Asumisen ja kotikuntoutuksen ohjausryhmän

Transkriptio

1 Aikuispsykiatrian kokonaiskehittämishanke Asumisen ja kotikuntoutuksen ohjausryhmän loppuraportti Keski Suomen sairaanhoitopiiri Nikulainen Hannu, palveluasumiskoordinaattori Savolainen Tuula Riitta, ylihoitaja Seppälä Anneli, vastaava sairaanhoitaja

2 2 (11) SISÄLLYSLUETTELO 1 TAUSTAA ASUMISEN JA KOTIKUNTOUTUKSEN OHJAUSRYHMÄ TAVOITTEET TYÖSKENTELYLLE TOIMINNAN SISÄLTÖ LAADUN KEHITTÄMISSUOSITUKSET PALVELUASUMISEN MALLI KESKI SUOMESSA MIELENTERVEYSKUNTOUTUJIEN TUETTU KUNTOUTTAVA ASUMINEN MIELENTERVEYSKUNTOUTUJIEN KUNTOUTTAVA PALVELUASUMINEN MIELENTERVEYSKUNTOUTUJIEN TEHOSTETTU KUNTOUTTAVA PALVELUASUMINEN MIELENTERVEYSKUNTOUTUJIEN TEHOSTETTU HOITO JA KUNTOUTTAVA PALVELUASUMINEN YHTEENVETO JA JATKOTOIMET...11

3 3 (11) 1 TAUSTAA Keski Suomen aikuispsykiatrian kokonaissuunnitelmassa todetaan asumis ja kotikuntoutuksen kehittämisestä vuosina : Tavoitteena on tuottaa maakuntaan kattava porrasteinen hoidollisesti tuettu asumis ja kotikuntoutusjärjestelmä mielenterveyskuntoutujille yhteistyössä sairaanhoitopiirin, terveyskeskusten, kuntien ja yksityisten kuntouttavien asumispalvelujen tuottajien kanssa. 2 ASUMISEN JA KOTIKUNTOUTUKSEN OHJAUSRYHMÄ Ohjausryhmä kokoontui ensimmäisen kerran Ohjausryhmän puheenjohtajana toimi ylilääkäri Olli Piirtola syyskaudelle 2007 saakka ja sihteerinä ylihoitaja Tuula Riitta Savolainen. Marraskuusta 2007 lähtien puheenjohtajana toimi ylihoitaja Tuula Riitta Savolainen ja sihteerinä vastaava hoitaja Anneli Seppälä. Ohjausryhmään oli valittu maakunnallisesti kuntien ja yksityisten palvelutuottajien sekä omaisjärjestöjen ja sairaanhoitopiirin edustus. Ohjausryhmän työskentelyyn ovat osallistuneet seuraavat henkilöt: ylilääkäri Olli Piirtola, Jyväskylän kaupunki sairaanhoitaja Marja Riitta Koskinen, Viitasaari osastonhoitaja Pirjo Mäkelä, Jyväskylän kaupunki aluesihteeri Vaula Ollonen, Omaiset mielenterveystyön tukena, Keski Suomi ry aluesihteerin sijainen Terhi Halinen, Omaiset mielenterveystyön tukena, Keski Suomi ry. osastonhoitaja Pirjo Saikkonen, Sisä Suomen sairaala sairaanhoitaja Henri Savolainen, Juurikkaniemen sairaala sairaanhoitaja Paula Suomensalo, Saarijärvi Karstula thky osastonhoitaja Marja Leena Wahlroos, Palokka terveyskeskus toimitusjohtaja Aune Huittinen, Palvelukoti Leivo

4 4 (11) sairaanhoitaja Pauliina Landen, Äänekoski terveyskeskus osastonhoitaja Marjut Huumo, Keuruun Multian thky kuntoutusohjaaja Eeva Saharinen, K S shp/kotikuntoutus vastaava ohjaaja Marja Haapapuro, Terveyspalvelut Edifa Oy toimitusjohtaja Aini Rapo, Terveyspalvelut Edifa Oy vastaava sairaanhoitaja Anneli Seppälä, K S shp/tourulan kuntoutusasumisyksikkö palveluasumiskoordinaattori Hannu Nikulainen, K S shp toimialueen johtaja Timo Männikkö, K S shp ylihoitaja Tuula Riitta Savolainen, K S shp 3 TAVOITTEET TYÖSKENTELYLLE Keskeinen tavoite työskentelylle on tuottaa psykiatriset avohoitopalvelut monipuolisesti, laadukkaasti ja taloudellisesti tarkoituksenmukaisella tavalla vastaamaan Keski Suomen väestön keskeisiin psykiatrisen avohoidon tarpeisiin koko maakunnan alueella tasapuolisesti riippumatta potilaan asuinkunnasta. Psykiatriset avohoitopalvelut perustuvat sovittuun työnjakoon yhteistyössä eri organisaatioiden ja palvelutuottajien kanssa, mikä mahdollistaa potilaslähtöisen ja tarpeenmukaisen potilaan kotiin suuntautuvan avohoidon ja kuntoutuksen. Ohjausryhmä asetti työskentelylleen seuraavat tavoitteet: kartoittaa mielenterveyspotilaiden asuntoloiden/kuntoutuskotien/palvelukotien/hoitokotien nykytila Keski Suomessa kaikkien palveluja järjestävien tahojen osalta tehdä esitys mielenterveyskuntoutujien asumispalveluiden laatusuosituksista tehdä esitys mielenterveyspotilaiden asumissuunnitelmasta kartoittaa kotikuntoutuksen nykytila tehdä esitys kotikuntoutuksen toteuttamisesta

5 5 (11) 4 TOIMINNAN SISÄLTÖ Ohjausryhmä teki kyselyn terveyskeskusalueittain mielenterveyskuntoutujien asumispalveluista. Kyselyssä selvitettiin palvelujen määrää ja laatua sekä kehittämistarpeita ja palvelumaksuja. Asumisfoorumi Suolahti salissa tammikuussa 2007 Työstettiin Stakesin asumispalveluita koskevasta kehittämissuosituksesta tiivistelmä (liite 1) Valmisteltiin laadun kehittämissuositukset Valmisteltiin palveluasumisen koordinaattorin toimenkuvaa ja koordinaattori aloitti työnsä Pidettiin alueellisesti viisi sisällöltään samanlaista asumisfoorumia. Foorumissa esiteltiin sairaanhoitopiirin uudet toiminnat, mielenterveyskuntoutujien asumispalvelujen laatusuositukset, koordinaattorin tehtävät ja toimenkuva. Foorumissa oli myös omais ja potilasjärjestön ja seurakunnan puheenvuoro. Sitouttava kotikuntoutustoiminta aloitettiin pilottina syksyllä 2007 Jyvässeudulla ja koko Keski Suomen alueella tammikuussa Kotikuntoutuksen 2 vuotinen koulutus aloitettiin ja koulutukseen osallistuu sairaanhoitopiirin ja peruskuntien kotikuntoutuksen työntekijöitä. 5 LAADUN KEHITTÄMISSUOSITUKSET Sosiaali ja terveysministeriön ja Stakesin monialaisena asiantuntijayhteistyönä valmistui huhtikuussa 2007 Asumista ja kuntoutusta niminen mielenterveyskuntoutujien asumispalveluja koskeva kehittämissuositus. Sen tarkoituksena on parantaa mielenterveyskuntoutujien asumisen ja kuntouttavien palvelujen laatua. Suositus selkiyttää asumisen ja palvelujen muodostamaa kokonaisuutta ja yhdenmukaistaa

6 6 (11) käytettyjä käsitteitä. Yhdenmukaiset käsitteet helpottavat palvelujen vertailua ja niiden sisällön hahmottamista niin palvelujen järjestäjien kuin asiakkaidenkin keskuudessa. Kuntoutujilla ja hänen omaisillaan on aiempaa parempi mahdollisuus osallistua ja vaikuttaa kuntoutuksen suunnitteluun ja palvelujen kehittämiseen, kun he tietävät, minkälaisia palvelukokonaisuuksia on tarjolla ja mitä vaatimuksia voidaan asettaa. Kehittämissuositus koskee sekä julkisia että yksityisiä palveluja. Kun kunta hankkii palveluja yksityisiltä palvelujen tuottajilta, suositusta voidaan hyödyntää hankinnan ja tarjouspyynnön valmistelussa. Suositus palvelee kuntien viranomaisten ohella myös lääninhallituksia, jotka käsittelevät yksityisten palvelun tarjoajien lupahakemuksia ja suorittavat toimintayksiköissä tarkastuksia. Toimivat ja riittävät palvelut sekä asianmukaisesti järjestetty asuminen parantavat merkittävästi mielenterveyskuntoutujan elämänlaatua. Toimivilla palveluilla voidaan ehkäistä sairaalakierrettä ja edistää integroitumista ympäröivään yhteiskuntaan. Ongelmia ehkäisevät ja hyvinvointia tukevat toimet myös pienentävät korjaavien palvelujen kustannuksia. Asumispalvelujen järjestelmä koostuu tuetun asumisen, palveluasumisen ja tehostetun palveluasumisen portaikosta. Kokonaisuuden tavoitteena on kuntoutujan toimintakyvyn säilyminen ja paraneminen ja sen myötä kuntoutujan siirtyminen mahdollisuuksien mukaan yhä itsenäisempään asumismuotoon. Suositukset palvelujen laadun kehittämiseksi kohdistuvat viiteen kehittämisaiheeseen: 1. palvelut järjestetään suunnitelmallisesti eri toimijoiden yhteistyönä 2. asumispalveluihin liitetään kuntouttavat palvelut 3. laadukkaalla asumisella edistetään kuntoutumista 4. henkilöstön määrä ja osaaminen määräytyvät kuntoutujien tarpeiden mukaan 5. palvelujen arviointia ja valvontaa kehitetään

7 7 (11) Asumis ja kotikuntoutuksen ohjausryhmän toimesta laadittiin kehittämissuosituksesta tiivis lyhennelmä, jotta tärkeän asian vienti arkikäytäntöön helpottuisi. Lyhennelmä noudattaa sisällöltään STM:n Asumista ja kuntoutusta julkaisua, mutta on jäsennelty siten, että sitä voidaan käyttää työkaluna ja muistin tukena palveluasumisen laadun kehittämistyössä. Lyhennelmää on jaettu asumisfoorumien osanottajille ja muille asiasta kiinnostuneille samalla muistuttaen alkuperäisversion kattavuudesta. 6 PALVELUASUMISEN MALLI KESKI SUOMESSA Toive keskisuomalaisen palveluasumisen mallista nousi esiin kunnille tehdystä kyselystä v.2007 sekä myöhemmin aikuispsykiatrian ohjausryhmässä. Palveluasumisen mallin pohjana on käytetty STM:n palveluasumisen laatusuositusta, josta pienin tarkennuksin on tehty keskisuomalainen portaittainen, kuntouttava palveluasumisen malli. Keskisuomalainen malli sisältää neljä eri mielenterveyskuntoutujan palveluasumisen tasoa: tuettu kuntouttava asuminen, kuntouttava palveluasuminen, tehostettu kuntouttava palveluasuminen ja tehostettu hoito ja kuntouttava palveluasuminen. Tavoitteena on kuntoutujan portaittain etenevä siirtyminen kohti itsenäisempää asumismuotoa. 6.1 Mielenterveyskuntoutujien tuettu kuntouttava asuminen Edustaa itsenäisintä asumisen muotoa: Kuntoutuja asuu joko yksityisasunnossaan tai sitä vastaavassa kunnan järjestämässä tukiasunnossa. Tavoitteena on tukea kuntoutujaa mahdollisimman itsenäiseen elämään ja oireenhallintaan. Kuntoutus on, yhteistyösopimukseen perustuvaa kuntoutujan kotona, tukiasunnossa tai työ ja päivätoimintakeskuksessa tapahtuvaa mielenterveyskuntoutusta. Kuntoutus toteutetaan yhteistyössä kun

8 8 (11) touttavien palveluiden, kuntoutujan sekä hänen omaistensa ja läheistensä kanssa. Kuntoutus on suunnitelmallista ja säännöllistä perustuen yksilölliseen kuntoutussuunnitelmaan, joka tehdään 3 viikon aikana kuntoutuksen alkamisesta ja tarkistetaan vähintään 3 kuukauden välein. Henkilöstön pätevyys: sairaanhoitaja (AMK) tai psykiatrian erikoissairaanhoitaja, mielenterveyshoitaja tai mielenterveyspäihdetyön lähihoitaja tai sosionomi (AMK) ja tarvittaessa lääkäri sekä sosiaalityöntekijä. Henkilöstön määrä: yksin tai työparina. Psykiatriset lääkäripalvelut tulee olla järjestetty vähintään 1 x v. sekä tarvittaessa puhelinyhteys. 6.2 Mielenterveyskuntoutujien kuntouttava palveluasuminen Palveluasumisessa asukas tarvitsee mielenterveysongelmansa vuoksi intensiivistä ja pitkäjänteistä kuntoutusta omatoimisuuden ja sosiaalisten suhteidensa ylläpitämiseksi ja vahvistamiseksi sekä asumisensa tueksi. Palveluasuminen voi olla yhteisöllistä itsenäistä asumista ryhmäkotityyppisessä asunnossa tai palveluasumista itsenäisessä asunnossa ryhmäkodin välittömässä läheisyydessä (samassa pihapiirissä). Henkilöstöä on paikalla päivisin klo välillä. Ilta ja yöaikaan henkilökunta on tavoitettavissa tarvittaessa (puhelin, turvaranneke tms.) Kuntoutus on suunnitelmallista ja säännöllistä perustuen yksilölliseen kuntoutussuunnitelmaan joka tehdään 3 viikon aikana kuntoutuksen alkamisesta ja tarkistetaan vähintään 3 kuukauden välein.

9 9 (11) Henkilöstön pätevyys: yksikön vastaavalla työntekijällä mielenterveystyöhön soveltuva vähintään AMK tai opistotasoinen sosiaali tai terveydenhuollon koulutus (esim. sairaanhoitaja tai sosiaaliohjaaja). Henkilöstön määrä: vähintään 0.3 / kuntoutuja. Psykiatriset lääkäripalvelut vähintään 2 x / vuosi sekä tarvittaessa puhelinyhteys. Jokaisessa työvuorossa tulee olla vähintään yksi sosiaali tai terveydenhuollon koulutuksen omaava henkilö. 6.3 Mielenterveyskuntoutujien tehostettu kuntouttava palveluasuminen Tehostetussa palveluasumisessa vaikeasti toimintarajoitteinen asukas tarvitsee jatkuvasti hoivaa, ohjausta, valvontaa ja huolenpitoa sekä ympärivuorokautista tukea. Tehostettu palveluasuminen on yhteisöllistä asumista ryhmäkotityyppisessä asunnossa. Henkilöstöä on paikalla ympäri vuorokauden. Kuntoutus on suunnitelmallista ja säännöllistä, porrasteisen ajattelun mukaista, perustuen yksilölliseen kuntoutussuunnitelmaan, joka tehdään 3 viikon aikana kuntoutuksen alkamisesta ja tarkistetaan vähintään 3 kuukauden välein. Henkilöstön määrä: kuntoutujien tarpeiden mukaan vähintään työntekijää/ kuntoutuja. Psykiatriset lääkäripalvelut vähintään 4 x / vuosi sekä tarvittaessa puhelinyhteys. Henkilöstön pätevyys: yksikön vastaavalla työntekijällä mielenterveystyöhön soveltuva vähintään AMK tai opistotasoinen sosiaali ja terveydenhuollon koulutus (esim. sairaanhoitaja tai sosiaaliohjaaja). Muulla henkilöstöllä on lähihoitajan tai mielenterveyshoitajan tutkinto. 1/3 on korkeakoulu tai opistotasoisen ja 2/3 toisen asteen kou

10 10 (11) lutuksen suorittaneita. Jokaisessa työvuorossa tulee olla vähintään yksi sosiaali tai terveydenhuollon koulutuksen omaava henkilö. 6.4 Mielenterveyskuntoutujien tehostettu hoito ja kuntouttava palveluasuminen Tehostettu hoito ja kuntouttava palveluasuminen on yhteisöllistä asumista ryhmäkotityyppisessä asunnossa. Tämän muotoisessa palveluasumisessa vaikeasti toimintarajoitteinen asukas tarvitsee jatkuvasti hoivaa, ohjausta, valvontaa ja huolenpitoa sekä ympärivuorokautista tukea painottuen hoitoon ja kuntoutukseen. Hoito ja kuntoutus perustuu yksilölliseen hoito /kuntoutussuunnitelmaan, sisältäen porrasteisen ajattelun, joka tehdään 3 viikon aikana kuntoutuksen alkamisesta ja tarkistetaan vähintään 3 kuukauden välein. Psykiatriset lääkäripalvelut vähintään 1 x / kk sekä tarvittaessa puhelinyhteys. Henkilöstöä on paikalla ympäri vuorokauden. Henkilöstön pätevyys: yksikön vastaavalla työntekijällä mielenterveystyöhön soveltuva vähintään AMK tai opistotasoinen sosiaali ja terveydenhuollon koulutus (esim. sairaanhoitaja tai sosiaaliohjaaja). Muulla henkilöstöllä on mielenterveystyöhön soveltuva lähihoitajan tai mielenterveyshoitajan tutkinto. 1/3 on korkeakoulu tai opistotasoisen ja 2/3 toisen asteen koulutuksen suorittaneita. Jokaisessa (päivä ja iltavuorossa) tulee olla vähintään kaksi sosiaali tai terveydenhuollon koulutuksen omaava henkilö ja yövuorossa vähintään yksi terveydenhuollon koulutuksen omaava henkilö Henkilöstön määrä: kuntoutujien tarpeiden mukaan vähintään 0,6 työntekijää/ kuntoutuja. Terveydenhuollon lupa vaaditaan.

11 11 (11) 7 YHTEENVETO JA JATKOTOIMET Toiminnalle asetetut tavoitteet saavutettiin. Mielenterveyskuntoutujien asumispalvelukyselyn tuloksia voidaan käyttää, kun suunnitellaan ja valitaan sopivaa kuntoutumis ja asumispaikkaa. Palveluasumisen mallia hyödynnetään yhdessä peruskuntien ja palveluntuottajien kanssa suunniteltaessa esim. porrasteista asumista. Mallia hyödynnetään myös mahdollisten uusien asumisyksiköiden suunnittelussa. Malli antaa myös hyvän pohjan, kun suunnitellaan ohjeistusta kilpailuttamiselle. Tätä asiaa ollaan valmistelemassa Keski Suomen sairaanhoitopiirin toimesta. Asumisfoorumeita pidetään alueittain ja niissä esitellään mm. keskisuomalaista palveluasumisen mallia. Toteutetaan asumispalvelujen henkilöstön koulutus. Kotikuntoutuksen toimintaa kehitetään yhdessä paikallisten toimijoiden kanssa. Jo alkanut koulutus toteutetaan suunnitellusti. Asumisen ja kotikuntoutuksen ohjausryhmä jatkaa seurantaryhmänä.