Setlementtiasuntojen asumismallin yhteiskunnalliset vaikutukset. Toukokuu 2016 Saila Tykkyläinen, Antti Honkasalo

Transkriptio

1 Setlementtiasuntojen asumismallin yhteiskunnalliset vaikutukset

2 Arvioinnin tavoite ja eteneminen Arvioinnin tavoite oli lisätä ymmärrystä siitä miten yhteisökoordinaattorin työn ja taloyhteisön vaikutus yksilöihin kertautuu julkiseen talouteen. Menetelmänä oli pääasiassa tilastollinen kustannus-vaikuttavuus analyysi. Kolme näkökulmaa: Nuorten ja työikäisten huono-osaisuuden kasautuminen nostaa syrjäytymisriskiä. Etenkin nuorten pysyvän syrjäytymisen kustannukset ovat valtavat. Ikäihmisten yksinäisyys on merkittävä inhimillinen ja yhteiskunnallinen ongelma, sen terveydelliset haittavaikutukset ovat yhtä suuret kuin tupakoinnin. Varhainen puuttuminen maksuongelmiin ja velkakierteen katkaiseminen ehkäisee myös ongelmien syvenemistä muilla elämän osa-alueilla. -> Voidaanko näihin asioihin vaikuttaa asumismallilla, jossa yhdistyy henkilökohtainen tuki ja yhteisöllisyys? Tutkimuksen eteneminen 1. Vaikutusmallin rakentaminen tutkimus- ja kokemustiedon perusteella, asumiskonseptin vaikutusketjun määrittely. 2. Datan kerääminen, analysointi ja mallin testaus. 3. Tulosten vertailu verrokkiryhmään (18-64v) tai samanikäisen väestön indikaattoreihin (65->) ja kustannusten arvioiminen. Kuva: Setlementtiasunnot Oy

3 Datasetit ja niiden käyttö Asukaskyselyt (N=72, vastausprosentti 23%) ja vuotiaille (N=169, vastausprosentti 25%) Setlementtiasuntojen asukkaille ja vastaavan ikäiselle verrokkiryhmälle pääkaupunkiseudulla sijaitsevasta kunnallisesta vuokrayhtiöstä (N=177, vastausprosentti 30%) Asumismallin vaikutus terveyskäyttäytymiseen, sosiaalisiin suhteisiin ja elämäntyyliin. Tätä kautta arvioitu vaikutusta huono-osaisuuden kasautumiseen. Setlementtiasuntojen osalta otokset kuvaavat heikosti populaatiota, yhdessä vaatimattoman vastausprosentin kanssa tämä heikentää tulosten luotettavuutta. Nuoria ei juurikaan voitu analysoida omana ikäluokkanaan. Asukaskyselyt 65 vuotta täyttäneille (N=338, vastausprosentti 58%) Asumismallin vaikutus yksinäisyyteen ja yksinäisyyden aiheuttamiin hyvinvointiongelmiin. Tulosten vertailu samanikäiseen väestöön, asukkaiden sosioekonominen asema tasainen. Yhteisökoordinaattorikysely (N=13, vastausprosentti 93%) Palveluohjauksen ja henkilökohtaisen tuen määrä ja merkitys. Yhteisön toiminta. Tulosten vertailu aiempiin asumisneuvontatutkimuksiin. Setlementtiasuntojen asukasdata Mm. häätöprosessit, vuokranmaksuhäiriöt, maksusuunnitelmat, erityisryhmien osuus asukkaista. Laadullinen aineisto Kokemustieto asumisen ja asuinyhteisön vaikutuksesta elämänlaatuun. Kaksi 55 täyttäneiden asukastyöpajaa, 9 osallistujaa. Avoimet vastaukset: kaikista asukaskyselyn ryhmistä 29-31% jätti avoimen vastauksen. Kuva: Setlementtiasunnot Oy

4 Arvioinnin johtopäätökset Henkilökohtainen tuki ja asumisneuvonta tukee taloudenhallintaa ja estää asumisen purkuja sekä häätöjä. Setlementtiasunnoilla asuu ARA:n vaatimuksia enemmän erityisryhmiä ja asukkaiden sosioekonominen asema on heikompi kuin verrokkiryhmässä. Asumisen vakauden parantaminen sekä asunnottomuuden ja syrjäytymisen ehkäisy näissä ryhmissä on vaikuttavaa. Taloyhteisöllä, yhteisillä tiloilla ja matalan kynnyksen osallistumismahdollisuuksilla näyttää olevan merkitystä kaikille asukkaille. Luottamus ja osallistuminen sekä asumisen vaikutus hyvinvointiin on verrokkiryhmiä korkeammalla tasolla. Taloyhteisön positiivinen vaikutus ikäihmisiin on selvä, mutta se ei välttämättä nuorten ja työikäisten kohdalla pysty kumoamaan huono-osaisuuden kasautumisen haittoja. Asumismalli voi pienentää julkistalouden kustannuspaineita pienentämällä etenkin riskiryhmien asunnottomuus- ja syrjäytymisriskiä sekä vähentämällä ikäihmisten palvelutarvetta ylläpitämällä heidän toimintakykyään. Kokonaisvaikutus vuosittain vähintään 1,3 meur. Kuva: Setlementtiasunnot Oy

5 Vaikutusten mallinnus Kuva: Setlementtiasunnot Oy

6 LEHVÄSTÖ: VAIKUTUKSET vuotiaiden huono-osaisuuden lieventäminen Kerrannaisvaikutukset Asunnottomuusriski pienenee Työ- ja opiskeluvalmiudet vahvistuvat Työkyky paranee Palveluiden käyttö vähenee Ennenaikainen kuolleisuus pienenee RUNKO: TAVOITE Yksilötason muutokset JUURET: MILLÄ MUUTOKSILLA TAVOITE SAAVUTETAAN. EDELLYTYKSET RAVINTEET: TOIMENPITEET Talouden hallinta paranee Velkakierre katkeaa Toimeentulo Henkinen ja fyysinen terveys kohenee Rakennetaan yhteisöä, annetaan asumisneuvontaa Asukkaiden motivaatio Terveyskäyttäytyminen Koordinaattoreiden ammattitaito Tulevaisuuden usko (nuoret) Luottamus Kiinnittyminen taloyhteisöön Osallistuminen Ihmissuhteet

7 Setlementtiasuntojen asumismallin vaikutusketju, vuotiaat Näin toimintamalli todennäköisesti pienentää syrjäytymiseen liitettyjä julkistalouden kustannuspaineita Konseptiin ositettu asumistuen määrä Arjen tuki ja palveluohjaus Säännölliset harrastukset ja kerhot Naapuriapu ja - tuki Toimivat yhteistilat Talouden hallinta Oikeus tukiin Aktiivisuus ihmissuhteet Luottamus Tulevaisuuden usko Maksuhäiriöt Häädöt ja asumisen purut Palveluiden käyttö Mielenterveysongelmat % ja Työkyky % ja Harrastukset % Elämänlaatu % Kiinnittyminen taloyhteisöön % Maksusuunnitelmat Terveyskäyttäytyminen Sosiaaliturvamenot + / - Syrjäytymisriski pienenee Työelämä- ja opiskeluvalmius paranee Palvelutarve pienenee PYLL pienenee PANOKSET TUOTOKSET Setlementtias. data ja tutkimukset 1. TULOKSET, Asukastutkimus ja taustatutkimukset 2. TULOKSET, muutokset indikaattorit Toukokuu 2016 Saila Tykkyläinen, Antti Honkasalo Vertailuryhmä ja väestötieto VAIKUTUKSET

8 LEHVÄSTÖ: VAIKUTUKSET RUNKO: TAVOITE Yksilötason muutokset 65 vuotta täyttäneiden yksinäisyyden lievittäminen Kerrannaisvaikutukset Asunnottomuusriski pienenee Talouden hallinta paranee Laitoshoidon tarve myöhentyy Velkakierre katkeaa Kaatumiset Koettu yksinäisyys vähenee Toimintakyky paranee Kotihoidon tarve vähenee Masennus Muistihäiriöt Koettu terveys paranee Rakennetaan yhteisöä, annetaan asumisneuvontaa Ennenaikaisesti menetetyt elinvuodet (PYLL) Avun tarve tyydyttyy Naapuriapu lisääntyy JUURET: MITEN TAVOITE SAAVUTETAAN RAVINTEET: TOIMENPITEET Toimeentulo Luottamus Monipuolinen osallistuminen Ihmissuhteet

9 Setlementtiasuntojen asumismallin vaikutusketju, 65 -vuotiaat Näin toimintamalli todennäköisesti pienentää ikäihmisten yksinäisyyteen liitettyjä julkistalouden kustannuspaineita Maksusuunnitelmat Arjen tuki ja palveluohjaus Talouden hallinta Häädöt Oikeus tukiin Riippuvuus taloyhteisöstä % Asunnottomuusriski pienenee Konseptiin ositettu asumistuen määrä Säännölliset harrastukset ja kerhot Naapuriapu ja - tuki Toimivat yhteistilat Palvelutarpeeseen reagointi Toimintakyky paranee Ihmissuhteiden laatu ja määrä Luottamus ja turvallisuus Aktiivisuus taloyhteisössä % Muistihäiriöt Masennus Kaatumiset Koti- ja laitoshoito Sosiaaliturva +/- Julkisten palveluiden käyttö vähenee PYLL pienenee PANOKSET TUOTOKSET Setlementtias. data ja tutkimukset 1. TULOKSET, muutokset Asukastutkimus ja taustatutkimukset 2. TULOKSET, indikaattorit Vertailuryhmä ja väestötieto VAIKUTUKSET

10 Tuloksia Kuva: Setlementtiasunnot Oy

11 RAVINTEET, eli tuotokset vuonna 2015 Asumisneuvonta: talous - Vuosittain 380 puuttumista vuokranmaksuhäiriöihin. - Lähes 100 asukasta saa vuosittain tukea maksuhäiriöiden hoitoon. - Noin 100 asukasta saa vuosittain neuvontaa sosiaaliturvatukiin liittyen. Asumisneuvonta: palveluohjaus - Lähes puolet yhteisökoordinaattoreista ohjaa asukkaita viikoittain tai kuukausittain mielenterveys-, sosiaalitai terveyspalveluihin. - Yhteydenottoja asukkaisiin koordinaattorin oman tai naapureiden huolen takia n. 130 kertaa vuodessa, yli viidenneksessä tapauksissa kyseessä on todellinen hätä. Seniori-ASO Tapahtumat Säännölliset kerhot Lkm Osall.määrä VUOKRA Tapahtumat Säännölliset kerhot Lkm Osall.määrä Retket ja tapahtumat: luontoretket, infot, korttelijuhlat, kaupunkiviljely, kulttuurit tutuiksi, ym. Asukkaiden vetämiä kerhoja: kielikerhot, taidekerho, NA, AA, tuolijumppa, ATKopastus, ym. Toimintaan osallistuu yli 150 ulkopuolista/kk. Kuuden koordinaattorin taloissa yli 25% asukkaista käyttää yhteistiloja vähintään kuukausittain, kahdeksan talossa alle 25%.

12 JOHTOPÄÄTÖS: Asumisneuvonta ja henkilökohtainen tuki on vaikuttavaa Asunnottomuusriski pienenee Velkakierre katkeaa SA 18-64v Verrokki Väestö Maksuhäiriö 20% 28% 8% Ulosotot 17% 18% 5% Palveluohjaus, yhteydenotot asukkaisiin ja talousneuvonta estää yhteisökoordinaattorikyselyn mukaan vuosittain arviolta 50 asukkaan asumisen purun tai häädön. Asukasdata tukee arviota nuorten ja työikäisten osalta. Molemmat 16% 24% Talouden hallinta paranee Palvelutarve tyydyttyy Jos näin pystytään ehkäisemään 20 asukkaan syrjäytyminen, yhteiskunnalle koituvia kustannuksia ehkäistään vuosittain reilut euroa (Kajanoja, 2000). SA Väestö SA 70-> Väestö 70-> Maksuhäiriö 6% 4% 2% 2% Ulosotto 3% 1% 3% 1% Toimeentulo Asukasrakenteen ja tutkimusten perusteella voi arvioida, että syrjäytyneistä kaksi olisi nuoria, jotka olisivat syrjäytyneitä vielä viiden vuoden päästä (Myrskylä, 2012). Näiden nuorten kustannus olisi yli euroa tuolta ajanjaksolta. Nuoren syrjäytyminen loppuelämäksi maksaa yhteiskunnalle noin miljoona euroa (VTV, 2007).

13 Nuorten ja työikäisten tuloksia Kuva: Setlementtiasunnot Oy

14 Setlementtiasuntojen asukkaiden koulutustausta ja sosioekonominen asema on heikko, mikä lisää syrjäytymisriskiä. Setlementtias Verrokki Väestö Vain peruskoulu 17% 12% Työttömyysaste (25-64v / 17-64v) Pitkäaik.työttömät työttömistä (25-64v) Työkyvyttömyyseläke (25-64v) 16% 11% 9,4% 71% 53% 28% 15% 5% 8% vuotiaat Setlementtias Verrokki Väestö Toimeentulotuki 21% 25% 7% Pitkäaikainen toimeentulotuki 15% 19% 2% Asumistuki 45% 44% vuotiaan arvioidaan olevan syrjäytymisvaarassa, jos hänellä ei ole peruskoulun jälkeistä tutkintoa, hän ei opiskele ja on työtön (Aaltonen ym., 2015). Kaikista vastaajista näitä nuoria oli kuusi, kaikki Setlementtiasunnoilla: Setlementtias Verrokki Väestö (2010) 8% 0% 5% Viiden vuoden päästä syrjäytymisvaarassa olevista 40% on edelleen samassa tilanteessa (Myrskylä, 2012) v SA Verrokki Suomi Väh. 3 etuutta vuoden aikana 23% 25% Toukokuu 2016 Saila Tykkyläinen, Antti Honkasalo Yksin asuvat 38% 27% 21%

15 JUURET: Setlementtiasukkaiden luottamus on korkeammalla tasolla ja osallistuminen järjestettyyn toimintaan aktiivisempaa kuin verrokkiryhmän LUOTTAMUS SA VRT Väestö (15 ->) Luottamus Yleisesti ottaen luottaa ihmisiin 73% 65% 84% Luottaa asuinalueen ihmisiin 64% 58% 87% OSALLISTUMINEN SA VRT VÄESTÖ On harrastus (20-29v) 78% 70% 87% Osallistuu aktiivisesti (20-64v) 17% 13% 28% Ei aktiivista liikuntaa (20-64v) 31% 31% 19% SOSIAALISET SUHTEET SA VRT VÄESTÖ Pitää usein yhteyttä sukulaisiin tai ystäviin, N (20-54) Pitää usein yhteyttä sukulaisiin tai ystäviin, M (20-54) On joku jolta pyytää apua hätätilanteessa 97% 95% 91% 87% 81% 80% 97% 97%

16 LEHVÄSTÖ: Setlementtias. nuorten tulevaisuuden usko on vertailuryhmää vahvempi, vaikka koulutus- ja sosioekonominen asema on heikompi Tulevaisuuden uskolla on vaikutusta nuorten syrjäytymisriskiin ja se ennustaa sosioekonomista asemaa myöhemmällä iällä (Berg ym., 2011 ; Nuorisobarometri, 2015). Koko väestön vertailutieto on Nuorisobarometri 2015 tutkimuksesta. Taulukon kysymyksistä muodostettiin summamuuttuja, joka kuvaa kuinka vahva tulevaisuuden usko kokonaisuudessaan on. Syrjäytymisvaarassa olevasta kuudesta nuoresta kolmen tulevaisuuden usko on vahva, kolmen horjuu. Tulevaisuuden usko SA Verrokki Vahva 82% 77% Horjuu 17% 19% Heikko 1% 4%

17 LEHVÄSTÖ: Setlementtiasukkaista harvemmalla on heikko terveys, mutta useammalla heikentynyt työkyky kuin vertailuryhmässä HEIKKO TERVEYS SA VRT vuotiaat 10% 16% Tutkimus ei tue oletusta, että palveluiden käyttö vähenisi Terveyskysymyksistä muodostettiin summamuuttuja seuraavasti: terveys arvioitiin heikoksi, jos kolme tai useampi näistä täyttyy: Vuodessa väh. 7 lääkärikäyntiä Depressiolääkitys vuoden aikana Psykoterapiassa vuoden aikana Tupakoi päivittäin Alkoholia yli 4 annosta kuluneen viikon aikana Ei aktiivista liikuntaa Yksittäisissä terveysmuuttujissa ei ollut merkitseviä eroja Setlementtiasukkaiden ja verrokkiryhmän välillä, tupakointi on poikkeus. Suhteessa väestöön kaikki indikaattorit ovat selvästi heikompia. TUPAKOI SÄÄNNÖLLISESTI SA VRT SUOMI vuotiaat 19% 30% 17% TYÖKYKY SA VRT. SUOMI Työkykynsä heikentyneeksi arvioivat (20-64v) Sairauspoissaoloja 31pv tai enemmän (25-64v) 30% 24% 22% 13% 12% 8%

18 Tyytyväisyys elämään. Vertailussa Setlementtiasukkaat, verrokkiryhmä, koko väestö ja ruoka-apua saavat (Ohisalo ja Saari, 2014)

19 Taloyhteisön merkitys on pääsääntöisesti suurempi Setlementtiasukkaille. Suhde naapureihin vaihtelee. ASUMISEN VAIKUTUS SA VRT TALOYHTEISÖ JA NAAPURIAPU SA VRT SUOMI On merkitystä, vaikuttaa kielteisesti 11% 16% On merkitystä, ei vaikuta 18% 21% On merkitystä, vaikuttaa myönteisesti 71% 63% Saa maksuhäiriöihin apua vuokranantajan edustajalta Viettää aikaa asukastiloissa vähintään kerran kuukaudessa Liikkuu taloyhteisössä tai naapurin kanssa 41% 18% 26% 8% 5% 2% Asumisen vaikutus -summamuuttuja on muodostettu kysymyksistä, joilla kartoitettiin kokeeko asukas, että asumisympäristöllä on vaikutusta hyvinvointiin ja onko nykyisen asumisympäristön vaikutus siihen myönteinen, kielteinen vai neutraali. Kuuden koordinaattorin taloissa yli 25% asukkaista käyttää yhteistiloja vähintään kuukausittain, kahdeksan talossa alle 25%. Auttaa naapuria vähintään kerran kuukaudessa (25-44v) Auttaa naapuria vähintään kerran kuukaudessa (45-64v) 10% 12% 36%* 17% 11% 23%* Tapaa naapureita väh. 1krt/vko 70% 80% Hätätilanteessa pyytää apua naapurilta tai koordinaattorilta 40% 27% *Tilastokeskuksen ajankäyttötutkimukseen liittyvä kysymys sisältää myös työkavereille ja ystäville annetun avun

20 JOHTOPÄÄTÖS: huono-osaisuuden lieventäminen on vaikeaa, mutta henkilökohtaisella tuella ja yhteisöllä näyttää olevan vaikutusta LEHVÄSTÖ: VAIKUTUKSET RUNKO: TAVOITE Yksilötason muutokset JUURET: MILLÄ MUUTOKSILLA TAVOITE SAAVUTETAAN. EDELLYTYKSET RAVINTEET: TOIMENPITEET Kerrannaisvaikutukset Asunnottomuusriski pienenee Talouden hallinta paranee Toimeentulo +/- Velkakierre katkeaa Työkyky ei parane Henkinen ja fyysinen terveys ei kohene Rakennetaan yhteisöä, annetaan asumisneuvontaa Asukkaiden motivaatio? Työ- ja opiskeluvalmiudet vahvistuvat +/- Terveyskäyttäytyminen +/- Koordinaattoreiden koulutus ja kokemus Palveluiden käyttö ei vähene Tulevaisuuden usko (nuoret) Luottamus Osallistuminen Ennenaikainen kuolleisuus pienenee +/- Kiinnittyminen taloyhteisöön Ihmissuhteet

21 Ikäihmisten tuloksia Kuva: Setlementtiasunnot Oy

22 JUURET: 65 vuotta täyttäneillä asukkailla on paljon sosiaalista pääomaa. Erot vuokra- ja SASO-asumisen välillä osin huomattavia. LUOTTAMUS Suomi Setlementtias. Yleisesti ottaen ihmisiin voi luottaa 87% 89% Luottamus Luotan useimpiin asuinalueeni ihmisiin 88% 91% OSALLISTUU AKTIIVISESTI Suomi Setlementtias. Yhteensä 28% 31% Vuokra 20% SASO 34% LIIKUNTA Suomi Setlementtias. Ei säännöllistä liikuntaa 27% 17% Vuokra 29% SASO 12% SOSIAALISET SUHTEET Suomi Setlementtias. Tapaa usein ystäviään tai sukulaisiaan 54% 71% TALOYHTEISÖ JA NAAPURIAPU Suomi Setlementtias. Osallistuu aktiivisesti taloyhteisöön Osallistuu aktiivisesti VAIN taloyhteisöön Liikkuu taloyhteisössä tai naapurin kanssa Auttaa naapuria väh. kerran kuukaudessa Tapaa usein vain naapureitaan, vuokra Tapaa usein vain naapureistaan, SASO 34% 16% 21% 15% 53%* *Tilastokeskuksen ajankäyttötutkimukseen liittyvä kysymys sisältää myös työkavereille ja ystäville annetun avun 18% 24%

23 LEHVÄSTÖ: 65 vuotta täyttäneiden asukkaiden toimintakyky on samanikäiseen väestöön verrattuna hyvä ja palveluiden käyttö vähäisempää PYLL mahdollisesti pienempi Laitoshoidon tarve myöhentyy KOTIHOITO Suomi SA Epäsäännöllistä kotihoitoa 11% 7% Säännöllistä kotihoitoa 6% 2% MASENNUS Suomi SA Depressiolääkitys 12% 10% MUISTI Suomi SA Muistinsa huonoksi kokevat 75 -> 10% 5% Parempi toimintakyky KAATUMISET Suomi SA Kaatuu väh. kerran vuodessa Kaatuu monta kertaa vuodessa 33% 25% 15% 5% AVUN TARVE (kokemus) Suomi SA Apua riittämättömästi saavat 6% 5% Apua riittämättömästi saavat 75-> 10% 6% YKSINÄISYYS Suomi SA Itsensä yksinäiseksi tuntevat 9% 6% Yksin asuvista 9% KOETTU TERVEYS Suomi SA Terveytensä huonoksi kokevat 55% 45%

24 JOHTOPÄÄTÖS: Asumismalli voi pienentää julkistalouden kustannuspaineita vähentämällä ikäihmisten palvelutarvetta 65 täyttäneet Kustannuspaine Muistisairaudet Masennus Kaatumiset Kotihoidon käyttö vähäisempää Laitoshoidon tarve myöhentyy VUOSITTAIN YHT Setlementtiasuntojen 65 täyttäneistä vastaajista 63 % asuu yksin, kun samanikäisessä väestössä lukema on 35 %. Silti heidän koettu yksinäisyytensä on samalla tasolla kuin väestön keskimäärin, mikä viittaa siihen, että asumismallilla voidaan merkittävästi pienentää yksin asuvien ikäihmisten yksinäisyyttä ja siihen liittyviä haittoja. Tämän kustannusvaikutusten laskeminen on kuitenkin vaikeaa ja vaatisi tarkempaa tietoa riskitasoista. Inhimillisestä näkökulmasta vaikutus on kuitenkin merkittävä.

25 Laadullinen tieto 65 täyttäneiden asumisesta Matalan kynnyksen osallistumismahdollisuudet tärkeimpiä; voi osallistua kun huvittaa, ei tarvitse olla varakas. Naapurit tunnetaan, aletaan kysellä jos jotakuta ei ole näkynyt. Jo tieto siitä, että on tuttuja, luotettavia naapureita on tärkeä. Yhteisö tukee ja auttaa, kun elämä muuttuu. Olen luonnostani sellainen vetäytyjä, on loistavaa, että kutsutaan mukaan. Konsepti muodostuu toimivien yhteistilojen, yhteisökoordinaattorin ja asukasyhteisön kolminaisuudesta On se sellainen kolminaisuus: pitää olla toimivat yhteistilat, aktiiviset ihmiset ja se yhteisökoordinaattori, että tällaisia mahdollisuuksia saadaan tehtyä. Yhteisökoordinaattori on se yhteisöllisyyden pääkokki. Täytyy olla yksi puolueeton hahmo, joka koordinoi, ratkoo ja selvittelee käytännön ongelmia ja asioita. Kuva: Setlementtiasunnot Oy