KUOPION MUOTOILUAKATEMIA

Transkriptio

1 SAVONIA-AMMATTIKORKEAKOULU KUOPION MUOTOILUAKATEMIA Opinto-opas 2008 aloittaneet MUOTOILUN TUTKINTOON JOHTAVA AIKUISKOULUTUS PL 98, Piispankatu 8, Kuopio Puh. (017) , Fax (017)

2

3 ... 1 Yleistä... 5 Koulutusohjelma... 5 Opintojen toteutuminen... 6 Opintojen rakenne... 7 Oppimisympäristö... 7 Kansainvälinen toiminta... 8 Ohjaus- ja neuvontapalvelut... 8 Lukuvuosi ja jaksot... 9 Yhteystiedot... 9 Henkilökunta... 9 AIPY MUOTOILUN JA VIESTINNÄN PERUSOPINNOT 45 OP AIPY10 Ammatillisen viestinnän perusteet 15 op AIPY100 Opintoihin orientointi ja viestinnän perustaidot 5 op AIPY110 Tiedonkäsittelyn perusteet 5 op AIPY120 Kuvallinen viestintä ja valokuvaus 5 op AIPY20 Tuotesuunnittelun perusteet 15 op AIPY200 Tuotesuunnittelu 6 op AIPY210 Piirustus ja sommittelu 3 op AIPY220 Maalaus ja väri-ilmaisu 3 op AIPY230 Plastinen sommittelu 3 op AIPY30 Visuaalinen kulttuuri ja yhteiskunta 15 op AIPY300 Taiteen ja muotoilun historia 4 op AIPY310 Visuaalinen kulttuurikenttä 5 op AIPY320 Liiketoiminta 3 op AIPY330 Englannin kieli ja viestintä 3 op TEKSTIILIMUOTOILU / VAATETUSMUOTOILU ATVY Tekstiilimuotoilun ja vaatetusmuotoilun pääaineopinnot ATVY10 Materiaalit ja muodot 15 op ATVY100 Plastinen sommittelu 4 op ATVY110 Materiaaliteknologia ja rakennetekniikka 3 op ATVY120 Muodon tuottaminen 8 op ATVY20 Innovatiivinen tuotesuunnittelu 15 op ATVY200 Innovatiivinen materiaalien käsittely 5 op ATVY210 Materiaalien mahdollisuudet suunnittelussa 4 op ATVY220 Visuaalisesti vahva tuote 6 op (tekstiili) AVTY230 Visuaalisesti vahva tuote 6 op (vaatetus) ATVY30 Verkostoituva projektityöskentely 15 op ATVY300 Projektinhallinta 3 op ATVY310 Viestintä ja kommunikaatiotaidot 3 op ATVY320 Projektityö 9 op (tekstiili) ATVY330 Projektityö 9 op (vaatetus) ATVS Tekstiilimuotoilun tai vaatetusmuotoilun suuntautumisen opinnot ATVS10 Ergonomia, tuote ja tuoteympäristö 15 op ATVS100 Materiaalien testaus ja materiaaliteknologia 3 op ATVS110 Ergonomia ja käytettävyys 4 op ATVS120 Projektityö/tekstiili: Esteettinen ja virikkeellinen ympäristö 8 op ATVS130 Projektityö/vaatetus: Ergonominen vaate 8 op ATVS20 Konseptisuunnittelu 15 op ATVS200 CAD ja esitystekniikka 3 op ATVS210 Ennakoiva muotoilu ja muotoilujohtaminen 4 op ATVS220 Tulevaisuuslähtöinen markkinointi 3 op ATVS230 Sisustustekstiilin/-kokonaisuuden suunnittelu 5 op (tekstiili) ATVS240 Mallistosuunnittelu 5 op (vaatetus)

4 ATVS30 Yrittäjyys muotoilualalla 15 op ATVS300 Tuotannonsuunnittelu 3 op ATVS310 Yrittäjyys luovalla toimialalla 4 op ATVS320 Design Management 3 op ATVS330 Yrittäjyyslähtöinen projektityö 5 op (tekstiili) ATVS340 Yrittäjyyslähtöinen projektityö 5 op (vaatetus) ATVS40 Ammattitoiminta ja tulevaisuuden muotoiluosaaminen 15 op ATVS400 HOPS, portfolio, kansainvälisyys 3 op ATVS410 Muotoilijan ammattitoiminta 3op ATVS420 Uraorientaatio 3op ATVS430 Omaa ammatillista osaamista syventävä projektityö 6 op TUOTEMUOTOILU / KERAMIIKKA- JA LASIMUOTOILU ATKY Tuotemuotoilun ja keramiikka- ja lasimuotoilun pääaineopinnot ATKY10 Materiaalit, tekniikat ja rakenteet 15 op ATKY100 Materiaaliteknologia 3 op ATKY110 Konstruktio-oppi ja tekninen piirtäminen 3 op Työpaja/studiotyöskentely, 9 op ATKY20 Keramiikan ja lasin muoto materiaalissa 15 op ATKY200 Keramiikan ja lasin teknologia 1 ja 2, 3op ATKY210 Muodot, rakenteet ja tekninen piirtäminen 3 op Työpaja/studiotyöskentely, 9 op ATKY30 Tuoteympäristöt ja asiakastarpeet 15 op ATKY300 Käyttäjäkokemuksen perusteet (Human-centered Design Process) ja ihminen käyttäjänä 4 op ATKY310 Mallinrakennus 1, 4 op ATKY320 Plastinen sommittelu, CAD/2D -piirtäminen 3 op ATKY330 Esitystekniikat, 4 op ATKY40 Keramiikan ja/tai lasin materiaalitekniikka 15 op ATKY400 Esitystekniikat, 4 op ATKY410 Kolmiulotteinen kuvapinta ja CAD/2D-piirtäminen 3 op ATKY420 Muottitekniikat 4 op ATKY430 Keramiikan ja/tai lasin teknologia 3, 4 op ATKY50 Verkostoituva projektityöskentely 15 op ATKY500 Projektinhallinta 3 op ATKY510 Viestintä ja kommunikaatiotaidot 3 op ATKY520 Projektityö 9 op ATKS Tuotemuotoilun tai keramiikka- ja lasimuotoilun suuntautumisen opinnot ATKS10 Käytettävyys 15 op (tuotemuotoilu) ATKS100 Ergonomia ja käytettävyys 4 op ATKS110 CAD II / 3D-mallinnus 3 op ATKS120 Mallinrakennus 2, 3 op ATKS130 Tuotesuunnittelu- ja konseptointiprojekti 5 op ATKS20 Käytettävyys 15 op (keramiikka- ja lasimuotoilu) ATKS200 Ergonomia ja käytettävyys 4 op ATKS210 CAD II / 3D-mallinnus 3 op ATKS220 Tuotesuunnittelu- ja konseptointiprojekti 4 op ATKS230 Sarjavalmisteinen tuote 4 op ATKS30 Ennakoiva muotoilu 15 op ATKS300 Ennakoiva muotoilu ja muotoilujohtaminen 4 op ATKS310 Tulevaisuuslähtöinen markkinointi 3 op ATKS320 CAD III ja pikamallinnus, 4 op (tuotemuotoilu) ATKS330 CAD III ja pikamallinnus 4 op (keramiikka- ja lasimuotoilu) ATKS340 Ennakoivan muotoilun projekti 4 op ATKS40 Muotoiluyrittäjyys 15 op ATKS400 Yrittäjyys luovalla toimialalla 4 op ATKS410 Design Management 3 op ATKS420 Tuotevisualisointi 3 op ATKS430 Yrittäjyyslähtöinen projektityö 5 op

5 ATKS50 Ammattitoiminta ja tulevaisuuden muotoiluosaaminen 15 op ATKS500 HOPS, portfolio, kansainvälisyys 3op ATKS510 Muotoilijan ammattitoiminta 3op ATKS520 Uraorientaatio 3op ATKS530 Omaa ammatillista osaamista syventävä projektityö 6 op AISY SYVENTÄVÄT OPINNOT 30 OP ATT10 Tutkivan toiminnan opinnot 15 op ATTY100 Tutkiva toiminta 9 op ATTY110 Kuvalliset soveltavat opinnot 3 op ATTY 120 Ruotsin kieli ja viestintä 3 op Syventävien opintojen vaihtoehtoiset opintokokonaisuudet AISY10 Teollinen muotoilu ja palvelumuotoilu 15 op AISY100 Johdatus teolliseen muotoiluun ja palvelumuotoiluun 3 op AISY110 Käyttäjälähtöisen muotoilun menetelmät 3 op AISY120 Teollisen muotoilun ja palvelumuotoilun projektityö 9 op AISY20 Käden taidot ja tuotteistaminen 15 op AISY200 Käden taidot ja ohjauspalvelut 5 op AISY210 Käden taidot ja tuotteistaminen -projektityö 5 op AISY220 Tuotteistus ja markkinointi 4 op AISI SIVUAINEOPINNOT 15 OP AIVY VAPAASTI VALITTAVAT OPINNOT 15 OP AITY TYÖHARJOITTELU 30 OP AIOP OPINNÄYTETYÖ JA KYPSYYSNÄYTE 15 OP

6 4

7 Yleistä Savonia-ammattikorkeakoulu KUOPION MUOTOILUAKATEMIA Yleistä Muotoilu lähtee ihmisestä ja on ihmistä varten. Kulttuurialalla, Kuopion Muotoiluakatemiassa opiskellaan muotoilijaksi tai medianomiksi. Visiomme mukaisesti avaamme ovia muotoilukoulutuksen eturintamassa toimimalla kokemuksellisen ja toimivan tuoteympäristön tutkivana kehittäjänä ja erikoisosaajana. Päätehtäviämme ovat muotoilun ja viestinnän korkeatasoisen koulutuksen antaminen ja kehittäminen sekä näiden alojen toiminnan tutkiminen, tukeminen, markkinointi ja tietolähteenä toimiminen. Koulutuksen kantavana teemana on työelämälähtöisyys. Muotoiluakatemiassa seurataan kulttuurialan uudistumista ja muokataan koulutusta työelämän ja yhteiskunnan kulloisiakin tarpeita vastaaviksi. Muotoiluakatemia korostaa toiminnassaan yritysyhteistyötä, verkottuvaa osaamista sekä elinikäisen oppimisen merkitystä osana ammattitaitoa. Toimintamme tavoitteena on uudistaa työ-, elinkeino- ja kulttuurielämän osaamista ja edistää Pohjois-Savon kilpailukykyä ja hyvinvointia koulutuksella sekä tutkimus- ja kehitystoiminnalla. Kuopion Muotoiluakatemian perustutkinnot ovat kulttuurialan ammattikorkeakoulututkintoja, jotka tuottavat tulevaisuuden osaajille vankat työelämävalmiudet. Muotoiluakatemialla on pitkä historia. Oppilaitoksen perusti Kuopion Rouvasväenyhdistys yli 120 vuotta sitten. Kuopion Muotoiluakatemiasta on tullut kansallisesti merkittävä ja korkeatasoinen valtakunnallinen muotoilun ja viestinnän oppilaitos, jolla on laajat kansainväliset yhteydet. Toimimme tämän päivän asiantuntijaorganisaationa ja haluamme olla tulevaisuuteen suuntautuva edelläkävijä. Olemme ylpeitä pitkästä historiastamme. Koulutusohjelma Muotoiluakatemiassa voit suorittaa tutkintoon johtavana aikuiskoulutuksena kulttuurialan ammattikorkeakoulututkinnon. Tutkintonimike on Muotoilija (AMK). Suuntautumisvaihtoehtoja on kuusi. Tutkinto suoritetaan kahden - neljän vuoden aikana ja sen laajuus on 240 opintopistettä Muotoilun koulutusohjelma tutkinto: Muotoilija (AMK) Muotoilun koulutusohjelmassa opiskelet muotoilijaksi. Muotoilijan työtehtävät voivat liittyä suunnitteluun, tuotekehitykseen, valmistukseen, tuotantoon, palveluihin, markkinointiin, yrittäjyyteen tai koulutukseen. Muotoilun opintojen ammatilliset suuntautumisvaihtoehdot ovat: - Keramiikka- ja lasimuotoilu - Tekstiilimuotoilu - Vaatetusmuotoilu - Tila- ja kalustemuotoilu - Teollinen muotoilu - Jalometalli- ja korumuotoilu Syventävien opintojen vaihtoehdot: Teollinen muotoilu ja palvelumuotoilu Teolliset muotoilijat ja tuotesuunnittelijat, konseptisuunnittelijat, palvelumuotoilijat, käytettävyysasiantuntijat, muotoiluyrittäjät, mallinnusasiantuntijat. Kädentaidot ja tuotteistaminen Aikuisten, nuorten ja lasten vapaa-ajan palveluiden ohjaustehtävät, elämystoiminnan tuotteistajat, palvelu- ja hoitolaitosten viriketoiminnan ohjaajat, palvelu- ja matkailuyrittäjät. 5

8 Yleistä Opintojen toteutuminen Pedagogiset lähtökohdat Muotoilun koulutusohjelmissa oppimisen perustana on nykyaikaisten oppimiskäsitysten joustava ja tarkoituksenmukainen käyttö. Opetussuunnitelman rakennemalli on moduuliopetussuunnitelma, joka antaa hyvät edellytykset ongelmaperustaiselle projektioppimiselle. Oppimisen keskeisiä prosesseja ovat ymmärtäminen, tulkinta ja omien mallien luominen sekä opiskelijan metakognitiiviset taidot. Ongelmanratkaisun ja tiedollisten oppimistavoitteiden lisäksi opitaan ryhmätyötaitoja ja arviointia. Opiskelija nähdään aktiivisena ja tavoitteellisena toimijana, joka ottaa vastuun omasta oppimisestaan ja henkilökohtaisesta kehittymisestään. Myös itsearviointi on tärkeä osa oppimaan oppimista. Omaa toimintaa ja ennakkokäsityksiä opetellaan kyseenalaistamaan ja arvioimaan esimerkiksi eri ihmisryhmien tarpeita tarkastelemalla. Opettajan tehtävänä on auttaa opiskelijaa saavuttamaan yksilölliset tavoitteensa, edistää opiskelijan itseohjautuvuutta ja tukea opiskelijan vastuuta omasta oppimisprosessistaan. Kulttuurialalla opintoihin sisältyy tekemisen taidon harjaantumista, teoriaopintoja sekä ongelmaratkaisujen, innovatiivisuuden, tiimitoiminnan, verkottumisen ja ammatillisen kokonaisnäkemyksen opiskelua. Näiden eri osaamisen alueiden saavuttamiseksi tarvitaan useampia erilaisia oppimis- ja opetusmenetelmiä. Opiskelijoiden aktiivinen vuorovaikutus toisten opiskelijoiden kanssa on tärkeä ammatillisen kehittymisen alue. Tulevassa ammatissaan opiskelija toimii usein jäsenenä eri osaajaverkostoissa, joiden kautta hän voi päästä parempiin tuloksiin kuin yksilönä. Ongelmaperustainen oppiminen edellyttää tiedonkeruuta, uusien ammatillisten sovellusten etsimistä ja hankitun tiedon sekä tekemisen analysointia, kyseenalaistamista ja käsitteellistämistä. Opittua sovelletaankin opintojen edetessä yhä itsenäisemmin myös ammatillisen käytännön kehittämiseen. Ammatillinen soveltaminen tapahtuu opintoihin kuuluvien työelämäprojektien tai tutkimus- ja kehittämishankkeiden yhteydessä. Todellisten työelämähankkeiden ohjaamisessa ja tulosten arvioinnissa ovat mukana myös työelämän edustajat. Tutkimus- ja kehittämishankkeissa mukana ovat usein eri alojen tutkijat. Monissa hankkeissa nämä kaksi yhteistyön aluetta yhdistyvät. Opetus toteutetaan 15 opintopisteen laajuisina ammatillisista teemoista koostuvina opintokokonaisuuksina eli moduuleina, joissa yhdistyvät yleiset pääaineen työelämän vaatimukset sekä muotoilun ammatillinen osaaminen. Opetus valmentaa opiskelijaa näkemään itsensä tiedosta, tuotteista, tapahtumista, ilmiöistä ja ihmisistä kiinnostuneena aktiivisena etsijänä, havainnoijana, kyselijänä sekä elämyksiä ja ihastusta herättävien tuote-/palvelukokonaisuuksien suunnittelijana ja toteuttajana. Osaamista tuottava opetussuunnitelma Oppimisteoreettista tausta-ajattelua on hyödynnetty opetussuunnitelman rakenteessa, käytännön toteutuksessasekä oppimisympäristöjen suunnittelussa. Opetussuunnitelmassa (OPS) on rakenne, jossa ammatillinen osaaminen rakentuu vaihe vaiheelta. Oppiminen perustuu ammatillisista käytännöistä nouseviin ongelmiin, jotka yhdistyvät moduulien osaamisalueisiin. Osaamisalueittain koottu moduuliopetussuunnitelma auttaa opiskelijaa kokonaisuuksien hahmottamisessa. Opittua sovelletaan opintojen edetessä yhä itsenäisemmin ammatilliseen käytäntöön tai tuon käytännön kehittämiseen, jolloin teoria ja käytäntö ovat vuorovaikutuksessa keskenään. Soveltamista dokumentoidaan, analysoidaan, kyseenalaistetaan, arvioidaan ja käsitteellistetään. Kuopion Muotoiluakatemian opetussuunnitelma rakentuu vuosiluokattoman opintojen etenemisen periaatteelle. Näin opiskelijan on mahdollista edetä opinnoissa henkilökohtaisen opintosuunnitelman (HOPS) mukaan, jonka suunnittelussa otetaan huomioon hänen omat edellytyksensä ja tavoitteensa. Henkilökohtainen opintosuunnitelma rakennetaan opinto-ohjelmaksi Kuopion Muotoiluakatemian opetustarjonnan pohjalta. Kuopion Muotoiluakatemian opetussuunnitelman kompetenssit Muotoilun koulutusohjelmasta valmistuneen opiskelijan osaamisprofiili määritellään opetussuunnitelmassa kuvaamalla keskeiset osaamiskokomaisuudet eli kompetenssit. ovat laajoja 6

9 Yleistä osaamiskokonaisuuksia - yksilön tietojen, taitojen ja asenteiden yhdistelmiä. Kompetenssi kuvaa yksilön pätevyyttä, suorituspotentiaalia ja kykyä suoriutua ammattiin kuuluvista työtehtävistä. Kuopion Muotoiluakatemiassa ammattikorkeakoulututkinnon suorittaneiden yleiset kompetenssit 1. Itsensä kehittäminen (Learning competence) sisältää: oppimisen taidot, muutosvalmius ja elinikäinen oppiminen, luova ongelmanratkaisu 2. Eettinen osaaminen (Ethical competence) 3. Viestintä- ja vuorovaikutusosaaminen (Communication and social competence) 4. Tutkimus- ja kehitystyön osaaminen (Development competence) sisältää: informaatiolukutaito 5. Organisaatio- ja yhteiskuntaosaaminen (Organizational and societal competence) sisältää: muutosvalmius 6. Kansainvälisyysosaaminen (International competence) Yleiset kompetenssit luovat perustan työelämässä toimimiselle, yhteistyölle ja asiantuntijuuden kehittymiselle. Koulutusohjelmakohtaiset (ammatilliset) kompetenssit Muotoilun koulutusohjelma: 7. Suunnitteluosaaminen 8. Tuotanto-osaaminen 9. Muotoiluprosessin osaaminen 10. Visuaalinen osaaminen 11. Tulevaisuusosaaminen Koulutusohjelmakohtaiset kompetenssit muodostavat opiskelijan asiantuntijuuden sekä koulutusohjelman identiteetin ja olemassaolon perustan. Opintojen rakenne Opinnot perustuvat vuosiluokattomaan opintojen etenemiseen ja opiskelijan henkilökohtaisen opintosuunnitelman (HOPS) rakentamiseen. Muotoilija (AMK) tutkinto koostuu kaikille opiskelijoille yhteisistä muotoilun ja viestinnän perusteista ja laitoskohtaisista pääaineopinnoista. Nämä muodostavat opiskelijan ammatillisen perusosaamisen. Opiskelijan valitsemat sivuaine- ja syventävät opinnot, vapaasti valittavat opinnot, tutkiva toiminta ja opintojen loppuvaiheessa tehtävä opinnäytetyö muodostavat toisiinsa nivoutuneena tutkinnon rakenteen mahdollistaman henkilökohtaisen osan. Pääainevalinnan painotuksen mukaiset työharjoittelujaksot kotimaassa tai ulkomailla rakentavat myös osaltaan opiskelijan työelämävalmiuksia. perustuu opiskelijan itsearviointiin, opiskelijatovereiden vertaisarviointiin ja opintokokonaisuuksien opettajatiimin suorittamaan arviointiin. suoritetaan suhteessa sovitun tehtävän päämääriin sekä henkilökohtaisen opintosuunnitelman tavoitteisiin ja niissä kehittymiseen. Oppimisympäristö Kuopion Muotoiluakatemian opetustilat sijaitsevat Kuopion keskusta-alueella Piispankadulla ja Niiralankadulla. Oppimisympäristön muodostavat erilaiset studiot, atk-tilat, työpajat ja laboratoriot, joissa tehdään käytännöllistä tuotekehitystyötä. Osan oppimisympäristöstä muodostaa työelämän, oppilaitosten ja tutkimuslaitosten verkosto. Kuopion Muotoiluakatemiassa toimii Muotoilufoorumi, joka organisoi oppilaitoksen ja asiakasyritysten sekä yhteisöjen väliset oppimiseen liittyvät projektit. Muotoilufoorumin kautta tulevat projektityöt tarjoavat opiskelijoille mahdollisuuden opintoihin liittyvään muotoilu- ja viestintäalan yritysyhteistyöhön. Kuopion Muotoiluakatemian omat galleriatilat antavat opiskelijoille mahdollisuuden muotoilun ja viestinnän opiskelussa tärkeään näyttelytoimintaan. 7

10 Yleistä Itsenäisessä opiskelussa ja tiedonhankinnassa voi hyödyntää Muotoiluakatemian Taitemian kirjastoa. Taitemian kirjasto on muotoilun ja viestinnän erikoiskirjasto, joka ylläpitää alan kokoelmia sekä tarjoaa niihin liittyvää tietopalvelua. Verkkoyhteyksien kautta tarjolla on laajoja kansallisia ja kansainvälisiä tiedonhakumahdollisuuksia. Kirjaston kokoelmissa on mm. ammattikirjallisuutta ja -lehtiä, opinnäytetöitä, materiaalikirjastoja ja tiedonhakua helpottavia lähteitä. Opiskelijoiden käytössä on Moodle-verkko-oppimisympäristö, jota käytetään tuotekehityksen verkkoopetuksessa ja johon tuotetaan erilaisia muotoilun ja viestinnän oppimismateriaaleja ja opintoohjaukseen liittyvää tietoa. Kuopion Muotoiluakatemian yhteistyöverkostoon kuuluu myös runsaasti ulkomaisia kumppaneita, jotka tarjoavat opiskelijoille mahdollisuuksia kansainvälisiin opintoihin, harjoitteluun ja yhteistyöhankkeisiin. Kansainvälisten asiantuntijoiden vieraillessa Kuopion Muotoiluakatemiassa opiskelijat voivat osallistua seminaareihin ja työpajoihin. Kansainvälinen toiminta Kuopion Muotoiluakatemiassa opiskelija kohtaa kansainvälistyvän työelämän ja kansainväliset yhteistyöverkostot jo opintojensa aikana. Hän saavuttaa sellaisen asenne-, tieto- ja taitotason, jota toiminta kulttuurialan kansainvälisessä työelämässä edellyttää. Tavoitteena on opiskelijoiden ja opettavan henkilöstön vilkas liikkuvuus sekä kansainvälisen vertailtavuuden mahdollisimman hyvä kattavuus tutkintojen sisällöissä. Kuopion Muotoiluakatemiassa opetuksen laatu on korkeaa kansainvälistä tasoa. Kulttuurialalla Kuopion Muotoiluakatemiassa kansainvälinen toiminta tukee yksikön kokonaiskehittämistä. Kansainvälistä toiminnan tavoitteita toteutetaan opetussuunnitelmassa sekä tutkimus- ja kehittämissuunnitelmassa asetettujen linjausten mukaisesti. Kansainvälinen toiminta vahvistaa niin opiskelijoiden kuin opettajienkin ammatillistaa verkottumista. Se luo mahdollisuuksia yhteistyöhön korkeatasoisten asiantuntijatahojen kanssa tutkimus- ja kehitystyön sekä muotoilun ja viestinnän muun ammatillisen toiminnan alueilla. Kansainvälistymisen avulla tuetaan Kuopion Muotoiluakatemian omaa erikoisosaamista ja tarjotaan opiskelijan opiskeluohjelmaan täydentäviä ja rikastavia vaihtoehtoja. Kansainvälistä toimintaa toteutetaan sekä EU:n ohjelma- että bilateraalisperustaisella henkilöstö-, opiskelija- ja harjoittelijavaihdolla sekä asiantuntijayhteistyöllä ja -vierailuilla. Muotoiluakatemian yhteistyöverkosto käsittää lähes 30 yhteistyöoppilaitosta, joissa opiskelijalla on mahdollisuus syventää osaamistaan. Tiedotus kansainvälisestä opiskelijavaihdosta järjestetään vuosittain tammikuussa. Tarkempi ajankohta ilmoitetaan vuosittain Akatemiaoppaassa. Lisätietoja opiskelijavaihdosta saa opinto-ohjaaja Pirjo Venhovaaralta, puh. (017) Kuopion Muotoiluakatemia on jäsenenä useissa kansainvälisissä järjestöissä, joista tärkeimpiä ovat: - CUMULUS, International Association of Universities and Colleges of Art, Design and Media - ELIA, European League of the Institutes of the Arts - ARLIS Norden, Art Libraries society - EURASHE, European Association of Institutions in Higher Education - T.E.X.T., Trans-European Exchange and Transfer Consortium - ETN, European Textile Network Ohjaus- ja neuvontapalvelut Kuopion Muotoiluakatemian ohjaustoiminta on suunnitelmallista, määrätietoista ja joustavaa eri tahojen yhteistyötä, joka nivoutuu saumattomasti opiskelijan oppimisprosessiin. Ohjaustoiminnan päätavoitteena on tukea opiskelijaa opiskelupaikan valinnassa ja hakumenettelyssä ja henkilökohtaisen opintosuunnitelman (HOPS) suunnittelussa koulutuksen eri vaiheissa. 8

11 Yleistä Opiskelun alkuvaiheessa ohjaus painottuu omaan oppilaitokseen ja koulutusalaan perehtymiseen, vuorovaikutukseen ja omien edellytysten tunnistamiseen. Opiskelun edetessä ohjauksessa keskitytään ammatillisen kasvun, ammatillisen erikoistumisen ja asiantuntijuuden kehittymisen ohjaamiseen sekä opiskelijan ammatillisen verkottumisen tukemiseen. Ohjausta toteutetaan opiskelijalähtöisesti. Ohjausta koordinoivat opintojen ohjaajat ja tutorpettajat. Laitosten opettajatuutorit vastaavat opiskelijoiden ammatilliseen pääaineeseen liittyvästä tutoroinnista ja ohjauksesta. Opettajat ja muu henkilökunta ohjaavat opiskelijoita oman toimenkuvansa mukaisesti. Opettajien keskuudesta löytyvät niin työharjoittelusta kuin opinnäytetyön ohjauksestakin vastaavat henkilöt. Opintosihteerit, aikuiskoulutuksen koulutussuunnittelija ja opintotoimisto auttavat mm. opiskelijavalintaan, opintososiaalisiin etuuksiin ja opintorekisteriin liittyvissä asioissa. Lukuvuosi ja jaksot Lukuvuoden aikataulu Lukuvuosi alkaa ja päättyy jakso jakso jakso jakso Yhteystiedot Kuopion Muotoiluakatemia PL 98 (Piispankatu 8), Kuopio Puh. (017) (vaihde), faksi (017) Opintotoimisto Piispankatu 8, Kuopio Puh. (017) Henkilökunta Johto ja hallinto Eija Vähälä Tulosaluejohtaja Puh. (017) , Heikki Jylhä-Vuorio Koulutuspäällikkö Puh. (017) , Leena Innanen Talous- ja hallintojohtaja Puh. (017) , Laitosten yliopettajat Kaisa Klemola Yliopettaja, tekstiilimuotoilun laitos Puh. (017) , Satu Miettinen Yliopettaja, tuotemuotoilun laitos (teollinen muotoilu, tila- ja kalustemuotoilu, keramiikka- ja lasimuotoilu) Puh. (017) ,

12 Yleistä Heli Reinikainen Yliopettaja, graafisen viestinnän laitos Puh. (017) , Ulla Rytkönen Yliopettaja, vaatetusmuotoilun laitos Puh. (017) , Opintojen ohjaus Pirjo Venhovaara Opinto-ohjaaja, kv-koordinaattori Puh. (017) , Opettajatutorit/aikuiskoulutus Antti Kares Puh. (017) Riitta Junnila-Savolainen Puh. (017) , Aikuiskoulutuksen koulutussuunnittelija Kati Paasonen Puh. (017) , Henkilökunnan sähköpostiosoitteet ovat muotoa Osoitteissa skandimerkit eli ä ja ö korvataan a- ja o-merkeillä. 10

13 Muotoilun ja viestinnän perusopinnot AIPY MUOTOILUN JA VIESTINNÄN PERUSOPINNOT 45 OP AIPY10 Ammatillisen viestinnän perusteet 15 op Opintokokonaisuuden kuvaus Omien tavoitteiden, toimintatapojen ja osaamisen viestiminen toisille on tärkeä osa ammattilaisuutta ja välttämätön työelämän taito. Viestinnän perustaidot, tiedonkäsittelyn taidot ja visuaaliset taidot ovat ammatillisia perustaitoja työelämässä. Opiskelija perehdytetään opiskelukäytäntöihin ja ammatilliseen tiedonkeruuseen sekä liittämään yhteen eri ammatillisia taitoalueita. Opintokokonaisuus valmentaa opiskelijaa pohtimaan omaa ammattisuuntautuneisuuttaan. Ammatillisen viestinnän perusteet - opintokokonaisuus antaa valmiudet oman työskentelyn, kehittymisen, oppimisen, osaamisen ja aikaansaatujen tuotosten tarkasteluun ja arviointiin. Opintojaksot AIPY100 Opintoihin orientointi ja viestinnän perustaidot 5 op AIPY110 Tiedonkäsittelyn perusteet 5 op AIPY120 Kuvallinen viestintä ja valokuvaus 5 op Vaadittavat pohjaopinnot Ei vaadittavia pohjaopintoja. AIPY100 Opintoihin orientointi ja viestinnän perustaidot 5 op Opiskelija tutustuu opiskeluympäristöön, opiskelijapalveluihin ja opetussuunnitelmaan. Tavoitteena on lisätä opiskelijan valmiuksia oman työskentelyn ja ilmaisun dokumentointiin, raportointiin ja kehittämiseen suullisesti ja kirjallisesti. Opiskelija osaa viestiä toisille omat tavoitteensa ja toimintatapansa suullisesti ja kirjallisesti sekä pohtii oman ammattisuuntautumisensa avaamia mahdollisuuksia. Opintojakson sisältöalue on jäsennetty kolmeen alueeseen: opintoihin orientointi, suullinen viestintä ja kirjallinen viestintä. Opiskelijalle selvitetään opiskelun aloittamiseen liittyvät asiat, opintososiaaliset edut ja vastuut sekä opiskelijaterveydenhuollon palvelut. Suullisen viestinnän ja kirjallisen viestinnän opinnoissa opiskelija kehittää omaan viestijäkuvaansa ja omia viestintätaitojaan. Opintojaksoon sisältyy teoriaa ja harjoittelua viestinnän perustiedoista ja -taidoista. Itsensä kehittäminen Viestintä- ja vuorovaikutusosaaminen Luento-opetus ja lähiopetuksessa tehtävät harjoitukset Itsenäinen tiedonhankinta ja aineistoihin perehtyminen Harjoitustehtävien ja ryhmätehtävän tekeminen Ryhmätehtävien esityksiin osallistuminen Orientointiin osallistuminen Harjoitustehtävät ja ryhmätehtävä 60 %, aktiivinen kurssityöskentely 20 %, raportointi ja suullinen esitys 20 %. 11

14 Muotoilun ja viestinnän perusopinnot Oppimateriaali Harjoitustehtäviin ja ryhmätehtävään liittyvä aineisto. AIPY110 Tiedonkäsittelyn perusteet 5 op Opintojakson tavoitteena on tietotekniikan perusvälineiden hallinta ja verkko-oppimisympäristöön tutustuminen. Opiskelija tuntee tietokoneen perustoiminnot sekä laiteympäristön ja osaa käyttää keskeisiä, tyypillisiä sovellusohjelmia tarkoituksenmukaisesti työskentelyssään. Opiskelija oppii jäsentämään tietoa ja esittelemään omaa osaamistaan digitaalisten välineiden avulla. Täydentävän aines Opintojakson täydentävän aineksen osuus valitaan lähtötason ja kulloinkin ajankohtaisten aihealueiden mukaan. Opintojaksolla opiskellaan tietotekniikan käyttö- ja laiteympäristöt, digitaalisen kuvan ja kuvankäsittelyn perusteita sekä toimisto-ohjelmien ja verkko-oppimisympäristöjen käyttöä. Opintojakson sisältö painottuu eri tavoin eri koulutusohjelmissa. Opintojakson harjoitukset integroidaan opintokokonaisuuden muihin sisältöihin. Opiskelija soveltaa oppimaansa opintokokonaisuuden yhteisessä ryhmätehtävässä. Viestintä- ja vuorovaikutusosaaminen Luento-opetus ja lähiopetuksessa tehtävät harjoitukset Itsenäisten harjoitustehtävien ja ryhmätehtävän tekeminen Ohjaukseen ja arviointitilaisuuksiin osallistuminen Tiedonkäsittelyn perustaitojen kehittyminen suhteessa opiskelijan lähtötasoon. Kyky hallita tietokoneen ja sovellusohjelmien perustoiminnot sekä taito käyttää niitä harjoitustöissä. Arvosanan muodostuminen: harjoitustehtävät ja tuntiaktiivisuus 50 %, näyttökoe/tentti 30 %, ryhmätehtävä 20 %. Oppimateriaali ja kirjallisuus Kurssimateriaalit, harjoitustehtävät ja sovellusohjelmien oppaat. Oheiskirjallisuus ilmoitetaan kurssin alussa. AIPY120 Kuvallinen viestintä ja valokuvaus 5 op Opiskelija hahmottaa kuvan viestinnällisen sisällön ja rakenteen sekä vuorovaikutuskeinot, ja ymmärtää kuvan kontekstuaalisuuden merkityksen. Hän tuntee kuvan kielen ilmaisullisia ja viestinnällisiä keinoja ja osaa soveltaa oppimaansa kuvan käytön ja tulkinnan näkökulmista. Opiskelija hallitsee kameratekniikan perusteet ja niiden vaikutukset valokuvan ilmaisuun. Hän ymmärtää valon, värin, liikkeen ja sommittelun merkityksen valokuvakielen peruselementteinä. Opiskelijalla on valmiudet soveltaa luovasti oppimaansa oman työskentelynsä dokumentoinnissa ja omassa ammatillisessa viestinnässään. 12

15 Muotoilun ja viestinnän perusopinnot Kuvallinen viestintä tarkastelee kuvan olemusta yksilön ja yhteisön kommunikoinnin ja ilmaisun välineenä. Opintojaksolla kartoitetaan näkemisen ja havainnon syntyprosessia sekä kuvallisen ajattelun ja ilmaisun kehityskulkua henkilökohtaisella ja yleisellä tasolla. Kuvan historiassa painopiste on kuvan ja ympäröivän yhteiskunnan vuorovaikutuksessa. Jaksossa tutkitaan kuvan kieltä ja kontekstuaalisuutta tulkinnan ja analyysin kautta. Valokuvauksessa perehdytään kameran (perinteinen/digitaalinen) ja valokuvan teknisiin ilmaisukeinoihin. Tarkastellaan ja pohditaan valokuvan erityispiirteitä ja valokuvan eri käyttötarkoituksia muuhun kuvailmaisuun nähden. Jakson sisältö keskittyy kolmeen valokuvauksen perustekijään: kohteen perusteella valittava ilmaisukieli, tekniset ilmaisukeinot sekä kuvaajan ilmaisukeinot ja niiden valinnat. Itsensä kehittäminen Viestintä- ja vuorovaikutusosaaminen Visuaalinen osaaminen Viestinnän luennot ja harjoitukset Kuva-analyysitehtävät Lähiopetus Itsenäinen työskentely Aktiivinen kurssityöskentely 20 %, kuva-analyysi 30 %, valokuvaus 50 % Oppimateriaali Oppimateriaalitiedot annetaan opintojakson aloituksen yhteydessä. AIPY20 Tuotesuunnittelun perusteet 15 op Opintokokonaisuuden kuvaus Opintokokonaisuus antaa perusvalmiuksia tuotteiden ja viestinnän suunnitteluun. Opintokokonaisuudessa luodaan kokonaiskuvaa muotoilijan ja medianomin ammattien toimintatavoista erilaisissa suunnittelutehtävissä. Visuaaliset perusopinnot jaksoissa tarkastellaan visuaalisuutta osana muotoilijan ja medianomin ammatillista perusosaamista. Opintojaksot AIPY200 Tuotesuunnittelu 6 op AIPY210 Piirustus ja sommittelu 3 op AIPY220 Maalaus- ja väri-ilmaisu 3 op AIPY230 Plastinen sommittelu 3 op Vaadittavat pohjaopinnot Ei vaadittavia pohjaopintoja. AIPY200 Tuotesuunnittelu 6 op Opiskelija tuntee muotoilijan ja medianomin tehtäväkuvat, suunniteltavat tuotteet sekä tuotesuunnitteluprosessin. Hän tiedostaa roolinsa tuotesuunnitteluprosessin tiimeissä sekä yhteistyö ja alihankintaverkostojen jäsenenä. Opiskelija ymmärtää tuotteen käsitteen, perehtyy suunnitteluprosessin kokonaisuuteen sekä siihen olennaisesti liittyviin sidostekijöihin; erilaisiin asiakasryhmiin ja niiden vaatimuk- 13

16 Muotoilun ja viestinnän perusopinnot siin, tuotteiden markkinointiin sekä käytettävyyden ja laadun perusteisiin. Opiskelija tutustuu tuotesuunnittelun teknisiin ja sisällöllisiin perusteisiin, orientoituu käyttäjä- ja ongelmalähtöiseen tuotesuunnitteluun ja soveltaa hyvä tuote -käsitteen kriteerejä harjoitustehtävissä. Hän harjaantuu tietojen etsimisessä erilaisista lähteistä erilaisin menetelmin, esimerkiksi havainnoimalla elinympäristön ilmiöitä ja oppimalla ennakoimaan siinä tapahtuvia muutoksia ammattitehtävien näkökulmasta. Opiskelija tutustuu työskentelyn aikana ongelmaperustaiseen ja kokemukselliseen oppimistapaan sekä harjaantuu itsenäiseen työskentelyyn ja tiedonhankintaan. Työskentelyssä toimitaan tutkivan toiminnan työtavoin. Toimeksianto, havainnointi, käsitteellistäminen, näkökulmia luovuuteen, ideointimenetelmät, tiedonhankintamenetelmät, ongelmanratkaisuprosessin perusteet sekä tuotteen, tuotteen laadun ja hyvän tuotteen käsitteiden määrittely. Opintojaksolla tutustutaan yhteistyö- ja alihankintaverkostojen käyttömahdollisuuksiin. Eri tehtävissä harjoitellaan tuotesuunnitteluun tarvittavan tiedon hankintaa ja sen soveltamista. Itsensä kehittäminen Viestintä- ja vuorovaikutusosaaminen Muotoiluprosessin osaaminen Tutkimus- ja kehitystyön osaaminen Tuotanto-osaaminen Teoriaopetus ja lähiopetuksessa tehtävät harjoitukset Projektityö ja työpajatyöskentely Raportointi Ohjaukseen ja arviointitilaisuuksiin osallistuminen tapahtuu itse- ja vertaisarviointina sekä ohjaajien arviointina. Arvioinnin kohteena ovat suunnitteluprosessin eri osa-alueiden soveltaminen käytännössä, luova ongelmanratkaisu, työskentelyn suunnitelmallisuus, kriittinen suhtautuminen omaan työskentelyprosessiin ja tuotoksiin, käyttäjä- ja ongelmalähtöisyyden huomioiminen harjoitustehtävissä. Arvosanan muodostuminen: Harjoitustehtävät ja projektityö 70 %, raportti 30 %. Oppimateriaali ja kirjallisuus Kettunen, I Muodon Palapeli. Helsinki: WSOY Yleinen ja laitoskohtainen oheiskirjallisuus sekä luentoaineisto AIPY210 Piirustus ja sommittelu 3 op Opiskelija tuntee kuvasommittelun periaatteet ja sen vaikutukset kuvan sisältöön, ilmaisuun ja muotoon. Hän ymmärtää kuvallisen ajattelun merkityksen, kehittää havainto- ja ilmaisukykyään sekä osaa piirtämisen perustekniikat. Ihmisen kuvaamisessa hän harjaantuu ilmaisemaan muotoa, liikettä, valoa ja tilaa sekä ihmisen ja ympäristön keskinäisiä suhteita. Opiskelija perehtyy kuvalliseen hahmottamiseen ideoinnin, havainnoinnin ja luonnostelun avulla. 14

17 Muotoilun ja viestinnän perusopinnot Harjoitusten kautta perehdytään sommitteluun sekä piirtämisen erilaisiin välineisiin ja perustekniikoihin. Kurssiin sisältyy malli- ja mielikuvapiirtämistä sekä ihmisen kuvaamista elävän mallin mukaan. Itsensä kehittäminen Viestintä- ja vuorovaikutusosaaminen Visuaalinen osaaminen Luennot, alustukset, tehtävänannot Ideointi ja ohjatut harjoitukset Itsenäinen työskentely ja palaute Kuvallisen ajattelun, hahmottamisen ja ilmaisun kehittyminen sekä visuaalinen oivaltaminen. Sommittelun ja kuvan rakentamisen perusteiden tuntemus ja kyky analysoida omaa työskentelyä. AIPY220 Maalaus ja väri-ilmaisu 3 op Opiskelijalla on ammatillisissa opinnoissa tarvittavat perusvalmiudet ja tiedot värien havaitsemisesta, niiden keskinäisestä vuorovaikutuksesta, viesteistä ja merkityksistä sekä värisommittelusta. Väritajun ja kuvallisen ajattelun kehittäminen väri-ilmaisun perustaksi. Väriopin ja -sommittelun teoriaa ja harjoituksia erilaisten maalaustekniikoiden avulla sekä näiden soveltaminen ilmaisussa. Itsensä kehittäminen Viestintä- ja vuorovaikutusosaaminen Visuaalinen osaaminen Luennot, alustukset, tehtävänannot Ideointi ja ohjatut harjoitukset Itsenäinen työskentely ja palaute Kuvallisen ajattelun, hahmottamisen ja ilmaisun kehittyminen sekä visuaalinen oivaltaminen. Väriopin perusteiden tuntemus ja kyky analysoida omaa työskentelyä. AIPY230 Plastinen sommittelu 3 op Tavoitteena on luoda pohjaa työskentelylle muotoilijana ja medianomina kehittämällä ammatillisissa opinnoissa tarvittavia valmiuksia havainnoida kolmiulotteista muotoa. Opiskelija tutustuu plastisen sommittelun ja kuvanveiston perusmateriaaleihin ja menetelmiin ja oppii käsittelemään muovautuvia materiaaleja. 15

18 Muotoilun ja viestinnän perusopinnot Opiskelija kehittää kuvallista ajatteluaan ja ilmaisuaan tutkimalla muodon ja materiaalin vuorovaikutusta, tilaa, valoa, ainetta ja liikettä. Kolmiulotteisen sommittelun perusmateriaaleihin ja valumenetelmiin tutustuminen, muovautuvien materiaalien ominaisuuksien tutkiminen. Kolmiulotteisen muodon havainnointi ja yksinkertaisten runkorakenteiden valmistaminen. Itsensä kehittäminen Viestintä- ja vuorovaikutusosaaminen Visuaalinen osaaminen Luennot, alustukset, tehtävänannot Ideointi ja ohjatut harjoitukset Itsenäinen työskentely ja palaute Kuvallisen ajattelun, hahmottamisen ja ilmaisun kehittyminen sekä visuaalinen oivaltaminen. Kolmiulotteisen sommittelun perusteiden tuntemus ja kyky analysoida omaa työskentelyä. AIPY30 Visuaalinen kulttuuri ja yhteiskunta 15 op Opintokokonaisuuden kuvaus Opintokokonaisuuden suorittanut opiskelija ymmärtää muotoilun, viestinnän ja kuvataiteen yhteyden kulttuuristen ilmiöiden kehittymiseen sekä tyylikausien ja trendien syntyyn eri aikakausina. Hänellä on kokonaiskäsitys visuaalisten alojen toimijoista ja tuotteista sekä tehtävistä yhteiskunnassa. Opiskelija tietää muotoilu- ja viestintäalojen taloudellisen merkityksen teollisuuden ja liiketoiminnan eri alueilla. Hänellä on perusvalmiudet havainnoida sekä kulttuurissa että kaupallisessa ympäristössä ilmeneviä signaaleja ja ilmiöitä, joiden avulla voidaan ennakoida muutosten ja uusien virtauksien syntymistä oman ammattitoiminnan näkökulmasta. Opintojaksot AIPY300 Taiteen ja muotoilun historia 4 op AIPY310 Visuaalinen kulttuurikenttä 5 op AIPY320 Liiketoiminta 3 op AIPY330 Englannin kieli ja viestintä 3 op AIPY300 Taiteen ja muotoilun historia 4 op Opiskelija hallitsee yleiskuvan tyylikausista ja länsimaisen sekä suomalaisen kuvataiteen, arkkitehtuurin ja muotoilun historiasta. Opiskelija osaa havainnoida taiteen ja muotoilun vuorovaikutusta eri aikakausina. Opiskelija ymmärtää kuvataiteen, arkkitehtuurin ja muotoilun suhteen yhteiskunnalliseen kehitykseen ja kulttuurihistoriaan. Opiskelija osaa hakea tietoa taiteen, muotoilun ja kulttuurin historiasta sekä näiden alojen kehitykseen vaikuttaneista ilmiöistä. 16

19 Muotoilun ja viestinnän perusopinnot Länsimaisen sekä suomalaisen kuvataiteen, arkkitehtuurin ja muotoilun historia. Ihmisten elämäntapojen, heidän tuote- ja käyttöympäristöjensä tarkastelua esimodernin, modernin ja jälkimodernin kulttuurin kausina. Visuaalinen osaaminen (muotoilu) Kansainvälisyysosaaminen Tulevaisuusosaaminen Vaadittavat pohjaopinnot Ei edellytä pohjaopintoja Luento-opetus ja lähiopetuksessa tehtävät harjoitukset Itsenäinen tiedonhankinta ja kirjallisiin aineistoihin perehtyminen Kuvatenttiin valmistautuminen ja osallistuminen Arvioinnin kohteena ovat osallistuminen luento-opetukseen, tiedonhaku, kokonaisuuden hahmottaminen sekä kirjallisen ja kuvallisen tiedon hallinta. Arvosanan muodostuminen: aktiivinen osallistuminen luennoille 30 %, tehtävät 40 %, kuvatentti 30 %. Oppimateriaali ja kirjallisuus Bonsdorff von, B. [et al.] (toim.), Suomen taiteen historia keskiajalta nykyaikaan. Espoo: Schildt. Honour, H., Fleming, J., Maailman taiteen historia. (Uudistettu laitos). Helsinki: Otava. Vihma, S., Ornamentti ja kuutio johdatus modernin muotoilun historiaan. Helsinki: Taideteollinen korkeakoulu. AIPY310 Visuaalinen kulttuurikenttä 5 op Opintojakso on jaettu kahteen alueeseen: Muotoilu- ja viestintäala, johdanto 3 op Trendit ja kuluttaminen 2 op Muotoilu- ja viestintäala, johdanto 3 op Opiskelija hahmottaa visuaalisen kulttuurin ja siihen kytkeytyvät suunnittelutehtävät osana yhteiskunnan kokonaisuutta ja tunnistaa oman ammattialansa edustajat sen aktiivisina toimijoina. Hän ymmärtää ammattialalleen tarjoutuvia mahdollisuuksia ja toisaalta yhteiskunnan ja liike-elämän luoville toimialoille asettamia odotuksia ja vaatimuksia. Opiskelija tuntee kulttuurikentän toimijoiden ja instituutioiden rakenteet ja toimintaperiaatteet ja pyrkii löytämään oman roolinsa muotoilu- ja viestintäalan ammattilaisena eri toimintaympäristöissä ja verkostoissa. Kurssilla kartoitetaan visuaalisen kulttuurikentän eri toimijoiden muodostamaa kokonaisuutta luentojen, keskusteluiden, tutustumiskäyntien ja ryhmätöiden kautta. Ryhmätöiden avulla pyritään hahmottamaan oman ammattialan roolia ja merkitystä kulttuurin eri osa-alueilla ja myös löytämään uusia näkökulmia ja työskentelymahdollisuuksia kulttuurikentän ja luovien toimialojen eri sektoreilla. 17

20 Muotoilun ja viestinnän perusopinnot Itsensä kehittäminen Organisaatio- ja yhteiskuntaosaaminen Luennot, ekskursiot, ryhmätyöt ja keskustelut Visuaaliset harjoitukset, ohjaus Itsenäinen työskentely, arviointi Aktiivinen osallistuminen luennoille, ryhmätöihin ja keskusteluihin 20 %, kulttuurikentän tuntemus ja ammatti-identiteetin hahmottuminen 40 %, visuaaliset harjoitukset 40 %. Kaikki osa-alueet on suoritettava hyväksyttävästi. Oppimateriaali ja kirjallisuus Tiedotetaan opintojakson alussa. Trendit ja kuluttaminen 2 op Opintojakso antaa opiskelijalle valmiuksia hahmottaa muotoilijan/medianomin ammattia kulttuurissa, yhteiskunnassa ja liiketoimintaympäristössä tapahtuvan jatkuvan muutoksen näkökulmasta. Opiskelija orientoituu kuluttajien elämäntapojen ja tarpeiden tarkasteluun tulevaisuuslähtöisesti. Hän osaa erottaa tarkasteltavassa ympäristössä olevia ilmiöitä ja signaaleja, joilla on olennainen vaikutus visuaalisten, kulttuuristen ja kaupallisten trendien syntyyn. Opiskelija oppii arvioimaan eri kuluttajaryhmien muuttuvien tarpeiden vaikutusta suunnittelijan tehtäviin. Jatkuvan muutoksen haasteet muotoilu- ja viestintäalalle, trendien syntytavat, erilaiset kuluttaja- ja käyttäjäryhmät, tulevaisuuden tutkimuksen käsitteitä ja menetelmiä, tulevaisuuden ennakointi suunnittelutehtävissä. Eettinen osaaminen Tulevaisuusosaaminen Organisaatio- ja yhteiskuntaosaaminen Luennot, ryhmätyöt ja keskustelut Harjoitukset, ohjaus Itsenäinen työskentely, arviointi Aktiivinen osallistuminen luennoille 30 %, itsenäinen työskentely ja omat tuotokset 40 % sekä osallistuminen ryhmätöihin ja keskusteluihin 30 %. Kaikki osa-alueet on suoritettava hyväksyttävästi. AIPY320 Liiketoiminta 3 op Opiskelija oppii ymmärtämään toimintaansa liiketaloudellisesta näkökulmasta. Opiskelija perehtyy markkinoinnin, liiketalouden ja yrittäjyyden perusteisiin. Hänelle kehittyy valmiudet analysoida yrityksiä 18