Ylihuomisen kilpailukyky ratkaistaan tänään. Teknologiarahoituksen tulokset ja vaikutukset

Transkriptio

1 Ylihuomisen kilpailukyky ratkaistaan tänään Teknologiarahoituksen tulokset ja vaikutukset

2 Ylihuomisen kilpailukyky ratkaistaan tänään (Tiivistelmä) 3 Suomen tutkimus- ja kehityspanokset ovat olleet menestyksellisiä 5 Elinkeinoelämän rakennemuutos luo työpaikkoja ja taloudellista kasvua 6 Teknologia on merkittävin tuottavuuden ja kansantalouden kasvun lähde 8 Teknologia vaikuttaa yhteiskuntaan ja hyvinvointiin monella myönteisellä tavalla 10 Kansainväliset kilpailukykyvertailut kertovat menestyksellisestä historiasta 12 Julkinen teknologiarahoitus luo osaamispohjaa ja kannustaa yrityksiä innovaatioihin ja tutkimusyhteistyöhön 14 Teknologiarahoituksen lisäys kasvattaisi kansantuotetta ja vahvistaisi veropohjaa 20 Uusi elinkeinorakenne edellyttää lisäpanostuksia jo nykyisenkin kilpailukyvyn ylläpitämiseksi 21 Rahoittamatta jää tuotto-odotuksiltaan hyviä hankkeita 24 Alueiden kehittyminen riippuu yritysten menestymisestä kansainvälisillä markkinoilla 26 Suomessa julkinen rahoitus yritysten tutkimus- ja kehityshankkeisiin on maailman alhaisimpia 28 Ylihuomisen hyvinvointi ja vauraus ratkaistaan tänään 32 Tutkimuksen, teknologian ja innovaatioprosessin vaikuttavuutta koskevia tutkimuksia 33 Tekesiä koskevia arviointeja 34

3 Ylihuomisen kilpailukyky ratkaistaan tänään Tuotannontekijöistä teknologia vaikuttaa merkittävimmin talouden kasvuun. Vahva talous ja teknologian suorat vaikutukset luovat pohjan hyvinvoinnin kasvulle. Julkisella rahoituksella on ollut suuri vaikutus teknologian kehittämisen edellyttämään tutkimus- ja kehitystyön määrään, laatuun ja vaikutuksiin. Tällä hetkellä suuri osa kansantaloudellisilta vaikutuksiltaan hyvistä hankkeista jää rahoittamatta ja siksi toteutumatta. Julkisen tutkimus- ja teknologiarahoituksen lisääminen nopeuttaisi työpaikkojen lisääntymistä ja talouden kasvua, sen myötä veropohjan vahvistumista sekä hyvinvoinnin lisääntymistä myös tulevina vuosina. SUOMEN ELINKEINOPOLITIIKKA on pitkään perustunut osaamiseen. Yli viidentoista vuoden ajan jatkuvasti lisätyt ja menestyksellisesti käytetyt tutkimusja kehityspanostukset ovat saaneet aikaan muita maita nopeamman ja tasapainoisemman kehityksen. Metsä- ja metalliklusterien rinnalle on syntynyt kolmas kansantalouden tukijalka, tieto- ja viestintäklusteri. Aikaansaatu elinkeinoelämän rakennemuutos on luonut työpaikkoja, vaurautta ja hyvinvointia. Korkean teknologian vienti on kasvanut muita maita nopeammin. Teollisuuden tuottavuus on noussut kilpailijamaita nopeammin ja saavuttanut Yhdysvaltojen tason. Tuottavuuden kasvu on luonut työpaikkoja uusille kasvaville aloille sekä turvannut perinteisen teollisuuden olemassaolon ja tuotannon säilymisen Suomessa. Vauraus on lisääntynyt, veropohja vahvistunut ja hyvinvointia on voitu lisätä. Teknologia on merkittävin tuotannontekijä näiden positiivisten vaikutusten aikaansaamisessa. Useat tutkimukset osoittavat, että teknologiapanostukset selittävät suuren osan tuottavuuden kasvusta. Teknologian avulla on kyetty myös ratkaisemaan yhteiskunnallisia haasteita, jotka liittyvät esimerkiksi ympäristöön ja terveyteen. Nämä tulokset eivät näy tuottavuusluvuissa, mutta lisäävät hyvinvointia. Kansainväliset vertailut kertovat, että Suomi on onnistunut kehittämään kansantalouden kilpailukykyä ja lisäämään hyvinvointia samanaikaisesti. Vertailut mittaavat lukuisilla panoksia ja tuloksia kuvaavilla muuttujilla jo tapahtunutta kehitystä. Tulevaisuutta ne kartoittavat vain muutamien toimintaedellytyksiä kuvaavien tekijöiden ja mielipiteiden avulla. Vertailut saattavat johtaa itsetyytyväisyyteen ja uskoon, että saavutettu asema on pysyvä. Jo nyt näkyy kuitenkin hälyttäviä merkkejä. Eräiden teollisuusalojen tuottavuuden kasvu on pysähtynyt. Korkean teknologian viennin kasvu on joissakin maissa jo nopeampaa kuin Suomessa. Patenttihakemusten määrän kasvu näyttää epävarmalta. Uusia teollisia yrityksiä syntyy vuosittain yhä vähemmän. Tutkimus- ja kehitystyötä tekevien yritysten määrän kasvu näyttää pysähtyneen. Tietoyhteiskunnan kehittymistä mittaavissa indikaattoreissa Suomi on menettänyt johtoasemansa. Uusi elinkeinorakenne on vaativa. Yritysten pitää kilpailukykynsä säilyttääkseen uudistua ja uudistaa tuotteensa nopeasti ja jatkuvasti. Globalisoituminen, asiakasvaatimusten yksilöityminen, oman ydinosaamisen kehittäminen ja siihen liittyen verkottuminen, sekä liiketoimintojen uudistaminen tietotekniikkaa hyödyntäen koskevat kaikkia yrityksiä. Tulevaisuuden menestys ei siis ole itsestään selvää, sen eteen on tehtävä jatkuvasti työtä. Julkiset panostukset ovat vaikuttaneet merkittävästi nykyisen hyvän aseman saavuttamiseen. Suomessa on huolehdittu siitä, että elinkeinoelämälle on tarjolla 3

4 Maan kilpailukyvyn kehityksen neljä vaihetta EDISTYS Tuotannontekijäkeskeinen Investointikeskeinen Innovaatiokeskeinen Vaurauskeskeinen TAANTUMINEN Lähteet: ETLA, Ylä-Anttila, Pekka (4/2001) ja Porter, Michael E. (1991). osaavia ihmisiä. Tutkimus- ja teknologiapanostuksilla on luotu uutta tietoa, kykyä hankkia tietoa muista maista sekä soveltaa uutta teknologiaa käytäntöön. Julkisella rahoituksella on voitu vaikuttaa myös siihen, että yritykset ovat lisänneet omia tutkimus- ja kehityspanostuksiaan, luoneet innovaatioita ja kohottaneet tuottavuuttaan. Yrityksissä osaaminen on kasvanut tehokkaasti lisääntyneen ja monipuolisen yhteistyön avulla, erityisesti yliopistojen ja tutkimuslaitosten kanssa. Uusien yritysten syntyminen ja yritysten menestyminen kansainvälisillä markkinoilla ratkaisee myös maakuntien menestymisen. Tehostetulla aktivoinnilla voidaan vaikuttaa eri puolilla Suomea sijaitsevien yritysten tutkimus- ja kehitystoimintaan, liiketoimintojen uudistumiseen, kansainvälistymiseen ja yhteistyöhön, jos riskiä jakavat rahoituskannusteet siihen riittäisivät. Suomessa on yleinen käsitys, että kaikki tutkimus- ja kehityspanoksemme ovat huipputasolla. Yritysten panostukset ovatkin korkeimpia maailmassa ja myös niiden kasvu on ollut erittäin nopeaa. Suomi on kuitenkin selkeästi muita maita jäljessä yritysten tutkimus- ja kehitystoiminnan julkisissa kannusteissa, jotka ovat maailman alhaisimpia. Suomessa näiden kannusteiden osuus on alle puolet OECD-maiden keskiarvosta tai OECD:n arvioimasta optimitasosta. Muissa maissa käytetyt verohelpotukset tutkimus- ja kehitystoimintaan synkistävät edelleen Suomen asemaa vertailussa. Tämä ei kannusta yritysten sijoittumista Suomeen. Yritysten omat panostukset eivät yksin riitä turvaamaan tulevaisuuden edellyttämää osaamispohjaa. Perinteisillä aloilla nekin ovat vaatimattomia. Korkeakoulujen opetusresurssit eivät myöskään kasvualoilla ole riittäviä. Julkisen tutkimus- ja kehitysrahoituksen määrä on pysynyt neljä vuotta lähes samalla tasolla. Merkittävä osa haasteellisista ja vaikutuksiltaan merkittävistä hankeehdotuksista jää rahoittamatta ja siksi toteutumatta sekä julkisessa tutkimuksessa että erityisesti yritysten tutkimus- ja kehitystyössä. Raporttiin on koottu tuoreiden tutkimusten ja vertailujen tulokset ja johtopäätökset teknologian merkityksestä yhteiskunnalle sekä julkisen tutkimus- ja teknologiarahoituksen vaikutuksista kansantalouteen. Taustana on huoli Suomen talouden tulevaisuudesta ja ylihuomisen hyvinvoinnista. 4

5 Suomen tutkimus- ja kehityspanokset ovat olleet menestyksellisiä SUOMEN KANSANTALOUS on viimeisen kymmenen vuoden aikana kehittynyt varsin positiivisesti. Nousu kansainvälisten vertailujen kärkeen on monien tutkimusten mukaan tulosta muun muassa pitkäjänteisestä panostuksesta tutkimusja kehitystyöhön. Suomi onkin investoinut omaan kilpailukykyynsä viimeisen 15 vuoden aikana aktiivisesti painottaen investointeja osaamiseen, innovaatioihin ja uuteen teknologiaan. Määrätietoinen ja pitkäjänteinen kehittämisstrategia on tuottanut hyvää tulosta osaamisen, teknologisen kehittämisen ja innovaatioiden luomisessa ja kaupallistamisessa. Kilpailuympäristö ja kilpailutekijät muuttuvat nopeasti. Osaamisen kehittämiseksi Suomessa tulee jatkossakin panostaa kasvavasti, määrätietoisesti, pitkäjänteisesti, monipuolisesti ja tasapainoisesti tutkimus- ja kehitystoimintaan. Korkean teknologian aloilla Suomessa on onnistuttu luomaan huippuosaamista ja uusia merkittäviä innovaatioita. Tulevaisuudessa haasteena on menestyä myös uusilla kasvualoilla, kuten bioteknologiassa. Haasteena on myös vahvistaa perinteisten alojen kilpailukykyä. Globalisoitumisen edetessä kaikilla aloilla tarvitaan keinoja uudistua ja parantaa kilpailukykyä tutkimus- ja kehitystyöllä. Tutkimus- ja kehityspanostus eräissä OECD-maissa osuus bruttokansantuotteesta, % 4,0 3,5 3,0 2,5 2,0 1,5 Ruotsi Suomi Japani Yhdysvallat Saksa OECD Ranska Tanska Kanada Iso-Britannia Itävalta Norja Suomi on OECD:n vertailuissa tutkimuksen huippumaita. Suomen tutkimus- ja kehityspanostuksen osuus bruttokansantuotteesta on kasvanut jatkuvasti, jopa 1990-luvun alun lamavuosina. Tällä on vauhditettu elinkeinoelämän rakennemuutosta kasvualojen suuntaan. Päävastuun tutkimus- ja kehityspanosten kasvusta ovat kantaneet yritykset, paljolti julkisen rahoituksen kannusteidenkin vaikutuksesta. Kolmen viime vuoden aikana kasvuvastuu on ollut lähes pelkästään yrityksillä. Julkisen rahoituksen osuus kaikista tutkimuspanostuksista Suomessa on laskenut jo alle 30 prosentin. Tämä on johtanut tutkimus- ja kehitystyön luonteen muuttumiseen lyhytjänteisemmäksi. 1, Lähteet: OECD, Main Science and Technology Indicators -tietokanta, Tilastokeskus, Statistics Bureau & Statistics Center (Japani 2000), Tekesin arvio (Yhdysvallat 2001). Maiden erilaiset elinkeinorakenteet vaikuttavat kansantalouden tutkimusintensiivisyyteen. Nykyisen elinkeinorakenteemme takia panostusten pitääkin olla muita maita korkeampi Suomessa. 5

6 Elinkeinoelämän rakennemuutos luo työpaikkoja ja taloudellista kasvua VIIMEISEN VUOSIKYMMENEN aikana on tieto- ja viestintäteollisuudesta syntynyt Suomen elinkeinoelämän kolmas tukijalka metsä- ja metalliteollisuuksien rinnalle. Korkean teknologian ja osaamisintensiivisen elinkeinoelämän osuus tuotannosta on kasvanut, ja pitkällä aikajänteellä nämä alat ovat kasvattaneet suhteellisesti eniten työpaikkojensa määrää. Teollisuuden ja palveluiden vienti on kasvanut puolitoistakertaiseksi ja huipputeknologian vienti kolminkertaiseksi viidessä vuodessa. Vaikka tieto- ja viestintäteollisuuden osuus viennistä on suuri, muidenkin alojen vienti on kasvanut huomattavasti. Teollisuuden rakennemuutos Suomessa työllisyyden kehityksellä tarkasteltuna Korkean ja korkean keskitason teknologian teollisuustoimialojen sekä osaamisintensiivisten palvelualojen yritysten henkilöstö osaamistaso (indeksi, 1980 = 100) korkea matala 1000 henkilöä Osaamisintensiiviset palvelut* Korkean ja korkean keskitason toimialat Lähde: Mika Pajarinen & Pekka Ylä-Anttila: Maat kilpailevat investoinneista teknologia vetää sijoituksia Suomeen, ETLA B 173 (2001) Teollisuuden rakennemuutos näkyy myös työpaikkojen muutoksina. Korkean osaamistason yritykset ovat kasvattaneet työpaikkojen määrää erittäin nopeasti. Myös perinteisemmän teollisuuden merkitys työllistäjänä on tärkeä. Näiden työpaikkojen varmistaminen vaatii kilpailukyvyn ja tuottavuuden kasvattamista, jotta tuotanto ei siirry halvan työvoiman maihin. Tämä edellyttää tulevaisuudessa yhä suurempia tutkimus- ja kehitysinvestointeja. *) rahoitus- ja vakuutustoiminta, logistiset palvelut, kiinteistöpalvelut, teleliikenne, tietojenkäsittelypalvelut, tutkimus ja kehitys, tekniset palvelut. Lähde: Tilastokeskus Korkean ja korkean keskitason teknologian toimialojen liikevaihto on kasvanut selvästi nopeammin kuin muiden yritysten. Vuonna 1999 tällaisia yrityksiä oli Kuuden vuoden aikana ( ) näiden alojen liikevaihto kasvoi noin kolminkertaiseksi ja työpaikkojen määrä kasvoi noin 50 prosenttia. Korkean ja korkean keskitason teknologian toimialoja ovat ne, joilla tutkimus- ja kehitystyön osuus on vähintään 2 prosenttia liikevaihdosta. Nokian osuus korkean teknologian toimialojen yritysten henkilöstöstä oli vuonna 1999 arviolta runsaat 55 prosenttia ja korkean ja korkean keskitason toimialojen yritysten henkilöstöstä vajaat 16 prosenttia. Vastaavat liikevaihto-osuudet vuonna 1999 olivat arviolta vajaat 74 ja noin 35 prosenttia. 6

7 Tieto- ja viestintäteknologia vaikuttaa välillisesti muiden alojen kasvuun. Uusia kasvualoja tieto- ja viestintäteollisuuden lisäksi ovat bioteknologiaan perustuvat alat ja osaamisintensiivinen palvelusektori. Uusia työpaikkoja on syntynyt laman jälkeen runsaat Työpaikkoja on syntynyt useilla aloilla, mutta suhteellisesti eniten niitä on syntynyt korkean ja korkean keskitason teknologia-aloilla sekä osaamisintensiivisissä palveluissa. Tällä kasvulla on merkittävä välillinen vaikutus palveluelinkeinojen työpaikkojen lisääntymiseen. Viennin bruttokansantuoteosuus vuonna 1999 Korkean teknologian tuotteiden viennin kehitys Irlanti Belgia Tsekki Alankomaat Unkari Itävalta Ruotsi Kanada Sveitsi Etelä-Korea Norja Suomi Tanska EU-15 Islanti Portugali Saksa Espanja Ranska Iso-Britannia Italia Kreikka Yhdysvallat Japani % osuus kokonaisviennistä, % Irlanti Yhdysvallat Japani Iso-Britannia Alankomaat Suomi Sveitsi Ranska Ruotsi EU Saksa Tanska Kanada Norja Lähde: Tilastokeskus Lähteet: OECD, Tilastokeskus Taloudellinen kasvu on monilla aloilla mahdollista vain vientiä kasvattamalla. Vienti edellyttää kilpailukykyä, jota voidaan kehittää teknologialla. Suomessa viennin osuus bruttokansantuotteesta on huomattavasti korkeampi kuin maissa, joilla on suuremmat kotimarkkinat. Valtaosa kehittyneistä pienistä maista on menestynyt viennissä Suomea paremmin. EU-vertailussa Suomi sijoittuu hieman keskitasoa paremmin. Aivan viime vuosina on korkean teknologian tuotteiden vientiosuus useissa maissa kasvanut vähintään yhtä nopeasti kuin Suomessa. Esimerkiksi Unkarissa kehitys on ollut todella nopeaa: 1995 (4,7 %) ja 1999 (19,4 %). Etla arvioi Nokian osuuden Suomen tavaroiden ja palveluiden viennistä olleen runsaat 20 prosenttia vuonna Viennin kasvun nopeuttamiseksi julkista tutkimus- ja kehitysrahoitusta tulisi voida kohdentaa myös liiketoimintakonseptien ja kansainvälistymisen kehittämiseen, mutta tämä edellyttää rahoitusvaltuuksien selvää kasvattamista. 7

8 Teknologia on merkittävin tuottavuuden kasvun lähde TEOLLISUUDEN KOKONAISTUOTTAVUUS sekä työn tuottavuus ovat Suomessa kasvaneet ennätystahtiin. Suomi on tavoittanut kansainvälisen huipun, ja tuottavuuden mallimaa Yhdysvallat on saatu kiinni. Eri teollisuudenalojen välillä on kuitenkin suuria eroja tuottavuuden kasvussa. Elinkeinoelämän rakenteellinen uudistuminen ja myös perinteisten alojen uudistuminen ovat edistäneet tuottavuuden kasvua. Viimeisimmät tutkimustulokset Suomessa ja muualla osoittavat, että yrityksen oman tutkimus- ja kehitystyön lisäys näkyy yrityksen tuottavuuden kasvuna. Myös julkinen tutkimus- ja kehitystyö yliopistoissa ja tutkimuslaitoksissa kasvattaa tuottavuutta, mikä selittyy osaamisen ja teknologian siirtona kaikkiin yrityksiin; niihinkin, joiden oma tutkimus- ja kehityspanostus jää alhaiseksi. Julkisen tutkimuk- Teollisuuden kokonaistuottavuus Suomessa Työn tuottavuus teollisuudessa Yhdysvallat = arvonlisäys/työtunnit, Yhdysvallat 2000 = Suomi Yhdysvallat Alankomaat Ruotsi Ranska Saksa Japani Kanada Iso-Britannia Lähde: Tilastokeskus, Mika Maliranta Lähde: Tilastokeskus, Mika Maliranta Suomalaisen teollisuuden tuottavuus on saavuttanut Yhdysvaltojen tason. Tuottavuuden kasvusta yli puolet selittyy teknologian avulla. Sekä työn tuottavuuden että kokonaistuottavuuden kehitys on ollut Suomen teollisuudessa muita maita parempi. Suomen teollisuuden muita nopeampi kokonaistuottavuuden kehitys on tehnyt mahdolliseksi lisätä työvoimaa nopeasti kasvavilla aloilla ja hidastanut perinteisillä aloilla tuotannon ja työpaikkojen siirtymistä halvan työvoiman maihin. Tuottavuuden kasvussa on huomattavia toimialakohtaisia eroja. Metallituoteteollisuuden tuottavuuden kasvu on huolestuttavasti pysähtynyt. Koko kansantalouden tuottavuuden kehitys on ollut alhaisempaa, mikä johtuu muun muassa julkisen sektorin suuresta osuudesta kansantaloudessa, palveluiden alhaisesta tuottavuuskehityksestä sekä kotimarkkinoiden sulkeutuneisuudesta. 8

9 sen osuus vaikuttaa sitä enemmän yritysten tuottavuuteen, mitä enemmän yritykset itse panostavat tutkimukseen. Muissa maissa tehdyn tutkimus- ja kehitystyön vaikutus yritysten tuottavuuden kasvuun on myös voitu osoittaa. Kasvu selittyy teknologian siirrolla. Tutkimukset ovat osoittaneet, että maiden väliset teknologiset erot ovat kaventuneet. Koska Suomi on nyt tuottavuudeltaan johtavan Yhdysvaltojen tasolla, teknologiapolitiikka on uudenlaisen haasteen edessä. Suomella ei ole kansainvälisessä kilpailussa enää selvää esikuvaa, jota tavoittelemalla ja josta mallia ja oppia ottamalla voidaan parantaa omaa asemaa. Suomi joutuu rakentamaan tulevaisuuttaan uusista lähtökohdista. Miten tutkimus- ja kehitystyö parantaa tuottavuutta? Keskeisten tutkimusten tuloksia Julkinen rahoitus lisää aidosti yritysten tutkimus- ja kehitysinvestointeja. Tulos viittaa siihen, että yrityksillä on vaikeuksia saada rahoitusta hankkeilleen markkinoilta. Yrityksen oman tutkimus- ja kehitystyön lisäys yhdellä prosenttiyksiköllä parantaa yrityksen kokonaistuottavuutta 0,03 prosenttia. Lehto, Eero (2000): Regional impacts of R&D and public R&D funding, Palkansaajien tutkimuslaitos, Tutkimuksia 79, Helsinki. Tekesin rahoitusta saaneiden yritysten tuottavuus on keskimääräistä korkeampi ja tuottavuus kasvaa keskimääräistä nopeammin. Julkisen tutkimus- ja kehitysrahoituksen ja tuottavuuden välinen yhteys näyttää ajan kuluessa vahvistuneen erityisesti palvelusektorin yrityksissä. Lehtoranta, Olavi (2000)): Technology based firms and public R&D support: A descriptive introduction, in Asplund, Rita (ed.), Public R&D funding, technological competitiveness, productivity and job creation, The Research Institute of the Finnish Economy ETLA, B168, Helsinki. Yrityskohtaisesti tarkasteltuna niin julkisen kuin yksityisenkään tutkimus- ja kehitysrahoituksen suorasta positiivisesta vaikutuksesta tuottavuuskehitykseen ei tutkimusmenetelmällä saatu näyttöä. Yrityksen teollisen ympäristön tutkimus- ja kehitysintensiteetti vaikuttaa positiivisesti yrityksen tuottavuuteen, mikä viittaa siihen, että julkinen teknologiapolitiikka ja valtion interventiot mitä ilmeisimmin nostavat tuottavuutta diffuusiomekanismin välityksellä. Maliranta, Mika (2000): Privately and publicly financed R&D as determinants of productivity evidence from Finnish enterprises, in Asplund, Rita (ed.) Public R&D funding, technological competitiveness, productivity and job creation, The Research Institute of the Finnish Economy ETLA, B168, Helsinki. Toimialatasolla tarkasteltuna sekä julkinen että yksityinen tutkimus- ja kehityspanostus lisäävät tuottavuuden kasvua. Niininen, Petri (1999): High Technology Investment, Growth and Productivity, Empirical Studies of Finnish Data, Helsinki School of Economics and Business Administration A-158, Helsinki. Tutkimus- ja kehitystyö kasvattaa kokonaistuottavuutta. Tutkimus- ja kehitystyön vaikutukset ilmenevät vuosien kuluttua. Rouvinen, Petri (1999): Issues in R&D Productivity: Causality, Lags and Dry Holes, The Research Institute of the Finnish Economy ETLA, Discussion papers No. 694, Helsinki. Yhden prosentin lisäys yritysten tuotekehitysmenoissa lisää kokonaistuottavuuden kasvua 0,13 prosenttia. Yhden prosentin lisäys julkisissa tuotekehitysmenoissa lisää kokonaistuottavuuden kasvua 0,17 prosenttia. Yhden prosentin lisäys ulkomaisissa tuotekehitysmenoissa lisää kokonaistuottavuuden kasvua 0,44 prosenttia. Quellec, Dominique and Bruno van Pottelsberghe de la Potterie (2001): R&D and productivity growth: panel data analysis of 16 OECD countries, STI Working Paper Series, 2001/3, OECD, Paris. 9

10 Teknologia vaikuttaa yhteiskuntaan ja hyvinvointiin monella myönteisellä tavalla KILPAILUKYVYN, KANSANTALOUDEN ja tuottavuuden kasvu ovat välttämättömiä ehtoja hyvinvoinnille, mutta hyvinvoinnin kasvu ei seuraa niistä automaattisesti. Hyvinvointia on korkea varallisuus, mutta myös muun muassa pitkän eliniän odote, poliittiset vapaudet ja oikeudet, ihmisoikeudet, kaikille tarjolla olevat koulutus-, sosiaali- ja terveyspalvelut, puhdas ympäristö, hyvät kulkuyhteydet ja turvallisuus. Monesti kilpailuyhteiskunta ja hyvinvointiyhteiskunta nähdään kilpailevina valintoina. Pohjoismaat, Suomi mukaan luettuna, ovat kuitenkin pystyneet kehittämään molempia. Suomi on viime vuosina parantanut asemaansa niin kansainvälisissä kilpailukyky- kuin hyvinvointivertailuissakin. Tätä pidetään kestävän ja pitkäjänteisen myönteisen kehityksen kannalta merkittävänä saavutuksena. Suomessa ta- Bruttokansantuote ja hyvinvointi-indeksi Kestävän kehityksen indeksi Bruttokansantuote henkeä kohden 1999 dollareissa (ostovoimakorjattu) Luxemburg Yhdysvallat Tanska Sveitsi Kanada Norja Islanti Saksa Itävalta Ruotsi SUOMI Australia Ranska Japani Hyvinvointi-indeksi (WI) 0,70 0,75 0,80 0,85 0,90 Norja Suomi Kanada Ruotsi Sveitsi Itävalta Uusi-Seelanti Irlanti Alankomaat Saksa Tanska Belgia Lähteet: Robert Prescott-Allen (2001): The Wellbeing of Nations: A Country-by-Country Index of Quality of Life and the Environment; Human Development Report The United Nations Development Program. Lähde: The Millenium Project: 2001 State of the Future. The United Nations University. Hyvinvointi-indeksi WI (Wellbeing Index) mittaa kansalaisten hyvinvointia laajemmin kuin YK:n inhimillisen kehityksen indeksi (UNDP Human Development Index). Hyvinvointi-indeksi sisältää kaksi osakokonaisuutta: inhimillisen hyvinvoinnin ja ympäristön hyvinvoinnin. Kestävän kehityksen indeksi on YK:n julkaiseman tutkimuksen tulos, jossa Suomi menestyi hyvin. 10

11 sapaino toteutuu nyt kohtuullisen hyvin, painottaen hieman enemmän inhimillistä kehitystä ja ympäristöä kuin taloudellista kasvua. Tarvitaan myös kannusteita työn tekemiseen, yrittämiseen ja talouden kasvuun. Teknologia edistää hyvinvointia yhteiskunnassa kahdella tavalla. Teknologia siivittää talouden kasvua, lisää vaurautta ja vahvistaa veropohjaa, joilla helpotetaan hyvinvointipalvelujen tuottamista ja hankintaa. Teknologialla myös ratkaistaan ongelmia ja rakennetaan yhteiskuntaa. Taloudellinen hyvinvointi näkyy vaurastumisena ja työpaikkoina, muu hyvinvointi kestävänä kehityksenä ja muiden demokraattisesti päätettyjen yhteiskunnallisten tavoitteiden toteutumisena. Teknologia on keskeinen tekijä tietoyhteiskunnan kehittämisessä, ympäristökysymyksissä, infrastruktuurin rakentamisessa, turvallisuuskysymyksissä ja terveydenhuollossa. Ympäristön laatu ja kasvukilpailukyky 2001 ESI-indeksi SUOMI Norja Ruotsi Kanada Australia USA Singapore Ihmisen hyvinvoinnin kehittymiselle on kansantalouden ja tuottavuuden kasvu välttämätön, mutta ei riittävä ehto. Hyvinvointia luo turvallinen, puhdas ympäristö, vapaudet ja oikeudet, hyvät julkiset palvelut, tasapuoliset koulutusmahdollisuudet ja tietoyhteiskunnan palvelut. Julkisuudessa on nostettu selvästi esiin Suomen menestys taloudellisissa kilpailukykyvertailuissa, mutta vähemmälle huomiolle on jäänyt Suomen hyvä sijoittuminen myös hyvinvointivertailuissa Kasvukilpailukyky Lähde: World Economic Forum (WEF) ESI = Environmental Sustainability Index Kasvukilpailukyky = Growth Competitiveness Ranking Suomi menestyy hyvinvointivertailussa paremmin kuin taloudellisen kasvun vertailussa. Hyvinvoinnissa Suomi sijoittuu toiseksi, neljä Pohjoismaata on kärjessä. Voitaneen tehdä kolme johtopäätöstä: a) pohjoismaiset hyvinvointivaltiot osaavat muita paremmin tasapainottaa osin ristiriitaisia tavoitteita, b) Suomessa painotus on ollut hieman enemmän hyvinvoinnin kuin talouden kehittämisen puolella ja c) kansakunnan taloudellinen menestys ja kilpailukyky on ehdoton edellytys hyvinvoinnin parantumiselle, mutta se ei automaattisesti johda hyvinvoinnin paranemiseen. 11

12 Kansainväliset kilpailukykyvertailut kertovat menestyksellisestä historiasta KANSAINVÄLISISSÄ KANSAKUNTIEN kilpailukykyä vertailevissa selvityksissä ja tutkimuksissa Suomen sijoitus on parantunut selvästi. Olemme useissa eri tutkimuksissa kärjessä tai sen tuntumassa. Nousumme tälle korkealle tasolle on ollut nopeinta tutkituista maista. Kansainväliset vertailut kertovat, että Suomi on onnistunut kehittämään kansantalouden kilpailukykyä ja lisäämään hyvinvointia samanaikaisesti. Vertailut mittaavat jo tapahtunutta kehitystä lukuisilla panoksia ja tuloksia kuvaavilla muuttujilla. Tulevaisuutta ne kartoittavat vain muutamien toimintaedellytyksiä kuvaavien tekijöiden ja mielipiteiden avulla. Menestyksestä huolimatta on muistettava, että kilpailukykymittaukset kertovat aina jo tapahtuneesta kehityksestä. Mittauksissa menestyminen nyt ei takaa menestymistä myös tulevaisuudessa. Sijoittuminen kansainvälisissä vertailuissa muuttuu jatkuvasti ja kilpailu on kovaa kaikkialla maailmassa, joten panostuksen määrässä tai laadussa ei ole keventämisen varaa. Vertailut saattavat johtaa itsetyytyväisyyteen ja uskoon, että saavutettu asema on pysyvä. Jo nyt näkyy hälyttäviä merkkejä. Eräiden teollisuusalojen tuottavuuden kasvu on pysähtynyt. Korkean teknologian viennin kasvu on joissakin maissa jo nopeampaa kuin Suomessa. Patenttihakemusten määrän kasvu näyttää epävarmalta. Uusia teollisia yrityksiä syntyy vuosittain yhä vähemmän. Tutkimus- ja kehitystyötä tekevien yritysten määrän kasvu näyttää pysähtyneen. Tietoyhteiskunnan kehittymistä mittaavissa indikaattoreissa Suomi on menettänyt johtoasemansa. Uusi elinkeinorakenne on vaativa. Yritysten pitää kilpailukykynsä säilyttääkseen uudistua ja uudistaa tuotteitaan nopeasti ja jatkuvasti. Globalisoituminen, asiakasvaatimusten yksilöityminen, oman ydinosaamisen kehittäminen ja siihen liittyen verkottuminen, sekä liiketoimintojen uudistaminen tietotekniikkaa hyödyntäen koskevat kaikkia yrityksiä. Tulevaisuuden menestys ei siis ole itsestään selvää, sen eteen on tehtävä jatkuvasti työtä. Pitkäjänteisen panostuksen määrätietoinen jatkaminen on avainasemassa, jos haluamme säilyttää nykyiset sijoituksemme. Ratkaisut pitää tehdä tänään, koska tutkimus- ja kehitysinvestointien vaikutukset näkyvät vasta muutaman vuoden kuluttua. 12

13 Suomi kansainvälisissä vertailuissa YK:n yliopiston (2001 State of the Future) vertailussa Suomi sijoittui toiseksi sekä kokonaisarviossa että koulutus-, teknologia- ja informaatioindeksillä mitattuna. Suomi sijoittui toiseksi kestävän kehityksen indeksillä mitattuna. Euroopan komission vertailussa vuonna 2001 Suomi sijoittuu kärkisijoille monella indikaattorilla mitattuna. Nämä liittyvät muun muassa tutkimuspanostukseen, innovatiivisuuteen, julkaisutoimintaan, patentointiin sekä korkean teknologian vientiin. Vertailu perustuu tilastollisiin tunnuslukuihin, jotka mittaavat kansallisten tutkimus- ja innovaatiotoimien panostuksia ja saavutuksia. UNDP:n (United Nations Development Programme) vuoden 2001 arvion mukaan Suomi on teknologian luojana ja käyttäjänä maailman kehittynein maa. TAI-indeksi (Technology Achievement Index) mittaa maiden osaamista sekä kykyä luoda ja käyttää teknologiaa verkostotaloudessa. IMD:n (International Institute for Management Development) vuoden 2001 kilpailukykyvertailussa Suomi sijoittui kolmanneksi. Laitos arvioi myös maiden houkuttelevuutta yritysten tutkimuksen ja tuotekehityksen sijoituspaikkana. Tässä vertailussa Suomi sijoittui toiseksi. Teknologinen infrastruktuuri oli kolmanneksi paras. WEF:n (World Economic Forum) vuoden 2001 vertailussa Suomi oli paras sekä tämän hetken kilpailukyvyssä että tulevaisuuden kasvukilpailukyvyssä ja kolmas teknologian tasossa. Suomi oli paras kestävässä kehityksessä (Environmental Sustainability Index). Lähteet: THE UNITED NATIONS UNIVERSITY: The Millenium project EU: Indicators for benchmarking of national research policies. Key Figures 2001 special edition europa.eu.int/comm/research/area/ benchmarking2001_en.html UNDP: Human Development Report IMD: The World Competitiveness Yearbook WEF: The Global Competitiveness Report

14 Julkinen teknologiarahoitus luo osaamispohjaa ja kannustaa yrityksia innovaatioihin ja tutkimusyhteistyöhön YRITYSTEN PANOKSET tutkimus- ja tuotekehitystyöhön ovat lisääntyneet voimakkaasti, tämä näkyy tutkimuspanostusten nykyisenä korkeana osuutena bruttokansantuotteesta. Julkisella teknologiarahoituksella on ollut merkittävä kannustava vaikutus yritysten panostusten kasvuun. Julkisen rahoituksen lisäarvoa on Suomessa tutkittu sekä ekonometrisilla malleilla että kyselytutkimuksilla. Ekonometrisissa tutkimuksissa tarkastellaan yrityssektorin käyttäytymistä toteutuneiden taloudellisten lukujen perusteella, kun taas kyselytutkimukset perustuvat yksittäisten yritysten antamiin vastauksiin. Vaikka vaikutuksia on vaikea selvittää, suuntaa-antavaa tietoa tutkimukset kuitenkin tarjoavat. Ekonometristen tutkimusten mukaan julkinen rahoitus lisää aidosti yritysten teknologiainvestointeja. Kyselytutkimusten mukaan Tekesin lisäarvovaikutus on erityisen selvä pk-yrityksissä: ilman Tekesin rahoitusta huomattava määrä, tutkimuksesta riippuen prosenttia pk-yritysten teknologiahankkeista olisi jäänyt kokonaan toteuttamatta. Joka tapauksessa toteuttavista hankkeista pääosa toteutettiin haastavampina, paremmin resurssein laajentamalla yhteistyötä ja nopeammin kuin olisi tehty ilman rahoitusta. Suomalaisia merkittäviä innovaatioita on viimeisen 15 vuoden ajalta tunnistettu noin Näistä Tekes on rahoittanut noin 60 prosenttia. Toisen tutkimuksen mu- Tutkimus- ja kehitystyötä tekevien yritysten määrä 2500 Muut toimialat 2000 Palvelut 1500 Teollisuus Yritysten määrän väheneminen aiheutuu pääosin käytetystä laskentamenetelmästä. Lähde: Tilastokeskus 14

15 kaan Tekes on ollut rahoittamassa noin joka toista yritysten avainhankkeista. Julkisen rahoituksen merkitys on ollut erityisen suuri täysin uudenlaisten ja monimutkaisten innovaatioiden aikaansaamisessa. Tuotekehitystyötä tekevien yritysten määrä on kasvanut Suomessa varsin tasaisesti - viime päiviin asti. Uusimmat Tilastokeskuksen tiedot kertovat, että tutkimus- ja kehitystyötä tekevien yritysten määrän kasvu olisi taittunut, jopa laskenut. Vaikka tiedot ovat alustavia, niihin on suhtauduttava vakavasti. Yhä useampien yritysten on määrätietoisesti kehitettävä teknologiaansa, tästä ei ole varaa tinkiä. Yhteistyö on tärkein keino levittää teknologiaa, ja myös tehokas tapa luoda ja hyödyntää uutta tietoa. Yhteistyön lisääminen on ollut pitkään yksi teknologiarahoituksen kulmakivistä. Yhteistyökulttuuri on luotu suurelta osin kansallisten teknologiaohjelmien sekä kilpaillun rahoituksen kriteerien ja kannusteiden avulla. Suomessa vakiintuneeksi käytännöksi muodostunut tutkimusyhteistyö on asia, jota monissa kehittyneissä maissa on vasta nyt ryhdytty edistämään. Vaikka Suomessa tehdään yhteistyötä yritysten ja tutkimuslaitosten välillä ja kesken paljon, on meilläkin verkottumisessa vielä paljon kehitettävää. Uudessa taloudessa liiketoimintojen verkottuminen ja yhteistyö monissa muodoissaan on edellytys kilpailukyvyn kehittymiselle. Tutkimus- ja kehitysyhteistyö on yhteistyön muodoista haastavinta. Tutkimus- ja kehitystyötä tekevien yritysten määrä on ollut kasvussa. Ajallisesti kasvu ajoittuu samaan vaiheeseen, jolloin julkisia tutkimus- ja teknologiakannusteita kasvatettiin ( ). Tekesin yritysasiakkaiden määrä on suunnilleen sama kuin tutkimus- ja kehitystoimintaa tekevien yritysten määrä Tilastokeskuksen mukaan. Tilastokeskukselle tutkimuksesta ja tuotekehityksestä raportoineista yrityksistä kuitenkin vain runsaat puolet ilmoittaa saaneensa Tekesiltä siihen rahoitusta. Tekes hankkii uusia yritysasiakkaita vuosittain noin 400 aktivointityön avulla. Aktivoinnin tarkoituksena on kannustaa yrityksiä tutkimus- ja kehitystoimintaan. Huolestuttava kehityspiirre on, että on olemassa merkkejä tutkimus- ja kehitystyötä tekevien yritysten määrän kasvun taittumisesta. Tutkimus- ja kehitystoimintaa tekevien yritysten lukumäärän vähenemisen tulkinnassa pitää olla varovainen. Tilastokeskus arvioi yritysten määrän vähenemisen pääosin aiheutuvan tilastossa käytetystä laskentamenetelmästä. 15

16 Yhteistyötä tehneiden yritysten osuus kaikista innovoivista yrityksistä Tiedot perustuvat EU:n innovaatiotutkimukseen, joka kattaa tiedot yhteistyöstä vuosilta Suomi Ruotsi Tanska Irlanti Iso-Britannia Ranska Alankomaat Belgia EU Itävalta Saksa Espanja Portugali Kreikka Italia % Lähde: Towards a European Research Area Key Figures, Special Edition. EU Suomi on EU-vertailussa johtava innovaatioyhteistyötä tekevä maa. Monissa maissa tutkimusyhteistyötä on vasta nyt ryhdytty edistämään, kun taas Suomessa yhteistyö on ollut tutkimusrahoituksen periaatteissa keskeistä jo 1980-luvulla. Yritykset rahoittavat merkittävän osan tutkimuslaitosten, erityisesti VTT:n, tutkimuksesta. Yliopistojen tutkimusrahoittajana yritysten osuus ei ole yhtä suuri eikä Suomi yhtä kärjessä tällä mittarilla. Yrityssektorin ja tutkimuksen vuorovaikutusta, siis innovaatiojärjestelmän toimivuutta, nämä indikaattorit kuvaavat hyvin. Yritykset yliopistojen tutkimuksen rahoittajina Turkki (-97) Korea (-97) Saksa (-98) Puola (-98) Islanti (-99) Kanada (-99) Iso-Britannia (-97) Espanja (-97) Sveitsi (-96) Irlanti (-97) Yhdysvallat (-98) Suomi (-00) Kreikka (-97) Unkari (-98) Norja (-97) Australia (-96) Italia (-99) Uusi-Seelanti (-97) Ruotsi (-97) Alankomaat (-97) Ranska (-97) Meksiko (-97) Japani (-97) Tsekki(-98) Tanska (-96) Portugali (-97) % yritysten rahoitusosuus Kattaa vain kotimaisen yritysrahoituksen. Vuonna 1997 osuus Suomessa oli 5,2 %. Lähde: OECD Yritykset tutkimuslaitosten rahoittajina Japani (-97) Uusi-Seelanti (-97) Irlanti (-99) Puola (-98) Alankomaat (-97) Suomi (-00) Iso-Britannia (-97) Korea (-97) Norja (-97) Tsekki (-98) Meksiko (-97) Unkari (-98) Ranska (-97) Islanti (-99) Australia (-96) Espanja (-97) Portugali (-97) Yhdysvallat (-98) Kanada (-99) Ruotsi (-97) Italia (-99) Tanska (-97) Turkki (-97) Saksa (-98) Kreikka (-97) 0,0 2,5 5,0 7,5 10,0 12,5 15,0 17,5 20,0 % yritysten rahoitusosuus Tiedot kattavat julkisten tutkimuslaitosten, ministeriöiden ja yksityisen voittoa tavoittelemattoman sektorin kotimaisilta yrityksilta saaman tutkimusrahoituksen. Lähteet: OECD, Tilastokeskus 16

17 Tekesin rahoitusperusteissa korostetaan yhteistyötä ja verkottumista. Noin puolessa yritysten yliopistoille ja tutkimuslaitoksille suuntautuvasta rahoituksesta on mukana Tekesin rahoituskannusteita. Tekesin rahoittamissa hankkeissa verkottuminen lisääntyi olennaisesti julkisen teknologiarahoituksen kasvukaudella Osa kasvusta näyttää jääneen pysyväksi käytännöksi. Sen jälkeen kasvu on taittunut. Yhteistyö innovaatiotoiminnassa parantaa tutkimusten mukaan innovaatioiden onnistumista selvästi. Vaikka Nokian menestys on ollut sen omaa taitavuutta ja osaamista, on julkinen valta ollut monin tavoin luomassa edellytyksiä menestykselle. Osaamisen luontiin liittyviä tärkeimpiä toimenpiteitä ovat olleet panostukset korkeakoulutukseen sekä perus- ja soveltavaan tutkimukseen tietotekniikan alalle. Näihin sisältyvät myös 80-luvun teknologiaohjelmat tieto- ja tietoliikenteen teknologian sekä ohjelmistotekniikan alueella, erityisesti yhteistyökulttuurin luomiseksi (Nokia yliopistot VTT pk-yritykset). 90-luvun teknologiaohjelmat auttoivat Nokiaakin kehittämään elektroniikan tuotannon tuottavuutta. Pk-yritysten tutkimus- ja kehitysrahoitus on auttanut kehittämään Nokian tarvitsemien alihankkijoiden teknologista tasoa. Kotimainen yritysrahoitus yliopistojen ja tutkimuslaitosten suorittamassa tutkimuksessa ja Tekesin hankkeiden kautta kulkeva yritysrahoitus milj. euroa Verkottuminen Tekesin yrityshankkeissa 00 Yritysrahoitus yhteensä Tekes, yritysten hankkeet Tekes, julkiset tutkimushankkeet Lähteet: Tilastokeskus, Tekes Vuonna 1999 Suomen tieto- ja viestintäklusterissa oli Etlan mukaan yhteensä työntekijää. Vuonna 2000 Nokialla oli työntekijöistä Suomessa ja ensimmäisen kerroksen yhteistyöverkostossa Etlan arvion mukaan Nokian osuus yrityssektorin tutkimus- ja kehitysmenoista Suomessa oli 45 prosenttia vuonna Nokia on osallistunut aktiivisesti teknologiaohjelmiin sekä yliopistojen ja VTT:n tutkimushankkeisiin. Tällä yhteistyöllä on suuri merkitys osaamisen siirtämisessä laajaan käyttöön (yliopistojen ja VTT:n kautta, pk-yrityksissä). Viime vuosina kaikki Tekesin rahoittamat Nokian hankkeet ovat olleet laajasti verkottuneita. Tekes on siis edistänyt Nokian veturivaikutusta koko tieto- ja viestintäsektorin kehitykselle. Tekesin rahoitus Nokialle oli 90-luvun alkuvuosina korkeimmillaan noin 7 prosenttia Nokian tutkimus- ja kehityskustannuksista. Vuonna 2000 Tekesin rahoitus oli vain 0,3 prosenttia. milj. euroa Tutkimuslaitosten ja yliopistojen rahoitus yritysten kautta Pk-yritysten rahoitus isojen yritysten kautta Verkottuminen Tekesin rahoittamissa Nokian hankkeissa % Verkottuneita hankkeita yhteensä Laskettu Tekesin rahoituspäätösten lukumäärän perusteella. Hanke on verkottunut, jos siihen liittyy vähintään yksi verkottumisulottuvuus Tutkimuslaitoskumppanuus Pk-yrityksiä kumppaneina Kuuluu teknologiaohjelmaan Kansainvälinen hanke Kansainvälinen luokitus otettiin Tekesissä käyttöön vuonna

18 Mitä lisäarvoa julkinen rahoitus tuo yritysten innovaatiotoimintaan? Viimeaikaisten tutkimusten tulokset SUOMEN kilpailukyky on kehittynyt 1990-luvun puolenvälin jälkeen varsin suotuisasti, joskin sitä on eräissä suhteissa myös menetetty. Kehitys on ollut myönteistä varsinkin teknologialohkolla, jossa kilpailukyky on edelleen parantunut ja tutkimus- ja kehityspanostukselle asetetut kasvutavoitteet ovat toteutuneet. Viime vuosien runsas panostus teknologiaan on ollut useiden mittareiden valossa myös kohtuullisen tuloksellista. Valtiovarainministeriö (2002): Raportti Suomen kilpailukyvystä ja sen kehittämistarpeesta, Helsinki. NOIN 60 prosenttia Suomessa viimeisen 15 vuoden aikana kehitetyistä merkittävistä innovaatioista oli saanut Tekesin rahoitusta. Teknologiaohjelmissa yhteistyön merkitys korostui erityisesti pienten yritysten tuotekehitysprosesseissa. Palmberg, Christopher; Petri Niininen; Hannes Toivanen and Tanja Wahlberg (2000): Industrial innovation in Finland - First results of the Sfinno project, VTT Group for Technology Studies, Working Papers, 47, Espoo. MATALAN teknologian alat näyttävät hyötyvän erityisesti julkisista teknologiaohjelmista, mikä korostaa verkostoitumista tukevien teknologiapolitiikan toimenpiteiden merkitystä näillä aloilla. Palmberg, Christopher (2001): Sectoral patterns of innovation and competence requirements. Sitra Reports series 8, Helsinki. JULKISEN tutkimus- ja kehitysrahoituksen merkitys korostui radikaalien sekä osaamisvaatimuksiltaan haastavimpien innovaatioiden kehittämisessä. Tanayama, Tanja (2002): Empirical Analysis of Processes underlying Various Technological Innovations, VTT Teknologian tutkimuksen ryhmä, Espoo. TUTKIMUS- ja kehitystyöhön liittyvä verkostoituminen näyttäisi lisäävän yrityksen voitollisuutta. Niininen Petri and Saarinen Jani (2000): Innovations and the Success of Firms, VTT Group for Technology Studies, Working papers, 53, Espoo. 31 PROSENTTIA ohjelmistoalan innovaattoreista koki teknologiaohjelmat kehitystyöhön liittyvän yhteistyön kannalta merkittäviksi, kun vastaava luku muilla oli 19 prosenttia. Toivanen, Hannes (2000): Software Innovation in Finland, VTT Group for Technology Studies, Working papers, 52, Espoo. SATUNNAISESTI valittujen yritysten avainhankkeista puolet toteutettiin osittain Tekesin rahoittamina. Tekesillä on julkisista toimijoista tuntuvin verkostoitumista lisäävä ohjausvaikutus. Puolet yrityksistä - myös isoista - ilmoitti, että olisi vähentänyt yhteistyökumppaniensa määrää ilman Tekesin rahoitusta. Halme, Aki; Matti Pulkkinen ja Jussi Tiilikka (1999): Tutkimuksen ja tuotekehityksen verkottumisen strategiat Tutkimus yritysten avainhankkeista, Tekes, Teknologiakatsaus, 78/99, Helsinki. JULKINEN rahoitus ei syrjäytä yritysten tutkimus- ja kehitysinvestointeja, vaan julkisen rahoituksen kasvu yhdellä yksiköllä lisää yritysten tutkimus- ja kehitysinvestointeja yhdellä yksiköllä. 10 prosentin lisäys julkisessa tutkimus- ja kehitysrahoituksessa toimipaikkatasolla (eli noin 0,5 prosentin julkisen rahoituksen lisäys verrattuna toimipaikan tutkimus- ja kehityspanostuksiin) lisää 2 prosenttia toimipaikan koko tutkimus- ja kehityspanosta. Yrityksen omiin tutkimus- ja kehitysinvestointeihin vaikuttaa positiivisesti muiden samassa seutukunnassa ja toimialalla toimivien yritysten tutkimus- ja kehitystoiminnan pääomakanta. Lehto, Eero (2000): Regional impacts of R&D and public R&D funding, Palkansaajien tutkimuslaitos, Tutkimuksia 79, Helsinki. 18

19 JULKINEN rahoitus lisää korkean tutkimusintensiteetin omaavien yritysten omia tutkimus- ja kehitysinvestointeja. Niininen Petri (1999): High Technology Investment, Growth and Productivity, Empirical Studies of Finnish Data, Helsinki School of Economics and Business Administration A-158, Helsinki. 53 PROSENTTIA hankkeista oli sellaisia, joissa Tekesin rahoituspäätöksellä oli merkitystä hankkeen käynnistämiselle. Tekesin rahoituksen seurauksena yli puolessa hankkeista tavoitteita muutettiin alkuperäistä haasteellisemmiksi, kolmanneksessa hanketta laajennettiin ja reilussa kolmanneksessa toteutusaikataulua nopeutettiin. Numminen, Sirkka (1999): Tekesin tuotekehitysrahoituksen vaikutukset pk-yrityksissä, kyselytutkimuksen loppuraportti, VTT Teknologian tutkimuksen ryhmä, Espoo. TEKESIN pääomalainaa saaneet yritykset olivat kasvaneet keskimäärin lähes 30 prosenttia vuodessa kun pk-yritysten kasvu keskimäärin oli ollut 10 prosenttia. Pääomalainan ansiosta neljän vuoden aikana yritykset olivat ylittäneet niin sanotun kuolemanlaakson. Ilman pääomalainaa noin kolmanneksen omavaraisuusaste olisi ollut negatiivinen ja selvitystila olisi uhannut 39 prosenttia. Pääomanlainan merkitys oli suuri erityisesti nuorille pienille yrityksille. Miettunen Jarno ja Nissinen Jouni (2000): Tekesin pääomalaina, vuosina myönnettyjen pääomalainojen kohdistuminen ja vaikutus asiakasyritysten taloudelliseen tilanteeseen, Helsingin kauppakorkeakoulu, Helsinki. TUTKIMUKSESSA tarkasteltiin kahta noin 30 yrityksen joukkoa, joista toiset olivat saaneet Tekesin rahoitusta vuonna 1995 ja toiset sekä vuonna 1995 että Tulosten mukaan ei voitu vielä havaita näiden rahoitusten vaikutusta yritysten vuosien 1995 ja 1997 väliseen arvonlisäyksen kasvuun. Venetkolis, Takis (2001): Business Subsidies and Bureaucratic Behaviour, A Revised Approach, Valtion taloudellisen tutkimuskeskuksen tutkimuksia 83, Helsinki. JULKINEN tutkimus- ja kehitysrahoitus lisää yritysten omaa panostusta tutkimus- ja kehitystyöhön niissä yrityksissä, joissa on kohtuullinen kassavirta, mutta sisäinen rahoitus ei täysin riitä kattamaan tutkimus- ja kehityskustannuksia. Toivanen, Otto and Petri Niininen (2000): Investment, R&D, subsidies and credit constraints, Helsinki School of Economics and Business Administration, Working papers, W-264, Helsinki. TEKESILTÄ rahoitusta saanet yritykset ovat erityisesti viime vuosina myötävaikuttaneet nettotyöllisyyden kasvuun huomattavasti muita yrityksiä enemmän. Tekesiltä rahoitusta saaneet yritykset näyttävät myös pystyneen tarjoamaan vakaampia työpaikkoja. Maliranta, Mika (2000): Job creation by supporting technology advances? Evidence from Finnish plants, in Asplund, Rita (ed.) Public R&D funding, technological competitiveness, productivity and job creation, The Research Institute of the Finnish Economy ETLA, B168, Helsinki. 57 PROSENTTIA yrityksistä ei olisi toteuttanut hanketta ilman Tekesin rahoitusta. Tekesin rahoituksen avulla muutkin hankkeet toteutettiin usein suunniteltua laajempina ja nopeammin. Selvitys koski osaa vuosina aloitetuista hankkeista. Ojala, Matti ja Juha Sarpakunnas (2000): Tarkastusmuistio, Valtiontalouden tarkastusvirasto. 19

20 Teknologiarahoituksen lisäys kasvattaisi kansantuotetta ja vahvistaisi veropohjaa TUTKIMUS- JA KEHITYSTOIMINTA lisää taloudellista menestystä. Kaikki viimeisimmät asiaa tarkastelleet OECD:n tutkimukset vahvistavat, että korkeampi tutkimusintensiteetti korreloi selvästi paremman taloudellisen kehityksen kanssa. Teknologia mahdollistaa yritysten kasvun ja kehittymisen uusien tuotteiden, tuotantomenetelmien ja parantuneen tuottavuuden kautta. Yhteiskunta hyötyy teknologiasta lisääntyneinä verotuloina, työpaikkoina ja sen myötä lisääntyneenä vaurautena ja hyvinvointina, ja myös suoraan teknologisen infrastruktuurin kautta. Julkisella rahoituksella luodaan tulevaisuudessa tarvittavaa osaamista, vaikutetaan yritysten tutkimus- ja kehityspanostusten kasvuun, mahdollistetaan hankkeita, jotka eivät saa yksityistä rahoitusta riittävästi, lisätään yhteistyötä eri osapuolien välillä sekä kasvatetaan kansainvälistä osaamisen ja teknologian siirtoa. 20