VALTION ELÄKKEET STATENS PENSIONER. Tilastot Statistik

Transkriptio

1 VALTION ELÄKKEET STATENS PENSIONER Tilastot Statistik

2

3 Valtion eläkkeet Statens pensioner Aktuaaritoimi Aktuarietjänst Helsinki 009 Helsingfors ISSN

4 Valtiokonttori Statskontoret 009

5 Kuvailulehti Julkaisija ja julkaisuaika Tekijä Julkaisun nimi Asiasanat Julkaisun tunnistetiedot Julkaisupaikka Lisätietoja Esittely Valtiokonttori / Aktuaaritoimi, kesäkuu 009 Ari Huttunen, Miikka Karjalainen, Heidi Kaila Valtion eläkkeet Statens pensioner eläkkeensaaja, eläke, perhe-eläke, valtion eläkelaki (VaEL), VILMA ISSN Kieli Suomi / Ruotsi Sivuja 79 Valtiokonttorin kotisivut Tilastoihin liittyvät kysymykset ja toivomukset pyydetään osoittamaan joko sähköpostitse aktuaari@valtiokonttori.fi tai puhelimitse (09) Meno valtion eläkelain ja siihen liittyvän lainsäädännön perusteella myönnetyistä lakisääteisistä VaEL-eläkkeistä oli, miljardia euroa vuonna. Edellisvuodesta meno kasvoi, prosenttia. Lakisääteisten työeläkkeiden lisäksi valtio suorittaa erilaisia eläkkeen luonteisia korvauksia mm. yksityiselle sektorille siirrettyjen entisten valtion laitosten työntekijöiden eläketurvan täydennyksiin, diplomaatinpuolisoiden erityiskorvauksiin sekä sanomalehtimies- ja taiteilijaeläkkeisiin, vuonna yhteensä 0 miljoonaa euroa. Vuonna 00 voimaantulleen VILMA-periaatteen mukaisesti VaEL-eläkkeitä maksettiin Valtiokonttorin ulkopuolisissa eläkelaitoksissa yhteensä miljoonan euron verran, vastaavasti Valtiokonttorista maksettiin muiden työeläkelakien mukaisia eläkkeitä yhteensä miljoonaa euroa. Vuonna siirtyi eläkkeelle suoraan valtion eläkelain piiriin kuuluneesta työstä 00 henkilöä, vajaa 00 henkilöä vähemmän kuin vuonna 007. Varsinaiselle työkyvyttömyyseläkkeelle siirtyneiden määrä suureni vain 0 henkilöllä. Eläkkeelle suoraan valtion eläketurvan piiriin kuuluneesta työstä siirtynyt henkilö oli vuonna keskimäärin puolitoista vuotta vanhempi kuin kymmenen vuotta aikaisemmin. Hän oli 8 vuoden kuukauden ikäinen vuonna 999, mutta 9 vuoden 7 kuukauden ikäinen vuonna. Vuodesta 007 keskimääräinen ikä nousi kk.

6 Beskrivning Utgivare och utgivningstid Författare Publikationens namn Sakord Identifikation av publikationen Publiceringsplats Tilläggsinformation Presentation Statskontoret / Aktuarietjänst, juni 009 Ari Huttunen, Miikka Karjalainen, Heidi Kaila Valtion eläkkeet Statens pensioner pensionstagare, pension, familjepension, lag om statens pensioner (StaPL), VILMA ISSN Språk Finska / Svenska Sidor 79 Statskontorets webbplats Frågor och kommentarer angående tabellerna riktas till e-post aktuaari@valtiokonttori.fi eller (09) År var utgiften för de lagstadgade StaPL-pensioner, miljarder euro. Utgiften ökade med, procent jämfört med året innan. Utöver de lagstadgade arbetspensionerna betalar staten ersättningar av pensionsnatur bl.a. som komplettering av pensionsskyddet för personer som tidigare har varit anställda vid statliga verk och som övergått till den privata sektorn, som specialersättningar till diplomatmakar samt som journalist- och konstnärspensioner. År var detta belopp totalt 0 miljoner euro. I enlighet med VILMA-principen, som trädde i kraft år 00, utbetalade pensionsanstalter utanför Statskontoret StaPL-pensioner för sammanlagt miljoner euro. På motsvarande sätt betalade Statskontoret ut arbetspensioner enligt de övriga pensionslagarna för sammanlagt miljoner euro. 00 personer, ca 00 mindre än år 007, gick i pension år direkt från ett arbete som omfattades av statens pensionslag. Antalet personer som gick i egentlig invalidpension ökade med bara 0. En person som gick i pension direkt från ett arbete som omfattades av statens pensionsskydd var i genomsnitt ett och ett halvt år äldre år än tio år tidigare. Han var 8 år och månad gammal år 999, men år var han 9 år och 7 månader gammal. Från år 007 ökade den genomsnittliga åldern med månader.

7 ALKUSANAT FÖRORD Tämä julkaisun tarkoituksena on antaa kokonaiskäsitys valtion eläketurvan tasosta ja laajuudesta. Tämän julkaisun taulukko- ja kuvio-osa käsittää tilastoja vain valtion eläkelakiin (VaEL) tai sitä edeltävään lainsäädäntöön perustuvista eläkkeistä. Mukana ovat tilastot myös niistä VaEL-eläkkeistä, jotka ovat työeläkkeiden viimeistä maksavaa laitosta koskevan järjestelyn (VILMA) nojalla maksussa jossakin muussa työeläkelaitoksessa Valtiokonttorin ulkopuolella. Taulukkojen pääpaino on niissä henkilöissä jotka ovat siirtyneet eläkkeelle suoraan VaEL-palveluksesta. Heitä koskevat tiedot saadaan Valtiokonttorin omista rekistereistä ja ovat täydellisempiä kuin ne tiedot, jotka ovat käytettävissä muissa työeläkelaitoksissa maksussa olevista VaELeläkkeistä. Mukana julkaisun liiteosassa on tilastoja myös muista eläkkeistä tai etuuksista, jotka Valtiokonttorin Eläkepalvelut-linja maksaa ja yleensä myös myöntää. Liitteissä on tietoja myös Valtiokonttorissa maksussa olleista, muuhun työeläkelainsäädäntöön kuin valtion eläkelakiin perustuvista työeläkkeistä, joissa Valtiokonttori on ns. viimeinen maksava laitos (VILMA-laitos). Tiedot perustuvat Valtiokonttorin Eläkepalvelut-linjan rekistereihin ja Eläketurvakeskuksesta saatuun Vilma-tiedostoon. Eläketurvakeskukselta saatu VILMA-tiedosto käsittää tietoja niistä valtion eläkelakiin perustuvista eläkkeistä, joissa viimeinen eläkelaitos on muu kuin Valtiokonttori. Avsikten med denna publikation är att ge en helhetsbild av nivån och omfattningen på statens pensionsskydd. Tabell- och figuravsnittet i denna publikation omfattar endast statistik om pensioner som grundar sig på statens pensionslag (StaPL) eller lagstiftning som föregick statens pensionslag. I statistiken ingår även de StaPL-pensioner som genom arrangemanget med att den sista anstalten betalar ut arbetspensionerna (VILMA) finns för utbetalning hos någon annan arbetspensionsanstalt än Statskontoret. Tyngdpunkten för Innehållet i tabellerna ligger på personer som gått i pension direkt efter StaPL-tjänsten. Dessa uppgifter fås ur Statskontorets egna register och uppgifterna är fullständigare än de uppgifter som finns tillgängliga om StaPLpensioner som utbetalas via övriga arbetspensionsanstalter. I bilagorna till publikationen har man dessutom inkluderat övriga pensioner och förmåner, som Statskontorets Pensionstjänster betalar ut och i allmänhet också beviljar. I bilagorna finns det dessutom uppgifter om de arbetspensioner som Statskontoret betalar ut, som grundar sig på någon annan arbetspensionslagstiftning än statens pensionslag och där Statskontoret är den s.k. sista betalande anstalten (VILMA-anstalt). Uppgifterna grundar sig på de register som Statskontorets Pensionstjänster för och den VILMA-fil som Pensionsskyddscentralen förmedlade. Den VIL- MA-filen som Statskontoret har fått av Pensionsskyddscentralen innehåller uppgifter om sådana pensioner, som har någon annan sista pensionsanstalten än Statskontoret.

8 Julkaisu on laadittu Valtiokonttorin Aktuaaritoimessa. Aktuaaritoimen ulkopuolelta Valtiokonttorista työhön ovat osallistuneet jaostopäällikkö Jukka Lehtiö, lakimies Jorma Kurula ja palvelupäällikkö Anna-Liisa Virtanen Eläkepalvelut-linjalta ja jaostopäällikkö Leena Pyrhönen Riski- ja vakuutuspalvelut-linjalta. Statskontorets Aktuarietjänst har sammanställt publikationen. På Statskontoret har även sektionschef Jukka Lehtiö, jurist Jorma Kurula och byråchef Anna-Liisa Virtanen från Pensionstjänster och sektionschef Leena Pyrhönen från Risk- och försäkringstjänster utanför Aktuarietjänsten deltagit i arbetet. Vakuutustilastoija Ari Huttunen (puh ) ja apulaisjohtaja Hilkka Kostiainen (puh ) vastaavat julkaisua koskeviin tiedusteluihin. Försäkringsstatistiker Ari Huttunen (tfn ) och biträdande direktör Hilkka Kostiainen (tfn ) svarar på förfrågningar som gäller publikationen. Helsingissä..009 Helsingfors..009 Valtiokonttori Aktuaaritoimi PL Valtiokonttori Statskontoret Aktuarietjänst PB Statskontoret

9 SISÄLLYSLUETTELO Tilastovuosi 9 Valtion eläkejärjestelmä Käytettyjä käsitteitä Lyhenteitä 7 Kuviot 8 Taulukot 9 I VaEL-ELÄKETILASTOT. VaEL-eläkemeno. VaEL-eläkkeensaajat vuoden lopussa 8. VaEL-eläkkeelle jääneet 7. VaEL-vanhuuseläkkeensaajat 88. VaEL-perhe-eläkkeet 9. VaEL-eläkkeeltä poistuneet 99 II VaEL-TYÖKYVYTTÖMYYSTILASTOT 0 Yhteenvetotaulukot 0 7. VaEL-työkyvyttömyyseläkkeensaajat vuoden lopussa VaEL-työkyvyttömyyseläkkeelle jääneet 9. VaEL-työkyvyttömyyseläkepäätöksen saaneet III VaEL-ELÄKEKÄSITTELY 0. Ennakkopalvelutoiminta. VaEL-eläkehakemukset ja -ratkaisut 9. Muutoksenhaku LIITTEET 9. Vuosina 999 VaEL-omaeläkkeelle jääneet henkilöt, budjettivaltio 0. VILMA-tilastot. Ulkomaanedustuksen virkamiehen puolison erityiskorvausta saaneet henkilöt vuosina Ylimääräistä eläkettä saaneet henkilöt vuosina VaEL:n tärkeimmät muutokset 7. Valtion liikelaitokset ja liiketoimintaa harjoittavat laitokset Yhtiöitetyt valtion laitokset 7 8. Kunnallistetut ja yksityistetyt valtion oppilaitokset 7 9. TyEL-indeksit ja muita raja-arvoja sekä työntekijäin eläkemaksu 79

10 INNEHÅLL Statistikåret 9 Statens pensionssystem Termer och begrepp Förkortningar 7 Figurer 8 Tabeller 9 I StaPL-PENSIONSSTATISTIK. StaPL-pensionsutgift. StaPL-pensionstagare i slutet av året 8. Personer som gått i StaPL-pension 7. StaPL-ålderspensionstagare 88. StaPL-familjepensioner 9. Personer som avslutat sin StaPL-pension 99 II StaPL-INVALIDITETSTATISTIK 0 Sammanfattningstabeller 0 7. StaPL-invalidpensionstagare i slutet av året Personer som gått i StaPL-invalidpension 9. Personer som fått StaPL-pensionsbeslut III StaPL-PENSIONSFÖRHANDLING 0. Förhandsserviceverksamheten. StaPL-pensionsansökningar och -beslut 9. Sökande av ändring BILAGOR 9. Personer som gått i StaPL-egenpension under åren 999, budgetstat 0. VILMA-statistik. Personer som erhållit specialersättning för make till tjänsteman inom utrikesrepresentationen åren Personer som fått extra pension åren De viktigaste ändringarna i StaPL 7. Statliga affärsföretag samt institutioner som utövar affärverksamhet Statliga verk som ombildats till bolag 7 8. Statliga läroanstalter som övergått till kommuner eller privat sektor 7 9. ArPL-index och övriga gränsvärden samt arbetstagarnas pensionsavgift 79

11 Valtion eläkkeet Statens pensioner 9 TILASTOVUOSI STATISTIKÅRET Vuonna tapahtui Vuoden aikana valtion eläkelakiin tehtiin vain pienehköjä muutoksia, jotka yhdenmukaistivat valtion eläkkeiden määräytymistä edelleen lähemmäksi yksityisen sektorin eläkkeitä. Vuoden 007 alusta lukien valtion eläkelaki (9/00) oli uudistettu osana asteittain voimaan tullutta työeläkejärjestelmän kokonaisuudistusta. Valtiokonttorista tuli Eläketurvakeskuksen virallinen yhteisöjäsen muiden julkisten eläkelaitosten rinnalla vuoden alusta lukien. Valtion eläkelakiin säädettiin uudet a ja b-pykälät (laki /007), joiden mukaan Valtiokonttori osallistuu Eläketurvakeskuksen hallintoon ja rahoitukseen.. lukien. Vastaavasti säädettiin Eläketurvakeskuksesta annetussa laissa (/007) siitä, että myös julkisten alojen työnantajat, eläkelaitokset ja työntekijäjärjestöt saavat edustajansa Eläketurvakeskuksen hallintoelimiin. Vuonna yksityinen työeläkesektori lähetti työeläkeotteet eläketietojen tarkistamista varten yli miljoonalle Suomessa asuvalle 87-vuotiaalle henkilölle. Työeläkeotteissa ei ollut tietoja julkisen sektorin palvelussuhteista tai eläketurvasta, mikä lisäsi Valtiokonttoriin tulleiden tiedustelujen määrää. Vuoden aikana Valtiokonttoriin tuli noin 000 työeläkeotteeseen liittyvää kyselyä. Parantaakseen valmiuksia työeläkeoteviestintään Valtiokonttori teki viestintäyhteistyötä muiden eläketoimijoiden kanssa. Valtion eläkejärjestelmässä uudistettiin työnantajilta perittävän VaEL-eläkemaksun työkyvyttömyyseläkeosan laskuperusteita soveltaen yksityisen sektorin maksuluokkamallin periaatteita. Vuodesta 009 lukien valtion eläkejärjestelmään kuuluvan työnantajan työkyvyttömyysmaksu on laskettu maksuluokkamallin puitteissa kahden edellisen vuoden työkyvyttömyystapausten pohjalta. Samalla luovuttiin työnantajakohtaisesti määräytyvästä riskimaksusta. Uudistus merkitsi myös sitä, että enää ei tarkisteta maksua jälkikäteen, joten ennakkoon vahvistettava maksuprosentti määrätään kerralla lopullisena. Det hände år Under företogs endast mindre ändringar i statens pensionslagar vilka förde bestämmandet av statens pensioner ännu närmare pensionerna inom den privata sektorn. Lagen om statens pensioner (9/00) reviderades i början av 007 som ett led i den totalreform av arbetspensionslagstiftningen som trätt i kraft stegvis. Statskontoret blev officiell medlem i Pensionsskyddscentralen i början av vid sidan av de andra offentliga pensionsanstalterna. Till lagen om statens pensioner fogades nya a och b (lag /007), enligt vilka Statskontoret deltar i Pensionsskyddscentralens förvaltning och finansiering från och med... På motsvarande sätt föreskrevs i lagen om Pensionsskyddscentralen (/007) att också arbetsgivarna, pensionsanstalterna och arbetstagarorganisationerna inom den offentliga sektorn får sina representanter i Pensionsskyddscentralens förvaltningsorgan. År skickade den privata arbetspensionssektorn ut arbetspensionsutdrag för kontroll till över miljoner personer i åldern 87 år som är bosatta i Finland. Arbetspensionsutdragen innehöll inga uppgifter om anställningsförhållanden eller pensionsskydd inom den offentliga sektorn, och därför ökade antalet förfrågningar till Statskontoret. Under tog Statskontoret emot cirka 000 förfrågningar som handlade om arbetspensionsutdragen. För att förbättra kommunikationsberedskapen när det gäller arbetspensionsutdragen samarbetade Statskontoret med de andra pensionsaktörerna kring kommunikationen. Inom statens pensionssystem reviderades beräkningsgrunden för invalidpensionsdelen av den StaPL-pensionsavgift som tas ut hos arbetsgivarna genom att principerna för den privata sektorns avgiftsklassmodell började tillämpas. Från och med 009 har invalidpensionsavgiften för en arbetsgivare som omfattas av statens pensionssystem räknats ut inom ramen för avgiftsklassmodellen utgående från fallen under de två föregående åren. Samtidigt slopades den riskavgift som bestämts skilt för varje arbetsgivare. Reformen innebar också att avgiften inte längre justeras i efterhand, så den TILASTOVUOSI Statistikåret

12 0 Valtion eläkkeet Statens pensioner Vuonna aloitettiin hanke, jonka myötä Valtiokonttorin henkilöasiakkaita koskevien eläkeasioiden käsittely siirrettäisiin Kuntien eläkevakuutukseen. Siirtymisen ajankohta olisi 0. Hanketta valmistellaan yhteistyössä Valtiovarainministeriön, Valtiokonttorin ja Kuntien eläkevakuutuksen kesken. Toteutuessaan siirto tulee tehostamaan julkisen sektorin eläketurvan toimeenpanoa ja alentamaan eläketurvan hoidosta aiheutuvia kustannuksia, kun vältytään päällekkäisiltä järjestelmäinvestoinneilta. Hanke koskee henkilöasiakkaiden eläkeasioiden käsittelyä, ja näitä asioita hoitava henkilöstö siirtyy Valtiokonttorista Kuntien Eläkevakuutuksen palvelukseen. Siirto koskee noin vakuutetun, vapaakirjalaisen sekä lähes eläkkeensaajan eläkeasioita. Hanke ei vaikuta eläkkeiden rahoitukseen. Vuonna tehtiin eläkeoikeuden siirtoja valtion eläkejärjestelmästä Euroopan yhteisöjen eläkejärjestelmään 7 henkilölle, yhteismäärältään euroa. Pääoman suuruus oli keskimäärin 900 euroa. Siirretyt pääoma-arvot vaihtelivat henkilöittäin siten, että suurin siirto oli yli euroa ja pienin alle 00 euroa. Edellisenä vuonna siirtoja oli tehty vain kappaletta yhteismäärältään 00 euroa. Näin ollen siirtojen kappalemäärä nousi vuonna yli kaksinkertaiseksi edellisen vuoden tasolta ja siirtojen euromäärä kolminkertaistui. Nousu johtui siitä, että vuonna purettiin hakemussumaa, joka oli kertynyt vuodesta 00 lähtien odoteltaessa EY-siirtolain muutosta (87/00, voimaan..007) ja muutoksen soveltamisohjeita. Eläkeoikeuden palautuksia Euroopan yhteisöjen eläkejärjestelmästä suomalaiseen työeläkejärjestelmään ei tehty vuonna. Ainoa tapaus, jolloin palautus on järjestelmän olemassaolon aikana tehty, sattui vuonna 00. Palautukset Suomessa vastaanottaa aina Valtiokonttori riippumatta siitä, minkä eläkelain piirissä palautuksentekijän työeläke on Suomessa alun perin karttunut. Vuonna Valtiokonttori oli edelleen työeläkelaitoksista suurin, jos mittarina käytetään maksettujen eläkkeiden rahamääriä etumatka muihin tosin kaventuu vuosi vuodelta. Aktiivien lukumäärällä mitattuna Valtiokonttorin sijoitus oli kuudes, sija putosi yhdellä edellisvuodesta. avgiftsprocent som fastställs på förhand är samtidigt den slutliga. År påbörjades ett projekt i och med vilket behandlingen av pensionsärenden som gäller Statskontorets personkunder överförs till Kommunernas pensionsförsäkring. Överföringen föreslås ske 0. Projektet bereds i samarbete med Finansministeriet, Statskontoret och Kommunernas pensionsförsäkring. När överföringen genomförs kommer den att effektivera pensionsskyddet inom den offentliga sektorn och sänka kostnaderna för skötseln av pensionsskyddet, när man undviker överlappande investeringar i system. Projektet gäller behandlingen av personkundernas pensionsärenden, och de personer som sköter dessa ärenden övergår från Statskontoret och i Kommunernas Pensionsförsäkrings tjänst. Överföringen gäller cirka försäkrades, fribrevsinnehavares samt nästan pensionstagares pensionsärenden. Projektet påverkar inte finansieringen av pensionerna. År överfördes pensionsrätt från statens pensionssystem till Europeiska gemenskapernas pensionssystem för 7 personer, till ett sammanlagt belopp av euro. Kapitalets storlek var i medeltal 900 euro. De överförda kapitalvärdena varierade enligt person så att den största överföringen var över euro och den minsta under 00 euro. Föregående år hade endast överföringar gjorts till ett sammanlagt belopp av 00 euro. På så sätt mer än fördubblades antalet överföringar jämfört med föregående års nivå och eurobeloppet av överföringarna trefaldigades. Ökningen berodde på att kunde man lösa upp den anhopning av ansökningar som hade samlats sedan 00 i väntan på att EY-överföringslagen skulle ändras (87/00, i kraft..007) och ändringens tillämpningsdirektiv. Under gjordes inga återföringar av pensionsrätt från Europeiska gemenskapernas pensionssystem till det finska arbetspensionssystemet. Det enda fallet där en återföring har gjorts medan systemet existerat inträffade 00. Återföringarna tas alltid emot av Statskontoret i Finland oberoende av enligt vilken pensionslag återförarens arbetspension ursprungligen har intjänats i Finland. År var Statskontoret fortfarande störst bland arbetspensionsanstalterna, om man som måttstock använder beloppet av utbetalda pensioner försprånget till de andra krymper dock år för år. Mått med antalet aktiva var Statskontorets place- TILASTOVUOSI Statistikåret

13 Valtion eläkkeet Statens pensioner Valtiokonttorin Vakuutustoimialan Kaiku-työnantajapalveluiden ydintehtävä on tukea valtion työyhteisöjen kehittämistä toimiviksi ja hyvinvoiviksi. Toimiala tuottaa Kaiku-palveluita ammatillisessa kuntoutuksessa, työhyvinvoinnin kehittämisessä, riskienhallinnan suunnittelussa ja toteutuksessa sekä vakuutus-, vahingonkorvaus- ja työeläkeasioissa. Vuonna Kaiku-työhyvinvointipalveluiden piirissä oli noin 90 prosenttia valtion virastojen henkilöstöstä. Vuonna valmistui 8 uutta Kaiku-kehittäjää ja kehittäjäkoulutuksen aloitti opiskelijaa. Kaiku-klubin jäsenmäärä oli vuoden lopussa 97 kehittäjää. Vuonna Kaikuhankerahoitusta myönnettiin 0 eri hankkeelle yhteensä euroa. Vuodesta 00 lähtien, jolloin hankerahoitus oli käynnistynyt, hankerahaa oli myönnetty yhteensä 8 8 euroa. Kaiku-ohjelman puitteissa julkaistiin verkossa seuraavat julkaisut: Kun roolit vaihtuvat. Asiantuntijasta esimieheksi esimiehestä asiantuntijaksi Strategia-Kaikun päivitys Verkossa julkaisemisen ohella paperijulkaisuina valmistettiin seuraavat julkaisut: Keskustele, kehitä & kehity. Kehityskeskustelu lisää työhyvinvointia Pieni kirja meistä Ajattele muutos. Opas esimiehille ja kehittäjille Kaiku-viesti ilmestyi kertaa. Teemoina olivat Uuteen johtajuuteen, Yksilö työyhteisö organisaatio ja Systeeminen organisaatio. Painosmäärä lehteä kohden oli 000 kpl. Kaiku-palkintoa ei vuonna jaettu. Kaikki hyvin työssä? -tutkimus toteutettiin viidennen kerran. Sen mukaan työhyvinvointi asteikolla 00 oli vuonna keskimäärin 7, ja oli siis suurin piirtein samalla tasolla kuin aikaisemmin. Noin 0 prosenttia tutkituista henkilöistä arvioi työhyvinvointinsa vähintään arvosanalla 8, mutta prosenttia varsin kehnoksi (0). Tyytyväisyys esimiestyöhön ja työilmapiirin oli parantunut. Työtehtävät ovat valtion henkilöstölle erittäin suuri motivaation lähde, sen sijaan kiire, työpaineet, huonot vaikutusmahdollisuudet työhön sekä negatiiviset organisaatiomuutosodotukset ovat keskeisiä haasteita. ring sjätte, placeringen försämrades alltså med ett steg jämfört med föregående år. Kärnuppgiften för Statskontorets Försäkringsdivisions Kaiku-arbetsgivartjänster är att stödja utvecklingen av fungerande och välmående arbetsplatser inom staten. Divisionen producerar Kaiku-tjänster inom yrkesinriktad rehabilitering, utvecklande av arbetshälsan, planeringen och genomförandet av riskhantering samt försäkrings-, skadestånds- och arbetspensionsärenden. År berördes cirka 90 procent av de anställda vid statens ämbetsverk av Kaiku-arbetshälsotjänsterna. År blev 8 nya Kaiku-utvecklare färdiga och studerande påbörjade utvecklarutbildningen. I slutet av hade Kaiku-klubben 97 utvecklare som medlemmar. År beviljades 0 olika projekt Kaiku-projektfinansiering till ett sammanlagt belopp av euro. Sedan 00, då projektfinansieringen startade, har sammanlagt 8 8 euro beviljats i projektpengar. Inom ramen för Kaiku-programmet lades följande publikationer ut på webben (på finska): Kun roolit vaihtuvat. Asiantuntijasta esimieheksi esimiehestä asiantuntijaksi ( När rollerna ändras. Från specialist till förman från förman till specialist ) En uppdatering av Strategi-Kaiku Vid sidan av att de publicerades på webben gavs följande publikationer också ut i pappersform: Keskustele, kehitä & kehity. Kehityskeskustelu lisää työhyvinvointia ( Diskutera, utveckla & utveckla sig. Utvecklingsdiskussion ökar välbefinnande i arbete ) Pieni kirja meistä ( En liten bok av oss ) Ajattele muutos. Opas esimiehille ja kehittäjille ( Tänk ändring instruktionsbok till förmän och utvecklare ) Kaiku-viesti kom ut gånger. Teman var mot ett nytt ledarskap, individ arbetsplats organisation och systemisk organisation. Varje nummer av tidningen trycktes i 000 exemplar. Något Kaiku-pris delades inte ut. Undersökningen Allt väl i arbetet? genomfördes för femte gången. Enligt den var välbefinnandet i arbetet på skalan 00 i medeltal 7, och låg alltså i stora drag på samma nivå som tidigare. Ungefär 0 procent av de undersökta personerna gav den egna arbetshälsan åtminstone betyget 8, medan procent ansåg den vara rätt dålig (0). Tillfredsstäl- TILASTOVUOSI Statistikåret

14 Valtion eläkkeet Statens pensioner Tampereen yliopiston Työelämän tutkimuskeskus arvioi Kaiku-ohjelman vaikuttavuutta vuosilta 00. Tutkimuksessa todettiin, että Kaikutoiminta on laajentanut merkittävästi työhyvinvointitietoisuutta valtionhallinnossa ja turvannut valtiosektorin edelläkävijyyden työhyvinvointiin vaikuttavissa asioissa. Organisaatiot, jotka ovat konkreettisesti panostaneet työhyvinvoinnin kehittämiseen kouluttamalla aktiivisesti Kaiku-kehittäjiä ja panostamalla kehittämishankkeisiin, osoittavat mitattavasti parempia tuloksia kuin muut organisaatiot esimerkiksi työhyvinvoinnin kokemuksen kehittymisessä, työkyvyttömyyseläkkeiden määrässä ja mielenterveyssyiden osuudessa työkyvyttömyyseläkkeiden myöntöperusteissa. Myös Kaiku-kehittäjien verkostoituminen todettiin erittäin arvokkaaksi, ainutlaatuiseksi ja jopa yllättävän toimivaksi ja kunnianhimoiseksi, mutta edelleen tukea tarvitsevaksi. Kaiku-palveluntuottajaverkostoon kuului vuoden lopussa 0 palveluntuottajaa, jotka tarjosivat yhteensä 0 erilaista Valtiokonttorin hyväksymää palvelua. Edellisvuodesta poiketen ei vuoden palveluntuottajaa vuonna valittu. Vuoden syksyllä ulottui kansainvälinen rahoitusmarkkinoiden kriisi Suomeenkin. Kriisi koetteli suomalaisen työeläkejärjestelmän kestävyyttä, sillä eläkerahastojen tuotot vuodelta kääntyivät tappioiksi. Loppuvuodesta jouduttiin tekemään väliaikaisia muutoksia yksityisen sektorin työeläkelaitosten vakavaraisuussääntelyyn (laki 8/ ja STM:n asetus 8/). Myös Valtion Eläkerahaston tuotto jäi selvästi negatiiviseksi, vuoden sijoitustappio oli,8 % sitoutuneesta pääomasta. Tällä tuloksellaan Valtion Eläkerahasto oli työeläkesijoittajien keskisarjassa. Kriisin takia valtio joutui puuttumaan rahoitusmarkkinoiden toimintaan vahvalla otteella pääomien turvaajana. Vuoden aikana Vakuutusvalvontavirasto ja Rahoitustarkastus yhdistyivät Finanssivalvonnaksi Suomen Pankin yhteyteen. Finanssivalvonnan valvottavia ovat muun muassa pankit, vakuutus- ja eläkeyhtiöt ja pörssi. Finanssivalvonnan hallinto on Suomen Pankin yhteydessä, mutta päätöksenteossa Finanssivalvonta on itsenäinen. Yhdistymisen tavoitteena oli saada valvottavien eri toiminta-alueiden asiantuntemus hyödynnettyä aikaisempaa tehokkaammin. lelsen med chefsarbetet och arbetsklimatet hade förbättrats. Arbetsuppgifterna är en mycket stor källa till motivation för de statsanställda, däremot utgör stressen, arbetsmängden, dåliga möjligheter att påverka arbetet samt negativa förväntningar på organisationsförändringar centrala utmaningar. Arbetslivets forskningscentral vid Tammerfors universitet bedömde Kaiku-programmets inverkan 00. I undersökningen konstaterades att Kaiku-verksamheten har ökat kunskapen om arbetshälsan avsevärt inom statsförvaltningen och tryggat den statliga sektorns ställning som föregångare i frågor som påverkar arbetshälsan. De organisationer som konkret har satsat på att utveckla arbetshälsan genom att aktivt utbilda Kaikuutvecklare och satsa på utvecklingsprojekt uppvisar mätbart bättre resultat än andra organisationer exempelvis när det gäller att utveckla erfarenheten av arbetshälsa, antalet invalidpensioner och de mentala orsakernas andel som grund för beviljande av invalidpensioner. Också Kaiku-utvecklarnas nätverksbildning konstaterades vara värdefull, unik och t.o.m. förvånansvärt fungerande och ambitiös, men fortfarande i behov av stöd. I slutet av omfattade nätverket av Kaikuserviceproducenter 0 serviceproducenter som tillhandahöll sammanlagt 0 olika tjänster som Statskontoret godkänt. Till skillnad från föregående år valdes inte årets serviceproducent. Hösten nådde krisen på den internationella finansmarknaden även Finland. Krisen prövade det finska arbetspensionssystemets hållbarhet, eftersom pensionsfondernas intäkter uppvisade förlust. I slutet av året blev man tvungen att företa temporära ändringar i solvensregleringen i fråga om arbetspensionsanstalterna inom den privata sektorn (lag 8/ och SHM:s förordning 8/). Också Statens Pensionsfonds intäkter var helt klart negativa, placeringsförlusten var,8 % av det bundna kapitalet. Med detta resultat placerades sig Statens Pensionsfond i mitten bland arbetspensionsplacerarna. På grund av krisen blev staten tvungen att med stark hand ingripa i verksamheten på finansmarknaden för att trygga kapitalet. Under sammanslogs Försäkringsinspektionen och Finansinspektionen till den nya Finansinspektionen i anslutning till Finlands Bank. Finansinspektionen övervakar bl.a. bankerna, försäkrings- och TILASTOVUOSI Statistikåret

15 Valtion eläkkeet Statens pensioner Oikeustieteen kandidaatti Timo Laitinen aloitti Valtiokonttorin uutena pääjohtajana.. pääjohtaja Jukka Wuolijoen jäätyä eläkkeelle. Timo Laitisen jälkeen vapautuneeseen Vakuutustoimialan toimialajohtajan virkaan nimitettiin Jyri Tapper Vakuutustoimialalta. Vuoden aikana valmisteltiin hallituksen esitystä uudeksi yliopistolaiksi. Toteutuessaan lain olisi määrä tehdä yliopistoista julkisoikeudellisia yhteisöjä tai säätiöitä. Uudistuksen myötä valtion eläkelain piiristä poistuisivat kaikki vuonna 980 tai sen jälkeen syntyneet yliopistojen työntekijät, lukumäärältään vuoden alussa noin 000 henkilöä. Valtion eläkelain piiriin jäisi ensimmäisipensionsbolagen och börsen. Finansinspektionens förvaltning finns i samband med Finlands Bank, men i beslutsfattandet är Finansinspektionen självständig. Målet med sammanslagningen var att effektivare kunna utnyttja sakkunskapen om de övervakades olika verksamhetsområden. Juris kandidat Timo Laitinen blev ny generaldirektör för Statskontoret.. när generaldirektör Jukka Wuolijoki gick i pension. Till den tjänst som divisionschef för Försäkringsdivisionen som blev ledig efter Timo Laitinen utnämndes Jyri Tapper från Försäkringsdivisionen. Valtion eläkelain mukainen palkkasumma kasvoi,0 % vuonna Vuoden alussa valtion eläkejärjestelmän piirissä oli eläketurvaa kartuttava palvelus voimassa noin henkilöllä, joista virka- tai työsuhteessa olevia aktiivihenkilöitä oli ja muita (kansanedustajat, valtioneuvoston jäsenet ja europarlamentaarikot, johtokuntien tai lautakuntien jäsenet ja konsulttisuhteessa olevat) Aktiivihenkilöistä 7 % oli valtion palveluksessa, % kunnan peruskoulun tai lukion palveluksessa ja % yksityisen valtionapulaitoksen palveluksessa. Vuoden alussa valtion eläkelain piiristä oli siirretty pois yhtiöittämisen yhteydessä Tieliikelaitos Destian työntekijät, mikä vähensi VaEL-vakuutettujen määrää noin 00 henkilöllä. Vuonna palkkasumma valtion eläketurvan piirissä oli, miljardia euroa. Kasvua edellisvuodesta oli prosenttia. Vuonna 007 palkkasumma oli ollut, miljardia euroa ja nimellinen kasvu edellisvuodesta, prosenttia. Palkkasumman kasvu johtui pääosin palkankorotuksista, sen sijaan henkilömäärä väheni valtion tuottavuusohjelman ja Destian yhtiöittämisen seurauksena. Ansiotason kehitykseen suhteutettuna palkkasumman volyymi laski prosenttia. Lönebeloppet inom statens pensionslag ökade med,0 % år I början av år hade cirka personer ett tjänsteförhållande, som samlade pensionsskydd inom ramen för statens pensionssystem. Av dem var aktiva personer med ett tjänste- eller arbetsförhållande och inemot personer riksdagsledamöter, medlemmar i statsrådet, direktioner och nämnder. Av den aktiva personalen hade 7 % en statlig tjänst, % tjänst vid kommunal grundskola eller gymnasium och % anställning vid en privat anstalt, som lyfter statsstöd. Definition av en anställd person har ändrats från föregående års publikation, och därför steg antalet anställda personer med totalt Ändringen av definitionen inverkade också något på personernas fördelning mellan arbetsgivarsektorerna så att andelen statsanställda ökade. I början av år privatiserades vägaffärsverket Destia. Därmed flyttades cirka 00 personer bort från ramen för statens pensionssystem. År var lönesumman för dem som omfattas av statens pensionsskydd, miljarder euro. Tillväxten från föregående år var,0 procent. År 007 var lönesumman, miljarder euro och den nominella tillväxten från föregående år, procent. Grunden bakom tillväxten år var främst avtalshöjningar i löner, däremot minskade personalens antal till följd av statens produktivitetsprogram och privatiseringen av Destia. Jämfört med utvecklingen av inkomstnivån minskade lönebeloppets volym med procent. Under året bereddes regeringspropositionen till ny universitetslagstiftning. Universiteten skall TILASTOVUOSI Statistikåret

16 Valtion eläkkeet Statens pensioner nä uudistuksen jälkeisinä vuosina vielä suurin osa henkilöstöstä, noin henkilöä, mutta todennäköisesti tämä VaEL-henkilöpiiri pienenisi nopeasti yliopistojen suuren henkilövaihtuvuuden takia. omorganiseras så, att de blir självständiga offentligrättsliga inrättningar eller stiftelser. Därmed skall personer, som är födda år 980 eller senare, omfattas av ArPL. I början av året var deras antal cirka 000. Inom ramen för statens pensionsskydd skulle största delen av personalen bli kvar under de närmaste åren efter reformen. Deras antal är 7 000, men minskar snabbt på grund av stor rörlighet bland universitetens personal. VaEL-eläkemeno ja palkkasumma vuosina 990 Upgifter för pensioner och lönebeloppet för de försäkrade inom StaPL åren 990 Milj Palkkasumma Lönebeloppet Eläkemeno Utgifter Eläkemeno ja eläkemaksu valtion järjestelmässä vuonna Meno valtion eläkelain mukaisista lakisääteisistä työeläkkeistä oli noin, miljardia euroa vuonna. Edellisvuodesta meno kasvoi nimellisesti, prosenttia, eläkeindeksin muutoksen ylittävä reaalikasvu oli, prosenttia. Mukana edellä esitetyssä menossa ovat myös ne valtion eläkelain mukaiset eläkkeet, jotka ovat maksussa Valtiokonttorin ulkopuolisissa työeläkelaitoksissa viimeisen maksavan työeläkelaitoksen (VILMA) periaatteen mukaisesti. Tässä esitetty meno poikkeaa jonkin verran valtion tilinpäätöksen mukaisesta menosta, jossa Valtiokonttorin ulkopuolella maksussa olevien VaEL-eläkkeiden sijaan on mukana Valtiokonttorin VILMA-järjestelmään suorittama ennakkomaksu Valtiokonttorin ulkopuolisissa eläkelaitoksissa maksussa olevista VaEL-eläkkeistä. Poikkeama on kuitenkin pieni sen ansiosta, että ennakkomaksut onnistuttiin mitoittamaan erittäin hyvin toteutuvan menon suuruiseksi. Pensionsutgifter och pensionspremier i statens pensionssystem År betalade staten, miljarder euro i lagstadgade arbetspensioner. Från föregående år ökade utgiften med, procent nominellt, realtillväxt som översteg ändringen av pensionsindex var, procent. I de ovannämnda talen är också de statliga pensioner, som utbetalts av andra pensionsanstalter enligt den s.k. principen om sista anstalt (VILMA) medräknade. Den utgift som presenteras här, avviker något från utgiften enligt statsbokslutet, där man i stället för att inkludera de StaPL-pensioner som utbetalas utanför Statskontoret har inkluderat de förskottsbetalningar som Statskontoret har betalat till VILMA-systemet av StaPL-pensioner som är i betalning i pensionsanstalter utanför Statskontoret. Avvikelsen är dock obetydlig på grund av att man lyckades dimensionera de preliminära betalningarna så att de ganska väl motsvarade de realiserade utgifterna. TILASTOVUOSI Statistikåret

17 Valtion eläkkeet Statens pensioner Eläkemaksurasitus ja VaEL-palkkasumma vuonna Premiebelastningen och StaPL-lönesumma år Miljoonaa euroa Miljoner euro Osuus palkkasummasta Andel av lönesumman VaEL-maksut (työnantajat ja työntekijät) StaPL-premier (arbetsgivare och arbetstagare) Maksettujen eläkkeiden nettorasitus valtion talousarvioon De utbetalda pensionernas nettobelastning på statsbudjeten Eläkemaksurasitus yhteensä Den totala premiebelastningen VaEL-palkkasumma StaPL-lönesumma , % 0,0 %, % Lakisääteisten työeläkkeiden lisäksi valtio suorittaa erilaisia eläkkeen luonteisia korvauksia muun muassa yksityiselle sektorille siirrettyjen entisten valtion laitosten työntekijöiden eläketurvan täydennyksiin, diplomaatin puolisoiden erityiskorvauksiin sekä sanomalehtimies- ja taiteilijaeläkkeisiin, vuonna yhteensä 0 miljoonaa euroa. Tämän julkaisun taulukko-osassa keskitytään tarkastelemaan valtion maksamia lakisääteisiä työeläkkeitä, muista valtion maksamista eläkkeistä on tietoa liitteissä. Valtion eläkejärjestelmän työnantajat ja työntekijät maksavat Valtion Eläkerahastoon eläkemaksun, jolla katetaan uusi, valtion eläkelain piirissä vuoden aikana karttuvien lakisääteisten työeläkkeiden vastuu. Niitä vastuita, jotka ovat syntyneet ennen maksujärjestelmän luontia vuonna 990, ei näin kateta. Koska eläkejärjestelmän piirissä työssä olevien aktiivien määrä on supistunut eikä ole kuin osa siitä volyymista, minkä perusteella on syntynyt maksussa olevan eläkekannan volyymi, eivät työnantajilta ja työntekijöiltä kerättävät maksut ole kuin vajaa puolet vuotuisen eläkemenon volyymista. Vuodesta 007 lähtien työnantajilta kerättävät maksut sisältävät Valtiokonttorin toimintamenoihin käytettävän hoitokuluosan, jonka suuruus vuonna oli 0, % palkkasummasta ja jota ei tulouteta Valtion Eläkerahastolle. Sen tuotto vuodelta oli 7, miljoonaa euroa. Jotta saataisiin oikea kuva eläkkeiden kokonaisrasituksesta, on vuonna työnantajilta ja palkansaajilta kerättyihin eläkemaksuihin (, mrd euroa, hoitokuluosa ml.) rinnastettu edellisessä taulukossa myös se valtion talousarvioon kohdistuva nettorasitus (,0 mrd euroa), joka syntyy sen jälkeen kun talousarviosta maksetusta lakisääteisten eläkkei- Utöver de lagstadgade arbetspensionerna betalar staten sammanlagt 0 miljoner euro i olika pensionsliknande ersättningar, bl.a. för komplettering av pensionsskyddet för sådana tidigare anställda vid ett statligt ämbetsverk som överförts till den privata sektorn, för särskilda ersättningar till diplomaters makar samt journalist- och konstnärspensioner. I publikationens tabellavsnitt koncentrerar vi oss på att granska de lagstadgade arbetspensioner som staten betalat ut. Om övriga pensioner som staten betalat finns information i bilagorna. De arbetsgivare och arbetstagare som omfattas av statens pensionssystem betalar en pensionspremie till Statens Pensionsfond. Denna premie skall täcka de nya StaPL-åtaganden som uppkommer. De åtaganden som uppkommit innan betalningssystemet infördes 990 täcks inte på detta sätt, utan budgetstaten ansvarar för dem. Eftersom pensionssystemet har minskat i omfattning och inte längre utgör mer än en del av den volym som låg till grund för pensionsbeståndet för de löpande pensionerna, motsvarar de premier som tas ut av arbetsgivare och arbetstagare inte mer än knappt hälften av de årliga pensionsutgifterna. Sedan 007 inkluderar de premier som insamlas från arbetsgivarna en förvaltningskostnadsandel som används för att täcka Statskontorets verksamhetsutgifter. År var dess belopp 0, % av lönesumman, och den intäktsförs inte till statens pensionsfond. År inbringade den 7, miljoner euro. För att erhålla en korrekt bild av pensionernas totala belastning, har man år till de av arbetsgivarna och löntagarna indrivna pensionspremierna (, miljarder euro, inkl. förvaltningskostnadsandelen) ställts mot den nettobelastning (,0 md euro) TILASTOVUOSI Statistikåret

18 Valtion eläkkeet Statens pensioner den menosta (, mrd euroa) vähennetään eläkerahastosta valtion talousarvioon tuloutettu siirto (, mrd. euroa). Tämä vastaa luonteeltaan TyEL-järjestelmän tasausmaksua. Tällä tavoin laskien saadaan valtion eläkejärjestelmän piirissä perittyjen eläkemaksujen summa, joka on verrattavissa muissa työeläkejärjestelmissä perittyihin vakuutusmaksutuloihin. Sen suuruus oli vuonna noin, miljardia euroa. Talousarviosiirron väliaikaisesta pienentämisestä oli säädetty vuosina 00 ja 007 (lait /00 ja 07/00), mutta vuonna palattiin 0 prosentin siirto-osuuteen. Eläkemaksurasitus on kehittynyt palkkasummaan suhteutettuna seuraavasti. Alla on vertailu valtion lakisääteisen työeläkemenon palkkasummaosuuteen: på statsbudgeten som återstår efter att utgifterna för de lagstadgade pensioner som betalats över statsbudgeten (, md euro) minskats med den överföring från pensionsfonden som upptagits i statsbudgeten (, md miljoner euro). Detta kan jämställas med utjämningsavgiften inom ArPLsystemet. Denna uträkning ger till resultat beloppet av de pensionspremier som samlats in i statens pensionssystem. Detta belopp uppgick till cirka, miljarder euro år. Åren 00 och 007 hade det stadgats att öka insättningarna i Statens Pensionsfond mer än planerat (lagarna /00 och 07/00). År var fondöverföringen normal igen, 0 procent av den med pensionslagen förenliga utgiften. I förhållande till lönesumman har premiebelastningen utvecklats som följer. Invid finns en jämförelse med statens lagstadgade pensionsutgifter i förhållande till lönesumman: Vuosi År Valtion eläkejärjestelmän maksurasitus Premiebelastningen på statens pensionsystem Maksetut lakisääteiset työeläkkeet Utbetalda lagstadgade statliga arbetspensioner % % % % % % % 7 % 7 % % % 7 % 8 % 8 % 8 % 8 % 8 % 9 % 0 % % Eläkkeellesiirtyjien ikä valtion eläketurvan piirissä 999 Eläkkeelle suoraan valtion eläketurvan piiriin kuuluneesta palveluksesta siirtynyt henkilö oli vuonna puolitoista vuotta vanhempi kuin kymmenen vuotta aikaisemmin. Keskimäärin hän oli 8 vuoden kuukauden ikäinen vuonna 999, mutta 9 vuoden 7 kuukauden ikäinen vuonna. (Osaaikaeläkkeelle siirtyneet on jätetty tarkastelun ulkopuolelle.) Kehitys ei ole ollut suoraviivaista. Vuodesta 99 lähtien keski-ikä nousi yhtäjaksoisesti aina vuoteen Vid vilken ålder gick de som omfattas av statens pensionsskydd i pension 999 År var en person, som gick i pension direkt från en sådan tjänst, som omfattas av statens pensionsskydd ett och ett halvt år äldre än tio år tidigare. År 999 var han eller hon i genomsnitt 8 år och månad, medan han eller hon var 9 år och 7 månader år. (De som gått i deltidspension har inte beaktats i undersökningen.) Detta betyder inte att utvecklingen har varit rätlinjig. Från och med år 99 steg medelåldern oavbru- TILASTOVUOSI Statistikåret

19 Valtion eläkkeet Statens pensioner 7 00 asti. Vuonna 00 näyttää myönteiseen kehitykseen kuitenkin tulleen katko. Kun tarkastellaan kehitystä eläkelajeittain, huomataan, että erityisesti vanhuuseläkkeelle jäätiin vuonna 00 nuorempina kuin edellisvuonna. Vuodesta 00 lähtien kehityssuunta on kuitenkin muuttunut vastaten enemmän niitä tavoitteita, mitä Valtiokonttorissa on asetettu siitä, että yhä useampi jatkaa työssä eläkeikään saakka, poikkeuksena vuosi 007. tet fram till år 00. Det verkar dock som om den positiva utvecklingen hade brutits år 00. Vid en granskning av utvecklingen enligt pensionsslag, kan man konstatera att förmånstagarna år 00 i synnerhet tog ut ålderspension vid något yngre år än året innan. Därefter har utvecklingens riktning förändrats så att den i högre grad motsvarar de målsättningar som uppställts vid Statskontoret, dvs. att allt fler ska fortsätta i arbete fram till pensionsåldern, med undantag dock året 007. Eläkkeelle suoraan VaEL-palveluksesta siirtyneiden ikä keskimäärin sekä eläkeiän odote vuosina 999 valtion eläkejärjestelmässä Genomsnittlig ålder för de som gått i pension direkt från StaPL-anställningen samt den förväntade pensionsåldern under åren 999 i statens pensionssystem Vuosi Vanhuus- Varsinainen Yksilöllinen Eläkkeelle siirtyneet Eläkeiän odote eläke työkyvyttömyys- varhaiseläke yhteensä -vuotiaalle, eläke (pl. osa-aikaeläke) VaEL-palv.eläkk. År Ålders- Egentlig Individuell Antal personer som Den förväntade pension pension invalidpension förtidspension gått i pension såldern för -åringar, (ej deltidspension) StaPL-anst. dir.pens v 9kk v 0kk 9v kk 8v kk 9v kk 000 0v 0kk v kk 9v 0kk 8v kk 9v kk 00 0v kk v kk 0v kk 8v 9kk 0v kk 00 0v kk v kk 0v kk 8v 0kk 0v kk 00 9v kk v 7kk v kk 8v kk 0v kk 00 0v 8kk v 7kk v 8kk 8v kk 0v 7kk 00 0v 0kk v kk v kk 9v kk 0v 8kk 00 0v 0kk v 8kk v kk 9v kk 0v 0kk 007 0v 7kk v 9kk 0v 0kk 9v kk 0v 8kk v 7kk v 0kk 9v 7kk Eläkkeellesiirtyneiden iän keskiarvo ei sovellu erityisen hyvin eläkkeellesiirtymisiässä tapahtuneen muutoksen tutkimiseen, sillä keskiarvo riippuu paljon lähtöväestön ikärakenteesta. Jos vaikkapa yli 0-vuotiaita on paljon enemmän kuin alle 0-vuotiaita, voi siirtymisiän keskiarvo jopa nousta, vaikka nuorempien ikäluokkien eläköityminen lisääntyisikin huomattavasti. Eläkkeellesiirtymisiän odote on kehitetty välineeksi tällaisten eläköitymismuutoksien tutkimiseksi. Sen etuna on se, että se mittaa puhtaasti eläkkeellesiirtymisien ( ja kuolemantapausten) määrän muuttumista suhteessa ikäluokkien kokoon. Eläkkeellesiirtymisiän odote ei ole tunnuslukuna riippuvainen väestön ikäjakauman vinoudesta, vaan reagoi välittömästi alkaneiden eläkkeiden suhteellisissa määrissä tapahtuviin muutoksiin. Eftersom medelåldern är beroende av befolkningens åldersstruktur lämpar sig inte medelåldern på dem som gått i pension speciellt bra som indikator för vilka ändringar som har skett i pensioneringsåldern. Om till exempel andelen personer som har fyllt 0 år är betydligt större än andelen personer som inte har fyllt 0 år, kan medelåldern för pensionering till och med stiga, även om andelen personer som går i pension i de yngre årsklasserna skulle öka betydligt. Den förväntade pensioneringsåldern har utvecklats som ett instrument för undersökning av sådana förändringar i pensioneringstendenserna. Fördelen med detta instrument är att det endast mäter förändringen i andelen pensioneringar och dödsfall i förhållande till storleken på årsklasserna. Som nyckeltal är instrumentet inte beroende av snedvridningen i befolkningens åldersfördelning, TILASTOVUOSI Statistikåret

20 8 Valtion eläkkeet Statens pensioner Valtion eläkejärjestelmän piirissä on eläkeiän odotetta seurattu muutamana vuonna vuodesta 99 lähtien. Tulokset on esitetty ohessa samassa taulukossa eläkkeelle siirtyneen keski-iän kanssa. Tarkasteltavana on -vuotiaan odote suoraan VaEL-työstä eläkkeelle siirtyvälle henkilölle. -vuotiaan odote on luku, joka kertoo minkä ikäisinä tilastovuoden aikana vuotta täyttäneet työntekijät jäisivät keskimäärin eläkkeelle, jos kunkin ikäisistä työtekijöistä jäisi jatkossakin eläkkeelle sama suhteellinen osuus kuin tilastovuonna. Mitä suurempi odoteluku on, sitä parempi. -vuotiaan odote mittaa koko työeläkevakuutetun henkilöstön eläkkeellesiirtymistä tilastovuonna. Usein lasketaan odote myös 0-vuotiaalle, jotta voitaisiin tutkia tarkemmin työuran loppupäässä tapahtuvien suhteellisten eläkkeellesiirtymismäärien muutoksia. Valtiokonttorin odotteiden laskenta uudistettiin vuonna 00 eläkelainsäädännössä tapahtuneiden muutosten takia. Täysitehoisuuden käsitteestä luovuttiin ja tämän sijasta vuoden 00 odote laskettiin palveluksessa oleville vakuutetuille. Vertailun helpottamiseksi myös aikaisempien vuosien odotteet laskettiin uudella tavalla. Eläkkeellesiirtymisiän odotteiden laskenta ulotettiin 9-vuoden ikään (ennen uudistusta -vuoden ikään). Oheisessa kuviossa esitetyt luvut ovat uudistetun laskennan mukaiset. Vuonna 007 odote koko valtion eläkejärjestelmän aktiivihenkilöiden piirissä oli 0 v 8 kk ja valtion työssä v kk. Valtiokonttorissa on asetettu tavoitteeksi, että valtion henkilöstön odote olisi v kk vuonna 0. Tavoitteeseen pääseminen olisi tulosta varhaiseläkealkavuudessa mm. Kaiku-työhyvinvointityön ansiosta saavutetusta vähenemisestä. Vertailulukuina on saatavissa Eläketurvakeskuksessa lasketut koko lakisääteisen työeläkesektorin vakuutettujen piiriä koskevat odoteluvut, jotka on esitetty seuraavassa kuviossa yhdessä Valtiokonttorissa laskettujen lukujen kanssa. Valtion aktiivihenkilöstö siirtyy eläkkeelle yksityisen sektorin vakuutettuja myöhemmin. utan det reagerar genast på förändringar i den relativa andelen nypensioneringar. Inom ramen för statens pensionssystem har man följt med den förväntade pensionsåldern under några år från och med 99. Resultaten finns i tabellen här under tillsammans med medelåldern för dem som gått i pension. Granskningen gäller en -årings förväntade pensionering direkt från ett arbete som omfattas av StaPL. Den förväntade pensioneringsåldern för en -åring är ett tal som anger vid vilken ålder de under statistikåret år fyllda personerna går i pension i genomsnitt, om arbetstagarna i varje åldersgrupp även i fortsättningen går i pension i samma proportion som under statistikåret. Ju högre den förväntade siffran är desto bättre. Den förväntade åldern för en -åring mäter pensioneringsfrekvensen för hela den pensionsförsäkrade personalen under statistikåret. Ofta beräknas den förväntade pensioneringsåldern också för 0-åringar för att närmare granska de relativa förändringarna i pensioneringsåldern i slutet av arbetskarriären. Beräkningen av de förväntade pensioneringsåldrarna förnyades vid Statskontoret år 00 på grund av förändringarna i pensionslagstiftningen. Begreppet full effekt övergavs och i stället beräknades den förväntade pensioneringsåldern för 00 för anställda försäkrade. För att underlätta jämförbarheten beräknades också den förväntade pensioneringsåldern för tidigare år enligt det nya sättet. Beräkningen av förväntad pensioneringsålder utsträcktes ända till 9-årsåldern ( år före reformen). Den förväntade pensioneringsåldern för 00 beräknades i november 007 då de erforderliga uppgifterna blev tillgängliga. År 007 var den förväntade pensioneringsåldern för aktiva personer inom statens pensionslag 0 år 8 mån. och vid staten år mån. Statskontorets målsättning är att den förväntade åldern skall vara år mån. år 0. Uppnåendet av målsättningen skulle vara ett resultat av ett minskat antal inledda förtida pensioner tack vare bl.a. Kaiku-verksamheten i arbetshälsa. Tillgängliga jämförelsetal är de siffror för den förväntade pensioneringsåldern gällande de försäkrade inom hela den lagstadgade arbetspensionssektorn som uträknats vid Pensionsskyddscentralen och som presenteras i följande figur tillsammans TILASTOVUOSI Statistikåret

21 Valtion eläkkeet Statens pensioner 9 med Statskontorets siffror. Statens aktiva personal avgår med pension senare än den privata sektorns försäkrade personal. Eläkeiänodote valtiolla sekä VaEL-aktiivien ja yksityisen sektorin työeläkevakuutettujen piirissä Den förväntade pensioneringsåldern vid staten, inom statens pensionsslag och för hela den privata lagstadgade arbetspensionssektorn Valtion jatkuvassa palveluksessa olleet (ei sotilaseläkeoikeutetut) Jatkuvassa VaEL-palveluksessa olleet Yksityisen sektorin vakuutetut Personer med fortlöpande statsanställning (ej personer berättigade till militärpension) Personer med fortlöpande StaPL-anställning Försäkrade inom privata sektorn Työkykyodote ja eläkeikään työssä jatkaneet Valtiokonttorin Kaiku-työnantajapalvelut vaikuttaa omalla aktiivisella panoksellaan työssä jaksamiseen, eläkeiän odotteeseen ja riskienhallintakulttuurin kehittymiseen tuottavuutta parantavasti kaikkialla valtion eläkejärjestelmän piirissä ja tukee tässä työssä kehitettyjen menetelmien siirtymistä johtamisen välineiksi valtion työpaikoilla. Tavoitteeksi on asetettu, että entistä useampi jatkaisi työssä lakisääteiseen vanhuuseläkeikäänsä saakka. Tavoitteen saavuttamisessa on onnistuttu ennen vuotta 007 vähintäänkin kohtalaisesti, sillä eläkkeelle oli vuosien mittaan siirrytty yhä useammin vanhuuseläkeiässä, samalla kun ennen aikaiselle eläkkeelle siirtyneiden osuus kaikista eläkkeelle lähtijöistä on pienentynyt. (Osa-aikaeläkkeelle siirtyneitä ei ole luettu eläkkeelle siirtyneiksi.) Förväntad arbetsförmåga och pensionerade i pensionsåldern Statens Kaiku-arbetsgivartjänst bidrar med sin egna aktiva insats till välbefinnande i arbetet, till förväntade pensioneringsålder och till riskhanterings kulturens utveckling samt understöder de utvecklade metodernas överflyttning som verktyg vid statens arbetsplatser. Som målsättning är, att allt fler skulle fortsätta arbeta fram till sin egna lagstadgade pensionsålder. Före 007 uppnåddes målsättningen åtminstone nöjaktigt, eftersom allt fler hade avgått med pension i ålderspensionsåldern, samtidigt som andelen förtidspensionerade av alla pensionerade minskade. (Deltidspensionerade har inte räknats som pensionerade.) TILASTOVUOSI Statistikåret