Suomen rahoitus- markkinat Helmikuu 2007

Koko: px
Aloita esitys sivulta:

Download "Suomen rahoitus- markkinat Helmikuu 2007"

Transkriptio

1 Suomen rahoitus- markkinat

2 i Sisältö Sivu Esipuhe Rahoitusmarkkinoiden rakenne ja toiminta Rahoitusmarkkinoiden tehtävä osana kansainvälisiä rahoitusmarkkinoita Rahoitusmarkkinaosapuolet ja osamarkkinoiden koko Suomessa Talouden eri sektorien rahoitusylijäämät ja -alijäämät Luottokanta Rahoitusvarallisuus ja velat Suora rahoitus Rahamarkkinat Pääomamarkkinat Joukkovelkakirjamarkkinat Osakemarkkinat Valuutta- ja johdannaismarkkinat Arvopaperimarkkinaosapuolet Rahastoyhtiöt Arvopaperinvälittäjät Omaisuudenhoitajat Investointipankit Kaupankäynti- ja selvitys Kaupankäynti- ja selvitysjärjestelmät Rahoitusvälineiden markkinat -direktiivi, MiFID...19

3 ii 3 Pankit ja muu rahoituksen välitys Pankkijärjestelmä Pankkitoiminnan kehittyminen Pankkirakenteen muuttuminen Rahoituslaitokset Talletuspankit Kiinnitysluottopankit Rahoitusyhtiöt Luottokorttiyhtiöt Erityisluottolaitokset Pääomasijoittajat Yksityiset pääomasijoittajat Julkiset pääomasijoittajat Vakuutuslaitokset Henkivakuutus ja vapaaehtoinen eläkevakuutus Lakisääteinen eläkevakuutus Vahinkovakuutus Pankkien palveluverkko ja maksujenvälitysjärjestelmät Palveluverkon kehitys Verkkopankkipalvelut Internet ja pankkipalvelut Verkkolasku ja e-lasku Kortit korvaavat käteistä rahaa Maksujen välitysjärjestelmät Tilisiirtojärjestelmä Pankkien väliset maksujenvälitysjärjestelmät Kansainväliset maksujenvälitysjärjestelmät...46

4 iii 5 Keskuspankki Keskuspankin tehtävät ja tavoitteet Eurojärjestelmä ja rahapolitiikan tavoitteet Eurojärjestelmän rahapoliittiset välineet Luottolaitoslainsäädäntö Luotto- ja rahoituslaitokset Talletuspankit Muut luottolaitosmuodot Rahoituslaitos Luottolaitoksen perustaminen Pankkien vakavaraisuussäännöt ja riskienhallinta Arvopaperimarkkinalainsäädäntö Valvonta Valvonnan tavoitteet ja kehitys Rahoitustarkastus Vakuutusvalvontavirasto Rahoitus- ja vakuutusryhmittymien valvonta...66

5 1 ESIPUHE -julkaisu kuvaa Suomen pankkijärjestelmää ja rahoitusmarkkinoita. Se esittelee Suomessa toimivat pankit ja muut luottolaitokset, vakuutuslaitokset sekä muita rahoitusalan instituutioita. Julkaisu on tarkoitettu Finanssialan Keskusliiton ja sen jäsenten oman käytön ohella yleisölle, opiskelijoille, toimittajille sekä muille Suomen rahoitusmarkkinoista kiinnostuneille. Vastaavaa julkaisua on aiemmin julkaissut Suomen Pankkiyhdistys. Julkaisun teksti on laadittu Finanssialan Keskusliitossa. Julkaisun on toimittanut Arto Elomaa. Kirjoittajina ovat olleet Arto Elomaa, Kaija Erjanti, Ulla Halonen, Tarja Kallonen, Erkki Kontkanen, Reima Letto, Pia Nevalampi ja Kristiina Siikala. Taulukot ja kuviot on tehnyt Ritva Myllylä.

6 2 1 Rahoitusmarkkinoiden rakenne ja toiminta 1.1 Rahoitusmarkkinoiden tehtävä Rahoitusmarkkinoilla luotto- ja rahoituslaitokset välittävät rahoitusta. Ne keräävät kotitalouksilta, yrityksiltä ja yhteisöiltä sekä raha- ja pääomamarkkinoilta varoja, jotka välitetään luottoina ja arvopaperi- ja muina sijoituksina. Raha- ja pääomamarkkinat Suora rahoitus Rahoituksen tarvitsijat Sijoittajat Pankit ja muut rahoituslaitokset Rahoituksen välitys Palveluverkko Maksu- ja selvitysjärjestelmät Kaupankäyntipaikat Keskuspankki Raha- ja pääomamarkkinoilla (arvopaperimarkkinoilla) pankit, yritykset, julkisyhteisöt ja kotitaloudet ostavat liikkeeseen laskettuja arvopapereita sijoitus- tai kassanhallintatarkoituksessa. Palveluja tarjoavat arvopaperimarkkinaosapuolet, kuten pankit, rahastoyhtiöt, arvopaperinvälittäjät ja omaisuudenhoitajat. Arvopaperimarkkinaosapuolet eivät välitä rahoitusta taseensa kautta vaan saavat tuottonsa erilaisina palkkioina. Arvopaperimarkkinat jakaantuvat seuraavasti: - rahamarkkinat eli lyhytaikaiset markkinat, joilla tarkoitetaan enintään vuoden pituisia sopimuksia - pääomamarkkinat, jotka muodostuvat osakemarkkinoista ja joukkovelkakirjamarkkinoista - johdannaismarkkinat, jotka palvelevat muita markkinoita suojautumis- ja voitontavoittelutarkoituksessa - valuuttamarkkinat, jotka palvelevat muita markkinoita ja joita käytetään myös voitontavoittelutarkoituksessa Suoraan markkinoiden kautta menevä rahoitus on monessa maassa kasvanut nopeammin kuin rahoituksen välitys. Tietotekniikan kehitys on tehnyt mahdolliseksi rahoitusylijäämäiselle etsiä sijoituskohdetta ja tietoa sijoituskohteesta aiempaa helpommin. Sijoittamisen kustannukset ovat pienentyneet esimerkiksi osakeväli-

7 3 tyksessä. Lisäksi pienempiä ja lyhytaikaisempia sijoituksia voi tehdä myös suoraan yksittäiseen sijoituskohteeseen tai vaikka rahastojen kautta useampaan kohteeseen. Pankit ja muut rahoituksenvälittäjät sijoittavat talletuksina vastaanotettuja tai rahaja pääomamarkkinoilta hankittuja varoja luotonantoon. Varat kulkevat rahoituksen välittäjän taseen kautta. Rahoituksen välitys tehostuu, kun sekä yli- että alijäämäisille talousyksiköille riittää asiointi rahoituksen välittäjän kanssa. Lainanottajien tarpeet luoton takaisinmaksuajan, koon ja ehtojen joustavuuden suhteen ovat varsin erilaiset kuin niiden, joilla on rahoitusylijäämää sijoitettavaksi puhumattakaan rahoitusylijäämäisten riskihalukkuudesta. Rahoituksen välitys voi tehdä pienistä ja lyhytaikaisista talletuksista suuria ja pitkäaikaisia luottoja. Rahoituksen välitys vähentää myös tallettajien riskiä, kun sijoitus ei kohdistu yksittäiseen yritykseen vaan rahoituksen välittäjä jakaa riskin useammalle luotonottajalle. Pankki tehostaa rahoituksen välitystä, jos se pystyy arvioimaan ja hinnoittelemaan rahoituksen välityksen riskit yksittäisiä tallettajia paremmin. Rahoitusmarkkinoiden toiminta vaatii tehokkaan maksu- ja selvitysjärjestelmän sekä kaupankäyntiä varten mahdollisimman likvidin kaupankäyntipalvelun, kuten pörssin. Keskuspankki on Euroopan keskuspankki. Suomen Pankki on osa Euroopan keskuspankkijärjestelmää ja euroaluetta ohjaavaa eurojärjestelmää. Keskuspankkirahoituksen ehdot pankeille määräävät mm. korkotasoa. Lisäksi keskuspankki toimii arvopaperimarkkinoilla valuuttavarannon sijoittajana. Palvelujen tarjoajat rahoitus- ja sijoitusmarkkinoilla Rahoituslaitokset Arvopaperimarkkinaosapuolet Pääomasijoittajat Vakuutuslaitokset Pankit Rahastoyhtiöt Yksityiset pääomasijoittajat Henkivakuutusyhtiöt Kiinnitysluottopankit Arvopaperinvälittäjät Julkiset pääomasijoittajat Eläkevakuutusyhtiöt Rahoitusyhtiöt Omaisuudenhoitajat Vahinkovakuutusyhtiöt Luottokorttiyhtiöt Investointipankit Erityisluottolaitokset

8 4 1.2 osana kansainvälisiä rahoitusmarkkinoita Euroalueella raha- ja pääomamarkkinat ovat yhdentyneet. Pohjana ovat yhtenäiset, likvidit pankkien väliset rahamarkkinat. Euroalue mahdollistaa myös pääomamarkkinoilla moninkertaisen likviditeetin verrattuna kansallisiin, yhden valuutan markkinoihin. Suomen ja euroalueen maiden rahoitusmarkkinat Rahalaitosten tase, marraskuu 2006 mrd. euroa Velkainstrumentit, lokakuu 2006 mrd. euroa Pörssi, lokakuu 2006 *) mrd. euroa Suomi Euroalue *) Suomi marraskuu Lähde: EKP Lähde: OMX Vähittäismarkkinat ovat euroalueella edelleen pääosin kansalliset. Kotimaiset lait ja instituutiot sekä paikallinen informaatio ja tavat luovat kansalliset rahoitusmarkkinat. Kuluttajan kannalta kansainvälistyminen näkyy ulkomaisen kilpailun ja rahoituslaitosten ulkomaisen omistuksen lisääntymisenä. Palveluissa kansainvälistyminen näkyy mm. sijoitusrahastojen laajana valikoimana, kulutus- ja korttiluottojen tarjontana, korttimaksamisessa ja muussa maksujenvälityksessä. Pankkien toiminnan laajentaminen tapahtuu pääosin perustamalla tai ostamalla toisessa maassa olevia luottolaitoksia. Sen sijaan esimerkiksi asuntolainoja otetaan rajan yli hyvin vähän. Markkinakorkojen yhdenmukaistuminen ja maan sisäinen kilpailu ovat vaikuttaneet hinnoitteluun ilman, että luotot olisivat liikkuneet rajan yli. Asuntoluototus kytkeytyy vahvasti kansalliseen lainsäädäntöön luototettavan omaisuuden kautta. Voidakseen toimia yli rajan sekä tehokkaasti että riskit halliten pitäisi luotonmyöntäjien investoida huomattavasti. Luoton myöntäminen edellyttää tietoa mm. eri maiden asunto- ja kiinteistömarkkinoista, vakuusmenettelyistä, jakelukanavista, lainsäädännöstä, viranomaiskäytännöistä ja omistusoikeuksien rekisteröinneistä sekä edellytyksiä tarjota neuvontapalveluja. Nämä kustannukset olisi pystyttävä sisällyttämään asuntoluoton hintaan, mikä ei suinkaan ole helppoa erittäin kilpailluilla markkinoilla. Kansainväliset rahoitusmarkkinat vaikuttavat suoraan asuntoluottojen ehtoihin koron määräytyessä euroalueen markkinoilla. Merkittävä ja kasvava osa pankkien luototukseen tarvitsemasta varainhankinnasta otetaan kansainvälisiltä raha- ja pääomamarkkinoilta. Yleisön talletukset muodostavat enää keskimäärin noin 40 prosenttia talletuspankkien vieraasta pääomasta.

9 5 1.3 Rahoitusmarkkinaosapuolet ja osamarkkinoiden koko Suomessa Suomen rahoitusmarkkinoiden rakennetta ja kehitystä kuvaa osamarkkinoiden markkina-arvojen ja rahoituksen välittäjien taseiden kehitys. Rahoituksen välityksessä talletuspankkien osuus on suuri. Talletuspankit eroavat muista luottolaitoksista siten, että vain talletuspankit voivat ottaa vastaan yleisön talletuksia. Pankkitilin kautta pankit tarjoavat kehittyneet maksujenvälitys- ja muut palvelut. Rahoitusmarkkinoiden rakenne Osamarkkinoiden koko Suomessa (markkina-arvot, taseen loppusummat karkeasti vuoden lopussa, mrd. euroa) Suora rahoitus * lyhytaikainen: rahamarkkinat * pitkäaikainen: pääomamarkkinat - osakemarkkinat joukkovelkakirjamarkkinat (yleisö- ja erillislainat yhteensä Rahoituksen välittäjät * pankit * vakuutuslaitokset * muut luottolaitokset - kiinnitysluottopankit rahoitusyhtiöt *) erityisluottolaitokset *) Rahoitusyhtiöitä on fuusioitu talletuspankkeihin Pankki- ja vakuutuskonsernit muodostavat finanssikonserneja tai toimivat yhteistyösopimusten kautta. Finanssikonsernien palvelutarjonta on laaja; mm. maksujenvälitystä, pääomarahoitusta, sijoituspalveluja ja vakuutuksia. Finanssikonserneihin kuuluu talletuspankin lisäksi mm. henkivakuutusyhtiöitä, rahoitusyhtiöitä, luottokorttiyhtiöitä, kiinnitysluottopankkeja ja rahastoyhtiöitä. Pankit välittävät myös muiden rahoitusalan yritysten palveluita. Markkinoilla on myös joukko finanssikonserneihin kuulumattomia rahoitusyhtiöitä, erityisluottolaitoksia ja pääomasijoittajia sekä sijoituspalveluyrityksiä. Suomessa rahoitusmarkkinat ovat jo pitkään kasvaneet talouden kasvua voimakkaammin. Luotonanto lisääntyy, asuntoluotot kasvavat erityisen voimakkaasti, kulutusluotot kasvavat, talletukset kasvavat kansantalouden kasvun myötä, rahastosijoitukset lisääntyvät voimakkaasti, vakuutussäästöt kasvavat. Taustalla on edelleen säännöstelyn jälkeinen rakenteen muuttuminen. Yritysluotonanto on myös

10 6 kasvanut, mutta tuotannollisiin investointeihin käytetään vain osa, osa menee muun muussa yritysjärjestelyihin, kuten sukupolvenvaihdoksiin. Yrityksillä olisi mahdollisuuksia investoida enemmän. Varovaisuus investoinneissa voi olla koko talouden kannalta liiallistakin ja hidastaa tuotannollisen toiminnan kehittymistä. Yritysten varovaisuus luotonotossa on myös näkynyt pankkien ennätyksellisen alhaisina luottotappiolukuina. Rahoituksessa kasvualueita ovat rahastosijoittaminen, vapaaehtoinen henki- ja eläkevakuutussäästäminen sekä asunto- ja kulutusluotot. Rahastosijoittamisessa on institutionaalisilla sijoittajilla ja yrityksillä merkittävä osa kotitalouksien lisäksi. Väestön ikääntyminen lisää sijoitustarpeita ja asumisessa pyritään asumisväljyyden ja laadun nostamiseen. Säästämisestä ja sijoittamisesta tulee yhä tärkeämpi liiketoiminnan kasvun alue. Luotonkysyntä ei kuitenkaan olennaisesti vähene, sillä kotitalouksien tase kasvaa, eli sekä varat että velat kasvavat. 1.4 Talouden eri sektorien rahoitusylijäämät ja -alijäämät Kotitaloudet ja yritykset ovat elinkaariensa eri vaiheissa joko nettosäästäjiä tai -luotonottajia. Tulojen ja kulutuksen erotuksesta muodostuu säästäminen. Säästäminen käytetään investointeihin ja sijoitetaan rahoitusvarallisuuteen. Investointeja ovat sijoitukset reaaliomaisuuteen. Jos säästäminen on suurempi kuin investoinnit, kyseessä on rahoitusylijäämä. Säästämisen alittaessa investoinnit, kyseessä on rahoitusalijäämä. Yli- ja alijäämät tasoittuvat rahoitusmarkkinoilla sijoituksina ja luottoina. Eri suhdannevaiheissa eri sektorien rahoitusjäämät käyttäytyvät eri tavalla. Suomessa yritykset ja julkinen sektori ovat tällä hetkellä rahoitusylijäämäisiä. Erityisesti julkinen sektori on talouden laskuvaiheissa ollut raskaastikin alijäämäinen. Talouden kaikkien sektorien rahoitusjäämien summa muodostaa vaihtotaseen ylitai alijäämän.

11 7 1.5 Luottokanta ja BKT:sta Sektorikohtaiset rahoitusjäämät ja ja vaihtotaseen ali/ylijäämä, % BKT:sta BKT:sta Kotitaloudet Kotitaloudet 10 Kotitaloudet Yritykset Yritykset 10 Yritykset Valtio+Kunnat Valtio+Kunnat 10 Valtio+Kunnat Muut Muut 10 Muut Vaihtotase Vaihtotase Vaihtotase Lähde: Lähde: Tilastokeskus Lähde: Tilastokeskus Tilastokeskus

12 8 Luottokanta sisältää kaikki kotimaisten rahoitus- ja vakuutuslaitosten ja julkisen sektorin myöntämät kotimaan ja ulkomaan rahan määräiset luotot. Luottokanta on kasvanut vuoden 2002 lopusta 35 prosenttia syyskuuhun 2006 mennessä. Merkittävimmät luotonottajasektorit ovat kotitaloudet ja yritykset. Merkittävimmät kotimaiset luotonantajasektorit ovat talletuspankit ja työeläkelaitokset. Talletuspankkien osuus luottokannasta on yli puolet. Pankkikonsernien osuus on vielä suurempi, jos mukaan luetaan niiden tytäryhtiöiden luotonanto. Vakuutus- ja työeläkelaitokset ovat luotottaneet merkittävästi ulkomaisia luotonottajia. Valtio on merkittävä asuinyhteisöjen luotottaja. Ulkomaatsektori luotottaa merkittävästi yrityksiä ja valtiota, mutta se ei näy luottokantatilastossa. Luottokanta , mrd. euroa Luotonantajat Luotonantajat Talletus- Muut Vakuutus- Työeläke- Muut Yhteensä Luotonantajat Talletus- Talletus- Muut Muut Vakuutus- Vakuutus- Työeläke- Työeläke- Muut Muut Yhteensä Yhteensä pankit pankit rahoitus- laitokset laitokset pankit rahoitus- rahoitus- laitokset laitokset laitokset laitokset laitokset laitokset laitokset Luotonsaajat Luotonsaajat Luotonsaajat Kotitaloudet Kotitaloudet Kotitaloudet Yritykset Yritykset ja asuntoyhteisöt Yritykset ja ja asuntoyhteisöt asuntoyhteisöt Julkisyhteisöt Julkisyhteisöt 11 Julkisyhteisöt Muut Muut Muut Ulkomaat Ulkomaat Ulkomaat Yhteensä Yhteensä Yhteensä Lähde: Lähde: Tilastokeskus, Tilastokeskus, luottokanta luottokanta sisältää sisältää myös myös joukkolainat. Lähde: Tilastokeskus, luottokanta sisältää myös joukkolainat. joukkolainat. Suomessa asuntojen rahoitus on hoidettu talletuspankkien kautta ja on pääosin vapaarahoitteista. Pankkien myöntämät asuntolainat olivat vuoden 2006 syyskuussa 94 prosenttia kotitalouksien asuntolainakannasta ja 79 prosenttia koko asuntoluottokannasta. Pankit ja muut rahoituslaitokset myöntävät luotot suoraan kotitalouksille tai asunto-osakeyhtiöille. Useassa maassa asuntojen ostoa rahoittavat pääosin erilliset asuntopankit, joiden varainhankinta on hoidettu joko kiinnitysluottopankkien tapaan joukkovelkakirjamarkkinoilla tai brittiläisen building societyn tapaan talletusrahalla. Syyt erilaisiin järjestelmiin ovat joko viranomaissäädöksissä tai historiassa. Säännösten vapautuessa useissa maissa pankkikonserneihin on perustettu asuntoluottoyksiköitä ja erilliset asuntopankit ovat fuusioituneet pankkikonserneihin tai muuttaneet itsensä yleispankeiksi. Suomessa rahoitus on perinteisesti hankittu talletuksina. Asuntoluottokanta kasvaa kuitenkin selvästi nopeammin kuin talletuskanta, joten asuntoluottojen rahoituksessa muiden varainhankintamuotojen osuus kasvaa. Suomeenkin on perustettu kiinnitysluottolain mukaisia asuntopankkeja, jotka kuuluvat pankkitai finanssikonserneihin.

13 9 1.6 Rahoitusvarallisuus ja velat Talouden sektoreiden rahoitusyli- ja alijäämä aiheuttaa muutoksia sektorin varoissa ja veloissa. Rahoitustilinpito kuvaa kansantalouden sektoreiden rahoitusvaroja ja velkoja sekä niihin vaikuttavia rahoitustaloustoimia. Rahoitustilinpito koostuu kahdesta osasta: vuoden lopun rahoitustaseesta ja vuoden aikaisista, rahoitusvaroihin ja velkoihin kohdistuvista rahoitustaloustoimista. Rahoitustilinpidossa näkyy myös ulkomailta otettu velka. Rahoitusvarat ja velat 2005 Varat mrd. euroa Lainat Talletukset ja käteisraha Korkoinstrumentit Noteeratut osakke et Muut osakkeet Vakuutustekninen vastuuvelka Muut Yhteensä Yritykset ja asuinyhteisöt Kotitaloudet Pankit Vakuutuslaitokset Työeläkelaitokset Muu julkissektori Ulkomaat Muut Yhteensä Velat mrd. euroa Talletukset Korko- Lainat Noteeratut Muut Vakuutus- Muut Yhteensä ja käteisrahinstrumentit osakke et osakkeet tekninen vastuuvelka Yritykset ja asuinyhteisöt Kotitaloudet Pankit Vakuutuslaitokset Työeläkelaitokset Muu julkissektori Ulkomaat Muut Yhteensä Kotitalouksien rahoitusvaroihin ei lueta työeläkesaatavia. Kotitalouksien saatavana oleva vakuutustekninen vastuuvelka sisältää vapaaehtoisten eläkevakuutusten ja henkivakuutusten rahastot sekä vahinkovakuutuksen vakuutusmaksuvastuut ja korvausvastuut. Kotitalouksien asunto-osakkeita ei lueta rahoitusvaroiksi. Lähde: Tilastokeskus, Rahoitustilinpito , luvut pyöristetty lähimpään miljardiin euroon. Sektorin nettoluotonanto muuttuu rahoitustoimien ja reaalitalouden välisissä tapahtumissa sekä rahoitusvaateiden arvostusmuutosten vuoksi. Nettoluotonanto ei muu-

14 10 tu pelkillä rahoitustaloustoimilla, koska silloin muuttuvat sekä rahoitusvarat että velat. Reaalivarallisuus liittyy luonnollisesti rahoitustoimintaan investointikohteena tai vakuutena. Reaalivarallisuuden arvoa voidaan arvioida esim. asuntojen ja maan hinnan avulla. Osa reaalivarallisuudesta on mukana esimerkiksi listattujen yritysten markkina-arvoissa, siten kokonaisvarallisuutta ei saada laskemalla yhteen rahoitusvarallisuus ja pääomakantatilastoa tai asunto- ja muuta kiinteistövarallisuutta. Työeläkevarat Kotitalouksien rahoitusvarallisuudesta puhuttaessa unohtuvat usein työeläkkeet, koska ne eivät näy kotitalouksien rahoitusvaroissa. Maissa, joissa työntekijät säästävät itse eläkkeensä, säästöt näkyvät kotitalouksien rahoitusvarallisuudessa. Suomessakin etsitään keinoja, joilla kotitaloudet kiinnostuisivat työssäoloaikana säästämään vapaaehtoisesti eläkepäiviä varten täydentämään työeläkettä. Työeläkemaksu ilman asiakashyvityksiä oli vuonna 2006 keskimäärin 21 prosenttia. Työnantajan ja työntekijän vuosittaisista työeläkemaksuista kolme neljäsosaa menee sen vuoden maksettaviin työeläkkeisiin. Noin neljännes kerättävistä työeläkemaksuista rahastoidaan tulevien eläkkeiden maksamiseen. Työeläkelaitoksen hyvästä sijoitustoiminnasta saatu laskuperustekoron ylittävä osuus annetaan asiakashyvityksinä työnantajille.

15 11 2 Suora rahoitus 2.1 Rahamarkkinat Rahamarkkinoilla tarkoitetaan lyhytaikaisten, yleensä alle vuoden kestoisten rahoitusinstrumenttien markkinoita. Näillä markkinoilla valtiot, pankit ja yritykset hankkivat sekä lyhytaikaista rahoitusta että hoitavat likviditeettivaihteluita eli ns. kassanhallintaa. Euribor on korko, jolla hyvän luottokelpoisuuden omaava pankki tarjoaa euromääräisiä pankkien välisiä talletuksia toiselle hyvän luottokelpoisuuden omaavalle pankille. Pankkien pitää olla eurorahamarkkinoilla aktiivisesti kauppaa käyviä pankkeja. Paneeliin kuuluu 42 pankkia euroalueen maista, 3 pankkia muista EU-maista ja 4 ulkopuolisten EU-maiden pankkia, joilla on merkittävää toimintaa euroalueella. Tarjouksista jätetään pois alimmat ja korkeimmat 15 prosenttia ja jäljelle jääneistä lasketaan keskiarvo. Pankit antavat noteeraukset pankkien välisille talletuksille 360-korkopäiväkäytännön mukaan. Euribor lasketaan 1 3 viikon ja kaikille 1 12 kuukauden jaksoille. Lisäksi lasketaan Eonia, joka on yön yli -korko. Eonia lasketaan toteutuneista pankkien välisistä yli yön talletuskoroista. Korkopäiväkäytäntönä euron rahamarkkinoilla ovat todelliset päivät/360, koska Euroopan keskuspankki, EKP valitsi sen omaksi korkopäiväkäytännökseen ja markkinaorganisaatiot suosittelevat sen käyttöä. Suomessa oli viiden muun euromaan ohella edistytty aiemmin käyttämään todelliset päivät/365-käytäntöä, joka oli myös näiden maiden viitekorkojen korkopäiväkäytäntö. Tämän vuoksi lasketaan myös euribor 365, joka on euribor*(365/360). Tämä mahdollistaa ennen vuotta 1999 tehtyjen sopimusten jatkumisen tältä osin. Suomessa pankkien sijoitustodistukset ovat säilyttäneet asemansa rahamarkkinoilla. Sijoitustodistusten hyvänä puolena on niiden jälkimarkkinakelpoisuus, joka tarjoaa joustavan varainhallinta- ja sijoituskanavan paitsi pankeille myös institutionaalisille sijoittajille. Koska sijoitustodistukset tarjoavat valtion velkasitoumuksia parempaa tuottoa, yritykset ja vakuutusyhtiöt käyttävät niitä sijoituksiin ja kassanhallinnan yhtenä keskeisenä instrumenttina ja myös pankit keskenään likviditeettiä tasatessaan. Sijoitustodistukset ovat myös lyhyen koron rahastojen sijoituskohteita. Pankkien korkonäkemyksen muuttuessa korkoposition muutokset hoidetaan pääasiassa johdannaisinstrumenttien avulla. Euroalueella pankkien välinen kauppa tapahtuu pankkien välisillä talletusmarkkinoilla, repo- ja korkotermiinikauppoina. Repo tarkoittaa arvopaperien takaisinostosopimuksia, joilla pankki saa likviditeettiä arvopaperia vastaan myynti- ja takaisinostohintojen määrittelemällä korolla. Myös suomalaiset pankit osallistuvat euroalueen pankkien väliseen rahamarkkinakauppaan.

16 12 mrd. euroa Rahamarkkinat 35 mrd. 35 mrd. euroa euroa *) 15 *) *) Sijoitustodistus Sijoitustodistus *) *) Kuntatodistus Kuntatodistus Valtion Valtion velkasitoumus velkasitoumus Yritystodistus Sijoitustodistus *) Kuntatodistus Valtion velkasitoumus Yritystodistus Yritystodistus *) *) vuodesta vuodesta Rahalaitosten Rahalaitosten liikkeeseen liikkeeseen laskemat laskemat enintään enintään 11 vuoden vuoden euromääräiset euromääräiset velkapaperit *) vuodesta 2003 Rahalaitosten liikkeeseen laskemat enintään 1 vuoden euromääräiset velkapaperit velkapaperit Euromaissa rahamarkkinoiden näkyvän osan muodostavat valtion lyhyet velkasitoumukset. Suomessa niiden merkitys ei kuitenkaan ole yhtä suuri. Suomessa liikkeeseen laskettujen yritystodistusten määrä on kasvanut euroaikana merkittävästi. Muita instrumentteja Suomen rahamarkkinoilla ovat kuntatodistukset. Kuntatodistusten liikkeellä oleva määrä on ollut varsin pieni, mutta pankkien kanssa sovitut ohjelmat mahdollistavat tarvittaessa nopeankin varainhankinnan kunnille. 2.2 Pääomamarkkinat Pääomamarkkinat voidaan jakaa vieraan ja oman pääoman markkinoihin. Joukkovelkakirjamarkkinat muistuttavat jälkimarkkinoiden ja koronmuodostuksen osalta rahamarkkinoita. Liikkeellelaskijan, eli emittoijan näkökulmasta ne edustavat pääomamarkkinoita. Pääomamarkkinoiden toisen osan muodostavat osakemarkkinat. Osakemarkkinoilta yritys hankkii ikuista, oman pääoman ehtoista rahoitusta. Rahoitusta ei tarvitse maksaa takaisin eikä sille sitouduta maksamaan osinkoa. Rahoitusinstrumentteja voidaan rakentaa myös sellaisiksi, joissa on sekä oman että vieraan pääoman elementtejä. Tällaista rahoitusta on kutsuttu myös mezzanine- eli välirahoitukseksi. Myös yleistynyt kovenanttien eli sopimusvakuuksien käyttö sisältää ehtoja, joilla rahoituksen oman ja vieraan pääoman elementtien osuus voi muuttua sopimuskauden aikana Joukkovelkakirjamarkkinat Yrityksillä pitkäaikaisen rahoituksen vaihtoehtona pankkilainan lisäksi ovat joukkovelkakirjalainat (jvk-lainat) ja osake-emissiot. Valtio, pankit ja yritykset tarjoavat sijoittajille ostettavaksi joukkovelkakirjoja, joiden kestoaika on yleensä 2 10

17 13 vuotta. Liikkeeseenlaskun hoitaa yleensä tähän erikoistunut rahoituksen välittäjä kuten pankki tai pankkiiriliike palkkiota vastaan. Suomen euromääräinen joukkolainakanta mrd. mrd. euroa 60 mrd. euroa euroa / /2006 9/2006 Valtio Valtio Rahoituslaitokset Rahoituslaitokset Yritykset Yritykset Muut Valtio Rahoituslaitokset Yritykset Muut Muut Lähde: Lähde: Tilastokeskus Lähde: Tilastokeskus Tilastokeskus Jvk-lainat ovat joko yleiseen merkintään tarkoitettuja eli ns. yleisölainoja tai vain määrätylle ostajaryhmälle suunnattuja erillislainoja. Yleisölainat voivat olla joko tukku- tai vähittäismarkkinoille suunnattuja, ja niillä käydään jälkimarkkinakauppaa. Valtion lainat muodostavat suurimman osan yleisölainoista Osakemarkkinat Osakemarkkinoilla välitetään osakeyhtiöille omaa pääomaa sekä käydään julkisesti noteerattujen osakeyhtiöiden osakkeilla jälkimarkkinakauppaa. Pörssiin listatut osakeyhtiöt voivat hankkia uutta riskipääomaa laskemalla liikkeeseen uusia osakkeita. Normaalien, yleisölle tarkoitettujen osakeantien ohella osakeanteja toteutetaan usein niin sanottuina suunnattuina anteina, joissa poiketaan vanhojen omistajien etuoikeudesta merkitä uusia osakkeita. Suunnattuja osakeanteja toteutetaan usein esimerkiksi yrityskauppojen yhteydessä. Suomessa säänneltyjä markkinoita ylläpitää Helsingin pörssi, joka kuuluu ruotsalaiseen OMX-konserniin ja on osa NOREX-pörssiyhteistyötä. Ruotsalainen OMX omistaa Helsingin Pörssin lisäksi Kööpenhaminan, Tukholman, Tallinnan, Riian ja Liettuan Pörssin. Tämä kattaa 80 prosenttia Pohjois-Euroopan osakemarkkinoista. Listayhtiöt ryhmitellään kolmeen markkina-arvoryhmään, joita ovat suuret yhtiöt (Large Cap), keskisuuret yhtiöt (Mid Cap) ja pienet yhtiöt (Small Cap). Large Cap -ryhmään kuuluvat yhtiöt, joiden markkina-arvo on yli miljardi euroa. Mid Cap -ryhmään kuuluvat yhtiöt, joiden markkina-arvo on yli 150 miljoonaa, mutta alle 1 miljardi euroa. Small Cap -ryhmän yhtiöiden markkina-arvo on alle 150 miljoonaa euroa.

18 14 Osakekaupankäynti perustuu pääosin välittäjien saamiin asiakastoimeksiantoihin. Välittäjä voi kuitenkin käydä kauppaa myös omaan lukuunsa. Pörssissä listattujen yritysten osakkeilla tehdyistä kaupoista ei tarvitse maksaa veroa, mutta muiden yritysten osakkeiden kaupoista maksetaan 1,6 prosentin varainsiirtovero. Helsingin Pörssissä olevien yhtiöiden markkina-arvo 2006 oli 235 miljardia euroa. Pörssin vaihto tammi marraskuussa 2006 oli 270 miljardia euroa, mikä oli 31 prosenttia enemmän kuin vastaavana aikana edellisenä vuonna. Helsingin pörssin kehitystä on dominoinut Nokia, jonka markkina-arvo oli marraskuussa miljardia euroa. Nokian kurssi oli lähes kolminkertainen vuoden 1999 lopussa ja Nokian osuus markkina-arvosta oli 60 prosenttia Osakkeiden markkina-arvon kehitys Suomessa mrd. mrd. euroa mrd. euroa euroa / /2006 9/2006 Lähde: Lähde: Arvopaperipörssi Lähde: Arvopaperipörssi Arvopaperipörssi Suomen osakemarkkinat mrd 300 mrd.euroa Indeksi 300 mrd.euroa.euroa Indeksi Indeksi / /2006 9/2006 Osakevaihto Osakevaihto OMX OMX Helsinki Osakevaihto OMX Helsinki Helsinki Lähde: Lähde: Arvopaperipörssi Lähde: Arvopaperipörssi Arvopaperipörssi Pohjoismainen lista otettiin käyttöön lokakuussa 2006 OMX:n Helsingin, Kööpenhaminan ja Tukholman pörsseissä.

19 Valuutta- ja johdannaismarkkinat Valuuttamarkkinat ja johdannaismarkkinat eivät välitä rahoitusta vaikka ovatkin osa rahoitusmarkkinoita. Valuuttamarkkinat toimivat välittäjänä eri maiden raha-, jvk-laina- ja osakemarkkinoiden välillä. Monet raha- tai pääomamarkkinoiden instrumentit sisältävät tai niitä täydennetään valuutta- ja / tai johdannaismarkkinoilla tehtävillä sopimuksilla. Maailman valuuttakauppa oli keskimäärin 1,2 biljoonaa euroa päivässä Kansainvälisen Järjestelyrahaston, BISin, huhtikuussa 2004 tekemän selvityksen mukaan. Tästä noin 40 prosenttia oli spot-kauppaa. Spot-kaupoissa valuutta vaihdetaan toiseen vallitsevalla kurssilla siten, että valuuttaerät toimitetaan arvopäivänä kahden päivän päästä. Euroon siirtyminen vähensi tarvetta käyttää muita valuuttoja, koska eurovaluuttojen välinen kauppa hävisi ja lisäksi euro syrjäytti osan dollaripohjaisesta laskutuksesta euromaiden ja kolmansien maiden välisessä tavarakaupassa. Pankkien johdannaissopimusten kanta on laskenut merkittävästi euron synnyn jälkeen. Johdannaisten luottovasta-arvot ovat enimmilläänkin muutama prosentti johdannaisten nimellisarvosta. 2.4 Arvopaperimarkkinaosapuolet Arvopaperimarkkinaosapuolien määrä on kasvanut arvopaperimarkkinaliiketoiminnan kasvun myötä. Arvopaperimarkkinaosapuolet on jaoteltu palvelujen ja liikeidean mukaan seuraavasti: arvopaperivälittäjät, omaisuudenhoitajat, rahastoyhtiöt ja investointipankit. Sijoituspalvelulla tarkoitetaan arvopapereiden välittämistä, omaisuudenhoitoa, markkinatakauksia, neuvontaa, emissioiden järjestämistä ja emissioiden takaamista. Suomessa toimii useita sijoituspalveluyrityksiä. Pankkien sijoituspalveluyritykset ovat erikoistuneet asiakkaiden omaisuuden hoitamiseen, arvopapereiden välittämiseen tai sijoitusrahastoihin Rahastoyhtiöt Sijoitusrahastoissa sijoittajien varat kerätään yhteen ja sijoitetaan erilaisiin arvopapereihin kuten osakkeisiin ja joukkovelkakirjoihin. Rahaston omistavat siihen sijoittaneet henkilöt ja yhteisöt. Sijoitusrahaston sijoitustoimintaa hoitaa erityinen rahastoyhtiö, jolla voi olla hoidossaan useita erityyppisiä rahastoja.

20 16 Rahastoyhtiöiden markkinaosuudet hallinnoitavien sijoitusrahastojen pääomien mukaan (( ( %-muutos edellisestä vuodesta) Yhteensä Yhteensä milj. euroa Yhteensä milj. milj. euroa euroa Muut Muut 9,5 Muut 9,5 9,5 % Nordea (+ (+ 0,5 0,5 %) Nordea %) Nordea (+ 0,5 %) Rahastoyhtiö Rahastoyhtiö Suomi Rahastoyhtiö Suomi Suomi Oy Oy 31,4 31,4 Oy 31,4 % (+ 1,6 %) Muiden Muiden pankkien (+ 1,6 %) pankkien (+ 1,6 %) Muiden pankkien rahastoyhtiöt rahastoyhtiöt rahastoyhtiöt 19,3 19,3 (-4,9 (-4,9%) 19,3 % (-4,9%) %) Sampo Sampo Sampo Rahastoyhtiö Rahastoyhtiö Oy Rahastoyhtiö Oy Oy 18,1 (-1,7 %) OP-Rahastoyhtiyhtiö Oy 18,1 (-1,7 %) OP-Rahasto- 18,1 % (-1,7 %) OP-Rahastoyhtiö Oy Oy 21,6 21,6 (+ (+ 4,6) 21,6 % (+ 4,6) 4,6) Lähde: Lähde: Rahoitustarkastus Lähde: Rahoitustarkastus Rahoitustarkastus Sijoitusrahastot jaotellaan sijoituskohteen mukaan. Osakerahastot sijoittavat varansa osakkeisiin. Yhdistelmärahastot sijoittavat sekä osakkeisiin että korkoa tuottaviin kohteisiin. Pitkät korkorahastot sijoittavat varansa pääosin pitkäaikaisiin joukkovelkakirjalainoihin. Lyhyet korkorahastot ja rahamarkkinarahastot sijoittavat lyhytaikaisiin valtion tai pankkien liikkeeseen laskemiin arvopapereihin ja rahamarkkinasijoituksiin. Rahastojen sijoittajajakaumissa on eroja. Kotitalouksien rahastosijoituksista merkittävä osa on osake- ja yhdistelmärahastoissa. Pitkän koron rahastoissa sijoittajina ovat institutionaaliset sijoittajat. Lyhyen koron korkorahastot ovat merkittävä kassanhallintaväline yrityksille Arvopaperinvälittäjät Osake- ja jvk-lainamarkkinoista käytetään usein termiä suora rahoitus, mutta kaupankäyntiin tarvitaan arvopaperinvälittäjiä. Arvopaperinvälittäjiä ovat pankit ja pankkiiriliikkeet. Arvopaperivälittäjien toiminta kattaa kaikki lain sallimat sijoituspalvelut, kuten arvopaperinvälityksen, omaisuudenhoidon, emissionjärjestämisen, arvopaperikaupinnan ja markkinatakaustoiminnan. Pörssivälittäjällä on Rahoitustarkastuksen tai vastaavan ulkomaisen viranomaisen myöntämä toimilupa sijoituspalvelutoimintaan Suomessa tai toisessa EU- tai Etavaltiossa. Lupa edellyttää riittävää henkilöstöä jatkuvaa arvopaperikauppaa ja selvitystoimintaa varten sekä riittävää tuntemusta arvopaperikaupasta ja selvitystoiminnasta. Meklarit ja back office -henkilöstö auktorisoidaan pörssin kursseilla. Pohjoismaisen pörssin käteismarkkinoilla kaupankäyntiä harjoittavien meklareiden tulee olla auktorisoituja käymään kauppaa SAXESS-järjestelmässä. Johdannaismarkkinoilla kaupankäyntiä harjoittavilta meklareilta vaaditaan puolestaan auktorisointi CLICK-

1) alijäämäsektorin rahoittaminen välittämällä varoja ylijäämäsektorilta (allokaatiofunktio)

1) alijäämäsektorin rahoittaminen välittämällä varoja ylijäämäsektorilta (allokaatiofunktio) RAHOITUSMARKKINOIDEN TEHTÄVÄT 1) alijäämäsektorin rahoittaminen välittämällä varoja ylijäämäsektorilta (allokaatiofunktio) - rahoitusmarkkinoilla luotto- ja rahoituslaitokset välittävät rahoitusta. Ne

Lisätiedot

Pankkikriisit ja niiden ehkäiseminen

Pankkikriisit ja niiden ehkäiseminen Pankkikriisit ja niiden ehkäiseminen Matti Estola Itä-Suomen yliopisto, oensuun kampus uento 1 Kirjallisuus Mishkin, The Economics of Money, Banking, and Financial Markets Ruuskanen, Osmo: Pankkikriisi

Lisätiedot

SAMPO ASUNTOLUOTTOPANKKI OYJ 1

SAMPO ASUNTOLUOTTOPANKKI OYJ 1 SAMPO ASUNTOLUOTTOPANKKI OYJ 1 TILINPÄÄTÖSTIEDOTE VUODELTA 2009 Tilikauden voitto oli 19,0 miljoonaa euroa. Tilikaudella yhtiö osti Sampo Pankilta 0,5 miljardin euron antolainakannan Tilikauden aikana

Lisätiedot

Tarvitseeko sijoittaja suojaa?

Tarvitseeko sijoittaja suojaa? Tarvitseeko sijoittaja suojaa? Sijoitus-Invest 11. 12.11.2009 Raimo Husu Sijoittajan suojaaminen Suomessa Sijoittajien korvausrahaston (perustettu 1.9.1998) tarkoituksena on suojata ei-ammattimaisia piensijoittajia

Lisätiedot

Hanken Svenska handelshögskolan / Hanken School of Economics www.hanken.fi

Hanken Svenska handelshögskolan / Hanken School of Economics www.hanken.fi Sijoittajan sanastoa Pörssisäätiön sijoituskoulu VERO 2014 Prof. Minna Martikainen Hanken School of Economics, Finland Sijoitusmaailman termistö ja logiikka, omat toimet ja näin luen. SIJOITUSMAAILMAN

Lisätiedot

Onko finanssikriisistä opittu? Riittävätkö reformit? Pääjohtaja Erkki Liikanen Suomen sosiaalifoorumi Helsinki 26.4.2014. Julkinen

Onko finanssikriisistä opittu? Riittävätkö reformit? Pääjohtaja Erkki Liikanen Suomen sosiaalifoorumi Helsinki 26.4.2014. Julkinen Onko finanssikriisistä opittu? Riittävätkö reformit? Pääjohtaja Erkki Liikanen Suomen sosiaalifoorumi Helsinki 26.4.2014 1 Johdanto Kriisin mahdollisuuteen kansainvälisen rahoitusjärjestelmän ytimessä

Lisätiedot

Pitkäaikaissäästäminen Finanssivalvonnan näkökulmasta

Pitkäaikaissäästäminen Finanssivalvonnan näkökulmasta Pitkäaikaissäästäminen Finanssivalvonnan näkökulmasta Vero 2010 -tapahtuma 10. 11.3.2010 Päivi Turunen Esityksen sisältö Mikä Finanssivalvonta on ja mitä se tekee? Mikä on Finanssivalvonnan rooli pitkäaikaissäästämisessä?

Lisätiedot

Rahoitusmarkkinat ja pankit. Esa Jokivuolle Rahoitusmarkkinaosasto Suomen Pankki

Rahoitusmarkkinat ja pankit. Esa Jokivuolle Rahoitusmarkkinaosasto Suomen Pankki Rahoitusmarkkinat ja pankit Esa Jokivuolle Rahoitusmarkkinaosasto Suomen Pankki Sisältö Rahoitusjärjestelmä ja sen tehtävät Eri rahoitusvaihtoehdot Säästäminen ja sijoittaminen Pankit ja niiden valvonta

Lisätiedot

FINANSSIALAN VUOSITILASTO 2012

FINANSSIALAN VUOSITILASTO 2012 FINANSSIALAN VUOSITILASTO 2012 Pankit 31.12.2012 muutos kpl kpl Pankkien toimipaikat 1 546-29 kotimaiset pankkikonsernit 1 477-29 ulkomaisten pankkien sivukonttorit Suomessa 69 0 Pankkikonsernien henkilöstö

Lisätiedot

Pankkikriisit ja niiden ehkäiseminen

Pankkikriisit ja niiden ehkäiseminen Pankkikriisit ja niiden ehkäiseminen Matti Estola Itä-Suomen yliopisto, Joensuun kampus Luento 8: Pankkikriisien ja -konkurssien torjuntakeinot Pankkikriisien ja konkurssien syyt 1) Luototetaan asiakkaita,

Lisätiedot

Rahoitusmarkkinat yhdentyvät kansalaisen uudet mahdollisuudet

Rahoitusmarkkinat yhdentyvät kansalaisen uudet mahdollisuudet Rahoitusmarkkinat yhdentyvät kansalaisen uudet mahdollisuudet Studia monetaria Suomen Pankin rahamuseossa 15.3.2005 Heikki Koskenkylä Rahoitusmarkkina- ja tilasto-osasto 15.3.2005 RAHOITUSMARKKINOIDEN

Lisätiedot

Asiantuntijaseminaari Kuluttajatutkimuskeskuksessa Energiatehokkuuden rahoitus pientaloissa

Asiantuntijaseminaari Kuluttajatutkimuskeskuksessa Energiatehokkuuden rahoitus pientaloissa Asiantuntijaseminaari Kuluttajatutkimuskeskuksessa 2.11.29 Energiatehokkuuden rahoitus pientaloissa Finanssisektorin puheenvuoro: Kaija Erjanti, Finanssialan Keskusliitto Alustuksen teemat > Asuntorahoituksesta

Lisätiedot

Rahoitusmarkkinat ja pankit. Esa Jokivuolle Rahoitusmarkkinaosasto Suomen Pankki

Rahoitusmarkkinat ja pankit. Esa Jokivuolle Rahoitusmarkkinaosasto Suomen Pankki Rahoitusmarkkinat ja pankit Esa Jokivuolle Rahoitusmarkkinaosasto Suomen Pankki Sisältö Rahoitusjärjestelmä ja sen tehtävät Rahoituksen muodot Säästäminen ja sijoittaminen Pankit ja niiden valvonta 9.11.2004

Lisätiedot

FI LIITE XIII MAKSUVALMIUTTA KOSKEVA RAPORTOINTI (OSA 1(5): LIKVIDIT VARAT)

FI LIITE XIII MAKSUVALMIUTTA KOSKEVA RAPORTOINTI (OSA 1(5): LIKVIDIT VARAT) 1. Likvidit varat 1.1. Yleiset huomautukset FI LIITE XIII MAKSUVALMIUTTA KOSKEVA RAPORTOINTI (OSA 1(5): LIKVIDIT VARAT) 1. Tämä on yhteenvetotaulukko, johon kootaan asetuksen (EU) N:o 575/2013 412 artiklan

Lisätiedot

FINANSSIALAN VUOSITILASTO 2013

FINANSSIALAN VUOSITILASTO 2013 FINANSSIALAN VUOSITILASTO 2013 Pankit 31.12.2013 muutos kpl kpl Pankkien toimipaikat 1 448-97 kotimaiset pankkikonsernit 1 376-99 ulkomaisten pankkien sivukonttorit Suomessa 72 2 Pankkikonsernien henkilöstö

Lisätiedot

Talouden näkymät ja Suomen rahoitusmarkkinat

Talouden näkymät ja Suomen rahoitusmarkkinat Talouden näkymät ja Suomen rahoitusmarkkinat Suomen arvo-osuusjärjestelmä 2 vuotta Juhlaseminaari 1.5.212 Pentti Hakkarainen Johtokunnan varapuheenjohtaja Suomen Pankki Päätalousalueiden kehitys eritahtista

Lisätiedot

Sijoitusrahasto Seligson & Co Rahamarkkinarahasto AAA

Sijoitusrahasto Seligson & Co Rahamarkkinarahasto AAA Yksinkertainen on tehokasta Sijoitusrahasto Seligson & Co Rahamarkkinarahasto AAA Puolivuosikatsaus 30.6.2012 Rahastotyyppi: Lyhyet korot, euro-alue Rekisteröimisvuosi: 4/1998 Salkunhoitajat: Jani Holmberg

Lisätiedot

Miten rahoitan asunnon hankinnan ajankohtaista lainoituksesta

Miten rahoitan asunnon hankinnan ajankohtaista lainoituksesta Miten rahoitan asunnon hankinnan ajankohtaista lainoituksesta Asuntoreformiyhdistys r.y. seminaari 24.11.2009 Bottan juhlasali Kaija Erjanti, Finanssialan Keskusliitto Alustuksen teemat > Asuntorahoituksen

Lisätiedot

Asuntorahoitukseen erikoistuneella Hypo-konsernilla erinomainen tulosvuosi

Asuntorahoitukseen erikoistuneella Hypo-konsernilla erinomainen tulosvuosi TILINPÄÄTÖSTIEDOTE Julkaisuvapaa 29.2.2008 klo 14.30 Asuntorahoitukseen erikoistuneella Hypo-konsernilla erinomainen tulosvuosi Liikevoitto 9,5 miljoonaa euroa (4,8 milj. ), lainakanta 486,7 miljoonaa

Lisätiedot

MÄÄRÄYS ASIAKASVAROISTA

MÄÄRÄYS ASIAKASVAROISTA lukien toistaiseksi 1 (5) Arvopaperinvälittäjille MÄÄRÄYS ASIAKASVAROISTA Rahoitustarkastus antaa arvopaperimarkkinalain 4 luvun 5 a :n 5 momentin nojalla arvopaperinvälittäjille tämän määräyksen asiakkaan

Lisätiedot

Front Capital Parkki -sijoitusrahasto

Front Capital Parkki -sijoitusrahasto Front Capital Parkki -sijoitusrahaston säännöt vahvistettiin Finanssivalvonnan toimesta 14.9.2009 ja rahasto aloitti sijoitustoiminnan 26.10.2009. Rahaston tavoitteena on matalalla riskillä sekä alhaisilla

Lisätiedot

Finanssialan vuositilasto 2009

Finanssialan vuositilasto 2009 Finanssialan vuositilasto 2009 23.4.2010 Pankit 31.12.09 Pankkien toimipaikat, kpl 1 606 kotimaiset pankit 1 538 ulkomaiset pankit 68 Pankkikonsernien henkilöstö talletuspankit 24 879 konsernit 31 731

Lisätiedot

Euro & talous 2/2009. Pääjohtaja Erkki Liikanen 9.6.2009 SUOMEN PANKKI FINLANDS BANK BANK OF FINLAND

Euro & talous 2/2009. Pääjohtaja Erkki Liikanen 9.6.2009 SUOMEN PANKKI FINLANDS BANK BANK OF FINLAND Euro & talous 2/2009 Pääjohtaja Erkki Liikanen 1 Teemat 1. Maailmantalouden ja rahoitusjärjestelmän tila 2. Inflaatiokehitys ja EKP:n rahapolitiikka 3. EKP:n rahapolitiikan välittyminen Suomessa ja Suomen

Lisätiedot

Rahoitusmarkkinat. Rahatalouden perusasioita II

Rahoitusmarkkinat. Rahatalouden perusasioita II Rahoitusmarkkinat. Rahatalouden perusasioita II Ekonomisti Pertti Pylkkönen Rahoitusmarkkina- ja tilasto-osasto Suomen Pankki Studia Monetaria 1 Sisältö Rahoitusjärjestelmä ja sen tehtävät Eri rahoitusvaihtoehdot

Lisätiedot

Pankkitalletukset ja rahamarkkinasijoitukset. Henri Huovinen, analyytikko Osakesäästäjien Keskusliitto ry

Pankkitalletukset ja rahamarkkinasijoitukset. Henri Huovinen, analyytikko Osakesäästäjien Keskusliitto ry Pankkitalletukset ja rahamarkkinasijoitukset Henri Huovinen, analyytikko Osakesäästäjien Keskusliitto ry Korkosijoitukset Korkosijoituksiin luokitellaan mm. pankkitalletukset, rahamarkkinasijoitukset,

Lisätiedot

A. EI- AMMATTIMAINEN ASIAKAS Muu kuin ammattimainen asiakas tai hyväksyttävä vastapuoli.

A. EI- AMMATTIMAINEN ASIAKAS Muu kuin ammattimainen asiakas tai hyväksyttävä vastapuoli. ASIAKKAIDEN LUOKITTELUKRITEERIT A. EI- AMMATTIMAINEN ASIAKAS Muu kuin ammattimainen asiakas tai hyväksyttävä vastapuoli. B. AMMATTIMAINEN ASIAKAS B 1. Yhteisöt Rahoitusmarkkinoilla toimiluvan nojalla toimintaa

Lisätiedot

ARVOPAPERISIJOITUKSET SUOMESTA ULKOMAILLE 31.12.2003

ARVOPAPERISIJOITUKSET SUOMESTA ULKOMAILLE 31.12.2003 TIEDOTE 27.5.24 ARVOPAPERISIJOITUKSET SUOMESTA ULKOMAILLE 31.12.23 Suomen Pankki kerää tietoa suomalaisten arvopaperisijoituksista 1 ulkomaille maksutasetilastointia varten. Suomalaisten sijoitukset ulkomaisiin

Lisätiedot

SÄÄNNÖT [1] Sijoitusrahasto. Rahaston voimassa olevat säännöt on vahvistettu 12.1.2016. Säännöt ovat voimassa 1.3.2016 alkaen.

SÄÄNNÖT [1] Sijoitusrahasto. Rahaston voimassa olevat säännöt on vahvistettu 12.1.2016. Säännöt ovat voimassa 1.3.2016 alkaen. SÄÄNNÖT [1] Sijoitusrahasto Rahaston voimassa olevat säännöt on vahvistettu 12.1.2016. Säännöt ovat voimassa 1.3.2016 alkaen. -sijoitusrahaston säännöt Rahaston säännöt muodostuvat näistä rahastokohtaisista

Lisätiedot

Rahoitusmarkkinat; markkinoiden ja sääntelyn tasapainosta Pääjohtaja Erkki Liikanen Helsingin yliopisto: Studia Collegialia. 27.2.

Rahoitusmarkkinat; markkinoiden ja sääntelyn tasapainosta Pääjohtaja Erkki Liikanen Helsingin yliopisto: Studia Collegialia. 27.2. Rahoitusmarkkinat; markkinoiden ja sääntelyn tasapainosta Pääjohtaja Erkki Liikanen Helsingin yliopisto: Studia Collegialia 27.2.2014 1 Johdanto Kriisin mahdollisuuteen kansainvälisen rahoitusjärjestelmän

Lisätiedot

SÄÄNNÖT [1] Sijoitusrahasto. Rahaston voimassa olevat säännöt on vahvistettu 12.1.2016. Säännöt ovat voimassa 1.3.2016 alkaen.

SÄÄNNÖT [1] Sijoitusrahasto. Rahaston voimassa olevat säännöt on vahvistettu 12.1.2016. Säännöt ovat voimassa 1.3.2016 alkaen. SÄÄNNÖT [1] Sijoitusrahasto Rahaston voimassa olevat säännöt on vahvistettu 12.1.2016. Säännöt ovat voimassa 1.3.2016 alkaen. -sijoitusrahaston säännöt Rahaston säännöt muodostuvat näistä rahastokohtaisista

Lisätiedot

Akavan yrittäjäseminaari 6.2.2015 Jouko Pölönen Liiketoimintajohtaja, pankkitoiminta OP Ryhmä

Akavan yrittäjäseminaari 6.2.2015 Jouko Pölönen Liiketoimintajohtaja, pankkitoiminta OP Ryhmä Akavan yrittäjäseminaari 6.2.2015 Jouko Pölönen Liiketoimintajohtaja, pankkitoiminta OP Ryhmä 2 Onko rahahanat kiristyneet? Toimintaympäristö haastaa Yritysrahoitus Suomi Nousuun! 3 Toimintaympäristö haastaa

Lisätiedot

Säästäjän vaihtoehdot. Sijoitus-Invest 14. 15.11.2012

Säästäjän vaihtoehdot. Sijoitus-Invest 14. 15.11.2012 Säästäjän vaihtoehdot Sijoitus-Invest 14. 15.11.2012 Finanssivalvonta Finansinspektionen Financial Supervisory Authority 14.11.2012 Terhi Lambert-Karjalainen Finanssivalvonta Suomen rahoitus- ja vakuutusvalvontaviranomainen

Lisätiedot

Raha- ja rahoitusmarkkinoiden myllerrys Mistä oikein on kysymys?

Raha- ja rahoitusmarkkinoiden myllerrys Mistä oikein on kysymys? Raha- ja rahoitusmarkkinoiden myllerrys Mistä oikein on kysymys? Jouni Timonen Rahamuseo 13.11.2007 1 Neljä pääkysymystä markkinoiden levottomuuksista Mitä vuoden 2007 elokuussa pintaan nousseet rahamarkkinoiden

Lisätiedot

Pankkibarometri 3/2009 5.10.2009

Pankkibarometri 3/2009 5.10.2009 Pankkibarometri 3/2009 Pankkibarometri 3/2009 Sisältö Sivu Yhteenveto 1 Kotitaloudet 2 Yritykset 5 Alueelliset tiedot 9 Finanssialan Keskusliitto kysyy Pankkibarometrin avulla pankinjohtajien näkemystä

Lisätiedot

LIITE A. Ehdotus: EUROOPAN PARLAMENTIN JA NEUVOSTON ASETUS. Euroopan kansantalouden tilinpito- ja aluetilinpitojärjestelmästä Euroopan unionissa

LIITE A. Ehdotus: EUROOPAN PARLAMENTIN JA NEUVOSTON ASETUS. Euroopan kansantalouden tilinpito- ja aluetilinpitojärjestelmästä Euroopan unionissa FI FI FI EUROOPAN KOMISSIO Bryssel 20.12.2010 KOM(2010) 774 lopullinen Liite A/Luku 14 LIITE A Ehdotus: EUROOPAN PARLAMENTIN JA NEUVOSTON ASETUS Euroopan kansantalouden tilinpito- ja aluetilinpitojärjestelmästä

Lisätiedot

Määräys velka-arvopaperikauppojen ilmoittamisesta

Määräys velka-arvopaperikauppojen ilmoittamisesta lukien toistaiseksi 1 (5) Arvopaperipörsseille, sijoituspalveluyrityksille, luottolaitoksille, ulkomaisille luottolaitoksille ja sijoituspalveluyrityksille sekä muun julkisen kaupankäynnin järjestäjille

Lisätiedot

Kriisin uhkien vähentäminen rahoitusmarkkinasäätelyn avulla

Kriisin uhkien vähentäminen rahoitusmarkkinasäätelyn avulla Kriisin uhkien vähentäminen rahoitusmarkkinasäätelyn avulla Tieteiden yö Rahamuseo 10.1.2013 Esa Jokivuolle Suomen Pankki Sisältö Rahoituskriisit - uhka vai mahdollisuus? Miksi rahoitusjärjestelmä joutuu

Lisätiedot

PANKKIBAROMETRI II / 2009 30.6.2009

PANKKIBAROMETRI II / 2009 30.6.2009 II / 2009 PANKKIBAROMETRI II / 2009 Sisältö Sivu Yhteenveto 1 Kotitaloudet 2 Yritykset 5 Finanssialan Keskusliitto kysyy Pankkibarometrin avulla pankinjohtajien käsitystä luotonannosta ja talletuksista.

Lisätiedot

VAKUUTUSYHTIÖIDEN SIJOITUSTOIMINTA 2012 JULKAISUT JA TUTKIMUKSET 2013

VAKUUTUSYHTIÖIDEN SIJOITUSTOIMINTA 2012 JULKAISUT JA TUTKIMUKSET 2013 VAKUUTUSYHTIÖIDEN SIJOITUSTOIMINTA 2012 JULKAISUT JA TUTKIMUKSET 2013 06.06.2013 VAKUUTUSYHTIÖIDEN SIJOITUSTOIMINTA 2012 1 VAKUUTUSYHTIÖIDEN SIJOITUSTOIMINTA 2012 2 VAKUUTUSYHTIÖIDEN SIJOITUSTOIMINTA 2012

Lisätiedot

Kvalt liite 2 Kv 9.12.2014. Sijoitustoiminnan perusteet SUOMUSSALMEN KUNTA

Kvalt liite 2 Kv 9.12.2014. Sijoitustoiminnan perusteet SUOMUSSALMEN KUNTA 2015 Kvalt liite 2 Kv 9.12.2014 Sijoitustoiminnan perusteet SUOMUSSALMEN KUNTA 2 SIJOITUSTOIMINNAN PERUSTEET Kuntalain 13 mukaan kunnanvaltuuston tulee päättää kunnan sijoitustoiminnan yleisistä perusteista.

Lisätiedot

ASIAKKAIDEN LUOKITTELU

ASIAKKAIDEN LUOKITTELU ASIAKKAIDEN LUOKITTELU 1. YLEISTÄ ASIAKKAIDEN LUOKITTELUSTA Arvopaperimarkkinalain mukaan arvopaperinvälittäjän on ilmoitettava asiakkaalle tämän luokittelusta ei-ammattimaiseksi asiakkaaksi, ammattimaiseksi

Lisätiedot

Arvopaperikeskusasetus, hallintarekisteröinti ja omistuksen julkisuus. Listayhtiöiden neuvottelukunta 12.9.

Arvopaperikeskusasetus, hallintarekisteröinti ja omistuksen julkisuus. Listayhtiöiden neuvottelukunta 12.9. Arvopaperikeskusasetus, hallintarekisteröinti ja omistuksen julkisuus Listayhtiöiden neuvottelukunta 12.9. 1 TAUSTA 2 Sääntelyn tausta Komission pitkäaikaisena tavoitteena ollut luoda tehokkaat eurooppalaiset

Lisätiedot

Rahoitusmarkkinoiden tila ja yritysrahoituksen näkymät

Rahoitusmarkkinoiden tila ja yritysrahoituksen näkymät Rahoitusmarkkinoiden tila ja yritysrahoituksen näkymät EK:n Yrittäjävaltuuskunnan kokous 9.5.212 Pentti Hakkarainen johtokunnan varapuheenjohtaja Suomen Pankki 1 Rahoitusmarkkinoiden tila 2 Euroopan valtioiden

Lisätiedot

Mitä tulisi elämästä, ellei meillä olisi rohkeutta. - Vincent van Gogh

Mitä tulisi elämästä, ellei meillä olisi rohkeutta. - Vincent van Gogh Mitä tulisi elämästä, ellei meillä olisi rohkeutta. - Vincent van Gogh Taaleritehdas Oyj Taaleritehdas on finanssiryhmä, joka tarjoaa varainhoito- ja rahoituspalveluita institutionaalisille sijoittajille,

Lisätiedot

LOMAKKEEN TÄYTTÖOHJEET

LOMAKKEEN TÄYTTÖOHJEET 1 (4) LOMAKKEEN TÄYTTÖOHJEET Tiedot ilmoitetaan miljoonina markkoina kahden desimaalin tarkkuudella. Vuoden 1999 tammikuun kuukausi-ilmoituksesta alkaen numerotiedot voidaan ilmoittaa joko markkoina tai

Lisätiedot

RAHASTOYHTIÖN TULOSLASKELMAN JA TASEEN KAAVAT

RAHASTOYHTIÖN TULOSLASKELMAN JA TASEEN KAAVAT 524 N:o 151 Liite I RAHASTOYHTIÖN TULOSLASKELMAN JA TASEEN KAAVAT TULOSLASKELMA Palkkiotuotot Hallinnointipalkkiot - Hallinnointipalkkioiden palautukset Merkintäpalkkiot Lunastuspalkkiot palkkiot Tuotot

Lisätiedot

Tilastonlaadinta Suomen Pankissa Anna-Kaisa Riekkola Suomen Pankki

Tilastonlaadinta Suomen Pankissa Anna-Kaisa Riekkola Suomen Pankki Tilastonlaadinta Suomen Pankissa Anna-Kaisa Riekkola Suomen Pankki 8.12.2014 Julkinen 1 Arvopapereiden tilastoraportointi Viisi tiedonkeruuta useille eri sektoreille Arvopapereiden tilin- ja omaisuudenhoitopalvelua

Lisätiedot

N:o 89 257. Liite 1 KONSERNITULOSLASKELMA

N:o 89 257. Liite 1 KONSERNITULOSLASKELMA N:o 89 257 Liite 1 KONSERNITULOSLASKELMA I Luottolaitos- ja sijoituspalvelutoiminnan laskelma 1 Korkotuotot Korkokulut Rahoituskate Tuotot oman pääoman ehtoisista sijoituksista Palkkiotuotot Palkkiokulut

Lisätiedot

3402 N:o 1259. Liite 1 TULOSLASKELMA

3402 N:o 1259. Liite 1 TULOSLASKELMA 3402 N:o 1259 Liite 1 TULOSLASKELMA Korkotuotot Leasingtoiminnan nettotuotot Korkokulut RAHOITUSKATE Tuotot oman pääoman ehtoisista sijoituksista Samaan konserniin kuuluvista yrityksistä Omistusyhteysyrityksistä

Lisätiedot

Vakuutussijoittaminen pähkinänkuoressa

Vakuutussijoittaminen pähkinänkuoressa Vakuutussijoittaminen pähkinänkuoressa Sijoitus-Invest 11. 12.11.2009 Merja Junnonen Tarjolla olevat tuotteet Eläkevakuutukset/säästö- ja sijoitusvakuutukset Sijoitussidonnaiset/laskuperustekorkoiset Yksilölliset

Lisätiedot

Talousosasto on 19.4.2002 mennessä pyytänyt tarjouksen 2.000.000 euron kuntatodistusohjelmasta seuraavilta rahalaitoksilta:

Talousosasto on 19.4.2002 mennessä pyytänyt tarjouksen 2.000.000 euron kuntatodistusohjelmasta seuraavilta rahalaitoksilta: Kaupunginhallitus 153 25.03.2013 Kaupunginhallitus 143 31.03.2014 Kaupunginhallitus 381 06.10.2014 Kuntatodistusohjelman käyttöönotto/ limiitin nosto 262/02.06.02/2013 7/03.034/2002 KHALL 13.05.2002 207

Lisätiedot

Rahoitusratkaisuja vientiin

Rahoitusratkaisuja vientiin Rahoitusratkaisuja vientiin Monipuolisia vienninrahoituspalveluja vientiyrityksille ja rahoittajille Finnvera edistää suomalaista vientiä tarjoamalla yrityksille sekä vientiä rahoittaville pankeille monipuolisia

Lisätiedot

Pankkibarometri I/2012 14.3.2012

Pankkibarometri I/2012 14.3.2012 Pankkibarometri I/2012 1 Sisältö Sivu Kotitaloudet 2 Yritykset 6 Finanssialan Keskusliitto kysyy Pankkibarometrin avulla pankinjohtajien käsityksiä ja odotuksia luotonkysynnän ja eri sijoitusmuotojen kehityksestä.

Lisätiedot

Finanssialan vuositilasto 2011

Finanssialan vuositilasto 2011 Finanssialan vuositilasto 2011 5.7.2012 Pankit 31.12.11 12 kk:n muutos kpl % Pankkien toimipaikat 1 576-1,8 kotimaiset pankit 1 506-2,0 ulkomaiset pankit 70 +2,9 Pankkikonsernien henkilöstö kotimaiset

Lisätiedot

Rahoitusmarkkinat ja pankit

Rahoitusmarkkinat ja pankit Rahoitusmarkkinat ja pankit Pertti Pylkkönen Rahoitusmarkkina- ja tilasto-osasto Suomen Pankki Studia Monetaria 21.11.2006 21.11.2006 1 Sisältö Rahoitusjärjestelmä ja sen tehtävät Eri rahoitusvaihtoehdot

Lisätiedot

Julkisyhteisöjen EMU-velka 2008, 4. vuosineljännes

Julkisyhteisöjen EMU-velka 2008, 4. vuosineljännes Julkinen talous 2009 Julkisyhteisöjen EMU-velka 2008, 4. vuosineljännes Julkisyhteisöjen EMU-velka nousi vuoden 2008 viimeisellä neljänneksellä Julkisyhteisöjen nimellishintainen EMU-velka kasvoi vuoden

Lisätiedot

Strukturoitujen Sijoitustuotteiden Sanastoa

Strukturoitujen Sijoitustuotteiden Sanastoa Strukturoitujen Sijoitustuotteiden Sanastoa Arvostuspäivä on ajankohta, jonka mukaan lähtö- ja loppuarvo määritetään. Allokaatio Eri arvopaperilajien pidemmälle aikavälille määritetty suhteellinen osuus

Lisätiedot

Kotitalouksien säästämistutkimus. julkistustilaisuus 30.5.2011

Kotitalouksien säästämistutkimus. julkistustilaisuus 30.5.2011 Kotitalouksien säästämistutkimus julkistustilaisuus 30.5.2011 Kotitalouksien säästäminen Ohjelma Säästämistutkimus Sari Lounasmeri Nuorten talousosaaminen toimijat, kanavat ja tavat Anu Raijas Sijoittajan

Lisätiedot

Nordea Pankki Suomi Oyj

Nordea Pankki Suomi Oyj Nordea Pankki Suomi Oyj 21/2003 Nordea Pankki Suomi Oyj:n joukkovelkakirjaohjelman lainakohtaiset ehdot Nämä lainakohtaiset ehdot muodostavat yhdessä Nordea Pankki Suomi Oyj:n 4.3.2003 päivätyn joukkovelkakirjaohjelman

Lisätiedot

KAUPINTATILIEN KÄYTTÖ JA ASIAKASTOIMEKSIANTOJEN SELVITYSTOIMINNASSA KÄYTETTÄVÄT MENETTELYTAVAT

KAUPINTATILIEN KÄYTTÖ JA ASIAKASTOIMEKSIANTOJEN SELVITYSTOIMINNASSA KÄYTETTÄVÄT MENETTELYTAVAT 1 KAUPINTATILIEN KÄYTTÖ JA ASIAKASTOIMEKSIANTOJEN SELVITYSTOIMINNASSA KÄYTETTÄVÄT MENETTELYTAVAT 2 1 Yleistä... 3 2 Kaupintatilin käyttö... 3 2.1 Toimeksiantojen toteuttaminen ja kaupintatilin käyttö kaupan

Lisätiedot

Säästöpankkien palveluverkosto ja kumppanuudet

Säästöpankkien palveluverkosto ja kumppanuudet Säästöpankkien palveluverkosto ja kumppanuudet Säästöpankki on neljänneksi suurin pankkiryhmä (12/2011) Asiakkaita 587 000, joista verkkoasiakkaita 300 000 Pääpaino on henkilöasiakkaissa, pk-yrityksissä

Lisätiedot

SATO OYJ Osavuosikatsaus 1-9/2012

SATO OYJ Osavuosikatsaus 1-9/2012 1 SATO OYJ Osavuosikatsaus 1-9/212 Erkka Valkila Toimintaympäristö 2 kasvukeskuksissa pienten vuokra-asuntojen kysyntä ylittää tarjonnan, etenkin pääkaupunkiseudulla kaupungistuminen, perhekoon pienentyminen,

Lisätiedot

Kannuksen kaupunki SIJOITUSTOIMINNAN PERUSTEET

Kannuksen kaupunki SIJOITUSTOIMINNAN PERUSTEET Kannuksen kaupunki SIJOITUSTOIMINNAN PERUSTEET 2 Sisältö 1. SIJOITUSTOIMINNAN MÄÄRITELMÄT... 3 2. SIJOITUSTOIMINNAN YLEISET PERIAATTEET... 3 3. TOIMIALASIJOITTAMISEN PERUSTEET... 3 4. KASSAVAROJEN SIJOITTAMISEN

Lisätiedot

Rahoitusmarkkinat. Rahatalouden perusasioita II

Rahoitusmarkkinat. Rahatalouden perusasioita II Rahoitusmarkkinat. Rahatalouden perusasioita II Jukka Vauhkonen, VTT Rahoitusmarkkina- ja tilasto-osasto Suomen Pankki Studia Monetaria 1 Sisältö 1) Rahoitusjärjestelmä ja sen tehtävät 2) Suomalaisten

Lisätiedot

21.6.2007. Kotitalouksien varat ja velat

21.6.2007. Kotitalouksien varat ja velat 21.6.27 Kevät 27 Kesäkuu 27 Sisältö Sivu 1 TULOT JA KULUTUS 1 2 KULUTTAJIEN TÄMÄNHETKINEN RAHATILANNE JA LUOTTAMUS 3 3 KOTITALOUKSIEN RAHOITUSVARALLISUUS 4 3.1 Kotitalouksien rahoitusvarallisuuden jakautuminen

Lisätiedot

Varallisuudenhoidon trendejä 2012 Arvopaperin Rahapäivä 2011

Varallisuudenhoidon trendejä 2012 Arvopaperin Rahapäivä 2011 Varallisuudenhoidon trendejä 2012 Arvopaperin Rahapäivä 2011 Toni Teppala Nordea Wealth Management Investment Advice & Trading Varallisuudenhoidon trendejä 2012 1. Aktiivinen sijoittaminen 2. Sijoittamisen

Lisätiedot

14.12.2007. Kulutusluottoselvitys

14.12.2007. Kulutusluottoselvitys 14.12.2007 Sisältö Sivu 1 Kulutusluotto käsitteenä 1 2 Eri kulutusluottomuodot 1 3 Kulutusluottojen määrittely tilastoissa 2 4 Kulutusluotot luotonmyöntäjittäin 3 5 Kulutusluottojen määrän kehitys 4 6

Lisätiedot

HEINOLAN KAUPUNKI ENERGIARAHASTON SIJOITUSPERIAATTEET KH 3.9.2007, KH 25.11.2013 (esitys muutoksin)

HEINOLAN KAUPUNKI ENERGIARAHASTON SIJOITUSPERIAATTEET KH 3.9.2007, KH 25.11.2013 (esitys muutoksin) 1 HEINOLAN KAUPUNKI ENERGIARAHASTON SIJOITUSPERIAATTEET KH 3.9.2007, KH 25.11.2013 (esitys muutoksin) SIJOITTAMISEN PERIAATTEITA Sijoittaminen tapahtuu rahastojen kautta käyttäen vähintään kahta varainhoitajaa.

Lisätiedot

Taloussanasto tutuksi nuorille. Sari Lounasmeri Talous tutuksi / syksy 2014

Taloussanasto tutuksi nuorille. Sari Lounasmeri Talous tutuksi / syksy 2014 Taloussanasto tutuksi nuorille Sari Lounasmeri Talous tutuksi / syksy 2014 Lähestymistapoja Päivän lehti + googlataan sanoja puhelimilla Tv-uutiset + keskustelu luokassa Yrittäjätarinat (esim. Taivas+Helvetti)

Lisätiedot

PANKKIBAROMETRI II/2013

PANKKIBAROMETRI II/2013 PANKKIBAROMETRI II/2013 7.6.2013 1 Pankkibarometri II/2013 Sisällysluettelo 1 Kotitaloudet... 2 2 Yritykset... 5 Finanssialan Keskusliitto kysyy neljännesvuosittain Pankkibarometrin avulla pankinjohtajien

Lisätiedot

Teollisuuden Survival Kit- Kasvun ja kansainvälistymisen selvitymispaketti. Pankkiirin näkökulma yritysrahoituksen kuilun täyttöön

Teollisuuden Survival Kit- Kasvun ja kansainvälistymisen selvitymispaketti. Pankkiirin näkökulma yritysrahoituksen kuilun täyttöön Teollisuuden Survival Kit- Kasvun ja kansainvälistymisen selvitymispaketti Pankkiirin näkökulma yritysrahoituksen kuilun täyttöön Matti Kiviniemi, Itä-Suomen Finanssikeskus Danske Bank vahva pohjoismainen

Lisätiedot

Eurojärjestelmän perusteista

Eurojärjestelmän perusteista Eurojärjestelmän perusteista Matti Estola Yleisöluento Muikku -salissa Joensuussa 15.3.2012 Paperirahan historiasta lyhyesti Aluksi ihmiset vaihtoivat tavaroita keskenään, jolloin niiden arvoja mitattiin

Lisätiedot

Millainen on suomalaisen finanssialan taloudellinen tila? Finanssisektori tuoreen tiedon valossa

Millainen on suomalaisen finanssialan taloudellinen tila? Finanssisektori tuoreen tiedon valossa Millainen on suomalaisen finanssialan taloudellinen tila? Finanssisektori tuoreen tiedon valossa Studia Monetaria luentosarja 13.4.2010, Suomen Pankin rahamuseo pääanalyytikko Sampo Alhonsuo 13.4.2010

Lisätiedot

KOTITALOUKSIEN SÄÄSTÄMISTUTKIMUS 2006. Kotitalouksien säästämistutkimus 2006 1

KOTITALOUKSIEN SÄÄSTÄMISTUTKIMUS 2006. Kotitalouksien säästämistutkimus 2006 1 KOTITALOUKSIEN SÄÄSTÄMISTUTKIMUS 2006 Kotitalouksien säästämistutkimus 2006 1 Arvopaperien omistaminen 2006 ( suomalaisista talouksista) (kohderyhmä 18-69 vuotiaat yks.hlöt) (n=1002) Omistaa arvopapereita

Lisätiedot

SATO OYJ Osavuosikatsaus 1-3/2012

SATO OYJ Osavuosikatsaus 1-3/2012 1 SATO OYJ Erkka Valkila Toimintaympäristö 2 kasvukeskuksissa vuokra-asuntojen kysyntä jatkunut hyvänä kaupungistuminen, perhekoon pienentyminen, väestön ikääntyminen ja työperäinen maahanmuutto tukevat

Lisätiedot

Kuvio 1. Rahalaitosten lyhytaikaisten talletusten korot ja vertailussa käytetty markkinakorko (vuotuisina prosentteina; uusien liiketoimien korot)

Kuvio 1. Rahalaitosten lyhytaikaisten talletusten korot ja vertailussa käytetty markkinakorko (vuotuisina prosentteina; uusien liiketoimien korot) Kuvio 1. Rahalaitosten lyhytaikaisten talletusten korot ja vertailussa käytetty markkinakorko (vuotuisina prosentteina; uusien liiketoimien korot) 2,5 2,5 1,5 1,5 1,0 1,0 0,5 0,5 Tammi Helmi Maalis Huhti

Lisätiedot

Danske Investin Pohjoismainen Sijoittajatutkimus 2011

Danske Investin Pohjoismainen Sijoittajatutkimus 2011 16.11.2011 Danske Investin Pohjoismainen Sijoittajatutkimus 2011 Suomalaiset aikovat sijoittaa muita pohjoismaalaisia innokkaammin tulevina kuukausina finanssikriisistä huolimatta, käy ilmi Danske Invest

Lisätiedot

Säästäjän vaihtoehdot

Säästäjän vaihtoehdot Säästäjän vaihtoehdot Pörssisäätiön Sijoituskoulu Finanssivalvonta Suomen rahoitus- ja vakuutusvalvontaviranomainen Valvoo mm. pankkeja, vakuutus- ja eläkeyhtiöitä, sijoituspalveluyrityksiä, rahastoyhtiöitä,

Lisätiedot

1. Kunnan/kuntayhtymän tilinpäätöstiedot

1. Kunnan/kuntayhtymän tilinpäätöstiedot 1. Kunnan/kuntayhtymän tilinpäätöstiedot 1.1 Tuloslaskelma, ulkoinen Toimintatuotot Myyntituotot Maksutuotot Tuet ja avustukset Muut toimintatuotot Valmistevarastojen muutos +/- Valmistus omaan käyttöön

Lisätiedot

Rahoitusinnovaatiot kuntien teknisellä sektorilla

Rahoitusinnovaatiot kuntien teknisellä sektorilla Rahoitusinnovaatiot kuntien teknisellä sektorilla Oma ja vieras pääoma infrastruktuuri-investoinneissa 12.5.2010 Tampereen yliopisto Jari Kankaanpää 6/4/2010 Jari Kankaanpää 1 Mitä tiedetään investoinnin

Lisätiedot

Finnvera yrityskauppojen ja omistusjärjestelyjen rahoittajana 26.11.2013 Vesa Mäkinen

Finnvera yrityskauppojen ja omistusjärjestelyjen rahoittajana 26.11.2013 Vesa Mäkinen 1 Finnvera yrityskauppojen ja omistusjärjestelyjen rahoittajana 26.11.2013 Vesa Mäkinen 27.11.2013 Finnvera yrityskauppojen ja omistusjärjestelyjen rahoittajana 2 Yleistä Finnverasta Finnveran rahoitus

Lisätiedot

OSAKKEET JA OSAKKEENOMISTAJAT OSAKEPÄÄOMA JA OSAKKEET HALLITUKSEN VOIMASSA OLEVAT VALTUUDET OSAKEHINNAT JA KAUPANKÄYNTI VUODEN 2005 OPTIO-OHJELMA

OSAKKEET JA OSAKKEENOMISTAJAT OSAKEPÄÄOMA JA OSAKKEET HALLITUKSEN VOIMASSA OLEVAT VALTUUDET OSAKEHINNAT JA KAUPANKÄYNTI VUODEN 2005 OPTIO-OHJELMA OSAKKEET JA OSAKKEENOMISTAJAT OSAKEPÄÄOMA JA OSAKKEET Eforen osake noteerataan Nasdaq OMX Helsinki Oy:ssä (pienet yhtiöt) tunnuksella EFO1V. Pörssierä on yksi kappale. Osakkeiden kokonaismäärä on 40 529

Lisätiedot

Talouden suunta. Reaalitalous nousee nytkähdellen, korot pysyvät alhaalla 4.9.2013. Pasi Kuoppamäki Pääekonomisti

Talouden suunta. Reaalitalous nousee nytkähdellen, korot pysyvät alhaalla 4.9.2013. Pasi Kuoppamäki Pääekonomisti Talouden suunta Reaalitalous nousee nytkähdellen, korot pysyvät alhaalla 4.9.2013 Pasi Kuoppamäki Pääekonomisti Ostopäälliköiden odotukset Odotukset nousseet euroalueella 2 25-09-2013 3 Kuluttajien luottamus

Lisätiedot

LEHDISTÖTIEDOTE EUROALUEEN RAHALAITOSTEN KORKOTILASTOJEN JULKISTAMINEN 1

LEHDISTÖTIEDOTE EUROALUEEN RAHALAITOSTEN KORKOTILASTOJEN JULKISTAMINEN 1 10 December 3 LEHDISTÖTIEDOTE EUROALUEEN RAHALAITOSTEN KORKOTILASTOJEN JULKISTAMINEN 1 Euroopan keskuspankki (EKP) julkaisee tänään ensimmäisen kerran uudet yhdenmukaistetut korkotilastot. Tilastotiedot

Lisätiedot

PANKKIBAROMETRI III/2013

PANKKIBAROMETRI III/2013 PANKKIBAROMETRI III/2013 19.9.2013 1 Pankkibarometri III/2013 Sisällysluettelo 1 Kotitaloudet... 2 2 Yritykset... 5 Finanssialan Keskusliitto kysyy neljännesvuosittain Pankkibarometrin avulla pankinjohtajien

Lisätiedot

Tammikuu ennätys johdannaismarkkinoilla ja osakekauppojen määrässä

Tammikuu ennätys johdannaismarkkinoilla ja osakekauppojen määrässä Lehdistötiedote 1.2. ennätys johdannaismarkkinoilla ja osakekauppojen määrässä Pohjoismaisessa Pörssissä tehtiin tammikuussa ennätys osakekauppojen määrässä. n 22. päivänä tehtyjen kauppojen määrä oli

Lisätiedot

Määräykset ja ohjeet 14/2013

Määräykset ja ohjeet 14/2013 Määräykset ja ohjeet 14/2013 Kolmansien maiden kaupankäyntiosapuolet Dnro FIVA 15/01.00/2013 Antopäivä 10.6.2013 Voimaantulopäivä 1.7.2013 FINANSSIVALVONTA puh. 010 831 51 faksi 010 831 5328 etunimi.sukunimi@finanssivalvonta.fi

Lisätiedot

10.6.2011. Pankkibarometri II/2011 Ulla Halonen

10.6.2011. Pankkibarometri II/2011 Ulla Halonen 10.6.2011 barometri II/2011 Ulla Halonen barometri II/2011 Sisältö Sivu Yhteenveto 2 Kotitaloudet 3 Yritykset 5 Alueelliset tiedot 7 Finanssialan Keskusliitto kysyy barometrin avulla pankinjohtajien käsitystä

Lisätiedot

Komission ilmoitus. annettu 16.12.2014, Komission ohjeet asetuksen (EU) N:o 833/2014 tiettyjen säännösten soveltamisesta

Komission ilmoitus. annettu 16.12.2014, Komission ohjeet asetuksen (EU) N:o 833/2014 tiettyjen säännösten soveltamisesta EUROOPAN KOMISSIO Strasbourg 16.12.2014 C(2014) 9950 final Komission ilmoitus annettu 16.12.2014, Komission ohjeet asetuksen (EU) N:o 833/2014 tiettyjen säännösten soveltamisesta FI FI Komission ohjeet

Lisätiedot

Säästöpankkien palveluverkosto ja kumppanuudet Maaliskuu 2014

Säästöpankkien palveluverkosto ja kumppanuudet Maaliskuu 2014 Säästöpankkien palveluverkosto ja kumppanuudet Maaliskuu 2014 Säästöpankki neljänneksi suurin pankkiryhmä (12/2013) Asiakkaita noin 586 000. Pääpaino henkilöasiakkaissa, pk-yrityksissä sekä maa- ja metsätalousasiakkaissa

Lisätiedot

Raha kulttuurimme sokea kohta

Raha kulttuurimme sokea kohta Raha kulttuurimme sokea kohta Raha mitä se on? Yleisimmät vastaukset: Vaihdon väline Arvon mitta Arvon säilyttäjä Vähemmän yleiset vastaukset: Vaihdon kohde Keinottelun väline Vallan työkalu Mutta kaikki

Lisätiedot

TYÖELÄKERAHASTOJEN SIJOITUSRAKENNE. 19.3.2012 Veikko Savela. I Sijoitusten kokonaismäärän kehitys

TYÖELÄKERAHASTOJEN SIJOITUSRAKENNE. 19.3.2012 Veikko Savela. I Sijoitusten kokonaismäärän kehitys 1 TYÖELÄKERAHASTOJEN SIJOITUSRAKENNE 19.3.2012 Veikko Savela I Sijoitusten kokonaismäärän kehitys Työeläkevakuuttajat TELAn jäsenyhteisöjen työeläkerahastojen sijoituskanta 31.12.2011 oli 136,3 mrd. euroa,

Lisätiedot

Vaihtoehtoinen markkinapaikka osakkeiden ja joukkolainojen listaukseen miten eroaa pörssilistauksesta? Sijoitus-Invest 2014, Wanha Satama

Vaihtoehtoinen markkinapaikka osakkeiden ja joukkolainojen listaukseen miten eroaa pörssilistauksesta? Sijoitus-Invest 2014, Wanha Satama Vaihtoehtoinen markkinapaikka osakkeiden ja joukkolainojen listaukseen miten eroaa pörssilistauksesta? Sijoitus-Invest 2014, Wanha Satama Sisältö Yhtiöiden listautumisvaihtoehdot Suomessa Miksi vaihtoehtoinen

Lisätiedot

Sijoittaisinko indeksilainaan, rahastoon tai sijoitussidonnaiseen vakuutukseen

Sijoittaisinko indeksilainaan, rahastoon tai sijoitussidonnaiseen vakuutukseen Sijoittaisinko indeksilainaan, rahastoon tai sijoitussidonnaiseen vakuutukseen Rahamuseo 2.11.2010 2.11.2010 Tero Oikarinen ja Johanna Örndahl Esimerkkejä suorista sijoituksista Osakkeet Korot Hyödykkeet

Lisätiedot

Pankkijärjestelmä nykykapitalismissa. Rahatalous haltuun -luentosarja Jussi Ahokas 4.11.2014

Pankkijärjestelmä nykykapitalismissa. Rahatalous haltuun -luentosarja Jussi Ahokas 4.11.2014 Pankkijärjestelmä nykykapitalismissa Rahatalous haltuun -luentosarja Jussi Ahokas 4.11.2014 Mistä raha tulee? Luennon sisältö Yksityiset pankit ja keskuspankki Keskuspankit ja rahapolitiikka Rahan endogeenisuus

Lisätiedot

Keskustelutilaisuus Euroclear Finlandissa. Helsinki 10.6.2014. Kim Lindström

Keskustelutilaisuus Euroclear Finlandissa. Helsinki 10.6.2014. Kim Lindström OMISTAMISEN JULKISUUS SIJOITTAJAN NÄKÖKULMASTA Keskustelutilaisuus Euroclear Finlandissa Helsinki 10.6.2014 Kim Lindström Cardia Invest Oy Ab Puh. 09-596859 Mob. 050-3699695 kim.lindstrom@cardia.fi ALUSTAJAN

Lisätiedot

KONSERNIN KESKEISET TUNNUSLUVUT

KONSERNIN KESKEISET TUNNUSLUVUT KONSERNIN KESKEISET TUNNUSLUVUT 1 6/2015 1 6/2014 1 12/2014 Liikevaihto, 1000 EUR 17 218 10 676 20 427 Liikevoitto ( tappio), 1000 EUR 5 205 1 916 3 876 Liikevoitto, % liikevaihdosta 30,2 % 17,9 % 19,0

Lisätiedot

KONSERNIN KESKEISET TUNNUSLUVUT

KONSERNIN KESKEISET TUNNUSLUVUT KONSERNIN KESKEISET TUNNUSLUVUT 7 12/2014 7 12/2013 1 12/2014 1 12/2013 Liikevaihto, 1000 EUR 9 751 6 466 20 427 13 644 Liikevoitto ( tappio), 1000 EUR 1 959 462 3 876 1 903 Liikevoitto, % liikevaihdosta

Lisätiedot

PK -yritykset rahoitusmarkkinoilla

PK -yritykset rahoitusmarkkinoilla PK -yritykset rahoitusmarkkinoilla Mervi Niskanen Kuopion yliopisto Kauppatieteiden laitos Suomalaiset rahoitusmarkkinat Rahoitusmarkkinoilla tarkoitetaan kaikkien rahoitusvaateiden markkinoita Rahamarkkinat

Lisätiedot

OSAKKEET JA OSAKKEENOMISTAJAT OSAKEPÄÄOMA JA OSAKKEET HALLITUKSEN VOIMASSA OLEVAT VALTUUDET OSAKEHINNAT JA KAUPANKÄYNTI VUODEN 2005 OPTIO-OHJELMA

OSAKKEET JA OSAKKEENOMISTAJAT OSAKEPÄÄOMA JA OSAKKEET HALLITUKSEN VOIMASSA OLEVAT VALTUUDET OSAKEHINNAT JA KAUPANKÄYNTI VUODEN 2005 OPTIO-OHJELMA OSAKKEET JA OSAKKEENOMISTAJAT OSAKEPÄÄOMA JA OSAKKEET Eforen osake noteerataan Helsingin Pörssin pohjoismaisella listalla (pienet yhtiöt) tunnuksella EFO1V. Pörssierä on yksi kappale. Osakkeiden kokonaismäärä

Lisätiedot