Metallien jalostus Suomessa: nykytila ja tulevaisuuden haasteet. TkT Veikko Heikkinen Oulu

Koko: px

Aloita esitys sivulta:

Download "Metallien jalostus Suomessa: nykytila ja tulevaisuuden haasteet. TkT Veikko Heikkinen Oulu 8.6.2015"

Pekka Karjalainen
8 vuotta sitten
Katselukertoja:

1 Metallien jalostus Suomessa: nykytila ja tulevaisuuden haasteet TkT Veikko Heikkinen Oulu

2 Toimituskunta Kirsti Loukola-Ruskeeniemi TEM, pj Veikko Heikkinen, CASR Niilo Suutala, Outokumpu Oyj Kari Knuutila, Outotec Oyj Riitta Keiski, Oulun yliopisto Maija Uusisuo, TEM

3 Kirjoittajat Kirsti Loukola-Ruskeeniemi luvut 1 ja 9 Veikko Heikkinen pääosin luvut 2 8 Johtopäätökset yhdessä Yrityskohtaiset tiedot: Rautaruukki Oyj Veikko Heikkinen Outokumpu Oyj Niilo Suutala Outotec Oyj Kari Knuutila Boliden Harjavalta Oy Vesa Törölä Boliden Kokkola Oy Panu Tolonen Norilsk Nickel Harjavalta Oy Esa Lindell

Heikkinen Outokumpu Oyj Niilo Suutala Outotec Oyj Kari Knuutila Boliden

4 Sisältö Johdanto Metallien jalostus Suomessa ja sen kansallinen merkitys Liiketoimintaympäristö Tutkimus ja kehitys Koulutus Keskeiset haasteet Yritysten kilpailukyvyn parantaminen Metallienjalostusteollisuus uuden liiketoiminnan kasvualustana Lupaprosessit Kehitystarpeet ja mahdollisuudet

Yritysten kilpailukyvyn parantaminen Metallienjalostusteollisuus uuden

5 Suurimmat teräksen ja värimetallien tuottajat Suomessa

6 Metallien jalostuksen liikevaihto vuosina

Metallienjalostusyrityksissä Suomessa vuonna 2014 henkilöstöä keskimäärin 15 300 Henkilöstön määrä laski

7 Metallienjalostusyrityksissä Suomessa vuonna 2014 henkilöstöä keskimäärin Henkilöstön määrä laski edellisestä vuodesta reilut kolme prosenttia Lähde: Tilastokeskus, Teknologiateollisuus ry:n henkilöstötiedustelu

edellisestä vuodesta reilut kolme prosenttia Lähde:

8 Maailman terästuotannon jakaantuminen 2003 ja 2013

9 Ruostumattoman teräksen tuonti EU-maihin kolmansista maista

10 Liiketoimintaympäristö Voimakkainta metallien tuotannon ja kulutuksen kasvu on tällä hetkellä Kiinassa ja Intiassa sekä muissa kehittyvissä talouksissa. EU-maiden teolliselle kehitykselle oma metallien valmistus on tärkeää säilyttää, koska se muodostaa kone- ja laiteteollisuuden perustan. Suomessa on monipuolinen metallien tuotanto, mikä tarjoaa hyvän pohjan rikasteiden ja metallituotteiden jatkojalostukselle. Kilpailukyvyn säilyttämiseksi tarvitaan EU:ssa sellainen säädösympäristö, joka tarjoaa tasapuolisen toimintaympäristön maailman muiden talousalueiden kanssa. Suomen syrjäinen sijainti ja suuret etäisyydet asettavat erityisvaatimuksia logistiikalle ja infrastruktuurille.

Suomessa on monipuolinen metallien tuotanto, mikä tarjoaa hyvän pohjan rikasteiden ja metallituotteiden jatkojalostukselle.

11 Tutkimus ja kehitys Julkisen rahoituksen myötävaikutuksella Suomeen on kehittynyt yhteistoimintakulttuuri, mikä mahdollistaa pitkäjänteisen kehitystyön. Verkostojen avulla voidaan vähentää tutkimusryhmien pienen koon aiheuttamia haittoja. Metallien jalostajilla on yhteistyöhön hyvät edellytykset, sillä yritykset eivät juuri kilpaile keskenään. EU:n tutkimusrahoitusta on haettavana enemmän kuin ennen. Hankevalmisteluun on erityisesti panostettava, sillä hyväksymisseula on tiukka. Kansallisia hankkeita on tärkeä linkittää EU:n tutkimusohjelmiin.

Metallien jalostajilla on yhteistyöhön hyvät edellytykset, sillä yritykset eivät juuri kilpaile keskenään.

12 Yliopistojen materiaalitutkimuksen ulkopuolinen rahoitus

13 SHOK-rahoitus SHOK-rahoitus on tuonut merkittävän parannuksen yliopistojen tutkimusrahoitukseen. Yliopistojen välillä vallitsee metallien jalostukseen liittyvässä tutkimuksessa selkeä työnjako. Kaikki yliopistot mukana SHOK:ssa. Oulun yliopistossa terästutkimus kuuluu painoaloihin. Eräitä kalliita tutkimuslaitteita ei ole lainkaan Suomessa kuten esimerkiksi LEAP mikroskooppi, mutta niiden käyttö on mahdollista yhteistyöverkostojen kautta.

Kaikki yliopistot mukana SHOK:ssa. Oulun yliopistossa terästutkimus kuuluu painoaloihin.

14 Ajokilometria kohti lasketut hiildioksipäästöt

15 Erilliskysymyksiä: suunnittelu, autoteollisuus, standardointi, teräsrakentaminen Suunnittelijat ovat ratkaisevassa asemassa uusia materiaaleja hyödynnettäessä. Heidän koulutukseen kannattaa panostaa, jotta uusien materiaalien kaikki ominaisuudet kyetään hyödyntämään. Päästäkseen autoteollisuuden alihankkijaksi on verkostoiduttava alan toimijoiden kanssa menemällä mukaan yhteisiin kehityshankkeisiin. Tutkimuksen avulla on tuotettava luotettavaa tietoa standardisoinnin tueksi. Kansallisella tasolla on osallistuttava standardien valmisteluun. Teräsrakentamisen tekniikka on Suomessa edistynyttä uudisrakentamisen osalta, mutta lisää panostusta tarvittaisiin korjausrakentamiseen.

Päästäkseen autoteollisuuden alihankkijaksi on verkostoiduttava alan toimijoiden kanssa menemällä mukaan yhteisiin kehityshankkeisiin.

16 Prosessimetallurgiaa tai materiaalitekniikkaa pääaineena opiskelleiden diplomi-insinöörien ja tekniikan tohtoreiden keskimääräiset valmistumismäärät Aalto Tampere Oulu Åbo Akademi Yhteensä Dipl. ins. tutkinnot 17,8 12,3 12,7 2,5 45,3 Tohtorin tutkinnot 2,3 1,2 1,3 1,0 5,8 Valmistuvien diplomi-insinöörien määrä vastaa kutakuinkin kysyntää. On tärkeä huolehtia tohtorikoulutuksen suorittaneiden työllistymisestä myös tulevaisuudessa. Metallienjalostusalan kiinnostavuutta tulisi opiskelijoiden piirissä lisätä.

tutkinnot 17,8 12,3 12,7 2,5 45,3 Tohtorin tutkinnot 2,3 1,2 1,3 1,0 5,8 Valmistuvien diplomi-insinöörien määrä vastaa

17 Keskeiset haasteet Suurin haaste on kustannuskilpailukyvyn säilyttäminen, sillä tuonnin voimakas lisääntyminen Aasian maista kiristää kilpailua. Päästöoikeuksien ja energian hinnan kallistuminen sekä EU:n taholta tuleva sääntely aiheuttavat ylimääräisiä kustannuspaineita. Värimetallien valmistuksessa kaikkien arvoaineiden hyvä saanti on tärkeää ja edellyttää prosessien jatkuvaa kehittämistä prosessitehokkuuden ja raakaainejoustavuuden parantamiseksi. Sekundäärimateriaalien ja sivuvirtojen hyödyntämisen merkitys kasvaa.

Päästöoikeuksien ja energian hinnan kallistuminen sekä EU:n taholta tuleva sääntely aiheuttavat ylimääräisiä kustannuspaineita.

18 Yritysten kilpailukyvyn parantaminen Perinteisillä toimialoilla kannattaa kehitysponnistelut suunnata olemassa olevien prosessien ja tuotantolinjojen tuottavuuden parantamiseen käyttämällä hyödyksi uusinta säätö- ja mittaustekniikkaa sekä tietotekniikan tarjoamia mahdollisuuksia kuten digitalisointia ja teollista internettiä. Pienten teräsyhtiöiden on erikoistuttava, mutta samalla niiden on ainakin toistaiseksi kyettävä tuottamaan myös perusteräksiä kilpailukykyiseen hintaan, sillä pääosa terästuotannosta on edelleen perustuotteita. Värimetallien tuotannossa on kyettävä käyttämään myös sekundäärisiä raaka-aineita. Kaikki rikasteissa olevat arvoaineet on saatava talteen. Kehittäminen edellyttää koko toimitusketjun tarkastelua, sillä lopputulos riippuu ketjun heikoimmasta lenkistä.

Pienten teräsyhtiöiden on erikoistuttava, mutta samalla niiden on ainakin toistaiseksi kyettävä tuottamaan myös perusteräksiä kilpailukykyiseen hintaan, sillä pääosa terästuotannosta on edelleen

19 Suomessa käytössä olevat teräksenvalmistusmenetelmät

20 Energian kulutus eri prosesseiila

21 Ominaispäästöjen kehitys

22 Energia Metallien jalostus on energiaintensiivinen toimiala, minkä vuoksi yritykset tarvitsevat kohtuuhintaista ja hinnaltaan vakaata sähköä. Suomalaisten tehtaiden energiatehokkuus on tällä hetkellä huippuluokkaa. Suurimmat mahdollisuudet lisäsäästöille liittyvät hukkalämmön parempaan talteenottoon, tuotantolinjojen pitemmälle menevään integrointiin ja jätteen vähentämiseen. Energiansäästö heijastuu suoraan myös CO 2 -päästöjen vähenemiseen. Yritykset toivovat, että päästökaupan aiheuttama sähkön hinnan nousu kompensoitaisiin energiaintensiiviselle teollisuudelle.

23 Masuunin hiilidioksiditehokkuus (Stahlzentrum 2009)

24 Ferrokromituotannon energiankulutus eri prosesseilla

25 Metallienjalostusteollisuus uuden liiketoiminnan kasvualustana Suuryritykset tarjoavat otollisen kasvualustan uusille yrityksille. (Outotec, Okmetic, Neorem Magnets, Blastman, Idesco, Conlog ) Rakenneratkaisujen myötä on Suomeen syntynyt useita elinkelpoisia yrityksiä (Boliden Kokkola, Boliden Harjavalta, Norilsk Nickel Harjavalta, Luvata, Cupori, Aurubis Finland, Telatek, Transtech ) Spinoffeina syntyneiden yritysten toiminta on vakaalla pohjalla, kun ulkoistettavan yksikön mukana lähtee tiimi, joka tuntee teknologiat, tuotteet, asiakkaat ja jakelukanavat. Yliopistoissa tehtävä tutkimus luo pitkällä tähtäimellä pohjaa uusille teollisuudenaloille, erityisesti jos aiheenvalinnassa on tulosten sovellettavuus otettu jo alun alkaen huomioon.

26 Lupaprosessit Hajanainen ympäristöhallinto hidastaa luvitusta, yksi mahdollisuus olisi koota luvitus ja valvonta nk. Teollisuuslupavirastoon Laaja muutoksenhakuoikeus aiheuttaa viiveitä, koska jokaisesta luvasta voi valittaa erikseen ja rakentamisen aikana moneen kertaan Yksi vaihtoehto olisi ottaa käyttöön laaja-alainen lupa, nk. investointilupa, johon yhdistettäisiin useita nykyisiä lupaprosesseja Eri viranomaisten päätökset tulisi antaa samanaikaisesti, jos se on hankkeen etenemisen kannalta perusteltua, jolloin viivästyminen muutoksenhaun vuoksi vähenisi Muutoksenhaku tulisi keskittää yhteen hallinto-oikeuteen, jolloin sinne kertyisi asiantuntemusta

29 Yhteenveto Kilpailukykyisen metallienjalostusteollisuuden säilyttämiseksi Suomessa alan toimintaedellytysten pitää olla samalla tasolla kuin kilpailijamaissa. Infrastruktuurin (satamien, rautateiden, maanteiden ja talvimerenkulun) pitäisi olla kunnossa. Energian hinnan tulisi olla vakaa ja kohtuullinen, eikä esimerkiksi päästökauppa saisi aiheuttaa kohtuuttomia hintapaineita. Rikkidirektiivin aiheuttamien lisäkustannusten kompensointimahdollisuutta pitäisi selvittää. Tutkimuksen ja koulutuksen oltava monipuolista ja korkeatasoista. Tutkimusrahoitusta pitäisi suunnata kokonaisten arvoketjujen kehittämiseen ja uutta liiketoimintaa synnyttävään toimintaan.

Samankaltaiset tiedostot

Metallinjalostuksesta Cleantech -tuotteita

Metallinjalostuksesta Cleantech -tuotteita Kari Knuutila Teknologiajohtaja, Outotec Oyj EK:n energia- ja ilmastoseminaari Matkalla Kööpenhaminaan Mitä sen jälkeen? 17.9.2009, Helsinki 2 Metallien jalostuksen