ TILASTOMME KERTOVAT? Alaikäisten määrä psykiatrisessa sairaalahoidossa vuosina (Tuori ym. 2006) HH 6

7 Kodin ulkopuolelle sijoitetut lapset vuosina ( Lastensuojelu Tilastoraportti 19/2009, THL) HH 7

8 Kiireellisesti huostaanotetut ja huostassa olleet lapset vuosina (Lastensuojelu Tilastoraportti 19/2009, THL). HH 8

9 Huostassa vuosittain olleet lapset suhteutettuna vastaavaan väestöön (Lastensuojelu Tilastoraportti 19/2009, THL). HH 9

10 Lastensuojelun avohuollon asiakkaina olleet lapset ja nuoret (Lastensuojelu 2008.Tilastoraportti 19/2009, THL) HH 10

11 Heinon (2009) mukaan Lastensuojelun avohuollon asiakkaiden määrän lisääntyminen kertoo kuntien peruspalvelujen riittämättömyydestä. Lapsia ja perheitä ohjataan yhä useammin ennaltaehkäisevästä lastensuojelusta lastensuojelun sosiaalityön asiakkaiksi ja avohuollollisten tukitoiminen piiriin. HH 11

12 MITÄ AIHEESTA TIEDETÄÄN AIKAISEMPIEN TUTKIMUSTEN PERUSTEELLA Mikä on perheolosuhteiden merkitys lapsen hyvinvoinnille? Perehtyminen laajaan sekä kotimaiseen että kansainväliseen tutkimukseen osoitti, että lapsuuden epäsuotuisilla kokemuksilla on yhteyttä 1) Sosioemotionaaliseen ja kognitiiviseen kehitykseen ja mielenterveyteen 2) Terveystottumuksiin 3) Sairastavuuteen ja sosiaalisiin ongelmiin 4) Ennenaikaiseen kuolleisuuteen HH 12

13 Esimerkki 1: ACE-study (Adverse Childhood Experiences Study, Atlantan yliopisto, USA) Aineisto kerättiin kyselyillä vuosina , osallistui amerikkalaista Tutkittiin terveydentilan ja terveyskäyttäytymisen sekä lapsuuden kokemusten välistä yhteyttä Epäsuotuisat elämänkokemukset määriteltiin laajasti. Niitä olivat mm. lapsen pahoinpitely ja laiminlyönti, puolisoon kohdistuvaa väkivalta, vanhemman päihde- ja mielenterveysongelma, köyhyys, työttömyys ja sosiaalinen eristäytyneisyys. HH 13

14 ACE (Adverse Childhood Experiences)-pyramidi (suomennos ja mukaelma, Felitti 2004, ACE-Study) Kuolema Varhainen kuolema Sairaudet, vammat ja sosiaaliset ongelmat Tieteellinen kuilu Tieteellinen kuilu Riskikäyttäytyminen Sosiaaliset, emotionaaliset ja kognitiiviset häiriöt Lapsuuden epäsuotuisat kokemukset Syntymä HH 14

15 Esimerkki 2. Springerin ym. (2003) meta-analyysin (käsitti 97 lasten hyväksikäyttöä ja pahoinpitelyä käsittelevää tutkimusta) mukaan monet aikuisuuden fyysiset ja psyykkiset terveysongelmat ovat yhteydessä lapsuuden ajan hyväksikäyttöön ja pahoinpitelyyn Esimerkiksi masennus, ahdistusoireet, syömisongelmat, postraumaattiset stressioireet, krooniset kivut, fibromyalgia, krooninen uupuminen ja ärtynyt paksusuoli Ja monet haitalliset elämäntavat, kuten tupakointi, päihteiden käyttö ja seksuaalinen riskikäyttäytyminen HH 15

16 Suomalaisia seurantatutkimushankkeita, joissa on tuotettu tietoa lapsuuden olosuhteiden vaikutuksista myöhempään elämään Pohjois-Suomen syntymäkohorttitutkimus ("North Finland premature birth study" NFPC) Lapset-tutkimus (vuonna 1981 syntyneiden kohortti) Pojasta Mieheksi on Lapset tutkimuksen osahanke Lapsesta aikuiseksi (the Jyväskylä Longitudinal Study of Personality and Social Development) Suomalaisen nuorperheen terveyskasvatusvalmiudet (Finnish Family Competence Study) Hyvän kasvun avaimet Turun lapsi- ja nuorisotutkimuskeskus Nuorten mielenterveys Tampereella ja Vantaalla toteutettava peruskoulun 9-luokkalaisia koskeva seurantatutkimus. _ja_paihdeongelmat/nuorten_mielenterveys/ HH 16

17 Mistä lapsuuden epäsuotuisat kokemukset syntyvät? Tutkimusten mukaan lapsuuden epäsuotuisten kokemusten ja kaltoinkohtelun yhteys on selvä Kaltoinkohtelu yläkäsite, joka kattaa lapseen kohdistuvan negatiivisen tekemisen tai tekemättä jättämisen muodot. Lasten kaltoinkohtelulla tarkoitetaan lapseen perheessään kohdistunutta fyysistä tai henkistä väkivaltaa ja laiminlyöntiä. HH 17

18 Kuinka yleistä lasten kaltoinkohtelu on? Esim. (CIS-98 - The Canadian Incidence Study of Reported Child Abuse and Neglect) kokonaisesiintyvyys noin 40 %. Seksuaalisen hyväksikäytön kohteeksi oli joutunut 10 % lapsista ja emotionaalista kaltoinkohtelua oli kokenut 19 %. Pahoinpitelyn seurauksena fyysisen vamman oli saanut 18 % lapsista, joista 4 %:n vammat olivat vakavia (Trocme ym 2001, 2003). Suomessa Salokankaan ym. (2006) tutkimuksessa seulottiin lapsuuden traumaattisia kokemuksia terveyskeskuksessa asioivilta ja psykiatrisen avohoidon potilailta (yhteensä 920 TK-pot ja 178 PS-pot). Koko aineistosta 44,1 % (TK 37,8 % ja PS 69,1) ilmoitti kokeneensa ainakin joskus laiminlyöntiä perheen taholta, 19,6 % seksuaalista hyväksikäyttöä (TK 16,1 % ja PS 34,5 %) ja 22,7 % fyysistä väkivaltaa (TK 10,5 % ja PS 22,1 %). Psykiatrisen avohoidon potilailla kokemuksia oli enemmän. Lapsiuhritutkimus (Ellonen ym. 2008). Lapsen kaltoinkohtelua on myös perheväkivallan todistaminen. Joka seitsemäs kuudesluokkalainen ja joka kuudes yhdeksäsluokkalainen ilmoittaa nähneensä kotonaan äitiin, isään tai sisarukseensa kohdistunutta väkivaltaa. Kuritusväkivalta kotona ja seksuaalinen hyväksikäyttö on vähentynyt edellisestä tutkimuksesta (Sariola & Uutela 1992) Joka viides (18-22 %) parisuhteessa elävä nainen on joutunut joskus puolisonsa fyysisen tai seksuaalisen väkivallan tai sillä uhkaamisen kohteeksi. Väkivallan riskiryhmiä olivat vuotiaat ja avoliitossa olevat naiset, joilla oli alle 7-vuotiaita lapsia. (Perttu 2004, Piispa ym. 2006). HH 18

19 Riskiolosuhteiden ja kaltoinkohtelun yhteys Riskioloissa vanhemmuus ränsistyy (Leinonen 2004) ja altistaa kaltoinkohtelulle Esim. Työttömyys (Leinonen 2004, Freisthler ym 2006 ) Taloudelliset vaikeudet (Costello ym. 2003, Rutter 2003, Gardner ym. 2007) Vanhemman päihdeongelmat (Edwards ym. 2006, Eiden ym. 2007, Itäpuisto 2005, Peltoniemi 2006, Pajulo 2007, Pajulo & Kalland 2006a, 2006b ) Vanhemman mielenterveysongelmat (Beardslee 2003, Niemi ym. 2004, Luoma ym. 2004, Biederman ym. 2006, Pilowsky ym. 2006, Weissman ym. 2006, O'Connell 2008,Ramchandani ym ) Parisuhteen ongelmat (Keller ym. 2005, El-Sheikh & Whitson 2006) Avioerot ja perherakenteen muutokset (Huurre ym. 2006, Fergusson ym. 2007, Turner ym. 2007) Perheväkivalta (Kitzmann ym. 2003,, Arnow 2004, Chapman ym. 2004, 2007, Haapasalo 2005, Sternberg ym. 2006, Spatz ym. 2008) Riskitekijöiden kasaantuminen lisää lapseen kohdistuvaa kaltoinkohtelua (Paavilainen & Flinck 2008). Katso hoitotyön suositus (Paavilainen & Flinck 2008): Lasten kaltoinkohtelun tunnistaminen ja siihen puuttuminen HH 19

20 Lapsiuhritutkimus (Ellonen ym. 2008) Suomen ensimmäinen kattava lapsiuhritutkimus toteutettiin vuonna Kysely tehtiin 12- ja 15-vuotiaille kuudesja yhdeksäsluokkalaisille lapsille. Siihen vastasi lasta ympäri Suomea. Väkivaltaa kokeneiden lasten perheolosuhteissa oli useammin työttömyyttä (isä tai molemmat vanhemmat työttömiä), taloudellisia ongelmia (voimakkain yhteys), perhemuoto muu kuin ydinperhe (yksinhuoltajaisä, äiti ja isäpuoli), runsasta vanhempien alkoholin käyttöä, vanhempien runsasta riitelyä, perheessä syötiin harvemmin yhdessä eikä lasten vapaa-ajanviettoa seurattu Ellonen, Kääriäinen, Salmi & Sariola Lasten ja nuorten väkivaltakokemukset. Tutkimus peruskoulun 6. ja 9. luokan oppilaiden kokemasta väkivallasta. Poliisiammattikorkeakoulun raportteja 71/2008. HH 20

21 Leinonen 2004 Vanhemmuuden laatu ei ole vakiona pysyvä vanhempien ominaisuus tai taito, vaan se on pitkälle riippuvainen perheen tilanteesta ja vanhempien voimavaroista. Leinonen J Families in struggle. Child mental health and family well-being in Finland during the economic recession of the 1990s: the importance of parenting. Väitöskirja. Stakes. Research Reports 143. Helsinki HH 21

22 Mitä hyötyä tällaisella tiedolla on? Tietoa voi käyttää Retrospektiivisesti (taaksepäin katsoen, kun etsitään syitä seurauksille) Tai Prospektiivisesti (eteenpäin katsoen, ennakoiden seurauksia, jos ei tehdä mitään) HH 22

23 Miksi mielenterveyden edistämisen näkökulma? Koska aikaisempi tutkimusnäyttö painottui selkeästi perheen riskiolosuhteiden seurauksiin yksilön mielenterveydessä, valitsin tutkimukseeni mielenterveyden edistämisen näkökulman Ja siksi, että mielenterveys on kokonaisterveyden kivijalka, määrittää yksilön valintoja koko elämän ajan (vrt. ACE-pyramidi) Taustalla on positiivinen mielenterveyden käsite: mielenterveys resurssina ja prosessina HH 23

24 Positiivinen mielenterveys (mm. WHO 2004, Lavikainen ym. 2004, Vihreä kirja 2005, Jané-Lopis 2007) Mielenterveys prosessina ja resurssina ei vain häiriöiden ja ongelmien vastakohtana WHO:n ensimmäinen positiivisen mielenterveyden määritelmä löytyy vuodelta Sen mukaan mielenterveys on älyllisen ja sosiaalisen hyvinvoinnin tila, jossa yksilö ymmärtää omat kykynsä, pystyy toimimaan elämän normaalistressissä, pystyy työskentelemään tuottavasti tai tuloksellisesti, ja pystyy toimimaan yhteisönsä jäsenenä (WHO 2001). Ei ole olemassa terveyttä ilman mielenterveyttä! HH 24

25 Mielenterveyttä määrittävät tekijät (Lavikainen ym. 2004) SOSIAALINEN TUKI JA VUOROVAIKUTUS YHTEISKUNNALLISE T RAKENTEET JA RESURSSIT MIELENTERVEYS YKSILÖKOHTAISET TEKIJÄT JA KOKEMUKSET KULTTUURISET ARVOT HH 25

26 Kaikki lapsiperheiden kanssa toimivat ovat mielenterveyden edistämisen ammattilaisia, sillä Mielenterveysongelmien ehkäisy tarkoittaa negatiivisen kehityksen ennakointia ja siihen puuttumista Tämä voidaan tehdä vahvistamalla mielenterveyttä rakentavia tekijöitä (promootio eli mielenterveyden edistäminen), tapahtuu jokapäiväisessä arjessa Ja/tai heikentämällä mielenterveyttä kuluttavien tekijöiden vaikutusta (preventio eli ehkäisevä mielenterveystyö), joka myös on kehitysyhteisöissä tapahtuvaa arjen työtä. Mielenterveys on positiivinen voimavara, jota voi vahvistaa; on mahdollista tukea suotuisaa kehitystä ja terveyttä Suurin osa ehkäisevästä mielenterveystyöstä toteutuu perheissä, päivähoidossa, kouluissa, työpaikoilla, kulttuuri- ja ympäristötoimessa sekä järjestöissä. HH 26

27 Ehkäisevä mielenterveystyö hyvinvoinnin ja elämänlaadun edistämisen kokonaisuudessa (mukaillen Barry 2007) (Lähde: Ehkäisevä mielenterveystyö kunnissa. Aineistoa suunnittelun tueksi. THL 2009). HH 27

28 PROSPEKTIIVINEN NÄKÖKULMA LAPSIPERHEEN MIELENTERVEYDEN EDISTÄMISESSÄ SOVELLETTUNA MIELENTERVEYDEN PROSESSIMALLIIN (Lahtinen ym. 1999, Sohlman 2004) YHTEISKUNTA YHTEISKUNTA JA JA KULTTUURI KULTTUURI SUOMI SUOMI 2010-LUVULLA 2010-LUVULLA ALTISTAVAT ALTISTAVAT TEKIJÄT TEKIJÄT RISKIOLOSUHTEET PERHEESSÄ PERHEESSÄ Mielenterveysongelmat Mielenterveysongelmat Päihdeongelmat Päihdeongelmat Taloudelliset Taloudelliset ongelmat ongelmat Työttömyys Työttömyys ja ja liika liika työ työ Parisuhteen Parisuhteen ristiriidat ristiriidat Avioero Avioero Yksinhuoltajuus Yksinhuoltajuus Uusperhetilanteet Uusperhetilanteet Perheväkivalta Perheväkivalta Vanhemman Vanhemman uupuminen uupuminen Vanhemman Vanhemman avuttomuus avuttomuus LAUKAISEVAT LAUKAISEVAT TEKIJÄT TEKIJÄT Toimimaton Toimimaton vanhemmuus vanhemmuus Perheen Perheen voimavarojen voimavarojen puute puute MIELENTERVEYS MIELENTERVEYS SUOJAAVAT SUOJAAVAT TEKIJÄT TEKIJÄT Hyvä Hyvä vanhemmuus vanhemmuus Perheen Perheen voimavarat voimavarat SEURAUKSET SEURAUKSET Lapsen Lapsen kaltoinkohtelu kaltoinkohtelu ja ja laiminlyönti laiminlyönti Lapsuuden Lapsuuden epäsuotuisat epäsuotuisat kokemukset kokemukset LAPSUUDEN KEHITYSYHTEISÖT LAPSIPERHEPALVELUT HH 28

29 Huurre, T & Aro, H (Nuorten mielenterveys-hanke, THL/ Mielenterveyden ja alkoholitutkimuksen osasto) Monet lapset ja nuoret pärjäävät hyvin huonommista lähtökohdista huolimatta. Näitä nuoria auttavat ja kannattelevat erilaiset suojaavat tekijät perheessä, koulussa, toveripiirissä ja laajemmassa ympäristössä. Esimerkiksi hyvät suhteet vanhempiin, sisaruksiin, kavereihin ja opettajiin, hyvä koulumenetys ja itsetunto sekä hyvät sosiaaliset ja - selviytymistaidot voivat toimia suojaavina tekijöinä ongelmakehitystä vastaan. Näiden suojaavien tekijöiden kehittäminen on tärkeä osa-alue terveyserojen kaventamisessa. HH 29

30 MIELENTERVEYSTYÖN TOIMINNALLISET TASOT (mukaeltu Kiikkala & Immonen 2003, Lassila 2006, Wahlbeck ym. 2007) Psykiatrinen erikoissairaanhoito Kynnyksetön peruspalvelu esim. äitiys- ja lastenneuvola, päivähoito, varhaiskasvatus Tutkimukseni näkökulma Tiedostettu mielenterveyden edistäminen ja ehkäisevä työ (erityinen tuki, vavu, perheinterventio ym.) Mielenterveystyö erottamattomana osana kansanterveystyötä HH 30

31 NEUVOLAN MAHDOLLISUUDET MIELENTERVEYDEN EDISTÄMISESSÄ (Mielenterveyspalveluiden laatusuositus 2001) Mielenterveyden edistäminen prosessina 1) Elämisen ja selviytymisen voimavarojen vahvistaminen, 2) Ongelmien ehkäisy, 3) Psykososiaalisten ongelmien selvittely ja niissä tukeminen sekä 4) Mielenterveyshäiriöiden varhainen tunnistaminen 5) hoito ja kuntoutus HH 31

32 TUTKIMUKSESSANI ETSIN VASTAUKSIA KYSYMYKSIIN 1. Mitkä tekijät määrittyvät perheiden riskioloiksi lastenneuvolan terveydenhoitajien käsitysten mukaan? 2. Millaista toimintaa lastenneuvolan terveydenhoitajalla on riskioloissa elävien perheiden kanssa? 3. Millaista yhteistyötä terveydenhoitajilla on muiden viranomaisten kanssa toiminnassa riskioloissa elävien perheiden kanssa? 4. Millaisia asiantuntijuutta ja voimavaroja terveydenhoitajilla on heidän työskennellessään riskioloissa elävien perheiden kanssa? 5. Millaisia henkilökohtaisia kehittymistarpeita terveydenhoitajilla on toiminnassa riskioloissa elävien perheiden kanssa? 6. Mihin suuntaan lastenneuvolatyötä tulisi kehittää toiminnassa riskioloissa elävien perheiden kanssa? HH 32

33 Riskioloissa elävä perhe käsitevalintana Erityistuen käsite liian laaja Riskiperhe, ongelmaperhe leimaavat perheen Perheen riskiolot ovat olosuhteita, joihin voidaan vaikuttaa Vaikka perheen elämässä on riskioloja, ei perhe välttämättä elä riskioloissa, jos suojaavia tekijöitä ja voimavaroja on riittävästi HH 33

34 Tutkimuksen eteneminen tulkinnallisen ja reflektiivisen etnografian keinoin Työkokemus terveydenhoitajana Kouluttajakokemus terveydenhoitajakoulutuksessa Kenttäkontaktit opiskelijoiden harjoittelun yhteydessä Luettu kirjallisuus Kenttämuistiinpanot Reflektointi Kiinnostuminen Kiinnostuminen aiheesta, aiheesta, esiymmärrys esiymmärrys Luettu kirjallisuus Kenttämuistiinpanot Reflektointi Moniammatilliset perhetyön kehittämishankkeet Tutkimusaineiston Tutkimusaineiston tuottaminen tuottaminen Tutkimusaineiston Tutkimusaineiston analyysi analyysi ja ja tulosten tulosten kuvaaminen kuvaaminen Mielenterveystyön ja perhetyön syventävät koulutukset Tulosten Tulosten tulkinta, tulkinta, johtopäätökset johtopäätökset ja ja pohdinta pohdinta Luettu kirjallisuus Kenttämuistiinpanot Reflektointi Luettu kirjallisuus Kenttämuistiinpanot Tekstuaalinen kenttä Reflektointi Etnografia HH 34

35 Tutkimuksen aineistot ja tiedolliset intressit Toiminnan kehykset Perhe 1 Perhe 4 Perhekuvat kehyksissä Perhe 5 Perhe Perhe 2 2 Perhe 3 Perhe 6 Perhe 7 Yksilöhaastatteluaineisto terveydenhoitajien (N=3) kuvaukset toiminnasta perheiden (N=7) kanssa Ryhmähaastatteluaineisto terveydenhoitajien (N=6) kuvaukset toiminnasta mielenterveysperheiden kanssa Lomakeaineisto terveydenhoitajien (N=20) kirjalliset kuvaukset toiminnasta riskioloissa elävien perheiden kanssa HH 35

36 TUTKIMUSTULOKSIA Mistä terveydenhoitajat olivat huolissaan? Uupuneiden vanhempien lisääntymisestä Lisääntyneestä perheiden päihteidenkäytöstä Vanhemman mielenterveysongelman heijastumisesta varhaiseen vuorovaikutukseen ja lapsen saamaan hoitoon Köyhien perheiden lisääntymisestä Perheväkivallan tunnistamisen vaikeudesta Jatkuvasti lisääntyneistä avioeroista ja niiden seurauksena tapahtuvista perherakenteiden muutoksista Perheiden polarisoitumisesta muutenkin kuin taloudellisesti Monen sukupolven työttömistä nuorista perheistä Liian työn kanssa kamppailevista vanhemmista Perheiden arjen hallinnan puutteesta avuttomista vanhemmista HH 36

37 TUTKIMUSTULOKSIA Mitä terveydenhoitajat voivat tehdä? Kiteytyy kahteen ydintehtävään: Lisätä vanhemman tietoisuutta riskeistä ja suojaavista tekijöistä, toisin sanoen tukea vanhemmuutta ja siinä tarvittavia voimavaroja Arvioida perheen tuen tarvetta ja hankkia perheelle tarvittavaa lisätukea HH 37

38 TUTKIMUSTULOKSIA VÄLITÖN TUKI PERHEELLE Kasvokkain perheen kanssa Perheen kohtaamisen mahdollistaminen (neuvolakäyntien tihentäminen ja vastaanottoaikojen pidentäminen) Kotiin viety tuki (kotikäynnit yksin ja yhdessä) Kohdennettu intensiivinen vertaistuki (pienryhmätoiminta) Tuen yhteensovittaminen (yhteistyöpalaverit, jossa perhe läsnä) HH 38

39 välillä tuntuu, että yhden asiakkaan kohtaaminen vie mehut kokonaan, mutta toisaalta pienetkin oivallukset, etenemiset, selviytymiset asiakkaan omana toimena antavat voimia että jaksaa edelleen kohdata haasteita terveydenhoitaja on kanssakulkija, yksi tukipilareista rohkaisija perheitä itseään ratkaisemaan asioita (Th 7). jo asian jakaminen helpottaa osaa perheistä (Th 7). Perheitä tuetaan jaksamaan ja ottamaan itse vastuuta omasta/lapsen elämästä (Th 8) sekä rohkaistaan löytämään oikeita ratkaisuja (Th 3) ja tekemään kantavia ratkaisuja omassa elämässään (Th 4). Kotikäynnit olivat sisällöltään pääasiassa perheen ohjausta arkisissa toiminnoissa; sovittiin käytännön asioita, nukkumajärjestykset oli ihan sekaisin, katsottiin että jokaisella oli oma sänky missä nukkua. (Perhekuvaus 1) Minä peruin kaikki sen päivän asiakkaat, kaikki sen päivän tekemiset, en voinut jättää äitiä yksin. (Perhekuvaus 4) HH 39

40 Hyvä on saaha neuvolaankin tiettyjä asioita varten, mutta kyllä aika paljon voi kotonakin tehä ja siinä näkee sen lapsen elämän, mitä se on siinä omassa ympäristössä ja se vaatii aika paljon kuitenkin sellaista asennemuutosta kun on aina ajatellut että kotikäynnit vie niin kauhiasti aikaa että ne vaatii resursseja, mutta jos on kuuskin alle kouluikäistä niin eihän se niin hirveesti sitten enää vaadikaan kun ajattelee että yksi iltapäivä, sen yhen iltapäivän aikana et kaikkia kuutta neuvolassa katokaan ja mikä voimien säästö perheeltä. (Perhekuvaus 6, suurperhe) kun tietää, että on perheessä huolta niin aikaa varataan valmiiksi kalenteriin jo parillekin kotikäynnille viikon välein silloin alussa, kun vauva on syntynyt ja sitten niitä vastaanottokäyntejä tänne lisäksi, että aika tiiviit käynnit on parin eka kuukauden aikana. (Ryhmähaastattelu) HH 40

41 TUTKIMUSTULOKSIA VÄLILLINEN TOIMINTA Perhe läsnä puheessa Toisen työntekijän ammattitaidon hyödyntäminen (konsultaatio) Parhaan avun varmistaminen perheelle (lähettäminen toiselle työntekijälle) Oman osaamisen vahvistaminen ja huolen jakaminen (työnohjaus) Tuen yhteensovittaminen (yhteistyöpalaverit, joissa perhe ei ole läsnä) HH 41

42 vaatii moniammatillista työotetta yksin ei pärjää, ei jaksa (Th 4). tää on kyllä semmonen perhe, missä tuntuu että on ihana ymmärtää että ei oo yksin ja on ollut paljon semmosia yhteisneuvotteluja. Aateltiin että ei se mitenkään onnistu että yksi ihminen ei pysty niinkö sitä perhettä ohjaamaan. (Perhekuvaus 1) päiväkodit ovat tosi tärkeitä tämmösissä, koska näkevät ja ovat päivittäin yhteydessä. (Perhekuvaus 3).eikä tätä ois yksin tämmöstä asiaa hoksannut eikä keksinyt, kyllä siinä tarvittiin se ryhmä ja kaikki se pohtiminen että millä tavalla saahaan sitä apua. (Perhekuvaus 6) Ensikotiin aika paljon turvaudutaan sitä unikoulua ja jaksamista. Yksi asiakas juuri lähti ja toinen varmaan menee, että koko ajan on joku siellä ensikodissa huolettaa, että kun kunnan rahat nyt on tiukassa saako enää ensikotipaikkaa. (Ryhmähaastattelu) Tänäänkin menen kotikäynnille sosiaalityöntekijän kanssa että nyt tehhään paljon yhteistyötä sosiaalipuolelle vähän jännääkin, että missä kunnossa se äiti todella sitten siellä on kun mennään kotia onneksi sosiaalityöntekijä lähtee kaveriksi sinne. (Ryhmähaastattelu) HH 42

43 VÄLITÖN TOIMINTA KASVOKKAIN PERHEEN KANSSA VÄLILLINEN TOIMINTA PERHE LÄSNÄ PUHEESSA Neuvolakäyntien tihentäminen Vastaanottoaikojen pidentäminen Kotikäynnit Pienryhmätoiminta Ohjaaminen ja saattaminen muiden auttajatahojen luokse Yhteistyökokoukset, joissa perhe osallisena Yhteistyötahot Perhetyöntekijä, Sosiaalityöntekijä Neuvolalääkäri, Neuvolapsykologi Päivähoito, Mielenterveysyksikkö Perheneuvola, Ensi- ja turvakoti Erikoissairaanhoito TERVEYDENHOITAJA JA PERHE Konsultoinnit Työnohjaus Lähettäminen toiselle ammattilaiselle Yhteistyökokoukset ammattilaisten kesken - Luottamus ja avoimuus Kuunteleminen ja keskusteleminen Positiivisuus ja voimavaralähtöisyys Rohkeus puhua ja puuttua Toiminnan konteksti Perheen ehdoilla Vanhemmuuden tukeminen Lapsen kehityksen tukeminen Ohjaus lapsen hoidossa ja arjen toiminnoissa HH 43

44 TUTKIMUSTULOKSIA TERVEYDENHOITAJAN VOIMAVARAT Työ- ja elämänkokemus Terveys ja oma elämä kunnossa Osaaminen kohdallaan Työn oikea mitoitus Palvelujen saatavuus Yhteistyö Työnohjaus Työn arvostus päättäjien taholta Yhdistetty neuvolatyö Rohkea toimintatapa Ymmärrys omasta perustehtävästä Arjen työtä tukevat työvälineet HH 44

45 TERVEYDENHOITAJAN VOIMAVARAT YHTEISTYÖ JA KUMPPANUUS HENKILÖKOHTAISET JA YKSITYISELÄMÄÄN LIITTYVÄT PALVELUJEN SAATAVUUS JA TOIMIVUUS TERVEYDENHOITAJAN VOIMAVARAT OSAAMINEN JA AMMATTITAITO TYÖN ORGANISOINTI JA JOHTAMINEN HH 45

46 Työkokemus auttaa yhteistyökanavien löytymisessä (Th 4), tuo varmuutta ko. perheiden kohtaamiseen (Th 5). omat elämänkokemukset antavat rohkeutta tarttua myös kiperiin asioihin, iän myötä on tullut myös kärsivällisyyttä, kaikki vaikeat asiat eivät hetkessä korjaannu (Th 7). Työyhteisö antaa voimavaroja, voi jakaa ajatuksia ja mielipiteitä. Saa neuvontaa ja ohjausta (Th 5), puhuminen työkavereiden kanssa auttaa (Th 15) oman elämän on oltava kunnossa jotta jaksaa (Th 17) ja itseä ja omaa terveyttä on hoidettava vapaa-ajalla (Th 11). Ristiriita on siinä että ammattitaitoa olisi mutta sitä ei voi kiireisessä tahdissa hyödyntää ja toisaalta ongelmien piilottaminen maton alle muhinoimaan ei pienennä ongelman ratkaisua myöhemmin (Th 18). Varhaisen vuorovaikutuksen koulutus on antanut paukkuja kuunnella, kunnioittaa perhettä omissa ratkaisuissaan (Th 18). tämmösissä asioissa, joihin on uskaltanut tarttua, kuunnella ihan rehellisesti, se on tuonut itelle kyllä lisää työtä, mutta toisekseen tunteen, että nyt mä oikiasti pystyn auttamaan että näin niitten asioitten pittää edetä. HH 46

47 TUTKIMUSTULOKSIA Kehittämishaasteet Eri ammattilaisten tuen yhteensovittaminen Moniammatillisen yhteistyön kehittäminen - etenkin mielenterveystahon ja lastensuojelun kanssa Perheiden osallistaminen moniammatillisissa työkäytännöissä Varhaisen puuttumisen työmenetelmien ja puheeksiottotaitojen kehittäminen HH 47

48 Tutkimusprosessin aikana käsitykseni neuvolatyön tavoiteesta vahvistui = Lastensuojelutarve Mielenterveysongelmat NEUVOLATYÖ PÄIVÄHOITO PERHETYÖ Ehkäisevä lastensuojelutyö Ehkäisevä mielenterveystyö MIELENTERVEYDEN EDISTÄMINEN POSITIIVINEN DISKRIMINAATIO TERVEYSEROJEN KAVENTAMINEN JA SYRJÄYTYMISEN EHKÄISY HH 48

49 Kaikki kansalliset ohjelmamme korostavat erityisesti huono-osaisimpien ja riskiryhmiin kuuluvien lasten kasvuolosuhteiden parantamista lapsiperheiden psykososiaalisten palveluiden kehittämistä varhaista puuttumista ja tukemista. kuntien moniammatillisen yhteistyön kehittämistä riittävien toimintaedellytysten turvaamiseen ja toiminnan sisältöjen monipuolistamiseen. kotikäyntien kehittämistä, varhaisen puuttumisen käytäntöjen vakiinnuttamista, jatkohoitomahdollisuuksista huolehtimista sekä huomion kiinnittämistä riittävän ajoissa syrjäytymiseen johtaviin tekijöihin. Sosiaali- ja terveydenhuollon kansallinen kehittämisohjelma KASTE-ohjelma (STM 2008) Kansallinen terveyserojen kaventamisen toimintaohjelma (STM 2008) Valtioneuvosto 2007a. Lasten, nuorten ja perheiden hyvinvoinnin politiikkaohjelma. Valtioneuvosto Valtioneuvosto 2007b. Terveyden edistämisen politiikkaohjelma. Valtioneuvosto Mielenterveys ja päihdesuunnitelma..mieli 2009-työryhän ehdotukset mielenterveys- ja päihdetyön kehittämiseksi Lastensuojelulaki, Terveydenhuoltolaki HH 49

50 Tarvitaanko kuntiin? Erillinen lastensuojelusuunnitelma Mielenterveys- ja päihdetyön suunnitelmassa erillinen lapsiperheosio Erillinen hyvinvointineuvolasuunnitelma Vasu JNE Kuka koordinoi yhteen erilliset järjestelmälähtöiset suunnitelmat? Voisiko kaikki erilliset suunnitelmat yhdistää perhelähtöiseksi Lapsiperheiden hyvinvoinnin edistämisen ja varhaisen tuen suunnitelmaksi Perhekeskuksen toimintasuunnitelmaksi,jossa on sisäänkirjoitettuna arvot asiakkaan osallisuudesta, kumppanuudesta ja oikeudesta hyvinvointia edistäviin palveluihin ja oikea-aikaiseen (varhaiseen) eri toimijoiden yhteensovitettuun tukeen. HH 50

51 Suosittelen kaikille lapsiperheiden kanssa työskenteleville tutustumista hoitotyön suositukseen: Lasten kaltoinkohtelun tunnistaminen ja siihen puuttuminen (Paavilainen & Flink 2008) HH 51

52 KIRJALLISUUTTA Kirjallisuus, johon olen viitannut löytyy väitöskirjastani Lisäksi: Barry, Margaret & Jenkins, Rachel Implementing Mental Health Promotion. London. Churchill Livingstone. Ehkäisevä mielenterveystyö kunnissa. Aineistoa suunnittelun tueksi. THL Ellonen, Kääriäinen, Salmi & Sariola Lasten ja nuorten väkivaltakokemukset. Tutkimus peruskoulun 6. ja 9. luokan oppilaiden kokemasta väkivallasta. Poliisiammattikorkeakoulun raportteja 71/2008. HH 52

53 Kiitos Onnellinen lapsuus on salainen puutarha, täynnä katoamatonta kauneutta, aamukastetta, lintujen laulua, kukkien tuoksua, puiden huminaa, valoa, varjoja HH 53 Sylvi Kekkonen-