KASVATUSTIETEIDEN TIEDEKUNTA

Koko: px
Aloita esitys sivulta:

Download "KASVATUSTIETEIDEN TIEDEKUNTA"

Transkriptio

1 KASVATUSTIETEIDEN TIEDEKUNTA

2 Kasvatustieteiden tiedekunta Kasvatustieteiden ja opettajankoulutuksen yksikkö Luokanopettajankoulutus Työn nimi Koulupiha liikunnan mahdollistajana Tiivistelmä opinnäytetyöstä Tekijä Karjalainen Sari ja Käyrä Marjo Pääaine Kasvatustiede Työn laji Pro gradu -tutkielma Aika Elokuu 2007 Sivumäärä 85+2 Tiivistelmä Tutkimuksen tavoitteena oli selvittää, miten koulupiha mahdollistaa välitunnilla tapahtuvan liikunnan. Tutkimuksen tarkoituksena oli tutkia lapsen näkökulmasta katsottuna koulupihaa liikuntaan motivoivana ympäristönä, sillä onhan lapsi koulupihan pääasiallinen käyttäjä. Lasten koulupihakokemusten kautta pyrittiin lisäksi selvittämään, miten koulupihaa voidaan mahdollisesti kehittää liikkumista motivoivammaksi lapsiystävälliseksi ympäristöksi. Tutkimuksen kohteena oli eräs Pohjois-Pohjanmaalla sijaitsevan koulun koulupiha. Tapaustutkimuksen luonteen mukaan aineiston keruu on suoritettu monipuolisia menetelmiä hyväksi käyttäen. Aineisto on kerätty haastattelemalla ja havainnoimalla kuutta 2.luokan oppilasta. Tutkimuksen aineisto on analysoitu sisällönanalyysin avulla. Aineisto analysoitiin pääasiassa aineistolähtöisesti, mutta analyysissa oli myös yhteyksiä teoriaan, joten analyysissa oli mukana teoriasidonnainen analyysi. Aineiston analyysivaiheessa edettiin ensin aineistolähtöisesti, mutta analyysin loppuvaiheessa tuotiin teorian pohjalta nousseita ajatuksia koulupihasta. Havaintopäiväkirja ja koulupihasta otetut valokuvat ovat toimineet analyysin tukena. Ne ovat tukeneet tai kyseenalaistaneet aineistosta nousseita tulkintoja. Tutkimuksen tulokset osoittavat koulupihan olevan liikuntaolosuhteiltaan heikko, eikä se näin ollen tue lasten välitunnilla tapahtuvaa monipuolista liikkumista. Koulupihalta puuttuivat lähes kokonaan liikuntaan virittävät tarjoumat, kuten perinteiset kiipeilytelineet, kiikut ja erilaiset luonnon materiaalit. Monipuolisten liikuntaan motivoivien tarjoumien puuttuminen näkyi lasten yksipuolisena liikkumisena ja jopa toimettomana olemisena. Parhaimmassa tapauksessa välitunnin aikana tapahtuvalla lasten omaehtoisella liikkumisella voidaan saavuttaa osa päivittäiselle liikunnalle asetetuista suosituksista, mutta tutkimuskohteena oleva koulupiha ei sellaisenaan tarjonnut siihen mahdollisuutta. Tutkimustulokset osoittivat lasten olevan erittäin idearikkaita koulupihan suunnittelijoita, jos heille annetaan siihen mahdollisuus. Lasten mukaan ottaminen koulupihan suunnitteluun on perusteltua, sillä usein aikuisten mielikuvat poikkeavat lasten mielikuvista ja tavasta liikkua. Lapset liikkuvat usein sellaisissa ympäristöissä, joihin he ovat itse suunnittelullaan päässeet vaikuttamaan ja joka tukee heidän sen hetkistä kehityskauttaan. Saadut tutkimustulokset eivät ole tapaustutkimuksen mukaisesti yleistettävissä. Tutkimustulokset antavat kuitenkin suuntaviivoja siitä, millainen kyseisen koulun koulupiha on ja miten sitä voidaan kehittää siten, että se mahdollistaa monipuolisen lapsen terveyttä ja hyvinvointia sekä kasvua ja kehitystä tukevan ympäristön. Tutkimuksen tarkoituksena on toimia tutkimuskohteena olevan koulun koulupihaa koskevien kehityskeskustelujen tukena. Asiasanat Koulupiha, lapsen kasvu ja kehitys, liikunta, liikuntasuositukset, välitunti

3 SISÄLTÖ 1 JOHDANTO KOULUPIHA Koulupihaa koskevat suositukset ja pihan suunnittelu Hyvän koulupihan kriteerit Liikuntaan virittävä koulupiha Koulupihan turvallisuus Koulupihan viihtyisyys KOULUPIHA JA VÄLITUNNIT LIIKUNNAN VIRITTÄJINÄ Välitunnit osana koulupäivää Terveyttä ja hyvinvointia välitunnilla tapahtuvan liikunnan avulla Liikuntasuositukset Välitunnilla tapahtuvan liikunnan terveydellinen merkitys Lapsen kehityksen tukeminen välitunnilla tapahtuvan liikunnan avulla Liikunnan merkitys lapsen fyysis-motoriseen kehitykseen Liikunnan merkitys kognitiiviseen ja sosioemotionaaliseen kehitykseen Lisää liikettä koulupäivään AIKAISEMPIA TUTKIMUKSIA KOULUPIHASTA TUTKIMUSONGELMAT TUTKIMUKSEN TOTEUTUS Tutkimuskohde Tapaustutkimus Aineiston keruu Haastattelu Havainnointi Aineiston analyysi...47

4 7 TULOKSET Koulupihan liikunnallisuus lapsen kokemana Koulupihan turvallisuus ja viihtyisyys Koulupihan kehittäminen lapsen näkökulmasta Koulun välituntikäytänteet POHDINTA Tutkimustulokset teorian valossa Luotettavuuden tarkastelua Jatkotutkimusaiheita...74 LÄHTEET...76 LIITTEET

5 1 JOHDANTO Koulupiha toimii välituntien viettopaikkana, jossa oppilailla tulee olla mahdollisuus virkistäytymiseen, rauhoittumiseen, liikkumiseen ja leikkimiseen yhdessä koulukavereiden kanssa (Koskinen, 2003, s. 44). Koulussa oleminen on hyvin istumapainotteista, joten lapsi tarvitsee vastapainoksi monipuolisia tarjoumia sisältävää koulupihaa, joka aktivoi lasta liikkumaan välitunnin aikana. Tällöin koulupiha saa lapsen kuin itsestään siirtymään oppitunneilta pihalle virkistäytymään ja purkamaan ylimääräistä energiaa. (Jääskeläinen, Kivimäki, ja Pekkala, 1985, s. 7.) Tarjoumien puute tai liian valmiiksi rakennettu koulupiha voi puolestaan johtaa siihen, että lapsi helposti passivoituu ja tottuu toimettomaan oleskeluun. Tällöin kasvaa mahdollisuus ilkivaltaan ja toisten kiusaamiseen. (Toimiva ja kiinnostava koulunpiha, 1988, s. 7.) Tässä tutkimuksessa tarkastellaan koulupihaa liikunnan mahdollistajana. Onko koulupiha liikuntaan virittävä ympäristö? Tarkoituksena on selvittää, onko koulupiha lasten, eli pääsääntöisesti suurimman käyttäjäryhmän, mielestä liikkumiseen motivoiva välitunnin viettopaikka. Vai olisiko syytä keskittyä koulupihan kehittämiseen sen käyttäjien tarpeiden ja toiveiden mukaiseksi? Viettäähän lapsi arvioiden mukaan perusopetuksen aikana välitunneilla noin 2000 tuntia, mikä on enemmän kuin yhdenkään yksittäisen oppiaineen parissa vietetty aika (Fogelholm & Norra, 2005, s. 10; Nupponen, 1997, s. 65). Joten ei ole yhdentekevää, millainen koulupiha on välitunnin viettopaikkana. Koska lapsi viettää kouluvuosiensa aikana huomattavan osan ajastaan välitunneilla, voisiko osan tästä ajasta valjastaa lapsen terveyden ja hyvinvoinnin lisäämiseksi hänelle itselleen ja lopulta jopa koko yhteiskunnalle. Liikkumisen määrän lisääminen on tärkeää, sillä tutkimuksien mukaan vain alle puolet kouluikäisistä pojista ja kolmasosa tytöistä liikkuu terveytensä ja kehityksensä kannalta riittävästi. Fyysisen aktiivisuuden väheneminen näkyy lapsen fyysisen kunnon heikentymisenä. Usein ei tulla edes ajatelleeksi, kuinka suuri vaikutus fyysisen kunnon heikkenemisellä on lapsen vireystilaan ja tämän kautta oppimistuloksiin. (Koululaisen ja kouluyhteisön hyvinvoinnin edistäminen liikunnan avulla, 2006, s.

6 2 7.) Lapsen passiivisuus ei myöskään lupaa hyvää hänen aikuisiän terveydelle ja jaksamiselle, koska liikunnallinen elämäntapa opitaan jo lapsena. Liikunnalla on terveyden ja hyvinvoinnin lisäksi tärkeä merkitys lapsen kokonaisvaltaisessa kasvussa ja kehityksessä. Liikunnan avulla lapsi kehittää motorisia perustaitoja, jotka muodostavat perustan lapsen arkipäivän toiminnoille sekä myöhemmin myös harrastusmahdollisuuksille ja niiden edellyttämien lajitaitojen kehittymiselle. Motoriset perustaidot luovat myös edellytyksiä kehittyneemmille ja erikoistuneimmille hienomotorisille taidoille. Näitä taitoja lapsi tarvitsee koulutaipaleellaan lukemisessa, kirjoittamisessa, piirtämisessä ja muussa oppimisessa. (Numminen, 1997, s.31; Numminen, 2005, s. 147.) Perusopetuksen tuntijaon mukaan lapselle tulee tarjota koululiikuntaa vähintään kaksi vuosiviikkotuntia, jonka aikana tulee saavuttaa koululiikunnalle asetetut tavoitteet (Perusopetuslaki, 2006, s. 2286). Perusopetuksen opetussuunnitelman perusteiden (2004) mukaan koululiikunnan tavoitteena on lapsen fyysisen, psyykkisen ja sosiaalisen toimintakyvyn ja hyvinvoinnin edistäminen sekä liikunnallisen elämäntavan oppiminen (Perusopetuksen opetussuunnitelman perusteet, 2004, s. 246). Tavoitteet ovat lapsen kasvun ja kehityksen kannalta erityisen tärkeitä, mutta voidaanko niitä saavuttaa koululiikunnalle asetettujen tuntimäärien puitteissa. Nykyisellä koululiikunnan tuntimäärällä ei ainakaan saada täyteen lapsen terveyden ja hyvinvoinnin kannalta suositeltavaa liikkumisen määrää, sillä suositusten mukaan lasten liikunnan tulisi olla usein toistuvaa, monipuolista ja lapsen kehitystasolle sopivaa. Jos lapsi ei edes kulje koulumatkojaan kävellen tai pyöräillen, ja hän viettää vapaa-aikansa passiivisten harrastusten parissa, ei lasten liikkumiselle asetetut suositukset voi toteutua. Tärkeää olisikin, että välitunnit toteutettaisiin siten, että liikunnalle asetettuihin tavoitteisiin ja suosituksiin päästäisiin yhdessä liikunnan opetuksen ja välitunnilla tapahtuvan liikunnan avulla. Nuori Suomi ry on osaltaan havahtunut lasten istuvaan elämäntapaan, jossa tietokoneet ja televisio ovat pysäyttäneet monen lapsen liikkeen. Nuori Suomi ry onkin lähtenyt liikuttamaan lapsia erilaisten hankkeiden avulla. Hankkeilla pyritään varmistamaan jokaiselle kouluikäiselle lapselle vähintään tunti liikkumista päivittäin. Norra, Ruokonen & Karvinen (2003) Nuori Suomi ry:stä ovat myös tutkineet koulupihojen kuntoa. Koulupihatutkimuksen tulokset osoittavat, että päivittäisten liikuntamahdollisuuksien näkökulmasta katsottuna suurin osa koulupihoista on välittömän kunnostamisen tarpeessa. Tutkittua tietoa koulupihasta liikunnan mahdollistajana on erittäin vähän. Pro gradu tutkielmien tasolla on löy-

7 3 dettävissä vain muutamia tutkimuksia, joiden tulokset ovat Nuori Suomi ry:n tekemän tutkimuksen kanssa yhdenmukaisia. Näihin tutkimuksiin luodaan syvällisempi katsaus teoria osuuden lopussa. Lisää tutkimustietoa tarvitaan kuitenkin niin päättäjille kuin opettajille, oppilaille ja heidän vanhemmilleen, jotta voidaan edetä käyttäjiä motivoivaan koulupihaan. Tämän tutkimuksen avulla pyritäänkin välittämään pohjatietoa koulupihan kehittämiseksi siten, että se mahdollistaa lapselle luontaisen liikkumisympäristön, joka tukee näin lapsen kokonaisvaltaista kehitystä, oppimista, elämänhallintataitojen kehittymistä sekä koulussa viihtymistä. Tämän tutkimuksen tarkoituksena on myös toimia tutkimuksen kohteena olevan koulun mahdollisien koulupihaa koskevien kehityskeskustelujen tukena. Tässä tutkimuksessa lähdetään liikkeelle esittelemällä koulupihaa liikuntaan virittävänä ympäristönä. Koulupihaa tarkastellaan sitä koskevien suositusten ja kriteerien pohjalta. Lisäksi luodaan katsaus Kytän (2003) määrittelemään lapsiystävälliseen ympäristöön, jossa lapselle tarjotaan liikkumisvapaus ympäristön tarjoamien mahdollisuuksien puitteissa. Jotta koulupiha vastaa lasten toiveita ja tarpeita, on syytä perehtyä koulupihan suunnitteluun yhdessä lasten kanssa. Koska lapsi viettää kouluvuosiensa aikana huomattavan osan ajastaan välitunneilla, luodaan tarkempi katsaus välitunnin mahdollisuuksiin liikunnan lisääjänä sekä lapsen terveyden, hyvinvoinnin, kasvun ja kehityksen edistäjänä. Tutkimuksen teoria pohjautuu suurimmaksi osaksi suomalaiseen lähdekirjallisuuteen, sillä aiheeseen liittyvää ulkomaalaista kirjallisuutta oli saatavilla hyvin vähän. Tämä voi osakseen johtua siitä, että välituntikäytänteet ovat hyvin kulttuurisidonnaisia ja poikkeavat näin ollen toisistaan. Toisaalta tutkimus käsittelee suomalaista koulupihaa ja siellä toteutettavia välituntikäytäntöjä, joten suomalaisen kirjallisuuden käyttö on näin ollen perusteltua.

8 4 2 KOULUPIHA Koulupiha on lapselle merkittävä kasvu- ja toimintaympäristö, jossa lapsella tulee olla oppituntien välissä mahdollisuus liikuntaan ja virkistäytymiseen. Liikunta on tahtoon perustuvaa ja tavoitteisiin tähtäävää, hermoston ohjaamaa lihasten toimintaa, joka saa aikaan liikesuorituksia ja energiankulutuksen kasvua (Vuori, 1994, s. 18). Liikunnan käsite on vuosien aikana laajentunut tutkimustulosten myötä. Liikuntaa ei mielletä vain kilpa-, kunto- tai virkistysliikunnaksi. Nykyään myös kevyt liikunta (syke / min.) useina lyhytkestoisina jaksoina (10 20 min.) on terveyttä ja hyvinvointia edistävää toimintaa. Liikunta voidaan näin ollen nähdä erilaisina peleinä ja leikkeinä, ohjattuna liikuntaharrastuksina ja koululiikuntana sekä välitunnilla tapahtuvana liikuntana. Näiden lisäksi liikuntana pidetään myös kaikenlaista hyötyliikuntaa, jossa käytetään lihastyötä. (Virta, 2000, s. 3.) Tässä tutkimuksessa tarkastellaan nimenomaan välitunnilla tapahtuvaa lapsen terveyttä sekä kasvua ja kehitystä edistävää liikuntaa, johon sisällytetään esimerkiksi erilaiset juoksu- ja kiinniottoleikit, keinuminen, kiipeily ja tasapainoilu. Koulupihalla tulee olla riittävästi tarjoumia, jotka tukevat lapsen kehityskautta vastaavaa liikuntaa. Liikuntaan virittävällä, viihtyisällä ja turvallisella koulupihalla tuetaan lapsen kokonaisvaltaista kasvua ja kehitystä sekä vastataan lapsen toimintavalmiuksiin. Koulupihan ei kuitenkaan tarvitse olla liian valmiiksi rakennettu, vaan lapselle on annettava mahdollisuus omaan luovaan liikkumiseen ja itsensä toteuttamiseen. (Grönholm, 2004, s ; Oinonen & Ojala, 2001, s. 10 ja 19.) Tällainen koulupiha houkuttelee liikkumaan siellä myös vapaa-ajalla. Näin ollen koulupihaa voidaan hyödyntää välituntipaikan lisäksi lähiliikuntapaikkana (Norra, Ruokonen, ja Karvinen, 2003, s. 12). Lähiliikuntapaikan tavoitteena on tyydyttää lasten perusliikunnan tarpeet ja samalla tukea lasten ja heidän vanhempiensa vapaa-ajalla tapahtuvaa liikkumista ja yhdessäoloa (Karvinen & Norra, 2001, s. 5). Viime vuosina on alettu yhä enemmän kiinnittämään huomiota koulupihan varustukseen ja yleisilmeeseen, sillä tutkimusten mukaan kolmasosa koulupihoista kaipaa välitöntä kunnostusta. Välittömässä kunnostustarpeessa olevien koulupihojen lisäksi voidaan arvioida

9 5 olevan useita satoja koulupihoja, joiden edelleen kehittämiselle on selviä tarpeita. Liikuntamahdollisuuksiltaan heikkoja pihoja on havaittu olevan yleisemmin oppilasmääriltään suurissa kouluissa sekä maantieteellisesti tarkasteltuna Lapin ja Oulun lääneissä. Läänikohtaisten erojen taustalla voi kuitenkin olla kuntataloudellisia tekijöitä. (Norra, Ruokonen, ja Karvinen, 2003, s. 32.) 2.1 Koulupihaa koskevat suositukset ja pihan suunnittelu Koulurakentamista ja uudistamista säädetään lainsäädännön avulla. Koulupihojen rakentamista ja mitoitusta ei kuitenkaan ole enää 1990-luvun jälkeen ohjattu valtiohallinnollisin toimenpitein. Muutoksen myötä vastuu koulurakentamisesta siirtyi kuntien itsenäiseen päätäntävaltaan. Tällöin kunnat ja koulujen ylläpitäjät saivat mahdollisuuden vapaammin päättää, millaisia tiloja koulun tarpeiden ja painotusten perusteella rakennetaan. Viimeinen koulurakentamista koskeva valtiohallinnollinen ohjeistus, Peruskoulun tontin suunnitteluohje, julkaistiin vuonna Vaikka suunnitteluohje menetti asemansa 1990-luvun alussa kouluhallinnon uudistuksessa, on sillä edelleen merkitystä koulupihojen suunnittelua ja mitoitusta koskevana suosituksena. Suositukset koskevat koulutontin ja välituntipihan kokoa. Koulutontin koon tulee olla vähintään 1,5 ha, jota lisätään 20 m² oppilasta kohden. Lisäksi oppilaalla tulee olla välituntipihalla tilaa vähintään 5 m², kuitenkin siten, että pinta-ala on vähintään 500 m². (Norra, Ruokonen, ja Karvinen, 2003, s. 15; Tapaninen, 2003, s. 10.) Näitä edellä mainittuja suosituksia odotetaan löytyvän hyvästä koulupihasta. Koulupihalle tarvitaan liikunnan mahdollistamiseksi paljon erilaisia telineitä ja välineitä. Koulupihakalusteiden osalta on myös löydettävissä suosituksia. Suositusten mukaan koulupihalle tulee hankkia välineistöä koulun omien tarpeidensa mukaan, ja ne tulee sijoittaa sopivan väljästi välituntipihan reuna-alueille, ei sisäänkäyntien eikä opetustilojen välittömään läheisyyteen. Pihalle voidaan hankkia kiipeilytelineitä, keinuja, palloseiniä, puomeja ja liukumäkiä. Telineitä ja välineitä hankittaessa on huomioitava niiden turvallisuus. Suositeltavaa on, että ne ovat puurakenteisia ja rakenteeltaan yksinkertaisia. Myös niiden mitoitukseen ja määrään tulee kiinnittää huomiota siten, että oppilasmäärä ja oppilaiden ikä suhteutetaan niihin. (Norra, Ruokonen, ja Karvinen, 2003, s. 16.)

10 6 Koulupihaa koskevat suositukset antavat yleisesti ottaen suotuisat lähtökohdat lasten kehitystä tukevien ympäristöjen suunnittelemiseen. Jotta koulupihan todellisten käyttäjien tarpeet voidaan huomioida, tulee koulupihan suunnittelu tapahtua yhteistyössä kouluyhteisön, lasten ja heidän huoltajiensa sekä alan asiantuntijoiden kanssa. (Grönholm, 2004, s. 334; Horelli, 1992, s. 70.) Myös perusopetuksen opetussuunnitelman perusteissa (2004) todetaan, että lapsille voidaan antaa mahdollisuus osallistua oppimisympäristönsä suunnitteluun, rakentamiseen ja kehittämiseen (Perusopetuksen opetussuunnitelman perusteet, 2004, s. 16). Suunnittelua ei pitäisi näin ollen jättää vain ammattilaisen taiteelliseksi kädenjäljeksi, vaan siinä tulisi ottaa huomioon lasten tarpeet ja niiden kautta luoda eri-ikäisille lapsille heidän kehitystään tukevia kasvu- ja liikuntaympäristöjä (Grönholm, 2004, s. 334; Horelli, 1992, s. 70). Lasten mukaan ottaminen koulupihan suunnitteluun on perusteltua myös siksi, että usein aikuisten mielikuvat siitä, millaista liikuntaa lapset pitävät mielekkäänä, eroaa lasten tavasta liikkua ja leikkiä. Lapset eivät välttämättä vietä aikaansa aikuisten suunnittelemilla liikuntapaikoilla vaan kehittelevät itse kulloiseenkin toimintaan sopivia liikkumisja leikkipaikkoja. (Sjökvist, 2004, s. 8.) Lasten kanssa yhteistyössä suunniteltu koulupiha on osallistuvaa suunnittelua, jossa kehittyvät lapsen ongelmanratkaisutaidot ja kriittinen ajattelu. Kun koulupihan käyttäjät ovat itse mukana suunnitteluvaiheessa, syntyy heissä myönteinen tunne omasta toimijuudestaan ja vaikutusmahdollisuuksistaan. Tasavertainen tunne osallistumisesta koulupihan suunnittelussa johtaa usein positiivisen ympäristösuhteen syntymiseen. Itse suunniteltua pihaa vaalitaan ja ylläpidetään huolella. Mitä enemmän lapset saavat osallistua koulupihan suunnitteluun ja toteutukseen, sitä todennäköisemmin vähentyy pihaan kohdistuva ilkivalta, kuten telineiden ja välineiden töhriminen ja rikkominen. (Kukkonen & Horelli, 2002, s ) 2.2 Hyvän koulupihan kriteerit Koulupihojen tarkoitus oli alun perin tarjota niin oppilaille kuin koulun henkilökunnalle ympäristö, jossa oli mahdollisuus rentoutumiseen ja virkistäytymiseen uusia koitoksia varten. Nykyään kuitenkin useiden koulujen pihat ovat aavikkoja asfalttiviidakkoja, joita ympäröi tiili- tai verkkoaita. Pahimmassa tapauksessa koulupihoja käytetään autojen pysä-

11 7 köintipaikkoina. Välinpitämättömyys koulupihojen käyttäjäkuntaa kohtaan nykyisessä toteutuksessa on selvä. (Gustafson, Stenberg, ja Rinkinen, 1994, s. 32.) Koulujen herääminen pihojensa kehittämiseen on syytä tapahtua pian, sillä koulupiha on lapselle ympäristö, jossa hän viettää paljon aikaansa. Koska lapsi viettää päivittäin aikaansa koulupihalla, muodostuu koulupihasta näin ollen merkittävä paikka lapsen liikuntataitojen harjoittelemiselle. Päivittäinen koulupihalla tapahtuva liikunta mahdollistaa lapsen tulevaisuuden kannalta tärkeiden taitojen harjoittelemisen sekä takaa kaikille lapsille vahvan pohjan liikunnalliselle elämäntavalle. Tämä edellyttää sitä, että koulupiha tarjoaa lapselle monipuolisia mahdollisuuksia taitojensa harjoittelemiseen. Monipuolisten mahdollisuuksien tarjoamista voidaankin pitää hyvän koulupihan kriteerinä. (Tammelin, 2004, s. 25.) Kytän (2003) mukaan hyvä ympäristö on lapselle tarjoutuvan liikkumisvapauden ja ympäristön suomien mahdollisuuksien summa. Hyvässä ympäristössä lapsi voi liikkua omaehtoisesti ja tutkia ympäristöään, seikkailla siellä, ja tällä tavalla muokata omaa ympäristösuhdettaan. Tällaisesta ympäristöstä avautuu mahdollisuuksia, jotka innostavat lasta liikkumaan ja leikkimään. Lapsen kannalta ihanteellisessa ympäristössä liikkumis- ja toimintamahdollisuudet muodostavat positiivisen kehän. Mitä enemmän hän liikkuu, sitä useampia itseään kiinnostavia asioita hän löytää. Mitä enemmän hän löytää niitä, sitä motivoituneempi hän on liikkumaan ympäristössään. (Kyttä, 2003, s. 13 ja ) Lapsen omaehtoisen liikkumisen mahdollistava ympäristö voidaan määritellä tarjouman (affordance) kautta. Tarjoumalla tarkoitetaan Gibsonin (1986) mukaan ympäristön antamaa toimintamahdollisuutta. Ympäristö tarjoutuu lapselle fyysisten ominaisuuksien, kuten erilaisten pintojen avulla, jotka mahdollistavat esimerkiksi juoksemisen, kiipeämisen tai liukumisen. (Gibson, 1986, s. 127.) Lasten liikunnan mahdollistava ympäristö sisältää lukemattoman määrän potentiaalisia tarjoumia, joista jokainen itse päättää, mitä he kulloinkin havaitsevat ja hyödyntävät. Lapsen näkökulmasta katsottuna tarjoumien havaitsemiseen vaikuttavat yksilölliset ominaisuudet, kuten fyysiset taidot, sekä tilanne. Lapsi huomaa juuri sellaiset tarjoumat, jotka sopivat hänen fyysisiin mittasuhteisiinsa ja kykyihinsä tai jotka sopivasti haastavat häntä kehittämään valmiuksiaan. Erilaisissa tilanteissa ympäristön tarjoumat näyttäytyvät erilaisina: sen hetkiset tavoitteet vaikuttavat siihen, mitkä mahdollisuudet tarjoumien äärettömästä kentästä kulloinkin havaitaan. Myös sosiaaliset ja kulttuuriset tekijät määrittelevät sen, mitä havaituista tarjoumista hyödynnetään. Tar-

12 8 jouman havaitseminen vaatii yksilön ja ympäristön välistä vuorovaikutussuhdetta. (Kyttä & Horelli, 2002, s. 15; Kyttä, 2003, s ) Kyttä (2003) kuvaa lapsiystävällisen ympäristön arviointimallia (kuvio 1.) lapsen vapaan liikkumisen ja ympäristön tuottamien tarjoumien kautta. Näillä kahdella tekijällä on erityisen suuri vaikutus ympäristön lapsiystävällisyyteen ja laadukkuuteen. Malli rakentuu neljästä ympäristötyypistä: melukylä, aavikko, selli ja akvaario. (Kyttä, 2003, s ) Matala Tarjoumien määrä Korkea Vapaan liikkumisen aste Korkea Matala Aavikko Selli Melukylä Akvaario Kuvio 1. Lapsiystävällisen ympäristön arviointimalli (Kyttä, 2003, s. 93). Melukylässä on runsaasti liikkumisvapautta ja toimintamahdollisuuksia. Se muodostaa lapselle ihanteellisen elinympäristön, joka sisältää liikuntaan mahdollistavia tarjoumia. Tällaisessa ympäristössä lapsi voi lukemattomin eri tavoin rakentaa suhdettaan ympäristöön; hän voi tuntea ja muokata esineitä, kiivetä, haistella, kuunnella, juosta sekä ryömiä. Melukylä voi sijaita niin maaseudulla kuin urbaanissakin ympäristössä, vaikka maaseutu yleisesti osoittautuu kaikkein lapsiystävällisimmäksi ympäristöksi. Aavikolla puolestaan on liikkumisen vapautta, mutta jostain syystä tekemistä ei löydy. Ympäristö voi olla liian yksipuolinen, vaikkapa koulun asfalttipiha. Selli on melukylän vastakohta, jossa liikkumisvapautta ja tarjoumia on vain rajoitetusti. Tällainen ympäristö vähentää lasten liikkumismotivaatiota. Akvaariossa lapsi on tietoinen ympäristön mahdollisuuksista, mutta hänellä ei ole vapautta liikkua. Lapsi on ikään kuin lasiseinän takana, hän näkee ympäristön ja tie-

13 9 tää, että sieltä löytyy kaikenlaisia liikkumiseen motivoivia tarjoumia, mutta hän ei pääse niihin käsiksi. (Kyttä, 2003, s ) Liikuntaan virittävä koulupiha Lapselle tulee tarjota hänen omaa ikä- ja kehitystasoansa vastaavaa liikuntaa ja muuta toimintaa. Lasten liikunnallisuutta voidaan aktivoida lisäämällä koulupihalle monipuolisia tarjoumia. Kun koulupihalla on riittävästi tarjoumia, voi välitunnilla tapahtuva liikunta olla lapsen fyysisen kehityksen kannalta merkityksellisempi kuin koululiikunta. (Helenius, 1993, s. 6; Toimiva ja kiinnostava koulunpiha, 1988, s ) Koulupihat tulee suunnitella sellaisiksi, että ne houkuttelevat lapsia liikkumaan. Tällöin monipuolista liikuntaa kertyy lapsille päivittäin kuin itsestään. Koulupihan suunnittelussa tulee myös huomioida lapsen liikunnalliset tarpeet, turvallisuus sekä ennen kaikkea lupa liikkua ja leikkiä. (Manneri, 2001, s. 14.) Lapsen perustaitojen kehittymisen kannalta on tärkeää, että toistoja kertyy tuhansittain eri tavoilla ja erilaisissa ympäristöissä vuodenajasta riippumatta. Koulupihan rakentaminen vain yhtä tarkoitusta varten alentaa nopeasti lapsen mielenkiintoa ja samalla tyrehdyttää monipuolista liikkumista. Hyvällä koulupihalla liikkuminen on luontevaa, ja lapset voivat spontaanisti muuttaa liikkumismuotoja. Kun mielenkiinto liikuntaleikkiä tai -peliä kohtaan loppuu, pitäisi pihalta löytyä luontevia mahdollisuuksia uusiin peleihin ja leikkeihin. Hyvä koulupiha luo mahdollisuudet toimintaan yksin, kaverin kanssa tai isossa porukassa monipuolisia perusliikkeitä kokeillen. Koulupiha muuntuu tarvittaessa myös lapsen tarpeiden mukaan ja tarjoaa hänelle mahdollisuuden itse muokata sitä tilanteiden mukaisesti. Lapsen mielikuvitusta ruokkii myös se, ettei koulupihaa ole rakennettu valmiiksi, vaan sinne on jätetty tilaa lapsen omalle mielikuvitukselle ja luovuudelle. (Lasten liikuntapaikkojen suunnittelu, 2002, s. 33 ja 40; Ylimäinen & Pahtaja, 2003, s. 38.) Koulupihalla tulee olla riittävästi vapaata tilaa liikkumiseen, kuten juoksemiseen, hippaleikkeihin ja erilaisiin pallopeleihin. Pallopelejä varten koulupihalla tulee olla erilaisia palloiluseiniä, koripallotelineitä ja peliareenoita. Vapaata aluetta lapset tarvitsevat myös hypinnarulla ja ruuduilla hyppelyihin. Näitä liikunnallisia leikkejä varten voidaan piirtää asfalttiin erilaisia viivastoja, ruudukkoja ja pienoiskenttiä. Vapaan alueen lisäksi on tärkeää,

14 10 että koulupihalta löytyy erilaisia kiipeilyyn ja riipuntaan mahdollistavia telineitä ja välineitä. Kiipeilytelineet antavat mahdollisuuksia erilaisiin fyysisiin harjoituksiin, kuten kehonhallinnan harjoitteluun, liike- ja tasapainoaistien kehittymiseen, liikkeen ajoitukseen ja oman kehon hahmottamiseen. Kiipeilytelineet ja -verkot antavat mahdollisuuden myös kokeilla käsivoimia ja omia rajoja. Lapsia miellyttävät kiipeilytelineiden lisäksi tasapainopuomit, tunnelit, penkit ja keinut. Puomit toimivat erinomaisena välineenä tasapainon harjoittamisessa. Keinut puolestaan kehittävät lapsen rytmikykyä ja liikkeen ajoitusta. (Ylimäinen & Pahtaja, 2003, s ) Myös luonnon omat materiaalit ovat olennainen osa koulupihaa, sillä ne muodostavat rikkaan tarjoumien kokonaisuuden. Tämän vuoksi koulupihalla tulee olla puita, jotka kestävät kiipeilyn sekä isoja kiviä, joille voi tarpeen tullen kiivetä ja hypätä alas. Valmiiksi tehtyihin telineisiin ja välineisiin on jo valmiiksi koodattu se, mitä niillä voi tehdä. Kun lapsi on liikkunut niiden avulla tarpeeksi monta kertaa, voi hänen mielenkiintonsa sammua. Luonnon elementeillä on puolestaan katsottu olevan kyky herättää lapsen uteliaisuutta ja lisätä motivaatiota uusiin toimintoihin aina uudelleen ja uudelleen. (Toimiva ja kiinnostava koulupiha, 1988, s ; Kyttä & Horelli, 2002, s. 16.) Olennaisesti lapsen liikunnallisen aktiviteetin määrään koulupihalla vaikuttavat vuodenajat, sääolosuhteet sekä pihan pysyvät maastolliset mahdollisuudet. Myös lapsen iän ja sukupuolen on katsottu olevan yhteydessä liikunnallisen aktiivisuuden määrään ja laatuun. Pojat liikkuvat usein tyttöjä enemmän koulupihalla. Poikien välitunnilla tapahtuva liikunta koostuu erilaisista pallopeleistä, kun taas tytöt mielellään hyppivät hypinnarua, ruutua ja juoksentelevat ympäriinsä. Aikaisemmat tutkimukset osoittavat tyttöjen istuskelevan, seisovan ja kuljeskelevan koulupihalla enemmän kuin pojat. Täten eri sukupuolten mielipide koulun pihaympäristön kunnosta ja sen mahdollisuuksista on oletettavasti suhteessa siihen, mitä se juuri heille itselleen tarjoaa. (Toimiva ja kiinnostava koulupiha, 1988, s ) Koulupihan turvallisuus Nykyisen perusopetuslain 29 :n mukaan oppilaalla on oikeus turvalliseen opiskeluympäristöön. Laki korostaa turvallista, oppilaan terveyttä ja hyvinvointia edistävän kasvuyhteisön merkitystä. Laki myös velvoittaa laatimaan suunnitelman oppilaiden suojaamiseksi

15 11 väkivallalta, kiusaamiselta ja häirinnältä sekä valvomaan, että suunnitelma toteutuu käytännössä. Opetuksen järjestäjän tulee hyväksyä järjestyssäännöt, joilla edistetään kouluyhteisön järjestystä, turvallisuutta ja viihtyisyyttä. Lisäksi järjestysmääräyksiä voidaan antaa liikkumisesta koulualueella ja koulurakennuksessa. (Launonen & Pulkkinen, 2004, s. 59; Perusopetuslaki, 2006, s ) Koulupihan turvallisuudella tarkoitetaan turvallisia liikenneratkaisuja, leikkivälineiden turvallisuusvaatimuksia sekä sitä, että lapsi itse kokee ympäristönsä turvalliseksi. Turvallisten liikenneratkaisujen luominen edellyttää lapsen toimintojen ja kykyjen huomioon ottamista, kuten lapsen kykyä hahmottaa vaaratilanteita sekä selviytymistä yksin liikenteestä. Turvallisuuden lisäämiseksi moottoriajoneuvolla ajo koulupihalla ja sen läheisyydessä tulee kieltää koulupäivän aikana. Lisäksi pysäköintialueiden sijoittaminen riittävän kauas koulupihasta luo turvallisuutta. (Allas, Horelli, Kalliokoski, ja Vepsä, 1992, s. 43; Toimiva ja kiinnostava koulunpiha, 1988, s ) Välituntitapaturmien ehkäisemiseksi leikkivälineiden ja telineiden suunnittelussa sekä sijoittelussa tulee kiinnittää erityistä huomiota turvallisuustekijöihin, kuten mittasuhteisiin, korkeuksiin, heilumissuuntiin ja telineiden etäisyyksiin toisistaan. Myös välineistön lujuudella ja kestävyydellä on merkitystä turvallisen koulupihan luomisessa. (Helenius, 1989, s. 5.) Suositeltavaa on, että keinujen alla on runsaasti hiekkaa ja alue keinujen ympärillä on aidattu. Samoin kiipeilytelineet tulee sijoittaa hiekka-alustalle. Näin voidaan välttää putoamisista aiheutuvat tapaturmat ja pelot. Myös pintamateriaaleilla voidaan lisätä turvallisuutta. Koulupihan pintamateriaaleista asfaltti aiheuttaa kaikkina vuodenaikoina kaatumisja liukastumistapaturmia välitunneilla, kun taas sorapihalla polvi- ja kyynärpäävammat ovat yleisiä kaatumisesta seuraavia tapaturmia. Myös nurmikolla on tietyt rajoituksensa, mutta se on erittäin turvallinen pelialusta. Lasten suosimien lumikinos- ja liukumäkileikkien tapaturmavaarat on eliminoitavissa ja ehkäistävissä asiallisella välituntivalvonnalla. (Toimiva ja kiinnostava koulupiha, 1988, s. 65.) Tämän vuoksi kouluaikana tapahtuvaa valvontaa ei tule unohtaa lasten turvallisuuden ylläpitämiseksi. Valvonnan tarkoituksena on luoda vapauttava ja turvallinen ilmapiiri, jossa jokainen lapsi voi liikkua ja toimia vapaasti. (Reitti, 2003, s. 33.) Välituntivalvonnalla luodaan turvallisuuden ja viihtyvyyden tunnetta sekä valvotaan koululle laadittujen järjestyssääntöjen toteutumista. Vielä vuoden 1988 koululaissa on tarkoin

16 12 määritelty opettajien valvontavastuu koulun välituntitoiminnassa, mutta nykyisessä perusopetuslaissa opettajien valvontavastuuta ei enää määritellä. Yleisenä periaatteena pidetään kuitenkin sitä, että opettajalla on yleinen valvontavelvollisuus suhteessa oppilaisiin. Opettajien valvontavelvollisuus ulottuu sekä opetustilanteisiin että opetustilanteiden ulkopuolelle. Koska oppilaat ovat koulupäivänsä aikana koulun vastuulla, tulee valvonnan näin ollen koskea myös välitunteja. Välituntivalvonnan tulee suorittaa henkilö, jolla on pätevyys tehtävään. Myös määrällisesti valvontaa tulee järjestää riittävästi, jotta mahdolliset vahingot saadaan minimoitua. Jos välituntivalvonta ei ole asianmukaisesti järjestetty, jää vastuu valvontajärjestelyistä koulun rehtorille. Rehtorin tehtävänä on huolehtia siitä, että valvonta on asianmukaista ja riittävää. (Turvallista koulupäivää, 2003, s ) Turvallisuutta ei kuitenkaan voida aina määritellä yksiselitteisesti. Koulupihan tulee olla turvallinen, mutta samalla tarjota lapselle hänen kehitystään tukevia haasteita niin, että hänestä kasvaisi monitaitoinen ja terve aikuinen. Liian turvallisesta koulupihasta voi helposti tulla lapsen näkökulmasta katsottuna tylsä ja haasteeton, sillä sieltä puuttuvat monipuoliset tarjoumat. Haasteisiin sisältyy aina positiivisesti määritelty riski. Riskitön koulupiha voitaisiin rakentaa, mutta se ei olisi lapselle paras mahdollinen paikka, sillä riskitön ympäristö ei milloinkaan olisi riittävän vaihteleva, monimuotoinen, joustava, muokattava tai muunneltava. Koulupiha ilman riskejä on aikuisten kannalta helpoin ratkaisu, mutta lapsen kehittymisen näkökulmasta huomattavasti tärkeämpää on se, että aikuinen on läsnä silloin, kun riskit ylittävät lapsen kyvyt ja siitä seuraa vaaratilanne. Koulupihan haasteellisuus, rajojen etsiminen ja turvallisuusnäkökohdat saattavat usein olla ristiriidassa toistensa kanssa. Tämän vuoksi koulupihan tavallisimmat vaaratekijät on hyvä tunnistaa ja pyrkiä mahdollisuuksien mukaan välttämään turhia riskejä. (Kaaja, 2002, s. 36.) Koulupihan viihtyisyys Koulupiha antaa näkyvimmän ensivaikutelman koulusta. Koulupihaa voidaan pitää koulun käyntikorttina. Kaupunki- ja maaseutualueella sijaitsevat kouluympäristöt koulupihoineen voivat olla hyvinkin erilaisia, mutta ne voivat silti edustaa alueensa esimerkillisiä ympäristöjä. Tarjolla ei siis ole yhtä oikeaa koulupihamallia. Maaseudulle mielletään kuuluvaksi luonnollisuus, kun taas kaupunkiin istutuksilla muodostettu puistomaisuus. (Helenius, 1993, s. 6.) Sijaitseepa kouluympäristö sitten kaupunki- tai maaseutualueella, tärkeintä on,

17 13 että lapsi voi luoda henkilökohtaisen tunnesuhteensa elinympäristöönsä, siis myös koulun pihaan. Myönteinen paikkatunne tukee lapsen identiteetin syntymistä. Hyvän koulupihan kriteerinä voidaan pitää sitä, että pihalla on oma paikanhenkensä. Paikanhenkeä voidaan luoda esimerkiksi taideteoksilla, veistoksilla, tilanjakajilla tai kasveilla. Koulupihaa elävöittävät teokset voivat olla myös lasten itsetekemiä. (Grönholm, 2004, s. 331.) Suuren ja avaran koulupihan lapsi voi kokea pelottavaksi ja epäviihtyisäksi. Pihan epäviihtyisyyttä voidaan parantaa jakamalla se erilaisiin toimintaympäristöihin, esimerkiksi kiipeily- ja juoksuleikkejä sekä yhdessäoloa varten. Tällöin koulupihasta tulee lapsen mittasuhteiden mukainen. Koulupihan jakaminen pensas- ja puuaidoilla useampaan toimintaympäristöön ei kuitenkaan rajoita opettajien suorittamaa välituntivalvontaa. (Grönholm, 2004, s. 331.) Päinvastoin tällä voi olla myönteinen vaikutus suurten koulujen sisäiseen oppilasliikenteeseen; välitunneilla sattuvat tapaturmat vähenevät (Toimiva ja kiinnostava koulupiha, 1988, s ). Grönholmin (2004) mukaan koulupihan viihtyisyyttä voidaan parantaa erilaisilla pintamateriaaleilla. Esimerkiksi kivi- ja puulaatoitukset, nurmikentät, hiekka- ja sorapinnan vaihtelut tuovat väriä ja eloa välituntitoimintaan. (Grönholm, 2004, s. 331.) Kasvillisuutta suunniteltaessa tulee huomioida koulupihan toiminnallinen käyttötarkoitus. Suunnitelmallisilla kasvien valinnoilla ja sijoitteluilla voidaan vaikuttaa koulupihan pienilmastoon, kuten tuulen voimakkuuteen, melun vaimentamiseen ja ilman puhtauteen. Kasvillisuuden avulla luodaan myös erilaisia aistielämyksiä ja ympäristöhavaintoja. Istutuksia voidaan sijoittaa siten, että ne luovat rauhallisia ja suojaisia paikkoja sekä peittävät koulupihan häiritsevät tekijät, kuten jäteastiat sekä varasto- ja parkkipaikka-alueet. Koulupihan suunnittelussa tärkeää on huomioida, että maisema ja paikallinen kulttuuri kohtaavat toisensa. Viihtyisä koulupiha on esteettinen, ja sitä on ilo katsella. (Helenius, 1993, s. 6; Toimiva ja kiinnostava koulunpiha, 1988, s ja 62.)

18 14 3 KOULUPIHA JA VÄLITUNNIT LIIKUNNAN VIRITTÄJINÄ Valtioneuvoston asettaman perusopetuksen tuntijaon mukaan liikuntaa tulee tarjota perusopetuksen aikana kaksi vuosiviikkotuntia (Perusopetuslaki, 2006, s. 2286). Valtakunnallisten perusopetuksen opetussuunnitelman perusteiden (2004) mukaan kahdella viikoittaisella 45 minuutin mittaisella liikunnan tunnilla tulee tukea lapsen tasapainoista kasvua ja kehitystä sekä vaalia hänen fyysistä terveyttään ja hyvinvointiaan (Perusopetuksen opetussuunnitelman perusteet, 2004, s. 246). On kuitenkin todettava, ettei koululiikunnalle asetetun tuntimäärän puitteissa kyetä yksinään pääsemään tavoitteisiin ja täyttämään lasten päivittäisen liikunnan tarvetta. Kasvuikäisen lapsen tulee olla fyysisesti aktiivinen joka päivä vähintään tunnin ajan. Tämä ei kuitenkaan ole Telaman (1999) mukaan mahdollista toteuttaa nykyisessä koulussa pelkkien liikuntatuntien avulla, vaan tarvitaan muuta liikuntatoimintaa. Tämä tarkoittaisi sitä, että koululiikunta tulisi muuttumaan koulun liikunnaksi. Termi pitäisi sisällään oppitunnit ja muun koulussa tapahtuvan liikuntatoiminnan. (Telama, 1999, s. 46.) Tämä näkemys vahvistaisi ajatusta siitä, että yhdessä koululiikunnan ja välitunnilla tapahtuvan liikunnan avulla saavutettaisiin koululiikunnalle asetetut tavoitteet ja lisättäisiin lasten päivittäisen liikunnan määrää. Myös Helenius (1993) painottaa välitunnilla tapahtuvan liikunnan tärkeyttä. Välitunnilla tapahtuvalla liikunnalla on katsottu olevan tärkeä asema lapsen fyysisen kehityksen tukijana edellyttäen kuitenkin, että koulupihalta löytyy tarvittavat houkuttimet liikkumiseen. (Helenius, 1993, s. 6.) Lasten liikunnan määrä on noussut keskeiseksi huolenaiheeksi kansallisessa liikunta- ja terveyspolitiikassa, sillä tutkimustulokset osoittavat lasten liikunnan vähentyneen. Teknistyneen yhteiskunnan elinolosuhteet ovat kaventaneet lapsen liikkumatilaa. Tämän seurauksena lapset oppivat istuvan elämäntavan. Televisio, tietokoneet ja videopelit jähmettävät lapset kuvaruudun ääreen ja pysäyttävät näin ollen lapsen liikkeen. Kuitenkaan media ja tietokoneet eivät ole ainoita lasten liikkeen pysäyttäjiä. Koulun päiväjärjestys pitää lapset istumassa pulpeteissaan paikallaan pääosan koulupäivästä. Välitunnin merkitys lapsen päivittäisen liikunnan tarpeen tyydyttäjänä korostuu näin ollen entisestään. Onhan koulu lapsen elämässä keskeinen elinympäristö, jossa hän viettää suuren osan kasvuvuosien ajasta.

19 15 (Norra, Ruokonen, ja Karvinen, 2003, s. 9 10; Lasten liikuntapaikkojen suunnittelu, 2002, s. 9.) 3.1 Välitunnit osana koulupäivää Välitunnit mielletään lasten tauoiksi, jolloin myös opettajalla on mahdollisuus valmistautua opettajanhuoneessa seuraavaan oppituntiin. Välitunnit eivät ole lasten näkökulmasta katsottuna vain puutuneiden lihasten venyttelyä. On tärkeää, että lapset saavat välitunnin aikana liikkua reippaasti, virkistäytyä viihtyisällä koulupihalla sekä osallistua aktiviteetteihin yhdessä muiden lasten kanssa. (Jääskeläinen, 1976, s. 83.) Välitunnin voidaan katsoa olevan lapsen omaehtoinen tauko opetuksesta, jonka avulla lapsi valmistautuu jaksamaan seuraavan oppitunnin haasteet. Koska välitunnilla on tärkeä merkitys lapsen koulupäivässä, on välitunti huomioitu myös lainsäädännössä. Vaikka välitunnin pituutta ei enää nykyisessä lainsäädännössä säädellä, on selvää, että koulupäivään tulee kuulua riittävä määrä taukoja. (Lahtinen, Lankinen, ja Sulonen, 2006, s. 201.) Vuoden 1988 koululaissa on määritelty tarkasti oppitunnin ja välitunnin pituus. Oppitunnin tuli kestää 60 minuuttia, mistä vähintään 45 minuuttia käytettiin työjärjestyksen mukaiseen opetukseen ja vähintään 10 minuuttia välituntiin. (Toivonen, 1988, s. 68.) Voimassa olevassa lainsäädännössä määritetään oppitunnin pituudeksi vähintään 45 minuuttia. Opetukseen käytettävä aika voidaan jakaa tarkoituksenmukaisiin opetusjaksoihin tai -tuokioihin opettajan haluamalla tavalla. Opetusta tulee kuitenkin antaa säädetty vähimmäismäärä. (Lahtinen, Lankinen, ja Sulonen, 2006, s. 201; Perusopetusasetus, 2006, s ) Perusopetuksessa vuosiluokkien 1 6 kouluopetuksen minimituntimäärä on luokkatasosta riippuen viikkotuntia. Näin ollen yhden koulupäivän pituudeksi tulee 4 6 tuntia. Yleensä opetustuntiin liittyy 15 minuutin mittainen välitunti. Lisäksi koulupäivään kuuluu 30 minuutin mittainen ruokavälitunti. Tästä voidaan päätellä lapsen viettävän minuuttia päivittäin välitunneilla. Yhteensä koko perusopetuksen aikana lasten arvioidaan viettävän välitunneilla aikaansa noin 2000 tuntia. Tämä yhteenlaskettu tuntimäärä on suurempi kuin minkään yksittäisen oppiaineen parissa vietetty aika. (Fogelholm & Norra, 2005, s. 10; Nupponen, 1997, s. 65.) Lapselle välitunti on sosiaalista aikaa, jolloin mahdollistuu liikkuminen pelaten ja leikkien, uusien ystävyyssuhteiden luominen sekä fyysisten

20 16 taitojen kehittäminen (Cheskey, 2001, s. 5). Koska välitunneilla on näin merkittävä rooli lapsen koulupäivässä, sen merkitystä ei tule vähätellä lapsen kasvussa ja kehityksessä. Perusopetuksen tuntijaossa on nykyään nähtävissä jonkin verran poikkeavuutta perinteiseen tuntijakoon, jossa 45 minuutin mittaista oppituntia seuraa 15 minuutin mittainen välitunti. Koulua koskevat uudet säädökset ovat pohjana tällaisen toimintakulttuurin kehittämiselle. Ne antavat tarvittavan perustan hyvän kasvuyhteisön kehittämiselle, mutta kuntien ja koulujen tehtävänä on uudistaa omaa toimintakulttuuriaan uudistettujen säädösten osoittamaan suuntaan. (Launonen & Pulkkinen, 2004, s ) Tällaisesta koulua koskevasta kehittämisestä esimerkkinä voidaan pitää Sitran rahoittamaa Mukava-hanketta. Hankkeen tavoitteena on ollut eheyttää koulupäivää rytmittämällä sitä siten, että tiedollinen oppiminen, lepo ja mieluisat harrastuskokemukset vuorottelevat keskenään. Tällöin oppimisen rasitus jakautuu tasaisemmin ja päivän rytmi säännöllistyy. Tämä on eduksi lapsen kokonaisvaltaiselle kehitykselle. (Pirttimaa & Pulkkinen, 2004, s. 79.) Eheytetyn koulupäivän pohjan luovat oppitunnit, jotka rytmitetään oppilaiden näkökulmasta kokonaisuuksiksi. Tällöin kahden tunnin ajan kestävien intensiivisten oppimisjaksojen välillä on mahdollisuus rentoutumiseen. Toisin sanoen intensiivistä työskentelyä kevennetään pidentämällä ruokailutaukoa siten, että kootaan 15 minuutin välitunteja yhteen niin sanotuksi siestaksi. On kuitenkin muistettava, että usean tunnin yhtäjaksoinen oleskelu sisätiloissa ei ole lapsen terveyden kannalta suositeltavaa, vaan tällöin on syytä pitää lyhyempi lounastunti ja käydä oppimisjaksojen aikana minuutin mittaisella välitunnilla. Eheytetyn koulupäivän myötä koulupäivä voi jatkua iltapäivällä pidempään, mutta vastapainona päivän pitenemiselle on oppilaan kannalta parempi päivärytmi ja harrastusmahdollisuudet. (m.t., ) Eheytetty koulupäivä luo haasteita muun muassa valvonnan osalta. Opettajalla ei ole mahdollisuutta valvoa oppilaita erilaisissa toiminnoissa yhtä aikaa, vaan koululle tulee hankkia lisää työvoimaa järjestyksen ja turvallisuuden säilymiseksi. Pirttimaa & Pulkkinen (2004) mainitsevat koulunkäyntiavustajan ja kouluohjaajan palkkaamisen kokopäivätyöhön. Myös aamu- ja iltapäivätoiminta on mahdollista järjestää useiden eri tahojen, kuten liikunta-, nuoriso-, kulttuuri- ja vapaa-aikatoimen kanssa. (m.t., )

Vähintään 2 tuntia liikuntaa. joka päivä

Vähintään 2 tuntia liikuntaa. joka päivä Vähintään 2 tuntia liikuntaa joka päivä Kouluikäisten liikuntasuositukset käytäntöön Totta! Liikunta tukee lapsen kasvua, kehitystä ja hyvinvointia Kouluikäisten liikuntasuositusten mukaan kaikkien 7 18-vuotiaiden

Lisätiedot

Liikunta lasten ja nuorten terveyden edistäjänä

Liikunta lasten ja nuorten terveyden edistäjänä Liikunta lasten ja nuorten terveyden edistäjänä V Valtakunnallinen kansanterveyspäivä 15.1.2009 Helsinki Tuija Tammelin Erikoistutkija, FT, LitM Työterveyslaitos, Oulu Lasten ja nuorten fyysinen aktiivisuus,

Lisätiedot

Läheltä liikkeelle arjen olosuhteet Virkistys, vapa-aika ja kaupunkikulttuuri 25.2.2013 Reijo Ruokonen

Läheltä liikkeelle arjen olosuhteet Virkistys, vapa-aika ja kaupunkikulttuuri 25.2.2013 Reijo Ruokonen Läheltä liikkeelle arjen olosuhteet Virkistys, vapa-aika ja kaupunkikulttuuri 25.2.2013 Reijo Ruokonen 1. Pieni muistutus liikunnan merkityksestä ja nykytilanteesta 2. Arkiympäristö ratkaisee 1. Lapsille

Lisätiedot

Liikuntajärjestöjen rooli terveyden edistämisessä ja lihavuuden ehkäisyssä

Liikuntajärjestöjen rooli terveyden edistämisessä ja lihavuuden ehkäisyssä Liikuntajärjestöjen rooli terveyden edistämisessä ja lihavuuden ehkäisyssä Lihavuus laskuun seminaari 26.10.2012 Jukka Karvinen, Nuori Suomi ry www.nuorisuomi.fi Miksi liikuntaa? Liikkumaan oppiminen on

Lisätiedot

Motoriset taidot ja oppiminen. Timo Jaakkola, LitT, psykologi Liikuntatieteiden laitos, JY

Motoriset taidot ja oppiminen. Timo Jaakkola, LitT, psykologi Liikuntatieteiden laitos, JY Motoriset taidot ja oppiminen Timo Jaakkola, LitT, psykologi Liikuntatieteiden laitos, JY Perusopetuslaki (21.8.1998/628, 2 ): Opetuksen tavoitteet Tässä laissa tarkoitetun opetuksen tavoitteena on tukea

Lisätiedot

LAPSET JA LIIKUNTA. Lasten, nuorten ja perheiden hyvinvoinnin politiikkaohjelman avausseminaari Teemu Japisson

LAPSET JA LIIKUNTA. Lasten, nuorten ja perheiden hyvinvoinnin politiikkaohjelman avausseminaari Teemu Japisson LAPSET JA LIIKUNTA Lasten, nuorten ja perheiden hyvinvoinnin politiikkaohjelman avausseminaari 20.11.2007 Teemu Japisson Lasten ja nuorten osalta terveyttä edistävä liikunta kiteytyy päivittäisen liikunnan

Lisätiedot

Peruskoululaisten toimintakyky ja hyvinvointi. Pääjohtaja Timo Lankinen 17.3.2011

Peruskoululaisten toimintakyky ja hyvinvointi. Pääjohtaja Timo Lankinen 17.3.2011 Peruskoululaisten toimintakyky ja hyvinvointi Pääjohtaja Timo Lankinen 17.3.2011 Liikunta -oppiaineen päämäärä peruskoulussa Vaikuttaa myönteisesti oppilaan Fyysiseen Psyykkiseen toimintakykyyn ja hyvinvointiin

Lisätiedot

PARKOUR -LIIKUNTAVÄLINEET MONIPUOLISEEN LIIKKUMISEEN

PARKOUR -LIIKUNTAVÄLINEET MONIPUOLISEEN LIIKKUMISEEN PARKOUR -LIIKUNTAVÄLINEET MONIPUOLISEEN LIIKKUMISEEN ENNALTAEHKÄISEVÄ LIIKUNTA. Lapsen liikkuvat jokapäiväisessä elämässä entistä vähemmän. Ilman liikuntaa perustaitojen, kuten kiipeily, hyppääminen, tasapainoilu

Lisätiedot

suhteessa suosituksiin?

suhteessa suosituksiin? Nuori Suomi liikunnasta syrjäytyneet asiantuntijaryhmä tij - työkokous k 1.12.200912 2009 Vantaa Miten lapset ja nuoret liikkuvat suhteessa suosituksiin? Tuija Tammelin tutkimusjohtaja LIKES-tutkimuskeskus

Lisätiedot

Liikunta ja lapsen kokonaisvaltainen kehitys

Liikunta ja lapsen kokonaisvaltainen kehitys Liikunta ja lapsen kokonaisvaltainen kehitys Lassi-Pekka Risteelä & Virpi Louhela on PoP Liikkua POHJOIS-POHJANMAAN LIIKUNTA RY yksi Suomen 15:sta liikunnan aluejärjestöstä kouluttaa liikuttaa palvelee

Lisätiedot

HYVINVOINTI JA TOIMINTAKYKY OSANA UUTTA OPETUSSUUNNITELMAA. Jyväskylän yliopisto Liikuntakasvatuksen laitos

HYVINVOINTI JA TOIMINTAKYKY OSANA UUTTA OPETUSSUUNNITELMAA. Jyväskylän yliopisto Liikuntakasvatuksen laitos HYVINVOINTI JA TOIMINTAKYKY OSANA UUTTA OPETUSSUUNNITELMAA Jyväskylän yliopisto Liikuntakasvatuksen laitos TOIMINTAKYVYN MERKITYS IHMISEN ELÄMÄNKULUSSA Aikuisuuden toimintakyvyn ja työkyvyn tulevaisuuden

Lisätiedot

Liikkuva työyhteisö kuinka voimme lisätä liikettä varhaiskasvattajan työhyvinvoinnin tueksi. Matleena Livson, asiantuntija, työyhteisöliikunta

Liikkuva työyhteisö kuinka voimme lisätä liikettä varhaiskasvattajan työhyvinvoinnin tueksi. Matleena Livson, asiantuntija, työyhteisöliikunta Liikkuva työyhteisö kuinka voimme lisätä liikettä varhaiskasvattajan työhyvinvoinnin tueksi Matleena Livson, asiantuntija, työyhteisöliikunta Millaisia ovat / voisivat olla juuri teidän työyhteisöllenne

Lisätiedot

Liikkuva koulu -ohjelman pilottivaihe 2010-2012 seuranta ja tutkimus päähavainnot Tuija Tammelin ja Kaarlo Laine LIKES-tutkimuskeskus

Liikkuva koulu -ohjelman pilottivaihe 2010-2012 seuranta ja tutkimus päähavainnot Tuija Tammelin ja Kaarlo Laine LIKES-tutkimuskeskus Liikkuva koulu -ohjelman pilottivaihe 2010-2012 seuranta ja tutkimus päähavainnot Tuija Tammelin ja Kaarlo Laine LIKES-tutkimuskeskus Liikkuva koulu seminaari Helsinki 11.-12.9.2012 Alustuksen sisältö

Lisätiedot

Liikunta varhaiskasvatuksessa kehityksen ja oppimisen tukena

Liikunta varhaiskasvatuksessa kehityksen ja oppimisen tukena Liikunta varhaiskasvatuksessa kehityksen ja oppimisen tukena LitT Anneli Pönkkö Lasten liikunta- ja terveyskasvatuksen keskus Kajaanin opettajankoulutusyksikkö, Oulun yliopisto Virpiniemien urheiluopisto

Lisätiedot

Liikkuva koulu Kohti pysyvää muutosta? Tekemällä oppii! seminaari 11.2.2014 Vantaa

Liikkuva koulu Kohti pysyvää muutosta? Tekemällä oppii! seminaari 11.2.2014 Vantaa Liikkuva koulu Kohti pysyvää muutosta? Tekemällä oppii! seminaari 11.2.2014 Vantaa Mikä Liikkuva koulu? Valtakunnallinen ohjelma, osa hallitusohjelmaa Tavoitteena aktiivisempi ja viihtyisämpi koulupäivä

Lisätiedot

Ohjaus, eriyttäminen ja tuki liikunnassa Terhi Huovinen, Jyväskylän yliopisto

Ohjaus, eriyttäminen ja tuki liikunnassa Terhi Huovinen, Jyväskylän yliopisto 4.11.2015 Liikkuva koulu seminaari Hämeenlinna Ohjaus, eriyttäminen ja tuki liikunnassa Terhi Huovinen, Jyväskylän yliopisto Vähän liikkuville liikuntatunnit merkityksellisiä: Vapaa-ajallaan fyysisesti

Lisätiedot

Luonnossa kotonaan -toiminnalle on määritelty Toiminnan laadulliset kriteerit (1.) ja Toimipaikan kriteerit (2.).

Luonnossa kotonaan -toiminnalle on määritelty Toiminnan laadulliset kriteerit (1.) ja Toimipaikan kriteerit (2.). Luonnossa kotonaan kriteerit Luonnossa kotonaan -toiminnalle on määritelty Toiminnan laadulliset kriteerit (1.) ja Toimipaikan kriteerit (2.). Toiminnan laadulliset kriteerit (1.) kuvaavat tapaa, jolla

Lisätiedot

METSOLAN PÄIVÄKODIN VARHAISKASVATUSSUUNNITELMA

METSOLAN PÄIVÄKODIN VARHAISKASVATUSSUUNNITELMA METSOLAN PÄIVÄKODIN VARHAISKASVATUSSUUNNITELMA 2011 1 Sisällysluettelo Metsolan päiväkoti......3 Toiminta-ajatus...4 Lapsikäsitys...4 Arvopohja...4 Toiminnan toteuttaminen..5 Ohjattu toiminta.6 Erityinen

Lisätiedot

LASTEN JA NUORTEN LIIKUNTA-AKTIIVISUUS

LASTEN JA NUORTEN LIIKUNTA-AKTIIVISUUS LASTEN JA NUORTEN LIIKUNTA-AKTIIVISUUS TAVOITE Lasten ja nuorten liikunnan asiantuntijaryhmä 2008 KOHTUULLISTA LIIKUNTAA REIPPAASTI LIIKKUVAT OPPILAAT RUUTUAIKAA? URHEILEVIEN NUORTEN RUUTUAIKA SUOMESSA

Lisätiedot

Lisää liikkumista. Tutkimustuloksia Liikkuva koulu ohjelman pilottivaiheesta 2010-2012

Lisää liikkumista. Tutkimustuloksia Liikkuva koulu ohjelman pilottivaiheesta 2010-2012 Lisää liikkumista ja vähemmän istumista Tutkimustuloksia Liikkuva koulu ohjelman pilottivaiheesta 2010-2012 Matti Hakamäki Henna Haapala Kaarlo Laine Katja Rajala Tuija Tammelin SallaTurpeinen Liikkuva

Lisätiedot

MEDIA- JA VERKKO-OHJAUS TUTKINTOTILAISUUDEN ARVIOINTILOMAKE

MEDIA- JA VERKKO-OHJAUS TUTKINTOTILAISUUDEN ARVIOINTILOMAKE TUTKINNONSUORITTAJAN NIMI: MEDIA- JA VERKKO-OHJAUS TUTKINTOTILAISUUDEN ARVIOINTILOMAKE ARVIOINNIN KOHTEET ARVIOINTIKRITEERIT 1. Työprosessin hallinta Toimintakokonaisuuksien suunnittelu suunnittelee toimintaa

Lisätiedot

Turva Minulla on turvallinen olo. Saanko olla tarvitseva? Onko minulla huolehtiva aikuinen? Suojellaanko minua pahoilta asioilta? Perusturvallisuus on edellytys lapsen hyvän itsetunnon ja luottamuksellisten

Lisätiedot

Fyysisen aktiivisuuden perussuositus kouluikäisille

Fyysisen aktiivisuuden perussuositus kouluikäisille Liikkuva koulu seminaari 5.-6.10.2011 Helsinki Liian istumisen vaarat Tuija Tammelin tutkimusjohtaja LIKES-tutkimuskeskus Fyysisen aktiivisuuden perussuositus kouluikäisille Kaikkien 7 18 vuotiaiden tulee

Lisätiedot

lapsi lapsi liikkuvaksi motoriikka paremmaksi

lapsi lapsi liikkuvaksi motoriikka paremmaksi Varhaiskasvatuksen liikunnan suositukset käytäntöön lapsi lapsi liikkuvaksi motoriikka paremmaksi Avaimia päivähoidon arkeen erityispäivähoidon kehittäminen osana varhaiskasvatusta Länsi- ja Keski- Uudellamaalla

Lisätiedot

määrittelyä Fyysinen aktiivisuus kattaa kaiken lihasten tahdonalaisen energiankulutusta lisäävän toiminnan. Liikunta on osa fyysistä aktiivisuutta.

määrittelyä Fyysinen aktiivisuus kattaa kaiken lihasten tahdonalaisen energiankulutusta lisäävän toiminnan. Liikunta on osa fyysistä aktiivisuutta. Käsitteiden määrittelyä Aerobinen kunto tarkoittaa kestävyyskuntoa eli hengitys- ja verenkiertoelimistön kykyä kuljettaa energiaa ja happea pitkäkestoisen suorituksen aikana. Arkiliikunta tarkoittaa arkielämän

Lisätiedot

Lasten urheilun tärkeät asiat

Lasten urheilun tärkeät asiat Lasten urheilun tärkeät asiat 1) Pohdi itsenäisesti, mitkä arvot *) ohjaavat sinun toimintaasi työskennellessäsi lasten ohjaajana ja valmentajana. 2) Kirjoita yksi asia per tarralappu *) Meille jokaiselle

Lisätiedot

Suunnitelma oppilaiden suojaamiseksi väkivallalta, kiusaamiselta ja häirinnältä

Suunnitelma oppilaiden suojaamiseksi väkivallalta, kiusaamiselta ja häirinnältä Auran ja Pöytyän kunnat Suunnitelma oppilaiden suojaamiseksi väkivallalta, kiusaamiselta ja häirinnältä Auran kunnan sivistyslautakunta 16.12.2014 175 Pöytyän kunnan koulutuslautakunta 10.12.2014 97 Sisällys

Lisätiedot

LIIKUNNANOHJAUS TUTKINTOTILAISUUDEN ARVIOINTILOMAKE

LIIKUNNANOHJAUS TUTKINTOTILAISUUDEN ARVIOINTILOMAKE TUTKINNONSUORITTAJAN NIMI: LIIKUNNANOHJAUS TUTKINTOTILAISUUDEN ARVIOINTILOMAKE ARVIOINNIN KOHTEET ARVIOINTIKRITEERIT 1. Työprosessin hallinta Toimintakokonaisuuksien suunnittelu suunnittelee toimintaa

Lisätiedot

PARASTA OHJELMISTA! VALTAKUNNALLISET OHJELMAT LASTEN JA NUORTEN LIIKKUMISEN LISÄÄMISEEN

PARASTA OHJELMISTA! VALTAKUNNALLISET OHJELMAT LASTEN JA NUORTEN LIIKKUMISEN LISÄÄMISEEN PARASTA OHJELMISTA! VALTAKUNNALLISET OHJELMAT LASTEN JA NUORTEN LIIKKUMISEN LISÄÄMISEEN Lisää liikettä! Perusopetuksen opetussuunnitelma ja varhaiskasvatuslaki edellyttävät lasten ja nuorten aktiivisuuden

Lisätiedot

Perusopetuksen arviointi. Koulun turvallisuus 2010. oppilaiden näkemyksiä RJ 26.2.2010. Tampere. Tampereen kaupunki Tietotuotanto ja laadunarviointi

Perusopetuksen arviointi. Koulun turvallisuus 2010. oppilaiden näkemyksiä RJ 26.2.2010. Tampere. Tampereen kaupunki Tietotuotanto ja laadunarviointi Perusopetuksen arviointi Koulun turvallisuus 2010 oppilaiden näkemyksiä RJ 26.2.2010 Tietotuotanto ja laadunarviointi Tampere Kyselyn taustaa Zef kysely tehtiin tuotannon toimeksiannosta vuosiluokkien

Lisätiedot

AAMUNAVAUKSEN TEEMA: LIIKUNTA RAVINTO LEPO MUU, MIKÄ? AIHE: KESTO: VIIKON HAASTE (huomioi valitsemanne teema): AAMUNAVAUKSEEN TARVITTAVAT VÄLINEET:

AAMUNAVAUKSEN TEEMA: LIIKUNTA RAVINTO LEPO MUU, MIKÄ? AIHE: KESTO: VIIKON HAASTE (huomioi valitsemanne teema): AAMUNAVAUKSEEN TARVITTAVAT VÄLINEET: AAMUNAVAUKSEN TEEMA: LIIKUNTA RAVINTO LEPO MUU, MIKÄ? AIHE: KESTO: VIIKON HAASTE (huomioi valitsemanne teema): AAMUNAVAUKSEEN TARVITTAVAT VÄLINEET: Hyvää huomenta kaikille! Tänään puhutaan kouluruokailusta.

Lisätiedot

Matkalla Liikkuvaksi kouluksi

Matkalla Liikkuvaksi kouluksi Matkalla Liikkuvaksi kouluksi Liikkuvan koulun tavoitteet Aktiivisempi ja viihtyisämpi koulupäivä hyvinvoiva koululainen Lisää liikettä vähemmän istumista Oppimisen edistäminen Osallisuuden lisääminen

Lisätiedot

Varhaiskasvatusikäisten lasten liikunta suomalaisten tutkimusten perusteella

Varhaiskasvatusikäisten lasten liikunta suomalaisten tutkimusten perusteella Varhaiskasvatusikäisten lasten liikunta suomalaisten tutkimusten perusteella Koonneet: Arja Sääkslahti, Anne Soini, Anette Mehtälä, Arto Laukkanen ja Susanna Iivonen Jyväskylän yliopisto Katse kolme -vuotiaisiin

Lisätiedot

NUORTEN TIETO- JA NEUVONTAPALVELU TUTKINTOTILAISUUDEN ARVIOINTILOMAKE

NUORTEN TIETO- JA NEUVONTAPALVELU TUTKINTOTILAISUUDEN ARVIOINTILOMAKE TUTKINNONSUORITTAJAN NIMI: NUORTEN TIETO- JA NEUVONTAPALVELU TUTKINTOTILAISUUDEN ARVIOINTILOMAKE ARVIOINNIN KOHTEET ARVIOINTIKRITEERIT 1. Työprosessin hallinta Toimintakokonaisuuksien suunnittelu suunnittelee

Lisätiedot

Kukkapellon päiväkodin varhaiskasvatussuunnitelma

Kukkapellon päiväkodin varhaiskasvatussuunnitelma Kukkapellon päiväkodin varhaiskasvatussuunnitelma TOIMINTA AJATUS Kukkapellon päiväkoti sijaitsee Tampereen eteläisellä alueella kauniin Arboretumin puutarhan välittömässä läheisyydessä. Päiväkoti on perustettu

Lisätiedot

Lapsen ruokailo ja ruokaoppiminen yhteinen vastuumme lasten laadukkaasta ruuasta ja ruokasivistyksestä

Lapsen ruokailo ja ruokaoppiminen yhteinen vastuumme lasten laadukkaasta ruuasta ja ruokasivistyksestä Lapsen ruokailo ja ruokaoppiminen yhteinen vastuumme lasten laadukkaasta ruuasta ja ruokasivistyksestä Seija Lintukangas FT Edutaru Oy Jyväskylä 4.9.2012 Ruokailu iloa, oppimista, kasvatusta ja sivistystä

Lisätiedot

Tulevaisuuden koulun linjauksia etsimässä

Tulevaisuuden koulun linjauksia etsimässä Ops-prosessi pedagogisen ja strategisen kehittämisen näkökulmasta Opetusneuvos Irmeli Halinen Opetussuunnitelmatyön päällikkö OPETUSHALLITUS 1 Tulevaisuuden koulun linjauksia etsimässä 2 1 Yleissivistävän

Lisätiedot

Varhaiskasvatus murroksessa - haasteita, riskejä ja mahdollisuuksia -

Varhaiskasvatus murroksessa - haasteita, riskejä ja mahdollisuuksia - Varhaiskasvatus murroksessa - haasteita, riskejä ja mahdollisuuksia - LIIKKUMISEN NÄKÖKULMA Ilo kasvaa liikkuen seminaari 10.3.2015 Säätytalolla Päivi Lindberg 09/03/15 Varhaiskasvatus murroksessa / Päivi

Lisätiedot

Fyysisen toimintakyvyn seurantajärjestelmä peruskoululaisille. Jyväskylän yliopisto Liikunta- ja terveystieteiden tiedekunta

Fyysisen toimintakyvyn seurantajärjestelmä peruskoululaisille. Jyväskylän yliopisto Liikunta- ja terveystieteiden tiedekunta Fyysisen toimintakyvyn seurantajärjestelmä peruskoululaisille Jyväskylän yliopisto Liikunta- ja terveystieteiden tiedekunta Työskentelyn käynnistyminen - Opetus- ja kulttuuriministeriön sekä Opetushallituksen

Lisätiedot

ESIOPETUSTA LÄHILUONNOSSA TAPAUSESIMERKKINÄ HÄMEENLINNA

ESIOPETUSTA LÄHILUONNOSSA TAPAUSESIMERKKINÄ HÄMEENLINNA ESIOPETUSTA LÄHILUONNOSSA TAPAUSESIMERKKINÄ HÄMEENLINNA Mari Parikka-Nihti 26.11.2015 KÄSITTEISTÄ Luonnossa liikkuen Ympäristökasvatusta Kestävän kehityksen näkökulmasta MIKSI? Luonto lähelle ja terveydeksi

Lisätiedot

KUNNAN YHTEISTYÖMAHDOLLISUUDET LIIKUNNAN LISÄÄMISEKSI KERHOTOIMINNASSA

KUNNAN YHTEISTYÖMAHDOLLISUUDET LIIKUNNAN LISÄÄMISEKSI KERHOTOIMINNASSA KUNNAN YHTEISTYÖMAHDOLLISUUDET LIIKUNNAN LISÄÄMISEKSI KERHOTOIMINNASSA Lasse Heiskanen Etelä-Karjalan Liikunta ja Urheilu ry KUNNAN YHTEISTYÖMAHDOLLISUUDENT LIIKUNNAN LISÄÄMISEKSI KERHOTOIMINNASSA Perusasteen

Lisätiedot

Urheilevien lasten ja nuorten fyysis-motorinen harjoittelu

Urheilevien lasten ja nuorten fyysis-motorinen harjoittelu Hämeenlinna 25.4.2009 Tampere Urheilevien lasten ja nuorten fyysis-motorinen harjoittelu 1.Selvityksen tuloksia ja johtopäätöksiä 2.Mistä ongelmat ovat syntyneet? 3.Miten harjoittelua ja urheilua voisi

Lisätiedot

Luku 3 Lapsuus rakastuminen urheiluun valmiuksia menestymiseen

Luku 3 Lapsuus rakastuminen urheiluun valmiuksia menestymiseen 61 Valmennuksen osa-alueet Asia tarinasta Taito/ tekniikka Taktiikka/ pelikäsitys Fyysiset valmiudet Henkiset valmiudet omassa toiminnassasi Vahvuutesi Kehittämiskohteesi Miten kehität valitsemiasi asioita?

Lisätiedot

Fysiikan ja kemian opetussuunnitelmat uudistuvat. 3.10.2015 Tiina Tähkä, Opetushallitus

Fysiikan ja kemian opetussuunnitelmat uudistuvat. 3.10.2015 Tiina Tähkä, Opetushallitus Fysiikan ja kemian opetussuunnitelmat uudistuvat 3.10.2015 Tiina Tähkä, Opetushallitus MAHDOLLINEN KOULUKOHTAINEN OPS ja sen varaan rakentuva vuosisuunnitelma PAIKALLINEN OPETUSSUUNNITELMA Paikalliset

Lisätiedot

Olosuhteet aktivoivaa koulupäivää tukeviksi

Olosuhteet aktivoivaa koulupäivää tukeviksi Olosuhteet aktivoivaa koulupäivää tukeviksi Liikkuva koulu seminaari 9.10.2013 Lassi-Pekka Risteelä KOULUPÄIVÄN LIIKUNNALLISTAMISEN VALIKKO Liikuntatunnit Muut oppiaineet - toiminnallisuus Lasten vanhemmat

Lisätiedot

Lapset liikkeelle, mutta miten ihmeessä?

Lapset liikkeelle, mutta miten ihmeessä? Lapset liikkeelle, mutta miten ihmeessä? Aika kultainen -seminaari 24.4.2014 Minna Aittasalo Dos., TtT, ft, erikoistutkija UKK-instituutti minna.aittasalo@uta.fi BHF 2013, suomennettu Owen 2012 Miksi pienten

Lisätiedot

Unelma hyvästä urheilusta

Unelma hyvästä urheilusta Unelma hyvästä urheilusta Lasten ja nuorten urheilun eettiset linjaukset Kuva: Suomen Palloliitto Miksi tarvitaan eettisiä linjauksia? Yhteiskunnallinen huoli lapsista ja nuorista Urheilun lisääntyvät

Lisätiedot

LIIKUNTA EDISTÄÄ LIIKUNTA VAIKUTTAA MYÖNTEISESTI. tarkkaavaisuutta keskittymistä tiedonkäsittelytaitoja ongelmanratkaisutaitoja muistitoimintoja

LIIKUNTA EDISTÄÄ LIIKUNTA VAIKUTTAA MYÖNTEISESTI. tarkkaavaisuutta keskittymistä tiedonkäsittelytaitoja ongelmanratkaisutaitoja muistitoimintoja terveydenhitajapiskelijat Milja Kiviharju & Outi Latva-Kkk Seinäjen ammattikrkeakulu Liikunnan hyödyt fyysiselle ja psyykkiselle terveydelle n tiedetty j pitkään. Uusimpien tutkimusten mukaan liikunta

Lisätiedot

Sisällys. Liikkuminen ja lapsen kokonais valtainen kasvu ja kehitys. Esipuhe...11 Johdanto... 15

Sisällys. Liikkuminen ja lapsen kokonais valtainen kasvu ja kehitys. Esipuhe...11 Johdanto... 15 Sisällys Esipuhe...11 Johdanto... 15 Liikkuminen ja lapsen kokonais valtainen kasvu ja kehitys Fyysinen kasvu ja kehitys...25 Kehon koko...25 Kehon koon muutokset...26 Kehityksen tukeminen eri ikävaiheissa...28

Lisätiedot

Janakkalan varhaiskasvatuksen liikuntasuunnitelma

Janakkalan varhaiskasvatuksen liikuntasuunnitelma Janakkalan varhaiskasvatuksen liikuntasuunnitelma Johanna Jalli-Huhtala, päiväkodin johtaja Teemu Heikkilä, lastentarhanopettaja, liikunnanohjaaja, kouluttaja 24.04.2014, Tampere, UKK-instituutti Aika

Lisätiedot

Ilo kasvaa liikkuen - varhaiskasvatuksen liikkumis- ja. hyvinvointiohjelma

Ilo kasvaa liikkuen - varhaiskasvatuksen liikkumis- ja. hyvinvointiohjelma Ilo kasvaa liikkuen - varhaiskasvatuksen liikkumis- ja hyvinvointiohjelma Lasten liikuntapiirakka päiväkodissa klo 8.00-12.00 10,00% 1. Matala istuminen, kynän käyttö, syöminen jne.) 33,80% 56,10% 2. Kohtuullinen

Lisätiedot

Etelä-Karjalan Liikunta ja Urheilu ry

Etelä-Karjalan Liikunta ja Urheilu ry Etelä-Karjalan Liikunta ja Urheilu ry Etelä-Karjalan Liikunta ja Urheilu ry Herkkyyskausi, eli ajanjakso jolloin tietyn ominaisuuden kehittyminen tapahtuu osittain luonnollisen kasvun kautta ja jolloin

Lisätiedot

Fyysinen kunto. Terveystieto. Anne Partala

Fyysinen kunto. Terveystieto. Anne Partala Fyysinen kunto Terveystieto Anne Partala Miksi liikuntaa? Keho voi hyvin Aivot voivat hyvin Mieliala pysyy hyvänä Keho ja mieli tasapainottuu Liikunta tuo tyydytystä Yksi hyvinvoinnin peruspilari Ihminen

Lisätiedot

YMPÄRISTÖOPPI. Marita Kontoniemi Jyväskylän normaalikoulu marita.kontoniemi@norssi.jyu.fi

YMPÄRISTÖOPPI. Marita Kontoniemi Jyväskylän normaalikoulu marita.kontoniemi@norssi.jyu.fi YMPÄRISTÖOPPI Marita Kontoniemi Jyväskylän normaalikoulu marita.kontoniemi@norssi.jyu.fi OPPIAINEEN TEHTÄVÄ Rakentaa perusta ympäristö- ja luonnontietoaineiden eri tiedonalojen osaamiselle Tukea oppilaan

Lisätiedot

Peltolammin päiväkodin varhaiskasvatussuunnitelma

Peltolammin päiväkodin varhaiskasvatussuunnitelma Peltolammin päiväkodin varhaiskasvatussuunnitelma TOIMINTA-AJATUS Peltolammin päiväkodissa vaalitaan myönteistä ja kannustavaa ilmapiiriä, jossa lapsen on turvallista kasvaa ja kehittyä yhdessä vertaisryhmän

Lisätiedot

Piiriniityn päiväkodin varhaiskasvatussuunnitelma

Piiriniityn päiväkodin varhaiskasvatussuunnitelma Piiriniityn päiväkodin varhaiskasvatussuunnitelma PIIRINIITYN TOIMINTA-AJATUS Päiväkotitoimintamme Piiriniityssä on alkanut syksyllä 2014. Ikurin päiväkodin kanssa yhdistyimme vuonna 2013. Päiväkoti sijaitsee

Lisätiedot

Erityisliikunnan muuttuvat käsitteet ja käytännöt

Erityisliikunnan muuttuvat käsitteet ja käytännöt Erityisliikunnan muuttuvat käsitteet ja käytännöt Pauli Rintala Erityisliikunnan professori Jyväskylän yliopisto Liikuntakasvatuksen laitos ERITYISLIIKUNNAN HISTORIA Ennen v. 1900: Lääketieteellinen voimistelu

Lisätiedot

Ketolanperän koulu. Liikkuva koulu voi hyvin!

Ketolanperän koulu. Liikkuva koulu voi hyvin! Ketolanperän koulu Liikkuva koulu voi hyvin! Liikkuva koulu -koulutus Juha Isosaari & Laura Isoaho 20.9.2012 Ketolanperän koulu 94 oppilasta, 6 opettajaa Luokat 0-4 Haja-asutusalueen koulu Suuri osa kyyditysoppilaita

Lisätiedot

TILAISUUS TEKEE TAITURIN LIIKKUMAAN

TILAISUUS TEKEE TAITURIN LIIKKUMAAN TILAISUUS TEKEE TAITURIN LIIKKUMAAN HOUKUTTELEVA YMPÄRISTÖ PÄIVÄKODIN ARJESSA Lotta Kivelä (lto) Lansantien päiväkoti, Espoo Kirsi Huotari (lh) Veräjäpellon esiopetus, Espoo LIIKUNTA ON LAPSELLE OMINAINEN

Lisätiedot

SOSIAALI- JA TERVEYSALAN PERUSTUTKINTO, LÄHIHOITAJA AMMATTITAIDON ARVIOINTI TUTKINNON OSA: TUTKINNON OSAN SUORITTAJA: RYHMÄTUNNUS / RYHMÄN OHJAAJA:

SOSIAALI- JA TERVEYSALAN PERUSTUTKINTO, LÄHIHOITAJA AMMATTITAIDON ARVIOINTI TUTKINNON OSA: TUTKINNON OSAN SUORITTAJA: RYHMÄTUNNUS / RYHMÄN OHJAAJA: SOSIAALI- JA TERVEYSALAN PERUSTUTKINTO, LÄHIHOITAJA AMMATTITAIDON ARVIOINTI TUTKINNON OSA: TUTKINNON OSAN SUORITTAJA: RYHMÄTUNNUS / RYHMÄN OHJAAJA: TUTKINTOTILAISUUDEN AJANKOHTA: TUTKINTOTILAISUUDEN PAIKKA:

Lisätiedot

Mitä tiedämme suomalaislasten liikkumisesta tutkimustulosten perusteella?

Mitä tiedämme suomalaislasten liikkumisesta tutkimustulosten perusteella? Mitä tiedämme suomalaislasten liikkumisesta tutkimustulosten perusteella? Koonneet: Arja Sääkslahti, Anne Soini, Anette Mehtälä, Arto Laukkanen ja Susanna Iivonen Jyväskylän yliopisto Lähteenä käytetyt

Lisätiedot

Liikkuva koululainen investointi kansalliseen hyvinvointiin?

Liikkuva koululainen investointi kansalliseen hyvinvointiin? Pekka Puska Pääjohtaja THL Liikkuva koululainen investointi kansalliseen hyvinvointiin? FTS - Tiedotustilaisuus 17.3.2011 THL suojelee ja edistää suomalaisten terveyttä ja hyvinvointia Kansanterveys suomessa

Lisätiedot

Perusopetuksen yleiset valtakunnalliset tavoitteet ovat seuraavat:

Perusopetuksen yleiset valtakunnalliset tavoitteet ovat seuraavat: Maailma muuttuu - miten koulun pitäisi muuttua? Minkälaista osaamista lapset/ nuoret tarvitsevat tulevaisuudessa? Valtioneuvosto on päättänyt perusopetuksen valtakunnalliset tavoitteet ja tuntijaon. Niiden

Lisätiedot

Työturvallisuus ammatillisessa peruskoulutuksessa. 4.2.2015 Tuija Laukkanen Ammatillinen peruskoulutus yksikkö

Työturvallisuus ammatillisessa peruskoulutuksessa. 4.2.2015 Tuija Laukkanen Ammatillinen peruskoulutus yksikkö Työturvallisuus ammatillisessa peruskoulutuksessa 4.2.2015 Tuija Laukkanen Ammatillinen peruskoulutus yksikkö Työturvallisuus ammatillisessa peruskoulutuksessa 1/2 Tutkinnon perusteisiin sisältyy erilaisia

Lisätiedot

Tasapainoilua arjessa lapsen ylipaino. Anne Kuusisto, varhaiskasvatuksen erityisopettaja, Suomen Sydänliitto ry

Tasapainoilua arjessa lapsen ylipaino. Anne Kuusisto, varhaiskasvatuksen erityisopettaja, Suomen Sydänliitto ry Tasapainoilua arjessa lapsen ylipaino. Anne Kuusisto, varhaiskasvatuksen erityisopettaja, Suomen Sydänliitto ry Luennon sisältö Mistä lähteä liikkeelle, jos oman lapsen paino huolestuttaa? Miten lapsen

Lisätiedot

ALLE KOULUIKÄISTEN LASTEN LIIKUNTA TUTKIMUSTEN VALOSSA

ALLE KOULUIKÄISTEN LASTEN LIIKUNTA TUTKIMUSTEN VALOSSA ALLE KOULUIKÄISTEN LASTEN LIIKUNTA TUTKIMUSTEN VALOSSA Arja Sääkslahti, LitT, Dos. JY, Liiku ntakasvatu ksen laitos LASTEN LIIKUNTA on fyysisesti aktiivista leikkimistä Fyysisesti aktiiviset leikit Ulkoleikkien

Lisätiedot

Lasten fyysinen aktiivisuus

Lasten fyysinen aktiivisuus Lasten fyysinen aktiivisuus - tutkimustaustoja kehittämistyölle Arto Laukkanen Koonneet: Arja Sääkslahti, Anne Soini, Anette Mehtälä, Arto Laukkanen ja Susanna Iivonen Jyväskylän yliopisto Lähteenä käytetyt

Lisätiedot

Arkistot ja kouluopetus

Arkistot ja kouluopetus Arkistot ja kouluopetus Arkistopedagoginen seminaari 4.5.2015 Heljä Järnefelt Erityisasiantuntija Opetushallitus Koulun toimintakulttuuri on kokonaisuus, jonka osia ovat Lait, asetukset, opetussuunnitelman

Lisätiedot

Leikin ja leikillisten oppimisympäristöjen kehittäminen pääkaupunkiseudun varhaiskasvatuksessa

Leikin ja leikillisten oppimisympäristöjen kehittäminen pääkaupunkiseudun varhaiskasvatuksessa Leikin ja leikillisten oppimisympäristöjen kehittäminen pääkaupunkiseudun varhaiskasvatuksessa VKK-Metro Pääkaupunkiseudun kehittämis- ja koulutusyhteistyö 2014-2016 Helsingin kaupungin aineistopankki

Lisätiedot

LAPUAN KAUPUNKI PÄIVÄHOITO

LAPUAN KAUPUNKI PÄIVÄHOITO LAPUAN KAUPUNKI PÄIVÄHOITO LAPUAN VARHAISKASVATUSSUUNNITELMAN SISÄLLYSLUETTELO 1. Yleistietoa varhaiskasvatussuunnitelmasta 2. Taustaa varhaiskasvatussuunnitelmalle 2.1 Varhaiskasvatuksen sisältöä ohjaavat

Lisätiedot

Sisukas pärjää aina sijoitettu lapsi koulussa. opetusneuvos Aki Tornberg

Sisukas pärjää aina sijoitettu lapsi koulussa. opetusneuvos Aki Tornberg Sisukas pärjää aina sijoitettu lapsi koulussa opetusneuvos Aki Tornberg Varhaiskasvatus Varhaiskasvatuksen ja päivähoitopalvelujen lainsäädännön valmistelu, hallinto ja ohjaus siirretään sosiaali- ja terveysministeriöstä

Lisätiedot

Wiitaunionin liikuntakysely. Wiitaunionin liikuntakysely toteutettiin loka-marraskuussa 2014.

Wiitaunionin liikuntakysely. Wiitaunionin liikuntakysely toteutettiin loka-marraskuussa 2014. Wiitaunionin liikuntakysely Wiitaunionin liikuntakysely toteutettiin loka-marraskuussa 2014. Wiitaunionin liikuntakyselyssä kartoitettiin Viitasaaren ja Pihtiputaan yli 16-vuotiaiden asukkaiden liikunta-aktiivisuuden

Lisätiedot

Kuvataide. Vuosiluokat 7-9

Kuvataide. Vuosiluokat 7-9 Kuvataide Vuosiluokat 7-9 Kuvataiteen tehtävänä on kulttuurisesti moniaistisen todellisuuden tutkiminen ja tulkitseminen. Kuvataide tukee eri oppiaineiden tiedon kehittymistä eheäksi käsitykseksi maailmasta.

Lisätiedot

4.1.1 Kasvun tukeminen ja ohjaus

4.1.1 Kasvun tukeminen ja ohjaus 1 4.1.1 Kasvun tukeminen ja ohjaus Ammattitaitovaatimukset Opiskelija tai tutkinnon suorittaja osaa kunnioittaa asiakkaan arvoja ja kulttuuritaustaa tunnistaa eri-ikäisten ja taustaltaan erilaisten asiakkaiden

Lisätiedot

Varhaiskasvatussuunnitelma

Varhaiskasvatussuunnitelma Varhaiskasvatussuunnitelma Nuolialan päiväkoti on Pirkkalan suurin, 126- paikkainen päiväkoti. Nuolialan päiväkoti sijaitsee osoitteessa Killonvainiontie 2. Toiminta päiväkodilla alkoi 2.1.2009 avoimilla

Lisätiedot

Opetussuunnitelman perusteiden uudistaminen

Opetussuunnitelman perusteiden uudistaminen Opetussuunnitelman perusteiden uudistaminen Irmeli Halinen Opetussuunnitelmatyön päällikkö OPETUSHALLITUS LUMA-seminaari 15.1.2013 1 Opetussuunnitelmatyön kokonaisuus 2 Yleissivistävän koulutuksen uudistaminen

Lisätiedot

KOULUVERKKOSELVITYS 2016 KOULUJEN VANHEMPAINYHDISTYSTEN SWOT-ANALYYSIT

KOULUVERKKOSELVITYS 2016 KOULUJEN VANHEMPAINYHDISTYSTEN SWOT-ANALYYSIT KOULUVERKKOSELVITYS 2016 KOULUJEN VANHEMPAINYHDISTYSTEN SWOT-ANALYYSIT SYLVÄÄN KOULUN VANHEMPAINYHDISTYS KIIKAN KOULUN VANHEMPAINYHDISTYS MARTTILAN KOULUN VANHEMPAINYHDISTYS TYRVÄÄNKYLÄN KOULUN VANHEMPAINYHDISTYS

Lisätiedot

Ulkoilmaelämää varhaiskasvatuksessa

Ulkoilmaelämää varhaiskasvatuksessa Ulkoilmaelämää varhaiskasvatuksessa Suomen Latu ry ulkoilun ja retkeilyn asiantuntija Perustettu 1938 Toimii valtakunnallisesti ja paikallisesti 215 yhdistystä, joissa 80 000 jäsentä Kaikki löytävät mielekkään

Lisätiedot

Nappulat kaakkoon mitä tutkimukset kertovat lasten ja nuorten liikkumisesta? Tommi Vasankari, Dos., LT; UKK-instituutti

Nappulat kaakkoon mitä tutkimukset kertovat lasten ja nuorten liikkumisesta? Tommi Vasankari, Dos., LT; UKK-instituutti Nappulat kaakkoon mitä tutkimukset kertovat lasten ja nuorten liikkumisesta? Tommi Vasankari, Dos., LT; UKK-instituutti Sisältö Faktaa lasten/nuorten liikkumisesta? Liikunta Entä liikkumattomuus Ylipaino

Lisätiedot

Liikunnan merkitys työkykyyn ja arjen jaksamiseen

Liikunnan merkitys työkykyyn ja arjen jaksamiseen Liikunnan merkitys työkykyyn ja arjen jaksamiseen tauoton liikkumaton tupakkapitoinen kahvipitoinen runsasrasvainen alkoholipitoinen heikkouninen? Miten sinä voit? Onko elämäsi Mitä siitä voi olla seurauksena

Lisätiedot

Urheilijan polun vaiheet ja laatu- ja menestystekijät

Urheilijan polun vaiheet ja laatu- ja menestystekijät Urheilijan polun vaiheet ja laatu- ja menestystekijät Urheilijan polun lapsuusvaihe Tahtotila Mahdollisimman moni lapsi innostuu urheilusta ja mahdollisimman monelle innostuneelle lapselle syntyy edellytykset

Lisätiedot

SISÄLLYSLUETTELO 1. VIIRIKUKON PÄIVÄKODIN SIJAINTI 2. FYYSISET TILAT JA HENKILÖKUNTA 3. PÄIVÄJÄRJESTYS 4. TOIMINTA-AJATUS 5. KIELEN KEHITTYMINEN

SISÄLLYSLUETTELO 1. VIIRIKUKON PÄIVÄKODIN SIJAINTI 2. FYYSISET TILAT JA HENKILÖKUNTA 3. PÄIVÄJÄRJESTYS 4. TOIMINTA-AJATUS 5. KIELEN KEHITTYMINEN VIIRIKUKON PÄIVÄKODIN VARHAISKASVATUSSUUNNITELMA 2009 1 SISÄLLYSLUETTELO 1. VIIRIKUKON PÄIVÄKODIN SIJAINTI 2. FYYSISET TILAT JA HENKILÖKUNTA 3. PÄIVÄJÄRJESTYS 4. TOIMINTA-AJATUS 5. KIELEN KEHITTYMINEN

Lisätiedot

LUPA LIIKKUA, hyvinvoinnin johtaminen

LUPA LIIKKUA, hyvinvoinnin johtaminen LUPA LIIKKUA, hyvinvoinnin johtaminen TYHY-TAVOITTEET 2012-2017 Mukava arki ja hyvä työilmapiiri Työyhteisön osaamisen johtaminen Liikunnan lisäämiseen toimintayksikössä Työhyvinvoinnin varmistaminen Henkilökunnan

Lisätiedot

SEISKALUOKKA. Itsetuntemus ja sukupuoli

SEISKALUOKKA. Itsetuntemus ja sukupuoli SEISKALUOKKA Itsetuntemus ja sukupuoli Tavoite ja toteutus Tunnin tavoitteena on, että oppilaat pohtivat sukupuolen vaikutusta kykyjensä ja mielenkiinnon kohteidensa muotoutumisessa. Tarkastelun kohteena

Lisätiedot

PORVOON KAUPUNKI. yleisen oppimäärän

PORVOON KAUPUNKI. yleisen oppimäärän PORVOON KAUPUNKI Taiteen perusopetuksen yleisen oppimäärän opetussuunnitelma Porvoon kaupunki / Sivistyslautakunta 4.9.2007 1. TOIMINTA-AJATUS... 2 2. ARVOT JA OPETUKSEN YLEISET TAVOITTEET, OPPIMISKÄSITYS,

Lisätiedot

Lasten ja nuorten liikunnan kehittäminen

Lasten ja nuorten liikunnan kehittäminen Lasten ja nuorten liikunnan kehittäminen Liikunta oppimisen tukena seminaari Virpiniemen liikuntaopisto 30.1.2013 31.1.2013 Pohjois-Pohjanmaan ELY -keskus Vastuualueet: Liikenne Ympäristö Elinkeinot Toimipaikka:

Lisätiedot

LIIKUNNALLISEN TOIMINTA- KULTTUURIN KEHITTÄMINEN

LIIKUNNALLISEN TOIMINTA- KULTTUURIN KEHITTÄMINEN LIIKUNNALLISEN TOIMINTA- KULTTUURIN KEHITTÄMINEN Kokemuksia onnistumisista, haasteista ja rehtorin roolista Lappeenranta 9.6.2015 JYRÄNGÖN KOULU LUKUVUOSI 2003-2004 Liikuntaa ei opeteta ops:n edellyttämää

Lisätiedot

Perhepäivähoidon varhaiskasvatussuunnitelma

Perhepäivähoidon varhaiskasvatussuunnitelma Perhepäivähoidon varhaiskasvatussuunnitelma Perhepäivähoidon toiminta-ajatus Perhepäivähoito tarjoaa lapselle mahdollisuuden hoitoon, leikkiin, oppimiseen ja ystävyyssuhteisiin muiden lasten kanssa. Varhaiskasvatuksen

Lisätiedot

Ilmaisun monet muodot

Ilmaisun monet muodot Työkirja monialaisiin oppimiskokonaisuuksiin (ops 2014) Ilmaisun monet muodot Toiminnan lähtökohtana ovat lasten aistimukset, havainnot ja kokemukset. Lapsia kannustetaan kertomaan ideoistaan, työskentelystään

Lisätiedot

E-oppimateriaalit. Opinaika vs. CD-verkko-ohjelmat

E-oppimateriaalit. Opinaika vs. CD-verkko-ohjelmat Nokian N8 puhelimessa Uutta Toimii netin kautta, ei ohjelmien asennuksia eikä ylläpitoa, koulun lisäksi käytettävissä myös kotona ja muualla 24/7, lisäksi muita opiskelua helpottavia verkko-opetuksen mahdollistavia

Lisätiedot

PYHTÄÄN KUNTA ILTAPÄIVÄTOIMINTA TOIMINTASUUNNITELMA LUKUVUONNA 2015-2016

PYHTÄÄN KUNTA ILTAPÄIVÄTOIMINTA TOIMINTASUUNNITELMA LUKUVUONNA 2015-2016 PYHTÄÄN KUNTA ILTAPÄIVÄTOIMINTA TOIMINTASUUNNITELMA LUKUVUONNA 2015-2016 JOHDANTO Perusopetuksen aamu- ja iltapäivätoiminnan tavoitteena on turvata lapselle tuttu ja turvallinen paikka viettää koulun jälkeistä

Lisätiedot

Toiminnallinen oppiminen -Sari Koskenkari

Toiminnallinen oppiminen -Sari Koskenkari Toiminnallinen oppiminen -Sari Koskenkari Toiminnallinen oppiminen Perusopetuksen opetussuunnitelmassa painotetaan työtapojen toiminnallisuutta. Toiminnallisuudella tarkoitetaan oppilaan toiminnan ja ajatuksen

Lisätiedot

MAAILMAN PARAS KOULU LAADUKASTA ARKKITEHTUURIA ARKEEN EDUCA 2013

MAAILMAN PARAS KOULU LAADUKASTA ARKKITEHTUURIA ARKEEN EDUCA 2013 MAAILMAN PARAS KOULU LAADUKASTA ARKKITEHTUURIA ARKEEN EDUCA 2013 Kaisa Nuikkinen johtava arkkitehti, FT Opetusvirasto, Helsingin kaupunki 26.1.2013 Miten julkisen sektorin koulurakentamisessa uudisrakentamisessa

Lisätiedot

Koulussa noudatetaan järjestyssääntöjen lisäksi muuta sovellettavaa lainsäädäntöä.

Koulussa noudatetaan järjestyssääntöjen lisäksi muuta sovellettavaa lainsäädäntöä. Kalevankankaan koulu Henkilökuntakokous 25.5.2011 TURVALLINEN OPISKELUYMPÄRISTÖ JA JÄRJESTYSSÄÄNNÖT 1. JÄRJESTYSSÄÄNTÖJEN TARKOITUS JA SOVELTAMISALUE Perusopetuslain 29 :n mukaan opetukseen osallistuvilla

Lisätiedot

SEURA. Mihin Sinettiseurassa kiinnitetään huomiota? RYHMÄ YKSILÖ YHTEISÖLLISYYS HARJOITTELEMINEN YKSILÖLLISYYS KILPAILEMINEN OHJAAMINEN VIESTINTÄ

SEURA. Mihin Sinettiseurassa kiinnitetään huomiota? RYHMÄ YKSILÖ YHTEISÖLLISYYS HARJOITTELEMINEN YKSILÖLLISYYS KILPAILEMINEN OHJAAMINEN VIESTINTÄ Mihin Sinettiseurassa kiinnitetään huomiota? SEURA YHTEISÖLLISYYS JA YKSILÖLLISYYS RYHMÄ YKSILÖ HARJOITTELEMINEN JA KILPAILEMINEN Omien motiivien mukaista kasvua ja kehitystä tukevaa toimintaa VIESTINTÄ

Lisätiedot

Terveisiä ops-työhön. Heljä Järnefelt 18.4.2015

Terveisiä ops-työhön. Heljä Järnefelt 18.4.2015 Terveisiä ops-työhön Heljä Järnefelt 18.4.2015 Irmeli Halinen, Opetushallitus Opetussuunnitelman perusteet uusittu Miksi? Mitä? Miten? Koulua ympäröivä maailma muuttuu, muutoksia lainsäädännössä ja koulutuksen

Lisätiedot