Toimivatko kehitysvammapalvelut Keski-Pohjanmaalla?

Transkriptio

1 Toimivatko kehitysvammapalvelut Keski-Pohjanmaalla? TÄNÄÄN JA HUOMENNA - TÄYTTÄ ELÄMÄÄ Kokkola

2 Ongelmakohtia Hyvän hallinnon toteuttaminen Erityishuolto-ohjelmat Henkilökohtainen apu Omaishoidon tuki Kuntouttava päivähoito

3 Hyvä hallinto Hyvän hallinnon periaatteita Käsittelyn viivytyksettömyys Esteellisyysperusteiden huomioiminen Oikeus tulla kuulluksi Oikeus saada perusteltu päätös ja valitusoikeus

4 Viranomaisia velvoittaa lisäksi Palveluperiaate Viranomaisen neuvontaperiaate Yhteistyön edistämisen velvoite viranomaisten kesken Kielellisten oikeuksien toteuttaminen Kohtuusperiaate Asiakasmyönteisyyden vaatimus

5 Julkisten palvelujen tuottamisen vaatimuksia Palvelujen riittävyys Palvelujen saatavuus Asiakkaan valinnan vapaus Asiakkaan itsemääräämisoikeus Oikeus osallistua palvelujen suunnitteluun Erityinen järjestämisvastuu (subjektiiviset oikeudet) Kiireellisen palvelun järjestäminen Määrärahasidonnaiset palvelut ja tukitoimet

6 Hyvä hallinto Asiakkaalla on oikeus saada asiansa käsitellyksi asianmukaisesti ilman aiheetonta viivytystä Asia tulee käsitellä/antaa päätös kohtuullisessa ajassa Käsittelyajan viivytyksettömyyttä arvioitaessa on otettava huomioon asian merkitys palvelua tai tukitointa hakevalle henkilölle. Mitä suurempi merkitys ratkaisulla on asianomaisen jokapäiväisen elämän kannalta, sitä joutuisampaan käsittelyyn asiassa tulee pyrkiä. Jos palvelua haetaan tietylle ajanjaksolle, ei ole kohtuullista että päätös annetaan sitten kun ajankohta on jo mennyt

7 Erityishuolto-ohjelmat Jokaiselle erityishuollon tarpeessa olevalle henkilölle tulee hyväksyä erityishuolto-ohjelma, joka on muutoksenhakukelpoinen hallintopäätös. Kunnan tulee laatia erityishuolto-ohjelmat, johon kirjataan kunnan erityishuoltona antamat palvelut Kunnan tulee perustaa erityishuollon johtoryhmä, jossa on turvattu sosiaalihuollollinen, lääketieteellinen ja kasvatuksellinen asiantuntemus. Erityishuolto-ohjelma on laadittava yhteistyössä asianomaisen henkilön itsensä ja hänen holhoojansa tai muun huoltajansa sekä sosiaalilautakunnan kanssa

8 Kehitysvammaisten erityishuolto kunnissa Ongelmakohtia Kunnilla on erityishuolto-ohjelmien laatimisvelvollisuus, kunnat eivät ole hoitaneet velvoitettaan Erityishuoltopiirit kirjaavat omaan erityishuoltoohjelmaansa omat palvelunsa Erityishuoltona annettavat palvelut ovat maksuttomia!! Kuinka toteutuu asiakkaan kuuleminen erityishuoltoohjelmien osalta ja kuinka usein niitä päivitetään? Muut annettavat palvelut tulee kirjata palvelusuunnitelmaan

9 Kehitysvammaisten erityishuolto kunnissa Ongelmakohtia Palvelujen tarpeen arviointi ontuu Kirjalliset päätökset puuttuvat, samalla muutoksenhakumahdollisuus Palvelujen määrää rajataan resurssien puuttumisen vuoksi Asiakkaan edun ensisijaisuus unohtuu Asiakkaan itsemääräämisoikeus unohdetaan

10 Kehitysvammaisten erityishuolto kunnissa Ongelmakohtia Lainsäädäntöä ei tunneta Lainsäädäntöä tulkitaan ja sovelletaan väärin; luotetaan siihen että kukaan ei valita Asiantuntijalausuntoja ei kunnioiteta Myönnetään vain minimi ilman henkilökohtaisen tarpeen arviointia Erityishuollon palveluja annetaan viranhaltijapäätöksillä ja ne ovat maksullisia; valitusosoitus perusturvalautakunnalle

11 Syitä ongelmiin Toimintaa säätelevän lainsäädännön heikko tuntemus Sosiaalityöntekijällä ei ole selkeää käsitystä mitä lainsäädäntö heiltä edellyttää Lainsäädännön soveltaminen on hankalaa ja monimutkaista Päätöksentekoa ohjaavat muut tekijät kuin lainsäädäntö; ne saattavat ratkaista miten asiakkaan oikeudet toteutuvat Päätöksentekokoneiston päämääränä ei ole oikeuden jakaminen asiakkaalle vaan organisaation päämäärät Kunnan oma toimintapolitiikka asettaa rajoituksia

12 Syitä ongelmiin Kunnan voimavarojen mitoitus (liian niukat resurssit tarpeisiin nähden) Päätöksentekijän omaan ammatti-identiteettiin liittyvät tekijät ( kokemattomuus, koulutuksen puute yms.) Päätöksenteon sisäiset hierarkkiset tekijät Suhtautuminen asiakkaisiin voi olla kielteistä huolimatta heidän vaatimusten oikeutuksesta; päätöksentekoon vaikuttaa myös aikaisempi toiminta ja vuorovaikutus Asiakkaat eivät välttämättä puolusta oikeuksiaan eivätkä valita päätöksistä

13 Henkilökohtainen apu Henkilökohtainen apu kuuluu kunnan erityiseen järjestämisvelvollisuuteen, ei ole määrärahasidonnaista Henkilökohtaisen avun tarkoitus on auttaa vaikeavammaista henkilöä toteuttamaan omia valintojaan Henkilökohtaisen avun myöntäminen edellyttää vaikeavammaisuutta

14 Henkilökohtainen apu Henkilökohtaista apua järjestettäessä vaikeavammaisena pidetään henkilöä, joka tarvitsee pitkäaikaisen tai etenevän vamman tai sairauden johdosta välttämättä ja toistuvasti toisen henkilön apua suoriutuakseen tavanomaisista elämän toiminnoista eikä avun tarve johdu pääasiassa ikääntymiseen liittyvistä sairauksista ja toimintarajoitteista (VPL 8 c 3 momentti)

15 Henkilökohtainen apu Voiko henkilökohtaista apua myöntää määräaikaisena? Avun tarpeen tulee olla välttämätöntä ja toistuvaa. Tällä tarkoitetaan sekä määrällisesti runsasta, jatkuvaluonteista ja vuorokauden eri aikoina ilmenevää että myös määrällisesti vähäisempää mutta kuitenkin toistuvasti ilmenevää välttämätöntä avuntarvetta (HE 166/2008). Palveluntarve tulee arvioida jo päätöksentekoprosessissa kattavasti, jos tilanne muuttuu, päivitetään palvelusuunnitelmaa ja tehdään tarvittavat muutokset

16 Henkilökohtainen apu Voiko kunta määritellä myöntämiensä tuntien käytön? Asiakkaalla on itsemääräämisoikeus ja hän voi päättää mihin kunnan myöntämät henkilökohtaisen avun tunnit käytetään ja milloin

17 Henkilökohtainen apu Onko kunnalla henkilökohtaisen avun myönnettynään oikeutta pyytää kirjallista selvitystä siitä miten/mihin nämä tunnit on käytetty? Sosiaalitoimella ei ole oikeutta valvoa ja kontrolloida, että asiakas käyttää tunnit juuri tiettyyn tarkoitukseen. Jatkuvalla valvonnalla puututaan vammaisen henkilön itsemääräämisoikeuteen ja yksityisyyden suojaan. Jos epäillään väärinkäytöksiä, niin kunta voi vaatia selvitystä siitä, onko henkilökohtaista apua käytetty asianmukaisesti

18 Omaishoidontuki Omaishoidon tuki sisältää hoitopalkkion rinnalla tarvittavat palvelut hoidettavalle. Omaishoidon tukeen sisältyviä tai sitä täydentäviä palveluja voivat olla esimerkiksi apuvälinepalvelut, kotipalvelut ja kotisairaanhoito, lyhytaikainen laitoshoito tai kuntouttava päivähoito. Hoitopalkkiota ei voida alentaa tai hakemusta hylätä yksinomaan sen johdosta, että hoitaja ei osallistu kokoaikaisesti hoidettavan hoitoon

19 Omaishoidontuki Omaishoidon tuesta annetussa laissa ei hoidon sitovuuden ja vaativuuden osalta ole asetettu hoidettavan tai hoitajan poissaoloon liittyviä aikarajoja. Sosiaalilautakunta ei voi hylätä omaishoidontukihakemusta sillä perusteella, että omaishoitaja oli osan päivästä työssä kodin ulkopuolella. Kunnan ohjeilla ei voi määritellä sosiaaliturvajärjestelmään kuuluvia sosiaaliturvaetuuksia toisilleen vaihtoehtoisiksi (kotihoidontuki-omaishoidon tuki)

20 Kuntouttava päivähoito Kehitysvammaiselle henkilölle erityishuoltona kuuluvana kuntouttavana päivähoitona voidaan pitää pelkästään päiväkotiryhmässä olemista Jos hoito on tarpeen pääasiassa vamman johdosta, tulee soveltaa kehitysvammalakia vanhempien työssäkäynnistä riippumatta Kuntouttava päivähoito tulee merkitä lapsen erityishuoltoohjelmaan ja se on maksutonta, kehitysvammaisten erityishuollosta annetun lain mukaista erityishuoltoa (KHO:n ratkaisu )

21 Kuntouttava päivähoito Ratkaisevaa ei siis ole se, johtuuko lapsen päivähoidon tarve vanhempien työssäkäynnistä tai se, tuotetaanko päivähoitopalvelu erityisryhmässä vai normaalilasten päiväkotiryhmässä. Ratkaisevinta on kehitysvammaisuudesta johtuva päivähoidon tarve

22 KIITOS!