työeläkeasioiden muutoksenhakulautakunta besvärsnämnden för arbetspensionsärenden

Transkriptio

1 työeläkeasioiden muutoksenhakulautakunta besvärsnämnden för arbetspensionsärenden Toimintakertomus vuodelta 2013

2 2 työeläkeasioiden muutoksenhakulautakunta besvärsnämnden för arbetspensionsärenden toimintakertomus Työeläkeasioiden muutoksenhakulautakunta Toimintakertomus vuodelta 2013 Toimintakertomus vuodelta 2013 Julkaisija Työeläkeasioiden muutoksenhakulautakunta Käyntiosoite Ratapihantie Helsinki Postiosoite PL Helsinki Puhelinvaihde Sähköposti kirjaamo@telk.fi Toimittaja Meri-Tuuli Salama Graafinen suunnittelu Workshop Pälviä Oy Graafit Heikki Pälviä Valokuvat Panu Pälviä, Noora Lehtovuori ja TELK Sisällys Pääkirjoitus... 4 Työläkeasioiden muutoksenhakulautakunnan tehtävät... 6 Muutoksenhakulautakunnan jäsenet... 8 Päätöksenteko muutoksenhakulautakunnassa Muutoksenhakulautakunnan sisäisestä toiminnasta Toiminnan seuranta ja kehittäminen Toiminta tilastojen valossa Muutoksenhakulautakunnan henkilöstö Svenskspråkig resumé PDF julkaistu verkossa

3 4 työeläkeasioiden muutoksenhakulautakunta besvärsnämnden för arbetspensionsärenden toimintakertomus Tuloksekas toimintavuosi 2013 Valtion- ja oikeushallinto kipuilevat jatkuvien säästöpaineiden ja leikkausten kurimuksessa. Vaikuttaa siltä, että joustavasti toimivilla, nopeilla ja kustannuksiltaan hyvinkin kilpailukykyisillä lautakuntajärjestelmillä alkaisi jälleen olla nostetta. Tavoitteitakin parempi tulos Ratkaisutoiminnassa saavutettiin vuonna 2013 oikein hyvä, oikeastaan jopa asetettuja tavoitteitakin parempi tulos. Yhteensä ratkaistiin asiaa, kun vireille vastaavana aikana tuli asiaa. Tulos merkitsee sitä, että vielä vuosi sitten rasitteena ollut reilun tuhannen asian ruuhka on nyt onnistuneesti purettu. Myös käsittelyajoissa tultiin alaspäin ja päästiin jo alle kuuden kuukauden. Vireillä oli tässä vuodenvaihteessa enää runsaat asiaa. Tästä tilanteesta on hyvä lähteä uuteen työvuoteen. Vuodelle 2013 antoi oman leimansa selvitystilaan joutuneen eläkekassan osakkaille tehdyistä vakuutusmaksujen maksuunpanoista aiheutuneiden perustevalitusten käsittely. Näitä valituksia oli yhteensä 320, joissa ensin annettiin vastaava määrä täytäntöönpanon keskeytystä koskevia päätöksiä. Tällaisen juttumassan käsittely on jo teknisestikin varsin haasteellista, ja vaati henkilöstöltä venymiskykyä monissa kohdin. Kaikki käsittelyvaiheet sujuivat kuitenkin suunnitelmien mukaisesti, myös lähes koko päivän mittainen suullinen käsittely. Käsittelyaika näissä perustevalituksissa oli noin vuosi. Samalla kuitenkin huolehdittiin siitä, että vaikutukset työkyvyttömyyden arviointia koskevien asioiden käsittelyaikoihin jäivät mahdollisimman vähäisiksi. Jäsen- ja henkilöstövaihdoksia TELKissä tapahtui vuoden mittaan myös puheenjohtaja- ja jäsenvaihdoksia. Pitkäaikaiset varapuheenjohtajat Veikko Liuksia ja Heikki T. Hämäläinen sekä lääkärijäsen Antti Huunan-Seppälä siirtyivät täysin palvelleina eläkkeelle. TELK kiittää heitä lämpimästi lautakunnan hyväksi tehdystä työstä. Uusina varapuheenjohtajina aloittivat Mika Mänttäri ja Tiina Muinonen. Lisäksi TELKin ensimmäinen tiedottajalakimies Marja Koponen siirtyi vuodenvaihteessa uusiin tehtäviin. Hänen panoksensa TELKin tiedotustoiminnan kehittämisessä oli uraa uurtava, sisältäen muun muassa graafisen ilmiasun uudistuksen sekä juhlakertomuksen TELK 50 vuotta julkaisun. Uutena tiedottajalakimiehenä aloitti Raija Schreck. TELK tiedottaa ratkaisuistaan TELK on edelleen jatkanut ajankohtaisia asioita ja oikeustapauksia koskevan tiedotteen lähettämistä jäsenistölle. Tiedotteen oikeustapauslyhennelmät toimitetaan Eläketurvakeskuksen pyynnöstä myös sinne, ja ETK:n kautta tieto menee eläkelaitoksiin. Merkittävimmät tapaukset julkaistaan ETK:n työeläkelakipalvelun oikeustapauskokoelmassa. Nämä ovat yleensä olleet lainopillisia kysymyksiä koskevia ratkaisuja, mutta TELK on alkanut julkaista myös työkyvyn arviointiin liittyviä oikeustapauksia. Työkyvyn arviointi on jatkuvasti ollut yleisen kiinnostuksen, kritiikin ja keskustelun kohteena. Ongelmallisena voidaan pitää sitä, ettei väljään muotoon laadituista työeläkelakien säännöksistä voida paljoakaan päätellä työkyvyn arviointiin liittyvistä konkreettisista seikoista. Tällaisia ovat esimerkiksi sairauden laatu ja hoidettavuus tai mikä merkitys muutoksenhakijan iällä ja ammatilla arvioinnissa on. Tämän kaltaista tietoa ei käsitykseni mukaan löydy myöskään eläkelaitosten verkkosivuilta. On selvää, että jokainen tapaus on omanlaisensa eikä yhdestä ratkaisusta voida vetää suoria johtopäätöksiä toiseen tapaukseen. Tiettyjä yleisempiä linjauksia on kuitenkin olemassa. Esimerkiksi hoitamaton masennus ei yleensä täytä työkyvyttömyyseläkkeen saamisen kriteerejä. Tehdystä leikkauksesta saattaa aiheutua työkyvyttömyyttä, mutta sen kesto jää alle vuoden pituiseksi eikä oikeuta eläkkeeseen. Myös ammatillisella kuntoutuksella voi olla työkyvyn säilymiseen merkittävä vaikutus. Juhlakertomus Vuoden 2013 kohokohtia oli TELK 50 vuotta - kertomuksen julkaiseminen keväällä. Kirjasessa käydään sanoin ja kuvin läpi TELKin kehittyminen muuttuvassa Suomessa kohti riippumatonta, puolueetonta ja perustelevaa muutoksenhakuastetta. Hyvän kuvan lautakunnan toiminnan käynnistämisestä antoi sen ensimmäisen esittelijän Pentti Airaksen haastattelu. Juhlakertomuksen tekeminen oli suuri ponnistus, jossa henkilökunta oli aktiivisesti mukana. Ratkaisevan ammattiavun toivat toimittaja Jussi-Pekka Aukia ja graafikko Heikki Pälviä. Kiitokset vielä kaikille! Kertomus löytyy TELKin verkkosivuilta. Kehitystyötä Vuoden 2013 lopussa päättyi myös sosiaali- ja terveysministeriön johdolla toimineiden sosiaaliturvan muutoksenhakua kehittävien alatyöryhmien työskentely. Pohjatyön tavoitteena on ollut luottamuksen ja läpinäkyvyyden lisääminen eläkehakemusten käsittelyssä ja muutoksenhaussa. Tämä työ jatkuu edelleen, ja jää nähtäväksi, millaisia konkreettisia parannuksia lopulta toteutuu. TELKillä on ministeriössä edelleen vireillä myös hallintojaoston toukokuussa 2012 tekemät omat parannusesityksensä TELKin toiminnan kehittämiseksi, ja hyvissä toiveissamme on, että ministeriö tässä laajemmassa yhteydessä ehtisi niitäkin edistää. Valtion- ja oikeushallinto kipuilevat jatkuvien säästöpaineiden ja leikkausten kurimuksessa. Vaikuttaa siltä, että joustavasti toimivilla, nopeilla ja kustannuksiltaan hyvinkin kilpailukykyisillä lautakuntajärjestelmillä alkaisi jälleen olla nostetta. Helsingissä Olli Puustinen Puheenjohtaja

4 6 työeläkeasioiden muutoksenhakulautakunta besvärsnämnden för arbetspensionsärenden toimintakertomus Työeläkeasioiden muutoksenhakulautakunnan tehtävät Työeläkeasioiden muutoksenhakulautakunta toimii ensimmäisenä muutoksenhakuasteena kaikissa työeläkeasioissa. Muutoksenhakulautakunnan päätöksiin haetaan muutosta vakuutusoikeudelta, joka on työeläkeasioiden ylin oikeusaste. Muutoksenhakulautakunnan tehtävänä on yksittäisten valitusasioiden ja eläkelaitosten lainvoimaisten päätösten poistamista koskevien hakemusasioiden ratkaiseminen. Työeläkeasioiden muutoksenhakulautakunnan toiminta riippumattomana muutoksenhakuelimenä perustuu siitä annettuun ja voimaan tulleeseen lakiin (677/2005). Tässä laissa on säädetty muun muassa muutoksenhakulautakunnan rahoituksesta, talousarvion päättämisestä ja tilinpäätöksen hyväksymisestä. Muutoksenhakulautakunta perii kustannuksiensa kattamiseksi työeläkelaitoksilta vuosittaisen oikeushallintomaksun. Maksun määrän vahvistaa Finanssivalvonta ja se määräytyy työeläkelaitoksissa määräämisvuotta edeltävänä vuonna vakuutettujen työansioiden ja työtulojen perusteella. Työeläkeasioiden muutoksenhakulautakunnan toimielinten ja toimihenkilöiden tehtävistä ja toimivaltuuksista on määrätty muutoksenhakulautakunnan työjärjestyksessä, joka on kokonaisuudessaan uudistet- tuna vahvistettu täysistunnossa keväällä Asioiden käsittelyssä muutoksenhakulautakunnassa sovelletaan hallintolainkäyttölakia ja lakia oikeudenkäynnin julkisuudesta hallintotuomioistuimissa sekä jälkeen vireille tulleisiin asioihin myös lakia oikeudenkäynnin viivästymisen hyvittämisestä. Työeläkeasioiden muutoksenhakulautakunnan päätöksiin ulkomaanedustuksen virkamiehen puolisolle maksettavasta korvauksesta on haettava muutosta korkeimmalta hallinto-oikeudelta. Toimintavuonna korkein hallinto-oikeus ei ole antanut yhtään kyseistä asiaa koskevaa päätöstä. Muutoksenhakulautakunnan ratkaisutoiminnassa pääasiassa sovellettavat lait: Työntekijän eläkelaki (395/2006), TyEL Kunnallinen eläkelaki (549/2003), KuEL Yrittäjän eläkelaki (1272/2006), YEL Valtion eläkelaki (1295/2006), VaEL Maatalousyrittäjän eläkelaki (1280/2006), MYEL Merimieseläkelaki (1290/2006), MEL Evankelis-luterilaisen kirkon eläkelaki (261/2008), KiEL Kuva 1. Sosiaalivakuutuksen muutoksenhakujärjestelmä

5 8 työeläkeasioiden muutoksenhakulautakunta besvärsnämnden för arbetspensionsärenden Muutoksenhakulautakunnan jäsenet Muutoksenhakulautakuntaan kuului vuonna 2013 päätoiminen puheenjohtaja, viisi varapuheenjohtajaa sekä 28 varsinaista jäsentä ja heidän henkilökohtaiset varajäsenensä. l Valtioneuvosto nimitti sosiaali- ja terveysministeriön esityksestä työeläkeasioiden muutoksenhakulautakunnasta annetun lain (677/2005) 3 :n nojalla muutoksenhakulautakunnan jäsenet viiden vuoden toimikaudeksi ajalle Muutoksenhakulautakuntaan kuului vuonna 2013 päätoiminen puheenjohtaja, viisi varapuheenjohtajaa sekä 28 varsinaista jäsentä ja heidän henkilökohtaiset varajäsenensä. Jäsenet ja varapuheenjohtajat ovat sivutoimisia. Lautakunnan jäsenet toimivat tuomarinvastuulla ja puheenjohtajan, varapuheenjohtajan ja jäsenen oikeudesta pysyä tehtävässään on voimassa, mitä tuomarinviran haltijoista säädetään. Kukin jäsen vannoo tuomarinvalan tai antaa tuomarinvakuutuksen toimikautensa alussa, jos hän ei ole tehnyt sitä aikaisemmin. Toimintavuoden aikana tuomarinvalan vannoi Kia Pelto-Vasenius. toimintakertomus Työeläkeasioiden muutoksenhakulautakunnan kokoonpano vuonna 2013 Puheenjohtaja Varapuheenjohtajat Varatuomari Olli Puustinen Oikeustieteen kandidaatti Veikko Liuksia Varatuomari Heikki T. Hämäläinen saakka, ja alkaen oikeustieteen kandidaatti Mika Mänttäri Varatuomari Katriina Alaviuhkola Varatuomari Kirsi Äijälä Oikeustieteen kandidaatti Petteri Immonen Työeläkeasioihin perehtyneet jäsenet Varajäsenet Filosofian kandidaatti Carin Lindqvist-Virtanen Varatuomari Kristiina Piilola Yhteiskuntatieteiden maisteri Ulla-Maija Rajakangas Varatuomari Esa Tarkka Oikeustieteen kandidaatti Kimmo Kangasjärvi Oikeustieteen kandidaatti Mika Mänttäri saakka, ja alkaen oikeustieteen kandidaatti Tiina Muinonen Filosofian maisteri Harri Isokorpi Oikeustieteen kandidaatti Kari Peltonen Hallintotieteiden maisteri Minna Liuttu Oikeustieteen kandidaatti Arita Kaario Oikeustieteen kandidaatti Ari Pulkkinen Varatuomari Kirsi Päivänsalo Lääkärijäsenet Varajäsenet Lääketieteen ja kirurgian tohtori Antti Huunan-Seppälä saakka, ja alkaen fysiatrian erikoislääkäri Kia Pelto-Vasenius LKT, ortopedian ja traumatologian dosentti Aarne Kivioja Neurologian ja psykiatrian erikoislääkäri Risto Vataja Dosentti, ylilääkäri Timo Pohjolainen Sisätautien ja kardiologian erikoislääkäri Ilkka Tierala Psykiatrian erikoislääkäri, vakuutuslääketieteen erityispätevyys, ylilääkäri Anna Savela Lääketieteen lisensiaatti, yleislääketieteen ja työterveyshuollon erikoislääkäri Kirsi Karvala Työelämää ja työmarkkinaolosuhteita tuntevat jäsenet Asiantuntija Vesa Rantahalvari Asiantuntija Mikko Nyyssölä Asiantuntija Johan Åström Lainopillinen asiamies Markus Äimälä Johtava työmarkkinalakimies Lauri Niittylä Työmarkkinalakimies Marja Isomäki saakka, ja alkaen työmarkkinalakimies Miia Kannisto Sosiaaliasioiden päällikkö Katja Veirto Työehtotoimitsija Heidi Rannikko Lakimies Jarmo Pätäri Johtaja Markku Salomaa saakka, ja alkaen sosiaaliasioiden päällikkö Heli Puura Lakimies Keijo Karhumaa Neuvottelujohtaja Harri Sirén Lääketieteen tohtori, kirurgian, ortopedian ja traumatologian erikoislääkäri Mikko Kirjavainen Fysiatrian ja yleislääketieteen erikoislääkäri Seppo Villanen Kardiologian ja sisätautien erikoislääkäri Mika Laine Psykiatrian erikoislääkäri Seija Jylhä Lääketieteen ja kirurgian tohtori Ilkka Torstila Varajäsenet Asiantuntija Riitta Wärn Asiantuntija Mikko Räsänen Lakiasiainjohtaja Hannu Rautiainen saakka, ja alkaen asiantuntija Antti Tanskanen Asiantuntija Rauno Toivonen Työmarkkinalakimies Riitta Arko Työmarkkinalakimies Katja Viertävä saakka, ja alkaen työmarkkinalakimies Anna Kare Lakimies Katja Syrjänen Työehtoasiantuntija Katarina Murto Sopimussihteeri Markku Häyrynen Työsuhdelakimies Timo Voutilainen Vt. neuvottelupäällikkö Riikka Rapinoja Neuvottelupäällikkö Markku Nieminen Yrittäjätoiminnan olosuhteita tuntevat jäsenet Varajäsenet Toimitusjohtaja Tiina Oksala Lainopillinen asiamies Harri Hellstén Lainsäädäntöasioiden päällikkö Janne Markkula Veroasiantuntija Laura Kurki Maatalousyrittäjätoiminnan olosuhteita tuntevat jäsenet Varajäsenet Asiamies Ilpo Mattila Järjestöasiamies Virpi Siitonen Asiantuntija Marja Tallavaara Asiantuntija Leena Ala-Orvola

6 10 työeläkeasioiden muutoksenhakulautakunta besvärsnämnden för arbetspensionsärenden toimintakertomus Päätöksenteko muutoksenhakulautakunnassa Kertomusvuonna lautakunnan kuusi jaostoa kokoontuivat ratkaisemaan asioita yhteensä 231 kertaa. Työeläkeasioiden muutoksenhakulautakunnassa järjestettiin kertomusvuonna kolme suullista käsittelyä ja yhden tuomarin kokoonpanossa ratkaistiin 411 asiaa. Kaikkiin jaostoihin kuuluu lainoppinut puheenjohtaja, työeläkeasioihin perehtynyt ja tuomarin virkaan oikeuttavan tutkinnon suorittanut tai muu työeläkevakuutukseen erityisesti perehtynyt jäsen, lääkärijäsen sekä kaksi työelämän olosuhteita tuntevaa jäsentä. Neljällä jaostolla on lisäksi jäsenet, jotka ovat perehtyneitä maatalousyrittäjä- tai yrittäjätoimintaan. Jaostot kokoontuvat kesä- ja joulutaukoja lukuun ottamatta yhdestä neljään kertaa kuukaudessa. Jaostoilla oli vuonna 2013 istuntoja yhteensä 231. Yhdessä istunnossa ratkaistiin kerrallaan valitusasiaa. Asiat jakautuivat varsin tasaisesti jaostoille ja jaostoa kohti niitä ratkaistiin noin Yhden tuomarin kokoonpanossa ratkaistiin 411 asiaa. Oikeudenkäyntikulut ja suulliset käsittelyt Asiat ratkaistaan pääsääntöisesti kirjallisen aineiston perusteella ja päätökset tehdään jaoston istunnossa esittelystä. Muutoksenhakulautakunnan ratkaisut ovat asianosaisille maksuttomia. Muutoksenhaunalaisen päätöksen tehnyt eläkelaitos voidaan velvoittaa maksamaan muutoksenhakijan oikeudenkäyntikulut kokonaan tai osaksi, jos muutoksenhakemus hyväksytään ja oikeudenkäynti on aiheutunut eläkelaitoksen virheestä. Kertomusvuonna 25 tapauksessa vaadittiin muutoksenhakukulujen korvaamista. Kahdessa asiassa muutoksenhakukulut määrättiin maksettaviksi. Muutoksenhakijoilla ei ole oikeusapulain nojalla mahdollisuutta saada maksutonta oikeudenkäyntiä muutoksenhakulautakunnassa, mutta he voivat saada julkista oikeusapua. Suullisten käsittelyjen vaatimusten määrä on pysynyt suhteellisen vakiona, vuonna 2013 suullista käsittelyä vaadittiin 25 asiassa. Suullista käsittelyä on pyydetty lähinnä työkyvyn arviointia koskevissa asioissa. Suullisen käsittelyn vaatimukseksi on katsottu myös kirjallisen todistajankertomuksen esittäminen, joita olivat lähes kaikki suullisen käsittelyn vaatimukset. Suullinen käsittely järjestettiin toimintavuonna kolme kertaa. Hallintojaosto Muutoksenhakulautakunnassa on yhdeksänjäseninen hallintojaosto. Hallintojaostossa käsitellään työjärjestyksessä mainittuja lautakunnan yleiseen hallintoon, taloushallintoon ja nimityksiin liittyviä asioita. Hallintojaostoon kuuluvat puheenjohtajan lisäksi kaikki viisi varapuheenjohtajaa ja kolme jäsentä, joista yhden ovat nimenneet keskuudestaan muutoksenhakulautakunnan työnantajajärjestöjen ehdotuksen perusteella nimitetyt jäsenet, yhden työntekijä- ja toimihenkilöjärjestöjen ehdotuksen perusteella nimitetyt jäsenet sekä yhden yrittäjien tai maatalousyrittäjien järjestöjen ehdotuksen perusteella nimitetyt jäsenet. Toimintavuonna hallintojaosto kokoontui seitsemän kertaa. Hallintojaostoon kuuluivat kertomusvuonna puheenjohtajana lautakunnan puheenjohtaja Olli Puustinen ja jäseninä lautakunnan varapuheenjohtajat Veikko Liuksia, Heikki T. Hämäläinen ( ), Katriina Alaviuhkola, Kirsi Äijälä, Petteri Immonen ja Mika Mänttäri ( ) sekä työnantajajärjestöjen ehdotuksen perusteella nimettyinä jäseninä Johan Åström (varajäsenenään Lauri Niittylä), työntekijä- ja toimihenkilökeskusjärjestöjen ehdotuksen perusteella nimettynä Jarmo Pätäri (varajäsenenään Katja Veirto) ja yrittäjien ja maatalousyrittäjien järjestöjen ehdotuksen perusteella nimettynä Tiina Oksala (varajäsenenään Ilpo Mattila). Hallintojaoston kokouksiin varsinaisista jäsenistä osallistuivat kertomusvuonna puheenjohtaja Olli Puustinen (7/7), varapuheenjohtajat Veikko Liuksia (7/7), Heikki T. Hämäläinen (0/7), Katriina Alaviuhkola (7/7), Kirsi Äijälä (6/7), Petteri Immonen (6/7), Mika Mänttäri (3/7), Johan Åström (7/7), Jarmo Pätäri (4/7) ja Tiina Oksala (5/7). Täysistunto ja vahvennettu jaosto Muutoksenhakulautakunnan puheenjohtaja tai varapuheenjohtaja voi määrätä muutoksenhakuasian tai siihen kuuluvan kysymyksen ratkaistavaksi vahvennetussa jaostossa. Mainittuun jaostoon kuuluvat puheenjohtaja, varapuheenjohtajat sekä asiaa aiemmin käsitelleen jaoston jäsenet. Vahvennetussa jaostossa ratkaistiin toimintavuonna yksi muutoksenhakuasia. Jos muutoksenhakulautakunnassa ratkaistavana olevalla asialla on periaatteellista merkitystä tai jos jaoston ratkaisu tulisi poikkeamaan aikaisemmasta käytännöstä, voi jaosto tai muutoksenhakulautakunnan puheenjohtaja määrätä asian käsiteltäväksi muutoksenhakulautakunnan täysistunnossa. Täysistunnossa käsitellään myös muutoksenhakulautakunnan työjärjestystä koskevat asiat sekä ne hallintoasiat, jotka täysistunto hallintojaoston yksimielisestä esityksestä päättää ottaa käsiteltäväkseen. Täysistunto vahvistaa tilinpäätöksen ja myöntää vastuuvapauden hallintojaostolle. Muutoksenhakulautakunta kokoontui vuonna 2013 täysistuntoon kerran. Istunnossa vahvistettiin tilinpäätös vuodelta Täysistunnossa ei toimintavuonna ratkaistu muutoksenhakuasioita. Kuva 2. Valitusasian eteneminen muutoksenhakulautakunnassa Kuva 3. Työeläkeasioiden muutoksenhakulautakunnan organisaatio

7 12 työeläkeasioiden muutoksenhakulautakunta besvärsnämnden för arbetspensionsärenden Muutoksenhakulautakunnan sisäisestä toiminnasta Muutoksenhakulautakunnassa toimii lukuisia sisäisiä lakisääteisiä sekä muita työryhmiä. Sisäisen tarkastuksen toimielimenä on KEHRY, joka seuraa toimintasuunnitelman toteutumista. VIRY järjestää henkilökunnalle virkistystoimintaa. Työsuojelutoimikunta (TSTMK) Muutoksenhakulautakunnan vuosille valittu työsuojelutoimikunta aloitti kertomusvuonna toimintansa. Toimikuntaan kuuluvat kaudella työsuojelupäällikkönä Kristiina Piilola (sijaisenaan Kimmo Kangasjärvi), työsuojeluvaltuutettuna Terhi Latva-Käyrä, ensimmäisenä varavaltuutettuna Leevi Sandberg, toisena varavaltuutettuna Kimmo Rilasmaa sekä jäseninä Riitta Niemi ja Nina Iso-Kuusela. Erityisesti toimintakauden ensimmäisenä vuonna jäsenet hankkivat lisäkoulutusta työsuojelutehtäväänsä. Toimikunta järjesti lautakunnalle syksyllä 2013 tyhy-tapahtuman Nuuksiossa. Kehitysryhmä (KEHRY) Saapuneiden valitusten määrät ovat olleet viime vuosina hienoisessa laskussa. Yllättäviä kertaluonteisia valitusryppäitä on kuitenkin tullut miltei vuosittain. pimuksen työnantajan puolesta. Yhteistoimintaryhmä (YT) Yhteistoimintaryhmä kokoontui vuonna 2013 käsittelemään työyhteisön asioita kuusi kertaa. Käsiteltävinä asioina olivat muun muassa muutoksenhakulautakunnan henkilöstö- ja koulutussuunnitelman sekä tasa-arvosuunnitelman päivityksien hyväksyminen. Voimassa olevaa työehtosopimusta tulkittiin ja syksyllä aloitettiin uuden työehtosopimuksen valmistelu. Yhteistoimintaryhmään kuuluivat työntekijöiden edustajina luottamusmiehet Sirpa Pietarinen ( ) ja Kyösti Kataja ( ) sekä Markku Naulapää ja muutoksenhakulautakunnan edustajina puheenjohtaja Olli Puustinen ja hallintopäällikkö Kirstiina Piilola. Muutoksenhakulautakunnassa toimiva kehitysryhmä on perustettu sisäistä kehittämistä varten. Ryhmän pääasiallisina tehtävinä on laatia seuraavan vuoden toimintasuunnitelma, seurata toimintasuunnitelman toteutumista ja keskustella muista koko henkilökuntaa koskevista asioista. Ryhmä toimii myös sisäisen tarkastuksen toimielimenä. Ryhmässä on edustus kaikista työntekijäryhmistä ja kertomusvuonna siihen kuuluivat Olli Puustinen, Kimmo Kangasjärvi, Kristiina Piilola, Marja Koponen, Heidi Soini, Jussi Virranne, Meri-Tuuli Salama ja Nina Uusitupa. Virkistysryhmä (VIRY) Kertomusvuonna virkistysryhmän jäseninä toimivat Lotta Luopa, Kirsi Saarimäki ja Marja Tanila. Virkistysryhmä järjesti henkilöstön kevätretken Fiskarsiin. Työehtosopimus (TES) Muutoksenhakulautakunnalla on ollut oma työehtosopimus siitä alkaen, kun lautakunta aloitti toimintansa työeläkeasioiden muutoksenhakulautakuntana Työehtosopimus on ollut voimassa alusta alkaen kaksi vuotta kerrallaan ja nykyinen sopimus on voimassa ajalla Työntekijöitä ovat edustaneet neuvotteluissa luottamusmiehet Sirpa Pietarinen ja Markku Naulapää ja muutoksenhakulautakunnan johdon edustajina puheenjohtaja Olli Puustinen ja hallintopäällikkö Kristiina Piilola. Hallintojaosto nimeää tarvittaessa työehtosopimusneuvotteluihin omat edustajansa. Hallintojaosto vahvistaa työehtoso- toimintakertomus MYEL-asiantuntijajäsenet Ilpo Mattila ja Virpi Siitonen järjestivät TELKin henkilökunnalle mahdollisuuden tutustua maatalousyrittäjien työhön. Työeläkeasioiden muutoksenhakulautakunnan toiminnan avainluvut Asiamäärät Saapuneet Ratkaistut Vireillä olevat Käsittelyaika (päivää) Kaikki asiat Työkyvyttömyyseläkkeet Kuntoutusasiat Poistohakemukset Lainopilliset asiat Kustannukset ja muutos % Ratkaisukustannus, Muutokset, % Palautukset, % ,1 4, ,4 5, ,8 4, ,6 4,2 Asioiden jakautuminen sovellettavan lain mukaan % Työntekijän eläkelaki TyEL Kunnallinen eläkelaki KuEL Yrittäjän eläkelaki YEL Maatalousyrittäjän eläkelaki MYEL Valtion eläkelaki VaEL Muut lait 63,6 65,0 67,3 68,2 17,6 17,9 15,9 15,4 8,1 7,5 7,6 7,3 4,5 4,0 3,5 4,2 4,3 4,0 4,4 4,2 1,9 1,6 1,2 0,7

8 14 työeläkeasioiden muutoksenhakulautakunta besvärsnämnden för arbetspensionsärenden toimintakertomus Toiminnan seuranta ja kehittäminen Muutoksenhakulautakuntaa on määrätietoisesti kehitetty itsenäiseksi ja riippumattomaksi sekä kansalaisten luottamusta herättäväksi lainkäyttöelimeksi. Tätä kehitystä pyritään johdonmukaisesti jatkamaan. Muutoksenhakulautakunnan toimintaa valvovat eduskunnan oikeusasiamies ja valtioneuvoston oikeuskansleri. Lautakunnan jäsenet toimivat tuomarin vastuulla. Muutoksenhakulautakunta rinnastuu erityistuomioistuimeen ja vastaa niitä edellytyksiä, joita Suomen perustuslaissa ja Euroopan ihmisoikeussopimuksessa lainkäyttöelimiltä edellytetään. Tärkeää on seurata myös vakuutusoikeuden muutoksenhakulautakuntien toimintaa koskevia ratkaisuja. Vakuutusoikeus on tehnyt linjauksia muun muassa perusoikeus- ja kuulemiskysymyksiin sekä eri lautakuntien jäsenten esteellisyyskysymyksiin. Tässäkin taustalla ovat Euroopan ihmisoikeussopimus ja Euroopan ihmisoikeustuomioistuimen ratkaisut. Esteellisyyskäsitteet ovat tänä päivänä merkittävästi laajemmat kuin vielä pari vuosikymmentä sitten, jolloin toimittiin vain kansallisen lain varassa. Kulunut vuosi oli TELKissä kaikilla mittareilla mitaten työteliäs. Vuoteen lähdettiin noin tuhannen asian ruuhkan kanssa, mutta se saatiin vuoden kuluessa onnistuneesti eli jopa tavoiteaikaa nopeammin puretuksi. Vuoden 2013 aikana myös käsiteltiin ja ratkaistiin 320 perustevalitusta, joihin jokaiseen liittyi täytäntöönpanon keskeytystä koskeva hakemus. Valitukset saivat alkunsa selvitystilaan joutuneen eläkekassan osakkailleen kohdistamista vakuutusmaksuista. Tämän jutturyppään tehokas käsittely vaati erityispanostusta kaikissa henkilöstöryhmissä. Sitä tarvittiin myös jaoston jäseniltä muun muassa pitkässä suullisessa käsittelyssä. Toiminnot sujuivat suunnitelmien ja aikataulujen mukaan. TELK ratkaisi toimintavuonna 2013 yhteensä asiaa eli asiaa enemmän kuin edellisenä vuonna. Asioita saapui 5 528, mikä puolestaan oli noin 600 asiaa vähemmän kuin vuonna Vuonna 2012 asiamäärää kylläkin korotti kertaluontoisena saapunut eläkekassan selvitystilaan liittyneiden valitusten joukko juuri noin 600 asialla. Ilman tätä jutturypästä saapuneiden asioiden määrä on pysynyt samalla tasolla vuosina 2012 ja Asiamäärät jakautuivat hyvinkin tasaisesti kaikkien kuuden jaoston kesken. Puheenjohtaja ratkaisi niin sanotussa yhden tuomarin istunnoissa yhteensä 411 asiaa. Isomman mittakaavan kehittämistoimia TELKin hallintajaosto teki toimintansa tehostamiseksi organisaatiolakiaan koskevia muutosesityksiä sosiaali- ja terveysministeriöön jo toukokuussa Tärkein TELKin esittämä uudistus on puhtaasti lainopillisen kokoonpanon saaminen TELK-lakiin. Tämä hanke on edelleen vireillä ministeriössä. Sosiaali- ja terveysministeriö asetti joulukuussa 2012 työryhmän alaryhmineen valmistelemaan vakuutuslääkärijärjestelmän kehittämiseksi laadittuun toimenpideohjelmaan sisältyviä toimenpiteitä. Pyrkimyksenä on lisätä vakuutuslääkärijärjestelmän ja koko sosiaalivakuutusjärjestelmän läpinäkyvyyttä ja kansalaisten luottamusta niihin. TELKin edustajina olivat mukana Kimmo Kangasjärvi eläkepäätösten perustelujen parantamista ja Olli Puustinen muutoksenhakua koskevissa alaryhmissä. Työryhmien ehdotuksista osa johtanee lainmuutoksiin. TELKissä toivomme, että samalla kertaa myös TELKin oman toimintansa kehittämistä koskeva hanke etenisi. Tietohallinto Muutoksenhakulautakunta otti vuoden 2013 aikana käyttöön uudistetun asianhallintaohjelmiston. Uudistettu asianhallintaohjelmisto on aiempaa käyttäjäystävällisempi. Uudistettu asianhallintaohjelmisto mahdollistaa muun muassa asian kulun seuraamisen aiempaa tarkemmin, jolloin yksittäisen asian käsittelyn viivästymiseen käsittelyn eri vaiheissa voidaan reagoida aiempaa nopeammin. Osin asianhallintaohjelman uudistustyö jatkuu vuoden 2014 puolella. Perustekniikan osalta vuoden 2013 aikana saatiin etätyömahdollisuus kaikille käyttöön, mistä on tullut henkilöstöstä runsaasti myönteistä palautetta. Työntekijät voivat nyt etätyössä ollessaan aidosti hyödyntää TELKin järjestelmiä tietoturvallisella tavalla. Kustannuksista Yhden ratkaisun hinta kaikista kustannuksista oli toimintavuonna 674 euroa. Ratkaistun asian hinta vuonna 2012 oli 735 euroa. Laskua vuoteen 2012 verrattuna on 8,3 prosenttia. Tämä selittyy ratkaistujen asioiden kasvaneella lukumäärällä. Muutoksenhakulautakunta rinnastuu erityistuomioistuimeen. Sen jäsenet toimivat tuomarin vastuulla. Vakuutusoikeus on tehnyt linjauksia muun muassa perusoikeus- ja kuulemiskysymyksiin sekä eri lautakuntien jäsenten esteellisyyskysymyksiin. Esteellisyyskäsitteet ovat tänä päivänä merkittävästi laajemmat kuin vielä pari vuosikymmentä sitten. Kuva 4. Ratkaisukustannukset vuosina ja niiden jakautuminen, euroa

9 16 työeläkeasioiden muutoksenhakulautakunta besvärsnämnden för arbetspensionsärenden toimintakertomus Toiminta tilastojen valossa Työeläkeasioiden muutoksenhakulautakunnassa ratkaistiin toimintavuonna asiaa, mikä oli asiaa enemmän kuin vuonna Ratkaistujen asioiden määrä lisääntyi lähes kahdellakymmenellä prosentilla verrattuna edelliseen vuoteen. Muutoksenhakulautakuntaan saapui yhteensä valitus- ja hakemusasiaa toimintavuonna, mikä on lähes kymmenen prosenttia vähemmän kuin vuonna Vuonna 2012 asioita saapui eli 587 asiaa enemmän kuin vuonna Toimintavuoden lopussa asioita oli vireillä 2 122, kun vuoden 2012 lopussa niitä oli vireillä Toimintavuonna ratkaistiin asiaa enemmän kuin saapui uusia eli edelliseltä toimintavuodelta siirtynyt noin runsaan tuhannen asian ruuhka saatiin purettua. Käsittelyaika Muutoksenhakuasian keskimääräinen käsittelyaika lasketaan valituksen saapumisesta päätöksen postittamiseen. Muutoksenhakulautakunnan tavoitteena kertomusvuonna oli käsittelyajan lyhentäminen alle kuuden kuukauden. Tavoitteeseen päästiin siitäkin huolimatta, että eläkekassan selvitystilan aiheuttamien 320 päätöksen käsittelyaika venyi noin vuoteen, mikä pidensi osaltaan keskimääräistä käsittelyaikaa. Vuoden 2013 valitusten keskimääräinen käsittelyaika oli viisi kuukautta 27 päivää (vuonna 2012 käsittelyaika oli kuusi kuukautta 19 päivää). Asiaryhmät Työkyvyn arviointia liittyi asiaan eli 77 prosenttiin kaikista käsitellyistä asioista. Näistä asiassa ratkaistiin muutoksenhakijan oikeus työkyvyttömyyseläkkeeseen ja 250 asiassa kyse oli ammatilliseen kuntoutukseen liittyvästä lääketieteellisestä arvioinnista. Kaikkiaan ammatilliseen kuntoutukseen liittyviä asioita muutoksenhakulautakunta ratkaisi toimintavuonna yhteensä 312. Uusia poistohakemuksia saapui 57, ja julkisuusasioissa annettiin ratkaisu kuudessa tapauksessa. Työttömyyseläkeasioiden määrän väheneminen jatkui edelleen, sillä niitä ratkaistiin toimintavuonna vain kolme, kun edellisvuonna työttömyyseläkeasioita ratkaistiin kahdeksan. Perustevalituksia eli niin sanottuja maksuunpanoasioita ratkaistiin 338 kappaletta. Perustevalitusten suuri määrä aiheutui selvitystilaan joutuneen eläkekassan osakkaille tehdyistä lisävakuutusmaksujen maksuunpanoista. Muutokset eläkelaitoksien päätöksiin Muutoksenhakulautakunta muutti vuonna 2013 muutoksenhakijan eduksi 11,6 prosenttia tapauksista. Asioita palautettiin eläkelaitokseen uudelleen käsiteltäväksi 4,2 prosenttia. Työkyvyn arviointia koskevista asioista muutoksenhakulautakunta muutti 10,5 prosenttia ja palautti 4,4 prosenttia. Kuntoutusasioissa muutosprosentti oli 8,7. Muutosprosenteissa on otettava huomioon, että eläkelaitokset ovat viime vuosina itseoikaisseet valituksen johdosta päätöksiään noin kymmenessä prosentissa valituksista, joka osaltaan pienentää muutosprosenttia. Lisäksi suurimmassa osassa muutoksenhakulautakunnan palauttamissa asioissa eläkelaitos on jo antanut myönteisen väliaikaisen päätöksen. Edellisvuonna muutoksenhakulautakunnan muutosprosentti oli 14,8, johon nähden muutosprosentissa on tapahtunut alenemista. Vuoden 2012 muutosprosenttiin vaikutti kuitenkin joulukuussa saapuneet noin 300 täytäntöönpanon keskeytyshakemusta, joissa täytäntöönpano keskeytettiin. Sen sijaan vuoden 2011 muutosprosenttiin 11,4 verrattuna toimintavuoden muutosprosentti on pysynyt lähes samana. Lainvoimaisen päätöksen poistamista koskevia hakemuksia ratkaistiin yhteensä 50 kappaletta. Hakemus hyväksyttiin 31 asiassa, joka on 62 prosenttia hakemuksista. Muutoksenhakeminen lautakunnan päätöksiin Vakuutusoikeuden julkaisemista tilastotiedoista ja eläkelaitosten itseoikaisutilastoista ilmenee, että noin vajaa kolmannes muutoksenhakijoista valittaa muutoksenhakulautakunnan päätöksestä edelleen vakuutusoikeuteen. Vielä noin kymmenen vuotta sitten muutosta lautakunnan päätökseen haki lähes puolet päätöksen saajista. Valitusaktiivisuuden lautakunnan päätöksistä voidaan päätellä näin ollen pidemmällä aikavälillä laskeneen merkittävästi. Vakuutusoikeus muutti toimintavuonna noin 19 prosenttia valitusasioista muutoksenhakijan eduksi. Näistä muutoksista noin 7,5 prosenttiyksikössä päätöstä on muutettu uuden selvityksen johdosta muutoksenhakulautakunnan käsittelyn jälkeiseltä ajalta, joten tosiasiallinen muutosprosentti oli noin 11,5. Kuva 5. Saapuneet, ratkaistut ja vireillä olevat valitukset vuosina Kuva 6. Ratkaistujen valitusten jakautuminen asiaryhmittäin vuonna 2013

10 18 työeläkeasioiden muutoksenhakulautakunta besvärsnämnden för arbetspensionsärenden Muutoksenhakulautakunnan henkilöstö Työeläkeasioiden muutoksenhakulautakunnassa työskenteli toimintavuonna yhteensä 46 henkilöä, joiden keski-ikä oli noin 49,1 vuotta. Uusia työntekijöitä rekrytoitiin kaksi ja neljän työsuhde päättyi, näistä yksi vanhuuseläkkeelle siirtymisen vuoksi. l Muutoksenhakulautakunnan palveluksessa oli toimintavuoden lopussa 46 päätoimista toimihenkilöä, joista kolme oli osa-aikaista. Kaksi työntekijää oli virkavapaalla. Täysiksi henkilötyövuosiksi muutettuna määrä vastaa noin 44 henkilötyövuotta. Työntekijöistä esittelijöitä oli 15, joista yksi toimi esittelyvastaavana ja yksi tiedottajalakimiehenä, valmistelijoita 16, toimistosihteereitä kuusi ja kirjaajia kolme. Muutoksenhakulautakunnassa oli päätoimisen puheenjohtajan lisäksi hallintoja talousasioista sekä ratkaisutoiminnasta vastaavat päälliköt, taloussihteeri sekä valmistelun ja toimiston esimiehet. Henkilöstöstä oli naisia 35 (76 %) ja miehiä 11 (24 %). Muutoksenhakulautakunnan henkilöstön sukupuolijakauma on samankaltainen kuin sosiaalivakuutusalalla ja hallintotuomioistuimissa, joissa henkilöstö on myös naisenemmistöinen. Sairauspoissaoloja toimintavuonna oli 4,2 prosenttia mikä on alle julkisten alojen keskimäärän. Henkilöstön palkkauksessa ei ole sukupuoleen perustuvia eroja miesten ja naisten kesken. Henkilökunnan keski-ikä oli 49,1 vuotta (48,3 vuotta vuonna 2012). toimintakertomus Sairauspoissaoloja toimintavuonna oli 4,2 prosenttia mikä on alle julkisten alojen keskimäärän. Henkilöstön koulutus Ammattitaidon vahvistaminen ja muuttuvan lainsäädännön seuraaminen olivat toimintavuonna muutoksenhakulautakunnan avainalueita. Ammattitaidon ylläpitämiseksi henkilökunta osallistui vuonna 2013 useisiin koulutustilaisuuksiin. Koulutuspäiviä oli keskimäärin 4,5 henkilöä kohden. Ruotsin kielen ryhmäkoulutusta jatkettiin edelleen kolmessa ryhmässä ja koko henkilöstölle järjestettiin tietotekniikkakoulutusta uuteen asianhallintajärjestelmään siirryttäessä. Lautakunnan juhlavuoden 2012 päätteeksi koko henkilöstölle järjestettiin huhtikuussa Mato Valtosen työyhteisökoulutus. Kesäkuussa lautakunta kävi tutustumassa maatalousyrittäjien työhön ja lisäksi kaikille järjestettiin mahdollisuus tutustua Tiedekeskus Heurekassa olleeseen Body Worlds näyttelyyn. Muista koulutustilaisuuksista mainittakoon esimerkiksi Oikeudenkäynnin viivästymisen hyvittäminen, Psyykkisen työkyvyn arviointi sekä Modernia lääketiedettä ja vähän vakuutusjuridiikkaa. Lisäksi lautakunnasta osallistui vuonna 2013 kaksi henkilöä Visbyssä järjestettyyn Ruotsin eläkejärjestelmää koskevaan koulutukseen. Henkilöstö Puheenjohtaja Puustinen Olli Päälliköt Kangasjärvi Kimmo Piilola Kristiina Taloussihteeri Soini Heidi Lakimiehet / Esittelijät Brandt Anna Maria Goebel Maija-Liisa Hittscher Sari Koponen Marja, tiedottajalakimies Lindroth Elisa Naulapää Markku Nummelin Aino Paloposki-Sainio Suvi Palotie Kalevi Rilasmaa Kimmo Sandberg Leevi Schreck Raija, esittelyvastaava Seppä Seppo Tanila Marja Virranne Jussi Valmistelijat Hattuniemi Pia, esimies Alatalo Lea Haakana Sirkka-Liisa Heikkilä Pirkko Kataja Kyösti Kilma Tuulia Latva-Käyrä Terhi Lintunen Tomi Niemi Riitta Paukkola Jaana Pietarinen Sirpa Puhakainen Riitta Saarimäki Kirsi Salama Meri-Tuuli Soini Sauli Tuomola Anneli Tuononen Liisa Toimistosihteerit / kirjaajat Litmanen Marjut, esimies Iso-Kuusela Nina Kiviniemi Pirkko Krigsman Marjo Kujasuo Marjo Lahtela Maija-Liisa Luopa Lotta Sario Minna Uusitupa Nina Vuoriheimo Merja Telkkiläisiä syksyllä 2013 työhyvinvointitapahtumassa Nuuksiossa. Myös melomista kokeiltiin.

11 20 työeläkeasioiden muutoksenhakulautakunta besvärsnämnden för arbetspensionsärenden Ett resultatrikt verksamhetsår 2013 Resultatet översteg målsättningen Utvecklingsarbete Beslutsverksamheten nådde år 2013 upp till ett riktigt gott eller egentligen till och med ett bättre resultat än målsättningen. Allt som allt avgjordes ärenden medan ärenden anhängiggjordes under samma tid. Resultatet innebär att den belastning som ännu för ett år sedan fanns i form av en anhopning på drygt tusen ärenden nu framgångsrikt har upplösts. Vid årsskiftet var endast drygt ärenden anhängigjorda. Härifrån är det bra att börja ett nytt arbetsår. Behandlingen av de grundbesvär som delägarna i en pensionskassa som försatts i likvidation gjorde angående debiteringen av försäkringsavgifter satte sin prägel på år Dessa besvär var till antalet sammanlagt 320 och i dessa gavs det först en motsvarande mängd beslut gällande avbrytande av verkställigheten. Behandlingen av en sådan mängd ärenden är redan tekniskt ytterst utmanande och förutsätter att personalen i många avseenden har tänjningsförmåga. Alla behandlingsfaser förlöpte dock enligt planerna, också den muntliga behandlingen som tog nästan en hel dag i anspråk. Behandlingstiden för de här grundbesvären var cirka ett år. Samtidigt såg man ändå till att inverkan på handläggningstiden i ärenden som gällde bedömning av arbetsförmågan förblev så små som möjligt. I slutet av år 2013 slutförde de undergrupper som verkat under ledning av social- och hälsovårdsministeriet sina arbeten gällande utvecklande av ändringssökandet i socialskyddet. Avsikten med grundarbetet har varit att öka förtroendet och genomskinligheten i behandlingen av pensionsansökningar och i ändringssökandet. Det här arbetet fortskrider och det återstår att se vilka konkreta förbättringar som till slut förverkligas. Besvärsnämnden har fortsättningsvis i ministeriet anhängigt sina egna av förvaltningssektionen i maj 2012 gjorda förbättringsförslag gällande utvecklingen av besvärsnämndens organisation, och vi hyser förhoppning att ministeriet i det här bredare sammanhanget också har tid att befrämja dessa. Stats- och rättsförvaltningen kämpar under ett ständigt spartryck och en virvel av nedskärningar och någon lättnad finns inte inom synhåll. Det verkar som om det igen finns ett lyft för de flexibla, synnerligen snabba och kostnadsmässigt konkurrenskraftiga nämndsystemen. Besvärsnämnden ger information om sina beslut Besvärsnämnden har fortsättningsvis åt medlemmarna skickat bulletiner som gäller aktuella ärenden och rättsfall. Pensionsskyddscentralen har också bett att få bulletinens rättsfallsförkortningar, och via PSC förmedlas informationen vidare till pensionsanstalterna. De mest betydelsefulla fallen publiceras i den samling av rättsfall som PSC upprätthåller i webbtjänsten Arbetspensionslagstiftningen. Dessa är oftast beslut som gäller juridiska frågor men besvärsnämnden har också börjat publicera rättsfall som gäller bedömning av arbetsförmågan. Bedömningen av arbetsförmågan har konstant varit föremål för allmänhetens intresse, kritik och diskussion. Det kan anses problematiskt att det inte ur de vagt stiftade arbetspensionslagarna går att dra större slutsatser om konkreta saker som gäller vid bedömningen av arbetsförmågan. Sådana är till exempel sjukdomens natur och behandlingsbarhet och vilken betydelse ändringssökandens ålder och yrke kan ha vid bedömningen. Sådan information finns enligt min uppfattning inte heller på pensionsanstalternas webbsidor. Det är klart av varje fall är individuellt och man kan inte från ett avgörande dra direkta slutsatser till ett annat. Vissa allmänna linjedragningar finns ändå. En obehandlad depression uppfyller till exempel i allmänhet inte kriterierna för beviljande av invalidpension. En utförd operation kan förorsaka arbetsoförmåga, men om arbetsoförmågan varar en kortare tid än ett år berättigar den inte till pension. Också den yrkesinriktade rehabiliteringen kan ha en betydande inverkan på att arbetsförmågan bibehålls. Helsingfors Olli Puustinen Ordförande toimintakertomus Besvärsnämndens verksamhet Till besvärsnämnden hörde år 2013 en ordförande med uppdraget som huvudsyssla, fem vice ordföranden samt 28 övriga medlemmar och deras personliga suppleanter. Medlemmarna och viceordförandena har uppdraget som bisyssla. I slutet av verksamhetåret hade besvärsnämnden 46 anställda varav tre arbetade på deltid. l Besvärsnämndens uppgift är att avgöra enskilda besvärsärenden och ansökningar om undanröjande av pensionsanstalternas laga kraft vunna beslut. Besvärsnämnden för pensionsärenden verksamhet som oberoende besvärsinstans grundar sig på den lag som gavs och som trädde i kraft (677/2005). I lagen om besvärsnämnden för arbetspensionsärenden (677/2005) stadgas bland annat om besvärsnämndens finansiering, fastställande av budget och bokslut. För att täcka kostnaderna för verksamheten driver besvärsnämnden in en justitieförvaltningsavgift av arbetspensionsanstalterna. Avgiftens belopp fastställs av Försäkringsinspektionen och den baseras på förvärvsinkomsterna och arbetsinkomsterna för de försäkrade i arbetspensionsanstalterna under det år som föregår kvalifikationsåret. Vid behandlingen av ärenden i besvärsnämnden tillämpas förvaltningsprocesslagen och lagen om offentlighet vid rättegång i förvaltningsdomstolar samt för ärenden som anhängiggjorts efter också lagen om gottgörelse för dröjsmål vid rättegång. Statsrådet utnämnde enligt 3 lagen om besvärsnämnden för arbetspensionsärenden (677/2005) på framställning av socialoch hälsovårdsministeriet besvärsnämndens medlemmar för en fem års period Besvärsnämndens sammansättning Till besvärsnämnden hörde år 2013 en ordförande med uppdraget som huvudsyssla, fem vice ordföranden samt 28 övriga medlemmar samt deras personliga suppleanter. Medlemmarna och vice ordförandena har uppdraget som bisyssla. Besvärsnämndens medlemmar har domaransvar och för ordförande, vice ordförandena och medlemmarna gäller vad som föreskrivs om rätten för innehavare av domartjänst att kvarstå i tjänsten. Varje medlem avlägger domared eller avger domarförsäkran i början av sin mandatperiod om de inte tidigare har gjort det. Beslutsfattande i besvärsnämnden Alla sektioner hade en rättslärd ordförande, en medlem som var förtrogen med arbetspensionsfrågor och som avlagt högre högskoleexamen i juridik eller någon annan medlem som var särskilt förtrogen med arbetspensionsförsäkringsfrågor, en läkarmedlem samt två medlemmar med kännedom om förhållandena i arbetslivet och på arbetsmarknaden. I fyra sektioner fanns därutöver medlemmar som var förtrogna med lantbruksföretagar- eller företagarverksamhet. Sektionerna sammanträdde förutom under sommar- och juluppehållen mellan en och fyra gånger per månad. Utvecklingsverksamhet i stor skala För att effektivera sin verksamhet gav besvärsnämndens förvaltningssektion i maj 2012 ett ändringsförslag gällande sin organisationslag till social- och hälsovårdsministeriet. Det viktigaste reformförslaget var att införa en rent juridisk sammansättning i organisationslagen. Detta projekt är fortfarande anhängigt i ministeriet. Social- och hälsovårdsministeriet tillsatte i december 2012 en arbetsgrupp jämte undergrupper för att bereda åtgärdsprogrammet för utvecklande av försäkringsläkarsystemet. Målet är att öka försäkringsläkarsystemets och hela socialförsäkringssystemets genomskinlighet samt medborgarnas förtroende för systemet. Besvärsnämndens representanter var Kimmo Kangasjärvi som deltog i undergruppen som behandlade frågan om förbättring av motiveringarna i pensionsbesluten och Olli Puustinen som deltog i undergruppen som behandlade ändringssökande. Av arbetsgruppens förslag torde en del leda till lagändringar. I besvärsnämnden hoppas vi att också projektet gällande utvecklandet av besvärsnämndens organisation också framskrider. Kostnader Priset för ett avgjort ärende med beaktande av alla kostnader var under verksamhetsåret 674 euro. År 2012 var priset för ett avgjort ärende 735 euro, vilket innebär en sänkning om 8,3 procent jämfört med år Besvärsnämndens personal Av personalen var 37 kvinnor (76 %) och 11 män (23 %). Könsfördelningen vid besvärsnämnden liknar den inom socialförsäkringsbranschen och förvaltningsdomstolarna där personalstyrkan också är kvinnodominerad. Under verksamhetsåret var sjukfrånvaron 4,2 procent vilket är under medeltalet för den offentliga sektorn. I personalens lönesättning förekommer inte könsbaserade skillnader mellan männen och kvinnorna. Personalens medelålder var 49,1 år (år 2012 var den 48,3 år).