V ä e s t ö l i i t t o 1 / 0. Osa-aikatyö helpottaa elämää. Lapsiperheissä rahat tiukilla 11. Koulukiusaamista. voi ehkäistä 1

Koko: px
Aloita esitys sivulta:

Download "V ä e s t ö l i i t t o 1 / 0. Osa-aikatyö helpottaa elämää. Lapsiperheissä rahat tiukilla 11. Koulukiusaamista. voi ehkäistä 1"

Transkriptio

1 V ä e s t ö l i i t t o 1 / 0 Osa-aikatyö helpottaa elämää Lapsiperheissä rahat tiukilla 11 Koulukiusaamista voi ehkäistä 1

2 Tässä numerossa Ilmestyy 4 kertaa vuodessa Ensimmäinen vuosikerta Päätoimittaja Helena Hiila Toimitussihteeri Paula Alkio Ulkoasu ja taitto Milla Toro, Innocorp Oy Lehtityöryhmä Jaana Syrjälä (pj.) Anne Alitolppa-Niitamo Paula Alkio Elina Korhonen Minna Oulasmaa Tia Ristimäki Riitta Salonen Ritva Åberg Toimituksen osoite Kalevankatu 16 A PL 849, Helsinki Puh. (09) Fax (09) Sähköposti henkilökunnalle: etunimi.sukunimi@vaestoliitto.fi pari.perhe@vaestoliitto.fi Tilaajapalvelu Tilaukset ja osoitteenmuutokset Kaarina Happo, (09) kaarina.happo@vaestoliitto.fi ISSN X (Painettu) ISSN (Verkkolehti) Kansikuva Plugi Oy Kustantaja Väestöliitto ry. Painopaikka Edita Oy 2 l Pari & Perhe 1/ Pääkirjoitus Vaihtoehtona osa-aikatyö? Helpottava osa-aikatyö Kolumni: Voiko arkea hallita? 10 Väestöliiton perhepoliittinen ohjelma hakee perheille arvostusta 11 Lapsiperheiden köyhyys yleistyy 13 Raha ei tuo onnea vaan mielenrauhaa Tulot ja menot mallillaan Kiusatun oppilaan puolustaminen ja tukeminen Aggression portaat tuki kasvattajille 20 Kiusaaja vahvistaa omaa asemaansa kiusaamalla 21 Makuelämyksiä 22 Kun njanjasta tuli bebisitter Venäjän lapsiperheet murroksessa 23 Uudet käyntiosoitteet Perinnöllisyysklinikalla saimme toivon takaisin Tieto ja tuki auttavat harvinaisessa sairaudessa Tullaan tutuiksi Uutinen 30 Sieltä täältä Oma lehti 30 vuoden jälkeen Väestöliiton hallitus päätti loppuvuodesta 2006 perustaa liitolle lehden. Siitä on lähes 30 vuotta, kun Väestöliitto julkaisi viimeksi omaa lehteä. Aikoinaan ilmestyi reilun 20 vuoden ajan Väestöliiton Meidän Perhe -lehti. Avioliitto ja lääkäri ja Valtakunnansuunnittelu -nimisiä lehtiä julkaistiin vielä 1970-luvun alkupuolella ja Kotisisarviestiä vuoteen Väestöliiton kehitysyhteistyöyksikön julkaisema Väestöviesti -tiedotuslehti ilmestyi vuosina Väestöliitto haluaa jakaa nyt perustetussa Pari & perhe -lehdessä asiantuntemustaan entistä tehokkaammin ihmisten hyväksi. Lehti vahvistaa Väestöliiton yhteisökuvaa perheiden etujen ajajana ja tarjoaa mahdollisuuden kertoa asioista polemisoiden ja syvällisemmin kuin esimerkiksi netissä. Lehti tavoittaa myös sellaisia lukijoita, jotka eivät nettisivuilla vieraile. Pari & perhe -lehden avulla Väestöliitto nostaa esiin tärkeinä pitämiään perhe-, väestö- ja seksuaaliterveyskysymyksiä. Lehti käsittelee mm. parisuhteiden tukemista, vanhemmuutta sekä kotimaista ja globaalia seksuaaliterveyttä. Perinnöllisyyskysymyksistä ja lapsettomuudesta saadaan lehdelle erityisluonnetta. Mielenkiintoista antia ovat myös Väestöliiton Väestöntutkimuslaitoksen tutkimukset. Pari & perhe -lehti ottaa mielellään vastaan lukijapalautetta ja haluaa kehittyä mahdollisimman hyvin vastaamaan lukijoidensa tarpeita ja toiveita. Lehteä jaetaan - sosiaali- ja terveysalan ammattilaisille - kirjastoihin, kouluihin ja oppilaitoksiin - Väestöliiton jäsenjärjestöille ja yhteistyökumppaneille - päätöksentekijöille, rahoittajille ja medialle - lehteä voivat tilata myös kiinnostuneet yksityishenkilöt.

3 Pääkirjoitus Mihin unohtui perhepolitiikka eduskuntavaaleissa? Tätä kirjoittaessani eduskuntavaalikamppailu on kiihkeimmillään. Ehdokkaat houkuttelevat kilpaa äänestäjiä lupauksillaan. Yllättävän vähän nuori perheellinen kiinnostaa puolueita. Vain päivähoidon käyttörajoituksista on käyty jonkinlaista keskustelua. Jälleen kerran lapsiperheet, erityisesti äidit, on pantu taistelemaan keskenään, niin että he eivät huomaa vaatia korjauksia todellisiin epäkohtiin. Verokeskustelua käydään, mutta enpä ole huomannut vielä yhdenkään puolueen ottavan kantaa lapsiperheiden verotukseen. Väestöliitolla on selvä kanta, joka tulee esille myös Väestöliiton uunituoreessa perhepoliittisessa ohjelmassa: Jos maallamme on varaa alentaa tuloveroa hyvinvointipalveluja murentamatta, suunnattakoon helpotukset lapsiperheille. Erityisesti niistä hyötyisivät yksinhuoltajat ja monilapsiset perheet, jotka sinnittelevät vain yhden huoltajan tuloilla. Valtaosa lapsiperheistä voi hyvin. Onko siis valtakunnassa kaikki niin hyvin, että äänestäjien ei uskota kiinnostuvan perhepolitiikasta? Kipupisteitä löytyy: Lapsiperheiden köyhtyminen ja köyhien perheiden määrän kasvu ovat häpeäpilkku. Tosin rikkaassa maassa köyhyyskin on suhteellista. Köyhän perheen lapsilla ei ole varaa kännyköihin eikä tietokoneisiin, vaikka koulutovereille ne olisivat arkipäivää. Olemmeko valmiita hyväksymään myös oleellisesti lapsen elämään kuuluvista asioista tinkimisen? Monelle nuorelle äidille voi olla karvas yllätys, kun äitiyspäiväraha osoittautuu noin 200 euroa kuukaudessa pienemmäksi kuin työttömän peruspäiväraha. Siinäpä on osoitus yhteiskuntamme lapsimyönteisyydestä! Myös ihan tavalliset perheet tarvitsevat niitä yhteiskunnan palveluita, joiden toimintaedellytyksistä uusi eduskunta päättää. Joustava päivähoito, korkeatasoinen neuvola ja lähikoulu ovat lapsiperheiden arvostamia arjen ankkureita. Haasteena onkin, voidaanko tulevaisuudessa pitää kiinni niiden saatavuudesta ja laadusta, vai alkaako palveluverkostomme rapautua. Viime vuosina on tehty hyvää työtä juuri perhettä lähellä olevien palvelujen kehittämiseksi. Jos kunta- ja palvelurakenneuudistus pelkistyy säästöjen tavoitteluksi, hyvä kehittämistyö valuu hiekkaan. Tarpeeksi suuri alueellinen kokoonpano mah- dollistaa monipuolisen ammattitaidon löytymisen. Vaarana on kuitenkin perheiden arvostamien lähipalvelujen katoaminen. Hyvä perhepolitiikka ei yksin riitä. Työelämän käytännöt vaikuttavat jopa siihen, onko ihmisillä aikaa ja uskallusta hankkia lapsia. Miksi vain äidin työnantaja maksaa perheellistymisestä? Uusi hallitus voisikin ensi töikseen miettiä järjestelmää, jossa kaikki työnantajat osallistuvat perheellistymisestä aiheutuviin kustannuksiin. Kaikkea ei kuitenkaan yksin lainsäädännöllä korjata. Yhteiskuntamme lapsiystävällisyys riippuu myös siitä, miten me itse ajattelemme ja käyttäydymme suhteessa lapsiin, nuoriin ja perheisiin. Hyvä lukija, kädessäsi on Väestöliiton uusi Pari & perhe -lehti, joka ottaa kantaa perhepolitiikkaan, puhuu nuorten puolesta, kertoo, miten kotona, koulussa, päivähoidossa ja terveyskeskuksissa voidaan. Me Väestöliitossa tapaamme päivittäin äitejä ja isiä, nuoria tyttöjä ja poikia vastaanotoilla ja netissä. Perhetutkimus, seksologinen tutkimus ja maahanmuuttoon liittyvät kysymykset ovat Väestöliiton Väestöntutkimuslaitoksen keskeisiä kiinnostuksen kohteita. Väestöliitto toimii kotimaan lisäksi Malawissa, Nepalissa ja Viipurissa, jossa se edistää erityisesti nuorten seksuaaliterveyttä. Pidetään yhdessä keskustelua yllä elämän tärkeistä asioista. Helena Hiila Pari & perhe 1/2007 l 3

4 OSA-AIKATYÖ Teksti: Anneli Miettinen Vaihtoehtona osa-aikatyö? Osa-aikatyö tai työajan lyhentäminen tuntuu ensi kuulemalta ihanteelliselta vaihtoehdolta lapsiperheissä. Kukapa ei haluaisi lähteä töistä kotiin jo varhemmin iltapäivällä tai tehdä viikossa vain 4 työpäivää. Kotona tai tarhassa odottaisivat vielä virkeät lapset, ja kaupassa käyntiin, ruuanlaittoon ja yhdessä oloon jäisi enemmän aikaa. Työajan lyhentäminen tai osa-aikatyö ei Suomessa ole juurikaan houkutellut pienten lasten vanhempia perheen ja työn yhteensovittamisen keinona. Suomessa osa-aikatyötä tekevien naisten osuus on kasvanut hitaasti nykyiseen 18 prosenttiin. Muissa Pohjoismaissa osa-aikatyö on huomattavasti yleisempää varsinkin pienten lasten äitien keskuudessa. Euroopassa johtoasemaa pitää Hollanti, jossa sekä miesten että naisten osa-aikainen työ on yleistä: miehistä 15 prosenttia ja naisista jopa yli 60 prosenttia tekee osa-aikatyötä. Suomessa osa-aikatyö on keskimäärin pidempää kuin muualla Euroopassa: meillä osa-aikatyötä tekevän tavallinen viikkotyöaika on noin Suurin osa suomalaisista osa-aikatyöläisistä lyhentää työaikaansaä vastentahtoisesti, eli moni niistä, jotka tekevät tällä hetkellä osa-aikatyötä, tekisivät mieluummin kokoaikatyötä, jos sitä olisi tarjolla. tuntia. Monessa muussa maassa lyhyt, jopa tunnin viikoittainen työ on yleistä. Tyypillinen osa-aikatyön tekijä on meillä opiskelija, joka käy töissä satunnaisesti opintojensa lomassa. Perhesyistä osa-aikatyön tekeminen on yleisintä vuotiailla naisilla, heistä prosenttia on valinnut lyhyemmän työajan lasten tai muun omaisen hoidon vuoksi Suurin osa suomalaisista osa-aikatyöläisistä lyhentää työaikaansaä vastentahtoisesti, eli moni niistä, jotka tekevät tällä hetkellä osa-aikatyötä, tekisivät mieluummin kokoaikatyötä, jos sitä olisi tarjolla. Miksi työajan lyhentäminen ei kiinnosta? Tutkimusten mukaan äidit ja isät ovat kuitenkin kiinnostuneita työajan lyhentämisestä ja osittaisesta hoitovapaasta. Muutaman vuoden takaisessa Tilastokeskuksen työolotutkimuksessa kaksi kolmasosaa alle 8- vuotiaiden äideistä oli kiinnostunut lyhentämään työaikaansa ns. osittaisen hoitovapaan avulla. Samanikäisten lasten isistäkin lähes puolet oli ainakin jossain määrin kiinnostunut työajan lyhennyksestä. Osittainen hoitovapaa kiinnosti varsinkin alle kouluikäisten lasten äitejä. Työtilanne tai perheen talous eivät kuitenkaan tuntuneet antavan periksi: valtaosa niistä isistä, jotka olivat kiinnostuneita osa-aikatyöstä, ei kuitenkaan pitänyt työajan lyhentämistä mahdollisena. Työtilanne tai perheen talous eivät samassa määrin estäneet äitejä pohtimasta työajan lyhentämistä lasten hoidon ja perheen arjen helpottamiseksi. Kuitenkin vuosittain vain muutama prosentti alle 3-vuotiaiden lasten äideistä on käyttänyt oikeuttaan osittaiseen hoitovapaaseen. Sekä isillä että äideillä ikä tuntui lisäävän esteitä osa-aikatyölle: mitä vanhemmasta vastaajasta oli kyse, sitä useampi koki, että työajan lyhentäminen ei ollut mahdollista. Tämä voi osittain johtua siitä, että korkeasti koulutetut hankkivat usein lapsensa myöhemmin ja toimivat muita useammin ammateissa ja tehtävissä, joissa työajan lyhentäminen on käytännössä hankalaa toteuttaa työhön käytettävä aika pyrkii pikemminkin valtaamaan alaa perheeltä ylitöiden ja työmatkojen vuoksi. Työajan lyhentäminen merkitsisi helposti silloin vain tulojen pienenemistä ilman, että työpanos välttämättä pienenisi samassa suhteessa. Taloudellisten tekijöiden merkitys on myös suuri. Jos esimerkiksi alle 3-vuoti- l Pari & perhe 1/2007

5 Antero Aaltonen OSA-AIKATYÖ Pari & perhe 1/2007 l

6 OSA-AIKATYÖ aan lapsen äiti lyhentää viikoittaisen työaikansa 30 tuntiin tavanomaisesta 37,5: stä, hänen tulonsa pienenevät samassa suhteessa 80 prosenttiin euron kuukausituloilla työajan lyhentäminen pienentää kuukausituloja lähes 400 eurolla kuukaudessa (verojen jälkeen hieman vähemmän). KELAsta saatu korvaus, 70 euroa (josta myös menee vero), korvaa tästä vain pienen osan. Työajan lyhentäminen ei houkuttele, kun menoista tinkiminen on kuitenkin hankalaa; kuukausittaisista mm. asuntolainan lyhennyksistä, päivähoitomaksuista ja työmatkakuluista täytyy jotenkin suoriutua. Näyttääkin siltä, että jos valtaosalle osa-aikatyötä tekevistä osa-aikatyö on vastentahtoista, niin osa taas ei syystä tai toisesta pysty tekemään lyhyempää työaikaa, vaikka haluaisi. Kotihoidontuki-järjestelmää on myös pidetty yhtenä selityksenä sille, miksi osa-aikatyö ei näytä kiinnostavan perheitä. Suurimmassa osassa perheitä äiti jää kotiin ns. hoitovapaalle hoitamaan pientä lasta vielä vanhempainvapaakauden jälkeen. Mahdollisuus jäädä kokonaan kotiin näyttääkin houkuttelevan perheitä enemmän kuin osapäiväisen päivähoidon ja osa-aikatyön yhdistelmä. Voidaan kuitenkin pohtia, missä määrin osa-aikaisen päivähoidon järjestämiseen liittyvät ongelmat tai osa-aikatyökulttuurin puuttuminen työpaikoilta tekevät kokoaikaisesta kotiin jäämisestä houkuttelevamman vaihtoehdon. Osa-aikatyön kulttuurin puuttuminen työpaikoilta voi myös merkitä sitä, että työajan lyhentämistä ei osata organisoida. Milloin osa-aikatyö sitten on vaihtoehto? Väestöliiton Väestöntutkimuslaitoksella tehdyssä epätyypillistä työtä koskevassa tutkimuksessa selvitettiin osa-aikaisen työn ja työajan lyhentämistä ratkaisuna perheen ja työn yhteensovittamiseen. Osa-aikatyön valinta liittyi siihen, että lapsen päiväkotipäivää tai lapsen yksin kotona viettämää aikaa haluttiin lyhentää. Kokonaan kotiin jäämisen sijaan nämä äidit painottivat sitä, että halusivat säilyttää yhteyden myös työelämään, vaikka samalla haluttiin hoitaa lasta mahdollisimman paljon itse. Monelle työ oli henkireikä kodista ja koti työstä. Työstä saatava ansiotulojen tarpeellisuus oli myös joissakin tapauksissa kannustin palata työhön. Osa-aikatyön valinneet pitivät työaikajärjestelyään väliaikaisena elämänvaiheena ja valtaosa suunnitteli palaavansa kokoaikaiseen työhön lasten kasvettua. Työajan lyhentäminen antoi myös aikapelivaraa perheille: lasta ei tarvinnut lähteä viemään heti aamuseitsemältä tarhaan, toisaalta lyhyempi työpäivä jätti enemmän aikaa hoitaa arkisia asioita tai käydä kaupassa ennen kuin lapsi haettiin päivähoidosta. Käytännössä työmatkaan kuluvan ajan tai satunnaisten ylitöiden vuoksi lapsen tarhapäivä saattaa osa-aikatyötä tekevälläkin venyä lähelle täyttä päivää. Turhan kiireen ja stressin välttämiseksi moni perhe haluaakin pitää lasta kokopäiväpaikalla, vaikka hoitopäivät jäävät pääsääntöisesti lyhyemmiksi. Päivähoidossakaan ei aina pystytä vastaamaan osa-aikaista hoitopaikkaa hakevien perheiden tarpeisiin tarhan aikataulujen tai henkilöstötarpeen mitoittamisen ongelmien vuoksi. Väestöntutkimuslaitoksen selvityksen valossa näyttääkin siltä, että osa-aikainen päivähoitopaikka on mahdollista valita, jos kumpikin vanhempi pystyy joustamaan työajoissaan tai jos perheellä on sukulaisia tai muita tuttavia, joiden apuun voidaan nojata odottamattomissa tilanteissa. Sen sijaan osa-aikaisen päivähoitopaikan kokoaikaista paikkaa edullisempi hinta ei näyttäisi olevan ratkaiseva tekijä. Yksinhuoltajan talous ei kestä osa-aikatyötä Työajan lyhentäminen näyttää olevan todellinen vaihtoehto vain kahden vanhemman talouksille. Yksinhuoltajan talous ei osa-aikaista työtä kestä, eikä osittaisesta hoitorahasta ole heidän tilanteessaan juuri apua. Osa-aikatyössä työhön liittyvät kustannukset, kuten työmatkakulut eivät vähene, ja jos päivähoitopäivän pituudestakaan ei tingitä, eivät työssäkäynnin kustannukset alene samassa suhteessa kuin tulot. Määräaikaisessa työsuhteessa olevien naisten tilanne on heikoin: monikaan heistä ei herkästi uskalla ehdottaa työajan lyhentämistä. Työpaikoilla ei vielä toimivaa osa-aikatyön kulttuuria Osa-aikatyön kulttuurin puuttuminen työpaikoilta voi myös merkitä sitä, että työajan lyhentämistä ei osata organisoida. Osa-aikatyötä tekevästä tuntuu, että häneltä vaaditaan lähes sama työpanos kuin kokoaikaiselta työntekijältä. Lyhyemmän työajan vuoksi moni joutuukin jatkamaan töitä kotona. Toisaalta työyhteisössä pelätään myös työtovereiden suhtautumista: työaikaansa lyhentäneen työt saattavat siirtyä muiden tehtäväksi heidän omien töidensä lisäksi. Henkilöstömäärien puristaminen minimiin on todennäköisesti vähentänyt joustomahdollisuuksia, ja työntekijän toive lyhyemmästä työajasta saattaa sen vuoksi olla mahdotonta toteuttaa. l Pari & perhe 1/2007

7 OSA-AIKATYÖ Antero Aaltonen Osa-aikatyö vain äitien vaihtoehto? Sukupuolten välinen palkkaero vaikuttaa osaltaan siihen, että perhevapaat ja erilaiset työaikajoustot ovat olleet lähinnä pienten lasten äitien ratkaisuja. Osaaikatyön yleistyminen merkitsee helposti sitä, että epätyypilliset työsuhteet keskittyvät entistä enemmän naisille, jotka jo nyt tekevät suurimman osan osa-aikaisesta ja määräaikaisesta työstä. On kuitenkin havaittu, että perheet eivät useinkaan arvioi kovin tarkkaan, miten kummankin vanhemman pitämä vapaa tai työajan lyhentäminen perheen talouteen vaikuttaa. Järjen ohella äitien ja isien asenteet näyttävät ohjaavan sitä, mitä ratkaisuja perheet pitävät mahdollisina. Anneli Miettinen on perhetutkimukseen keskittynyt väestöntutkija. Hän toimii tutkijana Väestöliiton Väestöntutkimuslaitoksella. Joustaako työ joustaako perhe - tutkimushankkeessa selvitetään määrä- ja osa-aikatyön vaikutuksia perheen ja perheellistymisen näkökulmasta. l Suomessa tuetaan perhepoliittisin keinoin vanhempien työajan lyhentämistä pienten lasten hoidon järjestämiseksi. Osittaisen hoitovapaan avulla vanhemman on mahdollista lyhentää viikoittaista työaikaansa ja saada korvausta Kelasta. 0 2-vuotiaan ja eka- tai tokaluokkalaisen vanhemmat voivat saada tältä ajalta 70 e/kk ns. osittaisen kotihoidon tukea, mikäli työaikaa lyhennetään korkeintaan 30 tuntiin viikossa. Osittainen hoitoraha on kuitenkin samansuuruinen työajan lyhennyksen määrästä riippumatta. Vanhemmat voivat pitää osittaista hoitovapaata yhtä aikaa, ts. kumpikin voi lyhentää työaikaansa, kunhan tuo lyhennys ei sijoitu samaan kellonaikaan. FAKTAA Vuonna 2003 tehty vanhempainvapaan uudistus teki myös vanhempainvapaan joustavammaksi. Vanhempainvapaata on mahdollista pitää osa-aikaisena, mikäli kumpikin vanhempi lyhentää samalla työaikaansa lapsen hoidon järjestämiseksi. Osa-aikaiselta vanhempainvapaalta maksetaan osapäivärahaa. Kumpikaan näistä tukimuodoista ei kuitenkaan ole suuremmin kiinnostanut perheitä. Osittaisen hoitorahan ulottaminen koskemaan myös pienten koululaisten vanhempia tosin yli kaksinkertaisti osittaisen hoitovapaan käyttäjien määrän. Sen sijaan osa-aikainen vanhempainvapaa on kiinnostanut vain hyvin harvoja perheitä. Pari & perhe 1/2007 l

8 OSA-AIKATYÖ Teksti: Johanna Laitinen Helpottava osa-aikatyö Helsinkiläinen Kanerva Kuokkanen, 28, vaikuttaa kaikin puolin tyytyväiseltä. Ehkä se kielii sopeutuvaisesta luonteesta, tai sitten hän ja hänen miehensä Markus Norrena, 31, ovat onnistuneet tekemään heille sopivia valintoja. Timo Raunio Pariskunnan 2-vuotias Tyko-poika meni vuoden vanhana Kuokkasen äidille hoidettavaksi, kun Kuokkanen lähti noin vuosi sitten tutkijaksi Maa- ja elintarviketalouden tutkimuskeskukseen. Mummo kaitsi lasta kolme ja puoli kuukautta, minkä jälkeen opettaja-isä hoivasi poikaansa kesän. Kuokkanen teki 60 prosenttia työviikosta pitäen maanantait vapaana. - Tyko oli silloin vielä niin pieni. Lisäksi olisi ollut äidiltäni liikaa vaadittu, että hän hoitaisi lasta täysiä päiviä. Kesällä en tehnyt osa-aikaista päivää siksi, ettei Markus olisi osannut hoitaa Tykoa. Minusta oli kiva, että oli enemmän vapaata. Viime syksynä perhe laittoi Tykon päiväkotiin. Kun kaikki tuntui toimivan, Kuokkanen venytti työviikkonsa 80 prosenttiin. Hän teki lyhyttä päivää nipistämällä jokaisesta iltapäivästä osan. Osa-aikaisuudesta huolimatta hän tunsi olevansa osa työyhteisöä. Kuokkanen painottaa feministisesti, että ihanteellisin tapa hoitaa lapset on jakaa hoito, jos perheessä on kaksi vanhempaa. Omassa elämässään jakaminen olisi voinut mennä toisinkin. - Olisin tavallaan toivonut, että Markus olisi jäänyt hoitovapaalle. Se olisi kuitenkin ollut senhetkisessä työti- lanteessa hankalaa. Onneksi hänellä on pitkät kesälomat, joten hän hoitaa lasta silloin. Meille se ei ole ollut mikään ideologinen valinta, että äidin pitää hoitaa lasta siinä vaiheessa, kun lapsi ei ole enää täysimetyksellä. Eikä sekään, että juuri äiti jäi osa-aikaiselle. Valintaan vaikutti lähinnä työpaikan sijainti. Kuokkasen työ vei hänet toiselle puolelle kaupunkia, Norrena taas käveli kulman taakse töihin. He viettivät siis kotinsa ulkopuolella kutakuinkin yhtä pitkän ajan, kun ynnäsi työpäivän ja työmatkan vaikka Kuokkasen työpäivä olikin lyhempi. Kotona oleva parivuotias pitää huolen, etteivät äidin työt valu kotiin. Tykon mielestä oma kirja on kiinnostavampi kuin tutkimuskirjallisuus, ja myös hän haluaa naputtaa äidin tietokonetta. Osaaikaisen työmäärä oli muutenkin sopiva. - Voi olla, että minulle mitoitettiin vähemmän töitä, kun tein osa-aikaista. Toisaalta tein omaan tahtiini. Minulla ei ole tapana tehdä ylitöitä. Maaliskuun alusta Kuokkanen jäi apurahatutkijaksi. Nuoren tutkijan väitöskirja on kaupunkitutkimusta eikä liippaa tutkimuskeskuksen aiheita. Tyko jatkaa edelleen päiväkodissa, jossa hän viihtyy. - Apurahatutkijalla on kovat tulostavoitteet mutta ei kellokorttia. Voin edelleen tehdä pikkasen lyhyempää päivää, ja voimme yhä limittää mieheni kanssa Tykon tarhaan vientiä. Vaikka Kuokkasen ja Norrenan perheessä arki tuntuu rullaavan aika vaivattomasti, he ovat joutuneet tinkimään jostakin. - Työ ja perhe sopivat kyllä yhteen. Mutta kolme elementtiä, esimerkiksi työ, jatko-opinnot ja perhe, on jo vaikeampi yhdistää. l l Pari & perhe 1/2007

9 Henna Meriläinen ja Tia Ristimäki ovat Väestöliiton Väestöntutkimuslaitoksen tutkijoita. He työskentelevät PALAPELI -Perheiden arkea helpottavien palveluiden kehittämishankkeessa. Paula Alkio Kolumni Voiko arkea hallita? l Arjen hallinta on päivän sana. Yritämme kaikin keinoin hallita omaa elämäämme. Yhä useimmin tämä tarkoittaa kiireen- eli ajanhallintaa. Suunnittelemme, aikataulutamme ja priorisoimme parhaamme mukaan ja silti koemme usein epäonnistuvamme. Jatkuva kiire, tekemättömien töiden paljous, tiukat tai mahdottomat aikataulut ja vapaa-ajan puute tekevät arjestamme epämukavaa. Kiire on yhtä aikaa tavoitetila ja uhka omalle hyvinvoinnille. Mielikuvissa kiire yhdistetään menestykseen ja tehokkuuteen. Kiireinen ihminen on tärkeä, aikaansaava ja hyvä tyyppi, kiireetön puolestaan jopa laiska. Usein kuulumisia vaihtaessasi saat vastaukseksi tai huomaat itse toteavasi aivan mieletön kiire! Päivät ovat täynnä toimintaa ja elämästä yritetään saada kaikki irti. Miksi meillä on tarve tehdä ja suorittaa lähestulkoon koko ajan? Kiire sinällään ei ole paha asia, mutta se ei voi olla jatkuva olotila. Kiireen vastakohta on kiireettömyys, paikallaan olo, pysähtyminen. Jokainen tarvitsee lepoa ja palautumista, tilanteita, jolloin kerätään voimia seuraavaan koitokseen. Moni meistä mainitseekin selviytymiskeinokseen kiireisessä arjessa rauhallisen yhdessäolon perheen tai oman rakkaan kanssa tai hetken omaa aikaa. Vaikka nämä asiat arvotetaankin korkealle, harvoin varaamme niille kalenteristamme aikaa. Ennen kuin huomaammekaan, kalenterimme on jo täyttynyt muista, vielä tärkeämmistä asioista. Antero Aaltonen Tämän päivän elämästä on tullut palapeli, jossa vanhemmuus, ura, parisuhde, harrastukset ja suhde ystäviin muodostavat kukin oman erillisen palan. Jokainen pala yrittää kahmaista mahdollisimman suuren osan kokonaisuudesta ja me yritämme parhaamme mukaan vastata kunkin palan asettamiin vaatimuksiin. Mutta yhä useammin nämä kaikki palat eivät enää mahdu samalle palapelipohjalle. Tosiasia on, että emme millään pysty täydellisesti vastaamaan kaikkien eri elämänalueiden asettamiin vaatimuksiin yhtäaikaisesti. Jos, ja kun, tätä täydellistä hallintaa itseltämme vaadimme, ei ole ihmekään, että stressaannumme ja tunnemme itsemme riittämättömiksi. Voisiko arjen hallinnan avaimena ollakin sen hyväksyminen, että emme pysty hallitsemaan kaikkea? Yksi vaihtoehto on pohtia, onko ylipäätään tarpeellista panostaa täysillä kaikkiin elämänalueisiin yhtä aikaa. Kun ihmiselämään mahtuu monenlaisia vaiheita, jospa yrittäisimme kulloinkin panostaa niihin asioihin, joiden aika on ja siirtää loput hyvällä omalla tunnolla myöhemmäksi. Omistautuminen koko sydämellä äitiydelle tai isyydelle, uran luomiselle, puolisolle, harrastuksille ja ystäville on hyvällekin arjen ja kiireen hallitsijalle vaikeaa, ellei mahdotonta. Yhtä tärkeää on osata pysähtyä, ladata akkuja, levähtää. Tähän tarvitaan kykyä sietää elämää sellaisena kuin se on, myös hallitsemattomana, ja tarttua niihin pieniin hyviin hetkiin kaiken kaaoksenkin keskellä. Annatko itsellesi luvan välillä hidastaa tahtia ja pysähtyä nauttimaan hetkistä, jotka auttavat sinua jaksamaan? Mikä on Sinun Hetkesi? Joka-aamuinen halaus oman rakkaan kanssa? Talitintin laulu aamuvarhaisella? Viimeinen vilkutus ja lentosuukko omalle lapselle päiväkodin ikkunassa? Vai kahvihetki työkavereiden kanssa? Usein nämä hyvät hetket, voimavaroja tuovat kokemukset, ovat pieniä ohimeneviä välähdyksiä. Onko sinulla silloinkin kiire vai pysähdytkö nauttimaan niistä? l Pari & Perhe 1/2007 l

10 PERHEPOLIITTINEN OHJELMA Väestöliiton perhepoliittinen ohjelma hakee perheille arvostusta Väestöliitto on julkaissut uuden perhepoliittisen ohjelmansa Perhe kannattaa. Ohjelman otsikon mukaisesti perhe todella kannattaa: suomalaiset arvostavat perhettä ja parisuhdetta elämänsä tärkeimpinä asioina. He haluaisivat saada lapsia nykyistä enemmän ja nuorempina. Väestöliiton tavoitteena on, että jokainen lapsi voisi syntyä toivottuna, ja että jokainen toivottu lapsi voisi syntyä. Perhekäsitys on nykyisin aiempaa monimuotoisempi. Yksinhuoltajuus, parisuhteen purkautuminen, uuden perustaminen, samaa sukupuolta olevien parien perheet ja monikulttuuriset perheet ovat yleistyneet. Kaikki perheet tarvitsevat yhteiskunnan arvostusta ja tukea koosta ja muodosta riippumatta. Vaikuttaminen lapsi- ja perhemyönteisen ilmapiirin syntymiseen on yksi Väestöliiton keskeisimmistä tavoitteista. Valtaosa suomalaisista lapsiperheistä voi hyvin. Kuitenkin ne, jotka voivat huonosti, voivat yhä huonommin. Väestöliitto haluaa kiinnittää perhepoliittisessa ohjelmassaan huomiota lapsiperheiden köyhtymiseen, yksinhuoltajien sekä monilapsisten perheiden ongelmiin ja maahanmuuttajien perheisiin. Väestöliitto pitää tärkeänä, että perheille on tarjolla erilaisia vaihtoehtoja lasten hoidon järjestämiseksi, ja että perheiden erilaisuutta ja heidän valintojaan kunnioitetaan. Väestöliiton perhepoliittinen ohjelma kehittää vanhoja hyväksi havaittuja konsteja ja etsii myös uusia ratkaisuja, jotka palvelevat kaikkien perheiden etuja, ja ottavat huomioon perheiden monimuotoisuuden. Näitä ovat mm. lapsilisien nostaminen takaisin lamaa edeltäneelle tasolle, verotuksen lapsivähennykset ja lapsilisien maksaminen täysikäisyyteen asti. Ohjelmassa etsitään keinoja työn ja perheen, samoin kuin opiskelun ja perheen yhteensovittamiseen sekä sosiaalija perhepalveluiden kehittämiseen. MONENLAISIA PERHEITÄ Suomessa oli vuonna lapsiperhettä, joissa on 1,1 miljoonaa lasta yksinhuoltajaperhettä, joissa elää lasta perhettä, jossa vähintään 3 lasta uusperhettä, joissa elää lasta lasta kokee vuosittain vanhempiensa eron monikulttuurista perhettä, joissa elää n lasta ja nuorta lasta, jotka saavat KELA:n vammaisen lapsen hoitotukea 100 samaa sukupuolta olevia vanhempia, joiden perheissä elää noin 100 lasta (rekisteriöidyt parisuhteet) Perheet tarvitsevat taloudellisten tuen ja perhepoliittisten palveluiden lisäksi myös enemmän aikaa toinen toisilleen. Yhdessäolon lisääminen on avio- ja avoerojen sekä perheen muiden ongelmien ehkäisyä. Perhe- poliittisessa ohjelmassa ehdotetaan sijoittamista perheiden sosiaaliseen tukeen. Tavoitteena on perheen suhteiden ja sen ytimessä olevan pari- vuorovaikutussuhteen laadun parantaminen. Toimiva parisuhde, vanhemmuuden pysyvyys ja vastuullisuus lisäävät hyvinvointia. Ne parantavat oleellisesti perheen sisäistä turvallisuutta ja luovat hyvän pohjan lasten ja nuorten kehitykselle ja terveydelle. Pääministeri Matti Vanhasen hallitus on alkanut kuroa umpeen laman jälkeen tehtyjen perhepoliittisten leikkausten aiheuttamaa jälkeenjääneisyyttä. Vaikka parannuksia on saatu aikaiseksi, perhepolitiikkamme ei ole vieläkään lamaa edeltävällä tasolla. Näin on erityisesti keskeisten tulonsiirtojen laita. Perheiden hyvinvoinnin turvaamisessa niin perhepolitiikan kuin asunto- ja työllisyyspolitiikankin keinoin riittää vielä työtä myös seuraaville hallituksille. Työtä riittää kaikille, jotka toimivat perhemyönteisen ja lapsuutta arvostan yhteiskunnan puolesta. Väestöliitto on tätä ennen julkaissut Väestöpoliittisen ohjelman vuonna 2004 ja Seksuaaliterveyspoliittisen ohjelman vuonna Perhepoliittinen ohjelma täydentää politiikkaohjelmien sarjaa ja on tärkeä perusta Väestöliiton vaikuttamistyölle. Väestöliiton perhepoliittinen ohjelma löytyy internetistä l 10 l Pari & perhe 1/2007

11 Antero Aaltonen LAPSIPERHEISSÄ RAHAT TIUKILLA Teksti: Osmo Kontula Lapsiperheiden köyhyys yleistyy Suomen kansantalous on kehittynyt viime vuosina hyvin suotuisasti. Tästä on voinut syntyä vaikutelma, että lapsiperheilläkin menisi taloudellisesti entistä paremmin. Tilastot ja tutkimukset kertovat kuitenkin vääjäämättä, että lapsiköyhyys on nykyisin yleisempää kuin vaikkapa 1990-luvun alussa. Vuonna 1990 alimpaan tulokymmenykseen lukeutui 5,4 prosenttia lapsiperheväestöstä ja kahteen alimpaan kymmenykseen 14,8 prosenttia. Vuonna 2002 nämä osuudet olivat kasvaneet 8,9 ja 18,7 prosenttiin luvun lama merkitsi käännekohtaa sekä lapsiperheiden toimeentulossa että heidän saamissaan tulonsiirroissa. Lama merkitsi myös varsinaisen köyhyyden yleistymistä lapsiperheissä. Lapsiperheiden ostovoima heikentyi noin 11 prosenttia vuosien 1995 ja 2001 välillä. Tämän kehityksen taustalla olivat yleistynyt työttömyys ja perhepoliittisten tu- lonsiirtojen leikkaukset. Lapsiperheiden kokonaistilanne on parantunut vuoden 2001 jälkeen, mutta samalla niiden sisäinen eriarvoisuus on lisääntynyt. Erityisen ongelmallista on ollut lapsiperheiden köyhyyden voimakas lisääntyminen viimeisen vuosikymmenen kuluessa. Köyhiksi luettujen lapsiperheiden lukumäärä on Stakesin mukaan kasvanut perheellä. Eniten köyhäksi luettujen lapsiperheiden lukumäärä kasvoi pienten lasten perheissä (170 %) ja yksinhuoltajatalouksien (155 %) parissa. Köyhyyden kasvu selittyi paljolti työttömien lapsiperheiden osuuden kasvusta. Vuonna 1990 vain 4,9 prosenttia lapsista asui perheissä, joiden tulot alittivat köyhyysrajan. Vuonna 2004 heidän osuutensa oli noussut jo 12,3 prosenttiin. Köyhyydestä kärsivät erityisesti ne perheet, joissa vain toinen vanhempi käy töissä tai joissa on vain yksi huoltaja. Erityisen vaikea tilanne on perheillä, joissa vanhemmat vielä opiskelevat tai kumpikin on työttömänä. Köyhyys keskittyy monilapsisiin tai pienten lasten perheisiin. Parhaiten ovat pärjänneet pienet Pari & perhe 1/2007 l 11

12 LAPSIPERHEISSÄ RAHAT TIUKILLA lapsiperheet, joissa molemmat vanhemmat ovat käyneet töissä. Yhä useammat sinnittelevät minimipäivärahalla Yksi tärkeä köyhtymisen syy on ollut se, että lasten vanhemmat ovat joutuneet aiempaa useammin elämään pelkän minimipäivärahan varassa. Alle 3-vuotiaiden lasten perheet ovat kärsineet selvästi muita useammin siitä, että vanhempainvapaalla oleva äiti tai isä on saanut vapaan ajalta vain minimipäivärahaa. Vaikka minimipäivärahaa korotettiin vuonna 2005, se on vieläkin selvästi pienempi kuin esimerkiksi vähimmäismääräinen työttömyyspäiväraha. Minimimääräinen vanhempainpäiväraha on noin 380 euroa kuukaudessa, kun taas työttömyysturvan peruspäivärahaa voi saada noin euroa kuukaudessa (alaikäisten lasten lukumäärästä riippuen). Vuonna 2005 lähes viidennes synnyttäjistä sai minimipäivärahaa. Vähimmäismääräistä äitiys- ja vanhempainpäivärahaa saavat ennen kaikkea nuoret äidit ja isät, joilla on useita pieniä lapsia, joiden koulutustaso on matala ja jotka ovat joko opiskelijoita tai oman kotitalouden hoitajia. Minimipäivärahalle on jäänyt myös hoitamalla ennen synnytystä omia lapsia kotona. Näiden perheiden taloudelliset vaikeudet on viime aikojen perhepoliittisessa ajattelussa sivuutettu. Ihmisiä on rangaistu taloudellisesti siitä, jos he ovat hankkineet lapsia nuorina ennen siirtymistään työelämään. Lapsiperheiden verotus Suomi lähes ainoita Euroopan maita, jossa verotuksessa ei huomioida huoltajuutta. Lapsivähennys poistettiin verotuksessa 1994, jolloin lapsiperheiden verotus kiristyi noin 10 %. Samalla lapsilisiä kuitenkin korotettiin, mutta seuraavana vuonna niitä jälleen leikattiin. Lapsilisien reaaliarvo väheni koko ajan, kun lapsilisiä ei korotettu v välisenä aikana lainkaan. Tuloverojen alennusta lapsiperheille kannatettiin ylivoimaisesti eniten (Väestöliiton Perhebarometri 2002). Antero Aaltonen Perhepoliittiset tulonsiirrot yhä lamavuosien tasolla Vaikka työttömyys onkin lapsiperheiden ongelma, ovat nuoret isät ja äidit aktiivisia työssäkävijöitä. Tästä kertoo se, että ansiotulot muodostavat 75 prosenttia lapsiperhekotitalouksien bruttotuloista. Tulonsiirtojen osuus lapsiperheiden bruttotuloista oli vuonna 2002 vain 14 prosenttia. Tulonsiirtojen osuus kasvoi sekä lapsiperheillä että lapsettomilla pareilla lamavuosien aikana. Tulonsiirrot ovat olleet lapsiperheille viime vuosina tärkeämpiä kuin koskaan ennen. Pienten lasten kotitalouksien saamat perhepoliittiset tulosiirrot laskivat kuitenkin reaalisesti 15 prosenttia vuosien 1990 ja 2002 välisenä aikana. Lapsilisien ja verovähennysten yhteenlaskettu etuus laski 19 prosenttia, kotihoidontuki 19 prosenttia ja vanhempainraha 13 prosenttia kotitaloutta kohden. Ainoastaan asumistuki kasvoi pienten lasten perheillä. Tämä kasvu johtui kohonneista asumiskustannuksista luvun laman vuoksi tehtyjä perhepoliittisten tulonsiirtojen tuntuvia leikkauksia ei ole vielä 2000-luvulla mainittavasti kompensoitu, vaikka julkinen talous olisikin sen hyvin mahdollistanut. Toteutettujen uudistusten taloudellinen merkitys on jäänyt lapsiperheille vähäiseksi. Lapsiperheiden heikentynyt tuki on ollut ilmeinen poliittinen valinta. Lasten kotihoitoa ja perheitä ei ole politiikan piirissä arvostettu. Perhepolitiikka on ollut alisteista työmarkkinapolitiikalle. Tämä on johtanut perheiden ja lasten pahoinvointiin. Se on näkynyt muun muassa avohuollon piirissä olevien lasten ja kodin ulkopuolelle sijoitettujen lasten lukumäärien kasvussa samoin kuin lasten mielenterveyspalveluiden kysynnän kasvuna. l Kirjoittaja toimii erikoistutkijana Väestöliiton Väestöntutkimuslaitoksella. Parhaillaan hän viimeistelee raporttia peruskoulun seksuaalikasvatuksesta. 12 l Pari & perhe 1/2007

13 LAPSIPERHEISSÄ RAHAT TIUKILLA Teksti ja kuva: Tiina Kirkas Raha ei tuo onnea vaan mielenrauhaa Helena Lustigin perheessä rahasta tekee tiukkaa mutta vahvan tukiverkon avulla pärjätään. Helena Lustig (45) on vuodesta 1999 lähtien ollut nyt 10- ja 12-vuotiaiden tytärtensä yksinhuoltaja. Merkonomiksi kouluttautuneen ja itseoppineen toimittajan pätkätyöura alkoi jo laman jälkeen vuonna 1993: tätä nykyä hän toimittaa kaksi päivää viikossa Kuluttajaliiton lehteä, muutoin hän tekee juttukeikkoja kotikaupunkinsa Hyvinkään paikallislehteen. Järjestöt eivät rahassa ryve, ja freelancerin talous on aina haavoittuva. Tuloni vaihtelevat suuresti, eikä sairastella sovi: kahden viikon sairasloma tietää yhtä pitkää taukoa keikkapalkkoihin, Helena summaa ansiotasoaan ja viittaa vahvassa tukisiteessä olevaan kirjoituskäteensä. Joudun jatkuvasti miettimään rahan riittämistä, ja se rassaa. Toki lapsilla on vaatteet päällään eivätkä he näänny nälkään. Silti saan usein sanoa tytöille, ettei meillä ole rahaa kaikkeen siihen, mitä he haluaisivat: uusiin kännyköihin, MP3- soittimiin, lomamatkoihin, Helena kuvaa ja muistelee lastensa varhaisvuosia, jolloin vaateet olivat nykyistä pienempiä ja lelut halvempia. Rahaa ei puutu vain ylimääräisestä hyvästä vaan ihan arjen välttämättömyyksistä, Helena muistuttaa: Tänä vuonna esimerkiksi toinen tytär jäi ilman suksia, koska tarvitsimme rahat muuhun tähdellisempään. Eli koulun liikuntatunneilla hän käveli, kun muut hiihtivät. Itse taas en voinut korjauttaa autoani, joka on sentään välttämätön työssäni. Onneksi heidän harrastuksensa ovat kuitenkin edukkaita, sirkuskoulussa kun kelpaavat tavalliset jumppavaatteet. Joudun jatkuvasti miettimään rahojen riittämistä, ja se kieltämättä uuvuttaa, toimittaja Helena Lustig toteaa. Rakkautta rahan sijaan Tiukka budjetti ohjaa myös Helena Lustigin ruokaostoksia: Palkkapäivänä lainaan tuttavilta auton, ostan isot satsit kerrallaan ja kuittaan bonukset kotiin. Peruna on halpaa, ja punaisen lapun lihaa voi varastoida pakastimeen. Ruoan laadusta en silti tingi, ja lasten on saatava hedelmiä ja vihanneksia myös talvella. Ruoan edullisuuden, terveellisyyden ja eettisyyden yhteensovittaminen on Helenalle haaste, ja hän kertookin ostavansa luomua aina mahdollisuuksiensa mukaan: Luomukananmunat saan jo lähiruokaringin kautta kotiovelle toimitettuina. Helena asuu tyttäriensä sekä kissan, koiran ja viiden lintunsa kanssa vuokralla kaupungin omistamassa rivitalossa. Lähellä ovat myös äiti, serkut ja laaja tuttavapiiri sekä yhteiskunnalliset aktiviteetit: Helena on mukana vanhempainja eläinsuojeluyhdistyksissä sekä kunnallispolitiikassa. Minulla on erittäin vahva tukiverkko, jolta saan tarvittaessa lastenhoitoja siivousapua sekä hätätilanteissa rahaa lainaksi. Monilla ei ole ketään, ja ihmiset uupuvat. Ei ihme, että yhteiskunnassa tapahtuu kamalia. Ajoittain Helena pohtii myös rahattomuuden ja siitä puhumisen vaikutusta omiin lapsiinsa. Saavatko he kenties liian pelottavan kuvan elämisestä? Lapseni kuitenkin sanovat, että ehkei minulla ole antaa heille rahaa mutta sitäkin enemmän rakkautta. l Pari & perhe 1/2007 l 13

14 LAPSIPERHEISSÄ RAHAT TIUKILLA Krista Westman ei koe luopuneensa lastensa Samin ja Iriksen (sylissä) takia mistään merkittävästä: Lasten kanssa vietettyä aikaa ei rahassa mitata. Teksti ja kuva: Tiina Kirkas Tulot ja menot mallillaan Keravalaisessa Westmanien nelihenkisessä perheessä kilpailutetaan, kierrätetään ja pakastetaan. Krista Westman (37) muistaa edelleen aviomiehensä kepeät askeleet syksyllä 2004, kun he yhdessä poistuivat pankkikonttorista tuoreet asuntolainapaperit kädessään. Ajattelin, ettei tuo nyt ihan ymmärrä, mihin me olemme ryhtymässä. Itse odotin tuolloin Iristä enkä voinut kovin hyvin. Miikka Westman (37) oli kyllä vakaassa työssä kultaseppämestarina Kalevala Korussa, kun taas vastavalmistuneena terveydenhoitajana Krista sai tyytyä oman alansa pätkätöihin. Muutto Helsingistä asumisoikeusasunnosta Keravalle paritalon puolikkaaseen olikin iso päätös, jota kumpikaan ei kadu. Ajattelimme maksaa nyt hieman enemmän ja saada rahalla omaa, Miikka selventää. Myös keväällä 2005 syntyneen Iriksen isoveli Sami (9) on viihtynyt uudessa kotikaupungissaan. Krista on vielä hoitovapaalla mutta tekee aika ajoin iltaisin ja viikonloppuisin sairaanhoitajan keikkatöitä rahan takia ja omaksi ilokseen: Terveyden- ja sairaanhoitajalla on töitä, palkka voisi toki olla parempi. Kesällä on Miikan vuoro jäädä vuorotteluvapaalle, kun Krista aloittaa vielä etsinnässä olevassa kokopäivätyössään. Syksyllä perhe palaa taas kahden palkannauttijan arkeen, kun Iris aloittaa pihapiiristä tutun perhepäivähoitajan luona hoidossa. Ensimmäisenä säästää itsestään Westmanien perheessä Miikka hoitaa laskut ja hakee säästöjä, sieltä mistä voi: Kilpailuttaminen kannattaa. Vaihdoin esimerkiksi vakuutusyhtiötä ja säästin satoja euroja. Lopetin myös lankapuhelinliittymän tarpeettomana. Asuntolainan korkoja seuraan tietty tarkasti: nyt puolet lainasta on sidottu kiinteään korkoon ihan mielenrauhan takia. Sähkölämmitteisessä talossa sähköstä maksetaan kerrostaloasumista enemmän, 30 vuotta vanhassa talossa riittää myös remontoitavaa, Miikka muistuttaa: Ylä- ja alakerrat kaipaavat vielä viimeistelyä. Haluamme myös rakentaa katon alle varastotilaa. Toisaalta meillä on sen verran kallis maku, että kunnon remontti saa kyllä odottaa. Sisustaminenkin on kesken: emme ole hankkineet tänne yhtään uutta huonekalua. Pari vuotta hoitovapaalla ja sitä ennen pitkä rupeama opintolainalla on koulinut myös Kristan selviämään arjesta turhia törsäämättä: Kyllä sitä pari vuotta vanhoissa vaatteissa kituuttaa, ja ensimmäisenä säästää itsestään: esimerkiksi sauvakävely naapurin naisten kanssa on halpaa terapiaa. Lehtitilauksia olemme myös karsineet. Toisaalta se ei haittaa, koska naapurustossa aikakauslehdet laitetaan kiertoon. Ruokakaupassa Westmanit käyvät korkeintaan kaksi kertaa viikossa, sillä muutoin Krista epäilisi rahaa kuluvan enemmän. Ostamme isoja eriä, joista laitan ruokaa valmiiksi pakastimeen. Vaatteita hankin kierrättämällä ja ostamalla edellisen sesongin alennusmyynneistä. Westmaneilla on kaksi autoa, jotka on hankittu työ- ja kauppamatkoja varten. Emme harrasta huviajeluita, mutta arkea ei pidä tehdä liian vaikeaksi. Emme esimerkiksi halua Irikselle liian pitkiä hoitopäiviä, Krista perustelee. Samin harrastuksiin kuuluu myös rahaa, vaikkakaan kaikkiin tokaluokkalaisen vaatimuksiin ei Kristan mukaan suostuta.: Kavereilla on tietysti aina kaikkea, mitä itsellä ei ole. Vielä hänelle kuitenkin kelpaavat äidin ostamat vaatteet. Ja iso osa urheiluvälineistä hankitaan alan divareista tai tutuilta. Aina kaikki ei ole vain arkea. Kun viimevuotiset veronpalautukset napsahtivat tilille, Westmanit lensivät viikoksi Etelän lämpöön. Pitkään kyttäsimme edullista matkaa ja saimme, mitä halusimme. Kieltämättä kävi mielessä, että rahat olisi voinut käyttää myös remonttiin tai esimerkiksi taulutelevisioon. l 14 l Pari & perhe 1/2007

15 Kolumni: Turhista eroista Turhista eroista Maria Guzenina-Richardson Kirjoittaja on Väestöliiton hallituksen jäsen, Espoon sosiaalija terveyslautakunnan puheenjohtaja ja lapsiasianjaoston jäsen sekä kaupunginvaltuutettu. Tyypillinen yksin asuva sinkku on iältään vuotias nainen. Vuonna 2005 yksin eläviä oli lukumääräisesti eniten vuotiaiden naisten keskuudessa. Vuonna 2002 tehdyn kyselytutkimuksen perusteella nuorista, vuotiaista valtaosa (75 %) eli parisuhteessa tai seurusteli jonkun kanssa. Joka viidennelle nykyinen liitto oli järjestyksessä toinen tai sitä useampi. Vanhempien kodista poismuutto on aikaistunut nuorten keskuudessa. Vuonna 2005 enää alle kolmannes vuotiaista asui omien vanhempiensa luona, kymmenen vuotta aikaisemmin osuus oli vielä yli 40 prosenttia. Pohjoismaissa nuoret muuttavat pois vanhempiensa luota varhemmin kuin muualla Euroopassa keskimäärin. l Parisuhteista ja eroasioista lausuminen voi aiheuttaa joskus kuumia tunteita. Sen sain kokea nahoissani muutama vuosi sitten, kun haastattelussa vastasin kantavani huolta turhista eroista. Olin silloin Yksin- ja yhteishuoltajien liiton puheenjohtaja. - Kuka sinä olet tuomitsemaan minun eroni turhaksi? kavahti eräs lausunnostani loukkaantunut lähettämässään sähköpostiviestissä. Toisessa viestissä minua vaadittiin jopa eroamaan tehtävästäni, kun en ollutkaan yksinhuoltajien puolella. Turha ero terminä tuntui siis loukkaavalta. Mutta siitäkin huolimatta käytän sitä taas: Turhille eroille on voitava tehdä jotain. Mikä siis on turha ero? Sain äskettäin kirjeen lopen uupuneelta espoolaiselta äidiltä. Hänen perheessään on neljä lasta, mies ja koira. He asuvat vajaan 90 neliön kaupungin vuokra-asunnossa. - Jos saisimme nuorimmalle oman huoneen, niin saisimme vähän intoa parisuhteeseemmekin. Nyt mies viihtyy entistä vähemmän kotona ja hermot ovat kaikilla todella kireänä, hän kirjoitti. Mutta kun hän oli tiedustellut mahdollisuutta saada hitusen suurempaa asuntoa, oli asuntotoimistosta naurettu. - Kuule, kyllä sitä on ahtaammissakin oloissa selvitty, kuului vastaus ja perään tuli vielä neuvo: - Menkää yksityisiltä markkinoilta etsimään. Ja kuitenkin Espoolla on isompia asuntoja tyhjillään. Eihän tämä äiti toivonut kohtuuttomia. Yhtä lisähuonetta maksua vastaan. Jos tämä perhe hajoaa kotitunnelman räjähtäessä, kyseessä on turha ero. Sen olisi voinut estää. Liian usein ajatellaan, että parisuhde on vain kahden ihmisen välinen asia. Tarinan mukaan eräässä keskieurooppalaisessa kylässä oli tapana tukea nuorten perheiden alkutaivalta erityisten kummien avulla. Jos rakkauteen syntyi ryppyjä, kummit kutsuivat puolisot keskusteluun. Kokeneemmat opastivat siis nuoria ja tunteikkaita. Jos riitautunut pariskunta ei ottanut kehityskeskustelusta vaarin, lähetettiin heidät koko kylän saattelemana vuorilla sijaitsevalle metsämajalle vain leivänkannikka eväänään. Sieltä sai palata vasta, kun sopu oli syntynyt. Ideana oli siis saada nuoripari puhaltamaan yhteiseen hiileen, jotta he selviytyisivät metsän vaaroista ja haasteista. Perheen hyvinvointi oli koko kylän etu. Samaa yhteisöllisyyden ajattelua soisi enemmän myös tähän aikaan. Loppujen lopuksi yhteiskuntamme on vain suuri kylä. Se, miten perheitä tuetaan niin työelämän kuin perhepolitiikan kautta, ratkaisee. Perhe kannattaa, kuten Väestöliiton Perhepoliittisen raportin julistuskin kuuluu. Myös perheitä pitää kannattaa. Pienten lasten isät tekevät liikaa ylitöitä. Naisvaltaisten alojen työn kuormittavuus on kasvanut ja palkat pysyneet hävyttömän pieninä. Onko siis ihme, että meillä uuvutaan? Selvitäkseen perheen on annettava kaikkensa ensisijaisesti työelämälle. Jos toinen vanhemmista jää kotiin lapsia hoitamaan, tapahtuu se usein perheen taloudellisen tilanteen kustannuksella. Eroista pitää voida puhua avoimesti. Suurten tunteiden myllerryksessä ei usein näe itseään ja toista. Tuttu vanha rouva kertoi omasta nuoruuden erostaan: - Lapsi oli pieni, mies vietti paljon aikaa töissä. Riitoja tuli yksi toisensa jälkeen ja lopulta kuvioon astui toinen nainen. Missään vaiheessa ei pysähdytty keskustelemaan kunnolla. Minä huusin kaikesta ja mies pakeni. Voiko häntä syyttää? Meillä ei ollut ketään, joka olisi kehottanut malttiin. Myöhemmin pariskunta palasi yhteen. Lasten kannalta se tapahtui kuitenkin kovin myöhään. He kun olivat ehtineet jo teini-ikään. Harmillisen turha ero siis sekin. l Usko tai älä Vuonna 2005 uusperheitä oli Tilastokeskuksen mukaan runsaat Määritelmällisesti uusperhe-käsite ei kuitenkaan lue etävanhemman perhettä uusperheeksi. Vuonna prosenttia lapsista syntyi avioliiton ulkopuolella; suurin osa avopareille. Suomessa avioliiton ulkopuolella syntyvien lasten osuus on alhaisempi kuin muissa Pohjoismaissa. Vuonna 2005 vanhin ensisynnyttäjä oli iältään 49 vuotta. Suomeen adoptoitiin vuonna ulkomailla syntynyttä lasta. Eniten lapsia tulee Kiinasta. KOLUMNI Pari & perhe 1/2007 l 15

16 KOULUKIUSAAMINEN Teksti: Virpi Pöyhönen Kiusatun oppilaan puolustaminen ja tukeminen Koulukiusaaminen on Suomessa yleinen ongelma: noin 5 15 prosenttia perusopetuksen oppilaista joutuu kiusatuksi viikoittain tai useammin. Useimmilta koululuokilta löydetään ainakin yksi lapsi, joka joutuu toistuvasti kiusaamisen kohteeksi. Kiusaamistapausten systemaattinen selvittäminen ja seuranta ovat välttämätön osa kiusaamisen vastaista työtä. Akuutteihin kiusaamistapauksiin puuttumisen lisäksi huomio on kuitenkin kiinnitettävä myös koko luokkaryhmään. Kiusaaminen tapahtuu ryhmässä Koulukiusaaminen tapahtuu tyypillisesti ryhmässä ja se perustuu ryhmän jäsenten väliseen vuorovaikutukseen. Luokkatovereiden on todettu olevan läsnä suurimmassa osassa (88 %) kiusaamistilanteista. Oppilaiden asenteet ovat usein kiusaamisen vastaisia (he eivät hyväksy kiusaamista ja haluavat antaa tukensa kiusatulle). Kuitenkin kiusaamistilanteessa he tukevat usein kiusatun oppilaan sijaan kiusaajaa (esimerkiksi nauramalla mukana tai kannustamalla häntä huudoin). Osa oppilaista seuraa tilannetta sivusta, minkä voidaan myös ajatella tukevan kiusaajan toimintaa. Pelkkä läsnäolo tilanteessa antaa kiusaajalle yleisön ja sen kautta myös hyväksynnän hänen toiminnalleen. Kiusatun oppilaan puolustaminen ja tukeminen Onneksi suhteellisen suuri osa (17 20 %) oppilaista puolustaa ja tukee kiusattua oppilasta. Suoran, kiusaamistilanteessa tapahtuvan puolustamisen lisäksi puolustamiskäyttäytyminen käsittää myös epäsuorempia puolustamisen muotoja, esimerkiksi kiusatun oppilaan lohduttamisen sekä opettajalle kertomisen. Kiusatun oppilaan tukeminen voi olla hyvinkin pieniä ja itse kiusaamistilanteesta irrallaan olevia asioita, kuten hymy tai kiusatun oppilaan pyytäminen mukaan välituntileikkiin. Vaikka tämä ei saisi kiusaajaa muuttamaan käyttäytymistään, luokkatovereilta saatu tuki saa hyvin todennäköisesti kiusatun oppilaan tuntemaan olonsa paremmaksi. Tämä on tärkeä tieto välittää oppilaille, jotka saattavat kokea suoran väliinmenon liian haastavaksi ja jopa vaaralliseksi itselleen. Koko luokkaryhmään vaikuttaminen on keskeinen tekijä kiusaamisen vastaisessa työssä. Tärkeä kysymys onkin, miten lapsia ja nuoria voisi tukea siihen, että kiusaamisen vastaiset asenteet näkyisivät myös käyttäytymisen tasolla ja kiusaajan tukemisen sijaan yhä useampi Kiva Koulu -hanke oppilas uskaltaisi ja kykenisi tukemaan ja puolustamaan kiusattua oppilasta. Mitä puolustajista tiedetään? Saadaksemme yhä useammat oppilaat osoittamaan tukensa kiusatulle oppilaalle meidän on tiedettävä, minkälaisia ovat ne oppilaat, jotka uskaltavat ja osaavat asettua kiusatun oppilaan puolelle. Eräs tärkeimmistä tekijöistä on sukupuoli. Tytöt puolustavat ja tukevat kiusattua oppilasta huomattavasti poikia useam- Kiva Koulu -hanke on laaja Suomessa toteutettava kiusaamisenvastainen interventiohenke. Sitä rahoittaa Opetusministeriö ja sen suunnittelu toteutetaan Turun yliopistossa. Hanke sisältää laajan kiusaamisenvastaisen ohjelman, jossa toimenpiteet suunnataan samanaikaisesti yksilön, ryhmän ja koulun tasoille. Ryhmän tasolla keskeinen tavoite on vaikuttaa oppilaisiin siten, että he kiusaajan tukemisen sijaan tukisivat kiusattua ja osoittaisivat, etteivät hyväksy kiusaamista. Oppituntien aikana oppilaita esimerkiksi kannustetaan tarkkailemaan ja tunnistamaan omaa toimintaansa kiusaamistilanteessa. He myös harjoittelevat konkreettisia keinoja puolustaa ja tukea kiusattua oppilasta. Kiva Koulu -ohjelman materiaali sisältää muun muassa selkeän toimintamallin havaittuihin kiusaamistapauksiin puuttumiseen, oppituntien sarjan opettajien oppaineen, vanhempainoppaan, arviointimenetelmiä koulun käyttöön sekä tietokonepelin, jota pelatessaan oppilaat voivat sekä testata oppimiaan tietoja että harjoitella toimintaa kiusaamistilanteissa. Hankkeen ensimmäinen vaihe käynnistyy syksyllä 2009, jolloin ohjelmaa aletaan toteuttaa kokeilukouluissa. Samanaikaisesti käynnistyy siihen liittyvä laaja vaikuttavuuden tutkimus. Lisätietoa: 16 l Pari & perhe 1/2007

17 KOULUKIUSAAMINEN Antero Aaltonen min. Tämä ei ole yllättävää, sillä tyttöjen on todettu olevan poikia empaattisempia ja osallistuvan poikia useammin prososiaaliseen toimintaan. Myös ikä on tärkeä puolustamiskäyttäytymistä selittävä tekijä. Puolustamiskäyttäytyminen vähenee lasten tullessa esimurrosikään. Oppilaiden kannustaminen ja tukeminen kiusatun oppilaan puolustamiseen on syytä aloittaa jo varhain. Puolustajien tiedetään sukupuolesta riippumatta olevan pidettyjä luokkatovereidensa keskuudessa. Heidän luokkatoverinsa myös ihailevat heitä ja heillä on paljon ystäviä. Lisäksi heidän on todettu olevan yhteistyökykyisiä ja hyviä koulussa. Toisin sanoen luokkatoverit kuvailevat hyvin myönteisesti niitä oppilaita, jotka tukevat ja puolustavat kiusattua oppilasta. Jo tämä on tärkeä viesti välittää oppilaille, sillä kiusatun oppilaan tukemisen saatetaan kokea vaarantavan omaa asemaa luokkaryhmässä. Myös oppilaan kokemus siitä, kykeneekö hän puolustamaan kiusattua oppilasta, vaikuttaa siihen, miten hän toimii, kun jotakuta kiusataan. Jos oppilas kokee pystyvänsä puolustamaan ja tukemaan kiusattua oppilasta, hän myös todennäköisesti toimii niin. Kiusaamistilanteista keskustelu ja erilaisten toimintatapojen harjoittelu sekä niistä saatu palaute rakentavat oppilaan kokemusta hänen kyvyistään tukea ja puolustaa kiusattua oppilasta. l PsM Virpi Pöyhönen toimii tutkijana Turun yliopiston psykologian laitoksella. Hän työskentelee parhaillaan KiVa Koulu -hankkeessa sekä valmistelee väitöskirjaa kiusatun oppilaan puolustamisesta ja tukemisesta. Vahva vanhemmuus Paras tuki nuoren kasvuun Vahva vanhemmuus -kirjan tarkoituksena on valaa murrosikäisten nuorten vanhemmille uskoa omaan vanhemmuuteen ja rohkaista heitä ottamaan vanhemmuus haltuunsa. Kirja koostuu pääosin Väestöliiton asiantuntijoiden kirjoittamista artikkeleista. Osa niistä keskittyy vanhemman ja lapsen varhaiseen vuorovaikutukseen ja siihen, miten se luo pohjan myöhemmälle suhteelle nuoren ja vanhemman välillä. Joissakin perehdytään nuorten kasvuympäristöön ja kasvun vaiheisiin, kokemuksiin vanhemmuudesta ja annetaan käytännön kasvatusohjeita. Julkaisu rohkaisee vanhempia uskomaan omaan vanhemmuuteensa ja sen riittävyyteen. Se valaa vanhemmille uskoa siitä, että heillä on oikeus parhaansa mukaan ohjata lapsiaan ja nuoriaan tasapainoiseen ja turvalliseen elämään. Terveellä järjellä ja jalat maassa pitäen, rakkaus ja rajat mukana, vanhemmuudessa pääsee jo hyvin pitkälle! Pari&perhe lehden lukijoille Vahva vanhemmuus Paras tuki nuoren kasvuun (112 s.) nyt tarjoushintaan 15 euroa + toimituskulut. Tilaustunnus PP1. Tilaukset: tai puh. (09) /Aija Väisänen sähköpostilla: aija.vaisanen@vaestoliitto.fi Pari & perhe 1/2007 l 17

18 KOULUKIUSAAMINEN Teksti: Laura Lipsanen Aggression portaat tuki kasvattajille Harvoin koulujen vanhempainilloissa jokin asia hyväksytään niin yksimielisesti kuin Aggression portaat -malli, joka tarjoaa keinoja kohdata lasten ja nuorten aggressiokasvun haasteita. Karjaan yhteiskoulun seiskaluokkalaiset viettivät ryhmäyttämispäivää syksyllä Merja Partanen Yläkoululaisten vanhemmista lähes 90 prosenttia on pitänyt heille esiteltyä mallia hyvin tärkeänä ja hyödyllisenä. Aggression portaissa on kyse työkalusta, jonka avulla voidaan tunnistaa, mikä on normaalia ja mistä on kyse lasten ja nuorten aggressiokehityksessä. Lasten ja nuorten vanhemmat hyötyvät myös aineistosta, vaikka se onkin ensisijaisesti kehitetty opettajille. Kasvatusammattilaiset ovat sanoneet, että keinoja kohdata aggressiota tarvitaan, mutta tähän ei ole ollut mallia, kuvaa lastenpsykiatri Raisa Cacciatore Väestöliitosta. Aggression hallinnalla väkivallan ehkäisyyn -projektissa kehitetty menetelmä tarjoaakin keinoja lapsen aggressiokehityksen eri vaiheisiin sekä konfliktinhallintaan. Aggression portaat on teoria ja viitekehys, johon tukeutua jo ennen väkivaltaa, Cacciatore jatkaa. Kun Väestöliiton Miehen Ajan projektikoordinaattori Samuli Koiso-Kanttila kuvaa mallia ikään kuin antibiootiksi, luonnehtii Cacciatore sitä pikemmin ennaltaehkäiseväksi vitamiiniksi. Aggression portaat on osa Aggression hallinnalla väkivallan ehkäisyyn - projektia. Se toteutetaan yhteistyönä Väestöliiton, Viron seksuaaliterveysjärjestön ja Latvian perhe- ja seksuaaliterveysjärjestön kanssa. Projektin pohjalta tuotetaan yhteistyömaiden käyttöön koulutusmateriaali, joka tarjoaa ennaltaehkäiseviä aggressionhallintamalleja etenkin ammattilaisten käyttöön. Johtoajatuksena on, että väkivalta vähenee, jos ihmiset oppivat hallitsemaan haastavia ja rankkoja tunteitaan. Aggression hallinnalla väkivallan ehkäisyyn - projektin rahoittavat Suomen sosiaali- ja terveysministeriön ja Opetushallituksen ohella Euroopan unionin Daphne II -ohjelma. Kasvatuskulttuuria muokataan väkivallattomaan suuntaan Aggression portaiden tarjoamien keinojen avulla pyritään tietoisesti muokkaamaan lasten ja nuorten kehitystä väkivallattomaan suuntaan. Etenkin pojilla tunteet ovat erittäin voimakkaasti läsnä samanaikaisesti seksuaalija aggressiokehityksessä, tiivistää Cacciatore aggressiokasvatuksen haasteita. Negatiivisten tunteiden tunnistaminen, nimeäminen ja niiden hallinnan opettaminen ovat niitä keinoja, joiden 18 l Pari & perhe 1/2007

19 KOULUKIUSAAMINEN omaksuminen on aggressiokasvatuksessa tavoitteena. Eri menetelmien avulla lapselle ja nuorelle annetaan välineitä tunnistaa omia vihan ja aggression tunteita, jotta niitä voidaan hallita ja kanavoida. Osa malleista on suoraan vankeinhoidon suuttumuksenhallintakursseilta. Esimerkiksi SUTUHAKA-mallin kautta opitaan, että jokaisella on oikeus olla suuttunut. Lapsen ja nuoren täytyy kuitenkin oppia kuvailemaan, miltä tuntuu ja miksi on suuttunut rakentavasti ja toista loukkaamatta, Cacciatore selvittää. Vihan ja suuttumuksen tunteista voi opetella ottamaan aikalisää itsehillintää kehittämällä sekä erilaisilla rentoutustekniikoilla. Aggressiotilanteet kohdataan rauhallisesti Karjaan yhteiskoulussa Aggression portaat on tuonut teoreettisen pohjan kasvatusmenetelmälle, joka on ollut Karjaan yhteiskoulussa käytössä jo vuosia. Koulu valikoitui Aggression portaiden pilottikouluksi suurelta osin sen myönteisen julkisuuden kautta, jota koulu oli saanut käytössä olleiden kasvatusmenetelmiensä ansiosta. Verbaalijudo kuvaa toimintatapaa, jota Karjaan yhteiskoulussa on sovellettu viimeisen yhdeksän vuoden ajan. Rehtori Jukka Penttinen valottaa tätä ideaa kertomalla, kuinka riehuvien oppilaiden annetaan rauhoittua omassa tahdissaan ennen kuin heidän kanssa aletaan keskustella tästä raivonpurkauksesta. Penttinen pitää erityisen tärkeänä, ettei aikuinen tipahda näissä tilanteissa lapsen tasolle, sillä aikuisen tulee antaa mallia omalla käytöksellään. Lapsen annetaan mesoa ja menettää hermonsa, sillä ei kukaan kauaa jaksa riehua yksin. Raivoamiseen ei mennä mukaan. Pikkuhiljaa aletaan sitten varovaisesti kysyä, että mikä on vialla, Penttinen kertoo. Aggressiotilanteet puretaan rauhallisesti, keskustellen ja lasta kunnioittaen. Oppilaille annetaan mahdollisuus miettiä omaa käytöstään. Kasvatusmalli antaa raamit sille, miten vaikeassa iässä olevat oppilaat otetaan vastaan. Penttinen näkee, että vuosia käytössä olleet periaatteet ovat selkeästi muuttaneet työympäristöä: Nyt koulussa on paljon leppoisampi ilmapiiri. Oppilailla ja opettajilla on mukavampi olla töissä. Koulun aikuiset ovat ansainneet oppilaiden luottamuksen ja oppilaat tulevatkin puhumaan heille myös vaikeissa asioissa. Penttinen pitää tätä selkeänä osoituksena siitä, että oppilaat näkevät aikuisten aidon välittämisen ja halun kuunnella. Vanhat kasvatusmenetelmät kyseenalaistetaan Koulussa ei ole annettu jälki-istuntoja enää pitkään aikaan. Tämän rangaistusmuodon puuttumista oli aluksi hankala perustella vanhemmille, jotka olivat tottuneet tiettyyn tapaan pitää kuria koulussa. Penttinen pitikin suurimpana työnä koulun toimintatavan selittämistä oppilaiden vanhemmille. Nyt koulun periaatteet ovat sekä vanhempien että oppilaiden tiedossa. Oppilaat tietävät, että esimerkiksi ikkunan rikkoutumiseen suhtaudutaan maltillisesti, jos asiasta otetaan vastuu ja siitä tullaan itse kertomaan. Ilkivalta onkin vähentynyt merkittävästi viimeisen viiden vuoden aikana. Penttinen muistuttaa, että oppilas voi kuitenkin tehdä raivonpuuskassa asioita, joihin on pakko reagoida. Se, että olet ystävällinen jollekin, ei tarkoita, ettet voi olla samalla tiukka ja antaa rajoja. Rajat voi asettaa myös ystävällisesti, Penttinen summaa. Muista kouluista on osoitettu kiinnostusta Karjaan yhteiskoulun kasvatusmenetelmiä kohtaan. Penttinen kuitenkin harmittelee, että joidenkin koulujen suhtautuminen on ollut melko vanhakantaista, eikä uusia kasvatusmenetelmiä ole helposti ymmärretty. Toimintatapamme on asennekysymys eikä mikään taikatemppu, Penttinen huomauttaa ja jatkaa, että vallitsevien käytäntöjen kyseenalaistaminen on tärkeää. Miksi asiat pitäisi edelleen tehdä samalla tavalla kuin vuosisata sitten?, Penttinen kysyy. l SUTUHAKA-malli opettaa rakentavaa suuttumuksen ilmaisua Jos on suuttunut jostain asiasta, sen voi ja saa ilmaista. Seuraava malli auttaa sinua ilmaisemaan suuttumustasi jämäkästi. Samalla tarjotaan rakentava ratkaisu tilanteeseen. Mallissa opetellaan neljän askeleen viesti. Kerro 1. miksi SUutuit, 2. miltä sinusta TUntuu, 3. mitä HAluat että nyt tehdään ja 4. miksi näin KAnnattaisi toimia. 1. Kuvaile miksi olet suuttunut (nöyryyttämättä, nöyristelemättä. Vältä sellaisia sanoja kuin aina tai ei koskaan. Keskity tekoon, joka sinua juuri nyt harmittaa älä ihmisen moittimiseen). Kun palautit cd-soittimeni, olit käyttänyt sen patterit loppuun. 2. Kerro, miltä sinusta tuntuu (suoraan, kiertelemättä. Ilmaise tunteita minä-lauseilla: minua suututtaa, eikä sinä suututat minua, mikä saa toisen osapuolen tuntemaan syyllisyyttä ja suuttumaan. Pidä lauseet lyhyinä, älä rönsyile, älä kuvaile) Minusta se on todella ärsyttävää. 3. Täsmennä, mitä haluat toisen tekevän (asiallisesti, alentumatta. Ehdota toimintaa, joka mielestäsi olisi rakentavaa.) Haluan että hankit uudet patterit, jos käytät minun patterini loppuun. 4. Kerro miksi yhteistyössä toimiminen kannattaa (kannustavasti, ivaamatta. Osoita seuraukset yhteistyöstä mahdollisimman myönteisesti). Jos hankit uudet patterit, saat lainata soitinta jatkossakin. Lähde: Aggression portaat Pari & perhe 1/2007 l 19

20 KOULUKIUSAAMINEN Antero Aaltonen Teksti: Päivi Hamarus Kiusaaja vahvistaa omaa asemaansa kiusaamalla Kiusaaminen perustuu usein kiusaajan tavoittelemalle valta-asemalle yhteisössä ja alkaa jonkun oppilaan erilaisuuden nimeämisestä. Nimetystä piirteestä luodaan kiusatulle maine, joka tarttuu ja pinttyy yhteisössä tarinoiden kertomisen välityksellä. Tarinoiden kertominen, hauskat jutut ja kiusaamiseen liittyvät rituaalit yhdistävät kiusaamiseen osallistuvia ja vahvistavat kiusaajan asemaa yhteisössä. Kiusaaminen jakaa yhteisön jäsenet meihin ja heihin. Kirsti Eneberg Päivi Hamarus Kiusaamisella luodaan oppilaskulttuuria Kiusaaminen koostuu hetkellisistä vuorovaikutustilanteista, joiden havaitseminen ja tunnistaminen kiusaamiseksi on usein ulkopuoliselle vaikeaa. Kiusaamisvuorovaikutukseen saatetaan liittää normaalista vuorovaikutuksesta poikkeavia merkityksiä, joilla harhautetaan ulkopuolisia. Tällöin esimerkiksi tervehtimiseen liitetty äänensävy tekee tervehdyksestä kiusaamista, vaikka opettaja tulkitsee toiminnan ystävyydeksi. Asiat, joista kiusataan, liittyvät oppilaskulttuurissa halveksittuihin seikkoihin. Niiden avulla luodaan ja muovataan koulun ja luokan oppilaskulttuuria, jolloin yhteisö pyrkii välttämään halveksittuja seikkoja. Niinpä jos kiusataan lihavuudesta, yhteisö pyrkii tavoittelemaan laihuutta, mikä saattaa joidenkin oppilaiden kohdalla johtaa jopa anoreksiaan saakka. Näin kiusaaminen yhtenäistää luokkaa tuottamalla yhteisöön samanlaisia kulttuurisia arvostuksia. Kiusaaminen vaikuttaa täten - varsinkin pitkään jatkuessaan - koko luokan suhtautumiseen tiettyihin asioihin. Oppilaskulttuuriset painotukset ovat syynä myös sille, että eri kouluissa kiusataan eri seikoista. Kiusaaminen luo rikkinäistä yhteisöllisyyttä Kiusaavaa yhteisöä leimaa pelko. Yhteisössä, jossa ilmenee kiusaamista, jokaisella oppilaalla on mahdollisuus joutua itsekin kiusatuksi. Tämä pakottaa oppilaat olemaan mukana kiusaamisessa ja toisaalta takaa sen, että oppilaat myötäilevät kiusaamisella tuotettuja kulttuurisia arvostuksia. Kulttuuristen arvostusten vastustaminen merkitsisi riskiä joutua itse kiusatuksi. Kiusaamisessa mukana olevat kokevat yhteisöllisyyttä. Yhteisöllisyyttä luodaan kiusaamisen keinoilla, joita ovat hauskanpito, tarinoiden kertominen ja erilaiset kiusaamiseen liittyvät rituaalit, kuten alistamis-, inho-, eristämis- ja vaientamisrituaali tai ryhmän yhteisöllisyyden rituaali. Yhteisöllisyys on kuitenkin näennäistä ja rikkinäistä, sillä se perustuu pelkoon ja siihen, että yksi yhteisön jäsen on pidettävä yhteisöstä erillään. Kiusaamisen ymmärtäminen vie ilmiöltä voimaa Oppilaat kokevat kollektiivista syyllisyyttä siitä, että he eivät puutu kiusaamiseen. Tämän vuoksi he kokevat ulkopuolisen kiusaamiseen puuttumisen helpottavana. Myös kiusaaja voi kokea syyllisyyttä omasta toiminnastaan, ja kiusattu tuntee häpeää niistä seikoista, joista häntä kiusataan. Jos kiusaamiseen liittyy häpeän kokemus, se voi leimata koko elämän. Kun kiusattu ymmärtää kiusaamisen olevan keino vallan tavoittelulle, hän ymmärtää, että kiusaaminen ei ole hänen erilaisuuttaan eikä häpeä pääse kiinnittymään erilaisuuteen. Tämän vuoksi kiusaamisen ymmärtäminen ilmiönä on tervehdyttävää, koska se purkaa kiusattuun liittyvää häpeää. Ilmiöstä kertominen kiusaavassa luokassa tai ryhmässä purkaa voimaa kiusaamiselta. Kun oppilaat ymmärtävät kiusaamisen kiusaajan vallan tavoitteluksi, he joutuvat kysymään itseltään, haluavatko he olla mukana pönkittämässä kiusaajan valtaa niin kyseenalaisin keinoin. l Päivi Hamarus toimii erikoissuunnittelijana Länsi-Suomen lääninhallituksessa. paivi.hamarus@lslh.intermin.fi tai paivi.hamarus@elisanet.fi Hänen väitöskirjansa on julkaistu sarjassa Jyväskylä Studies in Education, Psychology and Social Research 288. Sitä voi tilata Jyväskylän yliopiston kirjaston julkaisuyksiköstä, puh. (014) , myynti@library.jyu.fi. 20 l Pari & perhe 1/2007

21 MAKUELÄMYKSIÄ Lammasateria somalialaisittain Väestöliiton kehitysyhteistyöosaston assistentti Laura Lipsanen vieraili Mohamedin perheessä tutustumassa somalialaiseen ruokakulttuuriin. Mohamedin perhe on asunut Suomessa kuutisen vuotta, jona aikana heidän ruokapöytäänsä on livahtanut jo joitakin suomalaisia vaikutteita. Fardowsa Mohamed loihtii kasareistaan huumaavia tuoksuja, jotka vievät ajatukset kauas pois pihlajistolaisesta keittiöstä. Ajatukset karkaavat aina Somaliaan saakka, jossa näitä kattiloissa porisevia herkkuja tarjotaan vain tärkeissä juhlissa. Fardowsa Mohamed paljastaa Pari ja perhe -lehdelle tämän perinteisen juhlaruoan reseptin, joka on kulkenut äidiltä tyttärelle sukupolvien ajan. Tamarindilammas: 1 kg lampaan selkäpaloja aromisuolaa sitruuna tamarindi-tahnaa sipulia paprikaa valkosipulia tomaattia Lampaan selkäpalat keitetään isossa kattilassa runsaassa vedessä. Anna palojen kiehua kymmenisen minuuttia. Tämän jälkeen veteen lisätään sitruunan kanta (1/3 sitruunasta), pilkottu sipuli ja muutama paprikan suikale kuutioituna. Hakkaa kolme valkosipulin kynttä ja lisää kattilaan. Varttitunnin jälkeen lisää yksi tomaatti kuutioituna sekä hieman tamarindi-tahnaa. Liota desilitra pelkkää tamarindia veteen, jotta se pehmenee. Nosta lampaan palat vedestä, mutta säästä keitinvesi. Tamarindi-tahna: Tamarindia saa etnisistä kaupoista puolen kilon laattoina edullisesti. Keitä runsas puolet liotetusta tamarindi-palasta yhdessä paprikan, muutaman vihreän chilipalon, valkosipulin kynsien ja parin sipulin kanssa pehmeäksi. Lisää suolaa ja currya. Sekoita sauvasekoittimella pehmeäksi tahnaksi. Jälkiruokavanukas: Käytä valmista custard-jauhetta, jota saa etnisistä ruokakaupoista. Kuumenna puoli litraa maitoa ja kolmisen desiä vettä. Lisää neljä ruokalusikallista sokeria. Nuiji kokonaisia kardemumman palkoja ja lisää hyppysellinen niiden kuoria nesteeseen. Kaada joukkoon voimakkaasti sekoittaen jauhetta muutama desilitra (tarkista paketin ohjeesta, sillä määrä riippuu merkistä). Sekoita jatkuvasti kunnes seos on sakeaa. Lisää joukkoon lopuksi hieman kylmää maitoa. Kaada annoskuppeihin ja koristele banaanilla. Pyörittele palat tamarindi-liuoksessa ja laita uuniin vartiksi sataan asteeseen. Lisukkeet: Riisin valmistus: Kuumenna runsaassa öljyssä (n.3 dl) desilitra tamarindi-tahnaa, kaksi ruokalusikallista currya, pilkottu sipuli ja muutama hakattu valkosipulin kynsi. Anna sipulin pehmentyä hieman. Lisää kilo basmatiriisiä ja pyöräytä kunnolla öljyssä ennen nesteen lisäämistä. Siivilöi lampaan keitinvesi joukkoon. Lisää keitinveteen myös pari desiä karamellivärillä värjättyä vettä. Mukaan laitetaan myös rusinoita ja hyppysellinen kardemumman kuorta. Kun riisi on kypsää, laita kattila uuniin kymmeneksi minuutiksi. Perunoiden valmistus: Pilko kilo perunoita suikaleiksi, huuhtele ja kuivaa. Jaa suikaleet kolmeen osaan. Värjää osa perunasuikaleista punaisella ja osa vihreällä karamellivärillä. Kuumenna runsas määrä öljyä melkein kiehuvaksi. Friteeraa ensin värjäämättömät suikaleet. Perunoiden paksuudesta riippuen suikaleet kypsentyvät noin viidessä minuutissa. Muut lisukkeet: Paista samassa öljyssä suikaloituja porkkanoita (kolme kpl), sipulirenkaita ja paprikasuikaleita. Kaada kaikki samaan astiaan ja sekoita joukkoon suolaa. Koristele vihreä salaatti tomaatin paloilla ja sitruunan viipaleilla. Pari & perhe 1/2007 l 21

22 Teksti: Anna Rotkirch Kun njanjasta tuli bebisitter Venäjän lapsiperheet murroksessa Neuvostoliiton romahdettua myös Venäjän syntyvyysluvut romahtivat. Kyse oli paljolti 1990-luvun köyhtymisen ja koventuneen kilpailun aiheuttamasta epävarmuudesta. Samalla koulutettujen venäläisten naisten elämänkaari on länsimaalaistunut niin, että he lykkäävät ensimmäisen lapsen hankkimista lähemmäs kolmeakymmentä ikävuotta. Aikaisemmin venäläiset avioituivat ja saivat ensimmäisen, usein ainoan lapsensa selvästi nuorempana. Viime vuosina syntyvyysluvut ovat olleet Venäjällä varovaisessa nousussa. Maassa puhutaan kuitenkin edelleen synkin äänensävyin väestöllisestä katastrofista, jopa kansanmurhasta. Putin tukee ansiotyöäitiyttä Kuolleisuus, maastamuutto ja alhainen syntyvyys olivat presidentti Vladimir Putinin viime vuoden kansalle suunnatun puheen keskeisimpiä aiheita. Putin halusi erityisesti kannustaa perheitä synnyttämään toisen lapsen. Hänen ehdotuksestaan syntyi uusi perhepoliittinen etuus, niin sanottu äitien pääoma. Kyse on isohkosta rahasummasta, jonka nainen saa toisen lapsen myötä tiettyjä tarkoituksia, kuten asunnonostamista tai koulutusta varten. Putin halusi myös tukea äitien työssäkäyntiä. Hän suorastaan paheksui kotiäitiyttä säälimällä niitä naisia, jotka ovat taloudellisesti riippuvaisia miehestään! Näin Putin elvytti sen työssäkäyvän äidin sukupuolisopimuksen, joka Venäjällä vallitsi Neuvostoliiton aikana. Maan johtaja halusi antaa vaikutelman valtiosta, joka välittää ja tukee naisia sekä työssä että vanhemmuudessa. Perheen ja työn yhdistämistä pidetään Venäjällä yksinomaan naisten ongelmana. Miehistä ja isistä ei Putinin puheessa sanottu mitään, sekin vanhan neuvostoperinteen mukaisesti. Putinin ehdotus ei ole huono, eikä siinä onneksi esiinny sitä uhkien liioittelua ja muukalaisvihaa, joka yleistyy yleistymistään venäläisessä nykypolitiikassa. Silti uudistuksen vaikutuksen ennustetaan oleva vaimea. Näin erityisesti siksi, että venäläiset perheet elävät tulotasosta riippuen hyvin erilaisissa maailmoissa. Lapsiperheiden hoivamuodot Tänä päivänä lastenhoitojärjestelyitä voidaan pitää valaisevana esimerkkinä lapsiperheiden todellisuudesta. Neuvostoliitossa käytäntö oli kaikissa perheissä hyvin samanlainen: valtio takasi vauva-iästä lähtien ilmaiset lastentarhat sekä peruskoulun. Sen lisäksi isovanhempien apu oli usein ratkaisevan tärkeä: he hoitivat lapsia arkisin ja lomilla ja olivat usein myös vaihtoehto tarhoille. Nykyvenäjällä valtion tarhat ovat edelleen merkittävin lastenhoitoapu köyhimmille perheille. Tarhat toimivat suhteellisen hyvin ja mahdollistavat naisten työssäkäynnin. Tämä on Nykyvenäjällä valtion tarhat ovat edelleen merkittävin lastenhoitoapu köyhimmille perheille. Tarhat toimivat suhteellisen hyvin ja mahdollistavat naisten työssäkäynnin. erityisen tärkeää siksi, että naiset ovat usein näiden perheiden ainoita elättäjiä, koska miehet ovat joko liian sairaita, alkoholisoituneita tai he ovat jo kuolleet. Alemmassa keskiluokassa tarhojen ja mummojen lisäksi käytetään usein myös palkattuja lastenhoitajia. Venäjän kieleen onkin englannista poimittu sana bebisitter. Venäläiset korostavat bebisittereiden eroa perinteisiin venäläisiin njanjoihin. Njanja oli yläluokan perheissä pitkään elävä, uskottu ja rakastettu apulainen. Bebisitter on modernin maailman lastenhoitaja, joka tulee muutamiksi tunneiksi rahaa vasten vanhempien työpäivän venyessä. Bebisitterinä toimivat kuten meilläkin nuoret opiskelijat ja lisäansiota kaipaavat eläkeläiset. Sen lisäksi lastenhoitajiksi päätyvät myös ne koulutetut naiset, jotka eivät kelpaa työmarkkinoille, tai jotka saavat lasten hoitamisesta enemmän rahaa kuin esimerkiksi opettajina kouluissa. Ylemmällä keskiluokalla on jo varaa perinteisiin njanjoihin. Lapsen har- 22 l Pari & perhe 1/2007

23 Uudet käyntiosoitteet Väestöliitto muutti vuoden vaihteessa omaan vanhaan taloonsa. Kalevankadun Väestöliitto -talon tilat on peruskorjattu ja laajennettu. Uudet kokous- ja koulutustilat ovat rakennuksen ullakolla. rastuksiin ja koulutukseen panostetaan myös äärettömän paljon. Tarhat ja koulut ovat erikoistuneita ja usein yksityisiä, ja lasten vapaa-aika täyttyy kerhoilla ja harrastuksilla. Hieman vanhempi lapsi saa erikoisopettajan, repetiittorin, joka vuosikaupalla valmistaa häntä korkeakoulujen pääsykokeisiin. Rikkaimmilla perheillä on käytössään varsinainen palvelijakunta autonkuljettajista koirapartureihin. Eri njanjat hoitavat lapsia päivällä ja yöllä, ja guvernantit vastaavat oppimisprosessista. Kalliit lapset Miten Putinin äitiyspääoma istuu näin erilaisten perheiden kirjoon? Sekä asiantuntijat että tavalliset ihmiset näyttävät olevan samaa mieltä siitä, ettei Putinin perhepolitiikka onnistu nostamaan syntyvyyttä. Yhteiskuntapolitiikka tukee ihmisten lisääntymishalukkuutta vain pitkällä tähtäimellä, jos silloinkaan. Köyhimmille lapsiperheille lisäraha merkitsee toki sinänsä paljon, mutta ei riitä korjaamaan arjen epäkohtia. Muille perheille suurin ongelma ei ole raha, vaan työelämän kiireet ja hyvän kasvatuksen kallis hinta. Yleinen näkemys Venäjällä onkin, että vain erittäin hyvin toimeentulevat voivat hyvällä omatunnolla saattaa useamman kuin yhden lapsen maailmaan. Kirjoittaja on Väestöliiton Väestöntutkimuslaitoksen erikoistutkija ja perhetiimin vetäjä. Hän johtaa Suomen Akatemian tutkimushanketta Syntyvyyden kuviot ja perhemuodot Pietarissa. Väestöliitto julkaisee tänä vuonna kirjasen, joka kertoo venäläisestä perheestä, perheisiin liittyvistä sukupuolirooleista, sukupolvien välisistä suhteista ja seksuaalisuudesta.. Toimimme nyt kolmen sijasta kahdessa eri osoitteessa Helsingin keskustassa. Väestöliiton hallinto, perhetoiminnot, seksuaaliterveysklinikka, Väestöntutkimuslaitos, kirjasto, Kotipuu, kehitysyhteistyöosasto sekä lastenhoito löytyvät osoitteesta Kalevankatu 16. Perinnöllisyysklinikka ja Väestöliiton klinikat Oy (entinen Helsingin lapsettomuusklinikka) sijaitsevat Fredrikinkatu 47 A:ssa. Punatiilinen Kalevankatu 16:n talo rakennettiin alun perin asuintaloksi vuonna Piharakennus on puolestaan peräisin 1910-luvulta, jolloin siellä toimi Hartwallin panimo. Rakennukset siirtyivät Väestöliiton omistukseen 1970-luvun alkupuolella. Pari & Perhe 1/2007 l 23

24 Mukana elämässä Teksti ja kuva: Vuokko Hurme Perinnöllisyysklinikalla saimme toivon takaisin Seppästen perheen arki pyörii 13-vuotiaan Runi-pojan ympärillä. Kuopus sairastaa peittyvästi periytyvää aineenvaihduntasairautta PEHOA. tämä lapsi voi kuolla koska vaan, Päivi sanoo. Runi otettiin osastolle. - Se oli käsittämätön shokki. Elimme sumussa monta vuotta. Ehdottoman tärkeää olisi kiinnittää huomiota siihen, miten ensitieto vaikeasti vammaisen lapsen vanhemmille annetaan, millä tavoin totuus sanotaan. Runi rakastaa uusia ääniä, musiikkia ja ympäröivää puhetta. Tero-isän kutittelu saa hymyn huulille Diagnoosi helpotti elämää Kun lopullinen diagnoosi vasta vuosien jälkeen saatiin, perheen arki helpottui. Tieto jäsensi kaaosta. - Ainaiset arvelut ja selittelyt vähenivät, ja meihin alettiin suhtautua kunnioittavammin. Väestöliiton perinnöllisyysklinikalla Mirja Somer puhui asioista niiden oikeilla nimillä ja Runin sairaudesta oli siellä kokemusperäistä ja tutkittua tietoa. Vuosien varrella Seppästen perhe on ollut mukana PEHO-lasten perheille tarkoitetuilla sopeutumisvalmennuskursseilla ja kehitysvammaisten lasten vanhempien sähköpostilistoilla. Kehitysvammaisten Tukiliiton Tulppaanitalossa Tampereella tai Mannerheimin Lastensuojeluliiton Lasten kuntoutuskodissa Helsingissä vietetään viikko vuosittain. Päivi (39) ja Tero (40) Seppänen elivät 1990-luvun alkupuolella tavallista lapsiperheen elämää. Vuoden ikäinen Rosanne oli juuri saanut pikkuveljen. Elämän arvojen piti muuttua, kun epäilykset nuoremman lapsen terveydestä heräsivät. Vaikka Runi katsoi silmiin, hän tuntui katsovan pääni läpi. Myös vireystila vaihteli ja poika nukkui paljon, Päivi kertoo. Neuvolassa arveltiin kaiken olevan kunnossa ja lähipiirissä kehotettiin nauttimaan hyvin nukkuvasta vauvasta öisin valvottaneen esikoisen jälkeen. Runin ollessa neljän kuukauden ikäinen, Seppäset saivat lähetteen Jorviin. - Neurologi sanoi suoraan, että Kun lopullinen diagnoosi vasta vuosien jälkeen saatiin, perheen arki helpottui. Tieto jäsensi kaaosta. 2 l Pari & perhe 1/2007

25 - Leirit ovat olleet hyviä kokemuksia. Saamme valmiin ruuan pöytään ja pääsemme puhumaan ja käsittelemään vaikeita ja kipeitäkin asioita. Kun palaamme tuon rupeaman jälkeen kotiin, on sellainen olo kuin olisi lyöty lekalla päähän, Tero kuvailee. - Niin paljon siellä tätä asiaa prosessoi. PEHO-oireyhtymä Progredioiva (etenevä) Enkefalopatia (aivosairaus) Hypsarytmia (aivofilmilöydös) Optikusatrofia (näköhermon surkastuma) PEHO-oireyhtymä tarkoittaa suomalaiseen tautiperintöön kuuluvaa perinnöllistä aivosairautta, joka aiheuttaa muutoksia ensin pikkuaivoissa ja myöhemmin isoissa aivoissa ja aivorungossa. Taudinkuvaan kuuluu kehitysvammaisuus, epilepsia ja lihasvelttous. Oireyhtymä havaitaan usein muutaman kuukauden ikäisellä vauvalla. Tyypilliseen taudinkulkuun kuuluu katsekontaktin häviäminen. Lapset Paperisota kuluttaa Vaikeinta Seppäsille on ollut taistelu heille kuuluvista oikeuksista. - Tuntuu käsittämättömältä, että joudumme taistelemaan meille kuuluvista tuista, Päivi pohtii. Paperisotaa käydään taukoamatta ja käytännössä kaikista asioista. Taloudellinen pärjääminen vaikeasti vammaisen lapsen kanssa ei ole itsestään selvää. - Olemme hankkineet tietomme kaikista asioista omin päin, osa tiedosta on tullut eteen vahingossa. - En muista, antoiko joku meille silloin alussa jonkun puhelinnumeron, josta olisimme voineet saada apua. Antoi tai ei, me emme osanneet mitään sellaista siinä sumussa hyödyntää. Tukitoimet yleisempien vammojen, kuten Downlasten kanssa ovat usein hyvät, mutta harvinaisemmat sairaudet jäävät helposti paitsioon. Runin kanssa eläminen on kokopäiväistä, ja -öistä. Kuoleman uhka on läsnä. Elämä kuitenkin myös palkitsee. - Minulla on tässä rinnallani tämä ihana lapsi, jonka kanssa saan elää. Jokainen eletty päivä Runin kanssa on rikkaus. l seuraavat kuulon avulla ympäristöään ja nauttivat sylissä olosta. Myöhemmin heille kehittyy niveljäykkyyttä ja helposti myös virheasentoja. PEHO-oireyhtymä erittäin harvinainen ja se löydettiin Väestöliiton Perinnöllisyysklinikalla Riitta Salosen ja Mirja Somerin tutkimusten perusteella. Mirja Somer väitteli siitä vuonna PEHO-tautia on todettu Suomessa 31 lapsella 23:ssä perheessä. Sen esiintymistodennäköisyys on 1/ ja tautia aiheuttavan geenin kantajia on 1/130 suomalaista kohden. Myöhemmin samaa oireyhtymää sairastavia on löytynyt muualta Euroopasta sekä Japanista ja Australiasta. Orphanet ilmainen tietokanta Harvinaisiin perinnöllisiin sairauksiin liittyvän tiedonpuutteen korjaamiseksi Ranskassa perustettiin vuonna 1997 Orphanet-niminen verkkopalvelu. Nykyisin se on laajentunut EU-rahoitteiseksi yhteistyöksi, jossa on mukana 35 Euroopan maata. Väestöliiton perinnöllisyysklinikka toimii tällä hetkellä Suomen Orphanet-keskuksena. Orphanetin tarkoitus on jakaa luotettavaa, ajantasaista tietoa niille, joita harvinaiset taudit koskettavat; niin potilaille, omaisille, lääkäreille, tutkijoille kuin yleisöllekin. Orphanetin keskeinen osa on kaikille avoin tietokanta, jossa on asiantuntijoiden artikkeleita harvinaisista sairauksista, linkkejä erikoispoliklinikoihin, laboratorioihin, potilasyhdistyksiin ja Internetsivuille. Tavoitteena on lisätään verkostoitumista ja siten myös parantaa harvinaisten sairauksien tutkimusta, diagnostiikkaa ja hoitoa. Tällä hetkellä tietokannassa on noin neljänkymmenen suomalaisen tutkimusprojektin ja parinkymmenen potilasyhdistyksen tiedot. Tietojen keruu jatkuu, ja puuttuvia tietoja voi ilmoittaa sähköpostilla os. leena.toivanen@ vaestoliitto.fi Harvinaiset Suomenkielistä tietoa harvinaisista sairauksista löytyy parhaiten sivustolta Pari & perhe 1/2007 l 25

26 Mukana elämässä Teksti: Paula Alkio Tieto ja tuki auttavat harvinaisessa sairaudessa Suurin osa lapsista syntyy terveenä, kasvaa ja kehittyy normaalisti. Jos lapsella kuitenkin ilmenee harvinainen, joskus tunnistamaton sairaus tai vamma, vanhempien voi olla vaikeaa löytää tietoa taudista ja sen hoidosta. Väestöliiton perinöllisyysklinikka on yli 35 vuoden ajan auttanut perheitä, joissa jollakin perheenjäsenellä on jokin perinnöllinen sairaus. Tavallisimpia syitä neuvontaan tulemiselle ovat perinnöllinen tai perinnölliseksi epäilty sairaus joko toisella vanhemmalla, lapsella tai lähisuvussa. Usein neuvontaan hakeutuu terve pariskunta, jolle on syntynyt sairas tai vammainen lapsi, ja vanhemmat haluavat tietää, mikä on todennäköisyys, että sama sairaus uusiutuisi myös mahdollisella seuraavalla lapsella, kertoo perinnöllisyysklinikan ylilääkäri Riitta Salonen. Suuri osa perinnöllisistä sairauksista on harvinaisia. Väestöliiton perinnöllisyysneuvonnassa on viime vuosina keskitytty entistä enemmän kaikkein harvinaisimpien sairauksien ja oireyhtymien diagnosoimiseen ja diagnostiikan kehittämiseen, Salonen kertoo. Klinikassa on vuosien varrella tutkittu suomalaisen tautiperinnön sairauksia. Euroopassa sairaus määritellään harvinaiseksi, jos sen ilmaantuvuus on vähemmän kuin yksi potilas 2000 asukasta kohden. Yksittäisestä sairaudesta saattaa kärsiä vain muutama potilas, mutta erilaisia harvinaisia sairauksia tunnetaan jo kaikkiaan noin Näistä suurin osa periytyy peittyvästi eli resessiivisesti. Tämä tarkoittaa sitä, että tauti voi ilmetä vain, kun lapsi on saanut kaksi viallista perintötekijää, yhden kummaltakin vanhemmaltaan. Vanhemmat ovat tällöin itse terveitä, koska heillä on vain yksi tällainen perintötekijä, Salonen selventää. Samassa suvussa sairaita on yleensä vain yhdessä sisarusparvessa, koska geenin kantaja vain ani harvoin sattuu löytämään puolisokseen saman harvinaisen geenin kantajan. Yhden sairaan lapsen synnyttyä perheeseen kunkin seuraavan lapsen riski saada sama sairaus on 25 prosenttia. Miten taudit löytyvät? Taudin periytymistapa selviää, jos sen tarkka diagnoosi saadaan selville. Harvinaisten kehityshäiriöiden tunnistaminen tapahtuu edelleenkin suurelta osin oireiden ja muiden vammaan liittyvien piirteiden perusteella. Verinäytteen kromosomitutkimuksella voidaan seuloa esiin kromosomipoikkeavuudet. Muita yksittäisiä perinnöllisiä sairauksia pitää osata epäillä, ja sen jälkeen diagnoosia voidaan yhä useammin varmistaa kulloinkin kyseessä olevan taudin geenitutkimuksin, Salonen täsmentää. Salosen mukaan perinnöllistä tautia aiheuttavan geenin paikka kromosomistossa tiedetään jo melko suuressa osassa tauteja, ja noin 400 taudin geeni ja sen tautia aiheuttavat mutaatiot tunnetaan yksityiskohtaisesti. Ihmisen koko perimän rakenne on jo selvitetty, mutta läheskään kaikkia sen sisältämiä geenejä ja niiden toimintaa ei vielä tunneta. Perinnöllisyysneuvonta tietoa ja tukea Harvinainen sairaus tai vamma aiheuttaa monenlaisia ongelmia. Harvinaisista sairauksista kertyy hitaasti kokemusta varsinkin pienempiin terveydenhuollon yksiköihin, jolloin tautia ei helposti tunnisteta. Oikean diagnoosin löytyminen voi viivästyä jopa vuosia, minkä vuoksi asianmukaisen hoidon ja kuntoutuksen saaminenkin viivästyy, kertoo sosiaalityöntekijä Marjatta Sipponen. Tietoa oman tai lapsen sairauden merkityksestä elämälle ja sen etenemisestä eri ikävaiheissa ei välttämättä ole olemassa. Monelle perheelle vertaistuen saaminen olisi ensiarvoisen tärkeää, mutta samaa sairautta potevien löytäminen voi olla työlästä. Varsinaisella perinnöllisyysneuvontakäynnillä asiakkaat useimmiten tapaavat sekä perinnöllisyyshoitajan että lääkärin. Jos tarkkaa diagnoosia ei ole, se selvitetään, mikäli mahdollista. Samalla arvioidaan sairauden uusiutumisriski ja ennuste ja käydään läpi erilaisia hoito- ja kuntoutusmahdollisuuksia. Kirjasto palvelee kaikkia Klinikan kirjastossa on noin 2000 teosta aina perinnöllisyyslääketieteen perusteista etiikan ja historian kirjoihin saakka. 2 l Pari & perhe 1/2007

27 Kuvassa istumassa vasemmalta erikoislääkäri Mirja Somer, ylilääkäri Riitta Salonen ja sosiaalityöntekijä Marjatta Sipponen. Seisomassa vasemmalta: perinnöllisyyshoitaja/kätilö Ulla Parisaari, erikoislääkäri Maarit Peippo, it-assitentti Taina Miikkulainen, erikoislääkäri Kristiina Avela ja klinikkasihteeri Katariina Pankka. Kirjastoon tilataan myös keskeisimmät kliinisen genetiikan lehdet. Kirjasto palvelee oman henkilökunnan lisäksi myös ulkopuolisia tiedontarvitsijoita. Suuri osa käyttäjistä on terveydenhuoltoalan työntekijöitä, opiskelijoita tai sitten potilaita ja heidän omaisiaan, kertoo informaatikko Leena Toivanen. Useimmiten kirjastosta kysytään suomenkielistä tietoa jostakin harvinaisesta sairaudesta. Internetistähän löytyy kyllä tietoa, mutta ongelmana on tietojen seulominen ja luotettavuuden arviointi, Toivanen pohtii. Olen kerännyt perinnöllisyysklinikan kotisivuilla olevaan linkkilistaan sellaisia nettiosoitteita, joita itse käytämme paljon. Moni onkin löytänyt klinikan kotisivut, ja erityisesti klinikan tavaramerkkinä toimivat tietolehtiset harvinaisista sairauksista ovat suosittuja. l Lue lisää: Suomalaisilla oma tautiperintö Suomessa on oma suomalainen tautiperintö, joka poikkeaa muista Euroopan maista. Suomalaiseksi tautiperinnöksi nimitetään niitä lähes neljääkymmentä harvinaista perinnöllistä tautia, joita Suomessa on asukaslukuun verrattuna selvästi enemmän kuin muualla maailmassa. Suomalaiseen tautiperintöön ei lasketa ns. kansansairauksia, joiden synnyssä perintötekijöilläkin on oma osuutensa, kuten esimerkiksi sydän- ja verisuonitaudit. Suomalaisten harvinaisten tautien valikoima johtuu siitä, että me polveudumme suhteellisen pienestä kantaväestöstä. Sattumasta johtuen alkuperäisillä Suomen asuttajilla on ollut tietty geenivalikoima, johon on valikoitunut joitain muualla hyvin harvinaisia geenejä ja toisaalta siitä on puuttunut joitain muualla suhteellisen tavallisia geenejä, kertoo yli 20 vuotta Väestöliiton perinnöllisyysklinikalla työskennellyt erikoislääkäri Mirja Somer. Me olemme lähes yksinomaan näiden alkuperäisten asuttajien jälkeläisiä. Väestön lisääntyessä jotkut geenit ovat vielä entisestään lisääntyneet ja toiset saattaneet hävitä, hän jatkaa. Toisaalta suomalaisen tautiperinnön käsitteeseen kuuluu Somerin mukaan positiivisena puolena se, että Suomesta puuttuu monia perinnöllisiä tauteja, joita muualla maailmassa voi olla runsaastikin. l Pari & perhe 1/2007 l 27

28 TULLAAN TUTUIKSI Tullaan tutuiksi Kristiina Poikajärvi aloitti Väestöliiton perhetoimintojen johtajana Väestöliiton perhetoimintojen johtajana aloitti 5. helmikuuta terveydenhuollon lisensiaatti Kristiina Poikajärvi, 47. Hänen tehtävänään on johtaa ja kehittää Väestöliiton perheisiin, parisuhteisiin ja vanhemmuuteen liittyviä palveluja ja tukitoimia sekä osallistua liiton perhepoliittiseen vaikuttamistyöhön. Toimi on Väestöliitossa uusi. Rovaniemen maalaiskunnasta Norvajärveltä kotoisin oleva Kristiina Poikajärvi on kiertänyt opiskelun ja työn vuoksi ympäri Suomea sekä opiskellut Teksasissa Hänelle on kertynyt julkisen sektorin puolelta varsin monipuolinen työkokemus, joka painottuu sosiaali- ja terveydenhuollon asiantuntija-, johtamis- ja koulutustehtäviin. - Olen työskennellyt sosiaali- ja terveysalalla sekä perustyöntekijänä että johtamis- ja kehittämistehtävissä, Poikajärvi kertoo. Viimeksi hän on toiminut Kittilän kunnan perusturvajohtajana toimialueenaan koko sosiaali- ja terveystoimi. Poikajärvi pitää Väestöliittoon siirtymistä erittäin mielenkiintoisena haasteena. - Väestöliitto on arvostettu ja hyvämaineinen järjestö, joka edistää perheiden, yksilöiden ja koko väestön hyvinvointia. Järjestösektorilla en olekaan aiemmin toiminut, joten uusia haasteita ja opittavaa riittää, hän pohtii. - Uskon, että kokemukseni kautta voin tuoda näkemystä niistä väestön ja kuntakentän tarpeista, joihin Väestöliitto voisi toiminnallaan vastata. Väestöliitolla on Poikajärven mukaan vahvoja osaamisalueita, joiden hyödyntäminen on mahdollista nykyistä laajemmin valtakunnan eri alueilla. - Perhetoimintojen alueella osaamista on erityisesti lapsiperheiden tukitoiminnoissa, parisuhdeasioissa ja monikulttuuristen perheiden tukemisessa, hän luettelee. Väestöliitossa Kristiina Poikajärven alaisuuteen kuuluvat seuraavat toiminnot: Perheverkko Parisuhdeprojekti Perheklinikat (Helsinki ja Tampere) Kotipuu Lastenhoito. Teksti: Paula Alkio KYSY me vastaamme Painaako huoli lapsista ja nuorista, heidän kasvustaan ja kehityksestään? Tai askarruttaako parisuhde ja sen hyvinvointi? Väestöliiton asiantuntijat vastaavat lukijoiden kysymyksiin tällä palstalla, antavat tukea ja apua ja ohjaavat tarvittaessa eteenpäin. Lähetä kysymyksesi osoitteella: Väestöliitto, Pari & perhe, PL 849, Helsinki tai sähköpostitse pari.perhe@vaestoliitto.fi. Kysymykset voivat koskea esimerkiksi: - lasten kasvua ja kehitystä, lasten itsetuntoon liittyviä asioita - nuorten kasvua ja kehitystä, seurustelua, seksiä, ehkäisyä - parisuhteita, parisuhteen hyvinvointia tai kriisejä sekä niistä selviytymistä - perheisiin liittyvää tutkimustietoa - seksuaaliterveyttä, seksuaalista hyvinvointia, seksuaalista kaltoinkohtelua - vanhemmuutta, lastenhoitoa ja - kasvatusta, lapsiperheen arjen hallintaa Voit myös tutustua Väestöliiton nettisivuilla oleviin nuorten ja miesten kysymyksiin tai parisuhdesivuilla oleviin artikkeleihin ja saada niistä tukea ja apua pulmiisi. Väestöliiton sivut löytyvät osoitteesta 2 l Pari & perhe 1/2007

29 Uutinen Väestöliiton lapsettomuusklinikat yhtiöitettiin Väestöliitto yhtiöitti vuoden alusta lapsettomuusklinikkansa. Helsingissä, Oulussa, Turussa ja Tampereella toimivat lapsettomuusklinikat jatkavat nyt toimintansa Väestöliiton klinikat Oy -nimisenä. Väestöliiton klinikat Oy:n toimitusjohtajana aloitti 15. tammikuuta hammaslääketieteen lisensiaatti, datanomi Silja-Riitta Sinisalo. Hän siirtyi tehtävään Mylab Oy:n osastopäällikön tehtävistä ja sitä ennen hän on toiminut neljän vuoden ajan MediNeuvo Oy:n toimitusjohtajana. - Minulle on äärettömän tärkeää päästä tekemään arvokasta työtä, jonka tarkoituksena on auttaa ihmisiä, Sinisalo kertoo. - Hieno, eettisesti tärkeä tehtävä ja taustalla olevat Väestöliiton arvot tuntuivat heti omilta, hän toteaa. Toiminnan lähtökohtana tulee hänen mukaansa edelleen olla ihmisläheinen ja laadukas hoito sekä asiakkaiden ja henkilökunnan välinen luottamuksellinen suhde. Silja-Riitta Sinisalo pitää Väestöliiton klinikoiden työn näkyvyyden ja tunnettuuden lisäämistä keskeisenä haasteena. - Siihen pyritään ennen kaikkea tuomalla entistä enemmän esille henkilökunnan ammattitaitoa, asiantuntemusta ja pitkää työkokemusta alalla, hän toteaa. Asiakaspalvelun lisäksi klinikoilla tehdään tieteellistä tutkimustyötä ja kehitetään uusia hoitomenetelmiä. Tutkimukselle ja oman osaamisen kehittämiselle jätetään Sinisalon mukaan jatkossakin riittävästi aikaa, sillä se sekä motivoi henkilökuntaa että lisää asiakkaiden luottamusta. Yhtenä tärkeänä klinikoiden toimintaa ohjaavana tekijänä on jatkuva työn laadun seuraaminen ja parantaminen. -Työtä tehdään EU:n direktiivien vaatimien laatustandardien mukaisesti. Näissä direktiiveissä määritellään esimerkiksi ihmiskudosten ja -solujen laatu- ja turvallisuusvaatimukset, Sinisalo täsmentää. Ensi kesänä käyttöön otettava direktiivien mukainen klinikkakohtainen laatukäsikirja tulee toimimaan perustana muun muassa sisäisille ja ulkoisille laaduntarkkailukierroksille. Väestöliiton klinikat on Suomen suurin lapsettomuuden tutkimusta ja hoitoa tarjoava yksikkö. Klinikoilla tehdään vuosittain noin koeputkihedelmöitystä, Paula Alkio Toimitusjohtaja Silja-Riitta Sinisalo kiteyttää tulevan toiminnan tavoitteen ytimekkäästi: Tunnettuus on lisääntynyt ja kilpi on edelleen kirkas. runsaat 900 pakastusalkionsiirtoa ja noin 60 hoitoa lahjamunasoluilla. Tavoitteena on, että hoitojen avulla syntyy kerrallaan vain yksi lapsi. -Tässä on onnistuttukin keskimääräistä paremmin. -Meillä hoitojen onnistumisprosentit ovat hyviä ja monikkoraskaudet melko harvinaisia, Sinisalo kertoo. l Teksti: Paula Alkio Arvaa ellet tiedä Kinkkisiä kysymyksiä, joihin löytyy vastauksia tämän lehden sivuilta. 1. Orphanet on a) katulasten orpokoti b) harvinaisten perinnöllisten tautien verkkopalvelu c) liikuntaelimien sairaus 2. Silja-Riitta Sinisalo on a) Väestöliiton perhetoimintojen johtaja b) Väestöliiton klinikat Oy: n toimitusjohtaja c) Väestöliiton erikoistutkija 3. Päivi Hamaruksen väitöskirja käsittelee a) oppilaiden kokemaa koulukiusaamista b) poikien koulumenestystä c) opettajien kokemaa väkivaltaa koulussa. Kiva Koulu -hanke on a) koululaisten iltapäivähoitokokeilu b)koulukiusaamisen vastainen ohjelma c) koulutulokkaiden pehmeä lasku -ohjelma. Vuonna 200 köyhyysrajan alittavissa perheissä asui a) 1,2 prosenttia lapsista b) 32,1 prosenttia lapsista c) 12,3 prosenttia lapsista. Kun ihmisiltä kysytään, mikä arjesta tekee epämukavaa, yleisimpiä vastauksia ovat a) jatkuva kiire b) aikaiset ylösnousut c) tiskivuoret. Pienten lasten äitien osa-aikatyö on Euroopassa suosituinta a) Suomessa b) Itävallassa c) Hollannissa Oikeat vastaukset löytyvät sivulta 30. Pari & perhe 1/2007 l 2

30 SIELTÄ TÄÄLTÄ Osallistu Seksuaalioikeudet meillä ja muualla -kirjoituskilpailuun! Terve tulevaisuus! YK:n vuosituhattavoitteet ja terveys YK:n vuosituhannen huippukokouksessa vuonna valtiota, Suomi mukaan lukien, hyväksyivät vuosituhatjulistuksen, johon sisältyy koko maailmaa koskevia tavoitteita epätasa-arvon ja kehitysongelmien poistamiseksi. Julistuksen päämäärät on YK:ssa sittemmin kiteytetty kahdeksaksi vuosituhattavoitteeksi. Kaikkien tavoitteiden saavuttaminen edellyttää terveyden laaja-alaista edistämistä. Tästä lähtökohdasta syntyi seminaarisarja Vuosituhattavoitteet ja terveys, jonka toteuttivat yhteistyössä Tampereen yliopisto ja Väestöliitto Tampereella syksyllä Seminaarisarjassa syvennyttiin tarkastelemaan kunkin vuosituhattavoitteen toteutumista ja tähänastisten ponnistelujen tuloksellisuutta kiinnittäen huomion maailman köyhimpiin ihmisiin ja heidän perustarpeisiinsa, kuten ruokaan, koulutukseen, terveyteen ja ihmisoikeuksiin. Terve tulevaisuus! -julkaisuun on koottu seminaarisarjan luennoitsijoiden ja asiantuntijoiden kirjoittamista artikkeleita. Se toimii itsenäisenä, perustietoa antavana ja aihetta syventävänä teoksena. Julkaisu on tuotettu ulkoministeriön tuella ja on maksuton. Tilaukset ja lisätiedot: Laura Lipsanen, Puh. (09) Väestöliiton kirjoituskilpailun tarkoituksena on pohtia seksuaalioikeuksien toteutumista sekä omalla kohdalla että toisissa maissa. Kaikilla on oikeus hallita omaa seksuaalielämäänsä, mutta onko kaikilla siihen mahdollisuus? Kuinka paljon rohkeutta vaatii oman kehon itsemääräämisoikeus? Miten seksuaalioikeuksien toteutuminen mahdollistaa kehityksen ja ihmisten hyvinvoinnin? Miten yksityinen ja intiimi ovat yhteistä ja yhteiskunnallista? Kilpailu jakautuu kolmeen sarjaan, jotka ovat: - Suomenkielinen nuorten sarja (15 18-vuotiaat) - Suomenkielinen yleinen sarja (harraste- ja ammattikirjoittajat) - Suomessa asuvien maahanmuuttajien sarja (kirjoitukset voivat olla suomen-, ruotsin-, englannin-, venäjän-, somalin-, arabian-, ranskan-, espanjan-, viron-, persian- tai kurdinkielisiä). Tyylilaji on vapaa. Synnytä runo, kerro tarina, loihdi proosaa tai säväytä esseellä. Kirjoita 1,5 -rivivälillä. Kirjoituksen vähimmäispituus on kolme A4-arkkia ja enimmäispituus kymmenen A4-arkkia. Voit halutessasi kirjoittaa myös nimettömänä. Kilpailutyöt tulee lähettää tiistaihin mennessä Väestöliittoon, os. PL 849, Helsinki. Kirjoituskilpailun voittajien nimet ja parhaat tekstit palkitaan julkistamistilaisuudessa marraskuussa Kirjoituskilpailun kunkin sarjan 3-5 parhaasta työstä kootaan kirja, ja kunkin sarjan paras saa 500 euron suuruisen rahapalkinnon, toiseksi tullut 300 euron ja kolmanneksi tullut 200 euron rahapalkinnon. Lisätietoja Väestöliitosta puh. (09) /Elina Korhonen tai sähköpostilla: etunimi.sukunimi@ vaestoliitto.fi. Katso tarkemmin: Arvaa ellet tiedä -visailun oikeat vastaukset: 1b, 2b, 3a, 4b, 5c, 6a, 7c 30 l Pari & perhe 1/2007

31 SIELTÄ TÄÄLTÄ Ammattilaisille tietoteos parisuhteen ikuisesta arvoituksesta Väestöliitto on julkaissut ensimmäisen suomenkielisen parisuhdetta ja paripsykoterapiaa käsittelevän teoksen. Paripsykoterapia ja parisuhteen ikuinen arvoitus -kirjassa luodaan toisiaan täydentävien teorioiden ja viitekehysten avulla monipuolinen ja laaja kokonaiskuva parisuhteisiin ja niiden hoitoon. Kirjassa puretaan myyttinen kuva parisuhteesta ikuisena onnelana ja tuodaan esille parisuhteen kehittymisen mahdollisuus rakkauden ja vihan ristiriidan ymmärtämisen kautta. Julkaisu antaa parien, vanhempien ja perheiden kanssa työskenteleville ammattilaisille sekä kaikille aiheesta kiinnostuneille uusia, syventäviä näkökulmia paripsykoterapiaan ja sen mahdollisuuksiin parisuhdeongelmien hoidossa. Kosketus ja seksuaalielämä ovat usein herkimmät mittarit parisuhteen tilasta. Esimerkiksi parin fyysisen läheisyyden ja arkihellyyden vähenemisen tai poisjäämisen on todettu ennakoivan parisuh- teen ongelmia jo paljon ennen niiden tiedostamista. Parisuhde on intiimi, ainutlaatuinen suhde, jossa pystytään parhaimmillaan myös korjaamaan aikaisemmissa ihmissuhteissa tapahtuneita pettymyksiä. Parisuhteen toimivuus heijastuu puolisoiden vanhemmuuden rooleihin sekä jaetun vanhemmuuden toteutumiseen. Paripsykoterapia ja parisuhteen ikuinen arvoitus (90 s.) koostuu seitsemästä suomalaisten asiantuntijoiden kirjoittamasta artikkelista. Hinta: 28 euroa + postituskulut. Tilaukset: tai aija. vaisanen@vaestoliitto.fi Pari & perhe lehden palvelukortti Pari & perhe ilmestyy neljä kertaa vuodessa. Tilaushinta 30 euroa/ vuosikerta. Käytä palvelukorttia, kun - tilaat lehden - ilmoitat osoitteen- tai nimenmuutoksen Vastaanottaja maksaa postimaksun Tilaan Pari & perhe -lehden alkaen 200 Itselleni Lahjaksi Irtisanon tilaukseni päättymään maksetun jakson loppuun. l Tilauksen maksaja/vanha osoite Sukunimi Etunimi Jakeluosoite Väestöliitto ry Tunnus VASTAUSLÄHETYS Postinumero Postitoimipaikka Puhelin Päiväys ja allekirjoitus l Lahjatilauksen saaja/uusi osoite 200 alkaen Sukunimi Etunimi Jakeluosoite Postinumero Postitoimipaikka Pari & perhe 1/2007 l 31

Perheessä kaikki hyvin s. 8

Perheessä kaikki hyvin s. 8 Väestöliitto 3/09 Vappu Taipale: Perhe tulisi nähdä voimavarana s. 4 Perheessä kaikki hyvin s. 8 Nuori, koulutettu ja työtön Miten tässä näin kävi? s. 20 Vinkit oman hyvinvoinnin hoitoon s. 22 päätoimittajalta

Lisätiedot

esikko Miesnumero ISÄ. Ei enää vain elatusvelvollinen s. 4 Luolamies olohuoneessa s. 8 Uuvutko toisten murheista? s. 10 Liiton vastuunkantajat s.

esikko Miesnumero ISÄ. Ei enää vain elatusvelvollinen s. 4 Luolamies olohuoneessa s. 8 Uuvutko toisten murheista? s. 10 Liiton vastuunkantajat s. esikko ENSI- JA TURVAKOTIEN LIITON JÄSENLEHTI 4 2007 Miesnumero ISÄ. Ei enää vain elatusvelvollinen s. 4 Luolamies olohuoneessa s. 8 Uuvutko toisten murheista? s. 10 Liiton vastuunkantajat s. 14 esikko

Lisätiedot

Pohjolan lapset Nuorilla on väliä!

Pohjolan lapset Nuorilla on väliä! Pohjolan lapset Nuorilla on väliä! Pohjoismainen hyvinvointikeskus Ideavihko Varhainen tuki perheille -projektin tulokset 1 Pohjolan lapset Nuorilla on väliä! Julkaisija: Pohjoismainen hyvinvointikeskus

Lisätiedot

Sosiaalivakuutus. Juoksutusta koko rahalla s. 10. Köyhät kyykkyyn vai ylös? s. 16. Asiointi Kelassa ei ole aina vaivatonta s. 35

Sosiaalivakuutus. Juoksutusta koko rahalla s. 10. Köyhät kyykkyyn vai ylös? s. 16. Asiointi Kelassa ei ole aina vaivatonta s. 35 kel an sid osryhmälehti 4 2010 Sosiaalivakuutus Juoksutusta koko rahalla s. 10 teema: PERUSTURVAN VARASSA Köyhät kyykkyyn vai ylös? s. 16 Tutkijalta Asiointi Kelassa ei ole aina vaivatonta s. 35 Tulottomien

Lisätiedot

ISÄT HOIVAISYYDESTÄ KESKUSTELEMASSA

ISÄT HOIVAISYYDESTÄ KESKUSTELEMASSA Susanna Nummi ISÄT HOIVAISYYDESTÄ KESKUSTELEMASSA - Kun aikaisemmin on vaan ollu leiväntuoja ja nyt illat menee kun vie jätkiä jääkiekkoharkkoihin Pro gradu -tutkielma Syyslukukausi 2007 Kasvatustieteen

Lisätiedot

Kymmenen kysymystä kasvatuksesta

Kymmenen kysymystä kasvatuksesta Kymmenen kysymystä kasvatuksesta Toim. Elina Nivala Lasten Keskus Kymmenen kysymystä kasvatuksesta Toim. Elina Nivala Lasten Keskus Lapsen huollon tarkoituksena on turvata lapsen tasapainoinen kehitys

Lisätiedot

Vanhustenpäivä 5.10.2014

Vanhustenpäivä 5.10.2014 Arvokas vanhuus on ihmisoikeus. Aina. Vanhustenpäivä 5.10.2014 Vanhustenviikko 5.10. 12.10.2014 Sisällys Pääkirjoitus: Onko arvokas vanhuus ihmisoikeus aina?...3 Arvokas vanhuus on ihmisoikeus. Aina...4

Lisätiedot

Tampereen NMKY:n ja seurakuntayhtymän Messinpaja nuorten tukijana. Paja

Tampereen NMKY:n ja seurakuntayhtymän Messinpaja nuorten tukijana. Paja Tampereen NMKY:n ja seurakuntayhtymän Messinpaja nuorten tukijana Paja 1 Miksi kukaan ei ole koskaan puhunut mulle asioita, joita te puhutte?, kysyin. Parikymmentä vuotta elämää elettynä vail la aikuisen

Lisätiedot

Ostat tai myyt, meille kannattaa soittaa!

Ostat tai myyt, meille kannattaa soittaa! TÄSSÄ LEHDESSÄ MM: 1 Kokoomuksen Tampereen kaupunkilehti lokakuu 3/2012 Tarkista edustajasi numero ehdokaslistalta sivut 6-7 Musta Lammas auttaa hädässä olevia sivut 8-9 Timo P. Nieminen aikoo ensi s.

Lisätiedot

KOTITYÖT, SUKUPUOLI JA TASA-ARVO

KOTITYÖT, SUKUPUOLI JA TASA-ARVO Anneli Miettinen KOTITYÖT, SUKUPUOLI JA TASA-ARVO Palkattoman työn jakamiseen liittyvät käytännöt ja asenteet Suomessa Väestöntutkimuslaitoksen julkaisusarja E 32 /2008 Väestöliitto Väestöntutkimuslaitos

Lisätiedot

Koivisto-Savolainen Leena Päättötyö Kevät 2000 Diakonia-ammattikorkeakoulu Järvenpään yksikkö

Koivisto-Savolainen Leena Päättötyö Kevät 2000 Diakonia-ammattikorkeakoulu Järvenpään yksikkö VANHEMMUUDEN TUKEMISTA PEUKUN MALLIIN - HYV' ON LAPSEN LASNA OLLA VIISAAN VANHEMMAN VARASSA Koivisto-Savolainen Leena Päättötyö Kevät 2000 Diakonia-ammattikorkeakoulu Järvenpään yksikkö Hyvinkin pitkälliseksi

Lisätiedot

3 / 2014 Perhe ja parisuhde. Irtonumero 3

3 / 2014 Perhe ja parisuhde. Irtonumero 3 3 / 2014 Perhe ja parisuhde Irtonumero 3 DREAMWEAR CLUB R.Y. SISÄLTÖ 3/2014 Sisällys, yleisiä tiedotuksia 2 Pääkirjoitus 3 Erilainen parisuhde - hämmennyksestä näkemiseen 5 Transtukipisteelle voi tulla

Lisätiedot

Seksuaali- ja sukupuolivähemmistöt Suomen kunnissa

Seksuaali- ja sukupuolivähemmistöt Suomen kunnissa Seksuaali- ja sukupuolivähemmistöt Suomen kunnissa Keinoja ja ideoita yhdenvertaisuuden tueksi Jukka Lehtonen Tutkimukset ja selvitykset 8/06 SEKSUAALI- JA SUKUPUOLIVÄHEMMISTÖT SUOMEN KUNNISSA Keinoja

Lisätiedot

EDUNVALVOJA SE ON MINUA VARTEN

EDUNVALVOJA SE ON MINUA VARTEN EDUNVALVOJA SE ON MINUA VARTEN Lasten ja edunvalvojien kokemuksia edunvalvojasta lastensuojelussa ja rikosprosessissa Toimittaneet Milja Laakso, Paula Marjomaa ja Kaisi Peltoniemi EDUNVALVOJA SE ON MINUA

Lisätiedot

Kylässä oli ihanaa elää. Koskettava selviytymistarina. Kai Lomma 35 vuotta lapsi kylän johtajana

Kylässä oli ihanaa elää. Koskettava selviytymistarina. Kai Lomma 35 vuotta lapsi kylän johtajana 1 2015 Kylässä oli ihanaa elää Koskettava selviytymistarina Kai Lomma 35 vuotta lapsi kylän johtajana Testamenttilahjoittaja Miksi halusin testamentata SOS-Lapsikylälle? Pääkirjoitus Sisältö 2 PÄÄKIRJOITUS

Lisätiedot

Maatalousyrittäjien työhyvinvoinnin parantamisessa kaikki keinot käyttöön

Maatalousyrittäjien työhyvinvoinnin parantamisessa kaikki keinot käyttöön Lehti on toteutettu Yhteistyössä alan johtavien asiantuntijoiden kanssa arjesta selviytymisen tueksi 2013 Maatalousyrittäjien työhyvinvoinnin parantamisessa kaikki keinot käyttöön Maatalousyrittäjän hyvinvoinnista

Lisätiedot

Muistio nuorten työelämäasenteista ja -arvoista sekä toimenpiteistä nuorten työllisyyden edistämiseksi

Muistio nuorten työelämäasenteista ja -arvoista sekä toimenpiteistä nuorten työllisyyden edistämiseksi Muistio nuorten työelämäasenteista ja -arvoista sekä toimenpiteistä nuorten työllisyyden edistämiseksi Muistio nuorten työelämäasenteista ja -arvoista sekä toimenpiteistä nuorten työllisyyden edistämiseksi

Lisätiedot

Monikulttuurisuus on hyvä asia! Poika 9.lk

Monikulttuurisuus on hyvä asia! Poika 9.lk Erilaisuus on massateinien vastakohta. Ne uskaltavat sanoa mielipiteensä kuuluvasti ja ottavat kantaa asioihin. Erilaisuus voi näkyä myös pukeutumisessa ja vaikka musiikissa. Tyttö 9.lk Monikulttuurisuus

Lisätiedot

Joka kodin konstit projekti

Joka kodin konstit projekti Joka kodin konstit projekti VERKKOSOVELLUKSESTA OMA-APUVÄLIEITÄ VAHEMMUUTEE Kehittämistyön lähtökohtana perheiden todellinen arki Joka kodin konstit -projekti VERKKOSOVELLUKSESTA OMA-APUVÄLIEITÄ VAHEMMUUTEE

Lisätiedot

Elä sitä, mitä jo olet!

Elä sitä, mitä jo olet! ! Co-Creating meaningful futures. Mikko Paloranta mikko.paloranta@mirrorlearning.com 040 585 0022 Elä sitä, mitä jo olet!... 1 1.1. Lukijalle... 4 2. Luomme oman todellisuutemme... 5 2.1. Minä ja todellisuuteni...

Lisätiedot

-liike on ihmisen muotoinen

-liike on ihmisen muotoinen -liike on ihmisen muotoinen 4 2012 Yö-yhtyeen Olli Lindolm on sama mutta eri mies Kansalaisraati kokosi kemijärveläiset Muslimiäidin joulunodotus Nuoret viihtyvät Saunalahden tukiasuntoyhteisössä 4 12

Lisätiedot

Nuorista Suomessa. Tietoa nuorista, heidän asemastaan, elinoloistaan ja nuorisotyöstä 2012. Nuorista Suomessa 2012 1

Nuorista Suomessa. Tietoa nuorista, heidän asemastaan, elinoloistaan ja nuorisotyöstä 2012. Nuorista Suomessa 2012 1 Nuorista Suomessa Tietoa nuorista, heidän asemastaan, elinoloistaan ja nuorisotyöstä 2012 Nuorista Suomessa 2012 1 2 Suomen Nuorisoyhteistyö Allianssi ry Suomen Nuorisoyhteistyö Allianssi ry Nuorista Suomessa

Lisätiedot

Työelämätaidot Tarja Surakka & Tomi Rantamäki

Työelämätaidot Tarja Surakka & Tomi Rantamäki o s a a Miten toimit työmarkkinoilla tiedä Millaisessa maailmassa työyhteisöt toimivat Miten toimit osana työyhteisöä Miten työyhteisöt toimivat Miten toimit töissä Mikä sinulle on tärkeää Työelämätaidot

Lisätiedot

Perhebarometri 2007 MIKÄ ON MINUN PERHEENI?

Perhebarometri 2007 MIKÄ ON MINUN PERHEENI? PERHEBAROMETRI 1 PIRJO PAAJANEN Perhebarometri MIKÄ ON MINUN PERHEENI? SUOMALAISTEN KÄSITYKSIÄ PERHEESTÄ VUOSILTA JA Väestöntutkimuslaitos Katsauksia E 30/ 2 PERHEBAROMETRI Väestöliitto Väestöntutkimuslaitos

Lisätiedot

Iloa isovanhemmuuteen Työkirja isovanhemmille ja vanhemmille. Leena Tiilikka Anna Suutarla Marjo Kankkonen

Iloa isovanhemmuuteen Työkirja isovanhemmille ja vanhemmille. Leena Tiilikka Anna Suutarla Marjo Kankkonen Iloa isovanhemmuuteen Työkirja isovanhemmille ja vanhemmille Leena Tiilikka Anna Suutarla Marjo Kankkonen Tämä työkirja on osa Mannerheimin Lastensuojeluliiton Tukea vanhemmille -aineistoa. Työkirjan on

Lisätiedot

Miten tukea lasta, kun läheinen on kuollut?

Miten tukea lasta, kun läheinen on kuollut? Miten tukea lasta, kun läheinen on kuollut? Opas läheisille sekä lasten ja nuorten parissa työskenteleville Uittomäki Susanna, Mynttinen Sirpa ja Laimio Anne 1 Uittomäki Susanna, Mynttinen Sirpa, Laimio

Lisätiedot

Mitä se oikeesti on? Raportti. - Ajatuksia nuorista, työelämästä ja nuorisotakuun edistämisestä Porvoon seudulla

Mitä se oikeesti on? Raportti. - Ajatuksia nuorista, työelämästä ja nuorisotakuun edistämisestä Porvoon seudulla Raportti Mitä se oikeesti on? - Ajatuksia nuorista, työelämästä ja nuorisotakuun edistämisestä Porvoon seudulla Anu Sipilä Bestis Nuorisotakaajat Porvoossa Sisällys Mistä aloittaa?... 1 Peruskoulu... 2

Lisätiedot

Eteva kuntayhtymän sidosryhmälehti 1 / 2010 1/2010. s. 9 Miten vaikutat, jos et puhu? s. 12 Yritys työllisti Heikin. s. 14 Riippukeinu rauhoittaa

Eteva kuntayhtymän sidosryhmälehti 1 / 2010 1/2010. s. 9 Miten vaikutat, jos et puhu? s. 12 Yritys työllisti Heikin. s. 14 Riippukeinu rauhoittaa Eteva kuntayhtymän sidosryhmälehti 1 / 2010 1/2010 s. 9 Miten vaikutat, jos et puhu? s. 12 Yritys työllisti Heikin s. 14 Riippukeinu rauhoittaa Uutisia syksyltä 2010 Nauru raikui Elojuhlissa Pekka Elomaa

Lisätiedot

Kun vanhempi on trans*

Kun vanhempi on trans* Seta Transtukipiste Kun vanhempi on trans* Linda Korpikoski 15.3.2013 Sisällys 1 Apua, vanhempani on trans!... 3 1.1 Mitä minun kannattaa tehdä?... 4 1.2 Transmikä?... 4 1.3 Eikö sukupuoli ole itsestään

Lisätiedot

Tällaista se on hoitoalan todellisuus

Tällaista se on hoitoalan todellisuus Tällaista se on hoitoalan todellisuus selvitys vanhustyössä toimivien lähi- ja perushoitajien työstä ja työhyvinvoinnista motto: mihinkään muuhun en työtäni vaihtaisi. 18.10.2006 Suomen lähi- ja perushoitajaliitto

Lisätiedot