Kriminalistiikka - 3. luento

Transkriptio

1 Kriminalistiikka - 3. luento Luentosarja Lapin yliopistossa Dos. Kimmo Himberg

2 Käsialanvertailu

3 Objektiivinen testi? A test which, having been documented and validated, is under control so that it can be demonstrated that all appropriately trained staff will obtain the same results within defined limits. These defined limits relate to expressions of degrees of probability as well as numerical values. ILAC G19:2002 KRP, rikostekninen laboratorio Kimmo Himberg

4 Standardi NIS 46: objektiivinen tutkimus (oik. testi) on sellainen, joka dokumentoituna ja validoituna on hallinnassa siten, että voidaan osoittaa jokaisen asianmukaisesti koulutetun henkilön saavuttavan määriteltyjen rajojen puitteissa saman tuloksen

5 Käsialanvertailu mittauksena

6 Käsialanvertailu mittauksena (2)

7 ENFHEX käsialanvertailutestit oikea tunnistus / poissuljenta, % inkonklusiivinen, % väärä tunnistus / poissuljenta, % vastaajia, % yhteensä 272 vertailua, 76 % yhdenmukaisia järjestäjän tuloksen kanssa, 2 % vääriä

8 Liikennejuopumustutkimukset

9 Liikennejuopumusrikokset rikoslaissa alkoholi: pitoisuusrajat veressä ja hengitysilmassa huumausaineet: toteaminen verestä ns. huumelääkkeet: resepti, pitoisuus

10 Kvantitatiivinen analyysi rikoksen todentajana laissa säädetty rajakonsentraatio testitulos 1 testitulos 2 konsentraatio mittausepävarmuus - tulokselle 1 mittausepävarmuus on hyväksyttävissä, tulokselle 2 ei => käytettävä laskennallista korjausta, jonka suuruus määritetään mittausepävarmuuden perusteella

11 Tulosten epävarmuudesta

12 Vähän näytönarvioinnista ja asiantuntijuudesta

13 Näyttöarvo (erit. materiaalisen todistusaineiston) perustuu: välineellisin menetelmin saatujen tutkimustulosten, tutkijan tekemien havaintojen ja/tai hänen tekemiensä johtopäätösten luotettavuuteen miten mitataan tai arvioidaan menetelmien ja asiantuntijoiden luotettavuutta? tuloksen, havainnon tai johtopäätöksen esiintymisen todennäköisyyteen voidaanko todennäköisyys määrittää? onko käytettävissä tilastollisia aineistoja? erillisten, mutta näytön kannalta yhdensuuntaisten tulosten, havaintojen tai johtopäätösten määrään miten suhtauduttava keskenään ristiriitaisiin tuloksiin?

14 Rikoksen esitutkinnan tavoite? oikea tulos, so. rikoksesta epäillyn henkilön tavoittaminen ja tapahtumainkulun selvittäminen riittävällä varmuudella ja tarkkuudella, jotta syyttäjä voi nostaa syytteen epäiltyä vastaan ja tuomioistuin aikanaan päätyä toteamaan hänet syylliseksi

15 Forensisessa tutkimuksessa ideaalitavoitetta voidaan täsmentää: tutkimustuloksen poikkeama langettavan näytön suuntaan on poissuljettu vaihtoehto, kun taas poikkeama vapauttavan näytön suuntaan voidaan hyväksyä Toisaalta: esitutkinnan yhteiskunnallisen perustehtävän näkökulmasta voidaan vaatia, että forensisen tutkimuksen on kyettävä tuottamaan paras mahdollinen tutkintatulos ja siten menetelmien kehittämisessä ja soveltamisessa ei aiheetonta inkonklusiivista joustoakaan pidä hyväksyä

16 Lähde: Prof. Ton Broeders U Leiden (NL), Faculty of Law USA: Admissibility rules help the judge act as gatekeeper Frye Rule (1923): general acceptance in scientific community Federal Rules of Evidence (1975, 2000) Daubert Trilogy ( )

17 Frye test: general acceptability General acceptance by peers Just when a scientific principle or discovery crosses the line between the experimental and the demonstrable stages is difficult to define. Somewhere in this twilight zone the evidential forces of the principle must be recognized, and while courts will go a long way in admitting expert testimony deduced from a well-recognized scientific principle or discovery, the thing from which the deduction is made must be sufficiently established to have gained general acceptance in the particular field in which it belongs. Judge Van Orsdel in Frye v. United States 293 F D.C. Cir. 1923

18 Daubert v. Merrell Dow (1993) Many considerations will bear on the inquiry, including: whether the theory or technique in question can be (and has been) tested? whether it has been subjected to peer review and publication? its known or potential error rate the existence and maintenance of standards controlling its operation whether it has attracted widespread acceptance within a relevant scientific community?

19 Shoemaker (HR 27 January 1998, NJ 1998, 404) Expert evidence, if challenged by the defence, may only be used as evidence if judge establishes: 1. What is the profession, the education and the experience of the expert? 2. Does the expertise relate to the subject on which the expert is giving an opinion? 3. What method did the expert use? 4. What is the reliability (validity) of the method used? 5. Was the expert able to apply the method in a competent fashion?

20 Faculty of Law Forensic Identification Evidence Process: inference of identity of source Individualization Three types of conclusion: Dactyloscopy: DNA analysis: Other ID*: categorical (yes or no; don t know) finger trace does/does not originate from S; probabilistic and quantitative probability of random match of profile trace and suspect profile (e.g. < 1 in 10 6 or 10 9 ); probabilistic and verbal material (highly) probably does/does not originate from S. * Handwriting, speech, hair, fibres, glass, paint, firearms, impression evidence (tool marks, shoe prints)

21 Basic Premises of Criminalistics Inference of identity of source I. Transfer Principle Every contact leaves a trace Locard s Exchange Principle; Transfer Principle II. Uniqueness Assumption Nature never repeats itself Assumption of uniqueness (of fingerprints) has not so far been falsified. Problem lies in individualization procedure as used by dactyloscopists, which ignores probabilitistic nature of evidence. III. Individualization Principle That can t be a coincidence When any two items have characteristics in common of such number and significance as to preclude their simultaneous occurrence by chance, and there are no inexplicable differences, then it may be concluded that they are the same, or from the same source. (Huber )

22 Kasvu asiantuntijaksi 1. "Intelligentti aloittelija" - opiskelun avulla hankitaan alan perustiedot; niiden perusteella kyetään rattkaisemaan verraten yksinkertaisia omaan alaan liittyviä probleemoja 2. "Edistynyt aloittelija" - tieto ja kokemus karttuvat, aletaan ymmärtää oman asiantuntemusalueen piiriin kuuluvia järjestelmiä kokonaisuuksina; myös teoreettinen tieto syvenee 3. "Pätevä alan hallitsija" - asiantuntemus kattaa laajoja kokonaisuuksia, joiden väliset vuorovaikutukset ymmärretään; kyetään tarkastelemaan oman ekspertiisin yhteiskunnallisia kytkentöjä 4. "Pätevä asiantuntija" - kokemus antaa valmiuden ottaa oppia myönteisistä ja kielteisistä kokemuksista ja käyttää näitä sisäisten ajatusmallien muokkaamiseen 5. "Syvällinen asiantuntija" - asiantuntija työskentelee tavoitekeskeisesti, tajuaa ongelmat intuitiivisest ja kykenee erikoisalansa rajoitusten kvantitatiiviseen tajuamiseen ja tämän ymmärryksen soveltamiseen

23 Asiantuntijuuden todennäköisyyttä tukevia piirteitä ja ominaisuuksia henkilö ei käytä superlatiiveja, ylisanoja tai tulkinnanvaraisia luonnehdintoja antamassaan informaatiossa, joka koskee omaa pätevyyttä hänellä on soveltuva, virallisesti määritelty käytännön ammatillinen koulutus alalle hänellä on laaja käytännön kokemus hänellä on kriittisen ammatillisen, tieteellisen tai hallinnollisen tahon antamia asiantuntijatehtäviä hän rajaa tarvittaessa oma-aloitteisesti asiantuntijuusalueensa hän tarkastelee omaa toimintaansa ja tulostensa virhemahdollisuuksia kriittisesti hän perustelee näkemyksensä ymmärrettävästi ja neutraalisti hän pyrkii erottamaan tosiasiat ja oletukset vedotessaan tutkimustietoon hän viittaa koko tutkimuksen kenttään ja pohtii tulosten yleistettävyyttä ja liittymistä käsiteltävään asiaan Lauerma & Saukko 2000

24 epäpätevät henkilöt eivät yleensä tiedä olevansa epäpäteviä ja tämän lisäksi heillä on yleensä vahva usko omaan pätevyyteensä, paljon suurempi kuin saman alan huippuasiantuntijoilla yksi syy tähän on se, että asiantuntemuksen hankkimiseen tarvittavat edellytykset ovat myös asiantuntemuksen olemuksen ymmärtämisen edellytys! Dunning & al. 1999

25 ... eli syvällisen asiantuntijuuden ominaispiirre on reflektiivisyys, so. oman (henkilökohtaisen ja yhteisöllisen) toiminnan jatkuva arviointi ja kehittäminen, ja näin syntyvä metakognitiivinen tieto reflektio ilmenee myös asiantuntijan arvioidessa omaa pätevyyttään asiantuntijuus kehittyy parhaiten asiantuntijayhteisöissä tapahtuvan jatkuvan oppimisprosessin avulla

26 Kansainvälisestä tiedonvaihdosta ja sen haasteista

27 Forensisen tiedon vaihtoon eri maiden välillä on lukuisia kanavia: Interpol I 24/7 Network (1997 -) Interpol DNA Gateway (1998 -) SIS II (2006 -) Prüm-sopimuksen mukaiset järjestelmät (2007 -) useita bilateraalisia sopimuksia kansallisen lainsäädännön erot yleensä ongelmallisia pyritty ratkaisemaan EU:ssa tiedon laatuun on kiinnitetty toistaiseksi melko vähän huomiota

28 forensisten laboratorioiden toiminnalle asetettavat laatuvaatimukset alkavat vähitellen olla tyydyttävällä tasolla näyteaineiston hallintaketjun ( chain of custody ) kokonaislaadunohjaus on kuitenkin edelleen puutteellista mm. rikospaikkatyöskentelylle ei ole asetettu mitään kansainvälisiä laatuvaatimuksia

29 European Network of Forensic Science Institutes eurooppalaista rikoslaboratorioyhteistyötä - jäseninä 63 rikoslaboratoriota 36 maasta - laajaa tutkimus- ja kehitysyhteistyötä sekä julkaisutoimintaa, mm. - yhteiset pätevyysvaatimukset tutkijoille (Competence Assurance Requirements) - erilaisia näytteenotto-ohjeita - laadunvarmistusohjeistuksia - jäsenyysehtona standardinmukainen laatujärjestelmä

30 European Network of Forensic Science Institutes 17 asiantuntijatyöryhmää Animal, Plant and Soil Traces Digital Imaging DNA Documents Drugs Explosives Fingerprint Firearms/GSR Fire and Explosions Investigation Forensic Information Technology Forensic Speech and Audio Analysis Handwriting Marks Paint & Glass Road Accident Analysis Scene of Crime Textile and Hair

31 Eräitä virstanpylväitä: Komission tiedonanto "Haagin ohjelma: kymmenen painopistettä seuraaviksi viideksi vuodeksi. Kumppanuus Euroopan uudistamiseksi vapauden, turvallisuuden ja oikeuden alalla" [COM(2005)184, ] tiedon saatavuuden periaate = jäsenvaltion lainvalvontaviranomaisen mahdollisuus saada esitutkintavaiheessa toisesta jäsenvaltiosta tietoja omien tehtäviensä suorittamista varten Sopimus rajat ylittävän yhteistyön tehostamisesta erityisesti terrorismin, rajat ylittävän rikollisuuden ja laittoman muuttoliikkeen torjumiseksi [ Prümin sopimus, ] EU:n neuvoston päätös 2008/615/YOS rajat ylittävän yhteistyön tehostamisesta erityisesti terrorismin ja rajat ylittävän rikollisuuden torjumiseksi (so. Prümin sopimuksen laajennus koko EU:in) EU:n neuvoston puitepäätös 2008/978/OSA eurooppalaisesta todisteiden luovuttamismääräyksestä (European Evidence Warrant, EEW)

32 Neuvoston ja komission toimintasuunnitelma vapauden, turvallisuuden ja oikeuden lujittamiseen Euroopan unionissa tähtäävän Haagin ohjelman toteuttamiseksi (2005/C 198/01) h) Tietojen saatavuuden periaatteen täytäntöönpano toteutetaan seuraavilla aloilla: DNA (2005) sormenjäljet (2006) ballistiset tiedot (2006) j) Ehdotus teknistä rikostutkintaa koskevien / poliisin tietokantojen järjestämiseksi yhdenmukaisesti yhteisön tasolla (2008)

33 Prümin sopimus (2005; Suomi liittyi 2007) Art. 3 DNA-tunnisteiden koostumus ja vertailu DNA-tunnisteita vertaillaan liitteessä määriteltyjen yhteisten markkereiden perusteella. Pyynnön esittävän sopimuspuolen automaattista hakua tai vertailua varten toimittamaa DNAtunnistetta verrataan DNA-tunnisteisiin, joihin pyynnön vastaanottava sopimuspuoli antaa pääsyn Prümin sopimuksen nojalla.* Sopimuspuolet käyttävät hyväkseen voimassa olevia standardeja, kuten eurooppalaista standardijoukkoa (ESS) tai DNA:n kohtia koskevaa Interpolin standardijoukkoa (ISSOL). *) jäsenvaltio siis tekee suorahakuja toisen valtion rekisteriin!

34 Prümin sopimuksen implementointi: Haagin ohjelma, kansallinen lainsäädäntö, sekä vastaava tiedonvaihto USA:n kanssa HE 25/2011 Eduskunnalle rajat ylittävän yhteistyön tehostamisesta erityisesti terrorismin ja rajat ylittävän rikollisuuden torjumiseksi tehdyn neuvoston päätöksen täytäntöönpanoa koskevaksi lainsäädännöksi HE 187/2010 Eduskunnalle yhteistyön tehostamisesta rikollisuuden estämiseksi ja torjumiseksi Suomen tasavallan hallituksen ja Amerikan yhdysvaltojen hallituksen välillä tehdyn sopimuksen hyväksymisestä ja laiksi sen lainsäädännön alaan kuuluvien määräysten voimaansaattamisesta

35

36 Prümin sopimus jatk. Art. 7. Sormenjälkitietojen lähettäminen Prümin sopimuksen soveltamiseksi sopimuspuolet mahdollistavat toisten sopimuspuolten teknisen pääsyn sormenjälkien automaattisiin tunnistusjärjestelmiinsä ("AFISjärjestelmä"). Sormenjälkitietojen digitalisointi ja niiden lähettäminen muille sopimuspuolille tehdään rajapinnan määrittelyasiakirjassa (Interface Control Document, ICD) määritetyn tiedon tallennusmuodon mukaan liitteessä määritellyllä tavalla. Kukin sopimuspuoli varmistaa, että muiden sopimuspuolten lähettämiä sormenjälkitietoja voidaan verrata sen omien AFIS-järjestelmien viitetietoihin.

37 Neuvoston puitepäätös laboratoriotoimintaa harjoittavien rikosteknisten palvelujen tarjoajien akkreditoinnista (2009/905/YOS, ) (4) Tehostettu tietojenvaihto rikosteknisistä todisteista ja yhdestä jäsenvaltiosta saatujen todisteiden lisääntynyt käyttö toisen jäsenvaltion oikeudellisissa menettelyissä korostaa tarvetta vahvistaa yhteiset standardit rikosteknisten palvelujen tarjoajille. (5) Jäsenvaltiossa suoritetuista rikosteknisistä menettelyistä peräisin oleviin tietoihin voi nykyään liittyä toisessa jäsenvaltiossa epävarmuutta sen osalta, miten kohdetta on käsitelty, mitä menetelmiä on käytetty ja miten tuloksia on tulkittu. (7) On erityisen tärkeää ottaa käyttöön yhteiset standardit rikosteknisten palvelujen tarjoajille, kun ne liittyvät arkaluonteisiin henkilötietoihin kuten DNA-tunnisteisiin ja sormenjälkitietoihin. Puitepäätös edellyttää, että kansainvälisesti vaihdettava DNA- ja sormenjälkitieto on tuotettu ISO standardin mukaisesti akkreditoidussa laboratoriossa. Siirtymäaika (DNA) ja (sormenjälki) asti.

38 E 92/2009 vp Valtioneuvoston selvitys ehdotuksesta Euroopan unionin neuvoston puitepäätökseksi rikosteknisten laboratorioiden toiminnan akkreditoinnista Kansallinen lainsäädäntö, ml. Ahvenanmaan asema: Ei vaikutuksia kansalliseen lainsäädäntöön. Taloudelliset vaikutukset: Ei vaikutuksia. Keskusrikospoliisin rikosteknisellä laboratoriolla on standardin ISO mukainen laatujärjestelmä. DNA- tutkimukset akkreditoitiin vuonna 1998 ja sormenjälkitutkimukset vuonna 2001.

39 rikospaikka on erittäin vaativa näytteenotto-ympäristö näytteenoton kohdentaminen hankalaa usein suuri määrä mikroskooppisen pieniä yksittäisiä näytteitä merkittävät kontaminaatioriskit mm. rekisterivertailuun käytettävät DNA- ja sormenjälkinäytteet nimenomaan rikospaikkanäytteitä

40 Seuraavat askeleet: rikospaikkanäytteenoton laadunhallinta laatujärjestelmien kehittäminen rikospaikkatutkintaan rikospaikkatutkintayksiköiden akkreditointi pohjana ISO Yleiset vaatimukset erityyppisten tarkastuslaitosten toiminnalle eri maissa vielä erittäin poikkeavia käsityksiä tarpeesta ja soveltuvuudesta European Network of Forensic Science Institutes (ENFSI) suosittelee toistaiseksi vain 8 jäsenlaboratoriota ilmoittanut tavoitteesta

41 Johtopäätöksiä: Teknisen rikostutkinnan kehitys ei saa olla pelkästään teknologiariippuvaista kvanttihypyt ovat harvinaisia - jatkuvaa kehitystä on tuettava forensisen tieteen yhteisö on pieni, tiedemaailman ja rikostutkinnan yhteistyö on välttämätöntä myös poliisin toiminta voidaan (ja pitää) rakentaa tiedeperustalle

42 forensisen tutkimuksen perusongelma on tulosten epävarmuuden ( mittausepävarmuuden ) määrittelyn vaikeus ja hallinta subjektiivisilla tutkimusaloilla epävarmuus on näyte- ja tapausriippuvaista - tilastollisten aineistojen hyödyntäminen epävarmuuden arvioinnissa siksi vaikeaa asiantuntijaepävarmuuden arviointi erityisen haasteellista!

43 Kiitos