Tuula Kälviäinen. Ikääntyneiden voimavarat kotona asumisen tukena

Koko: px
Aloita esitys sivulta:

Download "Tuula Kälviäinen. Ikääntyneiden voimavarat kotona asumisen tukena"

Transkriptio

1 Tuula Kälviäinen Ikääntyneiden voimavarat kotona asumisen tukena Miltä näyttää teuvalaisten vuotiaiden ikäihmisten arki omassa kodissaan opinnäytetyö Kevät 2009 Sosiaali- ja terveysalan yksikkö Sosiaalialan koulutusohjelma Sosionomi AMK

2 2 SEINÄJOEN AMMATTIKORKEAKOULU OPINNÄYTETYÖN TIIVISTELMÄ Koulutusyksikkö: Sosiaali- ja terveysalan yksikkö Koulutusohjelma: Sosiaalialan koulutusohjelma Suuntautumisvaihtoehto: Sosionomi AMK Tekijä: Tuula Kälviäinen Työn nimi: Ikääntyneiden voimavarat kotona asumisen tukena Ohjaaja: Katariina Perttula Vuosi: 2009 Sivumäärä: 79 Liitteiden lukumäärä: 3 Tutkimuksen tarkoituksena oli selvittää, ei-säännöllisten palvelujen piiriin kuuluvien, vuotiaiden teuvalaisten ikäihmisten kotona asumisen voimavaroja. Mitkä ovat hyvää vanhuutta edistäviä tekijöitä? Mihin sosiaali- ja terveystoimen erityisesti pitäisi kiinnittää huomiota, jotta ikäihmiset pystyisivät asumaan omissa kodeissaan mahdollisimman pitkään? Tutkimuksen teoriaosuudessa käydään läpi muutamia sosiaali- ja terveydenhuollon vanhustyön linjauksia, kerrotaan ennakoivista kotikäynneistä sekä sosiaaligerontologisesta näkökulmasta ikääntymiseen. Lisäksi avataan kotona asuvien ikäihmisten voimavaroja tarkemmin: asuminen, selviytyminen arjen toimissa, toimintakyky ja terveys, sosiaaliset verkostot, osallistuminen sekä taloudellinen tilanne. Kvantitatiivinen eli määrällinen tutkimus tehtiin ennakoivien kotikäyntien aikana strukturoidulla haastatteluilla eli lomakehaastatteluilla. Ennakoivat kotikäynnit toteutuivat 91 henkilölle. Kyselylomakkeista saadut tiedot käsiteltiin SPSS for Windows 15-tilasto-ohjelmalla ja Excel-taulukkolaskenta-ohjelmalla. Avoimet kysymykset käsiteltiin manuaalisesti. Ennakoivien kotikäyntien kautta välittyi kuva omatoimisesta ja elämäänsä aika tyytyväisestä ikäihmisestä. Kotona asumisen voimavaroiksi haastatelluilla ikäihmisillä nousivat erityisesti toimivat sosiaaliset verkostot sekä itsenäistä elämää tukeva toimintakykyisyys. Sosiaali- ja terveystoimelta toivottiin tulevaisuudessa enemmän resursseja tukipalveluihin kuten siivous-, kuljetus- ja turvapuhelinpalveluihin. Ikäihmiset kokivat ennakoivat kotikäynnit myönteisenä asiana, jonka kautta he saivat tietoa ja opastusta sekä mahdollisuuden viestittää toiveitaan kunnan päättäjille. Asiasanat: ikäihmiset, kotona asumisen voimavarat, ennakoivat kotikäynnit

3 3 SEINÄJOKI UNIVERSITY OF APPLIED SCIENCES THESIS ABSTRACT Faculty: School of Health Care and Social Work Degree programme: Degree programme in Social Services Specialisation: Author/s: Tuula Kälviäinen Title of thesis: The elderly s home living resources Supervisor(s): Katariina Perttula Year: 2009 Number of pages: 79 Number of appendices: 3 The aim of the study was find out about the home living resources in years old elderly people in Teuva. The aim was get more information that helps to support elderly people s independent life that they could live in their homes as long as possible and also develop the services of Teuva s social and healthcare services. The policies on the elderly, preventive home visits, social gerontology aging and home living resources were presented in the theoretical part of the research. The quantitative survey was carried out by using structured interviews. During the preventive home visits between 6 May and 23 September 2008, 91 persons were interviewed. The data was processed using the SPSS for Windows 15.0 statistics program and Excel spreadsheet computation program. The open questions were processed manually. The results of the study show that the elderly seem to be quite satisfied of their lives. Their home living resources was social relationships and such as functional capacity which support their independent life at home. In future Teuva s social and healthcare wishes develop and increase support services like cleaning and transport services and emergency telephones. The elderly felt that they got important information and support during the preventive home visits. They also got opportunities to send their wishes to the authorities. Keywords: the elderly, home living resources, preventive home visits

4 4 SISÄLTÖ Tiivistelmä...2 Abstract JOHDANTO VANHUSHUOLLON LINJAUKSIA ENNAKOIVAT KOTIKÄYNNIT Mitä tarkoitetaan ennakoivalla kotikäynnillä? Ennakoivat kotikäynnit Teuvalla SOSIAALIGERONTOLOGINEN NÄKÖKULMA IKÄÄNTYMISEEN Aktiivisuus- ja jatkuvuusteoriat Irtaantumisteoria Sosiokulttuurinen vanhuskäsitys KOTONA ASUMISEN VOIMAVARAT Asuinympäristö ja oma koti ikääntyneen voimavarana Ikäihmisten taloudellinen tilanne Terveys ja toimintakyky ikääntyneen voimavarana Fyysinen toimintakykyisyys ja terveys Ikääntyneiden psyykkiset voimavarat Sosiaaliset suhteet voimavarana Harrastukset ja mielekäs vapaa-aika TUTKIMUSMENETELMÄT JA TUTKIMUKSEN TOTEUTUS Tutkimuksen tarkoitus ja tavoitteet Tutkimuksen kohderyhmään kuuluvat ikäihmiset...27

5 5 6.3 Aineistonkeruu ja tutkimusmenetelmät Tutkimuksen toteutus Tutkimusaineiston analysointi Tutkimuksen arviointi TUTKIMUSTULOKSET Asuminen Selviytyminen päivittäisissä arjen toimissa Apuvälineiden käyttö Asiointi ja lähipalveluiden saatavuus Terveydentila ja liikkumiskyky Vastaajien terveydentila ja käytetyt palvelut Vastaajien näkö ja kuulo Vastaajien liikkumiskyky Psyykkiset voimavarat Sosiaalinen verkosto ja osallistuminen Sosiaalinen tuki ja avunsaanti Vastaajien harrastukset ja osallistuminen vapaa-ajan toimintaan Taloudellinen tilanne Ikäihmisten palaute ja tulevaisuuden toiveet Ikäihmisten huomioiminen kunnassa Terveiset sosiaali- ja terveystoimelle Palvelujen tarve JOHTOPÄÄTÖKSET Teuvalaisen ikäihmisen rooli elämässään ja yhteiskunnassa Teuvalaisten ikäihmisten voimavarat kotona asumisen tukena POHDINTA LÄHTEET... 76

6 6 LIITE 1: Yhteenvetolomake ja suostumus LIITE 2: Kirje haastateltaville LIITE 3: Ennakoivien kotikäyntien kyselylomake

7 7 1 JOHDANTO Olen kaksikymmentä vuotta työskennellyt kotipaikkakuntani Teuvan kotihoidossa. Viimeiset vuodet olen pääsääntöisesti tehnyt vanhustyötä, jossa asiakkaat ovat entistä huonokuntoisempia. Sen myötä kotihoidossa työn luonne on aiempaa enemmän muuttunut hoivatyön luonteiseksi. Kotihoidon, palvelukoti- kuten myös laitoshoidon rajalliset resurssit kannustavatkin Teuvalla miettimään keinoja, millä ja miten vastata teuvalaisten ikäihmisten nykyisiin ja tuleviin tarpeisiin. Teuvan oma ikäpoliittinen vanhusohjelma korostaa avohuollon kehittämistä ja ikääntyneiden kotona asumisen tukemisesta. Sosiaali- ja terveydenhuollon nykyiset valtakunnalliset linjaukset painottavat varhaisen puuttumisen ja ennaltaehkäisevän työn tärkeyttä. Niillä halutaan ylläpitää ja tukea kaikkien kansalaisten itsenäistä selviytymistä ja aktiivista kansalaisuutta. Erityisesti ikääntyneen väestön nopea kasvu ja sen mukana lisääntyvät tarpeet hoiva- ja hoitopalveluihin korostavat entisestään juuri ehkäisevän vanhustyön merkitystä. Ikääntyneiden voimavarojen tunnistaminen ja tukeminen ovat tärkeä osa ehkäisevää vanhustyötä. Opinnäytetyöni toisessa luvussa käyn läpi muutamia vanhustyön linjauksia. Ikääntymisestä ja vanhuudesta on puhuttu tähän saakka hyvin ongelmalähtöisesti. Tulossa ovat suuret ikäluokat. Ikäihmiset nähdään tulevaisuudessa useimmiten pelkästään taloudellisena haasteena. Palvelujärjestelmässämme vallinnut korjaavan ja viimesijaisten palvelujen malli on omalta osaltaan vahvistanut edellä mainittua kielteistä mielikuvaa ikääntymisestä. Vanhustyöhön on tullut kuitenkin aiempaa myönteisempi näkökulma. Vanhuutta voidaan tarkastella voimavaralähtöisesti. Puhutaan kuntouttavasta ja voimaannuttavasta työotteesta. (Hakonen 2008b, 105.) Työkokemus, opiskelu ja ikääntymistä koskettavaan kirjallisuuteen perehtyminen ovat osaltaan vahvistaneet omaa näkökulmaani voimavaralähtöisestä vanhustyöstä. Kun vielä sain Teuvan sosiaali- ja terveystoimelta mahdollisuuden

8 8 kesällä 2008 toteuttaa ennakoivat kotikäynnit joukolle teuvalaisia ikäihmisiä, muovautui oman opinnäytetyöni teema lopullisesti. Ennakoivat kotikäynnit antoivat mahdollisuuden tutkia ja havainnoida, mitä voimavaroja ikääntyneillä on olemassa ja mikä on niiden merkitys heidän arjessaan. Sain kokea, kuulla ja nähdä aivan konkreettisesti heidän elämäntilanteensa. Opinnäytetyöni kolmannessa luvussa kerron ennakoivista kotikäynneistä tarkemmin. Neljännessä luvussa tarkastelen vanhenemista sosiaaligerontologian näkökulmasta käsin. Siinä ikääntyminen kuvastuu hyvin monimuotoisesti: luopumisena tai sitten jonkin aivan uuden mahdollisuutena. Vanhuus nähdään aktiivisena, työteliäänä vaiheena kiireisen perhe- ja työelämän jälkeen. Se voi olla myös hiljentymistä ja rauhoittumista. Opinnäytetyöni viidennessä luvussa avaan ikääntyneiden voimavarakäsitettä aihealueittain. Aihealueiden teemat muodostuvat ennakoivien kotikäyntien yhteydessä täytetyn kyselylomakkeen teemojen mukaisesti: asuminen, itsenäinen selviytyminen, terveys ja toimintakyky, sosiaaliset suhteet ja osallistuminen sekä taloudellinen tilanne. Luvussa kuusi kerron opinnäytetyöni tutkimusmenetelmistä sekä kuvaan tutkimuksen toteutusta. Opinnäytetyöni empiirinen osuus pohjautuu ennakoivien kotikäyntien aikana keräämääni haastattelukyselyn materiaaliin. Tutkimuksellisessa osuudessa, luvussa seitsemän, tarkastelen saatujen tulosten ja omaan tutkimuspäiväkirjaani kirjattujen havaintojeni pohjalta, miltä näyttää kotona asuvien vuotiaiden teuvalaisten arki omassa kodissaan, ilman säännöllisiä sosiaalija terveydenhuollon palveluja. Mitkä ovat teuvalaisten ikäihmisten vahvuudet ja voimavarat?

9 9 2 VANHUSHUOLLON LINJAUKSIA KASTE eli Sosiaali- ja terveysministeriön kansallinen lakisääteinen kehittämisohjelma vuosiksi sisältää mm. sosiaali- ja terveyspoliittiset tavoitteet sekä niiden toteutumista tukevat uudistukset, lainsäädännön, ohjeet ja suositukset. Kaikille suomalaisille halutaan mahdollisuus terveelliseen ja turvalliseen elämään. Ikääntyneitä koskettavat erityisesti tavoitteet vanhusten ikävakioidun toimintakykyisyyden parantamisesta sekä vanhusten palvelutarpeen arvioinnin määräaikaisesta toteutumisesta. Tavoitteena on myös, että tarpeenmukaisen, säännöllisen kotihoidon piirissä olisi 14 % ja pitkäaikaisessa laitoshoidossa 75 vuotta täyttäneistä ikäihmisistä enintään 3 %. Kuntien toteuttama KASTE -ohjelmalla pyritään ehkäisevään työotteeseen ja varhaiseen puuttumiseen. (Sosiaali- ja terveysministeriö 2008.) Sosiaali- ja terveysministeriön ja Suomen Kuntaliiton (2008) julkaisemassa Ikäihmisten palvelujen laatusuosituksessa painotetaan mahdollisimman monen ikääntyneen mahdollisuutta itsenäiseen ja mielekkääseen asumiseen omassa kodissaan, tutussa, turvallisessa ja esteettömässä elinympäristössä. Laatusuosituksen valtakunnallisena tavoitteena on, että vuonna 2012 lähes 92 % ikäihmisistä asuisi omassa kodissaan joko itsenäisesti tai heille tarkoituksenmukaisten palvelujen turvin. Tavoitteena on, että ikäihmiset lähiverkostonsa avulla vastaisivat ensisijaisesti omasta hyvinvoinnistaan ja käyttäisivät pääosin kaikille kuntalaiselle suunnattuja palveluita. Suositus kiinnittää huomiota erityisesti ikääntyneiden hyvinvoinnin ja terveyden edistämiseen ja varhaiseen puuttumiseen terveydentilan ja toimintakyvyn heiketessä. Ohjauksella ja neuvonnalla sekä ennakoivilla kotikäynneillä pyritään tukemaan ikäihmisten itsenäistä suoriutumista, sosiaalista osallisuutta sekä turvaamaan näin edellytykset onnistuneeseen vanhenemiseen. Kotona asumista tuetaan tarvittaessa kodin muutostöillä sekä apuvälineillä. Näin esteetön, hyvä asuinympäristö sekä lähipalvelut edistävät ja ylläpitävät ikääntyneen fyysistä, sosiaalista ja psyykkistä toimintakykyä. Tavoitteena

10 10 laatusuosituksessa ovat myös kuntakohtaiset, ajantasaiset ikääntymispoliittiset strategiat, jotka ottavat huomioon ikääntyneiden erilaiset tarpeet ja voimavarat. (Ikäihmisten palvelujen laatusuositus 2008.) Terveyden edistämisen laatusuositus (2006) painottaa eri toimijoitten varhaista, oikea-aikaista puuttumista ja ennakoivaa työtä keskeisenä osana ikääntyneiden terveyden ja toimintakyvyn tukemista. Näillä toimenpiteillä voidaan lisätä ikääntyneiden kotona asumisen mahdollisuuksia. Osallistumismahdollisuudet liikunta- ja kulttuuritoimintaan, toimivat liikennepalvelut, ikääntyneille suunnatut terveystarkastukset, vanhusneuvolatoiminta ja ennakoivat kotikäynnit edistävät ikääntyneiden kokonaisvaltaista terveyttä. Monipuolinen ja riittävä ravinto sekä esteetön asuminen luovat omalta osaltaan edellytyksiä itsenäiseen elämään omassa kodissa. Teuvaa kuten monta muutakin maalaiskuntaa leimaa väestön ikääntyminen. Ikääntyneiden osuus koko kunnan väestöstä kasvaa nopeasti (taulukko 1). Teuvalaisista 75 vuotta täyttäneistä asui Stakesin 2006 vuonna tekemän tilaston mukaan kotona 91 % ja 85 -vuotiaista 83,6 %. TAULUKKO 1. Ikärakenteen ennuste Teuvalla vuosina (Vanhushuollon strategia 2008, [viitattu ], 18.) Ennuste: Asukasluku Yli 65 v % Yli 75 v % Yli 85 v % , , , , , , , , ,1 Teuvan vanhushuollon strategiassa (2004) keskeisiä päämääriä ovat avohoitokeskeisyys, taloudellisuus ja vaikuttavuus. Ikäihmisten perusturva pyritään ensisijaisesti järjestämään avohoidossa niin, että ikääntyneet pystyvät asumaan omissa kodeissaan mahdollisimman pitkään. Tätä ovat omalta osaltaan edistäneet avohuollon palvelujen, kuten kotihoidon ja palvelukotihoidon, kehittäminen. Vanhushuollonstrategia määrittää ennakoivat kotikäynnit yhdeksi vanhushuollon avohuoltoa tukevaksi toimenpiteeksi. (Vanhushuollon strategia 2004, [viitattu ], 7.)

11 11 3 ENNAKOIVAT KOTIKÄYNNIT Vuosina toteuttivat Suomen Kuntaliitto ja sosiaali- ja terveysministeriö yhdessä EHKO eli Ehkäisevät kotikäynnit -kehittämishankkeen kymmenessä eri kunnassa ympäri Suomen. Hankkeen tarkoituksena oli kehittää, kokeilla ja arvioida kaikkien kuntien käyttöön erilaisia vanhuksille suunnattujen ehkäisevien kotikäyntien toimintamalleja. Ennakoivista vanhusten kotikäynneistä pyrittiin näin kehittämään uutta palvelumuotoa kunnan ikäihmisille. (Häkkinen & Holma 2004, 3.) 3.1 Mitä tarkoitetaan ennakoivalla kotikäynnillä? Ennakoivalla kotikäynnillä tarkoitetaan tietynikäiselle kotonaan asuvalle vanhukselle, joka ei vielä ole kunnan sosiaali- ja terveyspalvelujen asiakas, suunnattua sosiaali- ja/tai terveydenhuollon työntekijän kotikäyntiä. Ennakoivasta kotikäynnistä tiedotetaan asiakasta etukäteen ja se toteutetaan hänen suostumuksellaan. Ennakoivalla kotikäynnillä pyritään vaikuttamaan vanhuksen toimintakykyä ja elämän laatua heikentäviin tekijöihin, kuten turvattomuuteen, yksinäisyyteen, kaatumistapaturmiin, väärään lääkitykseen tai ravintoon sekä tiedon puutteeseen. Oikeaaikaisella ja varhaisella puuttumisella voidaan vähentää tai siirtää kotona asuvan ikä-ihmisen tarvetta säännöllisiin sosiaali- ja terveyspalveluihin tai joutumista ennenaikaiseen laitoshoitoon. (Häkkinen & Holma 2004, 24.) Nykyisin ehkäisevät kotikäynnit ovat vakiintunut osa monen kunnan vanhuspolitiikkaa. Varsinaista lainsäädäntöä ei ennakoiviin kotikäynteihin ole laadittu. Ennakoivan kotikäynnin aikana kartoitetaan vanhuksen elämäntilannetta kokonaisuudessaan. Kotikäynnin aikana pyritään myös tukemaan ikääntyneen kotona asumista ja kannustamaan häntä omien voimavarojen käyttöön. Sosiaalija/tai terveydenhuollon työntekijä kertoo kunnan eri palveluista ja henkilöistä, joihin ikääntynyt voi tarvittaessa ottaa yhteyttä. Työntekijä jakaa vanhuksille myös kirjallista materiaalia: tiedotuslehtiä, palveluoppaita paikkakunnan vanhuspalveluista. Myös mahdollisiin esiin tuleviin akuutteihin tarpeisiin ja

12 12 ongelmiin pyritään heti vastamaan. Ennakoivan kotikäynnin aikana voidaan myös suorittaa erilaisia toimintakykyä ja/tai muistia mittaavia testejä. (Häkkinen & Holma 2004, 24, 78.) 3.2 Ennakoivat kotikäynnit Teuvalla Teuvalla ennakoivat kotikäynnit ovat osa teuvalaista ikäpoliittista ohjelmaa. Ensimmäiset ennakoivat kotikäynnit toteutettiin Teuvalla vuosina yli 85 - vuotiaille, ilman kunnallisia palveluja oleville ikäihmisille. Kesällä 2008 vuorossa olivat vuotiaat eli vuosina syntyneet. Kuten ensimmäisetkin ennakoivat kotikäynnit, myös nämä kohdistettiin ei-säännöllisten sosiaali- ja terveyspalvelujen piirissä oleville henkilöille. Valtakunnallisessa ehkäisevät kotikäynnit vanhuksille -hankkeen aikana kehitettiin haastattelulomake työvälineeksi ennakoivalle kotikäynnille. Kysymykset pohjautuivat kirjallisuuteen ja tutkimustietoon ikäihmisten kotona selviytymiseen vaikuttavista tärkeistä asioista. Haastattelulomakkeessa hyödynnettiin myös kansallisia ja kansainvälisiä kokemuksia ennakoivista kotikäynneistä. (Häkkinen & Holma 2004, 35.) Hankkeen haastattelulomake oli mallina Teuvalla ensimmäisten vuosina tehtyjen ennakoivien kotikäyntien aikana käytetylle haastattelulomakkeelle. Tässä tutkimuksessa käytettiin edelleen tätä ensimmäisten ennakoivien kotikäyntien aikana luotua ja silloisen ohjausryhmän hyväksymää haastattelulomaketta pienin muutoksin ja lisäyksin. Haastattelulomakkeen monivalintakysymykset muodostuivat asumiseen, terveyteen, toimintakykyyn, sosiaalisiin verkostoihin, osallistumiseen sekä talouteen liittyvistä aihealueista.

13 13 4 SOSIAALIGERONTOLOGINEN NÄKÖKULMA IKÄÄNTYMISEEN Erilaiset kehon fyysiset ja mielen psyykkiset muutokset, toimintakyvyn lasku ovat merkkejä ihmisen vanhenemisesta. Elimistö rappeutuu, sairastuvuus lisääntyy. Aistitoiminnot heikentyvät, muistissa alkaa ilmetä ongelmia. Sosiaaliset verkostot muuttuvat, ihmissuhteet vähenevät, jolloin myös yksinäisyys ja masentuneisuus lisääntyvät. Ikääntyminen tuo tullessaan monia kielteisiä muutoksia. Gerontologia, tieteenalana, tutkii vanhenemista ja vanhuutta. Vanhuuden, ikääntymisen käsite on laaja ja sitä kuvaavien teorioiden kirjo moninainen. Historialliset muutokset, niin yhteiskunnan kuin yksilön ja perhe-elämän tasolla, ovat muovanneet vanhuuskäsityksiä. Teollisuuden ja lääketieteen kehittyminen ovat lisänneet mahdollisuuksia entistä parempaan elämiseen sekä toimintakyvyn ja terveyden vaalimiseen ja siten elinajan pitenemiseen. Sosiaalinen näkökulma gerontologiseen tutkimukseen ilmestyi toisen maailmansodan jälkeen, luvun lopulla. (Heikkinen 2003a, ) Sosiaaligerontologiassa sosiaalista vanhenemista voidaan tarkastella mm. aktiivisuus, jatkuvuus- ja irtaantumisteorioiden pohjalta. Näissä teorioissa kuvataan ikääntymiseen sopeutumista ja hyvää, onnistunutta vanhuutta yksilön näkökulmasta. (Jyrkämä 2001, 290, 292.) 4.1 Aktiivisuus- ja jatkuvuusteoriat Aktiivisuuteoriassa ikääntynyt korvaa menettämiään rooleja uusilla, millä taas on vaikutusta elämäntyytyväisyyteen ja -hallintaan. Ikääntyneellä on tarve jatkaa samaa aktiivista elämäntyyliään, jonka hän on omaksunut jo keski-iässä. Ikääntynyttä ei nähdä pelkästään passiivisena objektina, vaan hänellä on aktiivinen rooli omassa elämässään. Eläkkeelle jääminen tuokin uusia mahdollisuuksia ja aikaa osallistua yhteiskunnalliseen elämään, esimerkiksi harrastusten tai vapaaehtoistyön mukaan. (Heikkinen 2002, 28; Jamieson 2002, 13; Jyrkämä 2003b, )

14 14 Jatkuvuusteoria pohjaa taas ajatukseen siitä, että yksilö jatkaa vanhetessaan elämänsä aikana oppimiaan toimintamalleja ja omaksumaansa elämäntyyliä. Hyvän vanhenemisen elementtinä on kyky sopeutua ikääntymiseen mukanaan tuomiin mahdollisiin muutoksiin ja pyrkimys jatkuvuuteen niissä asioissa, joissa se on mahdollista. Tällaisen elämisentyylin tulosten ei välttämättä tule olla myönteisiä. Ikääntyneen elämä voi jatkua entisellään tai siinä voi tapahtua kehittymistä. (Jylhä 1990, ; Jyrkämä 2001, 294.) 4.2 Irtaantumisteoria Irtaantumisteoriassa, josta Lars Tornstam myöhemmin kehitti oman gerotranssendenssiteorian, keski-iän tarpeiden, tekemisen ja sosiaalisten suhteiden välinen tasapaino korvautuu uudella ikääntyneen ja yhteiskunnan molemminpuolisella irtaantumisella toisistaan. Vapaaehtoisena ja toivottuna se lisää ikääntyneen elämäntyytyväisyyttä ja kokemusta hyvästä vanhenemisesta. Ikääntynyt tekee tilaa nuoremmille. Ikääntyneen arvomaailmassa korostuvat aineellisten arvojen sijaan henkiset arvot. (Heikkinen 2002, 28; Jamieson 2002, 13; Jyrkämä 2003b, 268.) Gerotranssendenssissa on nähtävissä ikääntyneen henkinen kypsyminen ja vanhuuden viisaus. Siinä korostuvat minän muutos ja ikääntyneen halu irrottautua ympäröivän yhteiskunnan vaatimuksista sekä vähemmän merkityksellisistä ihmissuhteista. Länsimaisessa yhteiskunnassa ja kulttuurissa, jossa helposti ylikorostetaan aktiivisuutta, tuottavuutta, menestystä sekä aiempien elämäntapojen ja - arvojen jatkuvuutta vanhuudessa, saattaa Tornstamin teoria herättää ristiriitaisia ja negatiivisia mielikuvia ikääntyneen yhteiskunnallisesta luhistumisesta. Esimerkiksi yksinäisyys ja yksin oleminen koetaan helposti samaksi asiaksi. Gerotranssendenssiin liittyy kuitenkin ikääntyneen tarve ajoittaiseen yksinäisyyteen ja hiljaisuuteen. (Tornstam 1994, 75 80; Uotinen, Suutama & Raitanen 2004, 117; Tornstam 2005, )

15 Sosiokulttuurinen vanhuskäsitys Biologinen, biolääketieteellinen vanhuskäsitys ja sosiokulttuurinen vanhuskäsitys tarkastelevat vanhenemista kahdesta hyvin erilaisesta näkökulmasta. Ensimmäisessä mallissa ikääntyminen medikalisoidaan. Ikääntyminen nähdään silloin ensisijaisesti lääketieteellisenä ongelmana, sairauden kaltaisena tilana, johon kohdistetaan lääketieteellisiä interventioita. Tämä biolääketieteellinen vanhuskäsitys johtaa yksipuoliseen, pääosin kielteiseen näkemykseen vanhuuden raihnaisuudesta ja sairastavuudesta. (Koskinen 2004, 36 37; Hakonen 2008a, 123.) Sosiokulttuurinen vanhuskäsitys taas näkee vanhuuden kasvuna ja kehityksenä: on monia erilaisia tapoja vanheta. Vanhuudessa on vahvuuksia ja voimavaroja, se voi olla jopa uusi mahdollisuus ikääntyneen elämässä. Sosiokulttuurinen vanhuskäsitys nostaa esiin elämänkulun käsitteen eli historialliset, kulttuuriset ja yhteiskunnalliset tekijät, jotka omalta osaltaan vaikuttavat ikääntymiseen ja luovat ikääntyneille mahdollisuuden vaikuttaa niihin. (Koskinen 2004, ) Myönteisestä näkökulmasta tarkasteltuna vanhuus voi olla henkisen kypsymisen ja rauhoittumisen aikaa. Puhutaanhan paljon vanhuuden viisaudesta. Vanhana on mahdollisuus toteuttaa itseään ja unelmiaan. Eläkevuosina on aikaa itselle ja läheisilleen aivan eri tavoin kuin kiireisinä työvuosina. Sosiaaligerontologiaan tuli luvulla uusia suuntauksia, joissa korostui vanhuuden voimavaroja huomioiva sosiokulttuurinen vanhuskäsitys (Koskinen 2005, 194). Erityisesti Peter Laslettin teoria loi myönteisen näkökulman ikääntymiseen. Puhutaan kolmannesta iästä eli aktiivisesta eläköitymisen jälkeisestä ajasta ja ns. neljännestä iästä eli varsinaisesta vanhuudesta, jossa yksilön toimintakykyisyys heikentyy ja toisen ihmisen hoivan ja huolenpidon tarve mahdollisesti kasvaa. Kolmannen iän vaihetta kuvataan tuottavana ja voimavaralähtöisenä. Tämä osaltaan on nostanut yhteiskunnan ja myös ikääntyneiden itsensä kokemaa arvostusta ja lisännyt näin myönteistä suhtautumista vanhenemiseen. Talouselämässä kolmannen iän aktiivit on huomattu myös kasvavana kuluttajaryhmänä. (Jamieson 2002, 16; Helin 2003, 339; Koskinen 2004, 31, 35.)

16 16 Tätä hetkeämme kuvaa erityisesti tuottavuuden ja tehokkuuden vaatimus, jossa vanhuskin halutaan nähdä aktiivisena ja osallistuvana yhteiskunnan jäsenenä. Tuottava, vahva ja rohkea ikääntyminen edustavatkin uutta teoreettista näkemystä voimavaralähtöisestä, ikääntyneiden omia vahvuuksia ja hyviä puolia korostavasta vanhenemiskäsityksestä. Nämä ikänäkemykset sopivat erityisesti aktiiviseen, kolmannen iän vaiheeseen. (Koskinen 2007, ) Ikäihmiset kokevat ja tulkitsevat ikääntymistään yksilöllisesti, omien kokemustensa mukaan (Koskinen 2004, 25 27, 48). Kaksikymmenvuotinen työsarka teuvalaisessa vanhustyössä ja omakohtaiset kokemukset omien isovanhempieni elämästä ovat tuoneet minulle realistista ja pääosin myönteistä näkökulmaa siihen, miltä ikäihmisen arki näyttää. Tämän opinnäytetyöhön liittyvien ennakoivien kotikäyntien aikana kohtaamani henkilöt osoittivat myös, että hyvää vanhuutta voi elää monin eri tavoin, huolimatta sairauksista ja raihnaisuudesta. Suomalaisista ikäihmisiä tehtyjen tutkimusten tulokset ovat myös myönteisiä, unohtamatta kuitenkaan niitä ikääntyneitä, joiden hyvän vanhuuden kokemista elämänvaikeudet ja syrjäytyminen heikentävät (Koskinen, 2007, 40).

17 17 5 KOTONA ASUMISEN VOIMAVARAT Lähtiessäni toteuttamaan ennakoivia kotikäyntejä osana opinnäytetyöni prosessia, halusin tässä tutkimuksessani tuoda esiin ikäihmisten kotona asumisen voimavaroja. Kotona asuvien ikä-ihmisten voimavaroista on olemassa tällä hetkellä niukasti tutkittua tietoa. Oma ja tuttu koti on kuitenkin otollinen paikka iäkkäiden voimavarojen tutkimiseen ja tunnistamiseen. Hokkasen, Häggman- Laitilan & Erikssonin (2006, 12) tekemässä tutkimuksessa pyrittiin tutkimuskirjallisuuteen pohjautuen tuottamaan iäkkäiden ihmisten voimavaroja kuvaavia käsitteitä sekä niiden tukemisen menetelmiä. Voimavarat ovat ihmisessä itsessään, ryhmässä tai yhteiskunnassa olemassa olevia tekijöitä, joiden avulla joko vältetään haitallisia kuormitustekijöitä tai selvitään niistä. Ikääntyneiden voimavaroja arvioidaan usein toimintakykyyn pohjautuen. Kokonaisvaltaisella fyysisellä, psyykkisellä ja henkisellä hyvinvoinnilla tarkoitetaan elämänhallintaa ja myönteistä elämänasennetta sekä mahdollisuutta vaikuttaa. Se on myös arvokkuuden ja elämän tarkoituksellisuuden kokemista, hengellisyyttä, toimintakykyä ja terveyttä. Sosiaaliset suhteet kuvaavat ikääntyneen sosiaalista verkostoa: perhettä, omaisia, ihmissuhteita, yhteisöllisyyttä. Myös palvelut, mielekäs tekeminen, ympäristö sekä taloudelliset tekijät nousivat tutkimuksessa voimavaroja kuvaaviksi pääkategorioiksi. (Hokkanen, Häggman-Laitila & Eriksson 2006, ) Koskinen (2005, 195) luokittelee ikääntyneiden voimavarat ryhmätasoisiksi tai kollektiivisiksi voimavaroiksi sekä sosiaalikulttuurisiksi, sosiaalisiksi, psyykkisiksi ja henkisiksi voimavaroiksi. Kollektiiviset voimavarat sisältävät ikääntyneiden asemaan liittyviä tekijöitä kuten terveyden, koulutuksen, tekemisen, toiminnan ja olemisen sekä talouden voimavarat. Sosiokulttuuriset voimavarat kuvaavat taas vanhuuteen elämänvaiheena liittyviä voimavaroja, kuten vanhuuden kehitystehtäviä ja elämänhallinnan resursseja. Sosiaaliset voimavarat kertovat ikääntyneen sosiaalisesta pääomasta: asuinympäristöstä, omasta kodista, sosiaalisista verkostoista, perheestä ja isovanhemmuudesta. Myönteinen

18 18 elämänasenne, mielekäs elämä ja mielen voimavarat liittyvät psyykkisiin ja henkisiin voimavaroihin. Käsitteet voidaan jakaa myös taloudellisiin, kulttuurisiin, sosiaalisiin ja persoonallisiin pääomiin. Koskisen voimavara-analyysin pohjaa Lars Tornstamin määritelmään ikääntyneiden voimavaroista, jossa niitä kuvaillaan ikääntyneillä ilmeneviksi aineellisiksi, persoonallisiksi ja henkisiksi ominaisuuksiksi. Näitä ominaisuuksia tai ilmiöitä ikääntynyt voi käyttää yksilöllisten ja yhteiskunnallisten päämäärien saavuttamiseen. Ikääntyneiden voimavarojen esittäminen on konkreettisesti usein vaikeaa. Tiivistetysti niillä voidaan kuvata ikääntymiseen ja vanhuuteen liittyviä vahvuuksia ja hyviä asioita. (Koskinen 2004, 42; Koskinen 2006.) Näkökulma ikääntyneiden voimavaroihin on kuitenkin tärkeä, sillä niitä tukemalla mahdollistetaan ikä-ihmisten itsenäinen ja hyvä elämä sekä pidempi elinaika (Lyyra 2007, 26). Tässä omassa työssäni käytän voimavarajäsentelyn runkona Hokkasen, Hägman- Laitilan ja Eriksonin tutkimuksessa muotoutunutta voimavarojen pääluokittelua: kokonaisvaltainen psyykkinen, henkinen ja fyysinen hyvinvointi, sosiaaliset suhteet, mielekäs tekeminen ja sekä ympäristöön ja talouteen liittyvät voimavarat. Ennakoivien kotikäyntien haastattelulomakkeen pääkysymykset liittyvät asumiseen, toimintakykyyn, terveyteen, sosiaalisiin verkostoihin ja osallisuutteen sekä taloudelliseen tilanteeseen. Näitä aihealueita ja niistä saatavaa määrällistä aineistoa on helpompi tarkastella edellä mainitulla jaottelulla. Simo Koskisen voimavaraluokittelu olisi mielestäni vaatinut laadullisen tutkimusmenetelmän käyttämistä, jotta kysymyksiin olisi saatu syvällisempää näkökulmaa. 5.1 Asuinympäristö ja oma koti ikääntyneen voimavarana Kodin merkitys kasvaa ikääntymisen myötä. Ikääntynyt kokee elämän jatkuvuuden omassa kodissaan, tutussa asuinpaikassa. Oma koti antaa ikääntyneelle myös tunteen itsenäisyydestä ja valinnanvapaudesta. Arjen tuttuja rutiineja on helpompi ylläpitää tutussa ympäristössä, vaikka oma toimintakyky ja voimavarat heikentyisivätkin. Jotta koti tukisi iäkkään kotona asumista, täytyy asunnon ja sen fyysisen lähiympäristön olla turvallisia ja esteettömiä. (Pikkarainen 2007b, )

19 19 Tavallisimpia ikääntyneen kotona asumista heikentäviä seikkoja ovat yksin asuminen, asunnon huono tai puutteellinen varustetaso, kunnonpitoon, lämmitykseen ja ulkotöihin liittyvät tarpeet, liikkumisen esteet sekä tarvittavien palveluiden etäisyys tai vähyys (Tilvis 2003, 27). Esteetön ympäristö ylläpitää ja edistää ikääntyneen kokonaisvaltaista toimintakykyisyyttä. Samalla apuvälineiden ja ulkopuolisen avun tarve vähenee. Myös riski tapaturmiin pienenee. Kodin ja sen ympäristön esteettömyyttä ja turvallisuutta parannetaan kodin muutostöillä ja erilaisilla liikkumisen, kuulon, näön ym. apuvälineillä. Turvapuhelimet ja muut turva-, muistutus- ja valvontajärjestelmät ovat osa kehittyvää geronteknologiaa, jolla pyritään tukemaan ikääntyneen itsenäistä ja omatoimista elämää. Tutun puhelimen lisäksi, ikääntyneiden osallisuutta ja yhteydenpitoa omaisiin ja kodin ulkopuolelle tukevat tulevaisuudessa yhä enenevässä määrin sähköpostin, kuvapuhelimen ja internetin käyttö. (Ikäihmisten palvelujen laatusuositus 2008, ) Ennaltaehkäisevät kotikäynnit ovat yksi mahdollisuus arvioida ikääntyneen kodin korjaus- ja muutostarpeita esteettömyyden, turvallisuuden, palvelujen sujuvuuden ja tulevaisuuden tilatarpeiden näkökulmista. Samalla voidaan myös edistää turvallista asumista, esimerkiksi ehkäisemällä tapaturmia ja palo-onnettomuuksia neuvonnalla ja varhaisella puuttumisella. (Ikäihmisten palvelujen laatusuositus 2008, 41.) Myös kodin ulkopuolisen ympärivuotisen liikkumisen esteettömyys ja turvallisuus esim. kevyen liikenteen väylät, lisäävät ikääntyneen itsenäistä ja omatoimista asumista (Sonkin & Petäjäkoski-Hult ym. 2000, 37). Suomalaisen hyvinvointitutkimuksen mukaan vuonna 2006 ikääntyneen asuivat yleisimmin omistusasunnoissaan, joiden varustetaso ja fyysinen esteettömyys olivat kohentuneen verrattuna edelliseen vuonna 1998 tehtyyn tutkimukseen. Myös Kuntaliiton ja sosiaali- ja terveysministeriön EHKO -hankkeen ennakoivista kotikäynneistä saatujen tulosten perusteella haastatellut ikäihmiset olivat asuntoonsa ja sen varustetasoon tyytyväisiä. Yleisimmin muutostöitä kaivattiin pesutiloihin ja portaisiin. Myös asuinympäristö ja sen turvallisuus koettiin pääsääntöisesti hyväksi. Pitkät etäisyydet heikensivät kuitenkin erityisesti iäkkäillä lähipalvelujen saatavuutta. Tietoteknillinen osaaminen, kuten tietokoneen tai

20 20 sähköpostin käyttö, oli vastaajien joukossa vielä vähäistä. (Häkkinen & Holma, 2004, 47; Hakonen 2008a, 131.) 5.2 Ikäihmisten taloudellinen tilanne Pelkän kansaneläkkeen varassa eläminen on edelleen suuri köyhyysriski. Se ei kuitenkaan leimaa vanhuutta samassa määrin kuin joskus menneinä vuosina. Eläkejärjestelmät ja yhteiskuntamme vaurastuminen sekä naisten palkkatyön yleistyminen ovat parantaneet ikääntyneiden taloudellista asemaa. Yhä useampi ikääntynyt saa kansaneläkkeensä lisäksi jo työeläkettä. Useimmat ikääntyneet asuvat myös omistusasunnossa. Tilastokeskuksen elintasobarometrin mukaan 90 -luvun laman jälkeinen toimeentulo ja rahatilanne ovat parantuneet erityisesti ikääntyneillä. Taloudellisen tilanteen paraneminen on muuttanut myös ikääntyneiden kulutuskäyttäytymistä. Palvelujen tarpeen ja terveysmenojen, kuten lääkekulujen, sairaalamaksujen, kasvu toisaalta kuitenkin lisäävät ikääntyneiden elinkustannuksia. Yksinasuminen ja leskeytyminen ovat keskeisiä taloudellista tilannetta heikentäviä tekijöitä. Toimeentulo on kuitenkin vain yksi ikääntyneen elämänlaatuun vaikuttava tekijä. (Koskinen 2007, 29 30; Julkunen 2008, ) Kelan etuudet turvaavat taloudellisesti ikääntyneen elämää. Kelan maksama asumistuki ja eläkettä saavan hoitotuki, hoito-, lääke- ja matkakorvaukset sekä sotainvalideille ja -veteraaneille maksettavat erilliskorvaukset tukevat ikääntyneiden taloudellista selviytymistä. (Kelan sanomat 2008, 6 12, 30.) Sosiaali- ja vammaispalvelulain kuljetuspalvelut, kuntien palvelusetelijärjestelmä, omaishoidon tuki sekä verotuksen kotitalousvähennys laskevat menoja ja madaltavat kynnystä yksityisten palvelujen käyttämiseen. Ikääntyneellä taloudellista turvaa tuovat tulojen ja eläkkeiden lisäksi asunto ja muu varallisuus. Vuonna 1998 tehdyssä vanhusbarometrissa ikääntyneen arvioivat taloudellisen tilanteensa enimmäkseen kohtuulliseksi, kun taas vuoden 2006 suomalaisessa hyvinvointitutkimuksessa vuotiaiden taloudellinen hyvinvointi oli jo selvästi parempi. Ikääntymisen myötä riski taloudellisen tilanteen huononemiseen kuitenkin kasvoi erityisesti naisilla, sillä tutkimuksen mukaan 85 -

Palveluja ikäihmisille Vanhuspalvelulaki ja uudet mahdollisuudet?

Palveluja ikäihmisille Vanhuspalvelulaki ja uudet mahdollisuudet? Palveluja ikäihmisille Vanhuspalvelulaki ja uudet mahdollisuudet? Kotona kokonainen elämä, Hyvinkää6.9.2013 Sirpa Andersson, erikoistutkija VTT, THL, ikäihmisten palvelut -yksikkö 1 Esittelen: vanhuspalvelulakia

Lisätiedot

Ikäihmisten asuminen ja yhteisöllisyys miten yhteisöllisyys voi tukea ikäihmisten toimintakykyisyyttä?

Ikäihmisten asuminen ja yhteisöllisyys miten yhteisöllisyys voi tukea ikäihmisten toimintakykyisyyttä? Ikäihmisten asuminen ja yhteisöllisyys miten yhteisöllisyys voi tukea ikäihmisten toimintakykyisyyttä? TALOYHTIÖN VARAUTUMINEN ASUKKAIDEN IKÄÄNTYMISEEN -seminaari vanhustyön johtaja Oulun kaupunki Oulun

Lisätiedot

Palvelujen piirissä. Ei haastateltu/ kieltäytyi 309 n. 8 % n. 22 % 59 n.10 % n. 19 % 54 n.15 % n. 7,5 %

Palvelujen piirissä. Ei haastateltu/ kieltäytyi 309 n. 8 % n. 22 % 59 n.10 % n. 19 % 54 n.15 % n. 7,5 % HEHKO hyvinvointia edistävät kotikäynnit 2014 Kotikäynti ja haastattelu toteutettiin savonlinnalaisille, jotka täyttivät haastatteluvuoden aikana 75 vuotta ja eivät olleet vielä säännöllisten kunnallisten

Lisätiedot

Kotona asumisen järjestäminen ja palveluohjaus. Rauha Heikkilä Kehittämispäällikkö, TtM Ikäihmisten palvelut -yksikkö Rovaniemi

Kotona asumisen järjestäminen ja palveluohjaus. Rauha Heikkilä Kehittämispäällikkö, TtM Ikäihmisten palvelut -yksikkö Rovaniemi Kotona asumisen järjestäminen ja palveluohjaus Rauha Heikkilä Kehittämispäällikkö, TtM Ikäihmisten palvelut -yksikkö Rovaniemi 16.11.2011 Jäsentely Ikääntyminen Suomessa Kotona asuminen Iäkkäiden kokemuksia

Lisätiedot

Sisäinen hanke/suunnitelma

Sisäinen hanke/suunnitelma Sisäinen hanke/suunnitelma 10.2.2015 Kansallisen omaishoidon kehittämisohjelman tavoitteena mm. ennaltaehkäisevän ja kuntouttavan toiminnan vahvistaminen, kotona asuminen mahdollisimman pitkään. Ohjelman

Lisätiedot

ITÄ-SAVON SAIRAANHOITOPIIRI SOSTERI SAVONLINNAN KAUPUNKI

ITÄ-SAVON SAIRAANHOITOPIIRI SOSTERI SAVONLINNAN KAUPUNKI Liite 1 ITÄ-SAVON SAIRAANHOITOPIIRI SOSTERI SAVONLINNAN KAUPUNKI SUUNNITELMA IKÄÄNTYNEEN VÄESTÖN TUKEMISEKSI 2016-2020 27.2.201 SISÄLTÖ 1. SUUNNITELMAN TAUSTAA... 1 2. OSALLISUUS JA TOIMIJUUS... 2 3. ASUMINEN

Lisätiedot

ASIAKKUUDEN PERIAATTEET ESPOON VANHUSTEN PALVELUJEN KOTIHOIDOSSA

ASIAKKUUDEN PERIAATTEET ESPOON VANHUSTEN PALVELUJEN KOTIHOIDOSSA 1 ASIAKKUUDEN PERIAATTEET ESPOON VANHUSTEN PALVELUJEN KOTIHOIDOSSA Toimintaohjeen tarkoituksena on antaa tietoa Espoon vanhusten palvelujen kotihoidon toimintaperiaatteista kuntalaisille, kotihoidon asiakkaille

Lisätiedot

Palveluohjaus tuottamassa tarvelähtöisyyttä ja osallisuutta tukemassa

Palveluohjaus tuottamassa tarvelähtöisyyttä ja osallisuutta tukemassa Palveluohjaus tuottamassa tarvelähtöisyyttä ja osallisuutta tukemassa Sara Haimi-Liikkanen /Kehittämiskoordinaattori Tarja Viitikko / Projektikoordinaattori KASTE / Kotona kokonainen elämä / Etelä-Kymenlaakson

Lisätiedot

Kotona asuvien iäkkäiden ihmisten voimavarat ja niiden tukeminen

Kotona asuvien iäkkäiden ihmisten voimavarat ja niiden tukeminen Kotona asuvien iäkkäiden ihmisten voimavarat ja niiden tukeminen TtM, esh, Helsingin ammattikorkeakoulu Stadia Voimavaralähtöinen lähestymistapa ongelmalähtöisen lähestymistavan rinnalle Terveyspotentiaali

Lisätiedot

VANHU(U)SKÄSITYK- SET medikaalisesta sosiokulttuuriseen. Teija Nuutinen PKKY/AIKO

VANHU(U)SKÄSITYK- SET medikaalisesta sosiokulttuuriseen. Teija Nuutinen PKKY/AIKO VANHU(U)SKÄSITYK- SET medikaalisesta sosiokulttuuriseen Teija Nuutinen PKKY/AIKO Video: Ikääntymistä kohti ylpeydellä (n. 10 min) Aamutv: Anna Pylkkänen www.proudage.fi Miksi vanheneminen on arvokasta?

Lisätiedot

Kotihoidon sisältö ja myöntämisperusteet. Johdanto

Kotihoidon sisältö ja myöntämisperusteet. Johdanto Kotihoidon sisältö ja myöntämisperusteet 1 (5) Kotihoidon sisältö ja myöntämisperusteet Johdanto n ja Imatran kaupungin kotihoidon toiminta perustuu lakiin sosiaalihuollon asiakkaan asemasta ja oikeuksista,

Lisätiedot

KOTIHOIDON ASIAKKAIDEN KOKEMUKSIA ARJEN SUJUVUUDESTA, SAAMISTAAN PALVELUISTA SEKÄ OSALLISUUDESTAAN NIIDEN SUUNNITTELUUN JA TOTEUTUKSEEN

KOTIHOIDON ASIAKKAIDEN KOKEMUKSIA ARJEN SUJUVUUDESTA, SAAMISTAAN PALVELUISTA SEKÄ OSALLISUUDESTAAN NIIDEN SUUNNITTELUUN JA TOTEUTUKSEEN KOTIHOIDON ASIAKKAIDEN KOKEMUKSIA ARJEN SUJUVUUDESTA, SAAMISTAAN PALVELUISTA SEKÄ OSALLISUUDESTAAN NIIDEN SUUNNITTELUUN JA TOTEUTUKSEEN Kehittämiskoordinaattori Tuula Ekholm Liittyminen KKE -hankekokonaisuuteen

Lisätiedot

VASTUUHOITAJAN TOIMINTAOHJE

VASTUUHOITAJAN TOIMINTAOHJE LIITE 3 1(7) VASTUUHOITAJAN TOIMINTAOHJE Kanta-Kauhavan kotihoito K u n t a y h t y m ä K a k s i n e u v o i n e n I k ä i h m i s t e n p a l v e l u t K o t i h o i t o K a n t a - K a u h a v a 3 /

Lisätiedot

AKTIIVINEN VANHENEMINEN. Niina Kankare-anttila Gerontologian ja kansanterveyden kandidaatti Sairaanhoitaja (AMK)

AKTIIVINEN VANHENEMINEN. Niina Kankare-anttila Gerontologian ja kansanterveyden kandidaatti Sairaanhoitaja (AMK) AKTIIVINEN VANHENEMINEN Niina Kankare-anttila Gerontologian ja kansanterveyden kandidaatti Sairaanhoitaja (AMK) Luennon sisältö: Suomalaisten ikääntyminen Vanheneminen ja yhteiskunta Aktiivinen vanheneminen

Lisätiedot

Ikääntyneen toimintakyky ja sen arviointi. Kehittämispäällikkö Rauha Heikkilä, TtM Iäkkäät, vammaiset ja toimintakyky yksikkö/hyvinvointiosasto

Ikääntyneen toimintakyky ja sen arviointi. Kehittämispäällikkö Rauha Heikkilä, TtM Iäkkäät, vammaiset ja toimintakyky yksikkö/hyvinvointiosasto Ikääntyneen toimintakyky ja sen arviointi Kehittämispäällikkö Rauha Heikkilä, TtM Iäkkäät, vammaiset ja toimintakyky yksikkö/hyvinvointiosasto sisältö Toimintakyvyn määrittelyä Toimintakyvyn arviointi

Lisätiedot

KASTE / Kotona kokonainen elämä Tulokset 2015

KASTE / Kotona kokonainen elämä Tulokset 2015 KASTE / Kotona kokonainen elämä Tulokset 2015 Sara Haimi-Liikkanen Kehittämiskoordinaattori Etelä-Kymenlaakson toiminnallinen osakokonaisuus Asiakaspalaute osallistava haastattelu Vanhuspalvelulaissa (2013)

Lisätiedot

2. Oletteko osallistuneet hoito- ja palvelusuunnitelman tekoon? a. kyllä b. ei, miksi?

2. Oletteko osallistuneet hoito- ja palvelusuunnitelman tekoon? a. kyllä b. ei, miksi? ASIAKASPALAUTE Tämän asiakaspalaute keskustelun tarkoituksena on asiakkaan saamien palveluiden kehittäminen. Kysymyksiin vastataan keskustelemalla asiakkaan (ja omaisen) kanssa. Kotihoidon työntekijä osallistuu

Lisätiedot

Ikäihmisten sosiaaliturva. Marja Palmgren, YTM, Vanhustyön lehtori Lapin AMK

Ikäihmisten sosiaaliturva. Marja Palmgren, YTM, Vanhustyön lehtori Lapin AMK Ikäihmisten sosiaaliturva Marja Palmgren, YTM, Vanhustyön lehtori Lapin AMK Yleistä Ikäihmisten sosiaaliturva koostuu sosiaali- ja terveyspalveluista ja toimeentuloturvasta Kunnat järjestävät ikäihmisten

Lisätiedot

ENNALTAEHKÄISEVÄT KOTIKÄYNNIT UUDESSAKAUPUNGISSA v. 2008

ENNALTAEHKÄISEVÄT KOTIKÄYNNIT UUDESSAKAUPUNGISSA v. 2008 ENNALTAEHKÄISEVÄT KOTIKÄYNNIT UUDESSAKAUPUNGISSA v. 2008 2 Lea Mäkinen 12.12.2008 3 4 ENNALTAEHKÄISEVÄT KOTIKÄYNNIT 2008 Ennaltaehkäisevällä kotikäynnillä tarkoitetaan Uudenkaupungin kaupungin sosiaali-

Lisätiedot

LONKKAMURTUMASTA KUNTOUTUVAN IKÄÄNTYNEEN HENKILÖN SOSIAALINEN TOIMINTAKYKY. Näöntarkkuuden yhteys sosiaaliseen osallistumiseen

LONKKAMURTUMASTA KUNTOUTUVAN IKÄÄNTYNEEN HENKILÖN SOSIAALINEN TOIMINTAKYKY. Näöntarkkuuden yhteys sosiaaliseen osallistumiseen LONKKAMURTUMASTA KUNTOUTUVAN IKÄÄNTYNEEN HENKILÖN SOSIAALINEN TOIMINTAKYKY Näöntarkkuuden yhteys sosiaaliseen osallistumiseen Hoitotyön tutkimuspäivä 31.10.2016 Minna Kinnunen, oh, TtM Johdanto: Ikääntyneiden

Lisätiedot

Palvelua vai omaehtoisuutta? Satu Helin, TtT Toiminnanjohtaja VTKL

Palvelua vai omaehtoisuutta? Satu Helin, TtT Toiminnanjohtaja VTKL Palvelua vai omaehtoisuutta? Satu Helin, TtT Toiminnanjohtaja VTKL Pohdintojeni sisältö - ideoita paneelikeskusteluun Palveluorientoitunut kulttuurimme istuu tiukassa Paljonko ns. vanhuspalveluja käytetään?

Lisätiedot

Kotihoidon tukipalvelujen sisältö ja myöntämisen perusteet alkaen

Kotihoidon tukipalvelujen sisältö ja myöntämisen perusteet alkaen Kotihoidon tukipalvelujen sisältö ja myöntämisen perusteet 1.1.2014 alkaen Ikäihmisten lautakunta 17.12.2013 2 SISÄLLYSLUETTELO 1. Ateriapalvelu... 3 2. Kylvetyspalvelu... 4 3. Kauppapalvelu... 4 4. Päiväkeskustoiminta...

Lisätiedot

Laki ikääntyneen väestön toimintakyvyn

Laki ikääntyneen väestön toimintakyvyn Vanhuspalvelulaki Laki ikääntyneen väestön toimintakyvyn tukemisesta sekä iäkkäiden sosiaali- ja terveyspalveluista (980/2012) Voimaan 1.7.2013 Keskeisiä linjauksia Erillislaki Ei säädetä uusista palveluista

Lisätiedot

Asiakkaan oma arvio kotihoidon tarpeesta. Palvelutarpeen arvion pohjalta on laadittu yksilöllinen hoito ja palvelusuunnitelma

Asiakkaan oma arvio kotihoidon tarpeesta. Palvelutarpeen arvion pohjalta on laadittu yksilöllinen hoito ja palvelusuunnitelma 1(5) FYYSINEN TOIMINTAKYKY Asiakkaalla on koettu kotihoidon tarve. Asiakas ei selviydy päivittäisistä toiminnoista itsenäisesti koska hänen toimintakykynsä on selkeästi alentunut. Palveluntarve MAPLe_5

Lisätiedot

VANHUSPALVELULAKI. Laki ikääntyneen väestön toimintakyvyn tukemisesta sekä iäkkäiden sosiaali- ja terveyspalveluista Seminaaripäivä 3.10.

VANHUSPALVELULAKI. Laki ikääntyneen väestön toimintakyvyn tukemisesta sekä iäkkäiden sosiaali- ja terveyspalveluista Seminaaripäivä 3.10. VANHUSPALVELULAKI Laki ikääntyneen väestön toimintakyvyn tukemisesta sekä iäkkäiden sosiaali- ja terveyspalveluista Seminaaripäivä 3.10.2013 Lain tarkoitus ( 1 ) IKÄÄNTYNYTTÄ VÄESTÖÄ KOSKEVAT TAVOITTEET

Lisätiedot

KOTOA KOTIIN. - Avoterveydenhuollon näkökulmia kotiutuksen kehittämiseen. Marika Riihikoski, Projektityöntekijä, PPPR - hanke 11.6.

KOTOA KOTIIN. - Avoterveydenhuollon näkökulmia kotiutuksen kehittämiseen. Marika Riihikoski, Projektityöntekijä, PPPR - hanke 11.6. KOTOA KOTIIN - Avoterveydenhuollon näkökulmia kotiutuksen kehittämiseen Marika Riihikoski, Projektityöntekijä, PPPR - hanke 11.6.2015 Projektin taustat ja pilotti Tarkastelun kohteena ne asiakkaat, jotka

Lisätiedot

Hyvää iltapäivää teille kaikille ja tervehdykseni Suomen Sotaveteraaniliitosta

Hyvää iltapäivää teille kaikille ja tervehdykseni Suomen Sotaveteraaniliitosta Hyvää iltapäivää teille kaikille ja tervehdykseni Suomen Sotaveteraaniliitosta 6.2.2015 Suomen Sotaveteraaniliitto, Anni Grundström Toimintaympäristö Kuntoutukseen ja palveluihin oikeutettujen veteraanien

Lisätiedot

Tukevasti kotona - myös muistisairaana Yhteinen vastuu ikääntyneistä Tulit juuri oikeaan paikkaan

Tukevasti kotona - myös muistisairaana Yhteinen vastuu ikääntyneistä Tulit juuri oikeaan paikkaan Tukevasti kotona - myös muistisairaana Yhteinen vastuu ikääntyneistä Tulit juuri oikeaan paikkaan Juha Jolkkonen geriatrian erikoislääkäri, EMBA osastopäällikkö sairaala-, kuntoutus- ja hoivapalvelut 21.9.2015

Lisätiedot

Työllistymisen voimavarat -mittarin kokeilun alustavia tuloksia

Työllistymisen voimavarat -mittarin kokeilun alustavia tuloksia Työllistymisen voimavarat -mittarin kokeilun alustavia tuloksia Arja Kurvinen & Arja Jolkkonen Karjalan tutkimuslaitos NÄKÖKULMIA OSALLISTAVAAN TYÖLLISYYSPOLITIIKKAAN JA SOSIAALITURVAAN - Pohjois-Karjalan

Lisätiedot

Turvallisuudentunteen arvioiminen muistisairauden alkuvaiheessa osana digitaalista palvelukanavaa

Turvallisuudentunteen arvioiminen muistisairauden alkuvaiheessa osana digitaalista palvelukanavaa Turvallisuudentunteen arvioiminen muistisairauden alkuvaiheessa osana digitaalista palvelukanavaa Satu Elo, Riikka Mustonen, Anna-Leena Nikula, Jaana Leikas, Jouni Kaartinen, Hanna-Mari Pesonen & Milla

Lisätiedot

Palveluasumisen tarve ja kehittäminen

Palveluasumisen tarve ja kehittäminen Palveluasumisen tarve ja kehittäminen Iisalmi 20.11.2014 Raija Hynynen Rakennetun ympäristön osasto Raija.Hynynen@ymparisto.fi Ikääntyneiden asumisen kehittämisohjelma 2013-2017 Ikääntyneiden asumisen

Lisätiedot

kotihoito palveluasuminen laitoshoito tukipalvelut

kotihoito palveluasuminen laitoshoito tukipalvelut MYÖNTÄMISPERUSTEET kotihoito palveluasuminen tehostettu palveluasuminen laitoshoito tukipalvelut Sisällys 1. Kotihoidon myöntämisperusteet.3 2. Palveluasumisen myöntämisperusteet 5 3.Tehostetun palveluasumisen

Lisätiedot

Mistä ikääntyneet saavat apua?

Mistä ikääntyneet saavat apua? Mistä ikääntyneet saavat apua? Jenni Blomgren, erikoistutkija Kelan tutkimusosasto Kansallinen ikääntymisen foorumi 2011 Kela 23.11.2011 Tutkimusosasto Esityksen rakenne Määritelmiä Ikääntyneiden hoiva

Lisätiedot

Sosiaalinen kuntoutus, työkyvyn tukena

Sosiaalinen kuntoutus, työkyvyn tukena Sosiaalinen kuntoutus, työkyvyn tukena 7.6.2016 Sosiaalinen kuntoutus tarkoittaa - Tuetaan vaikeasti syrjäytyneiden henkilöiden paluuta yhteiskunnalliseen osallisuuteen vahvistamalla sosiaalista toimintakykyä

Lisätiedot

TOTEUTTAAKO VANHUSPALVELULAKI VALTAA VANHUUS -LIIKKEEN TEEMOJA?

TOTEUTTAAKO VANHUSPALVELULAKI VALTAA VANHUUS -LIIKKEEN TEEMOJA? TOTEUTTAAKO VANHUSPALVELULAKI VALTAA VANHUUS -LIIKKEEN TEEMOJA? Senioriliikkeen kevätkokous 22.04.2013 Helsinki Aulikki Kananoja LAKI l l Laki ikääntyneen väestön toimintakyvyn tukemisesta sekä iäkkäiden

Lisätiedot

KOTIHOIDON TUKIPALVELUJEN SISÄLTÖ JA MYÖNTÄMISEN PERUSTEET ALKAEN

KOTIHOIDON TUKIPALVELUJEN SISÄLTÖ JA MYÖNTÄMISEN PERUSTEET ALKAEN KOTIHOIDON TUKIPALVELUJEN SISÄLTÖ JA MYÖNTÄMISEN PERUSTEET 1.1.2012 ALKAEN SISÄLLYSLUETTELO 1. Ateriapalvelu... 3 2. Kylvetyspalvelu... 4 3. Kauppapalvelu... 4 4. Päiväkeskustoiminta... 4 5. Kuljetuspalvelu...

Lisätiedot

Kotihoidon kriteerit alkaen

Kotihoidon kriteerit alkaen Kotihoidon kriteerit 1.1.2017 alkaen Keski-Pohjanmaan sosiaali- ja terveyspalvelukuntayhtymä Soite Kotihoidon kriteerit Toimintakyky Palvelun tarve Palvelun määrä Palvelun tavoite Asioiden hoitoon liittyvissä

Lisätiedot

Minun arkeni. - tehtäväkirja

Minun arkeni. - tehtäväkirja Minun arkeni - tehtäväkirja 1 Hyvä kotihoidon asiakas, Olet saanut täytettäväksesi Minun arkeni -tehtäväkirjan. ALUKSI Kirjanen tarjoaa sinulle mahdollisuuden pysähtyä tarkastelemaan arkeasi ja hyvinvointiisi

Lisätiedot

Hyvinvointi ja liikkuminen

Hyvinvointi ja liikkuminen Hyvinvointi ja liikkuminen varhaiskasvatussuunnitelman perusteissa Varhaiskasvatuslaissa määritellyt tavoitteet 1) edistää jokaisen lapsen iän ja kehityksen mukaista kokonaisvaltaista kasvua, terveyttä

Lisätiedot

KOTIHOIDON TUKIPALVELUJEN SISÄLTÖ JA MYÖNTÄMISEN PERUSTEET ALKAEN

KOTIHOIDON TUKIPALVELUJEN SISÄLTÖ JA MYÖNTÄMISEN PERUSTEET ALKAEN KOTIHOIDON TUKIPALVELUJEN SISÄLTÖ JA MYÖNTÄMISEN PERUSTEET 1.6.2010 ALKAEN SISÄLLYSLUETTELO 1. Ateriapalvelu... 3 2. Saunapalvelu... 4 3. Kauppapalvelu... 4 4. Päiväkeskustoiminta... 4 5. Kuljetuspalvelu...

Lisätiedot

Toimiva Kotihoito Lappiin Seminaari

Toimiva Kotihoito Lappiin Seminaari Toimiva Kotihoito Lappiin Seminaari 24.1.2017 Liikkumisen ongelmat ja niiden tunnistaminen vanhustyössä Sari Arolaakso, lehtori, Geronomi-koulutus Monipuoliset tuen muodot kotona asumiseen Selviytyminen

Lisätiedot

Toimeentulotuki Kelaan 2017 Haasteet ja mahdollisuudet

Toimeentulotuki Kelaan 2017 Haasteet ja mahdollisuudet Toimeentulotuki Kelaan 2017 Haasteet ja mahdollisuudet Riikka Kimpanpää Johtava sosiaalityöntekijä/projektipäällikkö Tampereen kaupunki 1 Toimeentulotuen tarkoitus ja oikeus sosiaaliturvaan Toimeentulotukilaki

Lisätiedot

Miten huomioida asiakaskunnan lisääntyvä monikulttuurisuus työterveyshuollossa? Perjantai-meeting 5.9.2014 Kirsi Yli-Kaitala

Miten huomioida asiakaskunnan lisääntyvä monikulttuurisuus työterveyshuollossa? Perjantai-meeting 5.9.2014 Kirsi Yli-Kaitala Miten huomioida asiakaskunnan lisääntyvä monikulttuurisuus työterveyshuollossa? Perjantai-meeting 5.9.2014 Kirsi Yli-Kaitala Maahanmuuttajien määrä kasvaa 2 Maahanmuuttajien terveys ja työkyky tutkimustietoa

Lisätiedot

Kehitysvammaisten asumispalveluiden suunnitelma Säkylän kunta

Kehitysvammaisten asumispalveluiden suunnitelma Säkylän kunta Kehitysvammaisten asumispalveluiden suunnitelma 2016 Säkylän kunta Sisällysluettelo 1. Johdanto... 2 2. Asumispalveluiden laatusuositus... 2 3. Asumispalveluiden nykytilanne Säkylässä... 2 4. Suunnitelmissa/rakenteilla

Lisätiedot

Kuntoutus Paltamon työllisyyskokeilussa

Kuntoutus Paltamon työllisyyskokeilussa Kuntoutus Paltamon työllisyyskokeilussa Riitta-Liisa Kokko & Peppi Saikku 26.11.2013 Kuntoutus Paltamon työllisyyskokeilussa / Riitta-Liisa Kokko & Peppi Saikku 1 Tutkimuksen näkökulma Työikäisten kuntoutuksella

Lisätiedot

FSD2438 Terveyden edistämisen barometri 2009: kunnat

FSD2438 Terveyden edistämisen barometri 2009: kunnat KYSELYLOMAKE Tämä kyselylomake on osa Yhteiskuntatieteelliseen tietoarkistoon arkistoitua tutkimusaineistoa FSD2438 Terveyden edistämisen barometri 2009: kunnat Kyselylomaketta hyödyntävien tulee viitata

Lisätiedot

Aktiivinen kansalainen kaiken ikäisenä Tuomo Melin & Eeva Päivärinta, Sitra

Aktiivinen kansalainen kaiken ikäisenä Tuomo Melin & Eeva Päivärinta, Sitra Aktiivinen kansalainen kaiken ikäisenä Lähtökohtia Ikäihmiset ovat voimavara - mahdollisuus - Suomen eläkeläiset ovat maailman koulutetuimpia ja terveimpiä - Vapaaehtoistyöhön ja -toimintaan osallistumiseen

Lisätiedot

KUNTOUTUMISEN TUKEMINEN AMMATTIOSAAMISEN NÄYTTÖ

KUNTOUTUMISEN TUKEMINEN AMMATTIOSAAMISEN NÄYTTÖ 1 KUNTOUTUMISEN TUKEMINEN AMMATTIOSAAMISEN NÄYTTÖ opiskelijan nimi: ryhmä: työssäoppimisen vastaava opettaja: 2 SISÄLLYSLUETTELO 1. AMMATTIOSAAMISEN NÄYTTÖ KUNTOUTUMISEN TUKEMISEN TUTKINNON OSASSA / NÄYTÖN

Lisätiedot

FSD2439 Terveyden edistämisen barometri 2009: jäsenjärjestöt

FSD2439 Terveyden edistämisen barometri 2009: jäsenjärjestöt KYSELYLOMAKE Tämä kyselylomake on osa Yhteiskuntatieteelliseen tietoarkistoon arkistoitua tutkimusaineistoa FSD2439 Terveyden edistämisen barometri 2009: jäsenjärjestöt Kyselylomaketta hyödyntävien tulee

Lisätiedot

Kuntayhtymä Kaksineuvoinen. Strategia

Kuntayhtymä Kaksineuvoinen. Strategia Liite 2 Kuntayhtymä Kaksineuvoinen Strategia 2010-2015 MISSIO / TOIMINTA-AJATUS Hyvinvoiva ja toimintakykyinen kuntalainen Missio = organisaation toiminta-ajatus, sen olemassaolon syy. Kuvaa sitä, mitä

Lisätiedot

Ikäihmisen arjen voimavarat jatkuvuus ja aktiivisuus - näkökulmat. Tarja Tapio, lehtori YTT, Saimaan ammattikorkeakoulu

Ikäihmisen arjen voimavarat jatkuvuus ja aktiivisuus - näkökulmat. Tarja Tapio, lehtori YTT, Saimaan ammattikorkeakoulu Ikäihmisen arjen voimavarat jatkuvuus ja aktiivisuus - näkökulmat Tarja Tapio, lehtori YTT, Saimaan ammattikorkeakoulu Kolme ajankohtaista näkökulmaa ikääntymiseen Kun suunnittelemme palveluja, sekä teknologiaa,

Lisätiedot

IKÄIHMINEN JA YMPÄRISTÖ. Iloa ja voimaa ympäristöstä Ikäinstituutin verkostopäivä Anni Vilkko Dosentti (HY), vieraileva tutkija (THL)

IKÄIHMINEN JA YMPÄRISTÖ. Iloa ja voimaa ympäristöstä Ikäinstituutin verkostopäivä Anni Vilkko Dosentti (HY), vieraileva tutkija (THL) IKÄIHMINEN JA YMPÄRISTÖ Iloa ja voimaa ympäristöstä Ikäinstituutin verkostopäivä 8.12.2016 Anni Vilkko Dosentti (HY), vieraileva tutkija (THL) YKSILÖ YMPÄRISTÖ Yksilö ympäristö -suhteesta tulee vanhetessa

Lisätiedot

PIDÄ HUOLTA ITSESTÄ TYÖYHTEISÖSTÄ AMMATTITAIDOSTA

PIDÄ HUOLTA ITSESTÄ TYÖYHTEISÖSTÄ AMMATTITAIDOSTA PIDÄ HUOLTA ITSESTÄ TYÖYHTEISÖSTÄ AMMATTITAIDOSTA Annamari Mäki-Ullakko, Ilmarinen, 5.11.2015 ESITYKSEN SISÄLTÖ 1. Oma jaksaminen on perusta 2. Työyhteisössä jokainen vaikuttaa ja on vastuussa 3. Ammattitaidon

Lisätiedot

ESITYKSEN PÄÄASIALLINEN SISÄLTÖ

ESITYKSEN PÄÄASIALLINEN SISÄLTÖ HE 128/2008 vp Hallituksen esitys Eduskunnalle laiksi sosiaalihuoltolain :n muuttamisesta ESITYKSEN PÄÄASIALLINEN SISÄLTÖ Esityksessä ehdotetaan muutettavaksi sosiaalihuoltolakia siten, että pääsyä määräajassa

Lisätiedot

Tausta Oulun kaupunki Sosiaali- ja terveysministeriö Tekes PPSHP

Tausta Oulun kaupunki Sosiaali- ja terveysministeriö Tekes PPSHP 7.6.2012 Tausta Kuusi haastateltavaa, joista viisi osallistui keskusteluun jollain tasolla Ikähaarukka 70-83 vuotiaita Aktiivisia ikäihmisiä, käyvät säännöllisesti ikäihmisille suunnatuissa toiminnoissa

Lisätiedot

Työ- ja toimintakyvyn arviointimallin kehittäminen

Työ- ja toimintakyvyn arviointimallin kehittäminen Party-hankkeen väliseminaari Salo Työ- ja toimintakyvyn arviointimallin kehittäminen Fasilitoinnin menetelmin 2015-2017 PARTY Rauma Työkykykoordinaattori Mitä fasilitointi on? - Ryhmäprosessiohjausta ->

Lisätiedot

Ikäihmisten varhainen tuki ja palvelut

Ikäihmisten varhainen tuki ja palvelut Ikäihmisten varhainen tuki ja palvelut Ikääntyvien varhainen tuki Vanhuspalvelulaki: Hyvinvointia edistävät palvelut Ikääntyneen väestön hyvinvointia, terveyttä, toimintakykyä ja itsenäistä suoriutumista

Lisätiedot

Väestön ikääntyminen ja palvelujen kehittäminen, kansallisen tason näkymät ja tavoitteet

Väestön ikääntyminen ja palvelujen kehittäminen, kansallisen tason näkymät ja tavoitteet Väestön ikääntyminen ja palvelujen kehittäminen, kansallisen tason näkymät ja tavoitteet Hyvä ikääntyminen mahdollisuuksien Seinäjoella seminaari, 6.9.2010 Peruspalveluministeri Paula Risikko TAVOITTEET

Lisätiedot

Tiedon ja valtaistumisen kautta hyvinvoinnin ja toimintakyvyn kohentamiseen

Tiedon ja valtaistumisen kautta hyvinvoinnin ja toimintakyvyn kohentamiseen CP-vammaisten aikuisten hyvinvointi ja kuntoutus elämänkaarella projekti 2007-2010 Osaprojekti CP-vamma ja ikääntyminen Toimintakyvyn laaja-alainen tukeminen ikävuosien karttuessa Tiedon ja valtaistumisen

Lisätiedot

ASUMINEN JA YHTEISÖLLISYYS TUTKIMUKSEN TULOKSET. Niina Rajakoski

ASUMINEN JA YHTEISÖLLISYYS TUTKIMUKSEN TULOKSET. Niina Rajakoski ASUMINEN JA YHTEISÖLLISYYS TUTKIMUKSEN TULOKSET Niina Rajakoski 2.2.2017 MIKSI TÄMÄ TUTKIMUS? iareenan teemana tällä kertaa ikääntyvien Yhteisöllisyys utopiaa vai huomisen arkea? Millaisia toiveita ikääntyneillä

Lisätiedot

Ikääntyvien köyhyys ja sen heijastumat hyvinvointiin

Ikääntyvien köyhyys ja sen heijastumat hyvinvointiin Ikääntyvien köyhyys ja sen heijastumat hyvinvointiin Lahden tiedepäivä 29.11.2011, Antti Karisto & Marjaana Seppänen 1.12.2011 1 Esityksessä tarkastellaan Miten köyhyys kohdentui ikääntyvän väestön keskuudessa

Lisätiedot

Aktiivinen kansalainen kaiken ikäisenä Vanhusneuvosto mahdollisuutena Eeva Päivärinta, johtava asiantuntija, Sitra

Aktiivinen kansalainen kaiken ikäisenä Vanhusneuvosto mahdollisuutena Eeva Päivärinta, johtava asiantuntija, Sitra Aktiivinen kansalainen kaiken ikäisenä Vanhusneuvosto mahdollisuutena Lähtökohtia Ikäihmiset ovat voimavara mahdollisuus > asenteista on aloitettava! - Suomen eläkeläiset ovat maailman koulutetuimpia ja

Lisätiedot

Mahdolliset linkit valtioneuvoston strategioihin ja muuhun selvitys- ja tutkimustoimintaan:

Mahdolliset linkit valtioneuvoston strategioihin ja muuhun selvitys- ja tutkimustoimintaan: 3.3.1 Miten eri maissa lasten ja nuorten terveyttä ja hyvinvointia edistävät palvelut tuotetaan eri hallintokuntien kuten sosiaali-, terveys- ja koulutoimen yhteistyöllä? Koko: 100 000 Aikajänne: 3/2016

Lisätiedot

RAISION TERVEYSKESKUKSEN ASIAKASTYYTYVÄISYYSKYSELYN TULOKSET

RAISION TERVEYSKESKUKSEN ASIAKASTYYTYVÄISYYSKYSELYN TULOKSET 1 RAISION TERVEYSKESKUKSEN ASIAKASTYYTYVÄISYYSKYSELYN TULOKSET Asiakastyytyväisyyden keskeiset osatekijät ovat palvelun laatua koskevat odotukset, mielikuvat organisaatiosta ja henkilökohtaiset palvelukokemukset.

Lisätiedot

Terveysasemien asiakasvastaava -toiminta

Terveysasemien asiakasvastaava -toiminta Terveysasemien asiakasvastaava -toiminta Palvelumuotoilulla parempia palveluita riskiryhmille II -hanke Halko-koulutus 12.11.2015 Tarve ja kohderyhmä Tarve kehittää terveysasemien työtä vastaamaan paremmin

Lisätiedot

Tehoa teknologiasta uusiin palvelukonsepteihin Salon kaupunki Vanhuspalveluiden asiantuntija ma.

Tehoa teknologiasta uusiin palvelukonsepteihin Salon kaupunki Vanhuspalveluiden asiantuntija ma. Tehoa teknologiasta uusiin palvelukonsepteihin 1.6.2011 31.12.2013 Salon kaupunki Vanhuspalveluiden asiantuntija ma. Tuula Suominen Salon väestöennusteet 2010 2040 75 vuotta täyttäneiden osalta Teknologian

Lisätiedot

Selviääkö Pihtiputaan mummo ja Jämsän äijä vanhustenhuollon palveluviidakosta?

Selviääkö Pihtiputaan mummo ja Jämsän äijä vanhustenhuollon palveluviidakosta? Selviääkö Pihtiputaan mummo ja Jämsän äijä vanhustenhuollon palveluviidakosta? Palvelurakenneselvityksen loppuseminaari 14.6.2011 Sinikka Tyynelä Yksikön johtaja Ikääntyvien asumispalvelut / Keski-Suomi

Lisätiedot

Kysely kotona asuvien vuotiaiden vammaisten henkilöiden asumisen tarpeista

Kysely kotona asuvien vuotiaiden vammaisten henkilöiden asumisen tarpeista Valitse kohde. 1 (13) 28.3.2014 Kysely kotona asuvien 15-35 -vuotiaiden vammaisten henkilöiden asumisen tarpeista A. Taustatiedot Syntymävuosi? Sukupuoli? nainen mies Äidinkieli? suomi ruotsi muu Postinumero?

Lisätiedot

Kansalaistoiminta setlementtityössä - osallisuus, osallistuminen ja vaikuttaminen

Kansalaistoiminta setlementtityössä - osallisuus, osallistuminen ja vaikuttaminen Kansalaistoiminta setlementtityössä - osallisuus, osallistuminen ja vaikuttaminen Valtakunnallinen vertaistoiminnan koulutus 1 Mona Särkelä-Kukko 18.10.2013 1 Sisältö 1. Osallisuus, osallistuminen ja vaikuttaminen

Lisätiedot

Laki ikääntyneen väestön toimintakyvyn tukemista sekä iäkkäiden sosiaali- ja terveyspalveluista - pääkohtia

Laki ikääntyneen väestön toimintakyvyn tukemista sekä iäkkäiden sosiaali- ja terveyspalveluista - pääkohtia Laki ikääntyneen väestön toimintakyvyn tukemista sekä iäkkäiden sosiaali- ja terveyspalveluista - pääkohtia Satu Loippo 27.3.2013 Satu Loippo 1 Vanhuspalvelulain tarkoitus 1 Tuetaan ikääntyneen väestön

Lisätiedot

IKÄIHMISTEN KESKITETTY PALVELUNEUVONTA

IKÄIHMISTEN KESKITETTY PALVELUNEUVONTA IKÄIHMISTEN KESKITETTY PALVELUNEUVONTA Omenamäen palvelukeskus Tulliportinkatu 4 06100 Porvoo Puh 040 676 1414 www.porvoo.fi/ruori Ikäihmisten palveluohjaus yhdessä paikassa! Tervetuloa! TAUSTALLA VANHUSPALVELULAKI

Lisätiedot

VANHUSTYÖN HARJOITTELUN KEHITTÄMINEN Helmikuu 2007 Yhteenveto kyselystä 02/2007 Anita Sipilä 17.2.2008

VANHUSTYÖN HARJOITTELUN KEHITTÄMINEN Helmikuu 2007 Yhteenveto kyselystä 02/2007 Anita Sipilä 17.2.2008 1 KYSELY VANHUSTYÖN HARJOITTELUN KEHITTÄMINEN Helmikuu 2007 Yhteenveto kyselystä 02/2007 Anita Sipilä 17.2.2008 KYSELYN 2/2007 YHTEENVETO Kyselyn kohdejoukko Kysely kohdistettiin II-asteen vanhustyön opettajille

Lisätiedot

Espoon kaupunki Pöytäkirja Iäkkäiden henkilöiden tarvitsemien palvelujen riittävyyttä ja laatua koskeva arviointiraportti

Espoon kaupunki Pöytäkirja Iäkkäiden henkilöiden tarvitsemien palvelujen riittävyyttä ja laatua koskeva arviointiraportti 21.10.2015 Sivu 1 / 1 4727/00.01.03/2014 96 Iäkkäiden henkilöiden tarvitsemien palvelujen riittävyyttä ja laatua koskeva arviointiraportti Valmistelijat / lisätiedot: Niina Savikko, puh. 043 825 3353 etunimi.sukunimi@espoo.fi

Lisätiedot

Vanhustyö 2015. 10.2.2015 Finlandia-talo, Helsinki. Tuula Haatainen varatoimitusjohtaja

Vanhustyö 2015. 10.2.2015 Finlandia-talo, Helsinki. Tuula Haatainen varatoimitusjohtaja Vanhustyö 2015 10.2.2015 Finlandia-talo, Helsinki Tuula Haatainen varatoimitusjohtaja Lähde: Laatusuositus 2013 2 Tavoitteena ikäystävällinen Suomi Seitsemän teema-aluetta ikäystävällisen Suomen rakentamiseksi

Lisätiedot

Työttömien työkyky ja työllistyminen. Raija Kerätär Kuntoutusylilääkäri Lapin sairaanhoitopiiri

Työttömien työkyky ja työllistyminen. Raija Kerätär Kuntoutusylilääkäri Lapin sairaanhoitopiiri Työttömien työkyky ja työllistyminen Raija Kerätär Kuntoutusylilääkäri Lapin sairaanhoitopiiri Tänään Mitä työkyvyllä tarkoitetaan? Työttömän työkyky työllisen työkyky? Voiko työkykyä arvioida terveystarkastuksessa?

Lisätiedot

Tyydyttävä T1 Hyvä H2 Kiitettävä K3 Perustelut, huomiot. tunnistaa laajasti eriikäisten

Tyydyttävä T1 Hyvä H2 Kiitettävä K3 Perustelut, huomiot. tunnistaa laajasti eriikäisten Kasvun tukeminen ja ohjaus Sivu 1(13) Arvioinnin kohde Arviointikriteerit 1. Työprosessin hallinta Suunnitelmallinen työskentely Tyydyttävä T1 Hyvä H2 Kiitettävä K3 Perustelut, huomiot Tutkinnon suorittaja:

Lisätiedot

Sirkka Jakonen Johtaja. Itä-Suomen aluehallintovirasto. Peruspalvelut, oikeusturva ja luvat vastuualue. Vanhuspalvelulaki seminaari 27.3.

Sirkka Jakonen Johtaja. Itä-Suomen aluehallintovirasto. Peruspalvelut, oikeusturva ja luvat vastuualue. Vanhuspalvelulaki seminaari 27.3. Vanhuspalvelulain valvonta Sirkka Jakonen Johtaja Peruspalvelut, oikeusturva ja luvat vastuualue Vanhuspalvelulaki seminaari 27.3.2014 Tavoitteena ikäystävällinen Suomi! Vanhuspalvelulailla pyritään turvaamaan

Lisätiedot

Ikääntyneiden asumisen kehittämisohjelma ja hissien rooli ohjelmassa. Raija Hynynen Rakennetun ympäristön osasto

Ikääntyneiden asumisen kehittämisohjelma ja hissien rooli ohjelmassa. Raija Hynynen Rakennetun ympäristön osasto Ikääntyneiden asumisen kehittämisohjelma ja hissien rooli ohjelmassa Raija Hynynen Rakennetun ympäristön osasto Raija.Hynynen@ymparisto.fi Ikääntyneiden asumistilanne 75-vuotta täyttäneistä vuoden 2011

Lisätiedot

TURVALLISESTI JÄRVENPÄÄSSÄ. erikoissuunnittelija Tero Seitsonen Lasten ja nuorten & Sivistyksen ja vapaa-ajan palvelualueet

TURVALLISESTI JÄRVENPÄÄSSÄ. erikoissuunnittelija Tero Seitsonen Lasten ja nuorten & Sivistyksen ja vapaa-ajan palvelualueet TURVALLISESTI JÄRVENPÄÄSSÄ erikoissuunnittelija Tero Seitsonen Lasten ja nuorten & Sivistyksen ja vapaa-ajan palvelualueet ALUEELLINEN TERVEYS- JA HYVINVOINTITUTKIMUS Yleistä Toteutettiin vuosien 2013-2015

Lisätiedot

Thesis-kilpailun opinnäytetyöt

Thesis-kilpailun opinnäytetyöt OAMK sosiaali- ja terveysalan yksikkö 2005 1 Thesis-kilpailun opinnäytetyöt Lea Rissanen yliopettaja, TtT 9.6.2005 Sosiaali-, terveys ja liikunta sekä humanistisen ja kasvatusalan opinnäytetyöt 2 Suomessa

Lisätiedot

HYVINVOINTI JA TERVEYS ON YHTEINEN TAVOITE Sosiaali- ja terveydenhuollon kansallinen kehittämisohjelma

HYVINVOINTI JA TERVEYS ON YHTEINEN TAVOITE Sosiaali- ja terveydenhuollon kansallinen kehittämisohjelma HYVINVOINTI JA TERVEYS ON YHTEINEN TAVOITE Sosiaali- ja terveydenhuollon kansallinen kehittämisohjelma 2008-2011 Kaikille mahdollisuus terveyteen ja turvalliseen elämään Kaste-ohjelma on sosiaali- ja terveysministeriön

Lisätiedot

Miksi tarvittaisiin seniorien toimintakeskus? Seniorien toiminnat ja Elinvoimaa ikääntyville -kehitysohjelma. Kristiina Mustakallio 28.4.

Miksi tarvittaisiin seniorien toimintakeskus? Seniorien toiminnat ja Elinvoimaa ikääntyville -kehitysohjelma. Kristiina Mustakallio 28.4. Miksi tarvittaisiin seniorien toimintakeskus? Seniorien toiminnat ja Elinvoimaa ikääntyville -kehitysohjelma Kristiina Mustakallio Taustana väestönkehitys Espoossa 2014-2016 suhteellisesti kasvu on nopeinta

Lisätiedot

I osa. laatu. Riitta Räsänen YTT, TtM, esh

I osa. laatu. Riitta Räsänen YTT, TtM, esh I osa Ikäihmisten tarpeet ja palveluiden laatu Riitta Räsänen YTT, TtM, esh Laatuhoiva Oy Esitykseni pohjana Räsänen Riitta. Ikääntyneiden asiakkaiden elämänlaatu ympärivuorokautisessa hoivassa sekä hoivan

Lisätiedot

PALVELUSUUNNITELMA 1/5. Jämsän kaupunki Sosiaali- ja terveystoimi Vammaispalvelut Kelhänkatu 3, Jämsä PALVELUSUUNNITELMA.

PALVELUSUUNNITELMA 1/5. Jämsän kaupunki Sosiaali- ja terveystoimi Vammaispalvelut Kelhänkatu 3, Jämsä PALVELUSUUNNITELMA. 1/5 Päivämäärä: ASIAKAS Sukunimi ja etunimet: Henkilötunnus: Lähiomainen Sukunimi ja etunimi: Suhde asiakkaaseen: Muut perheen jäsenet ja lähiverkosto: Edunvalvoja Sukunimi ja etunimi: N LAATIJAT: ASUMINEN,

Lisätiedot

Ikääntyneiden asumisen kehittämisohjelma ja Ikäkoti kuntoon! -kampanja

Ikääntyneiden asumisen kehittämisohjelma ja Ikäkoti kuntoon! -kampanja Ikääntyneiden asumisen kehittämisohjelma ja Ikäkoti kuntoon! -kampanja Esteettömyys on asumisen kehittämistä Asumisen ja hyvinvoinnin rahoitus -seminaari, 4.11.2014, Lahti, Sibeliustalo Sari Hosionaho,FT,

Lisätiedot

Oma tupa, oma lupa Ikääntyneiden arjen hallinnan haasteet

Oma tupa, oma lupa Ikääntyneiden arjen hallinnan haasteet Oma tupa, oma lupa Ikääntyneiden arjen hallinnan haasteet 24.2.2015 Rovaniemi Lakimies Timo Mutalahti Sininauhaliitto Asuminen ja päihteet Laki ikääntyneen väestön toimintakyvyn tukemisesta sekä iäkkäiden

Lisätiedot

Asiakasohjaus Siiri -yhden luukun palvelupiste

Asiakasohjaus Siiri -yhden luukun palvelupiste Asiakasohjaus Siiri -yhden luukun palvelupiste Sosiaalityö Lähtötilanne Omaishoidon tuki T3 Veteraanipalvelut PTH Sairaala Klinikat Kotihoidon alue 1 SKY Kotihoidon alue 3 SAS Kotihoidon alue 4 Vammaispalvelut

Lisätiedot

Miten mielenterveyttä vahvistetaan?

Miten mielenterveyttä vahvistetaan? Miten mielenterveyttä vahvistetaan? Psyykkisestä, sosiaalisesta ja fyysisestä kunnosta ja hyvinvoinnista huolehtiminen. Arjen rytmitys. Kuormitus ei ohita voimavaroja. Rasitus vs. lepo. Monipuolinen ravinto

Lisätiedot

Ikääntyvän väestön kodinomainen ja toimintakykyä tukeva palvelu

Ikääntyvän väestön kodinomainen ja toimintakykyä tukeva palvelu PERHEHOITO Ikääntyvän väestön kodinomainen ja toimintakykyä tukeva palvelu PERHEHOITO PALVELUNA Perhehoidolla tarkoitetaan iäkkään henkilön hoidon ja huolenpidon järjestämistä hänen kotinsa ulkopuolella

Lisätiedot

Ikäasumisen valinnat ja mahdollisuudet Suomen Akatemia, Helsinki, 17.8.2015

Ikäasumisen valinnat ja mahdollisuudet Suomen Akatemia, Helsinki, 17.8.2015 Ikäasumisen valinnat ja mahdollisuudet Suomen Akatemia, Helsinki, 17.8.2015 Muuttamisvalinnat ja asumisen uudet vaihtoehdot Outi Jolanki, FT Yhteiskuntatieteiden ja filosofian laitos, Jyväskylän yliopisto

Lisätiedot

KOHTI SOSIAALISESTI KESTÄVÄÄ HYVINVOINTIA Näkökulmia Pohjanmaalta. Pirkko Vartiainen & Maritta Vuorenmaa

KOHTI SOSIAALISESTI KESTÄVÄÄ HYVINVOINTIA Näkökulmia Pohjanmaalta. Pirkko Vartiainen & Maritta Vuorenmaa KOHTI SOSIAALISESTI KESTÄVÄÄ HYVINVOINTIA Näkökulmia Pohjanmaalta Pirkko Vartiainen & Maritta Vuorenmaa SOSIAALI- JA TERVEYS- HALLINTOTIEDE Yhdistää opetuksessa (kaikilla tasoilla) molemmat hyvinvoinnin

Lisätiedot

Terveyden edistämisen laatusuositus

Terveyden edistämisen laatusuositus Hyvinvoinnin ja terveyden edistäminen on kunnan perustehtävä. Tämän tehtävän toteuttamiseen kunta tarvitsee jokaisen hallinnonalan osaamista ja yhteistyötä. Terveyden edistäminen on tietoista terveyteen

Lisätiedot

Ikääntyneiden asumisen kehittämisohjelman tavoitteet ja toteutus. Raija Hynynen Rakennetun ympäristön osasto

Ikääntyneiden asumisen kehittämisohjelman tavoitteet ja toteutus. Raija Hynynen Rakennetun ympäristön osasto Ikääntyneiden asumisen kehittämisohjelman tavoitteet ja toteutus Raija Hynynen Rakennetun ympäristön osasto Raija.Hynynen@ymparisto.fi Ikääntyneiden asumistilanne 75-vuotta täyttäneistä vuoden 2011 lopussa

Lisätiedot

Tesoman elinkaarikorttelin suunnittelua yhdessä sidosryhmien kanssa. Eläkeläisvaltuuston kokous klo

Tesoman elinkaarikorttelin suunnittelua yhdessä sidosryhmien kanssa. Eläkeläisvaltuuston kokous klo Tesoman elinkaarikorttelin suunnittelua yhdessä sidosryhmien kanssa Eläkeläisvaltuuston kokous 24.3. klo 12.-14.30 Tesoman elinkaarikortteli 2 Tesoman elinkaarikortteli Kilpailun tarkoituksena on saada

Lisätiedot

Eläkeikäisen hyvinvointi ja eläkemuutokseen valmentautuminen. Marja Saarenheimo FT, tutkija, psykologi Vanhustyön keskusliitto

Eläkeikäisen hyvinvointi ja eläkemuutokseen valmentautuminen. Marja Saarenheimo FT, tutkija, psykologi Vanhustyön keskusliitto Eläkeikäisen hyvinvointi ja eläkemuutokseen valmentautuminen Marja Saarenheimo FT, tutkija, psykologi Vanhustyön keskusliitto Täyttä elämää eläkkeellä 7.2.2015 Mitä vanhuudelle on tapahtunut? Notkistunut

Lisätiedot

SAKU-strategia

SAKU-strategia 1 (6) SAKU-strategia 2012 2016 Sisältö: 1. TOIMINTA-AJATUS 2. TOIMINTAPERIAATTEET 3. VISIO 3.1 Visio 2016 3.2 Vision mukaiset päämäärät 3.3 Tavoitteet ja menestystekijät 1. TOIMINTA-AJATUS SAKU ry edistää

Lisätiedot

Mielenterveys voimavarana

Mielenterveys voimavarana Mielenterveys voimavarana Mielenterveydestä on esitetty aikojen kuluessa useita erilaisia näkemyksiä. Moderni määritelmä mielenterveydestä on terveyslähtöinen eli salutogeeninen. Mielenterveys nähdään

Lisätiedot

Vanhuus ja hoidon etiikka. Kuusankoski Irma Pahlman STM, ETENE, jäsen Tutkimus- ja verkostojohtaja, Kuopion yliopisto

Vanhuus ja hoidon etiikka. Kuusankoski Irma Pahlman STM, ETENE, jäsen Tutkimus- ja verkostojohtaja, Kuopion yliopisto Vanhuus ja hoidon etiikka Kuusankoski 19.11.2008 Irma Pahlman STM, ETENE, jäsen Tutkimus- ja verkostojohtaja, Kuopion yliopisto Valtakunnallinen terveydenhuollon eettinen neuvottelukunta (ETENE) käsittelee

Lisätiedot

SUUNTA-MITTARI NUORILLE VANHEMMILLE Muutoksen arviointi yhdessä Kykyviisari Abilitator työpaja TAINA ERA JOHANNA MOILANEN

SUUNTA-MITTARI NUORILLE VANHEMMILLE Muutoksen arviointi yhdessä Kykyviisari Abilitator työpaja TAINA ERA JOHANNA MOILANEN SUUNTA-MITTARI NUORILLE VANHEMMILLE Muutoksen arviointi yhdessä Kykyviisari Abilitator työpaja 17.5.2016 TAINA ERA JOHANNA MOILANEN 1 Nuorten vanhempien suunta työuralle-hanke Manner-Suomen ESR-ohjelma,

Lisätiedot

POHJOIS-POHJANMAAN SAIRAANHOITOPIIRI. Pohjois-Pohjanmaan sairaanhoitopiiri Terveyden edistäminen

POHJOIS-POHJANMAAN SAIRAANHOITOPIIRI. Pohjois-Pohjanmaan sairaanhoitopiiri Terveyden edistäminen POHJOIS-POHJANMAAN SAIRAANHOITOPIIRI Pohjois-Pohjanmaan sairaanhoitopiiri Terveyden edistäminen MIKSI PPSHP PANOSTAA TERVEYDEN EDISTÄMISEEN? Sairastavuutemme on korkea maakunnassamme on terveyseroja palvelujen

Lisätiedot