Ylihuomisen kilpailukyky ratkaistaan tänään. Teknologiarahoituksen tulokset ja vaikutukset

Koko: px
Aloita esitys sivulta:

Download "Ylihuomisen kilpailukyky ratkaistaan tänään. Teknologiarahoituksen tulokset ja vaikutukset"

Transkriptio

1 Ylihuomisen kilpailukyky ratkaistaan tänään Teknologiarahoituksen tulokset ja vaikutukset

2 Ylihuomisen kilpailukyky ratkaistaan tänään (Tiivistelmä) 3 Suomen tutkimus- ja kehityspanokset ovat olleet menestyksellisiä 5 Elinkeinoelämän rakennemuutos luo työpaikkoja ja taloudellista kasvua 6 Teknologia on merkittävin tuottavuuden ja kansantalouden kasvun lähde 8 Teknologia vaikuttaa yhteiskuntaan ja hyvinvointiin monella myönteisellä tavalla 10 Kansainväliset kilpailukykyvertailut kertovat menestyksellisestä historiasta 12 Julkinen teknologiarahoitus luo osaamispohjaa ja kannustaa yrityksiä innovaatioihin ja tutkimusyhteistyöhön 14 Teknologiarahoituksen lisäys kasvattaisi kansantuotetta ja vahvistaisi veropohjaa 20 Uusi elinkeinorakenne edellyttää lisäpanostuksia jo nykyisenkin kilpailukyvyn ylläpitämiseksi 21 Rahoittamatta jää tuotto-odotuksiltaan hyviä hankkeita 24 Alueiden kehittyminen riippuu yritysten menestymisestä kansainvälisillä markkinoilla 26 Suomessa julkinen rahoitus yritysten tutkimus- ja kehityshankkeisiin on maailman alhaisimpia 28 Ylihuomisen hyvinvointi ja vauraus ratkaistaan tänään 32 Tutkimuksen, teknologian ja innovaatioprosessin vaikuttavuutta koskevia tutkimuksia 33 Tekesiä koskevia arviointeja 34

3 Ylihuomisen kilpailukyky ratkaistaan tänään Tuotannontekijöistä teknologia vaikuttaa merkittävimmin talouden kasvuun. Vahva talous ja teknologian suorat vaikutukset luovat pohjan hyvinvoinnin kasvulle. Julkisella rahoituksella on ollut suuri vaikutus teknologian kehittämisen edellyttämään tutkimus- ja kehitystyön määrään, laatuun ja vaikutuksiin. Tällä hetkellä suuri osa kansantaloudellisilta vaikutuksiltaan hyvistä hankkeista jää rahoittamatta ja siksi toteutumatta. Julkisen tutkimus- ja teknologiarahoituksen lisääminen nopeuttaisi työpaikkojen lisääntymistä ja talouden kasvua, sen myötä veropohjan vahvistumista sekä hyvinvoinnin lisääntymistä myös tulevina vuosina. SUOMEN ELINKEINOPOLITIIKKA on pitkään perustunut osaamiseen. Yli viidentoista vuoden ajan jatkuvasti lisätyt ja menestyksellisesti käytetyt tutkimusja kehityspanostukset ovat saaneet aikaan muita maita nopeamman ja tasapainoisemman kehityksen. Metsä- ja metalliklusterien rinnalle on syntynyt kolmas kansantalouden tukijalka, tieto- ja viestintäklusteri. Aikaansaatu elinkeinoelämän rakennemuutos on luonut työpaikkoja, vaurautta ja hyvinvointia. Korkean teknologian vienti on kasvanut muita maita nopeammin. Teollisuuden tuottavuus on noussut kilpailijamaita nopeammin ja saavuttanut Yhdysvaltojen tason. Tuottavuuden kasvu on luonut työpaikkoja uusille kasvaville aloille sekä turvannut perinteisen teollisuuden olemassaolon ja tuotannon säilymisen Suomessa. Vauraus on lisääntynyt, veropohja vahvistunut ja hyvinvointia on voitu lisätä. Teknologia on merkittävin tuotannontekijä näiden positiivisten vaikutusten aikaansaamisessa. Useat tutkimukset osoittavat, että teknologiapanostukset selittävät suuren osan tuottavuuden kasvusta. Teknologian avulla on kyetty myös ratkaisemaan yhteiskunnallisia haasteita, jotka liittyvät esimerkiksi ympäristöön ja terveyteen. Nämä tulokset eivät näy tuottavuusluvuissa, mutta lisäävät hyvinvointia. Kansainväliset vertailut kertovat, että Suomi on onnistunut kehittämään kansantalouden kilpailukykyä ja lisäämään hyvinvointia samanaikaisesti. Vertailut mittaavat lukuisilla panoksia ja tuloksia kuvaavilla muuttujilla jo tapahtunutta kehitystä. Tulevaisuutta ne kartoittavat vain muutamien toimintaedellytyksiä kuvaavien tekijöiden ja mielipiteiden avulla. Vertailut saattavat johtaa itsetyytyväisyyteen ja uskoon, että saavutettu asema on pysyvä. Jo nyt näkyy kuitenkin hälyttäviä merkkejä. Eräiden teollisuusalojen tuottavuuden kasvu on pysähtynyt. Korkean teknologian viennin kasvu on joissakin maissa jo nopeampaa kuin Suomessa. Patenttihakemusten määrän kasvu näyttää epävarmalta. Uusia teollisia yrityksiä syntyy vuosittain yhä vähemmän. Tutkimus- ja kehitystyötä tekevien yritysten määrän kasvu näyttää pysähtyneen. Tietoyhteiskunnan kehittymistä mittaavissa indikaattoreissa Suomi on menettänyt johtoasemansa. Uusi elinkeinorakenne on vaativa. Yritysten pitää kilpailukykynsä säilyttääkseen uudistua ja uudistaa tuotteensa nopeasti ja jatkuvasti. Globalisoituminen, asiakasvaatimusten yksilöityminen, oman ydinosaamisen kehittäminen ja siihen liittyen verkottuminen, sekä liiketoimintojen uudistaminen tietotekniikkaa hyödyntäen koskevat kaikkia yrityksiä. Tulevaisuuden menestys ei siis ole itsestään selvää, sen eteen on tehtävä jatkuvasti työtä. Julkiset panostukset ovat vaikuttaneet merkittävästi nykyisen hyvän aseman saavuttamiseen. Suomessa on huolehdittu siitä, että elinkeinoelämälle on tarjolla 3

4 Maan kilpailukyvyn kehityksen neljä vaihetta EDISTYS Tuotannontekijäkeskeinen Investointikeskeinen Innovaatiokeskeinen Vaurauskeskeinen TAANTUMINEN Lähteet: ETLA, Ylä-Anttila, Pekka (4/2001) ja Porter, Michael E. (1991). osaavia ihmisiä. Tutkimus- ja teknologiapanostuksilla on luotu uutta tietoa, kykyä hankkia tietoa muista maista sekä soveltaa uutta teknologiaa käytäntöön. Julkisella rahoituksella on voitu vaikuttaa myös siihen, että yritykset ovat lisänneet omia tutkimus- ja kehityspanostuksiaan, luoneet innovaatioita ja kohottaneet tuottavuuttaan. Yrityksissä osaaminen on kasvanut tehokkaasti lisääntyneen ja monipuolisen yhteistyön avulla, erityisesti yliopistojen ja tutkimuslaitosten kanssa. Uusien yritysten syntyminen ja yritysten menestyminen kansainvälisillä markkinoilla ratkaisee myös maakuntien menestymisen. Tehostetulla aktivoinnilla voidaan vaikuttaa eri puolilla Suomea sijaitsevien yritysten tutkimus- ja kehitystoimintaan, liiketoimintojen uudistumiseen, kansainvälistymiseen ja yhteistyöhön, jos riskiä jakavat rahoituskannusteet siihen riittäisivät. Suomessa on yleinen käsitys, että kaikki tutkimus- ja kehityspanoksemme ovat huipputasolla. Yritysten panostukset ovatkin korkeimpia maailmassa ja myös niiden kasvu on ollut erittäin nopeaa. Suomi on kuitenkin selkeästi muita maita jäljessä yritysten tutkimus- ja kehitystoiminnan julkisissa kannusteissa, jotka ovat maailman alhaisimpia. Suomessa näiden kannusteiden osuus on alle puolet OECD-maiden keskiarvosta tai OECD:n arvioimasta optimitasosta. Muissa maissa käytetyt verohelpotukset tutkimus- ja kehitystoimintaan synkistävät edelleen Suomen asemaa vertailussa. Tämä ei kannusta yritysten sijoittumista Suomeen. Yritysten omat panostukset eivät yksin riitä turvaamaan tulevaisuuden edellyttämää osaamispohjaa. Perinteisillä aloilla nekin ovat vaatimattomia. Korkeakoulujen opetusresurssit eivät myöskään kasvualoilla ole riittäviä. Julkisen tutkimus- ja kehitysrahoituksen määrä on pysynyt neljä vuotta lähes samalla tasolla. Merkittävä osa haasteellisista ja vaikutuksiltaan merkittävistä hankeehdotuksista jää rahoittamatta ja siksi toteutumatta sekä julkisessa tutkimuksessa että erityisesti yritysten tutkimus- ja kehitystyössä. Raporttiin on koottu tuoreiden tutkimusten ja vertailujen tulokset ja johtopäätökset teknologian merkityksestä yhteiskunnalle sekä julkisen tutkimus- ja teknologiarahoituksen vaikutuksista kansantalouteen. Taustana on huoli Suomen talouden tulevaisuudesta ja ylihuomisen hyvinvoinnista. 4

5 Suomen tutkimus- ja kehityspanokset ovat olleet menestyksellisiä SUOMEN KANSANTALOUS on viimeisen kymmenen vuoden aikana kehittynyt varsin positiivisesti. Nousu kansainvälisten vertailujen kärkeen on monien tutkimusten mukaan tulosta muun muassa pitkäjänteisestä panostuksesta tutkimusja kehitystyöhön. Suomi onkin investoinut omaan kilpailukykyynsä viimeisen 15 vuoden aikana aktiivisesti painottaen investointeja osaamiseen, innovaatioihin ja uuteen teknologiaan. Määrätietoinen ja pitkäjänteinen kehittämisstrategia on tuottanut hyvää tulosta osaamisen, teknologisen kehittämisen ja innovaatioiden luomisessa ja kaupallistamisessa. Kilpailuympäristö ja kilpailutekijät muuttuvat nopeasti. Osaamisen kehittämiseksi Suomessa tulee jatkossakin panostaa kasvavasti, määrätietoisesti, pitkäjänteisesti, monipuolisesti ja tasapainoisesti tutkimus- ja kehitystoimintaan. Korkean teknologian aloilla Suomessa on onnistuttu luomaan huippuosaamista ja uusia merkittäviä innovaatioita. Tulevaisuudessa haasteena on menestyä myös uusilla kasvualoilla, kuten bioteknologiassa. Haasteena on myös vahvistaa perinteisten alojen kilpailukykyä. Globalisoitumisen edetessä kaikilla aloilla tarvitaan keinoja uudistua ja parantaa kilpailukykyä tutkimus- ja kehitystyöllä. Tutkimus- ja kehityspanostus eräissä OECD-maissa osuus bruttokansantuotteesta, % 4,0 3,5 3,0 2,5 2,0 1,5 Ruotsi Suomi Japani Yhdysvallat Saksa OECD Ranska Tanska Kanada Iso-Britannia Itävalta Norja Suomi on OECD:n vertailuissa tutkimuksen huippumaita. Suomen tutkimus- ja kehityspanostuksen osuus bruttokansantuotteesta on kasvanut jatkuvasti, jopa 1990-luvun alun lamavuosina. Tällä on vauhditettu elinkeinoelämän rakennemuutosta kasvualojen suuntaan. Päävastuun tutkimus- ja kehityspanosten kasvusta ovat kantaneet yritykset, paljolti julkisen rahoituksen kannusteidenkin vaikutuksesta. Kolmen viime vuoden aikana kasvuvastuu on ollut lähes pelkästään yrityksillä. Julkisen rahoituksen osuus kaikista tutkimuspanostuksista Suomessa on laskenut jo alle 30 prosentin. Tämä on johtanut tutkimus- ja kehitystyön luonteen muuttumiseen lyhytjänteisemmäksi. 1, Lähteet: OECD, Main Science and Technology Indicators -tietokanta, Tilastokeskus, Statistics Bureau & Statistics Center (Japani 2000), Tekesin arvio (Yhdysvallat 2001). Maiden erilaiset elinkeinorakenteet vaikuttavat kansantalouden tutkimusintensiivisyyteen. Nykyisen elinkeinorakenteemme takia panostusten pitääkin olla muita maita korkeampi Suomessa. 5

6 Elinkeinoelämän rakennemuutos luo työpaikkoja ja taloudellista kasvua VIIMEISEN VUOSIKYMMENEN aikana on tieto- ja viestintäteollisuudesta syntynyt Suomen elinkeinoelämän kolmas tukijalka metsä- ja metalliteollisuuksien rinnalle. Korkean teknologian ja osaamisintensiivisen elinkeinoelämän osuus tuotannosta on kasvanut, ja pitkällä aikajänteellä nämä alat ovat kasvattaneet suhteellisesti eniten työpaikkojensa määrää. Teollisuuden ja palveluiden vienti on kasvanut puolitoistakertaiseksi ja huipputeknologian vienti kolminkertaiseksi viidessä vuodessa. Vaikka tieto- ja viestintäteollisuuden osuus viennistä on suuri, muidenkin alojen vienti on kasvanut huomattavasti. Teollisuuden rakennemuutos Suomessa työllisyyden kehityksellä tarkasteltuna Korkean ja korkean keskitason teknologian teollisuustoimialojen sekä osaamisintensiivisten palvelualojen yritysten henkilöstö osaamistaso (indeksi, 1980 = 100) korkea matala 1000 henkilöä Osaamisintensiiviset palvelut* Korkean ja korkean keskitason toimialat Lähde: Mika Pajarinen & Pekka Ylä-Anttila: Maat kilpailevat investoinneista teknologia vetää sijoituksia Suomeen, ETLA B 173 (2001) Teollisuuden rakennemuutos näkyy myös työpaikkojen muutoksina. Korkean osaamistason yritykset ovat kasvattaneet työpaikkojen määrää erittäin nopeasti. Myös perinteisemmän teollisuuden merkitys työllistäjänä on tärkeä. Näiden työpaikkojen varmistaminen vaatii kilpailukyvyn ja tuottavuuden kasvattamista, jotta tuotanto ei siirry halvan työvoiman maihin. Tämä edellyttää tulevaisuudessa yhä suurempia tutkimus- ja kehitysinvestointeja. *) rahoitus- ja vakuutustoiminta, logistiset palvelut, kiinteistöpalvelut, teleliikenne, tietojenkäsittelypalvelut, tutkimus ja kehitys, tekniset palvelut. Lähde: Tilastokeskus Korkean ja korkean keskitason teknologian toimialojen liikevaihto on kasvanut selvästi nopeammin kuin muiden yritysten. Vuonna 1999 tällaisia yrityksiä oli Kuuden vuoden aikana ( ) näiden alojen liikevaihto kasvoi noin kolminkertaiseksi ja työpaikkojen määrä kasvoi noin 50 prosenttia. Korkean ja korkean keskitason teknologian toimialoja ovat ne, joilla tutkimus- ja kehitystyön osuus on vähintään 2 prosenttia liikevaihdosta. Nokian osuus korkean teknologian toimialojen yritysten henkilöstöstä oli vuonna 1999 arviolta runsaat 55 prosenttia ja korkean ja korkean keskitason toimialojen yritysten henkilöstöstä vajaat 16 prosenttia. Vastaavat liikevaihto-osuudet vuonna 1999 olivat arviolta vajaat 74 ja noin 35 prosenttia. 6

7 Tieto- ja viestintäteknologia vaikuttaa välillisesti muiden alojen kasvuun. Uusia kasvualoja tieto- ja viestintäteollisuuden lisäksi ovat bioteknologiaan perustuvat alat ja osaamisintensiivinen palvelusektori. Uusia työpaikkoja on syntynyt laman jälkeen runsaat Työpaikkoja on syntynyt useilla aloilla, mutta suhteellisesti eniten niitä on syntynyt korkean ja korkean keskitason teknologia-aloilla sekä osaamisintensiivisissä palveluissa. Tällä kasvulla on merkittävä välillinen vaikutus palveluelinkeinojen työpaikkojen lisääntymiseen. Viennin bruttokansantuoteosuus vuonna 1999 Korkean teknologian tuotteiden viennin kehitys Irlanti Belgia Tsekki Alankomaat Unkari Itävalta Ruotsi Kanada Sveitsi Etelä-Korea Norja Suomi Tanska EU-15 Islanti Portugali Saksa Espanja Ranska Iso-Britannia Italia Kreikka Yhdysvallat Japani % osuus kokonaisviennistä, % Irlanti Yhdysvallat Japani Iso-Britannia Alankomaat Suomi Sveitsi Ranska Ruotsi EU Saksa Tanska Kanada Norja Lähde: Tilastokeskus Lähteet: OECD, Tilastokeskus Taloudellinen kasvu on monilla aloilla mahdollista vain vientiä kasvattamalla. Vienti edellyttää kilpailukykyä, jota voidaan kehittää teknologialla. Suomessa viennin osuus bruttokansantuotteesta on huomattavasti korkeampi kuin maissa, joilla on suuremmat kotimarkkinat. Valtaosa kehittyneistä pienistä maista on menestynyt viennissä Suomea paremmin. EU-vertailussa Suomi sijoittuu hieman keskitasoa paremmin. Aivan viime vuosina on korkean teknologian tuotteiden vientiosuus useissa maissa kasvanut vähintään yhtä nopeasti kuin Suomessa. Esimerkiksi Unkarissa kehitys on ollut todella nopeaa: 1995 (4,7 %) ja 1999 (19,4 %). Etla arvioi Nokian osuuden Suomen tavaroiden ja palveluiden viennistä olleen runsaat 20 prosenttia vuonna Viennin kasvun nopeuttamiseksi julkista tutkimus- ja kehitysrahoitusta tulisi voida kohdentaa myös liiketoimintakonseptien ja kansainvälistymisen kehittämiseen, mutta tämä edellyttää rahoitusvaltuuksien selvää kasvattamista. 7

8 Teknologia on merkittävin tuottavuuden kasvun lähde TEOLLISUUDEN KOKONAISTUOTTAVUUS sekä työn tuottavuus ovat Suomessa kasvaneet ennätystahtiin. Suomi on tavoittanut kansainvälisen huipun, ja tuottavuuden mallimaa Yhdysvallat on saatu kiinni. Eri teollisuudenalojen välillä on kuitenkin suuria eroja tuottavuuden kasvussa. Elinkeinoelämän rakenteellinen uudistuminen ja myös perinteisten alojen uudistuminen ovat edistäneet tuottavuuden kasvua. Viimeisimmät tutkimustulokset Suomessa ja muualla osoittavat, että yrityksen oman tutkimus- ja kehitystyön lisäys näkyy yrityksen tuottavuuden kasvuna. Myös julkinen tutkimus- ja kehitystyö yliopistoissa ja tutkimuslaitoksissa kasvattaa tuottavuutta, mikä selittyy osaamisen ja teknologian siirtona kaikkiin yrityksiin; niihinkin, joiden oma tutkimus- ja kehityspanostus jää alhaiseksi. Julkisen tutkimuk- Teollisuuden kokonaistuottavuus Suomessa Työn tuottavuus teollisuudessa Yhdysvallat = arvonlisäys/työtunnit, Yhdysvallat 2000 = Suomi Yhdysvallat Alankomaat Ruotsi Ranska Saksa Japani Kanada Iso-Britannia Lähde: Tilastokeskus, Mika Maliranta Lähde: Tilastokeskus, Mika Maliranta Suomalaisen teollisuuden tuottavuus on saavuttanut Yhdysvaltojen tason. Tuottavuuden kasvusta yli puolet selittyy teknologian avulla. Sekä työn tuottavuuden että kokonaistuottavuuden kehitys on ollut Suomen teollisuudessa muita maita parempi. Suomen teollisuuden muita nopeampi kokonaistuottavuuden kehitys on tehnyt mahdolliseksi lisätä työvoimaa nopeasti kasvavilla aloilla ja hidastanut perinteisillä aloilla tuotannon ja työpaikkojen siirtymistä halvan työvoiman maihin. Tuottavuuden kasvussa on huomattavia toimialakohtaisia eroja. Metallituoteteollisuuden tuottavuuden kasvu on huolestuttavasti pysähtynyt. Koko kansantalouden tuottavuuden kehitys on ollut alhaisempaa, mikä johtuu muun muassa julkisen sektorin suuresta osuudesta kansantaloudessa, palveluiden alhaisesta tuottavuuskehityksestä sekä kotimarkkinoiden sulkeutuneisuudesta. 8

9 sen osuus vaikuttaa sitä enemmän yritysten tuottavuuteen, mitä enemmän yritykset itse panostavat tutkimukseen. Muissa maissa tehdyn tutkimus- ja kehitystyön vaikutus yritysten tuottavuuden kasvuun on myös voitu osoittaa. Kasvu selittyy teknologian siirrolla. Tutkimukset ovat osoittaneet, että maiden väliset teknologiset erot ovat kaventuneet. Koska Suomi on nyt tuottavuudeltaan johtavan Yhdysvaltojen tasolla, teknologiapolitiikka on uudenlaisen haasteen edessä. Suomella ei ole kansainvälisessä kilpailussa enää selvää esikuvaa, jota tavoittelemalla ja josta mallia ja oppia ottamalla voidaan parantaa omaa asemaa. Suomi joutuu rakentamaan tulevaisuuttaan uusista lähtökohdista. Miten tutkimus- ja kehitystyö parantaa tuottavuutta? Keskeisten tutkimusten tuloksia Julkinen rahoitus lisää aidosti yritysten tutkimus- ja kehitysinvestointeja. Tulos viittaa siihen, että yrityksillä on vaikeuksia saada rahoitusta hankkeilleen markkinoilta. Yrityksen oman tutkimus- ja kehitystyön lisäys yhdellä prosenttiyksiköllä parantaa yrityksen kokonaistuottavuutta 0,03 prosenttia. Lehto, Eero (2000): Regional impacts of R&D and public R&D funding, Palkansaajien tutkimuslaitos, Tutkimuksia 79, Helsinki. Tekesin rahoitusta saaneiden yritysten tuottavuus on keskimääräistä korkeampi ja tuottavuus kasvaa keskimääräistä nopeammin. Julkisen tutkimus- ja kehitysrahoituksen ja tuottavuuden välinen yhteys näyttää ajan kuluessa vahvistuneen erityisesti palvelusektorin yrityksissä. Lehtoranta, Olavi (2000)): Technology based firms and public R&D support: A descriptive introduction, in Asplund, Rita (ed.), Public R&D funding, technological competitiveness, productivity and job creation, The Research Institute of the Finnish Economy ETLA, B168, Helsinki. Yrityskohtaisesti tarkasteltuna niin julkisen kuin yksityisenkään tutkimus- ja kehitysrahoituksen suorasta positiivisesta vaikutuksesta tuottavuuskehitykseen ei tutkimusmenetelmällä saatu näyttöä. Yrityksen teollisen ympäristön tutkimus- ja kehitysintensiteetti vaikuttaa positiivisesti yrityksen tuottavuuteen, mikä viittaa siihen, että julkinen teknologiapolitiikka ja valtion interventiot mitä ilmeisimmin nostavat tuottavuutta diffuusiomekanismin välityksellä. Maliranta, Mika (2000): Privately and publicly financed R&D as determinants of productivity evidence from Finnish enterprises, in Asplund, Rita (ed.) Public R&D funding, technological competitiveness, productivity and job creation, The Research Institute of the Finnish Economy ETLA, B168, Helsinki. Toimialatasolla tarkasteltuna sekä julkinen että yksityinen tutkimus- ja kehityspanostus lisäävät tuottavuuden kasvua. Niininen, Petri (1999): High Technology Investment, Growth and Productivity, Empirical Studies of Finnish Data, Helsinki School of Economics and Business Administration A-158, Helsinki. Tutkimus- ja kehitystyö kasvattaa kokonaistuottavuutta. Tutkimus- ja kehitystyön vaikutukset ilmenevät vuosien kuluttua. Rouvinen, Petri (1999): Issues in R&D Productivity: Causality, Lags and Dry Holes, The Research Institute of the Finnish Economy ETLA, Discussion papers No. 694, Helsinki. Yhden prosentin lisäys yritysten tuotekehitysmenoissa lisää kokonaistuottavuuden kasvua 0,13 prosenttia. Yhden prosentin lisäys julkisissa tuotekehitysmenoissa lisää kokonaistuottavuuden kasvua 0,17 prosenttia. Yhden prosentin lisäys ulkomaisissa tuotekehitysmenoissa lisää kokonaistuottavuuden kasvua 0,44 prosenttia. Quellec, Dominique and Bruno van Pottelsberghe de la Potterie (2001): R&D and productivity growth: panel data analysis of 16 OECD countries, STI Working Paper Series, 2001/3, OECD, Paris. 9

10 Teknologia vaikuttaa yhteiskuntaan ja hyvinvointiin monella myönteisellä tavalla KILPAILUKYVYN, KANSANTALOUDEN ja tuottavuuden kasvu ovat välttämättömiä ehtoja hyvinvoinnille, mutta hyvinvoinnin kasvu ei seuraa niistä automaattisesti. Hyvinvointia on korkea varallisuus, mutta myös muun muassa pitkän eliniän odote, poliittiset vapaudet ja oikeudet, ihmisoikeudet, kaikille tarjolla olevat koulutus-, sosiaali- ja terveyspalvelut, puhdas ympäristö, hyvät kulkuyhteydet ja turvallisuus. Monesti kilpailuyhteiskunta ja hyvinvointiyhteiskunta nähdään kilpailevina valintoina. Pohjoismaat, Suomi mukaan luettuna, ovat kuitenkin pystyneet kehittämään molempia. Suomi on viime vuosina parantanut asemaansa niin kansainvälisissä kilpailukyky- kuin hyvinvointivertailuissakin. Tätä pidetään kestävän ja pitkäjänteisen myönteisen kehityksen kannalta merkittävänä saavutuksena. Suomessa ta- Bruttokansantuote ja hyvinvointi-indeksi Kestävän kehityksen indeksi Bruttokansantuote henkeä kohden 1999 dollareissa (ostovoimakorjattu) Luxemburg Yhdysvallat Tanska Sveitsi Kanada Norja Islanti Saksa Itävalta Ruotsi SUOMI Australia Ranska Japani Hyvinvointi-indeksi (WI) 0,70 0,75 0,80 0,85 0,90 Norja Suomi Kanada Ruotsi Sveitsi Itävalta Uusi-Seelanti Irlanti Alankomaat Saksa Tanska Belgia Lähteet: Robert Prescott-Allen (2001): The Wellbeing of Nations: A Country-by-Country Index of Quality of Life and the Environment; Human Development Report The United Nations Development Program. Lähde: The Millenium Project: 2001 State of the Future. The United Nations University. Hyvinvointi-indeksi WI (Wellbeing Index) mittaa kansalaisten hyvinvointia laajemmin kuin YK:n inhimillisen kehityksen indeksi (UNDP Human Development Index). Hyvinvointi-indeksi sisältää kaksi osakokonaisuutta: inhimillisen hyvinvoinnin ja ympäristön hyvinvoinnin. Kestävän kehityksen indeksi on YK:n julkaiseman tutkimuksen tulos, jossa Suomi menestyi hyvin. 10

11 sapaino toteutuu nyt kohtuullisen hyvin, painottaen hieman enemmän inhimillistä kehitystä ja ympäristöä kuin taloudellista kasvua. Tarvitaan myös kannusteita työn tekemiseen, yrittämiseen ja talouden kasvuun. Teknologia edistää hyvinvointia yhteiskunnassa kahdella tavalla. Teknologia siivittää talouden kasvua, lisää vaurautta ja vahvistaa veropohjaa, joilla helpotetaan hyvinvointipalvelujen tuottamista ja hankintaa. Teknologialla myös ratkaistaan ongelmia ja rakennetaan yhteiskuntaa. Taloudellinen hyvinvointi näkyy vaurastumisena ja työpaikkoina, muu hyvinvointi kestävänä kehityksenä ja muiden demokraattisesti päätettyjen yhteiskunnallisten tavoitteiden toteutumisena. Teknologia on keskeinen tekijä tietoyhteiskunnan kehittämisessä, ympäristökysymyksissä, infrastruktuurin rakentamisessa, turvallisuuskysymyksissä ja terveydenhuollossa. Ympäristön laatu ja kasvukilpailukyky 2001 ESI-indeksi SUOMI Norja Ruotsi Kanada Australia USA Singapore Ihmisen hyvinvoinnin kehittymiselle on kansantalouden ja tuottavuuden kasvu välttämätön, mutta ei riittävä ehto. Hyvinvointia luo turvallinen, puhdas ympäristö, vapaudet ja oikeudet, hyvät julkiset palvelut, tasapuoliset koulutusmahdollisuudet ja tietoyhteiskunnan palvelut. Julkisuudessa on nostettu selvästi esiin Suomen menestys taloudellisissa kilpailukykyvertailuissa, mutta vähemmälle huomiolle on jäänyt Suomen hyvä sijoittuminen myös hyvinvointivertailuissa Kasvukilpailukyky Lähde: World Economic Forum (WEF) ESI = Environmental Sustainability Index Kasvukilpailukyky = Growth Competitiveness Ranking Suomi menestyy hyvinvointivertailussa paremmin kuin taloudellisen kasvun vertailussa. Hyvinvoinnissa Suomi sijoittuu toiseksi, neljä Pohjoismaata on kärjessä. Voitaneen tehdä kolme johtopäätöstä: a) pohjoismaiset hyvinvointivaltiot osaavat muita paremmin tasapainottaa osin ristiriitaisia tavoitteita, b) Suomessa painotus on ollut hieman enemmän hyvinvoinnin kuin talouden kehittämisen puolella ja c) kansakunnan taloudellinen menestys ja kilpailukyky on ehdoton edellytys hyvinvoinnin parantumiselle, mutta se ei automaattisesti johda hyvinvoinnin paranemiseen. 11

12 Kansainväliset kilpailukykyvertailut kertovat menestyksellisestä historiasta KANSAINVÄLISISSÄ KANSAKUNTIEN kilpailukykyä vertailevissa selvityksissä ja tutkimuksissa Suomen sijoitus on parantunut selvästi. Olemme useissa eri tutkimuksissa kärjessä tai sen tuntumassa. Nousumme tälle korkealle tasolle on ollut nopeinta tutkituista maista. Kansainväliset vertailut kertovat, että Suomi on onnistunut kehittämään kansantalouden kilpailukykyä ja lisäämään hyvinvointia samanaikaisesti. Vertailut mittaavat jo tapahtunutta kehitystä lukuisilla panoksia ja tuloksia kuvaavilla muuttujilla. Tulevaisuutta ne kartoittavat vain muutamien toimintaedellytyksiä kuvaavien tekijöiden ja mielipiteiden avulla. Menestyksestä huolimatta on muistettava, että kilpailukykymittaukset kertovat aina jo tapahtuneesta kehityksestä. Mittauksissa menestyminen nyt ei takaa menestymistä myös tulevaisuudessa. Sijoittuminen kansainvälisissä vertailuissa muuttuu jatkuvasti ja kilpailu on kovaa kaikkialla maailmassa, joten panostuksen määrässä tai laadussa ei ole keventämisen varaa. Vertailut saattavat johtaa itsetyytyväisyyteen ja uskoon, että saavutettu asema on pysyvä. Jo nyt näkyy hälyttäviä merkkejä. Eräiden teollisuusalojen tuottavuuden kasvu on pysähtynyt. Korkean teknologian viennin kasvu on joissakin maissa jo nopeampaa kuin Suomessa. Patenttihakemusten määrän kasvu näyttää epävarmalta. Uusia teollisia yrityksiä syntyy vuosittain yhä vähemmän. Tutkimus- ja kehitystyötä tekevien yritysten määrän kasvu näyttää pysähtyneen. Tietoyhteiskunnan kehittymistä mittaavissa indikaattoreissa Suomi on menettänyt johtoasemansa. Uusi elinkeinorakenne on vaativa. Yritysten pitää kilpailukykynsä säilyttääkseen uudistua ja uudistaa tuotteitaan nopeasti ja jatkuvasti. Globalisoituminen, asiakasvaatimusten yksilöityminen, oman ydinosaamisen kehittäminen ja siihen liittyen verkottuminen, sekä liiketoimintojen uudistaminen tietotekniikkaa hyödyntäen koskevat kaikkia yrityksiä. Tulevaisuuden menestys ei siis ole itsestään selvää, sen eteen on tehtävä jatkuvasti työtä. Pitkäjänteisen panostuksen määrätietoinen jatkaminen on avainasemassa, jos haluamme säilyttää nykyiset sijoituksemme. Ratkaisut pitää tehdä tänään, koska tutkimus- ja kehitysinvestointien vaikutukset näkyvät vasta muutaman vuoden kuluttua. 12

13 Suomi kansainvälisissä vertailuissa YK:n yliopiston (2001 State of the Future) vertailussa Suomi sijoittui toiseksi sekä kokonaisarviossa että koulutus-, teknologia- ja informaatioindeksillä mitattuna. Suomi sijoittui toiseksi kestävän kehityksen indeksillä mitattuna. Euroopan komission vertailussa vuonna 2001 Suomi sijoittuu kärkisijoille monella indikaattorilla mitattuna. Nämä liittyvät muun muassa tutkimuspanostukseen, innovatiivisuuteen, julkaisutoimintaan, patentointiin sekä korkean teknologian vientiin. Vertailu perustuu tilastollisiin tunnuslukuihin, jotka mittaavat kansallisten tutkimus- ja innovaatiotoimien panostuksia ja saavutuksia. UNDP:n (United Nations Development Programme) vuoden 2001 arvion mukaan Suomi on teknologian luojana ja käyttäjänä maailman kehittynein maa. TAI-indeksi (Technology Achievement Index) mittaa maiden osaamista sekä kykyä luoda ja käyttää teknologiaa verkostotaloudessa. IMD:n (International Institute for Management Development) vuoden 2001 kilpailukykyvertailussa Suomi sijoittui kolmanneksi. Laitos arvioi myös maiden houkuttelevuutta yritysten tutkimuksen ja tuotekehityksen sijoituspaikkana. Tässä vertailussa Suomi sijoittui toiseksi. Teknologinen infrastruktuuri oli kolmanneksi paras. WEF:n (World Economic Forum) vuoden 2001 vertailussa Suomi oli paras sekä tämän hetken kilpailukyvyssä että tulevaisuuden kasvukilpailukyvyssä ja kolmas teknologian tasossa. Suomi oli paras kestävässä kehityksessä (Environmental Sustainability Index). Lähteet: THE UNITED NATIONS UNIVERSITY: The Millenium project EU: Indicators for benchmarking of national research policies. Key Figures 2001 special edition europa.eu.int/comm/research/area/ benchmarking2001_en.html UNDP: Human Development Report IMD: The World Competitiveness Yearbook WEF: The Global Competitiveness Report

14 Julkinen teknologiarahoitus luo osaamispohjaa ja kannustaa yrityksia innovaatioihin ja tutkimusyhteistyöhön YRITYSTEN PANOKSET tutkimus- ja tuotekehitystyöhön ovat lisääntyneet voimakkaasti, tämä näkyy tutkimuspanostusten nykyisenä korkeana osuutena bruttokansantuotteesta. Julkisella teknologiarahoituksella on ollut merkittävä kannustava vaikutus yritysten panostusten kasvuun. Julkisen rahoituksen lisäarvoa on Suomessa tutkittu sekä ekonometrisilla malleilla että kyselytutkimuksilla. Ekonometrisissa tutkimuksissa tarkastellaan yrityssektorin käyttäytymistä toteutuneiden taloudellisten lukujen perusteella, kun taas kyselytutkimukset perustuvat yksittäisten yritysten antamiin vastauksiin. Vaikka vaikutuksia on vaikea selvittää, suuntaa-antavaa tietoa tutkimukset kuitenkin tarjoavat. Ekonometristen tutkimusten mukaan julkinen rahoitus lisää aidosti yritysten teknologiainvestointeja. Kyselytutkimusten mukaan Tekesin lisäarvovaikutus on erityisen selvä pk-yrityksissä: ilman Tekesin rahoitusta huomattava määrä, tutkimuksesta riippuen prosenttia pk-yritysten teknologiahankkeista olisi jäänyt kokonaan toteuttamatta. Joka tapauksessa toteuttavista hankkeista pääosa toteutettiin haastavampina, paremmin resurssein laajentamalla yhteistyötä ja nopeammin kuin olisi tehty ilman rahoitusta. Suomalaisia merkittäviä innovaatioita on viimeisen 15 vuoden ajalta tunnistettu noin Näistä Tekes on rahoittanut noin 60 prosenttia. Toisen tutkimuksen mu- Tutkimus- ja kehitystyötä tekevien yritysten määrä 2500 Muut toimialat 2000 Palvelut 1500 Teollisuus Yritysten määrän väheneminen aiheutuu pääosin käytetystä laskentamenetelmästä. Lähde: Tilastokeskus 14

15 kaan Tekes on ollut rahoittamassa noin joka toista yritysten avainhankkeista. Julkisen rahoituksen merkitys on ollut erityisen suuri täysin uudenlaisten ja monimutkaisten innovaatioiden aikaansaamisessa. Tuotekehitystyötä tekevien yritysten määrä on kasvanut Suomessa varsin tasaisesti - viime päiviin asti. Uusimmat Tilastokeskuksen tiedot kertovat, että tutkimus- ja kehitystyötä tekevien yritysten määrän kasvu olisi taittunut, jopa laskenut. Vaikka tiedot ovat alustavia, niihin on suhtauduttava vakavasti. Yhä useampien yritysten on määrätietoisesti kehitettävä teknologiaansa, tästä ei ole varaa tinkiä. Yhteistyö on tärkein keino levittää teknologiaa, ja myös tehokas tapa luoda ja hyödyntää uutta tietoa. Yhteistyön lisääminen on ollut pitkään yksi teknologiarahoituksen kulmakivistä. Yhteistyökulttuuri on luotu suurelta osin kansallisten teknologiaohjelmien sekä kilpaillun rahoituksen kriteerien ja kannusteiden avulla. Suomessa vakiintuneeksi käytännöksi muodostunut tutkimusyhteistyö on asia, jota monissa kehittyneissä maissa on vasta nyt ryhdytty edistämään. Vaikka Suomessa tehdään yhteistyötä yritysten ja tutkimuslaitosten välillä ja kesken paljon, on meilläkin verkottumisessa vielä paljon kehitettävää. Uudessa taloudessa liiketoimintojen verkottuminen ja yhteistyö monissa muodoissaan on edellytys kilpailukyvyn kehittymiselle. Tutkimus- ja kehitysyhteistyö on yhteistyön muodoista haastavinta. Tutkimus- ja kehitystyötä tekevien yritysten määrä on ollut kasvussa. Ajallisesti kasvu ajoittuu samaan vaiheeseen, jolloin julkisia tutkimus- ja teknologiakannusteita kasvatettiin ( ). Tekesin yritysasiakkaiden määrä on suunnilleen sama kuin tutkimus- ja kehitystoimintaa tekevien yritysten määrä Tilastokeskuksen mukaan. Tilastokeskukselle tutkimuksesta ja tuotekehityksestä raportoineista yrityksistä kuitenkin vain runsaat puolet ilmoittaa saaneensa Tekesiltä siihen rahoitusta. Tekes hankkii uusia yritysasiakkaita vuosittain noin 400 aktivointityön avulla. Aktivoinnin tarkoituksena on kannustaa yrityksiä tutkimus- ja kehitystoimintaan. Huolestuttava kehityspiirre on, että on olemassa merkkejä tutkimus- ja kehitystyötä tekevien yritysten määrän kasvun taittumisesta. Tutkimus- ja kehitystoimintaa tekevien yritysten lukumäärän vähenemisen tulkinnassa pitää olla varovainen. Tilastokeskus arvioi yritysten määrän vähenemisen pääosin aiheutuvan tilastossa käytetystä laskentamenetelmästä. 15

16 Yhteistyötä tehneiden yritysten osuus kaikista innovoivista yrityksistä Tiedot perustuvat EU:n innovaatiotutkimukseen, joka kattaa tiedot yhteistyöstä vuosilta Suomi Ruotsi Tanska Irlanti Iso-Britannia Ranska Alankomaat Belgia EU Itävalta Saksa Espanja Portugali Kreikka Italia % Lähde: Towards a European Research Area Key Figures, Special Edition. EU Suomi on EU-vertailussa johtava innovaatioyhteistyötä tekevä maa. Monissa maissa tutkimusyhteistyötä on vasta nyt ryhdytty edistämään, kun taas Suomessa yhteistyö on ollut tutkimusrahoituksen periaatteissa keskeistä jo 1980-luvulla. Yritykset rahoittavat merkittävän osan tutkimuslaitosten, erityisesti VTT:n, tutkimuksesta. Yliopistojen tutkimusrahoittajana yritysten osuus ei ole yhtä suuri eikä Suomi yhtä kärjessä tällä mittarilla. Yrityssektorin ja tutkimuksen vuorovaikutusta, siis innovaatiojärjestelmän toimivuutta, nämä indikaattorit kuvaavat hyvin. Yritykset yliopistojen tutkimuksen rahoittajina Turkki (-97) Korea (-97) Saksa (-98) Puola (-98) Islanti (-99) Kanada (-99) Iso-Britannia (-97) Espanja (-97) Sveitsi (-96) Irlanti (-97) Yhdysvallat (-98) Suomi (-00) Kreikka (-97) Unkari (-98) Norja (-97) Australia (-96) Italia (-99) Uusi-Seelanti (-97) Ruotsi (-97) Alankomaat (-97) Ranska (-97) Meksiko (-97) Japani (-97) Tsekki(-98) Tanska (-96) Portugali (-97) % yritysten rahoitusosuus Kattaa vain kotimaisen yritysrahoituksen. Vuonna 1997 osuus Suomessa oli 5,2 %. Lähde: OECD Yritykset tutkimuslaitosten rahoittajina Japani (-97) Uusi-Seelanti (-97) Irlanti (-99) Puola (-98) Alankomaat (-97) Suomi (-00) Iso-Britannia (-97) Korea (-97) Norja (-97) Tsekki (-98) Meksiko (-97) Unkari (-98) Ranska (-97) Islanti (-99) Australia (-96) Espanja (-97) Portugali (-97) Yhdysvallat (-98) Kanada (-99) Ruotsi (-97) Italia (-99) Tanska (-97) Turkki (-97) Saksa (-98) Kreikka (-97) 0,0 2,5 5,0 7,5 10,0 12,5 15,0 17,5 20,0 % yritysten rahoitusosuus Tiedot kattavat julkisten tutkimuslaitosten, ministeriöiden ja yksityisen voittoa tavoittelemattoman sektorin kotimaisilta yrityksilta saaman tutkimusrahoituksen. Lähteet: OECD, Tilastokeskus 16

17 Tekesin rahoitusperusteissa korostetaan yhteistyötä ja verkottumista. Noin puolessa yritysten yliopistoille ja tutkimuslaitoksille suuntautuvasta rahoituksesta on mukana Tekesin rahoituskannusteita. Tekesin rahoittamissa hankkeissa verkottuminen lisääntyi olennaisesti julkisen teknologiarahoituksen kasvukaudella Osa kasvusta näyttää jääneen pysyväksi käytännöksi. Sen jälkeen kasvu on taittunut. Yhteistyö innovaatiotoiminnassa parantaa tutkimusten mukaan innovaatioiden onnistumista selvästi. Vaikka Nokian menestys on ollut sen omaa taitavuutta ja osaamista, on julkinen valta ollut monin tavoin luomassa edellytyksiä menestykselle. Osaamisen luontiin liittyviä tärkeimpiä toimenpiteitä ovat olleet panostukset korkeakoulutukseen sekä perus- ja soveltavaan tutkimukseen tietotekniikan alalle. Näihin sisältyvät myös 80-luvun teknologiaohjelmat tieto- ja tietoliikenteen teknologian sekä ohjelmistotekniikan alueella, erityisesti yhteistyökulttuurin luomiseksi (Nokia yliopistot VTT pk-yritykset). 90-luvun teknologiaohjelmat auttoivat Nokiaakin kehittämään elektroniikan tuotannon tuottavuutta. Pk-yritysten tutkimus- ja kehitysrahoitus on auttanut kehittämään Nokian tarvitsemien alihankkijoiden teknologista tasoa. Kotimainen yritysrahoitus yliopistojen ja tutkimuslaitosten suorittamassa tutkimuksessa ja Tekesin hankkeiden kautta kulkeva yritysrahoitus milj. euroa Verkottuminen Tekesin yrityshankkeissa 00 Yritysrahoitus yhteensä Tekes, yritysten hankkeet Tekes, julkiset tutkimushankkeet Lähteet: Tilastokeskus, Tekes Vuonna 1999 Suomen tieto- ja viestintäklusterissa oli Etlan mukaan yhteensä työntekijää. Vuonna 2000 Nokialla oli työntekijöistä Suomessa ja ensimmäisen kerroksen yhteistyöverkostossa Etlan arvion mukaan Nokian osuus yrityssektorin tutkimus- ja kehitysmenoista Suomessa oli 45 prosenttia vuonna Nokia on osallistunut aktiivisesti teknologiaohjelmiin sekä yliopistojen ja VTT:n tutkimushankkeisiin. Tällä yhteistyöllä on suuri merkitys osaamisen siirtämisessä laajaan käyttöön (yliopistojen ja VTT:n kautta, pk-yrityksissä). Viime vuosina kaikki Tekesin rahoittamat Nokian hankkeet ovat olleet laajasti verkottuneita. Tekes on siis edistänyt Nokian veturivaikutusta koko tieto- ja viestintäsektorin kehitykselle. Tekesin rahoitus Nokialle oli 90-luvun alkuvuosina korkeimmillaan noin 7 prosenttia Nokian tutkimus- ja kehityskustannuksista. Vuonna 2000 Tekesin rahoitus oli vain 0,3 prosenttia. milj. euroa Tutkimuslaitosten ja yliopistojen rahoitus yritysten kautta Pk-yritysten rahoitus isojen yritysten kautta Verkottuminen Tekesin rahoittamissa Nokian hankkeissa % Verkottuneita hankkeita yhteensä Laskettu Tekesin rahoituspäätösten lukumäärän perusteella. Hanke on verkottunut, jos siihen liittyy vähintään yksi verkottumisulottuvuus Tutkimuslaitoskumppanuus Pk-yrityksiä kumppaneina Kuuluu teknologiaohjelmaan Kansainvälinen hanke Kansainvälinen luokitus otettiin Tekesissä käyttöön vuonna

18 Mitä lisäarvoa julkinen rahoitus tuo yritysten innovaatiotoimintaan? Viimeaikaisten tutkimusten tulokset SUOMEN kilpailukyky on kehittynyt 1990-luvun puolenvälin jälkeen varsin suotuisasti, joskin sitä on eräissä suhteissa myös menetetty. Kehitys on ollut myönteistä varsinkin teknologialohkolla, jossa kilpailukyky on edelleen parantunut ja tutkimus- ja kehityspanostukselle asetetut kasvutavoitteet ovat toteutuneet. Viime vuosien runsas panostus teknologiaan on ollut useiden mittareiden valossa myös kohtuullisen tuloksellista. Valtiovarainministeriö (2002): Raportti Suomen kilpailukyvystä ja sen kehittämistarpeesta, Helsinki. NOIN 60 prosenttia Suomessa viimeisen 15 vuoden aikana kehitetyistä merkittävistä innovaatioista oli saanut Tekesin rahoitusta. Teknologiaohjelmissa yhteistyön merkitys korostui erityisesti pienten yritysten tuotekehitysprosesseissa. Palmberg, Christopher; Petri Niininen; Hannes Toivanen and Tanja Wahlberg (2000): Industrial innovation in Finland - First results of the Sfinno project, VTT Group for Technology Studies, Working Papers, 47, Espoo. MATALAN teknologian alat näyttävät hyötyvän erityisesti julkisista teknologiaohjelmista, mikä korostaa verkostoitumista tukevien teknologiapolitiikan toimenpiteiden merkitystä näillä aloilla. Palmberg, Christopher (2001): Sectoral patterns of innovation and competence requirements. Sitra Reports series 8, Helsinki. JULKISEN tutkimus- ja kehitysrahoituksen merkitys korostui radikaalien sekä osaamisvaatimuksiltaan haastavimpien innovaatioiden kehittämisessä. Tanayama, Tanja (2002): Empirical Analysis of Processes underlying Various Technological Innovations, VTT Teknologian tutkimuksen ryhmä, Espoo. TUTKIMUS- ja kehitystyöhön liittyvä verkostoituminen näyttäisi lisäävän yrityksen voitollisuutta. Niininen Petri and Saarinen Jani (2000): Innovations and the Success of Firms, VTT Group for Technology Studies, Working papers, 53, Espoo. 31 PROSENTTIA ohjelmistoalan innovaattoreista koki teknologiaohjelmat kehitystyöhön liittyvän yhteistyön kannalta merkittäviksi, kun vastaava luku muilla oli 19 prosenttia. Toivanen, Hannes (2000): Software Innovation in Finland, VTT Group for Technology Studies, Working papers, 52, Espoo. SATUNNAISESTI valittujen yritysten avainhankkeista puolet toteutettiin osittain Tekesin rahoittamina. Tekesillä on julkisista toimijoista tuntuvin verkostoitumista lisäävä ohjausvaikutus. Puolet yrityksistä - myös isoista - ilmoitti, että olisi vähentänyt yhteistyökumppaniensa määrää ilman Tekesin rahoitusta. Halme, Aki; Matti Pulkkinen ja Jussi Tiilikka (1999): Tutkimuksen ja tuotekehityksen verkottumisen strategiat Tutkimus yritysten avainhankkeista, Tekes, Teknologiakatsaus, 78/99, Helsinki. JULKINEN rahoitus ei syrjäytä yritysten tutkimus- ja kehitysinvestointeja, vaan julkisen rahoituksen kasvu yhdellä yksiköllä lisää yritysten tutkimus- ja kehitysinvestointeja yhdellä yksiköllä. 10 prosentin lisäys julkisessa tutkimus- ja kehitysrahoituksessa toimipaikkatasolla (eli noin 0,5 prosentin julkisen rahoituksen lisäys verrattuna toimipaikan tutkimus- ja kehityspanostuksiin) lisää 2 prosenttia toimipaikan koko tutkimus- ja kehityspanosta. Yrityksen omiin tutkimus- ja kehitysinvestointeihin vaikuttaa positiivisesti muiden samassa seutukunnassa ja toimialalla toimivien yritysten tutkimus- ja kehitystoiminnan pääomakanta. Lehto, Eero (2000): Regional impacts of R&D and public R&D funding, Palkansaajien tutkimuslaitos, Tutkimuksia 79, Helsinki. 18

19 JULKINEN rahoitus lisää korkean tutkimusintensiteetin omaavien yritysten omia tutkimus- ja kehitysinvestointeja. Niininen Petri (1999): High Technology Investment, Growth and Productivity, Empirical Studies of Finnish Data, Helsinki School of Economics and Business Administration A-158, Helsinki. 53 PROSENTTIA hankkeista oli sellaisia, joissa Tekesin rahoituspäätöksellä oli merkitystä hankkeen käynnistämiselle. Tekesin rahoituksen seurauksena yli puolessa hankkeista tavoitteita muutettiin alkuperäistä haasteellisemmiksi, kolmanneksessa hanketta laajennettiin ja reilussa kolmanneksessa toteutusaikataulua nopeutettiin. Numminen, Sirkka (1999): Tekesin tuotekehitysrahoituksen vaikutukset pk-yrityksissä, kyselytutkimuksen loppuraportti, VTT Teknologian tutkimuksen ryhmä, Espoo. TEKESIN pääomalainaa saaneet yritykset olivat kasvaneet keskimäärin lähes 30 prosenttia vuodessa kun pk-yritysten kasvu keskimäärin oli ollut 10 prosenttia. Pääomalainan ansiosta neljän vuoden aikana yritykset olivat ylittäneet niin sanotun kuolemanlaakson. Ilman pääomalainaa noin kolmanneksen omavaraisuusaste olisi ollut negatiivinen ja selvitystila olisi uhannut 39 prosenttia. Pääomanlainan merkitys oli suuri erityisesti nuorille pienille yrityksille. Miettunen Jarno ja Nissinen Jouni (2000): Tekesin pääomalaina, vuosina myönnettyjen pääomalainojen kohdistuminen ja vaikutus asiakasyritysten taloudelliseen tilanteeseen, Helsingin kauppakorkeakoulu, Helsinki. TUTKIMUKSESSA tarkasteltiin kahta noin 30 yrityksen joukkoa, joista toiset olivat saaneet Tekesin rahoitusta vuonna 1995 ja toiset sekä vuonna 1995 että Tulosten mukaan ei voitu vielä havaita näiden rahoitusten vaikutusta yritysten vuosien 1995 ja 1997 väliseen arvonlisäyksen kasvuun. Venetkolis, Takis (2001): Business Subsidies and Bureaucratic Behaviour, A Revised Approach, Valtion taloudellisen tutkimuskeskuksen tutkimuksia 83, Helsinki. JULKINEN tutkimus- ja kehitysrahoitus lisää yritysten omaa panostusta tutkimus- ja kehitystyöhön niissä yrityksissä, joissa on kohtuullinen kassavirta, mutta sisäinen rahoitus ei täysin riitä kattamaan tutkimus- ja kehityskustannuksia. Toivanen, Otto and Petri Niininen (2000): Investment, R&D, subsidies and credit constraints, Helsinki School of Economics and Business Administration, Working papers, W-264, Helsinki. TEKESILTÄ rahoitusta saanet yritykset ovat erityisesti viime vuosina myötävaikuttaneet nettotyöllisyyden kasvuun huomattavasti muita yrityksiä enemmän. Tekesiltä rahoitusta saaneet yritykset näyttävät myös pystyneen tarjoamaan vakaampia työpaikkoja. Maliranta, Mika (2000): Job creation by supporting technology advances? Evidence from Finnish plants, in Asplund, Rita (ed.) Public R&D funding, technological competitiveness, productivity and job creation, The Research Institute of the Finnish Economy ETLA, B168, Helsinki. 57 PROSENTTIA yrityksistä ei olisi toteuttanut hanketta ilman Tekesin rahoitusta. Tekesin rahoituksen avulla muutkin hankkeet toteutettiin usein suunniteltua laajempina ja nopeammin. Selvitys koski osaa vuosina aloitetuista hankkeista. Ojala, Matti ja Juha Sarpakunnas (2000): Tarkastusmuistio, Valtiontalouden tarkastusvirasto. 19

20 Teknologiarahoituksen lisäys kasvattaisi kansantuotetta ja vahvistaisi veropohjaa TUTKIMUS- JA KEHITYSTOIMINTA lisää taloudellista menestystä. Kaikki viimeisimmät asiaa tarkastelleet OECD:n tutkimukset vahvistavat, että korkeampi tutkimusintensiteetti korreloi selvästi paremman taloudellisen kehityksen kanssa. Teknologia mahdollistaa yritysten kasvun ja kehittymisen uusien tuotteiden, tuotantomenetelmien ja parantuneen tuottavuuden kautta. Yhteiskunta hyötyy teknologiasta lisääntyneinä verotuloina, työpaikkoina ja sen myötä lisääntyneenä vaurautena ja hyvinvointina, ja myös suoraan teknologisen infrastruktuurin kautta. Julkisella rahoituksella luodaan tulevaisuudessa tarvittavaa osaamista, vaikutetaan yritysten tutkimus- ja kehityspanostusten kasvuun, mahdollistetaan hankkeita, jotka eivät saa yksityistä rahoitusta riittävästi, lisätään yhteistyötä eri osapuolien välillä sekä kasvatetaan kansainvälistä osaamisen ja teknologian siirtoa. 20

Hyvinvointiyhteiskunta. mahdollinen yhtälö 1.1 5.2.2003

Hyvinvointiyhteiskunta. mahdollinen yhtälö 1.1 5.2.2003 1. HYVINVOINTIYHTEISKUNTA MAHDOLLINEN YHTÄLÖ BKT:n vuosimuutos 1988 21... 1.2 T&K-panosten osuus bruttokansantuotteesta... 1.3 T&K-toiminnan osuus BKT:sta eräissä maissa... 1.4 T&K-henkilöstön osuus työssäkäyvistä

Lisätiedot

Mitä jos Suomen hyvinvoinnista puuttuisi puolet? Tiedotustilaisuus 11.2.2011

Mitä jos Suomen hyvinvoinnista puuttuisi puolet? Tiedotustilaisuus 11.2.2011 Mitä jos Suomen hyvinvoinnista puuttuisi puolet? Tiedotustilaisuus 2 Jorma Turunen toimitusjohtaja 3 Globaali rakennemuutos siirtää työtä ja pääomia Aasiaan Teollisuustuotannon jakauma maailmassa 1950-2009

Lisätiedot

Projektien rahoitus.

Projektien rahoitus. Projektien rahoitus Mika.Lautanala@tekes.fi Miten mukaan?? Aiheita Rakennuksen elinkaarenaikainen tiedonhallinta Organisaatioiden välinen tiedonhallinta -IFC Kansainvälisyys Yhteys ohjelmapäällikköön Arto

Lisätiedot

Palvelujen tuottavuus kasvun pullonkaula?

Palvelujen tuottavuus kasvun pullonkaula? Palvelujen tuottavuus kasvun pullonkaula? Pääjohtaja Erkki Liikanen Kaupan päivä 23.1.2006 Marina Congress Center Talouden arvonlisäys, Euroalue 2004 Maatalous ja kalastus 3 % Rakennusala 5 % Teollisuus

Lisätiedot

Talouden rakenteet 2011 VALTION TALOUDELLINEN TUTKIMUSKESKUS (VATT)

Talouden rakenteet 2011 VALTION TALOUDELLINEN TUTKIMUSKESKUS (VATT) Kansantalouden kehityskuva Talouden rakenteet 211 VALTION TALOUDELLINEN TUTKIMUSKESKUS (VATT) Suomen talous vuonna 21 euroalueen keskimääräiseen verrattuna Euroalue Suomi Työttömyys, % 12 1 8 6 4 Julkisen

Lisätiedot

Suomen talouden näkymät

Suomen talouden näkymät Suomen talouden näkymät Vesa Vihriälä Kruununhaan Maneesi 11.4. 2013 Suomen tilanne Globaali kriisi iski Suomeen kovemmin kuin muihin EAmaihin, vahvat taseet suojasivat kerrannaisvaikutuksilta Toipuminen

Lisätiedot

Suomen mahdollisuudet innovaatiovetoisessa kasvussa

Suomen mahdollisuudet innovaatiovetoisessa kasvussa Suomen mahdollisuudet innovaatiovetoisessa kasvussa 1. Mitkä ovat kasvun tyylilajit yleensä? 2. Globalisaatio haastaa rikkaat maat; olemme siis hyvässä seurassa 3. Kasvu tulee tuottavuudesta; mistä tuottavuus

Lisätiedot

Suomalaisen kilpailukyvyn analyysi missä ollaan muualla edellä? Leena Mörttinen/EK 6.6.2013

Suomalaisen kilpailukyvyn analyysi missä ollaan muualla edellä? Leena Mörttinen/EK 6.6.2013 Suomalaisen kilpailukyvyn analyysi missä ollaan muualla edellä? Leena Mörttinen/EK 6.6.2013 Suomi on pieni avotalous, joka tarvitsee dynaamisen kilpailukykyisen yrityssektorin ja terveet kotimarkkinat

Lisätiedot

Talouden modernin rakenneanalyysin uudet tilastotarpeet

Talouden modernin rakenneanalyysin uudet tilastotarpeet Talouden modernin rakenneanalyysin uudet tilastotarpeet Kansallisten tilastojen rooli kansainvälistyvässä taloudessa seminaari Tilastokeskus 19.4.2007 Pekka Ylä-Anttila Teemat Miten globalisoituva maailmantalous

Lisätiedot

Esityksen rakenne. Työn tuottavuudesta tukea kasvuun. Tuottavuuden mennyt kehitys. Tuottavuuskasvun mikrodynamiikka. Tuottavuuden tekijät

Esityksen rakenne. Työn tuottavuudesta tukea kasvuun. Tuottavuuden mennyt kehitys. Tuottavuuskasvun mikrodynamiikka. Tuottavuuden tekijät Työn tuottavuudesta tukea kasvuun Mika Maliranta (ETLA) Yrittäminen ja työelämä -seminaari, Helsinki, 21.8.2008 Esityksen rakenne Tuottavuuden mennyt kehitys Tuottavuuskasvun mikrodynamiikka Tuottavuuden

Lisätiedot

Kustannuskilpailukyky kasvumenestyksen ehtona Mittausta, osatekijöitä ja tulkintaa

Kustannuskilpailukyky kasvumenestyksen ehtona Mittausta, osatekijöitä ja tulkintaa Kustannuskilpailukyky kasvumenestyksen ehtona Mittausta, osatekijöitä ja tulkintaa Mika Maliranta Elinkeinoelämän tutkimuslaitos ETLA Helsinki, 26.8.2014 Suomen talous kärsii nestevajauksesta, mikä haittaa

Lisätiedot

Alihankinnan kilpailukyky elintärkeää työpaikkojen säilymiselle Suomesssa

Alihankinnan kilpailukyky elintärkeää työpaikkojen säilymiselle Suomesssa Alihankinnan kilpailukyky elintärkeää työpaikkojen säilymiselle Suomesssa 24.9.2013 Pääekonomisti Jukka Palokangas Maailmantalouden kasvunäkymät vuodelle 2014 (ennusteiden keskiarvot koottu syyskuussa

Lisätiedot

Yritykset ja yrittäjyys

Yritykset ja yrittäjyys Yritykset ja yrittäjyys Suomen Yrittäjät 5.10.2006 1 250 000 Yritysten määrän kehitys 240 000 230 000 220 000 210 000 200 000 218140 215799 211474 203358 213230 219273219515 222817224847226593 232305 228422

Lisätiedot

Tekesin ja innovaatiotoiminnan vaikutukset 2011. Tiivistelmä

Tekesin ja innovaatiotoiminnan vaikutukset 2011. Tiivistelmä Tekesin ja innovaatiotoiminnan vaikutukset 2011 Tiivistelmä 2 Innovaatiotoiminnalla vastataan kansallisiin ja globaaleihin haasteisiin Suomen elinkeinopolitiikka on ollut tuloksekasta tähän asti. Suomessa

Lisätiedot

Tj Leif Fagernäs: Työehdot Suomessa ja kilpailijamaissa. EK-elinkeinopäivä Jyväskylä 15.9.2005

Tj Leif Fagernäs: Työehdot Suomessa ja kilpailijamaissa. EK-elinkeinopäivä Jyväskylä 15.9.2005 Tj Leif Fagernäs: Työehdot Suomessa ja kilpailijamaissa EK-elinkeinopäivä Jyväskylä 15.9.2005 Työvoimakustannukset EU-maissa 2005 Teollisuuden työntekijät Tanska Saksa Belgia Suomi Alankomaat Ruotsi Itävalta

Lisätiedot

SAIKA Suomen aineeton pääoma kansallisen talouden ajurina Tulevaisuuden tutkimuskeskus Turun yliopisto

SAIKA Suomen aineeton pääoma kansallisen talouden ajurina Tulevaisuuden tutkimuskeskus Turun yliopisto SAIKA Suomen aineeton pääoma kansallisen talouden ajurina Tulevaisuuden tutkimuskeskus Turun yliopisto SAIKA-tutkimusprojekti 1.11.2009-31.12.2011) Professori Pirjo Ståhle Tulevaisuuden tutkimuskeskus,

Lisätiedot

Pk-yritysten rooli Suomessa 1

Pk-yritysten rooli Suomessa 1 - 1 - Pk-yritysten rooli Suomessa 1 - Yritysten määrä on kasvanut - Yritystoiminta maakunnittain - Pk-yritykset tärkeitä työllistäjiä - Tutkimus- ja kehityspanostukset sekä innovaatiot - Pk-sektorin rooli

Lisätiedot

Talouden näkymät kiinteistö- ja rakentamisalan kannalta

Talouden näkymät kiinteistö- ja rakentamisalan kannalta Talouden näkymät kiinteistö- ja rakentamisalan kannalta 29.1.2014 Leena Mörttinen/EK Suomen rakennemuutoksessa kasvun eväät luotava yhdessä uudestaan 1. Suomella edessä oma rankka rakennemuutos samalla,

Lisätiedot

Talouden kehitysnäkymiä meillä ja muualla. Leena Mörttinen/EK 6.5.2014

Talouden kehitysnäkymiä meillä ja muualla. Leena Mörttinen/EK 6.5.2014 Talouden kehitysnäkymiä meillä ja muualla Leena Mörttinen/EK 6.5.2014 Suomen rakennemuutoksessa kasvun eväät luotava yhdessä uudestaan 1. Suomen tehtävä oma rankka rakennemuutoksensa samalla kun globalisoitunutta

Lisätiedot

INNOVAATIOPOLITIIKAN MUUTOSTRENDIT MIKSI JA MITEN? Johtaja Timo Kekkonen, Innovaatioympäristö ja osaaminen, Elinkeinoelämän Keskusliitto EK

INNOVAATIOPOLITIIKAN MUUTOSTRENDIT MIKSI JA MITEN? Johtaja Timo Kekkonen, Innovaatioympäristö ja osaaminen, Elinkeinoelämän Keskusliitto EK INNOVAATIOPOLITIIKAN MUUTOSTRENDIT MIKSI JA MITEN? Johtaja Timo Kekkonen, Innovaatioympäristö ja osaaminen, Elinkeinoelämän Keskusliitto EK Mikä on innovaatio innovaatiostrategia innovaatiopolitiikka???

Lisätiedot

Miten lisää kilpailukykyä? Partneripäivät 12.9.2014 Leena Mörttinen

Miten lisää kilpailukykyä? Partneripäivät 12.9.2014 Leena Mörttinen Miten lisää kilpailukykyä? Partneripäivät 12.9.2014 Leena Mörttinen Suomen talous yskii Bruttokansantuote 2014 BKT kasvu, % Latvia Vuosimuutos, % Liettua Puola Ruotsi Iso-Britannia Luxemburg Romania Unkari

Lisätiedot

muutos *) %-yks. % 2016

muutos *) %-yks. % 2016 TERVEYDENHUOLLON KÄYTTÖMENOT SUHTEESSA (%) BKT:HEN OECD-MAISSA 2000-2015 SEKÄ SUHTEIDEN MUUTOKSET %-YKSIKKÖINÄ JA PROSENTTEINA Vuosi 2015: laskeva järjestys Current expenditure on health, % of gross domestic

Lisätiedot

menestykseen Sakari Tamminen 31.3.2009

menestykseen Sakari Tamminen 31.3.2009 Rakennusaineet Lisää tähän otsikkonousuun ja yritysten menestykseen Sakari Tamminen 31.3.2009 Maailmantalouden kriisi leviää aaltoina Suomeen Suhdannekuva yhä synkkä Maailmantalouden kriisi jatkuu Raju

Lisätiedot

Työllisyysaste 1980-2003 Työlliset/Työikäinen väestö (15-64 v)

Työllisyysaste 1980-2003 Työlliset/Työikäinen väestö (15-64 v) 1 Työllisyysaste 1980-2003 Työlliset/Työikäinen väestö (15-64 v) 80 % Suomi 75 70 65 60 EU-15 Suomi (kansallinen) 55 50 80 82 84 86 88 90 92 94 96 98 00 02 9.9.2002/SAK /TL Lähde: European Commission;

Lisätiedot

Tekes on innovaatiorahoittaja

Tekes on innovaatiorahoittaja DM 450969 01-2017 Tekes on innovaatiorahoittaja Yleisesittely 2017 Antti Salminen, Asiantuntija 30.3.2017 DM 450969 04-2014 Mitä Tekes tekee? Tekes on innovaatiorahoittaja, joka kannustaa yrityksiä haasteelliseen

Lisätiedot

KANSAINVÄLISYYTTÄ JA KILPAILUKYKYÄ TEKESIN EAKR-PROJEKTEILLA

KANSAINVÄLISYYTTÄ JA KILPAILUKYKYÄ TEKESIN EAKR-PROJEKTEILLA KANSAINVÄLISYYTTÄ JA KILPAILUKYKYÄ TEKESIN EAKR-PROJEKTEILLA Tekesin toiminta-ajatus Tekes teknologian ja innovaatioiden kehittämiskeskus Tekes edistää teollisuuden ja palvelujen kehittymistä teknologian

Lisätiedot

Tekes on innovaatiorahoittaja

Tekes on innovaatiorahoittaja Tekes on innovaatiorahoittaja Yleisesittely 2013 DM 450969 05-2013 Tekes verkostoja innovaatioille Palvelut rahoitusta ja asiantuntemusta tutkimus- ja kehitystyöhön ja innovaatiotoimintaan tukea tutkimus-

Lisätiedot

Opiskelijarahoitusjärjestelmät tehokkuuden ja oikeudenmukaisuuden näkökulmasta

Opiskelijarahoitusjärjestelmät tehokkuuden ja oikeudenmukaisuuden näkökulmasta Jussi Kivistö ja Seppo Hölttä Opiskelijarahoitusjärjestelmät tehokkuuden ja oikeudenmukaisuuden näkökulmasta Tiivistelmä Johdanto Kuka maksaa ja miten? 111 Opiskelijarahoitusjärjestelmät ja tehokkuus 112

Lisätiedot

muutokset Päivittäistavarakaupan aamupäivä

muutokset Päivittäistavarakaupan aamupäivä Kansainväliset kaupan sääntelyn muutokset Kaupan sääntelyn kansainvälinen ominaispiirre on sekavuus Kilpailun kannalta tärkeimpiä vähittäiskaupan sääntelyn osa-alueita ovat kaavoitus ja suurmyymälät, erilaiset

Lisätiedot

Teknologiateollisuus merkittävin elinkeino Suomessa

Teknologiateollisuus merkittävin elinkeino Suomessa Teknologiateollisuus merkittävin elinkeino Suomessa 60 % Suomen koko viennistä. 80 % Suomen koko elinkeinoelämän t&k investoinneista. Alan yritykset työllistävät suoraan noin 290 000 ihmistä, välillinen

Lisätiedot

Innovaatiotoiminnan vaikutukset. Osaamista, uudistumista, kasvua ja hyvinvointia

Innovaatiotoiminnan vaikutukset. Osaamista, uudistumista, kasvua ja hyvinvointia Innovaatiotoiminnan vaikutukset Osaamista, uudistumista, kasvua ja hyvinvointia 2008 Sisältö Tiivistelmä: Innovaatiotoiminta luo menestystä ja kasvua.................................. 3 Innovaatiotoiminta

Lisätiedot

Työn murros ja suomalaisen työn tulevaisuus. Talousneuvosto 13.4.2016 Toimitusjohtaja Jyri Häkämies Elinkeinoelämän keskusliitto EK

Työn murros ja suomalaisen työn tulevaisuus. Talousneuvosto 13.4.2016 Toimitusjohtaja Jyri Häkämies Elinkeinoelämän keskusliitto EK Työn murros ja suomalaisen työn tulevaisuus Talousneuvosto Toimitusjohtaja Jyri Häkämies Elinkeinoelämän keskusliitto EK Megatrendit Globalisaatio Isoin myllerrys tapahtunut myös Suomen kannalta Maailman

Lisätiedot

Kansainvälistä liiketoimintaa elintarvikkeista. Sapuska

Kansainvälistä liiketoimintaa elintarvikkeista. Sapuska Kansainvälistä liiketoimintaa elintarvikkeista Sapuska Tekesin ohjelma 2009 2012 Miksi Sapuska? Tekesin Sapuska Kansainvälistä liiketoimintaa elintarvikkeista -ohjelma on suunnattu Suomessa toimiville

Lisätiedot

Yliopistokeskukset nyt ja tulevaisuudessa

Yliopistokeskukset nyt ja tulevaisuudessa Yliopistokeskukset nyt ja tulevaisuudessa Kajaanin yliopistokeskus 10 vuotta juhlaseminaari Korkeakouluneuvos Ari Saarinen Suomi on innovaatiojohtajia Keskeisiä vahvuuksia inhimilliset voimavarat ja liiketoimintaympäristö

Lisätiedot

HUOM: yhteiskunnallisilla palveluilla on myös tärkeä osuus tulojen uudelleenjaossa.

HUOM: yhteiskunnallisilla palveluilla on myös tärkeä osuus tulojen uudelleenjaossa. 1 2. JULKISEN SEKTORIN MENOT SUOMESSA JA ERÄISSÄ MUISSA MAISSA (NÄMÄ TIEDOT OVAT TUOMALAN UUDESTA JULKAISEMATTOMASTA KÄSIKIRJOITUKSESTA) EI SAA LEVITTÄÄ ULKOPUIOLELLE LUENTOJEN! Tässä luvussa tarkastelemme

Lisätiedot

Tekes innovaatiorahoittajana. Johtaja Reijo Kangas Tekes 7.4.2014

Tekes innovaatiorahoittajana. Johtaja Reijo Kangas Tekes 7.4.2014 Tekes innovaatiorahoittajana Johtaja Reijo Kangas Tekes 7.4.2014 Rahoitamme sellaisten innovaatioiden kehittämistä, jotka tähtäävät kasvun ja uuden liiketoiminnan luomiseen Yritysten kehitysprojektit Tutkimusorganisaatioiden

Lisätiedot

Niin sanottu kestävyysvaje. Olli Savela, yliaktuaari 26.4.2014

Niin sanottu kestävyysvaje. Olli Savela, yliaktuaari 26.4.2014 Niin sanottu kestävyysvaje Olli Savela, yliaktuaari 26.4.214 1 Mikä kestävyysvaje on? Kestävyysvaje kertoo, paljonko julkista taloutta olisi tasapainotettava keskipitkällä aikavälillä, jotta velkaantuminen

Lisätiedot

Työllisyysaste 1980-2004 Työlliset/Työikäinen väestö (15-64 v)

Työllisyysaste 1980-2004 Työlliset/Työikäinen väestö (15-64 v) Työllisyysaste 198-24 Työlliset/Työikäinen väestö (15-64 v 8 % 75 7 Suomi EU-15 65 6 55 5 8 82 84 86 88 9 92 94 96 98 2 4** 3.11.23/SAK /TL Lähde: European Commission 1 Työttömyysaste 1985-24 2 % 2 15

Lisätiedot

Aineeton pääoma avain menestykseen

Aineeton pääoma avain menestykseen TEKES projekti: Aineeton pääoma kansainvälisessä vertailussa, jatkoa INNODRIVE EU 7. puiteohjelma projektille Hannu Piekkola Aineeton pääoma avain menestykseen 10.11.2011 Tekes Seminaari AINEETON PÄÄOMA

Lisätiedot

PÄÄOMASIJOITUS VAUHDITTAA YRITYSTEN KASVUA

PÄÄOMASIJOITUS VAUHDITTAA YRITYSTEN KASVUA PÄÄOMASIJOITUS VAUHDITTAA YRITYSTEN KASVUA Pääomasijoittajilla on keskeinen merkitys yritysten kasvun rahoittajina ja pääomasijoittamisen positiiviset vaikutukset ulottuvat myös kansantalouteen. Pääomasijoituksilla

Lisätiedot

Palveluteollinen käänne ja ekologinen kestävyys

Palveluteollinen käänne ja ekologinen kestävyys Palveluteollinen käänne ja ekologinen kestävyys Talouskasvu vakaan yhteiskuntakehityksen edellytys? -seminaari 11.3.2011 Pekka Ylä-Anttila ELINKEINOELÄMÄN TUTKIMUSLAITOS THE RESEARCH INSTITUTE OF THE FINNISH

Lisätiedot

Työmarkkinoiden kehitystrendejä Sähköurakoitsijapäivät

Työmarkkinoiden kehitystrendejä Sähköurakoitsijapäivät Työmarkkinoiden kehitystrendejä Sähköurakoitsijapäivät 18.4.2013 Varatoimitusjohtaja Risto Alanko Maailma on muuttunut, muuttuuko Suomen työmarkkinakäytännöt? Taloudet kansainvälistyvät ja yhdentyvät edelleen

Lisätiedot

Sivistyksessä Suomen tulevaisuus. KOULUTUS 2030 Pitkän aikavälin kehittämistarpeet ja tavoitteet Opetusministeri Henna Virkkunen

Sivistyksessä Suomen tulevaisuus. KOULUTUS 2030 Pitkän aikavälin kehittämistarpeet ja tavoitteet Opetusministeri Henna Virkkunen Sivistyksessä Suomen tulevaisuus KOULUTUS 2030 Pitkän aikavälin kehittämistarpeet ja tavoitteet Opetusministeri Henna Virkkunen Millaisia tietoja ja taitoja tulevaisuudessa tarvitaan? Tulevaisuuden tietojen

Lisätiedot

Korvaako teknologia palveluosaamisen 7.5.2013

Korvaako teknologia palveluosaamisen 7.5.2013 Korvaako teknologia palveluosaamisen 7.5.2013 Jouko Isolauri 7.5.2013 1 SOSIAALI- JA TERVEYDENHUOLLON HENKILÖKUNTA 1000 ASUKASTA KOHTI Norja 105,3 Australia 57,5 Slovakia 28,5 Tanska 93,9 Saksa 55,8 Espanja

Lisätiedot

Teknologiateollisuuden talousnäkymät

Teknologiateollisuuden talousnäkymät Teknologiateollisuuden talousnäkymät 30.3.2017 Pääekonomisti Jukka Palokangas 31.3.2017 Teknologiateollisuus 1 Teknologiateollisuus Suomen suurin elinkeino 51 % Suomen koko viennistä. Alan yritykset investoivat

Lisätiedot

Muuttuva tutkimus- ja koulutusjärjestelmä tutkimuslaitosuudistus käytännössä. Kokkolan yliopistokeskuksen 10-vuotisjuhla 11.9.2014

Muuttuva tutkimus- ja koulutusjärjestelmä tutkimuslaitosuudistus käytännössä. Kokkolan yliopistokeskuksen 10-vuotisjuhla 11.9.2014 Muuttuva tutkimus- ja koulutusjärjestelmä tutkimuslaitosuudistus käytännössä Kokkolan yliopistokeskuksen 10-vuotisjuhla 11.9.2014 Suomi on innovaatiojohtajia Keskeisiä vahvuuksia inhimilliset voimavarat

Lisätiedot

Innovaatioiden kolmas aalto

Innovaatioiden kolmas aalto Innovaatioiden kolmas aalto TeliaSonera Finland Oyj 4.4.2005 Olli Martikainen Oulun yliopisto Elinkeinoelämän tutkimuslaitos (ETLA) Sisältö Miten innovaatiot syntyivät Telealan näkymä 1994 - Kolmas aalto

Lisätiedot

Kuinka ammattirakenteet mukautuvat globaaleihin arvoketjuihin

Kuinka ammattirakenteet mukautuvat globaaleihin arvoketjuihin Kuinka ammattirakenteet mukautuvat globaaleihin arvoketjuihin Mika Maliranta (ETLA & Jyväskylän yliopisto) Maakunnan yhteistyöryhmän tulevaisuusfoorumi, osa 2, Jyväskylä, 10.5.2011 THE RESEARCH INSTITUTE

Lisätiedot

Yrittämisen edellytykset Suomessa. Varatoimitusjohtaja Antti Neimala Sähköurakoitsijapäivät 24.4.2014, Hyvinkää

Yrittämisen edellytykset Suomessa. Varatoimitusjohtaja Antti Neimala Sähköurakoitsijapäivät 24.4.2014, Hyvinkää Yrittämisen edellytykset Suomessa Varatoimitusjohtaja Antti Neimala Sähköurakoitsijapäivät 24.4.2014, Hyvinkää 1 Teema I Yrittäjyyden ja yritysympäristön kuva KYSYMYS NUMERO 1: Pidän Suomen tarjoamaa yleistä

Lisätiedot

Tekesin tunnusluvut DM

Tekesin tunnusluvut DM Tekesin tunnusluvut 2015 2015 DM 1572568 Tunnuslukuja Tekesin rahoituksesta 2015 Rahoitus yrityksille ja tutkimukseen 575 M 2 400 rahoitustunnustelua 3 080 rahoitushakemusta Hakemusten käsittelyaika 54

Lisätiedot

koulutuksesta kuvaajia

koulutuksesta kuvaajia 3 25 2 15 1 5 22. Teknillisten korkeakoulujen ja tiedekuntien opiskelijamäärät opettajaa kohti (1981, 199 ja 2) Lähde: Opetusministeriön KOTA-tietokanta. TKK TTKK LTKK OY ÅA Perus- ja jatko-opiskelija/opetuksen

Lisätiedot

Ajankohtaiskatsaus talouteen ja työmarkkinoihin. Vaikuttamisiltapäivä ja EK-foorumi Lahti 3.2.2016 Simo Pinomaa, EK

Ajankohtaiskatsaus talouteen ja työmarkkinoihin. Vaikuttamisiltapäivä ja EK-foorumi Lahti 3.2.2016 Simo Pinomaa, EK Ajankohtaiskatsaus talouteen ja työmarkkinoihin Vaikuttamisiltapäivä ja EK-foorumi Lahti 3.2.2016 Simo Pinomaa, EK 125 120 Bruttokansantuote Vol.indeksi 2005=100, kausitas. Hidas kasvu: - työttömyys -

Lisätiedot

Osa 15 Talouskasvu ja tuottavuus

Osa 15 Talouskasvu ja tuottavuus Osa 15 Talouskasvu ja tuottavuus 1. Elintason kasvu 2. Kasvun mittaamisesta 3. Elintason osatekijät Suomessa 4. Elintason osatekijät OECD-maissa 5. Työn tuottavuuden kasvutekijät Tämä on pääosin Mankiw

Lisätiedot

Suhdannekatsaus. Johtava ekonomisti Penna Urrila 8.8.2014

Suhdannekatsaus. Johtava ekonomisti Penna Urrila 8.8.2014 Suhdannekatsaus Johtava ekonomisti Penna Urrila 8.8.2014 Maailmantalouden iso kuva ? 160 140 120 100 80 USA:n talouden kehitystä ennakoivia indikaattoreita Vasen ast. indeksi 1985=100 Kuluttajien luottamusindeksi,

Lisätiedot

PISA 2012 MITEN PERUSKOULUN KEHITYSSUUNTA TAKAISIN NOUSUUN?

PISA 2012 MITEN PERUSKOULUN KEHITYSSUUNTA TAKAISIN NOUSUUN? PISA 2012 MITEN PERUSKOULUN KEHITYSSUUNTA TAKAISIN NOUSUUN? Jouni Välijärvi, professori Koulutuksen tutkimuslaitos Jyväskylän yliopisto EDUCA 2014 Helsinki 25.1.2014 30.1.2014 Suomalaisnuorten osaaminen

Lisätiedot

Työllisyysaste 1980-2005 Työlliset/Työikäinen väestö (15-64 v)

Työllisyysaste 1980-2005 Työlliset/Työikäinen väestö (15-64 v) Työllisyysaste 198-25 Työlliset/Työikäinen väestö (15-64 v 8 % 75 7 Suomi EU-15 EU-25 65 6 55 5 8 82 84 86 88 9 92 94 96 98 2 4** 21.9.24/SAK /TL Lähde: European Commission 1 Työllisyysaste EU-maissa 23

Lisätiedot

7 SAK:n edustajakokouksen sopimuspoliittiset päätökset 7.1 Sopimuspolitiikan tavoitetila vuosikymmenen jälkipuoliskolla Onnistuneen sopimuspolitiikan ansiosta, jossa on yhteen sovitettu talousja työmarkkinapolitiikka,

Lisätiedot

Suomi innovaatioympäristönä maailman paras?

Suomi innovaatioympäristönä maailman paras? Suomi innovaatioympäristönä maailman paras? Pekka Ylä-Anttila 20.1.2011 Maailman paras? Evaluation of the Finnish National Innovation System (syksy 2009) Suomessa on edelleen hyvä ja toimiva innovaatiojärjestelmä,

Lisätiedot

Kirjan kuviot & taulukot

Kirjan kuviot & taulukot Kirjan kuviot & taulukot Kuvio 1 IMD:n kilpailukykyindeksin rakenne. Indeksi kostuu 4:stä ala- ja :stä ala-alaindeksistä. Lähde: IMD (14). IMD:n kokonaisindeksi Taloudellinen menestys Julkisen hallinnon

Lisätiedot

Julkiset hyvinvointimenot

Julkiset hyvinvointimenot Julkiset hyvinvointimenot Talouden Rakenteet 211 VALTION TALOUDELLINEN TUTKIMUSKESKUS (VATT) Kotitalouksien tulonsiirrot ja hyvinvointipalvelut 199 9, miljardia euroa vuoden 9 hinnoin Mrd. euroa 7 Tulonsiirrot

Lisätiedot

Tuottavuuskehitys pkyrityksissä

Tuottavuuskehitys pkyrityksissä Tuottavuuskehitys pkyrityksissä Mika Maliranta (ETLA & Jyväskylän yliopiston kauppakorkeakoulu) Talouskasvua pk-yritysten tuottavuutta kehittämällä, TEM, 20.10.2010 1 Johtopäätökset (1/2) Kasvupolitiikka

Lisätiedot

Työllisyysaste Työlliset/Työikäinen väestö (15-64 v)

Työllisyysaste Työlliset/Työikäinen väestö (15-64 v) 1 Työllisyysaste 1989-23 Työlliset/Työikäinen väestö (15-64 v 75 8 % Suomi EU 7 65 6 55 5 89 91 93 95 97 99 1* 3** 13.1.23/SAK /TL Lähde: OECD Economic Outlook December 22 2 Työllisyysaste EU-maissa 23

Lisätiedot

ARVOPAPERISIJOITUKSET SUOMESTA ULKOMAILLE 31.12.2003

ARVOPAPERISIJOITUKSET SUOMESTA ULKOMAILLE 31.12.2003 TIEDOTE 27.5.24 ARVOPAPERISIJOITUKSET SUOMESTA ULKOMAILLE 31.12.23 Suomen Pankki kerää tietoa suomalaisten arvopaperisijoituksista 1 ulkomaille maksutasetilastointia varten. Suomalaisten sijoitukset ulkomaisiin

Lisätiedot

Talous tutuksi - Tampere 9.9.2014 Seppo Honkapohja Johtokunnan jäsen / Suomen Pankki

Talous tutuksi - Tampere 9.9.2014 Seppo Honkapohja Johtokunnan jäsen / Suomen Pankki Talous tutuksi - Tampere Johtokunnan jäsen / Suomen Pankki Maailmantalouden kehitys 2 Bruttokansantuotteen kasvussa suuria eroja maailmalla Yhdysvallat Euroalue Japani Suomi Kiina (oikea asteikko) 125

Lisätiedot

Näkökulmia luovien alojen rahoitukseen Seminaari 31.1.2011

Näkökulmia luovien alojen rahoitukseen Seminaari 31.1.2011 Näkökulmia luovien alojen rahoitukseen Seminaari 31.1.2011 Avaussanat, Jukka Viitasaari Teknologiateollisuus on viiden toimialan kokonaisuus Elektroniikka- ja sähköteollisuus ABB, Elcoteq, Ensto, Nokia,

Lisätiedot

Pk-yritysten rooli Suomessa 1

Pk-yritysten rooli Suomessa 1 Pk-yritysten rooli Suomessa 1 1 Yritysten määrä on kasvanut 2 Yritystoiminta maakunnittain 3 Pk-yritykset tärkeitä työllistäjiä 4 Tutkimus- ja kehityspanostukset sekä innovaatiot 5 Pk-sektorin rooli kansantaloudessa

Lisätiedot

Serve Palveluliiketoiminnan edelläkävijöille

Serve Palveluliiketoiminnan edelläkävijöille Serve Palveluliiketoiminnan edelläkävijöille Serve Tekesin ohjelma 2006 2013 Serve luotsaa suomalaista palveluosaamista kansainvälisessä kärjessä Palveluliiketoiminnan kehittäminen vahvistaa yritysten

Lisätiedot

Innovaatiot Suomen menestystekijänä Innovaatiot ovat väline uudistua

Innovaatiot Suomen menestystekijänä Innovaatiot ovat väline uudistua SKOL Konsulttipäivä 2012 Innovaatiot ja osaaminen tulevaisuuden tekijöinä Innovaatiot Suomen menestystekijänä Innovaatiot ovat väline uudistua Veli-Pekka Saarnivaara pääjohtaja, Tekes Uudistumisen tärkeys

Lisätiedot

Suomen talouden näkymät ja haasteet

Suomen talouden näkymät ja haasteet Suomen talouden näkymät ja haasteet Vesa Vihriälä 11.1.2013 Sisältö Kasvu jäänyt heikoksi, tuottavuus notkahtanut Suomella lyhyen ajan kilpailukykyongelma, vaikka rakenteellinen kilpailukyky hyvä Julkinen

Lisätiedot

Talouden ja rahoitusmarkkinoiden näkymiä

Talouden ja rahoitusmarkkinoiden näkymiä Talouden ja rahoitusmarkkinoiden näkymiä Ylä-Savon kauppakamariosasto 16.5.2011 Pentti Hakkarainen Johtokunnan varapuheenjohtaja Suomen Pankki Maailmantaloudessa piristymisen merkkejä 60 Teollisuuden ostopäällikköindeksi,

Lisätiedot

Työllisyysaste 1980-2004 Työlliset/Työikäinen väestö (15-64 v)

Työllisyysaste 1980-2004 Työlliset/Työikäinen väestö (15-64 v) 1 8 % Työllisyysaste 198-24 Työlliset/Työikäinen väestö (15-64 v 75 7 Suomi 65 6 55 5 45 8 82 84 86 88 9 92 94 96 98 2 4** 16.5.23/SAK /TL Lähde: European Commission 2 Työttömyysaste 1985-24 2 % 2 15 15

Lisätiedot

Tekesin lausunto, Talousvaliokunta

Tekesin lausunto, Talousvaliokunta Lausunto 1 (5) Eduskunta, Talousvaliokunta TaV@eduskunta.fi Asia: VNS 4/2017 vp Valtioneuvoston selonteko julkisen talouden suunnitelmasta vuosille 2018-2021 Tekesin lausunto, Talousvaliokunta 11.5.2017

Lisätiedot

Innovaatiopolitiikan vaikuttavuus ja kehittämishaasteet

Innovaatiopolitiikan vaikuttavuus ja kehittämishaasteet Innovaatiopolitiikan vaikuttavuus ja kehittämishaasteet Teollisuusneuvos Antti Valle Eduskunnan työ- ja elinkeinojaosto 11.5.2016 Innovaatiot vaikuttavat positiivisesti talouteen BKT/asukasluku 90000 80000

Lisätiedot

Kansantalouden tilinpito

Kansantalouden tilinpito Kansantalouden tilinpito Konsultit 2HPO 1 Bruttokansantuotteen kehitys 1800 1600 1400 1200 1000 800 600 400 200 1926 = 100 0 Lähde: Tilastokeskus. 2 Maailmantalouden kasvun jakautuminen Lähde: OECD. 3

Lisätiedot

Terveydenhuollon rahoitusmuodot ja rahoittajaosapuolet

Terveydenhuollon rahoitusmuodot ja rahoittajaosapuolet Terveydenhuollon rahoitusjärjestelmät - meillä ja muualla Markku Pekurinen Osastojohtaja - Palvelujärjestelmäosasto Terveydenhuollon rahoitusmuodot ja rahoittajaosapuolet Varsinainen rahoittaja Rahoitustapa

Lisätiedot

VNS 3/2016 vp Valtioneuvoston selonteko julkisen talouden suunnitelmasta vuosille

VNS 3/2016 vp Valtioneuvoston selonteko julkisen talouden suunnitelmasta vuosille VNS 3/2016 vp Valtioneuvoston selonteko julkisen talouden suunnitelmasta vuosille 2017-2020 Tekesin lausunto Hannu Kemppainen 28.4.2016 Innovaatiotoiminta on kestävän talouskasvun tärkein lähde Yritysten

Lisätiedot

Siinä on ajatusta! Innovaatiot sosiaalija terveyspalveluissa

Siinä on ajatusta! Innovaatiot sosiaalija terveyspalveluissa Siinä on ajatusta! Innovaatiot sosiaalija terveyspalveluissa Tekesin ohjelma 2012 2015 Rahoitusta muutoksentekijöille Innovaatiot sosiaali- ja terveyspalveluissa -ohjelmalle on asetettu kolme päätavoitetta,

Lisätiedot

Hunningolta huipulle

Hunningolta huipulle Hunningolta huipulle Mika Maliranta ETLA & Jyväskylän yliopisto Mikkelin kesäpäivät, Mikkeli 11.6.2015 Myyttejä Suomen tuottavuuskasvun romahduksen syistä yritys- ja työpaikkarakenteiden jäykkyydestä keskisuurten

Lisätiedot

SHOK - Strategisen huippuosaamisen keskittymät

SHOK - Strategisen huippuosaamisen keskittymät SHOK - Strategisen huippuosaamisen keskittymät Innovaatioyhteistyöstä maailmanluokan läpimurtoja Tiede Hyvinvointi Strategia Huippuosaaminen Yhteistyö Kehitys Kasvu Talous innovaatiot Tulevaisuus Tutkimus

Lisätiedot

Teknologiateollisuuden Talousnäkymät Pääekonomisti Jukka Palokangas

Teknologiateollisuuden Talousnäkymät Pääekonomisti Jukka Palokangas Teknologiateollisuuden Talousnäkymät 2.11.2017 Pääekonomisti Jukka Palokangas 1.11.2017 Teknologiateollisuus 1 Maailmantalouden kasvu jatkuu entisellään 2018 Teknologiateollisuudessa 2017: - liikevaihto

Lisätiedot

Kilpailukyky Suomen talouden haasteena

Kilpailukyky Suomen talouden haasteena Kilpailukyky Suomen talouden haasteena Vesa Vihriälä 10.9.2014 Suomi juuttunut pitkittyneeseen taantumaan Toipuminen finanssikriisishokista katkesi 2012 alussa BKT 6 % alle kriisiä edeltänyttä huippua

Lisätiedot

TYÖOLOJEN KEHITYS. Näin työmarkkinat toimivat 9.11.2015 EVA. Hanna Sutela Erikoistutkija, YTT hanna.sutela@tilastokeskus.fi

TYÖOLOJEN KEHITYS. Näin työmarkkinat toimivat 9.11.2015 EVA. Hanna Sutela Erikoistutkija, YTT hanna.sutela@tilastokeskus.fi TYÖOLOJEN KEHITYS Näin työmarkkinat toimivat 9.11.2015 EVA Hanna Sutela Erikoistutkija, YTT hanna.sutela@tilastokeskus.fi % Palkansaajien koulutusrakenne Työolotutkimukset 1977-2013 100 90 10 13 14 20

Lisätiedot

Elintarvikkeiden hintataso ja hintojen kehitys 12.9.2011

Elintarvikkeiden hintataso ja hintojen kehitys 12.9.2011 ja hintojen kehitys Elintarvikkeiden kuluttajahinnat Suhteessa maan yleiseen hintatasoon on elintarvikkeiden hinta Suomessa Euroopan alhaisimpia. Arvonlisäverottomilla hinnoilla laskettuna elintarvikkeiden

Lisätiedot

MITEN TALOUS MAKAA? Ilmarisen talousennuste, kevät 2016 24.5.2016

MITEN TALOUS MAKAA? Ilmarisen talousennuste, kevät 2016 24.5.2016 MITEN TALOUS MAKAA? Ilmarisen talousennuste, kevät 2016 24.5.2016 1 ILMARISEN TALOUSENNUSTE Historian ensimmäinen Julkistus jatkossa keväisin ja syksyisin Erityisesti yritysnäkökulma Keskiössä: 1. Bkt:n

Lisätiedot

Kokonaan uusi rahoitusmuoto nuorelle yritykselle, joka on. kasvuhakuinen, innovatiivinen ja pyrkii kansainvälisille markkinoille nopeasti.

Kokonaan uusi rahoitusmuoto nuorelle yritykselle, joka on. kasvuhakuinen, innovatiivinen ja pyrkii kansainvälisille markkinoille nopeasti. Kokonaan uusi rahoitusmuoto nuorelle yritykselle, joka on kasvuhakuinen, innovatiivinen ja pyrkii kansainvälisille markkinoille nopeasti. H A A S T E E N A K A S V U Suomessa syntyy kansainvälisesti katsoen

Lisätiedot

Suomen menestyksen edellytykset. Vesa Vihriälä Haikko 16.9.2005

Suomen menestyksen edellytykset. Vesa Vihriälä Haikko 16.9.2005 Suomen menestyksen edellytykset Vesa Vihriälä Haikko 16.9.2005 Suomen taloudellinen suoritus hyvä, muttei vastaa voimavaroja BKT/asukas : 15. maailmassa BKT/asukas ja kilpailukyky: Suomi alisuoriutuja

Lisätiedot

Elinvoimainen ihminen kokonaisvaltaista hyvinvointia. Kajaanin yliopistokeskuksen lukuvuoden avajaiset 10.9.2014 Minna Hendolin

Elinvoimainen ihminen kokonaisvaltaista hyvinvointia. Kajaanin yliopistokeskuksen lukuvuoden avajaiset 10.9.2014 Minna Hendolin Elinvoimainen ihminen kokonaisvaltaista hyvinvointia Kajaanin yliopistokeskuksen lukuvuoden avajaiset 10.9.2014 Minna Hendolin 08-2013 Suomen ja suomalaisten hyvinvointi rakentuu elinkeinojemme menestyksestä

Lisätiedot

Elinkeinoelämän tutkimuslaitos ETLA, lyhyt esittely ELINKEINOELÄMÄN TUTKIMUSLAITOS THE RESEARCH INSTITUTE OF THE FINNISH ECONOMY

Elinkeinoelämän tutkimuslaitos ETLA, lyhyt esittely ELINKEINOELÄMÄN TUTKIMUSLAITOS THE RESEARCH INSTITUTE OF THE FINNISH ECONOMY Elinkeinoelämän tutkimuslaitos ETLA, lyhyt esittely Elinkeinoelämän tutkimuslaitos ETLA Elinkeinoelämän tutkimuslaitoksen edeltäjä Taloudellinen Tutkimuskeskus perustettiin 1.8.1946. ETLA on voittoa tavoittelematon

Lisätiedot

EK-SYL Kansainväliset koulutusmarkkinat, uhkia ja mahdollisuuksia Seminaari 25.9.2012 Helsinki. Kansainväliset koulutusmarkkinat

EK-SYL Kansainväliset koulutusmarkkinat, uhkia ja mahdollisuuksia Seminaari 25.9.2012 Helsinki. Kansainväliset koulutusmarkkinat EK-SYL Kansainväliset koulutusmarkkinat, uhkia ja mahdollisuuksia Seminaari 25.9.2012 Helsinki Kansainväliset koulutusmarkkinat Seppo Hölttä Tampereen yliopisto Johtamiskorkeakoulu Higher Education Group

Lisätiedot

Suomen arktinen strategia

Suomen arktinen strategia Liite 1 Suomen arktinen strategia EU-asioiden alivaltiosihteeri Jukka Salovaara Talousneuvosto 18.1.2011 Miksi Arktinen Strategia Arktisen merkitys kasvaa EU saa vahvemman arktisen ulottuvuuden (laajentuminen)

Lisätiedot

Miten Suomen käy? Kansantaloutemme kilpailukyky nyt ja tulevaisuudessa

Miten Suomen käy? Kansantaloutemme kilpailukyky nyt ja tulevaisuudessa Miten Suomen käy? Kansantaloutemme kilpailukyky nyt ja tulevaisuudessa Matti Pohjola Kilpailukyky Yhteiskunnan kilpailukyky = kansalaisten hyvinvointi aineellinen elintaso = tulotaso = palkkataso työllisyys

Lisätiedot

Kustannuskilpailukyvyn tasosta

Kustannuskilpailukyvyn tasosta Suomen Pankki Kustannuskilpailukyvyn tasosta Kommenttipuheenvuoro Pekka Sauramon esitykseen Tulkitsen samoin kuin Pekka Kustannuskilpailukyky on heikentynyt vuosituhannen vaihteen jälkeen Kustannuskilpailukyvyn

Lisätiedot

Jyväskylän seudun elinkeinorakenteen muutos 2000 2014 ja kehitysmahdollisuudet

Jyväskylän seudun elinkeinorakenteen muutos 2000 2014 ja kehitysmahdollisuudet Jyväskylän seudun elinkeinorakenteen muutos 2000 2014 ja kehitysmahdollisuudet Selvityksen tavoitteet ja toteutus Taustaa Keski- Suomen ja erityisesti Jyväskylän seudun elinkeinorakenne osoittautui laman

Lisätiedot

Suomen metsäsektorin tulevaisuus globaalissa kehityksessä

Suomen metsäsektorin tulevaisuus globaalissa kehityksessä Suomen metsäsektorin tulevaisuus globaalissa kehityksessä Kansantaloudellinen yhdistys ja Metsäekonomistiklubi Töölönkatu 11A 00100 Helsinki, Finland olli.haltia@indufor.fi www.indufor.fi Indufor Oy 2004

Lisätiedot

Biotekniikkaviikon päätapahtuma

Biotekniikkaviikon päätapahtuma Biotekniikkaviikon päätapahtuma 3.10.2013 Finlandia-talo Tietoyhteiskunta ja biotekniikka Marja Makarow Knowledge triangle Tietokolmio Tietoyhteiskunnan kivijalka TUTKIMUS Rahalla tietoa Tiedosta rahaa

Lisätiedot

Kuinka huono Suomen kilpailukyky oikein on? - kommentti Pekka Sauramolle. Simo Pinomaa 18.5.2015

Kuinka huono Suomen kilpailukyky oikein on? - kommentti Pekka Sauramolle. Simo Pinomaa 18.5.2015 Kuinka huono Suomen kilpailukyky oikein on? - kommentti Pekka Sauramolle Simo Pinomaa 18.5.2015 Aiheita Mikä on lähtöpiste? Muutos vai taso? Reaaliset vai nimelliset yksikkötyökustannukset? Miten Suomen

Lisätiedot

Tekesin lausunto Valtioneuvoston selonteosta kansallisesta energia- ja ilmastostrategiasta vuoteen 2030 eduskunnalle

Tekesin lausunto Valtioneuvoston selonteosta kansallisesta energia- ja ilmastostrategiasta vuoteen 2030 eduskunnalle Tekesin lausunto Valtioneuvoston selonteosta kansallisesta energia- ja ilmastostrategiasta vuoteen 2030 eduskunnalle Jarmo Heinonen Kehitysjohtaja Biotalous ja Cleantech Keskeiset toimenpiteet tavoitteiden

Lisätiedot

Digitaalisuus, teollinen internet ja SHOKien kehitysnäkymät. Pääjohtaja Pekka Soini Tekes FIMECCin vuosiseminaari, Tampere 17.9.

Digitaalisuus, teollinen internet ja SHOKien kehitysnäkymät. Pääjohtaja Pekka Soini Tekes FIMECCin vuosiseminaari, Tampere 17.9. Digitaalisuus, teollinen internet ja SHOKien kehitysnäkymät Pääjohtaja Pekka Soini Tekes FIMECCin vuosiseminaari, Tampere 17.9.2014 Digitaalisuus ravistelee kaikkia aloja Digitaalisuus Markkinoille vienti

Lisätiedot

LähiTapiola Varainhoito Oy 28.3.2014 1

LähiTapiola Varainhoito Oy 28.3.2014 1 Avain Suomen velkaongelmien ratkaisuun: uskottava kasvustrategia Sijoitusmessut 2014, Tampere-Talo Ekonomisti Timo Vesala, YK:n vastuullisen sijoittamisen periaatteiden (PRI) allekirjoittaja 28.3.2014

Lisätiedot

Tekesin strategia. Innovaatiotoiminnasta eväitä ihmisten, yritysten, ympäristön ja yhteiskunnan hyvinvointiin

Tekesin strategia. Innovaatiotoiminnasta eväitä ihmisten, yritysten, ympäristön ja yhteiskunnan hyvinvointiin Tekesin strategia Innovaatiotoiminnasta eväitä ihmisten, yritysten, ympäristön ja yhteiskunnan hyvinvointiin Toiminta-ajatus Tekes edistää teollisuuden ja palvelujen kehittymistä teknologian ja innovaatioiden

Lisätiedot