TILINPÄÄTÖS VUODELTA 2011

Transkriptio

1 TILINPÄÄTÖS VUODELTA 2011 PÄLKÄNEEN KUNTA Kunnanhallitus / Kunnanvaltuusto /

2 Sisällysluettelo 1. TOIMINTAKERTOMUS Olennaiset tapahtumat kunnan toiminnassa ja taloudessa Kunnanjohtajan katsaus Kunnan hallinto ja siinä tapahtuneet muutokset Yleinen ja oman alueen taloudellinen kehitys Olennaiset muutokset kunnan toiminnassa ja taloudessa Kunnan henkilöstö Arvio merkittävimmistä riskeistä ja epävarmuustekijöistä sekä kunnan muista toiminnan kehittämiseen vaikuttavista seikoista Ympäristötekijät Kunnan talouden tasapainottaminen kaudella Selonteko kunnan sisäisen valvonnan järjestämisestä Tilikauden tuloksen muodostuminen ja toiminnan rahoitus Tilikauden tuloksen muodostuminen Toiminnan rahoitus Rahoitusasema ja sen muutokset Kokonaistulot ja menot Kuntakonsernin toiminta ja talous Yhdistelmä konsernitilinpäätökseen sisältyvistä yhteisöistä Selonteko konsernivalvonnan järjestämisestä Olennaiset konsernia koskevat tapahtumat Konsernitilinpäätös ja sen tunnusluvut Tilikauden tuloksen käsittely TALOUSARVION Kunnan ja kuntakonsernin tavoitteiden toteutuminen Määrärahojen ja tuloarvioiden toteutuminen Käyttötalouden toteutuminen Tuloslaskelmaosan toteutuminen Investointien toteutuminen Rahoitusosan toteutuminen TILINPÄÄTÖSLASKELMAT Tuloslaskelma Rahoituslaskelma Tase Konsernilaskelmat TILINPÄÄTÖKSEN LIITETIEDOT Tilinpäätöksen laatimista koskevat liitetiedot Kunnan tilinpäätöksen laatimista koskevat liitetiedot Konsernitilinpäätöksen laatimista koskevat liitetiedot Tuloslaskelmaa koskevat liitetiedot Tasetta koskevat liitetiedot Taseen vastaavia koskevat liitetiedot Taseen vastattavia koskevat liitetiedot Vakuuksia ja vastuusitoumuksia koskevat liitetiedot Henkilöstöä koskevat liitetiedot ERIYTETYT TILINPÄÄTÖKSET ALLEKIRJOITUKSET JA MERKINNÄT LUETTELOT JA SELVITYKSET SELONTEKO KUNNAN SISÄISEN VALVONNAN JÄRJESTÄMISESTÄ... 94

3 1 1. TOIMINTAKERTOMUS 1.1. Olennaiset tapahtumat kunnan toiminnassa ja taloudessa Kunnanjohtajan katsaus Vuoden 2011 tilinpäätöstä voidaan luonnehtia tyydyttäväksi. Tuloksella katamme täysimääräisesti poistot, ja teemme ylijäämää suunnilleen yhdistymisavustuksen verran. Nyt yhdistymisavustusvuodet ovatkin historiaa, koska vuosi 2011 oli yhdistymisavustusten viides ja viimeinen vuosi. Kahtena edellisenä tilivuonna teimme hyvät tulokset, jotka kertoivat enemmän sattumasta ja kertaluontoisista eristä kuin taloudellisesta vahvuudesta. Tilinpäätökset kuvaavat mennyttä aikaa, joka kuitenkin kertoo meille siitä, että taloutemme pohja on kunnossa ja taseeseen on kertynyt ylijäämää, joka antaa meille puskuria selvitä joistakin heikommista tilivuosista. Tilinpäätös ei kuitenkaan anna meille kuvaa koko taloudestamme. Kuntien yhdistyessä veroprosenttimme oli 18,5, kun se vuonna 2012 on 20. Huolimatta talouden tasapainotusohjelmastamme kunnan menokehitys on nopeampaa kuin tulokehitys. Mittavat vesihuolto- ja puhdistamoinvestoinnit tavanomaisten muiden investointien lisäksi aiheuttavat vääjäämättä nopean velkaantumiskehityksen. Euroalueen rahoituskriisi aiheuttaa meille huolta taloutemme osalta kahdella tavalla. Olemassa olevassa yleisessä taloustilanteessa kuntien verotulojen kehitys on hyvin epävarmaa. Ennusteet kertovat yleisestä taloustilanteesta siten, että talouden kasvu on keskipitkällä aikavälillä hyvin niukkaa. Toisaalta rahoitamme noin kolmasosan menoistamme valtionosuuksien turvin, ja kun tiedossa on, että valmisteilla on mittavia sopeutustoimia, merkittävätkin leikkaukset valtionosuuksissa ovat mahdollisia. Vuoden 2011 eduskuntavaalien jälkeen koottu maan hallitus linjasi erääksi keskeiseksi tehtäväkseen merkittävän kuntauudistuksen aikaansaamisen kuluvan vaalikauden aikana. Kansalaisten saamat julkiset palvelut ovat suurimmalta osin kuntien tuottamia. Kuntauudistusta perustellaan kuntauudistusta valmisteltaessa mm. - huoltosuhteen merkittävällä huononemisella, ts. yhä harvemmat työssä käyvät joutuvat elättämään yhä kasvavaa työelämän ulkopuolella olevien määrää, - edelliseen liittyvällä kuntien rahoitusvajeella, ja - isojen kaupunkikeskuksien kuntaliitoksilla päällekkäisten toimintojen poistamiseksi ja epäterveen kilpailun estämiseksi. - Lisäperusteluna tuodaan esille myös se, että hyvinvointivaltion asema on ilman uudistuksia uhattuna. Tätä kirjoitettaessa kuntien lausunnot esitetystä kuntarakenteesta, ovat työn alla. Esityksen mukaan kuntia jäisi olemaan uudistuksen jälkeen n. 70. Tähän mennessä suoritetussa valmistelussa kunnat eivät ole olleet mukana, ja ehdotus pohjautuu kuntarakenteisiin eikä kuntalaisten palveluihin ja palvelutarpeeseen. Pienen maaseutukunnan palvelutuotannon kannalta uudistus tuottaa huolta, koska uudistus edellyttää merkittävien säästöjen aikaansaamista, ja ne voidaan saada lähinnä palveluverkostoa kar-

4 2 simalla. Selvää on, että palveluiden pääpaino mahdollisesti tulevissa suurkunnissa tulee olemaan isoissa väestökeskuksissa, ja harvaan asutuilta seuduilta palvelut poistuvat tai etääntyvät. Nyt jos koskaan Pälkäneen kunnan on syytä viedä maaliin sellaiset kehittämistoimensa kuin kuntastrategia- ja kehityskuvatyön sekä meneillään olevat kaavoitusprosessit. Esko Arasalo kunnanjohtaja Kunnan hallinto ja siinä tapahtuneet muutokset Luopioisten ja Pälkäneen kunnat lakkautettiin ja uusi Pälkäneen kunta perustettiin Vuoden 2009 alusta lukien valtuustossa on ollut 27 valtuutettua. Kunnanhallinto Valtuuston jäsenmäärä: 27 jäsentä KOK 9, KESK 7, SDP 6, YL MPÄ 2 VAS 2, VIHR 1 Valtuuston puheenjohtajisto: puheenjohtaja Petri Urkko (KESK), 1. varapuheenjohtaja Eero Laesterä (KOK) 2. varapuheenjohtaja Maria Aho (SDP) Kunnanhallituksen jäsenmäärä: 9 jäsentä KOK 3, SDP 3, KESK 2, YL MPÄ 1 Kunnanhallituksen puheenjohtajisto: puheenjohtaja Antti-Jussi Mikkola (KOK) 1. varapuheenjohtaja Timo Ailio (SDP) 2. varapuheenjohtaja Jukka Kittilä (KESK) Kunnanhallituksen esittelijät: Pöytäkirjanpitäjä: kunnanjohtaja Esko Arasalo Hallintojohtaja Maija-Riitta Mäkitalo

5 Sivistyslautakunta (9) Kansalaisopiston johtokunta (6) Vapaa-aikalautakunta (9) Perusturvalautakunta (9) Tekninen lautakunta (9) Rakennuslautakunta (9) Ympäristölautakunta (9) Keskusvaalilautakunta (5) 3 Kunnassa on toiminut 11 lautakuntaa. Valtuusto (27) Tarkastuslautakunta (7) Kunnanhallitus (9) Lautakunnat Kunnan hallinto-organisaatio. Kunnanjohtaja. Esko Arasalo Neuvotteleva johtoryhmä Kunnanjohtaja Osastopäälliköt Hallintojohtaja Kamreeri Hallinto-osasto Sosiaaliosasto Sivistysosasto Tekninen osasto Hallintojohtaja Perusturvajohtaja Sivistystoimenjohtaja Tekninen johtaja Maija-Riitta Mäkitalo Janita Koivisto Mauri Nest Hanna-Kaisa Lahtisalmi Tehtäväalueet Tehtäväalueet Tehtäväalueet Tehtäväalueet Yleishallinto Sosiaalipalvelut Koulutus- ja kirjasto- Tekniset palvelut Kehittämispalvelut Terveyspalvelut palvelut Rakennusvalvonta Maaseutupalvelut Kansalaisopistopalvelut Ympäristönsuojelu Vapaa-aikapalvelut Vesihuoltolaitos

6 Yleinen ja oman alueen taloudellinen kehitys Suomen talous kasvaa Valtionvarainministeriön suhdannekatsauksen mukaan vuonna ,5 % ja siten kasvu on osoittautumassa aikaisemmin arvioitua vaatimattomammaksi. Ensi vuonna talous kasvaa vain n. 0,5 prosenttia ja kasvu tulee painottumaan vuoden loppupuolelle. Ennuste pitää sisällään mahdollisuuden siihen, että talous vajoaa taantumaan kuluvan vuoden loppupuolella ja ensi vuoden alussa. Vuoden 2012 kasvu on miltei kokonaan kotimaisen kysynnän varassa, sillä vienti jää ensi vuonna vaimeaksi. Ilman tärkeiden kauppakumppanien Venäjän, Ruotsin ja Saksan keskimääräistä parempaa talouskehitystä vientinäkymät olisivat ensi vuodelle huonot. Inflaatio pysyy Suomessa selvästi euroalueen keskimääräistä korkeampana ollen ensi vuonna 2,75 %. Vuonna 2013 talous kääntyy maltilliseen nousuun ja kasvuksi ennustetaan 1,75 %. Edellisen kansainvälistä taloutta kohdanneen kriisin jälkeen Suomen julkisen talouden tila heikkeni nopeasti. Alhaisen talouskasvun ja mahdollisen taantuman johdosta julkisen talouden tilasta muodostuu jälleen haastava. Tämänhetkisen tilanteen yksi merkittävimmistä opetuksista on, että ei ole olemassa mitään yhtä ja kaikille samaa kriteeriä julkisen velan määrästä, jonka jälkeen maa ajautuu ongelmiin. Merkittävää elvytysvaraa ei ole tulevina vuosina käytettävissä. Viime vuonna alkanut työttömyysasteen lasku pysähtyi syksyllä. Ensi keväänä työttömyys kääntyy lievään nousuun työvoiman kysynnän laskiessa. Työttömyyden nousu on kuitenkin maltillista yritysten käyttäessä tehtyjä työtunteja ensisijaisena työpanoksen sopeutustoimena. Toisaalta myös työvoiman tarjonta alenee väestön ikääntyessä. Ensi vuoden työttömyysaste on 8,1 %. Työikäisen väestön (15-64v) supistuminen vaikuttaa merkittävästi työmarkkinoiden toimintaan lähivuosina. Työikäisen väestön määrä laskee tänä vuonna ja ensi vuonna hengellä. Väestörakenteen muutos näkyy erityisesti siinä, että työllisten määrän laskusta huolimatta työllisyysaste ei heikkene vuonna Työllisyysaste on ensi vuonna 68,5 % Työllisyystilanne oli Pirkanmaalla edelleen koko maata heikompi joulukuun 2011 lopussa. Pirkanmaalla työttömien työnhakijoiden osuus työvoimasta oli 10,9 prosenttia ja koko maassa 9,7 prosenttia. Pirkanmaalla työttömien työnhakijoiden määrä kuitenkin väheni vuositasolla enemmän (9 %) kuin keskimäärin koko maassa (5 %). Pälkäneen työttömyysasteen kehitys kuukausittain vuosina Työttömyysaste %: Tammikuu 8,3 10,9 10,1 Helmikuu 6,3 8,1 10,2 9,8 Maaliskuu 6,2 8,3 10,0 9,4 Huhtikuu 5,6 7,8 9,7 8,7 Toukokuu 5,3 7,6 9,0 8,1 Kesäkuu 5,9 8,0 9,3 8,4 Heinäkuu 6,9 9,0 9,6 9,1 Elokuu 5,9 8,8 9,1 8,4 Syyskuu 6,3 9,3 9,1 7,5 Lokakuu 6,4 9,5 9,3 7,6 Marraskuu 7,2 9,8 9,4 8,0 Joulukuu 8,3 10,4 10,3 8,4 Keskimäärin 6,4 8,7 9,7 8,6 Pirkanmaalla joulukuun työttömyysaste aleni edellisvuoden 11,9 prosentista 10,6 prosenttiin vuonna Pälkäneellä työttömyysprosentin kehitys on myötäillyt vuoden 2011 aikana Pir-

7 5 kanmaan kehitystä ja Pälkäneen keskimääräinen työttömyysaste väheni 9,7 prosentista 8,6 prosenttiin. Pitkäaikaistyöttömien määrä väheni vuoden aikana 11 henkilöä. Joulukuun 2011 lopussa yli vuoden työttömänä olleita oli 76 henkilöä. Nuoria, alle 25-vuotiaita oli vuoden 2011 alussa työttömänä 26 henkilöä, vuoden lopussa määrä oli vähentynyt 21 henkilöön. Tilastokeskuksen mukaan vireille pannut velkajärjestelyt vähenivät Pirkanmaalla tammisyykuussa 2011 edellisen vuoden vastaavaan ajankohtaan 29 kpl (-9,6 %), kun koko maassa ne samaan aikaan kasvoivat 15,5 %. Pälkäneen kunnan väkiluku jatkoi vuonna 2010 alkanutta laskua. Tietoja luonnollisesta väestökehityksestä sekä muuttoliikkeestä ei ole vielä käytettävissä. Vuosi Miehiä Naisia Yhteensä Muutos Muutos% , , , , Olennaiset muutokset kunnan toiminnassa ja taloudessa Vuosi 2011 oli uuden Pälkäneen kunnan viides toimintavuosi. Kunnalle myönnetystä kuntajaon muutokseen liittyvästä yhdistymisavustuksesta yhteensä 5,3 milj. eurosta jäljellä olleet 0,35 milj. euroa maksettiin kunnalle vuonna Valtuusto käynnisti vuonna 2009 valmistelun kunnan talouden tasapainottamiseksi vuosien aikana toteutettavalla ohjelmalla. Valtuusto hyväksyi tasapainottamistoimenpiteet Talouden tasapainottamistoimenpiteisiin sisältyneen alakouluverkon osalta valtuusto päätti lakkauttaa Salmentaan koulun syyslukukauden 2010 alusta lukien ja muilta osin valtuusto siirsi alakouluverkon käsittelyn kokoukseensa Valtuusto päätti tällöin, ettei muita kouluja lakkauteta. Pääosa rakennemuutoksilla saatavat kustannusten vähentämistoimenpiteet kohdistuvat koko vaikutuksellaan vuoteen 2013, jolloin myös toimenpiteisiin liittyvät muutosinvestoinnit on toteutettu. Talouden tasapainottamistoimenpiteiden toteutuminen vuonna 2011 on esitetty tilinpäätöksessä kootusti tehtäväalueittain. Tilikauden 2011 tulos toteutui talousarviossa ennakoitua positiivisempana. Tulosta paransi yhdistymisavustuksen viimeinen erä euroa. Lisäksi tonttien myynneistä kertyi myyntivoittoja euroa, mutta muita tulokseen vaikuttavia kertaluonteisia tai poikkeuksellisia tuloja ei tilikaudella ollut Kunnan henkilöstö Kunnan palveluksessa vuoden 2011 alussa oli 368 henkilöä, mikä luku sisältää vakituisen ja määräaikaisen henkilöstön. Vuoden lopussa vastaava poikkileikkaustietoon perustuva henkilöstön määrä oli 379. Henkilöstö väheni yleishallinnossa ja opetus- ja kulttuuripalveluissa ja kasvoi sosiaalipalveluissa.

8 6 Kunta laatii erillisen henkilöstötilinpäätöksen Arvio merkittävimmistä riskeistä ja epävarmuustekijöistä sekä kunnan muista toiminnan kehittämiseen vaikuttavista seikoista Kunnan talous ei ole tasapainossa, koska kertaluontoisista eristä puhdistettu tulojen kasvu on ollut hitaampaa kuin menojen kasvu. Taloudellisesti kestävään tilanteeseen pääsemiseksi valtuusto on hyväksynyt talouden tasapainottamispaketin, joka sisältää yleishallintoon, sosiaalipalveluihin, sivistystoimeen ja teknisiin palveluihin kohdistuvia rakenteellisia, talouteen vaikuttavia muutoksia. Vuoden 2012 alussa esitetty kuntarakenneuudistus edellyttää kuntien lausuntoja uudistuksen toteuttamisesta kevään 2012 aikana. Myös sosiaali- ja terveydenhuollon uudistusta suunnittelemaan on nimetty työryhmä sosiaali- ja terveysministeriössä. Toistaiseksi kunnilla ei ole käytettävissä tietoa, tuleeko kuntarakenneuudistuksen toteuttamiseen liittymään kuntien rahoitukseen vaikuttavia muutoksia ja millä tavoin ne vaikuttaisivat Pälkäneen kuntaan. Kunnan vuosien investointiohjelman nettomenot ovat yhteensä 10,05 milj. euroa, joista vesihuollon investointien osuus on 5,57 milj. euroa. Taloussuunnitelman vuosikate ei riitä kattamaan nettoinvestointeja tällä tarkastelujaksolla. Kunnalle saattaa aiheutua kustannuksia vedenpuhdistuslaitoksen rakentamishankkeen viivästymisestä Ympäristötekijät Pälkäneen kunnan ja Pirkanmaan ympäristökeskuksen edustajien kanssa tehdyn sopimuksen mukaisesti kunta laati Kankaanmaan aluetta ja koko vanhan Pälkäneen kunnan aluetta koskevan suojelusuunnitelman joka on valmistunut vuoden 2011 aikana ja on toimielinkäsittelyssä keväällä Kunta oli jo vuoden 2009 talousarviossa varautunut Pälkäneen keskustaajaman jäteveden puhdistamon tehostamiseen vuosina 2009 ja Hanke on viivästysten jälkeen käynnistynyt vuonna 2010 ja aikataulun mukaisesti valmista piti olla vuoden 2012 loppuun mennessä. Rakennustyö on kuitenkin jouduttu keskeyttämän heti alkuunsa valitusprosessin vuoksi. Pälkäneen kunta, Pälkäneen yrittäjät ja Pirkanmaan ELY ovat yhdessä laatineet pohjavesien suojelusuunnitelman Isokangas-Syrjänharjun ja Kollolanharjun pohjavesialueille. Pohjavesien suojelusuunnitelma viedään hyväksyttäväksi 2012 kevään aikana. Tavase Oy:n Pälkäneen keskustaajamaan Syrjänharjuun asutuksen ja teollisuusalueen keskelle suunnittelema tekopohjavesihanke on merkittävä kunnan ympäristöön vaikuttava riskitekijä Kunnan talouden tasapainottaminen kaudella Valtuusto on hyväksynyt suunnitelmakaudella talouden tasapainottamiseksi toteutettavat toimenpiteet säästövaikutuksineen Alakouluverkon osalta valtuusto asetti vuotuiseksi säästötavoitteeksi vuoteen 2012 mennessä toteutuvaksi euron suuruiset säästöt. Kunnanvaltuusto käsitteli alakouluverkkoasiaa uudestaan ja kokouksessa tehdyn päätöksen mukaan kunnassa säilytetään seitsemän alakoulua, joten ainoastaan Salmentaan koulun lakkauttaminen sisältyy tasapainottamistoimenpiteisiin. Hallintokunnat antavat valtuustolle vuosittain tilinpäätöksen

9 7 yhteydessä raportin siitä, miten toimenpiteet ovat toteutuneet. Lisäksi hallintokuntien tulee antaa huhtikuun ja elokuun seurantaraporttien yhteydessä tilannekatsaus talouden tasapainottamistoimenpiteistä. Tasapainottamistoimenpiteiden vaikutusta tulee arvioida siten, että vuoden 2011 toimintakate olisi euroa heikompi, mikäli talouden tasapainottamiseen ei olisi ryhdytty. KIINTEISTÖJEN MYYNTI JA PURKAMINEN Kiinteistöjen myynti. - ja purkamiskohteista valtuusto on päättänyt / 102. Myytävät kiinteistöt Tavoiteaikataulu Tilanne Myyntituloarvio Rautajärven Kympinpesä (aiemmin lainausasema, tyhjänä), myydään tai vuokrataan, jos ei mene kaupaksi - huoneisto on tyhjänä, - huoneiston hintaa on tiedusteltu, tarjousta ei e As Oy Kyynärötarha Regon halli - selvitetään, muodostetaanko kiinteistöosakeyhtiö Hevostalli tontteineen myydään, kun asunto vapautuu myynti edellyttää kunnallistekniikan ulottamista alueelle kuitenkaan ole saatu - huoneisto on edelleen vuokrattuna normaalilla asuinhuoneiston vuokrasopimuksella - ei ole selvitetty kiinteistöosakeyhtiövaihtoehtoa - kiinteistöön kohdistuvaa lainaa on e - ei myynti-ilmoituksia tai ostotarjouksia Kukkianhelmen liiketila myydään vapautuessa - vuokrattu kahdelle uudelle yrittäjälle - ei myynti-ilmoituksia tai ostotarjouksia Kiinteistöjen myynnin sijasta Koemetsäntien huonokuntoisten rakennusten purkaminen harkittavaksi ja alue otettavaksi kaavan mukaiseen käyttöön omakotitonteiksi YLEISHALLINTO Vuoden 2011 toteutuminen: Viimeistään siinä vaiheessa, kun aluepelastuslaitoksen asettamat velvoitteet tulee täyttää Purkaminen harkittavaksi todennäköisesti viimeistään vuonna e tasearvo e Kehitysjohtaja, hallintojohtaja ja kamreeri eläköityivät vuonna Henkilöstöpäällikön virka lakkautettiin. Yleishallinnossa toimii vuonna 2012 kunnanjohtaja, hallintojohtaja, kamreeri sekä ma. kehittämispäällikkö ( asti). Ma. kehittämispäällikön työsuhde korvaa lakkautetut kehitysjohtajan ja yritysasiamiehen virat. Tasapainottamispaketissa tavoitteeksi asetettu virkojen väheneminen kaikilta osin vuonna 2013 on siten aikaistunut. Palkanlaskenta kunnan omana toimintana päättyi ja siirtyi Kangasalan kunnan hoidettavaksi. Muutoksen tavoitteena on toimintavarmuuden saaminen, jotta tiukasti määräpäiviin sidottujen palkkojen maksaminen turvataan. Kahdesta kokoaikaisesta palkkasihteereistä toisen palvelussuhde kuntaan päättyi hänen siirtyessään Kangasalan kunnan palvelukseen, ja toinen palkkasihteeri jää vuosilomalle ja eläkkeelle vuonna Osa yleishallinnon säästöistä suunnitelmakaudella toteutuu, kun vuodesta 2010 lukien ei enää ole jatkettu ma. arkistonjärjestelijän työsuhdetta. Arkistojen järjestämistä asianmukaiseen ja lainsäädännön edellyttämään kuntoon on jatkettu kunnan vakituisen henkilöstön toimesta. Kunta on luopu-

10 8 nut myös rantaosayleiskaavoituksesta, jolloin vuosittain osayleiskaavoituksen kustannuksiin tarvittavaa määrärahaa ei suunnitelmakaudelle varata. Aluearkkitehtitoimintaa jatketaan Kuhmoisten kunnan kanssa. Kunta sai ympäristöministeriöltä poikkeuksen kaavoittajaa koskevasta velvoitteesta (vuoden 2013 loppuun saakka), ja valtionosuutta aluearkkitehdin palkkauskustannuksiin. Valtuusto perusti kuntaan kaavoittajan vakituisen vakanssin lukien helpottaakseen asiantuntijan rekrytoimista, kun aluearkkitehtinä osaaikaisesti toiminut henkilö eläköityi kokonaan. Loppuvuoden aikana ei aluearkkitehdin tehtävää kutienkaan onnistuttu täyttämään useista hakukierroksista huolimatta. Taulukossa on merkitty punaisella alkuperäisestä tasapainotussuunnitelmasta poikkeava toteutuminen. Miinus -merkkinen luku parantaa tulosta NETTOVAIKUTUS TOIMINTAKATTEESEEN YHTEENVETO TULOSVAIKUTUKSISTA VUONNA 2013 TP 2010 TP 2011 TA 2012 TS 2013 TS 2014 YLEISHALLINTO Yleishallinnon virkajärjestelyt Aluearkkitehdin osa-aikaeläköityminen Toteutuminen - kehitysjohtajan osa-aikaeläke / eläke lukien hallintojohtajan vuorotteluvapaa / virkavapaa henkilöstöpäällikön viran lakkauttaminen lukien aluearkkitehdin tehtävän hoito kokoaikaisena lukien (lisäys 30 %), laskettu huomioiden valtion tuki 50 % Virkajärjestelyt yhteensä: Palkanlaskennan ulkoistaminen Kangasalan kunnalle - siirtymävaiheen kustannukset Toteuttamatta jätettävät tehtävät - rantaosayleiskaavoitusta ei toteuteta toteutuminen ei erillistä arkistojärjestelijää Maaseutupalvelut - lomituksen hallinto ja lomitus siirtyvät Lempäälän hoidettavaksi - maaseutuasiamiespalvelut Oriveden hoidettaviksi - muutoksen vaikutus (2009 v. arvio) Kehittämispalvelut (ent. seutuyhteistyö) - yritysasiamiehen virkaa ei täytetä toteutuminen: ma. kehittämispäällikkö YLEISHALLINTO YHTEENSÄ SOSIAALIPALVELUT Päivähoito Päivähoidossa on siirrytty vuoden 2010 alusta kahden maksuluokan järjestelmään entisen moniportaisen maksuluokituksen sijaan. Nykyiset maksuluokat määräytyvät sen mukaan, sovitaanko lapsen hoitopäivien määräksi jokapäiväinen hoito vai 10 hoitopäivää kuukaudessa. Maksutuottoja arvioidaan kertyvän euroa lisää verrattuna vuoden 2009 päivähoidon maksujen tasoon vuosittain. Päivähoidon maksutaksoihin tuli valtakunnallinen muutos , jolloin tuloluokat nousivat. Tämä ei selvityksen mukaan kuitenkaan juurikaan vaikuttanut pälkäneläisten perheiden tuloluok-

11 9 kiin. Maksuluokkarakenteen muutos vaikuttaa toteutuvan esitetyn mukaisesti. Tarkkaa vaikutusta on vaikea selvittää, koska asiaan vaikuttaa monta eri tekijää. Sosiaalityö Sosiaalityö on jatkuvaa parempien elinmahdollisuuksien etsimistä yhdessä asiakkaan kanssa. Tulevan työpajan arvioidaan auttavan nuorten kouluttamattomien ja työttömien nuorten työllistymisessä, joka tulee vaikuttamaan työmarkkinatuen kuntaosuuteen sekä toimeentulotukeen. Miinus -merkkinen luku parantaa tulosta NETTOVAIKUTUS TOIMINTAKATTEESEEN YHTEENVETO TULOSVAIKUTUKSISTA TP 2010 TP 2011 TA 2012 TS 2013 TS 2014 SOSIAALIPALVELUT Sosiaalityö - eri tuensaajien perkaus toimeentulotuen tarkistus, työmarkkinatuen kuntaosuus Päivähoito - maksuluokkarakenteen muutos Päivähoidossa lasten määrän väh., ostopalveluiden vähentäminen toteutuminen Vanhustenhuollon palvelurakenteen muutos - Alkup. Päätös, nettovaikutus nykyinen toteutumaennuste Haaparinteen muutos, ei sisälly v tasapainopakettiin Kotipalvelun ateriatoimitukset kylminä viikonvaihteen ateriat toimitetaan koko kunnan alueella kylminä, muilta osin hanketta tarkastellaan yhteistoiminta- alueen kanssa yhteistyössä myöhemmin SOSIAALIPALVELUT YHTEENSÄ Sosiaalityö ja päivähoito Talouden tasapainottamiseen käytetyt arvioluvut saatavista säästöistä ovat teoreettisia ja epävarmoja. Toimeentulotukiasiakkaita on muutamia saatu vuoden 2011 aikana eläkkeelle, mutta uusia asiakkaita on tullut lisää. Päivähoidon maksuperusteet ovat muuttuneet valtakunnallisesti ja päivähoidossa olevien lasten määrä on kasvanut, joten maksuluokkamuutoksesta saatujen säästöjen seuranta on mahdotonta. Voidaan kuitenkin olettaa, että esitetty tulos on saatu aikaiseksi. Mielenterveyspalvelut Alkuperäinen vuoden 2009 tasapainottamispaketti ei ole sisältynyt Haaparinteen muutosta. Haaparinteen asumispalveluyksikkö tulee säilymään jatkossakin tuetun asumispalvelun yksikkönä ja vuonna 2013 Mikkolakoti (9 paikkaa) muutetaan osaksi Haaparinnettä mielenterveys- ja päihdeongelmaisten tehostetuksi palveluasumiseksi. Tavoitteena on kotiuttaa muualla asuvia mielenterveysja päihdeongelmaisia yksikköön. Tällä hetkellä pälkäneläisiä mielenterveys- ja päihdeasiakkaita on sijoitettu kunnan ulkopuolisiin asumispalveluyksiköihin kaksitoista. Muutos vaatii viiden henkilön lisäystä elokuussa 2012, jotta ympärivuorokautinen hoito pystytään turvaamaan.

12 10 Vanhusten hoito Tehostettu palveluasuminen ja laitoshoito Vuoden 2010 aikana kunta on ostanut Linnea Kodilta kymmenen tehostetun palveluasumisen paikkaa. Tämän lisäksi ostettiin tilapäisesti Kukkiakodon remontin ajaksi yhdeksän tehostetun palveluasumisen paikkaa Kostiakodilta. Näiden paikkojen lisäksi vuoden 2011 lokakuussa anottiin lisämäärärahaa kymmeneen tehostetun palveluasumisen paikkaan, jotta saatiin terveyskeskuksen vuodeosaston tilannetta purettua. Paikkoja on varattu vuodelle 2012 kahdeksan paikkaa. Näiden kahdeksan paikan asukkaat tullaan siirtämään kunnan omiin asumispalvelu- sekä laitoshoidon yksiköihin Kukkiakodon peruskorjauksen valmistuttua marraskuussa Kotipalvelu Henkilöstöresursseja siirretään tarkastelujaksolla Kukkiakodon tehostetun palveluasumis-yksikön valmistuttua kotipalveluun. Tavoitteena on, että kotona voidaan lisättävän henkilöstömäärän avulla hoitaa myös entistä huonokuntoisempia vanhuksia. Lisäksi kotipalvelua keskitetään entistä enemmän hoitotyöhön organisoimalla vanhusten tukipalveluita (kauppa-asioiden hoito siivous, ateriakuljetukset yms.) uudella tavalla. Avohuollossa panostetaan sosiaaliseen, psyykkiseen ja fyysiseen kuntoutukseen hoivatarpeiden vähentämiseksi ja siirtämiseksi entistä myöhempään elämänvaiheeseen. Kotipalvelu ja kotisairaanhoito tulevat yhdistymään vuoden 2012 alusta. KOULUTUS-, KIRJASTO- ja VAPAA-AIKAPALVELUT Valtuusto asetti kokouksessaan / 91 alakouluverkon osalta vuotuiseksi säästötavoitteeksi euron suuruiset säästöt vuoden 2012 loppuun mennessä. Kunnanvaltuusto käsitteli alakouluverkkoasiaa uudestaan / 12. Kunnanvaltuusto päätti äänestyksen (12-15) jälkeen hyväksyä valtuutettu Zeitlinin tekemän esityksen, jonka mukaan kunnassa säilytetään seitsemän alakoulua. Miinus -merkkinen luku parantaa tulosta NETTOVAIKUTUS TOIMINTAKATTEESEEN YHTEENVETO TULOSVAIKUTUKSISTA TP 2010 TP 2011 TA 2012 TS 2013 TS 2014 SIVISTYSPALVELUT Salmentaan koulu lakkautettu Nuoriso- kulttuurisihteerin virka asti (50 %) Kansalaisopistopalvelut ostopalveluina Yhteistyön Anna Tapion koulun kanssa väliaikainen järjestely / lukuvuosi Lu ya:n lakkauttaminen, ya:n opetus Anna Tapion koululta Koulunkäyntiavustajien vähent. (määräaik ) SIVISTYSPALVELUT YHTEENSÄ TEKNISET PALVELUT JA VESIHUOLTOLAITOS Teknisten palveluiden menoja kasvattavat ylläpidettävien uusien kaavateiden määrän lisäys sekä uudet tievalaistuskohteet, jolloin euromääräisesti ei teknisten palveluiden tehtäväalueella hyväksyttyjä säästötavoitteita saada suoraan näkyviin kaikilta osin. Teknisen osaston talousarvioesityksen

13 11 mukaan kiinteistöpalveluissa ei ole mahdollista vähentää eläköityvän henkilöstön myötä henkilöstömäärää, vaan palveluiden järjestämiseksi tarvitaan yksi vakanssi lisää. Teollisuustilojen myyminen on vähentänyt vuokratuottoja. Miinus -merkkinen luku parantaa tulosta NETTOVAIKUTUS TOIMINTAKATTEESEEN YHTEENVETO TULOSVAIKUTUKSISTA TP 2010 TP 2011 TA 2012 TS 2013 TS 2014 TEKNISET PALVELUT Tekniset palvelut, vuokrien korotukset (5 % vuodessa) ulkoiset vuokratuotot vähentyneet, toteutuminen Tekniset palvelut, kiinteistönhoitopalvelujen organisointitapa eläköityvien vakansseja ei täytetä toteutuminen Vesihuoltolaitos, maksujen muutokset (5 % vuodessa) toteutuminen Yksityistieavustukset Hulevesimaksut(? Tulojen lisäys) TEKNISET PALVELUT YHTEENSÄ YHTEENVETO TALOUDEN TASAPAINOTTAMISTOIMENPITEISTÄ VERTAILU VALTUUSTON PÄÄTÖKSIIN TP 2010 TP 2011 TA 2012 TS 2013 TS 2014 VERTAILU VALTUUSTON PÄÄTÖKSIIN TP 2010 TA 2011 TA 2012 TS 2013 TS 2014 Valtuuston hyväksymän tuloksen parantuminen Valtuuston päättämä muutos / kouluverkko NETTOVAIKUTUS PÄÄTÖSTEN MUKAAN ARVIOITU TULOSVAIKUTUS YHTEENSÄ ERO SÄÄSTÖISSÄ SUHTEESSA VALTUUSTON PÄÄ- TÖKSIIN, +ylitys -alitus Selonteko kunnan sisäisen valvonnan järjestämisestä Kunnanhallitus on hyväksynyt sisäisen valvonnan, hanketoiminnan sekä laskutuksen ja perinnän ohjeen Selonteot sisäisestä valvonnasta on laadittu osastoittain. Lomakkeet hallinto-, sosiaali-, sivistysja teknisen osaston selonteoista sisäisen valvonnan järjestämiseksi esitetään toimintakertomuksen liitteenä. Kunta ei ole ostanut tilikaudella 2011 sisäisen tarkastuksen palveluita Tilikauden tuloksen muodostuminen ja toiminnan rahoitus Tilikauden tuloksen muodostuminen kuvataan tuloslaskelmassa ja toiminnan rahoitus rahoituslaskelmassa. Molempien laskelmien ja niistä laskettavien tunnuslukujen tehtävänä on osoittaa, miten kunnan rahoitus on riittänyt tilikaudella.

14 Tilikauden tuloksen muodostuminen Tilikaudelle jaksotettujen tulojen riittävyys jaksotettuihin menoihin osoitetaan tuloslaskelman välitulosten eli toimintakatteen, vuosikatteen ja tilikauden tuloksen avulla. TULOSLASKELMA (ulkoiset) 1000 euroa TOIMINTATUOTOT TOIMINTAKULUT Toimintakate Verotulot Valtionosuudet Rahoitustuotot ja -kulut: Korkotuotot Muut rahoitustuotot Korkokulut Muut rahoituskulut Vuosikate Poistot käyttöomaisuudesta ja muista pitkävaikutteisista menoista Satunnaiset tuotot ja kulut 0 0 Satunnaiset tuotot 0 0 Satunnaiset kulut 0 0 Tilikauden tulos Poistoeron lis (-) / väh (+) Varausten lis (-) / väh (+) -800 Rahastojen lis (-) / väh (+) Tilikauden yli-/ alijäämä TULOSLASKELMAN TUNNUSLUVUT v v Toimintatuotot/Toimintakulut % 13,9 15,6 Vuosikate/Poistot, % 123,9 575,6 Vuosikate euroa/asukas Asukasmäärä Tunnuslukujen laskentaperusteet on esitetty Kirjanpitolautakunnan kuntajaoston antamassa Yleisohjeessa kunnan ja kuntayhtymän tilinpäätöksen ja toimintakertomuksen laatimisesta Toimintakate on toimintatuottojen ja -kulujen erotus, joka osoittaa verorahoituksen ja valtionosuuksien osuuden toiminnan kuluista. Yhdistymisavustus euroa sisältyy toimintatuottoihin, mikä nostaa toimintatuottojen osuutta toimintakuluista. Ilman yhdistymisavustusta tuottojen osuus olisi ollut 13,0 %. Edellisenä vuonna toimintatuotot ilman yhdistymisavustusta kattoivat toimintakuluista 13,7 %.

15 13 Toimintakate eli nettomenot jossa toimintakuluista on vähennetty toimintatuotot kasvoi edellisvuodesta 8,5 %. Ilman yhdistymisavustuksia toimintakatteen kasvu edellisvuoteen oli 6,1 %. Vuosikate osoittaa tulorahoituksen, joka jää käytettäväksi investointeihin, sijoituksiin ja lainan lyhennyksiin ja se on keskeinen kateluku arvioitaessa tulorahoituksen riittävyyttä. Perusoletuksena on aikaisemmin pidetty, että mikäli vuosikate on siitä vähennettävien poistojen suuruinen, kunnan tulorahoitus on riittävä. Kunnan velkaantumisen kannalta on kuitenkin oleellisempaa verrata vuosikatetta nettoinvestointeihin, sillä poistoaikoihin liittyvä laskenta aiheuttaa sen, että poistot jäävät tyypillisesti kunnissa vuosittaisia nettoinvestointeja pienemmäksi. Tulorahoitus on kunnan tuloslaskelmassa ylijäämäinen, kun vuosikate ylittää poistot ja alijäämäinen, kun vuosikate alittaa poistot. Kunnan vuosikate on ylittänyt poistot koko uuden kunnan toimintakauden ajan, jolloin tulorahoitus on ollut ylijäämäinen. Vuosikatetta ovat parantaneet toiminta- ja rahoitustuottoihin kirjatut yhdistymisavustuserät ja muut kertaluonteiset tuotot. Vuosikatetta asukasta kohden käytetään tunnuslukuna tulorahoituksen riittävyyden arvioinnissa. Kuntakohtainen tavoitearvo tunnusluvulle saadaan jakamalla keskimääräinen vuotuinen investointitaso asukasmäärällä. Kunnan vuosikate asukasta kohden on heikentynyt edelliseen vuoteen verrattuna 579 euroa/asukas. Vuoden 2010 vuosikate oli kuitenkin poikkeuksellinen kunnalle tilitetyn kertaluontoinen terminaalibonuksen 2,3 milj. euroa johdosta. Lisäksi vuosikatteeseen vaikuttava yhdistymisavustuksen osuus väheni 0,35 milj. euroa edelliseen vuoteen verrattuna. Tilikauden tulos on tilikaudelle jaksotettujen tulojen ja menojen erotus, joka lisää tai vähentää kunnan omaa pääomaa. Tilikauden tulos on euroa ylijäämäinen Toiminnan rahoitus Toiminnan rahoitusta tilikauden aikana tarkastellaan rahoituslaskelman ja siitä laskettavien tunnuslukujen avulla. Rahoituslaskelmassa esitetään erikseen tulorahoituksen ja investointien nettomäärä ja rahoitustoiminnan eli anto- ja ottolainauksen, oman pääoman ja maksuvalmiuden muutosten nettomäärä. Näiden kahden nettomäärän erotus tai summa osoittaa kunnan rahavarojen muutoksen tilikaudella. Rahoituslaskelma ja sen tunnusluvut 1000 euroa Toiminnan rahavirta Vuosikate Satunnaiset erät, netto 0 0 Tulorahoituksen korjauserät Investointien rahavirta Investointimenot Rahoitusosuudet investointimenoihin Pysyvien vastaavien hyödykkeiden luovutustulot Toiminnan ja investointien rahavirta

16 14 Rahoituksen rahavita Antolainauksen muutokset Antolainasaamisten lisäykset 0-15 Antolainasaamisten vähennykset Lainakannan muutokset Pitkäaikaisten lainojen lisäys Pitkäaikaisten lainojen vähennys Lyhytaikaisten lainojen muutos 0 0 Oman pääoman muutokset 0 0 Muut maksuvalmiuden muutokset Rahoituksen rahavirta Rahavarojen muutos Rahavarat Rahavarat RAHOITUSLASKELMAN TUNNUSLUVUT Investointien tulorahoitus % 119,0 168,0 Pääomamenojen tulorahoitus % 64,7 128,6 Lainanhoitokate 1,4 5,4 Kassan riittävyys, pv Asukasmäärä Investoinnit Investointien tulorahoitus tunnusluku kertoo, kuinka paljon investointien omahankintamenosta on rahoitettu tulorahoituksella. Tunnusluku vähennettynä sadasta osoittaa prosenttiosuuden, mikä on jäänyt rahoitettavaksi pääomarahoituksella eli käyttöomaisuuden myynnillä, lainalla tai rahavarojen määrää vähentämällä. Pälkäneen kunnalla tulorahoitus on kattanut investoinnit vuosina Kaikkina näinä vuosina tulorahoitukseen on liittynyt kertaluonteisia eriä, mitkä ovat parantaneet tulorahoitusta. Investointien toteutumisaste on myös vuosittain jäänyt melko alhaiseksi talousarvion investointisuunnitelmaan nähden. Vuonna 2011 talousarvion mukaisista investoinneista toteutui noin 20,2 prosenttia ja vuonna 2010 noin puolet. Kaavio: Vuosikate ja nettoinvestoinnit vuosina

17 15 Vuosikate ja nettoinvestoinnit (1000 euroa) Vuosikate Nettoinvestoinnit Erotus Vuosikatteesta on vähennetty ne tulorahoituksen korjauserät, jotka vastaavasti otetaan huomioon investointien rahoituserissä. Pääomamenojen tulorahoitusprosentti on tunnusluku, joka osoittaa vuosikatteen prosenttiosuuden investointien omahankintamenojen, antolainojen nettolisäyksen ja lainanlyhennysten yhteismäärästä. Pääomamenoista vuosikate kattoi 64,7 %, edellisvuonna vuosikate kattoi pääomamenot kokonaan (128,6 %). Lainanhoitokate kertoo kunnan tulorahoituksen riittävyyden vieraan pääoman korkojen ja lyhennysten maksuun. Tulorahoitus riittää lainojen hoitoon, jos tunnusluvun arvo on 1 tai suurempi. Kun tunnusluvun arvo on alle 1, joudutaan vieraan pääoman hoitoon ottamaan lisälainaa, realisoimaan kunnan omaisuutta tai vähentämään rahavaroja. Lainanhoitokate laski arvoon 1,4 edellisvuoden poikkeuksellisen suuresta kertaluonteisista eristä johtuneesta arvosta 5,4 Kunnan maksuvalmiutta kuvataan kassan riittävyytenä päivissä. Tunnusluku ilmaisee, monenko päivän kassastamaksut voidaan kattaa kunnan rahavaroilla. Rahavaroihin luetaan rahoitusarvopaperit sekä rahat ja pankkisaamiset. Kassan riittävyys on parantunut 25 päivää edelliseen vuoteen verrattuna 1.4. Rahoitusasema ja sen muutokset Kunnan rahoituksen rakennetta kuvataan taseen ja siitä laskettavien tunnuslukujen avulla. Rahoitusasemassa tilikaudella tapahtuneet muutokset käyvät ilmi rahoituslaskelmasta.

18 16 TASE VASTAAVAA 1000 euroa 1000 euroa PYSYVÄT VASTAAVAT Aineettomat hyödykkeet Aineettomat oikeudet Muut pitkävaikutteiset menot Aineelliset hyödykkeet Maa- ja vesialueet Rakennukset Kiinteät rakenteet ja laitteet Koneet ja kalusto Ennakkomaksut ja keskeneräiset hankinnat Sijoitukset Osakkeet ja osuudet Muut lainasaamiset Muut saamiset TOIMEKSIANTOJEN VARAT Valtion toimeksiannot 6 32 Lahjoitusrahastojen erityiskatteet VAIHTUVAT VASTAAVAT Vaihto-omaisuus 2 4 Enakkomaksut 2 4 Saamiset Lyhytaikaiset saamiset Myyntisaamiset Muut saamiset Siirtosaamiset Rahoitusarvopaperit 0 0 Sijoitukset rahamarkkinainstrumentteihin 0 0 Rahat ja pankkisaamiset VASTAAVAA VASTATTAVAA OMA PÄÄOMA Peruspääoma Edellisten tilikausien yli-/alijäämä Tilikauden yli-/alijäämä POISTOERO JA VAPAAEHTOISET VARAUK- SET Poistoero Vapaaehtoiset varaukset TOIMEKSIANTOJEN PÄÄOMAT

19 17 Valtion toimeksiannot 6 32 Lahjoitusrahastojen pääomat VIERAS PÄÄOMA Pitkäaikainen Lainat rahoitus- ja vakuutuslaitoksilta Lainat julkisyhteisöiltä Lainat muilta luotonantajilta 0 0 Muut velat Lyhytaikainen Lainat rahoitus- ja vakuutuslaitoksilta Lainat julkisyhteisöiltä Lainat muilta luotonantajilta 30 Saadut ennakot Ostovelat Muut velat Siirtovelat VASTATTAVAA TASEEN TUNNUSLUVUT Omavaraisuusaste, % 71,9 75,0 Suhteellinen velkaantuneisuus, % 28,5 24,2 Kertynyt yli-/alijäämä, 1000 e Kertynyt yli-/alijäämä, euroa / asukas Lainakanta Lainakanta , euroa / asukas Lainasaamiset, 1000 euroa Asukasmäärä Omavaraisuusaste mittaa kunnan vakavaraisuutta, alijäämän sietokykyä ja kykyä selviytyä sitoumuksista pitkällä tähtäyksellä. Omavaraisuuden hyvänä tavoitetasona voidaan pitää kuntatalouden keskimääräistä 70 % omavaraisuutta. 50 %:n tai sitä alempi omavaraisuusaste merkitsee kuntataloudessa merkittävän suurta velkarasitetta. Kunnan omavaraisuusaste on ylittänyt 70 prosentin rajan vuosina Suhteellinen velkaantuneisuus % -tunnusluku kertoo, kuinka paljon käyttötuloista tarvittaisiin vieraan pääoman takaisinmaksuun. Mitä pienempi velkaantuneisuuden tunnusluvun arvo on, sitä paremmat mahdollisuudet kunnalla on selviytyä velan takaisinmaksusta tulorahoituksella. Suhteellinen velkaantuneisuus on ollut alle 30 % vuosina Kunnan lainakannalla tarkoitetaan korollista vierasta pääomaa. Kunnan lainakanta kasvoi edellisvuodesta euroa. Lainakanta euroa/asukas kasvoi 101 euroa/asukas. Kunnan lainasaamiset ovat vähenivät eurolla Kokonaistulot ja menot Kunnan kokonaistulojen ja menojen laskelma kuvaa kunnan rahan lähteet ja rahan käytön. Kokonaistulo- ja -menokäsitteet kattavat varsinaisen toiminnan ja investointien tulot ja menot sekä rahoitustoiminnan rahan lähteet ja käytön.

20 18 KOKONAISTULOT JA MENOT TULOT 1000 e % MENOT 1000 e % Varsinainen toiminta Varsinainen toiminta Toimintatuotot ,8 Toimintakulut ,3 Verotulot ,0 Korkokulut 154 0,4 Valtionosuudet ,6 Muut rahoituskulut 3 0,0 Korkotuotot 166 0,4 Satunnaiset kulut 0 0,0 Muut rahoitustuotot 140 0,3 Satunnaiset tuotot 0 0,0 +/- Pakollisten varausten muutos 0 0,0 Tulorahoituksen korjauserät 0,0 - Käyttöomaisuuden myyntitappiot 0 0,0 - Pys.vast. hyödykk. luovutusvoitot -50-0,1 Investoinnit Investoinnit Rahoitusosuudet investointi Käyttöomaisuusinvestoinnit ,3 menoihin 359 0,8 Pys.vast.hyödykkeiden luovutustulot 62 0,2 Rahoitustoiminta Rahoitustoiminta Antolainasaamisten vähennykset 68 0,2 Antolainojen lisäykset 0 0,0 Pitkäaikaisten lainojen lisäys ,5 Pitkäaikaisten lainojen vähennys 841 2,0 Lyhytaikaisten lainojen lisäys 0 0,0 Lyhytaikaisten lainojen vähennys 0 0,0 Oman pääoman lisäykset 0 0,0 Oman pääoman vähennykset 0 0,0 Kokonaistulot yhteensä ,0 Kokonaismenot yhteensä ,0 Tuloslaskelmaosan tuotot Tuloslaskelman tuotot Korkotuotot; Muut rahoitustuotot; Toimintatuotot; Valtionosuudet; Verotulot;

21 19 Tuloslaskelmaosan kulut, % Avustukset; Aineet, tarvikkeet ja tavarat; Tuloslaskelman kulut Muut kulut; Korkokulut; Henkilöstökulut ; Palvelujen ostot; Kuntakonsernin toiminta ja talous Yhdistelmä konsernitilinpäätökseen sisältyvistä yhteisöistä Pälkäneen kuntakonserniin kuuluvat yhteisöt Tytäryhteisöt Pälkäneen Asuntotuotanto Oy Pälkäneen Aluelämpö Oy Yhdistely konsernitilinpäätökseen Yhdistelty Ei yhdistelty X X Kuntayhtymät Pirkanmaan sairaanhoitopiiri Hämeen päihdehuollon ky Pirkanmaan koulutuskonserni-kuntayhtymä Valkeakosken seudun koulutuskuntayhtymä Pirkanmaan liitto Koulutuskeskus Tavastia X X X X X X Osakkuusyhteisöt Luopioisten vesihuolto Oy Kiinteistö Oy Pienteollisuustalo Kiinteistö Oy Pälkäneen liikekeskus As Oy Rantakukka As Oy Luopioisten Retkitie As Oy Aitoonrivi As Oy Luopioisten Retkipirtti As Oy Kyläkantola As Oy Tiilivakki As Oy Luopioisten Kokinrivi As Oy Luopioisten Kyynärötarha X X X X X X X X X X X

22 20 Osakkuusyhteisöistä (omistus vähintään 20 %, mutta alle 50 %) on jätetty yhdistelemättä asuntoosakeyhtiöt ja Kiinteistö Oy Pälkäneen liikekeskus konsernitilinpäätökseen, koska niiden merkitys on vähäinen riittävän ja oikean kuvan antamiseksi konsernin toiminnan tuloksesta ja taloudellisesta asemasta Selonteko konsernivalvonnan järjestämisestä Toimivallan ja -vastuunjako konserniohjauksessa. Konserniohjeet on hyväksytty vuonna Kunnanvaltuusto määrittelee kunnan tavoitteet ja sen mukaiset kunnan omistajapoliittiset linjaukset, päättää kuntakonserniin kuuluvien yhteisöjen toiminnallisista ja taloudellisista tavoitteista ja hyväksyy konserniohjeet. Kunnanhallituksen ja kunnanjohtajan muodostama konsernijohto vastaa kuntakonsernin ohjauksesta ja konsernivalvonnan järjestämisestä. Konserniohjauksella tarkoitetaan omistajaohjausta ja tytäryhtiöiden valvontaa koskevien ohjeiden antamista. Omistajaohjaus on kunnan edustajien päätösvallan käytön ohjaamista yhtiökokouksissa tai vastaavassa toimielimessä. Konserniyhteisöissä ei ole käytössä keskitettyjä konsernitoimintoja. Ohjeiden anto kunnan edustajille tytäryhtiöissä Konsernijohdon ohjeita liittyen tytäryhtiöiden toimintaan on välitetty pääasiassa tytäryhtiön hallituksissa toimivien kunnan viranhaltijoiden kautta. Tilikaudelle ei sisälly konsernijohdon ohjepäätöksiä tytäryhtiöiden toimintaan. Konsernitavoitteiden asettamista ja toteuttamista koskeva arviointi Kunnanhallitus on käynyt vuosittain kehityskeskustelut tytäryhtiöiden edustajien kanssa. Konsernitavoitteiden asettamista ja toteutumista koskevaa arviointia tulee jatkossa tarkentaa ja kehittää. Tytäryhteisöjen toiminnan tuloksellisuuden ja taloudellisen aseman seuranta, analysointi ja raportointi Tytäryhteisöjen toiminnan tuloksellisuuden ja taloudellisen aseman seuranta on perustunut tytäryhteisöjen toimittamiin tilinpäätöksiin. Taloudellisen aseman seurantaa ja analysointia tulee kehittää ja hyödyntää tunnuslukuvertailua. Riskienhallintajärjestelmien toimivuus tytäryhteisöissä Konserniohjeen mukaan konserniyhteisön johto vastaa siitä, että sillä toiminnan luonne ja laajuus huomioon ottaen on tarvittava riskienhallintasuunnitelma Olennaiset konsernia koskevat tapahtumat Tilikaudella 2011 ei konsernirakenteessa tapahtunut olennaisia muutoksia, mutta vuoden aikana tehtiin lukuisia lähinnä yhteistoiminta-alueen lähivuosien toimintaan vaikuttavia päätöksiä. Isäntäkuntamallilla toimivan yhteistoiminta-alueen muodostivat vuonna 2010 Kangasala ja Pälkäne vuonna 2009 purkautuneen Kangasalan seudun terveyskeskuskuntayhtymän jälkeen. Myös Pälkäneen kehitysvammahuollon avopalvelut on sisällytetty yhteistoiminta-alueen sopimukseen. Vuoden 2011 alusta lukien yhteistoiminta-alue laajeni, kun Oriveden ja Juupajoen perusterveydenhoito sisällytettiin yhteistoiminta-alueeseen.

23 21 Pälkäneen kunnanvaltuusto päätti elokuussa 2011 Paras-lain edellytysten mukaisesti, että kunnan sosiaalitoimen palvelut lukuun ottamatta päivähoitoa siirretään yhteistoiminta-alueen hoidettavaksi vuodesta 2015 alkaen. Oriveden kaupunki päätti myöhemmin syksyllä 2011 että se irtisanoo kokonaisuudessaan yhteistoiminta-alueen sopimuksen päättymään vuoden 2013 loppuun. Tämän jälkeen myös sopimuksen isäntäkunta Kangasala irtisanoi yhteistoiminta-alueen sopimuksen päättymään vuoden 2013 vuoden loppuun, joka isäntäkuntamallin sopimuksen mukaan tarkoittaa kaikkien jäsenten mukaan lukien Pälkäneen sopimuksen irtisanoutumista. Kangasalan valtuuston päätöksen mukaan yhteistyön jatkamisesta Pälkäneen kanssa alkaen neuvotellaan erikseen Konsernitilinpäätös ja sen tunnusluvut KONSERNITULOSLASKELMA JA SEN TUNNUSLUVUT euroa TOIMINTATUOTOT TOIMINTAKULUT Osuus osakkuusyhteisöjen voitosta / tappiosta -5 4 Toimintakate Verotulot Valtionosuudet Rahoitustuotot ja -kulut: Korkotuotot Muut rahoitustuotot Korkokulut Muut rahoituskulut Vuosikate Poistot ja arvonalentumiset Suunitelman mukaiset poistot Tilikauden yli- ja alipariarvot Satunnaiset erät 0 56 Tilikauden tulos Tilinpäätössiirrot Vähemmistöosuudet Tilikauden yli-/ alijäämä TULOSLASKELMAN TUNNUSLUVUT Toimintatuotot/Toimintakulut % 39,2 40,7 Vuosikate/Poistot, % 117,7 362,1 Vuosikate euroa/asukas Kunnan asukasmäärä

24 22 KONSERNIN RAHOITUSLASKELMA JA TUNNUSLUVUT euroa Toiminnan rahavirta Vuosikate Satunnaiset erät, netto 0 56 Tulorahoituksen korjauserät Investointien rahavirta Investointimenot Rahoitusosuudet investointimenoihin Pysyvien vastaavien hyödyk. luovutustulot Pysyvien vastaavien myyntivoitot / tappiot Toiminnan ja investointien rahavirta Rahoituksen rahavita Antolainauksen muutokset Antolainasaamisten lisäykset 0-15 Antolainasaamisten vähennykset Lainakannan muutokset Pitkäaikaisten lainojen lisäys Pitkäaikaisten lainojen vähennys Lyhytaikaisten lainojen muutos Oman pääoman muutokset 9 12 Muut maksuvalmiuden muutokset Rahoituksen rahavirta Rahavarojen muutos Rahavarat Rahavarat RAHOITUSLASKELMAN TUNNUSLUVUT Investointien tulorahoitus % 95,5 169,0 Pääomamenojen tulorahoitus % 61,4 128,4 Lainanhoitokate 1,6 4,1 Kassan riittävyys, pv Asukasmäärä KONSERNITASE JA SEN TUNNUSLUVUT 1000 euroa VASTAAVAA PYSYVÄT VASTAAVAT Aineettomat hyödykkeet Aineettomat oikeudet Muut pitkävaikutteiset menot Aineelliset hyödykkeet Maa- ja vesialueet Rakennukset Kiinteät rakenteet ja laitteet Koneet ja kalusto

25 23 Muut aineelliset hyödykkeet Ennakkomaksut ja keskeneräiset hankinnat Sijoitukset Osakkuusyhteisöosuudet Osakkeet ja osuudet Muut lainasaamiset Muut saamiset TOIMEKSIANTOJEN VARAT VAIHTUVAT VASTAAVAT Vaihto-omaisuus Saamiset Pitkäaikaiset saamiset 0 0 Lyhytaikaiset saamiset Rahoitusarvopaperit Rahat ja pankkisaamiset VASTAAVAA VASTATTAVAA OMA PÄÄOMA Peruspääoma Arvonkorotusrahasto Muut omat rahastot Edellisten tilikausien yli-/alijäämä Tilikauden yli-/alijäämä VÄHEMMISTÖOSUUDET 94 0 POISTOERO JA VAPAAEHTOISET VARAUKSET Poistoero Vapaaehtoiset varaukset PAKOLLISET VARAUKSET Eläkevaraukset 2 2 Muut pakolliset varaukset TOIMEKSIANTOJEN PÄÄOMAT VIERAS PÄÄOMA Pitkäaikainen korollinen vieras pääoma Pitkäaikainen koroton vieras pääoma Lyhytaikainen korollinen vieras pääoma Lyhytaikainen koroton vieras pääoma VASTATTAVAA KONSERNITASEEN TUNNUSLUVUT Omavaraisuusaste, % Suhteellinen velkaantuneisuus, % Kertynyt yli-/alijäämä, 1000 e Kertynyt yli-/alijäämä, euroa / asukas Konsernin lainakanta Konsernin lainakanta , euroa / asukas