Bon appétit. Pysähdys Paula Risikko: tila ei tuo rauhoittumista, vaan tunnelma. 15 x Agenda Lounasetu myös sähköisenä palveluna

Koko: px
Aloita esitys sivulta:

Download "Bon appétit. Pysähdys Paula Risikko: tila ei tuo rauhoittumista, vaan tunnelma. 15 x Agenda Lounasetu myös sähköisenä palveluna"

Transkriptio

1 HYVINVOINNIN TALOUSLEHTI 2/ x Agenda Lounasetu myös sähköisenä palveluna Katsaus Ruoka puhuttaa enemmän kuin koskaan Pysähdys Paula Risikko: tila ei tuo rauhoittumista, vaan tunnelma Case S01 S-ryhmä saavutti konkreettisia tuloksia työhyvinvoinnissa Bon appétit

2 2 TERVEHDYS 2/2014 HYVINVOINNIN TALOUSLEHTI x Agenda 08 Katsaus 16 Pysähdys: Paula Risikko 18 Smartum Case S01: S-ryhmä 22 Smartum Case S02: Laserkeskus Oy 24 Smartum Case S03: Smartum-sertifikaatti Tukesille 25 Smartum Case S04: Kotipalvelut Eija Bouras Oy 26 Asiantuntija: Risto Kaikkonen, THL 29 Tilasto 30 Signaalit HYVINVOINNIN TALOUSLEHTI 2/2014 AGENDA 3 15 X AGENDA Työkaluja (työ)hyvinvointiin Tässä lehdessä esittelemme erilaisten työnantajien hyviä käytäntöjä henkilöstön työhyvinvoinnin ja hyvinvoinnin edistämiseksi. Työhyvinvointi on asioiden kokonaisuus. Osana työhyvinvointia voi- daankin nähdä yksilön hyvinvoinnin edistäminen: työnantaja voi vaikuttaa henkilöstön työkykyyn kan- nustamalla heitä terveellisten elämäntapojen pariin. Oikein kohdennettuna henkilöstön hyvinvoin- tiin tehdyt satsaukset tuottavat moninkertaisesti takaisin. Tämä on todettu myös SOK:ssa, jossa sairauspoissaolot ovat vähentyneet, työkyvyttömyyseläkkeelle jääneiden osuus on pienentynyt ja sairausajanpalkat ovat tippuneet vuosien aikana. Toivotan sinulle mukavia lukuhetkiä lehden parissa! MAARIT HANNULA Toimitusjohtaja, Smartum Oy SMARTUM / Smartum on suomalainen perheyritys. Saatamme rahoittavat tahot, ihmiset ja palvelut yhteen maksuratkaisuillamme, joilla raha kohdennetaan hyvinvoinnin edistämiseen. Olemme alam- me edelläkävijä; kehitimme ensimmäisenä Liikuntasetelin (1996) ja Kulttuurisetelin (2005) sekä toimme liikunta- ja kulttuurieduille ensimmäisenä sähköisen ratkaisun, Smartum Saldon (2009). Smartum Lounas tuli markkinoille Miljoona suomalaista asuu kunnissa, joissa on käytössä Smartum Palveluseteli. Kohdennettua maksamista on hyödynnetty myös Lahjoitus.fi-palvelussamme. JULKAISIJA SMARTUM OY PÄÄTOIMITTAJA MAARIT HANNULA KUSTANTAJA A-LEHDET DIALOGI OY TOIMITUSPÄÄLLIKKÖ MARKKU MERIKOSKI ART DIRECTOR JESSICA LEINO TAITTO PASI SAIRANEN PAINO OY FRAM AB, VAASA 2014 ISSN Smartum Oy Yrjönkatu 11 B, Helsinki smartum.fi Asiakaspalvelu: Puh Aukioloajat arkisin klo KUVA: 123RF KANSI: MARINA EKROOS: HILLOMUNKIT SARJASTA KUVARESEPTIT AJANKOHTAISIA POIMINTOJA HYVINVOINNISTA. LUKUJA, TUTKIMUKSIA, KIRJOJA, LINKKEJÄ, SUOSITUKSIA, KASVOJA, SMARTUMIN UUTISIA, KYSYMYKSIÄ JA VASTAUKSIA.

3 4 AGENDA 2/2014 HYVINVOINNIN TALOUSLEHTI HYVINVOINNIN TALOUSLEHTI 2/2014 AGENDA 5 001: AAMIAISIA YMPÄRI SUOMEN UUDISTUS / Smartumin toimisto sijaitsee puiston vieressä Helsingin keskustassa, mutta smartumlaiset liikkuvat mielellään ympäri Suomea tapaamassa asiakkaitaan. Keväällä 2014 Smartum-aamiaisia järjestettiin seitsemällä paikkakunnalla. Syksyn aikana aamiaisia on ainakin yhdellätoista paikkakunnalla. Aamiaistilaisuutemme ovat olleet todella suosittuja ja olemme saaneet niistä loistavaa palautetta. Tilaisuudet antavat meille mahdollisuuden kertoa kuulumisiamme, tavata asiakkaitamme ja päästä suoraan keskusteluyhteyteen heidän kanssaan, Smartumin viestintäpäällikkö Anne Perälä sanoo. SMARTUM- AAMIAISILLA TAVATAAN ASIAKKAITA YMPÄRI MAATA. Smartum-aamiaisia järjestetään pääsääntöisesti paikallisissa teattereissa ja erilaisissa kulttuuripaikoissa. Pääsimmepä keväällä aamiaisen lomassa nauttimaan asiakkaidemme kanssa pätkän Turun Linnateatterin Mieletön Turun tulevaisuus -esitystäkin. Olimme tästä kaikki yhtä innoissamme, Perälä kertoo. Syksyllä aamiaisten kantava teema on luonnollisestikin hyvinvointia edistävän tuoteperheen uusin tulokas, Smartum Lounas. Haluamme kertoa asiakkaillemme kuinka lisätä työntekijöiden hyvinvointia keväällä lanseeratun kotimaisen lounasedun avulla. Loppusyksystä Smartum Lounas on saatavilla myös sähköisenä Lounassaldona, iloitsee Smartumin toimitusjohtaja Maarit Hannula. smartum.fi 002: SMARTUM Asiakaspalvelusta päivää! Ammattilaisemme auttavat asiakkaitamme puhelimessa ja sähköpostitse. He kertoivat, millaista on työn tekeminen Smartumissa. Kiinnostukseni Smartumiin työnantajana alkoi Liikuntasetelistä. Se on loistava yksinkertainen idea työntekijöiden hyvinvointiin. Täällä on loistavat työkaverit, ja Smartumin sisäiset liikuntahaasteet ovat hyvä kannustin pitää yllä ja kehittää omaa kuntoa. Hanna Erola, asiakaspalvelu Autan työssäni yritysasiakkaitamme, palveluntuottajiamme ja loppukäyttäjiämme. Tämän lisäksi Smartum on tuonut elämääni työn iloa. On mukavaa kun on sellainen työpaikka, että aamulla ajatus töihin menosta tuntuu kivalta! Anne Tupamäki, asiakaspalvelu Autan työssäni Smartumissa asiakkaitamme heidän erilaisissa kysymyksissään. Samalla olen kiinnostunut enemmän liikkumisesta ja omasta hyvinvoinnista itsekin. Olen saanut mahtavan työporukan, miellyttävän työilmapiirin, hyvät edut ja monipuolisen työn. Milja Pensola, asiakaspalvelu Hyvinvoinnin alue, jolla Smartum toimii, on työn kannalta mielenkiintoinen. Myös nuorekas imago sai minut kiinnostumaan yrityksestä työpaikkana. Täällä on ihanat työkaverit, ja Smartum on työnantajana hyvä. Sanna Ruuskanen, asiakaspalvelu Hyvinvoinnin edistäminen toi minut Smartumiin. Työssäni asiakaspalvelupäällikkönä olen hanhiemo. Hyvä työilmapiiri, ihanat kollegat, työn monipuolisuus, vaihtelevuus ja uudet haasteet ovat syitä työskennellä Smartumissa. Suvi Suuronen, asiakaspalvelupäällikkö 003: VÄITTÄMÄ Tiivis vuoropuhelu johdon ja henkilökunnan välillä, paneutuneisuus ja pitkäjänteisyys. - Nämä asiat toivat maatalouskoneita valmistavalle Valtra Oy Ab:lle voiton valtakunnallisessa Paras Savuton Työpaikka kilpailussa. savutonsuomi.fi 004: SMARTUMILTA LOUNASETU MYÖS SÄHKÖISENÄ PALVELUNA LOUNASRAVINTOLOIDEN VERKOSTON LAAJUUS SMARTUM LOUNAS / Smartumin asiakastutkimuksessa kysyttiin, miten lounasetua voisi kehittää. Tärkeimmiksi asioiksi Smartumin asiakkaiden mielestä nousivat helppous, lounasravintoloiden verkoston laajuus sekä edun seurattavuus ja raportointi. Tähän tarpeeseen Smartum tuo markkinoille loppusyksystä sähköisen palvelun, Lounassaldon. Palvelun avulla työnantaja voi hallinnoida yrityksensä saldotiliä Smartum-verkkopalvelussa, jossa myös jokaisella edunsaajalla on oma lounassaldotili. Etua käytetään Visa-teknologiaan pohjautuvalla Smartum-kortilla. smartum.fi HELPPOUS TYÖNANTAJALLE (esim. hallinnointi verkkopalvelussa) EDUN SEURATTAVUUS JA RAPORTOINTI (esim. palkanlaskennan helpottaminen) 005 : ASKEL TERVEYTEEN Porraspäivät on maksuton tempaus, jolla kannustetaan terveyttä edistäviin valintoihin. Viikon ajan voit valita portaat hissin sijaan ja haastaa myös työkaverit mukaan talkoisiin. Ilmoittaudu mukaan osoitteessa porraspaivat.fi. 006: HYVINVOINTIA TASAPAINOSTA 01 : LIIKUNTAA, RAVINTOA, LEPOA Työpäivän aikana liikkuminen vaikuttaa siihen, että ravinto ei muutu ainoastaan rasvaksi. Ennen ruokailua tapahtuva liikunta nopeuttaa hormonitoimintaa ja edistää lihasten kasvua ja uusiutumista. 925 LIIKE -videosarjassa syvennytään ehkäisemään istumatyön ja huonojen tapojen synnyttämiä haittoja. 925design.fi/liikuntaennen-lounasta-925-liike 02 : TIPATON TYÖYHTEISÖN KANSSA Tipattomaan kuukauteen kannustavalla sivustolla voi laskea alkoholin kulutuksen kustannukset kuukaudessa ja vuodessa, kustannusten kattamiseen tarvittavien työntuntien lukumäärän ja näiden työtuntien prosentuaalisen osuuden työajasta. tipaton.fi 03 : SOLJUVA TYÖ- JA PERHE-ELÄMÄ Työn ja perhe-elämän tasapaino näkyy työntekijän hyvinvoinnin ja tuottavuuden kohenemisena. Harmoniaa voidaan parantaa esimerkiksi työaika- ja työjärjestelyin, yksilöllisin joustoin sekä esimiehiä valmentamalla. tyojaperhe.fi

4 6 AGENDA 2/2014 HYVINVOINNIN TALOUSLEHTI HYVINVOINNIN TALOUSLEHTI 2/2014 AGENDA : PALVELU- SETELEIDEN KÄYTTÖ KASVUSSA Smartum Palveluseteli on käytössä yli 40 kunnassa. Asiakaskuntiemme palveluseteleiden käyttöön perustuvat tilastot osoittavat, että palveluseteli on vakiinnuttanut asemansa kuntien sosiaali- ja terveyspalveluiden järjestämistapana oman tuotannon ja ostopalveluiden rinnalla. 197 Kunnat ovat tuotteistaneet yhteensä 197 erilaista palvelusetelityyppiä. Seteliä käytetään muun muassa lapsiperheiden kotipalveluun, neuvontaja terapiapalveluun sekä lääkinnälliseen kuntoutukseen. 68 % / 32 % Palveluseteleistä 68 % jaetaan sosiaalipalveluissa ja 32 % terveyspalveluissa. Setelin käyttö terveyspalveluissa on kasvava trendi. Vuonna 2012 vastaavat luvut olivat 24 % terveyspalveluissa ja 76 % sosiaalipalveluissa Yli palveluseteliä oli jaettu vuoden 2013 loppuun mennessä. Eniten seteleitä jaetaan kotihoidossa (15 562) ja omaishoidossa (13 610). Suun terveydenhuollossa on jaettu palveluseteliä ja perusterveydenhuollossa seteliä. (LÄHDE: SMARTUM PALVELUSETELEIDEN KÄYTTÖTILASTOT 2013) 011: KOLME TYÖKIRJAA 012: RAVISTAJAT- VOITTO SMARTUMIIN SMARTUM / Ravistajat-kilpailussa haettiin eniten toimialaansa ja suomalaisten arkea ravistellutta yritystä. Kaiken kaikkiaan kisassa oli mukana yli 180 yritystä. Keväinen voittomme on innoittanut meitä hiomaan tekemistämme monin tavoin. Aloitamme henkilökunnalle suunnatun koulutuksen, jossa paneudumme Ravistajat-teemaan laajemmin. 010: SOTE-FOORUMI Helsingin Yrittäjät ja Helsingin kaupunki järjestävät ajankohtaiseen sote-uudistukseen pureutuvan foorumin Helsingin kaupungintalon juhlasalissa. Tilaisuudessa kuullaan valtiotason vaikuttajien puheenvuoroja sekä seurataan kahta paneelikeskustelua liittyen sote-palveluiden järjestämislakiin ja rahoitukseen. 01 : RAVISTAJAT-KIRJA Mikä erottaa toisistaan kehittyvät ja taantuvat yritykset? Ja miten tehdä omasta yrityksestä kehittyvä? Suomen yrittäjien varatoimitusjohtajan Anssi Kujalan, ratkaisutoimisto Seedin toimitusjohtajan Marko Parkkisen ja Tekesin viestintäpäällikkö Josi Tikkasen kirjan ytimessä ovat kehityksen ja taantumuksen taustalla olevat syyt sekä ratkaisut myönteiseen kehitykseen. ravistajat.fi SOTE-FOORUMI. HELSINGIN KAUPUNGINTALON JUHLASALI, POHJOISESPLANADI 11 13, HELSINKI. YRITTAJAT.FI/HELSINGINYRITTAJAT. 02 : TYÖN MIELEKKYYDEN JOHTAMINEN Työn mielekkyyttä voi johtaa suoritusten lisäksi. Mielekkyyttä johtamalla organisaatiokulttuurista voi tehdä jopa kilpailutekijän. Kun asennoituminen työhön muuttuu yksilötasolla ja vakiintuu yrityskulttuuriksi, saavutetaan myös uudenlainen tuottavuuden taso. Kati Järvisen kirjoittama kirja tarjoaa työvälineitä uudenlaiseen johtamiseen. talentumshop.fi 03 : TYÖKIRJA Saku Tuomisen ja Pekka Pohjakallion kirjoittama käsikirja on toimistotyöläisten asialla. Kirja pitää sisällään kymmeniä konkreettisia ohjeita siihen, miten saada aikaan enemmän, mutta väsyä vähemmän. Kirjan tavoitteena on palauttaa työnteon ilo ja auttaa ihmisiä väsymään vähemmän, mutta saamaan aikaan enemmän. wsoy.fi Työpaikkamme torilla järjestettävillä luennoilla ja työpajoissa tutustumme muun muassa Ravistajatkirjassa esiteltyihin muihin suomalaisiin menestyjiin. Kilpailun finalistien ohella todellisia ravistajia ovat olleet myös kilpailun ideoijat ja käynnistäjät. Kiitos ravistamisesta kuuluu myös heille. Olemme Smartumissa erittäin ylpeitä Ravistajat-kilpailun voitosta. 013: LAHJOITA HYVÄÄ j Lahjoitus.fi on organisaatioiden käyttöön suunniteltu vaivaton tapa kantaa yhteiskuntavastuuta ja muistaa sidosryhmiä ja henkilöstöä. j Kun yritys tekee hyväntekeväisyyttä lahjoitus.fin kautta, henkilökunta tai yhteistyökumppanit voivat valita, mihin hyväntekeväisyyskohteeseen lahja kohdentuu. j Kun haluat lahjoittaa, toimi näin: 1. Tilaa haluamasi määrä valitsemasi arvoisia lahjoitus.fi-kortteja. Laadi korttiin painettava tervehdys. 2. Kortin saaja valitsee hyväntekeväisyyskohteen ja saa näin mahdollisuuden tehdä hyvää itseään lähellä olevan asian puolesta. 3. Smartum Oy välittää lahjoitus.fi lahjoitukset täysimääräisenä hyväntekeväisyyskohteille. lahjoitus.fi 014: SMARTUM OY:N HALLITUKSEEN UUSI JÄSEN Kokoomuksen väistyvä, pitkäaikainen puoluesihteeri, Viestintätoimisto Ellun Kanojen uusi toimitusjohtaja Taru Tujunen liittyy mukaan Smartumin hallitukseen lokakuussa Kasvatustieteiden maisteri Tujusella on vahvaa kokemusta ja osaamista suomalaisesta yhteiskunnasta sekä viestinnästä, ja täydentääkin siten osaamisellaan Smartumin tahtotilaa edistää suomalaista hyvinvointia. Smartum Oy:n hallituksessa jatkavat Jarmo Hyökyvaara, Jorma Hyökyvaara, Merja Fischer sekä Ilkka Oksala. Puheenjohtajana toimii Jarmo Hyökyvaara. 015: NÄKÖKULMA Resepti ravistajaksi aikovalle Ravistajaksi aikovan on oltava rohkea ja sitkeä. Hänen tulee myös nauttia yhdessä tekemisestä, ja olla jatkuvasti hereillä. Ottamalla seuraavat askeleet voit varmistaa sen, että luot hyvän ravistajan reseptin: Perustele yrityksesi olemassaolo omalla toimialallasi ja ryhdy toimeen. Erotu muista alan toimijoista. Tiedosta, että aina tulee takapakkia ja esteitä. Selätä ne yksi kerrallaan. Tee suunnittelun ohella oikeita töitä ja kokeile jatkuvasti, onko asiakkaan tarve olemassa. Havainnoi ympäristöäsi ja sen reaktioita herkeämättä. Kun tuote- tai palvelu alkaa maistua hyvälle, päivitä strategia. Kokoa hyvä porukka kertomaan tekemisestänne valituille asiakkaille. Auta asiakastasi kertomaan palveluistasi muille. Lunasta lupauksesi ja tee parhaasi päivittäin. Huolehdi, että työyhteisössä hengähdätte ja juhlitte porukalla. Kutsu asiakkaasi maistelemaan ja kokeilemaan viimeisintä uudistettua tuoteversiota. Ole jatkuvasti valmis muutokseen. Muista, että matka on pitkä, joten mahdollisuus organisaationa ja yksilönä oppimiseen on mitä parhain korkeakoulu. Varoitus: Mikäli ryhdyt kokkaamaan tosissasi ja tahdot kehittää reseptiä jatkuvasti, ympäristösi tulee varmasti huomaamaan puuhasi. Tekeminen voi johtaa parhaimmillaan hyvään tai erinomaiseen lopputulokseen monella eri mittarilla tarkasteltuna. smartum.fi JORMA HYÖKYVAARA ON SMARTUM OY:N PERUSTAJA JA HALLITUKSEN JÄSEN

5 8 KATSAUS 2/2014 HYVINVOINNIN TALOUSLEHTI HYVINVOINNIN TALOUSLEHTI 2/2014 KATSAUS 9 TEKSTI: PETJA PARTANEN KUVAT: MARINA EKROOS Bon appétit Taito kypsentää ruokaa erotti ihmiset apinoista 1,8 miljoonaa vuotta sitten. Tänään ruuan hankkiminen vaatii historiallisen vähän ponnistelua, mutta ruuasta puhutaan enemmän kuin koskaan. Arkkitehtitoimisto Serumin seitsemän työntekijää istahtavat ravintola Kellohallin pitkään pöytään. Vuonna 1933 Helsingin kaupungin teurastuslaitokseksi valmistunut Teurastamon punatiilirakennus on kulkenut pitkän matkan trendikkääksi ravintola-alueeksi. Trendien aallonharjalla näyttää olevan myös muu asiakaskunta luvulla näiden kulmien teurastajat söivät lounastunnilla vaimon valmistamia eväitä henkensä pitimiksi. Niistä ajoista lounasruokailu näyttää kulkeneen pitkän tien. MARINA EKROOS: KANAKEITTO SARJASTA KUVARESEPTIT

6 10 KATSAUS 2/2014 HYVINVOINNIN TALOUSLEHTI HYVINVOINNIN TALOUSLEHTI 2/2014 KATSAUS 11 MARINA EKROOS: VILLIYRTTISALAATTI SARJASTA KUVARESEPTIT Kuvareseptit on suomalaisen valokuvaaja Marina Ekroosin 61 valokuvan sarja. Kuvakonseptin ideana on dokumentoida kussakin valokuvassa aiheena olevan ruokalajin resepti-, raaka-aineet, valmistuksen vaiheet ja lopputulos yhteen valokuvaan. IHMISEN MENESTYS EVOLUUTIOSSA JOHTUU AINOASTAAN KEITTO- TAIDOSTA ALKURUOKA MAAILMAN- HISTORIAN ENSIMMÄISET KOKIT Alkusalaatti ja tuore leipä tekevät kauppansa Teurastamon noutopöydästä. Ei arkkitehtikään pelkällä tilakokemuksella elä, naurattaa Miika Vuoristo kollegoitaan. Tuo täytyy muistaa seuraavissa sopimusneuvotteluissa, Sami Heikkinen nauraa. Viimeistään puoli kahdeltatoista alkaa työhuoneella keskustelu päivän lounaspaikasta, Antti Lehto kertoo. Puoli yhteen mennessä viimeinenkin hiiri on tipahtanut kädestä ja koko joukko istuu jonkin lähiseudun ravintolan lounaspöydässä. Jos lähtö venähtää, tulee kiukkuiseksi, aivotyöläiset kertovat. Vielä sata vuotta sitten työläinen kulutti kalorinsa fyysisessä raadannassa, nyt ruokaa vaativat aivot. Internetin kalorilaskuri kertoo, että tätä kirjoittaessa kulutan 2440 kilokaloria vuorokaudessa. Jos vaihtaisin alaa oikeisiin fyysisiin töihin, kulutus nousisi 3060 kilokaloriin, selällään maaten taas laskisi 2130 kilokaloriin. Yllättävää on, että ihmisen aivot ovat varsinainen energiasyöppö ja perso sokerille. Aivojen osuus ihmisen energiankulutuksesta on noin 20 prosenttia. Ne saavat kaiken käyttövoimansa verenkierrossa olevasta glukoosista eli rypälesokerista. Matala verensokeri aiheuttaa väsymystä ja ärtyisyyttä sekä heikentää keskittymiskykyä. Kun verensokeri pysyy vakaana, uuden asian omaksuminen, ongelmien ratkaiseminen ja muistaminen sujuvat helpommin. Jos aivoja kuormittaa, kasvaa niiden energiantarve kuten fyysisessäkin ponnistelussa. Ihmisen jättimäiset aivot ovat myös elin, joka on vastuussa ihmislajin voittokulusta. Jo CHARLES DARWIN päätteli, että älystä on paljon etua sosiaalisessa kilpailussa ja eloonjäämisen kamppailussa. Epäselvää vain oli, miksi ihmisen aivot olivat niin paljon muita lajeja isommat. Hyvät hoksottimet ovat nykypolven henkisen työn tekijälle kullanarvoiset, mutta älykkäät yksilöt ovat menestyneet hyvin koko ihmisen evoluution ajan. Perinteinen käsitys tutkijayhteisössä on, että varhaisille Homo-suvun lajeille kehittyivät isommat aivot lihansyönnin ansiosta. HARVARDIN YLIOPISTON professori RICHARD WRANGHAM on haastanut vallitsevan käsityksen jo 1970-luvulta lähtien. Wrangham ei usko lihansyönnin olleen se seikka, joka potkaisi ihmisen evoluution vauhtiin. Hän perustelee näkemyksensä vakuuttavasti. Varhaisin ihmisapinoista selvästi eronnut ihmislaji oli Homo erectus. Niiden fossiilien pienet hampaat ja ihmisapinoihin verrattuna voimattomat leuat viittaavat Wranghamin mukaan siihen, että taitavaksi metsästäjäksi tiedetty Homo erectus ei ollut sopeutunut saaliseläintensä lihan syömiseen raakana. Nykyihmisen anatomia ei ole juuri muuttunut sitten Homo erectuksen päivien. Wranghamin mukaan ihmisen menestys evoluutiossa johtuu yhdestä ainoasta tekijästä, keittotaidosta. Homo erectukset olivat todennäköisesti maailmanhistorian ensimmäisiä kokkeja. Kun he alkoi kypsentää ruokaansa tulella, ruoansulatusjärjestelmämme kutistui ja aivomme kasvoivat. Aikaisemmin raa an ruoan pureskeluun kulunut aika voitiin käyttää metsästämiseen ja leirin hoitamiseen. Uskon että ihmissuvun Homo erectuksen synnyttänyt ratkaiseva hetki perustuu tulen hallintaan ja tulella valmistettujen ruokien syntyyn. Kypsentäminen lisäsi ruokamme arvoa. Se muutti ruumistamme, aivojamme, ajankäyttöämme ja sosiaalista elämäämme. Se teki meistä ulkoisen energian kuluttajia ja loi näin eliön, jolla oli uusi suhde luontoon ja joka on polttoaineesta riippuvainen, Wrangham kirjoittaa teoksensa Tulella kypsennetty alkusivuilla. Wranghamin kiistanalainen teoria on viime vuosina saanut vahvistusta. Ruokaaineiden energiasisältöjä on listattu jo yli vuosisadan ajan. Kaikille tutut kaloritaulukot eivät vain ota huomioon sitä, miten valmistustekniikat, hienontaminen, keittäminen tai paistaminen, vaikuttavat siihen, miten suuri osa ruuasta päätyy elimistömme hyödyksi. VALMISTUSTAVALLA TODELLA on vaikutusta. Harvardin tutkija RACHEL CARMODY testasi asiaa hiirillä. Tutkijat syöttivät koejakson aikana hiirille lihaa ja bataatteja eri muodoissa: raakana, hienonnettuna ja keitettynä. Tutkijat seurasivat eri ruokavalioilla olevien hiirten painon kehitystä ja kuinka paljon ne kuluttivat energiaa juoksupyörässä. Tulokset olivat selvät: kypsennetty bataatti ja liha lihottivat hiiriä nopeammin kuin raakaravinto. Nälkäisinä hiiret myös suosivat kypsennettyjä ruokia, joista sai paremmin energiaa. Carmodyn havainto vahvistaa Wranghamin hypoteesia. Ennen ruoan kypsentämistä esi-isillämme oli paljon vähemmän vapaata aikaa. Pelkästään raa an ruuan pureskeluun kului yli neljä tuntia päivässä. Liha- ja kasvisruuan kypsentäminen paransi sen ravintoarvoa ja vähensi pureskeluun kuluvaa energiaa. Evoluution myötä raakaravinnon käsittelyyn vaadittava, paljon energiaa kuluttava suolisto pieneni. Näin ihmisen aivojen käyttöön jäi entistä suurempi osa ruuan energiasisällöstä. Nuotiolla kypsennetyn kasvisruuan pehmeys pienensi hampaita, tulentekotaito suojasi öiseen aikaan pedoilta, kiipeilytaidot menetettiin, mutta tasamaalle siirtynyt ihminen kehittyi oivaksi juoksijaksi. Ihmiskunta oli syntynyt.

7 12 KATSAUS 2/2014 HYVINVOINNIN TALOUSLEHTI HYVINVOINNIN TALOUSLEHTI 2/2014 KATSAUS 13 SUOMESSA ON VAHVA KODIN ULKOPUOLELLA SYÖMISEN PERINNE PÄÄRUOKA TERVEYTTÄ TYÖPAIKKA- LOUNAALTA, NAUTINTOJA PIZZERIASTA Vielä puoli tuntia sitten arkkitehtijoukko suunnitteli sisääntuloväylien muuttamista asutuksen reunustamiksi kaupunkibulevardeiksi ratkaisuna Helsingin asuntopulaan. Kirjoittamaton sääntö on, että lounas katkaisee työpäivän. Työasioita ei tuoda työhuoneelta lounaspöytään. Niistä ei puhuta, ellei ole ihan pakottava tarve, Vesa Humalisto kertoo. Kiva, että kaikki lähtevät lounaalle yhdessä, Emilia Ellilä sanoo. Entisissä työpaikoissa porukka on yleensä hajaantunut. Juuri arkkitehdiksi valmistuneella Ellilällä muistot työmaaharjoittelusta ovat vielä tuoreita. Raksalta lähdettiin useimmiten pizzeriaan tai kebab-ravintolaan. Se oli enemmän sellaista tankkausta. Ymmärtäähän sen, kun oli liikkeessä koko päivän. Puhe kääntyy seudun lounaspaikkoihin. Toimisto on seitsemättä vuotta Vallilassa, ja seutu on muuttunut jo sinä aikana paljon. Sushi-baarit ovat hiipineet alueelle, Antti Lehto kertoo. Valikoimaa on jo sen verran ettei viikon aikana tarvitse käydä kahta kertaa samassa paikassa, Anna-Kaisa Aalto kertoo. On jopa varaa boikotoida, nauravat arkkitehdit yhteen ääneen. Lähiravintola joutui yhden kehnon lounaskokemuksen vuoksi pitkään boikottiin. Sitä teollista kinkkulasagnea muistellaan vieläkin, Ville Mellin kertoo. Ylenpalttinen ravintolatarjonta on yhä suurten kaupunkien etuoikeus, mutta muutos 1970-luvulta on kiistatta huima. Suomalaista ravintolaelämää tutkinut MERJA SILLANPÄÄ kertoo väitöskirjassaan Säännöstelty huvi suomalaisesta ravintolakurjuudesta. Lainaus kansanmiehen suusta kiteyttää monen suomalaisen suhteen ravintolaan 1970-luvun alkupuolella: Maamiehet eivät pidä niin herraskaisesta meiningistä kuin ravintoloissa on. Maalaisemäntää ei saa millään konstilla hotelliin. Hotelleissa ja ravintoloissa istuu maan kerma. Ja tämä tavallinen kansa vertaa osaltaan, että hotellit ja ravintolat on kuten ennen oli Somora ja Komora, siis kaiken pahuuden alku ja juuri. VUONNA 1971 SUOMESSA oli vain hiukan yli 1000 ravintolaa. Pankkikonttoreitakin oli kolminkertainen määrä. Samana vuonna tehdyssä tutkimuksessa varsinkin miehet ilmoittivat ravintolakäynnin syyksi alkoholin saannin. Ruoka oli vain välttämätön paha, jota oli pakko tilata olutta saadakseen. Sillanpään tutkimus maalaa lohdutonta kuvaa tuon ajan ravintolaelämästä. Lyhyen hetken 1800-luvun lopulla Suomessakin elettiin ravintolaruokailun kukoistusta, mutta 1970-luvulle tultaessa enemmistö suomalaisista oli tottunut elämään ilman ravintoloita eikä erityisemmin tuntunut niitä kaipaavan. Esimerkiksi perheen kanssa ulkona syöminen oli harvinaista. Sillanpään selitys lähes koko 1900-luvun Suomessa vallinneelle ravintolakurjuudelle on ravintolatoiminnan ankara sääntely. Se sai alkunsa kieltolain säätämisestä. Tarjoilijan ammatti muuttui asiakkaiden palvelijasta juomatapojen kaitsijaksi. Vuoden 1953 Alkoholipolitiikka-lehti linjasi ravintoloille uskottua kansansivistystehtävää seuraavasti: Eikä muuta keinoa olekaan kuin julkinen anniskelu, joka antaisi samat mahdollisuudet havainnollisella tavalla, melkeinpä kädestä pitäen laajoille kansalaisjoukoille osoittaa, mikä on hyväksyttävää, mikä liioiteltavaa ja moitittavaa alkoholinkäyttöä ja missä pisteessä alkoholin nauttiminen viimeistäänkin on lopetettava, jotta asianomainen esiintyisi siistikäytöksisen, kunnon kansalaisen tavoin. Vaikka ajatus ravintoloiden syntisyydestä onnistuttiin juurruttamaan kansan syviin riveihin, oli ulkona syöminen huomattavan yleistä. Helsingin yliopiston ruokakulttuurin professori JOHANNA MÄKELÄ huomauttaa, että Suomessa on vahva kodin ulkopuolella syö misen perinne, joka perustuu työ paikoilla, kouluissa ja pä ivä kodeissa tarjottuihin aterioihin. Yhteiskuntakin havahtui lounasruokailun tärkeyteen. Tehtailla oli omat ruokalansa, mutta pienten yritysten henkilöstö söi omia eväitään. Kunnon lounas oli yksi osa kansallista terveysprojektia. Vuonna 1975 Suomeen lanseerattiin verottajan tukema lounassetelijärjestelmä Iso-Britannian, Sveitsin ja Ruotsin mallin mukaisesti. Sodanjälkeisestä niukkuudesta oli siirrytty aikaan, jolloin kansa sai riittämiin voita, jauhoja ja sokeria. Seuraukset näkyivät verisuonten tukkeutumisena luvulla käynnistynyt Pohjois-Karjala -projekti näkyi myös lounasruokaloissa. Raasteet ja salaatit ilmestyivät tarjontaan. Lounasruokailu on taatusti vaikuttanut myös siihen, millaista lautasellista suomalaiset pitävät terveellisenä, Johanna Mäkelä toteaa. VAPAA-AJAN ULKONA SYÖMINEN on huomattavasti tuoreempi ilmiö, joka yleistyi kaupungistumisen ja kansalaisten vaurastumisen myötä. Ravintoloiden liekanaruakin höllennettiin vähitellen jo 1960-luvulta alkaen. Vuonna 1967 Alko lähetti Hotelli- ja ravintolaliitolle kirjeen, jonka mukaan nainen ilman miesseuraa ei laskenut ravintolan tasoa. Muurin murtajana ovat toimineet 1960-luvulta alkaen Suomeen ilmestyneet pizzeriat, arvioi Mäkelä. Samaa pohtii Sillanpään väitöskirja: Monet suomalaiset kärsivät valkoisen pöytäliinan fobiasta eli hienon näköiset ruokaravintolat pelottivat heitä. Tämän vuoksi pizzeriat ja pikaruokapaikat saivat heti tullessaan suomalaisten suuren suosion. Pizzeriassa ei tarvinnut miettiä, mitä ja kuinka monta ruokalajia kuului tilata. Lisäksi pizzeriaan ei tarvinnut mennä puku päällä. Vaikka moni nauttii työpäivän lounaansa aivan tavallisessa ravintolassa, on raja ruokaja lounasravintoloiden välillä edelleen selvä. Työpaikan lounaalle on hyvin erilaiset odotukset kuin hääpäiväillalliselle puolison kanssa. Ruokaravintoloissa korostuvat elämykset, lounaalla terveellinen ravinto, professori Mäkelä pohtii. Projekti sai alkunsa halustani kertoa ruoan tarinaa ja näin inspiroida ihmisiä miettimään myös ruoan syvintä olemusta, tiedostamaan mistä se todellisuudessa syntyy. Kuvissani kunnioitan jokaista valmistusvaihetta: ruoka ei ole pelkästään syömämme suupalat, vaan sen jokaisella vaiheella on merkityksensä. MARINA EKROOS: QUICHE LORRAINE SARJASTA KUVARESEPTIT

8 14 KATSAUS 2/2014 HYVINVOINNIN TALOUSLEHTI HYVINVOINNIN TALOUSLEHTI 2/2014 KATSAUS 15 MARINA EKROOS: RAPARPERIKIISSELI SARJASTA KUVARESEPTIT Marina Ekroosin kuvasarja Kuvareseptit oli ehdokkaana Fotofinlandia palkinnon saajaksi. Kanakeitto, Villiyrttisalaatti ja salaatinkastike, Quiche Lorraine, Raparperikiisseli ja kansikuva Hillomunkit ovat kuvasarjan ruokalajit. AJATTELUN LAATU ON LOPULTA YHTÄ KUIN TYÖN LAATU JÄLKIRUOKA RUUASTA TULI PUHEENAIHE Arkkitehtitoimiston väki hörppii jälkiruokakahvejaan ja pohtii miksi lounaalla kannattaa käydä porukalla. Puhetta lähiseudun ravintoloista ja niiden tarjonnasta riittää loputtomiin. Johtopäätös on, että lounastunti on tärkeä työtunti, vaikkei työasioista puhutakaan. Toimistolle kävellessä ajatukset saattavat eksyä harhapoluille, ja syntyy jotain sellaista, mitä ei keksisi työpöydän ääressä, Vesa Humalisto kertoo. Lounas on pieni virkistyspäivä joka päivä. Ja samalla oppii tuntemaan työkavereitaan, Miika Vuoristo sanoo. Sami Heikkistä odottaa kotona kaksi pientä lasta. Tämä on päivän stressittömin hetki. Joskus lounaalla istutaan yhdessä asiakkaiden kanssa, kerran viikossa omistajakolmikko pitää viikkopalaverin yrityksen asioista lounaspöydän ääressä. Se on viikon tylsin lounas, Heikkinen vahvistaa. Jos maan ruokakulttuurin elinvoimaa mitataan ravintoloiden määrällä, on muutos sitten 1970-luvun ollut huima. Ravintoloiden määrän huima nousu takaa, että vaihtoehtoja on. Kova kilpailu taas nostaa laatua. Helsingin ravintolatarjontaa äityi ylistämään esimerkiksi alan ehdoton auktoriteetti REBECCA BURR, maailmankuulun Michelin-ravintolaoppaan päätoimittaja. Teillä on upea valikoima erilaisia ravintoloita erilaisiin tarpeisiin, hän imarteli isäntiä Helsingin Sanomien haastattelussa. ENSIMMÄINEN MICHELIN-TÄHTI Suomeen saatiin vuonna Tällä haavaa niitä on kuudella ravintolalla. Ravintolaruuan taso on kyllä kohentunut, ja vaihtelu lisääntynyt. Ravintolat ovat ylpeitä omasta osaamisestaan, ja kokeista on tullut tunnettuja julkkishahmoja, Mäkelä kuvaa muutosta. Jotain muutoksesta kai kertoo sekin, että Mäkelä on historian ensimmäinen ruokakulttuurin professori. Professuuri perustettiin Helsingin yliopistoon Numeroiden valossa ulkona syöminen ei kuitenkaan ole lisääntynyt dramaattisesti. Suurissa kaupungeissa tarjontaa on paljon, ja ravintolapalveluja käytetään hanakasti, pienillä paikkakunnilla vähemmän, Mäkelä summaa. Neljännesvuosisadan kulutusmuutosten vertailun perusteella voi todeta, että Suomen siirtyminen kotityötä korvaavaan palveluyhteiskuntaan on ollut hidasta, toteaa myös Tilastokeskuksen tuore kotitalouksien kulutusta luotaava julkaisu. Hotelli- ja ravintolamenojen osuus kaikista menoista on pysynyt lähes entisellään aina 1970-luvulta tähän päivään. Tulotaso on toki noussut huimasti. Niinpä elintarvikkeisiin käytetty osuus suomalaisten tuloista on suorastaan romahtanut. Ravintolapalveluiden kysyntä kuitenkin kasvaa vääjäämättä, koska nuoret aikuiset lisä ä vä t ravintolaruokailua ja myö s yli 45-vuotiaat ovat hiukan entistä aktiivisempia ulkona syöjiä. Alkoholijuomien osuus ravintoloiden myynnistä taas on pienenemään päin. Kuluttajien kiinnostus näyttää kohdistuvan ruokaan ja hyviin viineihin. YKSI ASIA ON LISÄÄNTYNYT huimasti, nimittäin puhe ruuasta. Ruokablogeihin, kokkiohjelmiin ja virallisten ravintosuositusten nostattamiin ruokavaliosotiin internetin keskustelupalstoilla ei voi olla törmäämättä. Alan professorilla on tähän monta selitystä. Ehkä ruoka on vielä sellainen asia, joka on meidän hallittavissa ja käsitettävissä. Se, mitä pistämme suuhumme on hyvin konkreettista. Toinen selitys on vaurastuminen, joka on antanut ennennäkemättömän mahdollisuuden valita ruokavalioiden, -lajien ja -paikkojen välillä. Ruokaan liittyvät valinnat ovat monelle myös identiteetin rakentamista. Kuten sekin, että ihmettelee, miksi ruuasta höpistään niin paljon. Miltä näyttää suomalaisen ruokakulttuurin tulevaisuus alan professorin silmin? Lisääntyykö ruuasta puhuminen entisestään? Ei välttämättä, mutta se saa varmasti uudenlaisia muotoja. Tulevaisuudessa terveellisyyden rinnalla mietitään ruuantuotannon ympäristövaikutuksia tai kulutusvalintojen eettisyyttä, Mäkelä arvioi. Silloin kun on vara valita, ruoka ei ole pelkkää ravintoa. Se, pistämmekö suuhumme liha- vai falafel-pullan, kertoo paljon siitä mitä ajattelemme maailmanmenosta. On aika kiehtovaa, että ruoka on kaikessa henkilökohtaisuudessaan jonkinlainen aikamme monimutkaisuuden kuvastin. Kun me puhumme ruuasta, puhumme hirveän usein yhteiskunnasta.

9 16 PYSÄHDYS 2/2014 HYVINVOINNIN TALOUSLEHTI HYVINVOINNIN TALOUSLEHTI 2/2014 PYSÄHDYS 17 PYSÄHDYS HELSINKI, UUDENMAANKATU KLO PAULA RISIKKO LIIKENNE- JA KUNTAMINISTERI LAPSEN KANSSA OLEMINEN ON TUNNETILA, JOKA HÄIVYTTÄÄ POIS KAIKEN MUUN. VALLILA / Liikenne- ja kuntaministeri Paula Risikko elää ja työskentelee viikoittain kahdessa kaupungissa. Ministerin tehtävät ohjaavat hänen aikataulujaan ja elämäänsä Helsingissä, viikonlopuksi Risikko menee kotiin Seinäjoelle. Siellä asuvat hänen aviomiehensä ja 9-vuotias tyttärensä, sekä perheen dalmatiankoira. Ministerin arki on tiivis. Maanantaisin hän hoitaa usein myös kansanedustajan ja valtuutetun tehtäviä Seinäjoen alueella. Päivät Helsingissä ovat todella pitkiä, tiistaiaamusta perjantai-iltaan, alkaen aamuseitsemältä ja loppuen yhdentoista aikoihin illalla. Tiiviiden työpäivien vastapainoksi, jotta jaksaa, on väliin pysähdyttävä. Kun ministeri menee perjantai-iltaisin kotiin, mielenrauhaa hänelle tuo perhe. Se, kun hän istahtaa 9-vuotiaan tyttärensä viereen ja tämä kertoo koulutapahtumista viikolla. Lapsen kanssa oleminen on tunnetila, joka häivyttää ministerin mielestä pois kaiken muun. Hän muistaa ensimmäisen ministerikautensa, jolloin oli oikein vaikeita aikoja ja hankalia tilanteita. Muistan aina, kun menin kolme ja puolivuotiaan kanssa kotiin ja siellä olivat ne barbileikit. Se hetki ja mielentila äkkiä häivytti kaiken muun. Ympärillä saattoi olla sotkuinen huusholli, sillä aina ei ehtinyt siivoamaan, mutta ministeri ajatteli sen olevan toissijaista siinä elämäntilanteessa. Hän tietää, että tila ei tuo rauhoittumista, vaan tunnelma lapsen kanssa. Kotona ollessaan ministeri menee päivittäin perheen koiran kanssa kodin takana olevaan metsään ja katselee, miten koira loikkii paikasta toiseen ottaen valtavia hyppyjä. Vaikka ministeri ei itse jaksa hyppiä samalla tavoin, hän saa voimaa koiran hypyt nähdessään. Kaupungissa pysähdys voi olla istahdus kahvilla Kauppatorilla tai Hakaniemen torilla, elämän seassa. Ja jos aikataulu on oikein tiivis, silmien sulkeminen minuutiksi tai viideksi riittää. TEKSTI: PIA SIEVINEN KUVA: ANTTI VETTENRANTA Ministeri pysähtyi iltapäiväkahville kahvila Fleuristen ikkunapöytään.

10 18 SMARTUM CASE 01 2/2014 HYVINVOINNIN TALOUSLEHTI HYVINVOINNIN TALOUSLEHTI 2/2014 SMARTUM CASE SMARTUM CASE 01 04/2014 KUMPPANI: SOK-yhtymän ja alueosuuskauppojen tytäryhtiöineen muodostama S-ryhmä. CASE 01: S-ryhmän yrityksissä ja yritysryhmissä vuonna 2011 aloitettu työkyvyn johtamisen kehittäminen. TULOS: Sairauspoissaolojen väheneminen, työkyvyttömyyseläkkeelle jääneiden osuus on pienentynyt selvästi ja sairausajan palkat ovat tippuneet tarkasteluajanjaksolla TEKSTI: PIA SIEVINEN KUVAT: JUHA VALKEAJOKI S01 HYVINVOINTI HUOMIOI YKSILÖT Mitä kaikkea sana työhyvinvointi tarkoittaa S-ryhmän kaltaisen, kymmeniätuhansia ihmisiä työllistävän yritysryhmän näkökulmasta? SOK:n henkilöstöjohtaja LEENA OLKKONEN työskentelee kysymyksen parissa joka päivä. Olemme puhuneet työkyvystä ja sen johtamisesta, mikä on työkykyisyyteen konkreettisemmin liittyvä asia. Keskiössä on työn tekeminen, eli mitä tarvitaan, jotta työ on sujuvaa, työtehtävät ovat selkeitä ja arki sujuu yksiköissä ja toimipaikoilla, Olkkonen toteaa. Työkyvyn johtaminen ja siihen liittyvät kysymykset otettiin S-ryhmässä yhdeksi painopistealueeksi kolme vuotta sitten. Työ aloitettiin määrittelemällä, mitä työkyvyn johtamisella tarkoitetaan. Mitä se käsittää, miten sitä tulisi johtaa, miten asetetaan tavoitteet, miten sitä seurataan ja mitkä ovat mittarit. Työkyvyn johtamisen jalkautusta varten rakensimme niin sanotun askelmallin. Se auttaa yhtiön yrityksiä asettamaan itselle sopivan tavoitetason sen perusteella, missä ollaan nyt ja mitkä ovat seuraavat askeleet, jotta työkyvyn johtamisen kehittämisessä päästään eteenpäin, Olkkonen kertoo. TÄLLÄ HETKELLÄ painopiste on Olkkosen mukaan johtamismallin käyttöönotossa S-ryhmään kuuluvissa yrityksissä ja yritysryhmissä, alkaen esimiestyöstä ja ulottuen niin sanottuun varhaisen tuen malliin sekä erilaisten työkalujen käyttöönottoon. Olemme lähteneet purkamaan konkreettisesti esimerkiksi sairauspoissaoloja ja sitä, mistä ne tulevat ja kuinka paljon on pitkiä tai lyhyitä poissaoloja. Tätä kautta olemme päässeet kiinni siihen, miten meidän pitäisi niihin reagoida.

11 20 SMARTUM CASE 01 2/2014 HYVINVOINNIN TALOUSLEHTI HYVINVOINNIN TALOUSLEHTI 2/2014 SMARTUM CASE Myös työtilojen viihtyisyys vaikuttaa työhyvinvointiin. ESIMIESTEN ROOLI ON KAIKKEIN TÄRKEIN S-ryhmän henkilöstön määrä on kasvanut noin 7,5 prosenttia vuosien 2009 ja 2013 välillä. 35 S-ryhmän henkilöstön keski-ikä on 35. Neljännes työntekijöistä on alle 25-vuotiaita. Perusteellinen työ yhtiön eri yrityksissä on järjestetty muun muassa kuntoiluun, uneen, painonhallintaan ja tupakoinnin lopettamiseen tähtääviä ryhmiä näkyy jo konkreettisina tuloksina, kuten poissaolojen vähenemisenä. Myös työkyvyttömyyseläkkeelle jääneiden osuus on pienentynyt selvästi. Joissakin S-ryhmän yrityksissä määrä on jopa puolittunut, ja sairausajan palkat ovat tippuneet tarkasteluajanjaksolla Työkyvyn johtamiseen liittyvien toimijoiden verkosto on usein hyvin laaja. Esimerkiksi S- ryhmässä siihen kuuluvat johdon ja lähimmän esimiehen lisäksi muun muassa henkilöstötyön ammattilaiset, S- ryhmän valmennuskeskus Jollas, työsuojelu ja luottamusmiehet, työterveyshuolto, vakuutusyhtiöt sekä ulkopuoliset kuntoutusyritykset. Kun olemme määritelleet työhyvinvoinnin johtamisen kentän, sen toimijat sekä sen, mikä on kenenkin rooli, olemme saaneet myös tuloksia aikaiseksi, Olkkonen sanoo. Hän korostaa lähimmän esimiehen roolia työhyvinvoinnin ja työkyvyn johtamisessa. Lähiesimiehen rooli on kaikkein tärkein, jotta asiat jalkautuvat arkeen. Esimies tuntee omat alaiset ja heidän tilanteensa. Hän pystyy reagoimaan heti työkykyisyyteen vaikuttaviin tilanteisiin ja asioihin. TOINEN ASIA, jota Olkkonen korostaa, ja joka näkyy myös noin ihmistä työllistävän S-ryhmän arjessa, on ihmisten erilaisten elämäntilanteiden huomioiminen. S-ryhmässä henkilöstön keski-ikä on 35 vuotta ja noin 25 prosenttia henkilöstöstä on alle 25-vuotiaita. Meillä on paljon nuoria työntekijöitä, jotka tekevät esimerkiksi opiskelujen ohessa osa-aikatyötä kaupassa tai palvelualalla. Toisaalta meillä on paljon eriikäisiä työntekijöitä. Työkyvyn johtaminen ja työhyvinvointi lähtee siitä, että me pystymme yksilöiden kautta katsomaan, mitä kukin tarvitsee ja mikä on kunkin tilanne, Olkkonen sanoo. ESIMIEHEN ROOLI korostuu myös tässä. On tärkeää, että hän tunnistaa tilanteet, tietää ja tuntee ihmiset sekä pystyy ottamaan huomioon kunkin elämäntilanteen ja -vaiheen. Elämäntilanteen huomioiminen voi tarkoittaa ihmisestä ja tehtävästä riippuen esimerkiksi joustavuutta työajoissa, työntekotavoissa ja työkykyisyydessä. Jos on ongelmia vaikkapa selän kanssa, kysymys on siitä, miten työtehtäviä voidaan sovittaa ja keventää siltä osin. On tärkeää miettiä, mikä ihmiselle kussakin tilanteessa sopii. Myös työajan joustojen hyödyntäminen on tärkeää. S-ryhmässä työntekijöiden työhyvinvointia mitataan vuosittain. Työyhteisötutkimus toteutetaan henkilöstölle tehtävän kyselyn muodossa. Laajassa kyselyssä on omat kysymyksensä työhön ja toimipaikkaan liittyvistä teemoista, sekä vastaajaa lähellä olevista asioista. Siis sellaisista, joihin työntekijä voi itse vaikuttaa ja joihin voidaan toimipaikalla vaikuttaa. Lisäksi kysytään työyhteisöön ja yritykseen yleisesti esimerkiksi palkitsemiseen, työnantajakuvaan ja suositteluun oleellisesti liittyviä asioita. KYSELY, JONKA vastausprosentti on yli 70 prosenttia, on tärkeä työkalu. Se näyttää konkreettisesti muutokset ja mahdolliset poikkeamat. Jos ajatellaan henkilöstötyön ammattilaisia ja johtoa, se on tärkein työvälineemme. Koska kysely tehdään vuosittain, näemme muutokset yksiköissä ja pystymme tekemään vertailuja yksiköstä toiseen. Jos jossakin on erityisiä haasteita, niihin reagoidaan, Leena Olkkonen sanoo. Hän nostaa jälleen kerran esiin esimiestyön merkityksen. Esimiehen on tänä päivänä oltava jatkuvassa vuorovaikutuksessa omien alaistensa kanssa. Se on tärkein tapa saada palautetta siten, että voi heti myös reagoida ajankohtaisiin asioihin. Jotta työhyvinvointi ja työkykyisyys voivat työpaikalla toteutua, perusasioiden on oltava kunnossa, Leena Olkkonen painottaa. Työnantajan näkökulmasta työhyvinvointi lähtee aina ensisijaisesti työstä. Siitä, että työ ja arki sujuvat työpaikalla: on mukava tulla töihin, on kiva tehdä työtä yhdessä kollegoiden kanssa ja antaa hyvää asiakaspalvelua. Henkilöstöetuisuudet tulevat tärkeysjärjestyksessä tyytyväisyyden jälkeen. Jos ihminen on tyytymätön työhönsä, työnkuva on epäselvä, työyhteisön henki on huono tai esimiestyö ei ole hyvää, mitkään kannustimet eivät auta, Olkkonen sanoo. Henkilöstöstä huolehtimisen merkitys korostuu haastavina aikoina ja muutostilanteissa. Tämän päivän tilanne ei ole ihan helppo. Myös viestinnän rooli korostuu. On tärkeää pyrkiä yhdessä löytämään ratkaisut siihen, miten vaikeista ajoista päästään eteenpäin ja pystytään toimimaan hyvin. Yhtenä tulevaisuuden painopistealueista Olkkonen näkee työhyvinvoinnin toimenpiteisiin liittyvän vaikuttavuuden seuraamisen. Yrityksissä voitaisiin seurata vaikuttavuutta nykyistä enemmän. Näin löydetään niitä toimenpiteitä, joilla on enemmän merkitystä kuin toisilla. On myös hyvä huomioida ne, joilla perusasiat ovat hyvin. Siten varmistetaan, että ihmiset ovat jatkossakin tyytyväisiä ja voivat hyvin. 33,5% on kokoaikaisten työntekijöiden osuus S-ryhmän työntekijöistä. 11,5 miljardia S-ryhmän vähittäismyynti vuonna 2013 oli 11,5 miljardia euroa. JOS TULOKSISSA ON ERITYISIÄ HAASTEITA, NIIHIN REAGOIDAAN.

12 22 SMARTUM CASE 02 2/2014 HYVINVOINNIN TALOUSLEHTI HYVINVOINNIN TALOUSLEHTI 2/2014 SMARTUM CASE KUMPPANI: Laserkeskus Oy on erikoistunut metalliteollisuudessa toimivien yritysten esikäsittelypalveluihin. Laitilalainen yritys työllistää reilut 50 työntekijää, joista valtaosa on syntynyt luvuilla. CASE 02: Yritys halusi löytää uusia keinoja tukea työntekijöidensä hyvinvointia. Tehdastyössä loukkaantumisten ja tapaturmien ennaltaehkäisy tärkeää. Hyvä kunto ja säännöllinen liikunta edistää työssä jaksamista. Tavoitteena oli kannustaa työntekijöitä kohti entistä terveellisempiä elintapoja. TULOS: Oikeaan työergonomiaan ja liikuntamahdollisuuksiin tehdyt panostukset ovat lisänneet työntekijöiden työtyytyväisyyttä ja vähentäneet sairauspoissaoloja entisestään. Tyytyväisyys näkyy positiivisesti myös yrityksen tuloksessa. S02 ENNALTAEHKÄISY ON TÄRKEÄÄ MYÖS NUORILLE Haaste Metalliteollisuudessa toimiva Laserkeskus työllistää erityisesti nuoria miehiä, jotka ikänsä puolesta ovat hyvässä työkunnossa. Tehdastyö on kuitenkin ajoittain raskasta ja työasennot kuluttavia, mikä voi altistaa myös nuoria työntekijöitä nivel- tuki- ja liikuntaelinsairauksille. Siten on tärkeää, että työterveysasiat ovat kunnossa ja henkilöstölle tarjotaan erilaisia mahdollisuuksia huolehtia hyvinvoinnistaan. Ratkaisu Työntekijät suojattiin ryhmävakuutuksella, joka takaa tarvittaessa nopean pääsyn esimerkiksi erikoislääkärille. Omaehtoisen liikunnan ja muun virkistyksen tukemiseksi käytössä on Smartumin Liikunta- ja kulttuuriseteli. Työn ja vapaa-ajan yhteensovittamiseksi yritys pyrkii tarvittaessa joustamaan työajoissa. Lisäksi henkilöstöä kannustetaan kohti terveellisiä elämäntapoja erilaisilla kampanjoilla. Toimitusjohtaja Sami Mäen mukaan tähän kuuluvat tupakoinnin lopettamisesta ja osastojen siisteydestä jaetut palkinnot. Mietimme uusia porkkanoita jatkuvasti. Toteutus Laserkeskus panostaa hyvinvointiin monipuolisesti. Liikunta- ja kulttuurisetelillä ostettavien palveluiden lisäksi tarjolla on yhteinen salivuoro, ilmaiset hieronnat, kehonkoostumus- lihas- ja kuntotestejä ja ravintoluentoja. Seteliä käytetään erityisesti ryhmäliikuntaan, kuntosalikäynteihin ja elokuviin. Työkuormituksen vähentämiseksi tehdasosastoilla tehdään säännöllisesti ergonomiakatselmuksia ja asiaan kiinnitetään huomiota myös laiteinvestoinneissa. Erilaisia työhyvinvointiin liittyviä tempauksia järjestetään säännöllisesti 3 4 kertaa vuodessa. Lopputulos Saamamme palaute on ollut pelkästään positiivista. Palvelumme ovat olleet hyvin suosittuja ja myös kampanjat on otettu hyvin vastaan. On mukavaa, että etenkin nuoret työntekijät innostuvat tapahtumista ja kokevat ne motivoiviksi. Tämä kertoo, että hyvinvointiasioita arvostetaan, Mäki summaa. Siisteyteen kannustaminen on lisännyt työympäristön viihtyisyyttä. Mäen mukaan hyvinvoinnin panostukset näkyvät yhtä lailla liiketoiminnan kasvussa kuin työssä viihtymisenäkin. Terveet elämäntavat ovat tarttuneet henkilöstöön ja sen ansiosta sairauspoissaolot jäävät todella vähäisiksi. Myös työntekijöiden alhainen vaihtuvuus todistaa, että työ koetaan mielekkääksi. TEKSTI: ANNA VÄRE KUVA: 123RF

13 24 SMARTUM CASE 03 2/2014 HYVINVOINNIN TALOUSLEHTI HYVINVOINNIN TALOUSLEHTI 2/2014 SMARTUM CASE STRATEGIAA Henkilöstön hyvinvointi on 1)OSA osa Tukesin strategiaa ja yksi arvoista. Työhyvinvointiasioita käsitellään säännöllisesti johtoryhmässämme. Meillä on myös nelivuotinen työhyvinvointiohjelma, jota päivitetään vuosittain huomioiden esille nousseet työturvallisuuden parannusehdotukset, työntekijöille suunnatun työhyvinvointikyselyn tulokset ja työhyvinvoinnin edistämistä koskevat aloitteet, Tukesin työsuojelupäällikkö Tuiri Kerttula kertoo. Työntekijät ovat aktiivisesti mukana kehitystyössä. Tästä on esimerkkinä kaikille avoin hyvinvointiryhmä Hyvikset. Hyvinvoinnin edistäminen on 2)MONIPUOLISUUS kokonaisvaltaista, ja työntekijöiden hyvinvointiin panostetaan monipuolisesti. Aktiviteetteja on säännöllisestä liikunnasta, kuten viikoittaiset jumpat ja vuosittaiset kampanjat esimerkkinä keväällä järjestetty Kinkuille kyytiä -kampanja, jossa kerättiin kaloreita kulttuuriin ja kädentaitojen kehittämiseen, Hyvisten toiminnassa mukana oleva turvallisuusinsinööri Sara Lax kertoo. Työhyvinvointiohjelma pitää sisällään myös työyhteisötaitojen koulutusta sekä Varhaisen välittämisen mallin. Monipuolinen panostus 3)TULOKSELLISUUS hyvinvointiin ja aktiivinen viestintä ovat tuottaneet tuloksia. Tämä näkyy esimerkiksi sairauspoissaolojen selkeänä laskuna. Ne olivat 5,3 työpäivää per henkilötyövuosi vuonna 2013, kun luku on valtionhallinnossa keskimäärin 9, Kerttula kertoo. Myös kokonaan ilman sairauspoissaoloja olleiden työntekijöiden osuus, niin sanottu terveysprosentti, on noussut ja on selvästi yli valtionhallinnon keskitason. TEKSTI: ANNA VÄRE KUVA: ANTTI SIHLMAN KUMPPANI: Kotipalvelut Eija Bouras Oy tuottaa palvelusetelipalveluita Lahden kaupungille ja Peruspalvelukeskus Oivan alueelle. Alueeseen kuuluvat Asikkalan, Hollolan, Hämeenkosken, Kärkölän ja Padasjoen kunnat. Kotipalvelut Eija Bouras Oy:lta voi hankkia palvelusetelillä muun muassa säännöllisen kotihoidon ja lääkinnällisen kuntoutuksen palveluita. CASE 04: Palvelusetelikokeilu alkoi Lahden, Asikkalan ja Hollolan alueella vuoden 2000 alussa. Ensimmäisinä vuosina käyttö oli pienimuotoista, mutta se on kasvanut vuosittain toiminnan vakiintuessa. Lahti siirtyi sähköiseen Smartum Palveluseteliin vuonna 2012, Peruspalvelukeskus Oiva tämän vuoden alussa. Eija Bouras on palvellut setelin käyttäjiä alusta saakka. S04 PALVELUSETELI HYÖDYTTÄÄ KAIKKIA OSAPUOLIA S03 HYVINVOINTI ULOTTUU STRATE- GIAAN 1) Osa Strategiaa KUMPPANI: Kuluttaja- ja kemikaaliturvallisuutta sekä teknistä turvallisuutta ja vaatimustenmukaisuutta valvova ja edistävä Turvallisuus- ja kemikaalivirasto Tukes. CASE 03: Henkilöstön hyvinvointi on osa Tukesin strategiaa. Se ulottuu perehdytyksestä nelivuotiseen työhyvinvointiohjelmaan, joka tarjoaa työtekijöille monipuolisia työkaluja kokonaisvaltaiseen työkyvystä huolehtimiseen. TULOS: Tukes palkittiin kokonaisvaltaisesta ja monipuolisesta panostuksesta hyvinvointiin Smartumin myöntämällä Hyvinvoinnin edistäjä -sertifikaatilla. Palkintoa tavoitteli 63 organisaatiota. TULOS: Sähköinen palveluseteli tarjoaa asiakkaille enemmän valinnanvaraa, edistää alueellista yhteistyötä ja helpottaa yrittäjän arkea keventämällä toimistorutiineja. Julkiselle puolelle setelin käyttö tuo säästöjä, sillä se purkaa jonoja ja vähentää hoitohenkilöstön kuormitusta. 2) Monipuolisuus 5,3 TYÖPÄIVÄÄ Sairauspoissaolot per henkilötyövuosi vuonna Luku on valtionhallinnossa keskimäärin 9. 3) Tuloksellisuus TEKSTI: ANNA VÄRE KUVAT: 123RF JA A-LEHTIEN KUVA-ARKISTO Kotipalvelu Eija Bouras Oy:n lähihoitaja Viivi Ikävalko kotikäynnillä. MITEN SÄHKÖISEN PALVELUSETELIN KÄYTTÖÖNOTTO ON VAIKUTTANUT ARKEESI KOTIPALVELUYRITTÄJÄ EIJA BOURAS? Perinteiseen seteliin verrattuna paperityöt ovat vähentyneet. Koodien avulla laskutus hoituu vain minuuteissa. Palvelusetelin käyttäjät ovat vielä melko pieni osuus asiakaskunnastamme, mutta määrä kasvaa tasaisesti. Toivoisin, että setelin käyttömahdollisuuksia laajennettaisiin entistä nopeammassa tahdissa. KUINKA TÄRKEÄNÄ PIDÄT PALVELUSETELIN KÄYTTÖÄ KUNNISSA? Palvelusetelin laajempi käyttöönotto purkaisi julkisen puolen jonoja ja toisi kuntalaisille parempaa palvelua. Jonojen takia vanhusten aamukäynnit viivästyvät ja puuroa keitellään usein vasta lounasaikaan. Palveluseteli on tärkeä tekijä pienyrittäjien työllistämisessä, sen avulla kunnat voivat lisätä vetovoimaansa. TÄRKEIMMÄT EDELLYTYKSET PALVELUSETELIN KÄYTÖSSÄ YRITTÄJÄN NÄKÖKULMASTA? Avoimuus ja rohkeus ehdottomasti. Setelin käyttöönotto nähdään kalliina, mutta todellisuudessa se leikkaa julkisia kuluja ja lisää asiakastyytyväisyyttä. Setelille tulisi antaa 5 10 vuotta aikaa vakiintua järjestämistapana. Samalla tulisi kehittää alueellista yhteistyötä ja ottaa oppia Lahden kaupungin kokemuksista.

14 TEKSTI: PIA SIEVINEN KUVAT: ANTTI VETTENRANTA 26 ASIANTUNTIJA 2/2014 HYVINVOINNIN TALOUSLEHTI KUKA: Risto Kaikkonen, kehittämispäällikkö Terveyden ja hyvinvoinnin laitoksella. Kaikkonen vastaa THL:n organisaatiouudistukseen liittyvän uuden Tieto ja tietotuotteet -osaston valmistelusta. MISSIO: Tuottaa päätöksentekoa varten tietoa, joka voi osaltaan kaventaa väestöryhmien välisiä eroja. SALAISUUS: Lopetin tupakoinnin melkein kymmenen vuotta sitten ja syön edelleen nikotiinipurukumia. HYVINVOINNIN TALOUSLEHTI 2/2014 ASIANTUNTIJA 27 Kun työntekijät joustavat, työnkin pitää välillä joustaa. Vaikutusmahdollisuudet lisäävät hyvinvointia. Jos positiivista suomalaista terveystarinaa halutaan jatkaa, meidän pitää pureutua sosioekonomisiin terveyseroihin. Tämä oli historioitsija ja poliitikko YRJÖ SAKARI YRJÖ-KOSKISEN jo 1800-luvun lopussa esille ottama lähtökohta, toteaa RISTO KAIKKONEN, Terveyden ja hyvinvoinnin laitoksen kehittämispäällikkö. Hän uskoo, että esimerkiksi työurien pidentämistä pohdittaessa suurin reservi ja potentiaali on huonompiosaisissa väestönryhmissä, kuten työttömissä. Tutkimusten valossa sillä, että ihmiset ovat työelämässä, on hyviä vaikutuksia. Vähemmän hyviä vaikutuksia on sillä, että ihmiset ovat kotona. Kaikkosella, joka on tutkija itsekin, on paljon tietoa ja syväluotaava ote suomalaiseen terveyshistoriaan. Miehen ensimmäinen työtehtävä entisellä Kansanterveyslaitoksella oli perehtyä kansallisiin tietovarantoihin, joilla aluetasoista tietoa voitaisiin esittää väestöryhmittäin. Paljastui tietoaukkoja, kuten pienten lasten terveysja hyvinvointiseurannan lähes täydellinen puuttuminen. Päätöksenteon kannalta tärkeitä ja vaikutettavissa olevia terveys- ja hyvinvointitietoja puuttui. Pian Kaikkonen oli mukana käynnistämässä alueellista kenttätutkimusta, johon osallistui lähes 200 terveydenhoitajaa ja 5000 lasta Turun ja Kainuun alueella. Tiedonkeruu onnistui hienosti ja vaikutti osaltaan muutokseen aikuisväestön terveystietojen keräämisessä alueellisesti. Jos katsotaan suomalaisten terveyden ja hyvinvoinnin kehitystä laajemmin, vaikkapa viimeisten sadan vuoden ajalta, suomalaiset voivat tänään paremmin kuin koskaan aiemmin. Esimerkiksi elinajanodote on lähes kaksinkertaistunut vastasyntyneillä, ja imeväiskuolleisuuteen liittyvä kehitys on kansainvälisestikin hämmästyttävällä tasolla. Kehityskulku on ollut erittäin positiivista. Varsinkin hyvinvointivaltion aikakaudella

15 28 ASIANTUNTIJA 2/2014 HYVINVOINNIN TALOUSLEHTI HYVINVOINNIN TALOUSLEHTI 2/2014 TILASTO 29 Se, että työnantajat tukevat liikuntaa, tupakoinnin lopettamista tai kulttuuria, on signaalina hyvä. on menty todella paljon eteenpäin, samoin kuin sotien, 70-luvun suuren muuton, valtavan yhteiskunnallisen muutoksen ja kaupungistumisen jälkeen. ILMASSA ON myös haasteita. Yksi keskeinen kansanterveydellinen, hyvinvointiin ja myös kestävyysvajeeseen vaikuttava on Kaikkosen mukaan väestöryhmien väliset terveys- ja hyvinvointierot. Eroista yhden tutkija nostaisi esiin aivan erityisesti, sukupuoleen ja siviilisäätyyn, alueellisiin ja kansallisuuksiin liittyvien haasteiden lisäksi. Väestöryhmien väliset sosioekonomiset terveys- ja hyvinvointierot on asia, jolle voisimme tehdä jotain ja joka ei ole mahdoton asia. Tämä liittyy konkreettisesti siihen, että Suomen pitäisi olla elinvoimainen taantuman aikana. Ja kun taantuma rupeaa talttumaan, meidän pitäisi pystyä osoittamaan elinvoimaisuuttamme parhaalla tavalla. Käytännön esimerkki sosioekonomisista eroista liittyy vanhuseläkeiän ylärajaan, joka on 68 vuotta. Alimpaan tuloviidennekseen kuuluvan miehen elinajanodote on vain vuoden enemmän. Ylimmissä tuloryhmissä taas mennään reilusti yli seitsemänkymmenen, aina 80 vuoteen asti. Jos kurkistetaan tulevaisuuteen ja otetaan tavoitteeksi Kaikkosen mainitsema elinvoimainen Suomi, mitä asialle voisi tehdä? Meidän pitäisi saada väestön terveys ja hyvinvointi kaikissa sosiaaliryhmissä lähelle sitä tasoa, jolla se osalla väestöstä jo on. Tämä ei siis ole utopistinen haavekuva. Ja realismin vallitessa on hyvä lähteä siitä, että pääsisimme edes puoliväliin siitä. Yksi elinvoimaisuutta lisäävä asia, johon tutkijan mielestä tulisi panostaa uudella tavalla, on työttömien työkyky. Tällä hetkellä esimerkiksi neljännes työikäisistä vuotiaista eli noin suomalaista kokee, että heidän työkykynsä on heikentynyt. Työkyky on hyvä mittari, sillä se on yhteydessä myös sairauspoissaoloihin, työkyvyttömyyseläkkeelle siirtymiseen, laitoshoitoon ja kuolleisuuteen. Työnantajien näkökulmasta ei ole perusteltua, että työttömien ja niin sanotusti reservissä olevien työntekijöiden työkykyä ei ylläpidetä. Se ei ole elinkeinoelämän eikä valtion kannalta järkevää. Jos ihminen joutuu työttömäksi, hänen on oltava töihin mennessään yhtä työkykyinen kuin sinä päivänä, kun hänet on sieltä esimerkiksi tuotannollis-taloudellisista syistä laitettu pihalle. Työkyvyn ylläpitoon liittyen tulisi taas huomioida eri väestönryhmien tarpeet. Kaikki eivät tee toimistotyötä, vaikka niin tänä päivänä usein ajatellaan. Jos Kaikkosen pitäisi nimetä yksi keino, jolla työnantajat voisivat kohentaa henkilöstönsä elinvoimaisuutta, se on vaikutusmahdollisuudet. Sen, että ihminen voi vaikuttaa oman työnsä sisältöön, siihen miten työtehtäviä suorittaa ja minkälaisia joustoja siihen voi omatoimisesti tuoda, on tutkitusti todettu lisäävän hyvinvointia. Kun työntekijät joustavat, työnkin pitää välillä joustaa. Kaikkonen mainitsee esimerkkinä neuvolapalvelut. Niihin toivotaan nykyisin mukaan myös isiä, mutta jos ajatellaan vaikkapa taksikuski-, leipuri- tai siivoojaisää, onko hänellä oikeasti mahdollisuus vaikuttaa samalla tavalla kuin ylemmällä toimihenkilöllä siihen, että hän menee kello yksitoista neljäkymmentäviisi äidin ja lapsen kanssa neuvolaan? Tai jos puhutaan arkiliikunnasta, löytyvätkö mahdollisuudet mennä pyörällä töihin, juosta töihin, kävellä töihin siten, että on mahdollisuus käydä suihkussa? Jos työ on fyysisesti kuormittavaa, löytyykö vastinparia, joka ei ole niin kuormittavaa, vaan työkykyä ja kuntoa ylläpitävää? Hyvinä signaaleina Kaikkonen pitää sitä, että työnantajat tukevat työntekijöiden terveyttä kohentavia asioita, kuten liikuntaa, tupakoinnin lopettamista tai erilaisia kulttuuriharrastuksia. Se, että työnantaja kiinnittää tällaisiin asioihin huomiota tai voi antaa työntekijöille luvan käyttää työaikaa liikuntaan, on terveyttä edistävänä signaalina hyvä. Suomalainen hyvinvointipolitiikka on ollut aina ylemmässä sosioekonomisessa asemassa olevaa väkeä tukevaa, Kaikkonen toteaa. Hänen mielestään hyväosaiset voisi jättää hetkeksi pois poliittisesta keskustelusta. Keskiöön tulisi nostaa ne ryhmät esimerkiksi työttömät ja alempiin tuloluokkiin kuuluvat joissa on potentiaali ja miettiä, miten heidät saadaan palvelujen piiriin. Palveluja kehittäessä ja sosioekonomisiin terveyseroihin vastatessa tulisi huomioida se, että mikä toimii jossain ryhmässä, ei välttämättä toimi toisessa. Kun halutaan pidentää työuria, painopisteen tulisi olla siinä, miten tuetaan esimerkiksi ikääntyvien palomiesten työssä jaksamista. Tai mistä löytyisi italian kurssi hitsarimiehille? Näistä muodostuvat ne hyvät ja toimintakykyiset elinvuodet. KUVITUS: JOHN SALINERO LÄHDE: TERVEYDEN JA HYVINVOINNIN LAITOS JA THL:N KEHITTÄMISPÄÄLLIKKÖ RISTO KAIKKOSEN HAASTATTELU. NÄKÖKULMIA TYÖURIEN PIDENTÄMISEEN 4% Kainuun Paltamossa vuosina toteutetun Työtä kaikille -täystyöllistämiskokeilun lähtökohta oli kaikkien työttömien työllistäminen. Kunnan työttömyysaste laski kokeilun aikana 17 prosentista noin neljään prosenttiin. 25% Neljännes työikäisestä väestöstä, eli vuotiaista, arvioi työkykynsä heikentyneen. Tämä tarkoittaa suomalaista. 35% Noin 35 prosenttia matalan koulutustason omaavista työikäisistä miehistä ja hieman alle 35 prosenttia naisista ei usko jaksavansa työskennellä vanhuuseläkeikään saakka.

16 30 SIGNAALIT 2/2014 HYVINVOINNIN TALOUSLEHTI HYVINVOINNIN TALOUSLEHTI 2/2014 SIGNAALIT 31 TEKSTI: NIINA KELLINSALMI KUVA:???? EI TERVETTÄ PÄIVÄÄ EILEN Maatalousyhteiskunnassa lihastyötä riitti, niin kuin sen mukanaan tuomia vaivojakin. Väärät työasennot altistavat työntekijöitä rasitusvammoille. TÄNÄÄN Rasitusvammat tulevat ja terveys menee istumalla konttorituolissa. WHO:n mukaan 80 prosenttia sepelvaltimotaudeista ja 90 prosenttia kakkostyypin diabeteksesta olisivat ehkäistävissä terveellisillä elintavoilla ja ruokavaliolla, riittävällä liikunnalla ja painonhallinnalla. LÄHDE: TYOSUOJELU.FI, SYDANLIITTO.FI TANKIT TÄYTEEN EILEN Kestävyysurheilijoille hiilihydraattitankkaus eli lihasten glykogeenivarastojen täyttäminen ennen suoritusta on kuin pyhä rituaali. Sitä edelsi hiilihydraattipaasto, jonka ansiosta lihasvarastot täyttyivät tankkauksen aikana vauhdikkaasti. TÄNÄÄN Nykyään suositeltavin tapa glykogeenivarastojen täyttämiseksi on hiilihydraattitankkaus 1 2 päivänä ennen suoritusta samalla harjoittelua keventäen, ilman edeltävää paastoa. LÄHDE: KUNTOLEHTI.COM HYVÄT PAHAT JUOMAT EILEN Kofeiinilla, tauriinilla ja guaranalla jalostetut ns. energiajuomat tulivat markkinoille 1900-luvun lopussa. Pian raportoitiin nuorten saamista sydämentykytyksistä. TÄNÄÄN Eniten energiajuomia käyttävät vuotiaat. Terveyden ja hyvinvoinnin laitos suosittaa myymään energiajuomia vain yli 15-vuotiaille. Energiajuomilla on piristävä vaikutus, mutta ne eivät huhupuheista huolimatta paranna urheilusuoritusta. LÄHDE: TERVEYSKIRJASTO.FI, EVIRA.FI, THL.FI, HS.FI (TUTKIJAT VAROITTAVAT JÄLLEEN ENERGIAJUOMIEN VAIKUTUKSISTA) KUINKAS SITTEN KÄVIKÄÄN EILEN 80-luvulla liikunta oli tuulipukujen suihkeessa tilastojen mukaan puolitoista kertaa turvallisempaa kuin nyt. Tapaturmille omistettiin 1990-luvulla jopa oma vuosittainen päivänsä! TÄNÄÄN Mies, liikunta ja joukkuepeli siinä ovat tapaturman ainekset. Liikuntatapaturmia sattuu vuodessa , joista suurin osa joukkuepeleissä. Turvallisimpia lajeja ovat uinti, kävely, soutu ja pyöräily. LÄHDE: TERVEKOULULAINEN.FI, TAPATURMAPAIVA.FI VIIMEINEN SANA Kevyellä jalalla Voi olla, että juoksin kasvuiässä vähän liikaa. Tai sitten olen vain haurasta materiaalia, koottu herkästi kuluvista osista. Oli syy sitten mikä tahansa, olen kolmenkympin jälkeen kärsinyt ajoittain ikävistä jalkavaivoista. Maraton on poissa laskuista en ymmärrä, miten kenenkään paikat voivat kestää neljän tunnin lätkytystä kivikovalla asvaltilla. Ovatko kaikki muut ihmiset robotteja? Ilman maratonia pystyn kyllä elämään. Matka on joka tapauksessa naurettavan pitkä. Mutta kun jalkavaivat alkavat estää normaalin kuntoilun, järjelliset juoksulenkit pehmeillä metsäpoluilla, hermot alkavat kiristyä. Kuvittelin pitkään, että oikea lääke ongelmiini on mahdollisimman tekninen juoksukenkä. Voimakkaasti tuettu ja vahvasti pehmustettu, eräänlainen suojamuuri jalkapohjan ja maanpinnan välissä Pari vuotta sitten kauppoihin alkoi ilmestyä kokonaan uudenlaisia tossuja. Keveitä ja ohutpohjaisia, hurjimmillaan melkein sukkamaisia. Ei missään tapauksessa, minä ajattelin. Ei onnistu, ei minulle. Samaan aikaan halusin kipeästi kokeilla, sillä entisenä lapsimailerina rakastan juoksemisessa ennen kaikkea kepeää lentämisen tunnetta. Tuskin mikään on yhtä hienoa kuin kiitää piikkarit jalassa tartanilla. Päätin yrittää. Ensin varovasti lyhyillä lenkeillä, lä, sitten koko ajan rohkeammin. Nyt on kulunut vuosi, ja vanhat vahvasti pehmustetut tossuni pölyttyvät kaapissa. Jalkavaivaat ovat kadonneet. Etenen pitkin Vantaanjoen rantoja kevyesti kuin metsäkauris. Melkein liian hyvää ollakseen totta, mutta totta se on. Ehkä jalan lihakset tosiaan voivat paremmin, min, jos ne saavat työskennellä vapaammin. Toivon niin. Uskon. JUHA ITKONEN, KIRJAILIJA JA JUOKSUN HARRASTAJA

17 SMARTUM #2 Ajattelun laatu on lopulta yhtä kuin työn laatu. Think! TÄSSÄ NUMEROSSA: YLI PALVELUSETELIÄ JAETTU VUODEN 2013 LOPPUUN MENNESSÄ. AIVOT KULUTTAVAT NOIN 20% NYKYIHMISEN ENERGIASTA. KOKEILISITKO PALJASJALKAJUOKSUA?

15 x Agenda Hyvää työpäivää! Ole läpinäkyvä, jaa tietosi, jaa aikeesi. Katsaus Työntekijöiden hyvinvointi näkyy tuloksessa

15 x Agenda Hyvää työpäivää! Ole läpinäkyvä, jaa tietosi, jaa aikeesi. Katsaus Työntekijöiden hyvinvointi näkyy tuloksessa HYVINVOINNIN TALOUSLEHTI 1/2014 15 x Agenda Hyvää työpäivää! Ole läpinäkyvä, jaa tietosi, jaa aikeesi Katsaus Työntekijöiden hyvinvointi näkyy tuloksessa Asiantuntija Susanna Raulio: Lounaan merkitys olisi

Lisätiedot

Liiku! Pysähdys Pekka Sauri: pysähdyn arjessa uusiutuakseni. 15 x Agenda Lisää liikettä, vähemmän istumista

Liiku! Pysähdys Pekka Sauri: pysähdyn arjessa uusiutuakseni. 15 x Agenda Lisää liikettä, vähemmän istumista HYVINVOINNIN TALOUSLEHTI 1/2015 15 x Agenda Lisää liikettä, vähemmän istumista Katsaus Itsestä välittäminen kannattaa aina Pysähdys Pekka Sauri: pysähdyn arjessa uusiutuakseni Case S01 Valinnanvapautta

Lisätiedot

Työelämätaidot Tarja Surakka & Tomi Rantamäki

Työelämätaidot Tarja Surakka & Tomi Rantamäki o s a a Miten toimit työmarkkinoilla tiedä Millaisessa maailmassa työyhteisöt toimivat Miten toimit osana työyhteisöä Miten työyhteisöt toimivat Miten toimit töissä Mikä sinulle on tärkeää Työelämätaidot

Lisätiedot

MITÄ TAPAHTUU HUOMENNA?

MITÄ TAPAHTUU HUOMENNA? MITÄ TAPAHTUU HUOMENNA? [ TYÖNANTAJUUDELLE ] VÄITEKIRJA-SARJA mitä tapahtuu huomenna? [ TYÖNANTAJUUDELLE ] KIRJOITTAJAT Maria Vesanen & Emma Varis KUVITUS JA TAITTO Lea-Maija Laitinen KUSTANTAJA Strateginen

Lisätiedot

s. 22 Karjaan asema on Etelä-Suomen liikenteenohjaus Linnunlaulusta Opastinsiltaan s. 8

s. 22 Karjaan asema on Etelä-Suomen liikenteenohjaus Linnunlaulusta Opastinsiltaan s. 8 R a u t a t i e v i r k a m i e s 1 3. 6. 2 0 1 1 n : o 3 s. 22 Karjaan asema on seitsemän palveluneuvojan työpaikka Etelä-Suomen liikenteenohjaus Linnunlaulusta Opastinsiltaan s. 8 TÄSSÄ NUMEROSSA Puheenjohtaja

Lisätiedot

Naisjohtajan tulee sanoa tahdon ja myös tarkoittaa sitä. www.hrviesti.fi. Elina Piispanen: 1/2014 Menestyvä Johtaja 2013 Tue tiimiä, tähtää tuloksiin

Naisjohtajan tulee sanoa tahdon ja myös tarkoittaa sitä. www.hrviesti.fi. Elina Piispanen: 1/2014 Menestyvä Johtaja 2013 Tue tiimiä, tähtää tuloksiin 1/2014 Menestyvä Johtaja 2013 Tue tiimiä, tähtää tuloksiin Rekrytointi Rekrytointi siirtyy uuteen aikaan Työ ja hyvinvointi Stressistä eroon harjoittelemalla Elina Piispanen: www.hrviesti.fi HINTA 14,50

Lisätiedot

2/2014. Turun Seudun TST ry:n jäsenlehti. Kyllä Turussa varmasti tahtotila on hyvin kohdallaan.

2/2014. Turun Seudun TST ry:n jäsenlehti. Kyllä Turussa varmasti tahtotila on hyvin kohdallaan. Turun Seudun TST ry:n jäsenlehti 2/2014 Kyllä Turussa varmasti tahtotila on hyvin kohdallaan. Kaupunginhallituksen puheenjohtaja Minna Arve Kuntien panostus kolmannen sektorin toimintaan tuo moninkertaiset

Lisätiedot

tämä julkaisu on mediaplanetin tuottama teemalehti Valmennuksen ydin on

tämä julkaisu on mediaplanetin tuottama teemalehti Valmennuksen ydin on ILMOITUSLIITE tämä julkaisu on mediaplanetin tuottama teemalehti ILMOITUSLIITE Huhtikuu 2008 TALENT MANAGEMENT Miksi kaikki ei voi sujua kuin tanssi? - Tommy Tabermann SIVU 11 Rekrytointi osana talent

Lisätiedot

eduskunnan tulevaisuusvaliokunnan julkaisu 3/2014 sisäinen motivaatio Tulevaisuuden työssä tuottavuus ja innostus kohtaavat

eduskunnan tulevaisuusvaliokunnan julkaisu 3/2014 sisäinen motivaatio Tulevaisuuden työssä tuottavuus ja innostus kohtaavat eduskunnan tulevaisuusvaliokunnan julkaisu 3/2014 sisäinen motivaatio Tulevaisuuden työssä tuottavuus ja innostus kohtaavat sisäinen motivaatio Tulevaisuuden työssä tuottavuus ja innostus kohtaavat Frank

Lisätiedot

Vanhustenpäivä 5.10.2014

Vanhustenpäivä 5.10.2014 Arvokas vanhuus on ihmisoikeus. Aina. Vanhustenpäivä 5.10.2014 Vanhustenviikko 5.10. 12.10.2014 Sisällys Pääkirjoitus: Onko arvokas vanhuus ihmisoikeus aina?...3 Arvokas vanhuus on ihmisoikeus. Aina...4

Lisätiedot

Kun uralle tarvitaan uutta suuntaa. Ketkä vastaavat kuntaväen työhyvinvoinnista? Merikoski jää historiaan. Verven työurapalvelut laajenevat Turkuun

Kun uralle tarvitaan uutta suuntaa. Ketkä vastaavat kuntaväen työhyvinvoinnista? Merikoski jää historiaan. Verven työurapalvelut laajenevat Turkuun 1/2012 Ketkä vastaavat kuntaväen työhyvinvoinnista? Verven työurapalvelut laajenevat Turkuun Merikoski jää historiaan Kun uralle tarvitaan uutta suuntaa Matti Anttonen johtaja Työkyky Kuntoutuspoliittinen

Lisätiedot

Eteva kuntayhtymän sidosryhmälehti 1 / 2010 1/2010. s. 9 Miten vaikutat, jos et puhu? s. 12 Yritys työllisti Heikin. s. 14 Riippukeinu rauhoittaa

Eteva kuntayhtymän sidosryhmälehti 1 / 2010 1/2010. s. 9 Miten vaikutat, jos et puhu? s. 12 Yritys työllisti Heikin. s. 14 Riippukeinu rauhoittaa Eteva kuntayhtymän sidosryhmälehti 1 / 2010 1/2010 s. 9 Miten vaikutat, jos et puhu? s. 12 Yritys työllisti Heikin s. 14 Riippukeinu rauhoittaa Uutisia syksyltä 2010 Nauru raikui Elojuhlissa Pekka Elomaa

Lisätiedot

Maatalousyrittäjien työhyvinvoinnin parantamisessa kaikki keinot käyttöön

Maatalousyrittäjien työhyvinvoinnin parantamisessa kaikki keinot käyttöön Lehti on toteutettu Yhteistyössä alan johtavien asiantuntijoiden kanssa arjesta selviytymisen tueksi 2013 Maatalousyrittäjien työhyvinvoinnin parantamisessa kaikki keinot käyttöön Maatalousyrittäjän hyvinvoinnista

Lisätiedot

Työ ja terveys Suomessa 2012 Seurantatietoa työoloista ja työhyvinvoinnista

Työ ja terveys Suomessa 2012 Seurantatietoa työoloista ja työhyvinvoinnista Työ ja terveys Suomessa 2012 Seurantatietoa työoloista ja työhyvinvoinnista Toimituskunta Timo Kauppinen Pauliina Mattila-Holappa Merja Perkiö-Mäkelä Anja Saalo Jouni Toikkanen Seppo Tuomivaara Sanni Uuksulainen

Lisätiedot

Kauppakamari. -lehti. Satakunnan. Satakuntalaisen talouselämän ykköslehti! 8 10 22 Tieverkon peruskunnostus pahasti myöhässä

Kauppakamari. -lehti. Satakunnan. Satakuntalaisen talouselämän ykköslehti! 8 10 22 Tieverkon peruskunnostus pahasti myöhässä Satakunnan 1 2014 Kauppakamari -lehti 6 Pöytä on katettu, kelpaako tarjonta vieläkään? 8 10 22 Tieverkon peruskunnostus pahasti myöhässä Mainoseurot uusjaossa Luontoisedut osa palkkaa Satakuntalaisen talouselämän

Lisätiedot

Elä sitä, mitä jo olet!

Elä sitä, mitä jo olet! ! Co-Creating meaningful futures. Mikko Paloranta mikko.paloranta@mirrorlearning.com 040 585 0022 Elä sitä, mitä jo olet!... 1 1.1. Lukijalle... 4 2. Luomme oman todellisuutemme... 5 2.1. Minä ja todellisuuteni...

Lisätiedot

MAINETTAAN PAREMPI TYÖ

MAINETTAAN PAREMPI TYÖ MAINETTAAN PAREMPI TYÖ Kymmenen väitettä työelämästä Tuomo Alasoini www.eva.fi EVAn kotisivuilla raportteja, puheita ja artikkeleita suomeksi ja englanniksi. Raportit ovat ladattavissa EVAn kotisivuilta.

Lisätiedot

esikko Miesnumero ISÄ. Ei enää vain elatusvelvollinen s. 4 Luolamies olohuoneessa s. 8 Uuvutko toisten murheista? s. 10 Liiton vastuunkantajat s.

esikko Miesnumero ISÄ. Ei enää vain elatusvelvollinen s. 4 Luolamies olohuoneessa s. 8 Uuvutko toisten murheista? s. 10 Liiton vastuunkantajat s. esikko ENSI- JA TURVAKOTIEN LIITON JÄSENLEHTI 4 2007 Miesnumero ISÄ. Ei enää vain elatusvelvollinen s. 4 Luolamies olohuoneessa s. 8 Uuvutko toisten murheista? s. 10 Liiton vastuunkantajat s. 14 esikko

Lisätiedot

Ostat tai myyt, meille kannattaa soittaa!

Ostat tai myyt, meille kannattaa soittaa! TÄSSÄ LEHDESSÄ MM: 1 Kokoomuksen Tampereen kaupunkilehti lokakuu 3/2012 Tarkista edustajasi numero ehdokaslistalta sivut 6-7 Musta Lammas auttaa hädässä olevia sivut 8-9 Timo P. Nieminen aikoo ensi s.

Lisätiedot

Aktiivinen kansalaisuus ja avoimet oppimisympäristöt tulevaisuudessa

Aktiivinen kansalaisuus ja avoimet oppimisympäristöt tulevaisuudessa Kirsi Saloniemi Aktiivinen kansalaisuus ja avoimet oppimisympäristöt tulevaisuudessa Aktiivi-hankkeen ennakointiraportti Kemi-Tornion ammattikorkeakoulun julkaisuja Sarja B. Raportit ja selvitykset 3/2011

Lisätiedot

Duo. www.rtkpalvelu.fi

Duo. www.rtkpalvelu.fi Duo 2 www.rtkpalvelu.fi 2009 RTK-PALVELU OY ja TECHNOPOLIS OYJ: Laatu tulee työn tuloksena s. 4 RTK-PALVELU MAAJOUKKUEEN yhteistyökumppaniksi s. 20 SADAN MILJOONAN metsästys s. 22 1 RTK-PALVELU 2 2009

Lisätiedot

Mitä se oikeesti on? Raportti. - Ajatuksia nuorista, työelämästä ja nuorisotakuun edistämisestä Porvoon seudulla

Mitä se oikeesti on? Raportti. - Ajatuksia nuorista, työelämästä ja nuorisotakuun edistämisestä Porvoon seudulla Raportti Mitä se oikeesti on? - Ajatuksia nuorista, työelämästä ja nuorisotakuun edistämisestä Porvoon seudulla Anu Sipilä Bestis Nuorisotakaajat Porvoossa Sisällys Mistä aloittaa?... 1 Peruskoulu... 2

Lisätiedot

V ä e s t ö l i i t t o 1 / 0. Osa-aikatyö helpottaa elämää. Lapsiperheissä rahat tiukilla 11. Koulukiusaamista. voi ehkäistä 1

V ä e s t ö l i i t t o 1 / 0. Osa-aikatyö helpottaa elämää. Lapsiperheissä rahat tiukilla 11. Koulukiusaamista. voi ehkäistä 1 V ä e s t ö l i i t t o 1 / 0 Osa-aikatyö helpottaa elämää Lapsiperheissä rahat tiukilla 11 Koulukiusaamista voi ehkäistä 1 Tässä numerossa Ilmestyy 4 kertaa vuodessa Ensimmäinen vuosikerta Päätoimittaja

Lisätiedot

Kun tiedostaminen ja oivallus kohtaavat

Kun tiedostaminen ja oivallus kohtaavat Kun tiedostaminen ja oivallus kohtaavat - TYÖKIRJA PK-YRITYKSEN HILJAISEN TIEDON JAKAMISEKSI Katri Helin Pirkanmaan ammattikorkeakoulu Hyvinvointia Nääs-hanke Pirkanmaan ammattikorkeakoulu Kun tiedostaminen

Lisätiedot

Perheessä kaikki hyvin s. 8

Perheessä kaikki hyvin s. 8 Väestöliitto 3/09 Vappu Taipale: Perhe tulisi nähdä voimavarana s. 4 Perheessä kaikki hyvin s. 8 Nuori, koulutettu ja työtön Miten tässä näin kävi? s. 20 Vinkit oman hyvinvoinnin hoitoon s. 22 päätoimittajalta

Lisätiedot

Tällaista se on hoitoalan todellisuus

Tällaista se on hoitoalan todellisuus Tällaista se on hoitoalan todellisuus selvitys vanhustyössä toimivien lähi- ja perushoitajien työstä ja työhyvinvoinnista motto: mihinkään muuhun en työtäni vaihtaisi. 18.10.2006 Suomen lähi- ja perushoitajaliitto

Lisätiedot

Hyvä esimiestyö. Maijaliisa Kaistila TYÖTURVALLISUUSKESKUS KUNTIEN ELÄKEVAKUUTUS

Hyvä esimiestyö. Maijaliisa Kaistila TYÖTURVALLISUUSKESKUS KUNTIEN ELÄKEVAKUUTUS 2 Hyvä esimiestyö Maijaliisa Kaistila TYÖTURVALLISUUSKESKUS KUNTIEN ELÄKEVAKUUTUS 3 Tätä opasta voit vapaasti hyödyntää koulutuksessa ja esimiestyössä. Voit tulostaa sen käyttöösi maksutta internet-osoitteista:

Lisätiedot

YHDESSÄ SE SYNTYY. Jaksaminen vapaaehtoisessa järjestötoiminnassa

YHDESSÄ SE SYNTYY. Jaksaminen vapaaehtoisessa järjestötoiminnassa 2010 YHDESSÄ SE SYNTYY Jaksaminen vapaaehtoisessa järjestötoiminnassa Tämä opas on opinnäytetyön produkti Humanistiseen ammattikorkeakouluun. Opas on valmistunut keväällä 2010. Teksti: Sanna Kujala Kuvat:

Lisätiedot

Lähde 2006 liikkeelle Arvioija va Arvioija v ikuttaa tutkintojen luotettav aikuttaa tutkintojen luotetta uuteen. vuuteen.

Lähde 2006 liikkeelle Arvioija va Arvioija v ikuttaa tutkintojen luotettav aikuttaa tutkintojen luotetta uuteen. vuuteen. Lähde 2 2006 liikkeelle Arvioija vaikuttaa tutkintojen luotettavuuteen. Vaikuttaako arvioija myös tutkintosuoritukseen? Koulutus ja perehdytys ovat tarpeellisia. Useiden alojen kokemuksia tutkinnon suorittamisesta

Lisätiedot

Hyvinvointivaltio yhteisöjen ajalla

Hyvinvointivaltio yhteisöjen ajalla Yksilön ääni Hyvinvointivaltio yhteisöjen ajalla Roope Mokka & Aleksi Neuvonen Sitran raportteja 69 Yksilön ääni Hyvinvointivaltio yhteisöjen ajalla Sitran raportteja 69 Yksilön ääni Hyvinvointivaltio

Lisätiedot