Altistavat ja suojaavat tekijät miten tukea perheitä riskioloissa?

Transkriptio

1 Altistavat ja suojaavat tekijät miten tukea perheitä riskioloissa? YHESSÄ TEHEN LASTEN ETTEEN Lapsen hyvä arki-hankkeen ajankohtaisfoorumi Ylivieska Yliopettaja, TtT, perheterapeutti Hilkka Honkanen, OAMK Hilkka Honkanen 1

2 Esitykseni perustuu Kuopion yliopistossa tarkastettuun väitöskirjaani: Perheen riskiolot neuvolatyön kontekstissa - Näkökulmana mielenterveyden edistäminen Väitöskirja löytyy osoitteesta 2.pdf Hilkka Honkanen 2

3 Miksi kiinnostuin aiheesta? 2000-luvulla huolipuhe lasten hyvinvoinnista ja perheiden polarisaatiosta lisääntyi Neuvolatyötä kritisoitiin sen keskittymisestä fyysisen terveyden edistämiseen Neuvolatyöhön kohdistui paineita toiminnan kohdentamiseksi sitä eniten tarvitseville Oman työkokemukseni neuvolatyöstä ja kouluterveydenhuollosta Hilkka Honkanen 3

4 Onko huolipuheeseen aihetta? Mitä tilastomme kertovat? Alaikäisten määrä psykiatrisessa sairaalahoidossa vuosina (Tuori ym. 2006) Hilkka Honkanen 4

5 Onko huolipuheeseen aihetta? Mitä tilastomme kertovat? Kodin ulkopuolelle sijoitetut lapset vuosina (Stakes, tilastotiedote 23/2008) Hilkka Honkanen 5

6 Onko huolipuheeseen aihetta? Mitä tilastomme kertovat? Kiireellisesti huostaanotetut ja huostassa olleet lapset vuosina (Stakes, tilastotiedote 23/2008) Hilkka Honkanen 6

7 Onko huolipuheeseen aihetta? Mitä tilastomme kertovat? Huostassa vuosittain olevat lapset suhteutettuna vastaavaan väestöön (Stakes, tilastotiedote 23/2008) Hilkka Honkanen 7

8 Onko huolipuheeseen aihetta? Mitä tilastomme kertovat? Asiakkaat lastensuojelun avohuollollisten tukitoimien piirissä (Stakes, tilastotiedote 23/2008) Hilkka Honkanen 8

9 Tutkimusten kertomaa Perehtyminen laajaan sekä kotimaiseen että kansainväliseen tutkimukseen osoitti, että lapsuuden epäsuotuisilla kokemuksilla on yhteyttä 1) Sosioemotionaaliseen ja kognitiiviseen kehitykseen ja mielenterveyteen 2) Terveystottumuksiin 3) Sairastavuuteen ja sosiaalisiin ongelmiin 4) Ennenaikaiseen kuolleisuuteen Hilkka Honkanen 9

10 ACE-pyramidi (suomennos ja mukaelma, Felitti 2004, ACE-Study) Kuolema Varhainen kuolema Sairaudet, vammat ja sosiaaliset ongelmat Riskikäyttäytyminen Sosiaaliset, emotionaaliset ja kognitiiviset häiriöt Syntymä Lapsuuden epäsuotuisat kokemukset Hilkka Honkanen 10

11 Suomalaisia seurantatutkimushankkeita, joissa on tuotettu tietoa lapsuuden olosuhteiden vaikutuksista myöhempään elämään Pohjois-Suomen syntymäkohorttitutkimus ("North Finland premature birth study" NFPC) Lapset-tutkimus (vuonna 1981 syntyneiden kohortti) Pojasta Mieheksi on Lapset tutkimuksen osahanke Lapsesta aikuiseksi (the Jyväskylä Longitudinal Study of Personality and Social Development) Suomalaisen nuorperheen terveyskasvatusvalmiudet (Finnish Family Competence Study) Hyvän kasvun avaimet käynnistyi syksyllä Turun lapsi- ja nuorisotutkimuskeskus Nuorten mielenterveys Tampereella ja Vantaalla toteutettava peruskoulun 9-luokkalaisia koskeva seurantatutkimus Hilkka Honkanen 11

12 Mistä lapsuuden epäsuotuisat kokemukset syntyvät? Tutkimusten mukaan lapsuuden epäsuotuisten kokemusten ja kaltoinkohtelun yhteys on selvä Kaltoinkohtelu yläkäsite, joka kattaa lapseen kohdistuvan negatiivisen tekemisen tai tekemättä jättämisen muodot. Lasten kaltoinkohtelulla tarkoitetaan lapseen perheessään kohdistunutta fyysistä tai henkistä väkivaltaa ja laiminlyöntiä. Riskioloissa vanhemmuus ränsistyy ja altistaa kaltoinkohtelulle Hilkka Honkanen 12

13 Kuinka yleistä lasten kaltoinkohtelu on? Kaltoinkohtelun yleisyys: Tutkimustietoa saatavilla huonosti (maailmalla noin 40 % lapsista altistuu kaltoinkohtelulle) Suomessa Salokankaan ym. (2006) tutkimuksessa seulottiin lapsuuden traumaattisia kokemuksia terveyskeskuksessa asioivilta ja psykiatrisen avohoidon potilailta (yhteensä 920 TK-pot ja 178 PSpot). Koko aineistosta 44,1 % (TK 37,8 % ja PS 69,1) ilmoitti kokeneensa laiminlyöntiä perheen taholta, seksuaalista hyväksikäyttö 19,6 % (TK 16,1 % ja PS 34,5 %) Fyysinen väkivalta 22,7 % (TK 10,5 % ja PS 22,1 %). Psykiatrisen avohoidon potilailla kokemuksia oli enemmän Hilkka Honkanen 13

14 Perheiden riskiolosuhteita, joissa on vaarana vanhemmuuden ränsistyminen tutkimusten mukaan Työttömyys (ja liika työ) Taloudelliset vaikeudet Vanhemman päihdeongelmat Vanhemman mielenterveysongelmat Parisuhteen ongelmat Avioerot ja perherakenteen muutokset Perheväkivalta Hilkka Honkanen 14

15 Mitä hyötyä tällaisella tiedolla on? Tietoa voi käyttää Retrospektiivisesti (taaksepäin katsoen) Tai Prospektiivisesti (eteenpäin katsoen, etenkin neuvolatyössä ja mielenterveyden edistämisessä) Hilkka Honkanen 15

16 Miksi mielenterveyden edistämisen näkökulma? Koska aikaisempi tutkimusnäyttö painottui selkeästi mielenterveyden häiriöihin, valitsin tutkimukseeni mielenterveyden edistämisen näkökulman Taustalla on positiivinen mielenterveyden käsite: mielenterveys resurssina ja prosessina Hilkka Honkanen 16

17 Positiivinen mielenterveys (mm. WHO 2004, Lavikainen ym. 2004, Vihreä kirja 2005, Jané-Llopis 2007) Mielenterveys prosessina ja resurssina ei vain häiriöiden ja ongelmien vastakohtana WHO:n ensimmäinen positiivisen mielenterveyden määritelmä löytyy vuodelta Sen mukaan mielenterveys on älyllisen ja sosiaalisen hyvinvoinnin tila, jossa yksilö ymmärtää omat kykynsä, pystyy toimimaan elämän normaalistressissä, pystyy työskentelemään tuottavasti tai tuloksellisesti, ja pystyy toimimaan yhteisönsä jäsenenä (WHO 2001) Hilkka Honkanen 17

18 Mielenterveys voimavarana (Minna Savolainen, Stakes, luento ) Mielenterveys on ihmisen terveenä olemisen ydintä: ei ole terveyttä ilman mielenterveyttä! Mielenterveys on ihmisen voimavara, jota ihminen käyttää ja kerää ja jonka avulla hän ohjaa elämäänsä. Mielenterveys on elämän kivijalka, joka tukee arjessa jaksamista ja auttaa joustamaan ja kestämään vastoinkäymisiä ja selviytymään niistä Hilkka Honkanen 18

19 Mielenterveys on positiivinen voimavara, jota voi vahvistaa; on mahdollista tukea suotuisaa kehitystä ja terveyttä Mielenterveysongelmien ehkäisy tarkoittaa negatiivisen kehityksen ennakointia ja siihen puuttumista Tämä voidaan tehdä vahvistamalla mielenterveyttä rakentavia tekijöitä (promootio eli mielenterveyden edistäminen), tapahtuu jokapäiväisessä arjessa ja/tai heikentämällä mielenterveyttä kuluttavien tekijöiden vaikutusta (preventio eli ehkäisevä mielenterveystyö) Hilkka Honkanen 19

20 Prospektiivinen näkökulma sovellettuna mielenterveyden prosessimalliin (Lahtinen ym. 1999, Sohlman 2004) YHTEISKUNTA JA KULTTUURI SUOMI 2000-LUVULLA ALTISTAVAT TEKIJÄT RISKIOLOSUHTEET PERHEESSÄ Mielenterveysongelmat Päihdeongelmat Taloudelliset ongelmat Työttömyys Parisuhteen ristiriidat Avioero Yksinhuoltajuus Uusperhetilanteet Perheväkivalta Vanhemman uupuminen Vanhemman avuttomuus LAUKAISEVAT TEKIJÄT Toimimaton vanhemmuus MIELENTERVEYS SUOJAAVAT TEKIJÄT Hyvä vanhemmuus Perheen voimavarat SEURAUKSET Lapsen kaltoinkohtelu ja laiminlyönti Lapsuuden epäsuotuisat kokemukset Sosiaalinen tuki Äitiyden tukeminen raskauden aikana Hyvä vanhemmuus Myönteinen vanhempi-lapsi vuorovaikutus Lapsiperheiden tukeminen Mielenterveyden edistäminen kouluissa Mielenterveyden edistäminen työpaikoilla Turvallinen ja tukeva yhteisö Hilkka Honkanen 20

21 Huurre, T & Aro, H (Nuorten mielenterveys-hanke, THL/ Mielenterveyden ja alkoholitutkimuksen osasto) Monet lapset ja nuoret pärjäävät hyvin huonommista lähtökohdista huolimatta. Näitä nuoria auttavat ja kannattelevat erilaiset suojaavat tekijät perheessä, koulussa, toveripiirissä ja laajemmassa ympäristössä. Esimerkiksi hyvät suhteet vanhempiin, sisaruksiin, kavereihin ja opettajiin, hyvä koulumenetys ja itsetunto sekä hyvät sosiaaliset ja - selviytymistaidot voivat toimia suojaavina tekijöinä ongelmakehitystä vastaan. Näiden suojaavien tekijöiden kehittäminen on tärkeä osa-alue terveyserojen kaventamisessa Hilkka Honkanen 21

22 Mielenterveystyön toiminnalliset tasot (mukaeltu Kiikkala & Immonen 2003, Lassila 2006, Wahlbeck ym. 2007). Psykiatrinen erikoissairaanhoito Kynnyksetön peruspalvelu esim. äitiys- ja lastenneuvola Tutkimukseni näkökulma Tiedostettu mielenterveyden edistäminen ja ehkäisevä työ Mielenterveystyö erottamattomana osana kansanterveystyötä Hilkka Honkanen 22

23 Neuvolan mahdollisuudet mielenterveyden edistämisessä Mielenterveysongelmien kehittyminen prosessina (Mielenterveyspalveluiden laatusuositus STM 2001). Mielenterveyden edistäminen prosessina: 1) elämisen ja selviytymisen voimavarojen vahvistaminen, 2) ongelmien ehkäisy, 3) psykososiaalisten ongelmien selvittely ja niissä tukeminen sekä 4) mielenterveyshäiriöiden varhainen tunnistaminen 5) hoito ja kuntoutus Hilkka Honkanen 23

24 Riskioloissa elävä perhe käsitevalintana Erityistuen käsite liian laaja Riskiperhe, ongelmaperhe leimaavat perheen Perheen riskiolot ovat olosuhteita, joihin voidaan vaikuttaa Vaikka perheen elämässä on riskioloja, ei perhe välttämättä elä riskioloissa, jos suojaavia tekijöitä ja voimavaroja on riittävästi Hilkka Honkanen 24

25 Tutkimustuloksia Mistä terveydenhoitajat olivat huolissaan? Uupuneiden vanhempien lisääntymisestä Lisääntyneestä perheiden päihteidenkäytöstä Vanhemman mielenterveysongelman heijastumisesta varhaiseen vuorovaikutukseen ja lapsen saamaan hoitoon Köyhien perheiden lisääntymisestä Perheväkivallan tunnistamisen vaikeudesta Jatkuvasti lisääntyneistä avioeroista ja niiden seurauksena tapahtuvista perherakenteiden muutoksista Perheiden polarisoitumisesta Monen sukupolven työttömistä nuorista perheistä Liian työn kanssa kamppailevista vanhemmista Perheiden arjen hallinnan puutteesta Hilkka Honkanen 25

26 Mitä terveydenhoitajat voivat tehdä? Kiteytyy kahteen ydintehtävään: Lisätä vanhemman tietoisuutta riskeistä ja suojaavista tekijöistä, toisin sanoen tukea vanhemmuutta ja siinä tarvittavia voimavaroja Arvioida perheen tuen tarvetta ja hankkia perheelle tarvittavaa lisätukea Hilkka Honkanen 26

27 Välitön tuki perheelle Kasvokkain perheen kanssa Perheen kohtaamisen mahdollistaminen (neuvolakäyntien tihentäminen ja vastaanottoaikojen pidentäminen) Kotiin viety tuki (kotikäynnit yksin ja yhdessä) Kohdennettu intensiivinen vertaistuki (pienryhmätoiminta) Tuen yhteensovittaminen (yhteistyöpalaverit, jossa perhe läsnä) Hilkka Honkanen 27

28 välillä tuntuu, että yhden asiakkaan kohtaaminen vie mehut kokonaan, mutta toisaalta pienetkin oivallukset, etenemiset, selviytymiset asiakkaan omana toimena antavat voimia että jaksaa edelleen kohdata haasteita terveydenhoitaja on kanssakulkija, yksi tukipilareista rohkaisija perheitä itseään ratkaisemaan asioita (Th 7) Hilkka Honkanen 28

29 Välillinen toiminta Perhe läsnä puheessa Toisen työntekijän ammattitaidon hyödyntäminen (konsultaatio) Parhaan avun varmistaminen perheelle (lähettäminen toiselle työntekijälle) Oman osaamisen vahvistaminen ja huolen jakaminen (työnohjaus) Tuen yhteensovittaminen (yhteistyöpalaverit, joissa perhe ei ole läsnä) Hilkka Honkanen 29

30 vaatii moniammatillista työotetta yksin ei pärjää, ei jaksa (Th 4). tää on kyllä semmonen perhe, missä tuntuu että on ihana ymmärtää että ei oo yksin ja on ollut paljon semmosia yhteisneuvotteluja. Aateltiin että ei se mitenkään onnistu että yksi ihminen ei pysty niinkö sitä perhettä ohjaamaan. (Perhekuvaus 1) Hilkka Honkanen 30

31 Välitön toiminta KASVOKKAIN PERHEEN KANSSA Välillinen toiminta PERHE LÄSNÄ PUHEESSA Neuvolakäyntien tihentäminen Vastaanottoaikojen pidentäminen Kotikäynnit Pienryhmätoiminta Ohjaaminen ja saattaminen muiden auttajatahojen luokse Yhteistyökokoukset, joissa perhe osallisena Yhteistyötahot Perhetyöntekijä Sosiaalityöntekijä Neuvolalääkäri Neuvolapsykologi Päivähoito Mielenterveysyksikkö - Perheneuvola Ensi- ja turvakoti Erikoissairaanhoito Konsultoinnit Työnohjaus Lähettäminen toiselle ammattilaiselle Yhteistyökokoukset ammattilaisten kesken TERVEYDENHOITAJA JA PERHE Luottamus ja avoimuus Kuunteleminen ja keskusteleminen Positiivisuus ja voimavaralähtöisyys Rohkeus puhua ja puuttua Toiminnan konteksti Perheen ehdoilla Vanhemmuuden tukeminen Lapsen kehityksen tukeminen Ohjaus lapsen hoidossa ja arjen toiminnoissa Hilkka Honkanen 31

32 Terveydenhoitajan voimavaraisuus ja työssä jaksaminen Mihin suuntaan vaaka kallistuu? Työhyvinvointi Työssä jaksaminen Voimavaroja vahvistavat Työ- ja elämänkokemus Terveys ja oma elämä kunnossa Asiakaslähtöinen työote Rohkeus tarttua asioihin Yhteistyö Koulutus (esim VaVu) Työnohjaus Työyhteisön tuki Yhdistetty neuvolatyö Tieto erilaisista tukimuodoista Palvelujen saatavuus Arjen työtä tukevat työvälineet Voimavaroja heikentävät Resurssipula Neuvolatyön rutiinit Arkuus puuttua Työuupumus Yksin tekeminen Lähituen puute Johdon tuen puute Byrokratia Ehkäisevän työn arvostuksen puute Perheiden vaikeat asiat Hilkka Honkanen 32

33 Työkokemus auttaa yhteistyökanavien löytymisessä (Th 4), tuo varmuutta ko. perheiden kohtaamiseen (Th 5). omat elämänkokemukset antavat rohkeutta tarttua myös kiperiin asioihin, iän myötä on tullut myös kärsivällisyyttä, kaikki vaikeat asiat eivät hetkessä korjaannu (Th 7). Ristiriita on siinä että ammattitaitoa olisi mutta sitä ei voi kiireisessä tahdissa hyödyntää ja toisaalta ongelmien piilottaminen maton alle muhinoimaan ei pienennä ongelman ratkaisua myöhemmin (Th 18) Hilkka Honkanen 33

34 Kehittämishaasteet Omasta osaamisesta ja jaksamisesta huolehtiminen Työn mitoitus kohdalleen Jatkuva oman osaamisen suunnitelmallinen kehittäminen Työnohjaus Eri ammattilaisten tuen yhteensovittaminen Moniammatillisen yhteistyön kehittäminen - etenkin mielenterveystahon ja sosiaalityöntekijän kanssa Perheiden osallistaminen moniammatillisissa työkäytännöissä Terveydenhoitajien peruskoulutuksen kehittäminen Hilkka Honkanen 34

35 Neuvolatyön tavoite Lastensuojelutarve Mielenterveysongelmat Terveydenhoitajan toiminta Ehkäisevä lastensuojelutyö Ehkäisevä mielenterveystyö MIELENTERVEYDEN EDISTÄMINEN POSITIIVINEN DISKRIMINAATIO TERVEYSEROJEN KAVENTAMINEN JA SYRJÄYTYMISEN EHKÄISY Hilkka Honkanen 35

36 Kaikki kansalliset ohjelmamme korostavat erityisesti huono-osaisimpien ja riskiryhmiin kuuluvien lasten kasvuolosuhteiden parantamista lapsiperheiden psykososiaalisten palveluiden kehittämistä varhaista puuttumista ja tukemista. kuntien moniammatillisen yhteistyön kehittämistä riittävien toimintaedellytysten turvaamiseen ja toiminnan sisältöjen monipuolistamiseen. kotikäyntien kehittämistä, varhaisen puuttumisen käytäntöjen vakiinnuttamista, jatkohoitomahdollisuuksista huolehtimista sekä huomion kiinnittämistä riittävän ajoissa syrjäytymiseen johtaviin tekijöihin. Sosiaali- ja terveydenhuollon kansallinen kehittämisohjelma KASTE-ohjelma (STM 2008) Kansallinen terveyserojen kaventamisen toimintaohjelma (STM 2008) Valtioneuvosto 2007a. Lasten, nuorten ja perheiden hyvinvoinnin politiikkaohjelma. Valtioneuvosto Valtioneuvosto 2007b. Terveyden edistämisen politiikkaohjelma. Valtioneuvosto Hilkka Honkanen 36

37 Uudistettu lastensuojelulaki (417/2007, 12 ) Korostaa ehkäisevää lastensuojelutyötä Vuoden 2008 alusta voimaan tulleen lastensuojelulain mukaan kunnan tai useamman kunnan on yhdessä laadittava suunnitelma lasten ja nuorten hyvinvoinnin edistämiseksi sekä lastensuojelun järjestämiseksi ja kehittämiseksi. Toivottavasti parantaa yhteistyötä, eikä jää samanlaiselle ideologiselle tasolle kuin monet kuntien lapsipoliittiset ohjelmat Hilkka Honkanen 37

38 Suunnitelman tulee sisältää tiedot 1) lasten ja nuorten kasvuoloista sekä hyvinvoinnin tilasta, 2) lasten ja nuorten hyvinvointia edistävistä sekä ongelmia ehkäisevistä toimista ja palveluista, 3) lastensuojelun tarpeesta kunnassa, 4) lastensuojeluun varattavista voimavaroista, 5) lastensuojelulain mukaisten tehtävien hoitamiseksi käytettävissä olevasta lastensuojelun palvelujärjestelmästä, 6) yhteistyön järjestämisestä eri viranomaisten sekä lapsille ja nuorille palveluja tuottavien yhteisöjen ja laitosten välillä sekä 7) suunnitelman toteuttamisesta ja seurannasta Hilkka Honkanen 38

39 Asetus neuvolatoiminnasta ja koulu- ja opiskeluterveydenhuollosta (380/2009) Asetus tuli voimaan , kuntien tulee järjestää asetuksessa tarkoitetut määräaikaiset terveystarkastukset viimeistään Tarkoituksena on tehostaa lapsiperheiden, lasten ja nuorten terveyden edistämistä ja kaventaa väestöryhmien välisiä terveyseroja Palveluja järjestettäessä tulee kiinnittää huomiota lapsen ja nuoren sekä koko perheen osallistumiseen ja lapsen ja nuoren kehitysympäristöihin. Terveystarkastukset toteutetaan tarpeen mukaan moniammatillisesti ja niiden sisältö määräytyy ikävaiheen ja yksilöllisen tarpeen mukaan. Laajassa terveystarkastuksessa terveydenhoitaja ja lääkäri arvioivat, tarvittaessa yhteistyössä muiden ammattihenkilöiden kanssa, lapsen tai nuoren terveyden lisäksi koko perheen hyvinvointia Hilkka Honkanen 39

40 Hoitotyön suositus: Lasten kaltoinkohtelun tunnistaminen ja siihen puuttuminen (Paavilainen & Flink 2008) Lasten kaltoinkohtelu on sensitiivinen ja vaikea aihepiiri Kaltoinkohtelu on yläkäsite, joka kattaa lapseen kohdistuvan negatiivisen tekemisen tai tekemättä jättämisen muodot. Lasten kaltoinkohtelulla tarkoitetaan lapseen perheessään kohdistunutta fyysistä tai henkistä väkivaltaa ja laiminlyöntiä. Tunnistamista ja puuttumista helpottavat asiat: 1. Riskitekijöiden tietäminen ja arviointi 2. Kaltoinkohtelun merkkien tietäminen 3. Kaltoinkohteluun puuttumisen periaatteet ja keinot Hilkka Honkanen 40

41 RISKITEKIJÖIDEN TIETÄMINEN JA ARVIOINTI Kaltoinkohtelun tunnistamista ja siihen puuttumista helpottavat: 1. Lapseen ja hänen käyttäytymiseensä liittyvien riskitekijöiden tietäminen. 2. Vanhempiin ja heidän käyttäytymiseensä liittyvien riskitekijöiden tietäminen 3. Perhetilanteeseen tai perheen käyttäytymiseen liittyvien riskitekijöiden tietäminen Mikään riskitekijä tai merkki ei yksinään ilmaise välttämättä kaltoinkohtelua tapahtuneen, vaan lapsen ja perheen kokonaisuus tulee ottaa huomioon. Kun jokin kaltoinkohtelun muoto on todettu, voi muidenkin olettaa olevan kyseessä. Riskitekijöiden kasaantuminen lisää lapseen kohdistuvaa kaltoinkohtelua. Riskitekijöiden määrän ja laadun tietäminen ja arviointi helpottaa kaltoinkohtelun tunnistamista Hilkka Honkanen 41

42 Toimiva lapsi & perhe -hanke Toimiva lapsi & perhe -hankkeessa on kehitetty terveyden- ja sosiaalihuollon, eri yhteistyötahojen ja järjestöjen käyttöön työmenetelmiä (lapset puheeksi, perheinterventio, lapsiperheneuvonpito, vertaisryhmät), joilla tuetaan perheitä ja lapsia sekä ennaltaehkäistään lasten häiriöitä, kun vanhemmalla on vakava sairaus tai psyykkisiä vaikeuksia. Hankkeen tavoitteena on vahvistaa ennaltaehkäisevää työotetta ja rakentaa yhteistyötä aikuisten ja lasten palvelujen välille Hilkka Honkanen 42

43 Perhe-hanke PERHE - hankkeen päämääränä on saada aikaan pysyviä perhekeskuksia / perhepalveluverkostoja edistämällä peruspalvelujen verkostoitumista perhelähtöistä toimintatapaa lapsi- ja perhepalveluissa palvelujen, järjestöjen, seurakuntien, perheiden ja muiden toimijoiden kumppanuutta perheiden osallisuutta ja keskinäistä vertaistukea Hilkka Honkanen 43

44 Remontti-hanke Jukka Mäkelä: Lasten ja nuorten palvelut remonttiin. Puheenvuoro Tervekuntapäivillä lasta ja nuorta on vaarassa jäädä syrjään ja heidän määränsä kasvaa noin tuhannella vuosittain Lasten, nuorten ja perheiden palvelujen painopiste on siirtynyt yhä enemmän erityistason palveluihin ja Peruspalvelujen tasollakin palvelut ovat pirstoutuneet palvelujärjestelmiin Haasteena on tuen suuntaaminen arjen kehitysympäristöihin Erityispalvelujen lisäresurssit tulevat parhaiten käyttöön uudenlaisilla peruspalveluja tukevilla toimintatavoilla Lisätietoa: Remontti-lasten, nuorten ja lapsiperheiden palvelujen uudistamisen hanke Hilkka Honkanen 44

45 Uusi terveydenhuoltolaki (Sosiaali- ja terveysministeriön selvityksiä 2008:28) Yhdistää kansanterveyslain ja erikoissairaanhoitolain Korostaa terveyden edistämistä ja terveysongelmien ehkäisyä saumattomasti kaikissa palveluprosesseissa perusterveydenhuollosta erikoissairaanhoitoon Velvoittaa kunnat laatimaan poikkihallinnollisen suunnitelman terveyttä edistävistä ja terveysongelmia ehkäisevistä toimista ja niiden toteutumisen seurannasta Lisää erikoissairaanhoidon asiantuntijaroolia alueellisessa terveyden edistämistyössä Korostaa yksittäisen ihmisen kannalta terveydenhuollon palvelujen saamista oikeaan aikaan ja oikeassa paikassa Hilkka Honkanen 45

46 Lähteet joihin olen viitannut löytyvät väitöskirjastani 8/isbn pdf Hilkka Honkanen 46

47 KIITOS Lasten oikeuksien julistus: Periaate 8 Lapsen tulee aina ja kaikissa olosuhteissa olla ensisijalla suojelua ja apua annettaessa Hilkka Honkanen 47