Aikuiskoulutuksen sähköisten koulutuspalvelujen kehittäminen

Koko: px
Aloita esitys sivulta:

Download "Aikuiskoulutuksen sähköisten koulutuspalvelujen kehittäminen"

Transkriptio

1 Jokilaaksojen koulutuskuntayhtymä Aikuiskoulutuksen sähköisten koulutuspalvelujen kehittäminen Loppuraportti

2 2

3 Sisältö 1. YHTEENVETO HANKKEEN LÄHTÖKOHTA HANKKEEN TAVOITTEET KOHDERYHMÄ HANKKEEN TOTEUTUS JA YHTEISTYÖ Hankkeen aikataulu Hankkeen rahoitus Projektihenkilöstö ja tilat Ohjaus ja seuranta Osallistujat ASKO kehittämistyöryhmä Hanketoimintaan osallistuneiden määrällinen seuranta Yhteistyötahot ja verkostoituminen Hankkeen toteutus ja aikataulu Toimintavuosi Toimintavuosi Toimintavuosi Toimintavuosi JULKISUUS JA TIEDOTTAMINEN ONGELMAT JA SUOSITUKSET Ongelmat hankkeen toteutuksessa Suositukset hankkeentoiminnan kehittämisestä HANKKEEN TULOKSET Tieto ja viestintäteknologiaa hyödyntävät toimintatavat ovat osa kuntayhtymän aikuiskoulutusta Verkko-opiskelutaitojen ja menettelytapojen kehittämisen myötä työssäolevien osaamisen kehittäminen ja organisaatioiden/yritysten liiketoiminta vahvistuu Alueella on tarjolla joustavasti räätälöidyt ja henkilökohtaistetut koulutuspalvelut esimiestaitoja vahvistaviin erikoisammattitutkintoihin Verkko-opintoina suoritettava täydennyskoulutuksen tarjonta ja toteuttaminen kehittyvät asiakaslähtöiseksi TULOSTEN LEVITTÄMINEN HANKKEENTOIMINNAN ARVIOINTI HANKKEEN INNOVATIIVISUUS HANKKEEN TASA-ARVOVAIKUTUKSET HYVÄT KÄYTÄNNÖT TOIMINNAN JATKUVUUS Keskeiset tapahtumat

4 1. YHTEENVETO Koulutus ja tutkimus kehittämissuunnitelman mukaan tieto- ja viestintätekniikan käytön vahvistaminen on koulutuspolitiikkamme keskeisimpiä tavoitteita. Tieto- ja viestintäteknologia liittyy oleellisena osana koulutukseen, työelämään ja koko yhteiskunnan toimintaan. Tieto- ja viestintätekniikkaa hyödyntämällä voidaan tarjota mahdollisuus joustavampiin ja yksilöllisempiin opintoihin ja uudistaa opetusta. Tämä vaatii mm. opettajien tieto- ja viestintätekniikan opetuskäytön osaamisen vahvistamista sekä koulujen tietoyhteiskuntavalmiuksien parantamista. Tieto ja viestintätekniikan opetuskäytön tilannekatsauksessa vuodelta 2011 todetaan, että 2000-luku on ollut TVT:n opetuskäytön läpimurron aikaa. Painoarvon kasvusta huolimatta TVT:n opetuskäyttöön liittyy myös ongelmia. Sitä rajoittavat monet pedagogiset, asenteelliset ja laitekantaan liittyvät tekijät. Suomalaisopettajat suhtautuvat kansainvälisissä vertailuissa verraten epäilevästi TVT:n hyötyihin. TVT nähdään yleisesti oppimisen tuen välineeksi, ei niinkään omaksi pedagogiseksi ja didaktiseksi opetukselliseksi kokonaisuudekseen. Sekä TVT laitteiden riittävyydessä että pedagogisissa ratkaisussa ja verkko-opetuksen tarjonnassa on vielä kehitettävää. Edellä mainitut haasteet ja vaatimukset olivat keskeisiä Kalajokilaakson koulutuskuntayhtymässä alkaneessa ja Jokilaaksojen koulutuskuntayhtymässä päättyneessä ASKO- aikuiskoulutuksen sähköisten koulutuspalvelujen kehittämishankkeissa. Hanke vahvisti erityisesti opetushenkilöstön tietoa ja osaamista verkkopedagogiikasta ja verkko-opetuksen suunnittelusta, toteutuksesta ja kehittämisestä. Lisäksi hanke mahdollisti kuntayhtymään yhteisten toimintaperiaatteiden kehittämisen verkko-opetukseen, uusien toimintamallien kuten verkkoneuvottelujen käyttöönoton, sosiaalisen median ja uusien työvälineohjelmien käyttöön perehtymisen. Hankkeessa kehitettiin yrittäjyysosaamista, työelämän edustajien arviointiosaamista sekä johtamisosaamista vahvistavia verkko-opintoja. Lisäksi tuloksena syntyi verkko-opintoina suoritettavia täydennyskoulutuksia sekä sähköisen henkilökohtaisen toimintamalli. Projektitoiminnan käytännön työstä vastasi kuntayhtymän opetushenkilöstöstä muodostettu AS- KO- toimijaryhmä. Toimijoiden panos ja sitoutuminen kehittämistyöhön oli ensiarvoisen tärkeää tavoitteiden saavuttamisen kannalta. Tieto- ja viestintätekniikan opetuskäyttö tulee muuttamaan myös JEDUn toimintakulttuuria. Opiskelijoiden tulee saada tietotekniset perusvalmiudet ja ennen kaikkea heidän tulee oppia ymmärtämään ne laajat mahdollisuudet, joita tieto- ja viestintätekniikka antaa, osatakseen joustavasti hyödyntää tulevaisuuden tekniikkaa sekä ylläpitää ammattitaitoa. Pedagogisia opetusmenetelmiä ja oppimisympäristöjä on kehitettävä käytettäessä tekniikan mahdollisuuksia tehokkaasti hyväksi. Tämä on haaste, joka jokaisen opettajan kannattaa ottaa vastaan! Lämpimät kiitokseni kaikille hankkeentoimintaan osallistuneille, yhteistyötahoille ja rahoittajalle! Ylivieskassa Ulla Mäntykangas projektipäällikkö 4

5 2. HANKKEEN LÄHTÖKOHTA Euroopan unioni korostaa koulutuspolitiikassaan elinikäistä oppimista. Keskeisessä roolissa on tällöin myös aikuiskoulutuksen kehittäminen. Aikuisopiskelu antaa yksilöille mahdollisuuksia itsensä kehittämiseen ja sillä on merkittävä tehtävä työvoiman ammattitaidon ylläpitämisessä ja yrityksien/organisaatioiden kilpailukyvyn turvaamisessa. Mikro- ja pienyritysten mahdollisuudet panostaa yrittäjän tai henkilöstön osaamisen nostamiseen / pätevöitymiseen ovat rajalliset, johtuen koulutuspäivien vaatiman ajan ja tilapäistyövoiman puutteesta. Osaamisvajeen ovat usein yritystoiminnan kehittämisen ja kasvun esteenä. Työelämän vaatimusten kasvaessa aikuisopiskelijoiden sitouttaminen opintoihin on haastavaa. Tarvitaan joustavia, opiskeluajasta ja -paikasta riippumattomia opiskelumahdollisuuksia, joiden avulla osaamisen kasvattaminen on mielekästä ja motivoivaa myös työssäkäyvälle aikuiselle. Kalajokilaakson koulutuskuntayhtymässä nähtiin tarve aikuiskoulutuksen sähköisten koulutuspalveluiden kehittämishankkeelle, jotta kuntayhtymässä systemaattisemmin voitaisiin kehittää verkko-opiskelujen laatua ja tarjontaa. Tässä kehittämistyössä keskeisenä oli sekä opetushenkilökunnan verkko-opetus osaaminen että sähköisten oppimateriaalien, -ympäristöjen ja toimintatapojen kehittäminen yhteistyössä työelämän kanssa. Kehittämistyön tuloksena haluttiin helpottaa ja monipuolistaa mahdollisuuksia aikuiskoulutukseen osallistumiseen ja näin kuntayhtymän aikuiskoulutus paremmin vastaisi työelämän tarpeeseen saada joustavasti uutta osaamista henkilöstölle. Oulun yliopistossa (Rajaniemi 2007) tehdyssä tutkimuksessa "Yritysten koulutustarveselvitys ja koulutuksen työelämäyhteyksien kehittäminen" on todettu, että yritykset ja työyhteisöt kaipaavat erityisesti aikuisopiskeluun lyhyitä kurssimuotoisia opintoja ja verkko-opintoja, joiden avulla on helpompi kehittää ja ylläpitää ammattitaitoa työn ohessa. Hankesuunnittelussa hyödynnettiin kuntayhtymässä tehtyjä CQ -osaamistarvekartoitus haastattelujen tuloksia sekä aikuisopiskelijoiden verkko-opetuksesta saatuja kokemuksia (mm. puhdistuspalvelualan erikoisammattitutkintoihin valmistava koulutus).. Taustaa koulutuskuntayhtymästä Hankkeen hallinnoija, (Kalajokilaakson koulutuskuntayhtymä (KAM) saakka ja Jokilaaksojen koulutuskuntayhtymä (JEDU) alkaen) on Oulun Eteläisen alueen merkittävin koulutuksen järjestäjä. Koulutuskuntayhtymän tavoitteena on olla laadukas, monialainen oppimisympäristö, jossa koulutetaan osaajia muuttuvaan yhteiskuntaan. Koulutus tukee elinkeinoelämän ja julkishallinnon alueellisia, kansallisia ja kansainvälisiä tarpeita. Se luo pohjaa uudelle elinkeinotoiminnalle ja yrittäjyydelle ja lisää alueen elinvoimaisuutta ja viihtyisyyttä. Koulutus ja muu toiminta tukee myös syrjäytymisvaarassa olevien ammatillisten ja yhteiskunnallisten valmiuksien kehittymistä. Kuntayhtymän järjestämä koulutus on alueellisesti, valtakunnallisesti sekä kansainvälisesti arvioiden tuloksellista ja laadukasta. Kuntayhtymästä valmistuvat toimivat aktiivisesti yhteiskunnassa. 5

6 Kalajokilaakson koulutuskuntayhtymä ja Siika-Pyhäjokialueen koulutuskuntayhtymä muodostivat alkaen Jokilaaksojen koulutuskuntayhtymän JEDUn. Jokilaaksojen koulutuskuntayhtymällä on seitsemän ammattiopistoa; Haapaveden ammattiopisto, Haapajärven ammattiopisto, Kalajoen ammattiopisto, Nivalan ammattiopisto, Oulaisten ammattiopisto, Piippolan ammatti- ja kulttuuriopisto sekä Ylivieskan ammattiopisto. Aikuiskoulutus- ja oppisopimuspalvelut yksikkö koordinoi Jokilaaksojen koulutuskuntayhtymän aikuiskoulutus- ja oppisopimuspalveluja, työelämän kehittämispalveluja, hanketoimintaa sekä koulutuksen ennakointia. 3. HANKKEEN TAVOITTEET Hankkeen tavoitteiksi määriteltiin seuraavaa: ASKO- hankkeella tavoitteena on 1. Aikuiskoulutuksen laadun ja vaikuttavuuden tehostaminen, henkilökohtaistaminen sekä organisaatioiden oppimisen tukeminen verkko-opiskelun laatua ja saavutettavuutta parantamalla. 2. Aikuiskoulutuksen yrittäjyyteen valmentavien koulutustuotteiden sisältöjen kehittäminen, jotta ne tukisivat yrittäjyyteen sekä kehittäisivät sisäisen yrittäjyyden vahvistumista tehokkaammin ja tasalaatuisesti eri koulutusaloilla. 3. Lähiesimiestaitojen kehittäminen työelämässä tapahtuvien organisaatioiden muutosten takia. Työnjohdollisiin tehtäviin rekrytoitavan työvoiman tarve tulee olemaan lähivuosina suuri erityisesti eläkepoistuman, organisaatiomuutosten ja joillakin aloilla (esim. marata) myös maahanmuuttajien vuoksi. Koulutuksen ja tutkintojen suorittamiseen tarvitaan monimuotoisia työnjohto/lähiesimies osaamisen hankintamuotoja. Tähän vastataan johtamistaitoihin tähtäävien erikoisammattitutkintoja kehittämällä. Johtamistason erikoisammattitutkintojen suorittaminen verkko-opintoina laajentaa ja tukee siirtymistä työnjohtotehtäviin 4. Verkko-opintoina suoritettavia työelämän tarpeista lähtevien täydennyskoulutuksien tuotteistaminen 5. Näyttötutkintojärjestelmän työnantaja ja työntekijä arvioijien verkkopohjaisen perehdytysaineiston laatiminen, jotta näyttötutkintosuorituksia pystytään arvioimaan laadukkaasti. 6. Kouluttajien verkko-opetus osaamisen ja verkko-opintojen tarjoamisprosessien kehittäminen. 4. KOHDERYHMÄ Hankkeen kohderyhmänä olivat Jokilaaksojen koulutuskuntayhtymän ammattiopistojen opettajat, tutkinto- ja aikuiskoulutusvastaavat sekä koulutussuunnittelijat, jotka kehittävät sähköisiä koulutuspalveluita ja tieto- ja viestintäteknistä osaamistaan. Lisäksi välillisenä kohderyhmänä olivat alueen yrittäjät/ työnantajat, jotka ovat mukana kehittämässä työelämälähtöisiä ja alueellisia sähköisiä koulutuspalveluita sekä aikuisopiskelijat, joille uusien verkko-opintojen tarjonnan ja toteutuksen kehittämisen myötä on tarjolla monipuolisempia ja laadukkaimpia mahdollisuuksia osaamisensa kehittämiseen. 6

7 Ylivieskan ammattiopiston henkilöstöä verkko-opetuksen kehittämispäivillä. Kehittämispäivän vetäjinä Ulla Mäntykangas, Hannu Haikara ja Antti Takkunen 5. HANKKEEN TOTEUTUS JA YHTEISTYÖ 5.1 Hankkeen aikataulu Hanke toteutettiin välisenä aikana. 5.2 Hankkeen rahoitus Hyväksytty rahoitussuunnitelma ESR-rahoitus Kuntien rahoitus Yhteensä Erikseen raportoitavat muiden tahojen rahoitusosuudet, kunnat Rahoitus yhteensä Projektihenkilöstö ja tilat Hankkeen osa-aikaisen projektipäällikön tehtävinä on ollut vastata hankkeen käytännön toteutuksesta, johtaa toimeenpanoa ja tehtävien antoa sekä osallistua verkko-opetuksen kehittämistyöhön työryhmän jäsenenä ja vastaa osaltaan käytännön kehittämistyöstä. Lisäksi projektipäällikön vastuualueeseen kuului tiedottaa, vastata sekä määrällisestä että laadullisesta raportoinnista, informoida hallinnoijaa ja ohjausryhmää hankkeen etenemisestä sekä vastata talouden seurannasta ja maksatushakemusten valmistelusta yhteistyössä projektisihteerin kanssa ja huolehtia tiedonkeruusta, dokumentoinnista ja arkistoinnista. Projektipäällikkönä toimi Ulla Mäntykangas Hankkeen osa-aikaisen projektisihteerin tehtäviin on kuulunut mm. hoitaa ja valmistella hankkeen taloushallintoon liittyvät asiat kuten maksatushakemusten teko sekä huolehtia hankkeeseen liittyvistä käytännön asioiden hoitamisesta (postitus, sihteerin työt jne.). Projektisihteeri on osallistunut verkko-opetuksen kehittämistyöhön työryhmän jäsenenä ja vastannut osaltaan käytännön kehittämistyöstä, tiedottamisesta, tiedonkeruusta, dokumentoinnista ja arkistoinnista sekä mää- 7

8 rällisestä että laadullisesta raportoinnista yhdessä projektipäällikön kanssa. Projektisihteerinä on toiminut Maria Rautionaho Hankkeen toimitilat ovat sijainneet Ylivieskan ammattiopistolla. 5.4 Ohjaus ja seuranta Kalajokilaakson koulutuskuntayhtymän johtoryhmä on päättänyt hankkeen aloittamisesta ja jatkoajasta, nimennyt ohjausryhmän ja vastannut siitä, että hankkeella on käytettävissä tarvittavat henkilö- ym. resurssit. Lisäksi johtoryhmä on seurannut hankkeen etenemistä ja huolehtinut osaltaan hankkeen tavoitteiden saavuttamisesta. Jokilaaksojen koulutuskuntayhtymä on vastannut hankkeen lopputoimenpiteistä ja päättämisestä. Hankkeen valvojana toimi ammattikasvatustarkastaja Paula Lohikoski ja hankkeen yhteyshenkilönä EU koordinaattori Päivi Jaakola Pohjois-Pohjanmaan ELY-keskuksesta. Hankkeen ohjausryhmän ovat muodostaneet Heikki Yli-Olli, yhtymäjohtaja, JEDU Matti Taipale, tietohallintopäällikkö, JEDU Ari Sarpola, rehtori, Kalajoen ammattiopisto Seppo Takalo, osastonjohtaja, Nivalan ammattiopisto (eläkkeellä 2011 alkaen) Hannu Keto, aikuiskoulutusvastaava, Nivalan ammattiopisto Riitta Uusivirta, koulutussuunnittelija, Haapajärven ammattiopisto Esko Louhelainen, rehtori, Oulaisten ammattiopisto Matti Peltola, aikuiskoulutus- ja oppisopimusjohtaja, JEDU Tuula Taskinen, rehtori, Ylivieskan ammattiopisto Jouni Remes, toimitusjohtaja, Nihak Oy (estynyt, maalikuu 2011 alkaen) Terttu-Irmeli Haapakoski, palvelujohtaja, Kallio ppy Maria Nygård, palvelupäällikkö, ISS-palvelut Hannu Haapamäki, palvelupäällikkö, (puheenjohtaja) Viske OY Heidi Erkkilä, aikuisopiskelija (estynyt 2011 alkaen) Ari Sarpola, rehtori, Kalajoen ammattiopisto Hannu Haikara, verkkokoordinaattori, JEDU Pekka Tuomainen, apulaisrehtori, Kalajoen ammattiopisto Pekka Kneckt, osastonjohtaja Nivalan ammattiopisto ( eläkkeellä 2011 alkaen) Mauno Jussila, rehtori, Nivalan ammattiopisto Timo Seppälä, toiminnanjohtaja, Haapajärven ammattiopisto Laura Mettovaara, koulutusjohtaja, Oulaisten ammattiopisto Alpo Malila, koulutussuunnittelija, JEDU (eläkkeellä 2011 alkaen) Tytti Sydänmetsä, aikuiskoulutusvastaava Ylivieskan ammattiopisto Jukka Saarela, projektipäällikkö, (estynyt, maaliskuu 2011 alkaen) Riitta-Liisa Kujala, palvelupäällikkö, Kallio ppy, Paavo Hiitola, palvelupäällikkö, ISS-palvelut Arto Koutonen, palveluliiketoiminnan johtaja, Viske Oy Anita Kauppinen, aikuisopiskelija (estynyt 2011 alkaen) Ohjausryhmä on kokoontunut hankkeen aikana 13 kertaa. Kokouksista 6 on pidetty videoneuvottelun välityksellä. Ohjausryhmä on valvonut, seurannut ja ohjannut hankkeen edistymistä hankkeenpäätöksen mukaisesti. Ohjausryhmän kokouksissa on hyväksytty tarkennetut toimintasuunnitelmat, maksatushakemukset, väli- ja loppuraportit sekä käsitelty budjetti. Ohjausryhmä on antanut asiantuntemuksensa hankkeen käyttöön, arvioinut hankkeen etenemistä, levittänyt osaltaan hankkeen tuloksia sekä toiminut linkkinä sidosryhmiin. 8

9 Kuntayhtymän johtaja on vastannut hankkeen hallinnon toiminnasta toteuttamisen ajan. Projektihenkilöstöä koskevissa asioissa ja laskujen hyväksymisessä nimenkirjoitusoikeus on ollut Ylivieskan ammattiopiston rehtori Tuula Taskisella. 5.5 Osallistujat ASKO kehittämistyöryhmä Hankkeen toimijoiksi KAM johtoryhmä nimesi ASKO -kehittämistyöryhmän koulutuskuntayhtymän aikuiskouluttajista/opettajista. ASKO -ryhmän tehtävänä on ollut kehittää kuntayhtymän tarjoamia aikuisille suunnattuja sähköisiä koulutuspalveluita hankkeensuunnitelman mukaisesti sekä osaltaan levittää hankkeessa syntyneitä hyviä käytänteitä ja edistää hankkeen tulosten käyttöönottoa. ASKO -ryhmä on valmistellut asiat ohjausryhmälle projektipäällikön johdolla. Haapajärven ammattiopisto Tommi Laurila Kalajoen ammattiopisto Sinikka Ojala Tuula Puoskari Pauliina Yrjänä Nivalan ammattiopisto Hannu Haikara Mika Lukkarinen Marja-Leena Määttä Pasi Päiveröinen Oulaisten ammattiopisto Merja Räihä Arja Mäkinen Ylivieskan ammattiopisto Sirpa Katajalaakso Antti Takkunen Hannu Simi Lisäksi verkko-opetuksen kehittämiseen on osallistunut muita kuntayhtymän opettajia sisältöalueiden mukaisesti. ATK-tuki Jukka Vähäahoja ja mediatuki Jukka-Matti Remes ovat vastanneet ja osaltaan toteuttaneet sähköisten koulutuspalveluiden tekniset ratkaisut, viestintään liittyvät tekniset ratkaisut ja olleet mukana sähköisten koulutustuotteiden käyttöönoton pilotoinnissa Hanketoimintaan osallistuneiden määrällinen seuranta ASKO hankkeeseen on osallistunut henkilöitä, yrityksiä ja organisaatioita alla olevan taulukon mukaisesti. Hanke on saavuttanut sille asetetut määrälliset tavoitteet. Osallistujat ASKO hankkeen Tavoite Toteutunut tilanne 12/2011 Hankkeessa aloittaneet 160 henkilöä 159 henkilöä Lyhytkestoisissa toimenpiteissä aloittaneet 310 päivää Tiedotustilaisuuksiin osallistuneet 435 henkilöä Koulutus ja henkilötyöpäivät Projektiin mukaan tulleet yritykset kpl Projektiin mukaan tulleet organisaatiot kpl 9

10 Aloittavalla henkilöllä tarkoitetaan projektin kohderyhmään kuuluvaa henkilöä, joka on koulutuksen tms. toiminnan kohteena vähintään yhden päivän. Lyhytkestoisissa toimenpiteissä (alle 7 tuntia/ hlö) ilmoitetaan toimenpiteisiin käytetty aika päivinä. Tiedotustilaisuuksiin osallistuneissa ilmoitetaan tiedotus-, esittely tms tilapäisluontoisiin projektiin liittyviin tapahtumiin osallistuneet henkilöt. Koulutus- ja henkilötyöpäivillä tarkoitetaan projektiin osallistuvien henkilöiden saamaa koulutusta tai heidän tekemäänsä työtä(1 henkilöpäivä=7 tuntia työtä tai koulutusta) 5.6 Yhteistyötahot ja verkostoituminen Hankkeen keskeisin yhteistyöfoorumi on ollut kuntayhtymän virtuaalitiimi. Tiimin tarkoituksena on vaihtaa hyviä käytänteitä ja välittää tietoa alalta toiselle verkko-opinnoista. Keväällä 2010 tiimiä uudistettiin ja nimeksi vaihdettiin verkko-opetuksen yhteisö (VOP-yhteisö). Yhteisö kokoontuu parin kuukauden välein Yhteistyötahoja ovat olleet KAM:n ammattiopistojen aikuiskoulutusyksiköt, joilla on tarve verkkoopetuksen kehittämiseen. Lisäksi yhteistyötä on tehty kuntayhtymän muiden hankkeiden kuten YES- keskus ( ), Virtuoosi ja OpinTori ( ) hankkeiden kanssa. Verkostoitumisen tukemiseksi ja hyvien toimintamallien tunnistamiseksi ASKO kehittämisryhmä teki tutustumismatkan Opinlakeuden ( verkko-opintojen järjestelyihin Seinäjoelle toukokuussa 2009 sekä perehtyi vierailukäynnillä Iso-verstaan ( toimintaan keväällä Molemmat tutustumismatkat järjestettiin yhteistyössä KAM VOP- yhteisön kanssa. Projektitoimijat ja kehittämistyöryhmän jäsenet ovat osallistuneet hankkeen aikana sähköisten koulutuspalvelujen kehittämiskoulutuksiin ja -päiviin. Näistä tilaisuuksissa on rakennettu verkostoa myös muihin valtakunnassa oleviin verkko-opetuksen kehittämishankkeisiin ja eri koulutuksen järjestäjien verkko-opetuksen parissa toimiviin tahoihin. Yritysten edustajat ovat osallistuneet välillisesti kehittämistyöhön CQ- osaamiskartoitusten Competence and Qualifications ( avulla. Osaamiskartoituksissa on selvitetty mm. mille aloille, mihin tutkintoihin/tutkinnon osiin tai millaiseen täydennyskoulutukseen sähköisiä koulutuspalveluja tulisi tuottaa. Työelämän yhteistyökumppaneiden kanssa on tehty yhteistyötä myös ohjausryhmän ja verkkoopintoja suorittavien aikuisopiskelijoiden kautta. 5.7 Hankkeen toteutus ja aikataulu Toimintavuosi 2009 Hanke käynnistyi projektitoimijoiden ja ohjausryhmän nimeämisellä rahoituspäätöksen jälkeen. ASKO kehittämisryhmä nimettiin ja käytännön toimenpiteisiin päästiin huhtikuussa Toiminnan alkuvaiheessa Webropol kyselyllä kartoitettiin ammattiopistojen odotuksia ja toiveita hakkeelle sekä ammattiopistojen aikuisille suunnatun (verkko)opintojen nykytilaa. 10

11 Kysely lähetettiin 30 henkilölle (aikuiskoulutusvastaavat, osastonjohtajat, rehtorit). Vastauksia saatiin 15 kpl. Vastauksissa todettiin, että hankkeen alkuvaiheessa aikuisille suunnattua verkkoopetusta oli eniten sote-, puhdistus-, sisustus-, matkailu aloilla. Tärkeänä asiana pidettiin, että asenteiden muutoksen myötä aikuisten verkko-opintojen kehittäminen täytyy nähdä yhtä tärkeänä kuin muun valmistavan koulutuksen kehittäminen. Lisäksi toivottiin, että ASKO-hankkeen myötä aikuisten verkko-opintoja kehitetään myös muuten kuin teknisesti. Kysyttäessä Mikäli ette tarjoa aikuisille verkko-opintoja, niin mitkä ovat keskeiset syyt siihen? saatiin seuraavanlaisia vastauksia: Ajan puute, perus/päiväopiskelijoissa(nuoret) riittävästi työtä Tällä hetkellä omalla osastolla vain perustutkintoon tähtääviä nuorisoasteen opiskelijoita. Suunnitteluresurssien puute /tietotaidon puute/ yleinen koordinointi(suunnittelu) Emme ole järjestäneet, koska aikun puolella löytyy aikuisille tarjottavaa koulutusta Tutkinnot koettu käsityövaltaisiksi. Aikuiskoulutusta ei ole perinteisesti tarjottu oppilaitoksessamme; aikuiskoulutuskäytänteet ovat vasta muotoutumassa Ei ole ollut vielä kysyntää Meillä aikuiskoulutus on vähäistä ja uutta eikä ole ehditty verkko-opetusta miettiä, ohjelmia tehdä eikä toteuttaa. Sopivia valmiita ei ole tiedossa. Tähän mennessä olleilla ryhmillä suurimmaksi osaksi heikot valmiudet tietotekniikan hyödyntämiseen Alkukartoituksen perusteella saattoi siis päätellä, että kiinnostusta verkko-opetuksen kehittämiseen on mutta ammattiopistoilta puuttui osaamista verkko-opetuksen toteutukseen. Toisaalta verkko-opetusta ei koettu tarpeelliseksi omassa toiminnassa. Selvityksen ja hankkeen tavoitteiden perusteella kehittämistyöryhmä määritteli tarkemmin toimenpiteet, aikatauluttivat toimintansa ja sopivat käytännön työnjaosta. ASKO kehittämisryhmän tehtävänä oli o suunnitella ja toteuttaa yrittäjyys tutkinnon osan verkko-opetuksen kehittäminen näyttötutkintoina suoritettaviin perustutkintoihin sekä ammatti- ja erikoisammattitutkintoihin. Sähköisten oppimisympäristöjen avulla mahdollistetaan yrittäjyysosaamisen ja -asenteen kehittäminen ja vahvistaminen sekä koulutustoimijoiden, yrittäjien ja aikuisopiskelijoiden tiiviimpi verkottuminen. Kehittämistyön kohteeksi otettiin perustutkinnoista tutkinnon osat yrittäjyys (10 ov), yritystoiminta (10 ov) sekä ammatti- ja erikoisammattitutkintojen yrittäjyys tutkinnon osa. o johtamistason erikoisammattitutkintojen verkko-opetuksen kehittäminen. Kehittämistyön kohteeksi otettiin KAM Virtuoosihankkeessa aloitettu henkilökohtaistamismääräyksen mukaisen hakeutumisvaiheen, tutkinnon suorittamisen ja tarvittavan ammattitaidon hankkimisen henkilökohtaistamisen kehittäminen Primus opiskelijatietohallintajärjestelmään. Henkilökohtaistamisen sähköisiä asiakirjoja kehittämällä haluttiin palvella paremmin myös erikoisammattitutkintojen suorittajia niin, että yksilöllisyys tutkinnon suorittamisen vaiheissa toteutuu. Erikoisammattitutkintojen verkko-opetusta lähdettiin kehittämään puhdistuspalvelualojen erikoisammattitutkintoihin. o näyttötutkintojen työnantaja ja työntekijä arvioijien verkossa tapahtuvan arvioinnin perehdyttämisen kehittämisen. Kaikilla näyttötutkintojen järjestäjillä on velvollisuus perehdyttää arvioijat arviointitehtävään. Yhtenäistä aineistoa ei tähän perehdyttämistyöhön ollut ja siksi haluttiin 11

12 lähteä laatimaan kaikille aloille yhtenäinen perehdytysaineisto sekä tutkinnoittain eriytyvä aineisto. o verkossa tapahtuvan täydennyskoulutustarjonnan kehittämisen kuntayhtymässä kerättyjä ennakointitietoja hyödyntäen (esim. kiinteistönhoitoala, sosiaali- ja terveysala ja majoitus-, ravitsemis- ja talousala). Kehittämistyön kohteeksi otettiin marata-alan passikoulutukset (hygieniaja anniskelupassit), kiinteistönhoitopalvelut (mm. kotityöpalvelujen sekä laitoshuoltajan ammattitutkinnon suorittajille) sekä sähköalan verkko-opetuksen kehittäminen. Kehittämistyössä lähtökohtana oli täydennyskoulutuksen verkko-opintojen asiakaslähtöinen sisällöntuotanto, markkinointi ja henkilökohtaistaminen. Hankkeessa aloitettiin verkko-opetuksen prosessin kehittäminen ja laadun parantaminen mm. verkko-opetusprosessia kuvaamalla, vastuualueita määrittelemällä ja laatukriteereitä työstämällä. Kuntayhtymässä käytössä oleva Moodle verkko-oppimisalusta oli ulkoasultaan vaikeaselkoinen ja epäselvä, koska ammattiopistojen kurssikategoriat oli määritelty eri opistoissa eri tavalla. Moodlen järjestyksestä huolehtimista ei oltu vastuutettu kenellekään. Hankkeessa aloitettiin Moodlen ulkoasun kehittäminen sekä ammattiopistoittain ja aloittain verkkokurssien ryhmittely. Ammattiopistoittain vastuun ottivat kunkin ammattiopiston verkkokoordinaattorit. KAM Moodlen pääsivu ennen kehittämistyötä: 12

13 Pääsivulle tehdyt ammattiopistokohtaiset kurssikategoriat kehittämistyön tuloksena: ASKO -kehittämisryhmän kokoontumisissa tuli esille, että osaamisemme verkkopedagogiikassa, verkko-opetuksen toteutuksessa ja sosiaalisen median käytössä oli puutteellista. Samoin teknisiä ratkaisuja esim. ammattiopistoissa olevia älynäyttöjä ei osattu laajasti käyttää. Hankkeen keskeiseksi toimenpiteeksi nousikin opetushenkilöstön osaamisen vahvistaminen. ASKO toimijat hakivat lisäosaamista Pedagoginen tuki erilaisissa oppimisympäristöissä kehittämispäiviltä. ASKO hanke järjesti toimijoilleen/ kuntayhtymän opettajille perehdyttämispäivän ebeam älynäytön käyttöön Toimintavuosi 2010 ASKO kehittämisryhmän jäsenet jatkoivat o yrittäjyys tutkinnon osan verkko-opetuksen kehittämistä o johtamistason erikoisammattitutkinnon verkko-opetuksen kehittämistä o näyttötutkintojen työnantaja ja työntekijä arvioijien verkossa tapahtuvan arvioinnin perehdyttämisen kehittämistä o verkossa tapahtuvan täydennyskoulutustarjonnan kehittämistä kuntayhtymässä kerättyjä ennakointitietoja hyödyntäen Hankkeen edetessä vahvistui näkemys projektin osuvuudesta, koska tieto- ja viestintätekniikka on suuri muutostekijä tämän päivän oppimisessa ja sen mahdollisuudet oppimisen ja opetuksen aktiivisena tukijana tulee ottaa käyttöön myös aikuisopiskelussa. Verkko-opetuksen sisältöjen ja toteuttamisen kehittäminen (esim. aikuisopiskelijoiden ohjaus ja tuki) sekä pedagogisesti laadukkaan verkko-opetuksen tuottaminen koettiin tarpeelliseksi, jotta verkko-opinnot olisivat kiinnostavia ja opintojen suorittamisen kannalta mielekkäitä. Hankkeessa vahvistettiin kokonaisvaltaista verkko-opetustaitojen sujuva hallintaa (pedagogiset ja tekniset) mm projektitoimijoiden ja kehittämistyöryhmän jäsenten osallistumisella Oppimisympäristöjen kehittäminen asiantuntijakoulutukseen, Share-Point ja Moodle koulutukseen. ASKO hanke järjesti Wiki koulutusta sekä WebLi - videoneuvottelu koulutuspäivän KAM johtoryhmälle, ASKO toimijoille ja kuntayhtymän opettajille. Sekä wikit yhteisten asiakirjojen työstämisessä kuten opetussuunnitelmien laadinta että WebLi- verkkoneuvottelu mm. tiimipalavereissa vakiinnuttivat paikkansa kuntayhtymän toiminnassa. 13

14 Jotta verkko-pedagogiikkaan ja verkko-opetuksen tekniikkaan liittyvä aineisto olisi kaikkien saatavilla, opettajia varten laadittiin tietopankki-tyyppinen aineisto Verkko opetuksessa - Opettaja verkossa josta henkilökunta voi hakea tietoa ja ohjeita verkko-opetukseen liittyen. Moodle - oppimisympäristön kehittämistyötä jatkettiin. Yhteisten linjauksien ja toimintatapojen määritteleminen (aikuiskoulutuksen) verkko-opintojen kehittämisessä ja toteuttamisessa ovat olleet hankkeessa keskeistä. ASKO hanke on ollut vahvasti mukana Kam verkko-opetusprosessin laadinnassa ja vastuualueiden määrittämisessä. Toiminnan tuloksena kuntayhtymään on nimetty verkkopedagoginen rehtori ja verkko-opetuksen asiantuntija, joiden vastuualueena on hankkeen päätyttyäkin vastata verkko-opetuksen kehittämisestä koulutuskuntayhtymässä. Jotta malli laadukkaasta verkko-opetuksen suunnittelusta ja toteutuksesta saataisiin kehitettyä osaksi kuntayhtymän toimintaa, kilpailutettiin asiantuntijapalvelu verkko-opetuksen kehittämistyön tueksi. Asiantuntijapalvelun toteuttajaksi valittiin Jyväskylän ammatillinen opettajakorkeakoulu. Iso-Verkoston toimintaan perehtymisellä saatiin malleja ja hyviä käytänteitä verkko-opiston toiminnan käynnistämiseen, verkko-opetuksen laatukriteerien laadintaan sekä verkko-opetuksen käytänteisiin. Virtuaalikoulupäivät 2010 tarjosi hankkeen toimijoille mahdollisuuden perehtyä valtakunnantasolla tieto- ja viestintätekniikan opetuskäytön mahdollisuuksiin. Hankkeessa kehitettyjä toimintamalleja ja verkko-opetusaineistoa testattiin mm. Kalajoen ammattiopiston, Arteman näytön arvioijien koulutuksessa sekä henkilökohtaistamisen sähköiset asiakirjat koulutuksessa Ylivieskan ammattiopistolla Toimintavuosi 2011 ASKO kehittämistyöryhmän toimesta jatkettiin ja saatettiin loppuun o yrittäjyys tutkinnon osan verkko-opetuksen kehittäminen o johtamistason erikoisammattitutkinnon verkko-opetuksen kehittäminen o näyttötutkintojen työnantaja ja työntekijä arvioijien verkossa tapahtuvan arvioinnin perehdyttämisen kehittäminen o verkossa tapahtuvan täydennyskoulutustarjonnan kehittäminen Jyväskylän AMK:n toteuttamaan, Sari Kanalan ohjaamaan, verkko-opetuksen kehittämisprosessiin osallistuivat ASKO toimijat sekä KAM henkilöstöä. Kehittämisprosessi toteutettiin kevään 2011 aikana 6 lähitapaamisena ja etäohjauksena. Päivien teemana olivat: Verkko- opetuksen pedagogiset lähtökohdat ja suunnitteluprosessit, Verkko-opetuksen ohjaus ja verkkovuorovaikutus, Verkko-opetuksen työkalut, Verkko-opetuksen laadunhallinta ja kehittäminen, Tuotettujen verkko-opintojen esittely ja analysointi. Prosessin aikana luotiin malli verkko-opetuksen kehittämiseen kuntayhtymän opettajien verkko-opetusosaamisen kehittämiseksi. Mallissa verkkoopetuksen kehittämispäivät muodostuvat 4 lähitapaamisesta joissa 1.päivänä käsitellään verkkoopetuksen pedagogisia ratkaisuja, suunnittelun ja ohjauksen toimintamalleja, lähitapaamises- 14

15 sa perehdytään verkko-opetuksen tekniikkaan ja viimeisellä tapaamisella käydään läpi verkkokurssien laatukriteereitä ja annetaan vertaispalautetta kun osallistujat esittelevät ryhmälle laatimiaan verkkokursseja tai niiden osia. - kehittämisprosessi toteutettiin jokaisessa ammattiopistossa (6 ammattiopistoa x 4 tapaamista). Työpajatyyppinen toimintatapa opettajien kouluttamisessa oli uusi kuntayhtymässä ja tavoitteena oli varmistaa mahdollisimman vuorovaikutteinen ja osallistava koulutus. Osallistujat antoivat seuraavanlaista palautetta: Koulutus vastasi juuri niitä tarpeitani, joihin odotinkin saavan tietoa lisää. Hyvä kun käsittelimme muutakin kuin vain Moodlea. Ja muilta ryhmäläisiltä sai myös hyviä vinkkejä tulevaisuutta ajatellen. Koulutus vastasi erittäin hyvin tarpeitani. Etenemisnopeus oli ehkä liian nopea omaksumiskykyyni nähden. Hyvin, sopivan pitkät välit koulutuspäivillä. Asioita kerkesi kokeilla ja pohtia, myös lisätarpeita oli aikaa miettiä koulutuspäivien välillä. Työskentelypäiviä olisi voinut olla muutama enemmän, jossa olisi voinut jo harjoitella ohjaajan kanssa sivujen tekemistä paremmin. Tämä oli kyllä muuten aikataulullisesti työaikaan sidottuna aika maksimi irrottautua. Antoi uskoa ja itseluottamusta. Kollegoiden kanssa hyvä keskustella. Kannusti parantamaan laatua, tieto lisää tuskaa tässäkin tapauksessa. Erittäin hyvää oli se, että itse kukin kertoi kuinka on hyödyntänyt verkkoa opetuksessa. Näistä sai ideoita omiin kursseihin... Intoa verkkokurssin tekoon on ja tuli lisää, mutta kaikki käy todella hitaasti vastaalkajalla, joten se "syö miestä jos naistakin. Tarvitaan jatkokurssi, jolla voisi rakentaa verkkokurssia ohjatusti. Hannun ja Ullan antamat ideat, asiantuntevuus ja henkilökohtainen ohjausapu ansaitsevat kiitoksen. Teknistä tukea on ollut saatavissa oikeaan aikaan ja oikeassa paikassa. Positiivinen ilmapiiri. Tieto siitä mihin kaikkeen verkkoa voidaan hyödyntää opetuksessa eli opetusmenetelmien monipuolistaminen. Lisäksi viimeisen päivän e-portfolion tieto oli hyvä. Kyllähän tätä verkko-opetusta tarvitaan. Pitäisi vaan saada enemmän mukaan porukkaa. Tähän pitää ehdottomasti saada määrärahoja lisääkin, että pysytään kehityksessä mukana ja oppilaat ei karkaa muualle. Jatkokoulutusta tai työpajatoimintaa tarvitaan. Muuten oli pitkästä aikaa erittäin hyvä koulutus ja opettaja oli asiaansa hyvin perehtynyt. 15

16 Kalajoen ammattiopiston (vas.) ja Haapajärven ammattiopiston (oik.) henkilöstöä verkko-opetuksen kehittämispajassa Hankkeessa kehitetyistä toimintatavoista erityisesti henkilökohtaistamisen sähköiset asiakirjat herätti laajempaa kiinnostusta. Toimintamallia esiteltiin kuntayhtymän omissa koulutustilaisuuksissa ja Jyväskylän ammatillisen opettajakorkeakoulun järjestämässä näyttötutkintomestarikoulutuksissa sekä näyttötutkintomestareiden täydennyskoulutuksessa. Kuntayhtymään laadittiin netiketti eli netin käytön ohjeistus sekä henkilökunnalle että opiskelijoille sekä aloitettiin verkko-opetuksen laatukriteereiden kehittäminen Jokilaaksojen koulutuskuntayhtymää varten. Hankkeen tuloksia ja toimintaa esiteltiin laajasti marraskuussa 2011 pidetyssä Liitutaulusta älynäyttöön - luokkahuoneesta verkkoon -seminaarissa Ylivieskan ammattiopistolla. Päivä koostui asiantuntijaluennoista sekä workshopeissa toimijoiden kehittämistöiden esittelystä Verkkokoordinaattori Hannu Haikara opettamassa älynäytön avulla ASKO toimijat palaverissa. Arja Mäkinen ja Merja Räihä yrittäjyysopintoja kehittämässä. (kuvat Hannu Haikara ja Teemu Isoniemi) 16

17 5.7.4 Toimintavuosi 2012 Rahoittaja myönsi jatkajan hankkeelle väliseksi ajaksi. Jatkoajalla hankkeessa levitettiin hyviä käytänteitä Jokilaaksojen koulutuskuntayhtymässä toteuttamalla työpajatyyppinen opettajien verkko-opetuksen kehittämisprosessi eri ammattiopistoissa. Kohderyhmänä olivat erityisesti Siika- Pyhäjokialueen ammattiopistot, jotka liittyvät JEDUun. Eri aihealueiden opettajille kuten matemaattisten aineiden opettajille, kielten opettajille sekä muille ammattitaitoa täydentävien opintojen opettajille järjestettiin alakohtaiset verkko-opetuksen kehittämispäivät. Verkko-opiston käynnistämiselle luotiin toimintamalli. Kuntayhtymän johtoryhmä on tehnyt päätöksen, että verkko-opiston pilotointi käynnistyy syksyllä Verkko-opetuksen vaihtoehtoina ovat verkkoavusteinen opetus, eli opetus toteutetaan normaalisti lähiopetuksena ja rinnakkaisesti verkossa tai verkko-opetus, joka tapahtuu kokonaan verkossa. Kolmas vaihtoehto on itsenäinen verkkokurssi käsittäen alkuohjauksen, ohjauksen ja arvioinnin. Tavoitteena on, että verkkoopintojen tarjonta olisi laadukasta ja monipuolista uuden kuntayhtymän alueella. Hankkeessa levitettiin tietoa sosiaalisen median ja erilaisten verkkopalvelujen kuten sähköinen eportfolion hyväksikäytöstä Jokilaaksojen koulutuskuntayhtymän ammattiopistoissa toiminnassa. Lisäksi kehitettiin edelleen hankkeen aikana laadittuja toimintoja, kuten tehtyjä verkkokursseja verkko-opetuksen ohjausaineistoa opettajille (Moodlekurssi; Opettaja verkossa - Verkko opetuksessa), hyväksyttiin kuntayhtymän verkko-opetuksen laatukriteerit ja netiketti. 6. JULKISUUS JA TIEDOTTAMINEN ASKO-hankkeeseen liittyvän tiedotuksen tavoitteena on ollut lisätä näkyvyyttä ja avoimuutta hanketoiminnasta sekä lisätä tietoutta ja tehostaa yhteistyötä toimijoiden välillä. Tiedottamisessa on suosittu sähköisiä tiedottamisen muotoja. Hankkeen vaiheista ja toiminnoista tiedotettiin SharePoint sivustolla sekä kuntayhtymän www-sivuilla >hankkeet. Lisäksi ASKO ryhmän työalustana käytettiin Wiki sivustoa. Lisäksi tiedotuksessa on hyödynnetty hankkeelle laadittua esitettä.. ASKO kehittämistyöryhmä kokoontui säännöllisesti, hankkeen aikana 15 kertaa, jotta hanketoimintaan liittyvä tieto olisi kaikilla kehittämistyöryhmän jäsenillä. Näistä hanketoimijoiden tapaamisista 11 kertaa pidettiin Webli verkkoneuvottelun avulla. Webli verkkopalavereilla varmistettiin parempi osallistuvuus hankepalavereihin, koska verkkopalavereissa säästetään matkustamiseen käytettävää aikaa. Hanketoimijoiden, joiden pääasiallinen tehtävä on opetuksessa, oli näin helpompi osallistua palavereihin esim. antamalla opiskelijoille verkkopalaverin ajaksi itsenäisiä tehtäviä. Hankkeentoiminnasta tiedotettiin kuntayhtymän johtoryhmää, hankkeen ohjausryhmää, rahoittajaa, KAM aikuiskoulutustiimiä ja VOP yhteisöä. Hanke on ollut esillä kuntayhtymän erilaisissa tapahtumissa mm aikuisopiskelijaviikolla, kuntayhtymän henkilöstön koulutuspäivillä, sekä verkostokumppaneiden tapahtumissa (mm. Hyväksi hanke, sote-hius selvityshanke Sastamalan kky;n kanssa). Jokilaaksojen koulutuskuntayhtymän ensimmäisessä yhteisessä henkilöstön koulutuspäivässä oli tiedotuspiste, jotta hankeen toiminta tulisi henkilöstölle tutuksi. 17

18 Hankkeen loppuvaiheessa ASKO hankkeen symboliksi suunniteltiin hahmo virtuaaliveikko. Hahmo jää Jokilaaksojen koulutuskuntayhtymän VOP yhteisön ja verkko-opetuksen tiedotussymboliksi. Symbolin avulla tuodaan esille verkko-opetuksessa tapahtuvia asioita jopa huumorin keinoin. Loppuseminaarin yhteydessä järjestettiin tiedotustilaisuus lehdistölle. Hanke oli esillä myös Opintori liitteessä. Hankkeen tiedotuksesta on vastannut projektipäällikkö. Kehittämistyöryhmän jäsenet ovat tiedottaneet omalta osaltaan hankkeesta ammattiopistoissaan ja yhteistyöverkostoissaan samoin ohjausryhmän jäsenet omassa verkostossaan. 7. ONGELMAT JA SUOSITUKSET 7.1 Ongelmat hankkeen toteutuksessa Aikuiskoulutuksen sähköisten koulutuspalvelujen kehittämistä osittain hankaloittaa se, että aikuiskoulutus ja sen kehittäminen on Kalajokilaakson koulutuskuntayhtymässä eri ammattiopistojen omaa toimintaa. Yhteiset linjaukset ja toimintatavat (aikuiskoulutuksen) verkko-opintojen kehittämisestä ja toteuttamisesta ovat olleet tekemättä. Verkko-opetus ja sen kehittäminen kiinnosti vain pientä osaa kuntayhtymän opettajista, varsinkin hankkeen alkuvaiheessa ja osittain verkkoopetuksen kehittäminen nähtiin jopa turhana. Verkko-opetuksen kehittämistä osana aikuiskoulutuksen tarjonnan kehittämistä ei nähty merkityksellisenä. Hankkeen toimintaa heikensi osittain se, että kaikilla kehittämisryhmän jäsenillä ei ole ollut mahdollisuutta käyttää suunniteltua resurssia hankkeen aikana. Ammattiopistojen toiminnassa on ongelmallista sitouttaa opettajia hanketyöhän kolmeksi vuodeksi, koska käytännössä opetus yms. resurssit jaetaan lukuvuosittain. Kaikilla toimijoilla hankkeen resurssia ei merkitty työjärjestykseen vaan resurssia käytettiin opetuksesta vapaiden jopa yksittäisten tuntien aikana. Hanketoimijoiden mielestä muutaman tunnin aikana työpäivässä ei ole mahdollista keskittyä hanketoimintaan. Kehittämistyöryhmän jäsenet ovat vaihtuneet työsuhteissa tapahtuneiden muutoksien takia ja hankkeeseen on nimetty uusia toimijoita toiminnan aikana, jotta tavoitteet saavutetaan. Uusien toimijoiden pääseminen sisälle projektitoimintaan vie kuitenkin oman aikansa ja näin ollen toiminta ei aina pysty olemaan kovin tehokasta. Hankkeen suunnitteluvaiheessa luultiin, että hanketoimin- 18

19 nassa tehdään pääasiassa yksittäisiä kursseja verkkoon. Sosiaalinen median esiintulo ja sen vaikutukset mullistivat käsityksiä tieto- ja viestintätekniikan hyödyntämisestä opetuksessa. Opettajien perehdyttäminen sosiaalisen median käyttöön esim. yhteisöpalvelu Facebookiin, blogeihin, wikeihin, multimedian moniin muotoihin, sääntöihin ja käytöstapoihin sekä tekijänoikeuksiin ja tietosuojaan on vaatinut paljon enemmän aikaa ja vasta hankkeen loppuvaiheessa opetushenkilöstö on saavuttanut sellaisia valmiuksia, että he pystyvät tuottamaan ajanmukaisia verkkoopetuspalveluja aikuisille. Opettajien kohdalla on resurssiongelma joka tulee vastaan lähes kaikissa KAM:n hankkeissa. Tämä ongelma on vuosikausia sama eikä ole muuttunut mitenkään. Mitä tehdään? Jotain...resursointi lähtee lukuvuosien suunnittelusta ja jos resursseja ei suunnittelijat huomioi vaan pääpaino on opetustunneissa ei tästä millään voi tulla järkevää yhtälöä (ASKO toimijan palautetta) 7.2 Suositukset hankkeentoiminnan kehittämisestä Ammattiopistojen rehtorit nimeävät hankkeisiin toimijoita omista ammattiopistoistaan. Ammattiopistoissa ja etenkin aikuiskoulutuksessa tilanteet opistoissa muuttuvat nopealla syklillä ja voi käydä jopa niin, että henkilö ei ole itse aina tietoinen nimeämisestään, eikä edes halukas toimimaan kehittämistehtävissä. Tämä hidastaa varsinkin hankkeen alkuvaiheessa toiminnan käynnistämistä. Kehittämistyöryhmien nimeämisessä voitaisiin käyttää myös avointa hakua, jolloin ne henkilöt joilla olisi osaamista ja innokkuutta hankkeen mukaiseen kehittämistyöhön pääsisivät toimintaan mukaan. Hanketoiminnassa ongelmallisinta on toimijoille varatun tuntiresurssin hyödyntäminen. Mikäli ammattiopisto haluaa saada hanketyöstä riittävän hyödyn, myös ammattiopiston johdon on sitouduttava toimintaan mahdollistamalla toimijoiden hanketyöskentely sisällyttämällä se osaksi toimijan työsuunnitelmaa. Lisäksi eri hankkeissa olevien ammattiopistojen henkilöiden osaamista tulisi ammattiopistojen sisäisessä tiedottamisessa hyödyntää paremmin. Hanketoimijoille tulee vastuuttaa tiedottamistehtävää esim. henkilöstökokouksissa tai muutoin ammattiopistojen tiedottamisessa. Kuntayhtymän yhteisistä hankkeista ei ammattiopistoissa osata ottaa täyttä hyötyä irti vaan toiminta nähdään ulkopuolisena. Kuntayhtymän hanketoiminta ei kokemuksien mukaan ole myöskään kovin kiinteästi esillä ammattiopistojen johtoryhmien työskentelyssä. Oppilaitosten johdon tuki tärkeää verkko-opetuksen kehittämisessä Tavoite/tulokset: Verkko-opetuksen kehittäminen on sellainen kehittämisen alue, että hankkeen hakemusvaiheessa on melko vaikea määrittää täsmällisiä tavoitteita, koska alalla/alueella tapahtuu paljon kehitystä. Tietyt tavoitteet saattavat vanhentua jo hakemuksen käsittelyvaiheessa Hyvä hanke! Hanketoimijat "hakuperiaatteella" mukaan ei rehtorin määräyksestä (ASKO toimijoiden palautetta) 8. HANKKEEN TULOKSET ASKO-aikuiskoulutuksen sähköisten koulutuspalveluiden kehittäminen-hankkeen tulokset tarkasteltuna hankesuunnitelman mukaan: 8.1 Tieto ja viestintäteknologiaa hyödyntävät toimintatavat ovat osa kuntayhtymän aikuiskoulutusta. Verkko-opetuksen tarjonta ja sen kehittäminen ovat suoraan verrannollisia opettajien tieto- ja viestintätekniikan opetuskäytön osaamiseen. Hankkeen aikana koulutettiin kuntayhtymän jokaisesta ammattiopistosta opettajia verkko-opetuksen pedagogiseen ja tekniseen toteuttamiseen, 19

20 joten jokaisella ammattiopistolla on osaajia myös aikuiskoulutuksen verkko-opintojen toteuttamiseen. Erityisesti panostettiin verkko-opetuksen suunnittelutaitoihin sekä ohjausmenetelmien osaamiseen, jotta laadukas aikuiskoulutus toteutuisi myös verkossa. Tieto- ja viestintätekniikka hyödyntävä henkilökohtaistaminen takaa sekä henkilökohtaistamismääräyksen noudattamisen että aktiivisen ja vuorovaikutteisen toiminnan tutkintoon hakeutumisessa, tutkintoa suoritettaessa ja tarvittavan ammattitaidon hankkimisessa. Sosiaalisen median käytön osaaminen on laajentunut, Kuntayhtymälle laadittu netiketti opiskelijoille ja henkilökunnalle on tuonut näkyväksi yhteiset pelisäännöt tietoverkoissa toimimiselle. Kuntayhtymän käyttöön hyväksytyt laatukriteerit helpottavat verkkokurssien laadinnassa. 8.2 Verkko-opiskelutaitojen ja menettelytapojen kehittämisen myötä työssäolevien osaamisen kehittäminen ja organisaatioiden/yritysten liiketoiminta vahvistuu Sähköisten koulutuspalveluiden kehittämisen kautta tieto- ja viestintäteknologiaa hyödynnetään laajemmin ammattiopistojen (aikuis-) koulutuksessa. Laadukkaita ja asiakaslähtöisesti toteutettujen verkko-opintojen kautta tieto ja viestintätekniikka hyödyntävän aikuisopiskelun kiinnostavuus tulee kasvamaan ja se palvelee joustavammin niin opiskelijoita kuin alueen yrityksiäkin. Hankkeen aikana on syntynyt positiivinen asenne sekä monipuolinen tieto ja osaaminen verkko-opintojen suunnittelulle ja toteutukselle. Mikäli ammattiopistot hyödyntävät tämän henkilöstönsä osaamisen verkko-opintojen kehittämisessä, aikuiskoulutukseen osallistuminen mahdollistuu laajemmin myös haja-asutusalueella. Osaamisen kehittämisen mahdollisuudet paranevat yksilön ja organisaation tasolla. 8.3 Alueella on tarjolla joustavasti räätälöidyt ja henkilökohtaistetut koulutuspalvelut esimiestaitoja vahvistaviin erikoisammattitutkintoihin. Hankkeen aikana kehitetyt puhdistuspalvelualan erikoisammattitutkintojen verkko-opetuspalvelut on otettu käyttöön. Yrittäjyysosaamisen verkko-opintoja voidaan käyttää kaikissa näyttötutkintoina suoritettavissa perustutkinnoissa, ammatti- ja erikoisammattitutkinnoissa. Sähköinen henkilökohtaistaminen tarjoaa aidon tieto- ja viestintätekniikka hyödyntävän toimintatavan henkilökohtaistamismääräyksen mukaiseen toimintaan. Tutkinnon suorittajan osallisuus henkilökohtaistamiseen vahvistuu tämän toimintatavan myötä. Johtamistason erikoisammattitutkintojen suorittaminen verkko-opintoina laajentaa ja tukee siirtymistä työnjohtotehtäviin, jolla vastataan työelämästä tulevaan lähiesimiestaitojen kehittämisen kysyntään 8.4 Verkko-opintoina suoritettava täydennyskoulutuksen tarjonta ja toteuttaminen kehittyvät asiakaslähtöiseksi. Kuntayhtymän ammattiopistoissa on kehittämistyön tuloksena tarjolla sekä aikuisille että nuorille verkko-opintoja mm. ravitsemisalalla, kiinteistönhoitopalveluissa, sisustusalalla, tekniikan ja liikenteen aloilla, näyttötutkinnon arvioijien perehdyttämiseen sekä ammattiopistojen opettajien osaamisen vahvistamiseen. 20

21 ASKO hankkeen kurssikategoriat Moodlessa: Hankkeen tuloksista hyötyvät kaikki hankkeen toimintaan osallistuneet tahot; aikuisopiskelijat (uusi tapa opiskella, joustavuutta), työnantajat/yrittäjät (osaamista joka vahvistaa yrityksen liiketoimintaa) sekä koulutusorganisaatiot (uusia koulutustuotteita, uutta osaamista kouluttajille, uusia kohderyhmiä) 9. TULOSTEN LEVITTÄMINEN Hankkeessa syntyneitä käytänteitä ja tuloksia on levitetty ja niistä tiedotettu kuntayhtymän ammattiopistoja, johtoryhmää, hankkeen ohjausryhmää, rahoittajaa, KAM aikuiskoulutustiimiä sekä VOP yhteisöä ja yhteistyötahoja. Henkilökohtaistamisen sähköisten asiakirjojen toimintamallia sekä näyttötutkintojen arvioijien perehdyttämisaineistoa ja tuloksia on esitelty Jyväskylän ammatillisen opettajakorkeakoulun järjestämissä näyttötutkintomestarikoulutuksissa sekä näyttötutkintomestareiden täydennyskoulutuksissa. JAMK kouluttajilta ko. tilaisuuksissa saatu palaute syntyneistä toimintamalleista on ollut positiivista. 21

22 Keskeisessä roolissa tulosten levittämisessä ovat olleet ammattiopistoittain järjestettävät verkkoopetuksen kehittämiskoulutukset, joissa osallistujille on esitelty mm. opettajille laadittua verkkoopetuksen aineistoa Opettaja verkossa - verkko opetuksessa. Tulosten esittelyä ja levittämistä varten järjestettiin loppuseminaari Liitutaulusta älynäytötön-luokkahuoneesta verkkoon Ylivieskan ammattiopistolla Seminaarin Workshopeissa ASKO kehittämisryhmän jäsenet esittelivät laatimaansa verkkoopetusaineistoa. Seminaariyleisöä Workshop 1 Workshop2 (Kuvat Marko Kyrö) Tuloksia tullaan hankkeen päättymisen jälkeen levittämään ja hyödyntämään myös Jokilaaksojen koulutuskuntayhtymän tiimeissä ja uuden kuntayhtymän toiminnassa. 10. HANKKEENTOIMINNAN ARVIOINTI Hankkeentoimintaa on dokumentoitu säännöllisesti ja systemaattisesti. Seurantatiedot on raportoitu rahoittajan edellyttämässä muodossa ja aikataulussa. ASKO -hankkeen toteuttamiseen on kuulunut olennaisena osana arviointi koko hankkeen keston ajan. Arviointia on tapahtunut sisäisesti kehittämisryhmän, ohjausryhmän ja hankkeessa mukana olevien tekemänä. Sisäisen arvioinnin tehtävänä on seurata hankkeentoimien tarkoituksenmukaisuutta ja koko hankkeen suuntaa sekä etsiä hyviä käytäntöjä hankkeen toteuttamiseksi. Hanketoimijoilta sekä ohjausryhmän jäseniltä on pyydetty palautetta Webropol kyselyn avulla. Kyselyn vastauksissa on tullut positiivista palautetta ASKO hankkeelle ja kehittämisehdotuksia hanketoimintaan 22

23 ASKO hankeen suunnittelusta saatua palautetta:: Aikuiskoulutusvastaavat olisivat voineet olla hankkeessa mukana jo heti alusta alkaen ja yhteys aikuiskoulutustiimiin olisi pitänyt olla aktiivisempi Toteutusta arvioitiin seuraavasti: Todella ajankohtainen, todella tarpellinen aikuiskoulutuksen verkko-opintojen kehittämisen kannalta; parantaa oleellisesti verkko-opetusta ja opetuksen suunnittelua ja sitä kautta parantaa verkkoopetuksen laatua ja tällä kaikella on myös kaikella on myös vaikutusta tutkintosuorituksiin Opettajien kohdalla on resurssiongelma joka tulee vastaan lähes kaikissa KAM:n hankkeissa. Tämä ongelma on vuosi kausia sama eikä ole muuttunut mitenkään. Mitä tehdään? Jotain...resurssointi lähtee lukuvuosien suunnittelusta ja jos resursseja ei suunnittelijat huomioi vaan pääpaino on opetustunneissa ei tästä millään voi tulla järkevää yhtälöä. Sari Kanalan koulutus olisi pitänyt olla hankeen alkuvaiheessa, jolloin siitä olisi ollut enemmän hyötyä kehitystyössä Itsearviointia on tehty projektipäällikön toimesta myös hanketoiminnan vertaisarviointi-työkalun avulla ( ). Pohjois-Pohjanmaan ELY keskus teki hallinnollisen tarkastuksen hankkeeseen Deloitt &Touche Oy teki hankearvioinnin Molemmissa tarkastuksissa todettiin, että hankkeessa ei ollut huomautettavaa. 11. HANKKEEN INNOVATIIVISUUS Keskeiset innovatiiviset hankkeessa kehitetyt tuotteet ovat Henkilökohtaistamisen sähköiset asiakirjat. Primus opiskelijatietohallintojärjestelmään on luotu toimintatapa, jossa Wilma- liittymän kautta aikuisopiskelijoille voidaan tehdä sähköiseen järjestelmään henkilökohtaistamismääräyksen mukaisen hakeutumisvaiheen, tutkinnon suorittamisen ja tarvittavan ammattitaidon hankkimisen henkilökohtaistaminen. Näyttötutkinnon arvioijien perehdyttämisaineisto Opettaja verkossa-verkko-opetuksessa- Moodlekurssi opettajille Verkko-opetuksen kehittämistyöpajat kuntayhtymän ammattiopistoissa verkkokoordinaattorin vetäminä Verkkoneuvottelujen käyttöönotto kuntayhtymän toiminnassa JEDU Netiketti Sähköinen sisääntuloa aikuisopiskeluun (Kalajoen ammattiopiston aikuiskoulutusyksikkö KAIKU). Näyttötutkintoa suorittavalle on tutkintoon ja valmistavaan koulutukseen liittyvä aineisto saatavilla yhdestä verkkokurssikategoriasta. Tämä helpottaa tutkinnon suorittajien koko tutkinnonsuoritusprosessin hahmottamista ja lisää opettajien ymmärrystä ja yhteistyötä opetettavasta aiheistosta. Vastaavia toimintamalleja on kehitetty ja otettu käyttöön jo muissakin ammattiopistoissa tutkintokohtaisesti. Sähköisen portfolion käyttöönotto (kyvyt.fi) Verkko-opetuksen laatukriteerti JEDUlle Videoklipit verkko-opetuksessa JEDU verkko-opiston käynnistys ja pilotoinnin periaatteet 23

24 12. HANKKEEN TASA-ARVOVAIKUTUKSET Sähköisten oppimisympäristöjen kautta voidaan alueen aikuisopiskelijoille tarjota tasa-arvoiset mahdollisuudet osallistua aikuis- ja täydennyskoulutukseen sukupuolesta, iästä ja työllisyys- tai elämäntilanteesta riippumatta. 13. HYVÄT KÄYTÄNNÖT Kohdassa 11 esiteltyjen innovatiivisten toimintatapojen lisäksi hyvänä käytäntönä voidaan pitää verkko-opetuksen pedagogisen ja verkko-opetuksen tekniikkaan liittyvien aihealueiden nivomista yhteen koulutusprosesseissa. Perinteisesti verkko-opetuksen kehittämisessä on käyty läpi esim. Moodlen teknisiä toimintoja mutta pedagogisten näkökulmien kuten suunnittelun, toteutuksen ja ohjauksen sekä tekijänoikeuksiin merkityksen tuominen mukaan koulutukseen on parantanut laadittujen verkkokurssien laatua ja asiakaslähtöisyyttä. Verkko-opetuksen kehittämispajoissa opettajat ovat antaneet positiivista palautetta siitä, että verkko-opetusta suunnitellaan yhteisötyössä ja kollegoilta tullut palaute on ollut arvokasta. 14. TOIMINNAN JATKUVUUS Jokilaaksojen koulutuskuntayhtymässä jatkavat verkkopedagoginen rehtori, kuntayhtymän verkkokoordinaattori, ammattiopistojen verkkokoordinaattorit sekä VOP yhteisö, jotka vastaavat ASKO hankkeessa syntyneiden käytänteiden edelleen kehittämisestä ja tulosten levittämisestä. Verkkoopetuksen kehittämisen työpajoja jatketaan ammattiopistoissa, jotta verkko-opetukseen liittyvä tieto olisi yksiköiden opettajilla helposti saatavilla. Verkko-opiston käynnistäminen ja monipuolinen verkko-opintojen tarjonnan kehittäminen ovat avainasemassa kun halutaan lisätä verkkoopetuksesta saatavaa synergia ja asiantuntijaetua ammattiopistoissa sekä lisätä kuntayhtymän opiskelijoiden valinnaisuutta opinnoissa. Käytännön toiminta on osoittanut, että kuntayhtymätasolla toimiva verkkokoordinaattorin toiminta auttaa ja rohkaisee eri ammattiopistojen opettajia luomaan avoimempia ja laadukkaampia verkko-opintoja. Verkkokoordinaattorin tehtävä vakiinnuttaminen on perusteltua koska näin eri ammattiopistojen opettajille on tarjolla yhden luukun periaate josta saa apua verkkokurssien suunnitteluun ja kehittämiseen. Verkkokoordinaattori myös pystyy tehokkaasti jakamaan tietoa uusista verkko-opetuksen toimintatavoista ja sovelluksista eri yksiköihin. KAMn ja Siika-Pyhäjokialueen kkyn Moodle-oppimisympäristöt yhdistetään syksyn 2012 aikana JEDUn Moodle -oppimisympäristöksi, johon verkko-opetus rakennetaan. Verkkoopetuksen avoimuuden ja hyvien käytänteiden levittämisen lisäämiseksi kuntayhtymän johtoryhmä on päättänyt, että henkilökunnalla tulee olla oikeus nähdä kaikkien verkkokurssien sisällöt. ASKO hankkeen tuloksien levittämistä jatketaan syksyn 2012 aikana kuntayhtymän eri tiimien kautta. Palautekyselyssä ammattiopistojen edustajat vastasivat tulevaisuuden näkymiin seuraavasti: Minkälaisena näet aikuisille suunnattujen verkko-opintojen tulevaisuuden (/ammattiopisto/edustamasi ala)? Jatkossa sen rooli kasvaa Hyvällä yhteistyöllä saadaan laadukkaat toimivat kurssit verkkoon 24

25 Mahdollisuuksia olisi paljon, jos vain ammattiopisto ymmärtää sen mahdollisuutena myös, eikä ajan/rahan haaskauksena kuten tähän saakka. Kunhan ei vaan mentäisi väärille raiteille. Verkko-opetus on hyvästä, mutta kun sitä alkaa olla liikaa, jopa enemmän kuin kontaktiopetusta - alkaa tulla negatiivista palautetta. Verkko-opetus on vaativa laj Ehdottomasti hyvä ja kehitettävä asia - tulevaisuus on varmaankin siellä, kunhan keksitään "viisastenkivi" toteutukseen Mahdollisesti jatkossa saattaa tulla joitakin osa-alueita kysymykseen Alakohtaisesti eroja. Osalla aloja mahdollisuudet ovat paremmat kuin toisilla. Esim. tekniikan ja liikenteen alojen opinnoissa verkko-opinnot voivat tukea käytännön opiskelua. Ammattitutkinnot ja erikoisammattitutkinnot (valmistava koulutus)voivat toteutua verkossa. Perustutkinnossa kehitetään alaan liittyvää osaamista, tarvitaan harjoittelua ja erilaisten ihmisten kohtaamista. Kontaktiopetuksessa ryhmällä on ryhmän jäsenet tukenaan ja opettaja voi keskustella koko ryhmän kanssa kasvotusten vuorovaikutuksessa. Verkossa asiat tapahtuvat viiveellä ja passiivinen osallistuja voi välttyä kaikelta yhteydenpidolta. Jos asiat olisivat niin yksinkertaisesti, että jokainen koulutuksen aloittanut nuori tai aikuinen aktiivisesti vastaa opintojensa etenemisestä ja on vastuussa oppimisestaan, verkko-opinnot onnistuvat. Verkko-opintojen kehittämiseen täytyy olla motivoituneita ja PEDAGOGISESTI suuntautuneita opettajia Tarvetta on - merkittävä kilpailuetu, jotta saadaan aikuiset opiskelemaan meille!! - jos yhteistyö oppilaitosten kesken saadaan sujumaan onnistuu Verkko-opinnot lisääntyvät voimakkaasti. Koulutus ja opintoja tarjotaan verkko-opintoina. Matkat on alueen ongelma, opiskelijoita voisi tulla enemmän koulutukseen jos saavat opiskella omalla paikkakunnalla 25

26 Keskeiset tapahtumat Kehittämisprosessit ja tapahtumat/asko HANKE Ajankohta ASKOn järjestämä tilaisuus Osallistujat yht. Muu tilaisuus Tutustumismatka Opinlakeuden verkko-opintojen järjestelyihin, Seinäjoki x 16 yhteistyössä KAM virtuaalitiimin kanssa Moodle koulutus/kam x Pedagoginen tuki erilaisissa oppimisympäristöissä Eximo, Kalajoki lähipäivä ebeam käyttökoulutus, Ylivieska x 9 x KAM koulutuspäivässä henkilöstölle hanke-esittely Oppimisympäristöjen kehittäminenasiantuntijakoulutus 8op, Helsinki Virtuaalisuus koulutuksen ja työelämän tukena -seminaari; Ylivieska Pedagoginen tuki erilaisissa oppimisympäristöissä Eximo; Ylivieska x x , 1 lähijakso Yhteistyössä Virtuoosi hankkeen lähipäivä kanssa x Valtakunnalliset virtuaaliopetuksen päivät, Helsinki Oppimisympäristöjen kehittäminenasiantuntijakoulutus 8op, Helsinki x , 2. lähijakso G-mailin käyttö/yso henkilökunta Yhteistyössä Yso verkkotiimin kanssa Wikispacesin käyttöönotto YSO henkilökunnalle Googledocs YSO henkilökunnalle Oppimisympäristöjen kehittäminen asiantuntijakoulutus, 8op, Helsinki Mac osx käyttöjärjestelmä/yson henkilökunnalle Pedagoginen tuki erilaisissa oppimisympäristöissä Eximo; Kokkola Sosiaalisen median käyttö aikuiskoulutuksessa Sosiaalinen media aikuiskoulutuksessa Aikuiskouluttajan second life Aike OYn verkkoluento , 3.lähijakso Helsinki lähipäivä , x 1 lähijakso x Moodlen perusteet NAO x 8 x x x 26

27 Moodlen perusteet NAO x 6 x Wikin käytön perehdytys ASKO toimijoille ja virtuaalitiimille x 10 x Moodlen perusteet NAO x 6 x Videoneuvottelu koulutuspäivä Webli tiimien vetäjille, johtoryhmälle ja asiasta kiinnostuneille tilaisuutta x 22 Arvioijakoulutus ARTEMA (näytönarvioija-aineiston testaus) Iso-verkostoon (Iso verstas) perehtyminen,kuopio Oppimisympäristöjen kehittäminen asiantuntijakoulutus,helsinki x x lähijakso bencmarking tehtävänä Yksilöllinen media hanketoiminnassa x Sosiaalisen median käyttö aikuiskoulutuksessa /studio koulutus Moodle oppimisympäristökehittämispäivät/yso , 2 lähijakso (2 tuntia) x 14/14/12 x, Moodle täydennyskoulutus, MOOD x 13 LE2,Nivala Moodle perehdytys/nao x 2 x Henkilökohtaistamisen sähköiset x 12 asiakirjat koulutus, Ylivieskan ammattiopisto Virtuaalikoulupäivät, Helsinki x Moodle koulutus, NAO x 8 Asennetta tietoa ja osaamista kehittämisprosessi, Ylivieska NTM koulutus; esittelyssä ASKO hankkeessa kehitetty henkilökohtaistaminen sähköiset asiakirjat,nao Moodle verkko-oppimisympäristöön perehdytys ARTEMA , 1 lähipäivä KAM koulutuspäivä x x 10 yhteistyö JAMK x 4 x Moodle työssäoppimisen ohjaamisessa x 7 /NAO Moodle koulutus/oula x 4 Asennetta tietoa ja osaamista kehittämisprosessi NTM koulutus; esittelyssä ASKO hankkeessa kehitetty henkilökohtaistaminen sähköiset asiakirjat/oula , 2 lähipäivä x 10 yhteistyö JAMK yhteistyö JAMK Moodle koulutus/oula x 2 x x 27

28 Asennetta tietoa ja osaamista kehittämisprosessi , 3 lähipäivä Moodle koulutus/yso x 4 Moodle koulutus/oula x Moodle koulutus/yso x 5 Asennetta tietoa ja osaamista kehittämisprosessi , 4.lähipäivä Moodle koulutus/yso x 6 Moodle koulutus/oula x 6 Moodle koulutus/oula x 2 Asennetta tietoa ja osaamista kehittämisprosessi , 5.lähipäivä Moodle koulutus/yso x 4 Moodle koulutus/yso x 2 Moodle koulutus/oula x 5 Asennetta tietoa ja osaamista kehittämisprosessi , 6.lähipäivä Moodle koulutus/hai x 6 Moodle koulutus/yso x x 6 verkko-opetuksen kehittämi- seen (kehittämisprosessin 1 pv HAIn opettajille) Henkilökohtaistamisen sähköisten x 9 asiakirjojen perehdytyskoulutus; NAO Henkilökohtaistamisen sähköisten x 6 asiakirjojen perehdytyskoulutus, Artema x 30 verkko-opetuksen kehittämi- seen (kehittämisprosessin 1 pv YSOn opettajille) x 25 verkko-opetuksen kehittämi- seen (kehittämisprosessin 2.pv YSOn opettajille) x 7 verkko-opetuksen kehittämi- seen (kehittämisprosessin 2. pv HAI opettajille) x 9 verkko-opetuksen kehittämi- seen(kehittämisprosessin 1 pv Arteman opettajille) x 5 verkko-opetuksen kehittämi- seen ( kehittämisprosessin 3. pv HAI opettajille ) Verkkopedagogiikan koulutus Oula x verkko-opetuksen kehittämiseen (kehittämisprosessin 4. pv HAI opettajille) x 6 x 9 yhteistyö JAMK x 9 yhteistyö JAMK x 6 yhteistyö JAMK x 10 yhteistyö JAMK 28

29 verkko-opetuksen kehittämiseen (kehittämisprosessin 2 pv Arteman opettajille) verkko-opetuksen kehittämiseen (kehittämisprosessin 1 pv NAOn opettajille) verkko-opetuksen kehittämiseen ( kehittämisprosessin 1 pv HAOn opettajille) verkko-opetuksen kehittämiseen ( kehittämisprosessin 3.pv YSOn opettajille) verkko-opetuksen kehittämiseen (kehittämisprosessin 3 pv Arteman opettajille) Näyttötutkintojen arvioijakoulutus; verkko-opetusaineiston testaus verkko-opetuksen kehittämiseen (kehittämisprosessin 2 pv NAOn opettajille) verkko-opetuksen kehittämiseen ( kehittämisprosessin 2. pv HAOn opettajille) verkko-opetuksen kehittämiseen ( kehittämisprosessin 1 pv OU- LAn opettajille ) verkko-opetuksen kehittämiseen ( kehittämisprosessin 3. pv HAOn opettajille) Tulosten levittäminen; to : Liitutaulusta älynäyttöön- luokkahuoneesta verkkoon-seminaari /YSO verkko-opetuksen kehittämiseen ( kehittämisprosessin 2 pv OU- LAn opettajille) verkko-opetuksen kehittämiseen ( kehittämisprosessin 3 pv NAOn opettajille) verkko-opetuksen kehittämiseen (kehittämisprosessin 3 pv OU- LAn opettajille) verkko-opetuksen kehittämiseen (kehittämisprosessin 4. pv HAOn opettajille) verkko-opetuksen kehittämi x x x x x x x x x x x x x x x 6 29

30 seen (kehittämisprosessin 4 pv OU- LAn opettajille) x 4 verkko-opetuksen kehittämi- seen (kehittämisprosessin 4 pv Arteman opettajille) x 6 verkko-opetuksen kehittämi- seen ( kehittämisprosessin 4 pv NAOn opettajille) ASKO toimijoille ja johtoryhmän jäsenille Yso x 3 työpajat, Adobe Indisign, Ylivieskan ammattiopisto Moodle 2 ja E portfolio x 5 Verkko-opiston käynnistyspalaveri x 13 JEDU henkilöstön koulutuspäivä infopiste Verkkopedagoginen työpaja ammattiopistoittain 1.lähipäivä Tavoite: osallistujat perehtyvät verkko-opetuksen suunnittelun pedagogisiin lähtökohtiin, suunnitteluun ja suunnittelun työkaluihin sekä tekijänoikeusasioihin. Verkkopedagoginen työpaja ammattiopistoittain /Moodle työpaja, eportfolio, 2-3 lähipäivä Tavoite: Moodlen työkalut ja Moodlen tarjoamat tekniset ratkaisut verkko-oppimisalustaksi. eportfolio elinikäisen oppimisen tukena. Verkko-opetuksen kehittämispäivä matemaattisten aineiden opettajille, n.250 x Oulainen Nivala Kalajoki Piippola Haapavesi Ylivieska Haapavesi , Haapajärvi , Oulainen , Kalajoki , Ylivieska , Nivala , Piippola , Haapavesi , Haapajärvi , Ylivieska , Piippola Nivala x yht.30 x yht x 12 30

31 Nivala Verkko-opetuksen kehittämispäivä kielten opettajille, Ylivieska Verkko-opetuksen kehittämispäivä atto aineiden opettajille, Haapavesi Verkkopedagoginen työpaja ammattiopistoittain/ Verkko-opetuksen laatutyöpaja, 4. pv muiden ammattiopistojen osalta syksy x x 11 Haapavesi Haapajärvi Kalajoki x yht 9 31

32 ASKO- aikuiskoulutuksen sähköisten koulutuspalvelujen kehittämishanke Jokilaaksojen koulutuskuntayhtymä

Lahden diakonian instituutti. Vastuuta ottamalla opit 3- hanke. Loppuraportti 2.6.2014 31.12.2015. Lahden Diakoniasäätiö, sosiaali- ja terveyspalvelut

Lahden diakonian instituutti. Vastuuta ottamalla opit 3- hanke. Loppuraportti 2.6.2014 31.12.2015. Lahden Diakoniasäätiö, sosiaali- ja terveyspalvelut Lahden diakonian instituutti Vastuuta ottamalla opit 3- hanke Loppuraportti 2.6.2014 31.12.2015 Lahden Diakoniasäätiö, sosiaali- ja terveyspalvelut Anne-Maria Karjalainen kehittämisvastaava Lahden diakonian

Lisätiedot

ESR-PROJEKTIN VÄLIRAPORTTI

ESR-PROJEKTIN VÄLIRAPORTTI ESR-PROJEKTIN VÄLIRAPORTTI Ohjelmakausi 2007-2013 Viranomaisen merkintöjä Saapumispvm Diaarinumero Käsittelijä Puhelinnumero Projektikoodi S10813 Tila Jätetty viranomaiskäsittelyyn 1. RAPORTOINTIKAUSI

Lisätiedot

Näkökulmia tvt:n opetuskäyttöön. TOPSEK-opintojakso 13.10.2009

Näkökulmia tvt:n opetuskäyttöön. TOPSEK-opintojakso 13.10.2009 Näkökulmia tvt:n opetuskäyttöön TOPSEK-opintojakso 13.10.2009 Tavoite johdattaa opintojakson työskentelyyn nostaa esille ajankohtaisia koulutuspolitiikan tavoitteita tarkastella tvt:n opetuskäytön haasteita

Lisätiedot

Pirkanmaan avoin oppimiskulttuuri ohjelman toimintasuunnitelma 2009-2013

Pirkanmaan avoin oppimiskulttuuri ohjelman toimintasuunnitelma 2009-2013 Pirkanmaan avoin oppimiskulttuuri ohjelman toimintasuunnitelma 2009-2013 Ohjelmaan osallistuvat kaikki Pirkanmaan toisen asteen oppilaitokset, lukiot ja ammatillinen koulutus, nuorisoasteen- ja aikuiskoulutus.

Lisätiedot

Työpaikkaohjaajakoulutus

Työpaikkaohjaajakoulutus Työpaikkaohjaajakoulutus Aikuisten näyttötutkinnot 1 Luksia, Leena Rantanen- Väntsi Ammatillisen koulutuksen kehityshaasteet Arvomuutos ja kulutuskansalaisuus psykologisen sopimuksen murros Työelämän muuttuvat

Lisätiedot

Ammatillinen erityisopetus ja sen toteutuminen yleisissä ammatillisissa oppilaitoksissa

Ammatillinen erityisopetus ja sen toteutuminen yleisissä ammatillisissa oppilaitoksissa Ammatillinen erityisopetus ja sen toteutuminen yleisissä ammatillisissa oppilaitoksissa Kaija Miettinen FT, johtaja Bovallius-ammattiopisto Opetushallitus 17.1.2012 Klo 10.20 11.30 16.1.2012 kaija.miettinen@bovallius.fi

Lisätiedot

PERUSTEIDEN TOIMEENPANON SEURANTA: KYSELY KAIKILLE AMMATILLISEN PERUSKOULUTUKSEN JÄRJESTÄJILLE 1

PERUSTEIDEN TOIMEENPANON SEURANTA: KYSELY KAIKILLE AMMATILLISEN PERUSKOULUTUKSEN JÄRJESTÄJILLE 1 JÄRJESTÄJILLE 1 Taustatiedot Koulutuksen järjestäjä Koulutuksen järjestäjätyyppi Kunta Kuntayhtymä Muu taustayhteisö Vastaajan nimi Vastaajan asema organisaatiossa Vastaajan sähköpostiosoite Vastaajan

Lisätiedot

Oppisopimuskoulutuksen esittely

Oppisopimuskoulutuksen esittely Oppisopimuskoulutuksen esittely Jyväskylän oppisopimuskeskus Oppisopimuskoulutus on työpaikalla käytännön työssä toteutettavaa ammatillista koulutusta, jota täydennetään oppilaitoksessa järjestettävillä

Lisätiedot

Ope.fi koulutusmalli Helsingin yliopistossa

Ope.fi koulutusmalli Helsingin yliopistossa Ope.fi koulutusmalli Helsingin yliopistossa Viisi opintoviikkoa tieto- ja viestintätekniikan opetuskäyttöä vuodesta 2000 lähtien http://ok.helsinki.fi/opefi Pauliina Kupila ja Mari Jussila Opetusteknologiakeskus

Lisätiedot

Aikuisopiskelun hakeutumisvaiheen ohjaus- ja neuvontapalvelumalli Pohjois-Pohjanmaalla

Aikuisopiskelun hakeutumisvaiheen ohjaus- ja neuvontapalvelumalli Pohjois-Pohjanmaalla Aikuisopiskelun hakeutumisvaiheen ohjaus- ja neuvontapalvelumalli Pohjois-Pohjanmaalla OpinTorin projektipäällikkö Kati Korento OSUMAn projektikoordinaattori Helena Ylisirniö Esittelijä Teea Oja KM, kasvatuspsykologi,

Lisätiedot

Työssäoppimisen toteutuksen suunnittelu omassa opetussuunnitelmassa. Työelämälähtöisen ammatillisen koulutuksen ajankohtaispäivä 3.2.

Työssäoppimisen toteutuksen suunnittelu omassa opetussuunnitelmassa. Työelämälähtöisen ammatillisen koulutuksen ajankohtaispäivä 3.2. Työssäoppimisen toteutuksen suunnittelu omassa opetussuunnitelmassa Työelämälähtöisen ammatillisen koulutuksen ajankohtaispäivä 3.2.2014 Työssäoppiminen laissa (630/1998)ja asetuksessa (811/1998) koulutuksesta

Lisätiedot

Avustuksen hakija (hallinnollisesti vastuullinen verkoston jäsen) ja hankkeen koordinaattori Organisaatio Inarin kunta Ulla Hynönen

Avustuksen hakija (hallinnollisesti vastuullinen verkoston jäsen) ja hankkeen koordinaattori Organisaatio Inarin kunta Ulla Hynönen 1. Taustatiedot Raportoitavan Osaava-kehittämishankkeen nimi/nimet Osaava hanke Opetuksella tulevaisuuteen Avustuksen hakija (hallinnollisesti vastuullinen verkoston jäsen) ja hankkeen koordinaattori Organisaatio

Lisätiedot

Pohjanmaan aluekokeilut hankkeessa

Pohjanmaan aluekokeilut hankkeessa Pohjanmaan aluekokeilut hankkeessa Hakemukseen kirjatut tavoitteet: 1. Lyhentää kokonaisopiskeluaikaa opintopolulla, joka koostuu ammatillisesta 2. asteen tutkinnosta ja ammattikorkeakoulututkinnosta 2.

Lisätiedot

Osaava-verkostossa opittua mikä toimii opettajien osaamisen kehittämisessä. Tarja Tuomainen, Jyväskylän kaupunki, projektipäällikkö

Osaava-verkostossa opittua mikä toimii opettajien osaamisen kehittämisessä. Tarja Tuomainen, Jyväskylän kaupunki, projektipäällikkö Osaava-verkostossa opittua mikä toimii opettajien osaamisen kehittämisessä Tarja Tuomainen, Jyväskylän kaupunki, projektipäällikkö Osaava-ohjelma 2010-2017 lyhyt tausta Kolmas osa opettajista ilmoitti

Lisätiedot

OPETUSTOIMEN HENKILÖSTÖKOULUTUS 2011

OPETUSTOIMEN HENKILÖSTÖKOULUTUS 2011 OPETUSTOIMEN HENKILÖSTÖKOULUTUS 2011 Krisse Sulonen ja Minna Taivassalo-Salkosuo Opetustoimen henkilöstön osaamisen kehittäminen -yksikkö Opetushallitus RAHOITUSKEHYKSET 2011 RAHOITUSALUE VASTUUVIRANOMAINEN

Lisätiedot

Opintopolku.fi. Ajankohtaista ohjauksen näkökulmasta. Elinikäinen ohjaus Suomessa 2013 -seminaari 7.10.2013 Ritva Sammalkivi. Opintopolku.

Opintopolku.fi. Ajankohtaista ohjauksen näkökulmasta. Elinikäinen ohjaus Suomessa 2013 -seminaari 7.10.2013 Ritva Sammalkivi. Opintopolku. Ajankohtaista ohjauksen näkökulmasta Elinikäinen ohjaus Suomessa 2013 -seminaari 7.10.2013 Ritva Sammalkivi Oppija ja elinikäinen oppiminen Hakeutujan palvelut Opintojen aikaiset palvelut Siirtymävaiheen

Lisätiedot

Valmistavien ja valmentavien koulutusten uudistus, VALMA säädösmuutokset Nivala

Valmistavien ja valmentavien koulutusten uudistus, VALMA säädösmuutokset Nivala Valmistavien ja valmentavien koulutusten uudistus, VALMA säädösmuutokset Nivala 13.3.2015 Valma-työryhmä: Hannele Siekkinen, Jaana Haikara, Tytti Sydänmetsä, Paula Jaakkonen, Arto Huuskonen, Ritva Joki-Kolehmainen

Lisätiedot

Ammattireitti. Laajennetun työssäoppimisen kokeilu. Tekemisen meininkiä OSAOn Muhoksen yksikössä

Ammattireitti. Laajennetun työssäoppimisen kokeilu. Tekemisen meininkiä OSAOn Muhoksen yksikössä Ammattireitti Laajennetun työssäoppimisen kokeilu Tekemisen meininkiä OSAOn Muhoksen yksikössä Laajennetun työssäoppimisen kokeilu Oulun seudun ammattiopisto OSAO on mukana Opetushallituksen rahoittamassa

Lisätiedot

Opiskelijat ja työelämä O p e t t a j a t Koulutuspäälliköt

Opiskelijat ja työelämä O p e t t a j a t Koulutuspäälliköt Pedagoginen johtaminen ja opetuksen kehittäminen Salpauksessa - kaikki yhdessä tehtäviensä mukaisesti Opiskelijat ja työelämä O p e t t a j a t Koulutuspäälliköt Koulutusjohtajat Hankkeiden rahoitus Hannu

Lisätiedot

VAPAASTI VALITTAVAT TUTKINNON OSAT. Liiketalouden perustutkinto

VAPAASTI VALITTAVAT TUTKINNON OSAT. Liiketalouden perustutkinto VAPAASTI VALITTAVAT TUTKINNON OSAT Liiketalouden perustutkinto Jokilaaksojen koulutuskuntayhtymä Oulaisten ammattiopisto Hyväksytty: 2 Sisällys JOHDANTO... 3 4. VAPAASTI VALITTAVAT TUTKINNON OSAT... 4

Lisätiedot

HAKEMUS 12.3.2013. Pohjois-karjalan koulutuskuntayhtymän kehittämisasiakirjassa vuosille 2012-2015:

HAKEMUS 12.3.2013. Pohjois-karjalan koulutuskuntayhtymän kehittämisasiakirjassa vuosille 2012-2015: Opetushallitus LAAJENNETTU TYÖSSÄOPPIMINEN Painopiste 1. Vaihtoehtoiset tavat suorittaa ammatillinen perustutkinto yhdistämällä oppilaitoksessa, työpajassa ja työpaikalla tapahtuvaa oppimista sekä oppisopimuskoulutusta

Lisätiedot

Muutoksia 1.8.2015. Muutoksia 1.8.2015

Muutoksia 1.8.2015. Muutoksia 1.8.2015 Muutoksia 1.8.2015 Laki ammatillisesta koulutuksesta L787/2014 tulee voimaan 1.8.2015 Koulutuksen järjestäjä: laatii ja hyväksyy opetussuunnitelman (14 ), joka antaa opiskelijalle mahdollisuuden yksilölliseen

Lisätiedot

Näyttötutkintoon valmistavan koulutuksen suunnittelu ja organisointi

Näyttötutkintoon valmistavan koulutuksen suunnittelu ja organisointi Näyttötutkintoon valmistavan koulutuksen suunnittelu ja organisointi Luokka Ydinprosessit Prosessin tarkoitus Valmistavan koulutuksen järjestäminen tutkinnon suorittajan ja työelämän tarpeisiin Prosessin

Lisätiedot

AMMATTIKOULUTUS-TOIMINTAYKSIKKÖ, YKSIKÖT JA NIIDEN TEHTÄVÄT

AMMATTIKOULUTUS-TOIMINTAYKSIKKÖ, YKSIKÖT JA NIIDEN TEHTÄVÄT AMMATTIKOULUTUS-TOIMINTAYKSIKKÖ, YKSIKÖT JA NIIDEN TEHTÄVÄT AMMATTIKOULUTUS- toimintayksikkö Johtaja Pasi Kankare Ennakointi yksikkö yksikön päällikkö Matti Kimari Tutkinnot yksikkö yksikön päällikkö Sirkka-Liisa

Lisätiedot

Alueelliset lukioiden ja ammatillisten oppilaitosten yhteistyö- ja oppimisverkostot 2005-2006. Hankkeen kriteeristö /arviointikohteet

Alueelliset lukioiden ja ammatillisten oppilaitosten yhteistyö- ja oppimisverkostot 2005-2006. Hankkeen kriteeristö /arviointikohteet Alueelliset lukioiden ja ammatillisten oppilaitosten yhteistyö- ja oppimisverkostot 2005-2006 Hankkeen kriteeristö /arviointikohteet Arviointityökalu oppilaitosverkostojen välisiä vertaiskäyntejä varten

Lisätiedot

Axxell Utbildning Ab. Opiskelu aikuisena

Axxell Utbildning Ab. Opiskelu aikuisena Axxell Utbildning Ab Opiskelu aikuisena 1. YLEISTÄ VALMISTAVASTA KOULUTUKSESTA JA NÄYTTÖTUTKINNOISTA Näyttötutkintojärjestelmä perustuu läheiseen yhteistyöhön työelämän kanssa ja tarjoaa etenkin aikuisille

Lisätiedot

MAAHANMUUTTAJIEN AMMATILLINEN KOULUTUS

MAAHANMUUTTAJIEN AMMATILLINEN KOULUTUS MAAHANMUUTTAJIEN AMMATILLINEN KOULUTUS 19.-20.3.2009, Helsinki Marget Kantosalo Maahanmuuttajien ammatillinen koulutus 19.-20.3.2009 www.oph.fi Osaamisen ja sivistyksen asialla AMMATILLISEN KOULUTUKSEN

Lisätiedot

Makkonen Keijo Yhtymäjohtaja

Makkonen Keijo Yhtymäjohtaja Opetushallitus, PL 380, 00531 Helsinki OPH Selvityslomake erityisavustus Hankeryhmä > selvitys valtionavustuksen käytöstä Koulutustaso * Ammatillinen koulutus Hakuryhmä * Työpaikalla tapahtuva oppiminen

Lisätiedot

AUDIOVISUAALISEN VIESTINNÄN AMMATTITUTKINTO. Valmistavan koulutuksen koulutussuunnitelma, peligrafiikan osaamisala

AUDIOVISUAALISEN VIESTINNÄN AMMATTITUTKINTO. Valmistavan koulutuksen koulutussuunnitelma, peligrafiikan osaamisala AUDIOVISUAALISEN VIESTINNÄN AMMATTITUTKINTO Valmistavan koulutuksen koulutussuunnitelma, peligrafiikan osaamisala Voimassa 1.8.2015 alkaen 2 Sisällys 1 AUDIOVISUAALISEN VIESTINNÄN AMMATTITUTKINTO, PELIGRAFIIKAN

Lisätiedot

Henkilökohtaistaminen, arvioinnin uudet käytännöt ja todistusmääräys

Henkilökohtaistaminen, arvioinnin uudet käytännöt ja todistusmääräys Henkilökohtaistaminen, arvioinnin uudet käytännöt ja todistusmääräys Opso ry:n syysseminaari 29.10.2015 Tampere Riikka Vacker opetusneuvos Henkilökohtaistaminen 1.8.2015 alkaen Valtioneuvoston asetus 794/2015,

Lisätiedot

Tutkinnon suorittajan osaamisen tunnistaminen ja tunnustaminen

Tutkinnon suorittajan osaamisen tunnistaminen ja tunnustaminen Tutkinnon suorittajan osaamisen tunnistaminen ja tunnustaminen Arviointiriihi AEL 25.3.2014 Markku Kokkonen Opetushallitus 1 Osaamisen ja sivistyksen asialla Osaamisen ja sivistyksen parhaaksi Säädökset

Lisätiedot

KJY:n verkostot 2010. 17.3.2010 Verkostojen puheenjohtajat

KJY:n verkostot 2010. 17.3.2010 Verkostojen puheenjohtajat KJY:n verkostot 2010 17.3.2010 Verkostojen puheenjohtajat Verkostot 2010 Hankeverkostot Pedagogisen johtamisen verkosto Tietohallintoverkosto Työssäoppimisen verkosto Yhteistyöverkostot Hyvinvointiverkosto

Lisätiedot

OPAS- TUSTA Työpaikoille. Ammattiosaamisen näyttöjen arviointi

OPAS- TUSTA Työpaikoille. Ammattiosaamisen näyttöjen arviointi OPAS- TUSTA Työpaikoille Ammattiosaamisen näyttöjen arviointi MITÄ OVAT AMMATTI- OSAAMISEN NÄYTÖT koulutuksen järjestäjän ja työelämän yhdessä suunnittelemia, toteuttamia ja arvioimia työtehtäviä työssäoppimispaikassa

Lisätiedot

Yli-Olli Heikki kuntayhtymän johtaja

Yli-Olli Heikki kuntayhtymän johtaja Opetushallitus, PL 380, 00531 Helsinki OPH Selvityslomake erityisavustus Hankeryhmä > selvitys valtionavustuksen käytöstä Koulutustaso * Ammatillinen koulutus Hakuryhmä * Ammattikoulutuksen kansainvälistyminen

Lisätiedot

TutKIVA oppiminen verkossa II, loppuraportti Koulutuskeskus Salpaus, Hanna Toijala

TutKIVA oppiminen verkossa II, loppuraportti Koulutuskeskus Salpaus, Hanna Toijala LOPPURAPORTTI 1 (5) TutKIVA oppiminen verkossa II, loppuraportti Koulutuskeskus Salpaus, Hanna Toijala 1. Miten hankkeen tavoitteet ovat toteutuneet oppilaitoksessanne? Toimintamallien ja oppimisympäristöjen/mobiililaitteiden

Lisätiedot

Keski-Pohjanmaan toisen asteen. yhteistyöstrategia 2015-2020

Keski-Pohjanmaan toisen asteen. yhteistyöstrategia 2015-2020 Keski-Pohjanmaan toisen asteen yhteistyöstrategia 2015-2020 Taustaa Toisen asteen koulutuksen järjestäjien välinen yhteistyö on saanut alkunsa jo 1990-luvulla toteutetun nuorisoasteen koulutuskokeilun

Lisätiedot

KYSELY AMMATILLISTEN PERUSTUTKINTOJEN OPISKELIJOILLE TYÖSSÄOPPIMISESTA

KYSELY AMMATILLISTEN PERUSTUTKINTOJEN OPISKELIJOILLE TYÖSSÄOPPIMISESTA KYSELY AMMATILLISTEN PERUSTUTKINTOJEN OPISKELIJOILLE TYÖSSÄOPPIMISESTA Hyvä vastaaja! Kysely on osa kartoitustyötä, jolla keräämme tietoa työssäoppimisesta toisen asteen ammatillisen perustutkinnon opiskelijoilta.

Lisätiedot

MAAHANMUUTTAJILLE KOHDENNETTU TYÖLLISTÄMISPROJEKTI MaMuPlus-projekti 2009-2011

MAAHANMUUTTAJILLE KOHDENNETTU TYÖLLISTÄMISPROJEKTI MaMuPlus-projekti 2009-2011 Työvalmennussäätiö Tekevä Matarankatu 4 40100 Jyväskylä Keski-Suomen TE-keskus Cygnaeuksenkatu 1 40101 Jyväskylä MAAHANMUUTTAJILLE KOHDENNETTU TYÖLLISTÄMISPROJEKTI MaMuPlus-projekti 2009-2011 JATKOHAKEMUS

Lisätiedot

REITTI AMMATTIIN hanke -tuettu oppisopimus 12.7.2010

REITTI AMMATTIIN hanke -tuettu oppisopimus 12.7.2010 REITTI AMMATTIIN hanke -tuettu oppisopimus 12.7.2010 Kuntoutuksen mahdollisuudet ja rooli syrjäytymisen ehkäisyssä 17.2.2011 Pirjo Kannisto Opetusministeriön linjauksia tulevaisuuden oppisopimuskoulutukseen

Lisätiedot

Ammatillisen koulutuksen nykytila ja tulevaisuus Työpaikkaohjaaja koulutus 3 ov

Ammatillisen koulutuksen nykytila ja tulevaisuus Työpaikkaohjaaja koulutus 3 ov Ammatillisen koulutuksen nykytila ja tulevaisuus Työpaikkaohjaaja koulutus 3 ov Anu Hultqvist OSAO, Koulutuspäällikkö TtM, Työelämäpedagogi, NTM Perustutkintojen tutkinnonperusteiden uudistuminen ja ammatillisen

Lisätiedot

Oulun kaupungin nuorten työpajatoiminnan ja ammatillisen koulutuksen välinen yhteistyö 2.5.2012. Anu Anttila

Oulun kaupungin nuorten työpajatoiminnan ja ammatillisen koulutuksen välinen yhteistyö 2.5.2012. Anu Anttila Oulun kaupungin nuorten työpajatoiminnan ja ammatillisen koulutuksen välinen yhteistyö 2.5.2012 Anu Anttila Yhteistyö ammatillisen koulutuksen kanssa on kiteytetty viiteen toimintamalliin 1. Työpajalla

Lisätiedot

Oulun alueen ammatillisen koulutuksen kehittämissuunnitelma

Oulun alueen ammatillisen koulutuksen kehittämissuunnitelma Oulun alueen ammatillisen koulutuksen kehittämissuunnitelma 1 Sisällys 1. Oulun alueen ammatillisen koulutuksen alueellinen kehittämissuunnitelman keskeiset kohdat... 2 2. Oulun alueen kehittämissuunnitelman

Lisätiedot

Verkossa opiskelu vaatii opiskelijalta paljon aktiivisuutta ja kykyä työskennellä itsenäisesti

Verkossa opiskelu vaatii opiskelijalta paljon aktiivisuutta ja kykyä työskennellä itsenäisesti Verkossa opiskelu vaatii opiskelijalta paljon aktiivisuutta ja kykyä työskennellä itsenäisesti Opiskelijoiden kokemuksia oppimisesta ITK 2010 seminaari; Hämeenlinna Soile Bergström Opintojakson esittely

Lisätiedot

Prosessiteollisuuden työntekijän osaamistarpeet miten niihin vastataan perustutkinnon toimeenpanossa?

Prosessiteollisuuden työntekijän osaamistarpeet miten niihin vastataan perustutkinnon toimeenpanossa? Prosessiteollisuuden työntekijän osaamistarpeet miten niihin vastataan perustutkinnon toimeenpanossa? Prosessiteollisuuden tutkintotoimikunta Riku Silván 2.9.2011 Sisältö Näyttötutkinnot Tutkintotoimikunta

Lisätiedot

Tilannekatsaus 1 (5) Teema 3: Työelämälähtöisyys ja kumppanuudet. LAPPIA / Mika Leinonen. LAMPPU2015-hanke

Tilannekatsaus 1 (5) Teema 3: Työelämälähtöisyys ja kumppanuudet. LAPPIA / Mika Leinonen. LAMPPU2015-hanke Tilannekatsaus 1 (5) Teema 3: Työelämälähtöisyys ja kumppanuudet Koulutuksen järjestäjän toiminta- tai laatujärjestelmä on rakennettu huomioiden työelämän ja kumppaneiden kanssa tehtävät erilaiset yhteistyömuodot.

Lisätiedot

Perusopetuksen laatu Turussa Oppilaan arki Koulun taso Kevät 2015 Sivistystoimiala

Perusopetuksen laatu Turussa Oppilaan arki Koulun taso Kevät 2015 Sivistystoimiala Perusopetuksen laatu Turussa Oppilaan arki Koulun taso Kevät 2015 Sivistystoimiala 10.8.2015 Suunnittelu- ja kehittämispalvelut / Sulake 1 Taustatietoja Vastaajien jakaantuminen Vastaajien määrä 2015 (2014)

Lisätiedot

Ammattiopisto Luovi. Erityisen monipuolista opiskelua

Ammattiopisto Luovi. Erityisen monipuolista opiskelua Ammattiopisto Luovi Ammattiopisto Luovi luvuin Suomen suurin ammatillinen erityisoppilaitos Osa Hengitysliittoa Toimii 25 paikkakunnalla Henkilöstö yli 860 asiantuntijaa Ammatillisessa peruskoulutuksessa

Lisätiedot

Vertaistuutorointi Lapin ammattiopisto, aikuiskoulutus. Yksin opintonsa aloittavan vertaistuutorointi

Vertaistuutorointi Lapin ammattiopisto, aikuiskoulutus. Yksin opintonsa aloittavan vertaistuutorointi Vertaistuutorointi Lapin ammattiopisto, aikuiskoulutus Yksin opintonsa aloittavan vertaistuutorointi VÄYLÄ -hanke 17.1.2012 2 (15) Sisältö 1. Vertaistuutori aikuiskoulutuksessa... 3 2. Miksi tarvitaan

Lisätiedot

MONIKULTTUURISUUS TAITO- JA TAIDEAINEISSA KIELEN OPPIMISEN APUVÄLINEENÄ -hanke

MONIKULTTUURISUUS TAITO- JA TAIDEAINEISSA KIELEN OPPIMISEN APUVÄLINEENÄ -hanke MONIKULTTUURISUUS TAITO- JA TAIDEAINEISSA KIELEN OPPIMISEN APUVÄLINEENÄ -hanke LOPPURAPORTTI Heli Karppinen Kaukametsän opisto PL 251, 87101 Kajaani SISÄLLYSLUETTELO 1 JOHDANTO..2 2 HANKKEEN TAUSTA JA

Lisätiedot

Oppisopimuksella osaavaa työvoimaa

Oppisopimuksella osaavaa työvoimaa Oppisopimuksella osaavaa työvoimaa EK-foorumi, Oulu Satu Ågren Esityksen sisältö Oppisopimuskoulutusta yksilöllistyviin ja eriytyviin tarpeisiin Oppisopimuksen kehittäminen ammatillisen koulutuksen reformissa

Lisätiedot

OPISKELIJAN ARVIOINTI

OPISKELIJAN ARVIOINTI OPISKELIJAN ARVIOINTI 26.3.2013 Jyväskylä Opiskelijan arvioinnin kokonaisuus perustutkinnon perusteissa arvioinnin tehtävät ja tavoitteet arvioinnista tiedottaminen osaamisen tunnistaminen ja tunnustaminen

Lisätiedot

PedaVälkky hanke

PedaVälkky hanke PedaVälkky hanke 16.6.2015-31.12.2016 Osaamisen tunnistaminen ja tunnustaminen Työryhmä 1: AOTavastia, Hyria ja Ypäjä Osaamisen tunnistamisen ja tunnustamisen toimintatapojen vertaismentorointi ja käytännön

Lisätiedot

Nuorten työpaikalla tapahtuvan oppimisen edistäminen sekä työn ja koulutuksen joustava yhdistäminen. Päivitetty 040314

Nuorten työpaikalla tapahtuvan oppimisen edistäminen sekä työn ja koulutuksen joustava yhdistäminen. Päivitetty 040314 Nuorten työpaikalla tapahtuvan oppimisen edistäminen sekä työn ja koulutuksen joustava yhdistäminen Päivitetty 040314 1 Sisältö 1. Työelämäyhteistyö ja ennakoinnin kehittäminen Jokilaaksojen koulutuskuntayhtymässä...

Lisätiedot

Maaseudun kehittämisohjelman mahdollisuudet maahanmuuttajien kotouttamiseen

Maaseudun kehittämisohjelman mahdollisuudet maahanmuuttajien kotouttamiseen Maaseudun kehittämisohjelman mahdollisuudet maahanmuuttajien kotouttamiseen Vastaanottava maaseutu Helsinki 22.1.2016 Marianne Selkäinaho Maa- ja metsätalousministeriö Mahdollisuuksien maaseutu Maaseutuohjelmalla

Lisätiedot

KOULUTUSSUUNNITTELIJA OPPISOPIMUSTOIMISTOSSA

KOULUTUSSUUNNITTELIJA OPPISOPIMUSTOIMISTOSSA KOULUTUSSUUNNITTELIJA OPPISOPIMUSTOIMISTOSSA 1. Tehtävän vaatima koulutus ja työn kuvaus Korkeakoulututkinto sekä ajokortti 1.1 Oppisopimuksiin liittyvä operatiivinen, monialainen toiminta Koulutukseen

Lisätiedot

KILTA 2011 2014 Kilpailukykyä ja laatua ammatilliseen koulutukseen huippuosaamisella

KILTA 2011 2014 Kilpailukykyä ja laatua ammatilliseen koulutukseen huippuosaamisella KILTA 2011 2014 Kilpailukykyä ja laatua ammatilliseen koulutukseen huippuosaamisella Laatua kaikille, omat polut huippuosaajille! Miten vastata lahjakkaiden ja motivoituneiden nuorten tarpeisiin? Miten

Lisätiedot

KIRJASTO- JA TIETOPALVELUALAN AMMATILLISET ERIKOISTUMIS- OPINNOT (60 op)

KIRJASTO- JA TIETOPALVELUALAN AMMATILLISET ERIKOISTUMIS- OPINNOT (60 op) KIRJASTO- JA TIETOPALVELUALAN AMMATILLISET ERIKOISTUMIS- OPINNOT (60 op) 15.1.2014 31.5.2015 Aikuis- ja täydennyskoulutuspalvelut Linnankatu 6, PL 51, 87101 KAJAANI www.aikopa.fi 2 KIRJASTO- JA TIETOPALVELUALAN

Lisätiedot

Etelä-Savon Teollisuuden osaajat

Etelä-Savon Teollisuuden osaajat Etelä-Savon Teollisuuden osaajat YHTEISTYÖSSÄ MUKANA Eteläsavolainen verkostohanke Rahoitus: rakennerahastot (ESR), Etelä-Savon ELY - keskus Kokonaishanke 896 000 ESR -rahan osuus 581 000 Hallinnoijana

Lisätiedot

Miten koulutuksen järjestäjä ohjaa ja tukee työpaikalla tapahtuvaa osaamisen kehittämistä?

Miten koulutuksen järjestäjä ohjaa ja tukee työpaikalla tapahtuvaa osaamisen kehittämistä? Miten koulutuksen järjestäjä ohjaa ja tukee työpaikalla tapahtuvaa osaamisen kehittämistä? Laatua laineilla ammatillisen koulutuksen laatuseminaari 2016 Jonna Kokkonen Laatu- ja kehityspäällikkö Itä-Savon

Lisätiedot

Perusopetuksen laatu Turussa Oppilaan arki Koulun taso Kevät 2015

Perusopetuksen laatu Turussa Oppilaan arki Koulun taso Kevät 2015 Perusopetuksen laatu Turussa Oppilaan arki Koulun taso Kevät Sivistystoimiala 10.8. Suunnittelu- ja kehittämispalvelut / Sulake 1 Taustatietoja Vastaajien jakaantuminen Vastaajien määrä Kaikki vastaajat

Lisätiedot

Oppisopimuskoulutusta koskevien selvitysten tuloksia Opetusneuvos Mari Pastila-Eklund

Oppisopimuskoulutusta koskevien selvitysten tuloksia Opetusneuvos Mari Pastila-Eklund Oppisopimuskoulutusta koskevien selvitysten tuloksia 3.6.2015 Opetusneuvos Mari Pastila-Eklund Käsiteltävät selvitykset: Selvitys nuorten työssäoppimis- ja oppisopimusuudistuksen toimenpideohjelman tuloksellisuudesta

Lisätiedot

TULOKSET JA KEHITTÄMISEHDOTUKSET

TULOKSET JA KEHITTÄMISEHDOTUKSET Liiketalouden saumaton urapolku aikuisoppijoille 1.10.2009 30.4.2012 TULOKSET JA KEHITTÄMISEHDOTUKSET Seija Karjalainen Hanketiedot Kajaanin ammattikorkeakoulun ja Kainuun ammattiopiston yhteishanke Budjetti

Lisätiedot

VIRETTÄ VERKKOON virtuaalinen yhteistyö sosiaali- ja terveys- sekä puhdistuspalvelualalla

VIRETTÄ VERKKOON virtuaalinen yhteistyö sosiaali- ja terveys- sekä puhdistuspalvelualalla VIRETTÄ VERKKOON virtuaalinen yhteistyö sosiaali- ja terveys- sekä puhdistuspalvelualalla 1.9.2015-31.12.2016 2 Hankkeen toimijat Faktia Koulutus Hyria koulutus Oy Keski-Pohjanmaan aikuisopisto Savonlinnan

Lisätiedot

ERITYISOPETUS JA ERITYINEN TUKI NYT. Leena Selkivuori JAMK/AOKK Hämeenlinna

ERITYISOPETUS JA ERITYINEN TUKI NYT. Leena Selkivuori JAMK/AOKK Hämeenlinna ERITYISOPETUS JA ERITYINEN TUKI NYT Leena Selkivuori JAMK/AOKK 2.11. Hämeenlinna Erityisopetuksena järjestettävän opetuksen osuus (2015 Tike) Koulutuslaji OPS-perusteinen ammatillinen peruskoulutus n.

Lisätiedot

Perusopetuksen laatu Turussa Oppilaan arki Koulun taso kevät 2015 Sivistystoimiala

Perusopetuksen laatu Turussa Oppilaan arki Koulun taso kevät 2015 Sivistystoimiala Perusopetuksen laatu Turussa Oppilaan arki Koulun taso kevät 2015 Sivistystoimiala 10.8.2015 Suunnittelu- ja kehittämispalvelut / Sulake 1 Taustatietoja Vastaajien jakaantuminen Vastaajien määrä 2015 (2014)

Lisätiedot

Sisältö Mitä muuta merkitään?

Sisältö Mitä muuta merkitään? HOKSin rakenne Asetuksen (673/2017, 9 ) kohta Koulutuksen järjestäjä merkitsee opiskelijan henkilökohtaiseen osaamisen kehittämissuunnitelmaan ainakin seuraavat tiedot: 1) suoritettava tutkinto tai valmentava

Lisätiedot

1. Oppimisen ohjaamisen osaamisalue. o oppijaosaaminen o ohjausteoriaosaaminen o ohjausosaaminen. 2. Toimintaympäristöjen kehittämisen osaamisalue

1. Oppimisen ohjaamisen osaamisalue. o oppijaosaaminen o ohjausteoriaosaaminen o ohjausosaaminen. 2. Toimintaympäristöjen kehittämisen osaamisalue Sivu 1 / 5 Tässä raportissa kuvaan Opintojen ohjaajan koulutuksessa oppimaani suhteessa koulutukselle asetettuihin tavoitteisiin ja osaamisalueisiin. Jokaisen osaamisalueen kohdalla pohdin, miten saavutin

Lisätiedot

ETÄOPETUS KOUVOLAN SEUDUN AMMATTIOPISTOSSA. - TVT - strategia

ETÄOPETUS KOUVOLAN SEUDUN AMMATTIOPISTOSSA. - TVT - strategia ETÄOPETUS KOUVOLAN SEUDUN AMMATTIOPISTOSSA - TVT - strategia YLEISTÄ Ajanmukaisen tieto- ja viestintätekniikan riittävä hallitseminen on yksi merkittävimmistä yksilön elinikäisen oppimisen avaintaidoista

Lisätiedot

Kohti ammatillista huippuosaamista

Kohti ammatillista huippuosaamista Kohti ammatillista huippuosaamista HAMK Ammatillinen opettajakorkeakoulu KOULUTUSPALVELUT YRITYKSILLE JA ORGANISAATIOILLE 2 hamk.fi Palvelumme yrityksille ja organisaatioille HAMK Ammatillinen opettajakorkeakoulu

Lisätiedot

Uraohjaus joustavasti toiselta asteelta ammattikorkeakouluun -projekti 1.1.2011 31.12.2012

Uraohjaus joustavasti toiselta asteelta ammattikorkeakouluun -projekti 1.1.2011 31.12.2012 Uraohjaus joustavasti toiselta asteelta ammattikorkeakouluun -projekti 1.1.2011 31.12.2012 Tavoite Kehittää toiselta asteelta ammattikorkeakouluun tapahtuvan siirtymävaiheen sujuvuutta Ohjaus Ura- ja jatko-opintosuunnittelu

Lisätiedot

Laadullinen ennakointi JEDU

Laadullinen ennakointi JEDU Laadullinen ennakointi JEDU Ennakointitietojen hyödyntäminen hannu.simi@jedu.fi GSM 040 3120 441 1 Koulutus ja työmarkkinat - kysyntä ja tarjonta Yritykset Oppilaitokset Peruskoulutus 2. asteen koulutus

Lisätiedot

SATAEDU Satakunnan ammattiopisto, Satakunnan aikuiskoulutuskeskus

SATAEDU Satakunnan ammattiopisto, Satakunnan aikuiskoulutuskeskus SATAEDU Satakunnan ammattiopisto, Satakunnan aikuiskoulutuskeskus AIKUISTEN OPINTO-OHJAUS Koonti: Johanna Rantalainen opinto-ohjaaja, Harjavallan yksikkö AIKUISOPISKELIJOIDEN MÄÄRÄT SATAEDUSSA SATAKUNNAN

Lisätiedot

Erityisryhmät henkilökohtaistamisessa

Erityisryhmät henkilökohtaistamisessa Erityisryhmät henkilökohtaistamisessa Näyttötutkintotoiminnan kehittämisseminaari Syksy 2014 Sanna Penttinen Ammatillinen aikuiskoulutus Ohjauksen ja tukitoimien tarve Lähtökohtaisesti kaikki tutkinnon

Lisätiedot

Kirjastoalan koulutus Tieto- ja kirjastopalvelujen ammattitutkinto Reija Piilola Keski-Uudenmaan koulutuskuntayhtymä Keuda

Kirjastoalan koulutus Tieto- ja kirjastopalvelujen ammattitutkinto Reija Piilola Keski-Uudenmaan koulutuskuntayhtymä Keuda Kirjastoalan koulutus Tieto- ja kirjastopalvelujen ammattitutkinto 12.12.2018 Reija Piilola Keski-Uudenmaan koulutuskuntayhtymä Keuda Ammatillinen koulutus Liiketoiminnan perustutkinto 180, merkonomi:

Lisätiedot

Reformi puheesta nostettua

Reformi puheesta nostettua Reformi puheesta nostettua Ammatillisen koulutuksen tavoitteet Kohottaa ja ylläpitää väestön ammatillista osaamista Antaa mahdollisuus ammattitaidon osoittamiseen sen hankkimistavasta riippumatta Kehittää

Lisätiedot

AMMATTISTARTTISEMINAARI 16.-17.4.2008. Elise Virnes

AMMATTISTARTTISEMINAARI 16.-17.4.2008. Elise Virnes AMMATTISTARTTISEMINAARI 16.-17.4.2008 Elise Virnes AMMATILLISEEN PERUSKOULUTUKSEEN OHJAAVAN JA VALMISTAVAN KOULUTUKSEN TAVOITTEET Madaltaa siirtymiskynnystä perusopetuksesta ammatilliseen koulutukseen

Lisätiedot

Nivelvaiheen uudet mallit Koulutuspolitiikan osasto Ammatillisen koulutuksen vastuualue Elise Virnes

Nivelvaiheen uudet mallit Koulutuspolitiikan osasto Ammatillisen koulutuksen vastuualue Elise Virnes Nivelvaiheen uudet mallit Koulutuspolitiikan osasto Ammatillisen koulutuksen vastuualue Elise Virnes Lähtökohta Koulutuksen ja tutkimuksen kehittämissuunnitelmassa vuosille 2011-2016 on edellytetty, että

Lisätiedot

SOTKAMON KANSALAISOPISTON LAATUKÄSIKIRJA

SOTKAMON KANSALAISOPISTON LAATUKÄSIKIRJA SOTKAMON KANSALAISOPISTON LAATUKÄSIKIRJA Sotkamon kansalaisopiston henkilöstö on työstänyt Osaava - koulutuksen aikana vuosina 2011 2012 opistolle räätälöityä laatukäsikirjaa. Käsikirja on EFQM (European

Lisätiedot

Nuorten aikuisten osaamisohjelma Pirkanmaalla. Outi Rantanen ja Marjo Nieminen 13.6.2013

Nuorten aikuisten osaamisohjelma Pirkanmaalla. Outi Rantanen ja Marjo Nieminen 13.6.2013 Nuorten aikuisten osaamisohjelma Pirkanmaalla Outi Rantanen ja Marjo Nieminen 13.6.2013 Nuorten aikuisten osaamisohjelma Pirkanmaalla v. 2013 Laaja tarjonta eri alojen tutkintoja, opiskelijatyövuosia on

Lisätiedot

VÄLIRAPORTTI VUODELTA 2014

VÄLIRAPORTTI VUODELTA 2014 Välinehuoltoalan, perustason ensihoidon ja hyvinvointiteknologian koulutuskokeilut VÄLIRAPORTTI VUODELTA 2014 OHJAUSRYHMÄN KOKOUS 12.3.2015 Marja Veikkola. koordinoija Väliraportin tietojen kerääminen

Lisätiedot

Toimintaohjelman kehittämisalueita on yhdeksän:

Toimintaohjelman kehittämisalueita on yhdeksän: Sivistyslautakunta 55 18.05.2016 Joensuun seudun kasvatuksen ja koulutuksen toimintaohjelma 2016-2020 155/20.201/2016 Sivistyslautakunta 18.05.2016 55 Joensuun seudun seitsemän kuntaa, Ilomantsi, Joensuu,

Lisätiedot

Case esimerkki Hyriasta Osallistamisen onni ja kaiho

Case esimerkki Hyriasta Osallistamisen onni ja kaiho Case esimerkki Hyriasta Osallistamisen onni ja kaiho 1 HYRIA KOULUTUS 5.11.2014 Hyria koulutus Hyria koulutus (Hyria) on Hyvinkään-Riihimäen alueella toimiva ammatillinen oppilaitos, joka tarjoaa nuorten

Lisätiedot

Ilman taitavia, innovatiivisia ja ammatillisesti sivistyneitä onnistujia maailma ei tule toimeen

Ilman taitavia, innovatiivisia ja ammatillisesti sivistyneitä onnistujia maailma ei tule toimeen Ilman taitavia, innovatiivisia ja ammatillisesti sivistyneitä onnistujia maailma ei tule toimeen Ammattiosaaminen 2025 visio, AMKEn tulevaisuusvaliokunta Visio voi toteutua, jos 1. ammatillinen koulutus

Lisätiedot

Yrittäjyys ja innovaatiotoiminta ammatillisessa koulutuksessa ja korkeakouluissa (Yrtti-arviointi)

Yrittäjyys ja innovaatiotoiminta ammatillisessa koulutuksessa ja korkeakouluissa (Yrtti-arviointi) Yrittäjyys ja innovaatiotoiminta ammatillisessa koulutuksessa ja korkeakouluissa (Yrtti-arviointi) Ammatilliseen koulutukseen suunnatun opiskelijakyselyn tuloksia Juha Vettenniemi ja Raisa Hievanen Kansallinen

Lisätiedot

Botniastrategia. Arvostettu aikuiskoulutus. Korkea teknologia. Nuorekas. Vahva pedagoginen osaaminen. Mikro- ja pk-yrittäjyys. Tutkimus ja innovaatiot

Botniastrategia. Arvostettu aikuiskoulutus. Korkea teknologia. Nuorekas. Vahva pedagoginen osaaminen. Mikro- ja pk-yrittäjyys. Tutkimus ja innovaatiot 2015 Botniastrategia Kansainvälinen Nuorekas Vahva pedagoginen osaaminen Korkea teknologia Toiminnallinen yhteistyö Mikro- ja pk-yrittäjyys Vaikuttavuus Arvostettu aikuiskoulutus Tutkimus ja innovaatiot

Lisätiedot

Ammattiosaamisen näyttöjen toteuttaminen ja arviointi. Työpaikkaohjaajakoulutus 3 ov

Ammattiosaamisen näyttöjen toteuttaminen ja arviointi. Työpaikkaohjaajakoulutus 3 ov Ammattiosaamisen näyttöjen toteuttaminen ja arviointi Työpaikkaohjaajakoulutus 3 ov Ammattiosaamisen näyttö Ammatillisiin perustutkintoihin on liitetty ammattiosaamisen näytöt osaksi opiskelijan arviointia

Lisätiedot

LAAKERI työelämäyhteistyö sujuvaksi Varsinais-Suomessa

LAAKERI työelämäyhteistyö sujuvaksi Varsinais-Suomessa LAAKERI työelämäyhteistyö sujuvaksi Varsinais-Suomessa 1.2.2009-31.12.2011 Toimintalinja 3: Työmarkkinoiden toimintaa edistävien osaamis-, innovaatio- ja palvelujärjestelmien kehittäminen Tilannekatsaus

Lisätiedot

SISÄLLYSLUETTELO VERSIONHALLINTA

SISÄLLYSLUETTELO VERSIONHALLINTA 1 2 SISÄLLYSLUETTELO 1. Johdanto... 3 2. Kansainvälisen toiminnan arvot ja visio... 3 3. Kansainvälisen toiminnan Strategiset tavoitteet... 3 4. Kansainvälinen toiminta... 5 4.1 Kansainvälisen toiminnan

Lisätiedot

Seloste 1 (9) Versio Näyttötutkinnot 30.12.2013 5. opiskelijapalautekyselyä.

Seloste 1 (9) Versio Näyttötutkinnot 30.12.2013 5. opiskelijapalautekyselyä. Seloste 1 (9) AIPAL näyttötutkintojen opiskelijapalaute 1.1.2014 alkaen Yleistä Rovaniemen koulutuskuntayhtymän (REDU) Lapin ammattiopistossa, Lapin matkailuopistossa ja Lapin urheiluopistossa käytetään

Lisätiedot

Näyttötutkinnon arvioijan opas

Näyttötutkinnon arvioijan opas Näyttötutkinnon arvioijan opas TAI aikuiskoulutus näyttötutkinnon arvioijan opas 2 Sisältö Mitä ovat näyttötutkinnot? 3 Henkilökohtaistaminen 4 Näyttötutkinnon suorittaminen ja osaamisen arviointi 5 Tutkintotodistus

Lisätiedot

TAUSTA JA TARVE. VALOA-hankkeen keskiössä Suomessa korkeakoulututkinnon opiskelevien ulkomaalaisten työllistyminen Suomeen

TAUSTA JA TARVE. VALOA-hankkeen keskiössä Suomessa korkeakoulututkinnon opiskelevien ulkomaalaisten työllistyminen Suomeen VALOA Ulkomaalaiset korkeakouluopiskelijat suomalaisille työmarkkinoille Milja Tuomaala ja Tiina Hämäläinen - VALOA-hankkeen esittely Oulun yliopiston kasvatustieteiden tiedekunnan Edutool- maisteriohjelmalle,

Lisätiedot

Oppisopimus koulutusmuotona. Mikko Koskinen, koulutuspäällikkö

Oppisopimus koulutusmuotona. Mikko Koskinen, koulutuspäällikkö Oppisopimus koulutusmuotona Mikko Koskinen, koulutuspäällikkö Oppisopimus on ollut aiemmin Suomessa pääasiassa aikuisten koulutusmuoto ammatillisten tutkintojen suorittamiseen Oppisopimuskoulutuksella

Lisätiedot

1. Ohjausta koskeva julkinen päätöksenteko

1. Ohjausta koskeva julkinen päätöksenteko Kysymykset 1. 1. Ohjausta koskeva julkinen päätöksenteko OHJAUKSEN TOIMINTAPOLITIIKKA ALUEELLISELLA TASOLLA Alueellisesti tulisi määritellä tahot, joita tarvitaan alueellisten ohjauksen palvelujärjestelyjen

Lisätiedot

Kestävän kehityksen kriteerit näyttötutkinnon järjestäjille KRITEERIT. 1) Hakeutumisen vaihe

Kestävän kehityksen kriteerit näyttötutkinnon järjestäjille KRITEERIT. 1) Hakeutumisen vaihe Nämä kriteerit on tuotettu 2011-2012 Hyria koulutuksen koordinoimassa Aikuiskoulutuksen sisällöt, menetelmät ja kriteerit (Aikuis-KEKE) -hankkeessa. Kriteerien suunnittelusta vastasi hankkeen kehittämisryhmä,

Lisätiedot

Ammattitaitoa yhdessä -kysely Keskeiset tulokset

Ammattitaitoa yhdessä -kysely Keskeiset tulokset Ammattitaitoa yhdessä -kysely Keskeiset tulokset Kyselyn tausta ja toteutus Ammatillisen koulutuksen uudistus lisää työpaikalla tapahtuvaa opiskelua. Kyselyllä kartoitettiin opiskelijoiden ohjauksen nykytilaa

Lisätiedot

Jatkoväylä sujuvasti ammatillisesta koulutuksesta ammattikorkeakouluun Aluekokeilu Pohjois-Karjala.

Jatkoväylä sujuvasti ammatillisesta koulutuksesta ammattikorkeakouluun Aluekokeilu Pohjois-Karjala. Jatkoväylä sujuvasti ammatillisesta koulutuksesta ammattikorkeakouluun Aluekokeilu Pohjois-Karjala www.xamk.fi/jatkovayla Väyläopintojen tausta Taustalla projektit: - Sujuva väylä ammatillisesta koulutuksesta

Lisätiedot

Ammatillisen lisäkoulutuksen ja näyttötutkintojen järjestäminen tehostuu prosessien selkiyttämisen kautta. TOIMINTA KEVÄT 2014 SYKSY 2014

Ammatillisen lisäkoulutuksen ja näyttötutkintojen järjestäminen tehostuu prosessien selkiyttämisen kautta. TOIMINTA KEVÄT 2014 SYKSY 2014 TOT-HANKKEEN TOIMINTASUUNNITELMA Ammatillisen lisäkoulutuksen ja näyttötutkintojen järjestämisprosessin selkiyttäminen Ammatillisen lisäkoulutuksen ja näyttötutkintojen järjestämisprosessi selkiytyy siten,

Lisätiedot

Hyvän ohjauksen kriteerityö

Hyvän ohjauksen kriteerityö Hyvän ohjauksen kriteerityö Oppilaan- ja opinto-ohjauksen kansalliset kehittämispäivät 29.4.2014 Opetusneuvos Anneli Rautiainen Esi- ja perusopetuksen yksikön päällikkö 21. vuosituhannen oppimisen taidot

Lisätiedot

HUIPUT KEHIIN. WinNova 02.04.2013. T.Eerola. w w w. h a m k. f i / a o k k

HUIPUT KEHIIN. WinNova 02.04.2013. T.Eerola. w w w. h a m k. f i / a o k k HUIPUT KEHIIN WinNova 02.04.2013 T.Eerola HUIPUT KEHIIN kehittää ammatillista huippuosaamista Projektin yleistavoitteena on pysyvien, ammatillista huippuosaamista kehittävien, alueellisten ja klusterikohtaisten

Lisätiedot

VUOSIVÄLIRAPORTTI 2012

VUOSIVÄLIRAPORTTI 2012 VUOSIVÄLIRAPORTTI 2012 Vuosiväliraportin sisältö Kirjallinen osuus Seurantatiedot e-lomakkeella Kysely valmistuneille Työnjohtokoulutuskokeilua koordinoiva koulutuksenjärjestäjä (TAO+PAIKO) toteuttaa kyselyn

Lisätiedot