Kodin ja koulun terveysyhteistyö. ja kouluterveys. D-vitamiinivajeen yleisyys suomalaisilla nuorilla miehillä. Rauta on voimaa

Koko: px
Aloita esitys sivulta:

Download "Kodin ja koulun terveysyhteistyö. ja kouluterveys. D-vitamiinivajeen yleisyys suomalaisilla nuorilla miehillä. Rauta on voimaa"

Transkriptio

1 Neuvola 4 l 2012 D-vitamiinivajeen yleisyys suomalaisilla nuorilla miehillä ja kouluterveys Rauta on voimaa Aivoterveydestä on huolehdittava pienestä pitäen Kodin ja koulun terveysyhteistyö Terveyden edistämisen ja ehkäisevän lastensuojelun ammattilehti

2 Iloisia vauvauutisia Käyttövalmiit Arla Little Baby organic -äidinmaidonkorvike ja -vieroitusvalmiste ovat tuoteryhmänsä ensimmäiset ja toistaiseksi ainokaiset luomuvalmisteet Suomessa. Ne on valmistettu tuoreesta luomumaidosta ja sisältävät lapsen kehitykselle tärkeitä prebiootteja ja rasvahappoja. Nämä lokakuussa kauppoihin saapuvat tulokkaat tarjoavat odotetun vaihtoehdon luomutuotteita arvostaville lapsiperheille. Pakkauskoot: 200 ml, 500 ml. Arla Little Baby organic 1 Äidinmaidonkorvike alle 6 kuukauden ikäisille lapsille Arla Little Baby organic 2 Vieroitusvalmiste 6 kuukauden iästä ylöspäin Tärkeää: Rintamaito on imeväiselle parasta, luonnollista ravintoa. Tuotteita voi käyttää neuvolan tai lääkärin antamien ohjeiden mukaisesti rintamaidon lisäksi tai ainoana ravintona silloin, kun imetys ei ole mahdollista.

3 Neuvola ja kouluterveys Päätoimittaja Matti Rimpelä Toimituspäällikkö Seija Sihvola Kannen kuva Panu Keskipukkila Ulkoasu Painoyhtymä Oy Tämän numeron avustajat Päivi Mäki, Tuovi Hakulinen-Viitanen Risto Kaikkonen, Ilkka Laaksi Marja Nieminen, Jukka Jokinen Hannu Hausen, Satu Jyväkorpi Jouni Karppi, Mari Kaihovaara Riittakerttu Kaltiala-Heino Kristiina Tervonen, Risto Lapatto Toimituksen osoite Pohjantie 3, 4 krs Espoo Toimituksen sähköpostiosoite: Osoitteenmuutokset Julkaisija Lapsi 2000 ry Kustantaja Painoyhtymä Oy Yhteistyökumppanit Lasten terveysfoorumi, Varhaisen vuorovaikutuksen kehittämiskeskus Alma, tyomuodot/alma Ilmoitusmyynti Ilpo Pitkänen Oy puh , Tilaajapalvelu puh Tilaushinta 26 euroa 4 numeroa vuodessa Painopaikka Painoyhtymä Oy, Porvoo ISSN Neuvola ja kouluterveyslehti 12. vuosikerta. Valtakunnallinen Neuvola ja kouluterveyslehti ilmestyy neljä kertaa vuodessa Lapsi 2000 ry on vuonna 1999 perustettu lasten ja nuorten terveyden ja hyvinvoinnin asiantuntijajärjestö, joka toimii tiedonja tuenantajana lapsiperheille ja alan ammattilaisille. Järjestö toimii myös vaikuttajajärjestönä ajamalla lasten ja nuorten hyvän elämän edistämistä niin paikallisella kuin valtakunnankin tasolla. Asiantuntijajäseninä on lääkäreitä, hammaslääkäreitä, terveydenhoitajia, kätilöitä, psykologeja, ravitsemusterapeutteja, sosiaalialan ja liikunnan ammattilaisia, tutkijoita jne. Neuvola ja kouluterveys on lastenhoidon erikoisjulkaisu ammattihenkilöstölle Sisältö: 5 Pääkirjoitus 8 Tärkein itsehoito on painon pitäminen normaalina 10 D-vitamiini 12 Tomaattia lisää 13 Narkolepsia 14 Hampaat, Hannu Hausen 15 Raudasta voimaa 16 Huolehdi aivojesi terveydestä pienestä pitäen 18 Alle kouluikäisten lasten influenssarokotuskattavuuden nostaminen 19 Raskaudenaikaiset infektioseulonnat 20 Enemmän kuin yksi kerrallaan 24 Krisse 25 Vanhempien alkoholinkäyttö 26 Parempi elämä lapselle s.20 s.12 s.15 Neuvola ja kouluterveys 3

4 Ranneke pahoinvoinnin hoitoon aikuisille ja lapsille Ei lääkeaineita, ei haittavaikutuksia Tutkitusti tehokas Akupainantaranneke Pestävä materiaali PARANNAMME ELÄMÄNLAATUA dicodral Neste Valmis glukoosi-elektrolyyttijuoma nestetasapainon tukemiseen Uutuus! ESPGHAN:n suositusten mukainen koostumus Helppo ja heti valmis Maistuu perheen pienimmillekin Sisältää sinkkiä Pakkauksessa 3 x 2 dl PARANNAMME ELÄMÄNLAATUA

5 PÄÄKIRJOITUS Lastensuojelua, lapsiperheiden tukemista ja kuntien lapsi- ja nuorisopolitiikkaa miten vastaamme 2020-luvun haasteisiin? Matti Rimpelä Lastensuojelulain tarkoituksena on turvata lapsen oikeus turvalliseen kasvuympäristöön, tasapainoiseen ja monipuoliseen kehitykseen sekä erityiseen suojeluun. Kunnan keskeiset tehtävät voidaan jakaa kolmeen ryhmään: kunnassa asuvien lasten kasvuolojen kehittäminen ja ongelmien vähentäminen ja ehkäiseminen, lasten vanhempien ja lasten kasvatuksesta huolehtivien muiden kasvattajien tukeminen sekä ehkäisevä lastensuojelu, lapsi- ja perhekohtaisen varsinaisen lastensuojelun järjestäminen. Nämä poiminnat Sosiaaliportista tiivistävät lastensuojelun toiminta-ajatuksen ja kunnan tehtävät. Mutta millaisiksi ovat kehittyneet arjen käytännöt? Katsotaan ensiksi kasvuoloihin vaikuttamista. Lastensuojelulaki velvoittaa kunnat laatimaan kerran valtuustokaudessa lastensuojelun suunnitelma. Ensimmäinen suunnittelukierros on tehty vuonna 2009 alkaneen valtuustokauden aikana. Ohjeita on annettu mm. Sosiaaliportissa (www.sosiaaliportti.fi) Tutkimustietoa kuntien lastensuojelusuunnitelmista on vähän. Määttä tutki viiden kunnan suunnitelmia (Janus 18 /3:2010) ja päätyi toteamaan mm. Valtakunnallinen ohjaus on kuiten kin päällekkäistä ja koordinoimatonta eri minis teriöiden ja toimijoiden välillä. Kunnat joutuvat toimimaan epäselvien odotusten ja ohjaussuh teiden alla. ohjelmatyössä painottuvat viranhaltijoita lähellä olevat asiat: lasten ja nuorten palvelujen koordinointi sekä moniammatillisen yhteistyön kehittäminen. Hyvinvointityön kehittämis- ja organisoimistarpeiden korostuessa lasten ja nuorten elinolojen parantaminen ja hyvinvointipoliittisten valintojen tekeminen saattavat jäädä sivuosaan. Valtakunnallisen ohjauksessa on selkeä jännite lastensuojelun suunnitelmien ja muiden lapsi- ja nuorisopoliittisten ohjelmien kesken. Sosiaali- ja terveydenhuollon KASTE -ohjelmassa suositellaan (STM/Julkaisuja 2012:1, sivu 23.): Ohjataan kuntia tekemään lastensuojelulain mukainen lasten ja nuorten hyvinvointisuunnitelma niin, että se sisältää myös kuntien nuorisolain mukaisen nuorisopoliittisen ohjelmatyön ja on yhteen sovitettu terveydenhuoltolain mukaisen hyvinvointikertomuksen kanssa. Vaikka tavoitteet esitetään laaja-alaisiksi, toimeksianto tulee lastensuojelulaista. Tästä luonnollisena seurauksena on, että kuntien suunnitelmien ydinsisältö keskittyy lastensuojelupalveluihin. Toinen lastensuojelun keskeinen tehtävä on lapsiperheiden ja muiden kasvattajien tukeminen. Laissa ja sen nojalla annetuissa ohjeissa puhutaan paljon perhetyöstä ja ehkäisevästä lastensuojelusta. Lastensuojeluun käytetään nykyisin useita satoja miljoonia euroja enemmän kuin 2000-luvun alussa. Kasvu on suunnattu kokonaan sijaishuoltoon. Kunnista tuleva palaute on varsin huolestuttavaa. Perheiden tuki on yhä useammin sidottu lastensuojeluilmoituksiin ja lastensuojelun asiakkuuteen. Ongelmien on siis kasvettava niin suuriksi, että ne oikeuttavat lastensuojelun asiakkuuteen. Laajoista tavoitteista huolimatta lastensuojelun todellinen ydin on ongelmasuuntautunut. Liikkeelle lähdetään ongelmista ja vahvin osaaminen ja myös resursointi keskittyy sijaishuoltoon siis lasten sijoittamiseen kodin ulkopuolelle. Onko tämä kestävä toimintamalli, kun Suomi pyrkii vastaamaan 2020-luvun haasteisiin? Vastaukseni on selvä: Ei ole. Lastensuojelun laajentaminen perheiden tukeen ja lapsija nuorisopolitiikan strategiseen suunnitteluun on keinotekoista. Lastensuojelun tulisi keskittyä siihen ydintoimintaan, joka on kirjoitettu sisään käsitteeseen: Lasten suojeluun kun lasta uhkaa ympäristöstä tuleva vaara tai lapsen oma toiminta uhkaa hänen hyvinvointiaan. Lapsiperheiden tukeminen ennen vaikeita ongelmia sijoittuu neuvolan, varhaiskasvatuksen ja perusopetuksen yhteyteen huomattavasti luontevammin kuin lastensuojeluun. Näin vanhempien ja muiden kasvattajien tukeminen olisi Neuvola ja kouluterveys 5

6 osa kaikille tarkoitettuja eli universaaleja palveluja. Imatralla on jo edetty tähän suuntaan ja tulokset ovat lupaavia. Lastensuojelun suunnitelman sijasta osuvampi otsikko on kunnan lapsi- ja nuorisopoliittinen suunnitelma, jonka tulee kattaa kaikki lapsiperheisiin, lapsiin ja nuoriin kohdistuvat kunnan toiminnat. Näin laaja-alaista strategista suunnittelutehtävää ei saisi alistaa yhdelle hallintokunnalle puhumattakaan sen osatoiminnasta. Mitä edellä esitetty tarkoittaisi lakien näkökulmasta? Vanhempien ja muiden kasvattajien tukeminen tulisi säätää neuvoloiden, varhaiskasvatuksen sekä perusopetuksen ja sen oppilashuollon tehtäviksi. Käytännössä tämä tarkoittaa perhetyöntekijöiden ja lapsiperheiden kodinhoitoavun lisäämistä neuvoloissa, varhaiskasvatuksessa ja oppilashuollossa. Kun lapsiperheeseen kasautuu haastavampia ongelmia, tärkein kysymys on vanhempien suhtautuminen tuen järjestämiseen. Kun vanhemmat itse hakevat tukea ja toimivat kiinteässä yhteistyössä ammattiavun kanssa, olisi toimittava samalla tavalla kuin somaattisissa ongelmissa. Lapsen sairastuessa vaikeaan diabetekseen ei kenenkään mieleen tule vaatia lastensuojeluasiakkuutta ennen kuin lapsi pääsee erikoissairaanhoitoon. Samalla tavalla olisi toimittava esimerkiksi silloin, kun lapsella on käytöshäiriö ja vanhemmat hakevat tukea. Tukea ei saisi sitoa lastensuojeluasiakkuuteen, vaan se tulisi järjestää yhtä selkeästi kuin vaikean somaattisen taudin hoidossa. On suorastaan moraalisesti väärin kirjata näissä tapauksissa perhe lastensuojelun asiakkaaksi samalla tavalla kuin esimerkiksi huostaanotoissa, joita vanhemmat vastustavat. Kuntien lapsi- ja nuorisopolitiikan strateginen suunnittelu on hyvinvoinnin ohella myös kuntatalouden kannalta erittäin tärkeä tehtävä. Kun lasketaan yhteen kaikki lapsiperheille, lapsille ja nuorille suunnatut toiminnat, kustannukset ovat yhteensä yli puolet kuntien talousarvion loppusummasta. Kuntalakia uudistettaessa velvoite lapsi- ja nuorisopoliittisesta suunnittelusta tulisi sitoa kiinteäksi osaksi kuntien strategista työtä. Näin lastensuojelu keskittyisi 2020-luvulla tilanteisiin, joissa tarvitaan erityisiä viranomaisoikeuksia ja velvollisuuksia lapsen hyvinvoinnin edistämiseksi. Olisi suorastaan harkittava, tulisiko näin selkiytetty lastensuojelu siirtää kunnilta valtion tehtäväksi samalla tavalla kuin on tehty työsuojelussa. On kiistaton tosiasia, että Suomi on 2000-luvulla epäonnistunut lapsiperheiden, lasten ja nuorten tukemisessa. Maailman terveimpinä syntyneistä lapsista liian monet ajautuvat pysyvästi sosiaali- ja terveyspalvelujen asiakkaiksi ja monet heistä jäävät tästä huolimatta toisen asteen koulutuksen ja työelämän ulkopuolella. Siksi on kriittisesti arvioitava kuntien kaikkia toimintoja, myös lastensuojelua. Olen esittänyt yhden mahdollisuuden uudistaa kunnan toimintoja vastaamaan paremmin 2020-luvun haasteisiin. Nyt tarvitaan vakiintuneen toimintarakenteen ennakkoluulotonta arviointia ja avointa keskustelua. Koulutusta ammattilaisille MIM-jatkokoulutus Jännittäjien ryhmän ohjaus, Kriisi-istunnon vetäminen, maalis 2013 Lisätiedot, ilmoittautuminen p. (09) Salo S., Tuomi K. Hoivaa ja leiki vauvan ja vanhemman vuorovaikutus s. sis. CD:n HOIVAA JA LEIKI vauvan ja vanhemman vuorovaikutus Saara Salo KirsiTuomi CoolMousse Apu vesirokon oireisiin! ApteekistA Lisätiedustelut sekä pienen poxclin repäisylehtiön tilaukset ammattilaisille joko puh tai 6 Neuvola ja kouluterveys

7 VARATTU TM Dormiplant oiva apu unihäiriöiden hoitoon FI_Dormiplant_Ad_Neuvola_1012_103x297 Dormiplant on valeriaanauutetta sisältävä kasvirohdosvalmiste. Viimeaikaiset valeriaanalla tehdyt tutkimukset osoittavat sen rauhoittavan, lisäävän univalmiutta ja parantavan unen laatua ilman aamutokkuraa. Valeriaanan teho tulee esiin asteittain, siksi parhaan hoitotuloksen saavuttamiseksi voi kulua 2-4 viikkoa lääkityksen aloittamisesta. Dormiplant on markkinoiden vahvin valeriaanatabletti. Tabletissa on 500 mg valeriaanauutetta. Unihäiriöiden hoidossa annostus on 1 tabletti ½ 1 tuntia ennen nukkumaanmenoa. Tarvittaessa voidaan ottaa lisätabletti jo alkuillasta. Pakkauskoot ja hinnat: 20 tabl. 9,05 40 tabl. 16,90 Dormiplant tabletti on tarkoitettu lievien jännitystilojen ja unihäiriöiden hoitoon. Nuorille (yli 12 vuotiaille), aikuisille ja iäkkäille. Ei raskauden tai imetyksen aikana. Ei alle kahta tuntia ennen autolla ajoa tai tarkkuutta vaativaa työtä. Valmiste on laktoositon, gluteeniton, sokeriton ja hiivaton. Jos oireet jatkuvat tai pahenevat 2 viikon säännöllisen käytön jälkeen, ota yhteys lääkäriin. Tutustu huolellisesti pakkausselosteeseen. Itsehoitolääke. Vain apteekista. Lisätietoja: Pharmaca Fennica ja Rajatorpantie 41 C, VANTAA, puh. (09)

8 Perheen terveelliset elintavat lasten terveyden edistämisen ja ylipainon ehkäisyn kulmakivinä Ylipaino aiheuttaa monia sairauksia Ylipainoisuus voi aiheuttaa tai edistää myöhemmin elämässä useita pitkäaikaissairauksia, kuten sydän- ja verisuonisairauksia, tyypin 2 diabetesta sekä tuki- ja liikuntaelinsairauksia. Ylipainolla voi olla kielteisiä vaikutuksia terveyteen ja elämänlaatuun jo lapsuudessa: Lapset saattavat kokea ylipainonsa vuoksi syrjintää tai kiusaamista. Ylipaino voi aiheuttaa jo lapsuudessa verenpaineen kohoamista, kolesterolitason ja paastoinsuliinitason nousua. Riski sairastua myöhemmin aikuisiässä sydän- ja verisuonitauteihin kuitenkin pienenee merkittävästi, jos ylipainoisesta lapsesta tulee normaalipainoinen aikuisikään mennessä. Vanhempien ylipaino on tärkeä lapsen ylipainon riskitekijä tämä johtuu sekä perinnöllisistä että ympäristötekijöistä, kuten perheen elintavoista. Koko perheeseen kohdistuvalla elintapaneuvonnalla voidaan edistää lasten terveyttä sekä vaikuttaa terveydentilaan myös aikuisuudessa. Ylipaino voi periytyä Lasten terveysseurantatutkimukseen (LATE) osallistuneista leikki-ikäisistä noin joka kymmenes ja kouluikäisistä noin joka viides oli ylipainoinen. Tutkimuksessa havaittiin, että ylipainoisuus oli yleisempää niillä lapsilla, joiden toinen tai molemmat vanhemmat olivat ylipainoisia. Ylipainon yleisyydessä oli tutkimuksen mukaan eroja myös äidin koulutustaustan ja asuinalueen mukaan. Ylipaino oli yleisempää sekä vähemmän koulutetuilla äideillä itsellään että heidän lapsillaan kuin korkeammin koulutetuilla äideillä ja heidän lapsillaan. Maaseutumaisemmassa ympäristössä asuvilla kainuulaislapsilla, erityisesti pojilla, ylipaino oli yleisempää kuin turkulaislapsilla. Vastaavia eroja eri alueiden ja koulutusryhmien välillä on todettu myös muissa aiemmissa tutkimuksissa. Huolestuttavaa on, että ylipainon on todettu olevan melko pysyvää ja sen haitat kauaskantoisia: ylipainoisilla lapsilla on noin kaksin-nelinkertainen riski tulla ylipainoiseksi aikuiseksi normaalipainoisiin lapsiin verrattuna. Elintapaneuvontaa koko perheelle Lasten terveyden edistämisen ja ylipainon ehkäisyn kulmakivinä ovat elintavat: terveellinen ruokavalio, riittävä liikunta ja uni. Perheiden tukeminen näissä asioissa on tärkeää. Lasten ja lapsiperheiden kanssa työskentelevillä on hyvät mahdollisuudet lasten ja koko perheen terveellisten elintapojen edistämiseen ja tukemiseen. Erityisesti lastenneuvolan ja kouluterveydenhuollon terveystarkastukset tarjoavat terveydenhoitajille ja lääkäreille mahdollisuuden lasten kasvun seurantaan ja keskusteluun lapsen 8 Neuvola ja kouluterveys

9 ja vanhempien elintavoista. Yksilöllinen neuvonta ja tuen järjestäminen sitä tarvitseville edistävät perheiden motivoitumista tarvittaessa elintapamuutoksiin ja tukevat tavoitteisiin pääsyä. Ruoka- ja liikuntatottumusten arvioinnin ja ohjauksen tueksi on kehitetty hyviä työkaluja, kuten Neuvokas perhe -materiaali, Mahtavat muksut -opas ja Painokas- työkalupakki. Lasten elinympäristön terveellisyyden kehittäminen Laadukkaiden neuvolan ja kouluterveydenhuollon palvelujen lisäksi tarvitaan laajaa hallinnonrajat ylittävää yhteistyötä lasten ja perheiden elinympäristön terveellisyyden kehittämiseksi. Elinympäristön terveellisyyttä kehittämällä voidaan taata perheille yhtäläiset mahdollisuudet tehdä terveyttä ja hyvinvointia edistäviä valintoja sekä kaventaa terveys- ja hyvinvointieroja. Lisäksi on tuettava terveellisiä elintapoja erityisesti niissä väestöryhmissä, joissa epäterveelliset elintavat ovat muita väestöryhmiä yleisempiä. Ylipainon ehkäisyyn, terveyserojen kaventamiseen ja lasten terveyden edistämiseen voidaan vaikuttaa myös laajemmilla, koko väestöä koskevilla toimenpiteillä, kuten verotuksella ja lainsäädännöllä. Esimerkiksi terveellisten elintarvikkeiden hintaa voidaan laskea verotusta keventämällä ja lapsille suunnattua mainontaa voidaan rajoittaa säädöksin. Päivi Mäki Asiantuntija, TtM Terveyden ja hyvinvoinnin laitos Tuovi Hakulinen-Viitanen Tutkimuspäällikkö, TtT Terveyden ja hyvinvoinnin laitos Risto Kaikkonen Kehittämispäällikkö, VTM Terveyden ja hyvinvoinnin laitos Lisätietoja: Lasten terveysseurantatutkimus (LATE) Kaikkonen R, Mäki P, Hakulinen- Viitanen T, Markkula J, Wikström K, Ovaskainen M-L, Virtanen S & Laatikainen T (toim.) Lasten ja lapsiperheiden terveys- ja hyvinvointierot. Terveyden ja hyvinvoinnin laitos, raportti 16/2012. (pdf-tiedosto) Lihavuus (lapset). Käypä hoito -suositus. Suomalaisen Lääkäriseuran Duodecimin ja Suomen Lastenlääkäriyhdistys ry:n asettama työryhmä. Helsinki: Suomalainen Lääkäriseura Duodecim, 2012 (viitattu ). Mäki P, Sippola R, Kaikkonen R, Pietiläinen K, Laatikainen T. Lasten ylipaino ja sen määrittämisen ongelmat. Suomen Lääkärilehti 2012,10, Valtioneuvoston asetus (338/2011) neuvolatoiminnasta, koulu- ja opiskeluterveydenhuollosta sekä lasten ja nuorten ehkäisevästä suun terveydenhuollosta Seuraavia kysymyksiä voidaan käyttää lasten ja perheiden elinympäristön terveellisyyden arviointiin: Tarjoaako lapsiperheiden elinympäristö kaikille lapsille ja perheille mahdollisuuden tehdä terveellisiä ruokavalintoja ja liikkua turvallisesti Onko lapsiperheiden ehkäisevissä palveluissa, liikunta- ja ravitsemusneuvontapalveluissa tai päiväkotien ja koulujen ruokapalveluissa riittävästi resursseja? Onko päiväkodeissa ja kouluissa tarjottava ruoka maittavaa ja ravitsemussuositukset täyttävää? Onko lapsilla mahdollisuus osallistua ruokavalion suunnitteluun, ruoan valmistukseen ja tarjoiluun päivähoidossa ja koulussa? Onko lapsilla mahdollisuus liikkua päivittäin riittävästi? Onko kotien, päiväkotien ja koulujen läheisyydessä riittävästi kevyen liikenteen väyliä, leikki- ja ulkoilupaikkoja? Onko kaikilla lapsilla mahdollisuus monipuolisiin ja ilmaisiin liikuntamahdollisuuksiin? Neuvola ja kouluterveys 9

10 LL (väit) Ilkka Laaksi D-vitamiinivajeen yleisyys suomalaisilla nuorilla miehillä - yhteys rasitusmurtumiin ja hengitystieinfektioihin D-vitamiinilla on keskeinen tehtävä luun rakentumisessa. Se turvaa luun rakennusaineiden riittävän saannin tehostamalla kalsiumin imeytymistä suolistosta ja lisäämällä sen takaisinimeytymistä munuaisissa. Lapsilla riisitauti ja aikuisilla osteoporoosi ovat pitkään jatkuneen D-vitamiinivajeen seurauksia. Uudempien tutkimusten mukaan D-vitamiini vaikuttaa myös mm. elimistön immuunipuolustusjärjestelmään. DD-vitamiini on hormoni, jota elimistö tuottaa ihossa auringon UVB -säteilyn vaikutuksesta. Suomessa tällaista UVvaloa on merkittävästi vain kesällä. Talvella D-vitamiinia saadaan ravinnosta. Tärkeimpiä D-vitamiinin lähteitä ovat kala sekä vitaminoidut maitotuotteet ja ravintorasvat. Lisäksi D-vitamiinivalmisteiden käyttöä suositellaan tietyille väestöryhmille. Ihossa tuotettu ja ravinnosta saatu D-vitamiini muuntuu ensin maksassa kalsidioliksi (25OHD) ja sitten joko munuaisissa ja/tai kohdeelimissä kalsitrioliksi (1,25(OH)2D), joka on D-vitamiinin hormonaalisesti aktiivisin muoto. Kalsitrioli säätelee solujen toimintoja vaikuttamalla Tärkeimpiä D-vitamiinin lähteitä ovat kala sekä vitaminoidut maitotuotteet ja ravintorasvat. mm. satojen geenien ilmentymiseen elimistössä. Veressä oleva 25OHD on elimistön D-vitamiinin saannin paras mittari. Tässä väitöskirjatutkimuksessa oli useita tavoitteita. Ensimmäisessä osatyössä tutkimme kansallisen maito- tuotteiden ja ravintorasvojen D-vitaminoinnin vaikutusta varusmiesten D-vitamiinipitoisuuksiin. Tutkimukseen osallistui yhteensä 196 varusmiestä. Tammikuussa OHD:n keskiarvo oli 34 nmol/l. Sen sijaan tammikuussa 2004, vuosi D-vitaminoinnin aloittamisen jälkeen, keskiarvo nousi 50 nmol/l:iin. Samalla D-vitamiinivajeen esiintyvyys putosi 78 %:sta 35 %:iin. Tutkimus osoitti, että kansallinen maitotuotteiden D-vitaminointi paransi merkittävästi varusmiesten D-vitamiinipitoisuuksia, mutta edelleen D vitamiinivaje todettiin joka kolmannella varusmiehellä. Rasitusmurtuma johtuu tyypillisesti luun ylikuormituksesta. Sitä esiintyy etenkin varusmiehillä ja urheilijoilla. Tiedetään, että alentunut luun tiheys ennakoi rasitusmurtumaa. Toisessa osatyössä selvitimme alentuneen D-vitamiinipitoisuuden yhteyttä rasitusmurtumiin. Tutkimukseen osallistui 756 satunnaisesti valittua tervettä varusmiestä, joiden 25OHD pitoisuus määritettiin ja rasitusmurtumat kirjattiin 90 päivän ajalta. Tutkimuksessa ilmeni, että rasitusmurtuman saaneilla varusmiehillä D-vitamiinipitoisuus oli alhaisempi kuin kontrolliryhmällä (64 nmol/l ja 76 nmol/l). Niillä varusmiehillä, joiden 25OHD -pitoisuus oli <76 nmol/l (mediaani), oli lähes nelinkertainen riski saada rasitusmurtuma. Tutkimuksen mukaan alentunut D-vitamiinipitoisuus on keskeinen riskitekijä rasitusmurtumissa. D-vitamiini vaikuttaa elimistön immuunipuolustusjärjestelmään. Kolmannessa osatyössä selvitimme D- vitamiinivajeen ja hengitystieinfektioiden yhteyttä. Tutkimuksessa ilmeni, että D-vitamiinivajeisilla oli tilastollisesti merkittävästi enemmän hengitystieinfektiosta johtuvia poissaoloja. Lisäksi säännöllisesti liikuntaa harrastavilla oli korkeammat ja tupakoivilla alhaisemmat 25OHD -pitoisuudet. Heinäkuussa 2002 varusmiesten 25OHD pitoisuus oli keskimäärin 80 nmol/l, mikä kuvastaa nuorten miesten riittävää D-vitamiinipitoisuutta kesäaikaan Suomessa. Tutkimus osoitti, että D-vitamiinivaje lisää merkittävästi hengitystieinfektioita. Neljännessä osatyössä tutkimme D- vitamiinivalmisteen vaikutusta hengitystienfektioihin. Tutkimukseen osallistui 164 varusmiestä joista puolet sai 10 mikrog D-vitamiinia ja puolet vastaavasti plasebovalmistetta päivittäin lokakuusta maaliskuuhun. Lokakuussa 2005 D-vitamiiniryhmän 25OHD -pitoisuus oli 79 nmol/l, kun 10 Neuvola ja kouluterveys

11 D-vitamiinitablettien ja suihkeiden tulokset Akuutti-ohjelmaa varten Täyttää Eviran ± 20 % suosituksen Kelvollisia, kun mittausepätarkkuus huomioidaan D 3 ravintolisät (tabletit) D 3 ilmoitettu g/tabletti D 3 mitattu g/tabletti % ilmoitetusta Ostopaikka Valmistuttaja/Markkinoija/Valmistaja Minisun 20 20,3 102 Apteekki Oy Verman D-vitamiini ratiopharm 20 19,6 98 Apteekki ratiopharm Oy, valmistettu Suomessa Muumi D-vitamiini 10 8,7 87 Päivittäistavarakauppa Oriola Oy, valmistettu Suomessa Vitaplex D 3 -vitamiini 25 21,6 86 Päivittäistavarakauppa Cederroth Oy, valmistettu Tanskassa D-max, mansikka-vadelma 50 41,8 84 Terveystuotekauppa Vitabalans Oy, valmistettu Suomessa Vahva D-vitamiini 20 16,5 83 Päivittäistavarakauppa Oriola Oy, valmistettu Suomessa Calcia 600 D ,1 81 Terveystuotekauppa Hankintatukku Oy, valmistettu Suomessa Elivo, omenanmakuinen 25 19,8 79 Apteekki Tamro Suomi DeviSol 20 15,3 77 Apteekki Orion Oyj Orion Pharma D-vita, mansikka-vadelma 20 14,7 74 Päivittäistavarakauppa Vitabalans Oy, valmistettu Suomessa D-active vahva D-vitamiini 10 7,2 72 Päivittäistavarakauppa Midsona Finland Oy Pirkka D 3 -vitamiini, appelsiini 10 7,1 71 Päivittäistavarakauppa Ruokakesko Oy, valmistettu Suomessa Dee-tabs, Multi-tabs 25 17,3 69 Apteekki Oy Ferrosan Ab, valmistettu Tanskassa Sana-Sol, appelsiini 25 16,3 65 Päivittäistavarakauppa Axellus Oy, valmistettu Tanskassa Rainbow D-vitamiini, mansikka-vadelma 10 6,5 65 Päivittäistavarakauppa SOK Inex Partners Oy, valmistettu Suomessa D-max, mansikka-vadelma 10 5,9 59 Päivittäistavarakauppa Vitabalans Oy, valmistettu Suomessa Hyvän olon D-vitamiini 25 11,8 47 Terveystuotekauppa Via Naturale Oy, valmistettu Suomessa Pirkka D 3 -vitamiini 20 9,4 47 Päivittäistavarakauppa Ruokakesko Oy, valmistettu Suomessa Musta aurinko, salmiakki 30 10,3 34 Apteekki Oy Chemeda Ab, valmistettu Suomessa Vitatabs D ,8 31 Päivittäistavarakauppa Hankintatukku Oy, valmistettu Suomessa Force vitamin D Terveystuotekauppa Force Sportsnutrition Ky, valmistettu EU:ssa Mega D Nettikauppa Manninen Nutraceuticals Oy, valmistettu EU:ssa D 2 ravintolisät (tabletit) D 2 ilmoitettu g/tabletti D 2 mitattu g/tabletti % ilmoitetusta Ostopaikka Valmistuttaja/Markkinoija/Valmistaja VegLife Supreme Vegan D 50 46,0 92 Nettikauppa Vegetukku, Nutraceutical Corp. D 3 ravintolisät (suihkeet) D 3 ilmoitettu g/annos D 3 mitattu g/annos % ilmoitetusta Ostopaikka Valmistuttaja/Markkinoija/Valmistaja Vitashine Vegan vitamin D 3 spray 5 4,7 94 Nettikauppa Vegetukku, valmistettu Isossa-Britanniassa D lux ,1 49 Terveystuotekauppa Terveyssiskot, valmistettu Isossa-Britanniassa D lux pregnancy spray 25 4,2 17 Terveystuotekauppa Terveyssiskot, valmistettu Isossa-Britanniassa Lokakuussa uutisoitiin Itä-Suomen yliopiston tutkimuksesta, jossa selvitettiin D-vitamiinivalmisteiden D-vitamiinipitoisuuksia. Valmisteet sisälsivät vaihtelevia määriä D- vitamiinia ja jotkut tutkitut valmisteet eivät sisältäneet vitamiinia lainkaan. Tutkittujen D-vitamiinivalmisteiden pitoisuudet löytyvät ylä olevasta taulukosta. maaliskuussa 2006 se oli 72 nmol/l. Plaseboryhmässä vastaavat pitoisuudet olivat 74 nmol/l ja 51 nmol/l. D-vitamiini- ja plaseboryhmän välillä ei ollut tilastollisesti merkittävää eroa, kun tarkasteltiin poissaoloa palveluksesta hengitystieinfektion vuoksi. Sen sijaan D-vitamiiniryhmässä oli tilastollisesti merkittävästi enemmän niitä (51 %), joilla ei ollut lainkaan poissaoloja hengitystienfektion vuoksi verrattuna plaseboryhmään (36 %). Tutkimuksen mukaan D-vitamiinivalmisteen käyttö saattaa vähentää hengitystieinfektioita. Laajemmat kliiniset tutkimukset ovat kuitenkin tarpeen tuloksen varmentamiseksi. Luonnolliset, lisäaineettomat Bonne hedelmä- ja marjasoseet tarjoavat makeaa hyvällä tavalla. Vatkattu omenapuuro 4 6 annosta Kuohkea puuro maistuu aamupalana, välipalana tai iltapalana. Omenasta saat ihanan miedon ja täyteläisen puuron, jonka voit maustaa halutessasi ripauksella kanelia. 1 l vettä 1 ¾ dl mannasuurimoita 1 dl sokeria 500 g Bonne Omenasosetta 1 tl vaniljasokeria Kiehauta vesi ja lisää mannasuurimot vähän kerrallaan koko ajan sekoittaen. Anna kiehua miedolla lämmöllä noin viisi minuuttia. Lisää sokeri, Bonne Omenasose ja vaniljasokeri, kiehauta. Anna puuron jäähtyä ja vatkaa kuohkeaksi sähkövatkaimella. Tarjoa seuraksi kanelisokeria ja maitoa. Reseptiin voi kokeilla muitakin soseita omenasoseen sijaan. Bonne hedelmä- ja marjasoseet sopivat lapsille ja aikuisille, koska ne sisältävät 100 % aitoja hedelmiä ja marjoja eikä mitään muuta. Soseet ovat lisäaineettomia, säilöntäaineettomia ja makeuttamattomia; ei ole lisätty sokeria eikä makeutusaineita. Tuotteita voi käyttää samaan tapaan kuin hedelmiä ja marjoja muutenkin, mutta helppokäyttöisemmässä muodossa soseena ne sopivat esim. välipalaksi, puuroihin, keittoihin ja mm. murojen, jogurtin ja jäätelön kanssa sekä myös leivontaan, jälkiruokiin ja ruoanlaittoon. Reseptejä: Valikoimassa on 7 eri hedelmää ja marjaa: Banaani, Mango, Mansikka, Mustikka, Omena, Persikka ja Vadelma. Saatavana hyvinvarustetuista ruokakaupoista (hedelmä- ja marjasäilykkeet). Bonne Juomat Oy, Mäntynummentie Lohja as.

12 Ketsuppia lisää! Tomaatin lykopeeni saattaa suojata aivohalvaukselta Tomaattien ja tomaattipohjaisten elintarvikkeiden syöminen saattaa vähentää aivohalvauksen riskiä, osoitti Itä-Suomen yliopistossa tehty tutkimus. Suojaavana tekijänä on ilmeisesti tomaatin sisältämä lykopeeni. Tutkimuksessa havaittiin, että niillä, joilla veren lykopeenipitoisuus oli korkein, oli 55 prosenttia pienempi aivohalvauksen riski kuin niillä, joilla lykopeenia oli veressä vähiten. Tulokset julkaistiin arvostetussa Neurology -lehdessä 9. lokakuuta. Lykopeeni on karotenoidien ryhmään kuuluva tomaatin punainen väriaine ja vahva rasvaliukoinen antioksidantti. Hyviä lykopeenin lähteitä ovat tomaatti, vesimeloni, verigreippi ja ruusunmarja. Lykopeeni imeytyy parhaiten käsitellyistä tomaattipohjaisista elintarvikkeista, kun niiden kanssa nautitaan esim. oliiviöljyä. Tuoretta tomaattia parempia lykopeenin lähteitä ovat esimerkiksi ketsuppi, tomaattimehu, tomaattipyree ja pastakastike, joissa lykopeeni on tiivistetymmässä muodossa. Itä-Suomen yliopiston kansanterveystieteen ja kliinisen ravitsemustieteen yksikössä tehtyyn tutkimukseen osallistui 1031 itäsuomalaista vuotiasta miestä. Heiltä mitattiin veren lykopeenipitoisuudet tutkimuksen alussa, jonka jälkeen heitä seurattiin 12 vuotta. Seurannan aikana 67 miestä sairastui aivohalvaukseen. Tutkittavat jaettiin seerumin lykopeenipitoisuuden mukaan neljään ryhmään. Miehillä, joiden seerumin lykopeenipitoisuus oli ylimmässä neljänneksessä, havaittiin 55 prosenttia pienempi aivohalvauksen riski kuin alimpaan neljännekseen sijoittuneilla. Alimpaan lykopeenineljännekseen kuuluneista 258 miehestä sairastui 25 ja ylimpään neljännekseen kuuluneista 259 miehestä sairastui 11. Tarkasteltaessa pelkästään iskeemisiä eli verisuonitukoksesta johtuvia aivohalvauksia näiden ryhmien välillä oli vielä suurempi ero. Iskeemisen aivohalvauksen riski oli korkeimpien lykopeenipitoisuuksien ryhmässä 59 prosenttia pienempi. Tutkimuksen perusteella runsaasti hedelmiä ja vihanneksia sisältävä ruokavalio voi olla yhteydessä vähentyneeseen aivohalvauksen riskiin. Tulokset tukevat suositusta nauttia viisi tai useampia annoksia hedelmiä ja vihanneksia päivässä. Suosituksen toteutuminen voisi tutkijoiden mukaan vähentää aivohalvauksia merkittävästi jopa maailmanlaajuisesti. Lisätietoja: Tutkija Jouni Karppi, Itä-Suomen yliopisto, puh , Sopii koko perheelle! Energiaa kasvikunnan aarteista! Rauta-vitamiinijuoma auttaa jaksamaan. Floradix eli Kräuterblutsaft sisältää rautaa hyvin imeytyvässä, vatsaystävällisessä muodossa. Lisäpotkua tuovat yrtti- ja hedelmämehut sekä vitamiinit. Erityisruokavalioihin hiivaton, gluteeniton ja makeuttamaton Floravital. TURVALLINEN VALMISTE GMP-luokituksen mukainen tuotantoteknologia lääketehtaasta. Apteekeista, luontaistuotekaupoista ja -osastoilta. Markkinoija Midsona Finland Oy,

13 Narkolepsian ja sikainfluenssarokotteen tutkimus jatkuu Euroopassa Euroopan tartuntatautiviraston tilaama tutkimus, joka on selvittänyt narkolepsiaan sairastumisen ja sikainfluenssarokottamisen välistä yhteyttä kahdeksassa EU-maassa on julkaistu. Tulokset eivät vielä ole lopullisia, ja tutkimus jatkuu sekä Suomessa että muissa maissa. Myös Ranskan lääkevirasto on julkaissut väliaikatietoja tapaus-verrokkitutkimuksesta, josta ilmenee 4-5 -kertainen riski narkolepsiaan sairastumiseen sikainfluenssarokottamiseen liittyen sekä lapsilla että aikuisilla. Suomen narkolepsiatutkimukset etenevät Terveyden ja hyvinvoinnin laitos (THL) jatkaa tutkimustaan narkolepsian ja sikainfluenssarokotteen välisestä yhteydestä. Meneillään on useita virologisia ja immunologisia tutkimuksia, joista tuloksia odotetaan vuoden loppuun mennessä. Lisäksi tapausseurantaa jatketaan yhteistyössä suomalaisten unitutkijoiden, terveyskeskusten ja sairaaloiden kanssa. Kuluvan vuoden aikana THL on kerännyt terveyskeskusten ja sairaaloiden hoitoilmoitusrekistereistä ja potilasmerkinnöistä tietoja vuonna 2011 diagnosoiduista narkolepsiatapauksista. Unitutkijat selvittävät parhaillaan annettujen diagnoosien osuvuutta sekä narkolepsian oireiden alkamisaikaa. Suomessa on löytynyt vuoden 2011 aikana yhteensä 50 uutta asiantuntijoiden varmistamaa narkolepsiatapausta 4 19-vuotiailla lapsilla ja nuorilla. Sairastuneista 47 on rokotettuja. Suurimmalla osalla rokotetuista oireet ovat alkaneet alkuvuodesta Tämä seurantatieto tukee kansallisen narkolepsiatyöryhmän loppuraportissaan esittämää päätelmää, että Suomessa käytetty sikainfluenssarokote oli myötävaikuttamassa lasten ja nuorten narkolepsiaan sairastumiseen alkuvuodesta Aikuisilla ei vuosien selvityksessä havaittu lisääntynyttä narkolepsiaan sairastumisen riskiä. Tällä hetkellä tutkimus keskittyy n aikuistapaukseen, jotka on diagnosoitu vuosina Näistä arviolta puolet on rokotettu sikainfluenssarokotteella. Jatkotutkimus tulee keskittymään näiden tapausten lopulliseen varmistamiseen sekä oireiden alkamisajankohdan tarkempaan selvittämiseen. Aikuisten osalta luotettavan rekisteritiedon kerääminen on työläämpää kuin lapsilla ja nuorilla, sillä viive oireiden alkamisesta diagnoosin asettamiseen on aikuisilla yleensä useita vuosia. THL tekee syksyn 2012 aikana kyselytutkimuksen selvittääkseen sikainfluenssarokotuksen kattavuutta aikuisilla. Tämän tutkimuksen tarkoitus on selvittää, kuinka hyvin tieto työterveys- ja opiskelijaterveydenhuollossa annetuista sikainfluenssarokotteista on päätynyt terveyskeskusten rekistereihin. Mahdollisimman kattava tieto aikuisten rokotuskattavuudesta on oleellista selvitettäessä, oliko narkolepsian ja sikainfluenssarokotteen välillä yhteyttä myös aikuisväestössä. Lisätietoja: Jukka Jokinen Rokotetutkimusyksikön päällikkö, tilastotutkija THL puh Neuvola ja kouluterveys 13

14 HHH Koululaisten suunterveys on yhteinen asia Keskeisin koululaisten suunterveyden uhkatekijä on hampaiden reikiintyminen, josta 1980-luvulla jo luultiin päästävän eroon. Luulo oli väärä. Reikiintymisen ripeä väheneminen päättyi seuraavan vuosikymmenen alussa, ja sen jälkeen koululaisten kariestilanteessa ei ole tapahtunut myönteistä kehitystä. Karieksen ja sen seuraamusten hoitoon liittyvät toimet muodostavat edelleen suurimman osan suunterveyden ammattilaisten työstä. Samaan aikaan, kun monilla terveyskeskuksilla on suuria vaikeuksia koko väestön hammashoidon järjestämisessä hoitotakuun mukaisten määräaikojen puitteissa, vastaanottoja kuormittaa koululaisten hampaiden paikkaaminen, jonka tarve olisi suurelta osin vältettävissä yksinkertaisin keinoin. Tärkeimmät hampaiden reikiintymiselle altistavat tekijät ovat riittämätön suuhygienia ja kariesbakteereita suosivat ruokatottumukset. Suomessa hampaita harjataan keskimäärin liian Ateriat usein korvautuvat epäterveellisillä välipaloilla tai jatkuvanluonteisella napostelulla. Kuva Tomi Louna harvoin. Kun hampaat pitäisi harjata fluorattua hammastahnaa käyttäen aamuin illoin, peruskoulua käyvistä pojista alle puolet ja tytöistäkin vain % harjaa hampaansa useammin kuin kerran päivässä. Tässä suhteessa aikuiset eivät ole hyvänä esimerkkinä lapsillensa. Kahdesti päivässä harjaavien osuus Terveys tutkimukseen osallistuneista 30 vuotta täyttäneistä naisista oli 76 %. Miehistä hampaansa enemmän kuin kerran päivässä harjaavien osuus oli 45 %. Kaiken ikäisillä on parantamisen varaa myös harjaamisen laadussa. Ruokatottumusten ongelmana on, että säännöllisinä ruoka-aikoina nautittavat ateriat usein korvautuvat epäterveellisillä välipaloilla tai jatkuvanluonteisella napostelulla. Koululounaitakin nautitaan harvoin sellaisina ravitsemuksellisesti täysipainoisina kokonaisuuksina, jollaisiksi ne on tarkoitettu. Hampaiden kannalta on erityisen valitettavaa, että veden suosio janojuomana on vähentynyt. Tilalle ovat tulleet hampaille haitalliset mehut ja muut sokeriset ja/tai happamat juomat. Koululaisten keskuudessa valitettavan yleinen energiajuomien käyttö vaarantaa myös hampaiden terveyden. Hampaiden reikiintymisen kehityssuuntaa ei ole mahdollista kääntää laskuun pelkästään suunterveydenhuollon ammattilaisten toimenpitein. Siihen tarvitaan hallinnon sektorirajat ylittävää moniammatillista yhteistyötä, joka toivon mukaan vähin erin johtaa suomalaisten suuhygienian kohentumiseen ja aiempaa parempiin ruokatottumuksiin, joiden kulmakivinä ovat säännölliset ruoka-ajat ja veden käyttö janojuomana. Koululaisten osalta näihin tavoitteisiin pääsemistä edesauttaa, jos kouluympäristö on terveellinen myös hampaiden kannalta. Siihen kuuluu, että karkkia ja limsaa ei ole koulussa kaupan ja että vettä on helposti ja hygieenisesti saatavissa janojuomaksi. Kaikkiin peruskouluihin syksyllä 2008 jaettu Suunhoito-opas yläkoululaisille on edelleen mitä ajankohtaisin apuväline koululaisten suunterveyden edistämiseen. Loppuvuodesta se saa seuraa vastaavanlaisesta oppaasta alakoululaisille. Hannu Hausen asiantuntijahammaslääkäri Suomen Hammaslääkäriliitto ry. 14 Neuvola ja kouluterveys

15 Rauta antaa voimaa Rauta on elimistön tärkein hivenalkuaine, jota on elimistössä 2,5-5 grammaa. Raudan päätehtävänä on toimia elimistön hapen kuljettajana hemoglobiinissa sekä lihasten myoglobiinissa. Rauta osallistuu entsyymimuodossa myös energian vapauttamiseen ravintoaineista. Lisäksi rautaa tarvitaan verenmuodostukseen. Luuytimessä rauta liittyy punasolujen tuotantoon, kiertää sitten veren hemoglobiiniin sitoutuneena verenkierrossa ja palaa lopulta takaisin maksaan ja luuytimeen. Tämän jälkeen rauta toimii uusien punasolujen rakennusaineena. Raudan häviämistä tapahtuu solujen uusiutumisen ja verenkierron mukana kuukautisten yhteydessä sekä hikoiltaessa. Raudan imeytyminen Raudan imeytymiseen vaikuttaa ravinnon sisältämän raudan määrä ja laatu sekä ruokavalion koostumus. Lihan, kalan ja veriruokien sisältämä hemirauta imeytyy elimistössä paremmin kuin kasvisten ja viljan sisältämä non-hemirauta. Kalsium, kuitu, maito, tee ja suolistosairaudet estävät raudan imeytymistä, sen sijaan C-vitamiini parantaa imeytymistä. Hemirauta imeytyy suolistossa hyvin (20-30 prosenttisesti), mutta sen määrä ravinnossa on vähäinen. Ravinnon sisältämästä raudasta noin 90 % on non-hemirautaa, jonka imeytymistä estävät mm. fosfaatit. Ravintolisistä rauta imeytyy parhaiten nestemäisistä valmisteista. Raudan tarve Miehet tarvitsevat keskimäärin 9 mg ja naiset 15 mg rautaa vuorokaudessa. Tutkimuksissa on havaittu riskiryhmiä, joilla raudan puute on yleistä. Lasten ja nuorten ryhmästä tyttöjen raudan saanti on suosituksiin nähden niukkaa. Jopa kolmasosalla nuorista naisista rautavarastot ovat minimaalisen pienet. Raskauden ja imetyksen aikana raudan tarve kasvaa voimakkaasti. Mikäli äidin rautavarastot ehtyvät, on uhka raudanpuuteanemiasta olemassa varsinkin raskauden viimeisellä kolmanneksella. Lisäksi raudanpuutteen riskiryhmään kuuluvat tiukasti painoaan tarkkailevat naiset sekä vanhainkodissa asuvat vanhukset, joista jopa joka toinen saa ravinnostaan vain puolet suositeltavasta rautamäärästä. Levottomista jaloista tai suupielten rikkoutumisesta, huulten ahavoitumisesta, kynsien halkeilusta, hiusten lähdöstä tai ihon kuivumisesta kärsivät voivat saada apua ongelmiinsa lisäraudasta. Myös ylipainoisille lapsille ja murrosikäisille voidaan suositella lisärautaa ja -vitamiineja, koska heillä on usein ravintoköyhä ruokavalio. Raudanpuuteanemia Koko maailman väestöstä noin 30 % kärsii anemiasta (Oulun yliopisto, Mursu Arja). Raudanpuute on anemian yleisin syy, ainakin 50 prosentilla Raudan päätehtävänä on toimia elimistön hapen kuljettajana hemoglobiinissa sekä lihasten myoglobiinissa. anemia johtuu raudanpuutteesta. Tyypillisiä raudanpuuteanemian oireita ovat väsymys, työtehon heikkeneminen, infektioherkkyyden lisääntyminen, hengästyminen ja heikentynyt yleiskunto tai kalpeus. Raudanpuuteanemiassa fyysinen suorituskyky heikkenee ja elimistön normaalilämpötilan ylläpitäminen vaikeutuu. Teksti: Heidi Kuusisto Neuvola ja kouluterveys 15

16 Huolehdi aivoterveydestä pienestä pitäen Aivojen terveydestä huolehtiminen alkaa jo lapsena. Sydän- ja aivoterveellinen ruoka, riittävä liikunta ja tupakoimattomuus ovat hyvä perusta niin sydämen kuin aivojenkin terveydelle. Koko elämän jatkunut terveellisten elämäntapojen noudattaminen on parasta aivoterveyden hoitoa. Nykytiedon mukaan muistisairauteen johtava kehitys alkaa ainakin parikymmentä vuotta ennen kuin muistisairaus todetaan. Siksi aivoterveyttä tuleekin hoitaa koko elämän ajan. Muistisairauksien riskit kulkevat käsi kädessä sydän- ja verisuonitautiriskien kanssa. On tärkeää ehkäistä ylipainoa, liikkumattomuutta sekä epäterveellisiä ruokatottumuksia lapsuudesta asti. Päihteiden käytön ja tupakoinnin ehkäiseminen on tärkeää murrosikään tultaessa. Alkoholi on erityisen haitallista kehittyville aivoille ja riippuvuus tupakkaan, alkoholiin ja huumeisiin syntyy sitä helpommin, mitä nuorempana niiden käyttö aloitetaan. Myös stressi, unettomuus ja liika kiire vaikuttavat epäsuotuisasti lasten terveyteen. Terveelliset elämäntavat muodostuvat arkipäivän toistuvista valinnoista. Monipuolisen suositusten mukainen ruokavalio, päivittäinen liikunta ja riittävä lepo hoitavat sydämen ohella myös aivoja. Mitä ruokavalion, elämäntapojen ja muistisairauden yhteydestä tiedetään? Korkea kolesteroli, verenpaine, vyötärölihavuus ja aikuistyypin diabetes lisäävät muistisairauden riskiä. Runsaasti tyydyttynyttä rasvan käyttö lisää muistisairauden riskiä. Tyydyttynyt rasva ahtauttaa valtimoita ja lisää riskiä aikuistyypin diabeteksen kehittymiseen. Se saattaa myös lisätä Alzheimerin taudissa tyypillisten amyloidi-plakkien määrää aivojen muistikeskuksessa ja vaikuttaa haitallisesti aivoihin myös muilla tavoin. Runsas, humalahakuinen alkoholinkäyttö ja tupakointi lisäävät selvästi muistisairauden riskiä Runsaan kalan saannin on tutkimuksissa todettu olevan yhteydessä pienempään riskiin sairastua muistisairauteen. Rasvainen kala sisältää runsaasti elimistölle välttämättömiä monityydyttymättömiä omega-3 rasvahappoja. Kasviperäisiä omega-3 rasvahappoja saa mm. rypsi-, pellavansiemen- ja camelinaöjystä, pellavansiemenistä sekä saksanpähkinöistä. Onkin suositeltavaa syödä ainakin 2 kertaa viikossa rasvaista kalaa kalalajeja vaihdellen kalan suojaavan vaikutuksen saamiseksi. Ravintolisinä syötävät kalaöljykapselit eivät korvaa kalan syömistä. Niistä saadut tulokset ovat ristiriitaisia. Hyvälaatuisen tyydyttymättömän rasvan on todettu suojaavan aivoja. Ruokavalio, jossa käytetään pääasiassa hyvälaatuisia tyydyttymättömiä rasvoja, kalaa ja se sisältää paljon ja monipuolisesti, vihanneksia, juureksia, hedelmiä, marjoja sekä täysjyväviljoja on aivoystävällinen. B-12 vitamiinin puutokseen liittyy älyllisen toimintakyvyn heikentymistä. B-12 vitamiinia saa kaikesta eläinperäisestä ravinnosta. Terveellä, sekaravintoa nauttivalla ihmisellä ei ole tämän vitamiinin puutoksen vaaraa. Jos lapsi tai nuori on vegaaniruokavaliolla, tulee hänen saada B-12 vitamiinia ravintolisästä. Liikunta ehkäisee tehokkaasti muistisairautta. Mitä enemmän liikkuu läpi koko elämän, sitä pienempi on riski sairastua muistisairauteen ikääntyneenä. 16 Neuvola ja kouluterveys

17 Käytännön vinkkejä aivoterveyteen: 1. Lapsen ja nuoren tulisi saada ruokavaliostaan vähintään 5 annosta kasviksia päivässä. 2. Kalaa olisi hyvä tarjota ainakin 2 kertaa viikossa kalalajeja vaihdellen. Hyviä kaloja ovat esim. lohikalat ja muikut. 3. Tarjoa viljatuotteet täysjyvänä. 4. Huolehdi rasvan laadusta; käytä salaatinkastikkeena hyvälaatuisia kasviöljyjä ja levitteenä pehmeitä margariineja tai itse tehtyjä levitteitä. Levitteiden rasvahapoista vähintään 2/3 tulisi olla tyydyttymättömiä rasvahappoja. 5. Vältä sokerisia juomia ja makeisia sekä valkoisista jauhosta tehtyjä tuotteita. 6. Vähennä suolan määrää ruoassa. 7. Alle kouluikäisen lapsen tulisi liikkua vähintään 2 h/vrk ja kouluikäisen 1,5 h/vrk. 8. Lihomisen ehkäisy ja hoito on tärkeää. Ylipainoisella lapsella on suuri riski olla ylipainoinen myös aikuisena. 9. Anna aikaa lapselle. Vältetään liikaa kiirettä. Harrastuksia voi olla sopivasti ilman stressiä. LastenKYSY APTEEKISTA Satu Jyväkorpi, Suunnittelija, ETM Suomen muistiasiantuntijat ry puh: Nestemäinen Burana pienen lapsen kivun ja kuumeen lievittämiseen Nestemäinen Burana on ainoa ibuprofeenia sisältävä suun kautta lapsille annosteltava kipu- ja kuumelääke. Lääkeaineen vaikutus alkaa nopeasti ja tarvittaessa sitä voidaan annostella kolme kertaa vrk:ssa. Säilyy avattuna huoneenlämmössä. Sisältää mansikka-aromia. Apteekista ilman reseptiä. burana.fi Burana 20 mg/ml oraalisuspensio on suun kautta otettava kipu- ja kuumelääke yli 3 kuukauden ikäisille lapsille lyhytaikaiseen käyttöön. Oireiden pitkittyessä ota yhteys lääkäriin. Vaikuttava aine on ibuprofeeni. Neuvottele käytöstä lääkärin kanssa, mikäli lapsellasi on ilmennyt esimerkiksi yliherkkyyttä käytettäessä muita särkylääkkeitä, vaikeita munuais-, sydän- tai maksavaivoja tai nestehukkaa. Tutustu huolellisesti pakkausselosteeseen. Pakkauskoot 100 ml ja 200 ml.

18 Marja Nieminen Metropolia Ammattikorkeakoulu Alle kouluikäisten lasten influenssarokotuskattavuuden nostaminen: systemaattinen kirjallisuuskatsaus Opinnäytetyön tarkoituksena oli kuvata niitä tekijöitä, joiden avulla alle kouluikäisten lasten influenssarokotusten kattavuutta on saatu nostettua. Lisäksi tarkoituksena oli kuvata niitä seurauksia, joita rokotuskattavuuden nousulla saatiin mitattua. Tavoitteena oli lisätä tietämystä influenssarokotuskattavuuden nostamiseksi käytettävistä toimintatavoista. Opinnäytetyön tiedon keruu toteutettiin systemaattisen kirjallisuuskatsauksen avulla. Saatu aineisto analysoitiin aineistolähtöisen sisällön analyysin avulla. Tiedonkeruu tapahtui tietokantahauilla OVIDMedline -, EBSCOCinahl- ja Cochrane Database of Systematic Reviews tietokantoihin. Hakutuloksina saatiin yhteensä 364 viitettä. Kaksi arvioijaa kävi itsenäisesti läpi saadut hakutulokset. Lopulliseen tutkimukseen valittiin 11 artikkelia. Artikkeleiden valitsemisperusteina käytettiin tutkimukseen osallistuneiden ikää, ainakin osan tutkimukseen osallistuneista tuli olla alle seitsemän vuoden ikäisiä; tutkimuksessa käytettiin vain injektoitavia rokotteita ja tutkimuksen tuli kuvata positiivista muutosta rokotuskattavuudessa. Artikkelin tuli olla suomen- tai englanninkielinen. Artikkelien laadunarvioimiseen käytettiin STRO- BE- ja CONSORT-mittaria. Vähintään 75 % arviointimittarin kysymyksistä tuli saada myönteinen vastaus, jotta artikkeli hyväksyttiin mukaan systemaattiseen kirjallisuuskatsaukseen. Opinnäytetyön tuloksena saatiin kuvaus niistä toimintavoista, joilla alle kouluikäisten lasten influenssarokotuskattavuuteen on pystytty vaikuttamaan sitä nostavasti. Rokotuskattavuutta nostavassa toiminnassa voidaan erottaa kaksi pääluokkaa, joita ovat tietämyksen lisääminen rokotuksista ja rokotuksen helppo saatavuus. Tietämyksen lisäämisellä tarkoitetaan kaikkea toimintaa, joka viestii rokotuksista lisäämällä tietoa influenssarokotuksesta, muistuttaa tai tiedottaa rokotuksesta tai rokotusajoista. Rokotuksen saamisen helppoudella tarkoitetaan niitä käytännön toimintatapoja, joilla pyritään edistämään rokotuksen saamista tekemällä siitä asiakkaille mahdollisimman vaivatonta. Opinnäytetyön tuloksia voidaan hyödyntää ennaltaehkäisevän hoitotyön toteuttamisessa. Alle kouluikäisten lasten influenssarokotuskattavuutta on saatu nostettua luomalla henkilökunnalle toimintaohjeet influenssarokotustoiminnasta, pitämällä influenssarokotusta varten vastaanottoaikoja iltaisin ja viikonloppuisin, ja muistuttamalla asiakkaita influenssarokotuksista kotiin lähetettyjen tiedotteiden avulla. Sähköistä potilaskertomusta tulisi hyödyntää aikaisempaa enemmän jotta henkilökunta tunnistaa vastaanotolla asiakkaat, joille influenssarokotusta suositellaan, mutta joita ei ole vielä rokotettu. Hoitavan henkilökunnan koulutuksella, suosituksella ottaa rokotus sekä rokotuksen tarjoamisella oli kaikilla influenssarokotuskattavuutta nostava vaikutus. Tämän opinnäytetyön perusteella jatkotutkimuksen aiheina voidaan nähdä hoitohenkilökunnan influenssaan ja influenssarokotteisiin liittyvän tietämyksen kartoittaminen sekä selvittää syitä, miksi hoitohenkilökunta ei suosittele influenssarokotusta. Lisäksi opinnäytetyössä kuvattujen toimintatapojen vaikuttavuutta lasten influenssarokotuskattavuuden nostamiseksi tulisi tutkia Suomessa. 18 Neuvola ja kouluterveys

19 Laura Mainio, Henriikka Tiensuu ja Heini Turtinen Oulun seudun ammattikorkeakoulu Raskaudenaikaisissa infektioseulonnoissa todettujen infektioiden hoidon toteutuminen Opinnäytetyön tarkoituksena oli kuvata raskaudenaikaisessa infektioseulonnassa todettujen infektioiden hoidon toteutumista. Tavoitteena oli selvittää mitkä ovat raskaudenaikaisessa infektioseulonnassa (HIV, kuppa ja hepatiitti B eli HBV) löytyneiden infektioiden hoitokäytännöt ja hoitojen kattavuus. Tutkimus on toteutettu yhteistyössä Terveyden- ja hyvinvoinnin laitoksen kanssa (THL). Tutkimus on osa isompaa hanketta, jonka tavoitteena on raskaudenaikaisten infektioseulontojen kustannusvaikuttavuuden selvittäminen. Lisäksi opinnäytetyön tavoitteena oli lisätä omaa ammatillista kasvua ja kehittymistä tulevina kätilöinä. Raskaudenaikaista infektioseulontaa on toteutettu Suomessa vuosikymmenten ajan, mutta seulonnan vaikuttavuutta ei ole aikaisemmin arvioitu yhtä kattavasti. Tutkimus oli kvantitatiivinen eli määrällinen. Tutkimuksessa olivat mukana kaikki vuosina THL:n infektioseulonnoissa positiivisen tuloksen saaneet äidit, sekä näistä raskauksista syntyneet lapset. Tutkimus kattaa kokonaisuudessaan 768 äitiä ja lasta. Opinnäytetyön aineistossa tutkittavista on mukana yhteensä 296 äitiä ja 250 lasta. Tutkimusaineisto koottiin pyytämällä tutkittavien potilasasiakirjat kuntien arkistoista. Potilasasiakirjoista etsittiin merkintöjä äidin raskauden seurannasta ja synnytyksenaikaisesta hoidosta sekä syntyneen lapsen neuvolaseurannasta. Äitien seuranta-aika oli raskauden alkamisesta raskauden päättymiseen asti sekä vuosi sen jälkeen. Lapsien seurantaaika oli ensimmäinen elinvuosi. Tutkimustuloksien mukaan HBVpositiivisten äitien lapsista kaikki saivat suosituksen mukaisen immunoglobuliinin sekä ensimmäisen HBV-rokotteen sairaalassa. Neuvolassa annettavien rokotteen 3 tehosteannoksen saamisessa oli tämän aineiston perusteella puutteellisuuksia. HIVpositiivisten äitien raskaudenaikainen seuranta toteutui suurelta osin erikoissairaanhoidossa. HIV-positiivisten äitien lapsista kaikki saivat ennaltaehkäisevän HIV- lääkityksen syntymän jälkeen. Kuppa-infektiota sairastavista äideistä, jotka eivät aikaisemmin olleet saaneet hoitoa kuppaan, 44/57 (77,2 %) sai Käypä hoito-suosituksen mukaisen hoidon. Kehitysvammaiset vanhempina - Näkökulmia ja hyviä käytäntöjä Aika: Paikka: Hanasaari ruotsalais-suomalainen kulttuurikeskus, Hanasaarenranta 5, Espoo Hinta: 50 /päivä Järjestäjät: Kehitysvammaisten Tukiliitto ry:n Äiti ei pysy kärryillä -projekti ja Hanasaari ruotsalais-suomalainen kulttuurikeskus Kehitysvammaiset vanhempina -seminaari on suunnattu ihmisille, jotka esimerkiksi työssään kohtaavat perheitä, joissa vanhemmalla on erityistä tuen tarvetta. Seminaarin ohjelmassa on sekä tutkimuksen että käytännön työn suuntauksia Ruotsista ja Suomesta, kun perheessä vanhemmalla on kehitysvamma tai merkittäviä vaikeuksia oppimisessa. Seminaariin liittyvissä kysymyksissä, otathan yhteyttä Kehitysvammaisten Tukiliiton projektipäällikkö Pia Mölsään, tai puhelin Ohjelma ja ilmoittautuminen mennessä löytyvät osoitteesta ( klikkaa seminaarin bannerista) Neuvola ja kouluterveys 19

20 ENEMMÄN KUIN YKSI KERRALLAAN Suomen Monikkoperheiden Hyvä alku monikkovanhemmuuteen (HYVÄ AL- KU) -hanke ( ) toteutui Raha-automaattiyhdistyksen ja Alli Paasikiven säätiön rahoittamana tutkimus- ja kehittämishankkeena. HYVÄ ALKU hankkeella pyrittiin tukemaan usealla eri tavalla hyvää alkua niille perheille, joihin syntyy useampi lapsi kerrallaan. HYVÄ ALKU hankkeessa oli kolme erilaista, toisiaan tukevaa vaihetta. 1. TUTKIMUSOSA Ensimmäisen osion tavoitteena oli saada tutkimukseen perustuvaa tietoa monikkoperheiden taloudellisesta selviytymisestä sekä psykososiaalisesta hyvinvoinnista. Tavoitteen toteuttamiskeinoina oli kyselytutkimus. Tutkimus oli ensimmäinen laaja suomalaisten monikkoperheiden hyvinvointia käsittelevä tutkimus. Hankkeen tutkimusosan tuloksena saatiin tutkittua tietoa suomalaisten monikkoperheiden hyvinvoinnista. Tutkimus antoi selviä viitteitä siitä, että monikkoperheen arki parisuhteen, työn, taloustilanteen ja vanhemmuuden tuomien haasteiden keskellä sisältää erityispiirteitä verrattuna yksittäin syntyneiden lasten perheisiin. Monilla elämänalueilla monikkoperheen vanhemmat kohtaavat muita lapsiperheiden vanhempia suurempia hyvinvointiriskejä, mutta esimerkiksi työn ja perheen yhteensovittamisen voisi katsoa sujuvan monikkoperheessä jopa muita perheitä helpommin. 2. ENSITIETOKIRJANEN MEILLE TULEE VAUVAT Toisena vaiheena oli päivittää neuvoloiden kautta maksutta jaettava ensitieto-opas Tuplaonni ajan tasalle. Järjestön aiempi kyselyihin perustuva selvitystyö oli tuottanut tuloksen, että monikkoperheet kokevat saavansa tukea monikkovanhemmuuteen ajantasaisen ja heille kohdennetun tietomateriaalin avulla. Toisen vaiheen toteuttajana oli hankkeen kokoama asiantuntijakirjoittajaryhmä, jota THL oppaan julkaisijana johti. Hankkeen aikana kirjanen sai uuden nimen Meille tulee vauvat, koska opasta kirjoitettaessa pyrittiin huomioimaan myös perheet joihin syntyy kolmoset. Kolmosia syntyy vuositasolla noin 10 perheeseen, kaksosia yli 900 perheeseen. Hyvinvointitutkimuksen mukaan monikkovanhemmat kokevat vanhemmuuden haastavimman ajan ajoittuvan vauva- ja pikkulapsivaiheeseen. Ensitietokirjasen tukimateriaali kohdentuu odotusajan lisäksi juuri tähän monikkolasten ikävaiheeseen. Voidaan perustellusti odottaa, että maksuton, ajantasainen ensitietokirjanen paitsi lisää alueellista tasa-arvoisuutta tiedon saannissa, myös vastaa monikkovanhemman todennettuun tarpeeseen saada kohdennettua tietoa monikkovanhemmuuden tueksi. Ensitietokirjan sisältämään tietoon voi perhe palata aina tarpeen ilmetessä, kellonajasta HYVÄ ALKU 2 - TIETO JA TUKIAINEISTON LAATIMISEEN KAKSOSIA TAI KOLMOSIA ODOTTAVAN PERHEEN OHJAUKSEN TUEKSI-HANKE Hyvä Alku - hankkeessa havaittiin monikkoperhevalmennuksen ohjausmateriaalin päivittämisen ja sähköistämisen tarve, minkä vuoksi haettiin uusi rahoitus ohjausmateriaalin päivitykseen ja sähköistämiseen. Lisäksi rahoitusta haettiin perheiden ja terveydenhuoltohenkilöstön käyttöön tarkoitetun ensitietovideon laadintaan. Uusi hanke sai RAY:n erityisavustuksen Tieto ja tukiaineiston laatimiseen kaksosia tai kolmosia odottavan perheen ohjauksen tueksi (2012) avustuksen, mikä tukee näin Hyvä alku monikkovanhemmuuteen - hankkeen tavoitteiden juurruttamista. Tämä uusi hanke käynnistyi kesällä 2012 ja kestää kesään 2013, päivittäen monikkoperhevalmennuksen ohjausmateriaalin sekä valmistaen ensitietovideon sekä perheiden kuin ammattilaistenkin tiedon tueksi. Hankkeiden tavoitteiksi valitut asiat, monikkoperheiden hyvinvoinnista kertovan tutkimustiedon saaminen, ensitietokirjasen päivitys ja monikkoperhevalmennuksen kehittäminen olivat Suomen Monikkoperheet ry:ssä nousseet ajankohtaisiksi, ja monikkoperheen varhaisen tukemisen kannalta merkittäviksi kehittämisen kohteiksi. Suomen Monikkoperheet ry pyrkii toimimaan kunnallisten toimijoiden kanssa siten, että jokainen monikkoperhe saa tarvitsemansa tiedon kasvaessaan monikkoperheeksi ja monikkoperheenä. Mari Kaihovaara Projektipäällikkö, erikoissairaanhoitaja Suomen Monikkoperheet Hyvä Alku monikkovanhemmuuteen - hanke 20 Neuvola ja kouluterveys

D-vitamiini ja saanti- ja täydennyssuositukset

D-vitamiini ja saanti- ja täydennyssuositukset D-vitamiini ja saanti- ja täydennyssuositukset D-vitamiinia muodostuu iholla auringon ultraviolettisäteilyn vaikutuksesta ja lisäksi sitä saadaan ravinnosta. Käytännössä D-vitamiinia muodostuu riittävästi

Lisätiedot

Elivo Ravintolisät. www.elivo.fi. Elivo on kotimainen hyvinvointituoteperhe,

Elivo Ravintolisät. www.elivo.fi. Elivo on kotimainen hyvinvointituoteperhe, Elivo Ravintolisät Elivo on kotimainen hyvinvointituoteperhe, joka on kehitetty kotimaisten eri alojen asiantuntijoiden kanssa huomioiden suomalaisten kuluttajien tarpeet. Elivo-tuotteet löydät apteekista

Lisätiedot

Työhyvinvointia terveyttä edistämällä: Ravinto ja terveys. 24.10.2006 Henna-Riikka Seppälä 1

Työhyvinvointia terveyttä edistämällä: Ravinto ja terveys. 24.10.2006 Henna-Riikka Seppälä 1 Työhyvinvointia terveyttä edistämällä: Ravinto ja terveys 24.10.2006 Henna-Riikka Seppälä 1 RAVINNON MERKITYS TERVEYDELLE Onko merkitystä? Sydän- ja verisuonisairaudet Verenpaine Kolesteroli Ylipaino Diabetes

Lisätiedot

Suunterveys Johdattelua aiheeseen. Hannu Hausen Suomen Hammaslääkäriliitto

Suunterveys Johdattelua aiheeseen. Hannu Hausen Suomen Hammaslääkäriliitto Suunterveys Johdattelua aiheeseen Hannu Hausen Suomen Hammaslääkäriliitto Hampaiden reikiintyminen on merkittävä kansanterveysongelma, joka käy kalliiksi sekä yhteiskunnalle että yksittäisille kansalaisille

Lisätiedot

HYVÄ RUOKA, PAREMPI MUISTI RAVITSEMUSASIANTUNTIJA, TTK SAARA LEINO 20.5.2014

HYVÄ RUOKA, PAREMPI MUISTI RAVITSEMUSASIANTUNTIJA, TTK SAARA LEINO 20.5.2014 HYVÄ RUOKA, PAREMPI MUISTI RAVITSEMUSASIANTUNTIJA, TTK SAARA LEINO 20.5.2014 TÄNÄÄN KESKUSTELLAAN: Muistisairauksien ehkäisyn merkitys Yleisimmät muistisairauden Suomessa ja niiden riskitekijät Mitkä ravitsemukselliset

Lisätiedot

TERVEELLINEN RAVITSEMUS OSANA ARKEA

TERVEELLINEN RAVITSEMUS OSANA ARKEA TERVEELLINEN RAVITSEMUS OSANA ARKEA Mitä kaikkea terveellinen ravinto on? Terveellinen ravinto Terveellisestä ruokavaliosta saa sopivasti energiaa ja tarvittavia ravintoaineita Terveellinen ravinto auttaa

Lisätiedot

Ravitsemuksen ABC. Kuopion Reippaan Voimistelijat Ry Ravitsemustieteen opiskelija Noora Mikkonen

Ravitsemuksen ABC. Kuopion Reippaan Voimistelijat Ry Ravitsemustieteen opiskelija Noora Mikkonen Ravitsemuksen ABC Kuopion Reippaan Voimistelijat Ry Ravitsemustieteen opiskelija Noora Mikkonen Tulossa La 25.10. La 8.11. La 15.11. La 22.11. La 29.11. Energiaravintoaineiden kirjo: energian tarve ja

Lisätiedot

Terveelliset elämäntavat

Terveelliset elämäntavat Terveelliset elämäntavat (lyhyt ohje/ Duodecim Terveyskirjasto) Ravinto Kasviksien, hedelmien ja marjojen runsas käyttö Viljatuotteet kuitupitoisia täysjyvävalmisteita Maito- ja lihatuotteet rasvattomina

Lisätiedot

Pureskeltua tietoa hampaiden hyväksi

Pureskeltua tietoa hampaiden hyväksi Tiedonjanoon www.maitojaterveys.fi www.otamaidostamallia.fi Maa- ja metsätalousministeriön osittain rahoittama. 2007 Pureskeltua tietoa hampaiden hyväksi Oman suusi hammashoitaja olet sinä! Fluorikylpy

Lisätiedot

PRO GRADU TUTKIELMA: LASTEN D-VITAMIININ SAANTI JA SEERUMIN 25(OH)D- VITAMIINIPITOISUUS LUOMU- JA VERROKKIPÄIVÄKODISSA

PRO GRADU TUTKIELMA: LASTEN D-VITAMIININ SAANTI JA SEERUMIN 25(OH)D- VITAMIINIPITOISUUS LUOMU- JA VERROKKIPÄIVÄKODISSA PRO GRADU TUTKIELMA: LASTEN D-VITAMIININ SAANTI JA SEERUMIN 25(OH)D- VITAMIINIPITOISUUS LUOMU- JA VERROKKIPÄIVÄKODISSA Essi Skaffari, Helsingin yliopisto D-VITAMIINI D-vitamiinilla on keskeinen merkitys

Lisätiedot

Terveet elintavat pienestä pitäen Perheiden elintapaohjauksen kehittäminen

Terveet elintavat pienestä pitäen Perheiden elintapaohjauksen kehittäminen Terveet elintavat pienestä pitäen Perheiden elintapaohjauksen kehittäminen Marjaana Lahti-Koski FT, ETM kehittämispäällikkö, terveyden edistäminen Suomen Sydänliitto marjaana.lahti-koski@sydanliitto.fi

Lisätiedot

Ruuasta vauhtia ja virtaa työhön ja vapaa-aikaan

Ruuasta vauhtia ja virtaa työhön ja vapaa-aikaan Ruuasta vauhtia ja virtaa työhön ja vapaa-aikaan Espoon Technopolis Business Breakfast 13.2.2014 ETM, Laillistettu ravitsemusterapeutti Päivi Manni-Pettersson Päivi Manni-Pettersson 11.2.2014 1 TÄMÄN AAMUN

Lisätiedot

RAVITSEMUS MUISTISAIRAUKSIEN EHKÄISYSSÄ. Jan Verho Lailistettu ravitsemusterapeutti

RAVITSEMUS MUISTISAIRAUKSIEN EHKÄISYSSÄ. Jan Verho Lailistettu ravitsemusterapeutti RAVITSEMUS MUISTISAIRAUKSIEN EHKÄISYSSÄ Jan Verho Lailistettu ravitsemusterapeutti ELINTAPANEUVONTA EHKÄISEE MUISTIHÄIRIÖITÄ MUISTISAIRAUKSIEN EHKÄISY ALKAA JO KOHDUSSA Riittävä ravitsemus raskausaikana

Lisätiedot

Suomalaislasten ravitsemus tänään. Suvi Virtanen Terveyden ja hyvinvoinnin laitos, THL ja Tampereen yliopisto

Suomalaislasten ravitsemus tänään. Suvi Virtanen Terveyden ja hyvinvoinnin laitos, THL ja Tampereen yliopisto Suomalaislasten ravitsemus tänään Suvi Virtanen Terveyden ja hyvinvoinnin laitos, THL ja Tampereen yliopisto DIPP-ravintotutkimus Imetettyjen lasten osuus (% osallistuneista, n=3565) Erkkola ym. Suom

Lisätiedot

Luonnollisen läheltä

Luonnollisen läheltä Luonnollisen läheltä Se tulee läheltä. MAITOKOLMION MAITO ON AITOA LÄHIMAITOA Maitokolmion maito tuotetaan lähitiloilla melkein naapurissa. Se kerätään viikon jokaisena päivänä, pakataan ja lähetetään

Lisätiedot

Lasten terveys- ja hyvinvointierot Asiantuntija Päivi Mäki Terveyden ja hyvinvoinnin laitos 17.9.2012 1

Lasten terveys- ja hyvinvointierot Asiantuntija Päivi Mäki Terveyden ja hyvinvoinnin laitos 17.9.2012 1 Lasten terveys- ja hyvinvointierot Asiantuntija Päivi Mäki Terveyden ja hyvinvoinnin laitos 17.9.2012 1 LATE-tutkimusaineisto sisältää pilottiaineiston sekä erillisotokset Kainuussa ja Turussa Pilottitutkimus

Lisätiedot

Nuoren urheilijan ravitsemus. 28.3.2013 Suvi Erkkilä Ravitsemustieteen opiskelija Itä-Suomen Yliopisto

Nuoren urheilijan ravitsemus. 28.3.2013 Suvi Erkkilä Ravitsemustieteen opiskelija Itä-Suomen Yliopisto Nuoren urheilijan ravitsemus 28.3.2013 Suvi Erkkilä Ravitsemustieteen opiskelija Itä-Suomen Yliopisto Mitä kaikkea huomioitava? Kokonaisuus Ateriarytmi Riittävä energiansaanti Nestetasapaino + Välipalaesimerkkejä

Lisätiedot

Varhainen tunnistaminen ja tuen piiriin ohjaaminen neuvolassa ja kouluterveydenhuollossa

Varhainen tunnistaminen ja tuen piiriin ohjaaminen neuvolassa ja kouluterveydenhuollossa Varhainen tunnistaminen ja tuen piiriin ohjaaminen neuvolassa ja kouluterveydenhuollossa Tuovi Hakulinen-Viitanen Tutkimuspäällikkö, Dosentti 13.9.2012 Tuovi Hakulinen-Viitanen 1 Säännölliset tapaamiset

Lisätiedot

Ravitsemussuositukset erityisesti senioreiden näkökulmasta

Ravitsemussuositukset erityisesti senioreiden näkökulmasta Ravitsemussuositukset erityisesti senioreiden näkökulmasta Mikael Fogelholm, ravitsemustieteen professori Elintarvike- ja ympäristötieteiden laitos Maatalous-metsätieteellinen tiedekunta Elintarvike- ja

Lisätiedot

KUNTIEN RAVITSEMUSSUOSITUKSET. Kuntamarkkinat 15.9.2011 Raija Kara

KUNTIEN RAVITSEMUSSUOSITUKSET. Kuntamarkkinat 15.9.2011 Raija Kara KUNTIEN RAVITSEMUSSUOSITUKSET Kuntamarkkinat 15.9.2011 Raija Kara 1 VALTION RAVITSEMUSNEUVOTTELUKUNTA Perustettu 1954 nimellä Valtion ravitsemustoimikunta Asettajana maa- ja metsätalousministeriö Asetetaan

Lisätiedot

Väreistä voimaa - Syö viittä väriä päivässä

Väreistä voimaa - Syö viittä väriä päivässä Väreistä voimaa - Syö viittä väriä päivässä Kasvikset voi jakaa karkeasti viiteen Värikkäät kasvikset sisältävät puolustuskykyä parantavia aineita. väriryhmään, joilla kullakin on oma tehtävä. Väreillä

Lisätiedot

Alle 1-vuotiaan ruokailu

Alle 1-vuotiaan ruokailu SYÖDÄÄN YHDESSÄ Alle 1-vuotiaan ruokailu Ruokasuositukset lapsiperheille 2016 SYÖDÄÄN YHDESSÄ Lapsen ensimmäinen ruokavuosi rakentaa pohjaa monipuolisille ja terveellisille ruokatottumuksille. Lapsen myötä

Lisätiedot

Kotitehtävä. Ruokapäiväkirja kolmelta vuorokaudelta (normi reenipäivä, lepopäivä, kisapäivä) Huomioita, havaintoja?

Kotitehtävä. Ruokapäiväkirja kolmelta vuorokaudelta (normi reenipäivä, lepopäivä, kisapäivä) Huomioita, havaintoja? Kotitehtävä Ruokapäiväkirja kolmelta vuorokaudelta (normi reenipäivä, lepopäivä, kisapäivä) Huomioita, havaintoja? VÄLIPALA Tehtävä Sinun koulupäiväsi on venähtänyt pitkäksi etkä ehdi ennen illan harjoituksia

Lisätiedot

Yläkoululaisten ravitsemus ja hyvinvointi

Yläkoululaisten ravitsemus ja hyvinvointi Yläkoululaisten ravitsemus ja hyvinvointi Interventiotutkimuksen tulokset Pirjo Pietinen 2.12.2008 Kuvat: Leipätiedotus 1.12.2008 Yläkoululaisten ravitsemus ja hyvinvointi Tutkimusasetelma Kevät 2007 Lukuvuosi

Lisätiedot

D-vitamiinin tarve ja saanti

D-vitamiinin tarve ja saanti D-vitamiinin tarve ja saanti Onko D-vitaminoimaton luomumaito terveysriski? D-vitamiini Ravintoaine ja hormonin esiaste Puutos aiheuttaa riisitautia ja osteomalasiaa Yksi kansainvälinen yksikkö (IU, international

Lisätiedot

Syö muistisi hyväksi

Syö muistisi hyväksi Syö muistisi hyväksi Satu Jyväkorpi Ravitsemustieteilijä, ETM Tohtorikoulutettava, Helsingin yliopisto Gerontologinen ravitsemus Gery ry www.gery.fi Muistisairaiden määrä lisääntyy Muistisairauksiin sairastuu

Lisätiedot

Hyvä välipala auttaa jaksamaan

Hyvä välipala auttaa jaksamaan Hyvä välipala auttaa jaksamaan Sisältö Välipalan vaikutus jaksamiseen ja koulumenestykseen Mistä hyvä välipala koostuu Maitotuotteet ja välipala Kuitu ja välipala Helposti lisää kasviksia ja hedelmiä välipalalle

Lisätiedot

Kananmuna sisältää muun muassa D-vitamiina ja runsaasti proteiinia

Kananmuna sisältää muun muassa D-vitamiina ja runsaasti proteiinia Jogurtti luomuhillolla on parempi vaihtoehto kuin puuro tai aamumurot. Tutkijat ovat yhä enenevästi havainneet, mitä näiden viljojen gluteeni aiheuttaa terveydellemme. Gluteeni on syyllinen yli 150 eri

Lisätiedot

Hyvinvointia syömällä Järkeä välipalaan! Tampereen Ateria Susanna Järvinen asiakasvastaava

Hyvinvointia syömällä Järkeä välipalaan! Tampereen Ateria Susanna Järvinen asiakasvastaava Hyvinvointia syömällä Järkeä välipalaan! Tampereen Ateria Susanna Järvinen asiakasvastaava Järkipala hanke Järkipala hanke Tampereella vuonna 2007 2008 Hankkeessa keskityttiin terveelliseen välipalaan

Lisätiedot

Sydäntä keventävää asiaa

Sydäntä keventävää asiaa Sydäntä keventävää asiaa Kolesterolia kannattaa alentaa aktiivisesti Kuudella kymmenestä suomalaisesta aikuisesta on kohonnut veren kolesterolipitoisuus 1. Kun veressä on liikaa kolesterolia, sitä alkaa

Lisätiedot

Olen saanut tyypin 2 diabeteksen

Olen saanut tyypin 2 diabeteksen Bolujem od dijabetesa tip 2 Olen saanut tyypin 2 diabeteksen Kysymyksiä ja vastauksia Pitanja i odgovori Mitä diabetekseen sairastuminen merkitsee? On täysin luonnollista, että diabetekseen sairastunut

Lisätiedot

Pysytään lujina naiset!

Pysytään lujina naiset! Pysytään lujina naiset! Nykyajan tietotulva ei välttämättä anna selkeää kuvaa, miten syödä terveellisesti. Sen sijaan se saattaa hämmentää ja terveellisesti syöminen voi tuntua vaikealta, kalliilta ja

Lisätiedot

Kukkuu! Ilman aamumaitoa nukkuu

Kukkuu! Ilman aamumaitoa nukkuu Kukkuu! Ilman aamumaitoa nukkuu Hei herätys! Aamupala käynnistää päivän Yöllä energiavarastot on nukuttu loppuun ja tyhjällä vatsalla on lounaaseen liian pitkä aika. Aamupala auttaa tasaamaan päivän syömiset.

Lisätiedot

Terveydentila ja riskitekijät. Tutkimuspäällikkö Päivikki Koponen, THL

Terveydentila ja riskitekijät. Tutkimuspäällikkö Päivikki Koponen, THL Terveydentila ja riskitekijät Tutkimuspäällikkö Päivikki Koponen, THL Koettu terveys ja pitkäaikaissairastavuus Somalialaistaustaiset, etenkin miehet, kokivat terveytensä erityisen hyväksi ja he raportoivat

Lisätiedot

Liikunnan merkitys työkykyyn ja arjen jaksamiseen

Liikunnan merkitys työkykyyn ja arjen jaksamiseen Liikunnan merkitys työkykyyn ja arjen jaksamiseen tauoton liikkumaton tupakkapitoinen kahvipitoinen runsasrasvainen alkoholipitoinen heikkouninen? Miten sinä voit? Onko elämäsi Mitä siitä voi olla seurauksena

Lisätiedot

Ravitsemushoito kotikäynneillä. Taija Puranen Suunnittelija, ETM Helsinki 8.11.2012

Ravitsemushoito kotikäynneillä. Taija Puranen Suunnittelija, ETM Helsinki 8.11.2012 Ravitsemushoito kotikäynneillä Taija Puranen Suunnittelija, ETM Helsinki 8.11.2012 Ravitsemus muistisairaan kodissa -tutkimus ALKUMITTAUKSET Ruokapäiväkirjat RANDOMOINTI INTERVENTIORYHMÄ 50 pariskuntaa

Lisätiedot

Liikunnan merkitys työkykyyn ja arjen jaksamiseen Maria Leisti, Elixia

Liikunnan merkitys työkykyyn ja arjen jaksamiseen Maria Leisti, Elixia Liikunnan merkitys työkykyyn ja arjen jaksamiseen Maria Leisti, Elixia tauoton liikkumaton tupakkapitoinen kahvipitoinen runsasrasvainen alkoholipitoinen heikkouninen? Miten sinä voit? Onko elämäsi Mitä

Lisätiedot

Lasten ja nuorten ehkäisevät terveyspalvelut kunnissa

Lasten ja nuorten ehkäisevät terveyspalvelut kunnissa Lasten ja nuorten ehkäisevät terveyspalvelut kunnissa Lasten ja nuorten terveyspalvelut ovat kaikille Lasten ja nuorten ehkäisevillä terveyspalveluilla edistetään lasten, nuorten ja perheiden terveyttä

Lisätiedot

Aineksia hyvän olon ruokavalioon

Aineksia hyvän olon ruokavalioon Aineksia hyvän olon ruokavalioon Sisältö Monipuolinen ruokavalio Lautasmalli Ateriarytmi Ravintoaineet Proteiini Hiilihydraatit Rasva Sydänmerkki Liikunta elämäntavaksi 2 Monipuolinen ruokavalio Vähärasvaisia

Lisätiedot

Millaisin eväin eläkkeellä? - eläkeikäisten ravitsemus THL:n

Millaisin eväin eläkkeellä? - eläkeikäisten ravitsemus THL:n Millaisin eväin eläkkeellä? - eläkeikäisten ravitsemus THL:n väestötutkimuksissa Jenni Lehtisalo, ETM Terveyden ja hyvinvoinnin laitos, Diabeteksen ehkäisyn yksikkö 22.9.2014 1 Kenestä puhutaan? Ikäihminen,

Lisätiedot

MUISTISAIRAUTTA VOI ENNALTAEHKÄISTÄ

MUISTISAIRAUTTA VOI ENNALTAEHKÄISTÄ MUISTISAIRAUTTA VOI ENNALTAEHKÄISTÄ Käypä hoito suositus 2010. Muistisairauksien diagnostiikka ja lääkehoito Taustatietoa muistisairauksista Kansantauti yli 120 000 ihmistä, joilla on etenevä muistisairaus

Lisätiedot

Tyypin 2 diabetes Hoito-ohje ikääntyneille Ruokavalio ja liikunta. Sairaanhoitajaopiskelijat Lauri Tams ja Olli Vaarula

Tyypin 2 diabetes Hoito-ohje ikääntyneille Ruokavalio ja liikunta. Sairaanhoitajaopiskelijat Lauri Tams ja Olli Vaarula Tyypin 2 diabetes Hoito-ohje ikääntyneille Ruokavalio ja liikunta Sairaanhoitajaopiskelijat Lauri Tams ja Olli Vaarula 1 Johdanto Arviolta 500 000 suomalaista sairastaa diabetesta ja määrä kasvaa koko

Lisätiedot

MUISTISAIRAUTTA VOI ENNALTAEHKÄISTÄ

MUISTISAIRAUTTA VOI ENNALTAEHKÄISTÄ MUISTISAIRAUTTA VOI ENNALTAEHKÄISTÄ Käypä hoito suositus 2010. Muistisairauksien diagnostiikka ja lääkehoito Taustatietoa muistisairauksista Kansantauti yli 120 000 ihmistä, joilla on etenevä muistisairaus

Lisätiedot

Diabeetikon ruokavalio. FT, THM, ravitsemusterapeutti Soile Ruottinen

Diabeetikon ruokavalio. FT, THM, ravitsemusterapeutti Soile Ruottinen Diabeetikon ruokavalio FT, THM, ravitsemusterapeutti Soile Ruottinen Lähde: Diabeetikon ruokavaliosuositus 2008 Diabetesliitto Työryhmä: Professori, LT,ETM Suvi Virtanen MMM, ravitsemusterapeutti Eliina

Lisätiedot

Kukkuu! Ilman aamumaitoa nukkuu

Kukkuu! Ilman aamumaitoa nukkuu Kukkuu! Ilman aamumaitoa nukkuu Hei herätys! Aamupala käynnistää päivän Yöllä energiavarastot on nukuttu loppuun ja tyhjällä vatsalla on lounaaseen liian pitkä aika. Aamupala auttaa tasaamaan päivän syömiset.

Lisätiedot

Suunterveyden edistäminen äitiysneuvolatoiminnassa

Suunterveyden edistäminen äitiysneuvolatoiminnassa Suunterveyden edistäminen äitiysneuvolatoiminnassa Ensimmäistä lastaan odottavalle perheelle kunnan on lakisääteisesti järjestettävä vähintään yksi suun terveydentilan ja hoidon tarpeen arvio, jonka tekee

Lisätiedot

KUNNON RUOKAA NUORILLE URHEILIJOILLE

KUNNON RUOKAA NUORILLE URHEILIJOILLE KUNNON RUOKAA NUORILLE URHEILIJOILLE Liikuntavammojen Valtakunnallinen Ehkäisyohjelma OMIEN RUOKAILUTOTTUMUSTEN ARVIOINTI Toteutuuko seuraava? Merkitse rasti, jos asia sinun kohdallasi toteutuu 5(-7) ruokailutapahtumaa:

Lisätiedot

Kuinka hoidan aivoterveyttäni?

Kuinka hoidan aivoterveyttäni? Kuinka hoidan aivoterveyttäni? Geriatrian dosentti Pirkko Jäntti Kemijärvi 28.11.2012 Kaavakuva eri muistijärjestelmistä Terveetkin aivot unohtelevat 83 % unohtaa ihmisten nimiä 60 % unohtaa esineiden

Lisätiedot

Terveys 2011 -tutkimus ja sen päätulokset

Terveys 2011 -tutkimus ja sen päätulokset Terveys 2011 -tutkimuksen perustulosten julkistamistilaisuus 21.11.2012 Terveys 2011 -tutkimus ja sen päätulokset Seppo Koskinen Miksi tarvittiin Terveys 2011 -tutkimus? Yhteiskuntapolitiikan keskeisiin

Lisätiedot

Terveellinen kaura. Lumoudu kaurasta Kaurapäivä 1.10.2013. Kaisa Mensonen Leipätiedotus ry

Terveellinen kaura. Lumoudu kaurasta Kaurapäivä 1.10.2013. Kaisa Mensonen Leipätiedotus ry Terveellinen kaura Lumoudu kaurasta Kaurapäivä 1.10.2013 Kaisa Mensonen Leipätiedotus ry Mikä on Leipätiedotus? Leipomoalan yhteinen tiedotusyksikkö Perustettu 1961 Rahoitus Perusbudjetti jäsenmaksuista

Lisätiedot

Itämeren ruokavalio. Kaisa Härmälä. Marttaliitto ry

Itämeren ruokavalio. Kaisa Härmälä. Marttaliitto ry Itämeren ruokavalio Kaisa Härmälä Marttaliitto ry Itämeren ruokavalio Kotimainen vaihtoehto Välimeren ruokavaliolle. Lähellä tuotettua. Sesongin mukaista. Välimeren ruokavalio Itämeren ruokavalio Oliiviöljy

Lisätiedot

Kasvisravinto-opas. Vihjeitä viisaisiin valintoihin

Kasvisravinto-opas. Vihjeitä viisaisiin valintoihin Kasvisravinto-opas Vihjeitä viisaisiin valintoihin Kasvisruokailijan ruokapyramidi on saman näköinen kuin tavallinen ruokapyramidi. Ainoastaan eläinkunnan proteiinilähteet on korvattu kasvikunnan proteiinilähteillä

Lisätiedot

Liikkuva koululainen investointi kansalliseen hyvinvointiin?

Liikkuva koululainen investointi kansalliseen hyvinvointiin? Pekka Puska Pääjohtaja THL Liikkuva koululainen investointi kansalliseen hyvinvointiin? FTS - Tiedotustilaisuus 17.3.2011 THL suojelee ja edistää suomalaisten terveyttä ja hyvinvointia Kansanterveys suomessa

Lisätiedot

Miksi muistiohjelma on kunnalle ja kuntalaisille hyvä juttu?

Miksi muistiohjelma on kunnalle ja kuntalaisille hyvä juttu? Miksi muistiohjelma on kunnalle ja kuntalaisille hyvä juttu? Juha Jolkkonen geriatrian erikoislääkäri osastopäällikkö Helsingin kaupunki sosiaali- ja terveysvirasto sairaala-, kuntoutus- ja hoivapalvelut

Lisätiedot

Itsesäätelykyvyn kehittämisestä tukea terveellisille ruokailutottumuksille

Itsesäätelykyvyn kehittämisestä tukea terveellisille ruokailutottumuksille Itsesäätelykyvyn kehittämisestä tukea terveellisille ruokailutottumuksille Hanna Ollila Pilvikki Absetz 21.10.2012 www.tempestproject.eu 1 Terveelliset ruokailutottumukset perustana hyvinvoinnille Lapsuuden

Lisätiedot

URHEILIJAN RAVINTO Ravinnon laatu, suojaravintoaineet

URHEILIJAN RAVINTO Ravinnon laatu, suojaravintoaineet santasport.fi URHEILIJAN RAVINTO Ravinnon laatu, suojaravintoaineet Yläkouluakatemia 2015-2016 Vko 36 Santasport Lapin Urheiluopisto I Hiihtomajantie 2 I 96400 ROVANIEMI SUOJARAVINTOAINEET https://www.youtube.com/watch?v=cgcpdskk1o8&spfreload=10

Lisätiedot

Ravitsemuksen ABC Energiaravintoaineet - proteiinin ja rasvan rooli

Ravitsemuksen ABC Energiaravintoaineet - proteiinin ja rasvan rooli Ravitsemuksen ABC Energiaravintoaineet - proteiinin ja rasvan rooli 8.11.2014 Kuopion Reippaan Voimistelijat Ry Ravitsemustieteen opiskelija Noora Mikkonen Aikataulu 25.10. Energiaravintoaineiden kirjo:

Lisätiedot

FORMARE 2015. Ravinnon merkitys hyvinvoinnille - ja ohjeet terveelliseen ruokavalioon

FORMARE 2015. Ravinnon merkitys hyvinvoinnille - ja ohjeet terveelliseen ruokavalioon FORMARE 2015 Ravinnon merkitys hyvinvoinnille - ja ohjeet terveelliseen ruokavalioon Sisältö Kalorit ja kulutus Proteiini Hiilihydraatti Rasva Vitamiinit Kivennäis- ja hivenaineet Vesi ja nesteytys Ravintosuositukset

Lisätiedot

Healthy eating at workplace promotes work ability. Terveellinen ruokailu työpaikalla edistää työkykyä

Healthy eating at workplace promotes work ability. Terveellinen ruokailu työpaikalla edistää työkykyä Healthy eating at workplace promotes work ability Terveellinen ruokailu työpaikalla edistää työkykyä Jaana Laitinen Dosentti, Team Leader Työterveyslaitos, Suomi Finnish Institute of Occupational Health

Lisätiedot

Ikäihmisen ravitsemus

Ikäihmisen ravitsemus Ikäihmisen ravitsemus Ravitsemusterapeutti Nea Kurvinen Ravitsemusterapia Balans www.ravitsemusbalans.fi Puh. 044 2525 311, nea.kurvinen@ravitsemusbalans.fi Mitä muutoksia ikä voi tuoda syömiseen? Nälän

Lisätiedot

Tavallisimmat ongelmat Suomessa

Tavallisimmat ongelmat Suomessa Terveyttä ravinnosta Ursula Schwab FT, dosentti, laillistettu ravitsemusterapeutti Lääketieteen laitos / Kliininen ravitsemustiede, Itä-Suomen yliopisto Medisiininen keskus / Kliininen ravitsemus, KYS

Lisätiedot

HELSINGIN KAUPUNKI PÖYTÄKIRJA 1/2011 1 TERVEYSLAUTAKUNTA 18.1.2011

HELSINGIN KAUPUNKI PÖYTÄKIRJA 1/2011 1 TERVEYSLAUTAKUNTA 18.1.2011 HELSINGIN KAUPUNKI PÖYTÄKIRJA 1/2011 1 32 LAUSUNTO ALOITTEESTA KSYLITOLIPASTILLIEN KÄYTTÖÖNOTOSTA HELSINGIN PÄIVÄKODEISSA JA KOULUISSA Terke 2010-2781 Esityslistan asia TJA/32 TJA Terveyslautakunta päätti

Lisätiedot

Diabeetikon ruokailu sairaalassa

Diabeetikon ruokailu sairaalassa Diabeetikon ruokailu sairaalassa { Ravitsemusterapeutti Roope Mäkelä Satks Ruokavaliosuositus Diabeetikoille suositellaan samanlaista ruokaa kuin koko väestölle Ravitsemushoito on oleellinen osa diabeteksen

Lisätiedot

Yhteistyössä: t Valio Plus Akatemia TM

Yhteistyössä: t Valio Plus Akatemia TM Välipala on kunnon pala Yhteistyössä: t Valio Plus Akatemia TM Reija Männikkö TtM, laillistettu ravitsemusterapeutti 27.4.2014 Leppävirta TAVOITTEENA kunnon ruoka on yksi osa liikunnallista elämäntapaa

Lisätiedot

Veikeä vilja, kiva kuitu. Toteutettu osin MMM:n tuella

Veikeä vilja, kiva kuitu. Toteutettu osin MMM:n tuella Veikeä vilja, kiva kuitu Toteutettu osin MMM:n tuella Mitä isot edellä sitä pienet perässä Aikuisilla on vastuu lasten terveellisistä ruokavalinnoista ja säännöllisestä ateriarytmistä. Yhdessä syöminen

Lisätiedot

KYSELY TERVEYSTOTTUMUKSISTA JA ELÄMÄNTAVOISTA

KYSELY TERVEYSTOTTUMUKSISTA JA ELÄMÄNTAVOISTA KYSELY TERVEYSTOTTUMUKSISTA JA ELÄMÄNTAVOISTA Hyvinkään sairaanhoitoalueen Psykiatria 1 FYYSINEN AKTIIVISUUS 1.1 Kuinka paljon liikut ja rasitat itseäsi ruumiillisesti vapaa-aikana? Jos rasitus vaihtelee

Lisätiedot

Aikuisten (yli 18-vuotiaiden) paino selviää painoindeksistä, joka saadaan painosta ja pituudesta. Laske painoindeksisi laskurilla (linkki).

Aikuisten (yli 18-vuotiaiden) paino selviää painoindeksistä, joka saadaan painosta ja pituudesta. Laske painoindeksisi laskurilla (linkki). Lihavuus Lääkärikirja Duodecim Pertti Mustajoki, sisätautien erikoislääkäri Lihavuus tarkoittaa normaalia suurempaa kehon rasvakudoksen määrää. Suurin osa liikarasvasta kertyy ihon alle, mutta myös muualle,

Lisätiedot

perustettu vuonna 1927

perustettu vuonna 1927 perustettu vuonna 1927 RAVINNON MERKITYS Ravinto ja liikunta Kova liikuntaharrastus yhdessä puutteellisen ruokavalion kanssa voi olla riski kasvulle, kehitykselle ja terveydelle!!! Energian riittämättömän

Lisätiedot

Lautakunnan välineet Puheenjohtajan rooli kuntalaisten aktivoinnissa terveyden edistämiseen

Lautakunnan välineet Puheenjohtajan rooli kuntalaisten aktivoinnissa terveyden edistämiseen Lautakunnan välineet Puheenjohtajan rooli kuntalaisten aktivoinnissa terveyden edistämiseen Helinä Mesiäislehto-Soukka TtT, KM, YTM, lehtori Seamk:issa Puheenjohtajana Järvi-Pohjanmaan yhteistoimintaalueella

Lisätiedot

Sosiaali- ja terveysjohdon neuvottelupäivät 2.-3.2.2016, Helsinki

Sosiaali- ja terveysjohdon neuvottelupäivät 2.-3.2.2016, Helsinki Sosiaali- ja terveysjohdon neuvottelupäivät 2.-3.2.2016, Helsinki Kunnan keinot kaventaa hyvinvointi- ja terveyseroja Liisa Mikkola, oh, TtM, th, Seinäjoki Seinäjoki lyhyesti Väkiluku 61 491 asukasta (31.12.2015)

Lisätiedot

Eväitä ruokapuheisiin

Eväitä ruokapuheisiin Eväitä ruokapuheisiin Esityksessä on ravitsemussuositusten mukainen viikon ruokavalio kevyttä työtä tekevälle, liikuntaa harrastavalle naiselle (8,4 MJ/vrk eli 2000 kcal/vrk). Yksittäisille aterioille

Lisätiedot

Margariini tosi tärkeä osa monipuolista ruokavaliota!

Margariini tosi tärkeä osa monipuolista ruokavaliota! Margariini tosi tärkeä osa monipuolista ruokavaliota! www.margariini.fi Kiva, että rasvat kiinnostavat! Rasvoja tarvitaan, sehän on selvä. Niin monet meistä nauttivat kuitenkin edelleen liikaa ikäviä kovia

Lisätiedot

RUOANSULATUS JA SUOLISTON KUNTO. Iida Elomaa & Hanna-Kaisa Virtanen

RUOANSULATUS JA SUOLISTON KUNTO. Iida Elomaa & Hanna-Kaisa Virtanen RUOANSULATUS JA SUOLISTON KUNTO Iida Elomaa & Hanna-Kaisa Virtanen Edellisen leirin Kotitehtävä Tarkkaile sokerin käyttöäsi kolmen päivän ajalta ja merkkaa kaikki sokeria ja piilosokeria sisältävät ruuat

Lisätiedot

Vitamiinit. Tärkeimpiä lähteitä: maksa, maitotuotteet, porkkana, parsakaali ja pinaatti

Vitamiinit. Tärkeimpiä lähteitä: maksa, maitotuotteet, porkkana, parsakaali ja pinaatti Vitamiinit A-vitamiini Tärkeimpiä lähteitä: maksa, maitotuotteet, porkkana, parsakaali ja pinaatti Välttämätön näköaistimuksen syntyyn hämärässä, solujen kasvuun ja erilaistumiseen sekä ihmisen lisääntymiseen.

Lisätiedot

SYDÄNTÄ. keventävää asiaa Benecol -tuotteilla tutkittua lisätehoa kolesterolin alentamiseen

SYDÄNTÄ. keventävää asiaa Benecol -tuotteilla tutkittua lisätehoa kolesterolin alentamiseen SYDÄNTÄ keventävää asiaa Benecol -tuotteilla tutkittua lisätehoa kolesterolin alentamiseen Kolesterolia kannattaa ALENTAA AKTIIVISESTI Kuudella kymmenestä suomalaisesta aikuisesta on kohonnut veren kolesterolipitoisuus

Lisätiedot

B12-vitamiini eli kobalamiini on ihmiselle välttämätön vitamiini. Sitä tarvitaan elintoimintojen entsyymijärjestelmien toiminnallisina osina:

B12-vitamiini eli kobalamiini on ihmiselle välttämätön vitamiini. Sitä tarvitaan elintoimintojen entsyymijärjestelmien toiminnallisina osina: B12-vitamiini B12-vitamiini eli kobalamiini on ihmiselle välttämätön vitamiini. Sitä tarvitaan elintoimintojen entsyymijärjestelmien toiminnallisina osina: solujen jakautumiseen kudosten muodostumiseen

Lisätiedot

MIKSI SYÖDÄ LIHAA. Soile Käkönen Ravitsemusasiantuntija HKScan Finland

MIKSI SYÖDÄ LIHAA. Soile Käkönen Ravitsemusasiantuntija HKScan Finland MIKSI SYÖDÄ LIHAA Soile Käkönen Ravitsemusasiantuntija HKScan Finland 1 Suomalaiset ravitsemussuositukset Kaikkea saa syödä Ravintoaineista ruokaan Kansalliset erityispiirteet Lisää kasviksia Laatu Rasva

Lisätiedot

Terveyttä ruoasta Mistä koostuu hyvä ruokavalio? 1.4.2014

Terveyttä ruoasta Mistä koostuu hyvä ruokavalio? 1.4.2014 Terveyttä ruoasta Mistä koostuu hyvä ruokavalio? 1.4.2014 Laura Rantalainen, ravitsemussuunnittelija Servica - Itä-Suomen huoltopalvelut liikelaitoskuntayhtymä SERVICA - ITÄ-SUOMEN HUOLTOPALVELUT LIIKELAITOSKUNTAYHTYMÄ

Lisätiedot

VÄLIPALALLA ON VÄLIÄ 2009. Ulla Rauramo Leipätiedotus ry 3.11.2009

VÄLIPALALLA ON VÄLIÄ 2009. Ulla Rauramo Leipätiedotus ry 3.11.2009 VÄLIPALALLA ON VÄLIÄ 2009 Ulla Rauramo Leipätiedotus ry 3.11.2009 Leipätiedotus ja kouluruokailu 2002 alkaen Nauti vapaasti viljasta I- II 2002-2007 Uusia tapoja lisätä nuorten viljatuotteiden kulutusta

Lisätiedot

Laajat terveystarkastukset oppilaan ja perheen hyvinvoinnin tukena

Laajat terveystarkastukset oppilaan ja perheen hyvinvoinnin tukena Laajat terveystarkastukset oppilaan ja perheen hyvinvoinnin tukena Marke Hietanen-Peltola Ylilääkäri, Lapset, nuoret ja perheet yksikkö 19.3.2015 Kuntotestauspäivät 2015, Kisakallio Määräaikaiset terveystarkastukset

Lisätiedot

Vauhtia ja voimaa ruokavaliosta

Vauhtia ja voimaa ruokavaliosta Vauhtia ja voimaa ruokavaliosta Anna elämän maistua 1 Tarvitset reilusti energiaa ja ravintoaineita Monipuolinen ruokavalio tarjoaa riittävästi energiaa ja ravintoaineita kasvuun ja kehittymiseen, liikunnan

Lisätiedot

Puhe, liike ja toipuminen. Erityisasiantuntija Heli Hätönen, TtT

Puhe, liike ja toipuminen. Erityisasiantuntija Heli Hätönen, TtT Puhe, liike ja toipuminen Erityisasiantuntija Heli Hätönen, TtT Puhe liike toipuminen? 2.9.2014 Hätönen H 2 Perinteitä ja uusia näkökulmia Perinteinen näkökulma: Mielenterveyden ongelmien hoidossa painotus

Lisätiedot

VÄRITÄ ITSESI HYVINVOIVAKSI

VÄRITÄ ITSESI HYVINVOIVAKSI VÄRITÄ ITSESI HYVINVOIVAKSI VÄRITÄ ITSESI HYVINVOIVAKSI ESITTELYN YLEISKATSAUS Carl Rehnborg ja NUTRIWAYn tarina Tasapainoisen ruokavalion haasteet Lisää väriä ruokavalioosi Tasapainoinen ruokavalio. Tasapainoinen

Lisätiedot

Kohonnut verenpaine (verenpainetauti)

Kohonnut verenpaine (verenpainetauti) Kohonnut verenpaine (verenpainetauti) Lääkärikirja Duodecim Pertti Mustajoki, sisätautien erikoislääkäri Verenpaine on koholla, kun yläarvo on 140 tai ala-arvo yli 90 tai kumpikin luku on korkeampi. Kohonnut

Lisätiedot

Urheilijan ravitsemus ja vastustuskyky - Valion tuotteet urheilijan ravitsemuksessa

Urheilijan ravitsemus ja vastustuskyky - Valion tuotteet urheilijan ravitsemuksessa Urheilijan ravitsemus ja vastustuskyky - Valion tuotteet urheilijan ravitsemuksessa Infektiot, allergiat ja astma urheilussa sairaudet ja vammat urheilussa UKK-instituutti 5.11.2012 Marika Laaksonen, ETT,

Lisätiedot

Suun terveyden edistäminen neuvola-, koulu- ja opiskeluterveydenhuollon asetuksessa

Suun terveyden edistäminen neuvola-, koulu- ja opiskeluterveydenhuollon asetuksessa Suun terveyden edistäminen neuvola-, koulu- ja opiskeluterveydenhuollon asetuksessa Hanna-Mari Kommonen TtM, suuhygienisti Suun Terveydenhoidon Ammattiliitto STAL ry Esityksen sisältö Suun terveyden edistäminen

Lisätiedot

Ravitsemus. HIV-ravitsemus.indd 1 12.12.2012 10.20

Ravitsemus. HIV-ravitsemus.indd 1 12.12.2012 10.20 Ravitsemus HIV-ravitsemus.indd 1 12.12.2012 10.20 Jokainen meistä tarvitsee ruoasta energiaa. Jokaisen energiantarve on yksilöllinen ja siihen vaikuttavat esimerkiksi ikä, sukupuoli ja liikunnan määrä.

Lisätiedot

5.1.2015. Kehityskolmio. Urheilija kehittyy ja pysyy terveenä + - Kunnon ruokaa luistelijalle. tammikuu 2015. Harjoittelu. Lepo Kehon huolto.

5.1.2015. Kehityskolmio. Urheilija kehittyy ja pysyy terveenä + - Kunnon ruokaa luistelijalle. tammikuu 2015. Harjoittelu. Lepo Kehon huolto. Kunnon ruokaa luistelijalle tammikuu 2015 Johanna Kleemola Kehityskolmio Harjoittelu Ravinto HYVÄ LUISTELIJA Lepo Kehon huolto Urheilija kehittyy ja pysyy terveenä Harjoittelun sisältö ja harjoitusten

Lisätiedot

Kun mummoa hoitaa ukki, uhkaako keripukki?

Kun mummoa hoitaa ukki, uhkaako keripukki? Kun mummoa hoitaa ukki, uhkaako keripukki? Saara Pietilä Ravitsemusfoorumi 14.11.2013 Väestö ikääntyy Vuonna 2060 noin 1,8 miljoonaa yli 65-vuotiasta Muistisairauksien määrä kasvaa 120 000 kognitioltaan

Lisätiedot

Huolehdi muististasi!

Huolehdi muististasi! Huolehdi muististasi! HUOLEHDI MUISTISTASI Sinun voi olla joskus vaikea muistaa asioita. Muistisi toimintaa ja keskittymistäsi haittaavat monet asiat. Muistin toimintaan vaikuttavat esimerkiksi: väsymys

Lisätiedot

KOUKUN HELMEN KOTIATERIAPALVELU

KOUKUN HELMEN KOTIATERIAPALVELU KOUKUN HELMEN KOTIATERIAPALVELU Palveluksessanne 31.1.2014 2009 Tampereen Ateria KOUKUN HELMI Koukun Helmen keittiössä ammattitaitoinen henkilökuntamme valmistaa suurella sydämellä maukkaita aterioita

Lisätiedot

Terveyden edistämisen hyvät käytännöt

Terveyden edistämisen hyvät käytännöt Terveyden edistämisen hyvät käytännöt Timo Leino, LT, dos. ylilääkäri Hyvä työterveyshuoltokäytäntö - mikä uutta? 26.9.2014, Helsinki Elintavat, terveys ja työkyky Naisista 57 % ja miehistä 51 % harrasti

Lisätiedot

Lasten täydennysravintojuomat täyttä energiaa!

Lasten täydennysravintojuomat täyttä energiaa! Lasten täydennysravintojuomat täyttä energiaa! Lapsesi hyvä ravitsemustila parantaa jaksamista, edistää toipumista ja turvaa kasvun Kun lapsi ei syö riittävästi tavallista ruokaa Sairastuneen lapsen voi

Lisätiedot

Sydän- ja verisuonitautien riskitekijät Suomessa

Sydän- ja verisuonitautien riskitekijät Suomessa Sydän- ja verisuonitautien riskitekijät Suomessa FINRISKI-terveystutkimuksen tuloksia Pekka Jousilahti Tutkimusprofessori, THL 25.10.2014 Kansallinen FINRISKI 2012 -terveystutkimus - Viisi aluetta Suomessa

Lisätiedot

1939-1949 syntyneet 3936 kävijää 85-88 % ikäryhmästä

1939-1949 syntyneet 3936 kävijää 85-88 % ikäryhmästä Raahen seudun hyvinvointi- kuntayhtymän aikuisneuvola 2004 alkaen 65 vuotta täyttävät 1939-1949 syntyneet 3936 kävijää 85-88 % ikäryhmästä miesten osuus noussut 40-49 % 10.12.2014 1 Millaisia ovat 65-vuotiaat?

Lisätiedot

Urheiluravitsemuksen perusteet / HaVe step ry 20.3.2008

Urheiluravitsemuksen perusteet / HaVe step ry 20.3.2008 1. Kehitys koostuu ns. kehityskolmiosta. Jonka osina ovat Harjoittelu, Lepo ja Ravinto. 2. Ruokailun tavoite on olla yksi luonteva osa urheilijan kokonaisuutta. Urheilijan ravitsemuksen A B C A= Arkiruokailu

Lisätiedot

Keski-Pohjanmaan keskussairaala Synnytysosasto 3 Mariankatu 16-20, Kokkola puh. 06 826 4355. Synnyttänyt

Keski-Pohjanmaan keskussairaala Synnytysosasto 3 Mariankatu 16-20, Kokkola puh. 06 826 4355. Synnyttänyt Keski-Pohjanmaan keskussairaala Synnytysosasto 3 Mariankatu 16-20, Kokkola puh. 06 826 4355 Synnyttänyt Synnyttänyt Sairaalasta kotiutuessasi ota itse yhteyttä oman neuvolan terveydenhoitajaan/ kätilöön

Lisätiedot

Ravitsemustieto- ja ruoanvalmistuskurssit parantavat ikääntyneiden ruokavalion laatua, ravinnonsaantia ja elämänlaatua

Ravitsemustieto- ja ruoanvalmistuskurssit parantavat ikääntyneiden ruokavalion laatua, ravinnonsaantia ja elämänlaatua Ravitsemustieto- ja ruoanvalmistuskurssit parantavat ikääntyneiden ruokavalion laatua, ravinnonsaantia ja elämänlaatua Satu Jyväkorpi Gerontologinen ravitsemus Gery ry satu.jyvakorpi@gery.fi Kurssien satoa

Lisätiedot

Pellavansiemenen. 6/2009 Hyvinvointia pellavasta -hanke

Pellavansiemenen. 6/2009 Hyvinvointia pellavasta -hanke Pellavansiemenen terveysvaikutukset Kooste Lähteenä käytetty artikkelia TarpilaA, WennbergT. TarpilaS: Flaxseedas a functionalfood. Current Topics in Neutraceutical Research 2005 (3);3:167-188 1 Sisällysluettelo

Lisätiedot

Lasten lihavuuden ehkäisy kouluterveydenhuollossa

Lasten lihavuuden ehkäisy kouluterveydenhuollossa Lasten lihavuuden ehkäisy kouluterveydenhuollossa Paula Häkkänen Koululääkäri Helsingin kaupunki, Terveyskeskus, Koulu- ja opiskeluterveydenhuolto Kuva:Shutterstock Lihavuus laskuun - Hyvinvointia ravinnosta

Lisätiedot