Kriminalistiikka - 3. luento

Transkriptio

1 Kriminalistiikka - 3. luento Luentosarja Lapin yliopistossa Kimmo Himberg

2 Keskusrikospoliisi, rikostekninen laboratorio Kimmo Himberg

3 Silminnäkijän luotettavuuteen vaikuttavat mm. stressi (esim. väkivaltakokemuksen aiheuttama tai ulkoisista tekijöistä johtuva) (mm. S. Christiansson & L. Nilsson, Memory&Cognition 12(1984) ) aika (henkilöiden yksityiskohdat häviävät nopeammin kuin tapahtumien) koulutustaso, ammatti ikä (mm. J.L. Cutshall & J.C. Yuille in Psychological methods in criminal investigation and evidence, Springer, N.Y. 1989) (mm. E.F. Loftus et al. Appl. Cogn. Psychol. 6(1992)93-107) (mm. C. Adams-Price Psychol. Aging 7(1992) todistajaan kohdistuvat odotukset (e.g. M. Treadway & M. McCloskey Appl. Cogn. Psychol. 3(1989)53-63

4 Sormenjälkivertailu Lomakejälki Rikospaikkajälki

5

6 Huumeet

7 RIKOSLAKI 50: 5 Huumausaineena pidetään tässä luvussa huumausainelaissa tarkoitettua huumausainetta. Erittäin vaarallisella huumausaineella tarkoitetaan huumausainetta, jonka käyttöön liittyy virheellisestä annostelusta johtuva hengenvaara, lyhytaikaisestakin käytöstä johtuva vakavan terveydellisen vaurion vaara tai voimakkaat vieroitusoireet.

8 HUUMAUSAINELAKI, 3 Tässä laissa tarkoitetaan huumausaineella: a) vuoden 1961 huumausaineyleissopimuksen listoihin I IV kuuluvia aineita ja valmisteita; b) psykotrooppisia aineita koskevan vuoden 1971 yleissopimuksen listoihin I IV kuuluvia aineita ja valmisteita; c) aineita, joiden valvontaan ottamisesta päätetään uusia psykoaktiivisia aineita koskevasta tietojenvaihdosta, riskienarvioinnista ja valvonnasta tehdyn neuvoston päätöksen 2005/387/YOS mukaisesti; d) kat-kasvia (Catha edulis), meskaliinia sisältäviä kaktuskasveja ja Psilosybe-sieniä; sekä e) sellaisia huumaantumistarkoituksessa käytettäviä aineita, jotka ovat terveydelle vaarallisia ja joista on tehty ilmoitus valvontaan ottamista varten c alakohdassa mainitun neuvoston päätöksen mukaisesti tai jotka ovat farmakologisilta ominaisuuksiltaan huumausaineeksi rinnastettavissa olevia lääkeaineita

9 HUUMAUSAINETUTKIMUKSISTA tietty yhdiste tai valmiste on huumausaine vain lainsäädännössä määritellyin perustein tuote on siis todennettava huumausaineeksi, jotta aineen käsittely olisi rikos useimmiten kvalitatiivinen analyysi (yhdisteen tunnistus) riittää tavanomaisesti kaasu- tai nestekromatografia, massaspektrometria

10

11 Kvantitatiivinen analyysi synteettiset huumausaineet pitoisuus vaikuttaa rikosnimikkeen ja rangaistusvaatimuksen määrittelyyn kannabisviljelmät (THC) pitoisuus vaikuttaa rikoksen todentamiseen sekä rikosnimikkeen ja rangaistusvaatimuksen määrittelyyn

12

13

14 DESIGN- ELI MUUNTOHUUMEISTA Muuntohuumeella tarkoitetaan uusia yhdisteitä, joilla pyritään matkimaan tunnettujen yhdisteiden päihdevaikutuksia Saatavana Internetin verkkokaupoista Myydään esim. kylpysuoloina, lisäravinteina yms. Pikatesterit voivat reagoida positiivisesti Tunnetaan usein lempinimillä kirjainyhdistelminä Satoja erilaisia yhdisteitä

15 käyttöannos: 5-15 mg hinta: /g (0,20 /annos)

16 MEFEDRONI (4-MMC) Subcoca, 4-metyylimetkatinoni, SC Yleensä jauhe, myös kapseleina ja tabletteina Luokiteltu huumausaineeksi Vaikutus amfetamiinin tyyppinen

17 BROMO-DRAGONFLY B-Fly, Bromo, DOB-Dragonfly, FLY, BrDF Tyypillisesti lappuina, myös nesteenä tai jauheena Hallusinogeeninen, LSD:n kaltainen, lisäksi amfetamiinin tavoin stimuloiva Luokiteltu huumeeksi Käyttöannos on yksi lappu Tavattu Suomessa vuodesta 2007 lähtien

18 MUUTA Käyttäjät eivät tiedä mitä käyttävät, myyjät eivät tiedä mitä myyvät Vaikutuksia ei tunneta, käyttöannos on usein tuntematon Internetin verkkokauppoja on useita satoja, joista aineita voi tilata esim. vuonna 2011 Euroopassa tavattiin 41 uutta muuntohuumetta

19 HUUMEPROFILOINTI profiili perustuu synteesistä peräisin oleviin epäpuhtauskomponentteihin pääasiassa amfetamiini-tyyppiset huumausaineet eri lähteistä takavarikoitujen huume-erien yhteinen alkuperä voidaan selvittää

20 Asetutkimukset

21

22 Koeammunta, luodin ja hylsyn vertailututkimus

23 Luodin rihlanjälkien tutkiminen vertailumikroskoopilla

24 Koeampumarata ja vertailuasekokoelma

25 Ruutisavututkimus käytetään ampumalla tehdyissä väkivaltarikoksissa ampujan todentamiseen menetelmänä SEM-XRF hiukkasten tunnistaminen perustuu morfologiaan ja karakteristiseen alkuainekoostumukseen

26 Digitaaliseen todistusaineistoon kohdistuvat tutkimukset

27 äänitutkimukset kuvatallennetutkimukset ICT-tutkimukset biometria

28 Esimerkkejä näytteistä

29

30 Asiakirja- ja rahatutkimukset, oikeudellinen käsialanvertailu

31 Setelien aitous

32 Käsialanvertailu

33 Oikeudellisen käsialanvertailun johtopäätösasteikko A. Erittäin todennäköisesti sama kirjoittaja Kiistanalaisen kirjoituksen ja vertailunäytteiden välillä merkittäviä yhtäläisyyksiä. Ei merkittäviä eroja. B. Todennäköisesti sama kirjoittaja Kuten edellä, mutta vertailtujen kirjoitusten laadussa tai vertailukelpoisuudessa jokin puute. C. Viitteitä samasta kirjoittajasta Yhtäläisyyksien ja mahdollisten eroavuuksien merkitystä ei voida täysin arvioida. Havainnot viittavat kuitenkin siihen, että kirjoittaja on sama henkilö. D. Ei johtopäätöksiä Ei identifioinnin kannalta merkittäviä yhtäläisyyksiä eikä poissuljentaan tarvittavia eroja. E. Viitteitä eri kirjoittajista Kirjoituksissa todettiin eroja, mutta merkittäviä yhtäläisyyksiä ei todettu. Laatu tai vertailukelpoisuus puutteelliset. F. Erittäin todennäköisesti eri kirjoittajat Poissulkemisen kannalta merkittäviä eroja, mutta ei merkittäviä yhtäläisyyksiä.

34 Standardi NIS 46: objektiivinen tutkimus (oik. testi) on sellainen, joka dokumentoituna ja validoituna on hallinnassa siten, että voidaan osoittaa jokaisen asianmukaisesti koulutetun henkilön saavuttavan määriteltyjen rajojen puitteissa saman tuloksen

35 Käsialanvertailu mittauksena

36 Käsialanvertailu mittauksena (2)

37 ENFHEX käsialanvertailutestit oikea tunnistus / poissuljenta, % inkonklusiivinen, % väärä tunnistus / poissuljenta, % vastaajia, % yhteensä 272 vertailua, 76 % yhdenmukaisia järjestäjän tuloksen kanssa, 2 % vääriä

38 Liikennejuopumustutkimukset

39 Liikennejuopumusrikokset rikoslaissa alkoholi: pitoisuusrajat veressä ja hengitysilmassa huumausaineet: toteaminen verestä ns. huumelääkkeet: resepti, pitoisuus

40 Kvantitatiivinen analyysi rikoksen todentajana laissa säädetty rajakonsentraatio testitulos 1 testitulos 2 konsentraatio mittausepävarmuus - tulokselle 1 mittausepävarmuus on hyväksyttävissä, tulokselle 2 ei => käytettävä laskennallista korjausta, jonka suuruus määritetään mittausepävarmuuden perusteella

41 Muotojälkitutkimukset

42 Jalkineita ja jälkiä

43 Lukko ja "yleisavain"

44 Mittausepävarmuus kriminalistiikassa - subjektiiviset vertailututkimukset vahva poissuljenta inkonklusiivinen vahva yhteensopivuus raportointiasteikko johtopäätös 1 johtopäätös 2 rinnakkaistulosten tyypillinen vaihteluväli - mittausepävarmuutta ei yleensä voida määrittää eikä se ole hallinnassa - asymmetriasta johtuvien ongelmien välttäminen edellyttää siedettävyysalueen tunnistamista KRP, rikostekninen laboratorio

45 Eurooppalaisesta yhteistyöstä

46 Council of Europe recommendation on the use of DNA analysis in the criminal justice system (February 10, 1992) promotes strict competence requirements for the laboratories and the staff involved in forensic DNA analysis promotes standardization of methods of DNA analysis at national and international levels encourages interlaboratory collaboration in validation of analytical methods and control procedures

47 Council of Europe recommendation on the harmonization of medico-legal autopsy rules (February 2, 1999) Goals: to ensure that autopsy reports are transferable and rapidly available, and to eliminate the need for repeated autopsies to facilitate the identification of risk factors to human life (e.g. environmental, work-related and nutritional) through epidemiological studies, based on the harmonized results of the autopsies to contribute to the elucidation of the causes of death in mass disasters, and thus to preventive measures more credible and objective autopsies in cases of death during arrest and imprisonment to support and protect medico-legal experts in cases of political violence against pressures from the authorities to perform an inadequate autopsy or to give unjustified conclusions

48 Acquis communautaire perspective According to the Treaty of Amsterdam common actions in the field of police cooperation should include: "...cooperation and joint initiatives in training, the exchange of liaison officers, secondments, the use of equipment, and forensic research..." and "...operational cooperation between the competent authorities, including the police, customs and other specialized law enforcement services of the member states in relation to the prevention, detection and investigation of criminal offences..."

49 Council Resolutions on the exchange of DNA analysis results (I) Council Resolution (9 June 1997) on the exchange of DNA analysis results the exchange of DNA profiles significantly contributes to the investigation of crime in order to make exchange of DNA analysis results useful, DNA markers need to be standardized member states are urged to establish national DNA databases.

50 Council Resolutions on the exchange of DNA analysis results (II) Council Resolution (25 June 2001) on the exchange of DNA analysis results largely based on the work of the ENFSI DNA Working Group on the harmonization of the DNA markers sets the standard markers by establishing the socalled European Standard Set (ESS) of markers to be used as the minimum set

51 Communication from the Commission on enhancing police and customs co-operation in the EU (2004) forensic science defined as the examination of crime scenes, recovery of material evidence, laboratory examinations, interpretation of findings and presentation of the conclusions for intelligence and investigation purposes, or as evidence in court Commission recommends ISO/IEC standard to be applied by the forensic laboratories forensic laboratories, the police and judicial authorities should cooperate only with laboratories which are accredited to the aforementioned standard by an external body

52 European Evidence Warrant based on a proposal of the Commission in November 2003 EEW is a judicial order issued in one Member State to be executed in another member state for the purpose of obtaining objects, documents or data to be used in a criminal process; these may be obtained from third parties or as a result of searching premises important: the EEW needs to be based on the legislation of the issuing country it is not necessary that the offence is a crime according to the legislation of the executing country

53 Forensisen tiedon vaihtoon eri maiden välillä on lukuisia kanavia: Interpol I 24/7 Network (1997 -) Interpol DNA Gateway (1998 -) SIS II (2006 -) Prüm-sopimuksen mukaiset järjestelmät (2007 -) useita bilateraalisia sopimuksia kansallisen lainsäädännön erot yleensä ongelmallisia pyritty ratkaisemaan EU:ssa tiedon laatuun on kiinnitetty hyvin vähän huomiota KRP, rikostekninen laboratorio

54 Eräitä virstanpylväitä: Komission tiedonanto "Haagin ohjelma: kymmenen painopistettä seuraaviksi viideksi vuodeksi. Kumppanuus Euroopan uudistamiseksi vapauden, turvallisuuden ja oikeuden alalla" [COM(2005)184, ] tiedon saatavuuden periaate = jäsenvaltion lainvalvontaviranomaisen mahdollisuus saada esitutkintavaiheessa toisesta jäsenvaltiosta tietoja omien tehtäviensä suorittamista varten Sopimus rajat ylittävän yhteistyön tehostamisesta erityisesti terrorismin, rajat ylittävän rikollisuuden ja laittoman muuttoliikkeen torjumiseksi [ Prümin sopimus, ] EU:n neuvoston päätös 2008/615/YOS rajat ylittävän yhteistyön tehostamisesta erityisesti terrorismin ja rajat ylittävän rikollisuuden torjumiseksi (so. Prümin sopimuksen laajennus koko EU:in) EU:n neuvoston puitepäätös 2008/978/OSA eurooppalaisesta todisteiden luovuttamismääräyksestä (European Evidence Warrant, EEW)

55 Neuvoston ja komission toimintasuunnitelma vapauden, turvallisuuden ja oikeuden lujittamiseen Euroopan unionissa tähtäävän Haagin ohjelman toteuttamiseksi (2005/C 198/01) h) Tietojen saatavuuden periaatteen täytäntöönpano toteutetaan seuraavilla aloilla: DNA (2005) sormenjäljet (2006) ballistiset tiedot (2006) j) Ehdotus teknistä rikostutkintaa koskevien / poliisin tietokantojen järjestämiseksi yhdenmukaisesti yhteisön tasolla (2008)

56 Prümin sopimus (2005; Suomi liittyi 2007) Art. 3 DNA-tunnisteiden koostumus ja vertailu DNA-tunnisteita vertaillaan liitteessä määriteltyjen yhteisten markkereiden perusteella. Pyynnön esittävän sopimuspuolen automaattista hakua tai vertailua varten toimittamaa DNAtunnistetta verrataan DNA-tunnisteisiin, joihin pyynnön vastaanottava sopimuspuoli antaa pääsyn Prümin sopimuksen nojalla.* Sopimuspuolet käyttävät hyväkseen voimassa olevia standardeja, kuten eurooppalaista standardijoukkoa (ESS) tai DNA:n kohtia koskevaa Interpolin standardijoukkoa (ISSOL). *) jäsenvaltio siis tekee suorahakuja toisen valtion rekisteriin!

57

58 Prümin sopimus jatk. Art. 7. Sormenjälkitietojen lähettäminen Prümin sopimuksen soveltamiseksi sopimuspuolet mahdollistavat toisten sopimuspuolten teknisen pääsyn sormenjälkien automaattisiin tunnistusjärjestelmiinsä ("AFISjärjestelmä"). Sormenjälkitietojen digitalisointi ja niiden lähettäminen muille sopimuspuolille tehdään rajapinnan määrittelyasiakirjassa (Interface Control Document, ICD) määritetyn tiedon tallennusmuodon mukaan liitteessä määritellyllä tavalla. Kukin sopimuspuoli varmistaa, että muiden sopimuspuolten lähettämiä sormenjälkitietoja voidaan verrata sen omien AFIS-järjestelmien viitetietoihin.

59 Neuvoston puitepäätös laboratoriotoimintaa harjoittavien rikosteknisten palvelujen tarjoajien akkreditoinnista (2009/905/YOS, ) (4) Tehostettu tietojenvaihto rikosteknisistä todisteista ja yhdestä jäsenvaltiosta saatujen todisteiden lisääntynyt käyttö toisen jäsenvaltion oikeudellisissa menettelyissä korostaa tarvetta vahvistaa yhteiset standardit rikosteknisten palvelujen tarjoajille. (5) Jäsenvaltiossa suoritetuista rikosteknisistä menettelyistä peräisin oleviin tietoihin voi nykyään liittyä toisessa jäsenvaltiossa epävarmuutta sen osalta, miten kohdetta on käsitelty, mitä menetelmiä on käytetty ja miten tuloksia on tulkittu. (7) On erityisen tärkeää ottaa käyttöön yhteiset standardit rikosteknisten palvelujen tarjoajille, kun ne liittyvät arkaluonteisiin henkilötietoihin kuten DNA-tunnisteisiin ja sormenjälkitietoihin. Puitepäätös edellyttää, että kansainvälisesti vaihdettava DNA- ja sormenjälkitieto on tuotettu ISO standardin mukaisesti akkreditoidussa laboratoriossa. Siirtymäaika (DNA) ja (sormenjälki) asti.

60 Vähän näytönarvioinnista ja asiantuntijuudesta

61 Näyttöarvo (erit. materiaalisen todistusaineiston) perustuu: välineellisin menetelmin saatujen tutkimustulosten, tutkijan tekemien havaintojen ja/tai hänen tekemiensä johtopäätösten luotettavuuteen miten mitataan tai arvioidaan menetelmien ja asiantuntijoiden luotettavuutta? tuloksen, havainnon tai johtopäätöksen esiintymisen todennäköisyyteen voidaanko todennäköisyys määrittää? onko käytettävissä tilastollisia aineistoja? erillisten, mutta näytön kannalta yhdensuuntaisten tulosten, havaintojen tai johtopäätösten määrään miten suhtauduttava keskenään ristiriitaisiin tuloksiin?

62 Rikoksen esitutkinnan tavoite? oikea tulos, so. rikoksesta epäillyn henkilön tavoittaminen ja tapahtumainkulun selvittäminen riittävällä varmuudella ja tarkkuudella, jotta syyttäjä voi nostaa syytteen epäiltyä vastaan ja tuomioistuin aikanaan päätyä toteamaan hänet syylliseksi

63 Forensisessa tutkimuksessa ideaalitavoitetta voidaan täsmentää: tutkimustuloksen poikkeama langettavan näytön suuntaan on poissuljettu vaihtoehto, kun taas poikkeama vapauttavan näytön suuntaan voidaan hyväksyä Toisaalta: esitutkinnan yhteiskunnallisen perustehtävän näkökulmasta voidaan vaatia, että forensisen tutkimuksen on kyettävä tuottamaan paras mahdollinen tutkintatulos ja siten menetelmien kehittämisessä ja soveltamisessa ei aiheetonta inkonklusiivista joustoakaan pidä hyväksyä

64 Kasvu asiantuntijaksi 1. "Intelligentti aloittelija" - opiskelun avulla hankitaan alan perustiedot; niiden perusteella kyetään rattkaisemaan verraten yksinkertaisia omaan alaan liittyviä probleemoja 2. "Edistynyt aloittelija" - tieto ja kokemus karttuvat, aletaan ymmärtää oman asiantuntemusalueen piiriin kuuluvia järjestelmiä kokonaisuuksina; myös teoreettinen tieto syvenee 3. "Pätevä alan hallitsija" - asiantuntemus kattaa laajoja kokonaisuuksia, joiden väliset vuorovaikutukset ymmärretään; kyetään tarkastelemaan oman ekspertiisin yhteiskunnallisia kytkentöjä 4. "Pätevä asiantuntija" - kokemus antaa valmiuden ottaa oppia myönteisistä ja kielteisistä kokemuksista ja käyttää näitä sisäisten ajatusmallien muokkaamiseen 5. "Syvällinen asiantuntija" - asiantuntija työskentelee tavoitekeskeisesti, tajuaa ongelmat intuitiivisest ja kykenee erikoisalansa rajoitusten kvantitatiiviseen tajuamiseen ja tämän ymmärryksen soveltamiseen

65 Asiantuntijuuden todennäköisyyttä tukevia piirteitä ja ominaisuuksia henkilö ei käytä superlatiiveja, ylisanoja tai tulkinnanvaraisia luonnehdintoja antamassaan informaatiossa, joka koskee omaa pätevyyttä hänellä on soveltuva, virallisesti määritelty käytännön ammatillinen koulutus alalle hänellä on laaja käytännön kokemus hänellä on kriittisen ammatillisen, tieteellisen tai hallinnollisen tahon antamia asiantuntijatehtäviä hän rajaa tarvittaessa oma-aloitteisesti asiantuntijuusalueensa hän tarkastelee omaa toimintaansa ja tulostensa virhemahdollisuuksia kriittisesti hän perustelee näkemyksensä ymmärrettävästi ja neutraalisti hän pyrkii erottamaan tosiasiat ja oletukset vedotessaan tutkimustietoon hän viittaa koko tutkimuksen kenttään ja pohtii tulosten yleistettävyyttä ja liittymistä käsiteltävään asiaan Lauerma & Saukko 2000

66 epäpätevät henkilöt eivät yleensä tiedä olevansa epäpäteviä ja tämän lisäksi heillä on yleensä vahva usko omaan pätevyyteensä, paljon suurempi kuin saman alan huippuasiantuntijoilla yksi syy tähän on se, että asiantuntemuksen hankkimiseen tarvittavat edellytykset ovat myös asiantuntemuksen olemuksen ymmärtämisen edellytys! Dunning & al. 1999

67 ... eli syvällisen asiantuntijuuden ominaispiirre on reflektiivisyys, so. oman (henkilökohtaisen ja yhteisöllisen) toiminnan jatkuva arviointi ja kehittäminen, ja näin syntyvä metakognitiivinen tieto reflektio ilmenee myös asiantuntijan arvioidessa omaa pätevyyttään asiantuntijuus kehittyy parhaiten asiantuntijayhteisöissä tapahtuvan jatkuvan oppimisprosessin avulla

68 Johtopäätöksiä: Teknisen rikostutkinnan kehitys ei saa olla pelkästään teknologiariippuvaista kvanttihypyt ovat harvinaisia - jatkuvaa kehitystä on tuettava forensisen tieteen yhteisö on pieni, tiedemaailman ja rikostutkinnan yhteistyö on välttämätöntä myös poliisin toiminta voidaan (ja pitää) rakentaa tiedeperustalle

69 forensisen tutkimuksen perusongelma on tulosten epävarmuuden ( mittausepävarmuuden ) määrittelyn vaikeus ja hallinta subjektiivisilla tutkimusaloilla epävarmuus on näyte- ja tapausriippuvaista - tilastollisten aineistojen hyödyntäminen epävarmuuden arvioinnissa siksi vaikeaa asiantuntijaepävarmuuden arviointi erityisen haasteellista!

70 Kiitos