Kriminalistiikka - 2. luento

Transkriptio

1 Kriminalistiikka - 2. luento Luentosarja Lapin yliopistossa Kimmo Himberg

2 Vähän rikostilastoista Ilmoitettuja rikoksia yht RL-rikoksia Omaisuusrikoksia Pahoinpitelyjä Seksuaalirikoksia Henkirikoksia yrityksiä

3

4 Teknisen rikostutkinnan ja forensisen tieteen tehtävä näytön tuottaminen rikostutkinnan, syyteharkinnan ja tuomioistuinkäsittelyn tarpeisiin identifiointi ja individualisointi käytetään lukuisia eri menetelmiä, hyödynnetään eri tieteenaloja

5 Tieteellinen" tai "tiedeperustainen" tutkimus on objektiivista julkista kriittistä itseään korjaavaa autonomista edistyvää

6 "Locardin periaate" "Jokaisesta kontaktista jää jälki." "Kukaan ei voi tehdä rikosta siihen tarvittavalla voimalla jättämättä jälkeensä lukuisia merkkejä siitä: joko rikoksentekijä on jättänyt merkkejä rikospaikalle tai toisaalta hän on vienyt mukanaan kehossaan tai vaatteissaan jälkiä siitä, missä on ollut tai mitä tehnyt." Edmond Locard ( ): L enquête criminelle et les méthodes scientifiques,

7 Forensisen tieteen paradigma 1. Siirtymä: materiaalin vaihto kahden kohteen välillä (Locard!) 2. Identifiointi todistusaineiston fysikaalis-kemiallisten ominaisuuksien määrittely 3. Luokittelu / individualisointi todistusaineiston alkuperän selvittäminen 4. Yhteys henkilön yhdistäminen rikospaikkaan 5. Rekonstruktio tapahtumainkulun selvittäminen Inman & Rudin

8

9 Rikostapaus II: Myyrmannin räjähdys

10 Keskusrikospoliisi, rikostekninen laboratorio Kimmo Himberg

15 Keskusrikospoliisi, rikostekninen laboratorio Esa Valajärvi Kimmo Himberg

16 Keskusrikospoliisi, rikostekninen laboratorio Esa Valajärvi Kimmo Himberg

18 Keskusrikospoliisi, rikostekninen laboratorio

23 Teknisen rikostutkinnan päätelmiä: tarkka aika omatekoisen pommin koostumus ja rakenne (ontelovaikutus) omatekoinen kellolaite ja sytytin räjähti työnnettäessä pommin sisältänyttä reppua roskakoriin Keskusrikospoliisi, rikostekninen laboratorio

24 Hieman silminnäkijätodistelusta

25 ks. Youtube / Types of Evidence, Part1 Eyewitness evidence

26 Silminnäkijän luotettavuuteen vaikuttavat mm. stressi (esim. väkivaltakokemuksen aiheuttama tai ulkoisista tekijöistä johtuva) (mm. S. Christiansson & L. Nilsson, Memory&Cognition 12(1984) ) aika (henkilöiden yksityiskohdat häviävät nopeammin kuin tapahtumien) koulutustaso, ammatti ikä (mm. J.L. Cutshall & J.C. Yuille in Psychological methods in criminal investigation and evidence, Springer, N.Y. 1989) (mm. E.F. Loftus et al. Appl. Cogn. Psychol. 6(1992)93-107) (mm. C. Adams-Price Psychol. Aging 7(1992) todistajaan kohdistuvat odotukset (e.g. M. Treadway & M. McCloskey Appl. Cogn. Psychol. 3(1989)53-63

27 Sormenjälkitutkimukset

28 sormenjälkien tunnistusmahdollisuuden havaitsivat Francis Galton ( ), William Herschel ( ), Henry Faulds ( ) ja Edward Richard Henry ( ) Suomessa sormenjälkiä alettiin rekisteröidä vuonna 1908 AFIS-järjestelmä käyttöön Suomessa 1989 nykyisin sormenjäljet rekisteröidään myös mm. turvapaikanhakijoilta (EURODAC-järjestelmä) ja passia hakevilta henkilöiltä

29 Pakkokeinolaki 9:3 Poliisimies saa ottaa rikoksesta epäillystä tunnistamista, rikoksen selvittämistä ja rikoksentekijöiden rekisteröintiä varten sormen-, käden- ja jalanjäljet, käsiala-, ääni- ja hajunäytteen, valokuvan sekä tuntomerkkitiedot (henkilötuntomerkit). Painavista rikostutkinnallisista syistä poliisimies saa ottaa tunnistamista ja rikoksen selvittämistä varten henkilötuntomerkit myös muusta kuin rikoksesta epäillystä, jos asia koskee rikosta, josta säädetty ankarin rangaistus on vähintään vuosi vankeutta. Näitä henkilötuntomerkkejä ei saa käyttää muun kuin tutkittavan rikoksen selvittämiseksi eikä säilyttää tai rekisteröidä muuta tarkoitusta varten. [...]

30 Sormenjälkivertailu Lomakejälki Rikospaikkajälki

31 Tekeekö tekninen rikostutkinta virheitä? Madrid Brandon Mayfield

32 Tekeekö tekninen rikostutkinta virheitä? Madrid Ouhnane Daoud

33 Rutiinitestien perusteella tiedetään, että osa tutkimustuloksista on väistämättä virheellisiä Esimerkki: Collaborative Testing Services Inc. - sormenjälkitestit /1 2004/2 2005/1 2005/ oikea tunnistus, % ei johtopäätöksiä, % 0,3 0,4 0,8 0,3 2,5 väärä tunnistus, % 0,2 0,3 0,03 0,1 0,3 - yhteensä tulosta, joista 94 % oikein, 0,9 % inkonklusiivisia, 0,2 % vääriä tunnistuksia

34 Kemiallisesti esillehaetut sormenjäljet kuvataan

35 Sormenjälki jalkineen pohjassa

36 Lomakesormenjälkiä (rekisteröidystä henkilöstä)

37 AFIS: ensimmäinen täysin digitaalinen sormenjälkijärjestelmä Keskusrikospoliisi, rikostekninen laboratorio

38 AFIS-järjestelmä seuloo ehdokkaita

39 Cognitive, conceptual and organization issues in fingerprint (FP) expertise no formal [academic] education available any formal education provides only a limited contribution to developing competence in FP expertise the international FP community suffers from a heavy non-scientific tradition (most FP units belong to non-forensic police organisations) most senior experts lack formal education and were trained in the old school difficult to motivate experienced scientists to enter an FP career FP expert education has to be designed and implemented as an in-house programme, simultaneously aiming at creating a scientific approach to FP expertise NBI Forensic Laboratory, Finland

40 Recruitment 1. Formal requirements none enacted in legislation the laboratory prefers a BA / BSc level (currently staff members have degrees in e.g. economics, fine arts, chemistry, computing and archaeology) 2. Particular capabilities exceptional pattern recognition skills assessed in a series of five tests NBI Forensic Laboratory, Finland

41 Test 1: Pattern comparison 25 comparisons in 10 minutes NBI Forensic Laboratory, Finland

42 Test 2: Number and picture comparison 25 number pairs and 6 partial pictures in 10 minutes NBI Forensic Laboratory, Finland

43 Test 3: Fingerprint recognition Find pairs in a series of 40 prints in 20 minutes NBI Forensic Laboratory, Finland

44 Test 4: Fingerprint comparison nine print pairs are the ridge characteristics identical? 5 minutes Test 5: Drawing a fingerprint draw an enlarged copy of the ridge detail shown in a print into a given space 20 minutes Essay: Assessing general attitude to professional ethics 15 min NBI Forensic Laboratory, Finland

45 Fingerprint examiner training programme Introduction to NBI - training course, 1 wk Principles of policing - training course, 1 wk Fingerprint database -fp form scanning; maintenance of TP form archives; AFIS basics; EURODAC; FIT Presentation no. 1 Fingerprint history - classification systems, numerical standards Fundamentals of fingerprints - skin structure; fingers and palm; pattern types; ridge events; print drawing Fingerprint examination basics - basic procedures with latent crime scene prints; identification exercises; fingerprint theory 1 Fingerprint lab training - one to two months Introduction to fingerprint lab - 1 day Presentation no. 2 EVALUATION EXAM no. 1 NBI Forensic Laboratory, Finland

46 Fingerprint examiner training programme, cont d Live crime scene marks - AFIS; report writing - under supervision of the training officer EVALUATION EXAM no. 4 EVALUATION EXAM no. 2 Presentation no. 3 Database unit Fingerprint lab - under supervision of unit heads - restricted reporting under guidance Visits and training - court training (under supervision of NBI lawyers) -visit to criminal court - training in a CSU (1 wk) Identification -crime scene mark comparison -under supervision of training officer Thesis -subject related to FP expertise - preparation time six months EVALUATION EXAM no. 3 Casework under supervision Presentation no. 4 on the subject of the thesis EXPERT STATUS NBI Forensic Laboratory, Finland

47 Evaluation exams EXAM 1: skin and minutiae structures, print forms, termini EXAM 2: FP database structure; principles of using AFIS; legislation on FP registration; practice of registration; most common FP development methods first authentic case NBI Forensic Laboratory, Finland

48 Evaluation exams, cont d EXAM 3: history of forensic science and fingerprinting; palm prints; Law on Coercive Means; most common FP development methods authentic case reporting essay EXAM 4: all of the previous essay (scientific argumentation) NBI Forensic Laboratory, Finland

49 DNA

50 DNA:N RAKENNE (1953) Maurice Wilkins James Watson Francis Crick - yhteinen lääketieteen Nobel 1962

51 DNA-ANALYYSI käytettiin rikostutkinnassa ensimmäisen kerran Britanniassa 1986 Alec Jeffreys polymeraasiketjureaktion (PCR) kehittäminen paransi käyttömahdollisuuksia ratkaisevasti Kary B. Mullis - kemian Nobel 1993

52 DNA:n valokuvaus elektronimikroskoopilla (Enzo di Fabrizio 2012)

53 FORENSINEN DNA-ANALYYSI KÄYTÄNNÖSSÄ näytteenotto DNA:n kvantitointi PCR-reaktio kapillaarielektroforeettinen analyysi (CE) näytteeksi riittää ~ 20 molekyyliä Suomessa rikosta/vuosi (> analyysiä) _G05_ R-0 3.fsa 13 Blue R _G05_ R-0 3.fsa 13 Green R X Y _G05_ R-0 3.fsa 13 Yellow R _G05_ R-0 3.fsa 13 Red GS500ROX _H01_ R-0 5.fsa 15 Blue R

54

55 DNA-tutkimuksissa on paljon käsityötä

56 Kontaminaarioriski - suojautuminen

57 Suurin osa DNA-prosessista on automatisoitu

58

59 Pakkokeinolaki 9:4 Rikoksesta epäillylle saadaan tehdä DNA-tunnisteen määrittämistä varten tarpeellinen henkilönkatsastus, jos rikoksesta säädetty ankarin rangaistus on vähintään kuusi kuukautta vankeutta. Henkilölle, jonka on lainvoimaisella tuomiolla todettu syyllistyneen rikokseen, josta säädetty ankarin rangaistus on vähintään kolme vuotta vankeutta, saadaan tehdä DNA-tunnisteen määrittämistä varten tarpeellinen henkilönkatsastus sinä aikana, kun hän suorittaa mainitusta rikoksesta tuomittua rangaistusta vankilassa tai on mielentilansa vuoksi rangaistukseen tuomitsematta jätettynä hoidettavaksi mielisairaalassa, jollei DNA-tunnisteen määritystä ole tehty jo rikoksen esitutkinnassa. DNA-tunniste saadaan poliisilain () 1 1 momentissa säädettyjen tehtävien suorittamiseksi tallettaa poliisin henkilörekisteriin. Tallettaa ei kuitenkaan saa DNA-tunnistetta, joka sisältää tietoa rekisteröitävän muista henkilökohtaisista ominaisuuksista kuin sukupuolesta. [...]

60

61

62

63

64 Pakkokeinolaki 8:32 [...] Jos on tehty rikos, josta säädetty ankarin rangaistus on vähintään neljä vuotta vankeutta, saadaan DNA-tunnisteen määrittämiseksi tai ruutisavunäytteen ottamiseksi taikka muun vastaavan tutkimuksen suorittamiseksi tarpeellinen henkilönkatsastus tehdä ilman hänen suostumustaankin henkilölle, jota ei epäillä kyseisestä rikoksesta. Edellytyksenä tällaiselle henkilönkatsastukselle on, että tutkimuksella on erittäin tärkeä merkitys rikoksen selvittämiselle sen vuoksi, että rikoksen selvittäminen olisi mahdotonta tai oleellisesti vaikeampaa käyttämällä tutkinnan kohteen oikeuksiin vähemmän puuttuvia keinoja. DNA-tunnisteet ja vastaavat tutkintatulokset on hävitettävä ja säilytetyt näytteet tuhottava, kun asia on lainvoimaisesti ratkaistu tai jätetty sillensä.

65 Eräistä poliisin rekistereistä

66 Näitä tunnisteita kerätään Sormenjälkirekisteri DNA-rekisteri Jalkineenjälkirekisteri Äänirekisteri perustettu 1908 (1989) (2005) 2012 rekisterin koko (PKL), (UlkL); lisäksi yli rikospaikkajälkeä ; lisäksi yli "tahratunnistetta" ; lisäksi rikospaikkajälkiä ja mallijälkiä - hyöty Sormenjälki sitoo henkilön rikospaikkaan absoluuttisen varmasti; tuntematon tekijä voidaan löytää rekisterin avulla DNA-tunniste sitoo henkilön rikospaikkaan (tms.) absoluuttisen varmasti; tuntematon tekijä voidaan löytää rekisterin avulla Jalkineenjälki voi osoittaa henkilön olleen rikospaikalla. Jalkineet kuluvat ja ne voi hävittää, mikä vähentää jälkien merkitystä Tele- tai tilakuuntelussa taltioidun äänen tunnistaminen voi ohjata tutkintaa. Tallenteiden purkaminen voidaan automatisoida, ja siten säästää tutkijatyötä. Keskusrikospoliisi, rikostekninen laboratorio

67 Rikostutkinnalle tehokkaat tietokannat ovat elinehto Niiden edut perustuvat rikosten uusimisen suureen todennäköisyyteen: Henkirikokset Pahoinpitelyt Huumerikokset Seksuaalirikokset Varkaudet Luvaton käyttöönotto (autot) Ryöstöt Kaikki 0 % 10 % 20 % 30 % 40 % 50 % 60 % 70 % 80 % lähde: Tilastokeskus (uusimistodennäköisyys kolmen vuoden kuluessa ensirikoksesta) Keskusrikospoliisi, rikostekninen laboratorio