Koulutuksen järjestäjän (OSA I) OPETUSSUUNNITELMA (OSA II) HYVINVOINTISUUNNITELMA

Transkriptio

1 Koulutuksen järjestäjän (OSA I) OPETUSSUUNNITELMA (OSA II) HYVINVOINTISUUNNITELMA Versio 1.0 Lapin ammattiopisto Lapin matkailuopisto Lapin urheiluopisto Lapin oppisopimuskeskus

2 1 (56) OSA I KOULUTUKSEN JÄRJESTÄJÄN OPETUSSUUNNITELMA ROVANIEMEN KOULUTUSKUNTAYHTYMÄ KOULUTUKSEN JÄRJESTÄJÄNÄ Toimintakulttuuri ja yhteiset toimintaperiaatteet Pedagoginen johtaminen Laadunhallinta ja laadun varmistaminen KOULUTUSKUNTAYHTYMÄN JÄRJESTÄMÄ KOULUTUS JA TUTKINTOUUDISTUS Tutkintouudistus ja ammatillisten koulutusten tavoitteet Tutkintouudistuksen toimeenpano KOULUTUKSEN TOTEUTTAMINEN AMMATILLISENA PERUSKOULUTUKSENA Työpaikalla käytännön työtehtävien yhteydessä järjestettävä koulutus Opinto-ohjauksen toteuttaminen ja HOPS Erityisopetuksen toteuttaminen ja HOJKS Oppimisen ja osaamisen arviointi KOULUTUKSEN TOTEUTTAMINEN NÄYTTÖTUTKINTOINA Näyttötutkinnot Henkilökohtaistaminen Ammattitaidon arviointi näyttötutkinnoissa Näyttötutkintoon valmistava koulutus ja oppimisen arviointi Näyttötutkintotoiminnan kehittäminen OSA II KOULUTUKSEN JÄRJESTÄJÄN HYVINVOINTISUUNNITELMA HYVINVOINNIN JA TERVEYDEN EDISTÄMINEN ROVANIEMEN KOULUTUS- KUNTAYHTYMÄSSÄ Hyvinvoivan oppimisympäristön osatekijät Hyvinvointia tuottavan lakisääteisen opiskeluhuollon toimeenpano Hyvinvointia tuottava yhteisöllinen opiskeluhuolto Yhteisöllisen opiskeluhuollon käytännön toimeenpano Hyvinvointia tuottava yksilökohtainen opiskeluhuolto Tapauskohtaisesti koottava monialainen asiantuntijaryhmä Opiskeluterveydenhuolto Psykologi- ja kuraattoripalvelut SORA- säädökset ja opiskeluhuollon tuki sekä ohjaus Opiskelijan suojaaminen väkivallalta, kiusaamiselta ja häirinnältä Hyvinvointia tuottavan opiskeluhuoltosuunnitelman toteutuminen ja seuranta LIITTEET... 52

3 2 (56) OSA I KOULUTUKSEN JÄRJESTÄJÄN OPETUSSUUNNITELMA Rovaniemen koulutuskuntayhtymän opetussuunnitelman yhteinen osa ohjaa kaikkea koulutuskuntayhtymässä tapahtuvaa koulutus-, opetus- ja ohjaustoimintaa. Koulutuskuntayhtymän eri tulosalueiden asiantuntijat kouluttavat nuoria ja aikuisia toimien kiinteässä yhteistyössä keskenään. Opetussuunnitelman yhteistä osaa täydentävässä pedagogisessa ohjelmassa, nostetaan esille opetuksen ja ohjauksen kehittämisen osa-alueet ja niihin kohdistuvat tavoitteet ja toimenpiteet, jotka kuntayhtymän ja sen tulosalueiden tulee ottaa huomioon opetuksen ja ohjauksen suunnittelussa, johtamisessa ja kehittämisessä vuosina Opetussuunnitelman yhteisen osan valmistelusta on vastannut Rovaniemen koulutuskuntayhtymän pedagoginen tiimi yhteistyössä eri sisältöalueista vastaavien työryhmien ja kehittämishankkeiden edustajien kanssa. Rovaniemen koulutuskuntayhtymän opetussuunnitelman yhteinen osa on käsitelty - näyttötoimikunnan koordinaatioryhmä - opiskelijan arvioinnin osalta - RKK:n pedagoginen tiimi - kuntayhtymän johtoryhmä - kuntayhtymän hallitus Päivitys- ja hyväksymismerkinnät Versio Päivämäärä Hyväksytty 0, RKK Näyttötoimikunta, koordinaatioryhmä: Opiskelijan arviointi 0, RKK Pedagoginen tiimi (osa I) RKK Johtoryhmä RKK Kuntayhtymä hallitus 1 ROVANIEMEN KOULUTUSKUNTAYHTYMÄ KOULUTUKSEN JÄRJESTÄJÄNÄ Rovaniemen koulutuskuntayhtymä on omistajakuntiensa yhdessä omistama kuntayhtymä, johon kuuluvat Lapin ammattiopisto (sis. Lapin oppisopimuskeskus), Lapin matkailuopisto, Lapin urheiluopisto ja Lapin kesäyliopisto. Lisäksi kuntayhtymäkonserniin kuuluu Santasport Finland Oy. Rovaniemen koulutuskuntayhtymä vastaa ammatillisen peruskoulutuksen järjestämisestä omistajakuntiensa alueella Lapin maakunnassa. Ammatillista aikuis- ja lisäkoulutusta koulutuskuntayhtymä järjestää myös muualla Lapissa ja Suomessa. Rovaniemen koulutuskuntayhtymä toimii maakunnan alueellisena kehittäjänä. Toiminnassaan koulutuskuntayhtymä huomioi ekologiset, sosiaaliset, kulttuuriset ja taloudelliset näkökulmat vaalien Lapin erityispiirteitä. Toiminta pohjautuu: - Opetus- ja kulttuuriministeriön myöntämiin järjestämislupiin,

4 3 (56) - tutkinnon ja koulutuksen perusteisiin, - maakuntasuunnitelmaan, jossa on kuvaus Lapin yhteisestä, toivotusta kehityssuunnasta, johon maakunnan toimijat määrätietoisesti pyrkivät. Maakuntaohjelmassa kuvataan yksityiskohtaisesti, kuinka ja millä kärkihankkeilla strategiaa toteutetaan. - valtioneuvoston linjaamaan koulutuksen ja tutkimuksen kehittämisen suunnitelmaan, jossa määritellään koulutuksen kehittämisen painopisteet kehittämissuunnitelman vuosille. - koulutus- ja työvoimatarpeiden ennakointiin, jolta pohjalta mitoitetaan koulutustarjontaa ja kehitetään koulutuksen sisältöä. 1.1 Toimintakulttuuri ja yhteiset toimintaperiaatteet Ammatillisessa koulutuksessa tavoitellaan kaikessa toiminnassa Rovaniemen koulutuskuntayhtymän tulevaisuuden kuvaa, arvoja, strategioita ja kriittisiä menestystekijöitä. Kuntayhtymän perustehtäviä ovat: o o o järjestää monialaista ammattikoulutusta oppilaitos- ja oppisopimuskoulutuksena sekä vapaan sivistystyön mukaista koulutusta. kehittää ammattikoulutuksen yhteistoimintaa lukio-opetuksen ja muiden koulutusasteiden sekä elinkeinoelämän toimijoiden kanssa. tarjota palveluliiketoimintana koulutus- ja liikuntapalveluja. Kuntayhtymän visio 2025 Rovaniemen koulutuskuntayhtymä on lappilainen, kansainvälisesti arvostettu oppimisja kehittäjäverkosto, joka palvelee toiminta-aluettaan, hyödyntää pedagogista johtajuutta ja toimii kansainvälisesti. Kuntayhtymän arvot: Vastuullisuus Avoimuus Oppivuus Tunnemme ja otamme vastuun toimintaalueemme osaamisesta ja kehityksestä. Toimimme laadukkaasti monialaisena toimijana ja kehitämme toimintaa yhteisöllisesti. Edistämme toiminnallamme Lapin elinvoimaa ja kestävää kehitystä. Työtämme kuvaa luotettavuus ja yhdenvertaisuus Kaikki toimintamme on vuorovaikutteista ja edistää luottamuksen ja kehittävän ilmapiirin syntymistä oppilaitoksissa, kuntayhtymän sisällä, omistajien ja sidosryhmiemme kanssa ja toimintaalueemme työelämässä Toimintamme tavoitteena on uudistuvuus ja elinikäinen oppiminen Arvostamme muutoskykyisyyttä, monikulttuurisuutta, yrittäjyyttä ja toiminnan jatkuvaa parantamista Oppiminen on yhteisöllisesti tapahtuvaa ja henkilökohtaista

5 4 (56) Strategiat ja kriittiset menestystekijät: KEHITÄMME OSAAMISTA YHDESSÄ ELINKEINOELÄMÄN KANSSA työpaikoilla tapahtuva osaamisen kehittäminen uusien toimintatapojen innovointi ja ketterä pilotointi ohjausmenetelmien kehittäminen tietojärjestelmät tukevat monipuolisesti tapahtuvaa osaamisen kehittämistä opetuksen ja työelämän rytmien yhteensovittaminen MAHDOLLISTAMME YKSILÖLLISET OPPIMISPOLUT oppimispolkujen yksilöllinen ja tehokas ohjaaminen osaamisperusteisuuden käyttöönotto ja kansainvälinen vertailtavuus oikealle alalle ohjaaminen yhteistyössä opinto-ohjaajien kanssa etäopiskelu, tutkinnon osat ja osien osat eri yksiköistä ja muilta koulutuksen järjestäjiltä yhteisöllisyyden ja vertaisoppimisen tukeminen opetusmenetelmien monimuotoisuus ja toiminnallisuus UUDISTAMME OSAAMISTAMME opettajasta yksilöllisen osaamispolun ohjaajaksi pedagogisen johtajuuden uudistaminen työelämälähtöisen ohjaamisen kehittäminen opettajien säännöllinen osallistuminen työelämäjaksoille henkilöstön valmennus asiakas- ja yhteistyöorganisaatioiden toiminnan kokonaisvaltaiseen ymmärtämiseen osaamisen kehittymisen seuranta yksilö- ja tiimikeskusteluissa TOIMIMME TEHOKKAASTI JA TALOUDELLISESTI talouden ja tulosten läpinäkyvyys yhtenäisten tunnuslukujen hyödyntäminen toiminnan tuloksellisuuden ohjaamisessa ja mittaamisessa kaikilla toiminnan tasoilla ketteryys vastata asiakastarpeisiin ja toimintaympäristön muutoksiin tutkinnon osien modulointi ja tiiviimpi aikataulutus läpäisyn parantaminen KEHITÄMME KUMPPANUUKSIA alakohtaiset yhteistyöorganisaatiot verkostojen hyödyntäminen sisäistä tiedonvaihtoa parantamalla kumppanuussopimukset työnjakoon sekä osaamisen ja infran vaihtoon osaamisen tuotteistaminen helposti ostettaviksi palveluiksi asiakkuuksien hallintajärjestelmän luominen

6 5 (56) 1.2 Pedagoginen johtaminen Pedagoginen johtaminen on nykypäivän ja tulevaisuuden oppilaitosjohtamista. Laaja pedagoginen johtajuus muodostuu vuorovaikutus- ja kehittämisprosessien verkostossa. Pedagogista johtamista on opetussuunnitelman, toimintakulttuurin, visioiden ja strategioiden sekä perustehtävän laatimis-, toteuttamis-, arviointi- ja kehittämisprosessien johtaminen. Jaettu johtajuus on ehdoton edellytys laajan pedagogisen johtamisen onnistumiselle. (OPH 2012, Muuttuva oppilaitosjohtaminen, tiivistelmä) Pedagoginen johtaminen on keskeinen osa Rovaniemen koulutuskuntayhtymän johtamisjärjestelmää eli toimintajärjestelmää. Pedagoginen johtaminen ei ole pelkästään johdon vastuulla, vaan jokaisen koulutuskuntayhtymän ja sen oppilaitosyhteisössä toimivien toimintaa. Arjen toiminnassa pedagogisella johtamisella edistetään oppimista ja oppimistulosten saavuttamista sekä tuotetaan asiakkaille tyytyväisyyttä koko organisaatiossa ja toiminta-alueella alla olevin lähtökohdin. Onnistumisen keinot Pedagoginen johtaminen on jaettua johtamista. Oppija on oman oppimisensa johtaja. Suunnitelmallisuus, järjestelmällisyys ja avoimuus varmistavat toiminnan laadun. Pedagogisessa johtamisessa korostuvat - oppija- ja työelämälähtöisyys - opetustoimintaa ohjaavat arvot - osaava henkilöstö - sitoutuneisuus - verkostoituminen - innovaatiot - hyvinvointi - resursointi ja tulosrahoitus. Oppija asiakkaana Oppija on asiakas - oppijalla ovat omat lähtökohdat, tarpeet, toiveet ja tavoitteet osaamisen lisäämiseksi. Oppija nähdään aktiivisena toimijana, joka vastaa omasta oppimisestaan. Oppiminen on pedagogisen suunnittelun ja johtamisen päämäärä. Oppijaasiakkaita ovat: o o o hakijat (potentiaaliset opiskelijat) opiskelun aloittaneet opiskelijat ja oppisopimusopiskelijat yritysten ja työpaikkojen henkilöstökoulutukseen osallistuvat henkilöt.

7 6 (56) Työelämä ja yhteiskunta asiakkaana Työelämä tarvitsee tulevaisuuden osaajia. Tulevaisuuden osaaminen ei ole pelkästään tämän päivän ammattiosaamista, vaan myös elinikäisen oppimisen avaintaitoja, joiden avulla osaaja voi tulevaisuudessa edelleen kehittää osaamistaan tulevaisuuden työelämän ja yhteiskunnan tarpeisiin. Työelämän näkemys tulevaisuudesta heijastuu ennakoinnissa, uuden kehittämisenä, koulutuksen tarpeena ja verkostoyhteistyönä. Yhteiskunta rahoittaa suurimman osan koulutustoiminnastamme ja saa meiltä vastineena osaajia. Yhteiskunta säätää ja määrää tuottamiemme koulutuspalvelujen määrällisistä ja laadullisista kriteereistä lainsäädännöllä, tutkintojen ja koulutuksien perusteissa, järjestämisluvissa jne. Työelämä osallistuu koulutuspalvelujen laadun kriteerien määrittelyyn ja laadun varmistamiseen. Työelämä on mukana kansallisella tasolla mm. tutkintorakenteen ja tutkintojen perusteiden valmistelutyössä. Paikallisella tasolla Lapin työelämä osallistuu Rovaniemen koulutuskuntayhtymän opetussuunnitelmatyöhön sekä työpaikalla tapahtuvaan oppimisen järjestämiseen sekä osaamisen arviontiin. Työelämä ja yhteiskunta -yhteisöasiakkaita ovat mm.: o työnantajat: yritykset ja julkisyhteisöt o omistajakunnat o Lapin maakunta/lapin kunnat o OKM, TEM, muiden alueiden ELY-keskukset o Euroopan unioni. Palvelun mahdollistajat Lähtökohtana asiakkaiden palvelulle ovat työelämä- ja yhteiskunta-asiakkaan tarpeet. Koulutuskuntayhtymän osaava henkilöstö, oppimisympäristöt, yhteiset palvelut, sisäiset ja ulkoiset verkostot, sidosryhmät ja kumppanit mahdollistavat oppimisen ja siihen liittyvät tuen ja ohjauksen. Oppija toimijana Oppija on aktiivinen toimija eikä toiminnan kohde. Oppijan aikaisemmat tieto- ja merkitysrakenteet sekä vuorovaikutus ympäristön kanssa ovat keskeistä oppimisessa. Oppijan kokemukset ja elämykset ovat oppimisen lähtökohta. Onnistumisen keinot Oppija on oman oppimisensa johtaja. Pedagoginen johtaminen on jaettua johtamista. Suunnitelmallisuus, järjestelmällisyys ja avoimuus varmistavat toiminnan laadun. 1.3 Laadunhallinta ja laadun varmistaminen Rovaniemen koulutuskuntayhtymän laadunhallintajärjestelmästä käytetään nimeä toimintajärjestelmä. Se kattaa perustehtävän mukaisen koulutuksen järjestämistoiminnan ml. siihen sisältyvän palvelu- ja hanketoiminnan sekä perustehtävää tukevat yhteiset palvelut. Toimintajärjestelmä on kuvattu tarkemmin erillisessä kolmiosaisessa toimintajärjestelmäkuvauksessa. Osa 1: Toimintapolitiikka: Sisältää kuvauksen toimintapolitiikkamme lähtien tehtävästämme ja asiakkaistamme.

8 7 (56) Osa 2: Toimintajärjestelmä: Sisältää kuvauksen toimintajärjestelmästämme eli johtamisjärjestelmästämme sekä siitä miten varmistamme toimintamme laadun. Osa 3: Toimintajärjestelmän toimivuuden arviointi ja järjestelmän parantaminen: Sisältää kuvauksen siitä, miten arvioimme itse järjestelmän toimivuutta ja miten parannamme ja kehitämme järjestelmää. Toimintajärjestelmäkuvaus: 2 KOULUTUSKUNTAYHTYMÄN JÄRJESTÄMÄ KOULUTUS JA TUTKINTOUUDISTUS Opetus- ja kulttuuriministeriön myöntämän järjestämisluvan, OKM/25/531/2014, mukaan Rovaniemen koulutuskuntayhtymä voi järjestää ammatillista peruskoulutusta jäsenkuntien alueella Rovaniemellä, Ranualla, Kemijärvellä, Kittilässä ja Sodankylässä. Ammatillista peruskoulutusta voidaan järjestää: o humanistisella ja kasvatusalalla o kulttuurialalla o yhteiskuntatieteiden, liiketalouden ja hallinnon alalla o luonnontieteiden alalla o tekniikan ja liikenteen alalla o luonnonvara- ja ympäristöalalla o sosiaali-, terveys- ja liikunta-alalla o matkailu-, ravitsemis- ja talousalalla. Ammatillista aikuiskoulutusta Rovaniemen koulutuskuntayhtymä voi järjestää kaikilla koulutusaloilla. Lisäksi koulutuskuntayhtymällä on ammatillisesta aikuiskoulutuksesta annetun lain mukainen työelämän kehittämis- ja palvelutehtävä. Edellisten lisäksi koulutuskuntayhtymällä on lupa järjestää o valmentavaa koulutusta erityisenä ja muuna kuin erityisenä koulutustehtävänä sekä o urheilijoiden ammatillinen peruskoulutusta erityisenä koulutustehtävänä, Järjestämisluvat löytyvät ROKKI-intrasta > Aluevaikuttavuus > Ennakointi > Järjestämisluvat Rovaniemen koulutuskuntayhtymän koulutustarjontaa esitellään oppilaitosten ja oppisopimuskeskuksen www-sivuilla: - Lapin ammattiopisto - Lapin matkailuopisto - Lapin urheiluopisto - Lapin kesäyliopisto - Lapin oppisopimuskeskus Tutkintouudistus ja ammatillisten koulutusten tavoitteet voimaan tulleet uudet säädösmuutokset (TUTKE2) koskevat ammatillisena peruskoulutuksena, näyttötutkintona ja oppisopimuskoulutuksena järjestettävien perustutkintojen toimeenpanoa.

9 8 (56) Tutkintouudistuksella - vahvistetaan ammatillisten tutkintojen osaamisperusteisuutta ja tutkinnon osiin perustuvaa rakennetta - vahvistetaan koulutuksen työelämälähtöisyyttä suunnittelussa, toteutuksessa ja arvioinnissa - tuetaan joustavien ja yksilöllisten opintopolkujen rakentamista ja edistetään aikaisemmin hankitun osaamisen tunnistamista ja tunnustamista osaksi tutkintoa. Osaamisen hankkiminen ei ole jatkossa aika-ajatteluun sidottua. Oppimisen arviointiin tulee muutos myös näyttötutkintoon valmistavassa koulutuksesta siten, että arviointiasteikkoon perustuva arviointi poistuu. Ammatillisen peruskoulutuksen tavoitteena on - antaa opiskelijoille ammattitaidon saavuttamiseksi tarpeellisia tietoja ja taitoja sekä valmiuksia itsenäisen ammatin harjoittamiseen - tukea opiskelijoiden kehitystä hyviksi ja tasapainoisiksi ihmisiksi ja yhteiskunnan jäseniksi sekä - antaa opiskelijoille jatko-opintojen, harrastusten sekä persoonallisuuden monipuolisen kehittämisen kannalta tarpeellisia tietoja ja taitoja sekä tukea elinikäistä oppimista. Koulutuksen tavoitteena on lisäksi - olla nuorille järjestettävässä koulutuksessa yhteistyössä kotien kanssa. - edistää vammaisille järjestettävässä ammatillisessa peruskoulutuksessa yhteistyössä kuntoutuspalvelujen tuottajien kanssa opiskelijan kokonaiskuntoutusta. Ammatillisen aikuiskoulutuksen tavoitteena on - ylläpitää ja kohottaa väestön ammatillista osaamista, antaa opiskelijoille valmiuksia yrittäjyyteen, kehittää työelämää ja vastata sen osaamistarpeisiin sekä edistää työllisyyttä ja tukea elinikäistä oppimista. Ammatillisen aikuiskoulutuksen tarkoituksena on lisäksi - antaa mahdollisuus ammattitaidon osoittamiseen sen hankkimistavasta riippumatta sekä edistää tutkintojen tai niiden osien suorittamista. Ammatillisessa koulutuksessa tulee ottaa erityisesti huomioon työelämän tarpeet. Koulutusta järjestettäessä tulee olla yhteistyössä elinkeino- ja muun työelämän kanssa. (L630/1998, 5, /787, L631/1998 2, /788). 2.2 Tutkintouudistuksen toimeenpano Ammatillisesta peruskoulutuksesta annetun lain 246/2015,14 mukaan koulutuksen järjestäjän tulee hyväksyä 13 :ssä tarkoitettujen tutkinnon perusteiden ja 13 b :ssä tarkoitetun valmentavan koulutuksen perusteiden mukaiset opetussuunnitelmat, jossa päätetään järjestettävästä koulutuksesta. Valtioneuvoston ammatillisesta peruskoulutuksesta annetun asetuksen 799/2014, 3 mukaan koulutuksen järjestäjän tulee päättää opetussuunnitelmassaan ainakin seuraavista järjestettävää koulutusta koskevista asioista: 1) koulutuksen toteuttamistavat; 2) työpaikalla käytännön työtehtävien yhteydessä järjestettävän koulutuksen toteuttaminen;

10 9 (56) 3) opiskelijan yksilölliset valinnan mahdollisuudet sekä tutkinnon osien järjestäminen yhteistyössä muiden koulutuksen järjestäjien ja työelämän kanssa; 4) opinto-ohjauksen toteuttaminen ja opiskelijan henkilökohtaisen opiskelusuunnitelman laadinta; 5) erityisopetuksen toteuttaminen ja henkilökohtaisen opiskelun järjestämistä koskevan suunnitelman laadinta; 6) opiskelijan arvioinnin yleiset periaatteet; 7) aikaisemmin hankitun osaamisen tunnistamisen ja tunnustamisen menettelytavat. Lisäksi koulutuksen järjestäjän tulee ottaa käyttöön alla olevat OPHn muut määräykset alkaen - Todistuksiin ja niiden liitteisiin merkittävät tiedot ammatillisessa peruskoulutuksessa, - Osaamisen tunnistamisen ja tunnustamisen mitoituksen periaatteet ja arvosanojen muuntaminen ammatillisessa peruskoulutuksessa - Opiskelijan terveydentilaa koskevat vaatimukset ammatillisessa peruskoulutuksessa ja näyttötutkintoon valmistavassa koulutuksessa ammatillisissa perustutkinnoissa - Suunnitelma kurinpitokeinojen käyttämisestä ja niihin liittyvistä menettelytavoista ammatillisessa peruskoulutuksessa - Kodin ja oppilaitoksen yhteistyön ja opiskelijahuollon keskeiset periaatteet sekä opetustoimeen kuuluvan opiskelijahuollon tavoitteet ammatilliseen perustutkintoon valmentavissa koulutuksissa/opiskeluhuoltosuunnitelman laatiminen ammatilliseen perustutkintoon valmentavissa koulutuksissa - Kodin ja oppilaitoksen yhteistyön ja opiskelijahuollon keskeiset periaatteet sekä opetustoimeen kuuluvan opiskelijahuollon tavoitteet ammatillisessa peruskoulutuksessa /Opiskeluhuoltosuunnitelman laatiminen ammatillisessa peruskoulutuksessa. Tällä koulutuksen järjestäjän (osa I) opetussuunnitelmalla ja (osa II) hyvinvointisuunnitelmalla sekä sitä täydentävillä asiakirjoilla, ohjeilla ym., jotka löytyvät ROKKIintrasta: ja niiden mukaisella toiminnalla toimeenpannaan tutkintouudistusta koskevien lakien ja asetusten sekä OPH:n määräysten mukaiset tehtävät. Rovaniemen koulutuskuntayhtymässä on valmisteltu tutkintouudistuksen pohjalta uudet osaamisperusteiset opetussuunnitelmat ammatillisiin perustutkintoihin (28). Opetussuunnitelmat on laadittu tutkintouudistuksen tahtotilan mukaisesti kuullen työelämää ja opiskelijoita. Tutkinnon osien arviointisuunnitelmat on hyväksytetty koulutuksen järjestäjän lakisääteisessä toimielimessä (Näyttötoimikunta). Opetussuunnitelmissa on kuvattu vaihtoehtoisia tapoja hankkia osaamista ja muodostaa yksilöllisiä opintopolkuja. Osaaminen hankitaan ja arvioidaan tutkinnon osittain yhdessä opettajien ja työelämän edustajien kanssa. Kaikki opetussuunnitelmat on laadittu sähköiseen muotoon tutkinnon osittain ja ne on otettu käyttöön Hyväksytyt opetussuunnitelmat löytyvät www-sivuilta osoitteesta Tutkinnon perusteet löytyvät - sivuilta. Yhteiset tutkinnon osat on ryhmitelty aiempaa laajemmiksi osaamisperusteisiksi tutkinnon osiksi, jotka tuottavat sellaista yleistietoa ja -taitoa, joita tarvitaan ammattilaisena ja yhteiskunnan jäsenenä. Lisäksi yhteiset tutkinnon antavat opiskelijalle valmiuksia jatko-opintoihin ammattikorkeakoulussa tai yliopistossa millä tahansa alalla.

11 10 (56) Yhteisiä tutkinnon osia ovat Viestintä- ja vuorovaikutusosaaminen Matemaattis-luonnontieteellinen osaaminen Yhteiskunnassa ja työelämässä tarvittava osaaminen Sosiaalinen ja kulttuurinen osaaminen Yhteisistä tutkinnon osista on valmisteltu yksi opetussuunnitelma, joka on yhteinen kaikille koulutusaloille ja tutkinnoille. Rovaniemen koulutuskuntayhtymällä on Opetus- ja kulttuuriministeriön myöntämä lupa järjestää vuotuisen kokonaisopiskelijamääränsä puitteissa - ammatilliseen peruskoulutukseen valmentavaa koulutusta (Valma) ja - rajatun erityisen koulutustehtävän puitteissa järjestää ammatilliseen peruskoulutukseen valmentavaa koulutusta (Valma) ja/tai - työhön ja itsenäiseen elämään valmentavaa koulutusta (Telma). Uudistetut valmentavien koulutusten perusteet korvaavat aiemmat valmistavat ja valmentavat koulutukset: 1. Ammatilliseen peruskoulutukseen valmentavan koulutuksen tavoitteena on - antaa opiskelijalle valmiuksia ammatilliseen peruskoulutukseen hakeutumiseksi - vahvistaa opiskelijan edellytyksiä suorittaa ammatillinen perustutkinto - mahdollistaa yksilölliset opintopolut erilaisille koulutuksen kohderyhmille - mahdollistaa koulutuspolku myös tutkintoa suorittamattomille aikuisille 2. Työhön ja itsenäiseen elämään valmentavan koulutuksen tavoitteena on - antaa sairauden tai vamman vuoksi erityistä tukea tarvitseville opiskelijoille henkilökohtaisten tavoitteiden ja valmiuksien mukaista opetusta ja ohjausta - valmentautuminen työhön ja itsenäiseen elämään, jos tavoitteena ei ole ammatillisen perustutkinnon suorittaminen - yhteistyössä kuntoutuspalvelujen tuottajien kanssa edistää opiskelijan kokonaiskuntoutusta Valmentava ja tutkintotavoitteinen koulutus tekevät tiivistä yhteistyötä keskenään ja opiskelijoiden siirtyminen puolin ja toisin on joustavaa. Jokaiselle opiskelijalle laaditaan henkilökohtainen opiskelusuunnitelma, HOPS ja erityisopiskelijoille henkilökohtainen opetuksen järjestämistä koskeva suunnitelma, HOJKS. Elinikäisen oppimisen avaintaidot sisältyvät ammatillisten tutkinnon osien ammattitaitovaatimuksiin ja yhteisten tutkinnon osien osaamistavoitteisiin sekä niiden arviointikriteereihin. Avaintaitojen tavoitteena on tukea sellaisen osaamisen kehittymistä, jota tarvitaan jatkuvassa oppimisessa, työelämän tilanteissa selviytymisessä ja tulevaisuuden uusissa haasteissa Elinikäisen oppimisen avaintaitoja ovat: - oppiminen ja ongelman ratkaisu - vuorovaikutus ja yhteistyötaidot - ammattietiikka - terveys, turvallisuus ja toimintakyky - aloitekyky ja yrittäjyys - kestävä kehitys - estetiikka - viestintä- ja mediaosaaminen - matematiikka ja luonnontieteet - teknologia ja tietotekniikka

12 11 (56) - aktiivinen kansalaisuus ja eri kulttuurit. Elinikäisen oppimisen avaintaitojen osaaminen hankitaan ja arvioidaan osana ammatillisia ja yhteisiä tutkinnon osia, Liite 1 3 KOULUTUKSEN TOTEUTTAMINEN AMMATILLISENA PERUSKOULUTUKSENA Osaamisperusteisessa koulutuksessa lähtökohtana on opiskelijan osaaminen ja tarvittavan osaamisen hankkiminen erilaisilla koulutuksen järjestämismuodoilla ja koulutuksen järjestäjän päättämillä toteuttamistavoilla. Ammatillinen peruskoulutus voidaan järjestää - oppilaitosmuotoisena koulutuksena, jonka oleellinen osa on työssäoppiminen - oppisopimuskoulutuksena tai - oppilaitosmuotoisen ja oppisopimuskoulutuksen yhdistelmänä. Erilaisten koulutuksen järjestämismuotojen, toteuttamistapojen ja oppimisympäristöjen tarjonnalla voidaan joustavasti suunnitella yksilöllisiä opintopolkuja, lyhentää opiskeluaikoja ja kohdentaa resursseja enemmän ohjausta ja tukea tarvitseville opiskelijoille. Yksilöllisten lähtökohtien huomioimiseksi, valintojen tekemisen sekä erilaisten, yksilöllisten opintopolkujen (esim. työvaltaiset opintopolut) mahdollistamiseksi laaditaan Rovaniemen koulutuskuntayhtymässä jokaiselle - opiskelijalle henkilökohtainen opiskelusuunnitelma (HOPS) - erityisopiskelijalle henkilökohtainen opetuksen järjestämissuunnitelma (HOJKS) Valintojen tekeminen yli tutkinto- ja koulutus sekä tulosaluerajojen mahdollistetaan koulutuksen järjestäjän yhteisellä valintatarjottimella, jossa tarjonta on esillä tutkinnon osittain ja myös osaamisen hankinta tapahtuu tutkinnon osittain. Pakolliset tutkinnon osat ovat kaikille pakollisia, valinnaisilla tutkinnon osilla opiskelija suunnittelee omaa opintopolkuaan. Rovaniemen koulutuskuntayhtymässä opintopolut on henkilökohtaistamisen ja HOPSin laadinnan helpottamiseksi kuvattu valinnaisina polkuvaihtoehtoina, joihin on esimerkein sidottu hankittavaa osaamista. - yrittäjyyspolku - kansainvälinen polku - urheilijan polku - ammattilukiopolku - huippuosaajan polku - maahanmuuttajan polku - työelämää ja työllistymistä tukeva polku Jotta tutkinnon osien valitseminen toisista tutkinnoista ja koulutuksista mahdollistuu ja siirtyminen perustutkinnoista valmentaviin koulutuksiin ja päinvastoin on joustavaa, - asiasta tiedotetaan opiskelijoille ja henkilöstölle - ohjauksesta vastaavat opinto-ohjaajat yhdessä tiimi- ja tutkintovastaavien kanssa Oppisopimuskoulutuksen järjestämisestä vastaa Lapin oppisopimuskeskus.

13 12 (56) 3.1 Työpaikalla käytännön työtehtävien yhteydessä järjestettävä koulutus Työssäoppimisella (L 630/1998, muutos 787/2014, 16 a ) tarkoitetaan työpaikalla käytännön työtehtävien yhteydessä muutoin kuin oppisopimuskoulutuksena toteutettavaa tavoitteellista ja ohjattua koulutusta. Valtioneuvoston asetuksen (A 811/1998, muutos 799/2014) 5 a :n mukaan osaamista tulee työssäoppimisen kautta hankkia vähintään 30 osaamispisteen verran. Työssäoppimisen määrä voi vaihdella tutkinnoittain ja opiskelijan yksilöllisten valintojen perusteella. Työssäoppiminen järjestetään oppilaitoksen ja työelämän yhteistyönä työpaikoilla, käytännön työtehtävien yhteydessä. Opiskelija saa kokemusta työpaikkojen toiminnasta ja pääsee osoittamaan ja kehittämään omia kykyjään. Opiskelijan erilaiset mahdollisuudet hankkia osaamista työpaikalla: - vähintään 30 osaamispisteen laajuinen osaaminen hankitaan työssäoppimisen kautta - yli 30 osaamispisteen laajuisen osaamisen hankkiminen työssäoppien (laajennettu työssäoppiminen) - oppisopimuskoulutus; ammatilliseen perustutkintoon johtavaa koulutusta, pääosin työpaikalla tapahtuvaa koulutusta, jota täydennetään tietopuolisilla opinnoilla - oppilaitosmuotoisen ammatillisen peruskoulutuksen ja oppisopimuskoulutuksen erilaiset yhdistelmät - työpaikalla järjestetty koulutus voidaan toteuttaa kotimaassa tai ulkomailla. Työssäoppiminen voidaan suunnitella ja rytmittää monin eri tavoin opiskelijan opiskeluajalle. - heti opiskelun alkuun suunniteltu työssäoppiminen mahdollistaa alaan tutustumisen. Opiskelijalle syntyy käsitys siitä, minkälaista osaamista tulee hankkia, jotta perustutkinnon perusteessa määritelty ammattitaito saavutetaan ja miten työssäoppiminen koulutuksen toteuttamistapana soveltuu itselle. - koko opiskelun ajalle suunniteltu ja säännöllisesti rytmitetty työssäoppiminen, joka limittyy oppilaitoksessa tapahtuvan opiskelun kanssa. - laajennettu työssäoppiminen, jolloin osaamista hankitaan useaan tutkinnon osaan työssäoppien. Oppilaitosmuotoisesta koulutuksesta siirtyminen viimeiseksi vuodeksi oppisopimuskoulutukseen (esimerkiksi 2+1-malli). Koulutuksen järjestäjänä Rovaniemen koulutuskuntayhtymä sopii kirjallisesti (puitesopimus) käytännön työtehtävien yhteydessä järjestettävästä koulutuksesta työnantajan kanssa. Kyseisessä sopimuksessa sovitaan osapuolten tehtävät ja vastuut, opiskelijan ohjauksen, oppimisen ja osaamisen arvioinnin ja ammattiosaamisen näyttöjen järjestäminen (= ammattiosaamisen arviointia). Ohjaava opettaja ja työpaikan työpaikkaohjaaja sopivat tarkemmin työssäoppimisjakson järjestelyistä, työturvallisuudesta, ammattiosaamisen arvioinnista ja tutkintotilaisuuksien järjestämisestä työssäoppimissuunnitelmassa. Työpaikalla opiskelijaa ohjaa työpaikan henkilöstöön kuuluva työpaikkaohjaaja. Rovaniemen koulutuskuntayhtymä järjestää työpaikkaohjaajille ja - kouluttajille koulutusta työpaikalla tapahtuvan oppimisen ohjaamiseen. Ammattiosaamisen arviointi on luonteva osa työssäoppimisjaksoa ammatillisessa peruskoulutuksessa. Ammattiosaamisen näytössä opiskelija osoittaa käytännön työtehtäviä tekemällä, miten hyvin hän on saavuttanut tutkinnon perusteissa kuvatun tutkinnon osien keskeisen ammattitaidon.

14 13 (56) Työssäoppiminen kokonaisuudessaan, tai osa siitä, voidaan suorittaa ulkomailla, jos suunniteltu työssäoppiminen vastaa tutkinnon tavoitteita ja opiskelijan henkilökohtaista opiskelusuunnitelmaa. Kansainvälistä (KV-) työssäoppimista koskevat samat säädökset sekä periaatteet ja menettelytapaohjeet kuin työssäoppimisessa kotimaassa vain oppimisympäristö on kansainvälinen. Työssäoppimiseen ulkomailla ja siihen liittyviin käytäntöihin ja keskeisiin kysymyksiin on RKK:ssa laadittu yhteisesti sovittuja käytäntöjä, lomakkeita ja toimintamalleja. Kansainvälisten työssäoppimisjaksojen toteutuksessa korostuvat kiinteät ja toimivat yhteistyösuhteet kohdemaan yhteistyöoppilaitoksiin, - organisaatioihin ja yrityksiin sekä lisääntyvä verkostoyhteistyö. Työssäoppimiseen liittyvät asiakirjat löytyvät www-sivuilta tai ROKKIintrasta > Ammattikoulutus > Osaamisen hankkiminen > Työssäoppiminen. 3.2 Opinto-ohjauksen toteuttaminen ja HOPS Opinto-ohjaus on Rovaniemen koulutuskuntayhtymän tulosalueilla, Lapin ammattiopistossa, Lapin urheiluopistossa ja Lapin matkailuopistossa osa pedagogista ydintoimintaa ja tukipalvelua. Lain ammatillisesta peruskoulutuksesta ( /787 ja /246) mukaan opiskelijalla on oikeus saada opetusta ja ohjausta, joka mahdollistaa tutkinnon tai koulutuksen perusteiden mukaisten ammattitaitovaatimusten ja osaamistavoitteiden saavuttamisen. Asetuksen ammattisesta peruskoulutuksesta (A /799) mukaan opinto-ohjauksena annetaan henkilökohtaista tai muuta tarpeellista opintojen ohjausta. Jokaisella opiskelijalla on oikeus saada sekä henkilökohtaista että muuta tarpeellista opintojen ohjausta koko opiskeluajan koulutuksen kaikissa vaiheissa. Ohjaus kuuluu kaikille. Opinto-ohjaajalla on päävastuu opinto-ohjauksen järjestämisestä ja koordinoinnista. Opinto-ohjauksen toimeenpanoa varten Rovaniemen koulutuskuntayhtymässä on laadittu ohjaajien käyttöön ohjaussuunnitelma. Suunnitelman viitekehyksenä on käytetty Opetushallituksen ja Opetus- ja kulttuuriministeriön suositusta hyvän ohjauksen teemoista ja kriteereistä. Ohjaussuunnitelmaa täydentää ohjaajan työkalupakki, jossa on määritelty mm. ohjauksen vastuutoimijat ja heidän tehtävänsä. Osana ohjausprosessia jokaista opiskelijaa ohjataan laatimaan itselleen henkilökohtainen opiskelusuunnitelma (HOPS), jota päivitetään koko koulutuksen ajan. Lähtökohtana suunnitelman laadinnalle ovat opiskelijan jo aikaisemmin hankkima osaaminen, yksilölliset valinnat, oman opiskelun suunnittelu, opiskelussa eteneminen ja oppimisen ja osaamisen arviointi. WinhaWille -liittymän kautta opiskelija voi rakentaa ja tarkentaa tutkintonsa sisältöä. Opinto-ohjauksen liittyvät asiakirjat löytyvät ROKKI-intrasta > Ammattikoulutus > Opintojen ohjaus ammatillisessa peruskoulutuksessa. 3.3 Erityisopetuksen toteuttaminen ja HOJKS Erityisopetuksen järjestäminen perustuu lakiin (19 a - 21, /246) ja asetukseen (8, /329) ammatillisesta peruskoulutuksesta. Säädösten avulla turvataan yhdenvertaiset koulutuspalvelut kaikille kansalaisille heidän edellytystensä mukaisesti.

15 14 (56) Erityisopetuksella tarkoitetaan opiskelijan henkilökohtaisiin tavoitteisiin ja valmiuksiin perustuvaa suunnitelmallista pedagogista tukea sekä erityisiä opetus- ja opiskelujärjestelyjä. Erityisopetuksen tavoitteena on, että opiskelija voi saavuttaa tutkinnon tai koulutuksen perusteiden mukaiset ammattitaitovaatimukset ja osaamistavoitteet. Erityisopiskelijalle laaditaan sekä henkilökohtainen opiskelusuunnitelma (HOPS) että henkilökohtainen opetuksen järjestämistä koskeva suunnitelma (HOJKS), johon kirjataan tieto siitä, millä lain 19 a :n 1 momentissa mainitulla perusteella opetus annetaan erityisopetuksena. Erityisopetuksena ei pidetä tukiopetusta, joka annetaan opiskelussa tilapäisesti jälkeen jääneille tai opiskelijalle, jolla on lieviä oppimis- tai sopeutumishäiriöitä. Erityisopetuksessa voidaan tarvittaessa poiketa tutkinnon perusteista mukauttamalla ammattitaitovaatimuksia ja osaamistavoitteita sekä osaamisen arviointia siinä määrin, kuin se on opiskelijan henkilökohtaiset tavoitteet ja valmiudet huomioon ottaen välttämätöntä. Mukauttaminen edellyttää aina erityisopetuspäätöksen tekemistä ja mukautus kirjataan henkilökohtaiseen opetuksen järjestämistä koskevaan suunnitelmaan, HOJKS. Mukauttamisesta ja sen vaikutuksesta mm. jatko-opintoihin keskustellaan opiskelijan ja hänen vanhempiensa/huoltajien kanssa. Erityisopetusta saavan opiskelijan henkilökohtaisesta opetuksen järjestämistä koskevasta suunnitelmasta (HOJKS) on määräykset asetuksen 8 ja Rovaniemen koulutuskuntayhtymän erityisopiskelijan HOJKSit ja HOPSit löytyvät opiskelijahallintojärjestelmästä (Winha) Rovaniemen koulutuskuntayhtymällä on Opetus- ja kulttuuriministeriön myöntämä lupa järjestää vuotuisen kokonaisopiskelijamääränsä ja rajatun erityisen koulutustehtävän puitteissa - ammatilliseen peruskoulutukseen valmentavaa koulutusta (VALMA) erityisopetuksena ja - työhön ja itsenäiseen elämään valmentavaa koulutusta (TELMA), joka toteutetaan eritysopetuksena. Koulutus toteutetaan tällöin aina erityisopetuksena ja opiskelijalle laaditaan henkilökohtainen opiskelun järjestämistä koskeva suunnitelma (HOJKS, oma pohja). Jos opiskelija tarvitsee koulutuksen osana kuntoutuspalveluja, on koulutuksen tavoitteena yhteistyössä lähiverkoston ja kuntoutuspalveluiden tuottajien kanssa edistää moniammatillisesti ja monialaisesti opiskelijan kokonaiskuntoutusta. Pääpaino oppilaitoksessa on tällöin pedagogisella, oppimista tukevalla kuntoutuksella. Erityisopiskelijoiden arvioinnissa noudatetaan RKK.n oppimisen ja osaamisen arviointiohjetta. ROKKI-intrassa > Ammattikoulutus > Osaamisen arviointi. Lisätietoa erityisopetuksesta löytyy ROKKI-intrasta > Ammattikoulutus > Erityisopetus. 3.4 Oppimisen ja osaamisen arviointi Opiskelijan arviointi on lailla ja asetuksella säädeltyä toimintaa (Laki ammatillisesta peruskoulutuksesta 630/1998; 787/2014 ja Valtioneuvoston asetus (811/1998; 799/2014; 329/2015). Arvioinnilla - ohjataan ja kannustetaan opiskelua, kehitetään opiskelijan edellytyksiä itsearviointiin, annetaan tietoa opiskelijan osaamisesta sekä varmistetaan tutkinnon tai

16 15 (56) opetussuunnitelman perusteiden ammattitaitovaatimusten ja osaamistavoitteiden saavuttaminen. Opiskelijan oppimista ja osaamista arvioidaan monipuolisesti ja riittävän usein koulutuksen aikana. Kaikille opiskelijoille ja arviointiin osallistuville tiedotetaan opiskelun alkaessa arvioinnin periaatteista ja niiden soveltamisesta. Avoimuus arvioinnissa ennaltaehkäisee ristiriitatilanteita ja poistaa arviointiin mahdollisesti liittyviä epäselvyyksiä. Opiskelijan arviointia tapahtuu osaamisen hankkimisen kaikissa vaiheissa - opiskelun alussa ja kunkin tutkinnon osan alussa tunnistetaan ja tunnustetaan opiskelijan muualla hankittu osaaminen henkilökohtaisen opiskelusuunnitelman ja yksilöllisten oppimispolkujen suunnittelun lähtökohdaksi - tutkinnon osan osaamisen hankkimisen vaiheessa arvioidaan oppimisen etenemistä, opiskelijan tuen ja ohjauksen tarvetta sekä mahdollisia muutoksia opetusjärjestelyihin - arvioitaessa tutkinnon osan ammattitaitovaatimusten ja osaamistavoitteiden saavuttamista ja opiskelijan osaamisen tasoa Oppimisen arvioinnin tavoitteena on, että opiskelija tietää, mitä hän jo osaa ja mitä osaamista hänen pitää vielä hankkia, jotta pääsee tutkinnon perusteissa määrättyihin ammattitaitovaatimuksiin ja osaamistavoitteisiin. Oppimisen arvioinnin perusteella tehdään mahdolliset muutokset osaamisen hankkimiseen ja oppimisen tukemiseen parempiin oppimistuloksiin pääsemiseksi. Osaamisen arvioinnin perusteella annetaan arvosanat - tutkinnon osista (ammatilliset ja yhteiset tutkinnon osat), ammattiosaamisen näytöistä ja yhteisten tutkinnon osien osa-alueista (jatko-opinnoissa hyödyntäminen) Uusia ja korottaa voi vain osaamisesta annettuja arvosanoja tutkinnon osan hyväksytyn arviointisuunnitelman mukaan. Osaamisen arvioinnin oikaiseminen on 2-vaiheinen prosessi ja oikaiseminen koskee vain osaamisesta annettuja arvosanoja. - RKK:n oppimisen ja osaamisen arviointiohje löytyy ROKKI-intrasta > Ammattikoulutus > Osaamisen arviointi. - Osaamisen tunnistamisen ja tunnustamisen mitoituksen periaatteet ja arvosanojen muuntaminen ammatillisessa peruskoulutuksessa löytyy ROKKI-intrasta > Ammattikoulutus > Osaamisen arviointi. 4 KOULUTUKSEN TOTEUTTAMINEN NÄYTTÖTUTKINTOINA Rovaniemen koulutuskuntayhtymä järjestää ammatillista aikuiskoulutusta, joka voi olla tutkintoon johtavaa ammatillista perus- tai lisäkoulutusta tai henkilöstö- ja täydennyskoulutusta. Ammatillisen aikuiskoulutuksen tutkinnot ovat ammattitaidon hankkimistavasta riippumattomia näyttötutkintoja, jossa voidaan suorittaa ammatillisia perustutkintoja, ammattitutkintoja ja erikoisammattitutkintoja. Näyttötutkinnot järjestetään valtakunnallisten tutkintotoimikuntien kanssa tehtyjen näyttötutkintojen järjestämissopimusten ja suunnitelmien mukaisesti. Rovaniemen koulutuskuntayhtymässä oppisopimuskoulutusta järjestää Lapin oppisopimuskeskus Oppisopimuskoulutus on työsuhteeseen perustuva koulutuksen järjestämismuoto. Oppisopimuksella tarkoitetaan työpai-

17 16 (56) kalla käytännön työn yhteydessä tapahtuvaa osaamisen hankkimista, joita täydennetään tietopuolisilla opinnoilla. Oppisopimus voidaan tehdä vähintään 15-vuotiaalle nuorelle - yläikärajaa ei ole. Oppisopimuskoulutuksena voi suorittaa näyttötutkintoina ammatillisia perus-, ammatti- ja erikoisammattitutkintoja sekä ammatillisena peruskoulutuksena perustutkintoja. Myös ei-tutkintotavoitteista lisäkoulutusta järjestetään tarpeen mukaan. Yrittäjät voivat kouluttaa itseään oppisopimuksella omassa yrityksessään. Lapin ammattiopisto, Lapin matkailuopisto ja Lapin urheiluopisto järjestävät eri oppisopimuskeskusten kanssa tehtyihin sopimuksiin perustuen oppisopimusopiskelijoille työelämässä hankittavaa ammattitaitoa tai -osaamista täydentävää tietopuolista opetusta sekä näyttötutkintotilaisuuksia. 4.1 Näyttötutkinnot Näyttötutkintojärjestelmä tarjoaa aikuiselle joustavan mahdollisuuden osoittaa, uudistaa ja ylläpitää ammatillista osaamistaan tai pätevöityä työtehtävien vaihtuessa myös uuteen ammattiin. Näyttötutkintojen avulla henkilön ammatillinen osaaminen voidaan kansallisesti ja laadullisesti tunnistaa riippumatta siitä, onko osaaminen kertynyt työkokemuksen, valmistavan koulutuksen, työssäoppimisen tai muun toiminnan kautta. Näyttötutkintojärjestelmässä tunnistetaan eri tavoilla hankittu osaaminen. Näyttötutkinto suoritetaan osoittamalla näyttötutkinnon perusteissa määritelty ammattitaito tutkintotilaisuuksissa työpaikoilla työtehtävissä. Tutkinto suoritetaan tutkinnon osa kerrallaan tutkinnonjärjestäjän ja tutkintotoimikunnan välisessä järjestämissopimuksessa ja suunnitelmassa sovitulla tavalla. Näyttötutkintojen toteuttamista ohjaavat valtakunnalliset tutkintojen perusteet. Tutkintojen perusteissa on määrätty tutkintoon sisältyvät osat niiden ammattitaitovaatimukset, arvioinnin kohteet ja arviointikriteerit sekä ammattitaidon osoittamistavat. Näyttötutkintojen järjestämisestä ja valvonnasta vastaavat Opetushallituksen yhteydessä toimivat tutkintotoimikunnat, joiden jäsenet toimivat luottamustehtävässä oman toimensa ohella ja virkavastuulla. Rovaniemen koulutuskuntayhtymän ammatilliset oppilaitokset tekevät tiivistä yhteistyötä eri tutkintotoimikuntien sekä työ- ja elinkeinoelämän kanssa näyttötutkintojen kehittämisessä, tutkintotilaisuuksien suunnittelussa ja järjestämisessä sekä tutkintosuoritusten arvioinnissa. Näyttötutkintoon valmistavan koulutuksen lähtökohtana tutkinnon suorittajalle on hankia puuttuvaa osaamista ja valmistautua tavoitteena olevan tutkinnon suorittamiseen. Valmistavan koulutuksen järjestäminen perustuu tavoitteena olevan tutkinnon perusteissa esitettyihin tutkinnon osien ammattitaitovaatimuksiin, arvioinnin kohteisiin ja arviointikriteereihin. Valmistavan koulutuksen järjestämisessä otetaan huomioon koulutukseen osallistuvien olemassa oleva ja aiemmin hankittu osaaminen. Näyttötutkintoon valmistavaan koulutukseen osallistuvalle järjestetään mahdollisuus osallistua tutkintotilaisuuksiin ja tutkinnon suorittamiseen tutkinnon osittain. 4.2 Henkilökohtaistaminen Henkilökohtaistaminen tarkoittaa näyttötutkinnon suorittajan ja näyttötutkintoon valmistavassa koulutuksessa olevan tutkinnon suorittajan ohjaus-, neuvonta- ja tukitoimien asiakaslähtöistä suunnittelua ja toteutusta. Rovaniemen koulutuskuntayhtymä tekee tiivistä yhteistyötä koulutuksen tai tutkinnon hankkijan kanssa. Lisäksi yhteistyötä tehdään työ- ja elinkeinoelämän edustajien ja muiden asiantuntijoiden sekä muiden koulu-

18 17 (56) tuksen järjestäjien kanssa tutkinnon suorittajan tutkintopolun henkilökohtaistamisessa. Henkilökohtaistamista ohjaa Laki ammatillisesta aikuiskoulutuksesta (631/1998), asetus ammatillisesta aikuiskoulutuksesta (812/1998), valtioneuvoston asetus ammatilliseen aikuiskoulutukseen liittyvästä henkilökohtaistamisesta ( ) ja näyttötutkinto-opas (OPH 2015:17, Henkilökohtaistaminen on kolmivaiheinen prosessi: näyttötutkintoon ja siihen valmistavaan koulutukseen hakeutuminen, tutkinnon suorittaminen ja tarvittavan ammattitaidon hankkiminen. Henkilökohtaistamisessa noudatetaan aina tutkintojen perusteita. Rovaniemen koulutuskuntayhtymän oppilaitoksissa huolehditaan, että tutkinnon suorittaja saa tarvitsemaansa asiantuntevaa ohjausta kaikissa henkilökohtaistamisen vaiheissa. Henkilökohtaistaminen kirjataan sähköisessä muodossa Studenta Plus opiskelijahallintojärjestelmään. Tutkinnon suorittaja ja ohjaajat sitoutuvat pitämään suunnitelman ajan tasalla koko tutkinnon suorittamisen ajan. Tutkinnon järjestäjä vastaa suunnitelman ajantasaisuudesta ja allekirjoituksesta. Henkilökohtaistamisen eri vaiheissa turvataan erityistä tukea tarvitsevien tutkinnon suorittajien tasavertaiset mahdollisuudet tutkinnon suorittamiseen, tarvittavan ammattitaidon hankkimiseen tai koulutukseen. Tutkinnon suorittamisen eri vaiheissa otetaan huomioon erilaiset tutkinnon suorittamista ja opiskelua haittaavat tai estävät tekijät. Tutkinnon suorittaja saa tarvittavan erityisen ohjauksen, tukipalvelut ja erityisjärjestelyt, jotka mahdollistavat oppimisvaikeuksista, sairaudesta tai vammasta riippumatta osallistumisen tarvittavan ammattitaidon hankkimiseen ja näyttötutkinnon suorittamiseen. Henkilökohtaistamisen avulla voidaan erityistä tukea tarvitsevalle tutkinnon suorittajalle järjestää parhaat mahdolliset olosuhteet osaamisensa osoittamiseksi tutkintotilaisuuksissa ilman, että ammattitaitovaatimuksia mukautetaan. Erityisopetusta saavan tutkinnon suorittajan henkilökohtainen opetuksen järjestämistä koskeva suunnitelma muodostaa yhdessä henkilökohtaistamista koskevan asiakirjan kanssa yksilöllisen kokonaissuunnitelman. Asiakirjoista ilmenevät suunnitellut ja toteutuneet tutkinnon suorittajan erityiset tukipalvelut, ohjaus ja tarvittavat erityisjärjestelyt. Täydentävät asiakirjat: - näyttötutkinnon prosessikuvaukset (hakeutuminen, tutkinnon suorittaminen, tarvittavan ammattitaidon hankkiminen) - erityisohjaus ja opetus näyttötutkinnossa prosessikuvaus Lisätietoa: > Aluevaikuttavuus > Aikuiskoulutus > Henkilökohtaistaminen. 4.3 Ammattitaidon arviointi näyttötutkinnoissa Valtakunnallisissa näyttötutkintojen perusteissa määrätään tutkinnon ammattitaitovaatimukset, arvioinnin kohteet ja kriteerit. Näyttötutkinto suoritetaan osoittamalla hyväksytysti tutkinnon perusteissa määrätty osaaminen tutkintotilaisuuksissa käytännön työssä ja toiminnassa. Jokainen tutkinnon tai sen osan suorittaja tekee ohjattuna kirjallisen tutkinnon suorittamisen suunnitelman, jossa kuvataan, miten, missä ja milloin tutkinnon suorittaja osoittaa tutkinnon perusteissa edellytetyn osaamisen. Suunnitelma tehdään tutkinnon osittain ja se on osa henkilökohtaistamissuunnitelmaa. Suunnitelman ja siihen mahdollisesti tehtävät muutokset hyväksyvät allekirjoituksillaan päiväyksineen tutkinnon suorittaja ja tutkinnon järjestäjä sekä tarvittaessa tutkinnon hankkijan ja työelämän edustajat yhdessä. Tutkintotilaisuuksien työpaikat valitaan niin, että tutkinnon suorittaja voi tutkintotilaisuudessa osoittaa kattavasti koko tutkinnon osan edellyttämän

19 18 (56) ammattitaidon. Arvioinnin tekevät työnantajien, työntekijöiden ja opetusalan edustajat yhdessä ns. kolmikanta-arviointina. Näyttötutkinnon järjestäjä valitsee arvioijat ja perehdyttää heidät arviointitehtävään näyttötutkintojen järjestämissopimuksen mukaisesti. Aloilla, joilla itsenäinen ammatinharjoittaminen on tyypillistä, tämä otetaan huomioon arvioijien asiantuntijuudessa. Ainakin yksi arvioija on näyttötutkintomestari. Arvioijat seuraavat ja arvioivat tutkinnon suorittajan toimintaa tutkintotilaisuudessa järjestämissuunnitelmassa sovitulla tavalla sekä antavat tutkinnon suorittajan toiminnasta kirjallisen arvion. Tutkinnon suorittaja voi täydentää tutkintosuorituksiaan myös suullisesti ja prosessin aikana tuotetuilla dokumenteilla, jotka ovat arvioituina osa hänen arviointiaineistoaan. Tutkinnon suorittaja osallistuu arviointiin itsearvioinnillaan, joka liitetään osaksi arviointiaineistoa. Kolmikantainen arvioijaryhmä tekee tutkinnon osan arviointiesityksen tutkintotoimikunnalle sen jälkeen, kun tutkintosuoritusten arvioinnit on tehty kattavasti, luotettavasti ja tutkinnon perusteiden mukaisesti. Lopullisen päätöksen arvioinnista tekee tutkintotoimikunta. Ammatillisissa perustutkinnoissa tutkintosuoritus arvioidaan asteikolla tyydyttävä 1, hyvä 2 ja kiitettävä 3. Ammatti- ja erikoisammattitutkinnoissa tutkintosuoritus arvioidaan asteikolla hyväksytty/hylätty. Näyttötutkinnon suorittamisessa ja tutkintosuoritusten arvioinneissa ei mukauteta ammattitaitovaatimuksia, arvioinnin kohteita ja kriteereitä, vaan ne ovat samat kaikille tutkinnon suorittajille. Näin ollen erityistä tukea tarvitsevilla tutkinnon suorittajilla on samat ammattitaitovaatimukset näyttötutkinnoissa kuin muillakin näyttötutkinnon suorittajalla. Ammattitaidon osoittamisessa on otettava huomioon kunkin tutkinnon perusteissa määritelty ammattitaidon osoittaminen sekä ne tutkinnot ja tutkinnon osat, joita määrittelevät EU:n direktiivit tai muu erillislainsäädäntö. Näissä tutkinnoissa (esimerkiksi lihantarkastajan ammattitutkinto, vartijan ammattitutkinto, ajoneuvoasentajan ammattitutkinto, ajoneuvonosturinkuljettajan ammattitutkinto) tutkinnon suorittaminen on toteutettava kyseisen erillislainsäädännön mukaisesti. Tutkintotodistus voidaan antaa, kun kaikki tutkinnon suorittamiseksi määrätyt tutkinnon osat on suoritettu hyväksytysti. Tutkintotodistuksen ja todistuksen tutkinnon osan tai osien suorittamisesta antaa tutkintotoimikunta. Opetushallitus on antanut määräyksen todistuksiin merkittävistä tiedoista. Näyttötutkinnon osan tai osien suorittamisesta annetaan todistus silloin, kun näyttötutkintoon osallistuva sitä pyytää, hänen tavoitteenaan on suorittaa vain osa tutkinnosta, henkilön tutkinnon suorittaminen on pitkittynyt tai hän on keskeyttänyt tutkinnon suorittamisen. Tutkintotodistuksen ja myös todistuksen tutkinnon osan tai osien suorittamisesta allekirjoittavat tutkintotoimikunnan edustaja ja näyttötutkinnon järjestäjän edustaja. Opetushallituksen hyväksymään ammattikirjaan tehty merkintä näyttötutkinnon suorittamisesta on tutkintotodistukseen rinnastettava todistus näyttötutkinnon suorittamisesta. Näyttötutkinnon järjestäjä hankkii ja allekirjoittaa ammattikirjan. Ammattikirja on näyttötutkinnon suorittajalle maksullinen. Tutkinnon suorittaja voi vaatia arvioinnin oikaisua tutkintotoimikunnan tekemästä tutkintosuorituksen arviointipäätöksestä tutkintotoimikunnalta. Oikaisu on haettava kirjallisena 14 päivän kuluessa siitä ajankohdasta, jolloin tutkinnon suorittaja on saanut näyttötutkinnon järjestäjältä tiedon em. päätöksestä. Näyttötutkinnon järjestäjä selvittää tutkinnon suorittajalle oikaisumenettelyn ennen tutkintotilaisuutta. Tutkinnon suorittajalla on oikeus saada kopiot omista tutkintoon liittyvistä kirjallisista dokumenteista sekä arvi-

20 19 (56) ointia suoritettaessa käytetyistä tai asiaa ratkaistaessa käytettävistä muista asiakirjoista (esim. näyttötutkintojen järjestäjän tutkintotoimikunnalle laatima erillinen selvitys). Tutkintotoimikunta voi arvioijia kuultuaan, jos sen tekemä päätös on ilmeisen virheellinen, velvoittaa toimittamaan uuden arvioinnin. Arviointia koskevasta oikaisuvaatimuksesta annettuun tutkintotoimikunnan päätökseen ei voi hakea muutosta valittamalla. Mikäli arvioinnissa on tapahtunut selvä virhe, arvioijat voivat suorittaa uuden arvioinnin ilman oikaisupyyntöä (itseoikaisu). Lisätietoa: _perustutkintojen_perusteiden_toimeenpano_ammatillisessa_peruskoulutuksessa_- opas_on_julkaistu_9_7_2015, Näyttötutkintoon valmistava koulutus ja oppimisen arviointi Näyttötutkinnon suorittamiseen ei saa asettaa valmistavaan koulutukseen osallistumista koskevia ennakkoehtoja. Pääsääntöisesti näyttötutkinnot suoritetaan kuitenkin valmistavan koulutuksen yhteydessä. Koulutuksen järjestäjä päättää näyttötutkintoon valmistavan koulutuksen sisällöstä ja järjestämisestä tutkinnon perusteiden mukaisesti. Koulutus ja tutkintotilaisuudet jäsennetään tutkinnon osien mukaisesti. Rovaniemen koulutuskuntayhtymä tekee alueellista työelämäyhteistyötä koulutuksen suunnittelussa ja toteutuksessa. Näyttötutkintoon valmistavaan koulutukseen sovelletaan säännöksiä esteettömyydestä ja opiskelijaksi ottamisen edellytyksistä (ammatillisesta aikuiskoulutuksesta annetun lain muuttamisesta annetun lain 11 :n (952/2011) viittaussäännökset ammatillisesta koulutuksesta annetun lain muuttamisesta annetun lain 27, 27a ja 27b :ssä (951/2011). Tutkinnon suorittajaksi hakeutuvan terveydentilaan tai toimintakykyyn liittyvä seikka ei saa olla esteenä opiskelijaksi ottamiselle. Tutkinnon suorittajaksi ei kuitenkaan voida ottaa henkilöä, joka ei ole terveydentilaltaan tai toimintakyvyltään kykenevä näyttötutkintoon valmistavaan koulutukseen liittyviin käytännön tehtäviin tai työssä oppimiseen silloin, kun tutkintoon sisältyy alaikäisen turvallisuutta, potilas- tai asiakasturvallisuutta taikka liikenteen turvallisuutta koskevia vaatimuksia. Näyttötutkintoon valmistavan koulutuksen järjestäjä tiedottaa (L 952/2011, 13a ) tutkinnon suorittajaksi hakeutuville tutkintokohtaisista terveydentilan ja toimintakyvyn vaatimuksista. Tutkinnon suorittajaksi hakeutuvan tulee antaa pyydettäessä näyttötutkintoon valmistavan koulutuksen järjestäjälle tutkinnon suorittajaksi ottamisen edellyttämät terveydentilaansa koskevat tiedot sekä mahdollinen tieto aikaisemmasta opiskeluoikeuden peruuttamista koskevasta päätöksestä. Tutkinnon suorittajaksi hakeutuvan oma kuvaus nykyisestä terveydentilastaan riittää valintatilanteessa. Näyttötutkintojärjestelmässä koulutuksen järjestäjä vastaa valmistavan koulutuksen arvioinnista. Oppimisen arviointi on tutkinnon suorittajan tukemista ja ohjaamista ammattitaitovaatimusten ja tavoitteiden saavuttamisessa (ohjaava ja kannustava arviointi), oppimisen etenemisen seuraamista sekä itsearviointitaidon kehittämistä. Oppimisen arvioinnin perusteella tehdään mahdolliset muutokset opetukseen ja oppimisen tukemiseen parempiin oppimistuloksiin pääsemiseksi. Näyttötutkintoon valmistavaa koulutusta ei arvioida arviointiasteikolla. Valmistavassa koulutuksessa opettajat ja työssäoppimisen ohjaajat tukevat tutkinnon suorittajan op-

21 20 (56) pimista ja osaamisen kehittymistä ohjaamalla ja kannustamalla tutkinnon ammattitaitovaatimusten saavuttamiseen. Oppimisen etenemistä seurataan antamalla tutkinnon suorittajalle suullista tai kirjallista palautetta osaamisen edistymisestä, itseopiskelusta, oppimistehtävistä ja verkko-oppimisesta. Valmistavan koulutuksen tehtävä on myös itsearvioinnin kehittäminen. Tutkinnon suorittajaa ohjataan ja kannustetaan arvioimaan itseään työntekijänä suhteessa tutkinnon perusteissa edellytettyihin ammattitaitovaatimuksiin. Ohjaamalla tutkinnon suorittajaa arvioimaan itseään suhteessa tutkinnon ammattitaitovaatimuksiin ja arvioinnin kriteereihin autetaan häntä sisäistämään tutkinnossa vaaditut ammattitaitovaatimukset ja osaamisen taso. Valmistavan koulutuksen ja työpaikalla tapahtuvan oppimisen arviointi ei vaikuta tutkintosuorituksen arviointiin. Valmistavan koulutuksen ja työssä oppimisen tarkoitus on hankkia tutkinnon perusteiden mukainen ammattitaito, jonka tutkinnon suorittaja osoittaa tutkintotilaisuudessa. Valmistavan koulutuksen ja työpaikalla tapahtuvan oppimisen arviointi on erotettava selkeästi osaamisen arvioinnista tutkintotilaisuuksissa. Oppimisen arviointi ei saa vaikuttaa osaamisen arviointiin. Lisätietoa: _perustutkintojen_perusteiden_toimeenpano_ammatillisessa_peruskoulutuksessa_- opas_on_julkaistu_9_7_ Näyttötutkintotoiminnan kehittäminen Rovaniemen koulutuskuntayhtymän näyttötutkintotoiminnan kehittäminen pohjautuu Rovaniemen koulutuskuntayhtymän visioon ja strategioihin. Opetushallitus on julkaissut näyttötutkintotoimintaa ohjaavan Näyttötutkinto-oppaan (OPH 2015:17, joka on tarkoitettu näyttötutkinnon järjestäjille, tutkintotoimikunnille ja muille näyttötutkintojärjestelmän toimijoille työvälineeksi. Oppaan tavoitteena on kehittää näyttötutkintotoiminnan laatua, ohjata näyttötutkintojen järjestämistä, koota yhteen eri yhteyksissä tehtyjä linjauksia ja yhdenmukaistaa toimintaa. Opetushallituksen vahvistaman 25 opintopisteen laajuisen Näyttötutkintomestarin koulutusohjelman tarkoitus on edistää näyttötutkintotoiminnan kehittämistä joustavaksi, luotettavaksi ja työelämän vaatimukset huomioon ottavaksi yhteistyöksi. Koulutus valmistaa näyttötutkintojärjestelmän toimijoita kehittämään näyttötutkintojen järjestämisen ja ammattitaidon arvioinnin taitojaan. Rovaniemen koulutuskuntayhtymän opettajia kannustetaan osallistumaan näyttötutkintomestarikoulutukseen. Tutkintotoimikunnat valvovat näyttötutkintojen järjestämissopimusten noudattamista sekä seuraavat tutkintotilaisuuksien järjestämistä ja tutkintosuoritusten arviointia. Laadunvalvontaa voidaan tehdä mm. asiakirjojen perusteella, vierailemalla tutkinnon järjestäjän luona tai kutsumalla tutkinnon järjestäjän edustajia toimikunnan kokoukseen. Opetushallitus on antanut laadunvalvonnasta ohjekirjeen (2/440/2011). Rovaniemen koulutuskuntayhtymän näyttötutkintojen järjestäjät tekevät tiivistä yhteistyötä eri alojen tutkintotoimikuntien kanssa.

22 21 (56) Näyttötutkintojen suorittajien antama palaute on tärkeä tietolähde näyttötutkintotoiminnan laadun seurannassa ja näyttötutkintojärjestelmän kehittämisessä. AIPAL-palaute on valtakunnallinen palautejärjestelmä, jolla kerätään tietoa näyttötutkintojen henkilökohtaistamisesta ja valmistavien koulutusten toteutumisesta. Työvoimakoulutuksissa olevat antavat palautteen työvoimahallinnon valtakunnallisessa OPALpalautejärjestelmässä. - Tehemä pois! -

23 22 (56) OSA II KOULUTUKSEN JÄRJESTÄJÄN HYVINVOINTISUUNNITELMA Rovaniemen koulutuskuntayhtymän tavoitteena on olla hyvinvoiva oppimis- ja työympäristö, jossa tuetaan kaikkien siinä toimivien hyvinvointia. Tämä Hyvinvointisuunnitelma (osa II) kokoaa yhteen Rovaniemen koulutuskuntayhtymän hyvinvointiin liittyvät suunnitelmat ja palautejärjestelmän sekä opiskelija- että henkilöstönäkökulmasta. Suunnitelmalla pyritään turvaamaan jokaiselle oppilaitosyhteisön jäsenelle terveellinen ja turvallinen oppimis- ja työympäristö. Turvallinen ja terveellinen opiskeluympäristö muodostuu hyvistä fyysisistä, psyykkisistä ja sosiaalisista olosuhteista, jotka luovat edellytykset sekä opiskelijoiden että henkilöstön hyvinvoinnille. Hyvinvointisuunnitelma auttaa ongelmatilanteiden ennaltaehkäisyssä ja niiden käsittelyssä. Hyvinvointi syntyy oppimis- ja työympäristössä ja sen muodostumista tukee yhteisöllinen ja toimijansa osallistava toimintakulttuuri. Opiskelukyky on opiskelijan työkykyä, johon opiskelijan terveyden ja voimavarojen lisäksi vaikuttavat opiskeluympäristö, opiskelutaidot ja opetustoiminta. Opiskeluyhteisön vuorovaikutus ja yhteisöllinen toimintakulttuuri tukee hyvinvointia, koulussa jaksamista, opiskelussa etenemisestä sekä sosiaalisten taitojen kehittymistä Osallisuus tuottaa ihmisille hyvinvointia ja terveyttä. Henkilöstön työhyvinvointi heijastuu opiskelijoiden hyvinvointiin, kouluviihtyvyyteen sekä opetuksen laatuun. Hyvää työilmapiiriä luovat opettajien keskinäinen luottamus, osallistumismahdollisuudet sekä yhteisesti hyväksytyt ja ymmärretyt, selkeät tavoitteet. Suunnitelman alkuosassa kuvataan hyvinvointisuunnitelman taustatekijöitä, Rovaniemen koulutuskuntayhtymän hyvinvointityön strategiset linjaukset sekä määritellään hyvinvoivan oppimisympäristön osatekijät. Suunnitelma sisältää sekä opetussuunnitelman että opiskeluhuoltolain mukaisen opiskeluhuollon toimeenpanon. Hyvinvointisuunnitelman laadinnasta on vastannut ammattikoulutuspalvelujen Hyvinvointipalvelujen tiimi kuullen muita tiimejä, työryhmiä, yhteistyökumppaneita ja opiskelijoita. Päivitys- ja hyväksymismerkinnät Versio Päivämäärä Hyväksytty RKK Hyvinvointipalvelujen tiimi (osa II) RKK:n oppilas- ja opiskeluhuollon ohjausryhmä (Nuorten ohjaamon ohjausryhmä) YT toimikunta: Järjestyssäännöt ja menettelytapaohjeet järjestyssääntöjen rikkomistapauksissa RKK Johtoryhmä SORA- toimielin: RKK SORA lain säädännön toimintaohje RKK Kuntayhtymä hallitus

24 23 (56) 5 HYVINVOINNIN JA TERVEYDEN EDISTÄMINEN ROVANIEMEN KOULUTUS- KUNTAYHTYMÄSSÄ Rovaniemen koulutuskuntayhtymän hyvinvointityötä ohjaavat kansalliset ja maakunnalliset tavoitteet, lait, asetukset ja säädökset Hyvinvointiin ja terveyteen liittyvät asiat on nostettu esille myös hallitusohjelmissa. Juha Sipilän (2015-) hallitusohjelmassa pyritään siihen, että suomalaiset voivat paremmin ja kokevat pärjäävänsä erilaisissa elämäntilanteissa. Jokainen ihminen kokee voivansa vaikuttaa, tehdä valintoja ja ottaa vastuuta. Sosiaali- ja terveydenhuollossa painopiste on ennaltaehkäisyssä, hoitoketjut ovat sujuvia, henkilöstö voi hyvin ja tietojärjestelmät toimivat. Mm. osaamisen ja koulutuksen uudistaminen ja hyvinvoinnin edistäminen on nostettu Sipilän hallitusohjelmassa strategisiksi tavoitteiksi. Kärkihankkeissaan Sipilän hallitus painottaa mm. - varhaista tukea, ennaltaehkäisevää työotetta - vaikuttavia asiakaslähtöisiä palveluketjuja yli hallinnonrajojen - terveyden ja hyvinvoinnin edistämistä sekä eriarvoisuuden vähentämistä voimaan tullut nuorisotakuu oli yksi jo Kataisen ( ) hallitusohjelman aikana alkaneista kärkihankkeista. Nuorisotakuu koostuu eri osista, joita ovat työllisyystakuu, koulutustakuu, nuorten aikuisten osaamisohjelma, nuorten työpaja-toiminta ja etsivä nuorisotyö. Opetushallituksen rahoittama Läpäisyn tehostamisohjelma on osa nuorisotakuuta, opiskelijahuollon ja opinto-ohjauksen sekä laajennetun työssäoppimisen ja työvaltaisten opiskelumenetelmien kehittämistä. Koulutuksen ja tutkimuksen kehittämissuunnitelmassa vuosille korostetaan koulutuksellisen tasa-arvon merkitystä suomalaiselle hyvinvoinnille. Tasa-arvon toteutumisen kannalta on ensiarvoisen tärkeää, että jo varhaiskasvatuksessa ja perusopetuksessa pystytään varmistamaan hyvät oppimisen edellytykset kaikille sekä tukemaan monipuolisin toimin eri syistä tukea tarvitsevia ja syrjäytymisvaarassa olevia lapsia ja nuoria. Koulutuksellisia eroja tulee vähentää ja koulutuksellista eriytyvyyttä tulee ehkäistä myös kaikessa perusopetuksen jälkeisessä koulutuksessa. Aliedustettujen ryhmien koulutukseen osallistuminen edellyttää erityisiä tukitoimia. Hyvinvoinnin ja terveyden edistämistä ohjaava lainsäädäntö ohjeistaa oppilas- ja opiskelijahuollon kuuluvan sekä opetustoimen että sosiaali- ja terveystoimen alaan luvun lainsäädännön muutokset ovat tuoneet mukanaan tarkennuksia opiskeluhuoltotyön ja siihen liittyvän yhteistyön tekemiseen niin palveluista vastaavassa kunnassa kuin koulutuksen järjestäjän toiminnassakin. Opetussuunnitelmien ja tutkinnon perusteiden uudistukset edellyttävät eri toimijoiden entistä tiiviimpää yhteistyötä. Hyvinvoinnin ja terveyden edistäminen perustuvat päätökseen opiskeluhuollosta - ammatillisten perustutkintojen perusteissa (Määräys nro 10/011/2014) ja - ammatilliseen peruskoulutukseen ohjaavassa ja valmistavassa koulutuksessa, vammaisten opiskelijoiden valmentavassa ja kuntouttavassa opetuksessa ja ohjauksessa ammatillisessa peruskoulutuksessa, maahanmuuttajien ammatilliseen peruskoulutukseen valmistavassa koulutuksessa ja kotitalousopetuksessa (Määräys nro 11/011/2014)

25 24 (56) Hyvinvointitoimintaa ohjaavia maakunnallisia tavoitteita ja linjauksia kuvataan seuraavissa julkaisuissa: - Lapin hyvinvointiohjelma lma - Lapin nuorisopolitiikan kehittämisohjelma 2015, - Lapin nuorten tieto- ja neuvontapalvelut, Hyvinvoinnin ja terveyden edistämisen tavoitteet ja linjaukset kunnissa edellyttävät, että kunnan tai useamman kunnan on yhdessä laadittava lasten ja nuorten hyvinvoinnin edistämiseksi sekä lastensuojelun järjestämiseksi ja kehittämiseksi kunnan tai kuntien toimintaa koskeva suunnitelma (lastensuojelulaki 12, Finlex). Suunnitelma on lakisääteinen väline ohjata, johtaa ja kehittää lasten ja nuorten hyvinvointityötä kunnassa. Se on jatkossa osa kunnan vakiintunutta toiminnan suunnittelun, toteuttamisen sekä arvioinnin vuosirytmiä. Kuntien lapsi- ja nuorisopoliittiset kehittämisohjelmat löytyvät omistajakuntien WWW- sivuilta. Hyvinvointisuunnitelman hyvänä taustatietolähteenä toimii OHOS hankkeen loppuraportti, Hyvinvointityön strategiset linjaukset Rovaniemen koulutuskuntayhtymä on lappilainen, kansallisesti arvostettu oppimis- ja kehittäjäverkosto, joka palvelee toiminta-aluettaan, hyödyntää pedagogista johtajuutta ja toimii kansainvälisesti. Hyvinvointityötä johdetaan koulutuskuntayhtymän arvojen mukaisesti osana koulutuksen järjestäjän perustehtävää. Kuntayhtymä on tiimiorganisaatio. Jokainen yhteisön jäsen kuuluu johonkin tiimiin. Tiimitoiminnassa keskeisinä linjauksina ovat tiimien merkityksen läpinäkyväksi tekeminen, tiimien roolin määrittäminen ja jokaisen tiimin jäsenen roolin selkeyttäminen osana tiimin toimintaa. Hyvinvoinnin ja terveyden edistämisen koordinointivastuu on Hyvinvointipalvelujen tiimillä. Hyvinvointipalvelujen tiimi vastaa hyvinvointisuunnitelman laadinnasta, arvioinnista ja päivityksestä sekä ohjaa hyvinvointityön toteutumista. Hyvinvointityön toteutukseen osallistuvat koulutuskuntayhtymän kaikki tulosalueet. Kehittäminen ja muutokseen tähtäävä hyvinvointityö edellyttää tietoa olemassa olevasta tilanteesta. Vahvuuksia ja kehittämistarpeita selvitetään henkilöstölle ja opiskelijoille suunnatuilla kyselyillä, selvityksillä ja itsearvioinneilla. Huomiota kiinnitetään erityisesti toiminnan tavoitteisiin ja tuloksiin eli koettuun ja mitattavissa olevaan hyvinvointiin. Periaatteena hyvinvointityössä on, että hyvinvointia tuottavia tekijöitä vahvistetaan samalla kun riskejä aiheuttavia tekijöitä ehkäistään ja niiden vaikutuksia lievennetään. Kriittisiä elämänvaiheita ovat koulutuksen nivelvaiheet ja muut elämän siirtymävaiheet, joissa opiskelijoille tarjottava tuki on syrjäytymisen ehkäisyn kannalta tehokasta toimintaa. Opiskelijoiden hyvinvointi kumpuaa osin myös henkilökunnan työhyvinvoinnista.

26 25 (56) 5.1 Hyvinvoivan oppimisympäristön osatekijät Hyvinvoiva oppimisympäristö rakentuu perustuen koulutuksen järjestäjän ja oppilaitosten yhteisiin arvoihin sekä yhteisölliseen ja osallistavaan opiskelu- ja työkulttuuriin. Sitoutunut johto ja riittävä henkilöstöresurssi ovat onnistumisen tärkeimmät edellytykset. Hyvinvoivan oppimisympäristön tulokselliseen edistämiseen tarvitaan moniammatillista yhteistyötä opetuksen sisällöissä, toteutuksessa ja tukipalveluissa. Erityisen tärkeää on rakentaa osa-alueiden välille rajojen sijaan yhdyspintoja. Lähde Hyvinvoivan oppimisympäristön osatekijät on kuvattu ao. kuviossa (Kuvio 1). Oppimisympäristön vuorovaikutus sekä yhteisöllinen ja osallistava toimintakulttuuri tukevat opiskeluhyvinvointia, jaksamista, opiskelussa etenemistä sekä sosiaalisten taitojen kehittymistä. Osallisuus luo merkitystä elämään ja tuottaa ihmisille hyvinvointia ja terveyttä. Opiskelijoiden hyvinvointiin, kouluviihtyvyyteen sekä opetuksen laatuun vaikuttaa myös henkilöstön hyvinvointi. Hyvää työilmapiiriä luovat opettajien keskinäinen luottamus, osallistumismahdollisuudet sekä yhteisesti hyväksytyt ja ymmärretyt, selkeät tavoitteet. Oppimisympäristöllä tarkoitetaan oppimiseen liittyvää fyysisen ympäristön, psyykkisten tekijöiden ja sosiaalisten suhteiden kokonaisuutta. Lapin koulutuksenjärjestäjille OHOS -hankkeessa tehdyn oppilaitoskyselyn vastausten perusteella hyvinvoiva oppimisympäristö on (Kuvio 2)

27 26 (56) Hyvinvoiva oppimisympäristö ohjaa opiskelijaa asettamaan omia tavoitteita ja arvioimaan omaa toimintaansa. Se tukee opiskelijan oppimismotivaatiota ja uteliaisuutta sekä edistää hänen aktiivisuuttaan, itseohjautuvuuttaan ja luovuuttaan tarjoamalla kiinnostavia haasteita ja ongelmia. Hyvinvoiva oppimisympäristö on fyysisesti, psyykkisesti ja sosiaalisesti turvallinen. Fyysiseen oppimisympäristöön kuuluvat erityisesti koulun rakennukset, tilat, opetusvälineet ja oppimateriaalit. Siihen kuuluvat lisäksi muu rakennettu ympäristö ja ympäröivä luonto. Psyykkisen ja sosiaalisen oppimisympäristön muodostumiseen vaikuttavat yksittäisen opiskelijan kognitiiviset ja emotionaaliset tekijät sekä vuorovaikutukseen ja ihmissuhteisiin liittyvät tekijät. Hyvinvoiva oppimisympäristö tukee opettajan ja opiskelijan välistä sekä opiskelijoiden keskinäistä vuorovaikutusta. Se edistää vuoropuhelua ja ohjaa opiskelijoita työskentelemään ryhmän jäsenenä. Tavoitteena on avoin, rohkaiseva, kiireetön ja myönteinen ilmapiiri, jonka ylläpitämisestä vastaavat opettajat ja opiskelijat. Hyvinvointi syntyy toimintakulttuurista, jossa korostuvat avoimuus, turvallisuus, luottamus, yhteisöllisyys ja kaikkien halu oppia uutta. Oppilaitoksen rooli on merkityksellinen, koska opiskelijat viettävät suuren osan valveilla oloajastaan kouluyhteisöissä. Oppilaitoksella on vahva yksilöllistä minäkuvaa, identiteettiä, hyvinvointia ja terveyskäyttäytymistä muokkaava vaikutus. Oppilaitos on opiskelijalle tärkeä kehitysympäristö, joka parhaimmillaan antaa itseluottamusta, onnistumisen kokemuksia, sosiaalista pääomaa, tärkeitä tiedollisia ja taidollisia valmiuksia sekä integroi yhteiskuntaan. Hyvinvointityön arvot ja periaatteet toteutuvat myös työssäoppimisjaksoilla. Hyvinvoivan oppimisympäristön työ- ja toimintakulttuuri Hyvä opetus sekä vuorovaikutuksellinen ja osallistava opiskeluyhteisö vahvistavat koulutusalan kiinnostavuutta. Yhteisöllinen ja osallistava toimintakulttuuri on toisista välittämistä. Yhteisöllisyys ja osallisuus rakentuvat arjen vuorovaikutustilanteissa ja näkyvät oppilaitoksen toimintakulttuurissa. Yhteisöllisyyttä ja osallisuutta tukeva toimintakulttuuri on kannustava, avoin ja rohkaiseva. Kohtaamiset arjessa ovat myönteisiä ja sosiaalisesti tukevia. Oppilaitos ohjaa toimintatavoillaan sosiaalisia taitoja, esim. välittämällä, hyväksymällä ja rajoja asettamalla. Toimintakulttuuria arvioidaan ja kehitetään yhteistyössä opettajien, opiskelijoiden, johdon ja muun henkilöstön kanssa. Keskustelun ja kehittämisen kohteena tulee fyysisen ympäristön lisäksi olla oppilaitoksen tavat, arvot ja tavoitteet. Toimintakulttuuri rakentuu virallisista ja epävirallisista säännöistä, toiminta- ja käyttäytymismalleista. Keinoja vuorovaikutteisen, osallistavan ja tasa-arvoisen toimintakulttuurin edistämiseksi: arjessa välittäminen luodaan mahdollisuuksia osallistavalle keskustelulle eli tilaisuuksia ja tiloja, joissa opettajat ja opiskelijat voivat olla tiiviimmin vuorovaikutuksessa niin keskenään kuin omissa ryhmissään. kehitetään opettajien työkulttuuria sekä opetusta yksilökeskeisestä yhteisökeskeisemmäksi. vahvistetaan yhdessäoloa järjestämällä teemapäiviä ja yhteisiä virkistystapahtumia toteutetaan pienryhmätoimintaa

28 27 (56) toteutetaan kehittämistyötä ryhmissä esimerkiksi opiskeluympäristön viihtyisyyden lisäämiseksi järjestetään tutortoimintaa ylläpidetään aktiivista opiskelijakuntaa ja opiskelijaraatitoiminta opiskelijoiden ääni esiin: otetaan opiskelijat mukaan opetussuunnitelmatyöhön sekä muuhun oppilaitoksen toiminnan suunnitteluun ja päätöksentekoon. Opetuksen toteuttaminen hyvinvoivassa oppimisympäristössä Ammatillisessa koulutuksessa on paraikaa käynnissä tutkintouudistus ( voimaan), joka muuttaa aiempaa tapaa toimia. Kaikessa tutkintoon johtavassa ammatillisessa koulutuksessa siirrytään aiempaa vahvempaan osaamisperusteisuuteen ja tutkinnon osiin perustuvaan rakenteeseen. Tiede- ja oppiainelähtöisestä opiskelusta siirrytään työelämälähtöiseen ja osaamisperusteiseen tapaan toimia. Huomio siirtyy opetussisällöistä oppimistuloksiin ja osaamiseen eli siihen, mitä opiskelijan pitää osata koulutuksen ja tutkinnon suorittamisen jälkeen. Oppimisympäristöjä monipuolistetaan ja työpaikoilla ja muissa erilaisissa oppimisympäristöissä tapahtuva opiskelu lisääntyy. Oppimisympäristö määräytyy opiskelijan yksilöllisten lähtökohtien mukaan ja jokaiselle opiskelijalle laaditaan oma henkilökohtainen opiskelusuunnitelma (HOPS). Opetuksella ja ohjauksella tuetaan osaamisen hankkimista. Tutkinnon osiin perustuva rakenne tukee joustavien ja yksilöllisten opintopolkujen rakentamista ja edistää aikaisemmin hankitun osaamisen tunnistamista ja tunnustamista osaksi tutkintoa. Tällöin myös koulutusajat lyhenevät. Osaamisen tunnistamisen ja tunnustamisen lähtökohtana on hankittu osaaminen ei oppitunnit ja oppisisällöt. Tutkintouudistuksen yhteydessä on selkiytetty myös ammatilliseen peruskoulutukseen sekä työhön ja itsenäiseen elämään valmentavien koulutusten asemaa ja sisältöä vastaamaan nykyistä paremmin opiskelijoiden tarpeita ja helpottamaan esim. siirtymistä tutkintotavoitteiseen koulutukseen. Valmentavien koulutusten lähtökohtana ovat opiskelijan yksilölliset tarpeet ja opiskelijakeskeisyys. Osaamisperusteisuutta ja työelämälähtöisyyttä vahvistetaan ja valmentava ja tutkintotavoitteinen koulutus toimivat tiiviissä vuorovaikutuksessa keskenään siirtyminen puolin ja toisin on joustavaa. Myös valmentavat koulutukset muodostuvat koulutuksen osista, joissa on yhteisiä koulutuksen osia eri kohderyhmille ja koulutusten osia, joilla turvataan erilaisten opiskelijoiden tarvitsema koulutus ja oma yksilöllinen opintopolku. Muutos tavassa toimia haastaa myös henkilöstöä kehittämään omaa osaamista ja jopa muuttamaan totuttua tapaa toimia. Opetushenkilöstö, opiskelijat ja työelämä ovat olleet mukana laadittaessa uusia koulutuksen järjestäjän opetussuunnitelmia. Koulutuksen järjestäjä on vuodesta 2013 alkaen valmistautunut tulevaan muutokseen kouluttamalla henkilöstöä ja opastamalla ja ohjaamalla opetussuunnitelmien laadintatyötä. Koulutus jatkuu edelleen tutkintouudistuksen toimeenpanovaiheessa. Hyvinvointia tukevat opetuksen sisällöt Ammatillisten opintojensa aikana opiskelija saa valmiuksia ja osaamista omasta terveydestä, hyvinvoinnista sekä opiskelu- ja työkyvystä huolehtimiseksi. Uusissa yhteisissä tutkinnon osissa yhteiskunnassa ja työelämässä tarvittava osaaminen - tutkinnon osa sisältää osaamisalat työkyvyn ylläpitäminen, liikunta ja terveystieto. Terveyttä koskevat tiedot ja taidot eivät muutu automaattisesti terveyttä edistä-

29 28 (56) väksi käyttäytymiseksi. Terveysvalintoihin vaikuttaa tiedollisen puolen lisäksi myös sosiaalinen ulottuvuus eli opiskelijan oma lähiyhteisö, alakulttuurit ja vallitseva arvo- sekä normijärjestelmä. Tärkeä osa ammattitaitoa ovat elinikäisen oppimisen avaintaidot. Ne lisäävät kaikilla aloilla tarvittavaa ammattisivistystä ja kansalaisvalmiuksia. Niiden avulla opiskelijat/tutkinnon suorittajat pystyvät seuraamaan yhteiskunnassa ja työelämässä tapahtuvia muutoksia ja toimimaan muuttuvissa oloissa. Tutkinnon perusteissa elinikäisen oppimisen avaintaidot on sisällytetty ammatillisten tutkinnon osien ammattitaitovaatimuksiin ja yhteisten tutkinnon osien osaamistavoitteisiin. Avaintaitojen tuottamaa osaamista myös arvioidaan niiden yhteydessä. Tutkintouudistuksen myötä myös työkyvyn ylläpitäminen on nostettu osaamisalueeksi. Elinikäisen oppimisen avaintaitoja ovat - elinikäinen oppiminen ja ongelmanratkaisu - vuorovaikutus ja yhteistyö - ammattietiikka - terveys, turvallisuus ja toimintakyky - aloitekyky ja yrittäjyys - kestävä kehitys - estetiikka - viestintä- ja mediaosaaminen - matematiikka ja luonnontieteet - teknologia ja tietotekniikka - aktiivinen kansalaisuus ja eri kulttuurit. Myös ammatilliseen peruskoulutukseen sekä työhön ja itsenäiseen elämään valmentaviin koulutuksiin sisältyy elinikäisen oppimisen avaintaitoja osana koulutusten osaamistavoitteita. Ammattiosaajan työkykypassin avulla kannustetaan oppilaitosyhteisöä tarjoamaan ja ammattiin opiskelevia valitsemaan valinnaisia toiminta- ja työkykyä tukevia opintoja. Koulutuksen järjestäjille ja opiskelijoille vapaaehtoinen passi rakentuu viidestä suorituskokonaisuudesta: toiminta- ja työkykyä edistävä liikunta terveysosaaminen ammatin työkykyvalmiudet harrastuneisuus ja yhteistyötaidot työkykyvalmiuksien vahvistaminen. Passi suoritetaan opiskelun aikana. Hyväksytty suorittaminen edellyttää osaamiselle asetettujen tavoitteiden saavuttamista. Suorituksia voi kerätä pakollisista ja vapaasti valittavista tutkinnon osista sekä oppilaitoksen tai sen ulkopuolisesta harrastus- ja vapaa-ajantoiminnasta. Ammattiosaajan työkykypassi on yksi koulukoulutuksen järjestäjän yhteisistä ja vapaasti valittavista tutkinnon osista, jonka voi suorittaa kaikki opiskelijat. Opiskelun tuki hyvinvoivassa oppimisympäristössä Opiskelijoiden osallisuus Ratkaisevaa osallisuudessa on opiskelijoiden oma kokemus siitä, että voi olla mukana vaikuttamassa itseä koskeviin asioihin. Osallisuus voi toteutua monin eri tavoin aikuis-

30 29 (56) ten ja opiskelijoiden yhteisessä toiminnassa - riippuen siitä, mikä kulloinkin on mahdollista ja tarkoituksenmukaista. Opiskelijoiden osallisuutta vahvistetaan siten, että kaikilla on mahdollisuus itsensä toteuttamiseen ja onnistumisen kokemuksiin. Opiskelijoita kuullaan heitä koskevia suunnitelmia laadittaessa ja päätöksiä tehtäessä esim. opiskelijaraadeissa. Nuorisovaltuusto Useimmissa kunnissa toimii nuorisovaltuusto, jonka tehtävänä on vaikuttaa nuoria koskeviin asioihin. Nuorisovaltuuston edustajat osallistuvat mm. kunnan nuoria koskevien asioiden käsittelyyn osallistumalla ennalta sovittujen lautakuntien ja työryhmien toimintaan. Nuorisovaltuuston jäsenet valitaan vaaleilla. Opiskelijaraati ja opiskelijakunta Opiskelijaraatitoiminta on osa Rovaniemen koulutuskuntayhtymän toimintajärjestelmää. Opiskelijaraadit ovat toimipistekohtaisia. Raadit kokoontuvat neljä tai viisi kertaa lukuvuodessa. Toimipisteen raatiin jokainen opiskelijaryhmä esittää oman edustajansa. Opiskelijaraatitoiminnasta toimipisteissä vastaavat toimipistejohtajat ja/tai heidän nimeämänsä opiskeluhuollon ja toimipisteen laatu- ja arviointitoiminnan yhteyshenkilöt. Opiskelijaraatitoiminnan tavoitteena on vahvistaa opiskelijoiden osallisuutta ja vaikutusmahdollisuuksia heitä koskevissa opiskeluun ja hyvinvointitoimintaan liittyvissä asioissa. Raatien toiminta pyritään pitämään vapaamuotoisena kuitenkin niin, että opiskelijoiden palautteisiin ja esityksiin reagoidaan nopeasti. Rovaniemen koulutuskuntayhtymässä lakisääteisen opiskelijakunnan tehtävää hoitaa opiskelijaraatien esittämät vakinaiset opiskelijajäsenet. Heidän tehtävänään on - edistää opiskelijoiden yhteistoimintaa sekä järjestää harrastus- ja kulttuuritoimintaa - tehdä esityksiä ja antaa lausuntoja oppilaitosta koskevissa asioissa. Ryhmäytyminen osana osallisuutta Tunne kuulua ryhmään on jokaiselle tärkeää. Ryhmähengen luominen on tärkeä tukipilari yksilön kasvussa sosiaaliseksi yksilöksi. Ammatillisessa koulutuksessa panostetaan yksilön suoriutumiseen, mutta rinnalla tulee muistaa ryhmän voima yhteisöllisyyden ja osallisuuden perustana. Oppilaitoksessa yhteisöllisyys ja osallisuus näkyvät hyvänä ja innostavana ryhmähenkenä. Ryhmäytyminen on prosessi, joka alkaa siitä, kun ryhmässä opiskelevat oppivat tuntemaan toisensa mahdollisimman hyvin. Prosessissa luotava hyvä/luottamuksellinen ilmapiiri vie aikaa, siksi kaikkien panos on tärkeää. Ryhmäytyminen on edellytys kannustavan oppimisympäristön syntyyn, jossa ryhmä edistää omaa oppimistaan ja ehkäisee kiusaamista ja syrjäytymistä.

31 30 (56) Opiskelijatutorit hyvinvoinnin edistäjinä Opiskelijatutorit valitaan keväällä tai syksyllä. Heidän valinnastaan vastaa opintoohjaajat. Opiskelijatutorin tehtävänä on auttaa uusia opiskelijoita opintojen alkuun ja tukea ongelmatilanteissa. Opiskelijatutorin tehtävänä on osallistua oppilaitoksen esittelyyn opiskelijavierailijoille. Opinto-ohjaus ja henkilökohtainen opiskelusuunnitelma Opinto-ohjaus on koko oppilaitoksen ja jokaisen opettajan opetustyöhön kuuluva asia. Päävastuu opinto-ohjauksen suunnittelusta on opinto-ohjaajalla. Opiskelijalla on oikeus saada opetusta ja ohjausta, joka mahdollistaa tutkinnon ja koulutuksen perusteiden mukaisten ammattitaitovaatimusten ja osaamistavoitteiden saavuttamisen. Ohjausta opiskelijan tulee saada sekä koulussa että työpaikalla järjestettävän koulutuksen aikana. Ohjauksen tulee olla henkilökohtaista ja muuta tarpeellista ohjausta. Joustavat ja yksilölliset oppimis- ja opiskelupolut mahdollistavat henkilökohtaisen opiskelusuunnitelman toteutumisen. Opiskelijalla on oikeus saada tutkinnon tai koulutusohjelmien perusteiden ammattitaitovaatimuksia tai osaamistavoitteita vastaava muualla hankittu osaaminen tunnistetuksi ja tunnustetuksi. Päätös osaamisen tunnustamisesta tehdään hakemuksen perusteella missä opiskelun vaiheessa tahansa. Opiskelijan tulee esittää osaamisen arvioinnin edellyttämä selvitys suorittamistaan tutkinnoista, koulutuksista, opinnoistaan tai osaamisestaan. Osaamisen tunnustamisella voidaan saada suoritetuksi tutkinnon osia kokonaan tai osittain. Opiskelijan luotsaus Jokaiselle opiskelijalle nimetään oma henkilökohtainen opintoluotsi (ryhmänohjaaja => opintoluotsi). Tavoitteena on, että hän kulkee opiskelijan rinnalla koko koulutuksen ajan. Näin jokaisella koulutuskuntayhtymän opettajalla on luotsattavaa opiskelijaa. Henkilökohtaisen ohjauksen lisäksi luotsattavat opiskelijat kokoontuvat yhteistapaamiseen säännöllisin väliajoin (= opiskelijan kotiryhmä ). Opintoluotsi luo ohjaamilleen opiskelijoille opiskelumyönteistä ilmapiiriä ja edistää yhteistoiminnallisuutta ja osallisuutta opiskeluryhmissä. Hän ohjaa ja tukee jokaista opiskelijaa kasvamaan oman alansa osaavaksi työntekijäksi. Tämä tavoite toteutuu yhteistyössä opiskelijan, opettajien, työelämän ja opiskeluhuollon verkoston sekä oppilaitoksessa toimivan henkilöstön ja muiden yhteistyökumppaneiden kanssa. Opintoluotsi laatii yhdessä opiskelijan kanssa opiskelijan yksilöllisiin tavoitteisiin ja valintoihin perustuvan henkilökohtaisen opiskelusuunnitelman, jota hän päivittää yhdessä opiskelijan kanssa koko opiskelun ajan. Henkilökohtaiset opiskelusuunnitelmat tehdään sähköisessä muodossa Winhaan, Opetustyö Opettajan tehtävänä on tukea ja ohjata opiskelijaa saavuttamaan tutkinnon ja koulutuksen perusteiden mukaiset ammattitaitovaatimukset ja osaamistavoitteet. Opettaja - vastaa yhteistyössä muiden tutkinnon osan opettajien kanssa ammattitaitovaatimusten ja osaamistavoitteiden saavuttamisesta ja tutkinnon osien tulostavoitteista - ohjaa ja tukee opiskelijoita oppimis- ja ammattiin kasvuprosessissa

32 31 (56) - tiedottaa opintoluotsille opiskelijan poissaoloista tai muista opiskeluun liittyvistä vaikeuksista - antaa palautetta ja seuraa tutkinnon osan osaamisen edistymistä (=oppimisen arviointia) - tekee moniammatillista yhteistyötä koulutuskuntayhtymän sisällä ja sidosryhmien kanssa - pitää yhteyttä elinkeinoelämään, opiskelijoiden huoltajiin ja muihin sidosryhmiin - huolehtii osaltaan opetus- ja kasvatustyöhön liittyvästä järjestyksestä, turvallisuudesta ja taloudellisesta toiminnasta Erityisopetus Rovaniemen koulutuskuntayhtymässä erityistä tukea tarvitseva opiskelija opiskelee integroituna ammatillisiin opetusryhmiin. Oppimistestein määritelty, lääketieteellisesti diagnosoitu tai muutoin todettu oppimisvaikeus tai opiskeluun vaikuttava terveydellinen syy tai haastava elämäntilanne mahdollistaa erityistuen ja ohjauksen järjestämisen ja tarvittaessa arviointiperusteiden mukauttamisen. Erityisopiskelijalle laaditaan henkilökohtaisen opetuksen järjestämistä koskeva suunnitelma (HOJKS), jossa on kirjattuna opiskeluun tarvittavat tukitoimet ja toimenpiteet tuen saamiseksi. HOJKS tehdään sähköiseen muotoon. Erityisopetusta toteuttavat laajaalaiset erityisopettajat, ammatilliset erityisopettajat, yhteisten tutkinnon osien opettajat sekä ammatilliset opettajat. Opiskeluhuolto tukee omalla toiminnallaan erityisopiskelijan opintojen etenemistä. Rovaniemen koulutuskuntayhtymässä järjestetään myös valmentavaa koulutusta erityisopiskelijoille. Koulutusta toteutetaan Sodankylässä, Kemijärvellä, Ranualla ja Rovaniemellä Porokadulla ja Jokiväylässä. Koulutus on suunnattu erityisopiskelijoille, jotka tähtäävät joko ammatilliseen perustutkintoon tai työhön ja itsenäiseen elämään. Rovaniemen koulutuskuntayhtymä on myös rajatun erityistehtävän koulutuksen järjestäjä. Lisäohjaus Opiskelijalla, joka on tilapäisesti jäänyt jälkeen opiskelussaan esim. sairauden vuoksi tai muutoin tarvitsee oppimisessaan lyhytaikaista tukea, on mahdollisuus saada lisäopetusta. Lisäopetuksella voidaan ehkäistä vaikeuksia ennakolta. Lisäopetusta antaa opettaja ja tarvittaessa erityisopettaja. Opintotoimisto Opintotoimisto neuvoo opintoihin liittyvissä asioissa ja ohjaa tarvittaessa henkilölle, joka voi antaa lisätietoa. Opintosihteeriltä saa opiskelijatodistukset esim. linja-autojen ja junien alennuslippujen hankkimista varten. Ohjaamo Rovaniemen Nuorten Ohjaamo on alle 30-vuotiaiden matalan kynnyksen ja yksilöllisen kohtaamisen palveluohjaamo. Ohjaamon tiloissa työskentelee nuorta varten mm. työllisyyden, yrittäjyyden, raha-asioiden, sosiaalialan, terveyden, opiskelun, ilmaisun ja vuorovaikutuksen, tutkimuksen ja valmentamisen ammattilaisia. Ohjaamolaiset ja kumppanit palvelevat työelämän ja koulutuksen ulkopuolella olevia nuoria sekä kaikkia niitä nuoria, jotka tarvitsevat nopeaa tietoa ja apua tai pidempiai-

33 32 (56) kaista ohjausta yksilöllisiin tarpeisiinsa. Ohjaamon toiminnassa ja asiakastyössä otetaan myös nuoren vanhemmat, kaverit ja huoltajat tiiviisti yhteistyöhön mukaan. Palveluiden sisältöjä kehitetään erityisesti ennaltaehkäiseviksi siten, että nuorella pysyisi ote omaan elämäänsä ja omiin unelmiinsa. Nuoren tarpeet voivat liittyä esimerkiksi: - terveyteen ja hyvinvointiin - omien vahvuuksien ja taitojen kehittämiseen - sujuvaan arkeen ja asumiseen, raha-asioihin - kuntoutukseen - paperiviidakossa selviämiseen - työhön, kesätyöhön ja työuraan, työ- ja uravalmennukseen - työharjoittelupaikkoihin ja työelämätaitojen kartuttamiseen - opiskeluvaihtoehtoihin, opiskelumenetelmiin tai vaikkapa yrittäjyyden alkutaipaleen asioihin. Palveluissa painopiste on erityisesti nuoren yksilöllisessä kohtaamisessa tutun ohjaajan kanssa. Toimintatapoina ovat: jalkautuminen nuorten ja yhteistyökumppaneiden pariin, yksilövalmennus, verkostotapaamiset, ryhmätreenit, te lat ja tapahtumat. Ohjaamo tarjoaa infoa, tukea ja osaamista myös nuorten vanhemmille. Asuntolapalvelut Asuntolapaikat on varattu opiskelijoille, joiden kotipaikka on muualla kuin opiskelupaikkakunnalla. Opiskelija-asuntolan toiminnasta vastaavat asuntolaohjaajat. Asuntolaohjaajien läsnäolo ja yhteiset järjestyssäännöt luovat turvallisuutta. Asuntolaohjaajat järjestävät uusille, asuntolassa asuville, opiskelijoille henkilökohtaisen tulohaastattelun. Siinä yhteydessä opiskelijoilla on tilaisuus kertoa mm. harrastuksistaan ja halutessaan myös erityistuen tarpeestaan tai muista huolistaan. Asuntolaohjaajat tekevät yhteistyötä kuraattoreiden kanssa. Syksyllä 2014 alkaen kussakin asuntolassa on toiminut asuntolaraati, joka koostuu asuntolassa asuvista opiskelijoista. Raadin tehtävä on yhdessä asuntolaohjaajien kanssa lisätä viihtyisyyttä, yhteisöllisyyttä ja osallistavaa toimintaa asuntoloissa. Myös muut kuin asuntolassa asuvat voivat osallistua asuntoloiden järjestämiin tapahtumiin. Ravitsemispalvelut Ravitsemispalvelut tuottavat opiskelijoiden ateriapalvelut Rovaniemen koulutuskuntayhtymässä. Opiskeluun kuuluvan ruokailun tarkoituksena on edistää opiskelijan hyvinvointia, tervettä kasvua ja kehitystä. Ruokalistat suunnitellaan käyttämällä raakaaineita vaihtelevasti ja monipuolisesti. Aterioilla tarjotaan useita vaihtoehtoja. Hyvällä ruokalistasuunnittelulla pyritään huolehtimaan myös siitä, että tavanomaisimpia erityisruokavalioita noudattavat opiskelijat löytävät itselleen sopivaa ruokaa normaalista ruokalajivalikoimasta. Mikäli opiskelija tarvitsee yksilöllistä erityisruokavaliota, se valmistetaan keittiössä huolellisesti dieetin rajoituksia noudattaen. Ruokalista -suunnittelussa otetaan huomioon suomalaiset suositukset. Säännöllinen ja monipuolinen ruokailu ylläpitää opiskelijoiden vireystasoa päivän aikana. Opiskelijaravintolat toimivat myös opiskelijoiden oppimisympäristönä ja työssäoppimispaikkana. Yksiköissä työskentelee opiskelijoita ruoanvalmistus- ja asiakaspalvelutehtävissä. Opiskelijoiden oppimista ohjaa opiskelijaravintoloiden henkilöstö.

34 33 (56) Vapaa-ajan toiminta Opiskelijoille järjestetään opiskeluhuollollista ennaltaehkäisevää ryhmätoimintaa verkostoyhteistyössä Rovaniemen nuorisotoimen kanssa. Toiminta on Rovaniemen koulutuskuntayhtymän kuraattoreiden suunnittelemaa. Henkilöstön työhyvinvointi Opiskelijoiden hyvinvointi kumpuaa osin henkilökunnan työhyvinvoinnista. Työhyvinvointi kuvaa työntekijän kokemusta työn turvallisuudesta ja terveellisyydestä, hyvästä johtamisesta, ammattitaidosta, muutosten hallinnasta ja työn organisoinnista, työyhteisön tuesta yksilölle sekä siitä, miten merkityksellisenä ja palkitsevana henkilö työtä pitää. Työhyvinvointi on kokemus, mikä syntyy monesta tekijästä. Työssään hyvinvoiva opettaja tai esimies on tyytyväinen omaan työhönsä, jaksaa tehdä työnsä laadukkaasti, sietää epäonnistumisia ja kykenee ristiriitojen ratkaisuun. Työhyvinvointi ilmenee työpaikalla ilona, nauruna ja hyvänä fiiliksenä, hyvinä työtuloksina sekä kehittämisideoina ja innovaatioina. Työhyvinvointia ei synny itsestään, vaan sitä luodaan yhdessä johdon, esimiesten, opettajien ja muun henkilöstön sekä opiskelijoiden kanssa. (OAJ 2013). Kokonaisvaltaiseen hyvinvointiin kuluu kehon ja mielen hyvinvointi. - Työkyvyn säilymisestä huolehtiminen, sen seuraaminen ja arviointi ovat tärkeä osa työyhteisön kehittämistä. Hyvä johtaminen sisältää työympäristön terveydellisten vaaratekijöiden kartoittamisen sekä tapaturmien ja työperäisten sairauksien ehkäisyn ja tarvittaessa kuntoutukseen ohjaamisen. - Tämän päivän palvelu- ja asiantuntijatyössä työelämässä jaksamiseen vaikuttaa keskeisimmin työntekijän henkinen jaksaminen, jossa työyhteisöjen hyvinvoinnilla ja johtamisella on suuri merkitys. Työyhteisön hyvinvoinnin olennainen osa on eri-ikäisten työyhteisön jäsenten tarpeiden ja jaksamisen huomioiminen. Lähde: Toimitusjohtaja Stefan Björkman, Etera Kuntayhtymän johto ja henkilöstö toimivat edellä mainituissa asioissa yhteistyössä. Työterveyshuolto toimii henkilöstön työkykyyn liittyen yhteistyökumppanina sekä asiantuntijana. Työhyvinvoinnin kehitystä seurataan säännöllisesti ja korjaavien toimenpiteiden tekeminen on suunnitelmallista. Rovaniemen koulutuskuntayhtymässä on alkanut keväällä 2014 "Kunnon Koulutus" työhyvinvointiohjelma, jonka avulla - kehitetään työyhteisöjen toimintaa - parannetaan kuntoa ja vireyttä - ehkäistään ja kuntoutetaan selkä-, niska- ja nivelvaivoja - pudotetaan painoa - edistetään terveellistä elämää, työkykyä ja työssä jaksamista - kannustetaan toimimaan työyhteisöissä ja omaehtoisesti Pääpaino on työyhteisöjen työhyvinvoinnin kehittämisessä sekä terveysongelmien ennaltaehkäisyssä kuntoutusta unohtamatta. Ohjelma pohjautuu yksilölliseen terveyskyselyyn. "Kunnon Koulutus" ohjelman toteutuksesta vastaavat henkilöstö-hallinto, työterveyshuolto sekä palveluntuottajat.

35 34 (56) Rovaniemen koulutuskuntayhtymässä on kaksi erillistä toimikuntaa, yhteistyötoimikunta ja työsuojelutoimikunta. Toimikunnat aloittivat työskentelyn Pari kertaa vuodessa toimikunnat pitävät yhteisiä kokouksia, johon osallistuvat sekä yhteistyötoimikunnan että työsuojelutoimikunnan jäsenet. Yhteisissä kokouksissa käsitellään mm. talousarvio ja -suunnitelma syksyn kokouksessa sekä toimintakertomus kevään kokouksessa. Yhteistoimintamenettelyn piiriin kuuluvissa asioissa ennen asian ratkaisemista neuvotellaan valmisteilla olevan toimenpiteen perusteista, vaikutuksista ja vaihtoehdoista yhteistoiminnan hengessä yksimielisyyden saavuttamiseksi. 5.2 Hyvinvointia tuottavan lakisääteisen opiskeluhuollon toimeenpano Hyvinvointia tuottavan opiskeluhuollon tavoitteena on edistää opiskelijoiden oppimista, fyysistä ja psyykkistä terveyttä, sosiaalista hyvinvointia ja huolehtia oppilaitosyhteisön hyvinvoinnista sekä oppimisympäristön terveellisyydestä ja turvallisuudesta. Opiskeluhuoltoa toteutetaan sekä yhteisöllisenä että yksilökohtaisena opiskeluhuoltona. Palveluja tarjotaan Rovaniemen koulutuskuntayhtymässä kaikille opiskelijoille lukuun ottamatta psykologi- ja kuraattoripalveluita, jotka eivät koske - aamu- ja iltapäivätoimintaa, - lukion oppimäärää aikuisten lukiokoulutuksen opetussuunnitelman mukaan opiskelevia, - perusopetuksen ja lukion aineopiskelijoita, - ammatillisen koulutuksen yksityisopiskelijoita - ammatillisen aikuiskoulutuksen opiskelijoita - oppisopimuskoulutuksena järjestettävän näyttötutkintoon valmistavan koulutuksen ja lisäkoulutuksen opiskelijoita Periaatteita hyvinvointia edistävän opiskeluhuoltotyön toteutukseen: o opiskeluhuollon tuki on ennaltaehkäisevää ja korjaavaa o opiskelijoilla on tasa-arvoiset ja yhdenvertaiset mahdollisuudet käydä koulua ja opiskella o opiskelijoilla on vaikutusmahdollisuus itseään koskeviin asioihin o yhteisöllisyys, yhteisöön kuuluminen ja vuorovaikutus ihmisten välillä toimivat o tarpeet tunnistetaan varhain, tukea ja apua tarjotaan oikeaan aikaan o oppilas- ja opiskeluhuollon palvelut ovat riittävät, oikea-aikaiset ja toimivat Järjestämisvastuu, tiedottaminen ja ohjaus Lapin ammattiopisto, Lapin matkailuopisto ja Lapin urheiluopisto vastaavat siitä, että hyvinvointia edistävä opetussuunnitelman mukainen opiskeluhuolto toteutuu opiskeluhuolto järjestetään monialaisessa yhteistyössä opetustoimen ja sosiaalija terveystoimen kanssa siten, että siitä muodostuu toimiva ja yhtenäinen kokonaisuus opiskelijoilla ja heidän huoltajillaan on tieto oppilaitoksen ja sen opiskelijoiden käytettävissä olevasta opiskeluhuollosta. Oppilaitoksen ja opiskeluhuollon henkilöstöllä on velvollisuus ohjata opiskelijaa hakemaan tarvitsemiaan opiskeluhuollon etuuksia ja palveluja Oppilaitoksen sijaintikunta vastaa - alueellaan sijaitsevien lain soveltamisalan piiriin kuuluvien oppilaitosten opiskelijoiden opiskeluhuollon psykologi- ja kuraattoripalvelujen järjestämisestä opiskelijoille heidän kotipaikastaan riippumatta. - opiskeluterveydenhuollon järjestämisestä

36 35 (56) Opiskeluhuoltoa toteutetaan - yhteistyössä opiskelijoiden, heidän huoltajiensa sekä tarvittaessa muiden yhteistyötahojen kanssa. Opiskeluhuolto kuuluu - kaikkien oppilaitoksissa työskentelevien ja opiskeluhuoltopalveluista vastaavien työntekijöiden tehtäviin. Oppilaitosten henkilökunnalla on - ensisijainen vastuu oppilaitosyhteisön hyvinvoinnista ja oppimisympäristöjen turvallisuudesta. Opiskeluhuollon valtakunnallisesta ohjauksesta vastaavat - Opetushallitus sekä Terveyden- ja hyvinvoinnin laitos. Lakisääteiset suunnitelmat Kuntien lasten ja nuorten hyvinvointisuunnitelmat Kunnan tai useamman kunnan yhdessä on laadittava lasten ja nuorten hyvinvoinnin edistämiseksi sekä lastensuojelun järjestämiseksi ja kehittämiseksi kunnan tai kuntien toimintaa koskeva suunnitelma. Kuntien lapsi- ja nuorisopoliittiset kehittämisohjelmat löytyvät kuntien www sivuilta. Rovaniemen koulutuskuntayhtymän hyvinvointisuunnitelma Rovaniemen koulutuskuntayhtymässä hyvinvointia tuottavan opiskeluhuollon yleisestä suunnittelusta ja kehittämisestä vastaa Rovaniemen kaupungin nimeämä opiskeluhuollon ohjausryhmä. Hyvinvointipalvelujen tiimi vastaa koulutuksen järjestäjän hyvinvointisuunnitelman laatimisesta ja päivittämisestä yhteistyössä oppilaitoksen henkilöstön, opiskelijoiden ja heidän huoltajiensa kanssa. Opiskeluhuollon toteutuksesta vastaavat toimipisteiden opiskeluhuoltoryhmät. Yksittäisen opiskelijan tai tietyn opiskelijaryhmän tuen tarpeen selvittämiseen ja opiskeluhuollon palvelujen järjestämiseen liittyvät asiat käsitellään tarvittaessa koolle kutsutussa monialaisessa asiantuntijaryhmässä. Rovaniemen koulutuskuntayhtymän hyvinvointisuunnitelma (tämän asiakirjan osa II) tarkistetaan vuoden kuluessa siitä, kun omistajakuntien lasten ja nuorten hyvinvointisuunnitelma on tarkistettu. 5.3 Hyvinvointia tuottava yhteisöllinen opiskeluhuolto Yhteisöllisellä opiskeluhuollolla tarkoitetaan toimintakulttuuria ja toimia, joilla oppilaitosyhteisössä edistetään opiskelijoiden oppimista, hyvinvointia, terveyttä, sosiaalista vastuullisuutta, vuorovaikutusta ja osallisuutta sekä opiskeluympäristön terveellisyyttä, turvallisuutta ja esteettömyyttä. Painopiste opiskeluhuollossa on yhteisöllisessä ennaltaehkäisevässä opiskeluhuollossa, johon kaikki oppilaitoksen toimijat osallistuvat.

37 36 (56) Rovaniemen koulutuskuntayhtymässä toimipisteiden opiskeluhuoltoryhmät vastaavat yhteisöllisen opiskeluhuollon käytännön toteuttamisesta monialaisessa yhteistyössä toimipisteen henkilöstön, opetustoimen, sosiaali- ja terveystoimen, opiskelijoiden, heidän huoltajiensa sekä tarvittaessa muiden yhteistyötahojen kanssa. Opiskeluhuoltoryhmä valitsee keskuudestaan puheenjohtajan. Toimipisteiden opiskeluhuoltoryhmät Lapin ammattiopisto: Jokiväylän toimipiste, Porokadun toimipiste, Jänkätien toimipiste, Kemijärven toimipiste ja Sodankylän toimipiste Lapin matkailuopisto: Toripuistikon toimipiste ja LEVI-instituutti Lapin urheiluopisto: Santasport Lapin Urheiluopisto Opiskeluhuoltoryhmän tehtävät - vastaa toimipisteen opiskeluhuollon käytännön suunnittelusta, kehittämisestä, toteuttamisesta ja arvioinnista hyvinvointisuunnitelman mukaisesti - vastaa yhteisöllisen ja yksilökohtaisen opiskeluhuollon toteuttamisesta toimipisteessä - vastaa monialaisesta yhteistyöstä opetustoimen sekä sosiaali- ja terveystoimen kanssa - vastaa yhteistyöstä opiskelijoiden, heidän huoltajiensa sekä tarvittaessa muiden yhteistyötahojen kanssa - toimii opetushenkilöstön tukena koulun työrauhaan, kurinpitoon sekä opetuksen järjestämiseen ja toteuttamiseen liittyvissä hallinnollisissa ja sisällöllisissä kysymyksissä. Opiskeluhuoltoryhmää johtaa toimipistejohtaja tai hänelle nimetty varahenkilö. Mikäli opiskeluhuoltoryhmässä käsitellään yksittäisen opiskelijan asioita, asiantuntijaryhmän vastuuhenkilö kirjaa yksittäisen opiskelijan opiskeluhuollon tarvetta, toteutusta ja sovittuja yksilöllisiä opiskeluhuollon tukitoimia koskevat välttämättömät opiskelijaa koskevat tiedot opiskeluhuoltokertomukseen Yhteisöllisen opiskeluhuollon käytännön toimeenpano Toimipisteiden vastuulla olevia hyvinvointia tuottavia yhteisöllisen opiskeluhuollon palveluja ovat: - opiskelijoiden osallisuuden vahvistaminen - huoltajien osallisuuden vahvistaminen - yhteistyötavat ulkopuolisten yhteistyökumppaneiden kanssa oppilaitosyhteisön tukemiseksi ja konsultaation järjestämiseksi sekä opiskeluhuollon kehittämiseksi - opiskelu- ja työkyvyn ylläpitäminen liikunnan ja terveystiedon opetuksen sekä ammatillisten tutkinnon osien opetuksen välillä - tiedottaminen tutkintokohtaisista terveydentilavaatimuksista ja muista opintoihin liittyvistä edellytyksistä - koulutukseen osallistumisen seuranta, poissaolojen ehkäiseminen ja niihin liittyvät toimenpiteet

38 37 (56) Alla olevaan taulukkoon (Taulukko 1) on koottu RKK:n henkilöstön esille nostamia esimerkkejä ja hyviä käytänteitä erilaisista tavoista toimia yhteisöllisen opiskeluhuollon toimeenpanossa. Taulukko 1: Yhteisöllisen opiskeluhuollon palvelut ja niihin vastaaminen RKK:ssa OPISKELUHUOLLON PALVELU Opiskelijoiden osallisuuden vahvistaminen Huoltajien osallisuuden vahvistaminen Yhteistyötavat nuorisotoimen, lastensuojelun, poliisin sekä muiden tarvittavien tahojen kanssa oppilaitosyhteisön tukemiseksi ja konsultaation järjestämiseksi sekä opiskeluhuollon kehittämiseksi ESIMERKKEJÄ TOTEUTUSTAVOISTA JA HYVISTÄ KÄYTÄNTEISTÄ - opiskelijaraadit toimivat jokaisessa toimipisteessä - nimetään opiskelijoiden edustajat Ammattikoulutuspalveluiden tiimeihin - opiskelijakuntatoiminta, tutor-toiminta ja kuntien nuorisovaltuustot sekä aikuiskoulutuksen osallistavat toiminnot - yhteisiä tapahtumia kotiväen ja koulun välillä - huoltajaliittymän WINHA-WIIVI kautta, - kotiväenillat: opiskelun alussa: opintojen alkamiseen liittyvät asiat opiskelun aikana: hyvinvoinnin edistäminen opiskelun loppuvaiheessa: työhakuun ja jatkoopintoihin liittyvät - vanhempien oikeudet katsoa poissaolot ja opintosuoritukset - ryhmänohjaajien ja opiskeluhuoltohenkilöstön yhteydenotot kotiin tarvittaessa - verkostopalaverit vanhempien ja verkoston kanssa tarvittaessa - henkilökohtaiset kontaktit, palaverit yhdessä vanhempien kanssa, HOPS ja HOJKS palaverit - vanhempain raadin perustaminen Varhainen puuttuminen lähtökohtana: - huolen herätessä keskustelu opiskelijan kanssa välittömästi, yhteys huoltajiin ja tilanteessa tarpeellisiin tukiverkoston tahoihin suunnitelman laatiminen, seuranta ja arviointi Toimipisteen opiskeluhuoltotyöryhmä - kokoontuu kerran kuukaudessa: huolta tuottavat ajankohtaiset asiat, ilmiöt Opiskeluterveydenhoitaja - vastaanotto toimipisteessä tai keskitetyssä opiskeluterveydenhuollossa sovittuina aikoina: opiskelijatapaamiset opiskeluhuollon, huoltajien/huoltajien edustajien sekä tilanteessa tarvittavien yhteistyötahojen kanssa, em. lisäksi joustavasti opiskelijan verkostotapaamisia huolen herätessä Koulupoliisi - aktiivinen keskustelu huolen herätessä (yksilö-, yhteisötasolla), - koulupoliisin näkyminen oppilaitoksessa ennaltaehkäise-

39 38 (56) vässä merkityksessä - koirapoliisin käyminen säännöllisesti syksyllä opintojen alkaessa ja keväällä lukuvuoden päättyessä - poliisin vierailut koululla, luennot liikennekäyttäytymisestä, huumeista, itsenäisestä asumisesta Verkostopalaverit ja verkostoyhteistyö - verkostopalavereihin osallistuminen: nuppi, nuorisopsykiatrian pkl, TE -toimisto, vammaispalvelu jne), Ohjaamo - verkostoyhteistyö eri toimijoiden kanssa on jatkuvaa, tapauskohtaista ja päivittäistä: LSHP, Kela, Romppu, TE - toimisto, Nupo, Nuppi jne. - yhteistyö etsivän nuorityön kanssa: ilmoitukset eroamisista, keskeyttämisistä ja katoamisista. Yhteistyötä tehdään jo ennen kuin ollaan eroamis- tai keskeyttämistilanteessa - yhteiset tapaamiset 2x vuodessa sosiaalitoimen kanssa tavoitteena yhteistyön vahvistaminen, muutoksista ajan tasalla pysyminen, yhteistyö ennaltaehkäisevästi Lastensuojelu: - lastensuojelulaissa säädetään eri viranomaisten ilmoitusvelvollisuudesta: viranomaisella on velvollisuus ilmoittaa sosiaalihuoltoon sellaisesta lapsesta tai nuoresta, jonka tilanne edellyttää lastensuojelutarpeen selvittämistä - lastensuojelunlain mukaan viranomaisella on oikeus konsultoida lastensuojelun sosiaalityöntekijää sellaisen lapsen tilanteesta, josta ilmoittajalla on huoli. - opiskelijahuollon henkilöstön tekemä lastensuojeluilmoitus päivystävälle lastensuojelijalle akuuteissa tilanteissa, ilmoitus tehdään aina sen kunnan viranomaisille, jossa lapsi/nuori on kirjoilla, maahanmuuttajat myös asuinpaikkakunnan mukaan. - mikäli viranomainen päätyy tekemään nuoren tilanteesta lastensuojelu-ilmoituksen, tai pyynnön lastensuojelutarpeen arviosta lastensuojeluun, sosiaalityöntekijällä on mahdollisuus osallistua esimerkiksi nuoren palaveriin oppilaitoksessa nuoren ja hänen huoltajiensa suostumuksella. - lastensuojelun ja oppilaitoksen välistä yhteistyötä on mahdollista toteuttaa myös kuraattoreiden ja lastensuojelun sosiaalityöntekijöiden välisillä yhteistyötapaamisilla, jossa moniammatillisella verkostolla on mahdollisuus vaihtaa ajatuksia. - lastensuojelun kautta mukaan tuleva verkosto, yhteistyö jälkihuollon ohjaajien kanssa yhteiset tapaamiset: arjen sujuvuus, opintojen eteneminen Opiskelu- ja työkyvyn ylläpitäminen liikunnan ja terveystiedon opetuksen sekä ammatillisten tutkinnon osien opetuksen välillä - liikunnan ja terveystiedon tunneilla huomioidaan, mihin ammattiin opiskelijat valmistuvat ja mitä työ heiltä edellyttää, - asioihin palataan pitkin opintoja etteivät ne jää irralliseksi ensimmäisen vuoden jutuiksi - portaali käyttöön - ammattiosaajan työkykypassin suorittaminen vapaasti valittaviin opintoihin

40 39 (56) - jo opintojen alussa aletaan puhua työkyvystä ja oman hyvinvoinnin ylläpidosta sekä sairauksien ennaltaehkäisystä - urheiluopiston opiskelijat testaavat opiskelijoiden ja henkilöstön toimintakykyä ryhmittäin tai yksiköittäin kaikille pakollisiksi tutkinnon osat, tunnit evät ole sidottu mihinkään opetukseen vaan ne ovat opiskelua tukevia tunteja testi herättää opiskelijoita ajattelemaan omaa fyysistä kuntoa testien jälkeen liikuntaneuvojaopiskelijat jalkautuvat toimipisteisiin kolme 1,5 tunnin kertaa, jolloin he kertovat psykofyysissosiaalisesta hyvinvoinnista ja siitä miten se vaikuttaa työkykyyn, hyvinvointiin, jaksamiseen ja elämän mielekkyyteen opiskelijat saavat myös henkilökohtaiset palautteet ja ohjeet siitä, miten jatkossa kannattaisi treenata, jotta työkyky olisi mahdollisimman hyvä tulevaisuudessa. Myös nämä kerrat ovat kaikille pakollisia ja ne voidaan sitoa esim. liikuntatunteihin - RKK -tasoiset tapahtumat, retkeilypäiviä lähialueelle - opintoluotsille tunteja kouluterveyskyselyn tulosten käsittelyyn - yhteisöllisyys ja osallisuus näkyvät OPSeissa Tiedottaminen tutkintokohtaisista terveydentilavaatimuksista ja muista opintoihin liittyvistä edellytyksistä - kaikkien koulutustiedottamiseen osallistuvien velvollisuus kertoa myös terveydentilavaatimuksista, kun esittelevät opintoja. kohderyhmänä niin potentiaaliset opiskelijat, huoltajat kuin peruskoulujen opinto-ohjauksesta vastaavat henkilöt kirjalliseen materiaaliin liitetään maininnat terveydellisistä edellytyksistä siinä laajuudessa, kuin ne tulevat lainsäädännöstä laaditaan alaikäisten huoltajille tietopaketti toimintatavoista, keskeisistä lainsäädännön velvoitteista niin koulun kuin huoltajienkin näkökulmasta, vaikuttamis ja osallistumismahdollisuuksista ja yhteydenottotavoista - alojen esittelyssä myymisen sijaan huomiota siihen, mitä ammatti todella vaatii tai saattaa vaatia. - terveydenhoitaja on yksi avainhenkilöistä: yhteistyön tiivistäminen terveydenhuollon kanssa - opiskelijahuollon ja ohjauksen info -tunnit uusille opiskelijoille ja ryhmille; opiskelijan opas - huoltajille tarkoitetut info -tilaisuudet peruskouluilla; huoltajien tapaamiset muuttuvissa tilanteissa; yhteistyö peruskoulun henkilöstön kautta Koulutukseen osallistumisen seuranta, poissaolojen ehkäiseminen ja niihin liittyvät toimenpiteet Varhainen puuttuminen - tutkinnon osan opettajat ovat vastuussa tutkinnon osan opiskelijoiden opiskelun etenemisen seurannasta (= osa oppimisen arviointia). - kaikissa toimipisteissä otetaan käyttöön sähköiset HOPS-

41 40 (56) ja HOJKS -asiakirjat sekä sähköinen päiväkirja. - tutkinnon osan opettajien vastuuta HOPS ja HOJKS prosessin tukemisessa vahvistetaan - opettajille järjestetään lisäkoulutusta ohjauksen taitoihin, erityisopetuksen osaamiseen sekä sähköisten järjestelmien hyödyntämiseen opiskelijan vastuuttamisen välineenä sekä alaikäisten huoltajien kanssa tehtävään yhteistyön tehostamiseen. - toimipisteiden opiskeluhuoltoryhmät seuraavat aktiivisesti opiskelijapalautteita ja terveyskyselyitä sekä osallistuvat toimipisteiden opiskelijaraatitoimintaan. - ennaltaehkäisevän opiskeluhuollon ryhmätoiminnan järjestäminen keskeyttämisvaarassa oleville Huolen portaat opiskelijan ohjauksen tueksi, ks. liite 2 Ryhmään kiinnittyminen ja yhteisöllisyys - opiskelun alkuvaiheessa oppilaitokseen, muihin opiskelijoihin ja opettajiin tutustumien. - opiskelijalle mahdollisuus ryhmäytyä ja kiinnittyä omaan ryhmäänsä. Muodostetaan opiskelijan tutorointiryhmiä, jota ryhmälle nimetty opintoluotsi ohjaa koko koulutusprosessin ajan. - opintoluotsille järjestetään tarvittaessa lisäkoulutusta opiskelijan ohjaamisen taitoihin. - opiskelijat otetaan mukaan yhteisöllisten tapahtumien ja teemapäivien suunnitteluun ja järjestämiseen Nivelvaihetyö - tehostetaan nivelvaiheen yhteistyötä perusopetuksen kanssa - syksyllä järjestettävään siirtopalaveripäivään osallistuvat kaikkien aloittavien ryhmien opintoluotsit sekä toimipisteiden ja peruskoulujen opiskeluhuoltohenkilöstö - järjestetään vuosittain avoimien ovien päivä - opinto-ohjaajat ja erityisopettajat osallistuvat kutsuttaessa Lapin läänin alueen peruskouluissa järjestettäviin toisen asteen opintojen info-tilaisuuksiin sekä vanhempainiltoihin - alavalinnan soveltuvuuden varmistaminen koulutuskokeilujen avulla peruskoulusta ja/tai Valma-koulutuksista perustutkintoon siirtyville tukea tarvitseville opiskelijoille Joustavat opintopolut - osaamisen tunnistamisen ja tunnustamisen käytäntöjä tehostetaan - mahdollistetaan opiskelijoille joustavat yksilölliset opintopolut - hyödynnetään erilaisia oppimisympäristöjä sekä laajennetaan opintojen tarjontaa yli toimipisterajojen - selvitetään mahdollisuuksia toteuttaa toiminnallisen oppimisen/pajatoiminnan mallia koulutuskuntayhtymän toimintaympäristössä

42 41 (56) Lisäksi toimipisteet huolehtivat monialaisessa yhteistyössä opetustoimen, sosiaali- ja terveystoimen opiskelijoiden, heidän huoltajiensa sekä tarvittaessa muiden yhteistyötahojen kanssa - oppimisympäristöjen terveellisyydestä ja turvallisuudesta - oppilaitosyhteisön hyvinvoinnin tarkastamiskäytännöistä - opiskelijoille esteettömästä oppimisympäristöstä ja tapaturmien ehkäisemisestä - koulumatkojen ja koulutukseen liittyvien matkojen, kuljetusten ja odotusaikojen turvallisuutta koskevista ohjeista - tupakoinnin, nuuskaamisen sekä päihteiden käytön ennaltaehkäisemisestä - päihdeongelmiin puuttumisesta ja päihdeongelmaisen hoitoon ohjauksesta - toiminnasta äkillisissä kriiseissä, uhka- ja vaaratilanteissa Taulukko 2: Yhteisöllisen opiskeluhuollon palvelut, tavoitteet ja toimenpiteet OPISKELUHUOLLON PALVELU Oppimisympäristöjen terveellisyydestä ja turvallisuudesta huolehtiminen Oppilaitosyhteisön hyvinvoinnin tarkastamiskäytännöt. TAVOITE JA TOIMENPITEET - ammatillisesta koulutuksesta annetun lain mukaan opiskelijalla on oikeus turvalliseen opiskeluympäristöön - turvallisuuden edistämisessä ja turvallisuutta vaarantavien tilanteiden ennaltaehkäisyssä noudatetaan turvallisuutta ohjaavaa lainsäädäntöä, opetussuunnitelman perusteissa olevia turvallisuuden edistämistä koskevia määräyksiä, eri oppiaineiden opetukseen laadittuja turvallisuusohjeita muita paikallisia turvallisuutta koskevia linjauksia. Lisää RKK:n järjestyssäännöt ja menettelytapaohjeet Terveydenhuoltolain mukaan opiskeluterveydenhuollon tehtävänä on o kouluympäristön terveellisyyden ja turvallisuuden sekä kouluyhteisön hyvinvoinnin edistäminen sekä seuranta kolmen (3) vuoden välein o tehdä tarkastukset yhteistyössä oppilaitoksen ja sen oppilaiden tai opiskelijoiden, koulu- tai opiskeluterveydenhuollon, terveystarkastajan, henkilöstön työterveyshuollon, työsuojeluhenkilöstön ja tarvittaessa muiden asiantuntijoiden kesken o seurata tarkastuksessa todettujen puutteiden korjaamista vuosittain Oppilaitosyhteisön ja opiskeluympäristön terveellisyyttä ja turvallisuutta säätelevät useat eri lait ja tehtävät jakautuvat monille eri toimijoille, joten tarkastuksen järjestämiseen liittyvistä käytännöistä ja aikatauluista sovitaan eri hallintokuntien kesken Ravitsemispalvelut Rovaniemen koulutuskuntayhtymän Ravitsemispalvelut tuottavat opiskelijoiden ateriapalvelut. Opiskeluun kuuluvan ruokailun tarkoituksena on edistää opiskelijan hyvinvointia, tervettä kasvua ja kehitystä. Säännöllinen ja monipuolinen ruokailu ylläpitää opiskelijoiden vireystasoa päivän aikana.

43 42 (56) Hyvällä ruokalistasuunnittelulla pyritään huolehtimaan myös siitä, että tavanomaisimpia erityisruokavalioita noudattavat opiskelijat löytävät itselleen sopivaa ruokaa normaalista ruokalajivalikoimasta. Mikäli opiskelija tarvitsee yksilöllistä erityisruokavaliota, se valmistetaan keittiössä huolellisesti dieetin rajoituksia noudattaen. Esteettömän oppimisympäristön turvaaminen ja tapaturmien ehkäiseminen Hakijan terveydentilaan tai toimintakykyyn liittyvä seikka ei saa olla esteenä opiskelijaksi ottamiselle. Opiskelijaksi ei kuitenkaan voida ottaa henkilöä, joka ei ole terveydentilaltaan tai toimintakyvyltään kykenevä opintoihin liittyviin käytännön tehtäviin tai työssäoppimiseen, jos opintoihin liittyvät turvallisuusvaatimukset sitä edellyttävät ja jos estettä ei voida kohtuullisin toimin poistaa. Koulutuksen järjestäjän tulee antaa opiskelijaksi pyrkiville tieto siitä, minkälaisia terveydentilaa koskevia vaatimuksia ja muita edellytyksiä opintoihin liittyy. Koulumatkojen ja koulutukseen liittyvien matkojen, kuljetusten ja odotusaikojen turvallisuutta koskevat ohjeet Tupakoinnin, nuuskaamisen ja päihteiden käytön ennaltaehkäiseminen Turvallisuutta koskeva infomateriaali, turvallisuussuunnitelma opiskeluun liittyviä matkoja varten, ohje traumaattisten asioiden käsittelyä varten ja toimipisteiden pelastuskartat löytyvät Turvallisuus - kansiosta, Tupakkalaissa (698/2010) rajoitetaan tupakkatuotteiden esilläpitoa ja saatavuutta nuorten arkiympäristössä. Tupakointi ja tupakkatuotteiden mm. nuuskan käyttö, käsittely ja näkyvillä pitäminen on kielletty oppilaitoksen kiinteistöjen sisä- ja ulkoalueilla sekä oppilaitoksen ajoneuvoissa. Kielto koskee myös oppilaitoksen kiinteistöjen ulkopuolisia työmaita, opetustilanteita ja tilaisuuksia sekä niiden taukoja, mikäli tauoilla on mukana alle 18-vuotiaita opiskelijoita. Tupakointikielto koskee oppilaita, henkilökuntaa ja ulkopuolisia henkilöitä. Toistuvasta tupakointiohjeiden noudattamatta jättämisestä voidaan opiskelijalle tai henkilökuntaan kuuluvalle antaa kurinpitorangaistus. Oppilaitos voi tarvittaessa kutsua poliisin sakottamaan tupakoinnista tai poistamaan tupakoitsijan oppilaitoksen alueelta. Järjestetään teemapäiviä, joihin hankitaan kokemuskouluttajia ja ammattilaisia kertomaan tupakointiin liittyvistä asioista, sillä ne herättävät opiskelijoita ajattelemaan! Lisää Järjestyssäännöt. Yleishallinto. Turvallisuus Päihdeongelmiin puuttuminen ja päihdeongelmaisen hoitoon ohjaus Päihteiden, huumeiden tai vastaavien päihdyttävien aineiden hallussapito, käyttö ja niiden vaikutuksen alaisena oleminen on kielletty oppilaitoksen alueella, työssäoppimisen paikoilla sekä oppilaitoksen järjestämissä tilaisuuksissa. Kielto koskee myös edellä mainittuihin liittyvää matkustus-, majoitus- tai

44 43 (56) vapaa-ajan toimintaa. Oppilaitos voi määrätä alkaen Lain 630/ a :n muutoksessa tarkemmin eritellyissä tapauksissa opiskelijan huumausainetestiin, mikäli oppilaitoksella on perus-tellusta syystä syytä epäillä opiskelijan osallistuvan opetukseen tai työssäoppimiseen huumausaineiden vaikutuksen alaisena tai että opiskelijalla on huumausaineriippuvuus. Lisää Järjestyssäännöt. Järjestyssäännöt RKK:ssa on laadittu SORA opas ja huumausainetestauksen prosessikuvaus, jotka löytyvät Toiminta äkillisissä kriiseissä, uhka- ja vaaratilanteissa Rovaniemen koulutuskuntayhtymää oppilaitosyhteisönä tai sen jäseniä mahdollisesti koskettavien traumaattisten tilanteiden hallintaan on varauduttu laatimalla henkilöstölle ja johdolle suunnattu kriisitoimintaopas. Traumatisoivat tapahtumat voivat haitata oppilaitosyhteisön toimintakykyä pitkään, ellei niitä käsitellä asianmukaisesti. Etukäteen sovitut toimintamallit helpottavat kriisitilanteiden hallintaa ja lievittävät ihmisten ahdistusta. Kriisisuunnitelma valmistellaan yhteistyössä tarvittavien viranomaisten kanssa ottaen huomioon muut uhka-, vaara- ja kriisitilanteita koskevat ohjeistukset seuraavasti: Ennaltaehkäisyn näkökulmasta suunnitelmassa on kuvattava o kriisitilanteiden ehkäisy ja niihin varautuminen o johtamisen periaatteet, yhteistyö sekä työn- ja vastuunjako erilaisissa kriisitilanteissa ja niihin varautumisessa o koulutuksen järjestäjän sisäinen ja ulkoinen tiedottaminen sekä viestinnän periaatteet o suunnitelmaan perehdyttäminen ja siitä tiedottaminen henkilöstölle, opiskelijoille, huoltajille ja yhteistyötahoille o toimintatavat erilaisissa äkillisissä kriisitilanteissa ja oppilaitoksen turvallisuutta koskevien ohjeiden yhteensovittaminen (pelastussuunnitelma ja muut turvallisuusohjeet) o psykososiaalisen tuen ja jälkihoidon järjestäminen o toimintavalmiuksien ylläpitäminen, suunnitelman arviointi ja päivittäminen. o tapahtuman jälkihoito Kriisitoimintaopas löytyy Yleishallinto. Turvallisuus

45 44 (56) 5.4 Hyvinvointia tuottava yksilökohtainen opiskeluhuolto Yksilökohtaisella opiskeluhuollolla tarkoitetaan yksittäiselle opiskelijalle annettavia opiskeluhuollon palveluja, joita ovat: 1) monialainen yksilökohtainen opiskeluhuolto 2) opiskeluterveydenhuollon palvelut 3) psykologi- ja kuraattoripalvelut Painopiste yksilökohtaisessa opiskeluhuollossa on matalan kynnyksen tuessa: o Opiskelijalla on oikeus keskustella psykologin tai kuraattorin kanssa seitsemäntenä työpäivänä pyynnöstä ja kiireellisessä tapauksessa jo samana tai seuraavana työpäivänä. o Terveydenhoitajan työaika koulu- ja opiskeluterveydenhuollossa on järjestettävä siten, että opiskelija voi tarvittaessa päästä terveydenhoitajan vastaanotolle myös ilman ajanvarausta. o Opiskelijalle on järjestettävä mahdollisuus saada arkipäivisin virka-aikana välittömästi yhteys opiskeluterveydenhuoltoon. Opiskeluhuoltoa toteutetaan yhteistyössä opiskelijan ja hänen huoltajiensa kanssa. Yksilökohtainen oppilashuolto perustuu aina opiskelijan sekä tarpeen niin vaatiessa hänen huoltajansa suostumukseen. Opiskelijan yksilöidyllä kirjallisella suostumuksella hänen asiansa käsittelyyn voi osallistua myös muita tarvittavia opiskeluhuollon yhteistyötahoja tai opiskelijan läheisiä. Yksilöllisen opiskeluhuollon toteuttaminen suunnitellaan yhteistyössä opiskelijoiden ja heidän huoltajiensa noudattaen ao. periaatteita: varmistetaan opiskelijan ja huoltajan osallisuus ja yhteistyö opiskeluhuollon suunnittelussa, kehittämisessä ja arvioimisessa - opiskelijoilta ja huoltajilta toivotaan palautetta ja esityksiä, opiskelijoilla mahdollisuus tuoda asioita opiskelijaraateihin - suunnitelmissa on perustaa vanhempain raati opiskelijalle ja hänen huoltajalleen tiedotetaan yksittäisen opiskelijan asioiden käsittelyyn liittyvistä lain edellyttämistä menettelytavoista ja tietojen käsittelystä - kirjallista infoa opiskelijalle ja huoltajille - on aina tapauskohtaista, toimitaan lain sallimissa rajoissa otetaan huomioon opiskelijan itsenäinen asema opiskeluhuollon asiakkaan tilanteissa, joissa hän on riittävän kehittynyt arvioimaan käsiteltävänä olevaa asiaansa ja ottamaan itsenäisen vastuun siitä - eettiset periaatteet ja laki huomioon ottaen, mielellään kahden henkilön arvio riittävästä kehittyneisyydestä - kirjallinen dokumentoitu käsittely laaditaan ajantasaiset lomakkeet huomioidaan opiskelijan toiveet koskien huoltajien kanssa tehtävää yhteistyötä - ohjauksen eettisten periaatteiden mukaan opiskelijan itsemääräämisen oikeutta ja luottamuksellista toimintaa kunnioitetaan mahdollisimman pitkälle opiskelijan kehitystason arvioiminen opiskeluhuollon henkilöstöön kuuluvan sosiaali- ja terveydenhuollon ammattihenkilön toimesta.

46 45 (56) Tapauskohtaisesti koottava monialainen asiantuntijaryhmä Yksittäisen opiskelijan tai tietyn opiskelijaryhmän tuen tarpeen selvittämiseen ja opiskeluhuollon palvelujen järjestämiseen liittyvät asiat käsitellään tapauskohtaisesti koottavassa monialaisessa asiantuntijaryhmässä. Asiantuntijaryhmä nimeää keskuudestaan vastuuhenkilön. Yksittäistä opiskelijaa koskevan asian käsittelyyn saavat osallistua vain sellaiset henkilöt, joille opiskeluhuoltoon liittyviin tehtäviin käsiteltävä asia välittömästi kuuluu, esim. opinto-ohjaaja, kuraattori, erityisopettaja, terveydenhoitaja ja opintoluotsi. Asiantuntijaryhmän kokoonkutsujana toimii se, jolla huoli on herännyt. Opiskeluhuoltoryhmän jäsenillä on lisäksi oikeus pyytää neuvoa opiskelijan asiassa tarpeelliseksi katsomiltaan asiantuntijoilta ja ilmaista heille siinä tarkoituksessa salassa pidettäviä tietoja siten kuin julkisuuslain 26 :n 3 momentissa säädetään. Yksilötapaamiset dokumentoidaan yhteisesti käytettävissä olevaan opiskeluhuollon kertomukseen. Koulutuksen järjestäjä ylläpitää rekisterinpitäjänä monialaisen yksilökohtaisen opiskeluhuollon rekisteriä, jossa ovat opiskeluhuoltokertomukset. Rekisterin vastuuhenkilönä toimii toimipisteen johtaja tai hänelle nimetty vastuuhenkilö. Hän määrittelee tapauskohtaisesti käyttöoikeudet rekisteriin tallennettuihin tietoihin Opiskeluterveydenhuolto Opiskeluterveydenhuollon järjestävät oppilaitospaikkakunnat eli Rovaniemellä Rovaniemen kaupunki, Ranualla, Kittilässä, Kemijärvellä ja Sodankylässä kunnat - Rovaniemen kaupungin opiskelijaterveydenhuolto - Sodankylän kunnan opiskelijaterveydenhuolto - Kittilän kunnan opiskelijaterveydenhuolto - olat - Opiskeluterveydenhuollossa opiskelijoille tehdään terveystarkastuksia ja tarvittaessa ohjataan alan asiantuntijoille. Opiskeluterveydenhuoltoon kuuluvat ehkäisyneuvonta, kutsuntatarkastukset, mielenterveys- tai päihdeongelmat, rokotukset ja matkailuun liittyvä terveysneuvonta. Opiskeluterveydenhuollon tavoitteena on ylläpitää opiskelijoiden terveyttä ja opiskelukykyä järjestämällä terveyden- ja sairaanhoitopalvelut opiskelijoille. Tavoitteena on puuttua huolta aiheuttaviin asioihin mahdollisimman varhain ja tehdä yhteistyötä muiden asiantuntijoiden, kanssa opiskelijoiden auttamiseksi. Opiskelijaterveydenhuolto osallistuu opiskeluympäristön terveellisyyden ja turvallisuuden edistämiseen Psykologi- ja kuraattoripalvelut Koulupsykologien ja kuraattorien asiantuntijuudella osana opiskelijahuollon palveluja on tärkeä merkitys, sillä erilaiset mielenterveyden tai tunne-elämän ongelmat ovat nuoruudessa kaksi kertaa yleisempiä kuin lapsuudessa. Ongelmien nopea tunnistaminen ja varhainen tuki mahdollistavat vaikuttamisen itse ongelmien kehitykseen. Psykologit ja kuraattorit voivat uuden oppilas- ja opiskeluhuoltolain mukaisesti tarjota osaamistaan myös koko oppilaitosyhteisön tueksi sekä opiskelijoiden oppimisen ja kehityksen tueksi.

47 46 (56) Psykologi- ja kuraattoripalveluilla tarkoitetaan opiskeluhuollon psykologin ja kuraattorin antamaa opiskelun tukea ja ohjausta, joilla: 1) edistetään opiskeluyhteisön hyvinvointia sekä yhteistyötä opiskelijoiden perheiden ja muiden läheisten kanssa; 2) tuetaan opiskelijoiden oppimista ja hyvinvointia sekä sosiaalisia ja psyykkisiä valmiuksia Rovaniemen kaupunki vastaa alueellaan sijaitsevien lain soveltamisalaan kuuluvien oppilaitosten opiskelijoiden 2.asteen ammatillisen koulutuksen opiskeluhuollon kuraattoripalveluiden järjestämisestä. Opiskelijalle on järjestettävä mahdollisuus keskustella henkilökohtaisesti opiskeluhuollon psykologin tai kuraattorin kanssa viimeistään seitsemäntenä (7.) oppilaitoksen työpäivänä sen jälkeen, kun opiskelija on tätä pyytänyt. Kiireellisessä tapauksessa mahdollisuus keskusteluun on järjestettävä samana tai seuraavana työpäivänä. Mahdollisuus henkilökohtaiseen keskusteluun on järjestettävä opiskelijalle myös opiskelijan huoltajan tai muun henkilön yhteydenoton perusteella, jollei kyseessä ole yhteydenottajan neuvonta ja ohjaus tai jos keskustelun järjestäminen on muusta syystä ilmeisen tarpeetonta. Jos oppilaitoksen tai opiskeluhuollon työntekijä arvioi, että opiskelijan opiskeluvaikeuksien tai sosiaalisten tai psyykkisten vaikeuksien ehkäisemiseksi tai poistamiseksi tarvitaan opiskeluhuollon psykologi- tai kuraattoripalveluja, hänen on otettava viipymättä yhteyttä opiskeluhuollon psykologiin tai kuraattoriin yhdessä opiskelijan kanssa ja annettava tiedossaan olevat tuen tarpeen arvioimiseksi tarvittavat tiedot. Jos yhteydenottoa ei ole mahdollista tehdä yhdessä, opiskelijalle on annettava tieto yhteydenotosta ja mahdollisuus keskustella yhteydenottoon liittyvistä syistä 15 :n 1 momentissa säädetyssä määräajassa. Opiskeluhuollon psykologin tai kuraattorin arvion perusteella opiskelijalla on oikeus saada riittävä tuki ja ohjaus opiskeluunsa ja kehitykseensä liittyvien vaikeuksien ehkäisemiseksi ja poistamiseksi. Tarvittaessa opiskelija on ohjattava saamaan muita opiskeluhuollon palveluja sekä muuta erityisen tuen tarpeessa olevia lapsia ja nuoria tukevaa toimintaa. Myös muu henkilö, joka ammatillisessa tehtävässään on saanut tietää opiskelijan tuen tarpeesta, voi salassapitosäännösten estämättä ottaa yhteyttä opiskeluhuollon psykologiin tai kuraattoriin. Opiskelijan huoltajalle tai muulle lailliselle edustajalle on annettava tieto tässä pykälässä säädetystä yhteydenotosta, jollei tässä tai muussa laissa toisin säädetä. Kuraattorin ja psykologin yhteistyötahoja ovat opiskelija, hänen perheensä ja/tai muut läheiset, oppilaitoksen sisäiset toimijat ja verkostot sekä muut viranomaistahot Opiskeluhuoltokertomusten laatiminen ja säilytys Opiskelijatapaamiset kirjataan seuraavasti: - Opiskeluterveydenhuollon henkilöstö sekä muut opiskeluhuoltoa toteuttavat terveydenhuollon ammattihenkilöt mm. psykologit potilaskertomus tai muu potilasasiakirja - Opiskeluhuollon kuraattorit kuraattorin asiakaskertomus

48 47 (56) - Yksittäisen opiskelijan opiskeluhuollon tarve, toteutus ja sovitut yksilölliset opiskeluhuollon tukitoimet ja niitä koskevat välttämättömät opiskelijaa koskevat tiedot opiskeluhuoltokertomus - Opiskeluhuollon monialaisessa asiantuntijaryhmässä käsitellyt yksittäisen opiskelijan opiskeluhuoltoon liittyvät asiat; opiskelijahuollon tarve, toteutus, suunnitellut ja sovitut yksilölliset opiskeluhuollon tukitoimet opiskeluhuoltokertomus Opiskeluhuoltokertomus laaditaan jatkuvaan muotoon aikajärjestyksessä eteneväksi ja siihen kirjataan yksittäisen opiskelijan - nimi, henkilötunnus, kotikunta ja yhteystiedot sekä alaikäisen tai muutoin vajaavaltaisen opiskelijan huoltajan tai muun laillisen edustajan nimi ja yhteystiedot - asian aihe ja vireille panija - opiskelijan tilanteen selvittämisen aikana toteutetut toimenpiteet - tiedot asian käsittelystä opiskeluhuoltoryhmän kokouksessa, kokoukseen osallistuneet henkilöt ja heidän asemansa, kokouksessa tehdyt päätökset, päätösten toteuttamissuunnitelma sekä toteuttamisesta ja seurannasta vastaavat tahot - toteutetut toimenpiteet - kirjauksen päivämäärä sekä kirjauksen tekijä ja hänen ammatti- tai virkaasemansa. Jos sivulliselle annetaan opiskeluhuoltokertomukseen sisältyviä tietoja, asiakirjaan on lisäksi merkittävä, mitä tietoja, kenelle sivulliselle ja millä perusteella tietoja on luovutettu. Opiskeluhuoltokertomus taltioidaan opinto-ohjaajan lukittuun kaappiin (väliaikainen ratkaisu) 5.5 SORA- säädökset ja opiskeluhuollon tuki sekä ohjaus SORA -säädösten tavoitteena on parantaa koulutuksen ja sen jälkeisen työelämän turvallisuutta ja lisätä koulutuksen ja tutkinnon järjestäjien mahdollisuutta puuttua opiskelijan soveltumattomuuteen ja häntä koskeviin turvallisuuskysymyksiin. Säädösmuutoksilla pyritään edistämään potilas- ja asiakasturvallisuutta, liikenteen turvallisuutta, alaikäisten turvallisuutta sekä opiskelijan itsensä ja opiskelu- ja työyhteisön turvallisuutta. Opiskelijalla on oikeus turvalliseen opiskeluympäristöön ja koulutuksen järjestäjällä on velvollisuus laatia turvallisuutta parantavia määräyksiä ja valvoa niiden noudattamista. Säädökset koskevat myös aikuiskoulutusta. (SORA- opas.) Ennen opiskelijan erottamista oppilaitoksesta ja/tai asuntolasta ja kirjallisen varoituksen antamista kurinpitorangaistukseen syynä oleva teko tai laiminlyönti on yksilöitävä, hankittava tarpeellinen selvitys sekä varattava opiskelijalle tilaisuus tulla kuulluksi. Ennen opiskelijan erottamista oppilaitoksesta tai opiskelija-asuntolasta on kuultava myös opiskelijan huoltajaa Opiskelijan suojaaminen väkivallalta, kiusaamiselta ja häirinnältä Kaikilla oppilaitosyhteisössä toimivilla on oikeus turvalliseen ja viihtyisään opiskelu- ja työympäristöön sekä yhtäläiseen ja oikeudenmukaiseen kohteluun. Koulutuksen järjestäjän tulee määritellä (630/1998, 28 ja 1287/2013, 13 ) toimenpiteet kiusaamisen, väkivallan ja häirinnän ehkäisemiseksi sekä niihin puuttumiseksi.

49 48 (56) Suunnitelmaa laadittaessa tulee ottaa huomioon sekä opiskelijoiden keskinäiset että opiskelijoiden ja oppilaitoksessa työskentelevien vuorovaikutussuhteet seuraavasti: kiusaamisen, väkivallan ja häirinnän ehkäiseminen ja niihin puuttuminen edellä mainittujen asioiden käsittely oppilaitosyhteisö-, opiskelijaryhmä- ja yksilötasolla yksilöllisen tuen tai hoidon järjestäminen, muut toimenpiteet ja jälkiseuranta sekä teon tekijän että sen kohteena olevan osalta yhteistyö huoltajien kanssa yhteistyö tarvittavien viranomaisten kanssa suunnitelmaan perehdyttäminen ja siitä tiedottaminen henkilöstölle, opiskelijoille, huoltajille, viranomaisille ja yhteistyötahoille suunnitelman päivittäminen, seuranta ja arviointi. Rovaniemen koulutuskuntayhtymässä on hyväksytty yhteiseen käyttöön järjestyssäännöt, joilla edistetään sisäistä järjestystä, opiskelun esteetöntä sujumista sekä oppilaitosyhteisön turvallisuutta ja viihtyisyyttä. Järjestyssääntöjä täydentää menettelytapaohje, joka sisältää Rovaniemen koulutuskuntayhtymän henkilökunnalle ja opettajille ohjeita siitä, miten menetellään, kun opiskelija, vierailija tai henkilökuntaan kuuluva rikkoo järjestyssääntöjä. Menettelytapaohjeeseen sisältyvät lisäksi lakisääteiset suunnitelmat: - suunnitelma kurinpitokeinojen käyttämisestä ja niihin liittyvistä menettelytavoista (Laki ammatillisesta peruskoulutuksesta L631/ mom.) - suunnitelma opiskelijoiden suojaamiseksi kiusaamiselta, väkivallalta ja häirinnältä (Laki ammatillisesta peruskoulutuksesta L631/ a ). Lähtökohtana on, että kaikkiin oppilaitosyhteisön turvallisuutta, viihtyvyyttä ja yhtäläisyyttä ja oikeudenmukaista rikkoviin järjestyssääntörikkomuksiin puututaan. Puuttumisvelvollisuus koskee kaikkia kuntayhtymän henkilökuntaan kuuluvia. Yhteisillä menettelytapaohjeilla pyritään siihen, että kaikkia opiskelijoita, vierailijoita ja henkilökuntaa kohdellaan yhdenvertaisella tavalla ja että henkilökunta tietää ja osaa toimia oikein. Ensisijainen menettely kaikissa järjestyssääntörikkomuksissa on, että rikkomukseen syyllistyneelle kerrotaan, mihin rikkomukseen hän on syyllistynyt ja häntä ohjataan toimimaan sääntöjen mukaisesti. Mikäli opiskelijan järjestyssääntörikkomukseen syyllistyminen on toistuvaa tai vakavaa, esim. turvallisuutta vaarantavaa, menetellään kurinpitomenettelyn mukaisesti. Järjestyssäännöt ja menettelytapaohjeet. 5.7 Hyvinvointia tuottavan opiskeluhuoltosuunnitelman toteutuminen ja seuranta Oppilas- ja opiskelijahuoltolaissa (1287/2013, 26 ) määrätään opiskeluhuollon toteutumisen omavalvonnasta ja 13 :ssä opiskeluhuoltosuunnitelman seurannasta. Koulutuksen järjestäjän tulee määritellä menettelytavat ja toimenpiteet, joilla se seuraa opiskeluhuoltosuunnitelman toteutumista. Rovaniemen koulutuskuntayhtymässä arvioidaan hyvinvointia kokonaisuutena. Osana hyvinvoinnin arviointia tehdään arvio - opiskeluhuollon kokonaistarpeesta

50 49 (56) - käytettävissä olevista opiskeluhuoltopalveluista niiden yhdenvertaisen saatavuuden varmistamiseksi ja toiminnan tarkoituksenmukaiseksi kohdentamiseksi. Hyvinvoinnin kokonaisuuden arviossa otetaan huomioon opiskelijoiden ja henkilöstön terveyteen ja hyvinvointiin sekä opiskelu-/työyhteisöön ja oppimisympäristöihin liittyvät tarpeet. Arviota laadittaessa hyödynnetään edellä mainittuihin asioihin liittyviä selvityksiä ja seurantatietoja, opiskeluhuollossa kertynyttä tietoa ja kokemusta sekä opiskelijoilta ja henkilöstöltä saatua palautetietoa. Tavoitteena on saada palautetietoa myös huoltajilta. Hyvinvoivan oppimisympäristön tarkistuslista Hyvinvoivan oppimisympäristön mallin suunnittelun ja arvioinnin välineeksi on koulutuksen järjestäjien ja oppilaitosten käyttöön laadittu Hyvinvoivan oppimisympäristön tarkistuslista. Tarkistuslista koostuu mallin eri osa-alueisiin kohdistuvista väittämistä ja niiden toteutumista mittaavista osoittimista. Tarkistuslistaa voidaan käyttää toimipistekohtaisesta työskentelystä aina kuntayhtymätasolle asti. Kuntayhtymätasolla tarkistuslistasta on hyötyä hyvinvointisuunnitelmien laadinnassa, yhteisten periaatteiden ja toimintatapojen sopimisessa, kehittämistarpeiden suunnittelussa sekä kehittämistoimenpiteiden vaikutusten seurannassa. Tarkistuslista kokonaisuudessaan on hyvä käydä läpi 3-4 vuoden välein. Rovaniemen koulutuskuntayhtymässä ensimmäinen itsearviointi on tehty vuoden 2013 lopussa, Aluevaikuttavuuspalvelut / Toimintajärjestelmä ja laadunhallinta / Arviointi- ja palauteraportit. Vastuutoimijat: - Koulutuksen järjestäjän hyvinvointipalvelujen tiimi ja toimipisteiden opiskeluhuollon työryhmät ohjaavat arviointia. Vuositasolla tarkistuslistaa voi käyttää: - toimenpiteiden seurannassa, arvioinnissa ja jatkotoimenpiteiden suunnittelussa kehittämiskohteiksi valituilla osa-alueilla. - hankkeiden suunnittelussa ja valmistelussa - tarkistuslistaa voidaan hyödyntää myös yhtenä seurannan välineenä sovittujen yksittäisten kehittämistoimenpiteiden toteutuksen ja vaikutusten seuraamisessa - käytäessä keskusteluja koulutuksen järjestäjä yhteisistä toimintaperiaatteista ja käytännöistä Lähde: Muut hyvinvointia mittavat arviointimenetelmät Hyvinvointiin liittyvää palaute- ja arviointitietoa raportoidaan ja käsitellään Rovaniemen koulutuskuntayhtymässä sekä yhteisö- että yksilötasolla

51 50 (56) T e k s t i ä t ä h ä n. Yhteisötaso - Opiskelijoihin liittyvää palaute- ja arviointitietoa käsitellään Hyvinvointipalvelut - tiimissä, Opiskelijahuollon ohjausryhmissä, Henkilökohtaistamisen työryhmissä sekä toteutusvaiheen vertaistyöryhmissä. Lisäksi tuloksia käsitellään tarpeiden mukaisesti tulosalueilla sekä toimipisteiden tiimeissä. - Henkilöstöön liittyvää palaute- ja arviointitietoa käsitellään Hyvinvointipalvelut - tiimissä, Osaamisen johtamisen tiimissä, työsuojeluorganisaatiossa sekä YTtoimikunnassa. Lisäksi tuloksia käsitellään tarpeiden mukaisesti tulosalueilla sekä toimipisteiden tiimeissä. - Yhteisten palveluiden palaute käsitellään palvelukokonaisuuksittain ko. tiimeissä.

52 51 (56) Yksilötaso - Hyvinvointiin liittyviä asioita käsitellään osana opiskelijoiden henkilökohtaistamiskeskusteluja. Keskusteluja käydään säännöllisesti opiskelijan sekä ryhmänohjaajan/opintoluotsin, vastuuopettajan, opinto-ohjaajan ja/tai erityisopettajan yhteistyönä. - Työhyvinvointia käsitellään osana työntekijän ja lähiesimiehen välistä kehityskeskustelua. Kehityskeskustelut käydään vähintään kahden vuoden välein. Yksilökehityskeskustelun lisäksi käydään ryhmä/tiimikehityskeskusteluja. - Työkunnon arviointi -kyselyn toteuttamisesta vastaavat Terveys- ja työhyvinvointi - kehittämishankkeen toimijat. Kyselyn tuloksen pohjalta pohditaan mahdollisesti tarvittavia toimenpiteitä työntekijän, lähiesimiehen ja työterveyshuollon yhteistyönä. Suunnitelmien toteutumisen arviointi - Hyvinvointisuunnitelman ja sitä täydentävien suunnitelmien toteutumista arvioi Hyvinvointipalvelut- tiimi yhteistyössä toimipistejohtajien tai johtoryhmän, Opiskeluhuollon ohjausryhmän, Osaamisen johtamisen tiimin, työsuojeluorganisaation ja YT-toimikunnan kanssa. Arviointia tehdään säännöllisesti saadun palaute- ja arviointitiedon perusteella. - Suuntana hyvinvoiva oppilaitosyhteisö! -

53 52 (56) LIITTEET 1. Elinikäisen oppimisen avaintaidot Oppiminen ja ongelmanratkaisu Opiskelija tai tutkinnon suorittaja suunnittelee toimintaansa sekä kehittää itseään ja työtään. Hän arvioi omaa osaamistaan. Hän ratkaisee työssään ongelmia sekä tekee valintoja ja päätöksiä. Hän toimii työssään joustavasti, innovatiivisesti ja uutta luovasti. Hän hankkii tietoa, jäsentää, arvioi ja soveltaa sitä. Vuorovaikutus ja yhteistyö Opiskelija tai tutkinnon suorittaja toimii tilanteen vaatimalla tavalla erilaisissa vuorovaikutustilanteissa sekä ilmaisee erilaisia näkökantoja selkeästi, rakentavasti ja luottamusta herättäen. Hän toimii yhteistyökykyisesti erilaisten ihmisten kanssa ja työryhmän jäsenenä sekä kohtelee erilaisia ihmisiä tasavertaisesti. Hän noudattaa yleisesti hyväksyttyjä käyttäytymissääntöjä ja toimintatapoja. Hän hyödyntää saamaansa palautetta toiminnassaan. Ammattietiikka Opiskelija tai tutkinnon suorittaja toimii työssään ammatin arvoperustan mukaisesti. Hän sitoutuu työhönsä ja toimii vastuullisesti noudattaen tehtyjä sopimuksia ja ammattiinsa kuuluvaa etiikkaa. Terveys, turvallisuus ja toimintakyky Opiskelija tai tutkinnon suorittaja toimii turvallisesti ja vastuullisesti työ- ja vapaa-aikana sekä liikenteessä ja ylläpitää terveellisiä elintapoja sekä toiminta- ja työkykyään. Hän työskentelee ergonomisesti ja hyödyntää alallaan tarvittavan terveysliikunnan sekä ehkäisee työhön ja työympäristöön liittyviä vaaroja ja terveyshaittoja. Aloitekyky ja yrittäjyys Opiskelija tai tutkinnon suorittaja edistää toiminnallaan tavoitteiden saavuttamista. Hän toimii aloitteellisesti ja asiakaslähtöisesti työntekijänä ja/tai yrittäjänä. Hän suunnittelee toimintaansa ja työskentelee tavoitteiden saavuttamiseksi. Hän toimii taloudellisesti ja tuloksellisesti ja johtaa itseään. Hän mitoittaa oman työnsä tavoitteiden mukaan. Kestävä kehitys Opiskelija tai tutkinnon suorittaja toimii ammattinsa kestävän kehityksen ekologisten, taloudellisten, sosiaalisten sekä kulttuuristen periaatteiden mukaisesti. Hän noudattaa alan työtehtävissä keskeisiä kestävän kehityksen säädöksiä, määräyksiä ja sopimuksia. Estetiikka Opiskelija tai tutkinnon suorittaja ottaa toiminnassaan huomioon oman alansa esteettiset tekijät. Hän edistää tai ylläpitää työympäristönsä viihtyisyyttä ja muuta esteettisyyttä. Viestintä ja mediaosaaminen Opiskelija tai tutkinnon suorittaja viestii monimuotoisesti ja vuorovaikutteisesti tilanteeseen sopivalla tavalla hyödyntäen kielitaitoaan. Hän havainnoi, tulkitsee sekä arvioi kriittisesti erilaisia mediatuotteita, käyttää mediaa ja viestintäteknologiaa sekä tuottaa media-aineistoja.

54 53 (56) Matematiikka ja luonnontieteet Opiskelija tai tutkinnon suorittaja käyttää peruslaskutoimituksia työssä vaadittavien ja arkipäivän laskutehtävien ratkaisemisessa. Hän käyttää esim. kaavoja, kuvaajia, kuvioita ja tilastoja ammattitehtävien ja -ongelmien ratkaisemisessa ja hän soveltaa fysiikan ja kemian lainalaisuuksiin perustuvia menetelmiä ja toimintatapoja työssään. Teknologia ja tietotekniikka Opiskelija tai tutkinnon suorittaja hyödyntää ammatissa käytettäviä teknologioita monipuolisesti. Hän ottaa työssään huomioon tekniikan hyödyt, rajoitukset ja riskit. Hän käyttää tietotekniikkaa monipuolisesti ammatissaan ja kansalaisena. Aktiivinen kansalaisuus ja eri kulttuurit Opiskelija tai tutkinnon suorittaja käyttää hyödykseen tietoa yhteiskunnan perusrakenteista ja toimintavoista sekä osallistuu rakentavalla tavalla yhteisön toimintaan ja päätöksentekoon. Hän toimii oikeuksiensa ja velvollisuuksiensa mukaisesti sekä työssä että arkielämässä. Hän pyrkii aktiivisella toiminnalla vaikuttamaan epäkohtien poistamiseen. Hän noudattaa tasa-arvo- ja yhdenvertaisuuslakeja. Hän toimii asiallisesti ja työelämän vaatimusten mukaisesti eri kulttuuritaustan omaavien ihmisten kanssa kotimaassa ja kansainvälisissä toiminnoissa.

55 2. Huolen portaat opiskelijan ohjauksen tueksi MINULLA EI OLE HUOLTA OPISKELIJASTA MINULLA ON HUOLI OPISKELIJASTA MINULLA ON TUNTUVA HUOLI OPISKELIJASTA OLEN ERITTÄIN HUOLISSANI OPISKELIJASTA Huolen puheeksi ottaminen ja jakaminen Tapauskohtaisesti koottavan monialaisen asiantuntijaryhmän koolle kutsuminen Opiskelijan opiskelun ja elämän tukemiseksi tarvitaan toimenpiteitä heti Suhtaudun luottavaisesti omiin mahdollisuuksiini opiskelijan ohjaajana. Opiskelijan opiskelu sujuu. Opiskelijalla ei ole selittämättömiä poissaoloja. Koen yhteistyön sujuvana. Ohjauksessa minua tukevat: - koko oppilaitos ja jokainen opettaja omassa opetustyössään. - tutkinnon osan opettajat, jotka vastaavat tutkinnon osan ammattitaitovaatimusten ja osaamistavoitteiden saavuttamisesta. Pieni huoli tai ihmettely käynyt mielessäni opiskelijan opiskelun sujumisesta. Opiskelijalla on selittämättömiä, luvattomia poissaoloja Opiskelu ei etene toivotulla tavalla. Otan huoleni puheeksi opiskelijan kanssa ja konsultoin opiskeluhuollon henkilöstöä (kuraattori, erityisopettaja, opinto-ohjaaja, terveydenhoitaja). Yksittäisen opiskelijan asiasta voidaan yleisellä tasolla keskustella opiskeluhuoltoryhmässä. Otan yhteyttä alaikäisen opiskelijan huoltajaan. Tehostan yhteistyötä huoltajan kanssa opiskelijan opiskelun etenemisen varmistamiseksi. Tehostan opiskelijan opiskelun seurantaa yhteistyössä opiskeluhuollon kanssa ja keskustelen opiskelijan kanssa tilanteessa sovitun ajan kuluttua (viimeistään kahden viikon kuluttua). Opiskelijalla on selittämättömiä ja luvattomia poissaoloja Opiskelu ei etene, keskeyttämis- ja eroamisuhka on jo olemassa. Keskustelen opiskelijan kanssa (suostumus) ja kutsun koolle tapauskohtaisesti koottavan asiantuntijaryhmän. Opiskelijan opiskelua koskevien tukitoimenpiteiden etsiminen eri toimijoiden yhteistyönä. Tuen tarpeen määrittäminen ja tukitoimien toteuttamisesta sopiminen - laaditaan opiskeluhuoltokertomus - räätälöity polku, HOJKS? - miten toimitaan opiskelijan tukemiseksi?, työnjako: mitä itse kukin tekee?; ajoitus: millä aikataululla toimitaan?; seuranta; milloin asiaa arvioidaan uudestaan ja millä kokoonpanolla? - jokaisesta poissaolosta vaaditaan terveydenhoitajan tai lääkärin todistus Opiskelijalla selittämättömiä ja luvattomia poissaoloja runsaasti Huolta opiskelijan opiskelusta on paljon ja jatkuvasti, huoli on erittäin suuri. Opiskelijan opiskelu ei etene Opiskelijan opiskelukyky on vaakalaudalla. Keskeyttämis- ja eroamisuhka on ilmiselvä. Edellisen vaiheen toimenpiteet eivät auta. Oppilaitoksen voimavarat eivät riitä ja opiskelija ohjataan parhaan mahdollisen ulkopuolisen avun piiriin. Voimavarani ohjaajana kantavat ja olemassa olevat oppilaitoksen pedagogiset ja opiskeluhuollolliset palvelut vahvistavat selviytymistäni. Luottamus omiin ohjaajan toimintamahdollisuuksiin on hyvä. TUKIVERKOSTOA!!! Luottamus omiin ohjaajan toimintamahdollisuuksiin heikkenee. Omat voimavarat ehtymässä. TUKIVERKOSTOA!!! Lisävoimavaroja tilanteeseen saatava oppilaitoksen ulkopuolelta.

56 1 (56) 3. Hyvinvoivan oppimisympäristön tarkistuslista Löytyy