Kriminalistiikka - 2. luento

Transkriptio

1 Kriminalistiikka - 2. luento Luentosarja Lapin yliopistossa Dos. Kimmo Himberg

2 AINEISTO:

3 Rikostapaus II: Myyrmannin räjähdys

4

5

6

7

8

9

10

11

12

13

14

15

16

17 Teknisen rikostutkinnan päätelmiä: tarkka aika omatekoisen pommin koostumus ja rakenne (ontelovaikutus) omatekoinen kellolaite ja sytytin räjähti työnnettäessä pommin sisältänyttä reppua roskakoriin

18 Sormenjälkitutkimukset

19 sormenjälkien tunnistusmahdollisuuden havaitsivat Francis Galton ( ), William Herschel ( ), Henry Faulds ( ) ja Edward Richard Henry ( ) Suomessa sormenjälkiä alettiin rekisteröidä vuonna 1908 AFIS-järjestelmä käyttöön Suomessa 1989 nykyisin sormenjäljet rekisteröidään myös mm. turvapaikanhakijoilta (EURODAC-järjestelmä) ja passia hakevilta henkilöiltä

20 Pakkokeinolaki 9:3 Poliisimies saa ottaa rikoksesta epäillystä tunnistamista, rikoksen selvittämistä ja rikoksentekijöiden rekisteröintiä varten sormen-, käden- ja jalanjäljet, käsiala-, ääni- ja hajunäytteen, valokuvan sekä tuntomerkkitiedot (henkilötuntomerkit). Painavista rikostutkinnallisista syistä poliisimies saa ottaa tunnistamista ja rikoksen selvittämistä varten henkilötuntomerkit myös muusta kuin rikoksesta epäillystä, jos asia koskee rikosta, josta säädetty ankarin rangaistus on vähintään vuosi vankeutta. Näitä henkilötuntomerkkejä ei saa käyttää muun kuin tutkittavan rikoksen selvittämiseksi eikä säilyttää tai rekisteröidä muuta tarkoitusta varten. [...]

21 Sormenjälkivertailu Lomakejälki Rikospaikkajälki

22 Tekeekö tekninen rikostutkinta virheitä? Madrid Brandon Mayfield

23 Tekeekö tekninen rikostutkinta virheitä? Madrid Ouhnane Daoud

24 Rutiinitestien perusteella tiedetään, että osa tutkimustuloksista on väistämättä virheellisiä Esimerkki: Collaborative Testing Services Inc. - sormenjälkitestit /1 2004/2 2005/1 2005/ oikea tunnistus, % ei johtopäätöksiä, % 0,3 0,4 0,8 0,3 2,5 väärä tunnistus, % 0,2 0,3 0,03 0,1 0,3 - yhteensä tulosta, joista 94 % oikein, 0,9 % inkonklusiivisia, 0,2 % vääriä tunnistuksia

25 Kemiallisesti esillehaetut sormenjäljet kuvataan

26 Sormenjälki jalkineen pohjassa

27 Lomakesormenjälkiä (rekisteröidystä henkilöstä)

28 AFIS: Automated Fingerprint Identification System

29 AFIS-järjestelmä seuloo ehdokkaita

30 DNA

31 DNA:N RAKENNE (1953) Maurice Wilkins Francis Crick James Watson - yhteinen lääketieteen Nobel 1962

32 DNA-ANALYYSI käytettiin rikostutkinnassa ensimmäisen kerran Britanniassa 1986 Alec Jeffreys polymeraasiketjureaktion (PCR) kehittäminen paransi käyttömahdollisuuksia ratkaisevasti Kary B. Mullis - kemian Nobel 1993

33 DNA:n valokuvaus elektronimikroskoopilla (Enzo di Fabrizio 2012)

34 FORENSINEN DNA-ANALYYSI KÄYTÄNNÖSSÄ näytteenotto DNA:n kvantitointi PCR-reaktio kapillaarielektroforeettinen analyysi (CE) näytteeksi riittää ~ 20 molekyyliä Suomessa rikosta/vuosi (> analyysiä) _G05_ R-0 3.fsa 13 Blue R _G05_ R-0 3.fsa 13 Green R X Y _G05_ R-0 3.fsa 13 Yellow R _G05_ R-0 3.fsa 13 Red GS500ROX _H01_ R-0 5.fsa 15 Blue R

35

36 DNA-tutkimuksissa on paljon käsityötä

37 Kontaminaarioriski - suojautuminen

38 Suurin osa DNA-prosessista on automatisoitu

39

40 Pakkokeinolaki 9:4 Rikoksesta epäillylle saadaan tehdä DNA-tunnisteen määrittämistä varten tarpeellinen henkilönkatsastus, jos rikoksesta säädetty ankarin rangaistus on vähintään kuusi kuukautta vankeutta. Henkilölle, jonka on lainvoimaisella tuomiolla todettu syyllistyneen rikokseen, josta säädetty ankarin rangaistus on vähintään kolme vuotta vankeutta, saadaan tehdä DNA-tunnisteen määrittämistä varten tarpeellinen henkilönkatsastus sinä aikana, kun hän suorittaa mainitusta rikoksesta tuomittua rangaistusta vankilassa tai on mielentilansa vuoksi rangaistukseen tuomitsematta jätettynä hoidettavaksi mielisairaalassa, jollei DNA-tunnisteen määritystä ole tehty jo rikoksen esitutkinnassa. DNA-tunniste saadaan poliisilain () 1 1 momentissa säädettyjen tehtävien suorittamiseksi tallettaa poliisin henkilörekisteriin. Tallettaa ei kuitenkaan saa DNA-tunnistetta, joka sisältää tietoa rekisteröitävän muista henkilökohtaisista ominaisuuksista kuin sukupuolesta. [...]

41

42

43

44

45 Pakkokeinolaki 8:32 (2. mom.) [...] Jos on tehty rikos, josta säädetty ankarin rangaistus on vähintään neljä vuotta vankeutta, saadaan DNA-tunnisteen määrittämiseksi tai ruutisavunäytteen ottamiseksi taikka muun vastaavan tutkimuksen suorittamiseksi tarpeellinen henkilönkatsastus tehdä ilman hänen suostumustaankin henkilölle, jota ei epäillä kyseisestä rikoksesta. Edellytyksenä tällaiselle henkilönkatsastukselle on, että tutkimuksella on erittäin tärkeä merkitys rikoksen selvittämiselle sen vuoksi, että rikoksen selvittäminen olisi mahdotonta tai oleellisesti vaikeampaa käyttämällä tutkinnan kohteen oikeuksiin vähemmän puuttuvia keinoja. DNA-tunnisteet ja vastaavat tutkintatulokset on hävitettävä ja säilytetyt näytteet tuhottava, kun asia on lainvoimaisesti ratkaistu tai jätetty sillensä.

46 Huumeet

47 RIKOSLAKI 50: 5 Huumausaineena pidetään tässä luvussa huumausainelaissa tarkoitettua huumausainetta. Erittäin vaarallisella huumausaineella tarkoitetaan huumausainetta, jonka käyttöön liittyy virheellisestä annostelusta johtuva hengenvaara, lyhytaikaisestakin käytöstä johtuva vakavan terveydellisen vaurion vaara tai voimakkaat vieroitusoireet.

48 HUUMAUSAINELAKI, 3 Tässä laissa tarkoitetaan huumausaineella: a) vuoden 1961 huumausaineyleissopimuksen listoihin I IV kuuluvia aineita ja valmisteita; b) psykotrooppisia aineita koskevan vuoden 1971 yleissopimuksen listoihin I IV kuuluvia aineita ja valmisteita; c) aineita, joiden valvontaan ottamisesta päätetään uusia psykoaktiivisia aineita koskevasta tietojenvaihdosta, riskienarvioinnista ja valvonnasta tehdyn neuvoston päätöksen 2005/387/YOS mukaisesti; d) kat-kasvia (Catha edulis), meskaliinia sisältäviä kaktuskasveja ja Psilosybe-sieniä; sekä e) sellaisia huumaantumistarkoituksessa käytettäviä aineita, jotka ovat terveydelle vaarallisia ja joista on tehty ilmoitus valvontaan ottamista varten c alakohdassa mainitun neuvoston päätöksen mukaisesti tai jotka ovat farmakologisilta ominaisuuksiltaan huumausaineeksi rinnastettavissa olevia lääkeaineita

49 HUUMAUSAINETUTKIMUKSISTA tietty yhdiste tai valmiste on huumausaine vain lainsäädännössä määritellyin perustein tuote on siis todennettava huumausaineeksi, jotta aineen käsittely olisi rikos useimmiten kvalitatiivinen analyysi (yhdisteen tunnistus) riittää tavanomaisesti kaasu- tai nestekromatografia, massaspektrometria

50

51 Kvantitatiivinen analyysi synteettiset huumausaineet pitoisuus vaikuttaa rikosnimikkeen ja rangaistusvaatimuksen määrittelyyn kannabisviljelmät (THC) pitoisuus vaikuttaa rikoksen todentamiseen sekä rikosnimikkeen ja rangaistusvaatimuksen määrittelyyn

52

53

54 NS. UUDET PSYKOAKTIIVISET YHDISTEET (NPS, new psychoactive substances) Muuntohuumeella tarkoitetaan uusia yhdisteitä, joilla pyritään matkimaan tunnettujen yhdisteiden päihdevaikutuksia Saatavana Internetin verkkokaupoista Myydään esim. kylpysuoloina, lisäravinteina yms. Pikatesterit voivat reagoida positiivisesti Tunnetaan usein lempinimillä kirjainyhdistelminä Satoja erilaisia yhdisteitä

55 käyttöannos: 5-15 mg hinta: /g (0,20 /annos)

56 MEFEDRONI (4-MMC) Subcoca, 4-metyylimetkatinoni, SC Yleensä jauhe, myös kapseleina ja tabletteina Luokiteltu huumausaineeksi Vaikutus amfetamiinin tyyppinen

57 BROMO-DRAGONFLY B-Fly, Bromo, DOB-Dragonfly, FLY, BrDF Tyypillisesti lappuina, myös nesteenä tai jauheena Hallusinogeeninen, LSD:n kaltainen, lisäksi amfetamiinin tavoin stimuloiva Luokiteltu huumeeksi Käyttöannos on yksi lappu Tavattu Suomessa vuodesta 2007 lähtien

58 MUUTA Käyttäjät eivät tiedä mitä käyttävät, myyjät eivät tiedä mitä myyvät Vaikutuksia ei tunneta, käyttöannos on usein tuntematon Internetissä on useita satoja verkkokauppoja, joista aineita voi tilata esim. vuonna 2014 Euroopassa tavattiin 101 uutta NPSyhdistettä ks. lähemmin

59 HUUMEPROFILOINTI profiili perustuu synteesistä peräisin oleviin epäpuhtauskomponentteihin pääasiassa amfetamiini-tyyppiset huumausaineet eri lähteistä takavarikoitujen huume-erien yhteinen alkuperä voidaan selvittää

60 Asetutkimukset

61

62 Koeammunta, luodin ja hylsyn vertailututkimus

63 Luodin rihlanjälkien tutkiminen vertailumikroskoopilla

64 Koeampumarata ja vertailuasekokoelma - joidenkin rikosten tutkinnassa on tarpeen arvioida esim. vamman astetta, jos ammuttu luoti olisi osunut (esim. nimikeharkinta eräiden RL 21. luvun rikosten välillä)

65 Ruutisavututkimus käytetään ampumalla tehdyissä väkivaltarikoksissa ampujan todentamiseen menetelmänä SEM-XRF hiukkasten tunnistaminen perustuu morfologiaan ja karakteristiseen alkuainekoostumukseen

66 Digitaaliseen todistusaineistoon kohdistuvat tutkimukset

67 äänitutkimukset kuvatallennetutkimukset ICT-tutkimukset biometria

68 - esim. valvontavideotallenteet sisältävät muutakin tietoa kuin videota normaalisti katsottaessa näkyvän kuva-aineksen; tämä on mahdollista "kaivaa" digitaalisesti esiin

69 Esimerkkejä näytteistä

70 Asiakirja- ja rahatutkimukset, oikeudellinen käsialanvertailu

71 Setelien aitous

72 Käsialanvertailu

73 Oikeudellisen käsialanvertailun johtopäätösasteikko A. Erittäin todennäköisesti sama kirjoittaja Kiistanalaisen kirjoituksen ja vertailunäytteiden välillä merkittäviä yhtäläisyyksiä. Ei merkittäviä eroja. B. Todennäköisesti sama kirjoittaja Kuten edellä, mutta vertailtujen kirjoitusten laadussa tai vertailukelpoisuudessa jokin puute. C. Viitteitä samasta kirjoittajasta Yhtäläisyyksien ja mahdollisten eroavuuksien merkitystä ei voida täysin arvioida. Havainnot viittavat kuitenkin siihen, että kirjoittaja on sama henkilö. D. Ei johtopäätöksiä Ei identifioinnin kannalta merkittäviä yhtäläisyyksiä eikä poissuljentaan tarvittavia eroja. E. Viitteitä eri kirjoittajista Kirjoituksissa todettiin eroja, mutta merkittäviä yhtäläisyyksiä ei todettu. Laatu tai vertailukelpoisuus puutteelliset. F. Erittäin todennäköisesti eri kirjoittajat Poissulkemisen kannalta merkittäviä eroja, mutta ei merkittäviä yhtäläisyyksiä.