Tuula Kälviäinen. Ikääntyneiden voimavarat kotona asumisen tukena

Koko: px
Aloita esitys sivulta:

Download "Tuula Kälviäinen. Ikääntyneiden voimavarat kotona asumisen tukena"

Transkriptio

1 Tuula Kälviäinen Ikääntyneiden voimavarat kotona asumisen tukena Miltä näyttää teuvalaisten vuotiaiden ikäihmisten arki omassa kodissaan opinnäytetyö Kevät 2009 Sosiaali- ja terveysalan yksikkö Sosiaalialan koulutusohjelma Sosionomi AMK

2 2 SEINÄJOEN AMMATTIKORKEAKOULU OPINNÄYTETYÖN TIIVISTELMÄ Koulutusyksikkö: Sosiaali- ja terveysalan yksikkö Koulutusohjelma: Sosiaalialan koulutusohjelma Suuntautumisvaihtoehto: Sosionomi AMK Tekijä: Tuula Kälviäinen Työn nimi: Ikääntyneiden voimavarat kotona asumisen tukena Ohjaaja: Katariina Perttula Vuosi: 2009 Sivumäärä: 79 Liitteiden lukumäärä: 3 Tutkimuksen tarkoituksena oli selvittää, ei-säännöllisten palvelujen piiriin kuuluvien, vuotiaiden teuvalaisten ikäihmisten kotona asumisen voimavaroja. Mitkä ovat hyvää vanhuutta edistäviä tekijöitä? Mihin sosiaali- ja terveystoimen erityisesti pitäisi kiinnittää huomiota, jotta ikäihmiset pystyisivät asumaan omissa kodeissaan mahdollisimman pitkään? Tutkimuksen teoriaosuudessa käydään läpi muutamia sosiaali- ja terveydenhuollon vanhustyön linjauksia, kerrotaan ennakoivista kotikäynneistä sekä sosiaaligerontologisesta näkökulmasta ikääntymiseen. Lisäksi avataan kotona asuvien ikäihmisten voimavaroja tarkemmin: asuminen, selviytyminen arjen toimissa, toimintakyky ja terveys, sosiaaliset verkostot, osallistuminen sekä taloudellinen tilanne. Kvantitatiivinen eli määrällinen tutkimus tehtiin ennakoivien kotikäyntien aikana strukturoidulla haastatteluilla eli lomakehaastatteluilla. Ennakoivat kotikäynnit toteutuivat 91 henkilölle. Kyselylomakkeista saadut tiedot käsiteltiin SPSS for Windows 15-tilasto-ohjelmalla ja Excel-taulukkolaskenta-ohjelmalla. Avoimet kysymykset käsiteltiin manuaalisesti. Ennakoivien kotikäyntien kautta välittyi kuva omatoimisesta ja elämäänsä aika tyytyväisestä ikäihmisestä. Kotona asumisen voimavaroiksi haastatelluilla ikäihmisillä nousivat erityisesti toimivat sosiaaliset verkostot sekä itsenäistä elämää tukeva toimintakykyisyys. Sosiaali- ja terveystoimelta toivottiin tulevaisuudessa enemmän resursseja tukipalveluihin kuten siivous-, kuljetus- ja turvapuhelinpalveluihin. Ikäihmiset kokivat ennakoivat kotikäynnit myönteisenä asiana, jonka kautta he saivat tietoa ja opastusta sekä mahdollisuuden viestittää toiveitaan kunnan päättäjille. Asiasanat: ikäihmiset, kotona asumisen voimavarat, ennakoivat kotikäynnit

3 3 SEINÄJOKI UNIVERSITY OF APPLIED SCIENCES THESIS ABSTRACT Faculty: School of Health Care and Social Work Degree programme: Degree programme in Social Services Specialisation: Author/s: Tuula Kälviäinen Title of thesis: The elderly s home living resources Supervisor(s): Katariina Perttula Year: 2009 Number of pages: 79 Number of appendices: 3 The aim of the study was find out about the home living resources in years old elderly people in Teuva. The aim was get more information that helps to support elderly people s independent life that they could live in their homes as long as possible and also develop the services of Teuva s social and healthcare services. The policies on the elderly, preventive home visits, social gerontology aging and home living resources were presented in the theoretical part of the research. The quantitative survey was carried out by using structured interviews. During the preventive home visits between 6 May and 23 September 2008, 91 persons were interviewed. The data was processed using the SPSS for Windows 15.0 statistics program and Excel spreadsheet computation program. The open questions were processed manually. The results of the study show that the elderly seem to be quite satisfied of their lives. Their home living resources was social relationships and such as functional capacity which support their independent life at home. In future Teuva s social and healthcare wishes develop and increase support services like cleaning and transport services and emergency telephones. The elderly felt that they got important information and support during the preventive home visits. They also got opportunities to send their wishes to the authorities. Keywords: the elderly, home living resources, preventive home visits

4 4 SISÄLTÖ Tiivistelmä...2 Abstract JOHDANTO VANHUSHUOLLON LINJAUKSIA ENNAKOIVAT KOTIKÄYNNIT Mitä tarkoitetaan ennakoivalla kotikäynnillä? Ennakoivat kotikäynnit Teuvalla SOSIAALIGERONTOLOGINEN NÄKÖKULMA IKÄÄNTYMISEEN Aktiivisuus- ja jatkuvuusteoriat Irtaantumisteoria Sosiokulttuurinen vanhuskäsitys KOTONA ASUMISEN VOIMAVARAT Asuinympäristö ja oma koti ikääntyneen voimavarana Ikäihmisten taloudellinen tilanne Terveys ja toimintakyky ikääntyneen voimavarana Fyysinen toimintakykyisyys ja terveys Ikääntyneiden psyykkiset voimavarat Sosiaaliset suhteet voimavarana Harrastukset ja mielekäs vapaa-aika TUTKIMUSMENETELMÄT JA TUTKIMUKSEN TOTEUTUS Tutkimuksen tarkoitus ja tavoitteet Tutkimuksen kohderyhmään kuuluvat ikäihmiset...27

5 5 6.3 Aineistonkeruu ja tutkimusmenetelmät Tutkimuksen toteutus Tutkimusaineiston analysointi Tutkimuksen arviointi TUTKIMUSTULOKSET Asuminen Selviytyminen päivittäisissä arjen toimissa Apuvälineiden käyttö Asiointi ja lähipalveluiden saatavuus Terveydentila ja liikkumiskyky Vastaajien terveydentila ja käytetyt palvelut Vastaajien näkö ja kuulo Vastaajien liikkumiskyky Psyykkiset voimavarat Sosiaalinen verkosto ja osallistuminen Sosiaalinen tuki ja avunsaanti Vastaajien harrastukset ja osallistuminen vapaa-ajan toimintaan Taloudellinen tilanne Ikäihmisten palaute ja tulevaisuuden toiveet Ikäihmisten huomioiminen kunnassa Terveiset sosiaali- ja terveystoimelle Palvelujen tarve JOHTOPÄÄTÖKSET Teuvalaisen ikäihmisen rooli elämässään ja yhteiskunnassa Teuvalaisten ikäihmisten voimavarat kotona asumisen tukena POHDINTA LÄHTEET... 76

6 6 LIITE 1: Yhteenvetolomake ja suostumus LIITE 2: Kirje haastateltaville LIITE 3: Ennakoivien kotikäyntien kyselylomake

7 7 1 JOHDANTO Olen kaksikymmentä vuotta työskennellyt kotipaikkakuntani Teuvan kotihoidossa. Viimeiset vuodet olen pääsääntöisesti tehnyt vanhustyötä, jossa asiakkaat ovat entistä huonokuntoisempia. Sen myötä kotihoidossa työn luonne on aiempaa enemmän muuttunut hoivatyön luonteiseksi. Kotihoidon, palvelukoti- kuten myös laitoshoidon rajalliset resurssit kannustavatkin Teuvalla miettimään keinoja, millä ja miten vastata teuvalaisten ikäihmisten nykyisiin ja tuleviin tarpeisiin. Teuvan oma ikäpoliittinen vanhusohjelma korostaa avohuollon kehittämistä ja ikääntyneiden kotona asumisen tukemisesta. Sosiaali- ja terveydenhuollon nykyiset valtakunnalliset linjaukset painottavat varhaisen puuttumisen ja ennaltaehkäisevän työn tärkeyttä. Niillä halutaan ylläpitää ja tukea kaikkien kansalaisten itsenäistä selviytymistä ja aktiivista kansalaisuutta. Erityisesti ikääntyneen väestön nopea kasvu ja sen mukana lisääntyvät tarpeet hoiva- ja hoitopalveluihin korostavat entisestään juuri ehkäisevän vanhustyön merkitystä. Ikääntyneiden voimavarojen tunnistaminen ja tukeminen ovat tärkeä osa ehkäisevää vanhustyötä. Opinnäytetyöni toisessa luvussa käyn läpi muutamia vanhustyön linjauksia. Ikääntymisestä ja vanhuudesta on puhuttu tähän saakka hyvin ongelmalähtöisesti. Tulossa ovat suuret ikäluokat. Ikäihmiset nähdään tulevaisuudessa useimmiten pelkästään taloudellisena haasteena. Palvelujärjestelmässämme vallinnut korjaavan ja viimesijaisten palvelujen malli on omalta osaltaan vahvistanut edellä mainittua kielteistä mielikuvaa ikääntymisestä. Vanhustyöhön on tullut kuitenkin aiempaa myönteisempi näkökulma. Vanhuutta voidaan tarkastella voimavaralähtöisesti. Puhutaan kuntouttavasta ja voimaannuttavasta työotteesta. (Hakonen 2008b, 105.) Työkokemus, opiskelu ja ikääntymistä koskettavaan kirjallisuuteen perehtyminen ovat osaltaan vahvistaneet omaa näkökulmaani voimavaralähtöisestä vanhustyöstä. Kun vielä sain Teuvan sosiaali- ja terveystoimelta mahdollisuuden

8 8 kesällä 2008 toteuttaa ennakoivat kotikäynnit joukolle teuvalaisia ikäihmisiä, muovautui oman opinnäytetyöni teema lopullisesti. Ennakoivat kotikäynnit antoivat mahdollisuuden tutkia ja havainnoida, mitä voimavaroja ikääntyneillä on olemassa ja mikä on niiden merkitys heidän arjessaan. Sain kokea, kuulla ja nähdä aivan konkreettisesti heidän elämäntilanteensa. Opinnäytetyöni kolmannessa luvussa kerron ennakoivista kotikäynneistä tarkemmin. Neljännessä luvussa tarkastelen vanhenemista sosiaaligerontologian näkökulmasta käsin. Siinä ikääntyminen kuvastuu hyvin monimuotoisesti: luopumisena tai sitten jonkin aivan uuden mahdollisuutena. Vanhuus nähdään aktiivisena, työteliäänä vaiheena kiireisen perhe- ja työelämän jälkeen. Se voi olla myös hiljentymistä ja rauhoittumista. Opinnäytetyöni viidennessä luvussa avaan ikääntyneiden voimavarakäsitettä aihealueittain. Aihealueiden teemat muodostuvat ennakoivien kotikäyntien yhteydessä täytetyn kyselylomakkeen teemojen mukaisesti: asuminen, itsenäinen selviytyminen, terveys ja toimintakyky, sosiaaliset suhteet ja osallistuminen sekä taloudellinen tilanne. Luvussa kuusi kerron opinnäytetyöni tutkimusmenetelmistä sekä kuvaan tutkimuksen toteutusta. Opinnäytetyöni empiirinen osuus pohjautuu ennakoivien kotikäyntien aikana keräämääni haastattelukyselyn materiaaliin. Tutkimuksellisessa osuudessa, luvussa seitsemän, tarkastelen saatujen tulosten ja omaan tutkimuspäiväkirjaani kirjattujen havaintojeni pohjalta, miltä näyttää kotona asuvien vuotiaiden teuvalaisten arki omassa kodissaan, ilman säännöllisiä sosiaalija terveydenhuollon palveluja. Mitkä ovat teuvalaisten ikäihmisten vahvuudet ja voimavarat?

9 9 2 VANHUSHUOLLON LINJAUKSIA KASTE eli Sosiaali- ja terveysministeriön kansallinen lakisääteinen kehittämisohjelma vuosiksi sisältää mm. sosiaali- ja terveyspoliittiset tavoitteet sekä niiden toteutumista tukevat uudistukset, lainsäädännön, ohjeet ja suositukset. Kaikille suomalaisille halutaan mahdollisuus terveelliseen ja turvalliseen elämään. Ikääntyneitä koskettavat erityisesti tavoitteet vanhusten ikävakioidun toimintakykyisyyden parantamisesta sekä vanhusten palvelutarpeen arvioinnin määräaikaisesta toteutumisesta. Tavoitteena on myös, että tarpeenmukaisen, säännöllisen kotihoidon piirissä olisi 14 % ja pitkäaikaisessa laitoshoidossa 75 vuotta täyttäneistä ikäihmisistä enintään 3 %. Kuntien toteuttama KASTE -ohjelmalla pyritään ehkäisevään työotteeseen ja varhaiseen puuttumiseen. (Sosiaali- ja terveysministeriö 2008.) Sosiaali- ja terveysministeriön ja Suomen Kuntaliiton (2008) julkaisemassa Ikäihmisten palvelujen laatusuosituksessa painotetaan mahdollisimman monen ikääntyneen mahdollisuutta itsenäiseen ja mielekkääseen asumiseen omassa kodissaan, tutussa, turvallisessa ja esteettömässä elinympäristössä. Laatusuosituksen valtakunnallisena tavoitteena on, että vuonna 2012 lähes 92 % ikäihmisistä asuisi omassa kodissaan joko itsenäisesti tai heille tarkoituksenmukaisten palvelujen turvin. Tavoitteena on, että ikäihmiset lähiverkostonsa avulla vastaisivat ensisijaisesti omasta hyvinvoinnistaan ja käyttäisivät pääosin kaikille kuntalaiselle suunnattuja palveluita. Suositus kiinnittää huomiota erityisesti ikääntyneiden hyvinvoinnin ja terveyden edistämiseen ja varhaiseen puuttumiseen terveydentilan ja toimintakyvyn heiketessä. Ohjauksella ja neuvonnalla sekä ennakoivilla kotikäynneillä pyritään tukemaan ikäihmisten itsenäistä suoriutumista, sosiaalista osallisuutta sekä turvaamaan näin edellytykset onnistuneeseen vanhenemiseen. Kotona asumista tuetaan tarvittaessa kodin muutostöillä sekä apuvälineillä. Näin esteetön, hyvä asuinympäristö sekä lähipalvelut edistävät ja ylläpitävät ikääntyneen fyysistä, sosiaalista ja psyykkistä toimintakykyä. Tavoitteena

10 10 laatusuosituksessa ovat myös kuntakohtaiset, ajantasaiset ikääntymispoliittiset strategiat, jotka ottavat huomioon ikääntyneiden erilaiset tarpeet ja voimavarat. (Ikäihmisten palvelujen laatusuositus 2008.) Terveyden edistämisen laatusuositus (2006) painottaa eri toimijoitten varhaista, oikea-aikaista puuttumista ja ennakoivaa työtä keskeisenä osana ikääntyneiden terveyden ja toimintakyvyn tukemista. Näillä toimenpiteillä voidaan lisätä ikääntyneiden kotona asumisen mahdollisuuksia. Osallistumismahdollisuudet liikunta- ja kulttuuritoimintaan, toimivat liikennepalvelut, ikääntyneille suunnatut terveystarkastukset, vanhusneuvolatoiminta ja ennakoivat kotikäynnit edistävät ikääntyneiden kokonaisvaltaista terveyttä. Monipuolinen ja riittävä ravinto sekä esteetön asuminen luovat omalta osaltaan edellytyksiä itsenäiseen elämään omassa kodissa. Teuvaa kuten monta muutakin maalaiskuntaa leimaa väestön ikääntyminen. Ikääntyneiden osuus koko kunnan väestöstä kasvaa nopeasti (taulukko 1). Teuvalaisista 75 vuotta täyttäneistä asui Stakesin 2006 vuonna tekemän tilaston mukaan kotona 91 % ja 85 -vuotiaista 83,6 %. TAULUKKO 1. Ikärakenteen ennuste Teuvalla vuosina (Vanhushuollon strategia 2008, [viitattu ], 18.) Ennuste: Asukasluku Yli 65 v % Yli 75 v % Yli 85 v % , , , , , , , , ,1 Teuvan vanhushuollon strategiassa (2004) keskeisiä päämääriä ovat avohoitokeskeisyys, taloudellisuus ja vaikuttavuus. Ikäihmisten perusturva pyritään ensisijaisesti järjestämään avohoidossa niin, että ikääntyneet pystyvät asumaan omissa kodeissaan mahdollisimman pitkään. Tätä ovat omalta osaltaan edistäneet avohuollon palvelujen, kuten kotihoidon ja palvelukotihoidon, kehittäminen. Vanhushuollonstrategia määrittää ennakoivat kotikäynnit yhdeksi vanhushuollon avohuoltoa tukevaksi toimenpiteeksi. (Vanhushuollon strategia 2004, [viitattu ], 7.)

11 11 3 ENNAKOIVAT KOTIKÄYNNIT Vuosina toteuttivat Suomen Kuntaliitto ja sosiaali- ja terveysministeriö yhdessä EHKO eli Ehkäisevät kotikäynnit -kehittämishankkeen kymmenessä eri kunnassa ympäri Suomen. Hankkeen tarkoituksena oli kehittää, kokeilla ja arvioida kaikkien kuntien käyttöön erilaisia vanhuksille suunnattujen ehkäisevien kotikäyntien toimintamalleja. Ennakoivista vanhusten kotikäynneistä pyrittiin näin kehittämään uutta palvelumuotoa kunnan ikäihmisille. (Häkkinen & Holma 2004, 3.) 3.1 Mitä tarkoitetaan ennakoivalla kotikäynnillä? Ennakoivalla kotikäynnillä tarkoitetaan tietynikäiselle kotonaan asuvalle vanhukselle, joka ei vielä ole kunnan sosiaali- ja terveyspalvelujen asiakas, suunnattua sosiaali- ja/tai terveydenhuollon työntekijän kotikäyntiä. Ennakoivasta kotikäynnistä tiedotetaan asiakasta etukäteen ja se toteutetaan hänen suostumuksellaan. Ennakoivalla kotikäynnillä pyritään vaikuttamaan vanhuksen toimintakykyä ja elämän laatua heikentäviin tekijöihin, kuten turvattomuuteen, yksinäisyyteen, kaatumistapaturmiin, väärään lääkitykseen tai ravintoon sekä tiedon puutteeseen. Oikeaaikaisella ja varhaisella puuttumisella voidaan vähentää tai siirtää kotona asuvan ikä-ihmisen tarvetta säännöllisiin sosiaali- ja terveyspalveluihin tai joutumista ennenaikaiseen laitoshoitoon. (Häkkinen & Holma 2004, 24.) Nykyisin ehkäisevät kotikäynnit ovat vakiintunut osa monen kunnan vanhuspolitiikkaa. Varsinaista lainsäädäntöä ei ennakoiviin kotikäynteihin ole laadittu. Ennakoivan kotikäynnin aikana kartoitetaan vanhuksen elämäntilannetta kokonaisuudessaan. Kotikäynnin aikana pyritään myös tukemaan ikääntyneen kotona asumista ja kannustamaan häntä omien voimavarojen käyttöön. Sosiaalija/tai terveydenhuollon työntekijä kertoo kunnan eri palveluista ja henkilöistä, joihin ikääntynyt voi tarvittaessa ottaa yhteyttä. Työntekijä jakaa vanhuksille myös kirjallista materiaalia: tiedotuslehtiä, palveluoppaita paikkakunnan vanhuspalveluista. Myös mahdollisiin esiin tuleviin akuutteihin tarpeisiin ja

12 12 ongelmiin pyritään heti vastamaan. Ennakoivan kotikäynnin aikana voidaan myös suorittaa erilaisia toimintakykyä ja/tai muistia mittaavia testejä. (Häkkinen & Holma 2004, 24, 78.) 3.2 Ennakoivat kotikäynnit Teuvalla Teuvalla ennakoivat kotikäynnit ovat osa teuvalaista ikäpoliittista ohjelmaa. Ensimmäiset ennakoivat kotikäynnit toteutettiin Teuvalla vuosina yli 85 - vuotiaille, ilman kunnallisia palveluja oleville ikäihmisille. Kesällä 2008 vuorossa olivat vuotiaat eli vuosina syntyneet. Kuten ensimmäisetkin ennakoivat kotikäynnit, myös nämä kohdistettiin ei-säännöllisten sosiaali- ja terveyspalvelujen piirissä oleville henkilöille. Valtakunnallisessa ehkäisevät kotikäynnit vanhuksille -hankkeen aikana kehitettiin haastattelulomake työvälineeksi ennakoivalle kotikäynnille. Kysymykset pohjautuivat kirjallisuuteen ja tutkimustietoon ikäihmisten kotona selviytymiseen vaikuttavista tärkeistä asioista. Haastattelulomakkeessa hyödynnettiin myös kansallisia ja kansainvälisiä kokemuksia ennakoivista kotikäynneistä. (Häkkinen & Holma 2004, 35.) Hankkeen haastattelulomake oli mallina Teuvalla ensimmäisten vuosina tehtyjen ennakoivien kotikäyntien aikana käytetylle haastattelulomakkeelle. Tässä tutkimuksessa käytettiin edelleen tätä ensimmäisten ennakoivien kotikäyntien aikana luotua ja silloisen ohjausryhmän hyväksymää haastattelulomaketta pienin muutoksin ja lisäyksin. Haastattelulomakkeen monivalintakysymykset muodostuivat asumiseen, terveyteen, toimintakykyyn, sosiaalisiin verkostoihin, osallistumiseen sekä talouteen liittyvistä aihealueista.

13 13 4 SOSIAALIGERONTOLOGINEN NÄKÖKULMA IKÄÄNTYMISEEN Erilaiset kehon fyysiset ja mielen psyykkiset muutokset, toimintakyvyn lasku ovat merkkejä ihmisen vanhenemisesta. Elimistö rappeutuu, sairastuvuus lisääntyy. Aistitoiminnot heikentyvät, muistissa alkaa ilmetä ongelmia. Sosiaaliset verkostot muuttuvat, ihmissuhteet vähenevät, jolloin myös yksinäisyys ja masentuneisuus lisääntyvät. Ikääntyminen tuo tullessaan monia kielteisiä muutoksia. Gerontologia, tieteenalana, tutkii vanhenemista ja vanhuutta. Vanhuuden, ikääntymisen käsite on laaja ja sitä kuvaavien teorioiden kirjo moninainen. Historialliset muutokset, niin yhteiskunnan kuin yksilön ja perhe-elämän tasolla, ovat muovanneet vanhuuskäsityksiä. Teollisuuden ja lääketieteen kehittyminen ovat lisänneet mahdollisuuksia entistä parempaan elämiseen sekä toimintakyvyn ja terveyden vaalimiseen ja siten elinajan pitenemiseen. Sosiaalinen näkökulma gerontologiseen tutkimukseen ilmestyi toisen maailmansodan jälkeen, luvun lopulla. (Heikkinen 2003a, ) Sosiaaligerontologiassa sosiaalista vanhenemista voidaan tarkastella mm. aktiivisuus, jatkuvuus- ja irtaantumisteorioiden pohjalta. Näissä teorioissa kuvataan ikääntymiseen sopeutumista ja hyvää, onnistunutta vanhuutta yksilön näkökulmasta. (Jyrkämä 2001, 290, 292.) 4.1 Aktiivisuus- ja jatkuvuusteoriat Aktiivisuuteoriassa ikääntynyt korvaa menettämiään rooleja uusilla, millä taas on vaikutusta elämäntyytyväisyyteen ja -hallintaan. Ikääntyneellä on tarve jatkaa samaa aktiivista elämäntyyliään, jonka hän on omaksunut jo keski-iässä. Ikääntynyttä ei nähdä pelkästään passiivisena objektina, vaan hänellä on aktiivinen rooli omassa elämässään. Eläkkeelle jääminen tuokin uusia mahdollisuuksia ja aikaa osallistua yhteiskunnalliseen elämään, esimerkiksi harrastusten tai vapaaehtoistyön mukaan. (Heikkinen 2002, 28; Jamieson 2002, 13; Jyrkämä 2003b, )

14 14 Jatkuvuusteoria pohjaa taas ajatukseen siitä, että yksilö jatkaa vanhetessaan elämänsä aikana oppimiaan toimintamalleja ja omaksumaansa elämäntyyliä. Hyvän vanhenemisen elementtinä on kyky sopeutua ikääntymiseen mukanaan tuomiin mahdollisiin muutoksiin ja pyrkimys jatkuvuuteen niissä asioissa, joissa se on mahdollista. Tällaisen elämisentyylin tulosten ei välttämättä tule olla myönteisiä. Ikääntyneen elämä voi jatkua entisellään tai siinä voi tapahtua kehittymistä. (Jylhä 1990, ; Jyrkämä 2001, 294.) 4.2 Irtaantumisteoria Irtaantumisteoriassa, josta Lars Tornstam myöhemmin kehitti oman gerotranssendenssiteorian, keski-iän tarpeiden, tekemisen ja sosiaalisten suhteiden välinen tasapaino korvautuu uudella ikääntyneen ja yhteiskunnan molemminpuolisella irtaantumisella toisistaan. Vapaaehtoisena ja toivottuna se lisää ikääntyneen elämäntyytyväisyyttä ja kokemusta hyvästä vanhenemisesta. Ikääntynyt tekee tilaa nuoremmille. Ikääntyneen arvomaailmassa korostuvat aineellisten arvojen sijaan henkiset arvot. (Heikkinen 2002, 28; Jamieson 2002, 13; Jyrkämä 2003b, 268.) Gerotranssendenssissa on nähtävissä ikääntyneen henkinen kypsyminen ja vanhuuden viisaus. Siinä korostuvat minän muutos ja ikääntyneen halu irrottautua ympäröivän yhteiskunnan vaatimuksista sekä vähemmän merkityksellisistä ihmissuhteista. Länsimaisessa yhteiskunnassa ja kulttuurissa, jossa helposti ylikorostetaan aktiivisuutta, tuottavuutta, menestystä sekä aiempien elämäntapojen ja - arvojen jatkuvuutta vanhuudessa, saattaa Tornstamin teoria herättää ristiriitaisia ja negatiivisia mielikuvia ikääntyneen yhteiskunnallisesta luhistumisesta. Esimerkiksi yksinäisyys ja yksin oleminen koetaan helposti samaksi asiaksi. Gerotranssendenssiin liittyy kuitenkin ikääntyneen tarve ajoittaiseen yksinäisyyteen ja hiljaisuuteen. (Tornstam 1994, 75 80; Uotinen, Suutama & Raitanen 2004, 117; Tornstam 2005, )

15 Sosiokulttuurinen vanhuskäsitys Biologinen, biolääketieteellinen vanhuskäsitys ja sosiokulttuurinen vanhuskäsitys tarkastelevat vanhenemista kahdesta hyvin erilaisesta näkökulmasta. Ensimmäisessä mallissa ikääntyminen medikalisoidaan. Ikääntyminen nähdään silloin ensisijaisesti lääketieteellisenä ongelmana, sairauden kaltaisena tilana, johon kohdistetaan lääketieteellisiä interventioita. Tämä biolääketieteellinen vanhuskäsitys johtaa yksipuoliseen, pääosin kielteiseen näkemykseen vanhuuden raihnaisuudesta ja sairastavuudesta. (Koskinen 2004, 36 37; Hakonen 2008a, 123.) Sosiokulttuurinen vanhuskäsitys taas näkee vanhuuden kasvuna ja kehityksenä: on monia erilaisia tapoja vanheta. Vanhuudessa on vahvuuksia ja voimavaroja, se voi olla jopa uusi mahdollisuus ikääntyneen elämässä. Sosiokulttuurinen vanhuskäsitys nostaa esiin elämänkulun käsitteen eli historialliset, kulttuuriset ja yhteiskunnalliset tekijät, jotka omalta osaltaan vaikuttavat ikääntymiseen ja luovat ikääntyneille mahdollisuuden vaikuttaa niihin. (Koskinen 2004, ) Myönteisestä näkökulmasta tarkasteltuna vanhuus voi olla henkisen kypsymisen ja rauhoittumisen aikaa. Puhutaanhan paljon vanhuuden viisaudesta. Vanhana on mahdollisuus toteuttaa itseään ja unelmiaan. Eläkevuosina on aikaa itselle ja läheisilleen aivan eri tavoin kuin kiireisinä työvuosina. Sosiaaligerontologiaan tuli luvulla uusia suuntauksia, joissa korostui vanhuuden voimavaroja huomioiva sosiokulttuurinen vanhuskäsitys (Koskinen 2005, 194). Erityisesti Peter Laslettin teoria loi myönteisen näkökulman ikääntymiseen. Puhutaan kolmannesta iästä eli aktiivisesta eläköitymisen jälkeisestä ajasta ja ns. neljännestä iästä eli varsinaisesta vanhuudesta, jossa yksilön toimintakykyisyys heikentyy ja toisen ihmisen hoivan ja huolenpidon tarve mahdollisesti kasvaa. Kolmannen iän vaihetta kuvataan tuottavana ja voimavaralähtöisenä. Tämä osaltaan on nostanut yhteiskunnan ja myös ikääntyneiden itsensä kokemaa arvostusta ja lisännyt näin myönteistä suhtautumista vanhenemiseen. Talouselämässä kolmannen iän aktiivit on huomattu myös kasvavana kuluttajaryhmänä. (Jamieson 2002, 16; Helin 2003, 339; Koskinen 2004, 31, 35.)

16 16 Tätä hetkeämme kuvaa erityisesti tuottavuuden ja tehokkuuden vaatimus, jossa vanhuskin halutaan nähdä aktiivisena ja osallistuvana yhteiskunnan jäsenenä. Tuottava, vahva ja rohkea ikääntyminen edustavatkin uutta teoreettista näkemystä voimavaralähtöisestä, ikääntyneiden omia vahvuuksia ja hyviä puolia korostavasta vanhenemiskäsityksestä. Nämä ikänäkemykset sopivat erityisesti aktiiviseen, kolmannen iän vaiheeseen. (Koskinen 2007, ) Ikäihmiset kokevat ja tulkitsevat ikääntymistään yksilöllisesti, omien kokemustensa mukaan (Koskinen 2004, 25 27, 48). Kaksikymmenvuotinen työsarka teuvalaisessa vanhustyössä ja omakohtaiset kokemukset omien isovanhempieni elämästä ovat tuoneet minulle realistista ja pääosin myönteistä näkökulmaa siihen, miltä ikäihmisen arki näyttää. Tämän opinnäytetyöhön liittyvien ennakoivien kotikäyntien aikana kohtaamani henkilöt osoittivat myös, että hyvää vanhuutta voi elää monin eri tavoin, huolimatta sairauksista ja raihnaisuudesta. Suomalaisista ikäihmisiä tehtyjen tutkimusten tulokset ovat myös myönteisiä, unohtamatta kuitenkaan niitä ikääntyneitä, joiden hyvän vanhuuden kokemista elämänvaikeudet ja syrjäytyminen heikentävät (Koskinen, 2007, 40).

17 17 5 KOTONA ASUMISEN VOIMAVARAT Lähtiessäni toteuttamaan ennakoivia kotikäyntejä osana opinnäytetyöni prosessia, halusin tässä tutkimuksessani tuoda esiin ikäihmisten kotona asumisen voimavaroja. Kotona asuvien ikä-ihmisten voimavaroista on olemassa tällä hetkellä niukasti tutkittua tietoa. Oma ja tuttu koti on kuitenkin otollinen paikka iäkkäiden voimavarojen tutkimiseen ja tunnistamiseen. Hokkasen, Häggman- Laitilan & Erikssonin (2006, 12) tekemässä tutkimuksessa pyrittiin tutkimuskirjallisuuteen pohjautuen tuottamaan iäkkäiden ihmisten voimavaroja kuvaavia käsitteitä sekä niiden tukemisen menetelmiä. Voimavarat ovat ihmisessä itsessään, ryhmässä tai yhteiskunnassa olemassa olevia tekijöitä, joiden avulla joko vältetään haitallisia kuormitustekijöitä tai selvitään niistä. Ikääntyneiden voimavaroja arvioidaan usein toimintakykyyn pohjautuen. Kokonaisvaltaisella fyysisellä, psyykkisellä ja henkisellä hyvinvoinnilla tarkoitetaan elämänhallintaa ja myönteistä elämänasennetta sekä mahdollisuutta vaikuttaa. Se on myös arvokkuuden ja elämän tarkoituksellisuuden kokemista, hengellisyyttä, toimintakykyä ja terveyttä. Sosiaaliset suhteet kuvaavat ikääntyneen sosiaalista verkostoa: perhettä, omaisia, ihmissuhteita, yhteisöllisyyttä. Myös palvelut, mielekäs tekeminen, ympäristö sekä taloudelliset tekijät nousivat tutkimuksessa voimavaroja kuvaaviksi pääkategorioiksi. (Hokkanen, Häggman-Laitila & Eriksson 2006, ) Koskinen (2005, 195) luokittelee ikääntyneiden voimavarat ryhmätasoisiksi tai kollektiivisiksi voimavaroiksi sekä sosiaalikulttuurisiksi, sosiaalisiksi, psyykkisiksi ja henkisiksi voimavaroiksi. Kollektiiviset voimavarat sisältävät ikääntyneiden asemaan liittyviä tekijöitä kuten terveyden, koulutuksen, tekemisen, toiminnan ja olemisen sekä talouden voimavarat. Sosiokulttuuriset voimavarat kuvaavat taas vanhuuteen elämänvaiheena liittyviä voimavaroja, kuten vanhuuden kehitystehtäviä ja elämänhallinnan resursseja. Sosiaaliset voimavarat kertovat ikääntyneen sosiaalisesta pääomasta: asuinympäristöstä, omasta kodista, sosiaalisista verkostoista, perheestä ja isovanhemmuudesta. Myönteinen

18 18 elämänasenne, mielekäs elämä ja mielen voimavarat liittyvät psyykkisiin ja henkisiin voimavaroihin. Käsitteet voidaan jakaa myös taloudellisiin, kulttuurisiin, sosiaalisiin ja persoonallisiin pääomiin. Koskisen voimavara-analyysin pohjaa Lars Tornstamin määritelmään ikääntyneiden voimavaroista, jossa niitä kuvaillaan ikääntyneillä ilmeneviksi aineellisiksi, persoonallisiksi ja henkisiksi ominaisuuksiksi. Näitä ominaisuuksia tai ilmiöitä ikääntynyt voi käyttää yksilöllisten ja yhteiskunnallisten päämäärien saavuttamiseen. Ikääntyneiden voimavarojen esittäminen on konkreettisesti usein vaikeaa. Tiivistetysti niillä voidaan kuvata ikääntymiseen ja vanhuuteen liittyviä vahvuuksia ja hyviä asioita. (Koskinen 2004, 42; Koskinen 2006.) Näkökulma ikääntyneiden voimavaroihin on kuitenkin tärkeä, sillä niitä tukemalla mahdollistetaan ikä-ihmisten itsenäinen ja hyvä elämä sekä pidempi elinaika (Lyyra 2007, 26). Tässä omassa työssäni käytän voimavarajäsentelyn runkona Hokkasen, Hägman- Laitilan ja Eriksonin tutkimuksessa muotoutunutta voimavarojen pääluokittelua: kokonaisvaltainen psyykkinen, henkinen ja fyysinen hyvinvointi, sosiaaliset suhteet, mielekäs tekeminen ja sekä ympäristöön ja talouteen liittyvät voimavarat. Ennakoivien kotikäyntien haastattelulomakkeen pääkysymykset liittyvät asumiseen, toimintakykyyn, terveyteen, sosiaalisiin verkostoihin ja osallisuutteen sekä taloudelliseen tilanteeseen. Näitä aihealueita ja niistä saatavaa määrällistä aineistoa on helpompi tarkastella edellä mainitulla jaottelulla. Simo Koskisen voimavaraluokittelu olisi mielestäni vaatinut laadullisen tutkimusmenetelmän käyttämistä, jotta kysymyksiin olisi saatu syvällisempää näkökulmaa. 5.1 Asuinympäristö ja oma koti ikääntyneen voimavarana Kodin merkitys kasvaa ikääntymisen myötä. Ikääntynyt kokee elämän jatkuvuuden omassa kodissaan, tutussa asuinpaikassa. Oma koti antaa ikääntyneelle myös tunteen itsenäisyydestä ja valinnanvapaudesta. Arjen tuttuja rutiineja on helpompi ylläpitää tutussa ympäristössä, vaikka oma toimintakyky ja voimavarat heikentyisivätkin. Jotta koti tukisi iäkkään kotona asumista, täytyy asunnon ja sen fyysisen lähiympäristön olla turvallisia ja esteettömiä. (Pikkarainen 2007b, )

19 19 Tavallisimpia ikääntyneen kotona asumista heikentäviä seikkoja ovat yksin asuminen, asunnon huono tai puutteellinen varustetaso, kunnonpitoon, lämmitykseen ja ulkotöihin liittyvät tarpeet, liikkumisen esteet sekä tarvittavien palveluiden etäisyys tai vähyys (Tilvis 2003, 27). Esteetön ympäristö ylläpitää ja edistää ikääntyneen kokonaisvaltaista toimintakykyisyyttä. Samalla apuvälineiden ja ulkopuolisen avun tarve vähenee. Myös riski tapaturmiin pienenee. Kodin ja sen ympäristön esteettömyyttä ja turvallisuutta parannetaan kodin muutostöillä ja erilaisilla liikkumisen, kuulon, näön ym. apuvälineillä. Turvapuhelimet ja muut turva-, muistutus- ja valvontajärjestelmät ovat osa kehittyvää geronteknologiaa, jolla pyritään tukemaan ikääntyneen itsenäistä ja omatoimista elämää. Tutun puhelimen lisäksi, ikääntyneiden osallisuutta ja yhteydenpitoa omaisiin ja kodin ulkopuolelle tukevat tulevaisuudessa yhä enenevässä määrin sähköpostin, kuvapuhelimen ja internetin käyttö. (Ikäihmisten palvelujen laatusuositus 2008, ) Ennaltaehkäisevät kotikäynnit ovat yksi mahdollisuus arvioida ikääntyneen kodin korjaus- ja muutostarpeita esteettömyyden, turvallisuuden, palvelujen sujuvuuden ja tulevaisuuden tilatarpeiden näkökulmista. Samalla voidaan myös edistää turvallista asumista, esimerkiksi ehkäisemällä tapaturmia ja palo-onnettomuuksia neuvonnalla ja varhaisella puuttumisella. (Ikäihmisten palvelujen laatusuositus 2008, 41.) Myös kodin ulkopuolisen ympärivuotisen liikkumisen esteettömyys ja turvallisuus esim. kevyen liikenteen väylät, lisäävät ikääntyneen itsenäistä ja omatoimista asumista (Sonkin & Petäjäkoski-Hult ym. 2000, 37). Suomalaisen hyvinvointitutkimuksen mukaan vuonna 2006 ikääntyneen asuivat yleisimmin omistusasunnoissaan, joiden varustetaso ja fyysinen esteettömyys olivat kohentuneen verrattuna edelliseen vuonna 1998 tehtyyn tutkimukseen. Myös Kuntaliiton ja sosiaali- ja terveysministeriön EHKO -hankkeen ennakoivista kotikäynneistä saatujen tulosten perusteella haastatellut ikäihmiset olivat asuntoonsa ja sen varustetasoon tyytyväisiä. Yleisimmin muutostöitä kaivattiin pesutiloihin ja portaisiin. Myös asuinympäristö ja sen turvallisuus koettiin pääsääntöisesti hyväksi. Pitkät etäisyydet heikensivät kuitenkin erityisesti iäkkäillä lähipalvelujen saatavuutta. Tietoteknillinen osaaminen, kuten tietokoneen tai

20 20 sähköpostin käyttö, oli vastaajien joukossa vielä vähäistä. (Häkkinen & Holma, 2004, 47; Hakonen 2008a, 131.) 5.2 Ikäihmisten taloudellinen tilanne Pelkän kansaneläkkeen varassa eläminen on edelleen suuri köyhyysriski. Se ei kuitenkaan leimaa vanhuutta samassa määrin kuin joskus menneinä vuosina. Eläkejärjestelmät ja yhteiskuntamme vaurastuminen sekä naisten palkkatyön yleistyminen ovat parantaneet ikääntyneiden taloudellista asemaa. Yhä useampi ikääntynyt saa kansaneläkkeensä lisäksi jo työeläkettä. Useimmat ikääntyneet asuvat myös omistusasunnossa. Tilastokeskuksen elintasobarometrin mukaan 90 -luvun laman jälkeinen toimeentulo ja rahatilanne ovat parantuneet erityisesti ikääntyneillä. Taloudellisen tilanteen paraneminen on muuttanut myös ikääntyneiden kulutuskäyttäytymistä. Palvelujen tarpeen ja terveysmenojen, kuten lääkekulujen, sairaalamaksujen, kasvu toisaalta kuitenkin lisäävät ikääntyneiden elinkustannuksia. Yksinasuminen ja leskeytyminen ovat keskeisiä taloudellista tilannetta heikentäviä tekijöitä. Toimeentulo on kuitenkin vain yksi ikääntyneen elämänlaatuun vaikuttava tekijä. (Koskinen 2007, 29 30; Julkunen 2008, ) Kelan etuudet turvaavat taloudellisesti ikääntyneen elämää. Kelan maksama asumistuki ja eläkettä saavan hoitotuki, hoito-, lääke- ja matkakorvaukset sekä sotainvalideille ja -veteraaneille maksettavat erilliskorvaukset tukevat ikääntyneiden taloudellista selviytymistä. (Kelan sanomat 2008, 6 12, 30.) Sosiaali- ja vammaispalvelulain kuljetuspalvelut, kuntien palvelusetelijärjestelmä, omaishoidon tuki sekä verotuksen kotitalousvähennys laskevat menoja ja madaltavat kynnystä yksityisten palvelujen käyttämiseen. Ikääntyneellä taloudellista turvaa tuovat tulojen ja eläkkeiden lisäksi asunto ja muu varallisuus. Vuonna 1998 tehdyssä vanhusbarometrissa ikääntyneen arvioivat taloudellisen tilanteensa enimmäkseen kohtuulliseksi, kun taas vuoden 2006 suomalaisessa hyvinvointitutkimuksessa vuotiaiden taloudellinen hyvinvointi oli jo selvästi parempi. Ikääntymisen myötä riski taloudellisen tilanteen huononemiseen kuitenkin kasvoi erityisesti naisilla, sillä tutkimuksen mukaan 85 -

Oikeat palvelut oikeaan aikaan

Oikeat palvelut oikeaan aikaan Kotipalvelut kuntoon Olemme Suomessa onnistuneet yhteisessä tavoitteessamme, mahdollisuudesta nauttia terveistä ja laadukkaista elinvuosista yhä pidempään. Toisaalta olemme Euroopan nopeimmin ikääntyvä

Lisätiedot

Osa IV Ikäihmisten palvelutarpeiden arviointi. Riitta Räsänen

Osa IV Ikäihmisten palvelutarpeiden arviointi. Riitta Räsänen Osa IV Ikäihmisten palvelutarpeiden arviointi Riitta Räsänen Taustalla Kotiin annettavat palvelut ja hoito, valtakunnallinen valvontaohjelma 2012 2014. Sosiaali- ja terveydenhuollon laadunhallinta 2000-luvulle.

Lisätiedot

Miksi muistiohjelma on kunnalle ja kuntalaisille hyvä juttu?

Miksi muistiohjelma on kunnalle ja kuntalaisille hyvä juttu? Miksi muistiohjelma on kunnalle ja kuntalaisille hyvä juttu? Juha Jolkkonen geriatrian erikoislääkäri osastopäällikkö Helsingin kaupunki sosiaali- ja terveysvirasto sairaala-, kuntoutus- ja hoivapalvelut

Lisätiedot

Eloisa mieli -gallup Suomalaisten mielipiteet ikäihmisten mielen hyvinvoinnista. Tutkimusraportti

Eloisa mieli -gallup Suomalaisten mielipiteet ikäihmisten mielen hyvinvoinnista. Tutkimusraportti Eloisa mieli -gallup Suomalaisten mielipiteet ikäihmisten mielen hyvinvoinnista Tutkimusraportti Tutkimuksen toteutus Tämän tutkimuksen tilaajina ovat Vanhustyön keskusliiton Eloisa ikä -ohjelmakoordinaatio

Lisätiedot

STM:n strategia ja hallitusohjelma, vanhuspolitiikan lähivuodet

STM:n strategia ja hallitusohjelma, vanhuspolitiikan lähivuodet STM:n strategia ja hallitusohjelma, vanhuspolitiikan lähivuodet Gerontologisen kuntoutuksen seminaari 23.9.2011 Kehitysjohtaja Klaus Halla Sosiaali- ja terveysministeriö Missä toimimme 2010-luvulla Globalisaatio

Lisätiedot

"Emme voi ratkaista ongelmia ajattelemalla samalla tavalla kuin silloin, kun loimme ne. Albert Einstein

Emme voi ratkaista ongelmia ajattelemalla samalla tavalla kuin silloin, kun loimme ne. Albert Einstein "Emme voi ratkaista ongelmia ajattelemalla samalla tavalla kuin silloin, kun loimme ne. Albert Einstein Maarit Kairala Sosiaalityön e- osaamisen maisterikoulutus Lapin yliopisto/ Oulu 18.4.2013 Lähtökohtiani:

Lisätiedot

TOIMIA-suositukset tukevat ikäpalvelulain toimeenpanoa

TOIMIA-suositukset tukevat ikäpalvelulain toimeenpanoa TOIMIA-suositukset tukevat ikäpalvelulain toimeenpanoa Matti Mäkelä Terveyden ja hyvinvoinnin laitos TOIMIA-seminaari TOIMIA Ikäpalvelulain tukena Suositus iäkkään henkilön palvelutarpeen arviointiin Toimintakyvyn

Lisätiedot

Lähtökohta: Myöntämisperusteet ohjaavat kotihoidon palvelujen. voimavarojen käyttöä ja päätöksentekoa kotihoidossa.

Lähtökohta: Myöntämisperusteet ohjaavat kotihoidon palvelujen. voimavarojen käyttöä ja päätöksentekoa kotihoidossa. Kotihoidon id myöntämisen perusteet 1.4.2014 alkaen - Rovaniemi Lähtökohta: Myöntämisperusteet ohjaavat kotihoidon palvelujen kohdentumista t (oikea-aikaisuus, i saavutettavuus), tt varattujen voimavarojen

Lisätiedot

IKÄIHMISTEN KUNTOUTTAMINEN KOTIHOIDOSSA. Kotka 29.9.2015 Anni Pentti

IKÄIHMISTEN KUNTOUTTAMINEN KOTIHOIDOSSA. Kotka 29.9.2015 Anni Pentti IKÄIHMISTEN KUNTOUTTAMINEN KOTIHOIDOSSA Kotka 29.9.2015 Anni Pentti Ikäihmisten kuntoutus = Geriatrinen kuntoutus Laaja-alaista, kokonaisvaltaista kuntoutusta Ymmärretään ihmisen normaali ikääntyminen

Lisätiedot

Terveys 2011 -tutkimus ja sen päätulokset

Terveys 2011 -tutkimus ja sen päätulokset Terveys 2011 -tutkimuksen perustulosten julkistamistilaisuus 21.11.2012 Terveys 2011 -tutkimus ja sen päätulokset Seppo Koskinen Miksi tarvittiin Terveys 2011 -tutkimus? Yhteiskuntapolitiikan keskeisiin

Lisätiedot

VASTAANOTTOKESKUSTEN ASIAKASPALAUTTEEN YHTEENVETO

VASTAANOTTOKESKUSTEN ASIAKASPALAUTTEEN YHTEENVETO YHTEENVETO 5.9.2013 VASTAANOTTOKESKUSTEN ASIAKASPALAUTTEEN YHTEENVETO Taustaa Aikuisten turvapaikanhakijoiden asiakaspalautekysely järjestettiin 17 vastaanottokeskuksessa loppukeväällä 2013. Vastaajia

Lisätiedot

VANHU(U)SKÄSITYK- SET medikaalisesta sosiokulttuuriseen. Teija Nuutinen PKKY/AIKO

VANHU(U)SKÄSITYK- SET medikaalisesta sosiokulttuuriseen. Teija Nuutinen PKKY/AIKO VANHU(U)SKÄSITYK- SET medikaalisesta sosiokulttuuriseen Teija Nuutinen PKKY/AIKO Video: Ikääntymistä kohti ylpeydellä (n. 10 min) Aamutv: Anna Pylkkänen www.proudage.fi Miksi vanheneminen on arvokasta?

Lisätiedot

Marttilan kunnan suunnitelma ikääntyneen väestön tueksi vuosille 2013-2016

Marttilan kunnan suunnitelma ikääntyneen väestön tueksi vuosille 2013-2016 Marttilan kunnan suunnitelma ikääntyneen väestön tueksi vuosille 2013-2016 Ikäihmisten palveluiden tulevaisuuden visio Osallistava ja turvallinen Osallistava ja turvallinen kunta, joka tarjoaa ikäihmisille

Lisätiedot

ASIAKASOHJAUS PALVELUOHJAUSPROSESSIN ERI VAIHEET TYÖMENETELMÄT VERKOSTOT JA YHTEISTYÖ

ASIAKASOHJAUS PALVELUOHJAUSPROSESSIN ERI VAIHEET TYÖMENETELMÄT VERKOSTOT JA YHTEISTYÖ ASIAKASOHJAUS PROSESSI PALVELUOHJAUSPROSESSIN ERI VAIHEET TYÖMENETELMÄT VERKOSTOT JA YHTEISTYÖ 16.4.2014 PALVELUOHJAUS - MITÄ, KENELLE, MITEN? 16.4.2014 2 Palveluohjaus perustuu Asiakkaan ja hänen palveluohjaajansa

Lisätiedot

Kotona asuvien iäkkäiden ihmisten voimavarat ja niiden tukeminen

Kotona asuvien iäkkäiden ihmisten voimavarat ja niiden tukeminen Kotona asuvien iäkkäiden ihmisten voimavarat ja niiden tukeminen TtM, esh, Helsingin ammattikorkeakoulu Stadia Voimavaralähtöinen lähestymistapa ongelmalähtöisen lähestymistavan rinnalle Terveyspotentiaali

Lisätiedot

Ikäihmisten toimintakykyä tukevan työotteen kehittäminen Vaasan kaupungin koti- ja laitoshoidossa. Paula Hakala Yliopettaja Vaasan ammattikorkeakoulu

Ikäihmisten toimintakykyä tukevan työotteen kehittäminen Vaasan kaupungin koti- ja laitoshoidossa. Paula Hakala Yliopettaja Vaasan ammattikorkeakoulu Ikäihmisten toimintakykyä tukevan työotteen kehittäminen Vaasan kaupungin koti- ja laitoshoidossa Paula Hakala Yliopettaja Vaasan ammattikorkeakoulu Taustaa ja koulutuksen tarkoitus Vaasan eläkeikäisen

Lisätiedot

Tyydyttävä T1 Hyvä H2 Kiitettävä K3 Perustelut, huomiot. tunnistaa monipuolisesti, asiakaslähtöisesti ja voimavaralähtöisesti

Tyydyttävä T1 Hyvä H2 Kiitettävä K3 Perustelut, huomiot. tunnistaa monipuolisesti, asiakaslähtöisesti ja voimavaralähtöisesti Kuntoutumisen tukeminen Sivu 1(10) Arvioinnin kohde Arviointikriteerit 1. Työprosessin Suunnitelmallinen työskentely Tyydyttävä T1 Hyvä H2 Kiitettävä K3 Perustelut, huomiot Tutkinnon suorittaja: tunnistaa

Lisätiedot

Hyvä läheisyhteistyö ja sen merkitys hyvä elämän mahdollistajana Askeleita aikuisuuteen seminaari 28.11.2014

Hyvä läheisyhteistyö ja sen merkitys hyvä elämän mahdollistajana Askeleita aikuisuuteen seminaari 28.11.2014 Hyvä läheisyhteistyö ja sen merkitys hyvä elämän mahdollistajana Askeleita aikuisuuteen seminaari 28.11.2014 Eija Stengård, johtava psykologi Mielenterveys- ja päihdepalvelut Tampereen kaupunki Omaisten

Lisätiedot

PALVELUTARPEEN MONIPUOLINEN ARVIOINTI

PALVELUTARPEEN MONIPUOLINEN ARVIOINTI PALVELUTARPEEN MONIPUOLINEN ARVIOINTI Asiakasohjauspäällikkö Kaisa Taimi Ikäihmisten hyvinvoinnin ylläpitäminen/ Tilaajaryhmä/ Tampereen kaupunki LAKI IKÄÄNTYNEEN VÄESTÖN TOIMINTAKYVYN TUKEMISESTA SEKÄ

Lisätiedot

Ajankohtaista ikäihmisten palveluiden kehittämisessä. HEHKO-seminaari 22.3.2010 Peruspalveluministeri, TtT Paula Risikko

Ajankohtaista ikäihmisten palveluiden kehittämisessä. HEHKO-seminaari 22.3.2010 Peruspalveluministeri, TtT Paula Risikko Ajankohtaista ikäihmisten palveluiden kehittämisessä HEHKO-seminaari 22.3.2010 Peruspalveluministeri, TtT Paula Risikko Ikäihmisten palvelujen kehittämistä linjaavat Suosituksen tavoitteena on lisätä ikäihmisten

Lisätiedot

Aktiivinen kansalainen kaiken ikäisenä. 9.4.2014 Tuomo Melin & Eeva Päivärinta, Sitra

Aktiivinen kansalainen kaiken ikäisenä. 9.4.2014 Tuomo Melin & Eeva Päivärinta, Sitra Aktiivinen kansalainen kaiken ikäisenä Lähtökohtia Ikäihmiset ovat voimavara - mahdollisuus - Suomen eläkeläiset ovat maailman koulutetuimpia ja terveimpiä - Vapaaehtoistyöhön ja -toimintaan osallistumiseen

Lisätiedot

Puhe, liike ja toipuminen. Erityisasiantuntija Heli Hätönen, TtT

Puhe, liike ja toipuminen. Erityisasiantuntija Heli Hätönen, TtT Puhe, liike ja toipuminen Erityisasiantuntija Heli Hätönen, TtT Puhe liike toipuminen? 2.9.2014 Hätönen H 2 Perinteitä ja uusia näkökulmia Perinteinen näkökulma: Mielenterveyden ongelmien hoidossa painotus

Lisätiedot

Hämeenlinnan vanhusneuvosto

Hämeenlinnan vanhusneuvosto Hämeenlinnan vanhusneuvosto 1 n toiminta lakisääteistä Laki ikääntyneen väestön toimintakyvyn tukemisesta sekä iäkkäiden sosiaalija terveyspalveluista, 28.12.2012/980 http://www.finlex.fi/fi/laki/ajantasa/2012/20120980

Lisätiedot

IKÄIHMISET YHTEISKUNNASSA: kohti arjen osallisuutta

IKÄIHMISET YHTEISKUNNASSA: kohti arjen osallisuutta AIJJOOS-HANKE Päätösseminaari 21.11.2012 IKÄIHMISET YHTEISKUNNASSA: kohti arjen osallisuutta Jyrki Jyrkämä Sosiaaligerontologia, sosiologia Yhteiskuntatieteiden ja filosofian laitos Jyväskylän yliopisto

Lisätiedot

Kuntoutusasiantuntemuksen tarve sosiaali- ja terveydenhuollossa

Kuntoutusasiantuntemuksen tarve sosiaali- ja terveydenhuollossa Kuntoutusasiantuntemuksen tarve sosiaali- ja terveydenhuollossa Työpaja ammattikorkeakouluille ja sidosryhmille kuntousalan koulutuksesta 27.5.2014 Johtaja Päivi Voutilainen Sosiaali- ja terveysministeriö

Lisätiedot

Iäkäs ihminen, asuminen, hoito ja huolenpito

Iäkäs ihminen, asuminen, hoito ja huolenpito Iäkäs ihminen, asuminen, hoito ja huolenpito RAI-seminaari 24.3.2011 Kirsi Kiviniemi TtT, kehittämispäällikkö Sisältö Ihmislähtöisen asumisen sekä hoidon ja huolenpidon yhdistäminen Iäkäs ihminen Asuminen

Lisätiedot

AKTIIVINEN VANHENEMINEN. Niina Kankare-anttila Gerontologian ja kansanterveyden kandidaatti Sairaanhoitaja (AMK)

AKTIIVINEN VANHENEMINEN. Niina Kankare-anttila Gerontologian ja kansanterveyden kandidaatti Sairaanhoitaja (AMK) AKTIIVINEN VANHENEMINEN Niina Kankare-anttila Gerontologian ja kansanterveyden kandidaatti Sairaanhoitaja (AMK) Luennon sisältö: Suomalaisten ikääntyminen Vanheneminen ja yhteiskunta Aktiivinen vanheneminen

Lisätiedot

Anitta Mikkola, kotihoidon osastonhoitaja, Ikäihminen toimijana kehittämisjakson vetäjä Sodankylän hyvinvointisuunnitelman laatija

Anitta Mikkola, kotihoidon osastonhoitaja, Ikäihminen toimijana kehittämisjakson vetäjä Sodankylän hyvinvointisuunnitelman laatija Anitta Mikkola, kotihoidon osastonhoitaja, Ikäihminen toimijana kehittämisjakson vetäjä Sodankylän hyvinvointisuunnitelman laatija Väestökehitys - painopiste ennaltaehkäisevään työhön, hyviä vuosia kotona

Lisätiedot

Ikäihmisten palveluiden kehittäminen Minna-Liisa Luoma RISTO hankkeen tuotosten esittely ja päätösseminaari Näin me sen teimme

Ikäihmisten palveluiden kehittäminen Minna-Liisa Luoma RISTO hankkeen tuotosten esittely ja päätösseminaari Näin me sen teimme Ikäihmisten palveluiden kehittäminen Minna-Liisa Luoma RISTO hankkeen tuotosten esittely ja päätösseminaari Näin me sen teimme Minna-Liisa Luoma 1 Laki ikääntyneen väestön toimintakyvyn tukemisesta sekä

Lisätiedot

Hyvä elämä hyvä mieli Lasten ja nuorten henkinen hyvinvointi

Hyvä elämä hyvä mieli Lasten ja nuorten henkinen hyvinvointi Hyvä elämä hyvä mieli Lasten ja nuorten henkinen hyvinvointi Toiminnanjohtaja Marita Ruohonen Suomen Mielenterveysseura 5.2.2008 Marita Ruohonen 1 Lapset, nuoret ja perheet Hallituksen politiikkaohjelma

Lisätiedot

Ikääntyminen on mahdollisuus. Ministeri Helena Pesola

Ikääntyminen on mahdollisuus. Ministeri Helena Pesola Ikääntyminen on mahdollisuus Ministeri Helena Pesola Väestö iän ja sukupuolen mukaan 2000, 2020 ja 2050 2 Kela/Aktuaariryhmä 14.6.2013 Yli 80-vuotiaat ja yli 100-vuotiaat 3 Kela/Aktuaariryhmä14.6.2013

Lisätiedot

VANHUSTEN PALVELUASUMISEEN JA YMPÄRIVUOROKAUTISEEN HOITOON PÄÄSYN KRITEERIT

VANHUSTEN PALVELUASUMISEEN JA YMPÄRIVUOROKAUTISEEN HOITOON PÄÄSYN KRITEERIT VANHUSTEN PALVELUASUMISEEN JA YMPÄRIVUOROKAUTISEEN HOITOON PÄÄSYN KRITEERIT Sallan kunta Sosiaali- ja terveyslautakunta SAS-työryhmä 2015 VANHUSTEN PALVELUASUMISEEN JA YMPÄRIVUOROKAUTISEEN HOITOON PÄÄSYN

Lisätiedot

Kotihoidon sisältö ja myöntämisperusteet. Johdanto

Kotihoidon sisältö ja myöntämisperusteet. Johdanto Kotihoidon sisältö ja myöntämisperusteet 1 (5) Kotihoidon sisältö ja myöntämisperusteet Johdanto n ja Imatran kaupungin kotihoidon toiminta perustuu lakiin sosiaalihuollon asiakkaan asemasta ja oikeuksista,

Lisätiedot

KASTE / Kotona kokonainen elämä Tulokset 2015

KASTE / Kotona kokonainen elämä Tulokset 2015 KASTE / Kotona kokonainen elämä Tulokset 2015 Sara Haimi-Liikkanen Kehittämiskoordinaattori Etelä-Kymenlaakson toiminnallinen osakokonaisuus Asiakaspalaute osallistava haastattelu Vanhuspalvelulaissa (2013)

Lisätiedot

Suunnitelma ikääntyneen väestön hyvinvoinnin edistämiseksi ja tukemiseksi Sotesin toiminta-alueella

Suunnitelma ikääntyneen väestön hyvinvoinnin edistämiseksi ja tukemiseksi Sotesin toiminta-alueella Suunnitelma ikääntyneen väestön hyvinvoinnin edistämiseksi ja tukemiseksi Sotesin toiminta-alueella Suunnitelma perustuu ns. Vanhuspalvelulain 5 : Kunnan on laadittava suunnitelma ja se on osa kaupungin/kunnan

Lisätiedot

Ikäihmisten päivätoiminnan toimintamalli 1.6.2014 alkaen

Ikäihmisten päivätoiminnan toimintamalli 1.6.2014 alkaen 1 Sosiaali- ja terveystoimiala Koti- ja laitoshoidon palvelut Ikäihmisten päivätoiminnan toimintamalli 1.6.2014 alkaen Sosiaali- ja terveyslautakunta 16.4.2014 36 2 Ikäihmisten päivätoiminnan tarkoitus

Lisätiedot

YKSINÄISYYS IKÄÄNTYVÄN ARJESSA Laadullista ja määrällistä tutkimusotetta yhdistävä seurantatutkimus

YKSINÄISYYS IKÄÄNTYVÄN ARJESSA Laadullista ja määrällistä tutkimusotetta yhdistävä seurantatutkimus YKSINÄISYYS IKÄÄNTYVÄN ARJESSA Laadullista ja määrällistä tutkimusotetta yhdistävä seurantatutkimus Elisa Tiilikainen, VTM, jatko-opiskelija 6.6.2013 VIII Gerontologian päivät SESSIO XXIII: Elämänkulku

Lisätiedot

Ikäihmisten sosiaaliturva. Marja Palmgren, YTM, Vanhustyön lehtori Lapin AMK

Ikäihmisten sosiaaliturva. Marja Palmgren, YTM, Vanhustyön lehtori Lapin AMK Ikäihmisten sosiaaliturva Marja Palmgren, YTM, Vanhustyön lehtori Lapin AMK Yleistä Ikäihmisten sosiaaliturva koostuu sosiaali- ja terveyspalveluista ja toimeentuloturvasta Kunnat järjestävät ikäihmisten

Lisätiedot

työseminaari 10.6.2010 Alice Pekkala Kartanonväkikoti

työseminaari 10.6.2010 Alice Pekkala Kartanonväkikoti Terveydenhuoltoalan l siirtoergonomian i asiantuntija ij ja työseminaari 10.6.2010 Kannattavaa kumppanuuttakuntouttavallakuntouttavalla työotteella Alice Pekkala Kartanonväkikoti Kartanonväki kodit kdit

Lisätiedot

Ikääntyneen toimintakyky ja sen arviointi. Kehittämispäällikkö Rauha Heikkilä, TtM Iäkkäät, vammaiset ja toimintakyky yksikkö/hyvinvointiosasto

Ikääntyneen toimintakyky ja sen arviointi. Kehittämispäällikkö Rauha Heikkilä, TtM Iäkkäät, vammaiset ja toimintakyky yksikkö/hyvinvointiosasto Ikääntyneen toimintakyky ja sen arviointi Kehittämispäällikkö Rauha Heikkilä, TtM Iäkkäät, vammaiset ja toimintakyky yksikkö/hyvinvointiosasto sisältö Toimintakyvyn määrittelyä Toimintakyvyn arviointi

Lisätiedot

15 VUOTTA ELÄKKEELLÄ. Tuoreen tutkimuksen tulokset Sini Kivihuhta 6.2.2015

15 VUOTTA ELÄKKEELLÄ. Tuoreen tutkimuksen tulokset Sini Kivihuhta 6.2.2015 15 VUOTTA ELÄKKEELLÄ Tuoreen tutkimuksen tulokset Sini Kivihuhta 6.2.215 1 VAI 2 VUOTTA? 2 KYSELY 8-VUOTIAILLE VASTAUKSIA 5 Teetimme 5 puhelinhaastattelua vuonna 1935 syntyneille suomalaisille eläkeläisille

Lisätiedot

Yhteisvoimin kotona hanke. Kaija Virjonen TtM 2/3 Tutun ammattikorkeakoulu Oy

Yhteisvoimin kotona hanke. Kaija Virjonen TtM 2/3 Tutun ammattikorkeakoulu Oy Yhteisvoimin kotona hanke Kaija Virjonen TtM 2/3 Tutun ammattikorkeakoulu Oy Päivän teemat Asiakkaan voimavaralähtöisyyden, osallisuuden ja toimijuuden näkökulma palveluiden suunnittelussa, toteutuksessa

Lisätiedot

Green Care vihreä hoiva maaseudulla (VIVA) Taustaselvitys. 1.2.2011 Anne Korhonen

Green Care vihreä hoiva maaseudulla (VIVA) Taustaselvitys. 1.2.2011 Anne Korhonen Green Care vihreä hoiva maaseudulla (VIVA) Taustaselvitys 1.2.2011 Anne Korhonen Toteutus etsittiin viitteitä Green Care -malliin soveltuvista palvelutarpeista palvelustrategiat, palvelutarve- ja väestöselvitykset,

Lisätiedot

ENNALTAEHKÄISEVÄT KOTIKÄYNNIT UUDESSAKAUPUNGISSA v. 2008

ENNALTAEHKÄISEVÄT KOTIKÄYNNIT UUDESSAKAUPUNGISSA v. 2008 ENNALTAEHKÄISEVÄT KOTIKÄYNNIT UUDESSAKAUPUNGISSA v. 2008 2 Lea Mäkinen 12.12.2008 3 4 ENNALTAEHKÄISEVÄT KOTIKÄYNNIT 2008 Ennaltaehkäisevällä kotikäynnillä tarkoitetaan Uudenkaupungin kaupungin sosiaali-

Lisätiedot

Palveluasumisen tarve ja kehittäminen

Palveluasumisen tarve ja kehittäminen Palveluasumisen tarve ja kehittäminen Iisalmi 20.11.2014 Raija Hynynen Rakennetun ympäristön osasto Raija.Hynynen@ymparisto.fi Ikääntyneiden asumisen kehittämisohjelma 2013-2017 Ikääntyneiden asumisen

Lisätiedot

Hoito- ja hoivapalvelu Kotihoito PÄIVÄTOIMINNAN KRITEERIT JA TOIMINTAPERIAATTEET

Hoito- ja hoivapalvelu Kotihoito PÄIVÄTOIMINNAN KRITEERIT JA TOIMINTAPERIAATTEET PÄIVÄTOIMINNAN KRITEERIT JA TOIMINTAPERIAATTEET 1 ASIAKKAAKSI TULEMINEN Päivätoimintaan tullaan palvelutarpeenarvioinnin kautta, jolloin kartoitetaan kokonaisvaltaisesti asiakkaan selviytyminen päivittäiseistä

Lisätiedot

Ikääntyminen ja henkiset voimavarat

Ikääntyminen ja henkiset voimavarat Ikääntyminen ja henkiset voimavarat Agronomiliiton tilaisuus 5.11.2013 Vuoden psykologi Toimialapäällikkö, PsT Sirkkaliisa Heimonen Ikäinstituutti Ikäinstituutti - hyvän vanhenemisen asiantuntija Tehtävänä

Lisätiedot

Ikääntyneiden asumisen turvallisuus. Helsinki 5.2.2013 Tarja Mankkinen Sisäministeriö

Ikääntyneiden asumisen turvallisuus. Helsinki 5.2.2013 Tarja Mankkinen Sisäministeriö Ikääntyneiden asumisen turvallisuus Helsinki 5.2.2013 Tarja Mankkinen Sisäministeriö 8.2.2013 Yhteiskunnan muutokset heijastuvat turvallisuuteen Yksilöiden ja ryhmien tarpeet erilaisia myös turvallisuudessa

Lisätiedot

Voimaa Vanhuuteen toimintaohjelma JIK :kyssä. ENSIO-projekti, Ensiote ikääntymiseen Hanna Leskelä, fysioterapeutti Reetta Kananoja, avopalveluohjaaja

Voimaa Vanhuuteen toimintaohjelma JIK :kyssä. ENSIO-projekti, Ensiote ikääntymiseen Hanna Leskelä, fysioterapeutti Reetta Kananoja, avopalveluohjaaja Voimaa Vanhuuteen toimintaohjelma JIK :kyssä ENSIO-projekti, Ensiote ikääntymiseen Hanna Leskelä, fysioterapeutti Reetta Kananoja, avopalveluohjaaja Keskeisimmät toimintamuodot Hyvinvointi -75 päivät Kunnon

Lisätiedot

Psyykkinen toimintakyky

Psyykkinen toimintakyky Psyykkinen toimintakyky Toimintakyky = ihmisen ominaisuuksien ja ympäristön suhde : kun ympäristö vastaa yksilön ominaisuuksia, ihminen kykenee toimimaan jos ihmisellä ei ole fyysisiä tai psykososiaalisia

Lisätiedot

Varautuminen vanhuuteen tietoa sijaispäättäjästä, hoitotahdosta edunvalvontavaltuutuksesta, ja palvelusuunnitelmasta

Varautuminen vanhuuteen tietoa sijaispäättäjästä, hoitotahdosta edunvalvontavaltuutuksesta, ja palvelusuunnitelmasta Varautuminen vanhuuteen tietoa sijaispäättäjästä, hoitotahdosta edunvalvontavaltuutuksesta, ja palvelusuunnitelmasta. 1 Ikääntymisen ennakointi Vanhuuteen varautumisen keinot: Jos sairastun vakavasti enkä

Lisätiedot

SUONENJOEN KAUPUNKI PÄIVÄKESKUS KRITEERIT

SUONENJOEN KAUPUNKI PÄIVÄKESKUS KRITEERIT 2014 SUONENJOEN KAUPUNKI PÄIVÄKESKUS KRITEERIT SUONENJOEN KAUPUNGIN PÄIVÄKESKUKSEN TOIMINTA-AJATUS: Iloa ja eloa ikääntyneen arkeen. Omien voimavarojen mukaan, yhdessä ja yksilöllisesti. PÄIVÄKESKUS JOHDANTO

Lisätiedot

Asiakas oman elämänsä asiantuntijana

Asiakas oman elämänsä asiantuntijana Asiakas oman elämänsä asiantuntijana RAI -seminaari 29.3.212 28.3.212 Teija Hammar / IIPA Teija Hammar, erikoistutkija, Ikäihmisten palvelut -yksikkö, THL 1 Esityksen sisältö: Asiakkaan äänen voimistuminen

Lisätiedot

Asiakkaan oma arvio kotihoidon tarpeesta. Palvelutarpeen arvion pohjalta on laadittu yksilöllinen hoito ja palvelusuunnitelma

Asiakkaan oma arvio kotihoidon tarpeesta. Palvelutarpeen arvion pohjalta on laadittu yksilöllinen hoito ja palvelusuunnitelma 1(5) FYYSINEN TOIMINTAKYKY Asiakkaalla on koettu kotihoidon tarve. Asiakas ei selviydy päivittäisistä toiminnoista itsenäisesti koska hänen toimintakykynsä on selkeästi alentunut. Palveluntarve MAPLe_5

Lisätiedot

TOIMINTAMALLI ETSIVÄLLE VANHUSTYÖLLE

TOIMINTAMALLI ETSIVÄLLE VANHUSTYÖLLE TOIMINTAMALLI ETSIVÄLLE VANHUSTYÖLLE TAVOITE KEHITTÄÄ TOIMINTAMALLI, JONKA AVULLA TAVOITETAAN KAIKKI YLI 75 -VUOTIAAT KUUSAMOLAISET. TARKOITUKSENA on tarjota katkeamatonta palveluketjua, jotta omassa kodissa

Lisätiedot

Hyvä elämä mielenterveyden mahdollistajana. RAI-seminaari 24.3.2011 Kehittämispäällikkö, FT, Britta Sohlman

Hyvä elämä mielenterveyden mahdollistajana. RAI-seminaari 24.3.2011 Kehittämispäällikkö, FT, Britta Sohlman Hyvä elämä mielenterveyden mahdollistajana RAI-seminaari 24.3.2011 Kehittämispäällikkö, FT, Britta Sohlman Esityksen sisältö Mielenterveyden ja hyvän elämän määrittelyä RAI-aineistojen esittely Hyvän elämän

Lisätiedot

Keski-Pohjanmaa. Pohjois-Suomen Kaste -alueen vanhustyön kehittämishanke 2014-2016

Keski-Pohjanmaa. Pohjois-Suomen Kaste -alueen vanhustyön kehittämishanke 2014-2016 Keski-Pohjanmaa Pohjois-Suomen Kaste -alueen vanhustyön kehittämishanke 2014-2016 SenioriKaste Ikäihmisten arjen ja palvelujen parantamiseksi 2014-2016 Tavoitteena on kehittää vanhustyön palveluja ja toimintatapoja,

Lisätiedot

Koko kunta ikääntyneen asialla

Koko kunta ikääntyneen asialla 1 Kuka hoitaa ikäihmiset tulevaisuudessa? 21.9.2010 Rita Oinas palvelujohtaja Vanhuspalvelut Oulun kaupunki Koko kunta ikääntyneen asialla 2 Oulun kaupungin vanhustyötä ohjaa kaupungin strateginen tavoite,

Lisätiedot

MILLAINEN ON VANHUS VUONNA 2030? Eino Heikkinen. Puheenvuoro Terveydenhuollon strategiset valinnat - seminaarissa 12.3.2007

MILLAINEN ON VANHUS VUONNA 2030? Eino Heikkinen. Puheenvuoro Terveydenhuollon strategiset valinnat - seminaarissa 12.3.2007 MILLAINEN ON VANHUS VUONNA 2030? Eino Heikkinen Puheenvuoro Terveydenhuollon strategiset valinnat - seminaarissa 12.3.2007 Ajat muuttuvat ja me muutumme niiden mukana IÄKKÄÄN VÄESTÖN MUUTOKSET KVANTITATIIVISET

Lisätiedot

Neurologisesti pitkäaikaissairaiden ja vammaisten ihmisten asumisen tarpeet Sari Valjakka

Neurologisesti pitkäaikaissairaiden ja vammaisten ihmisten asumisen tarpeet Sari Valjakka Neurologisesti pitkäaikaissairaiden ja vammaisten ihmisten asumisen tarpeet Sari Valjakka Miljoona esteetöntä asuntoa vuoteen 2030-seminaari 20.3.2014 Tavoitteet ja toteutus Selvittää neurologisesti pitkäaikaissairaiden

Lisätiedot

Eloisa ikä ohjelman koordinaatio Ohjelman käynnistysseminaari 23.3.2012 Ohjelmapäällikkö Reija Heinola Ohjelmakoordinaattori Katja Helo

Eloisa ikä ohjelman koordinaatio Ohjelman käynnistysseminaari 23.3.2012 Ohjelmapäällikkö Reija Heinola Ohjelmakoordinaattori Katja Helo Eloisa ikä ohjelman koordinaatio Ohjelman käynnistysseminaari 23.3.2012 Ohjelmapäällikkö Reija Heinola Ohjelmakoordinaattori Katja Helo etunimi.sukunimi@vtkl.fi Esityksen sisältö Koordinaatiossa tapahtunutta

Lisätiedot

Minun arkeni. - tehtäväkirja

Minun arkeni. - tehtäväkirja Minun arkeni - tehtäväkirja 1 Hyvä kotihoidon asiakas, Olet saanut täytettäväksesi Minun arkeni -tehtäväkirjan. ALUKSI Kirjanen tarjoaa sinulle mahdollisuuden pysähtyä tarkastelemaan arkeasi ja hyvinvointiisi

Lisätiedot

Sopimusvuoren kotikuntoutus

Sopimusvuoren kotikuntoutus Association & Foundation Sopimusvuoren kotikuntoutus Tietokoneavusteinen kotikuntoutus on ry:n ja Tampereen kaupungin yhteinen kehittämishanke 15.8.2010-31.12.2011. Osa hankkeen rahoituksesta tulee välittäjä

Lisätiedot

Gerontologinen sosiaalityö tukee asiakasta

Gerontologinen sosiaalityö tukee asiakasta Tiedosta hyvinvointia 1 Gerontologinen sosiaalityö tukee asiakasta Rakenteet muuttuvat - kehittyykö kotihoito? TERVE-SOS 21.5.2008 Marjaana Seppänen Stakes Tiedosta hyvinvointia 2 Gerontologisen sosiaalityön

Lisätiedot

SOPIMUSVUOREN PSYKIATRINEN KOTIKUNTOUTUS-PROJEKTI

SOPIMUSVUOREN PSYKIATRINEN KOTIKUNTOUTUS-PROJEKTI Association & Foundation SOPIMUSVUOREN PSYKIATRINEN KOTIKUNTOUTUS-PROJEKTI Katariina Ruuth, projektijohtaja Tampere 18.10.2011 Association & Foundation Ry/Oy Tarjoaa mielenterveyskuntoutus- ja dementiahoitokotipalveluita

Lisätiedot

Tukevasti kotona - myös muistisairaana Yhteinen vastuu ikääntyneistä Tulit juuri oikeaan paikkaan

Tukevasti kotona - myös muistisairaana Yhteinen vastuu ikääntyneistä Tulit juuri oikeaan paikkaan Tukevasti kotona - myös muistisairaana Yhteinen vastuu ikääntyneistä Tulit juuri oikeaan paikkaan Juha Jolkkonen geriatrian erikoislääkäri, EMBA osastopäällikkö sairaala-, kuntoutus- ja hoivapalvelut 21.9.2015

Lisätiedot

Hyvinvointia työstä. Työterveyslaitos www.ttl.fi

Hyvinvointia työstä. Työterveyslaitos www.ttl.fi Hyvinvointia työstä Työkyvyn ja työhyvinvoinnin ylläpitäminen: mikä auttaa jaksamaan jatkuvassa muutoksessa? Erikoistutkija Marjo Wallin TTL:n määritelmä työhyvinvoinnille Työhyvinvointi tarkoittaa, että

Lisätiedot

Vanhuksia on moneksi. Ympärivuorokautisessa hoidossa olevat. Henkilöt, joilla on useita sairauksia ja toiminnanvajeita

Vanhuksia on moneksi. Ympärivuorokautisessa hoidossa olevat. Henkilöt, joilla on useita sairauksia ja toiminnanvajeita Vanhuksia on moneksi Ympärivuorokautisessa hoidossa olevat Henkilöt, joilla on useita sairauksia ja toiminnanvajeita Itsenäisesti kotona asuvat, mutta jotka ovat haurastumisen riskissä Hyväkuntoiset eläkeläiset

Lisätiedot

Apua, tukea ja toimintaa

Apua, tukea ja toimintaa Soita meille numeroon 050 4440 199 tai lähetä sähköpostia osoitteeseen asiakaspalvelu@mereo.fi. Tavataan ja keskustellaan yhdessä tilanteestasi. Teemme sinulle henkilökohtaisen, hyvin vointiasi tukevan

Lisätiedot

Kunnan rooli mielenterveyden edistämisessä

Kunnan rooli mielenterveyden edistämisessä Tiedosta hyvinvointia Mielenterveysryhmä 1 Kunnan rooli mielenterveyden edistämisessä Eija Stengård PsT, kehittämispäällikkö Sosiaali- ja terveysalan tutkimus- ja kehittämiskeskus Eija Stengård, 2005 Tiedosta

Lisätiedot

Ikääntyneiden fyysinen toimintakyky ja turvallisuuden tunne Ilkka Väänänen. Lahden tiedepäivä Fellmannia, Lahti 27.11.2012

Ikääntyneiden fyysinen toimintakyky ja turvallisuuden tunne Ilkka Väänänen. Lahden tiedepäivä Fellmannia, Lahti 27.11.2012 Ikääntyneiden fyysinen toimintakyky ja turvallisuuden tunne Ilkka Väänänen Lahden tiedepäivä Fellmannia, Lahti 27.11.2012 Esityksen rakenne 1. Johdanto Tapaturmaisesti kuolleiden yli 65 vuotiaiden kuolemansyyt

Lisätiedot

Kuntayhtymä Kaksineuvoinen. Strategia

Kuntayhtymä Kaksineuvoinen. Strategia Liite 2 Kuntayhtymä Kaksineuvoinen Strategia 2010-2015 MISSIO / TOIMINTA-AJATUS Hyvinvoiva ja toimintakykyinen kuntalainen Missio = organisaation toiminta-ajatus, sen olemassaolon syy. Kuvaa sitä, mitä

Lisätiedot

YHTEISTYÖLLÄ TUKEA KOTONA ASUMISEEN

YHTEISTYÖLLÄ TUKEA KOTONA ASUMISEEN YHTEISTYÖLLÄ TUKEA KOTONA ASUMISEEN - kotihoidon asiakkaan aktivoinnin suunnitelma Susanna Sovio, Kanta-Hämeen POLKKA -hanke 2009 2011 Oppaan kirjoittaja: Kuvittaja: Tekstintoimittaja: Susanna Sovio Tuula

Lisätiedot

IKÄIHMISTEN PERHEHOITO

IKÄIHMISTEN PERHEHOITO IKÄIHMISTEN PERHEHOITO Palveluvaliokunta Raija Inkala 15.10.2014 PERHEHOIDOSTA YLEISTÄ tarkoitetaan henkilön hoidon, hoivan tai muun ympärivuorokautisen huolenpidon järjestämistä hänen kotinsa ulkopuolella

Lisätiedot

Asiakas Sukunimi ja etunimet Henkilötunnus. Lääkitys (mihin tarkoitukseen/lääkityksestä vastaava taho)

Asiakas Sukunimi ja etunimet Henkilötunnus. Lääkitys (mihin tarkoitukseen/lääkityksestä vastaava taho) KUNTA / KUNTAYHTYMÄ: PALVELUSUUNNITELMA Päiväys: Asiakas Sukunimi ja etunimet Henkilötunnus Lähiomainen Sukunimi ja etunimi Puhelinnumero Suhde asiakkaaseen Puhelinnumero Muut perheen jäsenet ja lähiverkosto

Lisätiedot

Esteetön asuminen ja eläminen

Esteetön asuminen ja eläminen Esteetön asuminen ja eläminen HEA loppuseminaari 19.11.2013 Tuula Hämäläinen, lehtori Sanna Spets, lehtori Saimaan AMK Mitä on hyvä vanheneminen? Hyvä vanheneminen on kohtuullinen määrä sapuskaa, lämmintä

Lisätiedot

Kuntayhtymä Kaksineuvoisen alueen Ikäpoliittinen ohjelma vuosille 2011-2015

Kuntayhtymä Kaksineuvoisen alueen Ikäpoliittinen ohjelma vuosille 2011-2015 Kuntayhtymä Kaksineuvoisen alueen Ikäpoliittinen ohjelma vuosille 2011-2015 Evijärvi, Kauhava, Lappajärvi Ikääntyminen voimavarana seminaari SYO, Kauhava 3.5.2011 Ikäpoliittinen ohjelma v. 2011-2015 Visio:

Lisätiedot

Vastuuhoitajan asiakaspalaute keskustelu asiakkaan osallisuus omien palveluiden kehittämiseen

Vastuuhoitajan asiakaspalaute keskustelu asiakkaan osallisuus omien palveluiden kehittämiseen Vastuuhoitajan asiakaspalaute keskustelu asiakkaan osallisuus omien palveluiden kehittämiseen Sara Haimi-Liikkanen Kehittämiskoordinaattori KASTE / Kotona kokonainen elämä / Etelä-Kymenlaakson osakokonaisuus

Lisätiedot

Ikäihmisten varhainen tuki ja palvelut

Ikäihmisten varhainen tuki ja palvelut Ikäihmisten varhainen tuki ja palvelut Ikääntyvien varhainen tuki Vanhuspalvelulaki: Hyvinvointia edistävät palvelut Ikääntyneen väestön hyvinvointia, terveyttä, toimintakykyä ja itsenäistä suoriutumista

Lisätiedot

Selviääkö Pihtiputaan mummo ja Jämsän äijä vanhustenhuollon palveluviidakosta?

Selviääkö Pihtiputaan mummo ja Jämsän äijä vanhustenhuollon palveluviidakosta? Selviääkö Pihtiputaan mummo ja Jämsän äijä vanhustenhuollon palveluviidakosta? Palvelurakenneselvityksen loppuseminaari 14.6.2011 Sinikka Tyynelä Yksikön johtaja Ikääntyvien asumispalvelut / Keski-Suomi

Lisätiedot

Turvallisuus osana hyvinvointia

Turvallisuus osana hyvinvointia Turvallisuus osana hyvinvointia Päijät-Hämeen sosiaalipoliittinen foorumi 12.5.2009 Marjaana Seppänen marjaana.seppanen@helsinki.fi Hyvinvointi ja turvallisuus Hyvinvointi ja turvallisuus Hyvinvointi =

Lisätiedot

Osaamisen tunnistamista tehdään koko tutkintoihin valmentavan koulutuksen ajan sekä tietopuolisessa opetuksessa että työssäoppimassa.

Osaamisen tunnistamista tehdään koko tutkintoihin valmentavan koulutuksen ajan sekä tietopuolisessa opetuksessa että työssäoppimassa. 1 Sosiaali- ja terveysalan tutkintoihin valmentava koulutus maahanmuuttajille OSAAMISEN TUNNISTAMINEN LÄHIHOITAJAN AMMATTITAITO - perustuu Sosiaali- ja terveysalan perustutkinto, lähihoitaja 2010 ammatillisen

Lisätiedot

Tasa-arvoa terveyteen

Tasa-arvoa terveyteen Tasa-arvoa terveyteen Perusterveydenhoito tarvitsee lisää voimavaroja. Sosialidemokraattien tavoitteena on satsaaminen terveyteen ennen kuin sairaudet syntyvät. Terveydellisten haittojen ennaltaehkäisyn

Lisätiedot

Sähköinen opas iäkkäiden neuvontapalveluista ja hyvinvointia edistävistä kotikäynneistä

Sähköinen opas iäkkäiden neuvontapalveluista ja hyvinvointia edistävistä kotikäynneistä Sähköinen opas iäkkäiden neuvontapalveluista ja hyvinvointia edistävistä kotikäynneistä Valmistunut 15.9.2011 Terveyden ja hyvinvoinnin laitoksen ja Kuntaliiton yhteistyönä Tekijöinä kehittämispäällikkö

Lisätiedot

Liikkuva Tuki. Miksi jotkut ihmiset asuvat tehostetussa palveluasumisessa ja samassa tilanteessa olevat toiset ihmiset asuvat ja pärjäävät kotonaan?

Liikkuva Tuki. Miksi jotkut ihmiset asuvat tehostetussa palveluasumisessa ja samassa tilanteessa olevat toiset ihmiset asuvat ja pärjäävät kotonaan? Liikkuva Tuki Miksi jotkut ihmiset asuvat tehostetussa palveluasumisessa ja samassa tilanteessa olevat toiset ihmiset asuvat ja pärjäävät kotonaan? Matti Järvinen Porin perusturva Psykososiaalisten palvelujen

Lisätiedot

Osallisuus ja palvelusuunnittelu

Osallisuus ja palvelusuunnittelu Vammaispalvelujen kehittämishanke 2 Etelä-Pohjanmaan ja Pohjanmaan osahanke 2012-2013 Osallisuus ja palvelusuunnittelu Vammaispalvelulaki VpL:n tarkoituksena on edistää vammaisen henkilön edellytyksiä

Lisätiedot

KUNTOUTUMISEN TUKEMINEN

KUNTOUTUMISEN TUKEMINEN ETELÄ-KYMENLAAKSON AMMATTIOPISTO Palvelualojen toimipiste Takojantie 1, 48220 KOTKA Puh. 010 395 9000 Fax. 010 395 9010 S-posti:etunimi.sukunimi@ekami.fi www.ekami.fi SOSIAALI- JA TERVEYSALAN PERUSTUTKINTO,

Lisätiedot

Iäkkäiden kaatumisten ehkäisy liikunnan avulla

Iäkkäiden kaatumisten ehkäisy liikunnan avulla Iäkkäiden kaatumisten ehkäisy liikunnan avulla Erikoistutkija, KaatumisSeula-hankkeen projektipäällikkö Saija Karinkanta KAATUMINEN ON YLEISTÄ 1 joka kolmas yli 65-vuotias kaatuu vuosittain näistä puolet

Lisätiedot

Elämänlaatu ja sen mittaaminen

Elämänlaatu ja sen mittaaminen 04.02.2013 Elämänlaatu ja sen mittaaminen Luoma Minna-Liisa, Korpilahti Ulla, Saarni Samuli, Aalto Anna-Mari, Malmivaara Antti, Koskinen Seppo, Sukula Seija, Valkeinen Heli, Sainio Päivi 04.02.2013 elämä

Lisätiedot

TUKIPAJA. vertaistuellinen työtapa selviytymiskeinot tasa-arvoisuus luottamuksellisuus voimaantuminen

TUKIPAJA. vertaistuellinen työtapa selviytymiskeinot tasa-arvoisuus luottamuksellisuus voimaantuminen TUKIPAJA Räätälöityä apua erityistarpeisiin Tukea vaativaan vanhemmuuteen vertaistuellinen työtapa selviytymiskeinot tasa-arvoisuus luottamuksellisuus voimaantuminen Tukipaja on toiminut vuodesta 2008,

Lisätiedot

Työn ja vapaa-ajan tasapaino. Carita Tuohimäki 16.-17.3.2015

Työn ja vapaa-ajan tasapaino. Carita Tuohimäki 16.-17.3.2015 Työn ja vapaa-ajan tasapaino Carita Tuohimäki 16.-17.3.2015 Määrittele tasapaino! Työn ja vapaa-ajan tasapainon saavuttamiseksi ei ole olemassa yksiselitteistä määritelmää, joka sopisi jokaisen tilanteeseen.

Lisätiedot

Kuntoutus Paltamon työllisyyskokeilussa

Kuntoutus Paltamon työllisyyskokeilussa Kuntoutus Paltamon työllisyyskokeilussa Riitta-Liisa Kokko & Peppi Saikku 26.11.2013 Kuntoutus Paltamon työllisyyskokeilussa / Riitta-Liisa Kokko & Peppi Saikku 1 Tutkimuksen näkökulma Työikäisten kuntoutuksella

Lisätiedot

Vanhuus Suomessa miten se muuttuu ja miten sitä tutkitaan?

Vanhuus Suomessa miten se muuttuu ja miten sitä tutkitaan? Vanhuus Suomessa miten se muuttuu ja miten sitä tutkitaan? Marja Jylhä Terveystieteiden yksikkö ja Gerontologian tutkimuskeskus (GEREC) Tampereen yliopisto Luentosarja Tutkimuksen näkökulmia ikääntymiseen

Lisätiedot

SOSIAALI- JA TERVEYSALAN PERUSTUTKINTO, LÄHIHOITAJA AMMATTITAIDON ARVIOINTI TUTKINNON OSAN SUORITTAJA: RYHMÄTUNNUS / RYHMÄN OHJAAJA:

SOSIAALI- JA TERVEYSALAN PERUSTUTKINTO, LÄHIHOITAJA AMMATTITAIDON ARVIOINTI TUTKINNON OSAN SUORITTAJA: RYHMÄTUNNUS / RYHMÄN OHJAAJA: SOSIAALI- JA TERVEYSALAN PERUSTUTKINTO, LÄHIHOITAJA AMMATTITAIDON ARVIOINTI Turun Aikuiskoulutuskeskus Kärsämäentie 11, 20360 Turku 0207 129 200 www.turunakk.fi TUTKINNON OSA: KUNTOUTUMISEN TUKEMINEN TUTKINNON

Lisätiedot

VANHUSTYÖN HARJOITTELUN KEHITTÄMINEN Helmikuu 2007 Yhteenveto kyselystä 02/2007 Anita Sipilä 17.2.2008

VANHUSTYÖN HARJOITTELUN KEHITTÄMINEN Helmikuu 2007 Yhteenveto kyselystä 02/2007 Anita Sipilä 17.2.2008 1 KYSELY VANHUSTYÖN HARJOITTELUN KEHITTÄMINEN Helmikuu 2007 Yhteenveto kyselystä 02/2007 Anita Sipilä 17.2.2008 KYSELYN 2/2007 YHTEENVETO Kyselyn kohdejoukko Kysely kohdistettiin II-asteen vanhustyön opettajille

Lisätiedot

Terveysasemien asiakasvastaava -toiminta

Terveysasemien asiakasvastaava -toiminta Terveysasemien asiakasvastaava -toiminta Palvelumuotoilulla parempia palveluita riskiryhmille II -hanke Halko-koulutus 12.11.2015 Tarve ja kohderyhmä Tarve kehittää terveysasemien työtä vastaamaan paremmin

Lisätiedot

liikenteessä Merja Rantakokko, TtM, ft Suomen gerontologian tutkimuskeskus Jyväskylän yliopisto Merja.rantakokko@jyu.fi

liikenteessä Merja Rantakokko, TtM, ft Suomen gerontologian tutkimuskeskus Jyväskylän yliopisto Merja.rantakokko@jyu.fi Iäkkäiden turvallisuuskokemus liikenteessä Merja Rantakokko, TtM, ft Suomen gerontologian tutkimuskeskus Jyväskylän yliopisto Merja.rantakokko@jyu.fi Iäkkäiden liikenneturvallisuus Iäkkäiden aiheuttamat

Lisätiedot

Ammattiliiton näkökulmia ammatillisen ja vapaaehtoisen työn rajapintojen määrittelyyn. Yhdessä enemmän yli rajojen 4.3.2010 Marjo Katajisto

Ammattiliiton näkökulmia ammatillisen ja vapaaehtoisen työn rajapintojen määrittelyyn. Yhdessä enemmän yli rajojen 4.3.2010 Marjo Katajisto Ammattiliiton näkökulmia ammatillisen ja vapaaehtoisen työn rajapintojen määrittelyyn Yhdessä enemmän yli rajojen 4.3.2010 Marjo Katajisto Missä JHL:n jäsen kohtaa vapaaehtoisen? Kotityöpalvelu Kiinteistönhoito

Lisätiedot

Miten huomioida asiakaskunnan lisääntyvä monikulttuurisuus työterveyshuollossa? Perjantai-meeting 5.9.2014 Kirsi Yli-Kaitala

Miten huomioida asiakaskunnan lisääntyvä monikulttuurisuus työterveyshuollossa? Perjantai-meeting 5.9.2014 Kirsi Yli-Kaitala Miten huomioida asiakaskunnan lisääntyvä monikulttuurisuus työterveyshuollossa? Perjantai-meeting 5.9.2014 Kirsi Yli-Kaitala Maahanmuuttajien määrä kasvaa 2 Maahanmuuttajien terveys ja työkyky tutkimustietoa

Lisätiedot

Kannattavaa kumppanuutta kuntouttavalla työotteella Alice Pekkala Kartanonväki-koti www.kartanonvaki.fi

Kannattavaa kumppanuutta kuntouttavalla työotteella Alice Pekkala Kartanonväki-koti www.kartanonvaki.fi Kannattavaa kumppanuutta kuntouttavalla työotteella Alice Pekkala Kartanonväki-koti www.kartanonvaki.fi Kuntoutus Kartanonväessä Hyvään hoitoon kuuluu aina kuntoutus Huonokuntoisellakin avuttomalla vanhuksella

Lisätiedot