KUNTAYHTYMÄ KAKSINEUVOINEN Sosiaali- ja perhepalvelut Ikäihmisten palvelut OMAISHOIDON TUEN TOIMINTAOHJE

Transkriptio

1 KUNTAYHTYMÄ KAKSINEUVOINEN Sosiaali- ja perhepalvelut Ikäihmisten palvelut OMAISHOIDON TUEN TOIMINTAOHJE Kuntayhtymä Kaksineuvoinen Yhtymähallitus

2 2 SISÄLLYS 1. Omaishoidon tuen tarkoitus ja sisältö 3 2. Palvelutarpeen arviointi 4 3. Hoitoisuusryhmät ja hoitopalkkiot 4 4. Omaishoitaja 6 5. Hoito- ja palvelusuunnitelma 6 6. Hoitajalle järjestettävä vapaa 6 7. Omaishoitosopimus 7 8. Omaishoidon tuen hakeminen ja päätöksenteko 7 9. Hoitopalkkion maksaminen Omaishoitosopimuksen irtisanominen Hoito- ja palvelusuunnitelman ja omaishoitosopimuksen tarkistaminen Yksilöllinen harkinta Asiaa koskevat säädökset 9

3 3 OMAISHOIDON TUEN TOIMINTAOHJE 1. Omaishoidon tuen tarkoitus ja sisältö Omaishoidon tukea koskevan lain (937/2005) tarkoituksena on edistää hoidettavan edun mukaisen omaishoidon toteutumista turvaamalla riittävät sosiaali- ja terveydenhuollon palvelut sekä hoidon jatkuvuus ja tukea omaishoitajan työtä. Omaishoidolla tarkoitetaan vanhuksen, vammaisen tai sairaan henkilön hoidon ja huolenpidon järjestämistä kotioloissa omaisen tai muun hoidettavalle läheisen henkilön avulla. Omaishoidon tuella tarkoitetaan kokonaisuutta, joka muodostuu hoidettavalle annettavista tarvittavista palveluista sekä omaishoitajalle annettavasta hoitopalkkiosta, vapaasta ja omaishoitoa tukevista palveluista. Omaishoitolain 3 sisältää omaishoidon tuen yleiset myöntämisedellytykset. Kunta voi myöntää omaishoidon tukea, jos kaikki seuraavat edellytykset täyttyvät: henkilö tarvitsee alentuneen toimintakyvyn, sairauden, vamman tai muun vastaavanlaisen syyn vuoksi kotioloissa hoitoa tai muuta huolenpitoa; hoidettavan omainen tai muu hoidettavalle läheinen henkilö on valmis vastaamaan hoidosta ja huolenpidosta tarpeellisten palvelujen avulla; hoitajan terveys ja toimintakyky vastaavat omaishoidon asettamia vaatimuksia; omaishoito yhdessä muiden tarvittavien sosiaali- ja terveydenhuollon palvelujen kanssa on hoidettavan hyvinvoinnin, terveyden ja turvallisuuden kannalta riittävää; hoidettavan koti on terveydellisiltä ja muilta olosuhteiltaan siellä annettavalle hoidolle sopiva ja tuen myöntämisen arvioidaan olevan hoidettavan edun mukaista. Omaishoitolain 5 2 momentissa säädetään omaishoidontuesta tilanteessa, jossa omaishoitaja on hoidollisesti raskaan siirtymävaiheen aikana lyhytaikaisesti estynyt tekemästä omaa tai toisen työtä. Hoidollisesti raskas siirtymävaihe voi olla esimerkiksi siirtyminen hoitomuodosta toiseen, vammaisen lapsen koulunkäynnin aloittaminen tai toipuminen vakavasta onnettomuudesta. Tällöin hoidon sitovuus ja vaativuus on sitä luokkaa, että hoitopalkkio on joko 2. tai 3. hoitoisuusryhmän mukainen. Omaishoidontuki on kunnalle harkinnanvaraista toimintaa, jota järjestetään tähän tarkoitukseen varattujen määrärahojen puitteissa. Hoidon ja huolenpidon tarve selvitetään kaikissa tapauksissa yksilöllisesti. Hoitoa tarvitsevan henkilön kotikuntalaissa tarkoitettu kotikunta tulee olla Kauhava, Evijärvi tai Lappajärvi. Omaishoidon tuen myöntämisen lähtökohtana on, että henkilö tarvitsee hoitoa tai muuta huolenpitoa, jotta hän voisi selviytyä omissa kotioloissaan. Omaishoidon tukea ei myönnetä, jos hoidettava asuu sosiaali- tai terveydenhuollon julkisessa tai yksityisessä toimintayksikössä. Toimintayksiköiden tulee tarjota riittävät palvelut asiakkaiden säännöllisen hoidon ja huolenpidon sekä turvallisuuden takaamiseksi. Näitä palveluja ei voida korvata omaishoitajan työpanoksella.

4 4 2. Palvelutarpeen arviointi Omaishoidon tuen myöntämisestä päättäminen perustuu aina hoidettavan ja hoitajan monipuoliseen toimintakyvyn ja voivavarojen arviointiin. Omaishoidon tukipäätöstä tehtäessä arvioidaan asiakkaan sosiaali- ja terveyspalvelujen tarve ja -kokonaisuus. Arviota tehtäessä huomioidaan myös muut vaihtoehtoiset ja täydentävät tavat järjestää asiakkaan tarvitsemat palvelut. Omaishoito on osa sosiaali- ja terveydenhuollon palvelurakennetta. Omaishoidon tuen avulla voidaan ehkäistä ja korvata intensiivisten avopalvelujen ja laitoshoidon tarvetta. Palvelutarpeen arviointi suoritetaan sosiaali- ja terveydenhuollon henkilöstön moniammatillisena yhteistyönä ja käytetään toimintakykymittareita mm. palvelutarpeen arviointilomake, MMSE tai lasten ja nuorten arviointilomake. (Liitteet 1, 2. 3). Lasten ja nuorten omaishoidon tukea arvioitaessa otetaan huomioon hoidettavan ja hoitajan kokonaistilanne, lapsen ikä, sosiaalinen ympäristö, hoidettavan fyysinen ja psyykkinen kunto. Lapsen hoidon ja avun tarvetta verrataan saman ikäisen lapsen tai nuoren hoivan, huolenpidon, ohjauksen ja valvonnan tarpeisiin. 3. Hoitoisuusryhmät ja hoitopalkkiot Hoitajalle maksettavan hoitopalkkion suuruus määräytyy porrastettuna hoidon sitovuuden ja vaativuuden perusteella. Hoidon ja huolenpidon tarve selvitetään kaikissa tapauksissa yksilöllisesti. Hoitopalkkioiden määriä tarkistetaan kalenterivuosittain kertoimella, joka vuosittain vahvistetaan työeläkelain (395/1961) 7 b :n soveltamista varten. Hoitopalkkion ohella kunnan tulee järjestää hoitotyön vaatimat välttämättömät muut palvelut. Jos asiakkaalle myönnetään hoitopalkkion ohella muita palveluja (esim. kotihoitoa, henkilökohtainen avustaja, osavuorokautinen hoito) niin, hoitopalkkio maksetaan sen ryhmän mukaan, joka vastaa hoidon sitovuutta ja vaativuutta. Työtulot, oikeus vuorotteluvapaalain 13 :n mukaiseen vuorottelukorvaukseen tai oikeus sairausvakuutuslain 10 luvun mukaiseen erityishoitorahaan eivät vaikuta omaishoidon tuen myöntämiseen eivätkä hoitopalkkioon. Hoitopalkkio suoritetaan omaishoitajalle. Hoitopalkkio on veronalaista tuloa, josta Kuntayhtymä toimittaa ennakonpidätyksen ja perii työntekijöiden eläkemaksun. Kuntayhtymä maksaa työnantajan sosiaaliturvamaksut ja eläkemaksut. Eläkemaksut koskevat alle 65-vuotiaita hoitajia, joille kertyy KVTEL:n mukainen peruseläketurva. Omaishoitosopimuksen tehnyt hoitaja ei ole työsopimuslain (55/2001) tarkoittamassa työsuhteessa kuntayhtymään, hoidettavaan tai hoidettavan huoltajaan. Kuntayhtymä on velvollinen järjestämään omaishoitajalle tapaturmavakuutuslain (608/1948) 57 :n 1 momentissa tarkoitetun niin kutsutun vapaaehtoisen vakuutuksen omaishoitotyössä sattuvan tapaturman varalta. Jos omaishoito hoidettavasta johtuvasta terveydellisestä syystä keskeytyy tilapäisesti, hoitopalkkion maksaminen keskeytyy kuukauden kuluttua. Hoidettavasta johtuvasta muusta kuin terveydellisestä syystä keskeytyksen ajalta ei makseta hoitopalkkiota, mikäli hoito keskeytyy yli kolmen (3) vuorokauden ajaksi kalenterikuukaudessa. Hoi-

5 5 tajasta johtuvasta syystä keskeytyksen ajalta ei makseta hoitopalkkiota, mikäli hoito keskeytyy. Omaishoitaja on velvollinen ilmoittamaan omaishoidon tuen päätöksentekijälle omaishoidon keskeytymisestä. Vuoden 2016 omaishoidon tuen palkkiomäärät: I Hoitoisuusryhmä Alin 387,49 euroa/kk Hoitopalkkio Henkilöt, jotka tarvitsevat paljon hoitoa ja huolenpitoa. He tarvitsevat jatkuvasti apua päivittäisissä toiminnoissa, mutta heillä ei ole yöllistä avuntarvetta tai avuntarve öisin on vähäinen. Hoitotyö on sitovaa ja fyysisesti ja/tai psyykkisesti raskasta. II Hoitoisuusryhmä Keskimmäinen 645,90 euroa/k Hoitopalkkio Henkilöt, jotka tarvitsevat paljon hoitoa ja huolenpitoa sekä jatkuvaa apua tai läsnäoloa päivittäisissä toiminnoissa. He tarvitsevat hoitoa ja huolenpitoa myös yöaikaan. Yöaikaan tarvittava hoito ja huolenpito on toistuvaa ja jatkuvaluonteista. Hoitotyö edellyttää omaishoitajalta pääsääntöisesti ympärivuorokautista työpanosta ja on fyysisesti ja/tai psyykkisesti raskasta. Erityismaksuluokka Hoitopalkkio Ylin 774,98 euroa/kk Tätä hoitopalkkiota maksetaan, mikäli omaishoitaja on hoidollisesti raskaan siirtymävaiheen aikana lyhytaikaisesti estynyt tekemästä omaa tai toisen työtä. Sen tarkoituksena on mahdollistaa omaishoitajan töistä pois jääminen esim. omaisen saattohoitovaiheen aikana. Kyse on tällöin lyhytaikaisesta hoidosta, jonka kesto määräytyy tapauskohtaisesti. Pelkästään asioiden hoito ja kodinhoito eivät ole riittäviä perusteita omaishoidon tuen myöntämiselle. Hoidettava voi olla säännöllisesti osan päivästä tai säännöllisesti useamman kerran viikossa kodin ulkopuolella, esim. koulussa, päivähoidossa, työtoiminnassa, päivätoiminnassa tms. Tähän ryhmään voivat kuulua myös öisin runsaasti apua tarvitsevat lapset ja nuoret, joiden hoitovastuu päivällä ei ole omaishoitajalla. Palkkiota ei koroteta, jos hoidettava on kotona omaishoitajan hoidossa ympärivuorokautisesti esim. koulujen ja päiväkotien lomien takia.

6 6 4. Omaishoitaja Hoitajan tulee olla hoidettavan omainen tai muu hoidettavalle läheinen henkilö, jonka terveys ja toimintakyky vastaavat omaishoidon asettamia vaatimuksia. Hoitajaksi soveltuu henkilö, jonka hoidettava on hoitajakseen hyväksynyt ja joka oman ikänsä, kuntonsa ja elämäntilanteensa puolesta soveltuu tähän tehtävään. Omaishoidon tuen päätöstä tehtäessä arvioidaan kokonaisvaltaisesti, selviytyykö hoitaja omaishoitoon sisältyvistä tehtävistä. Arvioinnissa otetaan huomioon omaishoitajan: fyysinen ja psyykkinen terveydentila, mahdolliset sairaudet ja niiden vaatima hoito toimintakyky ja voimavarat, kuten kyky selviytyä päivittäisistä toiminnoista sosiaaliset verkostot Hoitajan soveltuvuudesta hoitotyöhön voidaan edellyttää lääkärin ja/tai muun sosiaalija terveydenhuollon asiantuntijan lausunto. 5. Hoito- ja palvelusuunnitelma Omaishoidon tuesta laaditaan yhdessä hoidettavan ja hoitajan kanssa hoito- ja palvelusuunnitelma. Suunnitelmaan kirjataan: omaishoitajan antaman hoidon määrä ja sisältö muiden hoidettavalle tarpeellisten sosiaali- ja terveydenhuollon palvelujen määrä ja sisältö omaishoitajan hoitotehtävää tukevien sosiaalihuollon palvelujen määrä ja sisältö miten hoidettavan hoito järjestetään hoitajan vapaan, hoitajan terveydenhoitoon liittyvien käyntien tai muun poissaolon aikana. 6. Hoitajalle järjestettävä vapaa Lakisääteinen vapaa Hoitajalle järjestettävän vapaan tavoitteena on tukea omaishoitajan jaksamista ja sitä kautta varmistaa hoidon laatu. Kuntayhtymän on huolehdittava hoidon tarkoituksenmukaisesta järjestämisestä hoitajan lakisääteisen vapaan ajaksi. Lakisääteisen vapaan (3 pv/kk) pitäminen ei vähennä hoitopalkkion määrää. Lakisääteisen vapaan ajan hoidosta peritään hoidettavalta asiakasmaksua 10,60 /hoitopäivä, jollei palvelu ole maksutonta muusta lainsäädännöstä johtuen. Omaishoitajan on mahdollista säästää lakisääteisiä vapaapäiviä ja pitää vapaata pitemmän jakson kerrallaan, jolloin vapaan pitäminen ei vaikuta hoitopalkkioon eikä uusien vapaiden kertymiseen. Ansaitut lakisääteiset vapaapäivät tulee kuitenkin pitää kuluvan kalenterivuoden aikana. Poikkeuksena joulukuun vapaat, jotka pidetään viimeistään seuraavan vuoden tammikuun loppuun mennessä.

7 7 Omaishoitajalla on oikeus vähintään kolmen vuorokauden mittaiseen vapaaseen kuukaudessa, jos hän on kuukauden aikana sidottu hoitoon jatkuvasti ja ympärivuorokautisesti. Omaishoitajalla säilyy oikeus vapaaseen 3 vrk/kk, kun kotihoidon keskeytys katsotaan vähäiseksi eli se kestää korkeintaan kuusi vuorokautta kuukaudessa. Omaishoitajalle maksetaan palkkio lakisääteisiltä lomapäiviltä. Hoitopalkkion maksu keskeytyy lakisääteisten lomapäivien jälkeen, mikäli hoitajan vapaa jatkuu. Sidonnaisuus katsotaan ympärivuorokautiseksi siitä huolimatta, että hoidettava viettää säännöllisesti vähäisen osan vuorokaudesta käyttäen kotinsa ulkopuolella järjestettyjä sosiaali- ja terveyspalveluja taikka saaden kuntoutusta tai opetusta. Hoidettavan voidaan katsoa viettävän vähäisen osan vuorokaudesta kotinsa ulkopuolella, jos hänen säännöllinen poissaolonsa kestää keskimäärin 5-7 tuntia arkipäivää kohti. Mikäli hoidettava on säännöllisillä intervalleilla vähintään viikon jakson kuukaudessa (7 vrk), ei omaisella ole oikeutta lakisääteiseen vapaaseen. 7. Omaishoitosopimus Kuntayhtymän ja hoitajan välillä laaditaan omaishoidosta sopimus, jonka liitteenä on hoito- ja palvelusuunnitelma. Omaishoitosopimus on voimassa toistaiseksi. Erityisestä syystä sopimus voidaan tehdä määräaikaisena. Erityisenä syynä omaishoitosopimuksen määräaikaisuudelle voi olla esimerkiksi omaishoidettavan tai omaishoitajan elämäntilanteisiin liittyvät ja/tai lapsen ja nuoren kehitysvaiheisiin liittyvät muutokset. Omaishoitosopimus sisältää tiedot hoitajalle maksettavasta hoitopalkkiosta ja sen suorittamistavasta oikeudesta lakisääteisiin vapaapäiviin lakisääteisen ja muun vapaan järjestämisestä määräaikaisen sopimuksen kestosta hoitopalkkion maksamisesta hoidon keskeytyessä hoitajasta johtuvasta syystä tai hoidettavasta johtuvasta muusta kuin terveydellisestä syystä sopimuksen irtisanomisesta. 8. Omaishoidon tuen hakeminen ja päätöksenteko Omaishoidon tukea haetaan kirjallisesti sitä varten laaditulla hakulomakkeella alle 65- vuotiaiden osalta alueen vammaispalveluja hoitavalta sosiaalityöntekijältä ja yli 65- vuotiaiden omaishoidettavien osalta alueen vanhustyön ohjaajalta. Hoidon ja avun tarve sekä muiden välttämättömien palveluiden tarve ja määrä arvioidaan pääsääntöisesti kotikäynnillä. Omaishoidon tuen päätöksen tekee alle 65-vuotiaiden osalta sosiaalityön johtaja ja yli 65-vuotiaiden osalta vanhuspalvelujen johtaja. Hoito- ja palvelusuunnitelman sekä omaishoitosopimuksen laatimisesta vastaavat vammaispalvelua hoitavat sosiaalityöntekijät tai vanhustyönohjaajat.

8 8 Omaishoidon tuki myönnetään hakemista seuraavan kuukauden alusta lukien ja pääsääntöisesti toistaiseksi. Viranhaltijan päätökseen tyytymätön asiakas voi saattaa päätöksen Yhtymähallituksen yksilöjaoston käsiteltäväksi 14 päivän kuluessa päätöksestä tiedon saatuaan. Yksilöjaoston päätökseen voi hakea muutosta valittamalla Vaasan hallinto-oikeuteen 30 päivän kuluessa tiedoksi saamisesta. 9. Hoitopalkkion maksaminen Omaishoidon tukena maksettava palkkio maksetaan omaishoitajalle kuukausittain kuukauden 20.päivänä jälkikäteen. 10. Omaishoitosopimuksen irtisanominen Kuntayhtymä voi irtisanoa omaishoitosopimuksen päättymään aikaisintaan irtisanomista seuraavan kahden ja omaishoitaja irtisanomista seuraavan kuukauden kuluttua. Jos sopimuksen jatkaminen vaarantaa hoidettavan tai omaishoitajan terveyden tai turvallisuuden, sopijaosapuolet voivat purkaa sopimuksen välittömästi. Irtisanomisajasta riippumatta sopimus päättyy sen kuukauden lopussa, jonka aikana hoito hoidettavan terveydentilan muutoksista johtuen käy tarpeettomaksi. Kuolemantapauksissa sopimus päättyy kuolinpäivää seuraavana päivänä. 11. Hoito- ja palvelusuunnitelman ja omaishoitosopimuksen tarkistaminen Hoito- ja palvelusuunnitelmaa tarkistetaan pääsääntöisesti vuosittain ja aina, kun hoidon tarpeessa tai olosuhteissa tapahtuu oleellisia muutoksia. Omaishoitosopimusta tarkistetaan tarvittaessa. Omaishoitajalla on ensisijaisesti ilmoitusvelvollisuus, jos hoidossa tai olosuhteissa tapahtuu muutoksia. 12. Yksilöllinen harkinta Omaishoidontukea myönnetään omaishoidontuesta annetun lain ja tämän ohjeen mukaisesti. Päätöksenteossa käytetään yksiköllistä harkintaa asiakkaan hoidolliset ja huollolliset tarpeet huomioon ottaen. 13. Asiaa koskevat säädökset Laki omaishoidon tuesta (937/2005) Laki omaishoidon tuesta annetun lain 4 ja 6 :n muuttamisesta (950/2006) Laki sosiaalihuoltolain muuttamisesta (938/2005) Laki sosiaali- ja terveydenhuollon asiakasmaksuista annetun lain 6 b :n muuttamisesta (939/2005) Perhehoitajalaki (312/1992) Laki sosiaalihuollon asiakkaan asemasta ja oikeuksista (812/2000) Lähde: Sosiaali- ja terveysministeriö 2006 Omaishoidon tuki, opas kuntien päättäjille. Stm:n oppaita 2006